Betoni 4 2008

betoni 3 20082

4 2008

BET0804_Kansi 19.12.2008, 16:342

4 2008 1

4 2008SISÄLTÖ – CONTENTS

betoni 78. vuosikerta – volumeilmestyy 4 kertaa vuodessaTilaushinta 50 euroaIrtonumero 12,50 euroaPainos 15 000 kplISSN 1235-2136Aikakauslehtien Liiton jäsen

Toimitus – Editorial StaffPäätoimittaja – Editor in chiefArkkitehti SAFA Maritta KoivistoAvustava toimittaja – EditorJuttupakki, DI Sirkka SaarinenTaitto – LayoutMaritta Koivisto jaForssan Kirjapaino: Marjatta Koivisto

Käännökset – TranslationsTiina Hiljanen

Tilaukset, osoitteenmuutoksetToim.siht. Irmeli [email protected]. +358 (0)9 6962 3627RIA-, RIL-, RKL-, SAFA-, VAR -jäsenet järjestöihin

Julkaisija ja kustantaja – PublisherSuomen Betonitieto Oy –Concrete Association of FinlandPL 11, Unioninkatu 1400131 Helsinki, Finlandtel. +358 (0)9 6962 360telefax +358 (0)9 1299 291www.betoni.com

Toimitusneuvosto – Editorial boardTait.lis. Ulla-Kirsti JunttilaTkT Anna KronlöfArkkitehti SAFA Mika PenttinenDI Seppo PetrowDI Markku RotkoDI Ossi RäsänenRI Kimmo SandbergDI Arto SuikkaDI Klaus SöderlundArkkitehti SAFA Hannu TikkaRI Harri TinkanenDI Matti J. VirtanenDI Matti T. VirtanenDI Pekka Vuorinen

Ilmoitukset – Advertising ManagerAnnukka Siimestel. +358 (0)9 6962 3623gsm +358(0)40 8668 427telefax +358 (0)9 1299 [email protected]

Julkaisu Bookers OyOrvokki Toivanentel. +358 (0)9 77382219telefax +358 (09) 9 737 [email protected]

Kirjapaino – PrintersForssan Kirjapaino Oy

Kansi – CoverAistipaviljonki, TKK:n arkkitehtiosaston betoni-työ 2008. Kuva: Anne Kinnunen 2008.

PÄÄKIRJOITUS – Preface“NARINA NURKKA” 9Tapio Aho – Deliberations

ASUNTO OY TAMPEREEN CHARLOTALLE KESTÄVÄ KIVITALO -PALKINTO 2008 10Leena-Kaisa Simola – Enduring stone house 2008 award to housing company Asunto Oy Tampereen Charlotta

CHARLOTAN RAKENTEET RÄÄTÄLINTYÖTÄ 14Sirkka Saarinen

HANS-OTTO-THEATER POTSDAMISSA 16Markku Rainer Peltonen – Hans-Otto-Theater in Potsdam

MIETTEITÄ PARVEKEKORJAUKSISTA 22Mika Penttinen – Thoughts on balcony repairs

BETONIPARVEKKEIDEN KORJAAMINEN 26Matti Haukijärvi – Repair of concrete balconies

JULKISIVUJEN TALVIKORJAAMINEN 34Jussi Mattila, Ossi-Mikko Niemelä – Winter repair of facades

KIINTEISTÖ OY KUMMATTI KORJATAAN ENNAKKOLUULOTTOMASTI 39Riina Takala – Unprejudiced renovation project in real estate company Kummatti

KATTOJEN KÄYTTÖIKÄÄ VOIDAAN REILUSTI PIDENTÄÄ 46Virpi Haverinen – Roof service lives could be much longer

KATALONIALAINEN KAMPUS 49Pertti Vaasio – Catalonian campus

SAUMATTOMAT KUITUBETONILATTIAT 54Martti Matsinen – Jointless fibre concrete floors

BETONILATTIAPINNOITUKSET – OSA 1: SEMENTTIPOHJAISET PINNOITTEET 59Martti Matsinen – Cement-based concrete floor coatings

ONTELOLAATATASTON SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN 64Tauno Hietanen, Pekka Häyrinen – Euro code compliant design of hollow-core slabs

TEKNINEN NURKKA: – KUMILEVYLAAKERIEN MITOITTAMINEN RTL 0105 -MUKAAN 68Matti V. Leskelä

PUUPERÄISESTÄ LENTOTUHKASTA UUSI BETONIN SEOSAINE 72Camilla Vornanen, Vesa Penttala – Wood-based fly ash potential new concrete additive

AISTIPAVILJONKI – OTANIEMEN ARKKITEHTIOSASTON ENSIMMÄISEN VUOSIKURSSIN BETONITYÖ 2008 78Kimmo Lintula – Sensorial pavilion – Concrete work 2008 of architecture freshmen at Otaniemi

TEKEMÄLLÄ OPPII – ARKKITEHTIOPISKELIJOIDEN BETONISTUDIO TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO 82Maria Pesonen – Students of architecture experiment in a concrete studio

SILKKITIEN VARRELTA – ABDUL AKHMEDOVIN BETONIARKKITEHTUURIA 87Eea Pekkala-Koskela, Per-Mauritz Ålander – Concrete architecture by Abdulla Akhmedov

HENKILÖKUVASSA – VILHO PEKKALA 92Sirkka Saarinen

SUOMEN BETONITEOLLISUUS MAAILMAN TURVALLISIN VUONNA 2015 95Olli Hämäläinen – Concrete industry launches a safety campaign

BETONITIEDON UUSIA JULKAISUJA, KURSSEJA, UUTISIA, TUOTEUUTISIA 96

BETONI -LEHTIEN SISÄLLÖT 2008 104

BET0804 s 01 19.12.2008, 13:541

4 2008 9 PÄÄKIRJOITUS – Preface

Allekirjoittaneella oli kunnia tulla valituksi Suomenbetoniyhdistys ry:n (BY) puheenjohtajaksi seuraa-valle kolmivuotiskaudelle syyskuun alussa pidetys-sä yhdistyksen syyskokouksessa. Ensimmäisetomat kokemukset yhdistyksen toiminnasta ovat1980-luvun alkupuolelta, nuorena insinöörinä jaaloittelevana suunnittelijana oli hienoa tavata van-hempia jo karriäärin tehneitä henkilöitä luennoitsi-joina. Tärkeää oli myös tavata kollegoja, jotka toi-mivat samassa ammatissa, keskustella, kuunnellaja vaihtaa mielipiteitä. BY on tärkeä foorumi jäsen-tensä ammattitaidon kehittämisen ja sosiaalisenverkostoitumisen kannalta. Tilaus on edelleen ole-massa, ammatillisen ja sosiaalisen verkostoitumi-sen tarve ei katoa nettiaikanakaan. Vuorovaikutus-ta jäsenistön kanssa on syytä jatkuvasti kehittää,seurata alan trendejä maailmalla ja tuoda uusim-mat tuulet jäsenistön tietoon.

Olen ollut kansainvälisen betonirakentamisjär-jestön fib:n toiminnassa mukana neljännesvuosisa-dan, aluksi rivijäsenenä yhdistyksen järjestämissätapahtumissa ja nyt muutaman vuoden Suomenedustajana järjestön Technical Councilissa. Onhämmästyttävää nähdä miten paljon mm. uusia be-tonimateriaaleja ja niiden käyttäytymistä raken-teissa ja rakennettaessa tutkitaan. On myös hienoahuomata miten paljon uusia aiheita tulee esille jär-jestön teknisten työryhmien sisältä ehdotuksiksiuusiksi julkaisujen aiheiksi. Silmiin pistävää onmyös huomata miten vähän suomalaisia tutkimuk-sia tai kehityshankkeita on tilaisuuksissa esitelty jamiten vaatimaton suomalaisten osanotto on järjes-tön teknisissä työryhmissä. Tässä mielessä Suominäyttäytyy maailmalta katsottuna maana, jossa ei

“NARINA NURKKA”

tutkita mitään eikä esittelemisen arvoisia projekte-jakaan ole. Osallistuminen kansainväliseen yhteis-työhön ja tulevaisuuteen tähtäävään normien ja oh-jeiden valmisteluun on pitkällä tähtäyksellä valmis-tautumista tulevaisuuden bisnesolosuhteisiin jakilpailukyvyn varmistamista uusien vaatimustenmäärittelemässä toimintaympäristössä sekä eri ra-kennusmateriaalien välisessä kilpailuasetelmassa.

Suomessakin kannattaisi tutkia. En usko, ettämaailmalla betonia ja betonirakenteita tutkitaanihan vain huvikseen, vaan siksi, että tutkimukseensitoutuvat taloudelliset panokset saadaan tulevai-suudessa moninkertaisina takaisin uusien tuottei-den synnyttämän liiketoiminnan mukana. En myös-kään usko, että Suomessa on sellaista asiantunte-musta, johon nojaten voitaisiin “a priori” todeta, et-tei kannata. Pikemminkin on niin, että olemalla pas-siivisia jäämme yhä enemmän jälkeen kehityksestä.

Ainakin suunnittelun ja rakennustuotealan tule-vaisuutta leimaavat eurokoodeihin siirtymisen tuo-ma muutos ja siihen liittyvät mittavat koulutustar-peet. Eurokoodien tulon myötä näyttää myös siltä,että on tulossa yrityskohtaisia suunnitteluohjeita.Siis ohjeita, jotka tehdään esimerkiksi siksi, ettätuotteen loppukäyttäjä katsoo, ettei eurokoodeillasuunniteltu tuote ole riittävän luotettava. Tällai-nen kehitys ei voi olla alan etu. Jos järjestelmätuottaa ohjeita, joiden mukaan suunniteltuja tuot-teita valistunut rakennuttaja ei katso voivansa hy-väksyä niiden sisältämän riskin vuoksi, on proses-sissa jotain merkittävää parantamisen aihetta.

Valtakuntaan ollaan perustamassa eri alojenSHOK -keskittymiä. Rakentajat pyrkivät mukaankeräilyerien kautta, siis haluavat mandaatin stra-

tegisen huippuosaamisen keskittymässä. Alan toi-mijoiden kannattaa arvioida kriittisesti mitkä asiatpitää ensin olla kunnossa, ennen kuin tuohon po-rukkaan oikeasti on asiaa. Jos Maija Meikäläinenei voi mennä kauppahalliin ostoksille ”withouth areasonable doubt” tai kun isolle osalle rakentajiahalkeilemattoman betonilattian tekeminen on lii-an suuri haaste, on syytä parantaa ihan perusasi-oita. Rakentamisen taito ei valitettavasti periydy,vaan jokaisen sukupolven on opeteltava asiat juur-ta jaksain, alusta alkaen. Vasta kun perusasiatosataan, voidaan saada katetta pitkään liikkeelläolleille puheille rakentamisen laadusta. Voidaanmyös ruveta miettimään mitkä asiat edustavatsellaista osaamista ja laatua, joilla voisi olla ky-syntää ulkomaillakin.

Vastuu rakennusalan kunnosta ja imagosta onmeillä kaikilla, alkaen alan opetuksen korkeatasoi-suudesta, läpi ketjun, aina tuotteita toteuttavanhenkilöstön ammattitaidosta huolehtimiseen. Uu-den luottamustehtäväni valtuuttamana ehdotankin,että mietitään yhdessä mikä on alalle parhaaksi jamillä toimenpiteillä tavoitteet voidaan saavuttaa.

Tapio AhoDiplomi-insinööriSuomen Betoniyhdistys ry:npuheenjohtaja

DELIBERATIONS

I had the great honour of being elected the Chairman ofthe Concrete Association of Finland (BY) for the nextthree-year term. BY is an important forum in terms of thedevelopment of the members’ professional expertiseand social networking. The order is still valid; the Inter-net era has not erased the need for professional and so-cial networking. Interactive communication with themembers must still be developed, new global trends fol-lowed and all the novelties brought to the knowledge ofthe members.

I have been involved in the operation of the Interna-tional Federation for Structural Concrete (fib) for 25years. I started as a ground-level member but have nowrepresented Finland in the Technical Council for a fewyears. It is amazing to see how much e.g. new concretematerials and their behaviour in structures and during thebuilding process are being studied. It is also great to seethe large number of new topics suggested by thetechnical working groups of fib for new publications.Something that also catches the eye is how few Finnishstudies and development projects are presented in thevarious events and how poorly Finland is represented inthe technical working groups. Finland is seen as acountry where no research is carried out and where there

are no projects worth presenting.Participation in international cooperation and in the

preparation of future-oriented norms and guidelines pre-pares us for the future business environment and helpsus ensure our competitiveness in that environment,which will be characterised by new requirements anddifferent building materials competing against eachother. Research efforts should be promoted also inFinland. I do not believe that concrete and concretestructures are studied in other countries just for fun; thefinancial resources invested in research will be repaidmany times over in the future as new businessopportunities based on new products. Nor do I believethat we in Finland have such expertise that we couldafford not to participate. Rather, by being passive we willlag more and more behind the general development.

The future of design and the building product trade, atleast, will be characterised by the adoption of the EuroCodes and the extensive training needs associated withthem. It seems that the introduction of the Euro Codeswill also result in company-specific designspecifications, i.e. specifications drawn up e.g. becausethe end-user does not trust a product designed incompliance with the Euro Codes to be reliable enough.

This type of development cannot be in the best interestsof the industry. If the system produces guidelines thecompliance with which results in products that anenlightened developer cannot approve due to the risksthat they involve, the process seriously leaves somethingto be desired.

Unfortunately the skill of building is not hereditary,but every generation has to learn things from scratch.Unless we master the basics, we cannot boast thequality of building. We could also start to think whichaspects of our expertise and quality could be in demandalso internationally

We are all responsible for the shape and image of thebuilding trade, from the high level of professionaltraining to maintaining the skills and expertise of thepeople who produce the products. As the new Chairmanof BY, I would like to propose that we all deliberatetogether over what is best for the industry and whatneeds to be done to reach the goals.

Tapio AhoMSc (Eng)Chairman of the ConcreteAssociation of Finland

1Tapio Aho

BET0804 s09 Paakkari 19.12.2008, 10:139

4 200810

Uusi koti vanhassa tehdasmiljöössä, liki kaupunginkeskustaa naapureina kirkko ja palatsi. Asunto OyTampereen Charlotta näyttää kaupunkiasumisenparhaat puolet. Perinteisesti paikalla rakentaen onkaupungin hälykin jätetty talojen seinien ulkopuo-lelle. Tampereen Finlaysonin alue on kulttuurihisto-riallisesti arvokas kokonaisuus, jossa nykyaikaaeletään perinteitä kunnioittaen. Vanhoja rakennuk-sia on peruskorjattu huolella ja uutta rakennettutaiten.

Charlotta palkittiin vuoden 2008 Kestävä Kivitalo-palkinnolla, koska se edustaa hyvää, laadukasta jakestävää kivirakentamista.

LAADUKKAITA ASUNTOJA PAIKALLARAKENTAENUusin tulokas on Asunto Oy Tampereen Charlotta,joka valmistui keväällä 2008 pienelle tontille Fin-laysonin kirkon rajanaapuriksi. Finlaysonin alueentarkasta rakentamisesta kertonee sekin, että en-simmäiset kaavaluonnokset näiden asuintalojenrakentamiseksi tehtiin jo yli kaksikymmentä vuottasitten.

Asunto Oy Tampereen Charlotta on kuuden erilli-sen, pienen kerrostalon kokonaisuus, jossa on yh-teensä 60 asuntoa. Talojen keskelle jää pieni, viih-tyisä ja turvallinen piha.

Tiukka kaava määritteli hyvin pitkälle sekä raken-nusten julkisivuja että rakenneratkaisuja. Charlotanjulkisivuissa on käytetty punatiiltä vanhan tehdas-miljöön henkeen. Osittainen vaalea rappaus antaakeveyttä ja valoa.

Charlotan korkein rakennus on viisi- ja matalinkaksikerroksinen. Rakennukset ovat massaltaanpieniä, niissä jokaisessa on vain yksi porrashuoneja korkeintaan kolme asuntoa kerrostasossa. Ko-vasta rakennustehokkuudesta ei näiden kerrostalo-jen kohdalla voida puhua.

VAATIVAAN ASUMISEENAsunto Oy Tampereen Charlotan rakennuttajana oliSato-Rakennuttajat Oy. Aluejohtaja Kari Koponenmyöntää, että Charlotan rakentaminen oli erittäinvaativa hanke kaikissa vaiheissaan kaavoituksestaurakointiin ja markkinointiin.

”Charlotta on poikkeuksellinen kohde sijainnil-taan, huoneistojakaumaltaan sekä rakennustaval-taan. Charlotta edustaakin arvoasuntoja Tampereenasuntomarkkinoilla. Sato-yhtiöissä Pirkanmaallakaikki vapaarahoitteinen asuntotuotanto tehdäänpaikalla valetuin välipohjin. Kun sekä välipohjat ettäjulkisivut rakennetaan paikalla, rakenteesta saadaanmassiivinen ja erittäin hyvin ääntä eristävä sekäasuntojen välillä että ulkoa sisään, mikä lisää asu-misviihtyisyyttä huomattavasti, Kari Koponen sanoo.

”Paikalla rakentaminen mahdollistaa myös asun-tojen monimuotoisuuden ja muuntojoustavuuden”,arkkitehti SAFA Erkki Karvala KSOY Arkkitehtuuri-asta toteaa. Asuntojen suunnittelussa on kiinnitettyerityistä huomiota myös esteettömyyteen

Charlotan ennakkomarkkinoinnissa saatiin jo 40varausta, mikä osoitti laadukkaalle asumiselle ole-van kysyntää. Keskihinta oli tuolloin 4 100 euroaneliöltä. Asuntoonsa sijoittaneet tiesivät myös,mitä tahtoivat. Kaikkiin asuntoihin tehtiin asukkai-

ASUNTO OY TAMPEREEN CHARLOTALLEKESTÄVÄ KIVITALO -PALKINTO 2008

Leena-Kaisa Simola, toimittajawww.kivitalo.fi

1

1Asemapiirros. Asunto Oy Tampereen Charlotta valmistuikeväällä 2008 pienelle tontille Finlaysonin kirkon raja-naapuriksi. Asunto Oy Tampereen Charlotta on kuudenerillisen, pienen kerrostalon kokonaisuus, jossa on yh-teensä 60 asuntoa. Talojen keskelle jää pieni, viihtyisä jaturvallinen piha.

KSOY Arkkitehtuuria

BET0804 s10-Charlotta 19.12.2008, 10:1610

4 2008 11

2

3

2Asunto Oy Tampereen Charlotta koostuu kuudesta pieni-muotoisesta kerrostalosta, joiden keskelle jää viihtyisä jaturvallinen piha.

3Charlotan rakennukset ovat tontin reunoilla siten, ettäkorkeimmat ovat kadulle päin. Julkisivuissa on käytettypuhtaaksi muurauksen lisäksi rappausta.

Artik

kelin

val

okuv

at V

eli-M

atti

Park

kine

n ja

Ari

Rahi

kain

en

BET0804 s10-Charlotta 19.12.2008, 10:1611

4 200812

den toiveiden mukaisia muutostöitä eli jokainensai kotinsa sellaisena kuin halusi.

OMALLA PIHALLA TAI ULLAKOLLACharlotan rakennusten maantasaisten kerrostenasunnoissa on omia pihoja kuin rivitaloissa. Kah-dessa talossa myös ullakkotilat on otettu käyttöönasuintarkoituksiin esimerkiksi makuu- ja oleskelu-tiloiksi.

Parvekkeet ovat isoja ja lasitettuja. Ne avautu-vat valoisiin ilmansuuntiin ja parvekkeille käydäänyleensä useammasta huonetilasta. Sekä asuntojenikkunoista että parvekkeilta avautuu lähes kaikkiinsuuntiin uskomattoman upeat näkymät Finlaysoninkirkon yli kohti kaupungin keskustaa.

Asumisviihtyisyyttä lisää vielä koko tontin ko-koinen, maanalainen pysäköintihalli, josta on suo-ra yhteys hisseillä asuinkerrosten välitasanteille.Halliin ajetaan sisään aivan kirkon kupeesta. Ikäänkuin se toivottaisi asukkaan taas tervetulleeksirauhalliseen, hiljaiseen kotiinsa.

ENDURING STONE HOUSE 2008 AWARD TOHOUSING COMPANY ASUNTO OY TAMPEREENCHARLOTTA

Housing Company Asunto Oy Tampereen Charlotta wascompleted in the spring of 2008 on a small lot next door tothe Church of Finlayson. The Company consists of sixsmall apartment buildings with a total of 60 apartments.According to the Enduring Stone House 2008 CompetitionJury, Charlotta represents good and durable stone buil-ding of high quality.

The building façades and the structural solutions wereto a large extent dictated by the strict town plan. The tall-est of the buildings has five storeys and the lowest twostoreys. The buildings are small in bulk, each with justone stairwell and at most three apartments on each floor.

The ground floor apartments have their own court-yards, and attics are also used as residential space. Theglazed balconies are spacious. Living comfort is also in-creased by the underground parking garage, whichspreads out onto the entire lot and can be accessed bylifts from the landings of the residential floors.

A cast-in-situ frame was the obvious solution for Char-lotta. Cast-in-situ intermediate floors were selected dueto the complexity of the apartment base plans, with thetop floor plans different from the lower floors in eachbuilding.

With parking located underground, basement facilitiesextend under each building. This means that the wallscould not run down to the basement, but extremely di-verse cast-in-situ walls were needed there, such as wall-like beams.

Structural and floor heights in the low buildings consti-tuted the most labour-intensive element of the project interms of both structural and architectural design. Handswere tied both in the basement and at roof level: on onehand, the entrance from the street level and the vicinity ofgroundwater meant that the floor of the parking garagecould not be too deep underground. On the other hand,the maximum eaves height of the buildings was strictlyregulated.

On the inclined lot, the structural height of the garageshad to be adjusted to the millimetre, which made stand-ard solutions impossible. With also two-storey apart-ments built on the top floors, tailored solutions wereneeded to accommodate the roofs and the structures ofthe attic apartments within the required floor heights;type-solutions would not have done the trick.

The in-situ approach is also shown on the built façadesof Charlotta. The façades consist of core elements, withinsulation wool installed and the façades masoned on thesite. The red brick used on the façades gives the buildingsan old factory atmosphere, while white plastering onsome points brings light and lightness.

The courtyard deck is a precast structure: an invertedroof structure implemented with hollow-core slabs, com-plete with thermal and water insulation.

4

4Talojen punatiiliset julkisivut on perinteiseen tapaan pai-kalla muuratut. Rakennuksen runko ja julkisivut muodos-tavat kestävän, massiivisen rakenteen, joka eristää ääntäja on erittäin energiatehokas. Parvekkeet ovat isoja ja la-sitettuja. Ne avautuvat valoisiin ilmansuuntiin ja parvek-keille käydään yleensä useammasta huonetilasta.

5Tunnelmallisesta ullakkotilasta avautuu upea näkymä Fin-laysonin kirkkoon.

6Asunnot ovat valoisia ja avaria. Niiden suunnittelussa onkiinnitetty erityistä huomiota esteettömyyteen ja paikallarakentaen niistä on saatu hyvin muuntojoustavia.

BET0804 s10-Charlotta 19.12.2008, 10:1612

4 2008 13

5

6

BET0804 s10-Charlotta 19.12.2008, 10:1613

4 200814

CHARLOTAN RAKENTEETRÄÄTÄLINTYÖTÄ

Sirkka Saarinen, toimittaja

Asunto Oy Tampereen Charlotta oli monella tapaaerilainen kohde myös rakennesuunnittelijalle, A-Insinöörit Oy:lle. Yksikön johtaja Valtteri Meriläi-sen mukaan räätälöinti kuvaa sanana varsin hyvinpienen tiiviisti rakennetun ”kylän” suunnittelua jatoteutusta.

”Myös yhteydenpito eri osapuolien, KSOY Arkki-tehtuurian ja NCC Rakennus Oy:n kanssa oli Char-lotassa tavallista tiiviimpää. Itse olin hankkeessamukana erityisesti sen luonnosvaiheessa. Työmaa-vaiheen suunnittelun meillä vetänyt suunnittelu-päällikkö Kari Ylönen kävi työmaalla ruokatuntikä-velyllä liki päivittäin, sijaitseehan toimistommevain puolen kilometrin päässä kohteesta”, Meriläi-nen kertoo.

Ensimmäisiä arkkitehdin luonnoksia A-Insinöö-ritkin kommentoi jo 2000-luvun alussa. Runkovaih-toehtoja ehti luonnollisesti olla paljon, elihän 5000kerrosneliön hanke ääripäässä yhdestä isosta mas-sasta, jonka pysäköinti oli sijoitettu toisaalle lopul-ta toteutukseen, jossa on kuusi pienehköä 2-5 -ker-roksista yksiportaista rakennusta ja maanalainenpysäköinti tontilla.

YKSILÖLLISIÄ HUONEISTORATKAISUJAPaikallarakentaminen oli Meriläisen mukaan Char-lotan runkona oikeastaan itsestään selvä ratkaisu:”Paikallavalettuihin välipohjiin päädyttiin, koskaasuntojen pohjat ovat monimuotoisia, jokaisen ta-lon ylimpien kerrosten ratkaisut poikkeavat alem-mista. Kantavat rakenteetkaan eivät siis mene yl-häältä alas johdonmukaisesti, vaan sijoittuvat ker-roksittain eri kohdille. Myös päällekkäin olevienhuoneistojen talotekniikan vaatimukset rakenteillepoikkeavat toisistaan.”

Kellariin sijoitettu pysäköinti tarkoitti puoles-taan sitä, että jokaisen talon alle työntyy kellaritilo-ja. ”Seinät eivät siten voineet mennä kellareihinasti, vaan niihin tehtiin erittäin monimuotoisia pai-kallavalettuja seiniä, mm. seinämäisiä palkkeja”,Meriläinen kertoo.

7Osa asunnoista on kaksikerroksisia, jolloin ullakkotilaanon saatu esimerkiksi työ- ja makuutiloja.

8Ylimmissä kerroksissa, joissa on myös kaksikerroksisiaasuntoja, vesikattojen ja ullakkohuoneistojen rakentei-den saaminen vaadittuihin kerroskorkeuksiin, oli räätä-löintiä.

9Seinät eivät voineet mennä kellareihin asti, vaan niihintehtiin erittäin monimuotoisia paikallavalettuja seiniä,mm. seinämäisiä palkkeja”. Pihakansi on elementtiraken-ne: ontelolaatoilla toteutettu käännetty kattorakennevesi- ja lämpöeristyksineen.

