AVH 4/2012

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖIDEN ERIKOISLEHTI

AVH4/2012

Vuoto vai infarkti?

Toipuminen on siksakkia

Pikseli ruskaretkellä

Sopeutumisvalmennuskurssit 2013

2 AVH 4/2012

TEEMANAAivoverenvuodot

AVH-lehden aikataulu

Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.11. vuosikertaISSN 1458-6312Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

JULKAISIJAAivoliitto ry

YHTEYSTIEDOTSuvilinnantie 220900 Turkup. 02 2138 200, f. 02 2138 [email protected]@aivoliitto.fiwww.aivoliitto.fi www.sunnanvind.fi

[email protected]äätoimittaja Tiina Viljanenp. 040 833 1511, 02 2138 [email protected]äällikkö Päivi Seppä-Lassilap. 040 715 5198, 02 2138 [email protected] Pia Puustellip. 050 568 [email protected]

TOIMITUSNEUVOSTOLKT, professori, yksikön johtaja Risto O. RoineTYKS, Neurologian klinikka (pj.)LKT, asiantuntija Terttu EriläAivoliitto ry:n puheenjohtajaLKT, professoriAVH-tutkimusryhmän johtaja Markku KasteHUS Neurologian klinikkaOsastonhoitaja Eija Puha, TYKS Neurologian klinikkaPsT, neuropsykologian dosentti Mervi JehkonenTampereen yliopisto, psykologian laitos Yhdistyksen jäsen Sirpa Kuukkanen, Lapin aivohalvaus- ja afasiayhdistys ryAivoliitto ry:n edustajat:Fysioterapeutti Päivi LiippolaPuheterapeutti Piia Aro-PulliainenViestintäpäällikkö Päivi Seppä-LassilaToiminnanjohtaja Tiina Viljanen

PAINO JA ULKOASUMIKTORTaitto Marko VuorioKuvat futureimagebank.com, Shutterstock.com jaScandinavianStockPhoto, ellei toisin mainita

ILMOITUSMYYNTI JA -AINEISTOTTJM-Systems Oy, Ritva Helander p. ja f. 019 325 [email protected]@tjm-systems.fip. 09 849 2770, f. 09 852 1377

JÄSENREKISTERI, OSOITTEENMUUTOKSET,TILAUKSET JA JAKELUHÄIRIÖTPia Vuoltee, p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma-ke)[email protected]

TILAUSHINNAT35 € vuosikerta, 9 € irtonumero. 1.1.2013 alkaen 39 € vuosikerta, 10 € irtonumero.Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun.Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

Kansi: Soile Yli-Mäyryn teos Burning Dream vuodelta 2002. Lisätietoja taiteilijasta: www.soileyli-mayry.com.

Tuula Kangas toipuu lukinkalvonalaisesta verenvuodosta (SAV).s. 16

Pia

Tius

anen

NO TEEMAT AINEISTOT ILMOITUKSET ILMESTYY

1. Yksi Elämä -hankkeet pe 25.1. ti 29.1. pe 1.3.

2. Uudet hoitomuodot to 2.5. ti 7.5. pe 7.6.

3. Ensitieto: Kun sairastut pe 30.8. ti 3.9. pe 4.10.

4. AVH-tutkimus pe 1.11. ti 5.11. ma 9.12.

3AVH 4/2012

s isältö

ARTIKKELIT6 Vuoto vai infarkti?10 Aivojen sisäisen verenvuodon oireet, riskiryhmät ja akuuttihoito16 Toipuminen on siksakkia18 Sairastuminen paransi työriippuvuudesta20 Koskenlaskua, Jäämeren maisemia ja lapinkaste22 Juttu-tupa-kurssi antaa paljon myös opettajalle24 Afasia-oppaita terveydenhuollon ammattilaisille27 Ryhmässä on voimaa28 Aktiivinen arki kuntouttaa30 Kuluttajaparlamentti otti kantaa vaalien alla44 Tuetut lomat ja Soluku-luontolomat vuonna 2013

4/2

01

2

Valokuvauskerho Pikseli teki ruskaretken pohjoiseen.s. 20

Sopeutumisvalmennuskurssit 2013 liitteenä. Tutustu kurssitarjontaan ja hae!

PALSTAT4 Ledare5 Pääkirjoitus14 Tutkittua26 Korvaamaton kovalevy liikkeellä32 Liitto tiedottaa37 Poimittua42 Tapahtumakalenteri43 Koulutuskalenteri48 Yhdessä – postia yhdistyksiltä51 Yhdistykset alueittain55 Aivoliiton yhteystiedot

Mar

itta

Mel

ande

r

Vesa

-Mat

ti Vä

ärä

4 AVH 4/2012

LED

ARE

TUR

GU

T TA

TLIS

UM

AK

Nästan alla hjärnblödningspatienter behöver mångsidig rehabilitering.

Till hjärncirkulationsstörningarna (stroke) hör förutom hjärninfarkt också hjärnblödning (in-tracerebral hemorrhage, ICH), blödning under

spindelvävshinnan (subarachnoid hemorrhage, SAH, på finska SAV) samt kortvarig hjärncirkulationsstör-ning (transient ischemic attack, TIA). Hjärncirkula-tionsstörningarna är ett betydande problem i Fin-land och som dödsorsak kommer de på tredje plats.

Ungefär tvåtusen personer insjuknar årligen i hjärnblödning (ICH) och antalet har inte förändrat sig mycket under de senaste årtiondena. ICH föror-sakas av en liten bristning i en hjärnartär och blo-det tränger ut i hjärnvävnaden och delvis också in i hjärnventriklarna. Trots att ICH-patienterna får en så bra behandling och vård som möjligt dör en tredje-del av dem under det första året efter insjuknandet. Patienternas medelålder är sjuttio år, men det finns också många patienter i arbetsför ålder. Ungefär tio till femton procent av de patienter som överlever vår-das sedan permanent på institution. Även de flesta andra får så väsentliga skador att de dagligen be-höver utomståendes hjälp. Det är alltså fråga om en betydande folksjukdom.

Inget stort genombrott har skett inom forskning-en om ICH. Att genom en operation avlägsna blöd-ningen har inte förbättrat patienternas prognos. En behandling av koagulationsprocessen för att blodet ska koagulera vid blödningsstället och blödningen stoppas, har inte heller lett till önskat resultat. Nu handlar forskningen om att dels snabbt sänka blod-trycket för att förhindra en utbredning av blödning-en, dels om att operera för att avlägsna blödningen och dels om att utjämna koagulationsprocessen.

Den allmänt brukade bloduttunningsmedicinen varfarin ligger bakom ungefär var sjätte hjärnblöd-ning. De nya, orala bloduttunningsmedlen vet man att förorsakar färre hjärnblödningar. Övergången till de nya medicinerna torde därmed minska hjärnblöd-ningarna något med tiden.

Forskningen har under de senaste åren fått fram ny kunskap om den ärftliga bakgrunden till hjärn-

blödning. Kunskap hjälper när man klarlägger meka-nismerna för sjukdomen och gagnar förhoppnings-vis patienterna i framtiden. Vissa hjärnblödningar kan man förhindra genom att man påverkar levnads-vanor och ser till att riskfaktorerna minskar påtagligt. Till riskfaktorer räknas högt blodtryck, rökning och för mycket alkohol. För att nå betydande resultat krävs hur som helst en stark forskningsinsats.

Det är oerhört viktigt att hjärnblödningspatien-terna snabbt kommer till behandling. Behandlingen och vården, på en stroke-enhet eller på en neuroki-rurgisk enhet som specialiserat sig på akutvård och tidig rehabilitering, minskar patienternas dödlighet och följdhandikapp. Nästan alla patienter behöver mångsidig rehabilitering. Även möjligheten till or-gandonationer bör man komma ihåg bland de pa-tienter som avlider.

American Heart Association och European Stroke Organisation har publicerat rekommendationer för behandling av ICH. I Finland har forskningen varit både livlig och avancerad, men en finländsk Gängse vård-rekommendation om ICH saknas fortfarande. Forskning inom området behövs fortsättningsvis.

I det här numret av AVH-tidningen kan vi läsa ar-tiklar av hög kvalitet skrivna av våra internationellt kända experter.

Avdelningsskötare Eija Puha från den neuro-logiska kliniken vid Åbo universitetssjukhus (ÅUS) och Hjärnförbundets fysioterapeut Päivi Liippola erbjuder läsarna en utomordentlig översikt av de olika slagen av stroke och deras speciella drag. Do-centerna Jukka Putaala och Daniel Strbian från den neurologiska kliniken vid Helsingfors univer-sitetssjukhus (HUCS) ger en djupgående analys av hjärnblödningar.

Docent Turgut Tatlisumak arbetar som avdelningsöverläkare vid den

neurologiska kliniken vid Helsingfors universitetssjukhus.

Hjärnblödning är en betydande folksjukdom

5AVH 4/2012

PÄÄ

KIRJOITU

STU

RG

UT TA

TLISU

MA

K

Lähes kaikki eloonjääneet aivoverenvuotopotilaat tarvitsevat monipuolista kuntoutusta.

Aivoverenkiertohäiriöihin (AVH) kuuluvat aivo-infarktin lisäksi aivoverenvuoto (intracerebral hemorrhage, ICH), lukinkalvonalainen vuoto

(subarachnoid hemorrhage, SAH, suomeksi SAV) sekä ohimenevä aivoverenkiertohäiriö (transient ischemic attack, TIA). Aivoverenkiertohäiriöt ovat Suomessa merkittävä ongelma, ja ne ovat kolman-neksi yleisin kuolinsyy.

Aivoverenvuotoon (ICH) sairastuu vuosittain noin parisen tuhatta henkilöä, eikä määrä ole viime vuo-sikymmeninä suuresti muuttunut. ICH:n aiheuttaa pienen aivovaltimon repeämä, jolloin veri purkau-tuu aivokudoksen sisään ja osittain aivokammioihin.

Parhaastakin hoidosta huolimatta kolmasosa ICH-potilaista menehtyy vuoden kuluessa sairastu-misestaan. Potilaiden keski-ikä on 70 vuotta, mutta joukossa on myös paljon työikäisiä potilaita. Noin 10–15 prosenttia eloonjääneistä potilaista joutuu pysyvään laitoshoitoon. Myös useimmille muille jää niin merkittäviä haittoja, että he tarvitsevat ulko-puolista apua päivittäin. Kyse on siis merkittävästä kansantaudista.

ICH-tutkimuksessa ei ole vielä tapahtunut suurta läpimurtoa. Potilaiden aivoverenpurkauman poista-minen leikkauksella ei parantanut heidän ennustet-taan. Myöskään hyytymisjärjestelmään vaikuttavat hoidot, joiden toivottiin aiheuttavan vuotokohdassa hyytymää ja siten pysäyttävän verenvuodon, eivät johtaneet toivottuihin tuloksiin. Tällä hetkellä tutki-taan muun muassa verenpaineen nopeaa laskemista aivoverenvuodon laajenemisen estämiseksi, veren-purkauman tyhjennysleikkausta ja potilaille annet-tavia hyytymisjärjestelmää tasapainottavia hoitoja.

Yleisesti käytössä oleva verenohennuslääke var-fariini on noin joka kuudennen aivoverenvuodon taustalla. Uusien, suun kautta otettavien verenohen-nuslääkkeiden tiedetään aiheuttavan vähemmän ai-voverenvuotoja, joten uusiin lääkkeisiin siirtyminen vähentänee ajan myötä aivoverenvuotoja jonkin verran.

Tutkimus on viime vuosina tuottanut uutta tietoa aivoverenvuotojen perinnöllisestä taustasta. Tieto auttaa taudin mekanismien selvittämisessä ja siten toivottavasti hyödyttää potilaita tulevaisuudessa. Osa aivoverenvuodoista voidaan estää puuttumalla elintapoihin ja hoitamalla riskitekijöitä tehokkaasti. Niitä ovat kohonnut verenpaine, tupakointi ja liialli-nen alkoholin käyttö. Merkittävien tulosten saavutta-minen vaatii kuitenkin voimakasta tutkimuspanosta.

Aivoverenvuotopotilaiden nopea hoitoon pääsy on ratkaisevan tärkeää. Hoito akuuttihoitoon ja var-haiskuntoutukseen erikoistuneissa neurokirurgisis-sa yksiköissä tai AVH-yksiköissä vähentää potilaiden kuolleisuutta ja vammautuneisuutta. Lähes kaikki eloonjääneet tarvitsevat monipuolista kuntoutusta. Myös elinluovutuksen mahdollisuus tulee pitää mie-lessä menehtyvien potilaiden osalta.

American Heart Association ja European Stroke Organisation ovat julkaisseet ICH-hoitosuosituksia. Suomessa tutkimus on ollut vilkasta ja korkeatasois-ta, mutta suomalainen Käypä hoito -suositus ICH:sta on vielä tekemättä. Alan tutkimusta tarvitaan siis edelleen.

Tästä AVH-lehden numerosta voimme lukea kan-sainvälisestikin tunnettujen asiantuntijoittemme korkeatasoisia artikkeleita.

Osastonhoitaja Eija Puha Turun yliopistollisen keskussairaalan (TYKS) neurologian klinikalta ja Ai-voliiton fysioterapeutti Päivi Liippola tarjoavat luki-joille erinomaisen katsauksen AVH:n alatyypeistä ja niiden erityispiirteistä. Dosentit Jukka Putaala ja Da-niel Strbian Helsingin yliopistollisen keskussairaalan (HYKS) neurologian klinikalta puolestaan tarjoavat syvällisen katsauksen aivoverenvuotoihin.

Dosentti Turgut Tatlisumak toimii osastonylilääkärinä Helsingin yliopistollisen

keskussairaalan neurologian klinikalla.

Aivoverenvuodot ovat merkittävä kansantauti

6 AVH 4/2012

Aivoverenkiertohäiriöitä (AVH) ovat aivojen sisäinen veren-vuoto (ICH), lukinkalvonalai-

nen verenvuoto (SAV) ja aivoinfarkti. Aivoverenkiertohäiriöistä valtaosa on aivoinfarkteja. Verenvuodoista aivojen sisäiset verenvuodot ovat puolestaan yleisempiä kuin lukinkal-vonalaiset verenvuodot.

Aivojen sisäisen verenvuodon, lu-kinkalvonalaisen verenvuodon ja ai-voinfarktin syntytavat ovat erilaiset. Niiden oireissa, hoidossa ja kuntou-tumisessa on sekä yhtäläisyyksiä että eroavaisuuksia. Näiden ymmärtämi-nen on tärkeää sekä sairastuneelle itselleen ja hänen läheisilleen että ammattilaisille, joita he kuntoutumi-sen polullaan kohtaavat.

AIVOINFARKTI SYNTYY VALTIMON TUKOKSESTA

Neurologi Susanna Roine Turun yliopistollisesta keskussairaalasta kertoo aivoinfarktin syntyvän aivo-valtimon tukkeutuessa. Valtimove-renkierron estyessä aivosolut kärsivät hapenpuutteesta ja niiden toiminta häiriintyy hyvin nopeasti, mikä ai-heuttaa esimerkiksi halvausoireita. Mikäli hyytymä liukenee itsestään ja kaikki oireet häviävät nopeasti, yleensä alle tunnin kuluessa, on ky-seessä ohi menevä aivoverenkierto-häiriö (TIA-kohtaus).

Tukos voi johtua paikallisesta hyy-tymästä, mutta useimmiten hyytymä on peräisin hiukan kauempaa veren-kierrosta, esimerkiksi kaulavaltimosta tai sydämestä.

− Tavallinen syy aivoinfarktiin on esimerkiksi sydämen eteisväri-nä, jossa sydämen vasen eteinen ei supistu normaalisti ja sinne pääsee kertymään hyytymää. Sydämen va-sen kammio pumppaa hyytymän eteenpäin verenkiertoon ja se päätyy useimmiten aivoihin, Roine kuvaa.

VERENVUOTO SYNTYY VALTIMON REPEÄMÄSTÄ

Aivojen sisäinen verenvuoto ja lukin-kalvonalainen verenvuoto syntyvät aivovaltimon repeämisen seuraukse-na. Roine toteaa kuitenkin valtimon repeämiseen johtavien syiden olevan näissä erilaisia.

Aivojen sisäisessä verenvuodossa useimmiten verenpainetaudin hau-rastuttama pieni aivojen päätevalti-mo repeää syvällä aivoissa ja veri pur-kautuu ympäröivään aivokudokseen tuhoten vuotoalueen aivosoluja ja aiheuttaen vuotopaikasta riippuvia oireita.

EIJ

A P

UH

A J

A P

ÄIV

I LIIP

PO

LA Vuoto vai infarkti?Aivojen sisäisen verenvuodon, lukinkalvonalaisen verenvuodon ja

aivoinfarktin oireissa, hoidossa ja kuntoutumisessa on sekä yhtäläisyyksiä että eroavaisuuksia.

Kuntoutujan ja terapeutin välinen hoitosuhde on yleensä pitkäkestoinen. Kun-toutuksen avulla oireet lievittyvät ja arki helpottuu.

Vesa

-Mat

ti Vä

ärä

7AVH 4/2012

− Harvemmin aivoverenvuodon syynä voivat olla myös esimerkiksi hyytymishäiriöt, aivokasvain, veri-suoniepämuodostumat tai vereno-hennushoito, hän lisää.

Lukinkalvonalaisessa verenvuo-dossa syynä taas on tavallisesti ai-vovaltimon pieni, muutamien milli-metrien läpimittainen pullistuma eli aneurysma, joka repeytyy. Pullistuma kasvaa valtimon seinämän synnyn-näisesti heikkoon kohtaan vuosien kuluessa ja kasvua edesauttavat kor-kea verenpaine ja tupakointi.

− Voimakas ponnistus voi aiheut-taa repeämisen, jonka seurauksena verta vuotaa aivojen pinnalle aivo-selkäydinnestetilaan, Roine kertoo.

OIREET JA NIIDEN TUNNISTAMINEN

Susanna Roine toteaa aivoinfarktin ja aivojen sisäisen verenvuodon oi-reiden olevan hyvin samankaltaisia. Vauriopaikka ja vaurion laajuus mää-räävät minkälaisia oireita ilmenee. Molemmissa tuhoutuu hermosoluja, ja jos vuodon tai infarktin aiheutta-malla kuolioalueella kulkevat esi-merkiksi liikehermoradat, aiheutuu vauriosta vastakkaisen raajaparin halvaantuminen.

Lukinkalvonalainen vuoto eroaa hänen mukaansa selkeästi edellisistä.

− Lukinkalvonalainen vuoto ko-hottaa kallon sisäistä painetta ja ai-heuttaa äkillisen voimakkaan pään-säryn ja usein myös tajunnan hämär-tymisen. Joskus harvoin, pullistuman sijainnista riippuen, verta voi samalla vuotaa myös aivokudoksen sisälle ai-heuttaen halvausoireita, Roine kuvaa.

Oireiden voimakkuus voi vaihdel-la lievistä oireista syvään tajuttomuu-teen.

DIAGNOOSI TEHDÄÄN KUVANTAMALLA

Kaikissa aivoverenkiertohäiriöön viit-taavissa oireissa on otettava välittö-mästi yhteyttä hätäkeskukseen, nu-meroon 112, joka toimittaa sairastu-neen ambulanssilla hoitoon asianmu-kaiseen hoitopaikkaan. Jos potilaalla epäillään oireiden perusteella aivove-

Aivoinfarktin tärkeimpiä riskite-kijöitä ovat edellä mainittujen lisäksi sydänperäiset syyt kuten eteisvärinä tai merkittävä sydämen vajaatoimin-ta, diabetes, korkea kolesteroli, ylipai-no ja vähäinen liikkuminen.

Aivoinfarkti syntyy aivovaltimon tukkeutuessa.

Lukinkalvonalaisessa veren-vuodossa syynä on tavallisesti aivovaltimon pieni pullistuma eli aneurysma, joka repeytyy. Veri vuotaa tällöin lukinkalvon alai-seen tilaan.

Aivojen sisäisessä verenvuodossa pieni aivojen päätevaltimo repeää syvällä aivoissa ja veri purkautuu ympäröivään aivokudokseen.

renkiertohäiriötä, tehdään välittömäs-ti aivojen tietokonetomografia.

Aivojen sisäisessä verenvuodos-sa aivoihin purkautunut veri näkyy kuvissa välittömästi, mutta aivo-infarkti ei yleensä näy vielä aivan akuuttivaiheessa. Infarktidiagnoosi voidaan tehdä oireiden perusteella, kun aivoverenvuoto on tietokoneto-mografiakuvien perusteella suljettu pois, vaikka kuvassa ei vielä infarktia näkyisikään. Tämä voi joskus ihmetyt-tää sairastunutta ja hänen läheisiään.

PERUSHOITO ON VARSIN SAMANLAISTA

Kun diagnoosi on oireiden ja aivojen kuvauksen perusteella selvitetty, voi-daan aloittaa asianmukainen hoito. Perushoito on aivoinfarktissa ja aivo-jen sisäisessä verenvuodossa varsin samanlaista.

Potilaat pyritään hoitamaan mie-luiten erillisessä AVH-yksikössä, jossa vaurioituneella alueella oleva solu-tuho pyritään minimoimaan muun muassa hyvän yleishoidon, aivotur-votuksen eston, verensokerin ja läm-pötilan normalisoinnin, nestetasa-painon hoidon sekä verenpaineen optimoinnin avulla.

Aivoinfarktin hoitona tietyissä ti-lanteissa käytettyä liuotushoitoa ei luonnollisestikaan vuototilanteessa käytetä. Jos vuotopotilaalla on ve-renohennuslääkitys, pyritään sen vaikutus kumoamaan.

Lukinkalvonalaisessa vuodossa pyritään akuuttivaiheessa sulkemaan vuotanut valtimon pullistuma uusin-tavuodon ehkäisemiseksi. Potilas on alkuvaiheessa usein teho-osastolla.

ENNALTAEHKÄISY ON TÄRKEÄÄ

Lukinkalvonalaisen verenvuodon riskiä voidaan alentaa hoitamalla ak-tiivisesti kohonnutta verenpainetta, välttämällä tupakointia ja vähentä-mällä runsasta alkoholin käyttöä.

Aivojen sisäisen vuodon taustalla on usein pitkään jatkunut kohonnut verenpaine, minkä vuoksi verenpai-neen aktiivinen hoitaminen on ensi-sijaisen tärkeää.

8 AVH 4/2012

VAKAVASTAKIN TILANTEESTA VOI SELVITÄ

Alkuvaiheessa aivoverenvuodoissa on suurempi kuolleisuus kuin ai-voinfarktissa. Lukinkalvonalaisessa vuodossa kolmasosa sairastuneista potilaista menehtyy vuotoon tai sen jälkiseurauksiin. Vuodosta selvinnei-den on kuitenkin mahdollista toi-pua täysin entiselleen. Alkuvaiheen jälkeen aivojen sisäisessä vuodossa ennuste on parempi ja kuntoutumi-nen on usein nopeampaa kuin aivo-infarktissa.

Sairastuneet ja heidän läheisensä pohtivat usein, mitä aivoihin vuota-neelle verelle tapahtuu. Kuukausien kuluessa elimistön omat solut ja me-kanismit puhdistavat aivoverenvuo-dossa purkautuneen veren suureksi osaksi tuhoalueelta pois. Myöhem-min alueella on aina nähtävissä aivo-kuvissa tuhoutunut arpialue.

Susanna Roine painottaa elimis-tön omien korjausmekanismien mer-kitystä kuntoutumisessa.

− Tuhoutuneelle alueelle syntyy uusia yhteyksiä hermosolujen välil-le poikki menneiden tilalle. Solujen kasvutekijät aktivoituvat ja uusiakin

hermosoluja versoo. Näiden ansiosta alkaa kuntoutuminen.

OIREET OVAT YKSILÖLLISIÄ

Olipa aivoverenkiertohäiriön syynä infarkti tai vuoto, sen aivokudokseen jättämä vaurio on jokaisella sairas-tuneella erilainen vaurion paikasta ja koosta riippuen. Siten myös sen aiheuttama oireisto ja siitä kuntou-tuminen ovat yksilöllisiä.

Eriasteisia liikkeen hallinnan, tun-non tai tiedon käsittelyn häiriöitä on kaikilla. Usein huomio ja kuntoutus kiinnittyvät eniten liikuntakykyyn. Tuntopuutoksia tai tiedon käsittelyn häiriöitä voi olla ilman minkäänlaisia halvausoireita ja niiden merkitys ar-kipäivässä selviämisessä on kuitenkin vähintään yhtä oleellinen.

Monet lukinkalvonalaisen ve-renvuodon sairastaneet kertovat mielialamuutoksista sekä väsymysoi-reesta, muistivaikeuksista tai muista häiriöistä. Nämä haittaavat arkea var-sinkin ensimmäisen puolen vuoden aikana. Toipumiseen tarvitaan aikaa, vaikka liikunnallisia oireita ei ole tai ne ovat hyvin vähäiset.

