AVH 4/2011

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖIDEN ERIKOISLEHTIAIVOVERENKIERTOHÄIRIÖÖIDEN ER

AVHAVH4/20114/2011

Ruokaa yhdessäRuokaa yhdessä

Takaisin töihin?Takaisin töihin?

OnnellisuusOnnellisuus

Parantava musiikkiParantava musiikki

Lomatoiminta 2012Lomatoiminta 2012

2 AVH 4/2011

TEEMANAAktiivinen arki

AVH-lehden aikataulu

Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.

10. vuosikerta

ISSN 1458-6363

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

JULKAISIJAAivoliitto ry

YHTEYSTIEDOTSuvilinnantie 2

20900 Turku

p. 02 2138 200, f. 02 2138 210

[email protected]

[email protected]

www.aivoliitto.fi

www.sunnanvind.fi

TOIMITUSPäätoimittaja Tiina Viljanen

p. 040 833 1511, 02 2138 292

[email protected]

Toimituspäällikkö Päivi Seppä-Lassila

p. 040 715 5198, 02 2138 262

[email protected]

Toimittaja Miia Suoyrjö

p. 050 5714 588, 02 2138 231

[email protected]

TOIMITUSNEUVOSTOLKT, professori, yksikön johtaja Risto O. Roine

TYKS, Neurologian klinikka (pj.)

LKT, asiantuntija Terttu Erilä

Tampereen yliopistollinen sairaala

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri;

Aivoliitto ry:n puheenjohtaja

LKT, professori

AVH-tutkimusryhmän johtaja Markku Kaste

HUS Neurologian klinikka

Osastonhoitaja Eija Puha, TYKS Neurologian klinikka

Yhdistyksen edustaja Sisko Väisänen

Ylä-Savon aivohalvaus- ja afasiayhdistys ry

PsT, neuropsykologian dosentti Mervi Jehkonen

Tampereen yliopisto, psykologian laitos

Aivoliitto ry:n edustajat:

Fysioterapeutti Päivi Liippola

Puheterapeutti Salla Pallari

Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila

Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen

PAINO JA ULKOASUMIKTOR

Taitto Marko Vuorio, MIKTOR

Kuvat futureimagebank.com ja

ScandinavianStockPhoto, ellei toisin mainita

ILMOITUSMYYNTI JA -AINEISTOTTJM-Systems Oy, Ritva Helander p. ja f. 019 325 010

[email protected]

[email protected]

p. 09 849 2770, f. 09 852 1377

JÄSENPALVELUT, OSOITTEENMUUTOKSET,TILAUKSET JA JAKELUHÄIRIÖTPia Vuoltee, p. 02 2138 222 (ma-ke)

[email protected]

TILAUSHINNAT35 € vuosikerta, 9 € irtonumero.

Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun.

Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

NO TEEMAT AINEISTOT ILMOITUKSET ILMESTYY

1 Muuttuva terveydenhuolto 27.1.2012 6.2.2012 2.3.2012

Kansi: ScandinavianStockPhoto/Nailia Schwarz

Onni ja onnellisuus

s. 14

3AVH 4/2011

S I S Ä LT ÖS I S Ä LT Ö

ARTIKKELIT6 Takaisin töihin?

8 Paluu sorvin ääreen

12 Musiikki parantaa aivoinfarktipotilaan

kuntoutumista

14 Onnesta ja onnellisuudesta

17 Afasiakuntoutusta Aurinkorannalla

20 Kuntoutusta hollantilaisittain

22 Käyrää kävelystä

23 Kuinka opetella uudestaan kävelemään?

24 Aivovaurioiden kuntoutus ei toteudu

tasavertaisesti

29 Sosiaalihuoltolainsäädäntö

uudistuksessa

34 Ruoanlaittoa yhteisvoimin

39 Neurologeja tarvitaan lisää

PALSTAT4 Ledare

5 Pääkirjoitus

30 Liitto tiedottaa

32 Tapahtumakalenteri

33 Koulutuskalenteri

38 Poimittua

42 Tutkittua

43 Korvaamaton kovalevy liikkeellä

46 Yhdessä – postia yhdistyksiltä

51 Yhdistykset alueittain

55 Aivoliiton yhteystiedot

s. 26–28

4/2

01

14

/20

11

Paluu sorvin ääreen

s. 8Je

rtta

Ka

ng

as

MANNERHEIMINTIE 2 • HELSINKI

Aivoverenkiertohäiriöpotilaiden hyväksi

TULOSSA

Forever-hyväntekeväisyyskon-sertti 15.1.2012 Musiikkitalos-sa, ks. takakannen ilmoitus.Tuetut lomat ja Soluku-luontolomat

Ruoanlaittoa yhteisvoimin

s. 34

Tuu

la H

eis

ka

ne

n

4 AVH 4/2011

LE

DA

RE

MA

TTI R

AU

TALA

HTI

Lagen betonar främjande av hälsa och välfärd och prevention av hälsoproblem.

Folkhälsolagen, specialsjukvårdslagen, hälso-

vårdslagen … Hälsovårdens mål är att hjälpa

människor att kunna bibehålla så god funk-

tionsförmåga, välfärd och hälsa som möjligt. Hälso-

vården i Finland är i första hand ett servicesystem

som regleras av lagar och förordningar. Att utveckla

regelverket är en fortgående process. Ibland gör man

ett större språng. Förra våren trädde den nya hälso-

vårdslagen i kraft.

I den nya hälsovårdslagen fi nns det spår av den

tes om hälsovårdsreformer som den amerikanske

Michael Porter och hans kolleger framförde för ett

antal år sedan. Hälsovårdstjänsterna bör organiseras

patientorienterat och av tjänsterna bör patienten få

så stor nytta som möjligt, och nyttan bör regelbun-

det mätas till exempel mot patientens livskvalitet.

På motsvarande sätt konstateras i den nya hälso-

vårdslagen att den strävar mot att främja och upp-

rätthålla hälsa, välfärd, arbets- och funktionsduglig-

het samt social trygghet i befolkningen och stärka

hälsovårdens kundcentrering.

Lite mer utmanande är Porters uppfattning om

att systemet bör organiseras utgående från hälso-

problemen (sjukdomarna). Visserligen håller man

på att utveckla ett sådant system här i Finland. Det

nationella cancercentrumet grundar sig på en nät-

verksmodell. När modellen förverkligas blir den ett

nytt och intressant sätt att organisera och nationellt

koordinera vården av en sjukdomsgrupp.

När hälsovårdslagen förnyas brinner man för

patientens ökade möjligheter att fritt själv välja sin

vårdplats. Det är en relativt stor förändring, men med

tanke på nyttan för hälsan innehåller lagen många

viktigare reformer. Lagen betonar att främjandet av

hälsa och välfärd och prevention av hälsoproblem

ska vara bas för verksamheten.

När det gäller hälsobefrämjandet betonar man

inom beslutsfattandet i kommunerna principen om

att alla politiska beslut ska vara hälsocentrerade, och

inom hälsovården betonar man en praxis som omfat-

tar hela vårdprocessen. I princip är människan själv

ansvarig för sin egen hälsa och servicesystemet har

behov av att hjälpa var och en till sådana livsstilsval

som befrämjar hälsan. Det återstår att se om man i

praktiken kommer att betona den senare principen

starkast.

Viktigt är också hur stor vikt man lägger vid att

stärka bashälsovården, sänka gränsen mellan bas-

hälsovård och specialsjukvård och främja det regio-

nala samarbetet inom olika områden. Bashälsovår-

den får en klar uppgift i att koordinera vårdkedjan

från början till slut enligt patientens vård- och reha-

biliteringsplan. Enligt hälsovården och dess målsätt-

ning – att öka patientens välfärd – är det här väsent-

liga förändringar. I en välgjord och äkta vård- och

rehabilite ringsplan defi nieras patientens och den

ansvarige vårdarens gemensamma syn på det slut-

resultat man strävar efter.

När det gäller rehabilitering defi nierar hälso-

vårdslagen den medicinska rehabiliteringens inne-

håll och ansvarsfördelning med andra aktionärer i re-

habiliteringssystemet. Den preciserar grunderna för

vem som ska få medicinsk rehabilitering. Vårdkedjan

från specialsjukvård till bashälsovård kan åtminstone

i det här avseendet fungera på ett mera eff ektivt sätt.

Ansvaret för planeringen av den medicinska rehabi-

literingen ligger hos kommunen, och rehabilitering-

en bör vara en fast del av den behovsenliga vården.

Behovet av medicinsk rehabilitering, målsättningar

och innehåll defi nieras i en individuell rehabilite-

ringsplan som bör utgöra en fast del av vårdplanen.

Bordet är nu dukat inför den nya tiden med häl-

sovårdens olika möjligheter, och kommande tiders

utmaningar för hälsa och välfärd bärs snart in. Det

beror på oss alla vilket slags gästabud det blir av det

hela.

MD Matti Rautalahti fungerar som

generalsekreterare för det

fi nska läkarföreningen Duodecim.

Översättning: Susanne Aminoff

Lagstiftning och hälsa

5AVH 4/2011

PÄ

ÄK

IRJO

ITU

SM

ATTI R

AU

TALA

HTI

Laki korostaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ja terveysongelmien ennaltaehkäisyn näkökulmia.

Ka

ri S

ark

kin

en

Kansanterveyslaki, erikoissairaanhoitolaki, ter-

veydenhuoltolaki … Terveydenhuollon tar-

koituksena on auttaa ihmisiä ylläpitämään

mahdollisimman hyvää toimintakykyä, hyvinvointia

ja terveyttä. Terveydenhuolto ymmärretään ennen

kaikkea palvelujärjestelmänä, josta Suomessa sää-

detään lakien ja asetusten avulla. Säädöspohjan

kehittyminen on jatkuva prosessi, mutta välillä teh-

dään suurempia loikkia: terveydenhuoltolaki astui

voimaan viime keväänä.

Uudessa terveydenhuoltolaissa näkyy kaikuja

amerikkalaisen Michael Porterin kollegoineen jo

vuosia sitten esittämistä teeseistä terveydenhuol-

lon uudistamiseksi: terveydenhuollon palvelut on

järjestettävä potilaskeskeisesti ja potilaan on saatava

palveluista mahdollisemman paljon terveyshyötyä,

jota on mitattava säännöllisesti esimerkiksi elämän-

laadun avulla.

Vastaavasti uudessa terveydenhuoltolaissa tode-

taan, että sen tarkoituksena on mm. edistää ja yllä-

pitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimin-

takykyä sekä sosiaalista turvallisuutta ja vahvistaa

terveydenhuollon palvelujen asiakaskeskeisyyttä.

Hieman haastavampaa on Porterin näkemys siitä,

että järjestelmä on organisoitava terveysongelmien

(sairauksien) pohjalta. Tällaista ollaan tosin nyt Suo-

messakin kehittämässä verkostomalliin perustuvan

kansallisen syöpäkeskuksen muodossa. Se tulee to-

teutuessaan olemaan mielenkiintoinen uusi tapa jär-

jestää yhden sairausryhmän hoitojen kehittämisen

valtakunnallinen koordinointi.

Terveydenhuoltolain uudistuksista hehkutetaan

usein eniten potilaan lisääntyviä mahdollisuuksia

ja vapautta valita hoitopaikkansa. Se onkin sinänsä

kohtuullisen suuri muutos, mutta laissa on terveys-

hyötyjen osalta paljon tärkeämpiä uudistuksia. Laki

korostaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ja

terveysongelmien ennaltaehkäisyn näkökulmia toi-

minnan perustana.

Terveyden edistämisen toteuttamisessa koros-

tetaan kuntien päätöksenteossa ”terveyttä kaikis-

sa politiikoissa” -periaatetta ja terveydenhuollossa

koko hoitoprosessin kattavaa käytäntöä. Toisaalta

todetaan ihmisten vastuu omasta terveydestään

ja palvelujärjestelmän tarve auttaa heitä tekemään

terveyden kannalta oikeita elämäntapavalintoja.

Nähtäväksi jää, kallistuuko käytäntö nojaamaan voi-

makkaasti tämän jälkimmäisen päälle.

Merkittävää on myös se, miten selkeästi pyritään

vahvistamaan perusterveydenhuoltoa, madalta-

maan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoi-

don välisiä raja-aitoja ja edistämään eri alojen alueel-

lista yhteistyötä. Perusterveydenhuollolle annetaan

selkeä rooli koordinoida hoitoketjua alusta loppuun

saakka potilaskohtaisen hoito- ja kuntoutussuun-

nitelman perusteella. Nämä ovat terveydenhuollon

varsinaisen päämäärän – potilasasiakkaan hyvin-

voinnin lisäämisen – kannalta oleellisia muutoksia.

Kunnollisessa, aidossa hoito- ja kuntoutussuunnitel-

massa määritellään potilaan ja hoidosta vastaavan

yhteinen näkemys tavoiteltavasta lopputuloksesta.

Kuntoutuksen osalta terveydenhuoltolaki mää-

rittelee lääkinnälliseen kuntoutuksen sisällön ja vas-

tuunjaon muiden kuntoutusjärjestelmän tahojen

kanssa. Se selkeyttää lääkinnälliseen kuntoutukseen

pääsyn perusteita, joten kuntoutuksen palveluket-

ju erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon

ainakin tältä osin voisi toimia tehokkaammin. Vas-

tuu lääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelusta on

kunnalla ja kuntoutuksen pitää olla kiinteä osa tar-

peenmukaista hoitoa. Lääkinnällisen kuntoutuksen

tarve, tavoitteet ja sisältö määritellään yksilöllisessä

kuntoutussuunnitelmassa, jonka pitää olla kiinteä

osa hoitosuunnitelmaa.

Uuden ajan terveydenhuollon pöytä on nyt katet-

tu mahdollisuuksilla ja tulevien aikojen terveyden ja

hyvinvoinnin haasteet kannetaan kohta sisään. Meis-

tä kaikista riippuu millaiset pidot näistä tulee.

LT Matti Rautalahti toimii

Suomalaisen Lääkäriseuran

Duodecimin pääsihteerinä.

Laki ja terveys

6 AVH 4/2011

Tampereella 26.–27.10.2011 jär-

jestettyjen AVH-päivien toisen

päivän teemana oli Takaisin

työelämään. Päivän puheenjohtaja-

na toiminut professori Juhani Wik-ström lämmitti kuulijoita teemaan

muistuttamalla, miten lähivuosina

työväestä on pulaa yhteiskunnan

ikärakenteen muutoksesta johtuen.

Terveydenhuollon toimijoiden sekä

päättäjien ja rahoittajien toivoisi ole-

van erityisen kiinnostuneita toisaalta

työkyvyttömyyttä aiheuttavien sai-

rauksien ennaltaehkäisystä, toisaal-

ta sairastuneiden kuntouttamisesta

työelämään.

KUNTOUTUS EI VIELÄ A-LUOKKAA

Itä-Suomen yliopiston professori ja

kuntoutuskeskus Neuronin ylilääkäri

Pekka Jäkälä muistutti luennossaan,

että tällä hetkellä aivoverenkierto-

häiriöiden (AVH) akuuttihoito on jo

valtakunnallisesti A-luokkaa, mutta

kuntoutus ei sitä vielä ole. Tiedetään,

että 40 % sairastuneista hyötyisi mo-

niammatillisesta kuntoutuksesta,

mutta siihen ei lähimainkaan ylletä.

Kuntoutuspaikkojen lisääminen lähi-

vuosina on tarpeen.

AVH:n kuntoutusta on eri puolilla

Suomea tehostettu Aivoliiton vuosi-

na 2006–2009 tekemän selvityksen

jälkeen. Pohjois-Savon sairaanhoito-

piiri panostaa AVH-kuntoutukseen

lähivuosina merkittävästi. Sairaan-

hoitopiiri tavoittelee koko alueellaan

yhtenäisiä käytäntöjä, jotka perustu-

vat kuntoutuksesta saatuun vaikutta-

vuusnäyttöön. Jäkälä pitää tärkeänä,

että AVH-kuntoutuksen koordinointi

- ja järjestämisvastuu ovat erikoissai-

raanhoidolla myös akuuttivaiheen

jälkeen.

Kuntoutuksen järjestyminen ei

tällä hetkellä ole sujuvaa, eivätkä

esimerkiksi Kelan kuntoutuskriteerit

tue työelämään paluuta. Työelämään

paluun mahdollistamiseksi tulisi Ke-

lan mukaan tuloa aikaistaa ja sidon-

naisuus hoitotukeen purkaa. Nykyi-

sessä systeemissä Kela ehtii mukaan

vasta ensimmäisen vuoden lopulla.

Käytäntö tukee lähinnä kuntoutujan

mahdollisuutta selviytyä kotona, mi-

kä tietysti sekin on tarpeellista.

TYÖNILO VOI LÖYTYÄ

Työelämään paluusta oli kertomassa

kolme AVH:n ja työhön paluun koke-

nutta henkilöä. Eija sai kutsun ham-

maslääkärin vastaanottovirkailijaksi.

Alussa häntä oli pelottanut vastata

puhelimeen tai hoitaa rahaliikennet-

tä. Nyt reilu vuosi myöhemmin työ

tuntuu kuntoutukselta. Päivät suju-

vat ja hän kokee hallitsevansa työ-

tehtävänsä hyvin, vaikka tekemisen

tahti on aiempaa hitaampi. Kolmipäi-

PÄ

IVI L

IIPP

OLA

Takaisin töihin?

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneen paluu työelämään voi onnistua kuntoutuksen ja eri osapuolten yhteistyön tuloksena. Työhön paluu on usein parempi vaihtoehto niin työnantajalle kuin työntekijälle itselleen.

Työterveyshuollolla on tässä merkittävä rooli.

7AVH 4/2011

väinen työ on sopiva, aikaa ja voimia

riittää myös tarvittaviin liikuntahar-

joituksiin.

Tapion sairastumisesta ei ole

vielä vuottakaan. Hänen AVH:nsa

taustalla on ’harmiton kaatuminen’

ladulla, jonka seurauksena puhe hä-

visi. Neljän kuukauden sairasloman,

oman kunnon kohotuksen ja puhe-

terapiajaksojen jälkeen hän palasi

insinöörin työhönsä. Tapio tähdensi,

että sairastumisen myötä ymmärrys

kasvoi; työ ei ole elämässä tärkeintä.

Tapio kertoi, että työhön paluun

haasteita oli soviteltava. Esimerkiksi

sähköpostin käyttäminen sujuu pu-

helinkontaktia paremmin ja kom-

munikoinnin selkeyteen ovat myös

työtoverit kiinnittäneet huomiota.

Hyvät työtoverit ja ymmärtävä esi-

mies mahdollistivat oman paikan

löytymisen. Työterveyshuollosta

saatu tuki, seuranta ja jatkuva yhte-

ys antavat luottamusta selviämiseen.

Läheisten tuki on ollut ensiarvoista ja

puheterapiassa saatu ohjaus tärkeää.

Tapio menee eteenpäin pienin aske-

lin, stressaamatta ja muistaa hoitaa

itseään.

Marja vakuuttaa, että työn iloa

voi löytyä AVH:n jälkeenkin. Hän sai

AVH:nsa liikennetapaturman yhtey-

dessä. Hänelle työ ja uran rakentami-

nen oli ollut tärkeää, mutta entiseen

työhön paluu ei ollut mahdollista.

Marja ryhtyi opiskelijaksi, vaikka

joutui itse etsimään opiskeluväylän-

sä, kun yllättäen terveydenhuollossa

ei osattukaan siihen ohjata. Opiske-

lutovereilta ja opettajilta hän sai lo-

pulta paljon tukea, kun alkuhämmäs-

tyksestä oli selvitty. Oli palkitsevaa

huomata, että vielä oli kyky oppia asi-

oita, oppia uutta. Uudessa opettajan

ammatissa kokopäiväisenä toimimi-

nen osoittautui liian kuormittavaksi.

Sivutoimisena sen sijaan kuormitus-

taso pysyy sopivana ja mielekäs työ

ilahduttaa.

TYÖTERVEYSHUOLLON MONET

TUKIMAHDOLLISUUDET

Ylilääkäri, työterveyshuollon erikois-

lääkäri Heikki Arola avasi työtervey-

den roolia AVH:n sairastaneen työ-

hön paluussa. Tavattoman montaa

asiaa on harkittava työhön paluun

yhteydessä ja tulosta saadaan eri ta-

hojen toimivalla yhteistyöllä.

Työhön paluun turvaamiseen

osallistuvat sairauslomalla olevan

kuntoutujan lisäksi työterveyshuolto

ja hoitava taho, lähiesimies, työpai-

kan henkilöstöhallinnon yhteyshen-

kilö, työsuojelu- ja luottamusmiesor-

ganisaatio sekä mahdollisesti työpai-

kan ulkopuoliset palvelujen tarjoajat,

esimerkiksi terapeutit.

Arola muistutti, että työkyvyttö-

myyseläke on kallis ratkaisu. Työhön

paluu on usein parempi vaihtoehto

niin työnantajalle kuin työntekijälle

itselleen. Työ antaa elämään järjes-

tyksen tunnetta ja mielekästä teke-

mistä ja useimmiten tulotkin ovat

paremmat. Liian usein työntekijä

nähdään joko työkykyisenä tai ei-työ-

kykyisenä. Mustavalkoinen asenne ei

näe kuntoutuksen mahdollisuuksia

eikä luovien työtä helpottavien ja

työn tekoa uudessa tilanteessa mah-

dollistavien menetelmien käyttöä.

Työterveyshuollolla on lukuisia

keinoja tukea työhön paluuta. Arolan

mielestä erityissairaanhoito ei kuiten-

kaan vielä hyödynnä tätä kanavaa.

Työterveyshuollon tukemismahdol-

lisuuksia ei tunneta ja yhteys puut-

tuu. Onko yksi moniammatillisen

näkökulman tärkeä osapuoli jäänyt

taustalle?

AIVOLIITTO MUKANA TYÖLLISTYMISHANKKEESSA

Kruunupuiston tutkimus- ja kehittä-

mispäällikkö, neuropsykologi Hannu Nyrkkö esitteli Aivoliiton ja Kuntou-

tus- ja hyvinvointikeskus Kruunupuis-

ton RAY:n tuella käynnistämää On-

nistunut työllistyminen -työllistämis-

hanketta. Hankkeen tavoitteena on

muun muassa tukea sairastaneiden

oikea-aikaista työllistymistä, tutkia

työllistymistä ennustavia tekijöitä

ja työikäisten kuntoutumista, kehit-

tää seulontamenetelmää laajempiin

neuropsykologisiin tutkimuksiin oh-

jautuvuuteen sekä rakentaa malli sen

käyttämiseksi kaikilla työikäisillä.

Hankkeeseen rekrytoidaan Etelä-

Karjalan, Itä-Savon ja Kymenlaakson

sairaanhoitopiirien alueilta kohde-

ryhmään kuuluvia henkilöitä. Tässä

yhteistyötä tehdään terveydenhuol-

lon yksiköiden sekä muun muas-

sa AVH-yhdyshenkilöiden kanssa.

Tutkimuksia tehdään kahden eri

arviojakson verran kahden vuoden

aikana Kruunupuistossa. Raporttia

hankkeesta voidaan odottaa vuonna

2014.

Päivi Liippola työskentelee

fysioterapeuttina Aivoliitto ry:ssä.

8 AVH 4/2011

Janne Moilanen sai aivoinfarktin

kesällä 2007. Sen myötä oikea

puoli halvaantui ja puhekyky

katosi muutamia yksittäisiä sanoja

lukuun ottamatta. Vasta 26-vuotiaan

miehen oli opeteltava uudelleen kä-

velemään ja kommunikoimaan.

SAIRASTUMISEN JÄLKEEN ELÄKKEELLE

Kenellekään ei tullut tuossa vaihees-

sa mieleenkään, että Janne voisi pala-

ta entiseen työpaikkaansa. Ammatil-

lisen kuntoutumisen mahdollisuutta

väläyteltiin Oulun yliopistollisessa

sairaalassa sinä kesänä kun Janne

sairastui ja vaiheessa, jossa toimin-

takyvyn palautumisesta ei vielä ollut

tietoa. Siitä mahdollisuudesta ei enää

ollut puhetta Kelan sairauspäivära-

han loputtua. Automaattisesti hänel-

le kirjoitettiin eläkepaperit.

– Vuosi sairauslomalla, sitten eläk-

keelle. Eikä muuta, Janne toteaa.

Janne on saanut toiminta- ja fy-

sioterapiaa sekä koko ajan myös pu-

heterapiaa. Päätoimisen kuntoutu-

misen vauhdittajina ovat olleet per-

heeseen vuonna 2007 syntynyt tytär

Milla, puoliso Katja ja epäilemättä

myös sitkeä haave palata entiseen

työpaikkaan.

– Jannella on ollut asenne koko

ajan kohdallaan. Eteenpäin men-

nään, kotiin hänellä ei ole ollut mis-

sään vaiheessa meininki jäädä ma-

kaamaan, Katja lisää.

Suomussalmelaisesta konepa-

ja Sumetek Oy:stä, Jannen entisestä

työpaikasta, ei kuitenkaan uskottu

löytyvän sellaista työtä, jota hän voi-

si tehdä.

MOTIVAATIO KANTAA ETEENPÄIN

Milla-tytärtä hoidellessa ja astianpe-

sukonetta täytellessä haave osittai-

sesta töihin paluusta vahvistui. Kun

entinen työnantaja, toimitusjohtaja

Yrjö Moilanen oli valmis antamaan

Jannelle mahdollisuuden kokeilla,

hän ryhtyi rohkeasti tuumasta toi-

meen.

Tähän saumaan sattui myös sopi-

vasti Jannen osallistuminen Kajaanin

ammattikorkeakoulun Selko-hank-

keeseen, jossa tutkittiin puhevam-

maisen henkilön työllistymisen es-

teitä ja edellytyksiä. Janne kävi hank-

keeseen liittyen syksyllä 2010 työky-

vyn arvioinnissa Kumppaniksi ry:llä

Kajaanissa. Arvioinnissa todettiin,

että jos Jannella olikin kömpelyyttä

mm. oikean käden hienomotorii-

kassa, motivaatiota päästä elämässä

eteenpäin oli senkin edestä.

Arvioinnissa ehdotettiin kevyem-

piä töitä, mutta Jannella oli selkeä

päämäärä palata entisiin töihin. Hän

ehdotti, että hän tulee kokeilemaan

työtä Sumetekille ensin kolmeksi vii-

koksi palkatta. Se sopi työnantajalle.

Työpaikalla alettiin suunnitella kevy-

empiä töitä, joita Janne voisi tehdä.