7

10Asunto Oy Tampereen Charlotan tekijät palkittiin vuoden2008 Kestävä Kivitalo -palkinnolla. Tässä heistä osa:aluejohtaja Kari Koponen Sato-Rakennuttajat Oy:stä, ark-kitehti SAFA Erkki Karvala KSOY Arkkitehtuuriasta, yksi-kön johtaja Valtteri Meriläinen A-Insinöörit Oy:stä ja ra-kennusarkkitehti Timo Virta KSOY Arkkitehtuuriasta.

BET0804 s10-Charlotta 19.12.2008, 10:1614

4 2008 15

ASUNTO OY TAMPEREEN CHARLOTTA– Valmistui Finlaysonin alueen Makasiinikort-

teliin vuonna 2008– Kuusi erillistä, pienimuotoista kerrostaloa,

joissa yhteensä 60 asuntoa ja 3 liiketilaa

Huoneistokoot: 34 – 153 m2

Arkkitehtisuunnittelu: KSOY Arkkitehtuuria OyRakennesuunnittelu: A-Insinöörit OyRakennuttaja: Sato-Rakennuttajat OyPääurakoitsija: NCC Rakennus Oy

Kestävä Kivitalo -palkinto 2008: palkinto myönne-tään henkilöille, jotka ovat osallistuneet laaduk-kaasti tiilestä ja betonista paikalla rakennettujenrakennusten toteutukseen. Toiminnalle luotiinsuuntaviivat vuonna 1994 Ruduksen aloitteesta.

KERROSKORKEUDET MILLIPELIÄEniten työtä sekä rakenne- että arkkitehtisuunnitte-lulle teettivät matalan kohteen rakenne- ja kerros-korkeudet. Kädet olivat sidotut sekä ylä- että ala-päässä: toisaalta autohallin lattiaa ei voitu katuunliittymisen takia viedä liian alas, myös pohjavesi olilähellä. Toisaalta räystäskorkeudet oli ehdottomas-ti määrätty.

Autotallien rakennekorkeus oli Meriläisen mu-kaan vinolla tontilla välillä millipeliä, jossa vakio-ratkaisuja ei voitu käyttää. ”Myös ylimmissä kerrok-sissa, joissa on myös kaksikerroksisia asuntoja, ve-sikattojen ja ullakkohuoneistojen rakenteiden saa-minen vaadittuihin kerroskorkeuksiin, oli räätälöin-tiä, jossa ei tyyppiratkaisuilla olisi pärjännyt.”

Paikallarakentaminen jatkuu myös Charlotanmuuratuissa julkisivuissa, jotka ovat sisäkuoriele-menttejä, paikalla villoitettuja ja muurattuja.

Pihakansi sen sijaan on elementtirakenne: onte-lolaatoilla toteutettu käännetty kattorakenne vesi-ja lämpöeristyksineen. Lämpimässä pysäköintihal-lissa on yhteensä 82 autopaikkaa.

9

10

8

BET0804 s10-Charlotta 19.12.2008, 10:1615

4 200816

Berliinin kupeessa sijaitseva historiallinen Potsdam,aikaisemmin preussilaisten kuninkaiden residenssi-kaupunki ja tänään Brandenburgin liittovaltion pää-kaupunki, on saanut vihdoin jo vuosikymmeniä kai-vatun ja kaavaillun uuden teatterinsa. Sen ovatsuunnitelleet maailmankuulu arkkitehti GottfriedBöhm ja hänen poikansa Paul Böhm. Teatteri on sa-malla uusi arkkitehtuurinen maamerkki Potsdamis-sa, jossa mielenkiintoista ja korkeatasoista raken-nustaidetta on viljelty huolella jo satoja vuosia.

YLI 60 VUODEN PROJEKTIPotsdamin teatteri tuhoutui toisessa maailman-sodassa. Sen suunnittelu- ja uudelleen rakenta-minen on kestänyt jo yli 60 vuotta. Sodan jäl-keen väliaikaisissa tiloissa toimintansa aloitta-nut teatteri sai nimensä vuonna 1900 syntyneennäyttelijän Hans Otton mukaan. Natsit kidutti-vat Hans Otton kuoliaaksi jo vuonna 1933. VieläDDR:n loppuvaiheessa 1980-luvulla alettiin raken-taa uutta teatteria kaupungin keskustassa AlteMarktilla, jossa aikaisemmin oli muun muassaPotsdamin vanha linna ja vieläkin on Karl FriedrichSchinkelin suunnittelema suurikokoinen kirkko.

Muurin avauduttua 1989 ja uusien tuulten saavu-tettua myös Potsdamin, päätettiin rakennustyötkeskeyttää ja purkaa jo rakenteilla oleva teatteri,koska se poliitikkojen mielestä ei enää olisi vastan-nut ajan vaatimuksia. Tilalle rakennettiin väliaikai-nen metallinen “peltipurkiksi” nimitetty teatteri,joka toimi aina Böhmien suunnitelman uuden teat-terin valmistumiseen saakka.

Nykyiseksi teatterin paikaksi valittiin Schiffbau-ergasse-alue, joka on lähellä vesistöä, Tiefer Seejärveä, ja lähempänä Berliinin rajalla sijaitsevaasiltaa, Glienicker Brückeniä, jossa vielä 1980-lu-vulla Yhdysvallat ja Neuvostoliitto vaihtoivat van-gitsemiaan vieraanvallan agentteja ja vakoilijoita.Schiffbauergasse sijaitsee myös lähellä vuonna1945 pidettyä Potsdamin konferenssin pitopaikkaaCecilienhof-linnaa, jossa Churchill, Truman ja Sta-lin määrittelivät mm. Saksan uudet rajat.

Schiffbauergasse oli aikaisemmin teollisuus- jasotilasaluetta, kunnes puna-armeijan joukot lähti-vät sieltä pois. Siellä oli kasarmirakennusten lisäksimm. kaasulaitos ja koksitehdas ja muita teollisiarakennuksia, jotka 1990-luvulla muutettiin vähitel-len erilaisiksi kulttuuritilaisuuksien pitopaikoiksi.

HANS-OTTO-THEATER POTSDAMISSA

Markku Rainer Peltonen, arkkitehti SAFA

1

1, 2Teatterin runko ja rakenteet on tehty paikalla valettunabetonista. Muottijärjestelmänä on käytetty Peri-muotteja.Betoniset pinnat on sisätiloissa värjätty punaiseksi. Beto-nikatosten pinta-alat ovat 600, 700 ja 1000 neliömetriä.Kaksi alinta katosta menevät teatterin sisään.

BET0804 s16- Hans Otto 19.12.2008, 10:2616

4 2008 17

2

3

32, 3Hans-Otto-Theater jouduttiin sijoittamaan ahtaalle tontil-le suojeltujen vanhan myllyrakennuksen ja kaasusäiliönväliin. Teatterin sijaitsee Schiffbauergasse-alueella, jokaon lähellä vesistöä, Tiefer See järveä.

Artik

kelin

val

okuv

at: P

rof.

D. L

eist

ner

BET0804 s16- Hans Otto 19.12.2008, 10:2617

4 200818

4

5Pohjapiirros

BET0804 s16- Hans Otto 19.12.2008, 10:2618

4 2008 19

PRITZKER-PALKITTU SUUNNITTELIJAGottfried Böhm on ainoa saksalainen arkkitehti, jol-le on myönnetty ”arkkitehtuurin Nobeliksi” sanottuPritzker-palkinto. Gottfried kuuluu kuuluisaan kölni-läiseen arkkitehtuuriperheeseen ja sukuun. Hänenisänsä Dominikus Böhm oli maineikas kirkkoarkki-tehti. Gottfriedin vaimo Elisabeth on myös arkkiteh-ti. Heidän poikansa Stephan, Peter ja Paul ovatmyös arkkitehteja. Poika Marcus on puolestaangeologi ja kuvataiteilija.

Gottfried Böhmin suunnittelemat rakennuksetovat yksilöllisiä ja lähestyvät usein veistostaidetta.Muotorikkaiden teosten päärakennusmateriaalinaon yleensä betoni, joka on osattu taitavasti yhdis-tää mm. metallipintoihin ja lasiin.

SUOJELTUJEN RAKENNUSTEN VÄLISSÄBöhmien suunnittelema Hans-Otto-Theater joudut-tiin sijoittamaan ahtaalle tontille suojeltujen van-han myllyrakennuksen ja kaasusäiliön väliin. Schiff-bauergassella tultaessa sisään pääsisäänkäynninkautta uuteen teatteriin heti oikealla puolella ovatlipunmyynti ja teatterin myymälä, seuraavana onalempi lämpiö, jossa on vaatesäilytys. Sieltä nous-taan vasemmalta puolelta portaita pitkin ylempäänlämpiöön. Samalla avautuu lasiseinien läpi näköalaluontoon ja ympäröivään vesistöön. Ylälämpiöstälaskeudutaan itse teatterin 470-paikkaiseen katso-moon. Istuinrivejä voidaan laskea ja nostaa jopanäytösten aikana.

Itse näyttämö koostuu kolmesta osasta: päänäyt-tämöstä, jonka yläpuolella on korkea ja tilava kulis-sitorni sekä sivu- ja takanäyttämöstä. Näyttämösaadaan avattua aina rakennuksen toisella puolella

6

4Punaiseksi värjätyt betonista valetut katokset kurottautu-vat järvelle päin.

6Ylälämpiöstä avautuu lasiseinien läpi näköala luontoon jaympäröivään vesistöön. Sisätilojen pinnat ovat myös be-tonia. Saumattomissa betonilattioissa on käytetty värillis-tä massaa.

7Katosten paikallavaletut betonipinnat luovat tunnelmaa.Betonipinnat ovat onnistuneet hyvin.

7

7

BET0804 s16- Hans Otto 19.12.2008, 10:2619

4 200820

8

9

8Marcus Böhm on suunnitellut punamustat maalauksetvanhan kaasusäiliön seinämiin. Kaasusäiliön seinämiensisällä on teatterin huoltopiha.

9Lämpiöihin laskeudutaan portaita pitkin. Raakabetonipin-nat luovat tunnelmaa myös sisätiloissa.

10Näyttämö koostuu kolmesta osasta: päänäyttämöstä, jon-ka yläpuolella on korkea ja tilava kulissitorni sekä sivu- jatakanäyttämöstä.

BET0804 s16- Hans Otto 19.12.2008, 10:2620

4 2008 21

sijaitsevaan kaasusäiliön seinistä muodostuvaanhuoltopihaan asti. Näin näyttämölle saadaantarvittaessa harvinaisen mittava syvyys.

Entisen kaasusäiliön seinämien sisällä olevaltahuoltopihalta pääsee kulissien takaisiin tiloihin javerstaisiin. Marcus Böhm on suunnitellut punamus-tat maalaukset säiliön seinämiin, jotta vanhat ra-kennelmat sulautuisivat paremmin teatterin uudis-rakennukseen. Rakennuksen sivustoille ylempiinkerroksiin on tehty mm. toimistotiloja ja taiteilijoi-den pukeutumistilat, joista on erinomainen yhteysnäyttämölle. Itse teatterisaliin saadaan tarvittaes-sa luonnonvaloa lasiseinien kautta, kun tilaa käyte-tään esimerkiksi kongressien pitopaikkana.

PUNAISTA RAAKABETONIATeatterin erikoisuutena on kolme punaiseksi värjät-tyä raakabetonista tehtyä ohutta kaartuvaa kattoa/katosta, jotka kurottautuvat rakennuksesta ulos-päin avautuvaa luontoa ja vesistöä kohti. Katostenpinta-alat ovat 600, 700 ja 1000 neliömetriä. Kaksialinta katosta menevät teatterin sisään ja toimivatmuun muassa teknisiä tarpeita varten, kuten va-laisemien ripustuspaikkoina. Ylin osa, teatterin kat-to, jouduttiin käsittelemään jälkikäsittelyaineella,joka suojaa sitä veden liiallista haihtumista vas-taan. Betonia tarvittiin katoksiin noin 800 kuutio-metriä. Ennen lopullista katosten valamista tehtiinensin 60 neliömetrin kokoisia koekenttiä, joissa tes-tattiin betonin riittävä korkealaatuisuus.

Gottfried Böhmin ja hänen poikansa Paulin luo-ma Potsdamin uusi teatteri on herättänyt jo kan-sainvälistä mielenkiintoa ja huomiota ei ainoastaansen vuoksi, että se on uskaltanut ottaa ohjelmis-toonsa Ajatollah Khomeinilta kuoleman tuomionsaaneen Salman Rushdien Saatanalliset säkeet

vaan myös arkkitehtuurinsa ansiosta. Rakennushoukuttelee sekä lukuisia berliiniläisiä että Berlii-nin kävijöitä ylittämään Glienicker Brückenin Pots-damin puolelle. Samalla uusi teatteri on suuri voittohuomattavimmaksi kulttuuripaikaksi havittelevalleBrandenburgin pääkaupungille Potsdamille.

HANS-OTTO-THEATER IN POTSDAM

The historical town of Potsdam close to Berlin, previouslythe residential town of Prussian kings and nowadays thecapital of the state of Brandenburg has finally got a newtheatre, after decades of waiting and planning. The theat-re was designed by the globally acknowledged architectGottfried Böhm and his son Paul Böhm. The theatre is alsothe new architectural landmark of Potsdam, where inter-esting construction art of the highest quality has been cul-tivated for hundreds of years.

The theatre of Potsdam was destroyed in World War II.The planning and rebuilding process has already takenmore than sixty years. The new theatre is located in theSchiffbauergasse area near Lake Tiefer See and closer tothe border bridge of Berlin, the Glienicker Brücken. Schif-fbauergasse used to be an industrial and military estatewith e.g. barracks, until the troops of the red army vaca-ted the area.

The Hans-Otto-Theater designed by the Böhms had tobe placed on a small plot between two old protectedstructures, a mill and a gas tank. The surrounding natureand waterways can be admired through glass walls whenclimbing up onto the top foyer. The seat rows of the theat-re, which seats a total of 470 spectators, can be raisedand lowered even during performances.

The actual stage consists of three parts and it can beopened up all the way to the maintenance courtyard onthe other side of the building, enclosed by the walls of thegas tank. The backstage areas and the workshops can beaccessed from this maintenance courtyard. Marcus Böhmdesign new black-and-red paintings on the tank walls toadapt the old structures to the new theatre building.

The theatre is characterised by three slim archingroofs/canopies, made from cement grout dyed in red.They reach out from the building toward the surroundingnature and waterways.

10

HANS-OTTO THEATER, POTSDAM

Rakennusaika: elokuu 2003 - lokakuu 2004Käyttöönotto: syyskuu 2006Tilavuus: 48 500 m3

Bruttoala: 8 900 m2

Rakennuttaja: Potsdamin kaupunki,Bateg Ingenieurbau GmbH

Arkkitehti: Architekturbüro Böhm,Köln-Marienburg

Kokonaiskustannukset:noin 25 Milj. euroa

Perustukset: porapaaluperustusBetonilaatu: vaativissa osissa K45Runko: teräsbetonirakenteet,

välipohjissa kuorilaattarakenneMuottijärjestelmä: Peri, lisätietoja: www.peri.deBetonipinnat: osittain puhdasvalupintoja

(Sichtbetonqualität)

Erityisvaatimukset : Kaarevien kattojen kaltevuudet 45asteesta 70 asteeseen. Kuorityyppi-nen jännitetty betoninen vesikatto-rakenne sali- ja aulatilojen päällä.Palmun lehtiä muistuttavien ulokkei-den pituus noin 7 metriä.Rakenteen paksuus 70 - 400mm.

BET0804 s16- Hans Otto 19.12.2008, 10:2621

4 200822

Asuntokohtaisten ulkotilojen arvostus on kasvanut,kerrostaloissakin halutaan nauttia ulkoilmasta. Ke-säisin ei välttämättä haluta kesämökille. Kun sa-neerataan vanhaa asuntokantaa, pyritään parvek-keita parantamaan ja myös rakentamaan niitäasuntoihin, joista ne puuttuvat.

Vanhoissa kaupunkikeskustojen asunnoissa eiuseinkaan ole parvekkeita. Samalla kun kaupunki-keskustojen arvostus on taas nousussa, on alettuetsiä keinoja vanhojen keskusta-asuntojen varusta-miseksi parvekkeilla.

Toinen ajankohtainen kohde on 1950-1970-luku-jen rakennusten betonirakenteisten parvekkeidenkorjaus, jonka yhteydessä niitä usein myös laajen-netaan. Uusille parvekkeille halutaan saada mahtu-maan auringonottopaikka ja ruokailuryhmä, pelkkätuuletusparveke ei enää riitä.

Parvekkeiden muodonanto on aina ollut aikaansidottua ja niiden korjauksen lähtökohdaksi tulisiyleensä ottaa vanhan talon hengen säilyttäminen.

Vanhojen parvekkeiden korjaaminen ja laajenta-minen asettaa suuria haasteita suunnittelijoilleen.Valitettavasti parvekekorjauksen ei useinkaan ym-märretä olevan vaativa tehtävä, joka vaatii taitavanarkkitehdin. Lopputulos onkin usein hallitsematonja miettimätön.

Kaupunkikeskustojen kivitalojen uudet parvek-keet sijoitetaan useimmiten pihajulkisivuille kau-punkikuvallisista syistä, sillä katujulkisivut halu-taan pitää ennallaan. Pihajulkisivuilla arkkitehdillaonkin hiukan vapaammat kädet. Parhaan lopputu-loksen on monesti tuottanut vanhoista tuuletuspar-vekkeista mallia ottaneet betoniset tai teräksisetulokeparvekkeet, tyyliin sopivin teräksisin pinnakai-tein varustettuna. Nykyaikaiset parvekelasituksetsopivat kovin huonosti näille parvekkeille, siihen onsopeuduttava.

Ongelmaksi on muodostunut suomalainen yliva-rovainen normisto. Normisto ei tunne esimerkiksiteräskuituvahvistettua betonia, jota Tanskassa käy-tetään yleisesti. Sitä käyttäen päästään noin 10 cmpaksuihin ulokelaattoihin. Suomessa normisto teet-tää kohtuuttoman paksuja betonilaattoja. Voi ihme-tellä, miten 100 vuotta vanhoissa taloissa on hyvinsäilyneitä kevyen elegantteja parvekkeita, muttanykyaika ei samaan pysty.

1950-1970-lukujen rakennusten parvekekorja-ukset ovat nyt pakollisia aikansa betonirakentei-den heikkojen säänkesto-ominaisuuksien vuoksi.Parvekkeiden mitoitus oli niukkaa, kalustaminenoli vaikeaa, tapana oli jättää pienet asunnot osit-

MIETTEITÄ PARVEKEKORJAUKSISTA

Mika Penttinen, arkkitehti SAFAArkkitehdit Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen Oy

11Helsingin Lönnrotinkadulla sijaitseva 1920-luvun talon pi-hajulkisivulle tehty uusi parveke, jossa on paikalla valettubetonilaatta, vinotuet tiilimuurista sijaitsevat kaiteen ta-kana piilossa.

BET0804 s 22-25 Parvekkeet 19.12.2008, 10:3422

4 2008 23

2Tanskassa käytetään kuitubetonista valmistettuja parvek-keita, joilla päästään siroihin ulokerakenteisiin.

2

Artik

kelin

val

okuv

at: A

rkki

tehd

it Ki

rsi K

orho

nen

ja M

ika

Pent

tinen

Oy

BET0804 s 22-25 Parvekkeet 19.12.2008, 10:3423

4 200824

tain ilman parvekkeita, joten uusiakin parvekkeitatarvitaan.

Markkinoilla on useita betoni- ja teräsrakentei-sia parvekejärjestelmiä, ja nyt myös lasikuituvah-vistettu betoniparveke. Korjausrakentamisessasarjat eivät ole suuria, ja rakennusten ollessa yksi-löitä on vakiotuotteita vaikea käyttää. Vakiotuot-teilla myös ulkonäkö on vakioitu, mikä tuottaa epä-toivottavia lopputuloksia. Toivottavaa olisi valmis-tajien kyky ja halu soveltaa tuotteensa kuhunkinerilaiseen tilanteeseen sopivaksi.

Hämmästyksellä olen katsonut tässäkin lehdes-sä julkaistuja kohteita, joissa betonikaiteet on kor-vattu nykymuodin mukaisella maitolasikaiteella ti-kuttavin tummin alumiinitolpin. Rakennuksen alku-peräinen henki on muuttunut täysin ja rakennuk-sesta on tullut kummallinen sekasikiö, jonka ikää eipysty enää tunnistamaan. Vastaavasti aikoinaanmuutettiin pikkuruutuisia ikkunoita jaottomiksi, uu-sissa ikkunaremonteissa näitä jakoja taas palaute-taan. Aika paljastaakin virheet armottomasti.

Luonteva tapa olisi korvata vanhat rakenteet uu-silla vastaavilla. On vaikea ymmärtää, miten läpi-näkymätön kalvolasi olisi parempi tai sopivampikaide kuin betonilevy. Liian usein suunnittelija vainkäyttää tämän ajan ratkaisuja kritiikittömästi.

Parvekelasitukset saadaan ulkonäöltään istutet-tua edellä mainitun ajan rakennuksiin yleensä koh-tuullisesti, detaljointi vaatii kuitenkin osaavaa ark-kitehtia, parvekelasimyyjä ei sitä osaa.

Parvekekorjauksissa rakennusmateriaalituotta-jilta pitäisi löytyä lisää joustavuutta soveltaviinratkaisuihin sekä myös innovatiivisuutta. Entisai-kojan rohkeat kokeilut puuttuvat tänään kokonaan.Ovatko normitus ja vastuut tappaneet luovuuden jarohkeuden?

4

3Tanskalainen kuitubetonista valmistettu parvelaattaasennettuna työmaavaiheessa. Betoniset parvekelaatatovat rst -kuidulla vahvistettuja, vain 80 mm paksuja uloke-laattoja.

4Tanskassa käytetään kuitubetonirakenteisia parvekkeita,joilla parvekelaatta- ja kaiderakenne saadaan siroiksi.

3

BET0804 s 22-25 Parvekkeet 19.12.2008, 10:3424

4 2008 25

THOUGHTS ON BALCONY REPAIRS

Many apartments in old town centres do not have balco-nies. With the appreciation of downtown areas on the in-crease again, solutions are looked for to build balconiesto the old apartments.

Concrete balconies in apartment buildings built in1950s – 1970s are also now being commonly repaired,and often they are also expanded in this context.

The form-giving of balconies has always been time-de-pendent and the starting point in balcony refurbishmentprojects should usually be the original spirit of the oldbuilding.

Designers are faced with major challenges in the re-pair and expansion of old balconies. Unfortunately the de-manding nature of balcony refurbishment projects is oftennot understood and architects are not utilised for the de-sign work. Very often the end result is uncontrolled andpoorly planned.

In downtown stone buildings, new balconies are most-ly located on the courtyard-side façades due to reasons oftownscape, as the objective is to keep the street façadesunchanged. The architects have also more freedom whendesigning balconies onto courtyard-side façades. Theproblems that they encounter result from the overly cau-tious building norms applied in Finland, which do not re-cognise e.g. steel fibre reinforced concrete commonlyused in Denmark. This material permits 10 cm thick, canti-levered slabs, while the Finnish norms require unreaso-nably thick concrete slabs.

Balconies are at present being repaired in many buil-dings built in the 1950s – 1970s. At that time the balco-nies were small making them difficult to furnish. Smallapartments often did not have a balcony at all, so comple-tely new balconies are also needed.

There are many concrete and steel reinforced balconysystems on the market, most recently also a fibreglassreinforced concrete balcony. Refurbishment projects donot involve large series and it is difficult to find standardproducts for individual buildings. And if standard productsare used, the appearance is also standard, which produ-ces undesirable end-results. It is to be hoped that manu-facturers acquire the ability and the will to adapt theirproducts to different situations.

Building material suppliers should show more flexibili-ty for applied solutions as well as more innovation as faras balcony repairs are concerned. The bold experimentsof the yesteryears are no completely lacking. Have normsand responsibilities killed creativity and courage?

5Korjattavan rakennuksen parvekkeiden alkuperäinen ilmevoidaan säilyttää, kun betonin pintavaihtoehdoista vali-taan lähellä alkuperäistä oleva pintatyyppi esimerkiksikokonaan uusiin parvekekuorielementteihin. 5

Mat

ti Ha

ukijä

rvi

BET0804 s 22-25 Parvekkeet 19.12.2008, 10:3425

4 200826

Tämän artikkelin tarkoituksena on johdattaa lukijaparvekekorjauksiin sekä antaa yleiskatsaus erilai-sista betoniparvekkeiden korjausmenetelmistä.Teksti pohjautuu pääasiassa Julkisivuyhdistys ry:nJUKO -käsikirjan julkisivukorjauksista, josta löytyyvarsin kattava kuvaus erilaisista julkisivukorjausta-voista sekä yleensä julkisivukorjaushankkeen läpi-viennistä. Lisätietoja: www.julkisivuyhdistys.fi

JOHDANTOSuomalaisessa rakennuskannassa on tällä hetkellälähes miljoona parveketta. Niistä vajaa puolet elinoin 400 000 kpl on valmistunut 1960- ja 1970-lu-vuilla. VTT on arvioinut, että 2000-luvun alkupuo-lella Suomessa korjattiin vuodessa noin 40 000parveketta. Näistä korjauksista suurin osa on olluthyvin kevyitä maalauskorjauksia, joiden käyttöikäjää väistämättä lyhyeksi. Parvekkeita uusitaan vuo-sitasolla 4000 - 5000 kpl eli noin 1 % 1960- ja 1970-luvun parvekekannasta.

Tulevaisuudessa parvekekorjausten määrä tuleesiis lisääntymään huomattavasti rakennuskannankunnon heiketessä edelleen ja yhä nuoremman ra-kennuskannan tullessa korjausikään. Mikäli korja-usten määrä ei oleellisesti kasva, on seurauksenaraskaiden korjausten yleistyminen lähitulevaisuu-dessa. Jo tällä hetkellä törmätään valitettavanusein tapauksiin, joissa parvekkeet on asetettu jokäyttökieltoon eikä korjauksia ole siltikään aloitettu.

PARVEKERAKENTEETParvekerakenteet voidaan jaotella karkeasti seu-raavasti:– paikallavaletut ulokerakenteet– elementtirakenteiset, itsekantavat “parveke-

tornit”– ripustetut “konttiparvekkeet”– sisäänvedetyt parvekkeet.