TOIPILAASTA KUNTOUTUJAKSI

Sairastuneen on hyvä rauhassa ope-tella tuntemaan muuttuneen kehon-sa toimintaa ja tunnustella jaksa-misensa rajoja. Levon ja rasituksen vuorottelu on tärkeä aivojen kuntou-tumista edistävä seikka. Toipuminen edistyy suotuisimmin, kun itseään rasittaa sopivasti: ei liikaa, mutta ei myöskään liian vähän.

Toipumisesta edetään kuntoutu-miseen. Aivojen muovautumiskyky mahdollistaa kuntoutumisen ja her-moverkko järjestäytyy kuntoutujan toiminnan mukaan. Ensin palaute-taan käyttöön päivittäisiä toimintoja. Viikko viikolta kuntoutuja oppii uu-destaan toimimaan.

Kuntoutuksen tuella monet han-kalatkin oireet lievittyvät ja ajan ku-luessa aivoverenkiertohäiriön sairas-tanut saa taas muuttuneen kehonsa ja mielensä hallintaan.

Eija Puha toimii osastonhoitajana Turun yliopistollisen keskussairaalan

(TYKS) neurologian klinikalla. Päivi Liippola työskentelee

fysioterapeuttina Aivoliitossa.

Tue Aivoliiton tärkeää työtä

Aivoliitto tukee aivoverenkiertohäiriön sairastaneita ja heidän omaisiaan. Työskentelemme myös aivoverenkiertohäiriöiden ennaltaehkäisyn hyväksi.

Voit olla mukana tärkeässä työssä antamalla lahjoituksen tilille (IBAN): FI43 1590 3000 173813. Lahjoituksen voi tehdä myös verkkopankin kautta.

Voit myös jättää perintösi hyvään tarkoitukseen tekemällä testamenttilahjoituksen Aivoliitolle. Lisätietoja: www.aivoliitto.fi/lahjoita

Kiitos tuestasi!

Keräyslupa: 2020/2010/4297

9AVH 4/2012

Musiikki on muutakin kuin ääntä – se näkyy, tuntuu ja koskettaa.

Kiinnostaako Sinua musiikin ja vapaaehtoistoiminnan yhdistäminen?

TunneMusiikki-kurssillasaat uusia taitoja tuottaa iloa kanssaihmisillesi musiikin kautta. Opit kohtaamaan myös iän myötä heikentyneet aistit musiikin ja liikkeen keinoin. Lähde mukaan ja virkisty itsekin!

Kevään kurssit (kurssin hinta 55 euroa) 27.–23.2.2013 Salo19.–31.5.2013 Salo

Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti eläkeikäisille. Yhteistyössä Näkövammaisten keskusliitto ry, Kuuloliitto ry ja Vanhustyön Keskusliitto ry. Hakulomakkeet ja lisätiedot Eläkeliitosta:puh. (09) 7257 1178 [email protected]

10 AVH 4/2012

Kun aivovaltimon repeämä aiheuttaa vuodon aivo-kudoksen sisään, puhutaan primaarista eli ei esi-merkiksi vammasta johtuvasta aivojen sisäisestä

verenvuodosta (intracerebral hemorrhage, ICH).ICH on yksi vakavimmista aivoverenkiertohäiriöistä, ja

siksi sen riskitekijät on tärkeä tunnistaa ennaltaehkäisyn tehostamiseksi.

OIREET RIIPPUVAT VUODON KOOSTA JA SIJAINNISTA

ICH:n aiheuttamien oireiden luonne riippuu verenvuodon koosta ja sijainnista. Oireiden perusteella sitä ei voi erot-taa aivoverisuonen tukoksesta, joka on huomattavasti verenvuotoa yleisempi.

JUK

KA

PU

TAA

LA J

A D

AN

IEL

STR

BIA

N

Aivojen sisäisen verenvuodon oireet, riskiryhmät ja akuuttihoito

Aivojen sisäisellä verenvuodolla on huono ennuste ja siihen on vähän hyviä hoitokeinoja. Suuri osa toipuneista tarvitsee pysyvää laitoshoitoa.

Paras hoito onkin sairauden ennaltaehkäisy.

Kuva 1. Pieni, tilavuudeltaan noin viiden millilitran kokoi-nen, aivojen tyvitumakealueelta alkunsa saava verenvuoto potilaalla, jolla on kohonnut verenpaine. Vuoto näkyy kuvassa valkoisena alueena aivojen keskellä.

Suurin osa vuodoista saa alkunsa aivojen syvistä osis-ta, niin sanotulta tyvitumakealueelta (katso kuva 1). Tyy-pillisiä oireita tällaisessa vuodossa ovat toispuolihalvaus, saman puolen suupielen roikkuminen ja puheen puurou-tuminen.

Aivojen sisäisen verenvuodon yhteydessä päänsärkyä on useammin kuin aivoinfarktissa. ICH:n muista aivove-renkiertohäiriöistä varmuudella erotteleva tyyppioire särky ei kuitenkaan ole. Potilaan oireet etenevät yleensä nopeammin vuodon sattuessa kuin aivoinfarktissa ja oi-reisto on usein vaikeampi.

Jos taas vuoto sijaitsee aivoissa anatomisesti ylempä-nä, jonkin aivolohkon alueella (katso kuva 2), puhutaan lobaarisesta vuodosta. Tällöin oireistossa voi esiintyä tois-puolihalvauksen lisäksi esimerkiksi puheen tuottamisen häiriötä (afasia), sekavuutta, hahmotushäiriöitä, toisen puolen huomiotta jättämistä (neglect) ja katseen kään-tymistä halvaantuneesta kehon puolesta poispäin.

Pieni osa vuodoista tapahtuu pikkuaivoissa ja aivo-rungossa.

Mikäli vuoto on pienikokoinen, säilyy tajunta usein normaalina. Joskus vuoto ei tyrehdy heti, jolloin oireet voivat vaikeutua varsinkin ensimmäisten tuntien aikana.

Suurikokoisissa vuodoissa (katso kuva 2) tajunnan ta-so on usein heti alentunut, jolloin potilas on unelias ja vastaa viiveellä kehotuksiin tai ei noudata niitä lainkaan.

ICH:n oireisto voi kehittyä erittäin nopeastikin, sekun-tien ja minuuttien kuluessa. Mikäli vuoto jatkuu ja repey-tyy aivokammioihin, voi tätä seurata tajunnantason lasku pian oireiden alettua.

VERENPAINE ON YLEISIN RISKITEKIJÄ

Kohonnut verenpaine on tärkein aivojen sisäisen veren-vuodon riskitekijä; jopa 70–80 prosenttilla potilaista on kohonnut verenpaine. Tehokkaalla verenpaineen alenta-misella nykyaikaisin lääkkein ICH:n riskiä voidaan vähen-tää merkittävästi. Tutkimuksissa riski on lääkkeillä saatu jopa 75 prosenttia alemmaksi verrattuna lumelääkkeeseen.

Neu

rolo

gian

klin

ikka

, HYK

S

11AVH 4/2012

Selvästi yli puolet spontaaneista vuodoista, joissa ei voida todeta esimerkiksi valtimoiden rakenteellista vikaa, aiheutuu kohonneen verenpaineen pitkäaikaisvaikutuk-sista. Kohonnut verenpaine haurastuttaa erityisesti pieniä hiusvaltimoita, jotka suonittavat aivojen syviä osia, kuten tyvitumakkeita.

Askin päivässä tupakoivilla vuodon riski on kaksinker-tainen tupakoimattomiin nähden. Alkoholin suurkulutus lisää myös merkittävästi ICH:n riskiä ja myös suomalais-tyyppisen humalahakuisen juomisen on todettu ajallises-ti liittyvän aivovaltimon repeämiseen.

Verenohennuslääkitys varfariinilla esimerkiksi eteis-värinän vuoksi on turvallinen hyvin toteutettuna ja vä-hentää tehokkaasti sydänperäisiä aivoverisuonitukoksia. Joskus hoitotasapainossa ilmenee ongelmia vaikkapa alkoholin, lääkeaine- tai ruoka-aine-yhteisvaikutusten vuoksi, jolloin veri saattaa ohentua liiaksi. Tällöin myös aivojen sisäisen verenvuodon riski nousee. Verenohen-nuslääkitykseen liittyvä vuoto on usein raju ja vaikeasti pysäytettävissä.

Uusilla verenohennuslääkkeillä, kuten dabigatraanilla tai rivaroksabaanilla, on kuitenkin ilmennyt tutkimuksissa tilastollisesti merkitsevästi vähemmän vakavia aivoveren-vuotoja kuin perinteisellä varfariinilla.

Osa spontaaneista vuodoista varsinkin iäkkäämmillä ja Alzheimerin tautia sairastavilla liittyy amyloidi-nimisen valkuaisen kertymiseen verisuonten seinämään. Tällaisen suonen repeäminen liittyy edellä mainittuun korkeam-malla sijaitsevaan aivolohkojen vuotoon.

Pienessä osassa, erityisesti nuoremmilla potilailla, vuo-don taustalla on jokin verisuonten rakenteellinen vika tai aivolaskimon tukkeuma. Joissakin harvoissa tapauksissa kyseessä on valtimo- tai laskimotukoksen liuotushoitoon liittyvä vuotokomplikaatio.

HOITOON ON PÄÄSTÄVÄ HETI

Äkillisesti alkava aivoperäinen oireisto olisi tunnistettava mahdollisimman varhain. Kuten aivoinfarktinkaan tapa-uksessa, ei ICH:n sattuessa aikaa ole hukattavana sekun-tiakaan. Hätänumeroon (112) on soitettava välittömästi, jotta hoitoketju käynnistyy oikea-aikaisesti.

Ambulanssihenkilöstö suorittaa neurologisen tilan ja tajunnan tason karkean arvion, varmistaa hengitysteiden auki pysymisen, vakiinnuttaa mahdollisesti epävakaan verenkierto- ja hengityselimistön häiriön ja aloittaa kul-jetuksen päivystyspoliklinikalle.

ICH:n erottaminen aivoinfarktista tai ohimenevästä ai-voverenkiertohäiriöstä aivojen kuvantamisella on yleensä suoraviivaista: tietokonetomografia erottaa vuodon in-farktista ja samassa yhteydessä voidaan tarvittaessa ku-vata aivovaltimoiden tila.

Toisinaan ensimmäisenä tai lisätutkimuksena tehdään aivojen ja aivovaltimoiden magneettitutkimus. Mikäli vuodon taustalla todetaan suonen rakenteellinen vika, jatkohoidon suorittaa pääsääntöisesti neurokirurgi.

Kuva 2. Kookas kortikaalinen ei aivokuoressa sijaitseva aivoverenvuoto varfariinin käyttäjällä. Vuodon tilavuus on noin 64 millilitraa. Vuoto näkyy kuvassa valkoisena aluee-na aivoissa oikealla.

Neu

rolo

gian

klin

ikka

, HYK

S

Päivystyspoliklinikalla aloitetaan heti mahdollisen korkean verenpaineen alentaminen, se kun liittyy keskei-sesti alttiuteen vuodon kasvuun ja uusintavuotoon. Lui-nen kallo ei jousta ja sen sisällä on rajallisesti tilaa.

VUODON KASVAESSA ENNUSTE HUONONEE

Yli 60 millilitran kokoisiin vuotoihin liittyy suuri todennä-köisyys huonoon toipumiseen. Jo 5–10 millilitran lisään-tyminen vuodon tilavuudessa voi johtaa vaikeasti hallit-tavaan aivojen sisäisen paineen nousuun ja aivokudoksen siirtymään yli anatomisten raja-aitojen eli niin kutsuttuun herniaatioon.

Tästä huolimatta leikkaushoidosta, jolla pyritään pois-tamaan verta ja vähentämään vuodon rakenteita siirtävää vaikutusta, ei ole tieteellisesti osoitettua hyötyä. Leikka-ushoidon tehoa erilaisissa vuototyypeissä tutkitaan par-haillaan.

Lääkkeellisesti voidaan vaikuttaa veren hyytymisjär-jestelmän tasapainoon siten, että veri hyytyy ja aktiivi-nen vuoto loppuu. Lupaavista alustavista tuloksista riip-pumatta tästäkään hoitomuodosta ICH:ssa ei toistaiseksi ole osoitettua hyötyä satunnaistetuissa tutkimuksissa.

Korkean verenpaineen intensiivisestä alentamisesta ICH:n akuuttina hoitomuotona on alustavaa näyttöä ja aiheesta on käynnissä useita tutkimuksia.

12 AVH 4/2012

osastolla annettuun hoitoon. AVH-yksiköllä tarkoitetaan tässä vuodeosastoa, jossa toimii asiaan perehtyneiden lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan lisäksi tiimi, jonka jä-senenä ovat yleensä fysioterapeutti, toimintaterapeutti, puheterapeutti, sosiaalityöntekijä ja neuropsykologi.

PARASTA HOITOA ON ENNALTAEHKÄISY

Aivojen sisäinen verenvuoto on tauti, jolla on huono en-nuste ja johon on vähän hyviä hoitokeinoja. Suuri osa toipuneista tarvitsee pysyvää laitoshoitoa. Mitä laajempi vuoto ja korkeampi ikä, sitä huonompi on mielekäs toi-pumisennuste.

Nuorehkot potilaat, joilla on pieni vuoto, voivat toipua omatoimisiksi ja oireettomiksikin. Tutkimuksia tarvitaan keinoista, joilla vuoto saadaan pysäytettyä ja siitä, ketkä hyötyisivät ICH:n leikkaushoidosta.

Paras hoito on kuitenkin taudin ennaltaehkäisy ja tä-hän kuuluu riskitekijöiden, muun muassa verenpaineen tehokas hoito, tupakoimattomuuteen kannustaminen ja alkoholin kohtuukäyttö.

Dosentti Jukka Putaala toimii neurologian erikoislääkärinä ja

dosentti Daniel Strbian neurologiaan erikoistuvana lääkärinä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan

(HYKS) neurologian klinikalla.

tekstiä on toimituksen käytössä

HOITO ON TEHOKKAINTA AVH-YKSIKÖISSÄ

Aivoverenkiertohäiriöpotilaan hoito AVH-yksikössä pa-rantaa hänen ennustettaan verrattuna tavallisella vuode-

13AVH 4/2012

14 AVH 4/2012

TUTKITTUA

Kahden vuoden välein jär-jestettävä Karolinska Stroke Update -kokous pidettiin yh-

deksännen kerran Tukholmassa 12.–13.11.2012. Kokoukseen osallistui noin 350 aivoverenkiertohäiriöiden asiantuntijaa pääosin Euroopasta.

Kokouksissa laaditaan konsensus-periaatteella suosituksia aivoveren-kiertohäiriöiden ennaltaehkäisystä, hoidosta ja kuntoutuksesta perustu-en uusimpiin tieteellisiin tutkimuk-siin. Suositukset päivittävät myös European Stroke Organisationin hoi-tosuosituksia.

KAULAVALTIMOKIRURGIA TURVALLISIN VAIHTOEHTO

YLI 70-VUOTIAILLE

Aivoverenkiertohäiriöiden ehkäi-syssä todettiin EVA-3S-, CREST- ja ICSS-tutkimuksiin perustuen, että oireisen kaulavaltimoahtauman hoi-dossa kaulavaltimon leikkaushoito ja pallolaajennus yhdistettynä stent-taukseen (suonensisäinen laajennus verkkoputkella eli stentillä) antavat kumpikin pysyvän tuloksen, mutta leikkaushoito on turvallisempi vaih-toehto yli 70-vuotiaille potilaille.

LIUOTUSHOITOA MYÖS YLI 80-VUOTIAILLE

Euroopan lääkeviranomaiset ovat hyväksyneet aivoinfarktipotilaan liuotushoidon vain alle 80-vuotiail-le potilaille. Yli 3 000 potilaan IST-3 tutkimuksen tulokset osoittivat, että

myös yli 80-vuotiaat hyötyvät liuo-tushoidosta. Hyöty on sitä suurempi, mitä nopeammin hoito annetaan. Tutkimus ei osoittanut, että hoidon aloitusta voisi turvallisesti pidentää nykyisestä 4,5 tunnista 6 tuntiin.

Aivoinfarktin kuvantamisessa käytetyt pään tietokone- ja magneet-tikuvaustekniikat ovat kehittyneet nopeasti. Ne tekevät mahdolliseksi arvioida, voiko liuotushoito paran-taa potilaan toipumismahdollisuuk-sia vielä tuntien kuluttua oireiden alusta. Tekniikoita on käytetty muun muassa DIAS 2-, EPITHET- ja DEFUSE-tutkimuksissa.

Uusia kuvantamistekniikoita voi-daan käyttää harkittaessa liuotushoi-toa, kun oireiden alusta on kulunut yli 4,5 tuntia ja tutkimuksissa, joissa liuotushoidon aikarajaa pyritään pi-dentämään, mutta ei osana kliinistä rutiinia.

LIUOTUSHOIDON

LÄÄKEAINEET VERTAILUSSA

Aivoinfarktipotilaan tukkeutuneen aivovaltimon liuotushoidossa käyte-tään alteplaasilääkettä, sydäninfark-tin liuotushoidossa myös tenektep-laasilääkettä. TAAIS-tutkimuksessa verrattiin kahta tenekteplaasiannosta perinteiseen annokseen alteplaasia. Siinä myös selvitettiin, avaako te-nekteplaasi tukoksen useammin ja toipuuko potilas nopeammin ja pa-remmin kuin alteplaasilla hoidettu potilas. Potilaat valittiin käyttämällä uusia pään kuvantamistekniikoita.

Kumpikin tenekteplaasiannos osoittautui alteplaasia paremmaksi ja niistä tehokkaampi oli suurempi an-nos. Ennen kuin tenekteplaasi saa vi-ranomaishyväksynnän ja se voidaan ottaa rutiinikäyttöön aivoinfarktipo-tilaiden liuotushoidossa, tarvitaan laaja monikeskustutkimus.

KALLONAVAUS VIIMEISENÄ VAIHTOEHTONA

Erittäin laajan ja lähes aina kuolemaan johtavan aivoinfarktin hoidossa laaja kallon ja kovan aivokalvon avaus on hengenpelastava toimenpide. Leik-kaus tulee tehdä mahdollisimman pian, kuitenkin 48 tunnin kuluessa oireiden alusta, kun on ilmeistä, että potilas ei selviä ilman leikkausta.

Aiempien tutkimusten perusteel-la tätä hoitoa suositettiin vain alle 60-vuotiaille, mutta DESTINY II-tut-kimus osoitti, että myös yli 60-vuo-tiaiden potilaiden kuolleisuus vähe-nee merkittävästi leikkaushoidolla. Heidän mahdollisuutensa toipua it-senäiseen elämään ei ole yhtä suuri kuin nuoremmilla, joten potilaan ja omaisten on hyvä osallistua hoito-päätöksen tekoon.

Markku Kaste on neurologian emeritusprofessori ja

AVH-tutkimusryhmän johtaja Helsingin yliopistollisen keskussairaalan (HYKS) neurologian klinikalla.

MA

RK

KU

KA

STE

Asiantuntijat päättivät AVH-hoitosuosituksista

AVH-tutkijat kokoontuivat Tukholmaan laatimaan suosituksia aivoverenkiertohäiriöiden hoidosta. Esillä olivat muun muassa

kaulavaltimoahtauman hoidon vaihtoehdot sekä uusien kuvantamismahdollisuuksien ja vaihtoehtoisten lääkeaineiden käyttö

liuotushoidossa.

15AVH 4/2012

Kuopiossa järjestetään 12.–14.6.2013 kansainvälinen aivoverenkiertohäiriöiden estoa, akuuttihoitoa ja kun-toutusta käsittelevä kokous. Kokouksen järjestäjinä toimivat Itä-Suomen yliopisto, Kuopion yliopistollinen sairaala ja Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron.

Avaussession teemana 12.6. on preventio ja pu-heenjohtajina suomalaisen AVH-hoidon pioneerit Markku Kaste ja Juhani Sivenius. Torstaina 13.6. ai-heena on akuuttihoito, jossa esityksiä muun muassa potilaan arvioinnista ja valinnasta liuotushoitoa var-ten. Iltapäivän luennot käsittelevät aivojen korjaus-

mekanismeja ja miten lääkehoidolla voidaan nopeut-taa kuntoutumista. Ohjelmassa on varattu lyhyitä pu-heenvuoroja nuorille tutkijoille.

Perjantain suomenkielisen ohjelman on suunni-tellut Sinikka Peurala ja luennot käsittelevät muun muassa AVH-potilaan psyykkistä sopeutumista.

Tieteellisten esitysten vastapainoksi tarjolla on mielenkiintoinen sosiaalinen ohjelma: keskiviikko-iltana risteily Alahovin viinitilalle ja torstaina Kuopio Tanssii ja Soi -tapahtuman avajaisnäytös. Kokouksen tarkempi ohjelma löytyy osoitteesta: www.uef.fi/stroke. Tervetuloa Kuopioon!

TUTKITTUA

KUOPIO STROKE SYMPOSIUM 2013

Aivovaltimon pullistumia (aneurysmia) hoidetaan sekä kallonavausleikkauksella että

suonensisäisesti tukkimalla (emboli-soimalla). Embolisaatio on menetel-mänä selvästi uudempi ja sen vuoksi hoitomuodon pitkäaikaistuloksia ei juuri ole julkaistu. Myös kuvanta-mistekniikat ovat kehittyneet viime vuosina ja sattumalta löydettyjen aneurysmien määrä on lisääntynyt.

Näiden sattumalöydösaneurysmi-en hoidosta kiistellään, sillä hoitoon liittyvät riskit ovat joissain tutkimuk-sissa suurempia kuin aneurysman puhkeamisriski. Vaikka aivoverisuon-ten kuvantamismenetelmät ovat kehittyneet, on edelleen potilaita, joiden lukinkalvonalaiselle verenvuo-dolle (subaraknoidaalivuoto, SAV) ei löydy syytä.

LL Liisa Pyysalo on tutkinut neu- rokirurgian alaan kuuluvassa väitös-kirjassaan aivovaltimon pullistuman suonensisäisen hoidon pitkäaikais-ennustetta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää aneurysma- ja SAV-poti-

laiden ennustetta ja kuvantamislöy-döksiä lähes 10 vuoden seuranta-aikana.

Tutkimusaineisto koostui 1 294 SAV- ja aneurysmapotilaasta, jot-ka olivat hoidossa Tampereen yli-opistollisessa sairaalassa vuosina 1989–1999. Potilaat, joita oli hoidettu suonensisäisesti embolisoimalla tai jotka olivat olleet hoidossa syyltään epäselväksi jääneen subaraknoidaa-livuodon vuoksi, kutsuttiin uuteen pään magneettitutkimukseen. Mag-neettikuvaus tehtiin keskimäärin 11 vuotta hoitojakson jälkeen ja lisäksi kaikkien potilaiden toipuminen arvi-oitiin.

Potilaat, joiden lukinkalvonalai-sen verenvuodon syy ei selvinnyt, toipuivat hyvin ja pitkäaikaiskuol-leisuus oli normaaliväestön tasolla. Magneettikuvissa ei löytynyt poik-keavia suonirakenteita, jotka olisivat selittäneet aiempaa vuotoa.

Vuotamattoman aivovaltimon pullistuman omaavilla potilailla on li-sääntynyttä pitkäaikaiskuolleisuutta

erityisesti, jos aneurysma on jätetty hoitamatta. Potilailla on suurempi ris-ki sydän- ja verisuonitautikuolemiin kuin normaaliväestöllä. Vuotaneet aneurysmat säilyttävät hoitotuloksen pitkäaikaisseurannassa, mutta embo-lisaatiossa pitäisi pyrkiä aneurysman kokonaistäyttöön uusintavuotojen estämiseksi. Aivoinfarkti on yleinen löydös hoidon jälkeen.

Liisa Pyysalon väitöskirja Long-term Outcome of Patients with Embolized Intracranial Aneurysms ilmestyy sar-jassa Acta Universitatis Tamperensis; 1761, Tampere University Press, Tam-

pere 2012. ISBN 978-951-44-8896-2, ISSN 1455-1616. Se ilmestyy myös

sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1234, Tam-

pere University Press 2012. ISBN 978-951-44-8897-9,

ISSN 1456-954X, verkko-osoitteessa http://acta.uta.fi.

Aivoverenvuotopotilaiden pitkäaikaisennusteet

Liisa Pyysalo on tutkinut kahta aivoverenvuodon sairastanutta potilasryhmää, heidän ennustettaan ja kuvantamislöydöksiä.

16 AVH 4/2012

Yhteiset koettelemukset ovat hitsanneet Tuula Kankaan ja Simo Volasen avioliiton vah-

vaksi.– Kuinka elämä voikaan olla het-

kestä kiinni. Kun sen saa takaisin, sii-tä osaa olla entistä iloisempi, Kangas pohtii.

Puolison sairastuminen muutti myös Volasen elämänarvot.

– On parempi elää tässä hetkessä ja nauttia siitä, mitä on, kuin ahnehtia

älyttömyyksiä, kuten maallista mam-monaa tai suoritteita, hän sanoo.