– Kokeilu sattui tammikuussa

juuri siihen saumaan, kun olin synty-

mäpäiviäni piilossa ulkomailla. Poissa

ollessani nämä olivat alkaneet tehdä

semmoisia töitä, mitä en ollut ikinä

kuvitellutkaan. Kun palasin töihin,

täällähän mies oli täydessä työn tou-

hussa – ryskätöissä sorvin ääressä,

Yrjö muistaa ihmetelleensä.

Nyt Janne sorvaa ja on tarvittaes-

sa apuna toisille levy- ja hitsaustöissä.

Työtehtävät ovat samoja kuin ennen-

kin, tosin joitakin asioita täytyy tehdä

toisella tavalla kuin ennen. Pulmat

hän on saanut itse ratkottua.

HETI SANOTTIIN EI

Työnantaja voi saada osatyökykyisen

palkkaamiseen palkkatukea. Sen tar-

koituksena on kompensoida alentu-

nutta työkykyä. Palkkatukea saadak-

seen työnhakijan on oltava työ- ja

elinkeinotoimiston (TE-toimiston)

TUU

LA H

EIS

KA

NE

N

Paluu sorvin ääreenKukapa olisi uskonut, että työkyvyttömyyseläkkeelle siirtynyt Janne Moilanen

tavoitetaan vielä metallisorvin ääreltä?

Tuu

la H

eis

ka

ne

n

Toimitusjohtaja Yrjö Moilanen (vas.) seuraa Janne Moilasen työskentelyä. Työ-tehtävät ovat samoja kuin ennenkin, mutta joitakin asioita täytyy tehdä toisin.

9AVH 4/2011

asiakas, mutta asiakkuuden saami-

nen ei ole aina mutkatonta.

Lait mahdollistavat työkyvyttö-

myysetuutta saavalle myös palkka-

työn ja -tuen, mutta käytännössä työ-

voimapalveluiden piiriin pääseminen

on vähintään haasteellista. Useiden

tutkimusten ja selvitysten mukaan

osatyökykyisen työhön havittelevan

työllistymispolku katkeaa ensimmäi-

seen käyntiin TE-toimistossa.

– Arvioinnin jälkeen menin TE-

toimistoon ja heti sanottiin ei, Janne

huokaa.

Toimiston virkailija kutsui kuiten-

kin koolle moniammatillisen kun-

toutuksen asiakasyhteistyöryhmän,

johon osallistui muun muassa työter-

veyslääkäri, työterveyshoitaja, Kelan

ja TE-toimiston erikoistyövoimaneu-

voja, psykologi ja sosiaalityöntekijä.

– Sieltä vasta tulikin täystyrmäys:

ei ole olemassa semmoista tahoa, jo-

ka voisi tässä tapauksessa palkkatu-

kea myöntää, koska Janne on työky-

vyttömyyseläkkeellä. Sanottiin, että

palatkaa myöhemmin asiaan. Minä

kysyin, että milloin myöhemmin, kun

Jannelle on myönnetty työkyvyttö-

myyseläke loppuiäkseen, Katja ker-

too kyselleensä.

Jannen polku ei katkennut, sillä

lujalla tahdolla, pienellä onnella ja

sivustatuella pääsee vaikka läpi TE-

toimiston byrokratian. Asiaa selvi-

tettiin Selko-hankkeen tutkijoiden

avulla mm. työ- ja elinkeinoministe-

riön ylitarkastajalta. Hän oli lukenut

samaa lakikirjaa kuin Janne tuki-

joukkoineenkin, eikä nähnyt estettä

Jannen TE-toimiston asiakkuudelle ja

mahdolliselle palkkatuelle. Katja toi-

mitti tarkastajan sähköpostiviestin

TE-toimistoon, ja niin ääni kellossa

muuttui. Suomussalmen toimistossa

harkittiin asia uudestaan ja Jannesta

tuli TE-toimiston asiakas.

TUKEA TYÖNANTAJALLE

Seuraavaksi työnantaja Yrjö Moila-

nen lähti TE-toimistoon tarkoitukse-

naan hakea palkkatukea. Häntä sattui

palvelemaan eri henkilö kuin se, joka

oli Jannen asiaa hoitanut. Jälleen tuli

täystyrmäys: Janne ei ole heidän asi-

akkaansa, eikä työkyvyttömyyseläke-

läiselle muutenkaan voida myöntää

palkkatukea. Virkailija kuitenkin lu-

pautui vielä selvittelemään asiaa.

Samalla viikolla TE-toimistosta

ilmoitettiin työnantajalle, että palk-

katuki on myönnetty heti peräti

kahdeksi vuodeksi. Se on harvinaista

kaukonäköisyyttä paikalliselta TE-

toimistolta, sillä selvitysten mukaan

osatyökykyisen palkkatukea yleensä

myönnetään pihtaillen aina puoli

vuotta kerrallaan. TE-toimisto ansait-

see Yrjön mielestä tunnustuksen sii-

tä, että siellä pystyttiin muuttamaan

asennetta.

Työsopimus kirjoitettiin ja se on

voimassa toistaiseksi eikä vain palk-

katukiajan.

Osatyökykyisen kohdalla palk-

katukea on mahdollista saada vielä

kahden vuoden jälkeenkin. Tilanne

ja kompensaation tarve arvioidaan

uudelleen.

– Mutta jos mies tuota vauhtia

kuntoutuu ja toinen käsi saadaan

enemmän peliin mukaan, saattaa-

han se olla, ettei millekään tuelle ole

sitten enää tarvetta, Yrjö Moilanen

toteaa.

Työnantajan on osatyökykyistä

työllistäessään mahdollisuus saada

lisäksi työolosuhteiden järjestelytu-

kea mahdollisesti tarvittaviin mukau-

tuksiin. Tuella voidaan korvata myös

toisen työntekijän antamaa apua.

Jannen kohdalla työn ja työolosuh-

teiden mukauttamistoimet ovat lo-

pulta olleet työajan säätämistä ja sitä,

että hän sorvaa sellaisia kappaleita,

joiden käsittely onnistuu yhdellä kä-

dellä. Janne käy töissä kuusi tuntia

neljänä päivänä viikossa. Yksi päivä

viikossa on terapiapäivä.

NORMAALIA ARKEA

Osatyökykyisten työllistymisen haas-

teista puhuttaessa esiin nousee tois-

tuvasti työnantajien nurjat asenteet.

Semmoisista ei Yrjö Moilasella ollut

tietoakaan, vaikka vähän huolettikin.

– Nyt saattaa myöntää, että vähän

aluksi hirvitti, mitähän tästä tulee.

Mutta kun Janne itse oli niin päät-

täväinen, niin tottahan hänelle piti

mahdollisuus antaa. Olisi saattanut

olla torjuvampi suhtautuminen, jos

ei olisi ollut kyse omasta miehestä.

Työkokeiluvaihetta Yrjö pitää

hyvänä. Siinä Janne sai tilaisuuden

näyttää kyntensä. Yrjö arvelee, ettei

ehkä olisi rohjennut palkata Jannea

suoraan ilman sitä.

Työyhteisön myönteisellä suhtau-

tumisella on kenen tahansa työnte-

kijän kokeman osallisuuden ja hy-

vinvoinnin kannalta suuri merkitys.

Erityisesti sen tiedetään korostuvan

osatyökykyisten työntekijöiden koh-

dalla. Sumetekin työyhteisö on otta-

nut Jannen hyvin ja mutkattomasti

vastaan. Yrjö arvelee, että moni on

Tuu

la H

eis

ka

ne

n

Janne Moilasen paluu työhön on onnistunut yli odotusten.

10 AVH 4/2011

varmaan ajatellut, että Jannen tapaus olisi saattanut

hyvinkin sattua myös omalle kohdalle.

Jannen työhön paluu on onnistunut yli odotusten.

Vasta reilun kuukauden työskentelyn jälkeen puhe on

petraantunut ja oikean käden toiminnan paranemisen

suhteenkin uskalletaan olla varovasti toiveikkaita. Käsi

on halvaantunut ranteesta alaspäin, mutta kyynärnive-

lessä ja olkavarressa on liikettä.

– Vaikka hyvin tuo näkyy homma onnistuvan yhdellä

kädelläkin. Jannen työskentelyä on ilo nähdä. Miten on

mies mennyt eteenpäin siitä, kun ensimmäisen kerran

sairastumisensa jälkeen täällä kävi. Minusta tuntuu, että

me ollaan molemmat tosi tyytyväisiä, Yrjö tuumii.

Jannen ja Katjan perheen arki on muuttunut. Sen

sijaan, että kaikki pyörisivät pienissä ympyröissä koto-

na, vanhemmat ovat töissä ja Katja on aloittanut myös

opiskelun. Milla on perhepäivähoidossa ja ihastuksis-

saan siellä saamistaan uusista kavereista.

– Arki on muuttunut. Semmoiseksi normaaliksi, Katja

tiivistää ja kuulostaa varsin tyytyväiseltä.

Kirjoittaja, FM Tuula Heiskanen toimii tutkijana Kajaanin

ammattikorkeakoulun Selko-hankkeessa.

Hankkeen tarkoituksena on poistaa puhevammaisen

henkilön työhön paluun esteitä. Tuu

la H

eis

ka

ne

n

11AVH 4/2011

12 AVH 4/2011

Musiikkia on tuotettu ja kuun-

neltu kaikissa kulttuureis-

sa, ja se on toiminut hyvin

erilaisten tunnetilojen kanavana.

Rakkauslaulut ilmaisevat voimakas-

ta kiintymystä ja kaipuuta, hyljätyn

laulut taas kuvastavat pettymystä ja

surua. Työ- ja taistelulaulut piiskaavat

ponnistukseen, kehtolaulut rauhoit-

tavat uneen.

MUSIIKKIA SAIRAALASSA?

Länsimaisen lääketieteen piirissä mu-

siikkia on näihin asti käytetty lähes

yksinomaan viihdykkeenä. Tausta-

musiikki soi monien poliklinikoiden

odotustiloissa, ja radion korvakuulo-

ke on sairaalasängyn vakiovaruste.

Joissakin yksiköissä musiikkia on kui-

tenkin käytetty jo pitkään tietoisesti

osana hoitoprosessia.

Synnytyssairaaloissa tunnetaan

musiikin rentouttava vaikutus. Tu-

levaa äitiä opastetaankin tuomaan

mukanaan mielimusiikkia, jonka aja-

tellaan edistävän synnytyksen käyn-

nistystä ja lievittävän synnytyskipuja.

Useiden psyykkisten häiriöiden hoi-

dossa on käytetty musiikkiterapiaa

Suomessa jo lähes 50 vuoden ajan.

Musiikkiterapian vaikuttavuutta

tutkitaan mm. Helsingin, Turun ja Jy-

väskylän yliopistoissa. Todennäköi-

sesti musiikin järjestelmällinen käyttö

sairaaloissa lisääntyy muun muassa

siitä syystä, että useissa kansainväli-

sissä tutkimuksissa on osoitettu lonk-

kaleikkauksesta toipuvien potilaiden

tarvitsevan selvästi vähemmän voi-

makkaita kipulääkkeitä, jos he kuun-

televat aktiivisesti musiikkia.

VAIKUTUS OSOITETTU TUTKIMUKSISSA

Viime vuosien lääketieteellinen tutki-

mus on osoittanut musiikin vaikutta-

van positiivisesti useiden keskeisten

neurologisten sairauksien, kuten Par-

kinsonin taudin, Alzheimerin taudin

ja aivoinfarktin oireisiin tai kuntoutu-

miseen.

Aivoinfarktista toipuminen perus-

tuu siihen, että vaikka infarktin myö-

tä aivokudosta menetetään eivätkä

hermosolut uusiudu merkittävästi,

SE

PP

O S

OIN

ILA

Musiikki parantaa aivoinfarktipotilaan kuntoutumista

Vuosituhansien ajan musiikkia on käytetty myös sairauksien hoidossa, koska on uskottu musiikin tervehdyttävään voimaan. Vasta viime vuosina tästä on alettu saada tieteellistä näyttöä. Musiikilla on sijansa AVH-kuntoutuksessa.

13AVH 4/2011

vauriolta säästyneet hermosolut ky-

kenevät kuitenkin muodostamaan

uusia yhteyksiä, korjaamaan tiedon-

käsittelyn verkostoja ja ottamaan

siten vaurioituneen alueen tehtäviä

hoitaakseen. Yksilön kannalta toipu-

minen merkitsee menetettyjen taito-

jen uudelleen opettelemista.

Musiikki parantaa aivoinfarktista

toipuvan potilaan kävelyä. Saksalai-

sessa tutkimuksessa alaraajahalva-

uksesta toipuvien potilaiden kenkiin

asennettiin liikkeitä aistivat anturit,

joiden avulla heidän harjoittelunsa

tallennettiin tietokoneelle. Tietoko-

neohjelma laski kunkin kuntoutujan

askelpituuden, kävelyn rullaavuuden

sekä rekisteröi ontumisen, sivuaske-

let ja tasapainohäiriöt.

Kävelyharjoitus suoritettiin musii-

kin tahdissa niin, että rytmiä nopeu-

tettiin sen mukaan kuin kävelykyky

parani. Harjoitus kesti 20 minuuttia

kerrallaan ja se suoritettiin jokaisena

arkipäivänä.

Kolmen viikon kuluttua havaittiin

selvä ero koeryhmän ja vertailuryh-

män välillä. Kävelynopeus ja askel-

pituus kasvoivat musiikin tahdissa

harjoitelleilla noin 20 % enemmän

kuin niillä, jotka harjoittelivat ilman

musiikkia pelkästään fysioterapeutin

sanallisen ohjauksen varassa.

Musiikki tehostaa käden hien-

omotoriikan toipumista. Hannove-

rin musiikkikorkeakoulussa tehtiin

tutkimus, jossa aivoinfarktipotilaille

räätälöitiin yläraajahalvaukseen so-

veltuva harjoitusinstrumentti. Se

koostui kahdeksasta pienestä sähkö-

rummusta, joiden taputus sai aikaan

– ei tavanomaista rummun kuminaa

– vaan sävelen. Kahdeksan rummun

sävelistä muodostui tuttu asteikko

(do-re-mi-fa-sol-la-ti-do), jota käyt-

täen toipilaat opettelivat päivittäin

taputtamaan halvaantuneella kädel-

lään yksinkertaisia laulunpätkiä, esi-

merkiksi Ukko Nooa tai Koska meitä

käsketään.

Jo 15 harjoituskerran jälkeen

sormien naputuksen ja ranteen pyö-

rityksen nopeus lisääntyivät musiik-

kiryhmällä noin 30 %, kun tavan-

omaista fysio- tai toimintaterapiaa

saaneilla ei tapahtunut vielä lainkaan

toipumista.

MUSIIKKI JA MUISTI

Aivoinfarktiin liittyy usein muistihäi-

riö. Omassa vuonna 2008 julkaistus-

sa tutkimuksessamme havaitsimme,

että ne potilaat, jotka kuuntelivat ai-

voinfarktin alkuvaiheen jälkeen päi-

vittäin tunnin ajan itse valitsemaansa

musiikkia, selviytyivät vertailuryh-

mää paremmin tarkkaavuutta ja kie-

lellistä muistia mittaavissa testeissä.

Vertailuryhmä ei kuunnellut musiik-

kia, mutta sai muutoin kaikki samat

kuntoutustoimenpiteet.

Lisäksi totesimme, että musiikin

kuuntelijoilla oli selvästi vähemmän

masennusta ja sekavuutta. Ero säilyi

puolen vuoden seuranta-ajan lop-

puun asti.

Laululla on erityisen vahva vaiku-

tus kielellisten häiriöiden toipumi-

sessa. Useat tutkimukset ovat osoit-

taneet, että laulamalla toteutettu pu-

heterapia nopeuttaa afasiapotilaiden

sanojen löytämistä. Mielenkiintoista

on, että myös Alzheimer-potilaat suo-

riutuvat uuden tekstin muistamisko-

keessa 40 % paremmin, jos teksti lau-

letaan verrattuna puhuttuun tekstiin.

MITEN MUSIIKKI KUNTOUTTAA?

Aivoinfarktiin liittyy runsaasti stres-

sitekijöitä, jotka ovat luonteeltaan

täysin erilaisia infarktin akuutissa

vaiheessa ja kuntoutuksen aikana.

Musiikin toipumista edistävät vaiku-

tukset voidaan selittää vain osittain

stressin lievittymisellä. Rauhoittava

musiikki toki vähentää stressin aihe-

uttamia haitallisia verenkiertovaiku-

tuksia ja jarruttaa voimakkaasti kiih-

tynyttä stressihormonien eritystä.

Osa musiikin vaikutuksesta on

epäilemättä seurausta mielialan ko-

henemisesta. Voimakkaasti koettu

musiikki aktivoi lisäksi aivojen etu-

osassa sijaitsevaa palkitsemiskeskus-

ta. Se aiheuttaa hyvin samantapaisia

mielihyvään liittyviä reaktioita kuin

vaikkapa saunominen tai juoksulenk-

ki terveellä ihmisellä.

Liiallisen stressin vähenemisen

ja mielialan kohenemisen ohella tär-

keätä lienee se, että musiikin kuun-

telu aktivoi molemmille aivopuolis-

koille ulottuvan laaja-alaisen hermo-

verkoston. Se ikään kuin pitää koko

aivokoneiston käynnissä ja nostaa vi-

reystilaa. Musiikin on osoitettu myös

lisäävän aivojen verenvirtausta.

Hermosolujen aktivoituminen

on uusien yhteyksien syntymisen

perusedellytys. Voidaan siis perustel-

lusti ajatella, että musiikin tuottama

stimulaatio auttaa korjaavien proses-

sien käynnistymistä ja ylläpitämistä.

Musiikkikuntoutus ei voi korva-

ta fysioterapiaa, toimintaterapiaa,

puheterapiaa tai neuropsykologista

kuntoutusta. Se tarjoaa kuitenkin

täydentävän lisäkeinon, jonka toteut-

taminen ei vaadi isoja taloudellisia

panoksia tai koulutettua ammatti-

henkilöstöä. Sillä ei ole haitallisia si-

vuvaikutuksia, ja se tuo iloa sekä kun-

toutujalle että hänen läheisilleen.

Seppo Soinila toimii ylilääkärinä

ja professorina TYKS Neurologian

klinikkalla.

14 AVH 4/2011

Löysin hiljattain tietokoneeni lo-

keroista tällaisen aarteen. Tuos-

ta hetkestä on kulunut noin 12

vuotta.

Luimme poikani Riston kanssa

Viisikko-kirjaa. Totesin lukiessani, että

niissä aikuiset ovat aina kummallisia,

mutta lapset tavallisia ja mukavia.

Varsinkin isät ovat pelottavia, äkkipi-

kaisia, ankaria, eivätkä juuri ymmärrä

huumoria. Siihen Risto heti:

– Sellaisia kummallisia ne aikuiset

ovat. Sinäkin olet kummallinen.

Tulin heti uteliaaksi.

– Millä tavalla minä olen kummal-

linen?

– No kun sulla on niin kova pelihi-

mo. Haluaisit aina pelata niitä pelejä

(tarkoittaen yhdessä pelattavia lauta-

pelejä).

Tämä ei vielä kuulostanut pahalta.

– Miten muuten olen kummalli-

nen?

– En osaa sanoa.

Mutta sitten hetken päästä Risto

sanoi:

– Olet sinä isi sillä lailla erikoinen,

että olet niin kauhean kiltti.

Tuo toteamus teki minut onnelli-

seksi. Se tekee minut nyt uudestaan

onnelliseksi.

KIRJAILIJOIDEN JA RUNOILIJOIDEN TULKINTOJA

Onnellisuutta on vaikea määrittää

siitä huolimatta, että on olemassa

valtava määrä kuvauksia siitä, mitä

onni tai onnellisuus on. Ihmiset ovat

laatineet runoja, aforismeja, näytel-

miä, romaaneja ja elokuvia. Seuraa-

vassa muutamia aforismeja onnelli-

suudesta.

• Onnentunteen kokemiseen tarvi-

taan tavallisesti saman verran aikaa

kuin kellon vetämiseen. Anton Tsehov• Elinikäinen onni! Ei yksikään elä-

vä sielu kestäisi sitä, se olisi maanpääl-

linen helvetti. G.B. Shaw• Onnettomuus lisääntyy ja onni

vähenee sitä ajatellessa.

Charles Régimanset• Onni on mysteeri niin kuin uskon-

tokin eikä sitä tulisi tehdä järkiperäi-

seksi. Chesterton• Onni on kuin lasi: kun se on kirk-

kaimmilleen hiottu, se särkyy.

Publilius Syrus• On ihmisiä, jotka elävät onnelli-

sina siitä tietämättä. VauvenarguesNämä kirjailijat ja runoilijat suh-

tautuvat aika epäluuloisesti onnel-

lisuuteen. Olisiko parasta sivuuttaa

koko asia ja elää niin kuin ennenkin?

Onnellisuus oli pitkään pimen-

nossa. Siitä on toki jatkuvasti kirjoi-

tettu runoja ja laulettu, mutta onnel-

lisuuden oppaita ilmestyi vähän eikä

tutkimusta tehty. Ehkä ajattelimme

näin:

Suokaa minulle anteeksi, olen hy-

vin onnellinen ihminen hetkittäin, kun

MA

RK

KU

OJA

NE

N

Onnesta ja onnellisuudesta

Kell´onni on? Kuka on onnellinen? Miten sairaus vaikuttaa onnellisuuteen? Onni ja onnellisuus herättävät monia kysymyksiä pohdittavaksi.

15AVH 4/2011

olen onnellinen; sitten taas olen on-

neton, niin kuin pitääkin. Onnellisuus

kyllä hämmennyttää, missään tapa-

uksessa se ei ole älykästä, tuskin edes

sivistynyttä. Maailman pohjinmainen

ahdistus näyttää ikäänkuin jääneen

asianosaiselta tiedostamatta, kuvajai-

nen on hänet pettänyt. Lassi Nummi

ONNEA TOIMINNASTA

Vaikka onnellisuuden määrittäminen

on vaikeaa, kaikki osaavat vastata

kysymykseen, mikä saa sinut onnel-

liseksi tai milloin olet onnellinen.

Useimmat osaavat myös arvioida

oman onnellisuutensa tason. Jopa

niin tarkasti, että asteikkoa nollasta

sataan on mahdollista käyttää.

Vaikka onnellisuus on tunne, tun-

ne itsessään ei ole onnellisuuden syy.

Sen sijaan tekeminen ja toiminta voi

tehdä onnelliseksi. Erikoista on se,

että mitä mieluisampaa jokin teke-

minen on, sitä enemmän se tempaa

mukaansa. Tietoisuus omasta minuu-

desta katoaa. Samalla katoaa myös

oman toiminnan arviointi.

Emme oikeastaan tunne mitään

silloin, kun teemme jotakin oikein

kiinnostavaa ja mukavaa. Kun luem-

me jännittävä kirjaa, havahdumme

siihen, että tunti tai kaksikin on kulu-

nut. Ulkomaailma ei oikeastaan ollut

olemassa. Ei myöskään omaa minuut-

ta. Läsnä oli vain se, mistä kirja kertoo.

Elimme tuon kirjan maailmassa. Tätä

on tapana sanoa fl ow-tilaksi. Mihaly Csikszentmihalyin mukaan se on

yksi tapa tulla onnelliseksi.

KUKA ON ONNELLINEN?

Onko ihmisen ominaisuuksilla merki-

tystä onnen kannalta? Ovatko miehet

onnellisempia kuin naiset ja ovatko

nuoret onnellisempia kuin vanhat?

Erot ovat niin vähäisiä, että niillä ei

käytännössä ole mitään merkitystä.

Entä ulkonäkö? Ovatko kauniit ih-

miset keskimääräistä onellisempia?

Entä älykkäät ja lahjakkaat, sillä an-

tavathän nämä ominaisuudet heille

paljon mahdollisuuksia?

Näillä asioilla on vain vähän te-

kemistä onnellisuuden kannalta. Pi-

kemminkin suunta on se, että onnet-

tomat ihmiset arvioivat ulkonäköään

kielteisesti. Erittäin lahjakkailla ihmi-

sillä on usein vaikeuksia tulla ymmär-

retyksi.

ONNEA HARRASTUKSISTA JA MUIDEN SEURASTA

Kaksostutkimusten mukaan onnelli-

suus on osaksi geeneissä, jolloin voi-

daan sanoa, että perityt ominaisuu-

det edistävät onnellisuutta. Emme

silti tiedä, mikä merkitys geeneillä on

yhden ihmisen elämässä. Tulokset

kuvaavat väestön keskiarvoja.

Jo arkihavaintojen mukaan ma-

sennukselle on ominaista kaikenlai-

sen kiinnostuksen aleneminen. Ma-

sentunut ihminen ei jaksa eikä halua

tehdä mitään. Sen sijaan monenlai-

sista asioista kiinnostunut ihminen

on yleensä onnellinen. Harrastukset

ja ihmisten parissa viihtyminen ovat

yhteydessä onnellisuuteen. Siinä

myös keinoja, joilla jokainen voi on-

nellisuuttaan edistää.

Muiden ihmisten vaikutus onnel-

lisuuteen on suuri. Kun tapaamme

ihmisen, josta emme pidä, tulemme

helposti ärtyneeksi. Jos taas olemme

mukavien ihmisten seurassa, olem-

me iloisia ja silloin kaikki on hyvin.

Rakastetun ihmisen tapaaminen te-

kee hyvin onnelliseksi. Paras onni on

yhteinen onni. Itsekkyys kostautuu.

Vaalitaan ja hoidetaan meille rakkaita

ja tärkeitä ihmissuhteita.

TILANTEITA JA TULKINTOJA

Erilaiset tilanteet ja ympäristöt syn-

nyttävät myönteisiä ja kielteisiä tun-

teita. Ne ovat onneksi yksilöllisiä, sillä

muuten ruuhkat joissakin tietyissä ti-

lanteissa olisivat ihan mahdottomia!

Minulle jo suuren kauppakeskuksen

näkeminen on kauhistus, saati ostos-

ten tekeminen. Toiset käyvät niissä

mielellään. Viihdyn sen sijaan hyvin

maalla luonnon keskellä. Inhoan kai-

kenlaista matkustamista, toiset naut-

tivat siitä.

Tulkinnoilla on suuri merkitys. Jos

esiintyminen on tuskallista ja pelot-

tavaa, onnellisuudesta ei ole tietoa-

kaan. Jos taas esiintyminen on haaste

ja mahdollisuus esittää tärkeitä mie-

lipiteitä tai ilmaista taitoja, se tuottaa

mielihyvää. Kielteisin odotuksin va-

rustautunut ihminen riistää itseltään

16 AVH 4/2011

mahdollisuuden kokea myönteisiä

tunteita ja vastaavasti myönteinen

ihminen kohtaa paljon myönteisiä

asioita elämässään. Jos tähän havah-

tuu ja tekee parannusta, arkielämä

helpottuu. Tämä on ohje, joka syys-

täkin esiintyy useimmissa onnellisuu-

den oppaissa.