Parvekkeita on tehty myös lukuisina erilaisina seka-muotoina, joissa kannatustavat sekä paikallavalu jaesivalmisteiset osat vaihtelevat.

Paikallavaletut parvekkeet olivat yleinen parve-kerakenne vielä 1960-luvun loppuun asti. Ne on ta-vallisesti kannatettu paikallavalettuun välipohja-laattaan tukeutuvilla ratakiskoilla tai vaihtoehtoi-sesti laatan pääteräkset voivat mennä välipohjaaneristehalkaisun läpi. Paikallavaletut parvekkeetovat tavallisesti samaa betonia kuin rungon valu jasiksi mm. pakkasenkestävyydeltään puutteellisia.Parvekelaattaan on tehty kuitenkin usein erillinen

BETONIPARVEKKEIDEN KORJAAMINEN

Matti Haukijärvi, diplomi-insinööri

1

1Kokonaan uusittavien parvekkeiden yksi merkittävä etuon mahdollisuus tehdä parvekkeista selkeästi isommat.Se onnistuu erityisesti elementtiparvekkeissa sekä uusis-sa kevyissä parvekeratkaisuissa, joissa uuden parvekkeenkannatukseen ei käytetä vanhoja kiinnitysosia.

BET0804 s 26-33 Betoniparveke 19.12.2008, 10:3826

4 2008 27

2Vanhojen elementtiparvekkeiden purkaminen on periaat-teessa yksinkertaista ja nopeaa, sillä parveketornit onkiinnitetty rakennuksen runkoon yksinkertaisin kiinnik-kein.

2

Artik

kelin

val

okuv

at: M

atti

Hauk

ijärv

i


4 200828

3

4

5

3Uusittavat rakenneosat voidaan valmistaa kuten uudisra-kentamisessa, metallisina (usein alumiini-lasikaide) taibetonisina. Mikäli vaaditaan, että parvekkeiden ulkonäkösäilyy ennallaan, tulee käyttää uusia betonikaiteita.

4Parvekelaatan korjaustapoja ovat valukorjaukset, jossaparvekkeen osia uusitaan tai rakennetta parannetaan va-lutekniikoin. Näihin kuuluvat mm. kaatokorjaukset. Parve-kelaattojen yläpinnoissa käytetään usein erillistä vedene-ristyskerrosta.

5Laastipaikkaukseen sisältyy useita peräkkäisiä työvaihei-ta: vauriokohtien poistaminen, puhdistus, varsinainenpaikkaus esikäsittelyineen, valmiin pinnan tekeminen jäl-kihoitoineen.


4 2008 29

pintalaatta ja sen alle vedeneristys (bitumisively/kermi).

Elementtiparvekkeet yleistyivät elementtiraken-tamisen kasvattaessa suosiotaan 1960-luvun lopul-ta lähtien. Ne ovat tyypillisesti omilla perustuksil-laan kannatettuja parveketorneja tai eri tavoin kan-natettuja sisäänvedettyjä parvekkeita. Rakennuk-sen rungosta ulkonevat elementtiparvekkeet (ns.parveketornit) on tuettu kantavien pieliseinien, pi-larien tai ulkoseinän kantavan ulkokuoren välityk-sellä omille perustuksilleen. Elementtiparvekkeissamyös kaide on tyypillisesti betonia.

Korjaamisen kannalta haasteellisia rakenteitaovat ns. konttiparvekkeet, jotka ovat rakennuksenrungosta ripustettuja kokonaisia parvekekontteja.Sisäänvedetyt elementtiparvekkeet on voitu tukeakantaviin väliseiniin parvekelaattaelementin päissäolevien lyhyiden muototerästen avulla. Sisäänve-detty tuuletusparveke voi olla myös kannatettu esi-merkiksi muototeräsulokkeilla porrashuoneen laa-tan varaan.

Elementtiparvekkeet on yleensä alun perin tehtyilman erillistä vedeneristystä. Kallistukset on taval-lisesti muotoiltu laattaan muotin avulla. Vedenpois-to voi olla järjestetty suoraan laatan ja kaiteen vä-listä alas, ulosheittoputken välityksellä tai syöksy-torven avulla.

BETONIPARVEKKEIDEN VAURIOITUMINENBetoniparvekkeissa pääasialliset vauriotyypit jakorjaustarpeen aiheuttajat ovat terästen korroosioja betonin pakkasrapautuminen yhdistettynä puut-teelliseen kosteustekniseen toimivuuteen.

Raudoitteiden korroosio käynnistyy, kun raudoi-tetta ympäröivä betoni karbonatisoituu tai jos beto-nissa on klorideja. Korroosion edellytyksenä on,että rakenne pääsee kastumaan. Korroosioriskiä ja-nopeutta kasvattavat erityisesti pienet peitepak-suudet ja huonokuntoiset pinnoitteet. Korroosionkannalta tietyille rakenneosille tyypilliset ohuetpaksuudet (esim. kaiderakenteet tyypillisesti ohui-ta, 80 mm paksuja) ovat erityisen ongelmallisia.Näissä rakenteissa riittävän peitepaksuuden saa-vuttaminen on hyvin vaikeaa.

Betonin pakkasenkestävyys on varsinkin van-hemmassa rakennuskannassa usein puutteellista.Parvekkeiden betonin suojahuokostuksessa on on-nistuttu systemaattisesti vasta 1980-luvun lopustalähtien, vaikka ensimmäiset vaatimukset suojahuo-kostuksen käytöstä on esitetty jo 1970-luvulla. Käy-tännössä on kuitenkin todettu, että puutteellinen

suojahuokostus ei ole aina johtanut pakkasrapautu-mavaurioihin. Pakkasrapautumista esiintyy erityi-sesti rakenteissa, joihin kohdistuu voimakas koste-usrasitus ja joiden betonilaatu on ollut muutoinheikkoa. Pakkasrapautumisen syntymistä edesaut-taa huonokuntoiset pinnoitteet.

Kosteus on pääsyy lähes kaikissa vauriotapauk-sissa. Parvekerakenteet altistuvat voimakkaille sa-derasituksille ja kylminä rakenteina niiden kuivumi-nen on hidasta. Parvekkeen kosteusteknisen toimi-vuuden kannalta tyypillisimmät puutteet ovat mm.vedenpoistojärjestelmän toimimattomuus, laatanolematon tai väärän suuntainen kallistus, laastisau-mojen huono tiiviys sekä pinnoitusten huono kunto.

KORJAUSTAVATBetoniparvekkeiden korjaustavat voidaan jaotellakarkeasti seuraavasti:– parvekkeiden säilyttävät korjaukset (pinnoitus- ja

paikkaustyyppiset korjaukset)– uusiminen osittain (kaiteiden uusiminen)– parvekkeiden uusiminen kokonaan.

Parvekkeiden verhoilemista esimerkiksi levyttämäl-lä ei suositella kuin korkeintaan parvekepielienosalta. Pielien osalta korjaustapa on teknisesti toi-miva vaihtoehto, kunhan huolehditaan liitosten toi-mivuudesta sekä rakenteen tuulettumisesta.

Edellisten korjaustapojen lisäksi tehokas parvek-keiden suojatapa on parvekkeiden lasitus, jokaalentaa tutkimusten mukaan tehokkaasti parvek-keen rasitusolosuhteita sekä toisaalta lisää parvek-keen käyttömukavuutta. Parvekelasitusta voidaansuositella tehtäväksi käytännössä kaikkien korjauk-sien yhteydessä.

Usein erilaisia korjaustapoja yhdistellään par-vekkeen eri rakenneosissa: esimerkiksi pielille jalaatoille tehdään pinnoitus-paikkauskorjaus, kai-teet uusitaan ja parvekkeet lasitetaan.

SÄILYTTÄVÄT KORJAUSTAVATParvekkeen säilyttävät korjaukset ovat yleensä pin-noitus- ja paikkaustyyppisiä korjauksia. Säilyttäväkorjaus voi olla– kevyt huoltomaalaus– perusteellinen pinnoitus- ja paikkauskorjaus, jos-

sa korroosiotilassa olevia teräksiä paikataanlaastipaikkaustekniikoin ja parveke maalataankauttaaltaan uudelleen suojaavilla pinnoitteilla

– valukorjaukset, jossa parvekkeen osia uusitaantai rakennetta parannetaan valutekniikoin

Pinnoitus- ja paikkaustyyppisissä korjauksissavanha rakenne säilyy ennallaan ja vaurioituminenpyritään pysäyttämään vauriokohtia uusimalla(paikkaukset) ja/tai pinnoittamalla rakenne. Laasti-paikkaukseen sisältyy useita peräkkäisiä työvaihei-ta: vauriokohtien poistaminen, puhdistus, varsinai-nen paikkaus esikäsittelyineen, valmiin pinnan te-keminen jälkihoitoineen. Paikkaaminen on pitkältikäsityötä, jossa tekijän ammattitaidolla ja huolelli-suudella yhdessä olosuhteiden hallinnan kanssa onolennainen merkitys korjauksen käyttöiän kannalta.

Paikatut kohdat yleensä pinnoitetaan. Parveke-pielien ja kaiteiden osalta pinnoitus tehdään maali-tyyppisillä pinnoitteilla, sen sijaan parvekelaattojenyläpinnoissa käytetään usein erillistä vedeneristys-kerrosta. Pinnoitus toisaalta viimeistelee korjauk-sen ulkonäön, mutta sen on todettu olevan myöserittäin keskeinen tekijä suojattaessa rakenteita li-sävauriolta.

Valukorjauksilla tarkoitetaan korjauksia, joissaparvekkeiden betoniosia korjataan tai uusitaan eri-laisin valutekniikoin. Niiden raskausaste voi vaih-della pienten vaurioituneiden osien valukorjauksis-ta raskaampiin esimerkiksi kaatokorjauksiin, ruisku-betonointiin tai pintalaattojen uusimisiin paikalla-valuparvekkeissa.

Säilyttävien korjausten onnistuminen ja pitkäkäyttöikä riippuu siitä, miten hyvin korjauksella pys-tytään estämään uusien vaurioiden syntyminen tu-levaisuudessa. Kevyimmät korjaukset soveltuvatvain rakenteisiin, joissa ei ole käytännössä muitavaurioita kuin kosteusteknisiä toimivuuspuutteita.Perusteelliset korjaukset soveltuvat myös pahem-min vaurioituneisiin rakenteisiin, joskin korjaustyönkustannukset riippuvat suoraan vaurioiden määräs-tä. Säilyttävien korjausten käyttöikänä voidaan pi-tää tyypillisesti 10 - 20 vuotta.

Oman haasteen onnistumiseen tuo korjaustenmäärän ennakointi, ts. kuinka paljon paikattavia te-räksiä korjaukseen sisältyy. Liian pieneksi ennakoi-tu korjausmäärä tarkoittaa lisäkustannuksia korja-ustyön kuluessa.

KAITEIDEN UUSIMINENTiettyjen rakenneosien korjaaminen voi olla useinmahdotonta, vaikka parveke olisi muuten teknisestikorjattavissa. Tällöin voidaan harkita pelkästäänhuonokuntoisimpien rakenteiden uusimista ja muunparvekkeen osalta kevyempiä korjauksia.

Tyypillisin yksittäin purettava rakenneosa on par-vekekaide. Uusittavat rakenneosat voidaan valmis-


4 200830

taa kuten uudisrakentamisessa, metallisina (useinalumiini-lasikaide) tai betonisina. Valittava kaide-järjestelmä riippuu yleensä ulkonäkötavoitteista.Mikäli vaaditaan, että parvekkeiden ulkonäkö säilyyennallaan, tulee käyttää uusia betonikaiteita. Beto-nirakenteisissa kaiteissa on olemassa myös korja-usrakentamiseen soveltuvia kiinnitysjärjestelmiä.

Kun uusitaan pelkkiä kaiteita, on muistettavaettä vanhoissa yhteenvaletuissa parvekelaatta- jakaiderakenteissa kaide on usein toiminut osanakantavaa rakennetta korkeana palkkina. Jos pelkkäkaide puretaan, voi vaarana olla parvekelaatan tai-pumien kasvu.

PARVEKKEEN UUSIMINENParvekkeen uusiminen on korjaustavoista raskain.Siinä vanhat parvekkeet puretaan kokonaan ja nii-den tilalle tehdään uudet parvekkeet. Vanhojenelementtiparvekkeiden purkaminen on periaat-teessa yksinkertaçsta ja nopeaa, sillä parveketor-nit on kiinnitetty rakennuksen runkoon yksinkertai-sin kiinnikkein. Paikallavaluparvekkeiden purkami-nen edellyttää yleensä järeämpiä paikalla tehtäviäpurkutöitä.

Korjaustapa on tietyllä tapaa riskitön; vanhatheikkokuntoiset rakenteet voidaan poistaa koko-naan. Toisaalta korjauksen kustannukset ovatmyös suurehkot, joten ennen kuin tähän vaihtoeh-toon päädytään, tulee päätöksenteon pohjaksi teh-dä riittävät ennakkoselvitykset. Usein pidetäännyrkkisääntönä, että jos uuden parvekkeen raken-taminen maksaa yli puolet uusimisesta, on uusimi-nen järkevämpää.

Uusimisen yksi merkittävä etu on mahdollisuustehdä parvekkeista selkeästi isommat. Se onnistuuerityisesti elementtiparvekkeissa sekä uusissa ke-vyissä parvekeratkaisuissa, joissa uuden parvek-keen kannatukseen ei käytetä vanhoja kiinnitys-osia. Perinteiset elementtiparvekkeet ovat tyypilli-sesti noin 1500 mm syviä, jolloin parvekkeen käy-tettävyys on hyvin heikko. Uusi parveke voidaanyleensä suunnitella yli 2000 mm syväksi, jolloin par-vekkeen kalustaminen on helpompaa.

Uusien parvekkeiden käyttöikänä pidetään tyy-pillisesti yli 50 vuotta riippuen valitusta järjestel-mästä.

KORJAUSTAVAN VALINTA JAKUNTOTUTKIMUKSETBetonirakenteiden korjaustarvetta ei voida milloin-kaan päätellä pelkästään silmämääräisen tarkaste-

6

76, 7Paikkaaminen on pitkälti käsityötä, jossa tekijän ammatti-taidolla ja huolellisuudella yhdessä olosuhteiden hallin-nan kanssa on olennainen merkitys korjauksen käyttöiänkannalta.


4 2008 31

lun perusteella, vaan se tulee aina selvittää perus-teellisella kuntotutkimuksella. Suurin osa vauriois-ta etenee hyvin pitkään piilossa, jolloin rakennesaattaa näyttää päällepäin hyväkuntoiselta.

Mikäli korjaustapa valitaan vain silmämääräisentarkastelun perusteella, korjauksen onnistumiseenja kestävyyteen liittyy suuria riskejä, kuten– vaurion syy jää selviämättä (korjataan esim. par-

vekkeen alapintaa, vaikka pitäisi korjata parvek-keen vuotava vedeneristys)

– korjaus toteutetaan liian kevyenä (esim. paika-taan vain nyt näkyvissä olevat vauriokohdat) tairakennetta ylikorjataan sen johdosta, että maali-pinta näyttää huonolta

– korjattavien vaurioiden määrä aliarvioidaan(luullaan esimerkiksi että kaikki vauriot ovat nä-kyvissä), jolloin korjauksen hinta muodostuu huo-mattavasti ennakoitua korkeammaksi

– käytetään soveltumatonta korjaustapaa (valitaanesim. kevyt maalauskorjaus rakenteeseen, jossaon jo pakkasrapautumaa), jolloin korjauksenkäyttöikä jää huomattavan lyhyeksi.

Rakenteen kunnon ja tulevan korjaustarpeen arvioi-minen edellyttää myös olemassa olevien vaurioidensyiden, laajuuden, vaikutuksien ja etenemisen sel-vittämistä. Kuntotutkimuksessa selvitetään korja-ustarve systemaattisesti eri vauriotapojen suhteenkäyttäen erilaisia tutkimusmenetelmiä. Tulevaa kor-jaustarvetta on pystyttävä arvioimaan niiltäkin osin,kun vaurioita ei vielä ole näkyvissä. Tiedoilla onmerkitystä toisaalta arvioitaessa tarvittavaa suo-jaustehokkuutta sekä toisaalta päätettäessä korja-usten ajankohdasta.

UUDET PARVEKEJÄRJESTELMÄTKORJAUSRAKENTAMISESSAPerinteiset betoniparvekkeet sekä muut betonikor-jausmenetelmät eivät välttämättä tarjoa ratkaisuakorjausrakentamisen ongelmiin joka paikassa.

Betonivalmisrakentamisen kannalta suurimpiahaasteita on ollut elementtirakentamisen osaami-sen keskittyminen uudisrakentamiseen. Korjausra-kentaminen, erityisesti julkisivukorjaaminen onoma maailmansa, jossa ei aina osata hyödyntäävalmisosarakentamisen etuja. Toisaalta on myösselkeästi nähty, että uudisrakentamisen ratkaisuteivät sellaisenaan sovellu korjausrakentamiseen,vaan erilaisia rakenneyksityiskohtia on mietittävänimenomaan korjausrakentamisen näkökulmasta.

Korjausrakentamisessa betonielementtiratkaisut

8Mikäli vaaditaan, että parvekkeiden ulkonäkö säilyy en-nallaan, tulee käyttää uusia betonikaiteita. Betoniraken-teisissa kaiteissa on olemassa myös korjausrakentami-seen soveltuvia kiinnitysjärjestelmiä.

9Erilaisia rakenneyksityiskohtia on mietittävä korjausra-kentamisen näkökulmasta. Kuvassa on uusissa parveke-pielissä käytetty väribetonia.

8

9


4 20083232

10, 11Parman Sooloparveke on:– ripustettava parvekejärjestelmä– kevytrakenteinen parvekelaatta, paino n. 150 kg/m2

– parvekelaatta valmistetaan lasikuidulla vahvistetustabetonista ja laatan rakenne on kotelomallinen

– parvekkeen maksimimitat, joita voidaan valmistaa onnoin 2,0 x 4,5 metriä, vakiomittoina 3M modulin mukai-sesti

– parveke toimitetaan aina kokonaistoimituksena val-miiksi paikalleen asennettuna kaiteineen ja lasituksi-neen. Kaiteet ja lasit ovat Lumon Oy:n valmistamia jakaidejärjestelmä on kehitetty erityisesti Sooloparvek-keeseen.

– tehtyjen kuormituskokeiden perusteella parvekkeenkantavuus on moninkertainen normien vaatimuksiinnähden.

ovat valitettavan usein kohdekohtaisesti suunnitel-tuja sovelluksia uudisrakentamisen ratkaisuista.Korjausrakentamiseen kehitetyt valmiit parvekejär-jestelmät helpottavat työmaatoimintojen sujuvuut-ta, kun rakenneyksityiskohdat on mietitty nimen-omaan korjausrakentamisen kannalta toimiviksi.

Betonivalmisosat ovat raskaita. Niiden käyttämi-nen esimerkiksi erilaisissa ripustusratkaisuissa onollut painon takia käytännössä mahdotonta. ParmaOy on ratkaissut tämän ongelman kehittämällä val-miin Parman sooloparvekkeen. Sooloparvekejärjes-telmässä parvekelaatta on kuitubetonisovellus, jol-la rakenteen paino on merkittävästi pienempi kuinperinteisellä betoniparvekkeella. Sooloparveke tar-joaa uuden mahdollisuuden käyttää betonirakentei-sia parvekkeita mm. kohteissa, joissa parvekelinjo-ja ei voida tukea maasta käsin esimerkiksi alapuo-listen kulkuväylien takia.

LÄHTEET JA KIRJALLISUUTTA– Julkisivuyhdistys r.y, JUKO - käsikirja julkisivu-

korjauksista, www.julkisivuyhdistys.fi– Julkisivuyhdistys r.y, JUKO - Julkisivujen korja-

usopas 2009, www.julkisivuyhdistys.fi– Suomen Betoniyhdistys r.y., Betonijulkisivujen

kuntotutkimus 2002 BY 42, 2002– Suomen Betoniyhdistys r.y., Betonirakenteiden

korjausohjeet 2007 BY 41, 2007– Mattila, J., Suojaustoimien tehokkuus suoma-

laisissa betonijulkisivuissa ja parvekkeissa.Tampereen teknillinen yliopisto, talonraken-nustekniikka, tutkimusraportti 123. 2004

– Weijo, I., Betoniparvekkeiden pakkasenkestä-vyys olemassa olevissa rakenteissa, Diplomi-työ, Tampereen teknillinen yliopisto. 2008

– Vainio, T. et. al, Julkisivujen uudis- ja korjausra-kentaminen, VTT, 2005

– www.julkisivuyhdistys.fi

10

11


4 2008 33

REPAIR OF CONCRETE BALCONIES

Methods for repairing concrete balconies can be dividedinto repairs that preserve the original balcony and partialor complete renovation of the balcony. Balconies can alsobe efficiently protected by means of glazing, which consi-derably lowers the exposure of the balcony and also inc-reases the usability of the balcony space. The differentrepair methods are often combined in the different struc-tural parts of the balcony with the reveals and slabs, forexample, recoated and repaired, balustrade systems rep-laced and the balcony as a whole glazed.

Preservative balcony repairs usually consist of coatingand other minor repairs. The typical service life of preser-vative repairs is 10 – 20 years. However, some structuralparts may be impossible to repair, even if the balcony inother respects could be technically refurbished. The mosttypical structural part that needs to be replaced is thebalustrade.

The replacement of the balcony is the most time andlabour consuming repair method. Old precast balconiescan be dismantled quickly, as the balcony towers are fas-tened to the building frame with simple fastening ele-ments. Cast-in-situ balconies often require more heavy-duty dismantling efforts. Complete replacement of thebalcony usually involves quite high costs, so adequate in-vestigations are needed for the decision-making process.

The repairs required on concrete structure can neverbe determined on the basis of mere visual inspection,but a thorough condition survey is always needed. Mostdamage progresses concealed for a very long time andon the outside the structure may appear faultless.

Conventional concrete balconies and other concreterepair methods do not necessarily offer a solution to allrefurbishment problems. The use of precast concreteelements, for example, has proven impossible in vario-us suspension solutions due to the weight of the ele-ments. Parma Oy has solved the problem by designingthe Parma solo balcony. The balcony slab is in this sys-tem a fibre concrete application, which means that theweight of the structure is considerably lower than theweight of a conventional concrete balcony. The solobalcony makes it again possible to use balconies of con-crete construction in e.g. buildings where the balconyrows cannot be supported from the ground due to ac-cess passages running under the balconies.

12

13

12, 13Kevyet pinnoitus- ja paikkaustyyppiset korjaukset säilyt-tävät vanhan julkisivun ulkonäön. Betonista paljastuneetruostuneet teräkset korjataan laastilla paikaten: ruostu-neet teräkset paljastetaan, puhdistetaan ja suojataanlaastipaikalla. Pinnoitus voidaan joissain tapauksissa teh-dä maalaamalla suoraan vanhan pinnoitteen päälle (ns.huoltomaalaus).


4 200834

Vaikka rakentamisen volyymi kokonaisuudessaannäyttää ainakin lähitulevaisuudessa laskevan, kor-jausrakentamisen määrä saattaa pysyä ennallaantai jopa kasvaa. Korjaamisen taustalla on markki-noiden imun sijasta usein tekninen tarve. On korjat-tava, jotta rakennus säilyy käyttökelpoisena.

KORJAUSTARVE KASVAA EDELLEEN– KESÄ LOPPUU KESKENEnnusteiden mukaan korjaamisen arvioidaan kas-vavan pitkällä aikavälillä noin 3 % vuodessa, mikätarkoittaa runsaan kolmanneksen lisäystä vuosi-kymmenessä. Tutkimusten mukaan 2010-luvullatullaan korjaamaan rakennusten julkisivuja noin 20miljoonan asuntoneliömetrin osalta, kun 2000-lu-vulla vaippakorjausten määrän arvioidaan olevannoin 12 miljoonaa asuntoneliömetriä. Julkisivukor-jausten määrän kasvu selittyy rakennuskannanikäjakautumalla. 1970- ja1980-luvuilla rakennetunsuuren asuinkerrostalomassan arvioidaan tulevankorjattavaksi juuri 2010-luvulla.

Julkisivukorjausten volyymin kasvuun ei olehelppo vastata, jos korjaukset on ajoitettava jatkos-sakin pelkästään lyhyeen sesonkiin, eli huhtikuun jalokakuun väliselle jaksolle. Lyhyt kausi saa aikaanurakoitsijoille huomattavan resurssipulan, joka ai-

heuttaa haittaa lopulta kaikille osapuolille. Seu-rauksena syntyy aikatauluviivästyksiä, puutteellistalaatua ja ylimääräisiä kustannuksia.

Resurssipula ei koske ainoastaan urakoitsijoita,sillä myös korjaustuotteiden toimittajilla ja kalusto-vuokraajilla voi olla vaikeuksia vastata kesän kysyn-täpiikkiin. 1970-luvulla rakennettujen kerrostalojentyypilliset hankekoot ovat myös suurempia kuinvanhemmissa kohteissa, jolloin hankkeiden kestotovat entistä pidempiä. Myös tästä aiheutuu painet-ta korjaussesongin pidentämiseen.

TALVIKORJAAMINEN ON TEKNIIKKALAJIPeriaatteessa kaikenlainen julkisivukorjaaminen ontalvellakin mahdollista, kunhan työkohde valais-taan ja lämmitetään niin, että korjausolosuhteilleasetetut vaatimukset täyttyvät. Yleensä tämä tar-koittaa, että työkohteen lämpötila saadaan välille+5… +25 °C.

Monet korjaustekniikat tai ainakin niiden osa-suoritukset on mahdollista toteuttaa myös pakkas-säällä. Näitä ovat mm. eräät valmistelevat suorituk-set kuten suojaus-, purku- ja piikkaustyöt, koolaus-ja villoitustyöt sekä mekaaninen kiinnittäminenyleensäkin, esimerkiksi verhouslevyjen asentami-nen. Näitä töitä voidaan tehdä talvellakin ilmanmerkittäviä erityisjärjestelyjä, joskin työt saattavatkeskeytyä pakkasrajojen ylittymisen johdosta.

Useimmat korjaustekniikat kuitenkin edellyttä-vät, että työkohteen lämpötila saadaan kohoamaanvähintään +5 °C:een. Tämä koskee käytännössäkaikkea laastipaikkaamista, valukorjaamista, rap-paamista ja pinnoitustöitä. Muurattaessa voidaanpärjätä melko pitkään lämmittämällä pelkästäänkäytettävät tarvikkeet, tiilet ja laasti. Muuraustyös-sä voidaan käyttää myös suojattua mastolavaa, jos-sa työkohde lämmitetään säteilylämmittimillä.