TILANNE OLI VAKAVA

Tuula Kankaan työpaikalla tämän äkilliseen sairastumiseen vastattiin ripeällä toiminnalla, ja hän pääsi no-peasti asiantuntevaan hoitoon. Sai-raalassa hänelle kerrottiin suoraan, että kyse on vakavasta asiasta.

– Olin kuitenkin yllättävän rauhal-

linen. Toivoin vain, että ihmiset toimi-sivat niin kuin heidän pitää toimia ja että kaikki olisi hallinnassa.

Kankaalle kerrottiin, että vuoto-kohta tukitaan platinalangalla ve-risuoniteitse. Sekin kerrottiin avoi-mesti, että toimenpiteessä on omat riskinsä.

Simo Volanen kiirehti kesken työ-päivän vaimonsa luo sairaalaan.

– Ehdin olla Tuulan luona muu-taman minuutin, kun kirurgi koputti olkapäähäni. Hän kertoi, että vaikka päällisin puolin kaikki näyttää hyväl-tä, tilanne on kriittinen.

Kirurgi selvitti Volaselle, että lu-kinkalvonalainen verenvuoto hoide-taan joko leikkaamalla tai tukkimalla vuotokohta verisuoniteitse. Hän ker-toi, että Kankaalla kyseeseen tulee kuitenkin vain jälkimmäinen vaihto-ehto. Vuoto oli niin vaikeassa paikas-sa, ettei sitä pystyttäisi leikkaamaan.

Totuus iski vasten Volasen kasvo-ja vasta, kun hän lähti sairaalasta; hä-nen vaimonsa saattaisi kuolla. Suurin huoli oli viisivuotiaasta autistisesta Roopesta. Miten hän osaisi kertoa pojalle, että äiti oli sairaalassa eikä tulisi yöksi kotiin?

Kotona Volanen otti avukseen tikku-ukot. Ensi piirtämällä Roope kielsi kaiken, toisella yrittämällä hän ei enää torjunut asiaa, ja kolmannel-la kerralla isä huomasi, että Roope oli sisäistänyt tilanteen. Volasen oli ker-rottava tapahtuneesta myös Kankaan kolmelle aikuiselle pojalle.

PÄIVÄJÄRJESTYS AVUKSI

Tuula Kangas selvisi elämään, mutta suurta riemua varjosti talttumaton päänsärky.

– Kun tulin kotiin, päänsärkyni oli hallitsematonta. Söin särkylääkkeitä enemmän kuin olisin saanut.

Järjestelmällisenä ihmisenä hän

PIA

TIU

SA

NE

N

Toipuminen on siksakkiaAnkara päänsärky ja outo tunne niskassa keskeyttivät

Tuula Kankaan työpalaverin viime tammikuussa. Lukinkalvonalainen verenvuoto (SAV) mullisti koko perheen elämän.

– Kukaan muu kuin Simo ei ole sitoutunut seisomaan rinnallani koko loppuelä-määni myötä- ja vastoinkäymisissä. Aiheutan itselleni pettymyksen, jos oletan, että kaikki ihmiset jaksavat sitoutua samaan, Tuula Kangas pohtii.

Pia

Tius

anen

17AVH 4/2012

ryhtyi pitämään kirjaa muun muassa päivittäisistä tekemisistään ja veren-paineestaan. Värikoodi kertoi kivun tasosta ja lääkityksen määrästä.

– Pikkuhiljaa havaitsin asiat, jotka aiheuttivat minulle päänsärkyä. Lö-höäminen ei sopinut minulle ollen-kaan, ei myöskään tietokone. Aluksi luin ehkä yhden sähköpostin kerral-laan ja sitten tarvitsin taas liikettä.

Kangas kävi seurakunnan järjestä-män kivunhallinta-rentoutuskurssin ja opetteli muutenkin nollaamaan mielensä ja kehonsa. Hän laati itsel-leen päiväjärjestyksen ja asensi pu-helimen hälyttämään, kun oli aika jumpata, rentoutua tai sauvakävellä. Näillä eväillä hän jaksoi olla hetken Roopen kanssa, kun tämä tuli päivä-kodista.

Kankaan ajokiellon aikana perhe sai kuljetus- ja kodinhoitoapua kau-pungilta.

Edelleen kummittelevan päänsä-ryn lisäksi hänellä on ongelmia toi-minnanohjauksessa.

– Kun ajatus pikkuisen harhautuu, huomaan kymmenen asian olevan kesken, enkä ole saattanut mitään niistä loppuun.

TOIPUMINEN VIE AIKAA

Tuula Kangas ja Simo Volanen osal-listuivat Aivoliiton järjestämälle so-peutumisvalmennuskurssille viime keväänä. Kurssi oli räätälöity nimen-omaan lukinkalvonalaisen veren-vuodon kokeneille ja heidän puoli-soilleen.

Kangas kiittelee kurssilla tarjottua runsasta faktatietoa aivoverenvuo-dosta ja sen aiheuttamista ongelmis-ta. Myös vertaistuki antoi voimia.

– En ole tuskastunut tai masentu-nut, vaikka jotkin asiat ovat vaikeita. Tiedän nyt, mistä se johtuu. Kurssilla sain myös tietää, että toipuminen on hidasta.

Ennen kurssia Volanen keskittyi vahtimaan ja suojelemaan vaimoaan liiaksikin. Faktatieto sairaudesta ja sen vaikutuksista helpotti kummasti; puoliso voi mainiosti nostaa vaikkapa maitopurkkia saamatta lisävaurioita.

Kangas painottaa, että toipu-minen on siksakkia. Takapakit ovat

Tuula Kankaalla ja Simo Volasella on viisivuotias poika Roope. Vaikka sairaus ravisteleekin koko perhettä, näyttää tulevaisuus heistä kuitenkin valoisalta.

rankkoja mutta luonnollisia. Hän kannustaa myös ottamaan vastaan ulkopuolista apua, vaikka se tuntuisi vaikealta.

Volanen kertoo, että hänelle me-nettämisen ja kuoleman pelko tulivat vasta jälkeenpäin.

– Huomasin sen, kun Simo sanoi minulle vapaailtanamme: ”Onpas ki-va, että olet siinä.” Aistin pohjalla pel-koa, Kangas kuvaa.

SAIRAUS TEKI VALOISAMMAKSI

Tuula Kankaan suunnitelmissa on aloittaa helmikuussa työkokeilu omassa työpaikassaan. Työkokeilun tarkoitus on kartoittaa voimavaroja ja työkykyä.

– Oireiden kanssa pitää olla rehel-linen, eikä niitä pidä peitellä. On hy-

Pia

Tius

anen

vä tunnistaa voimiensa rajat ja nähdä vahvuutensa, ettei väen väkisin yritä sellaista, mikä on liian vaikeaa.

Puutteita kannattaa toisaalta Kan-kaan mukaan harjoituttaa. Kaikenlai-nen aivojumppa, kuten ristisanateh-tävät, ovat hyödyksi. Jos oireita kai-kesta huolimatta jää, niiden kanssa oppii kyllä elämään.

Simo Volasen mielestä sairaus on muuttanut hänen vaimonsa aiempaa optimistisemmaksi. Nyt mennään en-nemmin täysillä eteenpäin kuin päivi-tellään, että taas tuli lunta tupaan.

Pia Tiusanen on toimittaja ja tiedottaja Riihimäeltä. Hänen

puolisonsa sai lukinkalvonalaisen verenvuodon keväällä 2011.

18 AVH 4/2012

Virva Asp on aina ollut helposti uusista asioista in-nostuva ja pitänyt työn teosta. Asp on 53-vuotias Keuruun kaupungin kulttuurisihteeri.

− En edes ymmärtänyt, että jo vuosien ajan olin yliar-vioinut voimavarani ja taistellut uupumusta vastaan, hän kertoo.

Takana oli aktiivisen kulttuurivuoden kiireisin viikko. Helle oli ottanut osansa kulttuurisihteerin voimavaroista. Kotimatkalla auton ratissa hän koki olonsa sumuiseksi, sydämessä tuntui rytmihäiriöitä, ja päätä särki.

− Kaksoiskuviakin olin nähnyt. Viikonlopun juhlakon-sertissa olin nukahtaa. Tajunnantasoni ei ollut normaali. Todennäköisesti aivovaltimo päässäni oli tuolloin jo osit-tain tukkeutumassa.

Kotiin saavuttuaan Asp soitti vielä muutaman työpu-helun ja lähti ulos kastelemaan kukkia. Toiseen jalkaansa hän laittoi korkeakorkoisen avokkaan ja toiseen miehensä lenkkitossun. Hän tuskastui, kun ei löytänyt tutusta sei-nästä vesihanaa. Lopulta hän palasi sisälle ja istahti no-jatuoliin.

− Aloin yllättäen oksentaa ja vasen käteni valahti velt-tona syliini. Ymmärsin, että minulla on nyt joku aivoista johtuva kohtaus, hän kuvaa kahden ja puolen vuoden takaista aivoinfarktiaan.

NOPEASTI HOITOON

Aspin puoliso tajusi tilanteen vakavuuden ja soitti hätä-keskukseen. Ambulanssin ensihoitajat totesivat vakavi-na, että Aspin vasen puoli oli halvaantunut. He aloittivat nopeat hoitotoimenpiteet, joihin saivat ohjeita Keski-Suomen keskussairaalasta. Auto lähti vauhdilla kohti Jy-väskylää.

Liuotushoidon aloittamiseksi jokainen minuutti oli kultaakin kalliimpi. Aivoinfarktin yhteydessä puhutaan aikaikkunasta, joka sulkeutuu noin neljän tunnin kuluttua.

Kuvauksessa paljastui tukos oikeanpuolen keskivalti-mossa, alueella, jossa sijaitsee muun muassa liikekeskus.

− Liuotuksen jälkeen otetuissa kuvissa näkyi pieni ai-voverenvuoto, joka oli tyrehtynyt itsekseen. Huomasin ilokseni liikettä varpaissani. Ajattelin parantuneeni, mutta olin väärässä, Asp kertoo.

Työriippuvainen nainen alkoi happiviikset nenällä ja liikuntakyvyttömänä järjestellä työasioita. Hoitajat puut-tuivat asiaan ja rajoittivat puheluita.

PANIIKISTA MASENNUKSEEN

Sairaalassa tehtyjen neuropsykologisten testien tulokset olivat Aspille järkytys. Kykyprofiilin mukaan hän oli lahjak-kaan tasolla yleistiedossa ja verbaalisissa taidoissa. Sen si-jaan konstruktiivinen päättelykyky, lähimuisti, hahmotus ja tarkkaavaisuus olivat heikon tasolla. Hän ei tunnistanut kellonaikoja eikä osannut piirtää neliötä.

Kiireet olivat kerrasta ohi. Vuosien ajan ylikuormitetut aivot eivät kestäneet ärsykkeitä. Ystävien yhteydenotot ja jopa voimakkaat värit tuntuivat liialta. Suorituskeskeiseen elämään tottunut nainen oli poissa töistä yli vuoden, josta puoli vuotta avokuntoutuksessa.

− Tiiviin harjoittelun myötä taidot palautuivat. Loka-kuussa osasin jo piirtää kuution ilman mallia, Asp ihmet-telee aivojen uusiutumiskykyä.

Kun fyysiset ja neurologiset oireet alkoivat väistyä, tuli tilalle valtava pelko uudesta kohtauksesta. Aspin elimistö

KIR

SI-

KLA

UD

IA K

AN

GA

S

Sairastuminen paransi työriippuvuudesta

Virva Asp jakaa elämänsä kahteen osaan − ennen ja jälkeen heinäkuun seitsemännen päivän vuonna 2010. Hän löysi aivoinfarktin ja masennuksen

jälkeen uuden ihanan harrastuksen: harrastamattomuuden.

Kulttuurisihteerinä työskentelevä Virva Asp ei enää vie töitä kotiin. Hän on löytänyt ilon verkkaisesta elämästä.

Kirs

i-Kla

udia

Kan

gas

19AVH 4/2012

oli jäänyt tilaan, jossa aivot syöttivät signaaleja vaarasta ja hädästä. Hän laittoi kellon soimaan öisin parin tunnin välein testatakseen, että oli kunnossa. Hän oli aina ollut herkkä huolestumaan, ja nyt tuo ominaisuus korostui en-tisestään.

− En uskaltanut enää kävellä kaupungilla. Tuntui, ettei päässäni ollut suodattimia, jotka olisivat hillinneet ärsyk-keiden tulvaa.

Paniikkihäiriön lisäksi Asp sairastui myös masennuk-sen. Meni päiviä, että hän ei aamuisin kammannut hiuk-siaan tai pukeutunut. Postin haku laatikosta vaati suuria ponnistuksia ja saattoi olla ainoa työ, jonka hän jaksoi koko päivänä tehdä. Virva koki kadottaneensa identiteet-tinsä, joka oli perustunut osaamiselle ja suorittamiselle.

Lääkitys hälvensi paniikkihäiriön kuukaudessa. Ter-vehtymisen merkkinä hän pitää muun muassa värien sietokyvyn palautumista. Hän aloitti paluun arkeen lenk-keilemällä ja vain oleilemalla. Kunnon kohoaminen ja kevään valo auttoivat häntä osaltaan vähitellen ylös ma-sennuksesta.

− Asuin lempinojatuolissani puoli vuotta. Elimistöni tiesi, että tarvitsin hiljaisuutta. Puolisolleni ja aikuisille lap-silleni tuon kaiken on täytynyt olla raskasta aikaa.

ELÄMÄ INVENTAARIOSSA

Virva Asp kertoo olevansa nyt onnellisempi kuin kymme-neen vuoteen. Hän kiittelee työterveyshuoltoaan ja työ-

tekstiä on toimituksen käytössätämä sivu lehden aukeaman oikeanpuoleinen sivu,

Kankaanpään kunt. keskus ilmo ulkoreunaan

yhteisöään tuesta. Kulttuurisihteerin tehtävien määrää on kohtuullistettu, eikä hän enää vie töitä kotiin. Silti vaara ja taipumus ahnehtia liikaa vastuuta on yhä olemassa.

Asp on lukenut paljon aivojen toiminnasta ja niiden kemiallisen tasapainon muuttumisesta pitkittyneessä stressissä. Hän näkee sairastumiselleen selkeän syyn:

− Unohdin itseni vuodesta toiseen. Voimani ehtyivät huomaamatta, enkä osannut tehdä isoja elämänmuutok-sia kahdesta loppuun palamisestakaan huolimatta. Huo-maan nyt, että en enää edes osaa ottaa stressiä mistään. Olen saanut jättää nukahtamislääkkeetkin pois.

Työpäivän päätteeksi Asp istuskelee nojatuolissaan, kutoo ja suo itselleen luvan olla laiska. Asuntajärven ran-nalla oleva sininen hirsitalo suorastaan kutsuu hiljaisuu-teen. Verkkaista elämää ovat emännälleen opettaneet kissat Musta-Aino ja Siiri, jotka venyttelevät nautinnolli-sesti divaanilla. Nyt Aspilla on aikaa tarkkailla luontoa ja kuunnella sisintään, joka ei enää suostu ottamaan stressiä vastaan.

− Järkyttävyydestään huolimatta en antaisi tätä koke-musta pois, sillä löysin sen kautta elämänilon. Oli suunna-ton siunaus saada irrottautua kaikesta ja tehdä inventaa-riota monella tasolla.

Kirsi-Klaudia Kangas on vapaa toimittaja.

20 AVH 4/2012

Turun seudun aivohalvaus- ja afasiayhdistyksen valokuvaus-kerho Pikseli on kiertänyt jo

laajalti kuvausmatkoilla eteläisessä ja läntisessä Suomessa. Niinpä kerho-laiset pakkasivat kamerat syksyisellä retkellä hieman pidemmäksi aikaa bussiin ja matkustivat Turusta aina Jäämerelle saakka. Matkaa kertyi yh-teen suuntaan huikeasti hieman va-jaat 1 400 kilometriä.

Matka alkoi Turusta syyskuun ensimmäisenä päivänä aamuyöllä kahden jälkeen. Perillä Muoniossa hotelli Harrinivassa kerholaiset oli-vat illansuussa lähes 16 tunnin ku-luttua. Matka-aikaa pidensivät noin kolmen tunnin välein pidetyt tauot. Taukokäytäntö osoittautui kuitenkin matkamukavuuden kannalta onnis-tuneeksi.

KOSKENLASKU OLI HIENOIN KOKEMUS

Ruskamatkan muistelu- ja kuvienkat-selutilaisuudessa kuului tuon tuosta

ihastuksen huokauksia ja huudah-duksia. Niitä herättivät varhaisruskan värittämät maisemat, usvaiset tuntu-rien huiput, lumihuippuisten vuorten ympäröimät Jäämeren rannat sekä kuvat matkalla nautituista Lapin her-kuista.

Iloisimmat kommentit sai kuiten-kin aikaan matkan mieleenpainuvin kokemus, koskenlasku. Sitä kerholai-set kuvasivat muun muassa sanoilla: ”huikean ihanaa”. Veneisiin mahtui kymmenisen laskijaa kerralla ja mu-kana olivat tietenkin turvallisuudes-ta huolehtimassa kokeneet oppaat. Myös huonommin liikkumaan kyke-nevät pääsivät mukaan vauhdikkaa-seen menoon.

Koskenlaskuun ei kaikilla terveillä-kään ole mahdollisuutta tai uskallus-ta, saati sitten aivoverenkiertohäiriön kokeneilla. Silti suurin osa kerholaisis-ta lähti hurjaan kyytiin, vaikka monet tunnustivat sen etukäteen hieman hirvittäneen. Kamerat tosin piti jät-tää rannalle, koska vettä tuli yli lai-dan tämän tästä. Valokuvauskerhon

vetäjä Tuula Jokivuori teki kuitenkin poikkeuksen ja kuvasi myös kosken tyrskyjen keskellä.

Hotellilta tehtiin päiväretki myös Jäämeren rannalle, Skibotnin kylään. Matkaa kertyi yhteensä parisensataa kilometriä. Perillä käytiin tietysti ko-keilemassa Jäämeren vettä – kylmää oli nimensä mukaisesti ja suolaista. Valokuvien lisäksi retkeläisten muis-toksi kertyi myös taskuihin kerättyjä rantakiviä. Jopa siinä määrin, että bussikuski alkoi leikkimielisesti huo-mautella liikapainon vaaroista. Sa-malla nähtiin upeita maisemia, mu-kaan lukien Kilpisjärvi ja Saana.

EI IHAN PIETARIN KALANSAALIS

Jo ensimmäisenä päivänä pohjoises-sa koettiin Jerisjärvellä unohtumaton nuotanveto. Monikymmenmetrisellä nuotalla saatu saalis, kuusi pikkusii-kaa ja yksi ahven, jaettiin retkeläisten ja matkailutilan omistajan kissan kes-ken. Kissa sai ahvenen ja matkalaiset laavussa savustetut siiat. Jälkiruoaksi nautittiin nokikahvit ja emännän lei-pomaa mustikkapiirakkaa.

Samalla kuultiin tilan isännän Jari Rossin kertoilemia huimia tari-noita Lapin oloista ja paikkakunnan historiasta. Kuulijan päätettäväksi jäi, uskoiko hän vai ei.

Ohjelmaan kuului lisäksi vierailu Pallaksen luontokeskuksessa, jossa Lapin eläimet, linnut, kasvit, luonto, kulttuuri ja maisemat tulivat tutuiksi upean filmin avulla. Patikointi Pallas-tunturin luonnossa oli liikuntarajoit-teisillekin huomattavasti helpompaa kuin etukäteen arveltiin. Puilla vah-vistetut vaellusväylät olivat erinomai-sessa kunnossa ja pyörätuolillekin riittävän leveitä. Sää suosi matkaili-joita koko matkan ajan.

SIS

KO

PE

SO

NE

N

Koskenlaskua, Jäämeren maisemia ja lapinkaste

Turkulainen valokuvauskerho Pikseli teki ruskaretken pohjoiseen.

Mar

itta

Mel

ande

r

Tunturissa kulkeminen oli puilla päällystettyjä vaellusreittejä pitkin mahdollista myös liikuntarajoitteisille.

21AVH 4/2012

FERRARIT JA LADAT

Ferrarit, Ladat ja Pavarotti tulivat tu-tuiksi aivan hotellin kupeessa sijain-neessa vetokoiratarhassa. Tarhassa on 420 huskya, ja jokaisella oma ni-mensä taipumusten mukaan; Pava-rotti tietenkin ”laulaa” usein. Ferrarit ovat fiinimpiä alaskanhuskyja, Ladat taas arkisempia siperianhuskyja.

Matkalaisten Iltaohjelmaan kuului paitsi nuotioiltoja laavulla myös sau-nomista ja uimista Muonionjoessa tai vaihtoehtoisesti vierailu läheisen Jeris-hotellin savusaunassa, jolloin pulikointimahdollisuus tarjoutui po-realtaassa.

Viimeinen ilta huipentui oikeaan shamaani-iltasatuun ja nokiseen la-pinkasteeseen kaikkine siihen liitty-vine tarinoineen. Sitten olikin edessä pitkä paluumatka kohti kotimaise-mia.

HYVÄ SUUNNITTELU, ONNISTUNUT MATKA

Yhteensä pikseliläisillä jäi kilometrejä taakseen tarkkaan ottaen 2 750. Heitä oli matkalla mukana seitsemäntoista, loput bussista täyttyi Turun ja lähi-seudun muista eläkeläisistä.

− Kaikki kerholaisetkaan eivät olleet aivoverenkiertohäiriön sairas-taneita, mukana oli myös omaisia ja yhdellä matkalaisella oma puhetulk-ki, Turun Seudun aivohalvaus- ja afa-siayhdistyksen puheenjohtaja Marit-ta Melander kertoo.

Hän oli myös itse ahkerana valo-kuvaajana matkalla mukana.

Melander toteaa matkan onnis-tumisen edellyttävän luonnollisesti huolellista suunnittelua. Ruskaretken valmistelu aloitettiinkin jo noin vuosi sitten. Alun perin mukaan ilmoittautu-neita oli enemmänkin, mutta vuoden aikana ehtii tapahtua monenmoista.

Maltillinen matkavauhti oli onnis-tunut ratkaisu. Toimivaksi osoittautui myös se, että koko ajan majoituttiin samassa, korkeatasoisessa hotellissa ja tehtiin sieltä retkiä ympäristöön. Hotelli oli myös hieman muokannut tilojaan nimenomaan aivoverenkier-tohäiriön sairastaneille sopiviksi. Nii-hin oltiinkin oikein tyytyväisiä.

TOTTUNEITA MATKAAJIA

Valokuvauskerholaiset ovat tottunei-ta matkaajia. Kerhon toimintaan kuu-luu vuosittain useampiakin kuvasret-kiä esimerkiksi Turun saaristoon ja muihin Etelä-Suomen kohteisiin. Kai-kille yhdistykseen kuuluville tarjolla ollut retki Lapin perukoille on tehty myös aiemmin, 20 vuotta sitten. Nyt mukana oli kaksi jo tuolloin Jäämeren rannoilla vieraillutta konkaria.

− Olemme kuin suuri perhe, au-tamme toisiamme ja viihdymme yh-dessä, Melander kuvaa.

Erityisesti tunturissa liikkumisen helppous oli yllätys. Yhteinen totea-mus oli, että siellä olisi viihtynyt pi-

dempäänkin. Mutta kuten aina mat-kojen jälkeen, myös kotiin tuleminen oli mukavaa.

PIKSELI TOIMII AHKERASTI

Turun aivohalvaus- ja afasiayhdistyk-sen valokuvaajat kokoontuvat kaksi kertaa kuukaudessa. Pikselin kerhoil-tojen välillä he kuvaavat saamiaan tehtäviä. Kerhoilloissa arvioidaan yhdessä otettuja kuvia. Parhaillaan kerholaiset opettelevat digikuvien käsittelyä tietokoneella.

Sisko Pesonen on Turun seudun aivohalvaus- ja

afasiayhdistyksen jäsen.

Nuotanvedon päätteeksi saaliista nauttivat Karita Nyberg ja Pauli Suominen.

Hei

kki L

aine

Koskenlasku oli ruskaretken hurjin ja hienoin kokemus. Läpi tyrskyjen kerholai-sia kuljettivat maihinnousuveneen tyyppiset kumiveneet.

Ain

o Le

htis

mäk

i

22 AVH 4/2012

Helsingin ruotsinkielisen työ-väenopiston Arbiksen Juttu-tupa-kurssilla on kahdeksan

kurssilaista, joilla kaikilla on afasia. Joukosta löytyy sekä lievemmin et-tä vaikeammin afaattisia henkilöitä. Kurssin suunnittelusta ja opetuksesta vastaa äidinkielenopettaja Annette Jansson. Aluksi häntä jännitti, pys-tyisikö hän vastaamaan kurssilaisten odotuksiin. Huoli oli kuitenkin turha: kurssilaiset ovat todella tyytyväisiä.

– Opettajamme on todella hyvä. Annan hänelle arvosanaksi 10 +, kurs-sille osallistuva Peter von Koskull to-teaa.