Vihdoin ihmisen arvoilla on

merkitystä hänen hyvinvointinsa

kannalta. Jos koko maailma tuntuu

mielettömältä ja kaikki ihmiset ovat

häikäilemättömiä, elämä käy raskaak-

si. Jos taas uskoo siihen, että ihmiset

ovat hyviä ja että heidän hyväkseen

kannattaa tehdä työtä, silloin näkee

toisessa ihmisessä kanssakulkijan ja

lähimmäisen. Vapaaehtoistyötä teke-

vät ovat keskimääräistä onnellisem-

pia ihmisiä.

VOIKO SAIRAS OLLA ONNELLINEN?

Millaiset asiat alentavat ihmisen on-

nellisuutta? Ne ovat kaikille tuttuja,

sillä kukaan ei niiltä täysin säästy.

Kaikenlainen kiusaaminen, alistami-

nen, syrjiminen, torjuminen, hyväk-

sikäyttäminen ja vahingoittaminen

synnyttää voimakkaita kielteisiä tun-

teita. Samoin hylkäykset, menetykset

ja pahat epäonnistumiset. Sairaudet

ja vammat alentavat nekin onnel-

lisuutta varsinkin silloin, kun niihin

liittyy jatkuvaa kipua ja elämään liit-

tyviä rajoituksia. Myös läheisen ihmi-

sen kivut ja kärsimykset ovat meille

raskaita.

Yksi hienoimpia asioita, joihin

olen törmännyt omissa ja myös

muissa tutkimuksissa – ja tietenkin

arkielämässä –, on se, että vaikeista

sairauksista ja vammoista kärsivät

ihmiset usein säilyttävät toivonsa ja

elämänhalunsa. Elämänhalun palaa-

minen ottaa oman aikansa, mutta

jostakin se vain tulee. Onneksi ih-

misillä on tällainen ominaisuus, sillä

muuten olisimme aivan hukassa. Mo-

nien sairauksien ja vammojen jälkeen

kuntoutuminen vaatii paljon sisua ja

työtä, mutta sitä löytyy ihmeellisen

paljon.

SUURELLA SYDÄMELLÄ

Ilman muiden ihmisten apua ja tukea

kaikki on paljon vaikeampaa. Useim-

mat niistä, jotka ovat merkittävästi

parantuneet ja kuntoutuneet, halua-

vat kiittää lääkäreitä, hoitajia, omaisia

ja ystäviä sekä samanlaisia vaikeita

asioita kokeneita ihmisiä. On hienoa,

kun saa rohkaisua ja kannustusta sil-

loin, kun kaikki tuntuu toivottomalta

ja mahdottomalta.

Keskuudessamme on jopa kukois-

tajia. He ovat ihmisiä, jotka ovat käy-

neet elämässään läpi hyvin vaikeita

asioita. Vastoinkäymiset ovat usein

kasautuneet heidän elämässään. He

ovat kokeneet sairauksia, vammoja,

MARKKU OJASEN KIRJOJA ONNESTA

Ilo, onni ja hyvinvointi. Helsinki: Kirjapaja, 2001

Onnen etsijät. Helsinki: Aikamedia, 2004

Onnellisuus. Helsinki: WSOY, 2006

Positiivinen psykologia. Helsinki: Edita, 2007

Hyvinvoinnin käsikirja. Helsinki: Kirjapaja, 2009 ja 2011

Onnellisuusprofessorin päiväkirja. Helsinki: Perussanoma, 2009

Minä ja muut. Itsetuntemuksen kirja. Helsinki: Kirjapaja, 2011

eroja, menetyksiä ja pettymyksiä,

mutta eivät ole katkeroituneet.

He päinvastoin ovat halunneet

olla tukemassa niitä ihmisiä, jotka

ovat kokeneet samanlaisia asioita.

He kuuntelevät, kannustavat ja tuke-

vat parhaan kykynsä mukaan. Ilman

näitä ihmisiä elämä olisi paljon kur-

jempaa!

Minua on koskettanut äiti Tere-san kehotus:

– Me emme voi tehdä suuria asi-

oita, mutta me voimme tehdä pieniä

asioita suurella sydämellä.

Lopuksi vielä lainaus onnesta

vuodelta 1647:

– Luonne ja äly: kaksi kykyjemme

vastakohtaa; toinen ilman toista vie

vasta puolimatkaan onnea. Äly ei rii-

tä, sillä myös luonnetta tarvitaan. Silti

kyse on oman hölmöyden tuottamasta

epäonnesta, jos ei kiinnostu asemas-

ta, työstä, naapureista ja sellaisesta

ystävien piiristä, joka sopii hänelle.

Baltasar Gracían.

Markku Ojanen on psykologian

professori, luennoitsija ja kirjailija.

17AVH 4/2011

Pääsiäisenä 2010 perhettämme

sipaisi enkelin siipi. Aamulla

Tuula-vaimoni sai kaulaval-

timontukoksen ja sen seurauksena

aivoinfarktin. Pääsiäisen paluulii-

kenteen takia pääsimme Malagan

yliopistosairaalaan vasta yli neljän

tunnin kuluttua.

Vauriot olivat melkoiset ja suurin

osa pysyviä. Neljäsosa aivoista tu-

houtui, oikea jalka ei kantanut eikä

oikea käsi toiminut. Haju- ja maku-

aistit katosivat. Oikea puoli kurkusta,

kielestä ja poskesta halvautui. Sairaa-

lassa soseutettu ruoka valui oikeasta

suupielestä ulos sitä mukaa kun sain

syötettyä häntä. Espanjassa olete-

taan omaisten hoitavan paljon siitä,

joka Suomessa on sairaanhoitajien

työtä. Omaisia saattaa olla paikalla

toistakymmentä ja puheenporina

sen mukainen.

Olin vaimoni vieressä lepotuolissa

koko sairaalaviikon ajan. Parhaat neu-

vot sain naapurisängyssä makaavan

täysin halvautuneen isoäidin sukulai-

silta. Kun tulimme kotiin olin kaiken

keskellä yksin. ”Muuttolinnut” olivat

muuttamassa Suomeen. Päätin, että

sisulla selviämme. Ymmärsihän vai-

moni onneksi aiemmat neljä kieltä

edelleen ja kontakti häneen säilyi.

PUHETERAPIAA ESPANJAKSI

Vaimoni espanjalainen yksityisopet-

taja auttoi meidät alkuun. Sain heti

apua myös fysioterapeuttiystävältä-

ni, joka laati vaimolleni kuntoutus-

ohjelman ja tarkisti sitä määräajoin.

Aloitimme sormien motoriikasta

kumirengasta levittämällä. Hänelle

laadittiin tunnin hikijumppa loppu-

venyttelyineen.

Tarkastuskäynnillä Malagassa

neurologi suositteli vaimolleni es-

panjalaista puheterapiaa, koska hä-

nen espanjansa on niin hyvä. Puolen

vuoden terapia kerran viikossa alkoi

viime syksynä. Puherapeutti kehui

häntä parhaaksi oppilaakseen ja suo-

sitteli hänelle jatkoterapiaa. Puhete-

rapeutit ovat tosi hyviä. Harmiksem-

me terapia loppui marraskuun alussa.

Toki harjoittelimme ja harjoitte-

lemme annettuja harjoituksia tosi

paljon. Tunnuslauseemme ovat ”Ain

RIS

TO H

UTT

UN

EN

Afasiakuntoutusta Aurinkorannikolla

Aivoinfarkti tavoitti Tuula Huttusen Aurinkorannikolla. Sitkeä harjoittelu omaishoitajana toimivan aviomiehen kanssa sekä afasia- ja omaisryhmien

vertaistuki ovat auttaneet kuntoutumaan ja jaksamaan.

Pä

ivi S

ep

pä

-La

ssil

a

18 AVH 4/2011

naurain työtäs tee” eli virheille nau-

retaan ja yritetään uudelleen sekä

”Tuula on sisukas sissi”, koska S- ja T-

kirjaimet ovat hänelle edelleen hyvin

vaikeita ääntää.

Onneksi Espanjaan kirjautuneille

eläkeläisille kaikki sairaudenhoito ja

lääkekulut ovat maksuttomia. Tosin

Espanja veloittaa yhteissummana

jälkikäteen suomalaisten sairausku-

lut Suomelta.

APUA AFASIARYHMÄSTÄ

Afasiaryhmä oli lopettamassa toimin-

taansa keväältä. Sain siitä vihiä ja eh-

din viimeisiin tilaisuuksiin. Sain ryh-

män vetäjältä puheterapeutti Riitta Mujuselta kesäksi paljon harjoituksia

ja Lexia-ohjelman, jossa on itseohjaa-

via tietokoneharjoituksia.

Riitta Mujusen aviomies on vai-

keavammainen afasiapotilas. Riitta

sai muita mukaan ja hän perusti afa-

siaryhmän seurakunnan tiloihin. Ryh-

mä on toiminut useita vuosia. Omai-

sia, potilaita ja harjoittelijoita siinä on

noin kymmenkunta.

Aurinkorannikolla käy talvikaute-

na onneksi paljon hoiva-alan harjoit-

telijoita. He käyvät afasiapotilaiden

kotona pari kertaa viikossa autta-

massa perheitä. Olen todella kiitol-

linen seurakunnan afasiaryhmälle ja

harjoittelijoille. Ilman heitä en olisi

jaksanut.

Afasiaryhmä on tehnyt retkiä lä-

hipaikkakunnille ja seurakunta järjes-

tää keväisin upeassa Fincassa saunan,

uinnin ja hemmotteluillallisen. Mu-

kana on myös pappi tarinoimassa ja

kuuntelemassa kuulumisiamme.

Tänä syksynä puheterapeuttim-

me ilmoitti, ettei hän tänä syksynä

jaksa vetää ryhmää. Hän kuntouttaa

miestään, joka menee pian sydän-

leikkaukseen. Harmi!

KIRJAIMISTA JA TAVUISTA ALOITETTIIN

Koville otti myös opetella elämä alus-

ta alkaen. Ruoan opettelin soseutta-

maan ja varomaan, ettei vaimoni saa

ruokaa väärään kurkkuun. Juoman

sekaan hän sai sakeutusjauhetta sa-

masta syystä. Suu oli myös aina saata-

va pumpulilla sisältä puhtaaksi.

Perusta oli onneksi hyvä. Vaimoni

oli todella sisukas ja opinhaluinen.

Olin entisessä elämässäni kauppa-

opettaja ja puheterapiaa ei tarvinnut

aloittaa ”puhtaalta pöydältä”. Aloitim-

me pikkukuvakkeista ja opettelimme

niissä olevan kuvan nimen. Pikkukan-

sio oli koko ajan mukana ulkoa opet-

telua varten. Sitten saimme Suomes-

ta vanhanajan aapisen. Kirjaimien ja

tavujen opettelu kesti kuukausia, sit-

ten sanoja ja helppoja lauseita kuvien

mukaan.

Ja vihdoin monen kuukauden

kuluttua Tuula oppi lukemaan aut-

tavasti – tosin usein aloitimme aivan

alusta. Hankalaksi ymmärtämisen te-

kee myös se, että hän sanoo joskus

muuta kuin tarkoittaa ja luulee sa-

noneensa oikein. Piuhat päässä ovat

ristissä ja vaatii kauan opettaa asiat

uusille neuroneille.

Väliin laulamme hänelle laulukir-

jasta tuttuja lauluja. Harjoitukset ovat

mahdollisimman vaihtelevia ja kes-

toltaan noin puoli tuntia kerrallaan.

Nyt hän ymmärtää kellonajat ja rahan

käytön, mutta laskutoimituksiin em-

me vielä ole päässeet. Siinä välissä

teemme jumppaa ja iltakävelyitä.

Oikea jalka parani ennalleen, mutta

kädestä puuttuu voima.

OMAISHOITORYHMÄ KERRAN VIIKOSSA

Seurakunta ylläpitää Diakonialiiton

kanssa Pacosin tupaa. Siellä olemme

kokoontuneet kerran viikossa ja oh-

jelmaan kuuluu myös ruoka ja kahvi.

Myös papit käyvät usein kuulemassa

ja laulattamassa meitä. Kuulemme

asiantuntijaluentoja ja usein hiero-

jakoulun oppilaat käyvät hieromassa

meitä. Käytännössä myös afasiapoti-

laat ovat mukana.

Tuvassa toimii aamuisin lasten-

ryhmä, iltapäivällä se on avoinna

kaikille. Siellä on kirjasto, sinne tulee

sanomalehtiä ja sieltä saa myös pul-

lakahvit. Syksyllä omaishoitoryhmä

muuttaa seurakuntakotiin.

SUOMALAISTOIMINTAA AURINKORANNIKOLLA

Aurinkorannikolla, Espanjan etelä-

rannikolla Välimeren rannalla, asuu

enemmän tai vähemmän pysyvästi

yli 20 000 henkeä. Lisänä ovat viikko-

turistit. Eniten suomalaisia on Fuen-

girolassa. Lukumäärä kasvaa nope-

asti suurten ikäluokkien jäädessä

eläkkeelle.

Alueelle tulee myös nuoria per-

Aurinkorannikon afasiaryhmä on kokoontunut syyskauden ensimmäiseen ta-paamiseen. Kuvassa (vas. ylhäältä) hieroja, pappi Kaisa Salo ja harjoittelija, (keskellä) puheterapeutti Riitta Mujunen, (vas. alhaalta) omaishoitoryhmän vetäjä Riitta Sulamaa, omaishoitaja Hilkka Ijäs ja afasiapotilaat Leo Mujunen ja Tuula Huttunen.

Ris

to H

utt

un

en

19AVH 4/2011

heineen. Useimmat heistä ovat pe-

rustaneet yrityksen palvelemaan

suomalaisia. Täällä on suomalainen

koulu, jossa voi opiskella ylioppilaak-

si. Kahta paikallisradiota voi kuunnel-

la myös netissä. Suomenkielisiä lehtiä

ilmestyy kolme. Vanhin suomalaisyh-

teisö on Suomela ry. Sieltä saamme

harjoittelijoita kotiin.

Vahvin toimija on Aurinkoran-

nikon evankelis-luterilainen seura-

kunta, joka ylläpitää koko Espanjan

suomalaiskirkkoja. Täällä kirkko on

läsnä aivan eri tavalla kuin Suomes-

sa. Fuengirolan seurakuntakoti on

avoinna joka päivä klo 11–13. Siellä

käydään lukemassa sanomalehtiä,

tapaamassa ystäviä, tarinoimassa,

lainaamassa kirjoja, haukkaamassa

tapaksia ja kahvittelemassa. Torre-

molinoksessa seurakunnalla on Tor-

rentupa tapaamispaikkana.

Seurakunnan tiloissa toimi-

vat edellä mainitut afasiaryhmä ja

omaishoitoryhmä, syöpään sairas-

tuneiden ryhmä, ystäväpalvelu koti-

käynteihin ja Mieli maasta -masentu-

neiden vertaistukiryhmä. Olen saa-

nut upeaa tukea vertaistukiryhmistä

myös uupumukseeni ja masennuk-

seeni. Itsenäisesti täällä toimii Aurin-

korannikon sydänyhdistys.

Väestöpohja ei vielä riitä eri sai-

rauksiin sairastuneiden yhdistyksiin,

mutta väestö kasvaa nopeasti. Olen

ehdottanut seurakunnalle, voisivatko

kaikki ryhmät toimia yhdessä kerho-

na ja ehkä joskus yhdistyksenäkin.

Sairastunut on täällä aivan liian yksin

ongelmiensa kanssa.

APUA JA TUKEA SAIRASTUNEILLE

Hieman apua tuo myös tänä syksyllä

tänne saatu määräaikainen, puolipäi-

väinen sosiaalihoitaja. Tuki on aivan

riittämätön ja seurakunta on aivan

ylikuormitettu. Tarvitsemme tukea

sairaiden eri tukiliitoista ja yhdistyk-

sistä.

Monet tulevat Espanjaan hoita-

maan sairauksiaan. Lämmin, kosteah-

ko ilmasto on ihanteellinen esimer-

kiksi keuhko- ja sydänsairaille sekä

astmapotilaille. Liikuntavammaiset

voivat liikkua vuoden ympäri rollato-

reilla ja pyörätuoleilla. Pohjoisesta tu-

lee paljon väkeä kaamosmasennusta

karkuun.

Sairaus ei katso aikaa ja paikkaa.

EU-kansalainen saa vapaasti valita

asunpaikkansa EU:n sisällä. Saman

täytyy koskea myös sairaita. Moni

hoito on täällä helpompaa. Se on

lähellä ja on useimmiten halvempaa

kuin Suomessa. Olemme edelleen

suomalaisia!

Lämpimin terveisin lämpimältä

Aurinkorannikolta!

Risto Huttunen on afasiapotilaan

puoliso ja omaishoitaja.

Ris

to H

utt

un

en

20 AVH 4/2011

Toimintaterapiaryhmä alkoi syk-

syllä 2010 Altti-projektin työnte-

kijän pyytäessä meiltä tarjousta

ryhmätoiminnasta. Suunnittelimme

pienryhmän, jossa kuntoutuksen

päätavoite olisi saada sairastuneet

liikkeelle totutusta kotiympäristös-

tään.

TAVOITTEENA AKTIIVINEN ELÄMÄ

Yhdessä tekeminen, asioiden harjoit-

telu ja vertaistuen saaminen muilta

sairastuneilta sovittiin projektin työn-

tekijöiden kanssa ryhmän tavoitteik-

si. Muun maailman kohtaaminen ja

valloittaminen taas uudelleen sai-

rastumisen jälkeen on tärkeää, jotta

sairastuneilla pysyy aktiivinen ote

elämästä.

Ryhmä kokoontuu 10 kertaa syk-

syisin ja keväisin. Ryhmää ohjaa Satu-

paja Ky:n toimintaterapeutti yhdessä

Mikkelin ammattikorkeakoulun so-

sionomiopiskelijan kanssa. Ryhmän

kustannuksista vastaa Mikkelin kau-

punki.

Ryhmään osallistuneille kuntou-

tujille on laadittu sairaalassa, kotipal-

velussa tai kuntoutusohjaajan kanssa

yksilölliset tavoitteet. Ryhmän tavoit-

teita on muokattu ryhmäläisten ta-

voitteiden ja toiveiden mukaan.

Ryhmä jalkautuu aktiivisesti ym-

päri Mikkelin kaupunkia ja käy tu-

tustumassa sairastumiseen liittyviin

tukipalveluihin, tutustuu harrastus-

mahdollisuuksiin, harjoittelee asioi-

mista eri ympäristöissä, vaikka liikku-

misen ja kommunikoinnin kyvyt eivät

olisikaan enää entisellään. Ryhmässä

voidaan harjoitella myös kädentaito-

ja.

Uskaltautuminen uudestaan

erilaisiin sosiaalisiin tilanteisiin luo

onnistumisen kokemuksia ja ryhmä-

läisten antama vertaistuki ja viljelemä

hurtti huumorikin rohkaisee toimi-

maan.

MONIAMMATILLINEN TYÖRYHMÄ

OPINTOMATKALLE

Altti-projektin organisaatioiden rajat

rikkova moniammatillinen työryh-

mä teki opintomatkan Hollantiin 5.–

9.6.2011. Opintomatka toteutettiin

Mikkelissä syksyllä 2010 vierailleen

SA

TU H

EIN

O Kuntoutusta hollantilaisittain

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneet kuntoutuvat ja saavat tukea Satupajan Ky:n toimintaterapiaryhmässä. Ryhmän tavoitteena on saada lisää työkaluja arjessa pärjäämiseen sekä omatoimisempaan elämään. Ryhmän ohjaaja Satu Heino

sekä joukko ammattilaisia kävi tutustumassa Hollannin kuntoutuskäytäntöihin.

Sa

lla

Se

pp

än

en

Eteläsavolaisia opintomatkalla Hollannissa.

21AVH 4/2011

Paul van Keekenin kutsusta ja hän

myös ystävällisesti isännöi matkaam-

me.

Matkalle lähti mukaan Etelä-Sa-

von sairaanhoitopiiristä, Kyyhkylän

kuntouslaitoksesta, Mikkelin kaupun-

gista ja Mikkelin Seudun Omaishoi-

tajista ammattihenkilöitä: lääkäreitä,

hoitajia, fysioterapeutteja, opettajia,

sosiaalityöntekijä, tukipalvelujohta-

ja, omaishoitaja ja minä itse Satupaja

Ky:n toimintaterapeuttina.

Avopuolen yrittäjänä ja toimin-

taterapeuttina oli mahtava mahdol-

lisuus päästä mukaan moniamma-

tillisen joukkomme opintomatkalle.

Lähdin matkalle avoimin mielin ilman

kummempia ennakko-odotuksia. Tu-

tustumiskohteina oli paikkoja akuut-

tihoidosta ikääntyvien palvelukes-

kukseen: Nijmeganin UMC St Radboud

-university hospital, Margriet nursing

home, Sint Maartenskliniek -Rehabili-

tation Centre ja De Lunette Zupthenin

pikkukaupungissa.

Opintokäynnin ohjelma oli tiivis,

mielenkiintoinen ja vaihteleva, mut-

ta aikaa jäi kuitenkin kivasti keskus-

teluun muiden kanssa sekä ajatusten

vaihtoon näkemästämme ja koke-

mastamme. Matkalle osallistujien eri

työpaikat ja ammatit antoivat asioi-

hin monta erilaista näkökulmaa.

KOTIIN KUNTOUTUMAAN

Hollannin tapa siirtää asiakkaat mah-

dollisimman nopeasti sairaalasta

kotiympäristöön ja kuntoutuksen

järjestäminen kotiin on mielestäni si-

tä, mihin suuntaan Suomessakin kun-

toutusta ollaan pikkuhiljaa viemässä.

Näin säästetään laitosten kustannuk-

sia, mutta mikä tärkeintä, estetään

asiakkaiden laitostuminen ja kuntou-

tuminen pääsee asiakaslähtöisesti to-

teutumaan kotiympäristössä, jolloin

aktiivinen ote elämään mahdollistuu.

Tähän meilläkin pyritään Kelan käy-

täntöjen kannustamana.

Vaikutuksen teki myös laitoksissa

olevien toimintaterapeuttien määrä.

Hollannin tapaan moni työskenteli

osapäiväisesti, mutta toimintate-

rapeuttien lukumäärä oli kuitenkin

huomattavasti suurempi kuin Suo-

messa vastaavissa laitoksissa. Toi-

mintaterapeuttien tilat ja välineistöt

vaikuttivat kuitenkin olevan samaa

tasoa kuin meilläkin.

Kuntoutuslaitoksessa oli pitkälle

tuotteistettuja erilaisia avoterapia-

jaksoja, jotka liittyivät esimerkiksi

pakotetun käden käyttöön ja päi-

vittäisten toimintojen harjoitteluun.

Hollannissa on kehitelty ja hyödyn-

netty paljon nettiä ja tuotettu erilai-

sia verkkosivustoja, joista asiakkaat

kotiutumisen jälkeen voivat saada

tietoa ja tarvittaessa apua.

HOITAJA KUNTOUTUKSEN TUKENA

Hollannissa kuntoutujilla oli myös ni-

metty hoitaja, johon oli mahdollista

olla yhteydessä kotiutumisen jälkeen

ja joka varmisti kotiutumisen onnis-

tumista ja kannusti ja tuki terveelli-

sempien elintapojen opettelua. Näin

varmistettiin sairaalassa saadun hoi-

don ja ohjeistuksen siirtyminen elä-

Etelä-Savon sairaanhoitopiirin Altti-projektin (2009–2012) tavoitteena

on kehittää esimerkiksi uusia toimintamalleja, jotka tukevat aivoveren-

kiertohäiriöön sairastuneen kotona selviytymistä. Yhteistyö erikoissai-

raanhoidon, perusterveydenhuollon, yrittäjien, kolmannen sektorin

sekä ammattikorkeakoulun kanssa on projektityön arkea ja tuottaa

tulosta.

Hollannin opintomatkalta otamme opiksemme hyvät käytännöt eli

saimme ajatuksia ja ideoita, joita kannattaa toteuttaa myös meillä. Tosin

myös huomasimme, että meillä täällä Etelä-Savossa aivoverenkiertohäi-

riöön sairastuneen hoito- ja kuntoutus toteutuu hyvin.

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Helvi Janhunen

Etelä-Savon sairaanhoitopiirin Altti-projekti

väksi kuntoutujien arkeen. Tällainen

käytäntö, jossa sairastunut saatetaan

tukihenkilön avulla takaisin omaan

arkeen kuntoutujaksi, olisi mahtava

käytäntö meilläkin!

Ison vaikutuksen teki ikäihmisten

palveluasumisen kehittely ja itsemää-

räämisoikeuden ja elämän laadun

varmistaminen pitkälle vanhuuteen.

Ikäihmisten palvelukeskus oli hotel-

litasoa ja aivan kylän keskuksessa.

Sieltä löytyi muun muassa uimahal-

li, kampaaja, ryhmätoimintatiloja ja

ravintola. Kylän elämä ja toiminta oli

tuotu ikäihmisten luokse!

Kaikkien tutustumiskäyntien

ohella matkan parasta antia oli tu-

tustuminen oman työskentelyalueen

verkoston ihmisiin. Ajatusten ja näke-

mysten jakaminen ja uusien ideoiden

kehittely, siinä oli matkan suola.

Satu Heino työskentelee

toimintaterapeuttina

Satupaja Ky:ssä.

Sa

lla

Se

pp

än

en

Palvelukeskus De Lunetten ravintolassa oli viihtyisä ilmapiiri.

22 AVH 4/2011

Aivoverenkiertohäiriöt (AVH)

aiheuttavat usein heikenty-

mistä kävelykyvyssä. Noin 70

%:lla AVH:n saaneista henkilöistä kä-

velykyky on rajoittunutta vielä kolme

kuukautta sairastumisen jälkeenkin.

Kävelyominaisuuksien kehittäminen

onkin yksi tärkeimpiä kuntoutuksen

osa-alueita AVH-kuntoutuksessa, jo-

ten tarvitaan myös keinoja kävelyky-

vyssä tapahtuvien muutosten mittaa-

miseen.

Perinteisesti kävelykyvyssä ta-

pahtuvia muutoksia on arvioitu kä-

velynopeutta tai -kestävyyttä mit-

taavilla testeillä, kuten 10 metrin tai

6 minuutin kävelytestillä. Saatujen

tulosten perusteella on voitu arvioida

kuntoutusjakson vaikuttavuutta. Kä-

velyn vaiheiden tarkempi analysointi

on ollut suurelta osin fysioterapeutin

havainnoinnin varassa, jota on myös

voitu tarkentaa kävelyn videoinnilla.