Talvitöiden vaatima sääsuojaus voidaan saadaaikaan myös koko korjattavalle alalle suhteellisenedullisesti, koska useimmissa tapauksissa korjaus-töiden laadukas ja tehokas toteuttaminen sekämyös ympäristösyyt edellyttävät kesäaikaankin teh-tyinä työkohteen huputtamista eli peittein suojattu-jen kiintotelineiden käyttöä. Talvityötä varten tarvi-taan tällöin vain joko toisen kevyen peitekerroksenlisääminen alemman peitteen päälle, jolloin saa-daan aikaan lämpöä eristävä ilmarako tai vaihtoeh-toisesti peitetyypin vaihtaminen lämpöä eristäväksisolumuovipeitteeksi.

Peitteet tulee luonnollisesti tehdä talvityössäsaumoiltaan ja liittymiltään kesätyötä tiiviimmäksi,

JULKISIVUJEN TALVIKORJAAMINEN

Jussi Mattila, tekniikan tohtori,Tampereen teknillinen yliopistoOssi-Mikko Niemelä, diplomi-insinööri,Oka Oy

1

1Mastolavaan kiinnitettävä sääsuoja. Korjaustöiden laa-dukas ja tehokas toteuttaminen sekä myös ympäristösyytedellyttävät kesäaikaankin tehtyinä työkohteen huputta-mista eli peittein suojattujen kiintotelineiden käyttöä.

2Talvimuurausta tehdään suojatulta mastolavalta, jossatyökohde lämmitetään säteilylämmittimillä.

Scan

inte

r Nok

ia lt

d

BET0804 s 34-38 Talvikorjaus 19.12.2008, 10:4934

4 2008 35

jotta lämpö ei karkaa harakoille. Peitteiden kiinni-tykseen ja tiivistykseen on kiinnitettävä myös siinämielessä kesäkäyttöä enemmän huomiota, ettämyrskyn aiheuttama peitteiden repeytyminen voiaiheuttaa työkohteen lämpötilan nopean painumi-sen pakkaselle. Se saattaa aiheuttaa esimerkiksijälkihoitovaiheessa olevien korjaustuotteiden vau-rioitumisen uusittavaan kuntoon. Lämmityksenosalta tulee varautua myös laitteiden rikkoutumi-seen, eli työmaalla tulisi olla varakalustoa välittö-mästi käyttöön otettavissa.

Myös telinetornin katon toteutukseen tulee kiin-nittää huomiota, jotta lumen paino ei riko sitä eikäsulava lumi valu työkohteisiin. Peitteisiin tiivistyvänkosteuden valuminen alas on niin ikään hoidettavahallitusti.

Lämpöä voidaan tuottaa monilla eri keinoilla. Te-hontarpeet ovat talvella melko suuria ja tehoreser-viä on varattava myös pakkasen kiristymisen varal-ta. Työkohde on pidettävä lämpimänä vähintäänkorjaustuotteiden kovettumis- tai jälkihoitoajan, ki-ristyipä pakkanen siten lähes kuinka kovaksi tahan-sa. Suuresta tehontarpeesta johtuen lämpöä tuote-taan yleensä polttoainetoimisilla lämmittimillä, jot-ka käyttävät joko polttoöljyä tai nestekaasua. Säh-kölämmitystä voidaan käyttää täydentävänä lämmi-tyksenä tai pienissä kohteissa. Näiden lisäksi onkäytettävissä myös kaukolämpöverkkoon tai kiin-teistön omaan kiertovesijärjestelmään liitettäviälämpöpuhaltimia. Tällöin etuna on muita energian-lähteitä edullisempi hinta, joskin järjestelmien pe-rustaminen on kankeampaa ja siten kalliimpaa.

Puhallinlämmittimillä pyritään usein lämmittä-mään huputetun alueen ilmatilaa yleensä, ja säteili-jöillä taas täsmälämmitetään lähinnä korjauksenalla olevaa kohtaa, joka vaatii muuta aluetta kor-keamman lämpötilan. Puhaltimen aikaansaama pai-ne-ero työtilan ja ulkoilman välillä lisää ilman vaih-tumista, jolloin myös korjaustyöstä johtuva ylimää-räinen kosteus pääsee poistumaan nopeammin.

Työtilan ilmankosteudella on merkittävä vaikutussekä korjaustuloksen laatuun että työn aikataulu-tukseen. Esimerkiksi rappaus- ja ylitasoitustyössäliian alhainen ilmankosteus voi aiheuttaa laastiinplastista halkeilua. Liian kosteat olosuhteet taasvoivat aiheuttaa pintojen härmehtimistä ja piden-tää laastien ylimääräisen kosteuden poistumisai-kaa, jolloin laastien sitoutumien hiertovalmiiksisaattaa pitkittyä.

Suuret työkohteet kannattaa jakaa useampaanosastoon, jotta lämpö saadaan riittävän tasaiseksi.Silloin työkohde voidaan lämmittää tarvittaessavain osittain energian säästämiseksi.

Lämmityksen lisäksi tarvitaan lähes poikkeukset-ta myös valaistus. Sydäntalvella luonnonvaloa ontarjolla lähinnä vain keskipäivän tienoilla. Kun työ-tila lisäksi suojataan kaksinkertaisella suojapeit-teellä, työtilassa tarvitaan työkohdevalaistuksen li-säksi jatkuvasti myös kulkuvalaistus.

Työkohteen valaisemiseen käytetään erilaisiavalonheittimiä, jotka sijoitetaan niin, että työnteki-jät eivät tee varjoja valaisimien ja työstettävän pin-nan välille. Kohdevalaisimet valitettavasti muodos-tavat korjattavalle pinnalle vuoroin hyvin kirkkaita

alueita ja vuoroin taas jyrkkiä varjoja, jolloin esi-merkiksi pintojen tasaisuutta on vaikea varmistaasamalla tapaa kuin luonnonvalossa. On mahdollis-ta, että työntekijät eivät havaitse esimerkiksi tasoi-tetun pinnan epätasaisuutta ennen kuin kohdevala-isin on poistettu. Sen takia tarvitaan riittävän teho-kas yleisvalaistus, jotta työn tulosta voidaan tar-kastella myös yleisvalossa. Yleisvalaistus on myöstärkeä osa talvityön turvallisuutta. Työtila ei saaolla missään vaiheessa ilman yleisvalaistusta, silläpuutteellinen valaistus lisää tapaturmavaaraa.

Talvityössä korostuvat töiden ennakkosuunnitte-lu ja olosuhteiden valvonta. Talvella materiaalienvarastointi ja siirtely on normaalia hankalampaa,joten korjaustuotteita tulee ottaa työmaalle sekämäärältään että toimitusajaltaan huolellisestisuunnitelluissa erissä. Korjaustuotteiden varastoin-tia ja työstämistä varten tarvitaan sopivat tilat, jot-ka voidaan tarvittaessa myös lämmittää.

Talvityössä sääolot voivat vaihdella hyvin nope-asti, joten kelvollisten työskentelyolosuhteiden var-mistaminen edellyttää jatkuvaa olosuhdeseurantaaja reagointikykyä olosuhdemuutoksiin. Työkohteenseurannan tulee olla ääriolosuhteissa lähes ympäri-vuorokautista ainakin kriittisimpien työvaiheidenaikana.

Laitteiden vikaantumisriskin takia kohdetta eivoida jättää valvomattomaksi esimerkiksi viikonlo-pun yli. Myös korjaustyön uskottavuus tilaajansuuntaan edellyttää, että toimijat voivat osoittaadokumentein, että olosuhteet ovat olleet koko ajansellaiset, että ne ovat mahdollistaneet laadukkaan

2

Scan

inte

r Nok

ia lt

d


4 200836

3

4

lopputuloksen aikaansaamisen. Parhaiten olosuh-teiden dokumentaatio hoidetaan mittaustiedot au-tomaattisesti keräävillä ja tallentavilla lämpötila-ja kosteusmittareilla.

TALVIURAKKA KOHTEESEENKUIN KOHTEESEEN?Julkisivujen korjaaminen talvityönä on teknisestimahdollista, kunhan vain huolehditaan työtilanlämpö- ja kosteusolosuhteiden pysymisestä sopivi-na. Kustannukset kuitenkin rajoittavat talvikorjaa-misen käyttöä lähinnä keskimääräistä raskaampiinkorjauksiin. Esimerkiksi julkisivujen huoltomaalausei ole järkevää talvityötä, koska järeä suojaus jou-dutaan rakentamaan vain hetkellistä tarvetta var-ten. Myös eristerappaamisessa suojaamista vaati-va työaika on suhteellisen lyhyt. Nämä työt on myössujuvampaa toteuttaa muunlaisella telinejärjeste-lyllä kuin huputetuilta kiintotelineiltä.

Sen sijaan parvekkeissa on lämmitettävään tila-vuuteen nähden usein runsaasti korjattavaa pinta-alaa. Optimaalisimmissa talvityökohteissa raken-nuksen pitkät julkisivut ovat lähes yksinomaan par-vekkeita. Parvekkeissa talvityötä suosivat raskaatlaastipaikkaus- ja pinnoituskorjaukset, jotka sisäl-tävät hiekkapuhalluksen, betonipaikkauksen ja yli-tasoituksen käsittävän pinnoittamisen. Korjattavaapinta-alaa on runsaasti lämmitettäviin kuutioihinnähden. Lisäksi korjaus käsittää monta työvaihetta,jolloin lämmityksestä saadaan suurin hyöty. Nämäkorjaustavat vaativat työtilan suojaamista myös ke-säolosuhteissa ja lisäkustannuksia muodostuu var-sinaisen työkohteen osalta ainoastaan 2-kertaisensuojan rakentamisesta ja työtilan lämmittämisestä.

Luonnollisesti kaikki vähän suojaamista vaativattyöt kuten levyverhousten tekeminen, muuraustyötja ikkunoiden uusiminen sekä parvekkeiden ja julki-

3, 4Suuret työkohteet jaetaan useampaan osastoon, jotta läm-pö saadaan riittävän tasaiseksi. Sääsuojauspeitteidenkiinnitykseen ja tiivistykseen on kiinnitettävä huomiota.

5Tehokas yleisvalaistus on tärkeä osa talvityön turvalli-suutta. Työn tulosta tarkastellaan kohdevalojen lisäksiyleisvalossa.

6, 7Talvisiilo. Loggeri tallentaa lämpötila- ja kosteustiedot.

Ossi

-Mik

ko N

iem

elä

Ossi

-Mik

ko N

iem

e lä


4 2008 37

sivuelementtien ulkokuorten uusimiset soveltuvathyvin talvityönä toteutettaviksi.

Kokemusten mukaan talvikorjaamisessa voidaanpäästä jopa normaalitoteutusta parempaan laa-tuun, kunhan olosuhteiden hallinta hoidetaan kun-nolla. Itse asiassa talvella on mahdollista saada ai-kaan edullisemmat korjausolosuhteet kuin kesällä,koska huputetuille telineille helposti syntyvät helle-olot ovat monien korjaustuotteiden käytön kannaltaepäedullisia. Esimerkiksi parvekelattiapinnoitteissayleinen kuplimisongelma on helppo eliminoida te-kemällä työ laskevaan lämpöön, eli yksinkertaisestivain vähentämällä työtilan lämmitystä pinnoitus-työn ja pinnoitteen alkukovettumisen ajaksi.

HALPAA VAI KALLISTAMonesti spekuloidaan sillä, että talvella korjaami-nen voi olla suojaus-, lämmitys- ja muista talvityö-kustannuksista huolimatta kesätoteutusta jopaedullisempaa, koska sesongin ulkopuolella työtäja tavaraa saa edullisemmin. Telinevuokrat voivat-kin olla sesongin ulkopuolella selvästi alempia,mutta muista eristä kuten työn tai korjaustuottei-den kustannuksista voi olla vaikea saada merkittä-viä alennuksia.

Kokemukset toteutetuista kohteista ovat ainakintoistaiseksi olleet sellaisia, että talviajan muka-naan tuomat säästöt eivät riitä kompensoimaan tal-vityön aiheuttamia lisäkustannuksia. Kokemustenperusteella talvikorjaamisen kustannukset ovatnoin 1 %…10 % kesätoteutusta korkeammat. Onkotämä vähän vai paljon, riippuu monesta asiasta.Syntyykö kauppoja eli talvikorjaamista riippuu mm.siitä, miten korkealle tilaaja arvostaa korjauksen ai-heuttamien haittojen vähenemistä ja siitä, onkourakoitsijalla halua pudottaa katetavoitettaan ta-saisemman työkuormituksen aikaansaamiseksi ja

5

ammattitaitoisen työntekijäkunnan pitämiseksi pal-veluksessaan.

TALVIKORJAAMINEN TAVAKSIToistaiseksi talvikorjaamista on harjoitettu vain vä-hän, joskin määrät ovat olleet kasvussa. Syitä talvi-korjaamisen vähäisyyteen on useita. Monet tilaajatja suunnittelijat eivät ole vielä riittävän tietoisia javakuuttuneita siitä, että talviolosuhteissa voitaisiinsaavuttaa riskittömästi laadukas lopputulos. Yh-täältä myös korjausten kesätoteutus on niin vahvaperinne, että talvitoteutuksen mahdollisuus ei tulevälttämättä edes mieleen. Toisaalta taloyhtiöidenvuosisykli johtaa helposti tilanteeseen, jossa han-kesuunnitelmavaiheen päätökset tehdään syksyllä.Tällöin urakkatarjouspyynnöt saapuvat urakoitsi-joille vuoden vaihteen tienoilla, ja silloin korjaus-työn aloitus osuu luonnostaan kevääseen. Myös-kään talvityön aiheuttamista lisäkustannuksista eiole saatavilla luotettavaa tietoa tilaajien tai ura-koitsijoiden käytettäväksi.

Talvikorjaamisen yleistyminen edellyttää erityi-sesti tiedottamista talvikorjaamiseen liittyvistäeduista. Toisaalta tarvitaan nykyistä enemmän hy-viä kokemuksia talvitöistä sekä parempia ohjeita jamenetelmiä talviolosuhteiden hallintaan ja korja-ustyön laadunvarmistukseen talviolosuhteissa.Korjaustyön laadulliset ja kustannukselliset edutsekä talviolosuhteisiin liittyvät riskit ja niihin va-rautumistavat olisi myös tuotava selkeämmin esilletilaajaosapuolelle. Myös rakennuksen energianku-lutuksen pieneneminen korjaustyön aikana tulisikyetä ottamaan huomioon tilaajan kustannuksiaalentavana tekijänä.

Korjausten talvitoteutuksessa on etuja myösasukkaiden kannalta. Parvekkeiden käyttö on talvel-la huomattavasti vähäisempää kuin kesällä, jolloin

Ossi

-Mik

ko N

iem

elä

J uss

i Ma t

tila

ma x

it Oy

6

7


4 200838

korjaamisen aiheuttama käyttökielto ei rasita asuk-kaita niin paljon. Hiekkapuhallus ja muut pölyttävättyövaiheet rajoittavat asuinhuoneistojen tuuletet-tavuutta, jolloin lämpötilan nousu ja ilmanvaihdonväheneminen aiheuttavat asukkaille epäedullisiaolosuhteita, jotka korostuvat kesäaikaan. Työtilansuojaaminen vaikeuttaa myös luonnonvalon pääsyäasuntoihin, mitä pidetään haittana eritoten kesällä.Talvella luonnonvaloa ei ole tavanomaiseen valta-väestön kotonaoloaikaan aamuisin ja iltaisin juurimuutenkaan.

Tulevaisuudessakin korjaaminen tulee painottu-maan kesäaikaan. Korjauskohteiden talvitoteutuk-seen voidaan siksi valita siihen parhaiten sopivatkohteet. Urakoitsija voi pitää työkantaa yllä myöstalvikuukausien ajan, mutta hankkeiden kokonais-määrää voidaan laskea selvästi. Työnjohdolla voiolla talvikuukausien aikana hoidettavanaan esimer-kiksi vain yksi kohde ja projektinjohto voi keskittyäseuraavan kesän urakoiden laskentaan ja hankinto-jen valmisteluun. Samalla urakoitsija voi tarjota py-syvän työsuhteen ja ansiot ainakin kaikkein moti-voituneimmille ja ammattitaitoisemmille työnteki-jöille. Talvikohteilla voidaan myös kattaa yrityksentalvikuukausien yleiskustannuksia.

8Talvimuuraus käynnissä. Levyverhousten tekeminen,muuraustyöt ja ikkunoiden uusiminen sekä parvekkeidenja julkisivuelementtien ulkokuorten uusimiset soveltuvathyvin talvityönä toteutettaviksi. Telinetornin katon toteu-tukseen tulee kiinnittää huomiota, jotta lumen paino eiriko sitä eikä sulava lumi valu työkohteisiin. Peitteisiin tii-vistyvän kosteuden valuminen alas on niin ikään hoidetta-va hallitusti.

WINTER REPAIR OF FACADES

In principle all kinds of facade repairs are possible also inwinter, as long as adequate lighting and heating is provi-ded to meet the requirements specified for repair condi-tions.

Many repair techniques or at least some parts of therepair process can be implemented also in sub-zeroweather. Most techniques, however, require a tempera-ture of at least +5 °C in the work area. In practice thisapplies to all types of mortar repairs, grouting, plasteringand coating work. Masonry work is to a very large extentpossible provided the required materials such as bricksand mortar are heated. Masonry work is also possiblefrom a protected elevated work platform using radiationheaters to heat the work area.

The weather protection required for winter work doesnot necessarily cause extra costs, as in most cases pro-tection is needed also in the summer. At winter, either asecond light cover is needed on top of the first cover toproduce a heat insulating air gap, or a different type ofcover must be used, e.g. a cellular plastic cover, whichserves as heat insulation.

Heat can be generated by many different means. Thework area must be kept warm at least until the repairmaterials have hardened or cured no matter how low out-door temperature falls. Air humidity in the work area alsoaffects the end-result of the repair work as well as thework schedule. Adequate general lighting must besupplemented with spotlights.

Pre-planning and careful monitoring of the conditionsare particularly important in winter work. Conditions inthe work area must be monitored almost 24/7 in extremeconditions, at least during the most critical work stages.Due to equipment failure risks monitoring cannot be over-looked during weekends, for example.

Experience shows that the quality of winter repairscan be even better than in normal conditions, providedproper management of the conditions is ensured. Interms of costs, experience gained from winter projectsrealised so far indicates that the savings associated withwintertime are not adequate to cover the extra costs ofwinter work. The costs of winter repairs are ca. 1…10%higher than the costs of summer repairs. Repairs willalso in the future be mainly carried out in the summer.This means that the repair projects best suited for imple-mentation in the winter can be selected as winter repairprojects.

Scan

inte

r Nok

ia lt

d

8

9

max

it Oy

9Talvisekoitin. Materiaalien suojauksesta ja lämmitykses-tä on huolehdittava. Monet korjaustekniikat edellyttävät,että työkohteen lämpötila saadaan kohoamaan vähintään+5 °C:een. Tämä koskee erityisesti laastipaikkaamista,valukorjaamista, rappaamista ja pinnoitustöitä.


4 2008 39

Riina Takala, toimittaja

Betonielementtitalot lähiöissä ovat arkkitehti SAFAHarri Haganin mielestä kiitollisia korjausrakentami-sen kohteita, joissa voidaan kehittää uutta korjaus-tekniikkaa etenkin energiatehokkuuden parantami-seksi. Raahelaisessa Kiinteistö Oy Kummatissa onennakkoluulottomasti kokeiltu esimerkiksi raken-nusten osittaista purkamista, otettu käyttöön aurin-kokeräimiä ja seuraavissa hankkeissa myös tuuli-turbiineja kaukolämpöön liitettyjen kerrostalojenenergiankulutuksen vähentämiseksi.

– Tämä ei kuitenkaan ole ensisijaisesti energiata-loudellinen korjaus, vaan kysymys on muuttotappio-kunnan lähiötalojen viihtyisyyden parantamisestaja asuntojen kilpailukyvyn parantamisesta, Haganvielä painottaa.

Virkamiesten arkkitehdeille esittämä kehotuspohtia radikaalimmin muuttotappiokuntien lähiöta-lojen käyttömahdollisuuksia ja korjaamisen vaihto-ehtoja on konkretisoitumassa Raahessa KiinteistöOy Kummatin lähiötalojen korjaushankkeessa. Ra-dikaalisuutta nimittäin edustaa talojen osittainenpurkaminen, jollaista ei ole juuri aikaisemmin tehty.

– ARAn ehtona oli, ettei taloja saa purkaa koko-naisina, vaan kokeillaan, miltä tuntuu palastella ta-loja, Hagan kertoo ehdoista, joiden mukaan ”tela-ketjuarkkitehtuuria” edustavien talojen korttitalo-maiseen purkamiseen päädyttiin.

Taustalla oli Raahen kaupungin omistaman Kiin-teistö Oy Kummatin kolmisen vuotta sitten järjes-tämä kutsukilpailu, jonka arkkitehdit Harri Haganja Petri Kontukoski ehdotuksellaan ”Palapeli” voit-tivat.

– Meillä oli siis visio, miten rakennuksia osinpuretaan. Elementtitekniikka on siitä otollinen,että on ihan sama, kummin päin elementtitalonpurkaa tai rakentaa. Prosessi on sama, pitää vaintietää, minkä kortin nappaa, Hagan kertoo uudestatoimintatavasta.

Entistä kolmikerroksista opiskelija-asuntolaaesitellessään Hagan tunnustaa, että purkamisenjälki myös yllätti alkuvaiheessa: – Kun menin työ-maalle, purkutyöt vaikuttivat tämän talon kohdallaaika raskailta ja teki mieli sanoa, että ”hold yourhorses”, nyt olette purkanut liikaakin. Tilanne olikuitenkin suunnitelman mukainen, eli rakennuksis-ta ei paljon jäänyt jäljelle, hän toteaa.

Käytännössä purkutyössä käytettiin robottia,joka purki lähinnä betonisia väliseiniä ja välipoh-jia. Julkisivuelementit poistettiin kokonaisina. Onolemassa myös ns. pneumaattinen purkutapa, jolla

11Asemapiirustus.

2

KIINTEISTÖ OY KUMMATTIKORJATAANENNAKKOLUULOTTOMASTI

2Kiinteistö Oy Kummatin aluekuva.

Artik

kelin

val

okuv

at ja

pi i r

roks

et: H

arri

Haga

n ja

Pet

ri Ko

ntuk

oski

BET0804 s 39-Kummatti 19.12.2008, 10:5339

4 200840

3Ohjaspolku 7ABC uusi julkisivu

5Ohjaspolku 7A1. krs, muutos

4Ohjaspolku 7A1. krs, lähtötilanne

6Ohjaspolku 7A2. krs, lähtötilanne

7Ohjaspolku 7A2. krs, muutos

BET0804 s 39-Kummatti 19.12.2008, 10:5340

4 2008 41

9

10

irrotetaan elementtien ulkokuoret, mutta se ei lie-ne yleistynyt missään, Hagan mainitsee.

TEHOKASTA RAKENNUSJÄTTEENHYÖTYKÄYTTÖÄEnsimmäisen vaiheen kolme matalaa, kolmikerrok-sista rakennusta ovat pian luovutusvaiheessa. Niis-sä on purettu noin puolet rakennuksen massasta si-ten, että jossakin kohdin on purettu yksi kerros, toi-sessa kohdin kaksikin kerrosta. Purkamista helpottisekin, että elementeissä oli alkuperäiset nostolen-kit paikoillaan.

Purkukustannukset ovat Haganin mukaan olleet60 euroa per neliö: – Se ei ole kallista, kun ajatte-lee, että koko rakentaminen maksaa 1 800 euroaper neliö. Lisäksi hanketta on tuettu valtion taholta,

Hagan sanoo.Rakennusjätteen määrä jäi ensimmäisessä vai-

heessa melko vähäiseksi, osa elementeistä murs-kattiin uusiokäyttöön, osa toimitettiin esimerkiksisikaloiden ja kanaloiden rakennusaineiksi. Lisäksiteräkset eroteltiin massasta ja ne menivät myyntiin.

– Kakkosvaiheessa ei tule enää senkään vertaajätettä, koska olen käyttänyt jok’ikisen umpiele-mentin, joita on toista sataa, uudelleen pihalla si-jaitsevissa uudisrakennuksissa. Myös parvekkeidenbetonipielet menevät uusiokäyttöön piharakennuk-siin, autokatoksiin ja kiinteistönhuollon ajoneuvo-suojiin. Näissä rakennuksissa käytettävien vanho-jen elementtien pinnoiksi tulee akryylipinnoitettujulkisivulevytys, kuten itse taloissakin.

8Ohjaspolku 7A. Ulkoseinän pystyleikkaus ikkunan ja räys-tään kohdalta. Vanha rakenne on rasteroitu harmaalla.

9Ohjaspolku 7A ennen purkua.

10Ohjaspolku 7B ennen purkua.

BET0804 s 39-Kummatti 19.12.2008, 10:5341

4 200842

ERITYISTÄ HUOMIOTAENERGIATEHOKKUUTEEN– Seuraava vaihe, joka on lähdössä urakkalasken-taan ja lupavaiheeseen, edustaa ehkä jo enemmänenergiatehokasta korjausrakentamista. Korjaami-nenhan on aina kestävää kehitystä ja totta kai näis-säkin taloissa energiatehokkuus paranee, koskakaikki julkisivut lisälämmöneristetään ja verhoil-laan uudestaan, Hagan sanoo.

Kohteena on kaksi isompaa, kuusikerroksista tor-nitaloa, joista puretaan pois vajaa puolet rakennus-massasta. Asuntojenkin määrä vähenee puoleen,koska tarkoitus on poistaa isot asunnot.

– Energiatehokkuuteen liittyvistä tekniikoistaotetaan käyttöön lämmöntalteenottolaitteisto, au-rinkokennot ja tuulivoimakeskusyksiköt. Auringonenergia muutetaan suoraan sähköverkkoon, Hagankertoo kaukolämmön piirissä olevista taloista.

Uutta energiatekniikkaa hyödynnettiin jo ensim-mäisessä vaiheessa, kun aurinkokeräin asennettiinyhteen kolmesta talosta. Jatkossa niiden määrääon tarkoitus lisätä. Aurinkokeräin koreilee esimerk-kikuvassa korkeana tornina matalassa talossa. Ha-gan paljastaa selitykseksi korkeudelle, että keräi-mestä haluttiin tehdä muisto: se osoittaa jälkipol-ville, kuinka korkea rakennus on alun perin ollut.