ERILAISIA OPPIJOITA

Osalle kurssilaisista puheen tuotta-minen on todella työlästä, välillä jo-pa mahdotonta. Opettaja saa usein muistuttaa heitä siitä, että kannattaa sanoa yksi asia kerrallaan. Myös aikaa pitää aina antaa.

Jotkut ottavat keskusteluissa enemmän tilaa, ja haasteellista on huolehtia siitä, että kaikki tulevat kuulluksi ja ovat osallisina.

– Joitakin kurssilaisia pitää kan-nustaa ja joitakin hillitä ystävällisesti, mutta napakasti, Jansson toteaa pilke silmäkulmassa.

Janssonilla on aikaisempaa ko-kemusta lukio-opetuksesta. Juttu-tupa-ryhmän opetus eroaa hänen mukaansa tästä siinä, että kurssilaiset ovat niin eritasoisia. Toisaalta tämä on hyvin yleinen piirre kaikilla työvä-enopistojen kursseilla.

INTERNET APUNA OPETUKSESSA

Opetuksessa hyödynnetään kommu-nikointia tukevia ja korvaavia keinoja.

Nämä olivat Janssonille jo ennestään tuttuja, koska lukion opettajana hä-nellä oli oppilaita, joilla oli kielellinen erityisvaikeus tai esimerkiksi näkö-vamma.

– Juttu-tupa-kurssilla kaikki ovat niin sanotusti erityisoppilaita, kun tavanomaisessa opetuksessa minul-la on yleensä ollut vain yksi erityis-oppilas ryhmää kohti. Siksi varsinkin suunnitteluun ja opetuksen arvioin-tiin menee enemmän aikaa. Tunnit on suunniteltava niin, että kaikki kurssilaiset saavat niistä tavoitellun hyödyn, Jansson kuvaa.

Hän on hyödyntänyt opetuksessa tietotekniikkaa ja erityisesti interne-tiä. Kurssilaiset ovat katsoneet kuvia, kuunnelleet musiikkia ja hakeneet tietoa yhdessä. Parhaiten netin käyt-tö onnistuu heijastamalla opettajan koneen näyttö valkokankaalle, jolloin kaikki näkevät saman kuvan ja tietoa voidaan hyödyntää keskustelussa.

– Ennen kuntavaaleja keskuste-limme kurssilaisten mielestä tärkeistä vaalikysymyksistä ja tutustuimme eri ehdokkaisiin. Kurssilaiset pitivät tär-keänä nähdä kuvia ehdokkaista, jol-loin oman ehdokkaan muistaminen oli helpompaa, Jansson kertoo.

KURSSILTA SISÄLTÖÄ ELÄMÄÄN

Jansson pitää työväenopistoa par-haana mahdollisena ympäristönä Juttu-tupa-kurssille. Hänen mukaan-sa Arbiksen toiminnasta pyritään tekemään mahdollisimman avointa kaikille. Juttu-tupa-kurssilaisia on kannustettu osallistumaan myös muille Arbiksen kursseille. Joillekin yleisöluennoille he ovat osallistu-neetkin, mutta tavoitteeseen on vielä matkaa. Jansson on kuitenkin toiveikas.

Juttu-tuvassa keskustellaan ajankohtaisista asioista ja jaetaan kokemuksia. Ku-vassa Turun juttu-tupalaiset ja puheterapeuttiopiskelija harjoittelevat erilaisia kommunikointikeinoja.

VIC

TOR

IA M

AN

KK

I

Juttu-tupa-kurssi antaa paljon myös opettajalleJuttu-tupa-kurssin opettajan työ on mielekästä ja merkityksellistä. Kurssilaisten elämänkokemukset ja tarinat muuttavat myös opettajan itsensä arvomaailmaa.

Han

ne It

ärin

ne

23AVH 4/2012

– Mitä tutummaksi talo ja muut opettajat tulevat, sitä varmemmin myös afaattiset henkilöt uskaltavat osallistua muuhunkin toimintaan.

Jansson kokee saaneensa todella hyvät eväät Juttu-tupa-kurssille Ai-voliiton koulutuspäivästä, joka oli te-hokas ja informatiivinen. Myös Opet-tajien käsikirjaa hän on hyödyntänyt paljon.

– Toki sovellan oppimaani ja suun-nittelen omille kurssilaisilleni sopivan sisällön itse. Pyrin pitämään kurssilai-

sia motivoituneina suunnittelemalla sisällön niin, että he kokevat aiheet omikseen.

Kurssilaiset ovatkin olleet tyy-tyväisiä kurssin ohjelmaan. Etenkin omasta kommunikointivaikeudesta puhuminen on koettu antoisana. Kurssilaisille on ollut avartavaa huo-mata, että vaikka kaikilla on afasia, jokaisen afasia on erilainen.

Jansson pitää työtään Juttu-tupa-kurssilla todella antoisana. Hänen mukaansa kurssilaisia oppii siellä

tuntemaan aivan eri tavalla kuin ta-vanomaisilla kursseilla.

– Muutun opettajasta kanssaih-miseksi. Kurssilaisten elämänkoke-mukset ja tarinat tekevät minut nöy-räksi ja opin arvostamaan asioita, joi-ta aikaisemmin olen pitänyt itsestään selvinä. Tunnen tekeväni jotain, jolla todellakin on merkitystä.

Suomenkieliset Juttu-tupa-kurssitEspooEspoon työväenopisto, Adjutantinkatu 1, Mäkky-lä, Tarja-luokka. Maanantaisin klo 9−11.30 ajalla 14.1.–22.4. Ilmoittautuminen kansliaan, p. 09 8165 0000 tai paikan päällä.Helsinki IHelsingin suomenkielinen työväenopisto, Helsin-ginkatu 26, 4 krs. Perjantaisin klo 10−12.15 ajalla 18.1.–19.4. Ilmoittautuminen ensimmäisellä kurs-sikerralla tai kansliaan, p. 09 3108 8610.Helsinki IIHelsingin suomenkielinen työväenopisto, ks. osoite yllä. Perjantaisin klo 10−12.15 ajalla 18.1.–19.4.KajaaniKajaanin Kaukametsän opisto, Koskikatu 2−4. Tiistaisin klo 14−17.30 ajalla 8.1.–2.4. Ilmoittautu-minen ensimmäisellä kurssikerralla tai kansliaan, p. 08 6155 2936.MustasaariMustasaaren aikuisopisto, Koulutie 1. Keskiviik-koisin klo 9−11.30 ajalla 23.1.–17.4. Ilmoittautu-minen ensimmäisellä kurssikerralla tai 3.1. alkaen kansliaan, p. 06 327 7261.Rovaniemi Rovaniemen kansalaisopisto, Rovala 5. Torstaisin klo 9−12 ajalla 24.1.–25.4. Ilmoittautuminen en-simmäisellä kurssikerralla tai kansliaan, p. 040 487 3010.TurkuErityisosaamiskeskus Suvituuli, Aivoliitto ry. Tiistaisin kaksi ryhmää klo 9−12 ja 13−16 ajalla 15.1.– 4.6.

TampereAhjola, Rientolan toimipiste. Keskiviikkoisin klo 17–19.15 ajalla 23.1.–3.4. Ilmoittautuminen ensim-mäisellä kurssikerralla. KuopioKuopion työväenopisto, Puistokatu 20. Aikataulu vielä avoin, tiedustelut koulutussuunnittelija Johanna Jussila, p.044 718 4714. Oulu Oulun kansalaisopisto, Harjapäänkatu 32 (Vares-hankkeen ja Ikä Esko -hankkeen toimitilat). Maa-nantaisin klo 14.15−16.45 ajalla 14.1.–15.3. Ilmoit-tautuminen ensimmäisellä kurssikerralla.YlivieskaYlivieskan kansalaisopisto, Närhitie 2 (uimahallin kokoustila). Tiistaisin 5.2.–2.4. klo 14−15.30. Ilmoit-tautuminen ensimmäisellä kurssikerralla tai kansli-aan, p. 08 429 4321.

Svenskspråkiga kurserHelsingforsHelsingfors Arbis, Dagmarsgatan 1. Torsdagar kl 10−13, 17.1.–11.4. Anmälning i samband med första kursgången eller till Arbis kansli.KorsholmKorsholms vuxeninstitut, Skolvägen 1, Fredagar kl 10−12.30, 18.1.–19.4. Anmälning i samband med första kursgången eller till institutets kansli.

KURSSIT KEVÄÄLLÄ 2013

24 AVH 4/2012

Terveydenhuollon ammatti-laiset kohtaavat haasteellisia tilanteita kommunikoides-

saan henkilön kanssa, jolla on afasia. Asiakkaan haastattelu, tavoitteiden määrittely ja hoidon suunnittelu he-rättävät kysymyksiä. Kuinka asiakas voisi osallistua hoidon suunnitte-luun? Miten keskustella hoitoon liit-tyvistä asioista asiakkaan kanssa?

Myös henkilö, jolla on afasia, ko-kee monesti yhteistyön ja asioinnin terveydenhuollossa haasteelliseksi. Hän tietää, mitä haluaisi kertoa tai mitä haluaisi kysyä. Ymmärretyksi tu-leminen voi olla kuitenkin liian vaike-aa, ja suuri osa asioista saattaa jäädä selvittämättä tai kertomatta.

TUETUN KESKUSTELUN MENETELMÄ

Terveydenhuollon ammattilaisille suunnatut kommunikoinnin käsi-kirjat on tuotettu Aivoliitossa hel-pottamaan afaattisten henkilöiden osallistumista oman hoitonsa suun-nitteluun. Kirjat on käännetty kana-dalaisen Aphasia Instituten kirjoista ja muokattu Suomen oloihin sopi-viksi Aivoliiton moniammatillisessa työryhmässä.

Vaikka kirjat on ensisijaisesti tar-koitettu ammattilaisten työvälineeksi, ne sopivat hyvin apuvälineeksi myös henkilöille, joilla on afasia. Käsikirjoja voidaan käyttää keskustelun tukena

esimerkiksi hoitoja kuntoutustilan-teissa sekä niiden suunnittelussa.

Oppaat ovat osa tuetun keskus-telun menetelmää (SCA™ Supported Conversation for Adults with Apha-sia), jossa käytetään muun muassa kuvia ja kirjoitettuja avainsanoja tu-kemaan keskustelua.

OMAT OPPAAT ERI AMMATTILAISILLE

Hoitajalle, lääkärille, fysioterapeutille ja toimintaterapeutille on omat käsi-kirjansa. Lisäksi afaattiselle henkilölle itselleen on kirjat afasiasta (Mitä on afasia?) ja elämänlaadusta (Elämä on suurempi kuin afasia). Mitä on afasia?

VIC

TOR

IA M

AN

KK

I JA

PIIA

AR

O-P

ULL

IAIN

EN

Afasiaoppaita terveydenhuollon ammattilaisille

Aivoliitto on julkaissut tuetun keskustelun käsikirjat terveydenhuollon asiakkaille ja ammattilaisille.

Uudet tuetun keskustelun oppaat herättivät kiinnostusta lokakuussa Aivoliiton AVH-päivillä Helsingissä.

Han

ne It

ärin

ne

25AVH 4/2012

Kirjat keskustelun tueksi henkilön kanssa, jolla on afasia

Mitä on afasia? Hoitajan vastaanotolla. Lääkärin vastaanotolla.

Fysioterapeutin vastaanotolla. Toimintaterapeutin vastaanotolla. Elämä on suurempi kuin afasia.

Tilaukset: www.aivoliitto.fi

www.aivoliitto.fi

-kirjassa kerrotaan lyhyesti afasiasta ja se on oiva apuväline esimerkiksi ensitiedoksi afaattiselle henkilölle itselleen. Elämä on suurempi kuin afasia -kirjassa kerrotaan laajemmin elämästä afasian kanssa ja kirjassa annetaan myös vinkkejä keskustelu-tilanteisiin.

Käsikirjojen avulla voidaan käydä läpi asiakkaan kokonaistilannetta se-kä suunnitella hoitoa ja/tai kuntou-tusta. Käyttämällä tuetun keskuste-lun menetelmää ja käsikirjoja, toteu-tetaan esteetöntä viestintää henkilön kanssa, jolla on afasia. Oleellista on, että ammattilaisella itsellään on oma kirjansa, jonka hän tuntee ja jota hän osaa käyttää tavoitteellisesti.

OPPAAT JA KOULUTUKSET AIVOLIITOSTA

Kirjoihin voi tutustua ja niitä voi tilata Aivoliiton verkkokaupasta. Aivoliitto järjestää myös koulutuksia tervey-denhuollon ammattilaisille tuetun keskustelun menetelmästä ja käsikir-jojen käytöstä. Koulutuksia voidaan

Lisätietoja käsikirjoista: Victoria Mankki, p. 0400 909 904 tai

[email protected] ja Piia Aro-Pulliainen, p. 0400 586 359 tai

[email protected]ätietoja koulutuksista:

Riitta Tuusa, p. 040 5437 288 tai [email protected].

Aivoliiton verkkokauppa: www.aivoliitto.fi.

räätälöidä ja toteuttaa yksilöllisin ta-voittein. Koulutukseen sisältyy oma-valintainen kirja.

Victoria Mankki ja Piia Aro-Pulliainen toimivat

puheterapeutteina Aivoliitossa.


26 AVH 4/2012

Eteisvärinä eli flimmeri on sydämen rytmihäiriö, jossa veren virtaus sydämen kammioissa häi-riintyy. Eteisvärinäpotilaan on erityisen tärkeää

hoitaa sydäntään liikkumalla kohtuuteholla ja hyvillä mielin.

Eteisvärinä voi oireilla sydämen tykyttelynä, vä-symyksenä, voimattomuutena, huimauksena, hen-genahdistuksena ja suorituskyvyn laskuna. Se voi kuitenkin olla myös täysin oireeton. Eteisvärinä voi tulla sekä terveeseen että sairaaseen sydämeen.

Liikkumattomuus on haitaksi. Se altistaa eteisväri-nälle ja on taustalla myös eteisvärinän riskitekijöissä, kuten kohonneessa verenpaineessa, rasva- ja soke-riaineenvaihdunnan häiriöissä, ylipainossa ja stres-sissä. Ravinnon ja lääkityksen lisäksi liikunta on osa hyvää eteisvärinän hoitoa.

PITÄÄ TUNTUA HYVÄLTÄ

Liikunta on tärkeä osa sydänsairaan päivittäistä elä-mää, joten liikuntalajin tulisi olla itselle mieluinen. Rasitusta arvioidaan omiin tuntemuksiin perustuen. Liikkujan oma arvio kuormittumisesta liikunnan ai-kana on yksi käyttökelpoinen tapa lisätä liikunnan turvallisuutta.

Liiku sovussa eteisvärinän kanssa

Liikunta vähentää eteisvärinän riskiä. Liikkua kannattaa kohtuudella ja hyvällä mielellä.

MILJOONIEN TOISTOJEN LIHAS Sydän on omistajansa nyrkin kokoinen lihas, joka tekee työtä taukoamatta. Se supistuu kymmeniä miljoonia kertoja vuodessa, joten on tärkeää huolehtia sen hyvästä kunnosta.Kun sydän sairastuu, se vaikuttaa kokonais-valtaisesti ihmisen arkeen. On luonnollista, että sydämen vaivat herättävät kysymyksiä liikkumisesta: Minkä verran uskallan liikkua? Voinko liikkua niin, että hengästyn? Oleellista on opetella kuuntelemaan oman kehon tunte-muksia liikunnan aikana sekä edetä liikunnas-sa nousujohteisesti. Liikunnalla parannetaan sydänlihaksen kuntoa.

KORV

AA

MAT

ON

KO

VALE

VY

LIIK

KEEL

LÄV

IRP

I LU

MIM

ÄK

I

Liikunta alkaa noin 10 minuutin lämmittelyllä, minkä jälkeen on hyvä esittää itselleen kysymys, miltä minusta tuntuu. Jos tuntuu hyvältä, liikuntaa voi jatkaa. Mikäli edelleen tuntuu hyvältä, voi myös kokeilla, miltä tehokkaampi rasitus tuntuu. Liikunta voi olla myös hieman rasittavaa, kunhan siitä tulee hyvä olo.

Äärimmäiset ponnistelut on syytä jättää pois, koska ne saattavat provosoida oireita ja toistuessaan myös kuormittaa sydäntä liiaksi. Verenohennuslääki-tystä käyttävän ei pidä harrastaa liikuntalajeja, joihin liittyy tavallista suurempi tapaturman tai verenvuo-don riski. Tällaisia lajeja ovat esimerkiksi jääkiekko tai judo.

Liikunnasta saa ja pitää nauttia täysillä. Ei kannata harmitella, jos jonain päivänä joutuu keventämään harjoittelua. Päivät vaihtelevat ja sen tuntee vain liikkuja itse omassa kropassaan. Ei pidä myöskään harjoitella väsyneenä, stressaantuneena, sairaana, alkoholin vaikutuksen alaisena tai krapulaisena.

Liikunta tuottaa hyvää oloa ja terveyttä. Hyödyn saa silloin, kun liikunta on lähes päivittäistä, kohtuu-kuormitteista, monipuolista ja mielekästä.

Fysioterapeutti Virpi Lumimäki toimii Aivoliitossa Yksi elämä -hankekokonaisuuden

liikuntasuunnittelijana. Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä

-hankkeet edistävät valtimoterveyttä.

27AVH 4/2012

Ryhmävoimaa! -liikuntaneuvon-tahankkeen ryhmiin osallistui 68 henkilöä viidellä eri paikka-

kunnalla. Osallistujia tuettiin omaeh-toisen liikunnan aloittamisessa tarjo-amalla vertaistukea ja tutustumalla ryhmänä kunnan liikuntapalveluihin. Osa ryhmäläisistä laati ohjaajansa tu-ella henkilökohtaisen suunnitelman liikunnan harrastamiseen jatkossa.

LIIKUNTAHARRASTUKSEN ESTEET VÄHENIVÄT

Hankkeen tuloksia tutkittiin osallistu-jille tehdyllä kyselyllä. Ryhmäläisten palautteen perusteella toiminnan myötä kynnys omaehtoisen liikun-nan harrastamiseen laski ja moni toi-voi lisää tällaista toimintaa.

Vastausten perusteella liikuntaa harrastavien määrä ja heidän harras-tamiensa liikuntalajien kirjo lisääntyi-vät hankkeen aikana. Suosituimmiksi lajeiksi osoittautuivat puutarhanhoi-to, kävely/ulkoilu, tuolijumppa ja sau-vakävely, joita on helppo toteuttaa kodin ympäristössä.

Liikunnan harrastamisen suu-rimpia esteitä olivat alkukyselyn pe-rusteella saamattomuus, mieliala, kaatumisen pelko ja ympäristön es-teellisyys. Esteitä saatiin vähennettyä ryhmätoiminnassa, mutta sopivien liikuntapaikkojen puutteen koettiin haittaavan harrastamista.

RYHMÄSSÄ SAA MYÖS VERTAISTUKEA

Hanke oli suunnattu Parkinsonin tautia sairastaville ja aivoverenkier-tohäiriön (AVH) sairastaneille. Lähes kaikkien osallistujien mielestä kaksi eri sairausryhmää sopii samaan lii-kuntaneuvontaryhmään, kun osal-listujien toimintakyky on saman-tyyppinen. Osallistujat ryhmäytyivät nopeasti ja saivat toisiltaan tukea ja rohkeutta. Ohjaajat kokivat kahden eri sairausryhmän ohjaamisen sa-massa ryhmässä sopivan haastavana ja mielenkiintoisena.

Hankkeen haasteena oli tavoittaa ne henkilöt, jotka eivät osaa hakeu-tua kunnan tai yhdistysten liikunta-

palveluiden pariin tai joilta puuttuu rohkeus aloittaa liikunnan harrasta-minen. Heitä pyrittiin tavoittamaan kunnan kotipalvelun ja terveyden-huollon avulla.

RYHMÄMUOTOISEN LIIKUNTANEUVONNAN MALLI

Hankkeen osana on tuotettu ryhmä-muotoisen liikuntaneuvonnan malli, joka soveltuu toimintakyvyltään sa-mantasoisille henkilöille. Malli sovel-tuu hyvin muillekin kohderyhmille, joten sitä on markkinoitu laajasti ter-veys- ja liikunta-alan ammattilaisille.

Paikalliset Parkinson- tai AVH-yhdistykset voivat ottaa yhteyttä oman liittonsa liikuntatyöntekijään, jos kokevat tarvitsevansa vastaavaa toimintaa kuntaansa. Hankkeen osa-na on suunnitteilla myös opas, jonka tarkoituksena on neuvoa sekä yhdis-tyksen toimijoita että ammattilaisia toiminnan aloittamisessa.

Pilottipaikkakunnista ensimmäi-senä hanke juurtui Poriin, jossa käyn-nistyi ryhmä keväällä. Ranualla perus-tettiin neurologinen peliryhmä, joka toimii vertaisryhmänä neurologista sairautta sairastaville. Seinäjoella käynnistyi syksyllä ryhmä Kansalais-opiston ja Seinäjoen ammattikor-keakoulun yhteistyönä. Neuvottelut toiminnan aloittamisesta myös Rova-niemellä ja pääkaupunkiseudulla on käynnistetty. Hankkeen valtakunnal-liseen juurruttamiseen on haettu jat-kohanketta nimellä Ryhmävoimalla liikkeelle!

Fysioterapeutti Mirjami Moisio toimii Ryhmävoimaa! -hankkeen koordinaattorina Suomen

Parkinson-liitossa.

MIR

JAM

I MO

ISIO

Ryhmässä on voimaaRyhmävoimaa! -toiminnasta saatiin hyviä tuloksia. Osallistujien mielestä

kynnys omaehtoisen liikunnan harrastamiseen madaltui. Hankkeen tuloksena syntyi myös ryhmämuotoisen liikuntaneuvonnan malli.

Sauvakävely oli yksi suosituimmista liikuntalajeista Ryhmävoimaa! -hankkeessa. Kuvassa ohjaaja Anne Setälä (vasemmalla), Tapio Nurmi ja Raija Nurmi.

Joha

nna

Savo

lain

en

28 AVH 4/2012

Kun aivoverenkiertohäiriön (AVH) sairastanut kotiutuu sairaalasta, hän kohtaa muut-

tuneen arjen. Kuinka selvitä päivästä

päivään, jos keho ja muisti eivät toimi entiseen tapaan? Neuropsykologian erikoispsykologi Riitta Luukkainen-Markkulan mukaan vastaus ei löydy

LIIS

A K

OIV

ULA Aktiivinen arki kuntouttaa

Ratkaisuja aivoverenkiertohäiriön sairastaneen arkeen pohdittiin AVH-päivillä lokakuussa.

Luennoilla kerrottiin esimerkiksi neglect-häiriöstä ja siitä kuntoutumisesta.

Aivoliiton vuoden 2012 AVH-päiviä vietettiin Helsingissä. Kaksipäiväiseen kou-lutustilaisuuteen osallistui noin 200 terveyskeskusten, sairaaloiden ja kuntoutus-laitosten työtekijää ja terapeuttia.

Han

ne It

ärin

ne

sohvannurkasta, vaan aktiivisesta elämästä. Ratkaisuja arkeen sairas-tumisen jälkeen pohdittiin Aivoliiton AVH-päivillä lokakuussa. Luukkainen-Markkula luennoi tilaisuudessa neg-lect-häiriöstä.

AVH VOI AIHEUTTAA NEGLECT-HÄIRIÖN

Oikean aivopuoliskon aivoveren-kiertohäiriö vie vuosittain sadoilta ihmisiltä kyvyn havainnoida vasenta puolta. Tässä neglect-häiriössä va-semmalta tulevat aistiärsykkeet eivät pääse aivoissa alueille, jotka nivovat aistihavainnot yhteen. Siten käytän-nössä mikään, mikä on vasemmalla ihmisessä itsessään tai hänen ympä-ristössään, ei ole hänelle olemassa.

Neglect voi vaikuttaa näön ja tun-toaistin ohessa myös kuuloon sekä yleiseen tarkkaavaisuuteen. Vasem-man voi kuitenkin saada ainakin osit-tain takaisin kuntoutuksella.

NOPEA HOITO JA VARHAINEN KUNTOUTUS

Riitta Luukkainen-Markkula kartoitti AVH-päivillä neglect-potilaan polkua kuntouttavaan arkeen. Polun alku-pään tapahtumilla on suuri merkitys. Mitä nopeammin aivoverenkierto-häiriöön sairastunut pääsee hoitoon AVH-yksikköön ja saa tarvittaessa liu-otushoidon, sen parempi.

– Niillä alueilla, joilla liuotushoito toimii, vaikea-asteiset neglectit ovat selvästi vähentyneet, hän totesi.

Jos AVH-potilaalla todetaan neg-lect, hän tarvitsee nopeasti intensii-vistä ja moniammatillista kuntoutus-ta. Siitä saadaan Luukkainen-Markku-lan mukaan parhaat tulokset kolme kuukautta sairastumisen jälkeen, mutta kuntoutuksesta on hyötyä jo-pa vuoden kuluttua sairastumisesta.