KOLMIULOTTEINEN KEHOMALLI

Neuronin Nekti-projektissa on kehi-

tetty uudenlainen lähestymistapa

kävelykyvyn seurantaan yhteistyös-

sä Itä-Suomen yliopiston fysiikan

ja matematiikan laitoksen kanssa.

Kehon liikkeitä seuraavan XSens-lii-

keanalyysin avulla voidaan arvioida

kuntoutuksen vaikuttavuutta käve-

lykykyyn liittyvien tekijöiden kautta.

Tämän avulla saadaan selville esi-

merkiksi mahdolliset puolierot askel-

pituuksissa, tukivaiheiden kestossa,

nivelliikkuvuuksissa tai arvioida tar-

kasti kävelyn nopeusominaisuuksia

tai ajoituksia. Graafi sesti ja numeroin

esitetty analyysi on helppo tulkita ja

tallentaa myös myöhempää tarkaste-

lua varten.

Xsens-mittausjärjestelmällä ei

pelkästään tuoteta kävelyanalyysiä

mittalukujen ja käyrien avulla, vaan

sillä luodaan myös kolmiulotteinen

kehomalli. Mallinnuksesta kehon eri

osien asentoa on helppo tarkastel-

la jälkikäteen yhdessä kuntoutujan

kanssa.

Nektissä jo toistamiseen mukana

ollut Seppo Väisänen kuvailee käve-

lyanalyysin kautta saamaansa tietoa:

– Hieno kokemus! Siinä näkee

todella oman kävelytyylin; miten oi-

keasti kävelee. Tuosta mallinnuksesta

saa paremmin selvää, miten nivelet

todellisuudessa liikkuvat.

VAIHTOEHTO PERINTEISELLE VIDEOKUVALLE

Käytännön kokemuksen kautta Nek-

ti-kuntoutuksessa on huomattu, että

kolmiulotteisen mallinnuksen kautta

on usein jopa helpompi tarkastella

omaa liikkumistaan, sillä tällöin huo-

mio keskittyy olennaiseen: nivelten

liikkeeseen ja kehon osien asentoon

kävelyn eri vaiheissa.

Perinteisen videokuvan katsomi-

nen saattaa joskus herättää kuntou-

tujassa suurta ulkonäkökriittisyyttä,

kuten: ”Näytänpäs minä kamalalta,

miten minun hiukseni ovat sekaisin,

vaatteetkin ovat ihan rytyssä, olen-

pas minä lihava jne.”, jotka ovat aivan

epäolennaisia tekijöitä arvioitaessa

kävelyä ja sen laatua.

Tämän vuoksi uuden kolmiulot-

teisen mallinnuksen tarkastelu voi

toimia kuntoutujalle parempana pa-

lautteen antajana.

Koska perinteisellä videokuvalla-

kin on omat hyvät puolensa kävelyn

havainnoinnissa, on liikeanalyysijär-

jestelmään yhdistetty samanaikaises-

ti tapahtuva videotallennus. Näitä eri

menetelmiä voidaan hyödyntää rin-

nakkain kullekin sopivimmalla taval-

la.

NEKTI-KUNTOUTUS JATKUU

Nekti-projekti päättyy tämän vuo-

den lopussa. Tuloksena on syntynyt

tehokas, teknologiaa hyödyntävä

kuntoutuksen menetelmä AVH-

kuntoutukseen. Kehittämisprojektin

päättyminen ei kuitenkaan tarkoi-

ta Nekti-kuntoutuksen loppumista,

vaan päinvastoin; se on yksi tärkeä

osa Neuronin kuntoutusmenetelmiä.

Nekti-kuntoutusjaksoja järjestetään

vuoden 2012 puolella noin kerran

kuukaudessa.

Tarkempia lisäohjeita antaa pro-

jektipäällikkö Heli Vehkala,

[email protected] ,

p. 050 303 9070.

Terveystieteiden maisteri, fysiote-

rapeutti Heli Vehkala työskentelee

Suomen aivotutkimus- ja kuntoutus-

keskus Neuronissa TEKES-hankkeen

projektipäällikkönä.

HE

LI V

EH

KA

LA Käyrää kävelystäKehon liikkeitä seuraavan XSens-liikeanalyysin avulla voidaan arvioida

kuntoutuksen vaikuttavuutta.

He

li V

eh

ka

la

Fysioterapeutti Virpi Muhonen tarkastelee yhdessä Sisko Hartikaisen kanssa kävelyn osatekijöitä, jotka vaativat kehitystä.

23AVH 4/2011

Mallioppiminen oli ensimmäi-

nen, mihin tarttua. Muistan,

kuinka terapeutti painotti,

että toimintakykynsä säilyttänyt ke-

hon puoli tekee edelleen kaiken ihan

oikein. Ota siitä oppia.

Tarkkailin kuntoutusosastolla

työskentelevien liikkumista ja yri-

tin hahmottaa, mitä ihmettä tuossa

kahdella jalalla kävelemisessä oikein

tapahtuu? Mikä on tuon heikosti toi-

mivan kehon puolen osuus niin kovin

vaativassa kävelemisen prosessissa?

Onneksi oppiminen ilmiönä on mi-

nua aina kiinnostanut, joten olin alus-

ta alkaen valmis ottamaan minulle

annetun haasteen vastaan.

KYSELYÄ JA HARJOITTELUA

Päästyäni kutakuinkin tolpilleni alkoi

kävelyn eri vaiheiden älyllinen analy-

sointi. Kysely ja ihmettely ovat olleet

periksi antamattoman harjoittelun

kanssa tapojani päästä kävelyn oppi-

misprosessissani eteenpäin.

Heti alusta pitäen olen Neuronin

jaksoilla kokenut erinomaiseksi eri-

laiset kävelyn analysoinnit, joiden

kautta saan todella tarkkaa faktaa

siitä, miltä osin kävelyssä on menty

eteenpäin, ja missä vielä mättää.

Nekti-jaksoille päästyäni on myös

kävelyn videointi tullut mukaan. Niin-

hän se on, että jos yksikin kuva ker-

too enemmän kuin tuhat sanaa, niin

SIS

KO

HA

RTIK

AIN

EN

Kuinka opetella uudestaan kävelemään?

Sisko Hartikainen menetti kolme vuotta sitten vasemman kehonpuolen hallinnan aivoinfarktin seurauksena ja sai ryhtyä opiskelemaan kävelyä.

kuuden minuutin videopätkä kertoo

sitten ihan kaiken. Täydennyksenä

edelliseen on Nektissä ollut mahdol-

lisuus päästä näkemään omaa käve-

lyä myös kolmiulotteisen tietokone-

mallinnuksen, Xsens-liikeanalyysin,

kautta.

Suomen aivotutkimus- ja

kuntoutuskeskus Neuronin

Nekti-projektissa kehitetään

neurologisen kuntoutuksen

malli, jossa hyödynnetään uu-

sinta tekniikkaa ja harjoitellaan

pienryhmissä yhteensä yh-

teensä kolme tuntia päivässä.

PALAUTETTA LIIKEANALYYSISTA

Tämä kävelyn analysointi ei jätäkään

enää mitään arvailun varaan. Näytöl-

tä saa suoran palautteen, kun näkee

lantionsa, polviensa ja nilkkojensa

liikkeet tai niiden liikkumattomuu-

den.

Tulevat läksyt ovat aika selke-

ästi nähtävillä, kun saan analyysin

tulosteena käsiini. Siinä ovat jo opi-

tut ja vielä vaiheessa olevat kävelyn

osatekijät, tarkkoina mittalukuina ja

käyrinä. Näitä tarkastellaan Nekti-

ohjaajien kanssa, kun hahmotellaan

jakson aikaista sekä sen jälkeistä har-

joittelua.

Tätähän tämä elämä nyt sitten

tulee olemaan, elämänmittainen op-

pimisen polku, jossa minä itse olen

pääosassa sekä tavoitteiden asetta-

jana että niiden saavuttamisen arvi-

oijana. Muut kanssakulkijat ovat tuon

matkan oppaita ja tsemppaajia.

Sisko Hartikainen on ollut Nekti-

kuntoutuksessa jo neljä kertaa. Käy-

tettävät uuden kuntoutuslaitteet ja

mittausvälineet, hyvät kuntoutumisen

tulokset ja vertaistuen voima ovat

asioita, jotka saavat Siskon tulemaan

yhä uudestaan Nekti-kuntoutukseen.

Fysioterapeutti Virpi Muhonen kiin-nittää liikeanalyysiantureita Sisko Hartikaiselle mitattaviin kehonosiin; jalkaterän päälle, polven ylä- ja ala-puolelle sekä lantiolle ja rintalastan päälle.

He

li V

eh

ka

la

24 AVH 4/2011

Suomalainen Lääkäriseura Duo-

decim ja Suomen Akatemia

järjestivät vuonna 2008 kon-

sensusseminaarin, jonka aiheena

oli Äkillisten aivovaurioiden jälkeinen

kuntoutus. Asiantuntijaraati otti tutki-

musten ja alustusten pohjalta kantaa

siihen, millaista aivoverenkiertohäiri-

öiden ja aivovammojen kuntoutuk-

sen tulisi olla.

HAASTEITA RIITTÄÄ

Duodecim, Aivoliitto ja Aivovamma-

liitto halusivat selvittää tämän het-

ken tilanteen ja järjestivät 4.10.2011

konsensuskokouksen seurantasemi-

naarin. Paikalle oli kutsuttu sosiaali-

ja terveysministeriön, yliopistollisten

sairaanhoitopiirien, Kelan, vakuutus-

yhtiöiden ja Valviran edustajat kerto-

maan, mitä on tehty ja mitä on suun-

nitelmissa.

Avauspuheenvuorossaan en-

simmäisen konsensusseminaarin

suunnitteluryhmän puheenjohta-

jana toiminut Terttu Erilä painotti,

että AVH- ja aivovammapotilaiden

kuntoutuksen kipukohtia ovat olleet

ajoitus, saatavuus ja laatu. Liian har-

va pääsee kuntoutukseen, kuntou-

tuksen aloitus myöhästyy, eikä kun-

toutus ei ole kyllin moniammatillista.

Vastuu on päättäjillä.

ASIANTUNTIJOILTA KUULTUA

Asiantuntija-alustuksissa käsiteltiin

mm. uutta terveydenhuoltolakia,

Kelan asemaa ja terveydenhuollon

valvontaa.

Terveydenhuoltolain mukaan

vastuu lääkinnällisen kuntoutuksen

suunnittelusta, ohjauksesta ja seu-

rannasta on kunnalla, mutta laki pai-

nottaa myös erikoissairaanhoidon ja

perusterveydenhuollon yhteistyötä.

Hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunni-

telmat on laadittava.

Kuntoutuksen tuloksellisuus ei

katso ikää, ja Kelassa on lisätty yli

65-vuotiaiden kuntoutusta. Kun-

toutuksen sitominen Kelan muihin

etuuksiin on edelleen epäkohta.

Valviran perustehtävä on tervey-

denhuollon valvonta. Aivoverenkier-

tohäiriöiden hoitoon tai kuntoutuk-

seen liittyviä valituksia tulee melko

vähän, sillä kuntoutujat eivät ole tie-

toisia valitusmahdollisuuksista.

VTL Kauko Koivuniemi muistutti

alustuksessaan siitä, että asiakas ei

ole vastaanottaja eikä kohde, vaan

kanssatoimija. Tärkeää ei ole se, mitä

tapahtuu sairaalan sisällä, vaan se, mi-

ten ihminen selviytyy kotiutumisen

jälkeen. Tähän arjessa selviytymisen

seurantaan tulee kehittää mittareita.

KEHITYS YLIOPISTOSAIRAAN-

HOITOPIIREISSÄ

Kaikissa yliopistosairaanhoitopiireis-

sä on AVH-poliklinikka tai kuntoutus-

tutkimusyksikkö ja useimmissa aivo-

vammapoliklinikka on olemassa tai

kehitteillä. Tässä on menty eteenpäin.

Subakuutin kuntoutuksen pai-

koista on edelleen pulaa. Kaikissa

yliopistosairaanhoitopiireissä ei ole

lainkaan omaa kuntoutusosastoa, ei-

kä olemassa olevienkaan kapasiteetti

riitä kattamaan tarvetta kuin pieneltä

osin.

Suurilla kaupungeilla, kuten

Helsingillä ja Tampereella, on omat

neurologiset kuntoutusosastonsa,

joten niiden asukkaat ovat muita

paremmassa asemassa. Pirkanmaal-

la ollaan pisimmällä neuvotteluissa

uusien moniammatillisten AVH -kun-

toutusyksiköiden perustamisesta eri

puolille aluetta.

AVH- ja aivovammahoitoketjuja

on päivitetty viime vuosina useilla

alueilla. Pohjois-Pohjanmaalla ter-

veyskeskuksiin on perustettu AVH-

vastaavien tehtäviä ja yhteistyössä

Aivoliiton kanssa perehdytetty työn-

tekijöitä järjestöjen mahdollisuuksiin

tukea sairastuneita.

KOPPI KUNTOUTUSPALLOSTA

Päätöspuheenvuorossaan alkuperäi-

sen konsensuskokouksen paneelin

puheenjohtaja, professori Juhani

Wikström totesi, että kolmessa vuo-

dessa on menty eteenpäin niin lain-

säädännön, rahoittajien toiminnan

kuin terveydenhuollon kuntoutustoi-

minnankin kehittämisessä. Epätasa-

arvo kuntoutukseen pääsyn osalta

ei silti ole poistunut, ja kuntoutus ta-

pahtuu liian etäällä ihmisen arjesta.

Tarvitaan myös selkeitä sopimuksia

tavoitteista ja työnjaosta terveyden-

huollon, rahoittajien ja kolmannen

sektorin välillä.

Kokouksen järjestäjät ovat päättä-

neet tarkastella tilannetta uudelleen

taas kolmen vuoden kuluttua.

Riitta Tuusa toimii

koulutussuunnittelijana Aivoliitossa.

RIIT

TA T

UU

SA

Aivovaurioiden kuntoutus ei toteudu tasavertaisesti

Kuinka aivoverenkiertohäiriöiden ja aivovammojen kuntoutus on edistynyt? Onko mikään muuttunut kolmessa vuodessa? Tätä pohdittiin

konsensuskokouksen seurantaseminaarissa lokakuun alussa.

25AVH 4/2011

KO

LU

MN

IA

NN

ELI K

ILJUN

EN

Palveluketjut halutaan saada toimimaan asiakkaiden näkökulmasta.

Terveydenhuollon järjestelmät ja palveluketjut toimiviksiH

en

rik

Ke

ttu

ne

n

Parasta ennaltaehkäisyä aivoverenkiertohäiriöi-

hin (AVH) on aktiivinen ja tervehenkinen arki,

johon kuuluu myös monipuolinen kuntoilu

ja arkiliikunta. Liikkuminen on tärkeää myös AVH:n

jälkeen, kun palaudutaan takaisin päivittäiseen elä-

mään, opetellaan unohtuneita taitoja ja harjoitellaan

rutiineita arkeen. Sairastumisen myötä liikkuminen

saa aivan uuden sävyn. Se ei olekaan suuria saavu-

tuksia, pyyhällettyjä kilometrejä, vaan pieniä onnis-

tumisia, hammasta purren, askel kerrallaan.

Apuvälineiden ja auttajien sekä esteettömän ja

turvallisen ympäristön merkitys kasvaa arvoon ar-

vaamattomaan. Mahdollisuus liikkumiseen paran-

taa olennaisesti elämänlaatua. Se pitäisikin nähdä

nykyistä vahvemmin osana kaikkea päätöksentekoa,

niin kaavoituksessa, asunto-, palvelu- ja ympäristöra-

kentamisessa, julkisessa liikenteessä jne.

Aivoverenkiertohäiriön jälkeen kuntoutus on

välttämätöntä arkisen elämän tukena. Valitettavasti

yhä edelleen kuntoutuksen järjestäminen vaihtelee

aivan liikaa riippuen siitä, missä ihminen asuu tai

minkä järjestelmän piiriin hänen kuntoutuksensa

kuuluu. Terveydenhuoltomme monikanavainen ra-

hoitus on johtanut vastuun – ja potilaan – pallotte-

luun organisaatiolta toiselle.

Tämä todellisuus ei näyttäydy keskivertoterveel-

le ihmiselle, joka hakee työterveyslääkäriltä reseptin

fl unssalääkkeeseen tai lähetteen fysioterapiaan. Pit-

käaikaissairaat, paljon lääkkeitä käyttävät, kuntou-

tusta ja apuvälineitä tarvitsevat ihmiset sen sijaan

putoavat perusterveydenhuollon ja erikoissairaan-

hoidon, julkisen ja Kela-korvattavan tai sosiaali- ja

terveydenhuollon rajapinnoilta.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että kunnallista

terveyspalvelujärjestelmää ja sairausvakuutusjär-

jestelmää sovitetaan yhteen näiden ongelmien

vähentämiseksi. Tarkoitus on myös tehostaa terve-

ydenhuollon, sosiaalivakuutuksen ja kuntoutuksen

toimijoiden välistä yhteistyötä. Palveluketjut halu-

taan saada toimimaan asiakkaiden näkökulmasta ja

kokonaiskustannukset hallintaan. Tavoitteena on lä-

pinäkyvä rahoitus ja vaikuttava kokonaisuus. Tavoite

on kunnianhimoinen, mutta välttämätön, jotta sosi-

aali- ja terveydenhuolto toimisi aidosti kansalaisten

hyvinvoinnin parhaaksi.

Meidän on myös toimittava määrätietoisesti ter-

veyserojen kaventamiseksi. Terveyden epätasa-arvo

kytkeytyy suoraan yhteiskunnan epätasa-arvoon ja

suhteellisiin tuloeroihin. Siksi on välttämätöntä, että

hallitus onnistuu myös keskeisessä tavoitteessaan

kaventaa tulo-, hyvinvointi- ja terveyseroja.

Aktiivisessa arjessa myös työ on tärkeää. Osatyö-

kykyisten ihmisten työllistymisen tiellä on yhä aivan

liikaa esteitä. Työmarkkinaosapuolten lokakuisessa

raamisopimuksessa, jolla pyritään turvaamaan suo-

malaisen kilpailukyvyn ja työelämän tulevaisuutta,

on tärkeänä painopisteenä työurien pidentäminen,

johon kuuluu myös osatyökyvyn hyödyntäminen.

Selvitysmies Markku Lehdon Kaikki mukaan! Osa-

työkykyiset työmarkkinoilla -raportin pohjalta lähde-

tään parantamaan osatyökykyisten osallistumista

työelämään.

Ihmisellä on oltava oikeus elättää itseään ja per-

hettään tai täydentää toimeentuloaan työllä. Jokai-

sen elämäntilanne pitää huomioida yksilöllisesti, oi-

keasta työstä on maksettava oikeaa palkkaa ja eten-

kin eläkkeen ja ansiotulojen yhteensovittaminen on

saatava oikeudenmukaiseksi. Yhteiskunnan tulee

huolehtia siitä, että osatyökykyisten ihmisten oikeus

tehdä omaa koulutusta, osaamista ja jaksamista vas-

taavaa työtä toteutuu, ja syrjiminen työmarkkinoilla

vähenee.

Anneli Kiljunen on kansanedustaja (sd.) ja

eduskunnan Stroke-ryhmän koollekutsuja.

26 AVH 4/2011

YLEISTÄ TIETOA TUETUISTA LOMISTATuetut lomat ja Soluku-lomat ovat sosiaalista lomatoi-

mintaa, jota Aivoliito ry järjestää yhteistyössä Maaseudun

Terveys- ja Lomahuollon kanssa. Lomalla oloa tuetaan siis

taloudellisesti. Tuki tulee Raha-automaattiyhdistykseltä ja

tuki jaetaan hakemusten perusteella.

Vuosittain järjestetään vaihteleva määrä lomia aivove-

renkiertohäiriön sairastuneille ja perheille, joiden lapsella

on kielellinen erityisvaikeus. Lomakohteita ovat yleensä

kylpylät, hotellit ja kylpylähotellit. Myös yhdistykset jär-

jestävät lomia omille jäsenilleen, joten myös paikalliselta

AVH- tai SLI-yhdistykseltä kannattaa kysyä lomista.

Lisäksi lomajärjestöillä on omaa valtakunnallista lo-

matoimintaa, johon voi jokainen suomalainen hakea.

Lomissa on kuitenkin tietyt sosiaaliset ja taloudelliset ha-

kuehdot. Niihin voit tutustua lomajärjestöjen nettisivuilla.

HAKEMINEN LOMILLELomille haetaan Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon tu-

ettujen lomien hakukaavakkeilla, joita saa liiton alue- ja

keskustoimistoista. Soita ja tilaa kaavakkeet. Kaavakkeita

saat myös netistä osoitteesta www.mtlh.fi . Netissä voi

myös täyttää sähköisen hakukaavakkeen. Hakuaika lo-

mille päättyy kolme kuukautta ennen loman alkua.

VALINTAPERUSTEET Tuen saamiseen vaikuttaa hakijan ja perheen tulotaso,

jonka on käytävä ilmi hakemuksessa. Tuen saantiin vai-

kuttavat myös huollettavien lasten määrä sekä sosiaaliset

ja terveydelliset seikat, jotka on hyvä kertoa hakemuk-

sessa.

Lomille valinnat tehdään Maaseudun Terveys- ja Lo-

mahuollon kanssa yhdessä. Lomille hyväksytyt saavat

kutsukirjeen lomalle noin kuukautta ennen loman alkua.

Muille lomille valinnan tekee Maaseudun Terveys- ja Lo-

mahuolto tai loman järjestävä lomajärjestö. Kielteisestä

päätöksestä ei ilmoiteta.

LISÄTIETOJALisätietoja lomista antaa järjestösuunnittelija Risto Lap-

palainen, p. 040 5437 290 tai sähköpostitse risto.lappalai-

[email protected] sekä Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto,

p. 010 2193 460 tai 040 5366 058, sähköpostitse lomat@

mtlh.fi .

Lähetä hakukaavake osoitteeseenMaaseudun Terveys- ja Lomahuolto

Mannerheimintie 31 B 20

00250 Helsinki

Tai tee sähköinen lomahakemus netissäwww.mtlh.fi

AVH-LOMATLomia aivoverenkiertohäiriöön (AVH) sairastuneille ja

omaisille.

1. Kylpylä Kivitippu 15.–19.4.2012Lomakohde: Kylpylä Kivitippu, Lappajärvi, Etelä-Poh-

janmaa.

Paikkoja: 30 henkilöä. Mukana lomaohjaajana on

Aivoliiton järjestösuunnittelija.

Sisältö: Loman teemana ovat ikäihmiset. Puo-

lihoidon lisäksi lomaan kuuluu osahie-

ronta ja verenpaineen mittaus, ohjattuja

liikunta- ja rentoutustuokioita, terveys-

luentoja liikunnasta, ravinnosta sekä lo-

maohjaajan palvelut. Talon sauna, al-

lasosasto ja kuntosali ovat vapaassa

käytössä. Aivoliiton työntekijä on lomalla

mukana kaksi ensimmäistä päivää. Ilmoi-

ta hakemuksessa, jos tarvitset invahuo-

neen.

Lisätietoja: www.kivitippu.fi .

Hinta: 28 €/vrk eli 140 € koko loma.

Hakuaika: 17.1.2012 asti.

Järjestäjä: Maaseudun terveys- ja lomahuolto ry.

Tuetut lomat ja Soluku-luontolomat vuonna 2012

26 AVH 4/2011

27AVH 4/2011

2. Nuorten työikäisten lomaviikko Ikaalisten Kylpy-lässä 16.–21.9.2012Kohderyhmä: Aivoverenkiertohäiriön sairastaneet

nuoret työikäiset.

Paikkoja: 20 henkilöä.

Sisältö: Majoitus kahden hengen huoneissa

puolihoidolla (aamupala ja päivällinen).

Ikaalisten kylpylän oma ohjelma, allas-

osasto, kuntosalit ja ympäristö ovat lo-

malaisten vapaassa käytössä. Lomalla

on mukana Aivoliiton oma työntekijä

kaksi ensimmäistä lomapäivää. Ilmoita

hakemuksessa, jos tarvitset invahuo-

neen.


Hakuaika: 15.6.2012 mennessä.


3. Kylpylähotelli Kunnonpaikka 16.–21.9.2012Lomakohde: Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi,

Pohjois-Savo.

Paikkoja: 30 henkilöä.

Sisältö: Majoitus kahden hengen huoneissa. Lo-

maan kuuluu puolihoito ja kylpylän oma

ohjelma. Kylpylän allasosasto, kuntosali

ja ympäristö ovat vapaasti lomalaisen

käytettävissä. Aivoliiton oma työntekijä

on loman alussa mukana lomalla.

Lisätietoja: www.kunnonpaikka.fi


Hakuaika: 15.6.2012 asti.


TIETOA SOLUKU-LOMISTA Yleistä Soluku-lomistaLomat toteutetaan yhteistyössä Neurologisten vammais-

järjestöjen (NV) kanssa ja ne on suunnattu kaikille neuro-

logisen vamman tai sairauden saaneille henkilöille. Eri-

tyisryhmien sosiaalisella luontolomatoiminnalla (Soluku)

edistetään pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten

mahdollisuuksia toimia ja harrastaa erilaisia luontoakti-

viteetteja.

Toiminnalla pyritään lisäämään yksilön omatoimisuut-

ta ja elämän mielekkyyttä sekä vahvistamaan sosiaalista

verkostoa. Luonto on monelle ihmiselle tärkeä voimavara

ja luontolomatoiminnalla pyritään edistämään ihmisten

mahdollisuuksia liikkua luonnossa sairaudesta tai vam-

masta huolimatta. Tutustu alla oleviin lomiin ja hakuoh-

jeisiin.

Lomien järjestäjät Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry järjestää loma-

toimintaa yhdessä Aivoliiton ja Neurologisten vammais-

järjestöjen kanssa. Lomat toteutetaan yhteistyössä eri

palvelutuottajien kanssa, jotka vastaavat yleensä lomien

ruoka- ja majoituspalveluista ja joistakin oheispalveluista.

Lisäksi lomille osallistuu sosiaali-, terveydenhuolto- sekä

liikunta-alan oppilaitosten opiskelijoita apuohjaajina.

HinnatLomien hinta on 28 €/vrk aikuiset ja perhelomilla aikuiset

23 €/vrk, lapset 8–16 vuotta 7 €, alle 8-vuotiaat maksutta.

Hinta sisältää ruoat, majoituksen ja ohjelman. Lomat ovat

siis ns. täyshoitopaketteja. Matkat lomapaikoille ja takai-

sin kustantaa jokainen lomalainen itse.