– Aurinkokeräinrakennelman sisälle on mahdol-lista sijoittaa myös lämmöntalteenottolaitteisto.Kakkosvaiheessa laitteisto sijoitetaan ainakin kah-teen, mahdollisesti jopa neljään korkeaan taloon,Hagan sanoo.

Seuraavan vaiheen luonnospiirustuksissa korke-at tornitalot on varustettu myös tuuliturbiineilla. Neovat energian saannin kannalta merkittäviä, kunlaskentakaavana pidetään yhden tuuliturbiinin tuot-tamaa 10 000 kilowattitunnin energiamäärää jasitä, että niitä voi parhaillaan tulla Kummatin taloi-hin yhteensä 30. Tälle tielle on Haganin mukaanlähdetty vapaaehtoisesti.

– Esimerkiksi aurinkokennon takaisinmaksuaikaon pitkä, mutta korostan, että takaisinmaksuaika onvain taloutta. On tässä muitakin vastuutekijöitä, ku-ten saasteeton energiamuoto. Toisaalta julkisivutpäällystetään materiaaleilla, jotka ovat periaat-teessa kiveä ja akryylipinnoitettuja eli sileitä pinto-ja, jotka eivät kastu, Hagan vielä sanoo.

LÄMMÖNERISTEPAKSUUDETMATALAENERGIATASOISIALähiöiden betonielementtitalot ovat Haganin mie-lestä erittäin kiitollisia energiakorjauskohteita ni-menomaan yksinkertaisen vaipparakenteensa an-siosta.

11

12

13

BET0804 s 39-Kummatti 19.12.2008, 10:5342

4 2008 43

Energiatehokkuutta on Kummatissa lähdetty pa-rantamaan myös lämmöneristyksellä. Ensimmäi-sen vaiheen taloissa julkisivut olivat betonisand-wich-elementtejä, joissa oli pesubetonipinta. Nii-den 120 mm lämmöneristettä kasvatettiin 60 mm.Julkisivut verhoiltiin akryylipinnoitteisella julkisi-vulevyllä eli ns. polymeeribetonilevyllä.

Toisen vaiheen korkeiden kerrostalojen julkisivu-rakenne on muutoin sama paitsi pintana maalattubetoni. Lämmöneristeen paksuutta on näissä talois-sa tarkoitus lisätä 100 mm. Kokonaan purettavillepinnoille tulee lämmöneristettä 300 mm. Ratkai-suilla saavutetaan Haganin mukaan sellainen ma-talaenergiataso, joka tulee olemaan paljon parempikuin normien vaatimus uudistuotannossa.

– Minusta tämä hanke on ollut juuri siinä mieles-sä erinomainen, että tässä on myöskin rakennutta-jataho ymmärtänyt, että he ylläpitävät rakennuksiaseuraavat 50 vuotta. Ennen seuraavaa korjausta tu-lee se mahdollinen pienehkö lisäpanostus takaisinmoninkertaisena.

KORJAUSRAKENTAMISENTUOTTEITA KEHITETTÄVÄKummatissa eriytetyn julkisivuratkaisun etuna pi-dettiin nimenomaan sitä, että alle jäävä vanha ra-kenne tuulettuu tarvittaessa. Muitakin korjausvaih-toehtoja selvitettiin. Markkinoille on kaivattu myössellaisia betonituotteita, joilla voitaisiin korvata al-kuperäinen julkisivumateriaali.

– Sitä ei Kummatissa varsinaisesti tutkittu. Luuli-sin siinä olevan ongelmia uuden kuorielementinpainon kanssa, mutta mahdollisesti myös taloudel-lisessa mielessä, koska tuhdit ansasraudat yms. tu-levat aika kalliiksi. Tosin tämä on vain oma oletuk-seni asiasta. Toisaalta kun puretaan tai lisäläm-möneristetään, miksi tavoite olisi saavuttaa enti-nen ulkonäkö, Hagan vielä pohtii.

14

15

16

12

13

14

15

16

17

11Ohjaspolku 7A purkua.

12Purkua.

13Ohjaspolku 7A syyskuussa 2008.

14Ohjaspolku uusi julkisivupiirustus.

15Ohjaspolku 7B syyskuussa 2008.

16Ohjaspolku 7A syyskuussa 2008.

BET0804 s 39-Kummatti 19.12.2008, 10:5343

4 20084444

KIINTEISTÖ OY KUMMATTI, RAAHE

Suunnitteluaika: 11/2006 – 08/2007(kilpailuaika 12/2005 – 02/2006)Rakennusaika: 09/2007 – 11/2008Rakennuttaja: Kiinteistö Oy Kummatti /

toimitusjohtaja Leo SassiRakennuttamistehtävät: Raahen Konsultit Oy /

Alpo SimunaPääsuunnittelija,arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Harri

Hagan / Harri Hagan,arkkitehti SAFA(pääsuunnittelija),Petri Kontukoski,arkkitehti SAFA

Laajuus: 13 kerrostaloaKohteet rakennettu vuosina 1967 – 1980

Laajuus, rakennusvaihe 1:Asunnot alkup. 77 kpl,

muutoksen jälkeen 41 kplKerrosala alkup. 5100 m2,

muutoksen jälkeen 2800 m2

(+katokset)Laajuus, rakennusvaihe 2:Asunnot alkup. 60 kpl,

muutoksen jälkeen 32 kplKerrosala alkup. 4900 m2,

muutoksen jälkeen 3300 m2

(+katokset)

17

18

19

YHTEISKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ ASIA– Tämä esitelty Kummatin resepti koskee mahdolli-sesti vain joitakin alueita Suomessa, siis sellaisiajoissa lähiörakentamista on ollut ja missä on nytongelmana asuntojen tyhjentyminen rivakaan tah-tiin. Vuokra-asuntohan jää ensimmäisenä tyhjäksi,Hagan toteaa.

– Jos Kummatin alueelle olisi päästänyt talou-den tai rakennusalan ekonomistin, 13 talosta olisiotettu kolme taloa pois, jos kerran 30 prosenttiaasunnoista on tyhjinä. Se ei kuitenkaan olisi paran-tanut aluetta oikeastaan laisinkaan, tehnyt vain väl-jemmän. On suuri yhteiskunnallinen kysymys, mitätällaisille lähiötaloille tehdään: melkein miljardi eu-roa on ikään kuin makaamassa tyhjillään, ellei ta-loille ja asunnoille tehdä jotakin, hän vielä jatkaa.

Valtion rahoitus- ja kehittämiskeskuksen järjes-tämän kilpailun tavoitteena oli tehostaa Kummatinasuntojen käyttöastetta, vähentää asuntojen mää-rää ja tehdä niistä kysyntää vastaavan kokoisiasekä parantaa alueen esteettistä ilmettä ja sitäkautta asuinalueen kilpailukykyä.

BET0804 s 39-Kummatti 19.12.2008, 10:5344

4 2008 45

UNPREJUDICED RENOVATION PROJECTIN REAL ESTATE COMPANY KUMMATTI

Architect SAFA Harri Hagan thinks that suburban precastconcrete apartment buildings are ideal objects for renova-tion projects as they permit the development of new re-pair technology particularly to improve energy efficiency.Real Estate Company Kummatti in Raahe has experi-mented in an unprejudiced manner with e.g. partial demo-lishing of the buildings and utilisation of solar collectorsand is now planning to use in the next projects also windturbines for heating purposes in apartment buildings con-nected to the district-heating network.

An invitational competition was organised to improvethe utilisation degree of the apartments, to reduce thenumber of the apartments and to convert them into apart-ments of the most sought-for sizes. The objectives alsoincluded an overall improvement of the aesthetic imageof the area and thereby the competitiveness of the resi-dential estate. The winning entry “The Puzzle” was sub-mitted by Harri Hagan and Petri Kontukoski.

Raahe being a town that suffers from a population de-ficit, the gist was to make the suburban buildings morepleasant and to improve the competitiveness of the apart-ments. The condition was that the buildings could not be

demolished as whole buildings. Instead, the houses weredivided into parts. Hagan feels that suburban precast con-crete apartment buildings are particularly suited for ener-gy repairs due to their simple envelope structure.

The first stage of the project consisted of partial demo-lishing of one storey and partial demolishing of two store-ys in the three-storey three-building complex. Solar col-lectors were installed on one building. The next stageabout to start will focus on repairs carried out in two six-storey buildings, with almost half of the building mass tobe demolished. The number of the apartments will bereduced by half. The energy efficiency of the buildingswill be improved by means of heat recovery systems, so-lar panels and wind power central units.

The façades of the buildings repaired at the first stagewere concrete sandwich elements with an exposed ag-gregate concrete surface. The 120 mm thick layer of heatinsulation was increased by a further 60 mm. The façadeswere covered with façade plates with an acrylate coating,or so-called polymer concrete plates. The construction ofthe façades in the stage-two apartment buildings is thesame, but the surface is painted concrete. The thicknessof heat insulation will be increased by 100 mm. A 300 mmthick heat insulation layer will be provided on the surfa-ces that are completely demolished.

20

Urakoitsijat ja suunnittelijat rakennusvaiheessa 1:KVR-urakoitsija: Rakennusliike Hannu

Lehto Oy / Hannu LehtoRakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Kari

Narkaus Oy /Kari Narkaus

LVIA-suunnittelu: AIR-IX Suunnittelu /Esa Jussinniemi

Sähkösuunnittelu: Kuusisalo Oy /Heikki Tanskala

17Perspektiivinäkymä uudesta Kummatin alueesta.

18Ratsukatu 7B, uudistuksen ja muutoksen jälkeen.

19Ratsukatu 7B, ennen uudistusta.

20Ratsukatu 7B syyskuussa 2008.

21Ratsukatu 7B, uusi julkisivupiirustus.

21

BET0804 s 39-Kummatti 19.12.2008, 10:5345

4 200846

KATTOJEN KÄYTTÖIKÄÄ VOIDAAN REILUSTI PIDENTÄÄ

Virpi Haverinen, toimittaja

Rakennus- tai korjausvaiheessa valitut materiaalitja työmenetelmät vaikuttavat ratkaisevasti katonkäyttöikään. Vanhentuneet ohjeistukset, väärät us-komukset ja lyhyen aikavälin ratkaisut voivat tullakiinteistön omistajalle kalliiksi.

– Pääosin Rakennusinsinööriliiton RIL tekemätRakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet107-2000 -ohjeet vuodelta 2000 ja voimassa olevatRT-kortit ovat kunnossa. Osittain niiden tieto on kui-tenkin jo vanhentunutta ja ohjeistaa vain rakentei-den minimitason, toteaa suunnittelujohtaja VilhoPekkala Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy:stä.

Esimerkiksi Pekkala antaa piha- ja liikennetaso-jen suunnittelua aikanaan ohjanneet uskomukset,joiden mukaan elementtien kuviteltiin liikkuvan.Koska vedenerityskermiä ei kiinnitetty kansiraken-teeseen, vesi pääsi tekemään isoja vahinkoja laa-joille alueille ennen vuotokohdan selviämistä.

ONGELMA VOI MUHIA TIETÄMÄTTÄPekkala mainitsee tämän hetken suurimmaksi jayleisimmin toistuvaksi rakennusvirheeksi puuraken-teisen kevyen yläpohjan puutteellisen ilmatiiveyden.

– Kun yläpohjan rakenteisiin jo rakennusvai-heessa pääsee kerääntymään liikaa sisäilmasta tii-vistynyttä kosteutta, käynnistyy pahimmillaan ho-mehtumisprosessi. Kun ilmanvaihtolaitteisto aika-naan kytketään toimintaan, imetään syntyneet ho-meet huoneistoon sisälle, mikä on varmasti omiaanlisäämään mm. allergia- ja astamoireita. Toimivallailman- ja höyrysululla tämäkin ongelma voitaisiinestää ilman erityisiä lisäkustannuksia.

SANEERAUKSIIN TARVITAAN TAITOAUudiskohteissa miettiään jo hankesuunnitteluvai-heessa arkkitehdin kanssa tarvittava kattokalte-vuus, materiaalit sekä käytettävät työmenetelmät,jotta saavutettaisiin paras mahdollnen toiminnalli-suus, kestävyys ja ulkonäkö. Kattojen korjausra-kentamisessa olisi Pekkalan mukaan kehittämistä.Edelleen suuri osa asuinkiinteistöjen katoista re-montoidaan ilman riittävää ennakkosuunnittelua.

– Unelmatapauksessa kiinteistön omistaja hakeeratkaisua seuraavaksi 50-80 vuodeksi. Suunnittelukäynnistetään riittävän ajoissa, jotta voidaan kar-toittaa toteutustavaltaan ja kustannuksiltaan 3-5vaihtoehtoa. Valitun vaihtoehdon pohjalta kilpailu-tetaan urakoitsija, jonka kanssa suunnitelmaa tar-kennetaan koko ajan ja ratkotaan työn edistyessäeteen tulevia haasteita. Työn päätteeksi arvioidaanyhdessä hankkeen onnistuminen, Pekkala evästää.

11

2Esimerkki kattorakenteen ohjeiston YP-rakennekortista: Raskaasti liikennöidyt tasot.Kylmä kansirakenne. Rakenne ylhäältä alaspäin:1. Betonikivi, h = 80 mm2. Asennushiekka 0 … 8 mm3. Teräsbetonilaatta rakennesuunnitelmien mukaan4. Suodatinkangas, esim. käyttöluokka 2, limitys ≥ 2005. Laakerikerros, rakennesuunnitelmien mukaan6. Salaojamatto, rakennesuunnitelmien mukaan7. Vedeneriste, luokka VE 80R kumibitumikermit8. Kumibitumiliuossively9. Kallistusvalu - puuhierto, sementtiliiman poisto sinkopuhdistuksella10. Kantava rakenne rakennesuunnitelmien mukaan11. Pintamateriaali ja -käsittely huoneselityksen mukaan

BET0804 s 46-48 Katot Merialo 19.12.2008, 11:0146

4 2008 47

– Vesikatteiden korjaaminen ja vedeneristys vaa-tii kaikilta osapuolilta riittävää ammattitaitoa. Pe-rusnyrkkisääntönä voi pitää vanhan vesikatteenpoistamista, uutta ei kannata rakentaa vanhanpäälle.

LAATUKATTO-OHJEISTOLemminkäinen Katto Oy on julkaissut ohjeistonteknisesti ja taloudellisesti järkevien vesikatto- javedeneristysrakenteiden suunnittelusta ja toteu-tuksesta. Ohjeisto esimerkkeineen löytyy osoit-teesta www.laatukatto.com

Suunnittelujohtaja Pekkala luonnehtii Lemmin-käinen Katto Oy:n suunnitteluohjeita maailman par-haaksi vesikattojen ja vedeneristysrakenteiden oh-jeistoksi.

– Vesikatto-osaaminen on yksi rakennusalan eri-koisalueista. Esimerkiksi insinöörikoulutuksessavesikattoja on käsitelty kapea-alaisesti keskittyenketemateriaaleihin, koska näin kattavaa ja kuvituk-seltaan selkeää ohjeistoa ei ole ollut olemassa,Pekkala kiittelee.

KOKO RAKENNUSALA HYÖTYYSuunnitteluohjeet kirjoittanut kehitysinsinööri Mii-na Merisalo näkee ohjeistolla monia sovellusmah-dollisuuksia. Niitä voivat hyödyntää niin alalla pit-kään työskennelleet suunnitteljat ja rakentajatkuin alalle opiskelevatkin. Ohjeistoon kannattaisitutustua myös kiinteistöjen omistajien ja isännöit-sijöiden.

– Suunnitteluohjeiden pohjana toimi sisäinenohjeistomme, jota käytetään esimerkiksi uusientyöntekijöiden perehdytykseen. Syventämällä jalaajentamalla olemassa ollutta ohjeistoa saatiin tä-mänhetken vesikatto- ja kosteuseristystietämys yk-siin kansiin, Merisalo kuvailee.

Ohjeiston keskeisenä tehtävänä on jatkuvanavoimen keskustelun avaaminen alan sisällä, jottaparhaat käytönnöt saadaan levitettyä mahdollisim-man laajalle. Samalla jälkipolville tallentuu alaltapoistuvaa hiljaista tietoa.

– Myös Rakennusinsinööriliiton ja Kattoliiton pi-täisi säännöllisesti päivittää omia ohjeistuksiaan,jotta alan raamattuina pidetyt ohjeistot eivät laa-haisi jäljessä vaan sisältäisivät tuoreimman tutki-tun tiedon, Pekkala vinkkaa.

3

3, 4Liikennöityjen tasojen vedeneristys tulee tehdä huolella. 4

Artik

kelin

val

okuv

at: L

emm

inkä

inen

Oy


4 200848

5Betonikattotiilen asennusta. Alle on asennettu aluskate.

6Sokkelin vesieristäminen on tehtävä viimeistellysti.

7Vesikatto on yksi tärkeimmistä kiinteistön rakenteista. Oi-keilla rakennusmenetelmillä ja -materiaaleilla toteutettu-na ja säännöllisesti huollettuna se kestää jopa 50 vuotta.Toisaalta uudenkin katon saa lahoamaan jo neljässä vuo-dessa, mikäli rakennus- tai korjausvaiheessa keskitytäänliikaa pelkkään katemateriaaliin ilman vesikaton koko-naistoimivuuden miettimistä, toteavat Miina MerisaloLemminkäinen Katto Oy:stä ja suunnittelujohtaja VilhoPekkala Insinööritoimisto Vahaselta.Ja

nne

Leht

inen

ROOF SERVICE LIVES COULD BE MUCH LONGER

The materials and work methods selected at the buildingor repair stage influence the service life of the roof in acrucial manner. Obsolete guidelines, false beliefs andshort-term solutions can cost the building owner a lot ofmoney.

Roofing repairs and water insulation require adequateprofessional skills from all the trades. The rule of thumb isthat the old roofing must be removed; installing new roo-fing on top of the old is not a good solution.

The roof is one of the most important structures in anybuilding. With correct building methods and materials aswell as regular maintenance we can ensure a roof servicelife of up to 50 years. On the other hand, it is easy to makea new roof rot in just four years, if all the attention at thebuilding or repair stage is focused on the roofing materialand no thought is spared to the total performance of theroof.

Lemminkäinen Katto Oy has published guidelines forthe design and implementation of technically and econo-mically rational roof and water insulation structures. Theguidelines can be utilised by weathered designers andbuilders, students of the field, as well as building ownersand building managers.

More information: www.laatukatto.com

5 6

7


4 2008 49

Pohjoiseen Tarragonan kaupungista sijaitsee Rovirai Virgilin yliopiston kampus Sant Pere de Sescela-des. Sinne 150 x 210 metriä suuruisen korttelin alu-eelle on muutamassa vuodessa rakennettu useitatiedekunta- ja hallintorakennuksia. Vaikka kaikillarakennuksilla on eri arkkitehti, alue on kuitenkinvarsin yhtenäinen.

Yksilöllisistä rakennuksista on muodostunut var-sin jännittävä kokonaisuus. Osansa on varmasti hal-litsevalla julkisivumateriaalilla, korkeatasoisellapuhtaaksi valetulla betonilla, jota täydentävät kivi-,puu- ja metallipinnat. Rakennukset on ryhmiteltykorttelin reunoille siten, että niiden keskelle onmuodostunut viihtyisä aukio, plaza, jolta on pääsyeri rakennuksiin.

KAMPUKSEN KIRJASTOAukion luoteissivulla sijaitsee kampuksen kirjastoURV, joka valmistui vuonna 2003. Rakennus on sel-keä suorakaide, ja sen rakenteissa on tavoiteltujoustavuutta sekä tiloissa muunneltavuutta. Runko

KATALONIALAINEN KAMPUS

Pertti Vaasio, rak.arkkitehti, RIA

ja julkisivut ovat vaaleita betonielementtejä, väli-pohjat on tehty ontelolaatoilla.

Ikkunajärjestelyillä luonnonvalo on saatu ulottu-maan syvälle runkoon. Pitkän lounaaseen avautu-van julkisivun suurten ikkunoiden edessä ovat vaa-kasuorat aurinkosäleiköt. Ne on koottu viiden met-rin mittaisista valkobetonisista lankuista.

Totista fasadia elävöittää rakennuksen edessävapaasti seisova veistoksellinen ramppi ja porras.Porrasta pitkin päästään suoraan kirjaston toiseenkerrokseen.

Kirjaston ovat suunnitelleet barcelonalaiset ark-kitehdit José Antonio Martínez Lapeña ja Elías Tor-res Tur.

Rakennuksen kerrosala on 5.447 m2.

1

1Betonisten puhdasvalupintojen rinnalla on käytetty mm.alumiinia ja lasia isoina pintoina. Alumiinipintaisten ka-settien takana ovat luentosalit.

Artik

kelin

val

okuv

at: P

ertti

Vaa

sio

BET0804 s 49-Tarragona Vaasio 19.12.2008, 11:2849

4 200850

2Viereisessä korttelissa on kemian sekä viinin viljelyn javalmistuksen opetukseen keskittyvän tiedekunnan ra-kennus, joka valmistui 2004. Rakennuksen suunnitteli-vat katalonialaiset arkkitehdit Ramón Artigues ja RamónSanabria, jotka ovat suunnitelleet mm. Lleidan EnricGranados-konserttitalon sekä Dexeus-instituutin sairaa-larakennuksen Barcelonassa.

3Puhdasvalua oleva betoninen porras elävöittää julkisivua.

4Säleikön takaa valo siivilöityy sisätiloihin.

2

3

4


4 2008 51

6

5Leikkaus. Oikealla varapoistumistienä toimiva ulkoporras.

6Kampuksen uusin rakennus on Katalonian kemian tutki-musinstituutti ISIQ (Catala d’Investigació Químca), jokaon valmistunut vuonna 2005. Arkkitehti Javier San José.

5

YLIOPISTON JUURET 1500-LUVULLAEspanjan kaakkoisrannikolla sijaitsevan TarragonanRovira i Virgilin yliopisto perustettiin 1991 yhdistä-mällä katalonialaisia yliopistoja. Sen juuret ulottu-vat 1500-luvulla perustettuun Tarragonan yliopis-toon.

Yliopistolla on kaikkiaan kahdeksan tiedekuntaa,joista kaksi on Reusissa ja yksi Vila-Secassa. Toimi-pisteitä on yksitoista ja opintosuuntia kaikkiaan 52.Opiskelijoita yliopistossa on 12.000 ja opettajia1.200.

2


4 200852

7Piirros pääsisäänkäyntinä toimivasta portaastaja rampista.

8Toisen kerroksen pohjapiirros.

9Kampuksen aluepiirros.

7

8

9


4 2008 53

10

10Kaksikerroksinen lukusali saa luonnonvaloa kahdestasuunnasta. Kirjaston sisätiloja hallitsevat vankat valkoi-set betonirakenteet.

11Vuonna 2001 valmistuneen koneenrakennuksen ja kemianalan insinöörikoulun rakennuksen suunnittelivat barcelo-nalaiset arkkitehdit Manuel Brullet ja Alfonso de Luna.

CATALONIAN CAMPUS

The Sant Pere de Sescelades Campus of the University ofRovira i Virgil is located north of the town of Tarragona.Within a few years several departmental and administra-tive buildings have been erected in this campus, in a townblock some 150 x 210 m in area. Although each buildinghas been designed by a different architect, the campushas a very uniform appearance.

The individual buildings create an exciting entity. Thedominating façade material is high-quality fairface conc-rete, supplemented with stone, wood and metal surfaces.The buildings are grouped on the sides of the block with asquare in the middle.

The campus library, URV, was completed on the north-west side of the square in 2003. Designed by Barcelonaarchitects José Antonio Martínez Lapeña and Elías TorresTur, the library is a clear rectangle with structures that of-fer flexibility and modifiability of space. The frame andthe façades are precast concrete sections and the inter-mediate floors are hollow-core slabs.

Natural light reaches deep inside the frame. The largewindows in the long southwest-facing façade are coveredwith horizontal sunscreens assembled from five-metrelong white concrete beams.

The sombre façade is enlightened by the freestanding,sculpture-like ramp and staircase in front of the building.

11


4 200854

SAUMATTOMAT KUITUBETONILATTIAT

Martti Matsinen, diplomi-insinööri,toimitusjohtaja, Piimat [email protected]

Teräskuitubetonia on Suomessakin käytetty teolli-suuslattioissa jo 1980-luvulta lähtien. Alkuaikoinakäyttö oli vähäistä, mutta 1990-luvun puolivälin jäl-keen, laserlevittimien tullessa Suomen markkinoil-le, lisääntyi myös teräskuitubetonin kysyntä. Syynätähän oli se, että perinteinen raudoitus estää taivähintään hidastaa laserlevittimien käyttämistä.Eräässä suurehkossa teollisuuskohteessa asiak-kaamme laski säästävänsä neljä työviikkoa be-tonilattiatöissä, jos raudoitustyöt korvataan kuitu-betonilla. Tällaisen säästön luulisi jo kiinnostavanrakennuttajiakin. Käyn tässä artikkelissa läpi kuitu-betonin käyttöä maanvaraisissa lattioissa, paino-pisteenä kuitenkin saumattomat kuitubetonilattiat.

MAANVARAISET KUITUBETONILATTIATMaanvaraisten lattioiden suunnittelu sivuutetaanpienemmissä kohteissa usein käyttämällä aiem-minkin vastaavissa kohteissa käytettyjä laatanpak-suuksia ja raudoituksia. Syynä tähän yksinkertais-tukseen lienee se, ettei kyseessä ole kantava ra-kenne, joten suunnitteluun ei panosteta. Kun edellämainittu arviomitoitus on opittu perinteisellä rau-doituksella, käytetään sitä helposti myös kuitube-tonilattioita mitoitettaessa. Valitettavan useinedustamaltani yritykseltä on pyydetty kuitutarjous-ta kohteeseen, jossa laatan paksuus ja kuitumääräon jo valmiiksi annettu lähtötiedoissa eli varsinais-ta mitoitusta ei ole tehty tai mitoituksen oletetaanolevan kuidusta riippumaton. Jokainen kuitutyyppion kuitenkin oma tuote, jolla on omat mitoitusar-vonsa. Esimerkiksi teräskuidun murtolujuuksissasaattaa olla yli 50 % ero eri tuotteiden välillä eli erikuiduista valmistettu teräskuitubetoni ei suinkaanole yksi ja sama tuote. Kun halutaan saada aikaanhyvä kuitubetonilattia, tulee mitoitus aina tehdäkohteeseen käytettävällä kuidulla. Vaativammissakohteissa ja suuremmilla kuormilla näin pääsään-töisesti toimitaankin.