– Vaikka neclegt-potilas ei saisi-kaan kuntoutusta heti, hän voi kun-toutua myöhemminkin merkittä-västi. Silloin tosin tarvitaan paljon ja kovaa työtä.

29AVH 4/2012


Rantavitikantie 33 2 krs96300 Rovaniemi

KOTIPUUHAT KUNTOUTTAVAT

Jos kaikki sujuu hyvin, neglect-potilaan kuntoutus jatkuu intensiivisen jakson jälkeen viikoittaisilla terapiakäynneillä. Hän voi myös päästä Kelan tukemille kuntoutuskursseille. Ne ovat tärkeitä etappeja toipumisessa, mutta eivät yksin riitä. Luukkainen-Markkulan mukaan potilaan ja hänen lä-heisensä olisi hyvä miettiä, onko arki kotona kuntouttavaa.

– Terapiakäynti, joka kestää 60 minuuttia, on vain yksi noin sadasta valveillaolotunnista viikossa. Siksi sillä, mitä tekee kotona, saa sata kertaa tehokkaammin tuloksia kuin yhdellä viikon kuntoutustunnilla, hän perusteli.

Kotona kuntoutumisesta Luukkainen-Markkula otti esimerkiksi ylös nousemisen ja alas istumisen. Tavallinen liikesarja on itse asiassa siirtymisharjoitus, jonka voi tehdä kotona monta kertaa päivässä ja vuoden jokaisena päivä-nä. Arjen tarjoamia terapiatilaisuuksia voi huomata itsekin, mutta kannattaa myös kysyä alan ammattilaisilta neuvoa ja niksejä.

Neglect-potilaan puolisoita Luukkainen-Markkula ke-hotti itsehillintään. Jos puoliso tekee liikaa sairastuneen puolesta, kuntoutuksen tulokset eivät pysy.

Liisa Koivula toimii tiedottajana Aivoliiton ja Sydänliiton yhteisessä Tunne pulssisi -hankkeessa.

Hanke on osa Aivoliiton, Sydänliiton ja Diabetesliiton yhteistä Yksi elämä -hankekokonaisuutta.

Papunetin uusitut sivut on avattu!

www.papunet.net

www.papunet.net

30 AVH 4/2012

Suomen historian toinen Ku-luttajaparlamentti kokoontui lokakuussa täysistuntoonsa

eduskuntaan. Tilaisuudessa oli koolla hieman

vajaa kolmekymmentä valtakunnal-lisesti merkittävää sosiaali- ja terveys-alan järjestöä.

Järjestöjen edustajat keskusteli-vat kuntavaalien alla ajankohtaisis-ta kysymyksistä: terveyskeskusten käyntimaksujen poistamisesta, alko-holimainonnan kieltämisestä sekä kansalaisten oikeusturvan paranta-misesta vakuutusyhtiöiden ja muu-toksenhakuelinten päätöksenteossa. Lisäksi tilaisuudessa oli paneelikes-kustelu, jonka aiheena oli terveys- ja sosiaalipalveluiden turvaaminen kuntauudistusten yhteydessä. Parla-mentin puhemiehenä toimi tohtori Pentti Arajärvi.

Jokaisen kysymyksen käsittely aloitettiin kahden asiantuntijan – asi-an puolustajan ja vastustajan – väli-sellä väittelyllä. Tämän jälkeen paikal-laolijat saivat esittää puheenvuoroja. Lopuksi järjestöjen edustajat äänesti-vät käsiteltävästä kysymyksestä. Ää-nestyksen tuloksena muodostuneet kannanotot luovutettiin erillisessä tilaisuudessa eduskuntaryhmille eteenpäin vietäviksi.

ALKOHOLIMAINONTA POIS

Alkoholimainonnan kieltämistä vas-tusti parlamentissa Panimo- ja virvoi-tusjuomateollisuusliiton toimitusjoh-taja Elina Ussa. Kieltoa puolusti EHYT ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.

Väittelyn ja keskustelun jälkeen äänestyksen tuloksena Kuluttajapar-lamentti vaatii alkoholimainonnan

täyskieltoa, koska sillä voitaisiin vai-kuttaa nykyiseen alkoholimyöntei-seen asenneilmapiiriin sekä tukea terveysvalistuksen vaikuttavuutta.

MUUTOKSENHAKU LÄPINÄKYVÄKSI

Kuluttajaparlamentti kävi myös ikui-suushaasteen kimppuun. Tuleeko kansalaisten oikeusturvaa parantaa vakuutusyhtiöiden ja muutoksenha-kuelinten päätöksenteossa? Väittelyn asiasta kävivät Tampereen yliopiston julkisoikeuden professori Raija Huh-tanen puolustajana ja Kevan johta-jaylilääkäri Tapio Ropponen vastus-tajana.

Parlamentti oli yksimielinen siitä, että kansalaisten oikeusturvaa pitää parantaa lainsäädäntöä ja toimintata-poja muuttamalla. Parlamentti myös esitti toimenpidelistan oikeusturvan parantamiseksi. Sen mukaan nyky-ään harvinaista suullista käsittelyä pi-täisi muutoksenhakulautakunnissa ja vakuutusoikeudessa lisätä, vaativaan

päätöksentekoon pitäisi osallistua ai-na alan asiantuntijalääkäri, päätökset pitäisi perustella selkeästi ja lääkäreil-lä pitäisi olla ilmoittamisvelvollisuus sidonnaisuuksistaan.

TERVEYSKESKUSMAKSU RASITTAA KÖYHÄÄ

Terveyskeskusmaksujen poistamista puolusti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki. Maksujen säilyttämistä puolusti Suomen Kuntaliiton sosiaa-li- ja terveysasioiden johtajan Tarja Myllärinen. Keskustelun ja äänes-tyksen jälkeen Kuluttajaparlamentti vaatii terveyskeskusten käyntimak-sun poistamista, koska se tukisi vähä-varaisia ja voisi vähentää terveyseroja väestöryhmien välillä.

Marja Saine on kuluttaja-asioihin pe-rehtynyt vapaa toimittaja ja

tietokirjoittaja. Jenni Vainioranta toimii Kuluttajaparlamentin

pääsihteerinä Kuluttajaliitossa.

MA

RIA

NN

E S

AIN

E J

A J

EN

NI V

AIN

IOR

AN

TA Kuluttajaparlamentti otti kantaa vaalien allaKuluttajaparlamentti keskusteli ja äänesti kuntavaalien alla kolmesta aiheesta. Lopputuloksena vaadittiin alkoholimainonnan täyskieltoa, terveyskeskusten

käyntimaksun poistamista ja kansalaisille parempaa oikeusturvaa vakuutusyhtiöiden ja muutoksenhakuelinten päätöksenteossa.

Ant

ero

Aal

tone

n

Kuluttajaparlamentin täysistunnon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen virallisia edustajia.

31AVH 4/2012

Kuluttajaparlamentti on Kuluttajaliiton koordinoimaa valtakunnallisesti merkittävien kansalaisjärjestöjen yhteistoimintaa kuluttaja-asioiden edistämiseksi. Ku-luttajaparlamentissa kansalaisjärjestöt keskustelevat, väittelevät ja tarvittaessa äänestävät keskeisistä oman alansa ajankohtaisista ja kuluttajien kannalta merkit-tävistä asioista.

Kuluttajaparlamentin täysistuntoon kutsutaan jär-jestöjen lisäksi alan asiantuntijoita, kansanedustajia

ja ministereitä. Toimintavuoden lopuksi täysistunnon kannanotot luovutetaan eduskuntaryhmien edusta-jille. Kuluttajaparlamentin sihteeristö seuraa kannan-ottojen vaikuttavuutta yhteiskunnalliseen päätöksen-tekoon.

Kuluttajaparlamentin kautta poliittiset päättäjät tulevat tietoisiksi keskeisten kansalaisjärjestöjen nä-kemyksistä ja kannoista merkittäviin poliittisiin kysy-myksiin.

Mikä on Kuluttajaparlamentti?

”EU:n kuluttajapolitiikan linjaukset suhteessa Suomen kansallisiin toimiin olisi tärkeä teema käsitellä tässäkin foorumissa.”Lauri Ihalainen, kuluttaja-asioista vastaava ministeri.

”Suomalainen muutoksenhakujärjestelmä on kan-sainvälisesti ainutlaatuinen. Muissa maissa pyydetään asiantuntijalausunnot kirjallisesti, asianosainen saa ne nähtäväkseen ja hän voi kommentoida niitä.” Raija Huhtanen, Tampereen yliopisto.

”Jos saisin päättää, työntekijän toimintakykyä arvioisi erikoissairaanhoito, työkykyä työterveyshuolto ja työ-kyvyttömyyttä eläkevakuutuslaitos.”Tapio Ropponen, Keva.

”Alkoholia mainostetaan myös paljon piilomainonta-na – ruokaohjelmissa, elokuvissa, erilaisissa promoo-tioissa.”Marjatta Vehkaoja, Mielenterveyden Keskusliitto ry.

”Terveyskeskusmaksu on melkein sama kuin yhden päivän työttömyyspäiväraha. Jos käyt lääkärissä, sen päivän käyttöraha on mennyt.”Reijo Pipinen, Vailla vakinaista asuntoa ry.

”Terveyskeskusten käyntimaksuista hyötyvät eniten perintätoimistot.”Paavo Koistinen, Suomen Potilasliitto ry.

”Minua hämmentää jatkuva keskustelu siitä, miten palveluita voidaan purkaa, kun pitäisi keskustella, mi-ten niitä voitaisiin turvata.”Pentti Arajärvi, Kuluttajaparlamentin puhemies.

32 AVH 4/2012

Liitto tiedottaaJOHANNES HIETALA

JÄRJESTÖSUUNNITTELIJAKSI

Johannes Hietala on aloittanut lokakuussa järjestö-suunnittelijana Aivoliiton Kuopion aluetoimistossa. Hänen tehtäviinsä kuuluvat yhteistyö Itä-Suomen jäsenyhdistysten ja verkostojen kanssa sekä liiton valtakunnalliseen toimintaan osallistuminen.

Johannes on valmistunut fysioterapeutiksi Mik-kelin ammattikorkeakoulusta Savonlinnan kampuk-selta. Hän on työskennellyt aiemmin Aivoliiton lasten ja nuorten kursseilla sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL).

Hän on kotoisin Jyväskylästä ja asui opintojensa ajan Savonlinnassa. Johanneksen harrastuksiin kuu-luu monipuolinen kestävyysliikunta. Viime aikoina etenkin kajakkimelonta on ollut hänelle mieluisaa.

TUNNUSTUS PITKÄSTÄ URASTA NUORTENTALOTOIMINNASSA

Aivoliitto palkitsi lokakuussa kymmenvuotisesta työskentelystä Nuortentalotoiminnassa neuropsy-kiatrisen valmennuksen vastaavan ohjaajan Pia La-vermanin ja valmentajan Marianne Kulmalan sekä nuortenohjaaja Tuula Rämön. Turun Nuortentalossa

järjestetyssä tilaisuudessa heitä onnittelivat Suomen Nuortentalo Oy:n hallituksen puheenjohtaja Risto Laalo ja Aivoliiton toiminnanjohtaja Tiina Viljanen.

VIESTINNÄN NEUVOTTELUKUNTA

Aivoliittoon on perustettu viestinnän neuvottelu-kunta, joka toimii Aivoliiton viestintää tukevana ja neuvoa antavana asiantuntijaryhmänä. Se aloitti työskentelynsä marraskuun alussa.

Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii Ai-voliiton hallituksen jäsen, liikkeenjohdon konsultti Heikki Lehmusto. Jäseniksi neuvottelukuntaan on kutsuttu Aivoliitto ry:n puheenjohtaja, neurologian erikoislääkäri Terttu Erilä, lääketieteen toimittaja, tietokirjailija Maarit Huovinen, kansanedustaja Mi-kael Jungner, ohjelmajohtaja Ari Järvinen, sosiaa-lineuvos Mauno Lehtinen, toimitusjohtaja, kustan-taja Petteri Paasilinna, kansanedustaja Anne-Mari Virolainen, yrityssuhteiden ja aikuiskoulutuksen johtaja Pirjo Vuokko sekä Aivoliitosta viestintäpääl-likkö Päivi Seppä-Lassila, viestintäsuunnittelija Miia Suoyrjö ja toiminnanjohtaja Tiina Viljanen.

PUHEVAMMAISTEN PÄIVÄ: MITEN SANOISIT JOS ET VOISI PUHUA?

Aivoliiton esittelypisteellä Turun Hansatorilla kävi puhevammaisten päivän aikana satoja kiinnostunei-ta tutustumassa aiheeseen. Tarjolla oli monipuolista esitemateriaalia aivoverenkiertohäiriöistä, afasiasta, kielellisestä erityisvaikeudesta ja puhevammaisten tulkkauspalvelusta. Yleisöllä oli mahdollisuus ko-keilla erilaisia puhetta tukevia ja korvaavia kommu-nikointikeinoja, esimerkiksi tilata karkkeja puhelait-teen avulla ja arvuutella viittomia. Aivoliiton puhete-rapeutit opastivat kommunikointikeinojen käytössä.

Mar

ia L

ehto

Pia

Puus

telli

Kuvassa palkinnoista ja onnitteluista iloitsevat Pia Laverman (vasem-malla), Marianne Kul-mala ja Tuula Rämö.

33AVH 4/2012

Liitto tiedottaa

Päivä liittyi puhevammaisten viikkoon, jota koor-dinoi Kehitysvammaliiton tietotekniikka- ja kommu-nikaatiokeskus Tikoteekki.

PULSSI TUTUKSI OSAAVA NAINEN -MESSUILLA

Yksi elämä -hankekokonaisuuteen kuuluva Aivoliiton ja Sydänliiton yhteinen Tunne pulssisi -hanke oli nä-kyvillä Osaava Nainen -messuilla. Messut järjestettiin 12.–14.10. Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa. Aivoliiton ja Varsinais-Suomen Sydänpiirin yhteinen osasto kiinnosti satoja kävijöitä. Monille heistä tieto pulssin tunnustelun merkityksestä aivoterveydelle oli uusi.

Lähes 200 messuvierasta halusi itse kokeilla, mil-tä eteisvärinä tuntuu. Kokeilumahdollisuuden tarjosi keinotekoinen pulssikäsi. Ihmiset näyttivät selvästi arvostavan arkisia keinoja, joilla voi aktiivisesti seu-rata omaa terveyttään ja havaita mahdolliset ter-veysongelmat jo ennen kuin niistä ehtii koitua heille suurempaa vahinkoa.

Tunne pulssisi -hankkeella pyritään lisäämään eteisvärinätietoisuutta. Eteisvärinä (flimmeri) on yleisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö. Eteis-värinän suurin merkitys on sen osuus aivoinfarktin taustatekijänä. Huomattavaa vahinkoa syntyy siitä, että eteisvärinä jää liian usein huomaamatta.

Tunne pulssisi -hankkeessa Aivoliiton vastuulla ovat viestintäkampanja, opetusaineistojen tuotta-minen sekä ammattihenkilökunnan koulutustapah-tumat. Viestintäkampanjalla pyritään tavoittamaan mahdollisimman kattavasti yli 60-vuotiaat suomalai-set sekä terveydenhuollon ja vanhustyön ammatti-henkilöt.

ELÄMÄ PELISSÄ VALMENTAA POSITIIVISUUTEEN

Yksi elämä -hankekokonaisuus on mukana tuke-massa parhaillaan käynnissä olevaa Yle TV1:n Elämä pelissä -ohjelmasarjaa, jonka aloitusjakso nähtiin syyskuun lopussa. Tänä syksynä ohjelmasarjan tee-mana on kielteisen elämänasenteen vaikutus ihmi-sen terveyteen.

Han

ne It

ärin

ne

Kansainvälistä puhe-vammaisten päivää vietettiin 6.10.

Aivoliiton ja Varsinais-Suomen Sydänpiirin yhtei-nen Tunne pulssisi -osasto keräsi kiinnostuneita Osaava Nainen -messuilla.H

anne

Itär

inne

34 AVH 4/2012

Liitto tiedottaaElämä pelissä tarjoaa syksyllä 2012 terveysvalmen-nusta harjoiteohjelman avulla kaikille suomalaisille. Harjoiteohjelman tarkoitus on opastaa käsittele-mään vastoinkäymisiä entistä paremmin. Arjen vas-toinkäymisten sietokykyä mittaavan nettitestin on tehnyt liki 220 000 henkilöä. Valmennukseen puoles-taan ilmoittautui lähes 40 000 suomalaista.

Lisätietoja: http://yle.fi/ohjelmat/kortit/elama-pelissa/

SITKEYS VALTTIA HOIDOSSA JA KUNTOUTUKSESSA

Kuntoutuksen puute ja lääkärien vaihtuvuus haittaa-vat monen pitkäaikaissairaan henkilön arkea, kertoo Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton jäsenilleen tekemä kysely. Sen mukaan vain 12 prosentille vas-taajista on laadittu terveydenhuoltolain edellyttämä hoitoja kuntoutussuunnitelma.

Lain mukaan kuntien on järjestettävä potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus si-sältäen muun muassa kuntoutustarpeen tutkimisen, sopeutumisvalmennuksen ja kuntoutusjaksot laitos- tai avohoidossa.

Kyselyyn vastanneiden kokemusten mukaan kuntoutukseen pääsy edellyttää sitkeyttä ja oma-aloitteisuutta. Kuntoutukseen pääsy koetaan vai-keaksi mutta toisaalta vastaajista 38 prosenttia on ollut kuntoutuksessa tai sopeutumisvalmennuskurs-silla. Lääkäri tai hoitaja on ottanut kuntoutusasiat pu-heeksi joka neljännen vastaajan kanssa, ja yhtä moni pitkäaikaissairas on itse ehdottanut kuntoutukseen pääsyä. Puolella vastaajista kuntoutusmahdollisuu-det ovat jääneet keskustelematta kokonaan.

Kyselyn vastauksista heijastuu terveyspalvelujen saatavuuden eriarvoisuus: valtaosa vastaajista on tyytyväinen hoitoonsa, mutta toisaalla ilmenee on-gelmia niin lääkärille pääsyssä kuin hoitovälineiden saamisessakin.

Kyselyyn vastanneista kaksi kolmesta on päässyt hoitotakuun mukaisesti terveyskeskuslääkärin vas-taanotolle ja 60 prosenttia erikoislääkärille julkisessa terveydenhuollossa. Hoitotakuun mukaan kiireettö-män hoidon tarpeen arviointi pitää tehdä viimeis-tään kolmantena päivänä yhteydenotosta ja lääke-tieteellisesti tarpeelliseksi todettuun hoitoon tulee päästä kolmen kuukauden kuluessa.

Puolet vastanneista on hakeutunut yksityiselle lääkäriasemalle nopeamman hoidon saamiseksi. Monessa vapaamuotoisessa vastauksessa viitataan

siihen, että lääkärit vaihtuvat jatkuvasti ja että aikoja on vaikea saada.

Vastaajien enemmistö osallistuisi elintapamuu-toksia tukevaan vertaisryhmään, jos terveydenhuol-to tarjoaisi siihen mahdollisuuden. Toistaiseksi vain noin joka neljännelle on tarjottu tukea elintapamuu-toksiin.

Kyselystä selvisi myös, että suurin osa vastaajista olisi valmis tekemään terveydentilansa huomioon ottavaa työtä kuntoutuksen jälkeen tai on jo työ-elämässä mukana. Lisäksi työterveyshuollon piirissä olevat henkilöt ovat tyytyväisiä saamiinsa palvelui-hin.

Kyselyyn vastasi 534 henkilöä, joista puolet oli yli 50-vuotiaita. Kyselyn toteuttivat Aivoliitto, Diabetes-liitto ja Sydänliitto osana Yksi elämä -hankkeita.

Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä -hankkeet edistävät valtimoterveyttä. Tarkoituksena on vaikuttaa kansalaisiin, yhteisöihin, terveydenhuol-toon ja koko yhteiskuntaan siten, että kansanterveys paranee. Toimintaa rahoittaa Raha-automaattiyhdis-tys.

Lisätietoja: projektipäällikkö Marika Railila, Aivolii-ton Yksi elämä -hankkeet, p. 040 543 7287, [email protected]

AIVOLIITTO ESILLÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

Aivoliitto esitteli toimintaansa sosiaali- ja terveys-alan opiskelijoille, opettajille ja muille aiheesta kiin-nostuneille Turun ammattikorkeakoululla. Loka- ja marraskuun vaihteessa koululla järjestettiin kahdet eri koulutuspäivät, joiden teemoina olivat fysio- ja toimintaterapia sekä varhaiskasvatus.

Varsinais-Suomen alueella toimivat sosiaali- ja terveysalan liittojen aluetyöntekijät puolestaan jär-jestivät marraskuussa. ammattikorkeakoululla Järjes-töextriimin, jossa yli 40 järjestöä esitteli toimintaan-sa. Paikalla oli myös kokemuspuhujia kertomassa

35AVH 4/2012

Liitto tiedottaa

Aivoliiton keskustoimisto Suvituulessa on suljettuna

20.12.2012–1.1.2013.

Toivotamme kaikille rauhallista ja hyvää joulua!

Turun seudun aivohalvaus- ja afasiayhdistyksen pu-heenjohtaja Maritta Melander ja Aivoliiton järjestötie-dottaja Hanne Itärinne kertoivat liiton ja yhdistysten toiminnasta Turun ammattikorkeakoululla.

Min

na H

eikk

ilä

Neurologisten vammaisjärjestöjen toimintaa esittelivät Neurologipäivillä tiedotuspäällikkö Kaija Lindstöm Epilepsialiitosta (vasemmalla) ja toiminnanjohtaja Tuula Savikuja Tourette-yhdistyksestä.

NEUROLOGISET VAMMAISJÄRJESTÖT NEUROLOGIPÄIVILLÄ

Aivoliitto ja muut Neurologiset vammaisjärjestöt -verkoston järjestöt esittäytyivät Neurologipäivillä marraskuun alussa Helsingissä. Neurologipäivät ovat Suomen Neurologisen Yhdistyksen (SNY) järjestämä alan ammattilaisille suunnattu tapahtuma.

BOCCIAN MESTARUUS RATKESI TURUSSA

Kahdeksan joukkuetta kisasi Aivoliiton boccian mestaruudesta vuonna 2012 marraskuussa Turus-sa Suvituulessa. Voittajaksi selviytyi Pirkanmaan AVH-yhdistyksen II-joukkue, jossa pelasivat Seppo Mäkinen, Veikko Kylkilahti ja Asser Hallikainen. Toiseksi tuli viime vuoden voittaja Etelä-Pohjanmaan aivohalvausyhdistyksen joukkue. Kisojen järjestämi-sessä oli mukana Turun seudun aivohalvaus- ja afa-siayhdistys, jonka I-joukkue kiri kisassa kolmanneksi.

Aivoliitto kiittää tuomareita, toimitsijoita ja pe-laajia hyvähenkisestä kisasta! Vuoden 2013 kisoja suunnitellaan pidettäväksi elokuussa Kemissä.

Päiv

i Liip

pola

Liisa Virta Turun aivohalvaus- ja afasiayhdistyksestä valmistautuu heittoon Aivoliiton boccian mestaruuski-soissa.

elämästä vammojen ja sairauksien kanssa. Aivoliiton edustajana tapahtumassa oli järjestösuunnittelija Carita Sinkkonen.

36 AVH 4/2012

37AVH 4/2012

Aivoliitto ry

Tunnus: 5006009Info: 1200

00003 VASTAU

SLÄH

ETYS

Vastaanottaja m

aksaa postim

aksun Tervetuloa jäseneksi!

Taita keskeltä ja kiinnitä puolet yhteen.

✂

Akuutissa AVH-teemalähetys tammikuussa

Television ykköskanavan ter-veysohjelmassa Akuutissa nähdään tammikuussa aivo-

verenkiertohäiriöiden teemalähetys. Ohjelmassa tavataan muun muassa nuori aivoinfarktipotilas ja kerrotaan, kuinka Oulun yliopistosairaalassa on onnistuttu vähentämään veren-ohennuslääkityksen haittoja.

Akuutin AVH-teemaohjelma lähetetään TV1:ssä keskiviikkona 30.1.2013 klo 19.55. Ohjelma uusi-taan saman viikon torstaina ja sun-nuntaina.

Akuutin omalääkäri Risto Laitinen (edessä) ja toimittaja Mikko Penttinen näyttävät, kuinka voi testata aivoinfarktin oireita: kokeile, nousevatko kädet ja onnistuuko hymyily molemmilla kasvon puoliskoilla.

Tero

Kyl

löne

n

38 AVH 4/2012

Haluan liittyä:AVH-yhdistykseen

AVH-ammattilaisyhdistykseen

liiton kannatusjäseneksi.