HakeminenLomille haetaan Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon

tuettujen lomien hakukaavakkeilla, joita saa tulostettua

netistä (www.mtlh.fi ) ja liitojen toimistoista.

Hakukaavakkeet postitetaan suoraan Maaseudun Ter-

veys- ja Lomahuoltoon, missä tehdään valinnat yhteis-

työssä vammaisjärjestöjen kanssa. Maaseudun Terveys- ja

Lomahuollon sivuilla voi täyttää hakukaavakkeen myös

sähköisesti.

Lomille voi hakea yhdessä omaisen tai puolison kans-

sa. Lomat ovat avoimia kaikille Suomen kansalaisille. Tär-

keää on, että hakukaavakkeessa on nimesi ja osoitteesi

lisäksi sosiaaliturvatunnuksesi sekä perustelut siitä, miksi

haluat lomalle. Lomille otetaan myös pyörätuolin käyttä-

jiä ja vaikeavammaisia, heille on omat kiintiöt lomakoh-

teen mukaan.

Mikäli lomalainen tarvitsee henkilökohtaista apua päi-

vittäisissä toiminnoissa, hänen tulee itse huolehtia oma

avustaja mukaan lomalle. Mahdollisesta henkilökohtai-

sesta avustajasta maksetaan sama omavastuu kuin loma-

laisesta ja sen maksajana on lomanhakija.

Palauta avustus- ja turvallisuuskysely Hakemusten tulee olla perillä kolme kuukautta ennen

loman alkua. Sen jälkeen valituille lähetetään kutsukirje,

jossa on liitteenä avustus- ja turvallisuuskysely. HUOM!

Lomalle valittujen tulee palauttaa kysely takaisin kahden

viikon sisällä valintatiedon saamisesta. Näin järjestäjät

pystyvät varautumaan riittävästi avustamiseen ja tarvitta-

vien turvallisuusseikkojen huomioimiseen. Palauttamalla

avustus- ja turvallisuuskyselyn lomalainen vahvistaa sa-

malla lomalle tulonsa.

Lomien vakuutukset Lomalaisten on itse huolehdittava vapaa-ajan vakuutuk-

sista, sillä lomat ovat lomaa ja vapaa-aikaa. Järjestöt eivät

vakuuta lomalaisia.

27AVH 4/2011

28 AVH 4/2011

Lisätietoja Lisätietoja lomista saat Risto Lappalaiselta,

p. 040 543 7290, s-posti: [email protected]

sekä Aivoliiton sivuilta osoitteessa www.aivoliitto.fi .

SOLUKU-LUONTOLOMAT 20121. Vuokatin talviliikuntaloma nuorille ja aikuisille Vuokatissa 30.3–4.4.2012 Lomakohde: Vuokatin urheiluopisto.

Kohderyhmä: Aikuiset ja yli 18-vuotiaat nuoret.

Ryhmän koko: 20 henkeä.

Tervetuloa liikkumaan Vuokatin keväisille hangille ja

nauttimaan hyvästä seurasta ja ohjatusta liikunnasta.

Vuokatti monipuolisena urheilukeskuksena tarjoaa liikun-

nan lisäksi hyvää ruokaa ja hienoja maisemia. Loma sopii

myös pyörätuolia käyttävälle henkilölle.

Lisätietoja: www.vuokattisport.fi

Loman ohjattu liikunta sisältää mm: • Kelkkalaskettelua, yksi päätoiminen ohjaaja yhdessä

opiskelijoiden kanssa

• Pystylaskettelua, yksi päätoiminen ohjaaja ja opiskelijat

• Murtomaahiihtoa

• Sisäliikuntaa, uintia ja muita mahdollisia sisäpelejä

• Mahdollisuus pilkkikalastukseen ja lumikenkäilyyn.


Hakuaika: 2.1.2012 mennessä.

2. Perinteinen luontolomaviikko Hossassa 20.–25.8.2012Kohderyhmä: Aikuiset ja nuoret aikuiset.

Voit valita kolmesta eri ryhmävaihtoehdosta itsellesi par-

haiten sopivan ryhmän. Ilmoita haluamasi ryhmä hake-

muksessa.

Vaikeavammaiselle on avustusta lomalla päivittäisissä

toiminnoissa. Jos tarvitset yöllä säännöllistä avustusta, on

henkilökohtainen avustaja hyvä olla mukana. Loma sopii

myös pyörätuolin käyttäjälle.

Ryhmä 1 on päivätoimintaryhmä, joka jakaantuu pie-

nempiin toimintaryhmiin, kuten kalastus, marjastus ja

lyhyet päiväretket. Tämä ryhmä soveltuu hyvin myös huo-

nompikuntoiselle ja pyörätuolin käyttäjille.

Ryhmä 2 on vesistövaellusryhmä, jossa on kanoottien li-

säksi käytössä myös veneitä. Tämä ryhmä soveltuu hyvin

myös pyörätuolia käyttäville. Teemme päivittäin vesistö-

vaelluksia.

Ryhmä 3 on patikointiryhmä, joka liikkuu jalkaisin alueen

polkureitistöjä kapeilla luonnonkauniilla järvikankailla.

Sopii myös toispuolihalvaantuneille. Patikkaryhmässä

on kaksi pienryhmää, hyvin liikkuvat patikoivat 12–15 ki-

lometriä päivässä ja hitaammin liikkuvat 2–6 kilometriä

päivässä. Pidämme leiriä omassa kämppätukikohdassa.

Ryhmässä on mahdollista yöpyä myös maastossa.


Hakuaika päättyy 23.5.2012.

3. Luontovalokuvaus- ja kalastusloma Ilomantsissa 12.–16.9.2012Kohderyhmä: aikuiset ja yli 18-vuotiaat nuoret.

Lomakohde: Möhkön Manta, Ilomantsi.

Ryhmän koko: 12–15 henkeä.

Majoitus: Kaksi päivää Jänissaaressa ja kolme päi-

vää Möhkön kylässä esteettömissä majoi-

tustiloissa.

Teemme kahden päivän kalastus- ja kuvausretken erätu-

kikohtaan (esteetön) Jänissaareen. Retkeilemme veneel-

lä Petkeljärven kansallispuistoon ja tutustumme alueen

sotahistoriaan ja luontopolkuihin sekä nautimme luon-

tohenkisen porukan seurasta ja Savottakahvila Möhkön

Mantan karjalaisesta ruokapalvelusta. Loma sopii siis

toimintarajoitteisille henkilöille ja pyörätuolin käyttäjille,

mutta henkilökohtainen avustaja tulee olla mukana.


Hakuaika päättyy 15.6.2012.

Lähetä hakukaavake osoitteeseenMaaseudun Terveys- ja Lomahuolto

Mannerheimintie 31 B 20

00250 Helsinki

tai tee sähköinen hakemus netissäwww.mtlh.fi

28 AVH 4/2011

29AVH 4/2011

Hyvin toimiva sosiaalihuolto ja

siihen liittyvä palvelujärjes-

telmä ovat keskeinen osa ih-

misten hyvinvoinnin ja perusoikeuk-

sien toteutumista. Sosiaalihuollon

nykyinen lainsäädäntö muodostuu

sosiaalihuoltoa ohjaavista yleislaeis-

ta sekä lukuisista erityislaeista ja vielä

muutamista muista sosiaalihuoltoon

kiinteästi liittyvistä laeista. Lainsää-

däntö on pirstaleinen, osin puutteel-

linen ja epäyhtenäinen. Esimerkiksi

asiakkaan oikeudet ja viranomaisten

velvollisuudet ovat kirjavasti säännel-

ty.

LÄHES 30-VUOTIAS LAKI

Nykyinen sosiaalihuoltolaki astui

voimaan vuonna 1984. Lähes 30

vuotta vanhaa lakia on matkan var-

rella uudistettu ja muutettu useaan

otteeseen. Sosiaalihuoltolain perus-

lähtökohdat ja lain tarkoitus ovat si-

nänsä säilyneet melko hyvin, mutta

sosiaalihuollon toimintaympäristös-

sä on tapahtunut paljon muutoksia

vuosien aikana.

Köyhyys, eriarvoistuminen, toi-

meentulon ja terveyden ongelmat,

yksinäisyys, lähiyhteisön tuen puute,

lasten kasvuun liittyvät ongelmat,

mielenterveys- ja päihdeongelmat,

ikääntyneiden ihmisten palvelujen

saantiin liittyvät kysymykset ja muut

elämänkaaren eri vaiheissa kohdatut

sosiaaliset ongelmat ovat sosiaali-

huollon ydinalueita, joiden ratkai-

semiseksi tarvitaan hyvin toimivaa

järjestelmää.

Samanaikaisesti on kuitenkin

tärkeää rakentaa sellaista yhteiskun-

taa, jossa näitä ongelmia ei synny ja

jossa pystytään tunnistamaan ja eh-

käisemään hyvin myös tulevaisuu-

den vielä tuntemattomia sosiaalisen

hyvinvoinnin riskejä. Näistä syistä

hyvinvoinnin edistäminen ja sosiaa-

listen ongelmien ennaltaehkäisy on

nostettu keskeiseen asemaan sosiaa-

lihuoltolakiehdotuksessa.

Sosiaalihuoltolain uudistamises-

sa tavoitellaan vahvaa yleislakia ter-

veydenhuoltolain rinnalle. Uudessa

laissa tullaan määrittelemään alan

keskeisiä käsitteitä, mm. sosiaalinen

hyvinvointi, hyvinvoinnin edistämi-

nen, osallisuus sekä erikseen sosiaa-

lityö ja sosiaaliohjaus.

LÄHTÖKOHTANA ASIAKAS

Sosiaalihuoltolakiehdotus korostaa

asiakaskeskeisyyttä, joka näkyy esi-

merkiksi niin, että tarjottavien palve-

lujen sijasta pyritään määrittelemään

asiakkaan tuen tarpeet, joihin sosiaa-

lihuollon tulee vastata. Jos asiakkaan

todetaan tarvitsevan monipuolista

apua ja tukea, hänelle nimettäisiin

vastuutyöntekijä, joka vastaisi hänel-

le järjestettävästä palvelukokonai-

suudesta.

Laissa tullaan säätämään muun

muassa hyvinvoinnin edistämisestä

kunnassa, tuen tarpeista, joihin sosi-

aalihuollon on vastattava, keinoista,

joilla tarpeisiin vastataan, tarpeen

selvittämisestä, arvioinnista ja pää-

töksenteosta sekä palvelujen laadun

turvaamisesta. Sosiaalihuoltolakia

valmistelevan työryhmän toimikausi

päättyy 31.12.2011.

Lain on tarkoitus tulla voimaan

1.1.2013.

Lisätietoja: Sosiaalihuollon

lainsäädännön työryhmän

väliraportti, www.socca.fi ,

www.socom.fi .

Satu Lukka toimii

järjestösuunnittelijana Aivoliitossa.

SA

TU LU

KK

A

Sosiaalihuoltolainsäädäntö uudistuksessaNykyistä lainsäädäntöä ollaan uudistamassa perusteellisesti kolmessa toisiaan

täydentävässä kokonaisuudessa, joista ensimmäisenä valmistellaan uusi sosiaalihuoltolaki.

30 AVH 4/2011

Liitto tiedottaa

VALTUUSTOKAUSI PÄÄTTYI

Aivoliitto ry:n vuosien 2008–2011 valtuusto kokoon-

tui viimeiseen kokoukseensa 26.10.2011 Tampereel-

la. Valtuusto muun muassa hyväksyi liiton toiminta-

suunnitelman ja talousarvion vuodelle 2012.

Valtuusto kävi myös läpi kulunutta valtuustokaut-

ta ja sen itselleen asettamien tavoitteiden toteutu-

mista. Hyvinä asioina pidettiin muun muassa ennen

kokousta pidettävää seminaaria, AVH-kuntoutustut-

kimusta, perheenjäseneltä perittävän jäsenmaksun

pienentämistä, liiton uutta nimeä sekä Nuortenta-

lojen yhtiöittämistä. Yhteisesti todettiin valtuuston

olleen rakentavasti keskusteleva.

Kokouksen lopussa Tiina Viljanen ja Kirsi Haan-perä jakoivat Aivoliitto ry:n standaarit kiitoksena

valtuustossa lopettaville jäsenille, joita ovat Sirpa Kuukkanen, Maire Kivimäki, Reino Kairavuo, Esko Sieppi, Risto Salovaara ja Kikka Toivanen.

LIITON HALLITUS 2012–2013

Liittovaltuusto valitsi liittohallituksen jäsenet ja vara-

jäsenet. Aivoliitto ry:n hallitus on vuosiksi 2012–2013

seuraava:

Puheenjohtaja: Terttu Erilä.

Varapuheenjohtaja: Matti Lehtihalmes (varajä-

sen Minna Vironmäki).Jäsenet: Risto Laalo (varajäsen Terhi Isotalo),

Heikki Lehmusto (varajäsen Tuula Vainikainen),

Anne-Mari Virolainen (varajäsen Kaisa Kiiski), Matti Pelttari, Pirkanmaan AVH-yhdistys ry, AVH-

sair. edustaja, (varajäsen Risto Ryhänen, Ylä-Savon

aivohalvausyhdistys ry), Johanna Antila, Afasia- ja

aivohalvausyhdistys ry, omaisjäsenen edustaja, (va-

rajäsen Olavi Kettunen, Pirkanmaan AVH-yhdistys

ry), Hannu Kuusela, SLI-edustaja, Afasialasten tuki

ry, (varajäsen Taito Puttonen, Afasialasten tuki ry).

TERTTU ERILÄ JA TIINA VILJANEN

ASIANTUNTIJARYHMÄÄNTerveyden ja hyvinvoinnin laitos on nimennyt Ai-

voliitto ry:n puheenjohtajan Terttu Erilän ja toi-

minnanjohtaja Tiina Viljasen jäseniksi sydän- ja

verisuonisairauksien ja diabeteksen asiantuntijaryh-

mään vuosiksi 2011–2014. Ryhmässä on kaikkiaan

kaksikymmentä asiantuntijaa.

Asiantuntijaryhmän tehtävänä on arvioida sy-

dän- ja verisuonisairauksien ja diabeteksen nykytilaa

ja kehityssuuntia, arvioida nykyisten toimenpiteiden

vaikuttavuutta yhteiskunnan eri sektoreilla, tehdä

ehdotuksia sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyn,

hoidon ja kuntoutuksen kehittämiseksi ja seurata, ar-

vioida ja antaa asiantuntijatukea käynnistyvään val-

timoterveyden hankekokonaisuuteen 2012–2017.

HAE SOPEUTUMIS-

VALMENNUSKURSSEILLE

Tietoja ensi vuoden sopeutumisvalmennuskursseis-

ta on tarjolla Kielipolku 3/2011 ja AVH 3/2011 -lehdis-

sä julkaistuissa Sopeutumisvalmennuskurssit 2012

-liitteissä. Kurssiesite löytyy myös osoitteessa http://

www.aivoliitto.fi /kielellinen_erityisvaikeus_(sli)/kun-

toutuspalvelut/sopeutumisvalmennus.

Huomaathan, että ensi vuoden alussa järjestet-

tävien kurssien hakuajat päättyvät jo tämän vuoden

puolella.

Valtuusto kokoontui potrettiin: Maire Valli (vas.), varapuheenjohtaja Rauno Veijanen, Seija Jokela, Armi Parviainen, Maire Kivimäki, Risto Salovaara, Esko Sieppi, Oili Holopainen, Reino Kairavuo, Kikka Toivo-nen ja puheenjohtaja Sirpa Kuukkanen.

Ve

sa-M

att

i Vä

ärä

Pä

ivi S

ep

pä

-La

ssil

a

31AVH 4/2011

Liitto tiedottaa

VERTAISTUKIARVAT VIELÄ MYYNNISSÄ

Vertaistuki-arpajaiset ovat käynnissä vielä vuoden

loppuun saakka. Arpajaisten tuotto jaetaan Aivoliit-

to ry:n ja muiden järjestöjen kesken niiden myynti-

osuuksien suhteessa ja käytetään järjestöjen vertais-

tukityöhön.

Kultareuna ry on lähettänyt liiton jäsenille 10 kpl

3 euron hintaista arpaa, jotka voi joko lunastaa tai

myydä edelleen. Vaikka saajalla ei ole arpojen osto-,

palautus- tai tilitysvelvollisuutta, järjestäjät toivovat,

että myymättömät tai lunastamattomat arvat pa-

lautettaisiin samassa kuoressa kirjoittamalla kuoren

päälle “palautetaan”. Arpojen tilitys käy kätevästi ti-

lisiirrolla.

Arpajaisten päävoittona on Opel Astra 1.4 T -hen-

kilöauto.

JOULUKORTIT

Valkoisia hankia, tuikkivia tähtiä, punalakkisia tonttu-

ja, metsäneläimiä ja joulukirkko – kaikkia näitä löytyy

taiteilija Päivi Mansikka-ahon kuvittamista joulu-

korteista. Aivoliitto ry on postittanut jäsenilleen jo

perinteiseen tapaan näitä kortteja, joiden avulla voi

ilahduttaa sukulaisia, ystäviä ja tuttavia.

Lähetyksessä on neljä yksiosaista korttia ja kaksi

kaksiosaista korttia kuorineen sekä pankkisiirtolo-

make, jolla voi maksaa tukimaksun. Se on vapaaeh-

toinen ja vapaavalintainen. Kortteja voi tilata lisää

soittamalla numeroon 02 2138 200. Yksiosaisen

kortin hinta on 1 € ja kaksiosaisen 1,5 €. Lähetyksen

hintaan lisätään toimituskulut.

PUHETTA-SIVUSTO FACEBOOKISSA

Lasten ja nuorten kielellisestä erityisvaikeudesta löy-

tyy nyt myös tietoa Facebookista.

Aivoliiton Puhetta-sivu tarjoaa tiedonhaku- ja

keskustelukanavan niille, joita asia tavalla tai toisella

koskettaa. Sivu pyrkii kasvattamaan tietoutta ja vai-

kuttamaan yleiseen mielipideilmastoon.

Tutustu Puhetta-sivustoon osoitteessa

www.facebook.com.

Liiton toimisto suljettuna vuodenvaihteessaAivoliitto ry:n keskustoi-

misto on suljettuna ajal-la 22.12.2011–3.1.2012.

Iloista Joulua

32 AVH 4/2011

TAPAHTUMAKALENTERITAPAHTUMAKALENTERI

14.–15.1.Puheenjohtajapäivät,

HelsinkiAivoliitto ry kutsuu AVH-jäsenyhdis-

tysten puheenjohtajat neuvottelu-

päiville.

Paikka: Sokos Hotel Presidentti, Ete-

läinen Rautatiekatu 4.

15.1.Forever-konsertti,

HelsinkiJuhlakonsertti Aivoliiton 35-vuoti-

sen toiminnan kunniaksi sunnun-

taina 15.1. klo 15 Musiikkitalossa,

Mannerheimintie 2. Solisteina mez-

zosopraano Monica Groop, baritoni

Gabriel Suovanen ja pianisti Gustav

Djupsjöbacka. Konsertin tuotto AVH-

potilaiden hyväksi. Ks. ilmoitus taka-

kannessa.

17.1.Kotkan seudun NV-yhdistysten

verkoston kokous, KotkaKotkan seudun NV-yhdistysten ver-

koston kokous tiistaina 17.1. klo

17.00–18.30 Kotkan kirjaston Einon

kamarissa, Kirkkokatu 24. Kokous on

avoin kaikille asiasta kiinnostuneille

NV-yhdistysten jäsenille. Ilmoittautu-

miset kokoukseen

[email protected] tai

p. 040 526 2855.

21.–22.1.Liikkeelle-peruskoulutus,

TampereSoveLin Liikkeelle-peruskoulutus, 14 h.

Peruskoulutuksessa koulutetaan in-

nostavia ja osaavia yhdistysten lii-

kuntavastaavia ja vertaisohjaajia.

Koulutus tarjoaa eväitä yhdistyksen

liikuntatoiminnan käynnistämiseen

ja suunnitelmalliseen toteuttamiseen

teorian ja käytännön avulla. Perus-

koulutuksen lisäksi tarjolla myös jat-

kokoulutusta ja virikepäiviä. Lisätie-

toja: http://www.soveli.fi /koulutus/.

27.–28.1.Educa-messut,

HelsinkiAivoliitto ry:llä on Educa-messuilla

Helsingin Messukeskuksessa osasto

yhdessä Autismi- ja Aspergerliiton,

ADHD-liiton ja ADHD-Centerin kans-

sa.

Helmikuu

11.2.Liikkeelle-peruskoulutus,

EspooSoveLin Liikkeelle-peruskoulutus, 14

h, yksipäiväinen + alku- ja etätehtä-

vät. Ks. tiedot tammikuun kohdalta.

25.2.Boccian Lumilinna-juhlaturnaus,

KemiPaikka: Kemin Tervahalli. Järjestäjä-

nä Länsi-Pohjan afasia- ja aivohal-

vausyhdistys ry.

25.–26.2Liikkeelle-peruskoulutus,

PorvooSoveLin Liikkeelle-peruskoulutus, 14

h. Ks. tiedot tammikuun kohdalta.

Maaliskuu

10.–11.3.Liikkeelle-peruskoulutus, Ikaalinen ja Hämeenkyrö

SoveLin Liikkeelle-peruskoulutus, 14


Viikko 11Aivoviikko viikolla 11 eli 12.–18.3.2012.

Lisätietoja AVH 1/2012-lehdessä.

12.3.NV-yleisötilaisuus,

KotkaKotkan seudun NV-yhdistysten ver-

kosto järjestää maanantaina 12.3.

Kotkan pääkirjaston auditoriossa,

Kirkkokatu 24, klo 17.30–20.00 ylei-

sötilaisuuden teemalla Kommuni-

kaation haasteet arjessa. Lisätietoja:

järjestösuunnittelija

[email protected] .


LoimaaNeurologiset vammaisjärjestöt jär-

jestävät Loimaalla 13.3. klo 17–20

yleisötilaisuuden teemalla Toimiva

arki(paikka tarkentuu myöh.). Lisä-

tietoja: järjestösuunnittelija Carita

Sinkkonen, p. 050 308 9095 tai

[email protected] .


TampereNeurologiset vammaisjärjestöt järjes-

tävät Tampereella Linna-salissa 13.3.

klo 18–20 yleisötilaisuuden teemalla

Toimiva arki. Lisätietoja: järjestösuun-

nittelija Carita Sinkkonen,

p.050 308 9095 tai

[email protected] .


SeinäjokiNeurologiset vammaisjärjestöt jär-

jestävät Seinäjoella Kirkonkrannissa

14.3. klo 18–20 yleisötilaisuuden tee-

malla Toimiva arki. Lisätietoja: järjes-

tösuunnittelija Carita Sinkkonen,

p. 050 308 9095 tai

[email protected] .

TAMMIKUU

HELMIKUU

MAALISKUU

33AVH 4/2011

Toukokuu

8.–9.5.TERVE-SOS 2012 -messut,

TampereAivoliitto on mukana messuilla Neu-

rologisten vammaisjärjestöjen yh-

teisosastolla. Teemana on Aktiivinen

kansalainen – vireä elämä.

10.5.Kansainvälinen AVH-päivä

TAPAHTUMAKALENTERITAPAHTUMAKALENTERI16.–17.3.

Liikkeelle-peruskoulutus, Ilmajoki

SoveLin Liikkeelle-peruskoulutus, 14


TOUKOKUU Toukokuu

Lisätietoja tapahtumista ja koulu-

tuksista hintoineen ja sisältöineen

sivuiltamme www.aivoliitto.fi . Neu-

rologisten vammaisjärjestöjen (NV)

tilaisuuksista tietoja myös osoitteessa

www.nv.fi .

LISÄTIETOJA

KOULUTUSKALENTERIKOULUTUSKALENTERI

KINESIOLOGY TAPING BACIC -KOULUTUS

Kohderyhmä: Koulutus soveltuu hyvin terveydenhuol-

toalan ammattilaisille, mutta myös esimerkiksi urheilun

parissa toimiville henkilöille. Basic-koulutuksen käyneillä

on myöhemmin mahdollisuus osallistua erikois- ja jatko-

moduuleihin.

Kinesiology Taping Basic-moduulissa käydään läpi ki-

nesioteippauksen perusteita. Moduuli antaa valmiudet

perustekniikoiden käyttämiseen ja kinesioteippauksen

soveltamiseen.

Aika ja paikka: Maanantaina 9.1.2012 klo 9.00–17.00

Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Turku

Kouluttaja: Bodytech Instructor Marko Grönholm

Hinta: 150 €

Ilmoittautumiset: Eliisa Laine, p. 050 523 6056,

[email protected]

Lisätietoja koulutuksesta: www.bodytech.pro ja

www.kinesioteippaus.fi

KÄYTÄNNÖNLÄHEISTÄ TIETOA AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖIHIN

LIITTYVISTÄ NIELEMISVAIKEUKSISTA JA KOMMUNIKAATIO-ONGELMISTA

Kohderyhmä: Terveyskeskusten vuodeosastojen, van-

hainkotien ja palvelutalojen työntekijät sekä muut kiin-

nostuneet

Aika ja paikka: 14.2.2012 klo 9.30–16.00

Kuopion kansalaisopisto, Puistokatu 20, Kuopio

Kouluttaja: puheterapeutti Victoria Mankki

Hinta: 80 €, sisältää lounaan ja iltapäiväkahvit

Ok-opintokeskus tukee Aivoliiton koulutuksia.

Tarkempi ohjelma ja ilmoittautuminen: www.aivoliitto.fi /koulutukset

Tämä koulutus toistetaan kevään aikana muillakin

paikkakunnilla, seuraa Aivoliiton sivuja.

Lisätietoa: Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa

[email protected] , p. 040 543 7288

34 AVH 4/2011

Osassa Juttu-tupa-ryhmiä on

syyslukukauden aikana lai-

tettu kolmen tai useamman

ruokalajin lounaita. Kyseessä on Jut-

tu-tupa-kurssien ruoanlaittokerrois-

ta, joita on paikkakunnasta riippuen

järjestetty 2–3 kertaa lukukauden

aikana. Valitettavasti kaikilla paikka-

kunnilla ei kuitenkaan ole ruoanlait-

tomahdollisuutta.

YHTEISTYÖSSÄ KOTITALOUSOPETTAJAN

KANSSA

Ruoanlaitto järjestetään yhteistyössä

työväenopiston kotitalousopettajan

kanssa. Opettaja suunnittelee ruoan-

laittokerran, jonka jälkeen ruokaoh-

jeet muokataan afaattisystävälliseen

muotoon. – Onnistumisen kannalta

onkin hyvin tärkeää, että ohjeet ovat

muokattuja afaattisille henkilöille

sopiviksi. Ne muokataan niin, että

jokainen työskentelyvaihe on sel-

keästi ohjeistettu, yksi asia kerralla

-menetelmällä. Kaikki turha jätetään

ohjeista pois. Toisaalta jokainen vai-

he selitetään yksinkertaisella tavalla,

toteaa projektityöntekijä Pirjo Laine.