Maanvaraisia kuitubetonilattioita suunniteltaes-sa yksi lähtöarvo kuormitusten lisäksi on maanalustaluku. Kuormitukset tulevat usein tilaajalta,mutta alustaluku tuntuu olevan vaikea käsite. On-neksi alustaluvun tarkka arvo ei ole liian ratkaisevasuunnittelun kannalta. Englantilaisen suunnittelu-ohjeen /1/ mukaan 50 % virhe alustaluvussa aihe-uttaa noin 5 % virheen laatan paksuuteen. Alusta-luvun suuruusluokan voi laskea esimerkiksi Be-tonilattiaohjeen /2/ taulukon pohjalta eri rakenne-kerrokset huomioiden. Alustaluvun määrittelyä var-ten tärkeää on tietää millaiset rakennekerrokset

1

1, 2Saumattomille lattioille hyllyjen ja laitteiden sijoittelu onhelppoa. Kun halutaan saada aikaan hyvä kuitubetonilat-tia, tulee mitoitus aina tehdä ko. kohteeseen käytettäväl-lä kuidulla.

BET0804 s 54- Saumattomat 19.12.2008, 11:3354

4 2008 55

(paksuus, materiaali) lattian alle tulee. Myös mah-dollinen lämmöneriste tulee huomioida alustalukualaskettaessa.

Useilla teräskuitutoimittajilla on valmiit mitoi-tusohjelmat, joihin alustaluku tallennetaan yhtenälähtöarvona. Silloin tuloksia tarkasteltaessa onmuistettava millä tarkkuudella alustaluku on lähtö-tietoihin saatu ja huomioitava se lopullista laatan-paksuutta määriteltäessä.

Kuormitusten osalta merkittävimpiä ovat yleensäpistekuormat joko hyllytolpista tai laatalla liikkuvis-ta ajoneuvoista. Tasainen kuorma ja viivakuormaharvoin tulevat määrääväksi. Pistekuormien osaltamäärääviksi tulevat yleensä laatan reunalla tai kul-massa olevat kuormat. Jottei tulisi turhaa ylimitoi-tusta, on hyvä tilaajan kanssa varmistaa mitkä kuor-mat ylipäätään voivat sijaita laatan reunalla tai nur-kassa. Milloin kyseessä sitten on laatan reunakuor-ma? Se riippuu kuormitusalasta, laatan jäykkyydes-tä (kimmokerroin ja paksuus) sekä alustaluvusta jase pitäisi aina laskea, kun kyseessä ovat suuretkuormat. On muistettava, että myös saumakohta onlaatan reuna eli sahasaumatut rakenteet pitäisi mi-toittaa myös laatan reunakuorman mukaan.

Maanvaraisen kuitubetonilattian mitoitukseen eiSuomessa ole kunnollisia ohjeita. Betonilattiaoh-jeista kyllä löytyvät kaavat, mutta ne perustuvat jokäytöstä poistettuun ASTM:n testiin ja siitä saata-vaan jäännöslukuarvoon. Englantilaiset ohjeet ovattarkemmat ja Englannissa on lisäksi tehty oma oh-jekirja /3/, joka keskittyy pelkästään teräskuitube-toniin. Suomessakin on käyty keskusteluja ohjeentarpeellisuudesta ja toivottavasti Betonilattiaohjet-ta uudistettaessa myös teräskuitubetonilattiat nos-tetaan niille kuuluvaan arvoon.

Edellä olen käsitellyt vain teräskuitubetonilatti-oita. Soveltuvin osin asiat pätevät myös uusiin

makrokuitubetonilattioihin. Ohuita polypropyleeni-kuituja on käytetty lattiabetoneissa estämään plas-tisia halkeamia. Ne ovat erittäin suositeltavia, josolosuhteet ovat vaativat ja riski plastiselle halkei-lulle on suuri. Ohuet polypropyleenikuidut eivät kui-tenkaan toimi kovettuneessa betonissa. Sen sijaanuudet paksummat synteettiset kuidut, ns. makropo-lymeerikuidut, pystyvät ottamaan kuormituksiavastaan. Myös näiden kuitujen osalta englantilai-set ovat edelläkävijöitä ainakin ohjeiden laadinta-mielessä /4/. Suomessa makropolymeerikuiduillaon tehty joitakin pintabetonilattioita sekä pienem-piä maanvaraisia lattioita. Tuotteella on paljon etu-ja teräskuituihin verrattuna ja uskon niiden yleisty-vän lähivuosina.

BETONI HALKEILEE AINABetoni halkeilee aina. Tärkeintä lattian kestävyydenkannalta on, että tämä halkeilu on hallittua. Perin-teisesti betonilattiaan tehdään saumoja, jotta voi-taisiin ohjata betonin lämpöliikkeistä ja kutistumis-ta aiheutuvat halkeamat kontrolloidusti yhteen koh-taan. Saumoja on periaatteessa kahta tyyppiä.

Liikuntasaumat sallivat usean millimetrin suu-ruisen liikkumisen. Betonilattiaohjeen mukaan lii-kuntasaumaväli voi olla maksimissaan 30 metriä.Kun suositeltava valualueen pituuden suhde levey-teen on 1,5 - 2, voidaan liikuntasaumojen avulla va-laa maksimissaan noin 450 - 600 m2:n suuruinenalue. Eli laajoissa lattioissa on kymmeniä, jopa sa-toja metrejä vaurioille alttiita saumoja.

Kutistumissaumat tehdään yleensä sahaamallakovettuneeseen, 8 - 24 tunnin ikäiseen betonipin-taan saumat (korkeus n. 1/3 laatan paksuudesta),joihin halkeamat ohjautuvat. Sahasaumat ovat pie-nempiä kuin liikuntasaumat eivätkä näin ollen oleniin alttiita vaurioille. Mutta toisaalta niitä on mo-

2

2Lattian kuormitusten osalta merkittävimpiä ovat yleensäpistekuormat joko hyllytolpista tai laatalla liikkuvista ajo-neuvoista. Pistekuormien osalta määrääviksi tulevatyleensä laatan reunalla tai kulmassa olevat kuormat.Myös saumakohta on laatan reuna eli sahasaumatut ra-kenteet pitäisi mitoittaa laatan reunakuorman mukaan.

Artik

kelin

val

okuv

at: P

iimat

Oy


4 200856

ninkertainen määrä liikuntasaumoihin verrattuna.Kutistumissaumojen suositeltu väli on noin 30 ker-taa laatan paksuus tai 6 metriä.

SAUMATTOMAT LATTIATMyös saumattomat betonilattiat halkeilevat. Oleel-linen ero on siinä, että halkeiluprosessi on hallin-nassa. Raudoituksen avulla halkeamaleveys saa-daan erittäin pieneksi, halkeamat ovat lähes näky-mättömiä. Halkeamien hallinta ja lattian saumatto-muus vähentävät tehokkaasti lattian vaurioitumis-riskiä.

Itse asiassa saumattomat lattiat eivät ole “sau-mattomia” kuin pienemmissä, käytännössä alle2000 m2:n kohteissa, koska betonitehtaan ja lattia-urakoitsijan kapasiteetti asettavat rajoituksen ker-tavalun maksimikoolle. Isommissa lattioissa termin“jointless” tilalla voisikin käyttää termiä “lessjoint”, koska kyse on nimenomaan saumojen vä-hentämisestä.

Halkeilun hallinnan lisäksi saumattomuudellasaavutetaan monia muita etuja:– Hyllyjä ja muita kuormia voidaan sijoitella va-

paasti, kun ei tarvitse miettiä niiden sijoittelunvaikutusta mitoitukseen ja kuormien siirtymi-seen saumojen yli.

– Saumat ovat ylivoimaisesti yleisin paikka vauri-oille betonilattioissa. Saumojen vähentämisellävähennetään myös lattian vaurioita ja kunnossa-pidon tarvetta.

– Trukit ja muut tavarankuljettamiseen tarkoitetutkoneet ja laitteet pysyvät kunnossa, kun lattia-pinnassa ei ole tärisyttäviä saumoja.

– Saumattomat lattiat saadaan nopeammin val-miiksi, kun yhdellä valukerralla tehdään jopa yli2000 m2 valmista betonilattiaa.

Saumattomien, perinteisesti raudoitettujen lattioi-

den suunnittelussa on tärkeää, että raudoituksenmäärä sekä betonilaatan ja alustan välinen kitka onsuunniteltu niin, että halkeamien leveys ja halkea-maväli täyttävät lattiapinnalle asetettavat vaati-mukset.

Perinteistä raudoitusta käyttäen eteen on tullutongelma. Saumattomien lattioiden valaminen edel-lyttää laajoja kertavaluja, mutta raudoitus hidastaavalutyötä. Ratkaisuna on kuitubetoni.

SAUMATTOMATTERÄSKUITUBETONILATTIATLaajoja lattia-aloja valettaessa kriittisin tekijä onbetonimassan levittäminen. Nykyisin lähes kaikkisuuremmat lattiat tehdään laserohjattuja levitysko-neita käyttäen. Se on kuitenkin hankalaa, mikäli lat-tiassa on perinteinen raudoitus. Levityskone ei pys-ty liikkumaan raudoituksen päällä ja toisaalta rau-doitusta ei pysty levittämään samassa tahdissa be-tonivalun kanssa. Näin ollen käytännössä ainoatapa tehdä laajoja kertavaluja laserohjatuilla levit-timillä on kuitubetonin käyttäminen.

Kun käytetään teräskuitubetonia ja laserohjat-tua levityskonetta, on saumattoman lattian tekemi-nen yksinkertaista. On vain huomioitava seuraaviaasioita:– Kiinnikkeitä ei saa syntyä eli kaikki seinät, pila-

rit, läpiviennit ja muut lattian epäjatkuvuuskoh-dat tulee erottaa lattiasta esimerkiksi 10 mm:npolystyreenikaistalla, joka sallii liikkeet.

– Lisäraudoitus (esim. 3 ø16 mm) laitetaan laatankulmapisteisiin (esim. pilarien nurkkiin).

– Valun eteneminen suunnitellaan siten, että valu-rintama pysyy koko ajan tuoreena, jottei synnykuivasaumoja.

– Mikäli lattia on niin laaja, ettei sitä voida toteut-taa yhtenä valuna, tulee työsauma suunnitella

3Kuitubetonia käytettäessä betonimassa voidaan toimittaaautolla suoraan valualueelle.

4Saumattomassa lattiassa korostuu liikunta- ja työsaumo-jen laatu. Ne tulee tehdä valmiista saumaraudoitteista,jotka on myös mitoitettava kestämään kuormien siirtymi-nen sauman yli. Nykyaikaisella laitteistolla lattiabetonitasoitetaan ja sirote levitetään nopeasti.

3


4 2008 57

huolellisesti, mieluiten valmiita saumarakentei-ta käyttäen.

Saumattomien lattioiden koon määräävät käytän-nössä betonitehtaan ja lattiaurakoitsijan kapasitee-tit. 1500 - 2500 m2:n saumattomat kertavalut ovattäysin mahdollisia. Pienellä betonitehtaalla, varsin-kin jos siellä ei ole annostelulaitteistoa, saattaakapasiteetti rajoittaa lattian maksimikokoa. Toi-saalta urakoitsija, jolla ei ole käytössään sopivaakalustoa tai riittävästi työvoimaa hoitamaan suurenlattianteon kaikki vaiheet (massan levitys, tiivistys,hierrot, sirotteen levitys, jälkihoito), ei pysty edellämainittuihin työsuorituksiin.

Vaikka aina ei päästäkään näin suuriin valualuei-siin, saavutetaan saumattomuuden edut myös pie-nemmissä lattioissa. Jo muutaman sadan neliömet-rin lattiassa saumattomuus tuo edellä mainitut hyö-dyt mm. hyllyjen sijoittelussa sekä lattian kunnos-sapidossa.

SAUMATTOMAN TERÄSKUITUBETONI-LATTIAN SUUNNITTELUBetonilattian suunnittelusta vastaa kohteen raken-nesuunnittelija. Betonilattiaohjeissa on esitetty mi-toituskaavat saumattoman teräskuitubetonin suun-nitteluun. Niiden pohjana on kuitenkin testimene-telmä, joka maailmalla on jo poistettu käytöstä.Suomessa tämä menetelmä on edelleen käytössä,koska suomalainen, Betoniyhdistyksen hyväksy-mään käyttöselosteeseen pohjautuva, teräskuitu-jen mitoitus perustuu tähän vanhentuneeseen tes-tiin. Tässä asiassa kuljemme siis jälkijunassa.

Uusi, myös Suomessa voimassa oleva, eurooppa-lainen standardi (SFS EN 14889-1:2006) määritte-lee kuidut, joita voidaan käyttää teräskuitubetonis-sa eli kuitujen tulee olla CE-merkittyjä. Näitä kuitu-ja käytettäessä lattia mitoitetaan kuitutoimittajan

menetelmien mukaan eikä käyttöselosteelle ole tar-vetta. Suuremmilla kuitutoimittajilla on omat mitoi-tusohjelmat, joissa on valmiina omien kuitujen läh-tötiedot.

Kuitutoimittajien mitoitus on hyvä menetelmä,koska tällöin vastuu rakenteen toiminnasta siirtyynäiltä osin kuidun valmistajalle. Kohteen rakenne-suunnittelijan vastuulle jää lähtötietojen tarkista-minen. On kuitenkin suositeltavaa, että tilaaja/ra-kennesuunnittelija pyytää kuitutoimittajalta mitoi-tuksen kirjallisesti dokumentoituna. Dokumentissatulee olla selvästi näkyvissä kaikki mitoituksen läh-tötiedot (alustaluku, kuormitukset, rakenteen mitat,betonilaatu).

Tärkein asia tilaajan kannalta on, että mitoitusperustuu aina tiettyyn teräskuituun laskenta-asia-kirjoissa dokumentoiduilla lähtötiedoilla. Ei ole hy-väksyttävää vaihtaa kuitua. Vaikka käytettäisiintyyppinimikkeeltään vastaavaa kuitua ja vastaavaakuitumäärää, ei mitoitus ole pätevä, koska kaikillakuiduilla on omat ominaisarvonsa, joihin mitoituk-set perustuvat.

Vielä pahempaa on joidenkin kuitutoimittajienharrastama menetelmä, jossa kuitumäärä napataanjostain mitoitustaulukosta tai jopa suoraan vertaa-malla kohteeseen suunnitellun perinteisen raudoi-tuksen kapasiteettia jonkin tietyn kuitumäärän ka-pasiteettiin. Tämän tyyppisiä menetelmiä voidaankäyttää alustavissa, budjetointia varten tehtävissälaskelmissa, mutta lopullisen mitoituksen tulee pe-rustua todelliseen, dokumentoituun laskentaan.

LATTIARAKENNE JA BETONIMASSAKuten edellä olen todennut, tarvitaan myös sau-mattomissa lattioissa saumoja. Koska teollisuus-lattioiden kuormat usein ovat melko suuret, tuleenämä saumat mitoittaa huolella. Sahasaumojen

osalta Betonilattiaohjeet antaa mahdollisuudensiirtää 30 % kuormasta sauman yli eli saumakohtamitoitetaan laatan vapaana reunana, jossa on 70 %kuormasta.

Liikunta- ja työsaumojen osalta tällaista sääntöäei ole vaan sauman kuormansiirtokyky on tarkistet-tava laskelmin. Valmiita saumarakenteita suositel-laan käytettäväksi raskailla kuormilla, koska niidenavulla varmistetaan, että kuormia siirtävät vaarnatovat oikeissa paikoissa ja oikeissa asennoissa. Li-säksi valmiissa saumarakenteissa usein on erikois-vahvat teräslistat laatan pinnan tasossa, mikä lisääsauman kestävyyttä myös iskukuormituksille.

Laatan paksuutta voidaan usein pienentää kuitu-raudoituksella. Suomessa on mielestäni menty täs-sä ohentamisessa jo liian pitkälle, valetaan jopaalle 100 mm paksuisia maanvaraisia laattoja. Maa-ilmalla saumattomien ratkaisujen minimipaksuute-na pidetään yleensä 150 mm. Vaikkei kuituraudoi-tuksella ohennettaisikaan laattaa, tuo aikataulunnopeutuminen kokonaissäästöjä.

Minimikuitumääränä maanvaraisissa lattioissapidetään yleensä 20 kg/m3. Pentti Lumme esitti ar-tikkelissaan /5/ minimikuitumääräksi 30 kg/m3,mikä mielestäni on turhan suuri, mikäli lähtötiedotovat oikeat. Sen sijaan kohteissa, joissa lähtötiedotovat karkeita arvioita, olen Lumpeen kanssa samaamieltä. Samoin yhdyn hänen mielipiteeseensä siitä,että vaikka mitoitus voidaan tehdä grammojen tark-kuudella, niin lähtötietojen ja annostelun tarkkuu-desta johtuen kuitumäärä tulisi suhteuttaa 5 kg:nvälein. Saumattomissa ratkaisuissa minimikuitu-määränä pidetään yleensä 40 kg/m3.

Betonin lujuusluokkakysymys on ongelmallinen.Nykyiset käyttöikävaatimukset vaativat korkeita lu-juusluokkia. Lujuusluokan nostaminen lisää kutistu-mia, mikä saumattomissa ratkaisuissa ei ole hyvä

4


4 200858

asia. Usein teollisuuskohteissa ja pysäköintitiloissakäytetään sirotepintaa tai kovabetonipintausta.Nämä molemmat lisäävä rakenteen kestävyyttä jakäyttöikää, mutta Suomessa ei vielä ole ohjeita sii-tä, miten tämä voitaisiin mitoituksessa huomioida.

YHTEENVETOSaumattomat kuitubetonilattiat eivät ole tulevai-suutta, vaan ne ovat nykyaikaa. Tällä lattiatyypilläon niin paljon etuja perinteisiin teollisuuslattioihinverrattuna, ettei sen menestystä voi estää. Tämäasettaa paljon vaatimuksia sekä rakennuttajilleettä suunnittelijoille, joiden tulee oppia ymmärtä-mään tämä rakenne ja sen tuomat edut. Ennen kaik-kea heidän tulee panostaa siihen, että lähtötiedotovat oikeat, jotta vältetään ylimitoituksia ja toisaal-ta pitää huolta siitä, että myös maanvaraiset lattiattodella mitoitetaan.

Edellä olevien argumenttien ja käyttöikävaati-musten pohjalta mielestäni paras teollisuuslattiasaadaan, kun valetaan saumaton teräskuitube-tonilattia K30 betonilla, viimeistellään se kovabeto-nipintauksella tuoretta-tuoreelle menetelmällä jakäytetään valmiita, kovia kuormia kestäviä sauma-raudoitteita. Näin saadaan aikaan pitkäikäinen jakestävä lattia, joka täyttää korkeatkin kulutuskestä-vyys- ja tasaisuusvaatimukset.

VIITTEET:/1/ Concrete Industrial Ground Floors - A Guide to

design and construction. Technical Report 34.The Concrete Society. Third Edition 2007.

/2/ Betonilattiat 2002. Suomen Betoniyhdistysby45 / Suomen Betonilattiayhdistys bly 7.

/3/ Guidance for the Design of Steel-Fibre-Reinfor-ced Concrete. Technical Report 63. The Concre-te Society 2007.

/4/ Guidance on the Use of Macro-synthetic-fibre-reinforced Concrete. Technical Report 65. TheConcrete Society 2007.

/5/ Pentti Lumme: Kuitubetonin käyttö lisääntyy ra-kenteissa – jopa kantavissa rakenteissa, Beto-ni 3-2008, ss. 72-77.

JOINTLESS FIBRE CONCRETE FLOORS

Steel fibre concrete has also in Finland been used in in-dustrial floors since the 1980s. After a slow start the de-mand for steel fibre concrete increased toward the end ofthe 1990s, when laser screeds were introduced. The rea-son for this was that the use of laser screeds is impossibleor at the very least difficult with conventional reinforcing.In one fairly large industrial project the Client calculatedthat the replacement of reinforcing with fibre concrete inconcrete floors would shorten the project by four weeks.

Jointless fibre concrete floors offer many advantagesover conventional industrial floors. On the other hand, theuse of fibre concrete results in many requirements for thebuilders and the designers, who have to understand theconstruction and its benefits. More than anything effortsshall be focused on correct input information to avoidover-dimensioning and to ensure that also floors sup-ported on the ground are actually dimensioned.

In addition to loads, the foundation coefficient of thesoil is an important input value in the design of fibre con-crete floors supported on the ground. Many steel fibresuppliers have their own dimensioning programs, inwhich the foundation coefficient is entered as one inputvalue. The accuracy of the input foundation coefficientmust be considered in the analysis of the results, and ta-ken into account in the determination of the final slabthickness.

No good guidelines are available in Finland for the di-mensioning of fibre concrete floors supported on theground. The formulae used in the guidelines for concretefloors are based on the obsolete ASTM test and the resi-dual strength value obtained from it.

Concrete will always crack. The most important thingin terms of the durability of the floor is to control thecracking. Traditionally joints have been made in concretefloors so that the cracks caused by thermal movement andshrinkage can be directed in one point in a controlledmanner.

Jointless concrete floors will also crack. The essentialdifference is that this cracking is under control. The rein-forcement ensures that the cracks are extremely narrow,almost invisible. The control of cracking and the absenceof joints effectively reduce the damage risk of the floor.The size of the jointless floor is in practice determined bythe capacity of the concrete supplier and the floor cont-ractor. Single pouring processes of up to 1500 - 2500 m2 ofjointless floor are quite possible.

The structural designer of the project is responsible forthe design of the concrete floor. The dimensioning mustalways be based on the specific steel fibre, using the in-put values documented in the calculation documents. Thefibre must not be replaced, as every fibre has its own spe-cific values and the dimensioning is based on them.

The thickness of the slab can often be reduced by usingfibre reinforcing. The author of the article, Mr. MarttiMatsinen feels that in Finland the slabs are becoming toothin, with floors supported on the ground poured in lessthan 100 mm thick slabs. Internationally the minimumthickness of jointless solutions has usually been set to150 mm. Even if the thickness of the slab remains unchan-ged, fibre reinforcement translates into total savings dueto the shorter building schedules.

According to Mr. Matsinen, the best industrial floor isa K30 steel fibre concrete floor, which is topped with me-tallic topping using the fresh-on-fresh method and prefab-ricated joint reinforcement resistant to high loads.

5Sauma on lattian heikko kohta. Kuvassa yhden vuodenikäinen teollisuuslattia, jonka sirotepinta on moitteetto-massa kunnossa.

5


4 2008 59

Betonilattioita on viime aikoina vihdoin käsiteltyniiden ansaitsemassa laajuudessa. Rakennuksissakatto ja seinät on tarkoitettu suojaamaan tilaa säänaiheuttamilta rasituksilta. Mutta lattia on todelli-suudessa se rakenne, joka tilan toimintojen kannal-ta on kaikkein tärkein – sen päällä tapahtuu kaikkitoiminta. Myös Betoni -lehti on vahvasti puuttunutaiheeseen ja nyt on tarkoitus käsitellä useammassaartikkelissa betonilattioiden pinnoittamista. Pää-paino artikkeleissa on teollisuuslattioissa, jotkaovat kohteista vaativimpia, mutta käsiteltävät asiatpitävät soveltuvin osin paikkansa myös muiden lat-tioiden kohdalla.

Betonia pinnoitettaessa on luonnollisinta käyttääsementtipohjaisia pinnoitteita. Sama raaka-aine-pohja takaa paremmin pinnoitteen ja alustan yh-teistoiminnan. Tuoretta-tuoreelle menetelmässämuuta mahdollisuutta ei olekaan, mutta myös ko-vettuneelle betonille pinnoitettaessa sementtipoh-jaiset tuotteet yhdessä tartuntalaastin kanssa ovatluotettava vaihtoehto.

Karkeasti sementtipohjaiset pinnoitteet voi-daan jakaa kahteen osaan: kovabetonipintauksetja sementtipolymeeripinnoitteet. Kuten nimestänäkyy, kuuluu jälkimmäinen ryhmä tavallaan myöspolymeeripinnoitteiden ryhmään. Itse luokittelenne kuitenkin tänne pääraaka-aineen ja kovettu-mistavan perusteella.

KOVABETONIPINTAUSKovabetonia (Auramo-lattiat, kvartsinkovat lattiat)on perinteisesti käytetty yli 30 mm paksuina kerrok-sina varsinaisen perusbetonin päällä, jolloin on käy-tetty termiä pintabetoni. Euroopassa yleinen tapavalmistaa kovabetonia on 6 - 15 mm paksu kerros.Tästä ei oikein voi käyttää nimitystä pintabetonieikä pinnoite. Kansainvälinen termi onkin topping,joka on käännetty suomeksi nimellä pintaus.

Kovabetonipintaus on uusi vaihe betonipinnankehityksessä. Jo 1960-70-luvulla tehtiin paljon em.kovia runkoaineksia sisältäviä, erikoissuhteutettujapintabetoneita. Tavoitteena oli saada aikaan kovakulutuskestävä pinta heikomman alusbetonin pääl-le. Lisäainetekniikan kehittyessä pystyttiin myösperusbetoni tekemään paremmin kulutusta kestä-väksi ja sirotteiden tullessa markkinoille 1980-lu-vulla jäivät kovat pintabetonivaihtoehdot lähes ko-konaan syrjään.

Uudet, ohuet kovabetonipintaukset ovat alka-neet yleistyä useasta syystä:

– Uudet, lujemmat runkoainekset (korundi, piikar-bidi, metalliset aineosat) ovat lisänneet pinnankulutuskestävyyttä vielä entistä paremmaksi.

– Kovabetonimassoihin on lisätty muovikuituja jamuita aineosia, jotka vähentävät halkeiluriskiäja tekevät pinnasta erittäin tiiviin ja hygieenisen.

– Uudet kovabetonimassat valetaan ohuempina 5 -15 mm kerroksina, mikä vähentää niiden aiheut-tamaa kuormitusta ja helpottaa niiden käyttämis-tä myös saneerauskohteissa, joissa on tilarajoi-tuksia.

– Teollisuuskohteiden tasaisuusvaatimusten kas-vaessa kaksikerrosvalut ovat tulleet välttämät-tömiksi. Käytännössä kaksikerrosvalu on ainoatapa saavuttaa A0-luokka ja A-luokkaankin suo-siteltavin menetelmä.