Nimi ____________________________

Osoite ____________________________

Postinumero ____________________________

Postitoimipaikka __________________________

Puhelin ____________________________

Sähköposti ____________________________

Syntymäaika ____________________________

Kieli suomi ruotsi muu

Sukupuoli nainen mies

Olen

aivoverenkiertohäiriön sairastanut

sairastumisvuosi _____________

läheinen

ammattilainen

muu __________________________

Minulla on afasia.

Haluan AVH-lehden myös CD:lle luettuna.

Lähetämme tietosi paikallisyhdistykseen. Jäsenmaksu vaihtelee 10-25 euron välillä yhdistyksestä riippuen. Liiton kannatusjäsenten jäsenmaksu on 50 euroa yksityisiltä ja 80 euroa yhteisöiltä ja yrityksiltä.

Suostun tietojeni tallentamisen jäsen- ja lehtirekistereihin. Tietojani ei luovuteta ulkopuolisten käyttöön. Jäseneksi liittyvän pitää olla 15 vuotta täyttänyt.

________________________________________

Allekirjoitus

✂

Opiskelijat opastivat ikäihmisiä terveyspäivänä

Hoitotyön opiskelija Nelli Kuosmanen kertoo asiakkaalle aivoverenkier-tohäiriöiden riskitekijöistä Joensuun Ikäihmisten terveyspäivänä.

Suomen Seniorikodit ry ja Pohjois-Kar-jalan Liikunta ry järjestivät lokakuussa Joensuu Areenalla Ikäihmisten terveys-

päivä -tapahtuman, joka houkutteli paikalle noin 1 300 kävijää. Tapahtuma sisälsi muun muassa luentoja, paneelikeskustelun ja oh-jattua liikuntaa. Lisäksi kävijät saivat tutustua lukuisiin näytteilleasettajiin.

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kolmannen vuoden sairaanhoitajaopiskelijat antoivat osastollaan yksilöllistä terveysneu-vontaa edistääkseen aivoverenkiertohäiri-öiden ennaltaehkäisyä, oireiden varhaista tunnistamista ja hoitoon hakeutumista. Neu-vontatyön apuna heillä oli Aivoliiton materi-aaleja. Kiinnostuneita messuvieraita osastolla vieraili lähes jonoksi asti.

Virp

i Kui

kka

39AVH 4/2012

Ikääntyvän ihmisen toimintaky-kyyn vaikuttavat monet tekijät. Kuinka saada elämäniloa, ter-

veyttä ja toimintakykyä läpi elämän? Uudesta Seniorioppaasta löytyy

ohjeita oman hyvinvoinnin edistä-miseksi, tietoa hoidoista, palveluista sekä etuuksista. Oma hyvinvointi-suunnitelma ohjaa tunnistamaan mahdolliset muutostarpeet.

Kirja sopii tietolähteeksi niin hy-väkuntoisille senioreille kuin hoidos-sa oleville vanhuksille, omaisille tai hoitotyötä tekeville.

Ikäinstituutin Vie vanhus ulos -kampanja käynnistyi lokakuun alussa ja jatkuu aina loppiaiseen

6.1.2013 asti. Kampanjalla kiinnite-tään huomiota haastavaan syys- ja talvikauden ulkoiluun. Haastekam-panja on valittu Innopalkinto-fina-listiksi.

Voimaa vanhuuteen -ohjelmalla on tällä hetkellä 17 järjestökumppa-nia. Tänä vuonna mukaan ovat tul-leet Aivoliitto, Muistiliitto, Suomen

Ikäinstituutti tuo liikunnalla voimaa vanhuuteen

Diabetesliitto, Suomen Kansainväli-sen Senioritanssin Liitto ja Suomen Selkäliitto.

Iäkkäiden harjoitteluun on suunniteltu oma jumppasivusto www.voitas.fi. Voimaa vanhuuteen -verkkosivustolta löytyy myös uusia voimisteluvinkkejä, kuten aamu-jumppa sekä Kunnon Eväät -liike-kortit. Liikekortit sisältävät voimaa ja tasapainoa kehittäviä liikkeitä. Kort-teja voi hyödyntää monella tavalla

yhdistysten ja kerhojen liikuntaryh-missä tai jäsentilaisuuksissa. Uusi aa-mujumppaohjelma on tilattavissa tai tulostettavissa.

Liikuntamateriaalien tuote- ja hinta-tiedot: www.voimaavanhuuteen.fi/

tuotteet/voimisteluohjelmat.Iäkkäiden jumppasivusto:

www.voitas.fi.

Soveltava Liikunta SoveLi ry juhlii ensi vuonna kahdetta-kymmenettä toimintavuot-

taan teemalla Liiku terveemmäksi soveltaen.

SoveLi haastaa jäsenjärjestönsä ja muut toimijat järjestämään Liiku terveemmäksi -tapahtumia teema-päivänä 10.5.2013. Samana päivänä vietämme myös kansainvälistä AVH-

SoveLi haastaa jäsenyhdistyksetpäivää ja näiden kahden teeman avulla toivomme Aivoliiton jäsenyh-distysten olevan näkyvillä.

Haasteena on suunnitella teema-päivälle tai samalle viikolle sovelta-van liikunnan tapahtuma ja toteuttaa se. Neuvoja liikunnan soveltamiseen saa SoveLista.

Lisätiedot: SoveLin suunnittelija Virpi Pennanen, p. 040 551 4468 tai [email protected] (merkitse

sähköpostiviestin otsikkoon: Liiku terveemmäksi 2013) tai

Aivoliiton Yksi elämä -hankkeiden lii-kuntasuunnittelija Virpi Lumimäki,

p. 040 737 5879 tai [email protected].

Senioriopas hyvinvoinnin tueksi

Senioriopasta (ISBN 978-952-92-9614-9) saa kirjakaupoista, Sosiaali- ja terveysalan tietopalvelusta: www.sosiaalialantietopalvelu.fi, kirjastoista ja Aplodista: www.aplodi.fi.

40 AVH 4/2012

Jaksotettu AVH-kommunikaatiokurssi: parikurssi sairastavalle ja läheiselle (5 + 5 + 5 vrk)

Nro 48585: 2.–6.4.2013, 24.–28.6.2013 ja 16.–20.12.2013

Ammattitaitoisen neurologisen kuntoutuksen avulla etsitään sopivia kommunikaatiokeinoja ja tuetaan puheen tuottoa ja ymmärtämistä. Kurssi on Kelan kustantama.

Kysy lisää myös yksilöllisestä laitoskuntoutuksesta!

kuntoutussihteeri Päivi Loukkaanhuhta 040 133 7010 / [email protected]

kuntoutuskeskus.fi

41AVH 4/2012

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

42 AVH 4/2012

TAPAHTUMAKALENTERI

KeskusteluryhmäAloitusaika: 21.1.Paikka: Afasiakeskus, Helsinki.Ryhmä on tarkoitettu työikäisille ai-voverenkiertohäiriön sairastaneille, joiden sairastumisesta on alle kolme vuotta. Ryhmä on niin sanotusti sul-jettu ja määräaikainen, mikä tarkoit-taa, että kaikki osallistujat ovat mu-kana ensimmäisestä kerrasta lähtien kaikilla kuudella kerralla. Ryhmä alkaa 21.1.2013 ja kokoontuu kuusi kertaa joka toinen maanantai klo 15–17. Ryhmän käyttövoimana on vertais-tuki ja menetelmänä keskustelu. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 15.1.2013 mennessä Veijo Kivistölle p. 040 5430 009 tai [email protected].

Liikkeelle-peruskoulutusAika: 21.−22.1.Paikka: Ratina − Tampereen Stadion, Tampere.Peruskoulutuksessa koulutetaan innostavia ja osaavia yhdistysten liikuntavastaavia ja vertaisohjaajia. Koulutus tarjoaa eväitä yhdistyksen liikuntatoiminnan käynnistämiseen ja suunnitelmalliseen toteuttamiseen teorian ja käytännön avulla.Lisätiedot: www.soveli.fi/koulutus tai Tinja Saarela, p. 050 430 8251 tai [email protected]

Erilainen oppija vauvasta ikäihmiseen

Aika: 6.2.Paikka: Toimintakeskus Harjula, Loh-ja.Monen toimijan yhteistyönä järjes-tetään kaikille avoin tilaisuus, jonka teemana ovat erityisesti neurologiset

erityisryhmät ja heidän tarpeensa eri-laisina oppijoina. Tilaisuus koostuu näyttelystä, jossa näytteilleasettajat tarjoavat tietoa aiheesta. Lisäksi näyt-telytiloissa pidetään tietoiskuja.Lisätiedot: järjestösuunnittelija Veijo Kivistö, p. 040 5430 009 tai [email protected].

Liikkeelle-peruskoulutusAika: 11.2.Paikka: Kuninkaantien lukio, Espoo.Aika: 25.−26.2.Paikka: Porvoon urheiluhalli, Porvoo.Peruskoulutuksessa koulutetaan innostavia ja osaavia yhdistysten liikuntavastaavia ja vertaisohjaajia. Koulutus tarjoaa eväitä yhdistyksen liikuntatoiminnan käynnistämiseen ja suunnitelmalliseen toteuttamiseen teorian ja käytännön avulla.Lisätiedot: www.soveli.fi/koulutus tai Tinja Saarela, p. 050 430 8241 tai [email protected].

AivoviikkoAika: 11.–17.3.Aivoviikolla tapahtumia yhteistyössä Neurologisten vammaisjärjestöjen kanssa.

SairaanhoitajapäivätAika: 14.–15.3.Paikka: Helsingin Messukeskus.Neurologiset vammaisjärjestöt -ver-kostolla on osasto Sairaanhoitajapäi-villä.

Kansainvälinen AVH-päiväAika:10.5.Kansainvälinen AVH-päivä, teemana Tunne pulssisi ja SoveLin Liiku ter-veemmäksi -teemapäivä.

The 6th Kuopio Stroke Symposium

AVH-symposiumi.Aika: 12.–14.6.Paikka: Kuopio.Kuopio Stroke Symposium 2013 on kansainvälinen aivoverenkiertohäiri-öiden estoa, akuuttia hoitoa ja kun-toutusta käsittelevä kokous. Kokouk-sen järjestäjinä toimivat Itä-Suomen yliopisto, Kuopion yliopistollinen sairaala ja Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron. Lisätietoja ja seminaarin ohjelma: www.uef.fi/stroke.

TAMMIKUU

MAALISKUU

Lisätietoja tapahtumista löytyy Aivoliiton verkkosi-vuilta www.aivoliitto.fi ja

NV-tapahtumista Neurolo-gisten vammaisjärjestöjen verkkosivuilta www.nv.fi.

HELMIKUU

TOUKOKUU

KESÄKUU

43AVH 4/2012

KOULUTUSKALENTERI

AVH-OSAAJA-KOULUTUSKeväällä 2013 Aivoliitossa alkaa uusi koulutus, jossa on koottu yhteen käytännön AVH-tietoutta oireiden tunnis-tamisesta kuntoutuksen kautta omaisen ohjaamiseen. Koulutus sisältää sekä lähipäiviä että itsenäistä työsken-telyä. Ohjelma varmistuu myöhemmin. Seuraa Aivoliiton verkkosivuja www.aivoliitto.fi/koulutukset.

HALUATTEKO KOULUTTAA KOKO TYÖYHTEISÖÄ?

Millaista koulutusta työpaikallanne tarvitaan? Aivoliiton terapeutit ovat kokeneita kouluttajia ja toimivat myös AVH:n sairastaneiden kuntouttajina. Koulutus räätälöi-dään tilaajan tarpeiden mukaan. Esimerkiksi:

AVH-sairastaneiden ryhmän ohjaaminen päivätoiminnassaSairastumisen vaikutukset toimintakykyyn – sekä henki-seen että fyysiseen.Puhutko afasiaa? Syöttekö yhdessä? Tunnistatko nielemis-vaikeudet? Miten hyödyntää ryhmää yhteiseksi hyväksi?Kouluttajina fysioterapeutti tai toimintaterapeutti, puhe-terapeutti ja psykologi.

Puhutko afasiaa? Keinoja kommunikoinnin helpottamiseksi (SCATM)Käytännönläheinen koulutus, jossa on lyhyt teoriaosuus ja paljon ohjattuja harjoituksia ja esimerkkejä kommuni-kointikeinoista tarpeidenne mukaan sovellettuina. Kou-

lutuksen kokonaiskesto on runsaat kolme tuntia. Osallis-tujamäärä enintään 20 henkilöä. Kouluttajina toimivilla puheterapeuteilla on SCATM (Supported Communication for Adults with Afasia) -kouluttajan pätevyys.

Kun kuntoutujalla on kognitiivisia vaikeuksiaOhjeita arjen selviytymiseen: Miten ottaa muisti-, hah-mottamis-, keskittymis- ynnä muut ongelmat huomioon arjen toiminnoissa? Työntekijät ja koulutuksen pituus ti-laajan toiveiden mukaan, voidaan yhdistää myös afasia-koulutukseen.

AVH:n nykyhoito ja kuntoutusKoulutus käsittää neljä koulutuspäivää otsikoilla:1. AVH sairautena. Ennaltaehkäisy, oireet ja vaikutus toi-mintakykyyn.2. Fyysinen toimintakyky.3. Neuropsykologiset erityishäiriöt, kommunikaatio.4. Kokonaisvaltainen kuntoutus.

Omaisten ohjausta käsitellään kaikissa koulutusosioissa. Kouluttajina toimivat fysioterapeutti, puheterapeutti, sai-raanhoitaja ja toimintaterapeutti.

Kysy lisää! Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, p. 040 543 7288, [email protected] ry, Hämeenkatu 13 b, 4. krs., 33100 Tampere.

Tee testi

Elämän suola ei ole purkissa

www.pienipaatospaivassa.fi

44 AVH 4/2012

YLEISTÄ TUETUISTA LOMISTATuetut lomat ovat sosiaalista lomatoimintaa, jota Aivolii-to ry järjestää yhteistyössä Maaseudun Terveys- ja Loma-huollon kanssa. Tuki tulee Raha-automaattiyhdistykseltä ja se jaetaan hakemusten perusteella.

Vuosittain järjestetään vaihteleva määrä lomia aivo-verenkiertohäiriön sairastaneille ja heidän läheisilleen. Lomakohteet ovat yleensä kylpylöitä ja hotelleja. Myös yhdistykset järjestävät lomia omille jäsenilleen, joten pai-kalliselta AVH-yhdistykseltä kannattaa kysyä lomista.

Lisäksi lomajärjestöillä on omaa valtakunnallista loma-toimintaa, johon voi jokainen suomalainen hakea. Lomis-sa on kuitenkin tietyt sosiaaliset ja taloudelliset hakueh-dot. Niihin voit tutustua lomajärjestöjen verkkosivuilla.

HAKEMINENLomille haetaan Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon tuettujen lomien hakukaavakkeilla, joita voi puhelimitse tilata Aivoliiton alue- ja keskustoimistoista. Kaavakkeita saa myös verkko-osoitteesta www.mtlh.fi. Verkkosivuilla voi myös täyttää sähköisen hakukaavakkeen. Hakuaika lomille päättyy kolme kuukautta ennen loman alkua.

VALINTAPERUSTEETTuen saamiseen vaikuttaa hakijan ja perheen tulotaso, jonka on käytävä ilmi hakemuksessa. Tuen saantiin vai-kuttavat myös huollettavien lasten määrä sekä sosiaaliset ja terveydelliset seikat, jotka on hyvä kertoa hakemuk-sessa.

Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto tekee valinnat lomille. Hyväksytyt saavat kutsukirjeen noin kaksi kuu-kautta ennen loman alkua. Kielteisestä päätöksestä ei ilmoiteta.

LISÄTIETOJALisätietoja lomista antavat Aivoliiton järjestösuunnittelija Risto Lappalainen, p. 040 5437 290 tai [email protected] sekä Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto, p. 010 2193 464 tai 040 567 0628 tai [email protected].

AVH-LOMAT1. Kylpylä Kivitippu, LappajärviAika: 15.4.–20.4.Omavastuuosuus: 28 €/vrk eli koko loma 140 €.Hakuaika: 17.1.2013 mennessä. Paikkoja 30 henkilölle.Järjestäjä: Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto.Loman teemana on voimaa vertaisuudesta. Lomaan kuu-luu päivittäin aamupala, lounas ja päivällinen, ohjattuja liikunta- ja rentoutustuokioita, terveysluentoja liikunnas-ta ja ravinnosta sekä lomaohjaajan palvelut. Talon sauna, allasosasto ja kuntosali ovat vapaassa käytössä. Lisätieto-ja: www.kivitippu.fi. Aivoliiton työntekijä on lomalla mu-kana kaksi ensimmäistä päivää. Ilmoita lomahakemukses-sa, mikäli tarvitset inva-huonetta.

2. Kylpylähotelli Rauhanlahti, KuopioAika: 5.–10.8.Omavastuuosuus: 28 €/vrk eli koko loma 140 €. Hakuaika: 5.5.2013 mennessä. Paikkoja 20 henkilölle.Järjestäjä: Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto.Majoitus kahden hengen huoneissa täyshoidolla (aamu-pala, lounas ja päivällinen). Rauhanlahden kylpylän oma ohjelma, allasosasto, kuntosalit ja ympäristö ovat loma-laisten vapaassa käytössä. Lisätietoja: www.rauhalahti.fi. Aivoliiton työntekijä on lomalla mukana kaksi ensim-mäistä päivää. Ilmoita lomahakemuksessa, mikäli tarvit-set inva-huonetta.

Tuetut lomat ja Soluku-luontolomat vuonna 2013

Lähetä hakukaavake osoitteeseenMaaseudun Terveys- ja Lomahuolto Mannerheimintie 31 B 2000250 HelsinkiTai tee sähköinen lomahakemus netissäwww.mtlh.fi

44 AVH 4/2012

45AVH 4/2012

3. Ruissalon kylpylä, TurkuAika: 9.9.–14.9.Omavastuuosuus: 28 €/vrk eli koko loma 140 €. Hakuaika: 9.6.2013 mennessä. Paikkoja 30 henkilölle.Järjestäjä: Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto.Tule viihtymään kauniiseen Ruissalon saareen ja nauti kylpylän monipuolisista palveluista ja vertaistuesta. Ma-joitus 2 hengen huoneissa. Lomaan kuuluu täyshoito ja kylpylän oma ohjelma. Kylpylän allasosasto, kuntosali ja ympäristö ovat vapaasti ryhmän käytettävissä. Lisätietoja: www.ruissalospa.fi. Aivoliiton työntekijä on lomalla mu-kana loman alussa.

4. Hotelli Kruunupuisto, PunkaharjuAika: 23.–28.9.Omavastuuosuus: 28 €/vrk eli koko loma 140 €. Hakuaika: 21.6.2013 mennessä. Paikkoja 20 henkilölle.Järjestäjä: Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto.Voimaa vertaisuudesta -loma on tarkoitettu omaisille ja AVH:n sairastaneille. Kruunupuisto sijaitsee Punkaharjun kauniissa maisemassa. Idyllinen ympäristö ja alueen koh-teet kuten Luston metsämuseo ovat kokemisen arvoisia. Hotellin ohjelma, kuntosalit ja altaat ovat lomalaisten käy-tössä. Lomaan kuuluu täyshoito. Lisätietoja: www.kruunupuisto.fi/hotelli.

YLEISTÄ SOLUKU-LOMISTASosiaalisella luontolomatoiminnalla (Soluku) edistetään pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten mahdolli-suuksia toimia ja harrastaa erilaisia luontoaktiviteetteja. Toiminnalla pyritään lisäämään yksilön omatoimisuutta ja elämän mielekkyyttä sekä vahvistamaan sosiaalista verkostoa. Luonto on monelle ihmiselle tärkeä voimavara ja luontolomatoiminnalla pyritään edistämään ihmisten mahdollisuuksia liikkua luonnossa sairaudesta tai vam-masta huolimatta. Lomat on tarkoitettu kaikille neurolo-gisen vamman tai sairauden saaneille henkilöille.

JÄRJESTÄJÄTMaaseudun Terveys- ja Lomahuolto järjestää lomatoimin-taa yhdessä Aivoliiton ja Neurologisten vammaisjärjestö-jen kanssa. Lomat toteutetaan yhteistyönä Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon valitsemissa eri lomakohteissa. Lisäksi lomille osallistuu sosiaali-, terveydenhuolto- sekä liikunta-alan oppilaitosten opiskelijoita apuohjaajina.

HINNATLomien hinta on 15 €/vrk aikuisilta. Alle 17-vuotiaat lapset lomailevat ilmaiseksi. Hinta sisältää ruoat, majoituksen ja ohjelman. Lomat ovat siis täyshoitopaketteja. Matkat lomapaikoille ja takaisin kustantaa jokainen lomalainen itse.

HAKEMINENLomille haetaan Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon tuettujen lomien hakukaavakkeilla, joita saa liittojen toi-mistoista. Kaavakkeen voi tulostaa tai täyttää sähköisesti myös verkkosivulla: www.mtlh.fi.

Paperimuodossa täytetyt hakukaavakkeet postitetaan suoraan Maaseudun Terveys- ja Lomahuoltoon, missä tehdään valinnat yhteistyössä vammaisjärjestöjen kanssa.

Lomille voi hakea yhdessä omaisen tai puolison kans-sa. Lomat ovat avoimia kaikille Suomen kansalaisille. Ha-kukaavakkeessa pitää olla nimen ja osoitteen lisäksi sosi-aaliturvatunnus, tulotiedot sekä perustelut, miksi haluaa lomalle.

Lomille otetaan myös pyörätuolin käyttäjiä ja vaikea-vammaisia, heille on omat kiintiöt lomakohteen mukaan. Mikäli lomalainen tarvitsee henkilökohtaista apua päi-vittäisissä toiminnoissa, hänellä tulee olla oma avustaja mukana.

AVUSTUS- JA TURVALLISUUSKYSELYHakemusten tulee olla perillä kolme kuukautta ennen loman alkua. Sen jälkeen valituille lähetetään kutsukirje, jossa on liitteenä avustus- ja turvallisuuskysely. HUOM! Lomalle valittujen tulee palauttaa kysely takaisin kahden viikon sisällä valintatiedon saamisesta. Näin järjestäjät pystyvät varautumaan riittävästi avustamiseen ja tarvitta-vien turvallisuusseikkojen huomioimiseen. Palauttamalla avustus- ja turvallisuuskyselyn lomalainen vahvistaa sa-malla lomalle tulonsa.

VAKUUTUKSETLomalaisten on itse huolehdittava vapaa-ajan vakuutuk-sista, sillä lomat ovat vapaa-aikaa, eikä lomalaisia ole jär-jestöjen taholta vakuutettu tapaturmien varalta.

LISÄTIETOJALisätietoja lomista saa Aivoliiton järjestösuunnittelija Ris-to Lappalaiselta, p. 040 543 7290 tai [email protected] sekä Aivoliiton verkkosivuil-ta: www.aivoliitto.fi.

45AVH 4/2012

46 AVH 4/2012

SOLUKU-LUONTOLOMAT 2013 1. Talviliikuntaloma lapsiperheille VuokatissaAika: 24.2.–1.3.Paikka: Vuokatin urheiluopistoLoma toteutetaan yhteistyössä Vuokatin urheiluopiston kanssa. Loma sopii myös pyörätuolin käyttäjille. Tule perheinesi kokeilemaan talviliikuntalajeja ja nauttimaan kauniista luonnosta ja urheiluopiston monipuolisista lii-kuntapalveluista. Lomaohjelmassa on päivittäin ohjattua laskettelua ja hiihtoa. Opistolla perheet majoitetaan per-heille soveltuviin huoneisiin. Lisätietoja Vuokatin urhei-luopistosta: www.vuokattisport.fi. Lomalle otetaan 10 perhettä. Täysihoito kuuluu loman hintaan.Hinta: 15€/vrk aikuinen, alle 17-vuotiaat lapset ilmaiseksi.Hakuaika lomalle päättyy 23.12.2012.

2. Talviliikuntaloma aikuisille ja yli 18-vuotiaille nuorille VuokatissaAika: 4.–9.3.Paikka: Vuokatin urheiluopistoTervetuloa liikkumaan Vuokatin keväisille hangille sekä nauttimaan hyvästä seurasta ja ohjatusta liikunnasta. Vuokatti monipuolisena urheilukeskuksena tarjoaa liikun-nan lisäksi hyvää ruokaa ja hienoja maisemia. Loma sopii myös pyörätuolia käyttävälle henkilölle. Lisätietoja Vuo-katin urheiluopistosta: www.vuokattisport.fi. Täysihoito maittavine ruokineen kuuluu loman hintaan. Jos tarvitset ympärivuorokautista avustamista, sinulla tulee olla oma avustaja mukana. Lomalle otetaan 20 perhettä.Loman ohjatun liikunnan sisältö: • Kelkkalaskettelumoduuli, yksi päätoiminen ohjaaja yhdessä opiskelijoiden kanssa.• Pystylaskettelu, yksi päätoiminen ohjaaja ja opiskelijat.• Murtomaahiihtoa. • Sisäliikuntaa, uintia ja muita mahdollisia sisäpelejä.• Mahdollisuus pilkkikalastukseen ja lumikenkäilyyn.Hinta: 15€/vrk eli koko loma 75€. Hakuaika lomalle päättyy 7.1.2013.