Myös tavallista suurempi fontti

edesauttaa lukemista.

Toiminnan mahdollistavat myös

kokkauskerroilla avustajina toimivat

ja harjoitteluaan suorittavat puhete-

rapeuttiopiskelijat.

AFASIAYSTÄVÄLLINEN KEITTIÖ

Arbiksessa, Helsingin ruotsinkielises-

sä työväenopistossa, koko keittiö on

muokattu niin, että afaattisten henki-

löiden olisi mahdollisimman helppo

työskennellä. Jokaisen kaapin ovessa

oleva valokuva kertoo, mitä kaapista

löytyy. Esimerkiksi kattilakaapin oves-

ta löytyy valokuva kattilasta. Keittiötä

on muokattu yhteistyössä kotitalous-

opettaja Ghita Henriksonin kanssa

jo vuodesta 2008 alkaen.

Kokemukset afaattisystävällisestä

keittiöstä ovat erittäin positiiviset.

Valokuvat auttavat kaikkia löytä-

mään tavaroita kaapeista. Aikaisem-

min kaapin sisältöä kuvaava sana oli

kirjoitettu kaapin oveen. Afaattisten

henkilöiden lisäksi esimerkiksi maa-

hanmuuttajat kokivat sen haasteelli-

seksi.

Ohjeiden ja ympäristön lisäksi

myös toimintoja on muokattu niin,

että esimerkiksi yksikätisesti toimi-

va pystyy työskentelemään turvalli-

sesti. Ruoanlaitossa käytetään myös

valmiiksi pilkottuja pakastekasviksia

ja valmiita soseita. Ruoanlaitto hel-

pottuu, kun yksi käsittelykerta jää

pois. Kulhojen alle on laitettu kostea

liina, jotta kulho pysyy vatkatessa

paremmin paikalla. Turun kehittämis-

ryhmässä on ollut käytössä keittiön

pienapuvälineitä.

ITALIALAINEN HERKKULOUNAS

Marraskuun ensimmäisenä perjan-

taina Helsingin juttu-tupalaiset pää-

sivät tutustumaan italialaisiin ruokiin

ja niiden valmistamiseen. Ohjelmassa

oli tuorepastan, pizzan, tomaattikas-

tikkeen, peston, tiramisun, lihapulli-

en ja jäätelön valmistamista.

Kurssilaiset valmistivat ruokia

pareittain, yksi pari keskittyi yhteen

VIC

TOR

IA M

AN

KK

I

Ruoanlaittoa yhteisvoiminKokkaaminen sujuu, kun tietää konstit. Tuttu-tupa-ryhmissä on valmistunut

yhteisvoimin herkkuaterioita.

Jert

ta K

an

ga

s

Jert

ta K

an

ga

s

35AVH 4/2011

ruokalajiin. Ainoastaan pastan val-

mistus tapahtui kaikkien kurssilais-

ten voimin. Jokainen halukas sai

kokeilla tuorepastan muotoilua ja

leikkaamista pastakoneella. Innostus

ruoanlaittoon oli valtava. Tunnelma

lounaspöydässä oli mitä lämpimin,

kun yhdessä pääsimme nauttimaan

herkullisista pöydän antimista.

Helsingin juttu-tupalaiset ovat vii-

me lukuvuoden aikana myös tutus-

tuneet suomalaisiin perinneruokiin,

kuten karjalanpiirakoiden, veripaltun

ja sultsinoiden valmistukseen.

Yhdessä tekemisen riemun lisäksi

kurssilaiset ovat saaneet ruoanlaitto-

kerroista rohkeutta kokeilla reseptejä

kotonakin. Onnistumisista on saanut

positiivisia kokemuksia arkeen.

Juttu-tupa-kurssi on paikalli-

sen työväen- tai kansalaisopis-

ton järjestämä kurssi henkilöil-

le, joilla on afasia. Kurssit toteu-

tetaan yhteistyössä Aivoliiton

kanssa. Mikäli Juttu-tupa-toi-

minta kiinnostaa, ota yhteyttä

projektikoordinaattori Victoria

Mankkiin, p. 0400 909 904, tai

sähköpostitse victoria.mank-

[email protected] .

KEVÄTLUKUKAUSI 2012

Suomenkieliset Juttu-tupa-kurssit

EspooEspoon työväenopisto, Adjutantinkatu 1, Mäkkylä, Tarja-luokka. Maa-

nantaisin klo 9–11.30 alkaen 16.1.2012. Ilmoittautuminen kurssikans-

liaan (Satu Seppänen, p. 09 8165 7813) tai paikan päällä.

HelsinkiHelsingin suomenkielinen työväenopisto, Helsinginkatu 26, kotita-

lousluokka. Perjantaisin klo 10–12.15 ajalla 20.1.–30.3.2012.

KajaaniKajaanin Kaukametsän opisto, Koskikatu 2–4. Tiistaisin klo 14.00–

17.30 ajalla 10.1.–3.4.2012. Ilmoittautuminen kurssikerran yhteydessä

tai kurssikansliaan.

MustasaariMustasaaren aikuisopisto, Koulutie 1. Keskiviikkoisin klo 9.00–11.30

ajalla 18.1.–18.4.2012.

RovaniemiRovaniemen kansalaisopisto, Rovala 5. Torstaisin klo 9.00–12.00 alka-

en 26.1.2012.

TurkuErityisosaamiskeskus Suvituuli, Aivoliitto ry. Tiistaisin kaksi ryhmää klo

9.00–12.00 ja 13.00–16.00 ajalla 17.1.–22.5.2012.

Svenskspråkiga kurser

HelsingforsHelsingfors Arbis, Dagmarsgatan 1. 18.1.–11.4.2012, onsdagar kl

10.00–13.00. Anmälning i samband med första kursgången eller till

Arbis kansli.

KorsholmKorsholms vuxeninstitut, Skolvägen 1. 16.1.– 23.4.2012, måndagar kl

10.00–13.00. Anmälning i samband med första kursgången eller till

institutets kansli.

J U T T U - T U P A

PRATKVARNEN

Jert

ta K

an

ga

s

36 AVH 4/2011

37AVH 4/2011

Aivoliitto ry

Tunnus: 5006009Info: 1200

00003 VASTAU

SLÄH

ETYS

Vastaanottaja m

aksaa postim

aksun Tervetuloa jäseneksi!

Taita keskeltä ja kiinnitä puolet yhteen.

✂

Afasia- ja aivohalvausyhdistys ry järjestää keskusteluryhmän Uudenmaan alueen työikäisille aivoverenkier-

tohäiriön sairastaneille, joiden sairastumisesta on alle kolme vuotta.

Ryhmä kokoontuu kuusi kertaa maanantaisin 23.1.2012 alkaen klo 15.00–17.00 Villa Afasiassa, osoitteessa

Vipusentie 3, Helsinki (Käpylä). Kokoontumisten ajankohdat ja teemat ovat:

Ajankohdat: Teemat: ma 23.1.2012 Minun tarinani – näin sitten kävi minulle!

ma 6.2.2012 Sairaus ja roolini – muuttuivatko?

ma 20.2.1012 Ihmissuhteeni – ystävät ja kylänmiehet!

ma 5.3.2012 Mistä voimavaroja – mikä kuormittaa?

ma 19.3.2012 Tulevaisuuden suunnitelmani – mistä unelmoin?

ma 2.4.2012 Ryhmän päättäminen

Ryhmä on suljettu ja määräaikainen, joten osallistujat ovat mukana ensimmäisestä kerrasta lähtien kaikilla

kuudella kerralla. Ryhmään ei voi tulla kesken.

Ryhmän käyttövoimana on vertaistuki ja menetelmänä keskustelu. Vertaistuellinen keskustelu on koke-

musten jakamista ja toisten kokemuksista oppimista: ryhmässä puhutaan ja tullaan kuulluksi.

Ryhmän vetäjänä järjestösuunnittelija Veijo Kivistö yhdessä vertaisvetäjän kanssa.

Ryhmään osallistuminen on maksutonta.

Ilmoittaudu mukaan 10. tammikuuta 2012 mennessä Veijo Kivistölle, p. 040 5430 009 tai sähköpostitse

[email protected] .

Keskusteluryhmä työikäisille

38 AVH 4/2011

Haluan liittyä:AVH-yhdistykseen

AVH-ammattilaisyhdistykseen

liiton kannatusjäseneksi.

Nimi ____________________________

Osoite ____________________________

Postinumero ____________________________

Postitoimipaikka __________________________

Puhelin ____________________________

Sähköposti ____________________________

Syntymäaika ____________________________

Kieli suomi ruotsi muu

Sukupuoli nainen mies

Olen

aivoverenkiertohäiriön sairastanut

sairastumisvuosi _____________

läheinen

ammattilainen

muu __________________________

Minulla on afasia.

Haluan AVH-lehden myös CD:lle luettuna.

Lähetämme tietosi paikallisyhdistykseen. Jäsenmaksu vaihtelee 10-25 euron välillä yhdistyksestä riippuen. Liiton kannatusjäsenten jäsenmaksu on 50 euroa yksityisiltä ja 80 euroa yhteisöiltä ja yrityksiltä.

Suostun tietojeni tallentamisen jäsen- ja lehtirekistereihin. Tietojani ei luovuteta ulkopuolisten käyttöön. Jäseneksi liittyvän pitää olla 15 vuotta täyttänyt.

________________________________________

Allekirjoitus

✂

Poimittua

Tupakointi on muuttumassa

henkilökohtaisemmaksi ja yk-

sityisemmäksi asiaksi ja siihen

liittyvän sosiaalisen kanssakäymisen

merkitys on pienenemässä. Tupak-

kalain kehitys on lisännyt ihmisten

tietoisuutta savuttomuuden myön-

teisyydestä ja suurin muutos on ta-

pahtunut päivittäin tupakoivien jou-

kossa. Tiedot ilmenevät VTT Martti Puohiniemen Suomen ASH ry:lle te-

kemästä trendianalyysistä miten suh-

tautuminen tupakointiin on muuttu-

nut vuosina 2002–2010.

– Tupakoinnista on tullut suuren

yleisön keskuudessa ei-toivottu ilmiö

ja sen suhteen lähestytään Savuton

Suomi -tavoitetta. Sekä lähipiirin ja

erilaisten yhteiskunnallisten auktori-

teettien antama esimerkki koetaan

tehokkaimmaksi tavaksi vaikuttaa

nuorten tupakointiin tai aloitusaikei-

siin, toteaa Martti Puohiniemi. Hän

näkee tupakkamainonnan päättymi-

sellä olleen ilmeisen tärkeä vaikutus

siihen, että tupakoinnin yhteys pe-

rusarvoihin on muuttunut.

Suomalaisten suhtautumisessa

tupakointiin tapahtui radikaali muu-

tos tutkimusjakson aikana. Yleisten

tupakointikieltojen kannatus on

noussut selvästi ja erityisesti ravin-

tolatupakointia koskevien lakimuu-

tosten jälkeen tyytyväisyys lainsää-

däntöön on lisääntynyt ajan myötä.

– Vahvin syy suhtautua savuttomuu-

teen kielteisesti oli yksilön oikeuksiin

puuttuminen. Muut syyt puoltaa tu-

pakointia (mm. ravintolan tunnelma

katoaa, työntekijöiden oma tupa-

kointi, nuuskan käytön lisääntymi-

nen) ovat menettämässä kannatus-

taan, ja lienevät siksi enemmänkin

tekosyitä. Savuttomuuden konkreet-

tiset seuraukset puolestaan koetaan

voimakkaan myönteisinä, toteaa Pu-

ohiniemi.

Suomen ASH (Action on Smo-

king and Health) ry on vuonna 1989

tupakkapolitiikan kehittämiseen pe-

rustettu kansanterveysjärjestö. Toi-

minta painottuu tupakkatuotteiden

käytön loppumiseen ja aloittamisen

ehkäisyyn, tavoitteena on Savuton

Suomi 2040.

Yhteisöllinen tupakointi on väistymässä

39AVH 4/2011

Vastasyntyneen odotettavis-

sa oleva elinikä on Suomessa

kohonnut parissa sukupol-

vessa noin 15 vuotta. Neurologiset

sairaudet ovat väestön ikääntyessä

määrällisesti kasvava terveyden- ja

sosiaalihuollon haaste. Aivot ovat

avainasemassa puhuttaessa pitkistä

työurista ja itsenäisestä arjesta. Aivo-

verenkierto- ja muistisairaudet ovat

yksi yhteiskunnallisesti kalleimmista

tautiryhmistä. Neurologiassa on otet-

tu käyttöön uusia hoitomenetelmiä

kuten aivoverenkiertohäiriöiden liu-

otushoito, MS-taudin uudet hoidot,

muistisairauksien sekä epilepsioiden

diagnostiikka ja hoidot.

Näiden vuoksi on tarve kasvattaa

neurologien osuutta lääkärikunnasta

nykyisestä 1,7 %:sta. Neurologian eri-

koislääkärien määrä on vuoden 2011

tilaston mukaan 323 työikäistä eri-

koislääkäriä, arvioiden mukaan suh-

teellisesti lisäystarve vuonna 2025

olisi noin 150 % eli absoluuttisena

lukuna 450 erikoislääkäriä.

YHDISTYS PERUSTETTIIN 1961

Suomen Neurologinen Yhdistys (SNY)

perustettiin vuonna 1961. Erkki Ki-valo oli keskeinen vaikuttaja neuro-

logian irtaantuessa omaksi erikois-

alakseen hermo- ja mielitautiopin

piiristä. Hän toimi SNY:n puheenjoh-

tajana ensimmäiset kymmenen vuot-

ta. Hänet nimitettiin Suomen ensim-

mäiseksi neurologian professoriksi

1963. Kivalo organisoi neurologisen

sairaanhoidon ja kuntoutuksen sekä

käynnisti neurologikoulutuksen.

Yhdistyksen toisen vuosikym-

menen alkuvuodet toivat tullessaan

neurologian vakinaisten professorien

johtamien yliopistoyksiköiden synty-

misen myös Helsingin ulkopuolelle.

Koulutetun neurologikunnan määrä

alkoi kasvaa ja neurologian palvelu-

järjestelmä kehittyä maan kaikissa

osissa.

HISTORIIKKI 50 VUODESTA

Suomen Neurologisen Yhdistyksen

50-vuotishistoriikki valaisee neurolo-

gian syntyä, sen leviämistä Euroopas-

sa ja muualla maailmassa ja erityisesti

omassa maassamme. Suomen neuro-

logian alku ja kehitys käsitellään kir-

jassa kattavasti.

Teos kuvaa myös neurologisen

potilaan tutkimuksen ja hoidon

historiaa, neurologisen palvelujär-

jestelmän syntyä ja kehittymistä,

viiden yliopistoklinikan koulutus- ja

tutkimusprofi ilia sekä kansainvälisiä

kontakteja, SNY:n toimintaa kan-

sainvälisissä järjestöissä, yhdistyksen

verkottumista suomalaiseen tiedeyh-

teisöön ja yhteiskunnallisiin laitoksiin

sekä yhdistyksen jäsenten ammatti-

yhdistystoimintaa. Teoksen lopussa

tarkastellaan tulevaisuuden haasteita

ja etsitään niille ratkaisumalleja.

Kirjan toimituskuntaan ovat kuu-

luneet Eero Hokkanen, Markku Kaste, Matti Jokelainen, Reetta Kälviäinen, Jaakko Ignatius ja Anu Eräkanto.

MATTI HILLBOMILLE KIVALO-PALKINTO

Suomen Neurologisen Yhdistyk-

sen Erkki Kivalo -palkinto (10 000 €)

myönnetään Neurologipäivillä hen-

kilölle, joka on Kivalon viitoittamalla

tavalla edistänyt neurologian tavoit-

teita laaja-alaisesti tutkimuksen, ope-

tuksen, kliinisen taidon ja hallinnon

aloilla.

Tänä vuonna palkinnon sai Matti Hillbom. Hän on toiminut neurologi-

an professorina ja ylilääkärinä Oulun

yliopistossa ja Oulun yliopistollisessa

sairaalassa vuodesta 1990 lähtien.

Hillbom toimi tutkijana Alkon

biolääketieteellisessä tutkimusla-

boratoriossa 1966–1972. Lääkärinä

hän sovelsi heti hankkimaansa al-

koholifysiologista tietoa kliiniseen

lääketieteeseen ja erityisesti neuro-

logiaan. Pian hän julkaisikin merkit-

täviä havaintoja alkoholin käytön,

erityisesti humalajuomisen yhtey-

destä aivoverenkierron häiriöihin.

Nämä havainnot herättivät kansain-

välistä mielenkiintoa ja kiinnostusta

päihdeneurologiseen tutkimukseen.

Hillbom syvensi tietojaan ja taitojaan

toimimalla Karoliinisen sairaalan al-

koholisairauksien klinikan neurologi-

na, tutkijana ja kouluttajana vuosina

1980–1985.

Pääosa Hillbomin julkaisuista

käsittelee tavallisia neurologisia

kansantauteja, erityisesti alkoholisa-

irauksia. Aivoverenkierron häiriöt ja

aivovammat ovat olleet tutkimusai-

heina. Julkaisuluettelossa on yhteen-

sä 384 nimikettä, joista 172 on alku-

peräisjulkaisuja.

Hillbom on toiminut kliinisen neu-

rologian ja päihdesairauksien opet-

tajana jo 30 vuoden ajan ja saanut

tunnustusta opiskelijoilta erityisesti

ryhmäopetuksistaan ja kiinnostavista

interaktiivisista luennoistaan.

Neurologeja tarvitaan lisää

Suomen Neurologinen Yhdistys juhli 50-vuotista toimintaansa marraskuun alussa Neurologipäivillä. Yhdistyksen toiminta on dokumentoitu tuoreeseen

historiikkiin. Yhdistyksen Erkki Kivalo -palkinto myönnettiin professori Matti Hillbomille.

Ma

rja

Ha

ap

io

40 AVH 4/2011

41AVH 4/2011

�� !�� """�� #�

��

��

��

��

��

��

�� !��"#�� $� �� %$ �� $��%�� &'"'& (�'��"(�'�$�'"�)��'(�)�'*"'� &'"') "+�""��'+�""�'*"'$�� '*",

� �� "*�� $� �� "*$�� ,$�� #$��"*�� &'"'+ "*�&��"+�&�'*"'�� &'",' '%�%��(�+�'*"'

�� !��"#�� $� �� %$� �� &'"'( "�"*��""�"*�'*"'$�� '*",

42 AVH 4/2011

TUTKITTUA

Aivoverenkiertohäiriöön sai-

rastuneella kuntoutuksen ja

etenkin fysioterapian merki-

tys on suuri. Kuntoutuspolku alkaa

akuuttivaiheessa sairaalassa ja jat-

kuu aina toimintakykyä ylläpitävään

vaiheeseen asti kuntoutujan päästyä

jo kotiin. Toimintakykyä ylläpitävässä

vaiheessa fysioterapian toteutukses-

ta vastaa usein sosiaali- ja terveystoi-

mi ja sitä toteutetaan yksilö- ja ryh-

mämuotoisesti.

AVH-kuntoutujien ryhmämuotoi-

sesta fysioterapiasta on vain vähän

tutkittua tietoa. Turun ammattikor-

keakoulun kolme fysioterapeut-

tiopiskelijaa halusi perehtyä parem-

min AVH-kuntoutujien fysioterapiaan

ja he toteuttivat opinnäytetyön yh-

teistyönä Aivoliitto ry:n kanssa.

Opinnäytetyössä selvitettiin

ryhmäfysioterapian soveltuvuutta

aivoverenkiertohäiriökuntoutujille

sairastumisajankohta huomioiden.

Ryhmäfysioterapian soveltuvuutta ja

kuntoutujien siitä saamaa hyötyä tut-

kittiin havainnoimalla AVH-kuntou-

tujien ryhmäfysioterapiatilanteita.

Lisäksi haastatteluilla haluttiin selvit-

tää kuntoutujien oma subjektiivinen

kokemus ryhmäfysioterapiasta.

Opinnäytetyössä oli kaksi koe-

ryhmää (n=5, n=7), jotka koostuivat

AVH:n sairastaneista henkilöistä.

Ryhmät erosivat toisistaan sairastu-

misajankohdan mukaan. Ensimmäi-

sen ryhmän haastatelluilla koehen-

kilöillä oli korkeintaan kaksi vuotta

sairastumisesta ja toisen ryhmän sai-

rastumisajankohdat vaihtelivat 6–14

vuoden välillä. Molemmista ryhmis-

tä arvottiin kolme koehenkilöä, jotka

haastateltiin ja joiden toimintaa ha-

vainnoitiin tarkemmin ryhmäfysiote-

rapiatilanteissa.

Tuloksia analysoitaessa esiin

nousivat erityisesti seuraavat asiat:

jokainen haastateltu kertoi hyöty-

vänsä ryhmäfysioterapiasta ja kaikki

mainitsivat ryhmäfysioterapian hy-

väksi puoleksi yhdessä tekemisen.

Suurella osalla kuntoutujista edellä

mainitut tekijät liittyivät toisiinsa:

kuntoutujat kokivat hyötyvänsä ryh-

mäfysioterapiasta erityisesti sosiaa-

lisen kanssakäymisen ja vertaistuen

näkökulmasta.

Opinnäytetyön tekijöiden arvi-

on mukaan kaikki koehenkilöt eivät

kuitenkaan hyötyneet ryhmäfysio-

terapiasta riittävästi. Heistä osa olisi

tarvinnut huomattavasti enemmän

yksilöllistä ohjausta. Osa taas oli niin

hyväkuntoisia, että he olisivat hyöty-

neet lähinnä yleiskuntoa kohottavas-

ta perusliikunnasta.

Jos tasoerot ryhmän sisällä ovat

liian suuret, tehokasta ryhmäfysio-

terapiaa on vaikea toteuttaa. Sairas-

tumisajankohta ei siis ole oleellisin

tekijä, joka määrittää kuntoutujan

liikkumis- ja toimintakyvyn tason.

Vaikuttava tekijä on AVH:sta johtuvan

vaurion sijainti ja laajuus aivoissa, jo-

ka vaikuttaa liikkumis- ja toimintaky-

kyyn.

Myös neuropsykologiset oireet

vaikuttavat usein hyvin paljon ryh-

mässä toimimiseen ja ryhmäfysiote-

rapiassa selviytymiseen. Näiden oirei-

den havainnointi on vaikeaa, mutta

haastattelujen perusteella voidaan

todeta, että neuropsykologiset oireet

vaikeuttivat omatoimista ryhmässä

toimimista.

Ryhmäfysioterapian soveltuvuus

aivoverenkiertohäiriökuntoutujalle

riippuu vauriosta ja tätä kautta kun-

toutujan yksilöllisestä oirekuvasta

sekä liikkumis- ja toimintakyvystä.

Siihen vaikuttavat myös ryhmän ko-

ko sekä ohjaajan resurssit ja taidot.

Mikäli oirekuva on hyvin laaja ja liik-

kumis- ja toimintakyky rajoittunut,

ryhmäfysioterapia ei välttämättä ole

paras vaihtoehto tehokkaan kuntou-

tumisen kannalta. Kiitämme lämpi-

mästi tutkimukseen osallistuneita

kuntoutujia!

Opinnäytetyö: Ryhmäfysioterapian

soveltuvuus aivoverenkiertohäiriö-

kuntoutujille sairastumisajankohdan

mukaan. Opinnäytetyö julkaistaan

joulukuussa 2011 ja se on luettavissa

Theseus-verkkokirjastossa.

Joanna Myllymäki, Meeri Rokka ja

Jutta Vienonen ovat Turun ammatti-

korkeakoulun fysioterapeutti-

opiskelijoita.

JOA

NN

A M

YLL

YM

ÄK

I, M

EE

RI R

OK

KA

JA

JU

TTA

VIE

NO

NE

N

Ryhmässä kuntoutuenKuinka ryhmämuotoinen fysioterapia soveltuu AVH-kuntoutujille?

43AVH 4/2011

KO

RV

AA

MA

TO

N K

OV

AL

EV

Y L

IIKK

EE

LL

ÄV

IRP

I LUM

IMÄ

KI

Reino Vainionpää Etelä-Pohjanmaan aivohal-

vausyhdistys ry:stä sai innostusta kavereiden

liikuttamiseen ollessaan viime vuonna liikun-

tavastaavien koulutuksessa Kuortaneella. Yhdistyk-

sen liikunta- ja pelikerhoa Alavudella alettiin herä-

tellä henkiin vuosien hiljaiselon jälkeen. Niinpä hän

päätti kysyä Seppo Kuokan kanssa Lukkarinhovista

tiloja käyttöön. Kunta oli myötämielinen ja antoi tilat

käyttöön maksutta.

Yhdistyksessä liikuntatoiminnan aloittamista

kiiteltiin. Se on hyvä kannuste itsestä huolehtimi-

selle: ryhmä tarjoaa mielenvirkistystä, vertaistukea,

parempaa liikuntakykyä ja terveyttä. Porukan voima

on saanut liikkeelle semmoistakin väkeä, joka jää hel-

posti kotiin. Ääneen on sanottu, että ”kyllä kelepaa

ku pihasta haetaan” – kuljetuspalvelut ovat pelan-

neet vertaistuen voimin ja kyytejä on yhdistelty niin,

ettei paikalle pääsemisestä ole tullut kynnyskysymys.

Innostus on ollut valtavaa!

Ryhmä on kokoontunut vähän reilun vuoden ai-

na perjantaisin klo 16.00–18.00. Aluksi verrytellään

paikat tuoli- ja keppijumpalla sekä kohennetaan li-

haskuntoa kuntosalilaitteilla. Ne toimivat paineilmal-

la ja sopivat hyvin seniori-ikäisille helppokäyttöisyy-

tensä vuoksi. Yleensä jumppatuokio päättyy peliin,

joko bocciaan tai curlingiin. Tilat ovat niin monipuo-

liset, että toisinaan siellä lauletaan myös karaokea ja

tanssitkin siellä voisi pitää.

Sisäcurling on tällä hetkellä ykköslaji. Porukka on

treenannut sillä mielin, että tarkoitus oli osallistua

lokakuussa kisoihinkin Pajulahdessa. Kävi kuitenkin

niin, että kisoihin ei saatu riittävästi osallistujia ja ne

siirrettiin ensi keväälle. Seuraava tähtäin on siis siellä!