BETONILATTIAPINNOITUKSETOSA 1 – SEMENTTIPOHJAISET PINNOITTEET

1

1Teollisuuskohteiden tasaisuusvaatimusten kasvaessakaksikerrosvalut ovat tulleet välttämättömiksi. Kaksiker-roslattia on ainoa varma tapa saada aikaan A0-luokan ta-saisuus korkeavarastoihin.

Martti Matsinen, diplomi-insinööri,toimitusjohtaja, Piimat [email protected]

Artik

kelin

val

okuv

at: P

i imat

Oy

BET0804 s 59-63 Betonilattiap 19.12.2008, 12:0959

4 200860

Kovabetonilaatu”Korundi” ”Metalli” ”Timantti”

kulutus- kulutus- kulutus- Rasitus- Rengastyyppi/Teollisuus- nimellis- kestävyys nimellis- kestävyys nimellis- kestävyys luokka tyyppi/Henkilömäärä paksuus Böhme paksuus Böhme paksuus Böhme

(mm) (cm3/cm2) (mm) (cm3/cm2) (mm) (cm3/cm2)teräs- tai

I polyamidirenkaat raskas metallin käsittely

≥ 1000 henkilöä/päivä ≥ 15 ≥ 8 ≥ 6

uretaani- tai II umpikumirenkaat keski- puun/paperin ≤ 7 ≤ 4 ≤ 2 raskas käsittely ≥ 10 ≥ 6 ≥ 5

100 …1000 henkilöä/päiväilmatäytteiset renkaat

III asennustyö pöydän kevyt päällä ≥ 8 ≥ 6 ≥ 4

≤ 100 henkilöä /päivä

Kovabetonipintauksen suunnittelussa tulee ensiselvittää millainen on lattian rasitusluokka. Yleinentapa on jakaa rasitukset kolmeen luokkaan, kevyt,keskiraskas ja raskas. Luokituksen pohjana on kol-me päätekijää:– Millainen teollisuustyyppi on kyseessä? Vaati-

vimpaan luokkaan kuuluu metallinkäsittely sekäkaikki iskuja laahausrasitukseen joutuvat latti-at. Kevyimpään luokkaan taas kuuluvat tilat,joissa pääasiallinen toiminta tapahtuu työ-pöydän päällä eikä lattiapinnalla.

– Kuinka paljon ihmisiä tilassa liikkuu päivittäin?Keskiraskaaseen kulutukseen kuuluvat lattiat, joi-den pinnalla liikkuu päivittäin 100 - 1000 ihmistä.

– Minkälainen ajoneuvorasitus lattiaan kohdis-tuu? Trukit ja muut tavaransiirtokoneet, joissa onkovat metalli- tai polyamidirenkaat rasittavatlattiaa pahiten. Kevyimpään luokkaan kuuluvatlattiat, joilla liikutaan pääasiassa ilmatäytteisil-lä renkailla.

On huomattava, että edellä mainituista kolmestarasitustyypistä jokainen on määräävä. Eli, vaikkakahden muun rasitustyypin mukaan lattia olisi kevy-esti rasitettu, niin yksi rasitustyyppi voi nostaa senraskaampaan luokkaan.

Nykyisissä kovabetonimateriaaleissa käytetäänerilaisia kovia runkoaineksia. Niiden valinta vai-kuttaa vaadittavaan lattian minimipaksuuteen.Oheiseen taulukkoon on koottu eri kovabetonityyp-pien minimipaksuudet lattioiden rasitusluokkienmukaisesti.

Kovabetonityyppi ”korundi” tarkoittaa kovabeto-nia, jossa käytetään erittäin lujia runkoaineksia, ku-ten korundia. Tyypissä ”metalli” on mukana metalli-sia aineosia ja tyypissä ”timantti” vielä lujempiarunkoaineksia, kuten alumiinioksidia tai piikarbidia.Metallisten runkoainesten osalta on varmistettava,ettei massa sisällä ruostuvia aineosia, jotka pilaa-vat pinnan ulkonäön.

KOVABETONIPINTAUKSEN KÄYTTÖKOHTEETKovabetonipintauksen tyypillisiä käyttökohteitaovat rakennukset, joissa lattialta vaaditaan suurtakulutuskestävyyttä ja/tai tasaisuutta. Kovabetoni-pintaus onkin paras vaihtoehto em. vaatimustensaavuttamiseksi. 6-15 mm:n paksuinen, erittäin vä-hän kuluva pintaus on kulutuskestävyyden kannaltavuosikymmeniä kestävä ratkaisu. Tasaisuuden osal-ta voi todeta, ettei yksikerrosvalulla käytännössäedes nykyisellä laserlevitystekniikalla päästä sa-2

2Kovabetonipintauksella lattia on tasavärinen koko pak-suudeltaan, sirotelattioissa saattaa olla epätasaisia väri-alueita.


4 2008 61

maan tasaisuuteen kuin kovabetonipintauksella.Kovabetonipintaus on tiivis ja sopii näin myös

korkeaa hygieniaa vaativiin elintarviketeollisuudenkohteisiin. Pinnan tiiveyttä, esimerkiksi nesteitä taiohuita öljyjä vastaan, voidaan vielä parantaa levit-tämällä lopulliseen pintaan silikaattipohjainen im-pregnointiaine.

Myös korjausrakentamisessa kovabetonipintauson erinomainen ratkaisu. Alustan kastelun ja tar-tuntalaastin avulla kovabetonipintauksen tartuntasaadaan hyväksi ja pintaus voidaan tämän jälkeentoteuttaa kuten tuoreen betonin päälle. Ohuutensaansiosta kovabetonipintaus ei myöskään merkittä-västi lisää kuormitusta.

Kovabetonipintaa voidaan myös hioa, jolloinmassan rakenne saadaan esiin ja lattiasta tuleenäyttävä jopa arkkitehtonisesti vaativiin tiloihin.

Kuluvana kesän kovabetonipintaukselle on löyty-nyt uusi merkittävä käyttökohde. Jostain syystä ra-kennuttajat ja pääurakoitsijat eivät ole riittävästikiinnittäneet huomiota lattiavalujen suojaamiseen.Tänä kesänä onkin korjattu satoja, ellei tuhansianeliömetrejä sateen pilaamia sirotepintoja. Jottasaadaan aikaan alun perin suunniteltu kulutustakestävä pinta, on kovabetonipintaus ainoa järkevävaihtoehto.

Edellä mainittujen hyötyjen lisäksi kovabetoni-pintauksella on yksi etu, jota ei vielä osata huomioi-da. Nykyiset käyttöikävaatimukset edellyttävät kor-keita betonin lujuusluokkia esimerkiksi kloridirasi-tetuissa rakenteissa. Kuinka voitaisiin huomioidase, että 10 mm:n pintakerros vastaa lujuudeltaannoin K80 betonia ja on erittäin tiivis? Voiko alusbe-tonin lujuusluokkaa alentaa tällä perusteella? Mie-lestäni voi mutta asiaa pitäisi varmasti tutkia hie-man laajemmin.

3Raskasteollisuus vaatii kovaa kulutusta ja iskuja kestäväntasaisen pinnan. Kovabetonipintaus on tiivis. Pinnan tiive-yttä, esimerkiksi nesteitä tai ohuita öljyjä vastaan, voi-daan vielä parantaa levittämällä lopulliseen pintaan sili-kaattipohjainen impregnointiaine.

4Tuoretta-tuoreelle-menetelmällä Neodur-kovabetonipin-tauksen tartunta saadaan parhaiten varmistettua.

3

4


4 200862

SEMENTTIPOLYMEERIPINNOITTEETToinen tärkeä ryhmä sementtipohjaisia pinnoitteitaovat sementtipolymeeripinnoitteet. Perinteiset ta-soitteet eivät pysty täyttämään kaikkia teollisuudenlattiapinnoitteille asettamia vaatimuksia. Toisaaltataas sementtipohjainen pinnoite on betonin pinnal-la paras vaihtoehto. Niinpä eri valmistajat ovat ke-hittäneet massoja, joissa sementtipohjaiseen tuot-teeseen on lisätty polymeerejä. Näin on saatu ai-kaan tuotteita, joissa yhdistyvät sementti- ja poly-meeripinnoitteiden hyvät ominaisuudet:– Polymeerit parantavat sementtitasoitteen kulu-

tuksenkestävyyttä– Sementtipolymeerimassojen lämmönkesto voi

olla jopa +150 °C, kun se puhtailla polymeeri-massoilla tyypillisesti on maksimissaan luokkaa+70 - 80 °C

– Polymeerien lisääminen sementtimassoihin pa-rantaa niiden kemikaalinkestävyyttä

5

6

– Sementtipolymeerimassat voidaan levittää kos-tealle pinnalle (jopa märälle betonille)

– Sementtipolymeerimassat voidaan levittääohuena (≥ 2 mm) pinnoitteena

Sementtipolymeerimassat ovat yleensä myös erit-täin helppoja levittää, Kun jotkut tuotteet voidaanlevittää kostealle betonipinnalle, nopeutuu sekäpinnoitustyö että koko rakennusprosessi.

SEMENTTIPOLYMEERIPINNOITTEIDENKÄYTTÖKOHTEITAKohteet, joissa käsitellään kuumia nesteitä (keittiöt,pesulat, teollisuus), on tyypillisesti pinnoitettu jol-lain polymeeripinnoitteella. Ongelmaksi muodostu-vat lämpöshokkien aiheuttamat halkeamat pinnoit-teessa. Halkeamista nesteet ja lika menevät alus-taan heikentäen pinnoitteen tartuntaa ja lisäksi hal-keamat ovat hygienian kannalta riski. Sementtipo-lymeerimassat sen sijaan kestävät hyvin kuumianesteitä.

Korjauskohteet, joissa uusi pinnoitus joudutaanlevittämään kosteissa olosuhteissa tai kosteallealustalle, ovat erittäin hankalia polymeerimassoil-le, vaikka ns. kostean tilan pohjusteet ovat viimevuosina kehittyneet suurin harppauksin. Sen sijaansementtipolymeerimassat eivät ole arkoja alustantai ympäristön kosteudelle.

Sementin ja polymeerien yhdistelmä tekeemassasta tiiviin ohuenakin kerroksena. Niinpäjopa 2 mm:n paksuinen massa voi toimia vesieris-teenä lattiapinnalla.

Yksi tärkeimpiä ominaisuuksia sementtipoly-meerimassoilla kuitenkin on niiden kyky estää os-moottinen kupliminen. Osmoottinen kupliminen onilmiö, jossa alustasta tai maapohjasta nousevakosteus kuljettaa mukanaan liuenneita suoloja, jot-ka eivät pääse pinnoitekalvon läpi. Tämä aiheuttaapolymeeripinnoitteen kuplimista. Sementtipoly-meerimassat tasaavat osmoottista painetta eivät-kä tiiveytensä ansiosta päästä suoloja lävitseen.Sementtipolymeerimassoja onkin käytetty kohteis-sa, joissa ne eivät muodosta lopullista pintaa.Näissä kohteissa niiden tarkoituksena on ollut es-tää osmoottisen paineen kehittymistä lopullisenpinnoitteen (esim. epoksi) alle.

Uusi käyttökohde on autohallien, huoltamoidenja korjaamoiden lattiapinnoitus. Näissä kohteissalattiapinnoitteen tulee täyttää A2fl-s1 paloluokka-vaatimus. Tähän eivät perinteiset polymeeripinnoit-teet pysty. Uudiskohteissa asia on helppo toteuttaasirotteella tai kovabetonipintauksella. Sen sijaan

5Betonilattian pintaan voi tulla iskurasituksia, esimerkiksiputoavista esineistä, vaikka lattiapinta muutoin ei ole ku-lutusrasitettu. Kovabetonipintaus voi olla paksuudeltaan6-15 mm:n paksuinen. Erittäin vähän kuluva pintaus onkulutuskestävyyden kannalta vuosikymmeniä kestävä jatyylikäs ratkaisu.

6Kovabetonipintauksen tyypillisiä käyttökohteita ovat ra-kennukset, joissa lattialta vaaditaan suurta kulutuskestä-vyyttä ja/tai tasaisuutta. Kovabetonipintaa voidaan myöshioa, jolloin massan rakenne saadaan esiin ja lattiastatulee näyttävä myös arkkitehtonisesti vaativiin tiloihin.


4 2008 63

korjausrakentamiskohteissa vaaditaan yleensäohut pinnoitus. Markkinoilta löytyy sementtipoly-meerimassa, joka täyttää A2fl-s1 vaatimuksen.

YHTEENVETOTässä artikkelissa olen kertonut kahdesta ryhmästäsementtipohjaisia lattiapinnoitteita. Sirotepinnattulevat vielä pitkään olemaan yleisin ratkaisu vaati-vissa kohteissa ja teollisuustasoitteita käytetäänvähemmän vaativissa kohteissa. Kovabetonipinta-uksella ja sementtipolymeerimassoilla on kuitenkinpaljon etuja em. ryhmiin nähden ja uskon niidenmenekin entisestään kasvavan tulevien vuosien ai-kana. Näin tulee varmasti tapahtumaan edellä kum-mankin ryhmän kohdalla mainitsemissani käyttö-kohteissa, mutta myös muussa rakentamisessa nii-den käyttö lisääntyy.

Molempien ryhmien osalta on kuitenkin vielätutkittavaa. Kuinka ne voidaan huomioida alusbeto-nin valinnassa? Kun tämä asia selvitetään tarkem-min, voidaan valita paremmin työstettävä, vähem-män halkeileva alusbetoni ja luottaa siihen, ettäkovabetonipintaus/sementtipolymeeripinnoitesuojelee alusbetonia ulkoisilta rasituksilta.

7

8

7Pysäköintihalleissa pinnoitteen tulee täyttää paloluokanA2fl-s1 vaatimukset. Kuvan hallissa vanha halkeillut be-tonilattia pinnoitettiin vesitiiviiksi ja kulutusta kestäväksiE-Floor-sementtipolymeeripinnoitteella.

8Sementtipolymeeripinnoituksen tekeminen on yksinker-taista ja nopeaa. Kuvassa massan levitystä.

CEMENT-BASED CONCRETE FLOOR COATINGS

Cement-based coatings are the most natural choice forcoating of concrete. The same raw material base is a bet-ter guarantee of the combined performance of the coatingand the subfloor. Cement-based products are the onlypossibility for the fresh-on-fresh method, and togetherwith mortar provide a reliable alternative also for coatingof set concrete.

Cement-based coatings can be roughly divided intotwo types: metallic coatings and cement polymer co-atings. Metallic coatings have traditionally been used inmore than 30 mm thick layers on the base concrete andhave been referred to as surface concrete. In Europe me-tallic concrete is commonly applied in a 6-15 mm thicklayer. This cannot really be called surface concrete or co-ating. Therefore the international term is topping.

Typical applications of metallic topping include buil-dings where high wear resistance and/or levelness requi-rements apply to the floors. A 6-15 mm thick, extremelywear-resistant topping is a solution that guarantees a ser-vice life of several decades. The tight metallic topping

also meets the strict hygiene requirements typical of foodindustry. The tightness of the surface can be further imp-roved by applying a silicate-based impregnation agent onthe final surface. Metallic topping is also an excellentchoice in renovation projects. The topping surface can beground to bring out the construction of the fresh concrete,making the floor an impressive element also in architectu-rally demanding applications.

Cement polymer coatings form another importantgroup of cement-based coatings. The polymers improvethe resistance of the cement screed to wear and chemi-cals. The heat resistance of cement polymer coatings canbe up to +150 °C.

Cement polymer coatings are usually easy to apply.Some products can be applied on a moist concrete surfa-ce, which shortens not only the coating process but alsothe entire construction project.

The coatings are also well suited to renovation purpo-ses, as moisture in the subfloor or ambient humidity doesnot affect them. The combination of cement and polymers

produces a tight coating, even in thin layers. A coatingjust 2 mm thick may act as water insulation on the floorsurface.

Owing to the ability of cement polymer coatings to pre-vent osmotic bubbling, they have been used underneaththe final coating to prevent the development of osmoticpressure.


4 200864

Meneillään olevan eurokoodeihin siirtymisen lisäk-si tapahtuu betonivalmisosien suunnittelussa jakäytössä muitakin muutoksia. Ontelolaattoja ja nii-den CE-merkintää koskee yhdenmukaistettu eu-rooppalainen tuotestandardi SFS-EN 1168. Useim-missa EU-maissa ontelolaatat ovat jo CE-merkinnänpiirissä. CE-merkinnän siirtymäajan päättyessä eiSuomen tyyppihyväksyntöjä voi enää pitää voimas-sa. Ontelolaattojen tyyppihyväksynnät päättyvätkinvuoden 2008 lopussa lukuun ottamatta 500 mm kor-keita laattoja, jotka tulivat standardin piiriin myö-hemmin muutoksella A1.

Tässä kirjoituksessa esitellään ontelolaattojeneurokoodisuunnitteluun ja CE-merkintään siirtymis-tä, jota on valmisteltu valmistajien, Inspecta-Serti-fiointi Oy:n ja VTT:n yhteistyönä Betonikeskus ry:nhankkeena.

TYYPPIHYVÄKSYNNÄSTÄ CE-MERKINTÄÄNSuomeen luotiin tyyppihyväksyntäjärjestelmä 1970-luvun jälkipuoliskolla helpottamaan ja yhtenäistä-mään vaatimustenmukaisuuden arviointia esimer-kiksi tapauksissa, joissa tarvittiin testausta tai poi-kettiin määräyksistä tai ohjeista. Ontelolaatassa-

han ei ole normien mukaista poikittaisraudoitustaja palonkesto ja leikkauskestävyys on varmistettukokeellisesti.

CE-merkintä on eurooppalainen hyväksymisme-nettely. Se osoittaa, että valmistuksessa on nouda-tettu tuotestandardin tai eurooppalaisen teknisenhyväksynnän vaatimuksia ja että tehtaan sisäinenlaadunvalvonta sekä tarvittavat testaukset on tehtyniiden mukaisesti.

CE-merkintä ei ole toistaiseksi pakollinen Suo-messa. Ontelolaattojen valmistajat päättivät kui-tenkin, että on syytä mennä CE-merkintään kun ym-päristöministeriö ei voi enää pitää tyyppihyväksyn-töjä voimassa. CE-merkinnässä on tyyppihyväksyn-töjen laadunvalvontasopimusta vastaava kolman-nen osapuolen suorittama valmistajan laadunval-vonnan varmennus.

ONTELOLAATTASTANDARDIN SISÄLTÖOntelolaattastandardia SFS-EN 1168 käytetään yh-dessä sen viitestandardien kanssa. Keskeinen viite-standardi on SFS-EN 13369 Betonivalmisosien ylei-set säännöt. Se sisältää yleiset säännöt betoniele-menttien valmistuksesta, laadunvalvonnasta jaominaisuuksien määrittämisestä.

Mitoituksen viitestandardeina ovat eurokoodit,betonin osalta taas SFS-EN 206-1. On huomattava,että näitä standardeja käytetään kohdemaan kan-sallisten liitteiden mukaan, eli Suomessa sijaitse-viin rakennuskohteisiin toimitettavat elementitsuunnitellaan Suomen kansallisilla liitteillä. Beto-nistandardin EN 206-1 kansallisen liitteen käyttömerkitsee, että siinä annetut Suomen säilyvyysvaa-timukset ovat voimassa.

SFS-EN 1168 sisältää ontelolaatalle ominaisiamitoitussääntöjä, mittatoleransseja ja valmistuk-sen tarkastuskaavioita. Opastavissa liitteissä onlaataston suunnittelusääntöjä kuten poikittainenkuorman jakautuminen, levyvaikutus, tahattomatkiinnitysvaikutukset, liittorakenteen leikkauskestä-vyys ja liitosten suunnittelu. Myös palonkestävyys-taulukko on opastavassa liitteessä, joten yhteistäeurooppalaista paloluokitusta ei standardisoinnintässä vaiheessa vielä ole.

Tärkeä osa jokaisessa yhdenmukaistetussa tuo-testandardissa on Liite ZA. Se määrittelee CE-mer-kintään kuuluvat tuotteen ominaisuudet ja standar-din kohdat, joissa on näitä ominaisuuksia koskevatsäännöt. Samoin määritellään valmistajan tehtävätja ilmoitetun laitoksen tehtävät tuotteen vaatimus-tenmukaisuuden arvioinnissa. Ilmoitettu laitos eli

ONTELOLAATATASTON SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN

Tauno Hietanen, diplomi-insinööri,Betonikeskus ryPekka Häyrinen, diplomi- insinööri,Insinööritoimisto Pekka Häyrinen

1

1Ontelolaattoja ja niiden CE-merkintää koskee yhdenmu-kaistettu eurooppalainen tuotestandardi SFS-EN 1168.Useimmissa EU-maissa ontelolaatat ovat jo CE-merkin-nän piirissä.

Artik

kelin

val

oku v

a t: A

rto S

u ikk

a

BET0804 s 64-67 Ontelolaatasto 19.12.2008, 13:1164

4 2008 65

laadunvalvonnan varmentaja tulee olemaan ontelo-laatoille Inspecta-Sertifiointi Oy. Lopuksi esitetäänvaihtoehtoiset CE-merkintämenettelyt eli erilaisettavat ilmoittaa tuotteen ominaisuudet, joko lukuar-voina tai suunnitelmiin tai muihin dokumentteihinviittaamalla.

CE-MERKITYN ONTELOLAATANJA ONTELOLAATASTON SUUNNITTELUCE-merkintä kertoo tuotteen varmennetut ominai-suudet. Suunnittelijan ja tilaajan tulee varmistua,että näiden ominaisuuksien mukainen tuote sopiirakennuskohteeseen ja täyttää sitä koskevat vaati-mustasot, kuten kantokyky, paloluokka ja äänene-ristävyys. Ontelolaatan tapaisilla tuotteilla tiedotominaisuuksista tarvitaan jo suunnitteluvaiheessa.Tuotteen mukaan työmaalle menevässä CE-merkin-tälapussa riittääkin lähinnä tunnistamiseen tarvit-tavat tiedot, jotka on kuvattu standardin ”yksinker-taistetun etiketin” mallissa.

Tarkemmat CE-merkintätiedot voidaan ilmoittaajollakin taulukon 1 mukaisista menettelyistä. Val-mistaja valitsee menettelyn. Ontelolaatoille suosi-tellaan ensisijaisesti CE-merkintämenettelyä 3b jatoissijaisesti menettelyä 1. Menettelyssä 3bInspecta-Sertifiointi Oy tarkistaa alkutarkastuksenyhteydessä, että valmistajalla on tuotteille tyyppi-laskelmat, dokumentoitu laskentamenettely sekäsuunnitteluvälineiden ja henkilöstön pätevyydenosalta valmiudet hoitaa suunnittelua. Muilta osinsuunnitelmien tarkastamiseen ja päärakennesuun-nittelijan tehtäviin pätee nykyinen suomalainenkäytäntö.

CE-merkittävät ontelolaatat suositellaan mitoi-tettavaksi eurokoodien mukaan. Kuitenkin, mikälisiirtymäaikana ennen 1.4.2010 rakennus muiltaosin suunnitellaan Suomen Rakentamismääräysko-koelman mukaan, myös ontelolaatat voidaan tällöinsuunnitella Rakentamismääräyskokoelman mu-kaan. 1.4.2010 alkaen Eurokoodi on ainoa ylläpidet-tävä suunnittelumenettely.

Jos siirtymäkaudella rakenteiden pääsuunnitteli-ja on käyttänyt Suomen rakentamismääräyskokoel-maa, mutta ontelolaatat halutaan mitoittaa Euro-koodin mukaan, käytetään myös ontelolaattojen mi-toituksessa rakenteiden pääsuunnittelijan käyttä-miä rakentamismääräyskokoelman kuormia ja kuor-mien osavarmuuslukuja, mutta ontelolaattojen kes-tävyydet lasketaan eurokoodin ja tuotestandardinmukaan. Tämä on pääsääntöisesti varmalla puolel-la oleva menettely.

Tilanteessa, että ontelolaatta ei ole enää tyyppi-hyväksytty eikä vielä CE-merkitty, tulee se hyväk-syttää kohdekohtaisesti rakennusvalvontaviran-omaisilla. Tässä tilanteessa suositellaan, että tuot-teen laadunvalvontaa jatketaan ikään kuin se olisiedelleen tyyppihyväksytty. Asia sovitaan valmista-jakohtaisesti Inspecta Sertifiointi Oy:n kanssa.

KANSALLINEN SOVELTAMISSTANDARDISFS 7016Rakennustuotteille voidaan laatia kansallisia sovel-tamisstandardeja, joissa esitetään suositus mitätietoja ilmoitetaan CE-merkinnässä. Näissä suosi-tuksissa otetaan huomioon rakentamismääräystenvaatimukset. Ontelolaatoille on julkaistu sovelta-misstandardi SFS 7016 Esijännitetyiltä ontelolaa-toilta eri käyttökohteissa vaadittavat ominaisuudetja niille asetetut vaatimustasot. Siinä esitetäänmyös joukko suosituksia standardin SFS-EN 1168muusta soveltamisesta.

Merkittävä osa näistä suosituksista liittyy kan-tokyvyn määrittämiseen. Niissä on otettu huomi-oon eurokoodin SFS-EN 1992-1-1 Suomen kansalli-sen liitteen arvot. Lisäksi on otettu kantaa standar-din SFS-EN 1168 opastavien liitteiden käyttöönSuomessa. Erityisesti palonkestävyyttä koskevaopasta liite on tarkistettu Suomen nykyistä tasoavastaavaksi.

ONTELOLAATAN SUUNNITTELUOHJEKansallisen soveltamisstandardin SFS7016 lisäksion laadittu standardia täydentävä suositus yksit-täisten ontelolaattojen mitoittamiseksi. Mitoitusoh-je löytyy osoitteesta www.betoni.com. Seuraavas-sa käsitellään joitakin ohjeessa esitettyjä kohtia.