3. Luonto- ja kulttuuriloma omaishoitajille Ilomantsissa Aika: 30.7.–4.8.Paikka: Möhkön MantaOmaishoitajille tarkoitettu virkistys- ja voimaantumislo-ma. Lomalla liikutaan luonnossa ja nautitaan karjalaisesta kulttuurista sekä pohditaan omaa jaksamista ja sitä, mistä saataisiin virtaa arjen pyörittämiseen. Majoitus kulttuuri-historiallisesti merkittävällä Möhkön kylällä. Loma toteu-tetaan Möhkön Mantan luontopalveluiden kanssa. Loma sisältää täysihoidon. Lisätietoja Möhkön Mantan palve-luista: www.mohkonmanta.net.Hinta: 15€/vrk eli koko loma 75€. Hakuaika lomalle päättyy 30.4.2013.

4. Perinteinen luontolomaviikko aikuisille ja nuorille aikuisille SuomussalmellaAika: 19.–24.8.Paikka: HossaLiikkuen luonnossa -loma toteutetaan yhteistyössä Möh-kön Mantan luontopalvelujen kanssa. Hossan järvikankaat ja kirkkaat vedet tarjoavat unohtumattoman elämyksen. Tule lataamaan akkuja ja hakemaan luonto-oppia hyvässä seurassa. Vaikeavammaiselle on avustusta lomalla päivit-täisissä toiminnoissa. Jos tarvitset jatkuvaa säännöllistä avustusta, on henkilökohtaisen avustajan oltava mukana. Loma sopii myös pyörätuolin käyttäjälle. Täysihoito sisäl-tyy loman hintaan. Lisätietoja Hossan alueesta: www.luontoon.fi/retkikohteet/retkeilyalueet/hossa.

Ryhmä 1 on päivätoimintaryhmä, joka jakaantuu pie-nempiin toimintaryhmiin, kuten kalastus, marjastus ja lyhyet päiväretket. Tämä ryhmä soveltuu hyvin myös huo-nompikuntoisille ja pyörätuolin käyttäjille.Ryhmä 2 on vesistövaellus- ja patikointiryhmä. Ryhmän voi valita lomalla aina päivittäin eli jonain päivänä voi lähteä patikoimaan ja toisena liikkumaan vesille. Vesillä liikumme kanooteille ja veneillä. Päivän kävelymatkat sopeutamme kulkijoiden liikuntakyvyn mukaan ja ne vaihtelevat kilometristä jopa yli 10 kilometrin matkoihin. Lisäksi on mahdollista myös kalastaa Hossan lohipitoisis-sa vesissä ja yöpyä autiotuvalla tai laavulla.Hinta: 15€/vrk eli koko loma 75€.Hakuaika lomalle päättyy 23.5.2013.

5. Luontovalokuvaus- ja kalastusloma aikuisille ja yli 18-vuotiaille nuorille IlomantsissaAika: 16.–21.9.Paikka: Möhkön MantaLiikkuen luonnossa – luontovalokuvaus- ja kalastusloma. Loma toteutetaan yhteistyössä Möhkön Mantan luon-topalvelujen kanssa. Majoitus 2 päivää Jänissaaressa ja 3 päivää Möhkön kylällä esteettömissä majoitustiloissa. Teemme kahden päivän kalastus- ja kuvausretken es-teettömään erätukikohtaan Jänissaareen. Retkeilemme veneellä Petkeljärven kansallispuistoon ja tutustumme alueen sotahistoriaan ja luontopolkuihin. Nautimme luontohenkisen porukan seurasta ja Mantan karjalaises-ta ruokapalvelusta. Loma sopii pyörätuolia käyttäville ja toimintarajoitteisille henkilöille, mutta henkilökohtainen avustaja tulee olla mukana, jos tarvitsee jatkuvaa ympä-rivuorokautista avustamista. Lisätietoja Mantan luonto-palveluista osoitteesta: www.mohkonmanta.net. Lomalle otetaan 12–15 henkilöä.Hinta: 15€/vrk eli koko loma 75€.Hakuaika lomalle päättyy 18.6.2013.

Muutokset lomiin ovat vielä mahdollisia. Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto pidättää oikeuden lomamuu-toksiin. Muutoksista ilmoitetaan heti.

46 AVH 4/2012

47AVH 4/2012

Kiinteistö Oy Kissantassu

PL 2000, 33521 Tamperepuh. 050 304 0146

SOTAINVALIDI- JAVETERAANIKUNTOUTUSTAlaitos-, päivä- ja avokuntoutusta

Veteraanipolku 3, 13600 HämeenlinnaPuh. 03-5706 100, fax 03-5706 119

www.ilveskoti.com

Kaijonharjun ApteekkiSammonkatu 14, 90570 Oulu

puh. 08-5561 591www.kaijonharjunapteekki.fi

Martin ApteekkiKupittaankatu 146, Turku

puh. 02- 2351 222

Finlatera Oy33720 Tampere

puh. 0400 833 558

PARK HOTELLämmintä tunnelmaa jugend-talon

kodikkaassa miljöössä.Rauhankatu 1, 20100 Turku

puh. 02-273 2555, fax 02-251 9696

Tunturi Auto OyKittiläntie 1, Sodankylä

puh. 016-636 255

Pieksämäen Suolahuone/Luontaishoitaja

Anna-Maija YlönenKeskuskatu 14 B, Pieksämäki

puh. 044 366 7820� Suolahoidot � Koko kehon vyöhyke-

terapia � Intialainen päähieronta� ION-DETOX REIKI-energiahoito

� LYMFA-hoito

MaaseudunTyönantajaliitto ry.

Annankatu 31-33, 00100 Helsinkipuh. 09-7250 4500 www.tyonantajat.fi

LuumäenApteekki

Marttilantie 24, Taavettipuh. 05-4171 003

Keski-Kotkan ApteekkiKeskuskatu 31, Kotkapuh. 05-229 6200

RaatihuoneentorinApteekkiApoteket vidRådhustorget

Raatihuoneentori,10600 Tammisaari

Tel./Puh. 019-2411 015

NIILO HELANDERIN SÄÄTIÖwww.niilohelander.net

Tilitalja OyVuorikatu 35 A, Lahtipuh. 0400 833 126

www.tilitalja.fi

Terästarvike OyHattelmalantie 2, Helsinki

puh. 09-350 5030

ALAVUDENFYSIKAALINEN HOITOLAITOSFysioterapeutti SEIJA MATIKAINEN

Kuulantie 5 G, 63300 Alavuspuh. 06-5111 224, 040 512 7134

Ylöjärven Palvelutalosäätiö

KaksikkoKeihäsniementie 12,

Ylöjärvipuh. 03-345 910

Täydenpalvelunpitopalvelua

� Astiat, liinat, tarjoilu� Myös astioiden vuokraus

Tilaukset ja tiedustelut044 588 5192

Yläkyläntie 52, 48410 Kotka

Asikkalan ApteekkiRusthollintie 1, Vääksy

puh. 03-874 800

Juho Mäenpää OyKokonkatu 19, Tampere puh. 0400 620 588

Parikkalan 1. apteekki59100 Parikkala

puh. 05-430 016

Saaren sivuapteekkipuh. 05-435 256

LUMON OY

Vetelin ApteekkiKoulutie 77, Vetelipuh. 06-862 1419

Antikaisen PuutarhaPekkolankuja 43, Reitkalli

puh. 040 7750 155

Malmin FysioterapiaKirkonkyläntie 8, Helsinki

puh. 09-345 1551

Itä-PasilanPysäköinti Oy

Helsinki

KuopionTeräs ja Romu Oy

Vanttitie 5, Kuopiopuh, 040 485 8098

UUDENKAUPUNGIN I APTEEKKI

Alinenkatu 28, Uusikaupunkipuh. 02-842 6200

Patolakoti OyKuntouttavaa ja ammattitaitoista hoitoa ja

hoivaa ryhmäkodeissa

puh. 09-728 6797 tai [email protected] Siltavoudintie 14 A, 00640 Helsinki

ROVANIEMENSEURAKUNTA

PL 8104, 96101 Rovaniemi

Aavasaksan TaksiasemaKilpisjärventie 645, Aavasaksa

puh. 040 521 5134

Soraliike LehtovaaraUitontie 10, Piikkiöpuh. 02-472 6561

Elimäen Liikenne OyLoviisantie 9, Elimäkipuh. 05-744 1400

Kasken ApteekkiKaskenkatu 10, Turkupuh. (02) 2311 030

Taksiautoilija Juhani PalomäkiLuopa, puh. 0400 261 143

Finlatera Oy33720 Tampere, puh. 0400 833 558

48 AVH 4/2012

POSTIA YHDISTYKSILTÄ

Parkanon kerhon historiaa: Leon tarina

Viisitoista vuotta sitten Leo Ri-kalan puoliso sairasti laajan ai-voverenkiertohäiriön. Perheen

elämä mullistui, kun päivittäisten ko-titöiden tekijä oli poissa pelistä eikä pystynyt kommunikoimaan rakkait-tensa kanssa. Elämää piti alkaa jär-jestelemään aivan uuteen muotoon.

Puoliso saatiin sairaalasta kotiin ja alkoi kuntoutus: fysioterapiaa, toimintaterapiaa ja puheterapiaa. Kuntoutusjaksojen yhteydessä tuli puheeksi vertaistukikerhon perusta-minen Parkanoon. Asiaa pohdittiin ja vetäjää etsittiin. Kun mitään ei alka-nut tapahtua, Leo päätti itse aloittaa kerhonvetämisen. Tarkoitus oli, että hän hoitaa tehtävää vuoden ajan ja sitten uusi vetäjä jatkaa työtä.

Perustamiskokous pidettiin Ran-takodolla 22.4.2002. Läsnä oli 30 henkeä. Kerhopäiväksi sovittiin kuu-kauden ensimmäinen torstai, se on

helppo muistaa. Kesä- ja heinäkuu pidetään aina lomakuukausina.

Kerholaisten kanssa on järjestet-ty vuosien varrella useita retkiä mm. vuonna 2004 Seitsemiseen, vuon-na 2007 Poikkeusharjulle ja vuonna 2009 Juustoporttiin. Lisäksi on ollut luentoja, joulujuhlia ja vierailuja mui-hin kerhoihin. Tärkeintä toiminnassa on vertaistuki.

On kulunut kymmenen vuotta ja Leo on edelleen vetovastuussa. Kah-deksan vuoden aikana Rantakodon Arja Grönfors on toiminut kerhon apuhenkilönä. Lisäksi vuonna 2008

Joo Joo -kerho aloitti toimintansa, vetäjinä Arja ja Jenni Niemi.

Nyt olemme yhdessä taitekoh-dassa: Leo aikoo jäädä ns. rivikerho-laiseksi. Arja on luvannut ottaa veto-vastuun siihen asti kunnes kerholle löytyy uusi vetäjä. Toivottavasti siihen ei kulu kymmentä vuotta.

Kiitän Leoa meidän kaikkien puo-lesta sinnikkäästä toiminnasta ker-hon hyväksi. Kiitän myös yhteistyöstä Rantakodon ja omasta puolestani.

Arja Grönfors

Matti Pelttari (vas.) sekä Leo ja Rauha Rikala Parkanon kerhon 10-vuotisjuhlassa.

Armi Parviaisen kiitokset

Kun saimme toisen mahdol-lisuuden, tartutaan siihen kiinni tosissamme. Kun se

muuttaa elämäämme, annetaan sen muuttua. Elämä on liian lyhyt tuhlat-tavaksi. Kaikella on tarkoituksensa. Kukaan ei ole sanonut, että elämä on helppoa, mutta se on elämisen arvoista.

Suuret kiitokset synttäriyleisölle läsnäolosta ja rahalahjoista. Lah-joitettavaksi tuli Jokilaaksojen AVH ry:lle 1 950 € ja Kallion alueen PMO-klubille 550 €.

Armi ”pipopää” ParviainenIloinen synttärisankari Armi Parviainen.

Aar

ni L

uhta

la

Päijät-Hämeen aivohalvaus- ja afa-siayhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään Lahden In-

vakeskuksessa, Hämeenkatu 26 A 3 krs. 27.2.2013 klo 13.00. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu.

Tervetuloa! Hallituksen puolesta

Pekka Ollila

Kutsu vuosi-kokoukseen Lahteen

49AVH 4/2012

Itä-Suomen yhdistysväkeä koolla Siilinjärvellä

Kylpylähotelli Kunnonpaikan iso auditorio tuli vii-meistä paikkaa myöten täyteen, kun Itä-Suomen yhdistykset kokoontuivat kevätkauden päättäjäi-

siin toukokuussa. Tapahtuman järjestäjänä toimi Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys ry.

Ohjelmassa oli luentoja muun muassa vertaistuesta osana hoitoketjua sekä Yksi elämä -valtimoterveyshank-keista. Alueen järjestösuunnittelijan työstä pois siirtyvä Heli Taskinen kiitti yhdistysväkeä yhteistyöstä ja uusi järjestöpäällikkö Tom Anthoni esittäytyi. Päivään mahtui myös musiikkiesityksiä, taukojumppaa ja tietysti herkulli-sen seisovan pöydän antimet hotellin ravintolassa.

Aurinkoinen sää kruunasi kaikin puolin hienosti onnis-tuneen päivän. Tällä energialla ja positiivisella ilmapiirillä on hyvä jatkaa yhteistä työtä kaikkien AVH-kuntoutujien ja läheisten hyväksi niin Itä-Suomessa kuin muuallakin.

Hanne Itärinnejärjestötiedottaja, Aivoliitto

Iloista ja vauhdikasta taukojumppaa Kunnonpaikassa.H

anne

Itär

inne

Lappeenrannassa järjestettiin 4.10. vaalitempauk-sena yleisötapahtuma Amazing Race. Tilaisuuden järjesti Etelä-Karjalan Neurologisten Vammaisjär-

jestöjen Verkosto, johon kuuluvat Etelä-Saimaan AVH-yhdistys, Etelä-Saimaan CP-yhdistys, Kaakkois-Suomen MS-yhdistys, Kaakkois-Suomen lihastautiyhdistys, Kaak-kois-Suomen epilepsiayhdistys ja Kehitysvammaisten tukiyhdistys. Epilepsiayhdistyksen aktiivit olivat tapah-tuman suunnittelussa, sen käytännön valmisteluissa ja tapahtuman läpiviennissä vahvasti mukana.

Tilaisuus alkoi kunnallisvaaliehdokkaiden paneelikes-kustelulla, jota veti rovasti ja terapeutti Matti J. Kuronen

omaan maanläheiseen ja suoraan tyyliinsä. Keskustelun teemana oli esteettömyys. Mieleenpainuvimmat kom-mentit:

– Mikä on hyvä vammaiselle, on hyvä kaikille.– Esteettömyysasiamiehen toimi kokopäiväiseksi (on

tällä hetkellä osa-aikainen).– Halvinta esteettömyyttä on hyvä suunnittelu.– Jokainen voi olla esteettömyysasiamies eli kansalais-

vaikuttamista pitää lisätä.Kaikki puolueet ottivat haasteen vastaan ja ehdok-

kaita oli paikalla yhdeksän. Paneelikeskustelu oli vilkas ja NV-verkosto sai ideoita toimintaansa varten. Samalla ehdokkaat saivat vammaisnäkökulmaa päätöksenteon tueksi ja yleisö vinkkejä ehdokkailta kansalaisaktiivisuu-teen. Tapahtuma oli siis voimaannuttava kokemus kaikille osapuolille.

Paneelikeskustelun jälkeen ehdokkaat suorittivat pareittain erilaisia tehtäviä liikkuen pyörätuoleilla kau-pungin keskustan alueella. Pyörätuolirasteilla ehdokkaat saivat monenlaisia ahaa-elämyksiä vammaisen asemasta. He kiittelivät kovasti tapahtuman järjestäjiä ja toivoivat uutta tapahtumaa kohdistettuna tekniseen lautakuntaan.

Minna Haakana Kaakkois-Suomen epilepsia-

yhdistyksen puheenjohtaja

Paneelikeskustelun puheenjohtaja Matti J. Kuronen (vas.) sekä keskusteluun osallistuneita kunnallisvaaliehdokkaita.

Etelä-Karjalan NV-verkoston Amazing Race

Min

na H

aaka

na

50 AVH 4/2012

Kun tutkimuksen kohteena ovat ihmisaivot, puhutaan hyvin hienovaraisista ja monimut-kaisista fysiologisista toiminnoista. Ihmis-aivot ovat huikea apparaatti, eikä vastaavia ole muilla elävillä olennoilla. Fysiologia saa yleensä päähuomion, vaikka kyse on myös ta-junnasta ja tietoisuudesta, jonka ne mahdol-listavat. Ne ovat äärettömiä joka suuntaan.

Seuratkaa vaikka vain minuutin ajan tajun-nanvirtaanne ja huomaatte, kuinka siinä heittävät kuperkeikkaa ulkoisen maailman järjestykset ja sidonnaisuudet. Kun näin on jo normaalissa arkitajunnassa, voi vain arvailla millaiseksi myllerrykseksi kaikki muuttuu, kun tämä hienonhieno apparaatti vammautuu ja vaurioituu.

Aivoja on tutkittu ja tutkitaan kiihkeästi ym-päri maailmaa. Tutkimus keskittyy paljolti fysiologisiin ja mitattaviin ilmiöihin, koska ihmisen sielullista puolta on vaikea tavoit-taa luonnontieteellisin menetelmin. Ihmisen psyykkisiä ja henkisiä kipuja on vaikea mi-tata, eikä onnen ja sisäisten oivallusten syn-tyvaiheita voi kuin aavistella. Näin se, mikä meissä on arvokkainta, syvällisintä ja kestä-vintä, jää arvoitukseksi. Tämän arvoituksen äärellä me vammaiset olemme kaikki asian-tuntijoita elävinä kokijoina.

Aivoverenvuoto, josta itselläni ja monella lehden lukijalla on kokemusta, järkyttää se-kä ihmisen henkistä että fyysistä puolta. Sen seuraamukset ovat hyvin yksilöllisiä. Vuodon vaikutusten suuri vaihtelu johtuu monista tekijöistä, kuten vuodon sijainnista, paikasta, laajuudesta sekä sairastuneen iästä ja fyysi-sestä kunnosta. Ihmiset myös kokevat vam-mansa eri tavoin. Vaikka kahta aivan saman-laista tapausta ei ole, myös yhteisiä ongelmia riittää.

Yksi monista arjen hankaluuksista on suunta-vaiston pettäminen. Sain taannoin tällaisessa tilanteessa poliisilta kyydin kotiin. Kun kysyin

AIVOVERENVUOTO HENKILÖKOHTAISENA KOKEMUKSENA

afaattisten henkilöiden illanvietossa, kuinka moni paikalla olleista eksyy, tunsin melkein hellyyttä nähdessäni pystyyn nostettujen kä-sien määrän. Hahmotusvaikeudet haittaavat suuresti arkea. Aina ei uskalla lähteä yksin liikkeelle, kun ei voi olla varma mihin päätyy. Ihmisvilinässä kaupungilla ja vielä herkem-min tavarataloissa suunnat katoavat kuin taikaiskusta.

Toinen ainakin yhtä kiusallinen vaiva on muistin pätkiminen. Taidan olla humoristinen hahmo tutuissa kaupoissa, kun unohtelen vä-hän väliä ostoksiani kassalle. Aika noloa on myös alkaa selittää uudelleen asiaa, jonka on juuri kertonut.

Aivoverenvuoto voi siis julmalla tavalla sär-keä ja sekoittaa tajunnan ja identiteetin. Mo-ni sairastunut joutuu kokemaan tavanomaisen aistitoiminnan sekä henkisten ja psyykkisten kykyjen järkkymisen. Henkinen hätä on silloin suuri. Kuntoutuminen ja uuden identiteetin luominen kestää vuosikausia.

Minulla on ollut kaksi suurta lukinkalvon-alaista verenvuotoa (SAV) vuosina 1968 ja 1971. Niihin menehtyy nykytietämyksen mu-kaan 90 prosenttia potilaista. Lisäksi olen läpikäynyt suuren aivoleikkauksen vuonna 1983. Niistä toipuminen on ollut henkisesti ja fyysisesti raskasta. Silti olen toimintakykyinen ihminen. Voiko suurempaa lahjaa enää saada?

Kaikki sovinnaiset käsitykset siitä, mitä on hyvä elämä, voi jättää omaan arvoonsa. Ih-misen paradoksi on siinä, että hyvä ja paha, ilo ja suru, toivo ja epätoivo, ovat meille olemassa vain toistensa kautta. Suuri voima meille on toivo kaikissa elämänvaiheissam-me. Sen olen itse syvällisesti kokenut ja halu-an rohkaista kohtalotovereitani. Hyvä elämä voi toteutua äärettömän monella tavalla.

Eija Kiviniemi, Turun seudun aivohalvaus- ja afasiayhdistys ry.

Terveiseni

50 AVH 4/2012

51AVH 4/2012

Yhdistykset alueittain

AFAATIKOT JA OMAISET RY AFATIKERNA OCH DERAS EGNA RF

afaatikot.yhdistysavain.fiKeijo Alen (pj.) p. 040 516 4249 [email protected] Pirjo Piensalmi (siht) Palkkatilankatu 1 D 87, 00240 Helsinki p. 0440 813 029 [email protected]

AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY AFASI- OCH HJÄRNFÖRLAMNINGS FÖRENING RF.

www.aivohalvaus.netVipusentie 3, 00610 Helsinki Heidi Eloranta (tj) p. 040 540 8884 [email protected] Liikunnan yhteyshenkilö Kauko Karila Mustanhalssinkuja 14 A, 00760 Helsinki p. 09 389 2106 [email protected]

Keskiviikkokerho Heidi Elorantap. 040 540 [email protected]

Työikäisten toiminnallinen AVH-ryhmäRiitta Seppänenp. 040 750 [email protected]

Keskustelukerho ”Stafat”Leena Malkamäkip. 040 503 1863

Svenska afasiklubbenVictoria Mankkit. 0400 909 904

Kalakerho ”Kalakillet”Juha Relanderp. 050 462 [email protected]

Boccia-kerhoKauko Karilap. 09 389 [email protected]

KeilailukerhoOsmo Rytköläp. 09 385 9241

JoogaryhmäHeidi Viheriäläp. 040 584 3188

Porvoon kerhoMatti HallikainenKaakkoispolku 8 C 10, 06400 Porvoop. 045 133 1392Maila Hallikainen p. 044 2730 392 [email protected] Liikunnan yhteyshenkilö Matti Hallikainen, ks. tiedot yllä

Loviisan kerho Lasse Gröndahl p. 0500 496 995 [email protected] Liikunnan yhteyshenkilö Lasse Gröndahl, ks. tiedot yllä

Vantaan kerhoRaimo Nikkanenp. 040 730 4973

KESKI-UUDENMAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

www.yhdistysverkosto.net/yhdistykset/keski-uudenmaan-aivohalvausyhdis/ Ritva Peevo (pj) p. 040 502 9553 [email protected] Koljonen (siht) Porvoonkatu 1 C 37, 04200 Kerava p. 040 7068 059 [email protected]

Hyvinkään afasia- ja aivohalvauskerho Harri Hämäläinen Vaarinkatu 2 as 7, 04400 Järvenpää p. 040 7461181 [email protected]

Järvenpään afasia- ja aivohalvauskerho ks. Harri Hämäläisen tiedot yllä

Keravan kerho Hanni Koljonen, katso yhdistyksen tiedot

Mäntsälän aivohalvaus- ja afasiakerho Pirjetta Salenius Leppämaantie 26 B 9, 04600 Mäntsälä p. 050 3025860 [email protected]

Nurmijärven aivohalvaus- ja afasiakerho Timo Kettulap. 044 270 [email protected]

KYMENLAAKSON AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Eija Piirainen, pjKanavantie 9, 45150 Kouvolap. 040 511 [email protected] Häkkinen, siht.Toukomiehentie 8, 45120 Kouvolap. 040 834 [email protected] puhelin 044 344 1988/Leena Punkanen, rahastonhoitaja

HierontakerhoPohjolatalon VeturiElma Mäkinenp. 0400 335 097

UimakerhoKuusankosken uimahalliElma Mäkinenp. 0400 335 097

Haminan kerhoEsa VitikainenPanimokatu 2 a B, 49400 Haminap. 040 547 [email protected]

Karhulan kerhoAsko VepsäLähdemaantie 4, 48750 Kotkap. 050 582 [email protected]

Karhulan jumppakerhoEskolan palvelukeskusAsko Vepsäp. 050 582 8770

Kuusankosken kerhoElma MäkinenNäkintie 27, 45700 Kuusankoskip. 0400 335 097

ETELÄ-SUOMEN ALUEjärjestösuunnittelija Veijo Kivistö, p. 040 5430 009Malmin kauppatie 2600700 [email protected]

Yhdessä – postia yhdistyksiltä -sivulle yhdistykset voivat lähettää tekstejä ja ku-via esimerkiksi toiminnastaan, merkkipäivistään, tärkeistä tapahtumistaan tai toimintavinkeistään muille yhdistyksille. Terveiseni-palstalle voi kirjoittaa yksit-täinen henkilö oman selviytymis- ja voimaantumisvinkkinsä muille – Mikä on auttanut jaksamaan? Mitä suosittelet muille?