Kerhon väki osallistui syksyllä sauvakävelyn ME-

tapahtumaan Seinäjoella. Silloin he olivat mukana

ottamassa maailmanennätystä Ruotsista Suomeen

ministeri Paula Risikon suojelemassa tapahtumassa.

Lisäksi he osallistuivat Vaasan kerhon järjestämään

kalastustapahtumaan ja Lappajärven liikuntapäi-

vään muun yhdistysväen kanssa.

Kerholaiset ottivat kisatuntumaa myös liiton boc-

ciakisoissa kolmen joukkueen voimin. Se reissu oli lä-

hinnä ”opinto-” ja virkistysmatka. Siellä näki vanhoja

tuttuja, tuli uusia kavereita ja kannustihan kisa myös

lisää harjoittelemaan. Näillekin matkoille lähdetään

kimppakyydein, usein pikkubussilla. Samalla saavat

apua nekin, joiden liikkuminen on hankaloitunut.

Porukassa on potkua!

Alavudella on kokoontunut myös säännöllinen

kuukausikerho jo vuodesta 1988 lähtien. Kerhotoi-

minnan tukena on ollut myös ammattihenkilöitä,

jotka ovat tehneet vapaaehtoistyötä toimien ohjaa-

jina. Lisäksi kerhon väki on osallistunut kaupungin

järjestämään allasjumppaan, jota on toteutettu ker-

ran viikossa jo kuuden vuoden ajan. Siellä on kunnan

puolesta ohjaaja, mutta uintimaksu ja pieni lukukau-

simaksu jäävät itse kullekin kustannettavaksi.

Tervetuloa mukaan toimintaan - Yksin ei kannata

jäädä murehtimaan!

Virpi Lumimäki toimii

järjestösuunnittelijana Aivoliitossa.

Porukassa on potkua!

Se

pp

o K

uo

kk

aS

ep

po

Ku

ok

ka

Alavuden kerholaiset osallistuvat kaupungin järjestä-mään allasjumppaan kerran viikossa.

Jumppatuokion jälkeen päästään pelaamaan bocciaa.

44 AVH 4/2011

Yksilöllistä laitoskuntoutusta sekä avoterapioita, mm. fysioterapiaa, toimintaterapiaa ja neuro-psykologista kuntoutusta aivoverenkiertohäiriön sairastaneille välittömästi sairaalahoidon jälkeen ja myöhemmin.

Aivohalvauskurssi 23.5.–8.6.2012 Kurssi on Kelan kustantama ja sille voivat hakea Lounais-Suomen vakuutusalueella, mm. Turussa ja Tampereella asuvat. Haku on käynnissä.

Kysy lisää sinulle sopivista palveluistamme:kuntoutussihteeri Päivi Loukkaanhuhta puh. (02) 439 2327 tai sähköpostilla [email protected]

kuntoutuskeskus.fi

45AVH 4/2011

Yhteisöhoitoa � asumispalvelua � työtoimintaa

päiväkoti � esikoulu � steinerpedagoginen erityiskoulu

Kyläkatu 140, 15700 Lahti

(03) 8831 30, fax (03) 8831 315

info.sylvia-koti.fi

Sylvia-koti

Koti- ja kouluyhteisö erityistä huolenpitoa

tarvitseville lapsille ja nuorille

Palvelukodissa on alkanut 2009 kolme vuotta kestäväToiminnan iloa -projekti vapaaehtoistoiminnan käynnistämiseksi.Tervetuloa mukaan!

Palvelukoti muistihäiriöisille asukkkaille,Mäntyranta 32 paikkaa

[email protected]

46 AVH 4/2011

Yhdessä

POSTIA YHDISTYKSILTÄ

Aika, jonka olen saanut olla Ai-

voliitto ry:n (aik. Aivohalvaus-

ja dysfasialiitto ry) liittoval-

tuustossa Lapin alueen edustajana,

on antanut paljon tietoa ja virikkeitä.

Olen itse sairastanut aivoinfarktin lä-

hes 12 vuotta sitten, mutta vuosien

mittaan hyvin kuntoutunut. Nyt pu-

he ja kirjoituskin sujuvat ongelmitta,

mutta tiedän, ettei näin ole tapahtu-

nut kaikkien kohdalla.

Ensimmäinen nelivuotiskausi

2004–2007 sai minut entistä enem-

män kiinnostumaan AVH-sairastanei-

den asioista. Toisella kaudella 2008–

2011 puheenjohtajana toimiessani

uskoin jo tietäväni liittovaltuuston

tarpeellisuuden ja toimintatavat.

Liittovaltuustossa näkee tällai-

sen kattojärjestön kuten Aivoliitto

ry:n koko laajuudessaan ja oppii

näkemään sen toiminnan myös val-

takunnan tasolla. Esimerkkinä voisi

mainita mm RAY:ltä haettavat avus-

tukset ja projektirahat tai vaikkapa

kansanedustajista koostuvan stroke-

ryhmän.

Nämä ovat niin isoja ja laajoja

asioita, ettei niihin pystyisi mikään

yhdistys yksinään. Yhdistykset ovat

liiton jäseniä ja korvaamattoman

tärkeitä, juuri näiden edustajista liit-

tovaltuusto koostuu. Valtuustoon eri

alueitten edustajat voivat viestittää

käytännön tasolta tärkeiksi kokemi-

aan asioita ja myös tehdä niistä hal-

litukselle aloitteita, joista sitten liitto-

valtuusto päättää.

Liittovaltuustovuosien aikana

olen oppinut paljon tästä meidän

yhteisestä asiasta, aivoverenkierto-

häiriöistä ja niiden ehkäisemisestä ja

Valtuusto – näköalapaikka Aivoliiton toimintaan

jotakin myös SLI:stä eli kielellisestä

erityisvaikeudesta.

Surukseni olen välillä kuitenkin

huomannut sivullisten taholta täysin

väärää käsitystä liiton organisaati-

osta. Liittovaltuusto on jopa rinnas-

tettu ammattiyhdistysten vastaaviin

elimiin kaikkine poliittisine pomoi-

neen ja ongelmineen. Onpa kuvitel-

tu liittovaltuuston jäsenen saavan

palkkaakin. Nyt haluan oikaista nämä

väärinymmärrykset: kyllä jokainen

liittovaltuuston jäsen toimii täysin

vapaaehtoisena, matkakulut korvaa

Aivoliitto.

Parhaina esimerkkeinä jäsenyh-

distyksiltä tulleista aloitteista, jotka

liittovaltuusto on päättänyt, halu-

aisin mainita mm seminaarit ennen

valtuuston kokouksia sekä perheen-

jäsenen kevennetyn jäsenmaksun

liitolle. Edellinen tarkoittaa sitä, että

valtuuston jäsenet saavat ennen ko-

kousta tiivistetyn selonteon liitossa

meneillään olevista asioista. Jälkim-

mäinen tarkoittaa puolestaan sitä,

että jäsenyhdistykset voivat lisätä

jäsenmääräänsä päättämällä avus-

tajille ja perheenjäsenille vaikkapa

puolta pienemmän jäsenmaksun.

Merkittävin tämän kauden päätök-

sistä lienee kuitenkin liiton nimen

muuttaminen Aivoliitto ry:ksi monen

vuoden mietinnän tuloksena.

Toivonkin, että liittovaltuuston

jäsenille annettaisiin aikaa kerhoil-

loissa kertoa Aivoliitosta, jolloin

yhdistyksen jäsenet voisivat antaa

näille ”viestinviejille” hyviä ideoita ja

kehitellä tarpeellisia aloitteita halli-

tukselle toimitettaviksi. Koko maassa

on 12–15 liittovaltuuston jäsentä eri

alueilla väestömäärästä riippuen.

Kiitokset Aivoliitto ry:n johtohen-

kilöille hienosta ja arvostavasta suh-

tautumisesta meihin liittovaltuuston

jäseniin. Samalla kiitän valtuuston

jäseniä hyvästä toveruudesta ja aina

asiallisesta kokouskäyttäytymisestä.

Olen saanut teistä hyviä ystäviä.

Osa valtuuston jäsenistä jatkaa

seuraavat neljä vuotta, puolet meistä

vaihtuu nyt uusiin. Näin pitää olla, et-

tä vireys säilyy. Toivotan hyvää jatkoa

uudelle liittovaltuustolle Tove Jans-

sonin muumi-kirjan sanoin: ”..syksyn

verkkainen vaihtuminen talveen ei

ole ensinkään hullumpaa. Se on tur-

vaamisen ja huolehtimisen aikaa.”

Sirpa Kuukkanen

Liittovaltuuston puheenjohtaja

Lapin Aivohalvaus- ja afasiayhdistys ry

Pä

ivi S

ep

pä

-La

ssil

a

Sirpa Kuukkanen toimi Aivoliiton liit-tovaltuuston puheenjohtajana vuosina 2008–2011.

47AVH 4/2011

Etelä-Pohjanmaan aivohalvaus-

yhdistys ry juhli 30-vuotistoi-

mintaa 29.10.2011 Seinäjoella.

Aurinkoinen syyspäivä sai yli 100

juhlavierasta liikkeelle. Aloitimme

juhlalounaalla.

Yhdistyksen puheenjohtaja Ville Ruismäki toivotti juhlavieraat ter-

vetulleiksi. Avaussanoissa korostui

kerhojen tärkeä merkitys vertaistuen

toimijoina.

Juhlapuheensa aluksi Aivoliiton

toiminnanjohtaja Tiina Viljanen toi

esiin sen, että yhdistyksen juhlapäi-

vänä vietetään myös maailman AVH-

päivää. Hän toi esiin liiton ja yhdistyk-

sen tärkeän yhteistyön merkityksen.

– Tämä vuosi on EU:n vapaaeh-

toistoiminnan vuosi. Teemavuoden

aikana tuodaan esille vapaaehtois-

työn yhteiskunnallista merkitystä ja

kannustetaan entistä useampia osal-

listumaan siihen. Yhdistysten ja ker-

hojen toimintaan olisi tärkeää saada

yhteiskunnallista tukea. Valitettavan

vähän tuetaan paikallisia toimijoita.

Tarvitaan ihmisiä, jotka haluavat lait-

taa itsensä likoon yhteisten asioiden,

arjen sujumisen ja virkistyksen mer-

keissä. Vertaistuki on järjestelmällistä

tukitoimintaa kahden ihmisen välillä

tai ryhmissä, perustuen samankal-

taisten elämänkokemusten ja elä-

mänvaiheiden tukemiseen, Tiina Vil-

janen sanoi.

Toiminnanjohtajan mukaan yh-

distyskentällä tarvitaan voimaa ja

yhteistyötä. Yhteistyötä tarvitaan

myös eri liittojen sekä kansainvälisel-

lä tasolla.

– Aivoliitto, jonka tehtävänä on

jäsenyhdistysten toiminnan tukemi-

nen, oikeuksienvalvonta, vaikuttami-

nen ja viestintä. Liitto on paljon var-

tijana, kenttä on laaja ja tekijäjoukko

suppea. Tärkeää on kuitenkin, että

viesti liiton ja yhdistysten välillä on

yhtenäinen ja oikea, Tiina Viljanen

korosti.

– Olkaa edelleenkin, kuten eilises-

sä, eteläpohjalaisia käsitelleessä Ylen

Teema-ohjelmassa sanottiin, rehtejä,

suorasukaisia, kiivaita ja jääräpäisiä

viestin viejiä.

Seinäjoen apulaiskaupunginjoh-

taja Hannu Jokiranta korosti pu-

heessaan yhteistyön merkitystä eri

yhteisöjen ja kolmannen sektorin

toiminnan kannalta tärkeiksi. Kunnat

ja perusterveydenhuolto tulevat kas-

vamaan, jolloin yhdistyksen panos

vertaistuen antajana on tervetullutta

toimintaa.

– Yhdistysten ja järjestön toimin-

nassa vähintään yhtä tärkeää kuin

vaikuttamistyö on yhteisöllisyyden

luominen ja yhdessä olo. Tätä työtä

Etelä-Pohjanmaan aivohalvausyhdis-

tyksessä on tehty suurella sydämellä,

Hannu Jokiranta sanoi.

Järjestösuunnittelija Carita Sink-konen yllätti Pohjanmaan murteella

kehumaan yhteistyön sujuvuutta.

Tälläänen krossaava puhe sai meirät

haltioohinsa ja uskomaan, taitaa likka

tykätä työstänsä täällä Pohjanmaan

lakeuksilla!

Kauniista ja heleästä laulusta

vastasi Amanda Peltola ja säestäjä

oli Raine Rautanen. Yhdistyksen jä-

sen Rauha Soini Alavudelta pakinoi

mummojen touhuista. Historiikin luki

Maire Valli. Viirillä muistettiin Carita Sinkkosta, Helena Saartenojaa ja

Orvokki Aaltoa. Kiitossanat lausui

Anne Saunamäki. Lopuksi oli tarjolla

kakkukahvit.

Kiitämme lämpimästi sosiaali- ja

terveysministeri Paula Risikkoa, lii-

ton edustajia Tiina Viljasta ja Carita

Sinkkosta, Seinäjoen kaupungin-

johtaja Hannu Jokirantaa, esiintyjiä

Amanda Peltosta ja Raine Rautasta,

jäsen Rauha Soinia sekä yhdistyksiä

ja yhteisöjä.

Maire Valli

Etelä-Pohjanmaan

aivohalvausyhdistys ry

Juhlat Pohjanmaalla

Päijät-Hämeen aivohalvaus- ja afasiayhdistys ry:n

sääntömääräinen vuosikokous pidetään Lahden

Invakeskuksessa, Hämeenkatu 26 A 3. krs. 28.3.2012

klo 13.00. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kahvi-

tarjoilu. Tervetuloa!

Hallitus

Kutsu vuosi-kokoukseen

48 AVH 4/2011

Aivoliiton tämänvuotiset SM-

bocciakisat kisaaltihin lep-

poosissa etelä-pohojalaas-

tunnelmissa Koskenkorvan urheelu-

talolla lauantaina 12.11.2011. Kisojen

isäntänä toimi Etelä-Pohjanmaan

aivohalvausyhdistys. Kisaamahan oli

lähteny ennätykseelliset 11 joukku-

etta, joten otteluuta oli koko päivälle

tierossa komiat 55! Joukossa oli myös

uusia joukkueita.

Niinhän siinä sitten kävi, notta

mestaruus ja kiertopalakinto jäivät

Etelä-Pohojanmaalle, Seinäjoen seu-

dun kerhon voittoosalle joukkueelle

(18pist.), jossa kisasivat Einar Heins-tröm, Seppo Alahukkala ja Tapani Saarinen. Hyväksi kakkoseksi tuli

Pirkanmaan AVH II-joukkue (16pist.)

pelaajina Olli Mäkinen, Pekka Im-monen, Risto Ahlman ja koloman-

nen sijan vei Satakunnan afasia- ja

aivohalvausyhdistys (12pist.), jossa

olivat mukana Kauko Vesanto, Reijo Rintamaa ja Taisto Tontti.

Trahteerauksesta vastasivat Er-

Seinäjoelle voitto SM-bocciassa

kin Enkelit: Hanna, Ella, Ritva-Liisa,

Marjatta, Liisa ja Meeri, arvanmyyji-

nä toimivat Maila ja Eila.

Erityyskiitokset erinomaasesti su-

juneista kisoosta päätuomarille Toi-mille, Raimolle, Pentille, Veikolle,

Jarille ja sihteerinä toimineelle Sir-kalle (Kurikan Invalidit).

Komiat kiitokset myös kaikille ki-

lipaalijoille sekä kannustusjoukoolle!

Ja tähän loppuhun vaatimattomasti:

hyvää me yritettihin, mutta priimaa

pakkas tulemahan!

Kirjootuksen väsäs ”kisojen Mishka-

maskotti” järjestösuunnittelija Carita

Sinkkonen.

Ca

rita

Sin

kk

on

en

SM-bocciakisojen parhaimmisto löytyi Seinäjoelta, Pirkanmaalta ja Satakunnasta.

Suomen HCP Golf ry järjestää

kuntolomia yhteistyössä Hyvin-

vointilomat ry:n kanssa Raha-

automaattiyhdistyksen tuella. Lomien

ajankohdat ovat 13.–18.5.2012, 17.–

22.6.2012 ja 12.–17.8.2012 ja loma-

kohteena Urheiluopisto Kisakeskus

Uudellamaalla.

Kohderyhmänä ovat pitkäaikais-

sairaat ja heidän perheenjäsenensä/

avustajansa. Kuntoloma sopii henki-

lölle, joka voi liikkua kävellen ainakin

lyhyitä siirtymisiä. Golfopetus tapah-

tuu Urheiluopisto Kisakeskuksen lä-

hipeliradalla ja Ruukkigolf-kentällä.

Kuntoloman 5 vrk (sisältäen ma-

joituksen kahden hengen huoneessa

täysihoidolla sekä ohjelmassa olevan

opetuksen) omavastuuosuus on 190

€ /hlö.

Kuntolomalle haetaan Hyvinvoin-

tilomat ry:n hakulomakkeella. Loma-

ke on saatavissa joulukuusta alkaen

Suomen HCP Golf ry:n sivuilta osoit-

teessa www.suomenhcpgolf.fi .

Lomatuen hakijana tulee olla

vammainen henkilö, mutta muut

hakemuksessa olevat henkilöt voi-

vat olla perheenjäseniä tai avustaja.

Koska tuettu loma myönnetään talo-

udellisin, sosiaalisin ja terveydellisin

perustein, tulee hakijan täyttää ha-

kemus täydellisesti. Puutteellisia ha-

kemuksia ei käsitellä. Sieltä saa myös

lisätietoja.

Lisätietoja saa myös sähköpostit-

se [email protected] tai soitta-

malla 0440 533 804.

Hakemukset tulee palauttaa vii-

meistään 1.4.2012 mennessä osoit-

teeseen: Suomen HCP Golf / Kari

Heikkilä, Kuikkakuja 5 D 22, 10320

Karjaa.

Lisätietoja:

www.suomenhcpgolf.fi

www.kisakeskus.fi

www.ruukkigolf.fi

Erityisryhmien golfpainotteiset kuntolomat 2012

49AVH 4/2011

Lähetä postiaYhdessä – postia yhdistyksiltä -sivulle yhdistykset voivat lähettää tekstejä ja ku-

via esimerkiksi toiminnastaan, merkkipäivistään, tärkeistä tapahtumistaan tai

toimintavinkeistään muille yhdistyksille. Terveiseni-palstalle voi kirjoittaa yksit-

täinen henkilö oman selviytymis- ja voimaantumisvinkkinsä muille – mikä on

auttanut jaksamaan? Mitä suosittelet muille?

Lyhyet tekstit (enintään 2 700 merkkiä väleineen) ja kuvat (jpg-muodossa) toi-

mitetaan sähköpostitse lehden toimituspäällikölle osoitteeseen paivi.seppa-

[email protected] . Kuviin mukaan tiedot kuvatekstiä varten ja tieto kuvaajasta.

Toimitus valitsee julkaistavan aineiston ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. Lehteen

1/2012 tarkoitetut aineistot 27.1.2012 mennessä. Lehden teemana on Muuttuva

terveydenhuolto.

Muutoksen neljä huonetta

on teoria, jonka on luonut

ruotsalainen psykologi, tut-

kija ja kirjailija, FT Claes Janssen. Sen

avulla voi käsitellä niin isoja kuin pie-

niäkin elämän muutostilanteita.

Keravan AVH-kerholaiset rakensi-

vat ohjattuna teorian mukaiset huo-

neet ja löysivät menetelmästä tavan

analysoida kokemuksiaan, myös sai-

rastumistaan. Kun sairas ensin me-

nettää tyytyväisyyden, hän putoaa

pimeään kieltämisen huoneeseen

eikä usko, että näinkin voi tapahtua.

Hän näkee tulevaisuuden sairauden

kanssa synkkänä ja kapinoi sitä vas-

taan.

Vähitellen syntyy hämmennys ja

lukuisat kysymykset risteilevät mie-

lessä. Sitten alkaa kuntoutus ja sen

myötä syntyy uusi innostus ja ihmi-

nen alkaa löytää vastauksia kysymyk-

siinsä. Tässä vaiheessa sairastunut

näkee jo valonpilkahduksia ja niiden

innoittamana avautuu pikkuhiljaa

portti uuteen elämään ja lopuksi voi

koittaa jo tyytyväisyys ja uuden tilan-

teen hyväksyminen.

Tyytyväisyyden voi toki menet-

tää paljon pienemmästäkin syystä.

Kun on vaikkapa motivoinut itsensä

lähtemään kävelylenkille ja alkaa-

kin sataa, aluksi kiukuttaa. Voi vaik-

ka ajatella, ettei ikinä mene lenkille.

Sateen loputtua on jo seilannut läpi

hämmennyksen ja keksinyt muuta

kivaa tekemistä ja saavuttanut taas

tyytyväisyyden tilan.

Kerhossa pohdittiin myös tilan-

netta, jossa kotoa lähteminen, vaik-

kapa kerhoon tai muualle, on vaike-

aa. Ensin tulee sellainen olo, että ei

kyllä halua mennä mihinkään, eikä

nähdä ketään. Haluaa vain ”mörtsätä”

kotona. Kun sitten kuitenkin lähtee

liikkeelle, siirtyy taas hämmennyk-

sen kautta innostumisen tilaan ja vä-

hitellen syntyy tyytyväisyys: ”Olinpa

reipas, kun lähdin ja minulla oli vielä

kivaakin”.

Näiden esimerkkien avulla voi

kuvailla tätä menetelmää, joka antaa

ihmiselle työkalun käsitellä ja ym-

märtää elämän monenlaisia muu-

tostilanteita ja omia tuntemuksiaan

ja tunteitaan elämän myllerryksissä.

Kerholaiset olivat tyytyväisiä tutus-

tuttuaan neljän huoneen menetel-

mään.

Lisätietoja menetelmästä:

http://www.neljahuonetta.fi /menetelma/

Erja Johansson

Keski-Uudenmaan

aivohalvausyhdistys ry,

Keravan kerho

Neljän huoneen avulla voi käsitellä tunteitaan

Ha

rry

Jo

ha

nss

on

50 AVH 4/2011

Kiinteistö Oy KissantassuPL 2000, 33521 Tampere

puh. 050 304 0146

Korsholms KommunMustasaaren Kunta

www.ipty.fi

www.vtkl.fipuh. (09) 350 8600

Tilitoimisto Liisa Aaltonen Ky

Merimiehenkatu 16 A 1, Uusikaupunkipuh. 02-841 3247

LUMON OY

TAMMELANKUNTAwww.tammela.fi

Simon ApteekkiRatatie 8, Simo

puh. 016-266 009

Kuopion ToriapteekkiHaapaniemenkatu 24-26, Kuopio

puh. 017-287 6601

Supermaster KyTimo Hentunen, puh. 09-143 703

www.supermaster.fiKauppakorkean kurssit

E-P KarppinenKievarintie 26, Rajamäki

puh. 0400 695 931

Ämmän Betoni OyLomakyläntie 3, Suomussalmi

puh. 08-617 900

SATU-KOTI OYRäiskylänkatu 12, 11120 Riihimäki

puh. 050 5912 185 www.satu-koti.fi

FEORA OY ABIndustriområdet

66900 NykarlebyTel. 06-781 7430, fax 06-722 0404

Maanrakennus Lindqvist Oy

Uusi Porvoontie 1623, 01190 Box puh. 0400 481 024

Kotkan Kontio ApteekkiEteläinen Karjalantie 9, Kotka

puh. 05-2200 440

www.laakkonen.fi

Luotettava energiakumppani.

helen.fi

Turun Vapaavarasto Oy

Tuontikatu 7, Turkupuh. 02-2779 999

APILA APTEEKKIAjokatu 83, Lahtipuh. 03-876 220

Taksiautoilija Tuula Järvinen

07560 Pukkila, puh. 0400 493 316

KuljetusliikeJ & H Ohtonen Ky

Kärenpääntie 28, Kuhmopuh. 050 3381 172

Röntgen-, ultraääni- janivelmagneettikuvauksia

SAVON ULTRAMAMMAT OYAjanvaraus p. 044 56 24 111

ALAVUDENFYSIKAALINEN HOITOLAITOSFysioterapeutti SEIJA MATIKAINEN

Kuulantie 5 G, 63300 Alavuspuh. 06-5111 224, 040 512 7134

Paraisten ApteekkiRantatie 24, Parainenpuh. 02-454 4001

51AVH 4/2011

Yhdistykset alueittain

LÄNSI-SUOMEN ALUEjärjestösuunnittelija Carita SinkkonenHämeenkatu 13 B, 33100 TAMPEREp. 050 3089 095

[email protected]

Kyrönmaan seudun kerhoOrvokki Aalto Kannaksentie 2 A 8, 66400 Laihia p. 040 591 8066

Lapuan AVH-kerhoLapuan terveyskeskus/fysioterapia p. 06 4384 872

Nuorten/työikäisten kerho HäjyysetAnne Saunamäki, p. 040 5390012 Seinäjoki

Seinäjoen seudun kerhoHelena Saartenoja Keski-Nurmontie 481, 60550 Nurmo p. 050 [email protected]

Tukihenkilö vastuuhenkilöHelena SaartenojaKeski-Nurmontie 481, 60550 Nurmop. 050 [email protected]

Vaasan kerho Ville Ruismäki Erämiehenkatu 46, 65370 Vaasa p. 0400 562 434 [email protected]

Ähtärin kerhoMerja Alkup. 040 736 [email protected]

JÄMSÄN SEUDUN AIVOHALVAUS- JA OMAISYHDISTYS RY

Arja Maunula Säterintie 1 as 1, 42100 Jämsä [email protected]

Jämsän seudun aivohalvaus- ja afasiakerho

Aino Mäyränen Niemolankatu 2, 42100 Jämsä p. 014 713 508, 0400 443 836

Kalakerho lieroAarne Leppänen Kalliorinteentie 8, 42300 Jämsänkoski p. 014 744 632, 0400 773 264

JÄRVISEUDUN AIVOHALVAUSYHDISTYS RYMauri Koivisto Jussilantie 150, 62950 Paalijärvi p. 06 557 4664, 040 589 0284 [email protected]

KESKI-SUOMEN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Päivi Littunen Kantotie 5, 40530 Jyväskylä p. 050 535 2930 (k. iltaisin) [email protected]

Hankasalmen kerhoPia Kolehmainenp. 0400 467 499

Joutsan kerhoSatu Nokelainenp. 041 490 8792

Jyväskylän kerhoPäivi Littunen, ks. yhdistyksen tiedot

Keuruun kerhoSatu Hyyryläinen, p. 040 704 5834

Luoteisen Keski-Suomen kerhoTuulikki Poser-Hirvi Paavontie 50, 43100 Saarijärvi p. 0400 796 745 [email protected]

Nuotta-kerhoHanna Kirjavainenp. 050 353 0648 (ilt. ja vkl)

ETELÄ-POHJANMAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Järjestötalo, Kauppakatu 1, 60100 Seinäjoki p. 06 4141 122 Ville Ruismäki (pj.) Erämiehenkatu 46, 65370 Vaasa p. 0400 562 434 [email protected] Orvokki Aalto (siht.), p. 040 591 8066 Kannaksentie 2 A 8 66400 Laihia

Alavuden kerho Eija ViitamäkiPekantie 11, 63400 Alavus [email protected] Työnumerosta minut tavoittaa varmimmin päivisinma-to klo 8–16 ja pe klo 8–14.15p. 06 415 7643 ja 040 723 9477

Isojoen kerhoTiina Pitkäkoski Kärjenkoskentie 865, 64820 Kärjenkoski p. 06 229 9715 (t), 06 263 9132

Kauhavan AVH-kerhoKauhavan terveyskeskus/fysioterapia p. 06 2412 4528

Kurikan kerhoErkki Koivuluoma Antilantie 58, 61310 Panttila p. 06 453 5019

AFAATIKOT JA OMAISET RYAFATIKERNA OCH DERAS EGNA RF

Keijo Alen (pj.) p. 040 516 4249 [email protected] Pirjo Piensalmi (siht) Palkkatilankatu 1 D 87, 00240 Helsinki p. 0440 813 029 [email protected]

AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RYAFASI- OCH HJÄRNFÖRLAMNINGS FÖRENING RF.

www.aivohalvaus.netVipusentie 3, 00610 Helsinki Heidi Eloranta (tj) p. 040 540 8884 [email protected] Liikunnan yhteyshenkilö Kauko Karila Mustanhalssinkuja 14 A, 00760 Helsinki p. 09 389 2106 [email protected]

Itä-Uudenmaan aivohalvaus- ja afasiakerho/Östra Nylands stroke- och afasiklubb

Matti HallikainenKaakkoispolku 8 C 10, 06400 Porvoop. 045 133 1392Maila Hallikainen p. 044 2730 392 [email protected] Liikunnan yhteyshenkilö Matti Hallikainen, ks. tiedot yllä

Loviisan kerho Lasse Gröndahl p. 0500 496 995

[email protected] Liikunnan yhteyshenkilö Lasse Gröndahl, ks. tiedot yllä

Kalakillet Juha Relander p. 050 4625 464

Svenska afasiklubben Håkan Serén Kilavägen 31, 25750 Kila p. 0400 512 077

Uudenmaan työikäisten AVH-ryhmä Riitta Seppänen p. 040 750 8290 [email protected]

KESKI-UUDENMAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

www.yhdistysverkosto.net/AVH.html Ritva Peevo (pj) p. 040 502 9553 [email protected] Hanni Koljonen (siht) Porvoonkatu 1 C 37, 04200 Kerava p. 040 7068 059 [email protected]

Hyvinkään afasia- ja aivohalvauskerho Harri Hämäläinen Vaarinkatu 2 as 7, 04400 Järvenpää p. 040 7461181 [email protected]

Järvenpään afasia- ja aivohalvauskerho ks. Harri Hämäläisen tiedot yllä

Keravan kerho Hanni Koljonen, katso yhdistyksen tiedot

Mäntsälän aivohalvaus- ja afasiakerho Pirjetta Salenius Leppämaantie 26 B 9, 04600 Mäntsälä p. 050 3025860 [email protected]

Nurmijärven aivohalvaus- ja afasiakerho Kalle Kinnari Myllärinrinne 2 C 21, 01800 Klaukkala p. 09 879 8118, 041 545 2917 [email protected]

LOHJAN SEUDUN AIVOHALVAUS- JA AFASIA-YHDISTYS RY

Hely Ojanen (pj) Nummelantie 83 A 6, 08100 Lohja p. 050 555 2945 [email protected]

LÄNSI-UUDENMAAN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY VÄSTRA NYLANDS AFASI- OCH STROKEFÖRENING RF.