Lyhyet tekstit (enintään 2 700 merkkiä väleineen) ja kuvat (jpg-muodossa) toimi-tetaan sähköpostitse lehden toimitukseen osoitteeseen: [email protected]. Kuviin mukaan tiedot kuvatekstiä varten ja tieto kuvaajasta. Toimitus valitsee jul-kaistavan aineiston ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. Lehteen 1/2013 tarkoitetut aineistot 25.1.2013 mennessä. Lehden teema on Yksi elämä -hankkeet.

52 AVH 4/2012


LÄNSI-SUOMEN ALUEjärjestösuunnittelija Carita SinkkonenHämeenkatu 13 B, 33100 TAMPEREp. 050 3089 [email protected]: nuoret ja työ-ikäiset sekä vertaistuki- ja kokemuskoulutustoiminta

Ähtärin kerhoMerja Alkup. 040 736 9528

JÄMSÄN SEUDUN AIVOHALVAUS- JA OMAISYHDISTYS RY

Arja Maunula Säterintie 1 as 1, 42100 Jämsä [email protected]

Jämsän seudun aivohalvaus- ja afasiakerho

Aino Mäyränen Niemolankatu 2, 42100 Jämsä p. 014 713 508, 0400 443 836

Kalakerho LieroAarne Leppänen Kalliorinteentie 8, 42300 Jämsänkoski p. 014 744 632, 0400 773 264

KANTA-HÄMEEN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Sisko Päivärinta (pj) Loukastenharju 36, 13270 Hämeenlinna p. 045 855 [email protected]

Forssan aluekerhoTuula Rantala p. 03 4191 [email protected]

Kanta-Hämeen AVH-juniorit aluekerho ks. Taina Metsberg

Lopen AVH-kerhoJaana Karmala-Vanamo Viertotie5 A1, 12700 Loppi p. 040 757 4761 [email protected]

Riihimäen aluekerhoTaina Metsberg Sorvarinkuja 1 A 1, 21380 Aura p. 045 855 9323 [email protected]

KESKI-SUOMEN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Päivi Littunen Pahkatie 5, 40530 Jyväskylä p. 050 535 2930 (k. iltaisin) [email protected]

Hankasalmen kerhoPia Kolehmainenp. 0400 467 499

Joutsan kerhoSatu Nokelainenp. 041 490 8792

Jyväskylän kerhoPäivi Littunen, ks. yhdistyksen tiedot

Keuruun kerhoSatu Hyyryläinen, p. 040 704 5834

Luoteisen Keski-Suomen kerhoTuovi Katajap. 040 844 7561

Nuotta-kerhoHanna Kirjavainenp. 050 353 0648 (ilt. ja vkl)

PIRKANMAAN AVH-YHDISTYS RYwww.piravh.fi Matti Pelttari Papinkatu 16 A 4, 33200 Tampere p. 0400 876 646 [email protected] Toimisto: p. 0400 608 284 (arkisin klo 10 - 16)Lähteenkatu 2-4, 33500 Tampere [email protected]

Hämeenkyrön SisukkaatHelvi-Elina NissenNeitsytpolku 6, 39200 Kyröskoskip. 040 704 5156

KalakeisaritJorma Valkamo p. 040 720 9849

Mouhijärven kerhoLillian Simola p. 050491 0412

Mäntän kerho ”Sisupussit”Tapio Latonen p. 0500 783 096

Nokian kerhoArja Kortesoja Sasi-Palkontie 135/5, 39130 Sasi

Nuotta-kerhoRaija Hannonen p. 040 522 5121 [email protected]

Parkanon kerhoArja GrönforsRantakoto ry ParkanoNiementie 2, 39700 Parkanop. 0400 952 556

Sastamalan seudun kerhoRitva Heikkonenp. 0400 222 736

Valkeakosken seudun kerhoMatti Pelttari p. 0400 876 646

Virtain kerhoSatu Solja p. 040 5555 301

Ylöjärven kerhoKaija Mäkelä p. 044 506 7790

SATAKUNNAN AVH-YHDISTYS RYKauko Vesanto (pj.)Langintie 43, 28600 Porip. 040 580 [email protected]:Esa MäkinenEsivallankatu 1, 28120 Porip. 02 633 [email protected]

ETELÄ-POHJANMAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Järjestötalo, Kauppakatu 1, 60100 Seinäjoki p. 06 4141 122 Ville Ruismäki (pj.) Erämiehenkatu 46, 65370 Vaasa p. 0400 562 434 [email protected] Orvokki Aalto (siht.), p. 040 591 8066 Kannaksentie 2 A 8 66400 Laihia

Alavuden kerho Veli-Matti ManninenNiittylammentie 13, 63880 Kukonkyläp. 040 715 7826

Isojoen kerhoTiina Pitkäkoski Kärjenkoskentie 865, 64820 Kärjenkoski p. 06 229 9715 (t), 06 263 9132

Kauhavan AVH-kerhoKauhavan terveyskeskus/fysioterapia p. 06 2412 4528

Kurikan kerhoErkki Koivuluoma Antilantie 58, 61310 Panttila p. 06 453 5019

Kyrönmaan seudun kerhoOrvokki Aalto Kannaksentie 2 A 8, 66400 Laihia p. 040 591 8066

Lapuan AVH-kerhoLapuan terveyskeskus/fysioterapia p. 06 4384 872

Nuorten/työikäisten kerho HäjyysetAnne Saunamäki, p. 040 5390012 Seinäjoki

Seinäjoen seudun kerhoHelena Saartenoja Keski-Nurmontie 481, 60550 Nurmo p. 050 [email protected]

Tukihenkilö vastuuhenkilöHelena SaartenojaKeski-Nurmontie 481, 60550 Nurmop. 050 [email protected]

Vaasan kerho Ville Ruismäki Erämiehenkatu 46, 65370 Vaasa p. 0400 562 434 [email protected]

ETELÄ-SUOMEN ALUEjärjestösuunnittelija Satu Lukka, vuorotteluvapaalla 23.9.2013 saakka

LOHJAN SEUDUN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Hely Ojanen (pj) Nummelantie 83 A 6, 08100 Lohja p. 050 555 2945 [email protected]

LÄNSI-UUDENMAAN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY VÄSTRA NYLANDS AFASI- OCH STROKEFÖRENING RF.

Pekka Lehtonen (pj.)Tuulikuja 4 A 16, 02100 Espoop. 0400 504 [email protected] yhteyshenkilö Pekka Lehtonenp. 040 050 4443

Tapiolan kerho Pekka Lehtonen, katso tiedot yllä

Karjaan kerho/Karis-klubben Gunnel Törnroth Gammelbyvägen, 10330 Billnäs p. 019 230 432

Kirkkonummen kerho Eija Alanko Emännäntie 16, 02400 Kirkkonummi p. 040 126 1966 Susanne JosefssonNissnikuntie 7 D 18, 02430 Masalap. 040 126 1966

PÄIJÄT-HÄMEEN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

www.neuvokas.org/yhdistys/afasia Pekka Ollila Syrjätie 8, 15560 Nastola p. 0400 490 740 [email protected]

Heinolan AVH-kerhoRiitta Pipatti Kärpänpolku 2 C 6, 18150 Heinola p. 03 715 6089

Nuorten ryhmä Sirpa Manninen Erviänkatu 23 A 15840 Lahti p. 040 822 6539 [email protected]

VANTAAN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Raimo Nikkanen (pj) Ojahaantie 13 C 38, 01600 Vantaa p. 040 730 4973

53AVH 4/2012


ITÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Johannes Hietala p. 040 543 7289Tulliportinkatu 25 B70100 [email protected]

ETELÄ-SAIMAAN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

http://yhdistykset.etela-karjala.fi/halvaus Pekka Jurvanen Kiesiläntie 2, 54800 Savitaipale p. 0400 553 560 [email protected]

Imatran [email protected]

Lappeenrannan HUU-HAA HALVATUT -kerho

Maija Myllymäki Jokitie 5 X 2, 54410 Ylämaa p. 041 434 [email protected]

ITÄ-SAVON AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Vilho Nousiainen Kiertokatu 6, 57230 Savonlinna p. 015 557 546

Parikkalan kerhoSatu Suojasalo Ryhjäntie 2, 59530 Mikkolanniemi p. 0400 214524

Rantasalmen aluekerhoSeija Nerg Lipposenpolku 2 A 4, 58900 Rantasalmi p. 040 823 2671

Savonlinnan aluekerhoUlla-Riitta Waltari-Seppänen Uimahallinkatu 6 D 39, 57100 Savonlinna p. 050 572 6895

MIKKELIN SEUDUN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Helena Valkama (sihteeri) Lehmuskatu 41, 50120 Mikkeli p. 044 211 8838 [email protected]

Juvan afasiakerhoMarja-Leena Manninen Pursialantie, 51900 Juva p. 0400 702 933

Kangasniemen aivohalvaus- ja afasiakerho

Simo Komppa Pallokuja 2 A 8, 51200 Kangasniemi p. 015 431 770

Mikkelin aivohalvaus- ja afasiakerhoRaili Paunonen Koivulantie 11, 50770 Korpikoski p. 050 547 47 73

Mäntyharjun aivohalvaus- ja afasiakerhoHilppa Tuominen Tuomimäentie 134, 52700 Mäntyharju p. 050 327 6675

Nuotta-kerho yhteys Helena Valkamaan, ks. yllä

Pieksämäen afasiakerho Hilkka Larinoja p. 0400 252 683

PIELISEN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

http://pielisenaivohalvaus.nettisivu.org Anna-Leena Yli-Hakola (pj.) Purolantie 12 as 10, 81720 Lieksa p. 040 734 1579 Hannu Härkönen (siht.) Lähdetie 11, 81700 Lieksa p. 040 735 [email protected]

Nurmeksen aluekerhoMatti Sormunen Tuomaankatu 2 A 13, 75500 Nurmes p. 045 313 [email protected]

Perjantaikerhoks. Anna-Leena Yli-Hakola

POHJOIS-KARJALAN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Marja Paavonkallio Tikkamäentie 7 C 15, 80200 Joensuu p. 050 561 5683 [email protected]

Enon aivohalvaus- ja afasiakerho Sirkka Räty Kanavantie 7 B 15, 81200 Eno p. 050 409 8394 [email protected]

Enon aivohalvaus- ja afasiakerho liikunnan yhteyshenkilöSirkka Räty, ks. tiedot yllä

Heinäveden aivohalvaus- ja afasiakerhoTaina Huurinainen Kielotie 3 B 11, 79700 Heinävesip. 040 5224 261 [email protected]

Joensuun tiistaikerho Matti Mönttinen Rapakkokuja 4 80710 Lehmo p. 044 073 3735

Keski-Karjalan aivohalvaus- ja afasiakerho Pirkko Kinnari Verkkotie 7, 82500 Kitee p. 050 412 6095

Kontiolahden aivohalvaus- ja afasiakerhoArja Kauppinen Jussiluodontie 14, 80780 Kontioniemi p. 0400 429 966 [email protected]

LiikuntakerhoMatti Räty Somerotie 19 a 1, 80230 Joensuu p. 050 3578686 [email protected]

Nuotta-kerho Annikki Hämäläinen Kalevankatu 15 A 4, 80110 Joensuup. 0500 274651 [email protected]

Outokummun aivohalvaus- ja afasiakerho Lilja Surakka Koulutie 6, 83500 Outokumpu p. 050 544 1115 [email protected]

Polvijärven aivohalvaus- ja afasiakerhoMaire Sormunen Kansantalontie 12 A 1, 83700 Polvijärvi p. 050 341 7937, [email protected]

Tarina-kerhoTarja VarisKaspilantie 55, 82120 Keskijärvip. 050 567 [email protected]

TukihenkilövastuuhenkilötMaire Kivimäki Kirkkokatu 32 B 22 p. 013 224 776 tai 050 520 3987 [email protected] Räty Kanavantie 7 B 15, 81200 Eno p. 050 409 8394 [email protected]

POHJOIS-SAVON AIVOHALVAUSYHDISTYS RYTulliportinkatu 25 B 2. krs 70100 Kuopio p. 044 382 2350 (puheenjohtaja), p. 044 382 2351 (sihteeri) [email protected] www.psav-avhy.yhdistysavain.fi Oili Holopainen (puheenjohtaja) Suokatu 24 A 2, 70100 Kuopio p. 044 537 6021 [email protected]

Juankosken kerhoKaija Mustonen Mäntyjärventie 110 A, 73730 Losomäki p. 040 520 3070

Euran kerhoRitva JärvinenLassenkuja 1, 27500 Kauttuap. 02 865 1034, p. 0400 594 681

Huittisten kerhoHeikki Ketonen p. 044 375 0534 Torkinkatu 18, 32700 Huittinen

Kankaanpään kerhoSinikka Munkki Paasikivenkatu 7 A 9, 38700 Kankaanpää p. 0400 621 280

Luontokerho SatarökkäätKauko Vesanto p. 040 580 1371

Noormarkun kerho Tuija Mannila Erkintie 24 as 4, 29600 Noormarkku p. 0400 366673

Porin kerhotEsa Mäkinen p. 02 633 2444, 0400 590 219 [email protected]

Raumbaat Pirjo Eilola p. 050 [email protected] Pullinenp. 02 823 2746

Rauman kerhoTuire Leskinen Meijeritie 17, 27230 Lappi, p. 0400 325148

TURUN SEUDUN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Anne Auramo p. 044 320 7878 (iltaisin) tai [email protected] (jäsenasiat)Liisa Mankinen (siht.)p. 044 200 [email protected]

Laitilan aluekerhoAsko Virtanen p. 050 536 4648 [email protected] Perävainio p. 02 856 538, 0400 599 432 [email protected]

Paraisten aluekerho (svensk)Harold Henriksson, tel. 050 516 6520 [email protected] Birgitta Rittinghaus tel. 050 414 [email protected]

Mynämäen alueen AivokerhoReino Kairavuo p. 050 337 [email protected]

Salon aluekerhoNiilo Henell (pj.)p. 02 736 0614, 050 307 [email protected] Riitta Lamminen (siht.) p. 02 7355 717, 044 2854210 [email protected]

Someron aluekerhoArmi Elo, p. 02 779 9450(t), 044 375 7910 (k)[email protected]

54 AVH 4/2012


KAINUUN, POHJOIS-POHJANMAAN ALUE JA POHJOIS-SUOMEN ALUE

järjestösuunnittelija Risto Lappalainenp. 040 5437 290Kauppakatu 34 A 987100 [email protected]: tuettu lomatoiminta

KAINUUN AIVOYHDISTYS RYhttp://kainuunaivoyhdistys.nettisivu.org/Terttu Härkönen Tahvintie 4, 88380 Mieslahti p. (08) 873 100, 050 359 6648

Kajaanin aivohalvaus- ja afasiakerhoTerttu Härkönen Ks. yhdistyksen tiedot

Kuhmon aivohalvaus- ja afasiakerhoReijo Huotarip. 045 135 [email protected]

Sotkamon aivohalvaus- ja afasiakerhoAnna-Liisa Lustila Taavelinjoentie 34, 88600 Sotkamo p. 044 514 1044

Suomussalmen kerhoMarja PistoMetsärinteentie 4 C 10, 89600 Suomussalmip. 044 031 [email protected]

Utajärven kerhoRitva LeinonenPalvelukeskus Suvituuli, Ahmantie 13, 91600 Utajärvip. 050 917 [email protected]

HAUKIPUTAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RYLilja Sassi (pj) p. 044 310 0541Aili Kuokkanen (siht) p. 040 565 6469Pekka Broström (varapj. rahastonhoit.)p. 040 566 [email protected]

KESKI-POHJANMAAN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Liisa Passoja Matruusinkatu 4 A 1, 67100 Kokkola p. 0400 567 306 [email protected]

Boccia-kerhoSeppo Heininen Auringonkierros 18, 67400 Kokkola p. 040 523 4157

Pietarsaaren kerhoMerja Göös Idmanninkatu 5, 68600 Pietarsaari p. 0400 669 306

Puutyökerho, vesivoimistelu ja ATK-ryhmäLiisa Passoja (ks. yhdistyksen tiedot)

LAPIN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Esko Saari (pj.)p. 040 845 [email protected] Eija Pöyliö (jäsentiedottaja)[email protected] Jurmu (vertaistukivastaava)p. 040 504 [email protected]

Inarin kerho- ja retkitoimintaSeija Jokelap. 044 311 [email protected] Tammelap. 040 837 [email protected]

Kittilän kerhoPaula Lehtonen p. 040 828 7880 [email protected]

Kemijärven neurokerhoPaavo Kauhanenp. 040 758 [email protected]

Sodankylän kerho Eila Aikio Siulatie 16, 99600 Sodankylä p. 040 746 3322 [email protected]

LÄNSI-POHJAN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

www.avhy-kemi.comEero Knuuti Vajokkaantie 3A3, 94500 Lautiosaari p. 040 748 7313 [email protected]

Keminmaan kerhoEero Knuuti, ks. tiedot yllä

Rajan diskettivikaisetPirkko Mustaniemi

p. 044 500 7287 [email protected]

POHJOIS-POHJANMAAN AIVOYHDISTYS RYSari Dunder (pj)p. 040 861 [email protected] Pulkkinen (siht.)p. 040 828 [email protected]

Kuusamon kerho Marja-Leena Laine p. 040 730 2354 [email protected]

Muhoksen kerhoSinikka Karppinen p. (08) 558 70 208 (päivisin) [email protected]

Oulun afasiakerhoSeppo Toivanen p. 040 556 2882 [email protected]

Oulun toimintakerhoSari Dunderp. 040 861 [email protected]

Pudasjärven kerhoKeijo Rääpysjärvip. 040 752 [email protected]

Tyrnävän kerhoSeija Mällinen Tyrnävän kunta, Kunnankuja, 91800 Tyrnävä p. 08 545 0204

PYHÄ- JA KALAJOKILAAKSOJEN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Armi Parviainen (pj)Ahventie 3 as 10, 84100 Ylivieskap. 040 8478 071 [email protected]

Ylivieskan alueen neuroklubiArmi Parviainen Ahventie 3 as 10, 84100 Ylivieskap. 040 8478 071 [email protected]

AVH-AMMATTILAISETkoulutussuunnittelijaRiitta TuusaHämeenkatu 13 B33100 TAMPEREp. 040 5437 288

Suomen Pro AVH ryTarja Kukkonen (pj)[email protected]

Kuopion aluekerho Pirjo Keinänen Haapaniemenkatu 13 A 4, 70700 Kuopio p. 040 542 3322

Nilsiän parkkiaivotEster Rinnemaa Saunalahdentie 56 A, 73300 Nilsiä p. 017 464 2158

Siilinjärven aluekerhoRaija Hokkanenp. 044 517 0348

Suonenjoen AivoParkkiKalevi Oikarinenp. 0400 946 584

Varkauden aluekerhoPaula Riehkalainenp. 040 741 [email protected]

YLÄ-SAVON AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Puheenjohtaja Risto Ryhänen Ouluntie 563, 74160 Iisalmi p. 0400 677 183 [email protected] Sihteeri Sisko Väisänen Rommeikonmäentie 10, 73100 Lapinlahti p. 040 760 6275 [email protected]

Iisalmen kerhoAnnikki Hartikainen Kauppakatu 5 B 21, 74100 Iisalmi p. 040 583 0700

Kiuruveden kerhoHelena Sivonen Eskontie 10 A, 74700 Kiuruvesi p. 0400 526 553

Sonkajärven kerhoMirja Vanhanen Kaarikatu 39 A 1, 74120 Iisalmi p. (017) 272 7484

55AVH 4/2012

YhteystiedotAIVOLIITTO RYSuvilinnantie 220900 TURKU p. 02 2138 200, f. 02 2138 210Henkilökunnan sähköpostiosoitteet:[email protected]@[email protected], www.aivoliitto.fi

ALUEELLINEN TOIMINTAJärjestöpäällikkö Tom AnthoniMalmin kauppatie 26, 00700 HELSINKI p. 050 568 9145Järjestösuunnittelijoiden yhteystiedot sivuilla 51–54

JÄSENREKISTERI JA TILAUKSETToimistosihteeri Pia Vuoltee p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma–ke)

LAKIPALVELUA JÄSENISTÖLLELakimies Anu Aalto vastaa sairastamiseen liittyviinsosiaaliturvan ja kuntoutuksen lakikysymyksiin to–pe klo 8–16, p. 040 734 5773 tai [email protected].

KUNTOUTUSPALVELUT JAKOMMUNIKAATIOKESKUSPalvelupäällikköAnn-Mari Veneskoski p. 02 2138 271, 040 7313 592Kurssisihteeri Sari Hietanen p. 02 2138 221Kurssisihteeri Pirkko Pohjola p. 02 2138 272Fysioterapeutti Eliisa Laine p. 02 2138 242, 050 523 6056Fysioterapeutti Päivi Liippola p. 02 2138 220Fysioterapeutti Kirsi Lönnqvist p. 02 2138 275Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen p. 02 2138 274, 0400 586 359Puheterapeutti Marjut Paavilainen p. 050 337 0122 Puheterapeutti Salla Pallari p. 02 2138 252, 0400 386 001Puheterapeutti Maria Widenius p. 040 827 6623

TULKKIPALVELUTPuhevammaisten tulkki Sinikka VuorinenTulkkikeskus p. 02 2138 278, p. 050 329 2905 [email protected]

KOULUTUSPALVELUT JA AVH-YHDYSHENKILÖTOIMINTAKoulutussuunnittelija Riitta TuusaTampereen aluetoimistoHämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 5437 288

KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS -TOIMINTASuunnittelija Elina SaloTampereen aluetoimistoHämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7292

PROJEKTITYksi elämä -hankkeetProjektipäällikkö Marika RaililaMalmin kauppatie 26 p. 040 5437 287Viestintäsuunnittelija Miia Suoyrjö p. 02 2138 231, 050 5714 588Projektisihteeri Anna Helin-Välkky p. 050 5343 201 Liikuntasuunnittelija Virpi Lumimäki p. 040 737 5879Tunne pulssisi -hankeTiedottaja Liisa Koivula p. 050 5689 263Koulutussuunnittelija Anita Rajala p. 050 4095 675

Ovet auki afaattisille – Juttu-tupaProjektikoordinaattoriVictoria Mankki p. 0400 909 904Projektityöntekijä Pirjo Laine p. 02 2138 223, 050 597 7663

Onnistunut työhönpalaaminen -projektiPalvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoskiks. Kuntoutuspalvelut

Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projektiSuunnittelija Elina Saloks. Kielellinen erityisvaikeus -toiminta

TOIMISTO JA HALLINTOToiminnanjohtaja Tiina Viljanen p. 02 2138 292, 040 833 1511Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä p. 02 2138 232, 040 7155 223

VIESTINTÄViestintäpäällikköPäivi Seppä-Lassila p. 02 2138 262, 040 7155 198Järjestötiedottaja Hanne Itärinne p. 050 3623 217Tiedottaja Pia Puustelli p. 050 5688 149

SUOMEN NUORTENTALO OYTurun Nuortentalo Suvilinnantie 10, 20900 TURKU p. 02 2580 094, 0400 539 306 [email protected] Vastaava ohjaaja Hanna-Riikka Salminen p. 050 442 0092Kuopion Nuortentalo Litmasenkaari 1 C 13 70820 KUOPIO p. 0400 772 543 [email protected] Vastaava ohjaaja Satu Pasanen p. 040 562 9118Jyvässeudun Nuortentalo Ruokoniementie 8 A 9 41520 HANKASALMI p. 040 526 2364 [email protected] Vastaava ohjaaja Eeva Salomaa p. 050 303 7703Valmennuspalvelut Vastaava ohjaaja Anna Airaksinen p. 050 447 8763 [email protected]

LIITTOVALTUUSTON PUHEENJOHTAJAOili HolopainenPohjois-Savon aivohalvausyhdistys ry p. 044 5376021 [email protected]

LIITON JA LIITTOHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJANeurologian erikoislääkäri, LKT Terttu Erilä [email protected]

ERITYISOSAAMISKESKUS SUVITUULITilat ja majoitus: p. 02 2138 500 tai [email protected] ja ruokailu: Kahvila Lasisydän p. 02 2138 509 [email protected]

PALAUTUSOSOITE Aivoliitto rySuvilinnantie 220900 Turku MP2 Itella Oyj

Kirjat keskustelun tueksi henkilön kanssa, jolla on afasia

Mitä on afasia? Hoitajan vastaanotolla. Lääkärin vastaanotolla.

Fysioterapeutin vastaanotolla. Toimintaterapeutin vastaanotolla. Elämä on suurempi kuin afasia.

Tilaukset: www.aivoliitto.fi

www.aivoliitto.fi

Documents

AVH 4/2012