Markku Soinio (pj) Viherlaaksonranta 14 A 1, 02710 Espoo p.040 5691 401 [email protected] Liikunnan yhteyshenkilö Pekka Lehtonenp. 040 050 4443

Tapiolan kerho Markku Soinio, katso yhdistyksen tiedot

Karjaan kerho/Karis-klubben Gunnel Törnroth Gammelbyvägen, 10330 Billnäs p. 019 230 432

Kirkkonummen kerho Eija Alanko Emännäntie 16, 02400 Kirkkonummi p. 09 2968 3234 Leena Laaksonen p. 09 2968 3033 Leena Lewis Dragetintie 90, 02400 Kirkkonummi p. 09 2984 321

VANTAAN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Raimo Nikkanen (pj) Ojahaantie 13 C 38, 01600 Vantaa p. 040 730 4973

ETELÄ-SUOMEN ALUEjärjestösuunnittelija Veijo Kivistö, p. 040 5430 009Malmin kauppatie 2600700 [email protected]

52 AVH 4/2011


Sotkamon aivohalvaus- ja afasiakerhoAnna-Liisa Lustila Taavelinjoentie 34, 88600 Sotkamo p. 044 514 1044

Suomussalmen kerhoMauno JunkkariSiikarannantie 17 89600 Suomussalmi p. 0400 281 376

Utajärven kerhoMirja Haataja Komulantie 10, 91600 Utajärvi p. 08 542 1515, 040 764 2637

KESKI-POHJANMAAN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Liisa Passoja Matruusinkatu 4 A 1, 67100 Kokkola p. 0400 567 306 [email protected]

Boccia-kerhoJohan Paananen Saukontie 36, 67800 Kokkola p. 06 828 7270, 050 353 1485

Kalajoen kerhoAino Ojala Kehätie 38, 85100 Kalajoki p. 08 462 112, 050 518 5593

Pietarsaaren kerhoMerja Göös Idmanninkatu 5, 68600 Pietarsaari p. 0400 669 306

Puutyökerho, vesivoimistelu ja ATK-ryhmäLiisa Passoja (ks. yhdistyksen tiedot)

MIKKELIN SEUDUN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Helena Valkama (sihteeri) Lehmuskatu 41, 50120 Mikkeli p. 044-2118838 [email protected]

Juvan afasiakerhoMarja-Leena Manninen Pursialantie, 51900 Juva p. 0400 702 933

Kangasniemen aivohalvaus- ja afasiakerho

Simo Komppa Pallokuja 2 A 8, 51200 Kangasniemi p. 015 431 770

Mikkelin aivohalvaus- ja afasiakerhoRaili Paunonen Koivulantie 11, 50770 Korpikoski p. 050 547 47 73

Mäntyharjun aivohalvaus- ja afasiakerhoHilppa Tuominen Tuomimäentie 134, 52700 Mäntyharju p. 050 327 6675

Nuotta-kerho yhteys Helena Valkamaan, ks. yllä

Pieksämäen afasiakerho Hilkka Larinoja p. 0400 252 683

PIELISEN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

http://pielisenaivohalvaus.nettisivu.org Anna-Leena Yli-Hakola (pj.) Purolantie 12 as 10, 81720 Lieksa p. 040 734 1579 Hannu Härkönen (siht.) Lähdetie 11, 81700 Lieksa p. 040 735 [email protected]

Nurmeksen aluekerhoMatti Sormunen Tuomaankatu 2 A 13, 75500 Nurmes p. 045 313 [email protected]

Perjantaikerhoks. Anna-Leena Yli-Hakola

ITÄ-SAVON AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Vilho Nousiainen Kiertokatu 6, 57230 Savonlinna p. 015 557 546

Parikkalan kerhoSatu Suojasalo Ryhjäntie 2, 59530 Mikkolanniemi p. 0400 214524

Rantasalmen aluekerhoSeija Nerg Lipposenpolku 2 A 4, 58900 Rantasalmi p. 040 823 2671

Savonlinnan aluekerhoUlla-Riitta Waltari-Seppänen Mertatie 4 b 13, 57120 Savonlinna p. 050 572 6895

KAINUUN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Terttu Härkönen Tahvintie 4, 88380 Mieslahti p. (08) 873 100, 050 359 6648

Kajaanin aivohalvaus- ja afasiakerhoTerttu Härkönen Ks. yhdistyksen tiedot

Kuhmon aivohalvaus- ja afasiakerhoSolmu Merentie Kainuuntie 73 A 1, 88900 Kuhmo p. (08) 655 1162

PIRKANMAAN AVH-YHDISTYS RYwww.piravh.fi Matti Pelttari Papinkatu 16 A 4, 33200 Tampere p. 0400 876 646 [email protected] Toimisto: p. 0400 608 284 (arkisin klo 10 - 16)Pellervonkatu 9, 33540 Tampere [email protected]

Hämeenkyrön SisukkaatHelvi-Elina NissenNeitsytpolku 6, 39200 Kyröskoskip. 040 704 5156

KalakeisaritJorma Valkamo p. 040 720 9849

Mouhijärven kerhoLillian Simola p. 050491 0412

Mäntän kerho ”Sisupussit”Tapio Latonen p. 0500 783 096

Nokian kerhoArja Kortesoja Sasi-Palkontie 135/5, 39130 Sasi

Nuotta-kerhoRaija Hannonen p. 040 522 5121 [email protected]

Parkanon kerhoLeo Rikala Mäkipääntie 23, 39700 Parkano p. 03 448 2743, 040 523 3892

Sastamalan seudun kerhoRitva Heikkonenp. 0400 222 736

Valkeakosken seudun kerhoTimo Lahtinen Vääränkoivuntie 6 as 36, 37630 Valkeakoski p. 040 719 3392

Ylöjärven kerhoKaija Mäkelä p. 044 506 7790

SATAKUNNAN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Esa Mäkinen p. 02 633 2444, 0400 590 219 [email protected]

Euran aivohalvaus- ja afasiakerhoRitva JärvinenLassenkuja 1, 27500 Kauttuap. 02 865 1034

Huittisten aivohalvaus- ja afasiakerhoHeikki Ketonen p. 044 375 0534 Torkinkatu 18, 32700 Huittinen

Kankaanpään aivohalvaus- ja afasiakerhoSinikka Munkki Paasikivenkatu 7 A 9, 38700 Kankaanpää p. 0400 621 280

Luontokerho SatarökkäätKauko Vesanto p. 040 580 1371

Noormarkun aivohalvaus- ja afasiakerho Tuija Mannila Erkintie 24 as 4, 29600 Noormarkku p. 0400 366673

Porin kerhotEsa Mäkinen p. 02 633 2444, 0400 590 219 [email protected]

Raumbaat Pirjo Eilola p. 050 [email protected] Veli-Pekka Raulap. 0400 697599

Rauman aivohalvaus- ja afasiakerhoTuire Leskinen Meijeritie 17, 27230 Lappi, p. 0400 325148

TURUN SEUDUN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Anne Auramo p. 044 320 7878 (iltaisin) tai [email protected] (jäsenasiat)

Laitilan kerhoAsko Virtanen Hannuksentie 3 D, 23800 Laitila p. 050 536 4648 [email protected] Perävainio p. 02 865 538, 0400 599 432

Länsi-Turunmaan kerho / Pargas stroke-klubben

Harold Henriksson, tel. 050 516 6520 [email protected] Birgitta Rittinghaus tel. 050 414 5081

Mynämäen aluekerhoReino Kairavuo Kaivattulantie 15, 23120 Mietoinen p. 050 337 0688

Nuora Leena Suma p. 044 013 1071

Salon aluekerhoLiisa Hammarberg (pj.) Kokkilantie 329, 25230 Angelniemi p. 0044 586 3170 [email protected] Riitta Lamminen (siht.) Korvenkyläntie 690, 25520 Perniö as. p. 02 7355 717, 044 2854210 [email protected]

SiimasimputEero Ojaranta p. 0400 875 890

Someron aluekerhoArmi Elo, p. 02 779 9450(t), 044 375 7910 (k)

KAINUUN, POHJOIS-POHJANMAAN ALUE JA ITÄ-SUOMEN ALUE

järjestösuunnittelija Risto Lappalainenp. 040 5437 290Kauppakatu 34 A 987100 [email protected] Vastuualue: tuettu lomatoiminta

53AVH 4/2011


Lappeenrannan HUU-HAA HALVATUT -kerho

Maija Myllymäki Jokitie 5 X 2, 54410 Ylämaa p. 041 434 [email protected]

KANTA-HÄMEEN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Sisko Päivärinta (pj) Loukastenharju 36, 13270 Hämeenlinna p. 0400 975 [email protected]

Forssan aluekerhoTuula Rantala p. 03 4191 2760tuula_rantala@surffi .net

Kanta-Hämeen AVH-juniorit aluekerho ks. Taina Metsberg

Lopen AVH-kerhoJaana Karmala-Vanamo Viertotie5 A1, 12700 Loppi p. 040 757 4761 [email protected]

Riihimäen aluekerhoTaina Metsberg Halavantie 1 as 6, 21380 Aura p. 040 769 1355 [email protected]

KYMENLAAKSON AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Pirjo Häkkinen Kyntäjäntie 8, 45120 Kouvola p. 040 834 8883 [email protected]

Haminan kerhoEsa Vitikainen Panimokatu 2 a B 13, 49400 Hamina p. 040 547 [email protected]

Hierontakerho (Kouvolan Veturissa) Elma Mäkinen Näkintie 27, 45700 Kuusankoski p. 0400 335 097

ETELÄ-SUOMEN ALUEjärjestösuunnittelija Satu LukkaKauppamiehenkatu 4, 2. krs45100 KOUVOLA040 526 2855

[email protected] Vastuualueet: Kielellinen erityisvaikeus ja sosiaaliturva

ETELÄ-SAIMAAN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

http://yhdistykset.etela-karjala.fi /halvaus Pekka Jurvanen Kiesiläntie 2, 54800 Savitaipale p. 0400 553 560 [email protected]

Imatran [email protected] s.posti muuttuu 31.12.2011 [email protected]

POHJOIS-KARJALAN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Marja Paavonkallio Tikkamäentie 7 C 15, 80200 Joensuu p. 050 561 5683 [email protected]

Enon aivohalvaus- ja afasiakerho Sirkka Räty Kanavantie 7 B 15, 81200 Eno p. 050 409 8394 [email protected]

Enon aivohalvaus- ja afasiakerho liikunnan yhteyshenkilöSirkka Räty, ks. tiedot yllä

Heinäveden aivohalvaus- ja afasiakerhoTaina Huurinainen Parkintauksentie 5 B, 79700 Heinävesi p. 040 5224 261 [email protected]

Joensuun tiistaikerho Matti Mönttinen Rapakkokuja 4 80710 Lehmo p. 044 073 3735

Keski-Karjalan aivohalvaus- ja afasiakerho Pirkko Kinnari Verkkotie 7, 82500 Kitee p. 050 412 6095

Kontiolahden aivohalvaus- ja afasiakerhoArja Kauppinen Jussiluodontie 14, 80780 Kontioniemi p. 0400 429 966 [email protected]

LiikuntakerhoMatti Räty Somerotie 19 a 1, 80230 Joensuu p. 050 3578686 [email protected]

Nuotta-kerho Annikki Hämäläinen Kalevankatu 15 A 4, 80110 Joensuup. 0500 274651 [email protected]

Outokummun aivohalvaus- ja afasiakerho Lilja Surakka Koulutie 6, 83500 Outokumpu p. 050 544 1115 [email protected]

Polvijärven aivohalvaus- ja afasiakerhoMaire Sormunen Kansantalontie 12 A 1, 83700 Polvijärvi p. 013 634 641, 0500 176 875

Tarina-kerhoTarja VarisKaspilantie 55, 82120 Keskijärvip. 050 567 [email protected]

TukihenkilövastuuhenkilötMaire Kivimäki Kirkkokatu 32 B 22 p. 013 224 776 tai 050 520 3987 [email protected]

Sirkka Räty Kanavantie 7 B 15, 81200 Eno p. 050 409 8394 [email protected]

POHJOIS-POHJANMAAN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Jukka Rinne (pj) p. 0400 284 133 [email protected] Dunder (tiedottaja)p. 040 861 8621 [email protected]

Kuusamon kerho Marja-Leena Laine p. 040 730 2354 [email protected]

Muhoksen kerhoSinikka Karppinen p. (08) 558 70 208 (päivisin) [email protected]

Oulun afasiakerhoSeppo Toivanen p. 040 556 2882

Tyrnävän kerhoSeija Mällinen Tyrnävän kunta, Kunnankuja, 91800 Tyrnävä p. 08 545 0204

POHJOIS-SAVON AIVOHALVAUSYHDISTYS RYTulliportinkatu 25 B 2. krs 70100 Kuopio p. 044 382 2350 (puheenjohtaja), p. 044 382 2351 (sihteeri) [email protected] www.psav-avhy.yhdistysavain.fi Oili Holopainen (puheenjohtaja) Suokatu 24 A 2, 70100 Kuopio p. 044 537 6021 [email protected]

Kosken aivoparkkiKaija Mustonen Mäntyjärventie 110 A, 73730 Losomäki p. 017 620 329

Kuopion aluekerho Pirjo Keinänen Haapaniemenkatu 13 A 4, 70700 Kuopio p. 040 542 3322

Nilsiän parkkiaivotEster Rinnemaa Saunalahdentie 56 A, 73300 Nilsiä p. 017 464 2158

Nuoret Neuronit Markku Koponen Suomalantie 7 a 8, 79100 Leppävirta p. 0400 272919 [email protected]

Siilinjärven aluekerhoTyyne Kokkarinen Varpasmaantie 596, 71690 Varpasmaa p. 017 382 2297

Suonenjoen AivoParkkiAino Savolainen p. 017 510 410 Kalevi Oikarinenp. 0400 946 584

Varkauden afasia- ja aivohalvauskerhoOsmo Vepsäläinen Petäikönkatu 9 B44, 78200 Varkaus p. 017 5526 589

PYHÄ- JA KALAJOKILAAKSOJEN AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Armi Parviainen Ahventie 3 as 10, 84100 Ylivieskap. 040 8478 071 [email protected]

Pyhäjokialueen NeuroklubiAnne HaagaKopolantie 1 A 4 86710 Kärsämäki [email protected] P. 050 363 0366

Ylivieska NeuroklubiArmi Parviainen Ahventie 3 as 10, 84100 Ylivieskap. 040 8478 071 [email protected]

YLÄ-SAVON AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Puheenjohtaja Risto Ryhänen Ouluntie 563, 74160 Iisalmi p. 0400 677 183 [email protected] Sihteeri Sisko Väisänen Rommeikonmäentie 10, 73100 Lapinlahti p. 040 760 6275 [email protected]

Iisalmen kerhoAnnikki Hartikainen Kauppakatu 5 B 21, 74100 Iisalmi p. 040 583 0700

Kiuruveden kerhoHelena Sivonen Eskontie 10 A, 74700 Kiuruvesi p. 0400 526 553

Sonkajärven kerhoMirja Vanhanen Kaarikatu 39 A 1, 74120 Iisalmi p. (017) 272 7484

ITÄ-SUOMEN ALUEjärjestösuunnittelija Heli Taskinen, työlomalla 31.7.2012 asti Sijaisena Risto Lappalainenks. tiedot yllä

54 AVH 4/2011


POHJOIS-SUOMEN ALUEjärjestösuunnittelija Virpi LumimäkiKorkalonkatu 18, 96000 ROVANIEMIp. 040 737 5879

[email protected] Vastuualue: liikunta

LAPIN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

Eila Aikio (pj.) Siulatie 16, 99600 Sodankylä p. 040 746 3322 [email protected] liikuntavastaava Hilkka NarkausRiksintie 396900 Saarenkyläp. 040 516 0237

Inarin avh-kerho Kari Tammela Itkosentie 1, 99870 Inari p. 040 837 7691 [email protected]

Inarin kala- ja luontoporukkaKari Tammela p. 040 837 7691 [email protected]

Kittilän kerhoPaula Lehtonen p. 040 828 7880 [email protected]

Sodankylän kerho Eila Alkio Siulatie 16, 99600 Sodankylä p. 040 746 3322 [email protected]

LÄNSI-POHJAN AFASIA- JA AIVOHALVAUSYHDISTYS RY

Eero Knuuti Vajokkaantie 3A3, 94500 Lautiosaari p. 040 748 7313 [email protected]

Keminmaan kerhoEero Knuuti, ks. tiedot yllä

Rajan diskettivikaisetPirkko Mustaniemi p. 044 500 7287 [email protected]

HAUKIPUTAAN AIVOHALVAUSYHDISTYS RYLilja Sassi (pj) p. 044 310 0541Aili Kuokkanen (siht) p. Toppilansaarentie 3 B 40, 90510 Oulu p. 040 565 6469

JumppakerhoEskolan palvelukeskusLisätiedot Asko Vepsä

Karhulan kerho Asko Vepsä Lähdemaantie 4, 48750 Kotka p. 050 582 8770 [email protected]

Kouvolan kerhoEija Piirainen Kanavantie 9, 45150 Kouvola p. 040 511 3647

Kuusankosken kerho Elma Mäkinen, katso hierontakerho p. 0400 335 097

Uimakerho (Kuusankosken uimahalli)Elma Mäkinen, ks. hierontakerho

PÄIJÄT-HÄMEEN AIVOHALVAUS- JA AFASIAYHDISTYS RY

www.neuvokas.org/yhdistys/afasia Pekka Ollila Syrjätie 8, 15560 Nastola p. 0400 490 740 [email protected]

Heinolan AVH-kerhoRiitta Pipatti Kärpänpolku 2 C 6, 18150 Heinola p. 03 715 6089

Nuorten ryhmä Sirpa Manninen Erviänkatu 23 A 15840 Lahti p. 040 822 6539 [email protected]

Aivoliitto ry ja AVH-lehden toimitus toivottavat lukijoille tunnelmallista ja leppoisaa

joulunaikaa ja kaikin tavoin onnekasta vuotta 2012.

55AVH 4/2011

Yhteystiedot

AIVOLIITTO RYSuvilinnantie 220900 TURKU p. 02 2138 200, f. 02 2138 210Henkilökunnan sähköpostiosoitteet:[email protected] [email protected] [email protected] , www.aivoliitto.fi .

ALUEELLINEN TOIMINTAJärjestöpäällikkö Marika RaililaMalmin kauppatie 26, 00700 HELSINKI p. 040 543 7287Järjestösuunnittelijoiden yhteystiedot sivuilla 41-42

JÄSENPALVELUTToimistosihteeri Pia Vuoltee p. 02 2138 222 (ma-ke)

LAKIPALVELUA JÄSENISTÖLLELakimies Anu Aalto vastaa sairastamiseen liittyviinsosiaaliturvan ja kuntoutuksen lakikysymyksiin to-pe klo 8-16, p. 040 734 5773 tai [email protected] .

KUNTOUTUSPALVELUT JAKOMMUNIKAATIOKESKUSPalvelupäällikköAnn-Mari Veneskoski p. 02 2138 271, 040 7313 592Kurssisihteeri Sari Hietanen p. 02 2138 221Kurssisihteeri Pirkko Pohjola p. 02 2138 272Fysioterapeutti Eliisa Laine p. 02 2138 242, 050 523 6056Fysioterapeutti Päivi Liippola p. 02 2138 220Fysioterapeutti Kirsi Lönnqvist p. 02 2138 275Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen p. 02 2138 274, 0400 586 359Puheterapeutti Salla Pallari p. 02 2138 252, 0400 386 001Puheterapeutti Anna-Kaisa Antila p. 02 2138 279, 050 413 2738

TULKKIPALVELUTPuhevammaisten tulkki Sinikka VuorinenTulkkikeskus p. 02 2138 278, p. 050 329 2905

[email protected]

KOULUTUSPALVELUT JA AVH-YHDYSHENKILÖTOIMINTAKoulutussuunnittelija Riitta TuusaTampereen aluetoimistoHämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 5437 288

KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS -TOIMINTASuunnittelija Elina SaloTampereen aluetoimistoHämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7292

PROJEKTITOvet auki afaattisille – Juttu-tupaProjektikoordinaattoriVictoria Mankki p. 0400 909 904Projektityöntekijä Pirjo Laine p. 02 2138 223, 050 597 7663

Onnistunut työhönpalaaminen -projektiPalvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoskiks. Kuntoutuspalvelut

Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projektiSuunnittelija Elina Saloks. Kielellinen erityisvaikeus -toiminta

TOIMISTO JA HALLINTOToiminnanjohtaja Tiina Viljanen p. 02 2138 292, 040 833 1511Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä p. 02 2138 232, 040 7155 223Toimistosihteeri Pia Vuolteelaskutus ja tilaukset (ma–ke) p. 02 2138 222

VIESTINTÄViestintäpäällikköPäivi Seppä-Lassila p. 02 2138 262, 040 7155 198Tiedottaja Miia Suoyrjö p. 02 2138 231, 050 5714 588

SUOMEN NUORTENTALO OYJohtaja Marjatta Laakso Toiminnan esittely ja asukasvalinnatNuortentalo Turku Suvilinnantie 10, 20900 TURKU p. 02 2580 094, 0400 539 306 [email protected] Vastaava ohjaaja Anne Ingman p. 050 442 0092Nuortentalo Kuopio Litmasenkaari 1 C 13 70820 KUOPIO p. 0400 772 543 [email protected] Vastaava ohjaaja Satu Pasanen p. 040 562 9118Nuortentalo Jyvässeutu Ruokoniementie 8 A 9 41520 HANKASALMI p. 040 526 2364 [email protected] Vastaava ohjaaja Eveliina Kananen p. 050 303 7703Valmennuspalvelut Vastaava ohjaaja Pia Laverman p. 050 447 8763 [email protected]

LIITTOVALTUUSTON PUHEENJOHTAJASirpa Kuukkanen, p. 040 534 6221Lapin Aivohalvaus- ja afasiayhdistys [email protected].

LIITON JA LIITTOHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAAsiantuntija, LKT Terttu EriläTampereen yliopistollinen [email protected]

ERITYISOSAAMISKESKUS SUVITUULITilat ja majoitus: p. 02 2138 500 [email protected] .Ravintola ja ruokailu: Ravintola Suvituulip. 02 2138 509

PALAUTUSOSOITE Aivoliitto rySuvilinnantie 220900 Turku MP2 Itella Oyj

MANNERHEIMINTIE 2 • HELSINKI

HENRIK STRÖMBERG

Aivoverenkiertohäiriöpotilaiden hyväksiTill förmån för Stroke-patienterKonserttiliput a’ 35 / 25 Kannustusliput a’ 250 Lippupalvelu

Monica mezzo

Gabriel baryton

Gustavpiano

35 vuotta

Documents

AVH 4/2011