Ekstruder- ja liukuvalutekniikalla valmistetuillaontelolaatoilla on yleensä mahdollista saavuttaajännepunoksille SFS-EN 1992-1-1 mukaiset hyvättartuntaolosuhteet. Suunnitteluohjeen mukaanalapunoksille voidaan olettaa hyvät tartuntaomi-naisuudet ja yläpunoksien sijaitsevan SFS-EN1992-1-1 mukaisella ”huonon” tartuntaominaisuu-

den vyöhykkeellä.Laskettaessa tartuntalujuutta jännityksen siirron

yhteydessä käytetään aina rakenneluokasta riippu-matta betonin osavarmuuslukua 1,5. Kun jännevoi-man vaikutus tarkasteltavaan rasitustilaan on edul-linen, kuten halkeiluun ja leikkauskestävyyteen,käytetään jännityksen kehittymismatkalle 1,2-ker-taista perusarvoa. Jännevoiman vaikutuksen olles-sa puolestaan epäedullinen, kuten tarkasteltaessahalkaisujännityksiä, käytetään jännityksen kehitty-mismatkalle 0,8-kertaista arvoa.

Taivutuskestävyyttä laskettaessa käytetään läh-tökohtana jännepunoksen 0,1-rajaa. Jännepunok-sille voidaan käyttää myös SFS-EN 1992-1-1 mu-kaista nousevaa käyrää, jolloin punoksen maksimi-venymä rajoitetaan arvoon 2 %.

Suurimmat muutokset mitoituksessa verrattunaaikaisempaan käytäntöön ovat leikkausmitoituk-sessa. Leikkauskestävyys tarkistetaan alueella, jos-sa ei esiinny taivutushalkeamia sekä halkeilleellaalueella. Halkeamattomalla alueella mitoitus pe-rustuu Lin Yangin teoriaan. Mitoitusehtona on edel-leenkin se, että päävetojännitys ontelolaatan pysty-kannaksissa ei ylitä betonin vetolujuuden laskenta-arvoa. Päävetojännitystä laskettaessa otetaan laa-tan ulkoisesta kuormasta aiheutuvan leikkausjänni-tyksen lisäksi myös jännevoiman kehittymisalueellasyntyvät esijännityksestä aiheutuvat halkaisujänni-tykset ja puristusjännitykset sekä laatan kuormituk-sesta pystykannaksiin syntyvät taivutusjännitykset.Ontelolaatan tukeutuessa palkkiin otetaan huomi-oon myös palkin ja laatan yhteistoiminnasta aiheu-tuvat kannasten poikkisuuntaiset leikkausjännityk-set betoninormikortin n:o 18 mukaan. Leikkauskes-tävyyden kannalta mitoittava kohta sijaitsee noin35 asteen kulmassa tuen reunasta piirretyllä viival-la. Suurin päävetojännitys esiintyy pyöreäonteloi-silla laatoilla lähellä kannasten ohuinta kohtaa jaei-pyöreäonteloisilla laatoilla onteloiden välisenkannaksen tapapaksun osan alareunassa. Taivutus-halkeilleella alueella leikkauskestävyys lasketaanSFS-EN 1992-1-1 mukaan.

MENETTELY MITOITUSNORMI

1 ”VARASTOTUOTE” MIKÄ TAHANSA KOHDEMAASSAILMOITETAAN MITAT JA HYVÄKSYTTY NORMIMATERIAALIOMINAISUUDET – RakMK B-sarja

– EUROKOODIMITOITUS EI SISÄLLY CE-MERKINTÄÄN

2 ”STANDARDITUOTE” EUROKOODI KOHDEMAAN KANSALLISENILMOITETAAN KANTOKYKY JA LIITTEEN MUKAANPALOLUOKKAVALMISTAJA VASTAA MITOITUS SISÄLTYY CE-MERKINTÄÄNMITOITUKSESTA

3a ”YKSILÖLLINEN TUOTE” MIKÄ TAHANSA KOHDEMAASSATILAAJAN PIIRUSTUKSILLA HYVÄKSYTTY NORMITIETTYYN KOHTEESEEN – RakMK B-sarjaSUUNNITELTU – EUROKOODI

MITOITUS EI SISÄLLY CE-MERKINTÄÄN 3b ”YKSILÖLLINEN TUOTE” MIKÄ TAHANSA KOHDEMAASSA

VALMISTAJAN PIIRUSTUKSILLA HYVÄKSYTTY NORMITIETTYYN KOHTEESEEN – RakMK B-sarjaSUUNNITELTU – EUROKOODI

MITOITUS SISÄLTYY CE-MERKINTÄÄN

Taulukko 1. Kantavien rakennustuotteiden CE-merkintämenettelyt


4 200866

Palkkiin tuetun ontelolaatan suunnittelussa voi-daan edelleenkin käyttää betoninormikorttia n:o 18siten, että materiaalien lujuusarvoina käytetäänSFS EN 1992-1-1 mukaisia arvoja ja pääjännitys las-ketaan ontelolaattojen suunnitteluohjeen mukaan.

Kylpyhuoneiden kohdalla käytettyjen ns. kolo-laattojen mitoitus tapahtuu samalla tavalla kuin ta-vallisenkin ontelolaatan. Kolotun umpilaatan alu-eella leikkauskestävyyttä laskettaessa uuman leve-ytenä käytetään laatan kokonaisleveyttä. Poikki-leikkauksen muutoskohdan kestävyys tulee tarkis-taa. Muutoskohdassa suositellaan käytettäväksivähintään kolon syvyyden levyistä umpivalua.

PALONKESTÄVYYSOntelolaattastandardin SFS-EN 1168 opastavanliitteen G palonkestävyystaulukkoa ei pidetä kaikil-ta osin luotettavana. Suomen tyyppihyväksyntöjenpaloluokitukset on johdettu VTT:llä tehtyjen poltto-kokeiden tuloksien analysoinnista 1990-luvun alus-sa. Tältä pohjalta laadittiin ja julkaistiin standardis-sa SFS 7016 eurokoodimitoitukseen soveltuva palo-luokitustaulukko. Taivutuskestävyydelle on myösmahdollista tehdä tarkempi laskennallinen mitoi-tus. Sillä voidaan vaikuttaa jännepunosten etäisyy-teen laatan alapinnasta, mutta ei laatan vähim-mäispaksuuteen eikä leikkauskestävyyttä koske-vaan alaviitteeseen.

Ontelolaattojen palonkestävyyden taulukkomi-toitus SFS 7016 mukaan on esitetty taulukossa 2.

2

500 mm korkean laatan leikkauskestävyys kerro-taan luvulla 0,9. Myös taivutuksen ja leikkauksenyhteisvaikutus on tarkistettava. Tasaisella kuormal-la yhteisvaikutus ei kuitenkaan tule mitoittavaksi.

Liittolaatalla leikkauskestävyyttä laskettaessaotetaan jännityskomponenteissa huomioon, ettälaatan ja pintabetonin paino kohdistuvat ontelo-laattaelementtiin, mutta pintabetonin kovettumi-sen jälkeiset hyötykuormat liittolaattaan.

Käyttötilassa sallituksi taipumaksi tavallisellakuormitusyhdistelmällä suositellaan L/250. Joslaattaan liittyy helposti halkeilevia rakenteita, ku-ten tiiliseiniä, sallittu taipuma on syytä rajoittaa ar-voon L/500. Ontelolaatan voidaan katsoa pysyvänhalkeamattomana, jos reunavetojännitys ei ylitäbetonin keskimääräistä vetolujuutta.

2Asennustyömaa. Ontelolaataston liittyminen jäykistäviinseinärakenteisiin.

Taulukko 2. Ontelolaattojen paloluokat eurokoodimitoituksessa

Vähimmäisarvot Vaadittu palonkestoluokka REIREI 30 REI 60 REI 90 REI 120 REI 180

Jännepunosten keskiöetäisyys (a) 25 35 45 55 70 Laatan paksuus (h) 150 200 1) 250 2) 265 2) 300 2)

Lisäehdot: 1) Sallitaan h =160 mm, jos σp,fi ≤ 0,5 fpk eli palomitoituksen teräsjännitys rajoitetaan puoleen jänneteräksen ominaisvetolujuudesta 2) μ fi = Vd,fi / VRd,c ≤ 0,5, missä μ fi on palomitoituksen hyväksikäyttöaste leikkaukselle, eli palomitoituksen kuormilla lasketun leikkausvoiman suhde leikkauskapasiteetin mitoitusarvoon.


4 2008 67

EURO CODE COMPLIANT DESIGN OFHOLLOW-CORE SLABS

In addition to the ongoing transition to Euro Codes, ot-her changes will also take place in the design and use ofprefabricated concrete products. Hollow-core slabs andtheir CE marking are governed by harmonised Europeanproduct standard SFS-EN 1168. In most EU countrieshollow-core slabs are already furnished with CE marks.Upon the expiration of the transition period regardingCE marking, Finnish type approvals can no longer bekept valid. Consequently the type approvals of hollow-core slabs expire at the end of 2008, with the exceptionof 500 mm high slabs, which were included within thescope of the standard by later amendment A1.

The type approval system was established in Finlandat the end of the 1970s to facilitate and harmonise theassessment of conformity e.g. in cases where tests arerequired or regulations and guidelines are deviated from.CE marking is a European approval procedure. The CEmark is not compulsory in Finland at present. However,the manufacturers of hollow-core slabs have decided toadopt the CE marking system when the Ministry of theEnvironment can no longer keep type approvals valid. CEmarking entails assurance of the manufacturer’s qualitycontrol by a third party, which corresponds to the qualitycontrol agreement required for type approvals.

Hollow-core slab standard SFS-EN 1168 is used to-gether with its reference standards. The CE mark indi-cates the certified properties of the product. Thedesigner and the client must verify that the product withthe properties in question is suited to the intendedapplication and fulfils the associated requirement levels

with respect to e.g. load bearing capacity, fire resistanceclassification and sound insulation.

In addition to national application standard SFS7016,a recommendation for the dimensioning of individual hol-low-core slabs has been published in Finland to supple-ment the standard. The recommendation is found atwww.betoni.com.

It is recommended that hollow-core slabs to be CEmarked be dimensioned in compliance with the EuroCodes. However, if during the transition period before 1April 2010 the building is in all other respects designedin compliance with the Finnish Building Code, thehollow-core slabs can also be dimensioned according tothe Building Code. As of 1 April 2010 the Euro Codeprocedure is the only design procedure to be maintained.

3

3Palkkiin tuetun ontelolaatan suunnittelussa voidaan edel-leenkin käyttää betoninormikorttia n:o 18 siten, että ma-teriaalien lujuusarvoina käytetään SFS EN 1992-1-1 mu-kaisia arvoja ja pääjännitys lasketaan ontelolaattojensuunnitteluohjeen mukaan.


4 200868

2. Kumilevyn mitat ovat kuvan 1 mukaiset: ao = le-vyn pienempi sivumitta, bo = levyn suurempi sivu-mitta ja t = levyn paksuus. Kumilevyn muotolukuon . Levyn nimellispinta-ala on

A = aobo. Yleensä kumilevyn muodolle asetetaanehdot 5 ≤ ao /t ≤ 15 ... 20. Tämän perusteella8 mm paksuisen levyn pienempi sivumitta olisienintään 120 ... 160 mm. Tässä mallissa ehdote-taan, että kumilevyn muodon tulee toteuttaa eh-dot 5 ≤ ao /t ≤ 20. Levyn suuremmalle sivumitalleb0 ei aseteta ehtoja levyn paksuuden t suhteen.Kuitenkin aina ao /bo ≤ 1, kun ao on tuettavan ra-kenteen suuntainen sivumitta.

3. P = laakeriin kohdistuva pystyreaktio ja H = laa-keriin kohdistuva vaakareaktio. Näistä aiheutuvamuodonmuutos- ja leikkausjännitystila määritte-lee osaltaan levyn kuormitettavuutta. Tuen kier-tymäkulma α vaikuttaa myös muodostuvaan jän-nitystilaan ja otetaan huomioon levyn kuormitet-tavuutta arvioitaessa.

4. Keskimääräinen puristusjännitys σc = P/A , ja mi-toitusehto ominaiskuormien vaikuttaessa onPk ≤ 2G(h)AS, jos tapaukseen ei liity kiertymää.

5. Samanaikaisen nimellisen puristuman dc = εct jakiertymäkulman α vaikutus: nimellinen puristu-ma on .Tämä ehto voi-

daan muuttaa muotoon Pk ≤ 2,14G(h)AS, eli seei ole määräävä. Lisäksi tarkistetaan, ettätukireaktion kokonaisarvo toteuttaa ehdon

kun tuen kiertymäkulma on α.

Elementtipalkkien tuilla otetaan aina huomioonkiertymäkulma, jonka suuruus on vähintäänα = 0,01 rad. Tukireaktion tarkistusehtona voi-

daan silloin käyttää rajaa mikä on aina

pienempi kuin 2G(h)AS,

koska lausekkeen nimittäjä on suurempi kuin 1.6. Leikkausjännityksien rajoittaminen: tuen painu-

masta ja kiertymästä aiheutuvien leikkausjänni-tyksien summa saa olla enintään τc + τr ≤ 2,5G,

missä τc

Kertoimien Cp ja Cα arvot esitetään taulukkona 1.7. Vaakasiirtymistä ja vaakavoimasta Hk aiheutuva

kokonaisleikkausmuodonmuutos γmax ≤ 0,7 javastaava pintojen välinen suurin vaakasiirtymä

tajat myyvät itse asiassa keskimääräistä kumin ko-vuutta 60 ShoreA ja samasta materiaalista koete-taan kovuutta mittaamalla valita haluttua luokkaa.Kokeiden ja mittausten perusteella on todettu, ettäkumin kovuus kasvaa kumin paksuuden kasvaessa.

Kumilevyjen mitoitusohjeen ja toimivuusselvityk-sen RTL 0105 on laatinut tekn.tri Matti V. Leskelä jasen on tarkastanut Betonikeskuksen Elementti-suunnittelun asiantuntijaryhmä. Kokonaisuudes-saan ohje löytyy osoitteesta www.betoni.com.

2 KOKEISIIN JA KIRJALLISUUSTUTKIMUK- SEEN PERUSTUVA MITOITUSMALLISeuraava mitoitusmalli ja siihen sisältyvät ehdot onkoottu kumin mekaniikan kirjallisuustutkimuksen jaeri suunnitteluohjeissa esitettyjen vaatimuksienperusteella vertaamalla niitä levyjen kuormitusko-keissa todettuun toimintaan.1. Kumin liukukerroin lyhytaikaisessa kuormituk-

sessa on ShoreA-kovuuden h funktio:G(h) = 0,07x1,045 h. Kovuutta h = 60 vastaavanaliukukertoimena voidaan käyttää G(60) = 1 MPa.Kovuutta h = 55 vastaava liukukerroin on G(55) =0,8 MPa.

TEKNINEN NURKKA:– KUMILEVYLAAKERIEN MITOITTAMINEN RTL 0105 -MUKAAN

Matti V. Leskelä, tekniikan tohtori

1 JOHDANTOVahvistamattomia neopren-kumilevylaakereita käy-tetään yleisesti elementtien välisissä liitoksissa ni-veltoiminnan ylläpitämiseksi. Kumilevyn tarkoituk-sena on jakaa siihen kohdistuva kuorma mahdolli-simman tasaisesti ja sallia taipuvan elementin tuel-la tapahtuva kiertymä.

Kumilevyjen mitoittamisesta ei ole olemassa yh-tenäisiä ja ajan tasalla olevia ohjeita ja olemassaolevat ohjeet eivät sisällä taustatietoja kumin me-kaniikasta. Eri maissa on lisäksi toisistaan poikkea-via ohjeita ja niiden antamat mitoitustulokset voi-vat poiketa merkittävästi. Kumin ominaisuuksialuokitellaan pintakovuuden perusteella.

Todellinen ongelma kumilevyissä on kumimateriaalin mekaanisten ominaisuuksien vaihtelevuus jasiitä aiheutuvat seurannaisvaikutukset. Oleellinenparametri kumiosissa on liukukerroin G ja sen riip-puvuus kumin kovuudesta. Tyypillinen kumin ko-vuuden vaihtelu on ±10 % nimellisarvostaan, mikätoisaalta merkitsee, että vastaavasti liukukertoi-men arvo vaihtelee ± 20 ... 25 %.

Vaikka kumille yleensä määritellään kolme ni-mellistä kovuusluokkaa, 50, 60 ja 70 ShoreA, toimit-

Kuvassa neopren-laakeri.

BET0804 s 68-71 Kumilevy 19.12.2008, 15:4468

4 2008 69

a0

b0x

y

12

a0

α

P

t

z

cΔ

P

γ

γc

c

a0

z

x

t

Δ

γ

s

s

H

γs

Kuva 1: MerkinnätKumilevyn sivumitta on a0 jänteen suunnassa ja b0 kohti-suorassa suunnassa. Yleensä a0 � b0 . Kumilevyn nimel-lispaksuus = t ja koordioaatti paksuussuunnassa on z.x = rakenteen pituussuunta.

Rakenteen taipumasta aiheutuva kiertymäkulma tuella onα = levyn yläpinnan tason oletettu kallistuma vaakata-soon nähden.

Kuva 2 :Kokoonpuristuma tai painuma Δc ja leikkausmuodonmuu-tos γc kuormasta P

Leikkaussiirtymä Δs ja leikkaus-muodonmuutos γs vaaka-kuormasta H

ja γmax = γL + γs , missä γL = tuet-tavan rakenteen alapinnan vaakasiirtymistä(= pituuden muutos esijännityksestä, virumasta,kutistumasta ja lämpötilojen muutoksesta) aiheu-tuva leikkausmuodonmuutos.

8. Levyn liukumattomuusehto (= kitkan riittävyys estä-mään vaakavoiman Hk aiheuttama merkittävä liuku-ma kontaktipinnoissa): tukeutuvan rakenteen omanpainon ominaistukireaktion Pgk perusteella vaadi-taan, että Pgk ≥ 7Hk – 4GA tai Hk ≤(Pgk + 4GA)/7.Tämä ehto perustuu siihen, että kumin kitkakerroinpienenee, kun pystysuora kuorma P kasvaa. Kitka-kertoimen μ suuruus voidaan esittää kuorman Pfunktiona muodossa

.9. Kumilevyn nimellinen kokoonpuristuma dc on pie-

nempi kuin todellinen kokoonpuristuma Δc (kuva 2).Tarvittaessa kuorman P aiheuttama välitön todelli-nen kokoonpuristuma tarkistetaan lausekkeesta:

missä

ja kslip > 1 riippuu kontaktipintojen ominaisuuksista.Δc on lyhytaikaiskuorman aiheuttama painuma, jo-hon lisätään pitkäaikaisvaikutus, koska kumin viru-minen on merkittävää. Levyn pystysuora kuormitusrajoitetaan niin, että Δc ≤ Δc.lim.

KUMILEVYJEN KUORMITETTAVUUSEhdotetun mallin mukaan kumilevyn kuormitettavuusPk voidaan arvioida ehtojen (e.1) perusteella, kun5 ≤ a0 /t ≤ 20 ja lisäksi käytetään oletusarvonaα ≥ 0,01 rad.

Taulukko 1. Kumilevyjen leikkausjännityksien kertoimet Cp ja Cα

missä kertoimet Cp ja Cα ovat taulukon 1 mukai-sia. Pk1 rajoittaa kuormitettavuutta painumaeh-don dc < 0,15t mukaisesti, Pk2 määrittelee kuormi-tettavuutta rajoittamalla leikkausjännityksiäτc + τr < 2,5G ja Pk3 rajoittaa kuormitettavuutta to-dennäköisen maksimipainuman Δc.lim mukaisesti.Runko-BES ohjeessa on käytetty Δc.lim = 3 mm, jatätä painumarajaa käytetään edelleen.

KUMILEVYJEN LAAJENEMINEN KUORMANP VAIKUTTAESSAKumimateriaalien suppeumaluku on likimain 0,5,mikä tarkoittaa että tilavuuskerroin K = E/(3 - 6ν)menee äärettömäksi ja kumi käyttäytyy tilavuu-den muutoksen suhteen kuten nesteet (tilavuu-den muutos ≈ 0 ). Tästä seuraa, että kumin pai-numisesta aiheutuu levyn ulkomittojen huomat-tava muutos, josta erotetaan kaksi osaa, pituu-denmuutos dx1 ja sivun pullistuma dx2 kuvan 3mukaisesti.

Kuvassa 4 pystyakselilla on laajeneminen sb =dx1 + dx2 ja vaaka-akselilla on levyn pienempi si-vumitta (x = a0). Levyn paksuus kussakin tapauk-sessa on t = pienempi sivumitta x jaettuna 20:lla.Painumaehto tulee määrääväksi kun t > 16,5 mm,eli kun levyn pienempi sivumitta on 20 x 16,5 =330 mm. Laajeneminen sb kasvaisi rajoituksetta,ellei painumaa Δc rajoiteta kuormaa rajoittamalla.

Kuva 4 osoittaa, että laajenema sb yhdellä si-vulla on suurimmillaan noin 22 mm, kun levyn pie-nempi sivumitta kasvaa. Ohuiden levyjen (esim.t = 8 mm) tapauksessa laajenema sb ei ole kovinsuuri, mutta tuen kiertyessä jompaankumpaansuuntaan levyn eniten puristuva reuna voi kuor-mittaa tukirakenteen betonia suojabetonipaksuu-den ulkopuolelta, jossa betoni on raudoittamatonja voi lohjeta paikallisesti. Tämä voidaan ottaa

BET0804 s 68-71 Kumilevy 19.12.2008, 15:4469

4 200870

Kuva 4:Kumilevyn laajeneminen sb kuormitettaessa kahta ko-vuutta, 55 ja 60 ShoreA olevia kumilevyjä samalla kuor-malla. Pk(55)/Pk(60) = 0,8. x = levyn pienempi sivumitta a0

ja levyn paksuus t = x/20.

a

b

c0

0

nom

cnom

c nom

c nom

c nom

Kuva 5:Levyn nimelliskokoa ao x bo suunniteltaessa otetaan huo-mioon levyn laajeneminen siten, että levyn reuna jää tuki-pinnan reunan sisäpuolelle tukirakenteen suojabetonincnom verran.

huomioon käyttämällä etäisyytenä levyn reunastatukirakenteen reunaan suojabetonin paksuutta cnom (kuva 5).

3 YHTEENVETO

KUMILEVYN KUORMITETTAVUUTEENVAIKUTTAVAT TEKIJÄTSuoritetun selvityksen mukaan kumilevyn kuormi-tettavuuteen vaikuttavat kolme esitettyjen yhtälöi-den (e.1) mukaista kuormaa Pk1, Pk2 ja Pk3, joista:– Pk1 varmistaa, että levyn nimellinen keskimääräi-

nen puristuma on enintään 15 %, mutta kyseinenpuristuma ei tarkoita todellista painumaa. Lisäk-si ehto rajoittaa tuella tapahtuvan rakenteenkiertymän 0,01 radiaaniin.

– Pk2 varmistaa, että levyssä pystysuorasta kuor-masta ja tuen kiertymästä syntyvät leikkausjän-nitykset toteuttavat ehdon τc + τr ≤ 2,5G.

– Pk3 rajoittaa levyn kokonaispainuman enintään3 mm arvoon. Pk3 lausekkeesta näkyy, että ehdol-la on merkitystä vain levypaksuuksien t > 6 mmtapauksissa. Lausekkeen nimittäjä menee nol-laksi, kun t = 6 mm, jos painumarajana pidetään3 mm.

LEVYN PAKSUUDEN VAIKUTUSLevyn paksuutta ei tule valita pienemmäksi kuin6 mm, vaikka kaavat osoittaisivat, että ohuemmallalevyllä saataisiin suurempi kuormitettavuus. Levy-jen muoto (sivusuhde a0 /b0) vaikuttaa selvästi kuor-mitettavuuteen ja paksuus alkaa rajoittaa kuormi-tettavuutta, kun t ≥ 16 mm. Paksuusraja on riippu-vainen levyn suurimmasta sallitusta painumasta,joksi on valittu 3 mm. Tämän perusteella raudoit-tamattomien levyjen käyttöalue rajoittuu levyihint < 16 mm.

Selvityksen RTL 0105 liitteessä A esitetään käy-rinä erilaisten levyjen kuormitettavuuksia, kun ku-min kovuuden oletetaan olevan h = 55, 60 tai 65ShoreA. Niiden perusteella levyn paksuus t = 8 mmei ole aina soveltuvin ja toisaalta levyissä, joident > 8 mm, muoto vaikuttaa kuormitettavuuteen eritavoin.

KUMIN KOVUUDEN VAIHTELUJA SEN VAIKUTUS SUUNNITTELUUNKumilevyn toimittajat ilmoittavat kumin toimitusko-vuudeksi 60 ShoreA, mutta on huomattava, että sa-malla ilmoitetaan kovuuden voivan vaihdella ± 5ShoreA, eli käytännössä kovuus voi olla 55 ShoreA.

Epäedullisia vaikutuksia tarkasteltaessa on silloinsyytä käyttää suunnittelukovuutena ko. alarajaa,koska kumilevyn toimittaja ei takaa, että ilmoitet-tua nimelliskovuutta ei aliteta.

KUMILEVYN LAAJENEMISENHUOMIOON OTTAMINENKumilevyn pysyminen tukipintojen välissä varmiste-taan kuvan 5 mukaisella järjestelyllä, joka myös eh-käisee tukirakenteen lohkeamisriskiä.

LEVYN PAIKALLAANPYSYMISEN VARMISTAMINENLevyn paikallaan pysyminen on varmistettava, jottalevy ei liiku vähitellen tukipintojen välissä. Kitkanriittävyys estämään vaakavoiman Hk aiheuttamamerkittävä liukuma kontaktipinnoissa tarkistetaantukeutuvan rakenteen oman painon ominais-tukire-aktion Pgk perusteella. Tuettavan rakenteen pysyväkuorma Pgk riittää estämään vaakavoiman Hk aiheut-taman liukuman, kun Pgk ≥ 7 Hk – 4GA taiHk ≤ (Pgk + 4GA)/7.

Δc

dx dxdx dxa02 21 1

t

Pk

Kuva 3:Levyn tilavuuden muuttumattomuudesta aiheutuvatdeformaatiot (laajeneminen) ovat suurimpia pie-nemmän sivumitan a0 suunnassa, eli pitemmät si-vut b0 laajenevat dx1 + dx2 verran.

150 200 250 300 350 40010

13.75

17.5

21.25

25

sb Pk x 400,x

20, 55,⎛⎜

⎝⎞⎟⎠x, 400,

x20, 55, 1.9,⎛⎜

⎝⎞⎟⎠

sb 0.8Pk x 400,x

20, 60,⎛⎜

⎝⎞⎟⎠x, 400,

x20, 60, 1.9,⎛⎜

⎝⎞⎟⎠

x

BET0804 s 68-71 Kumilevy 19.12.2008, 15:4470

4 2008 71

8 9 10 11 12 13 145

10

15

20

25

sb Pk 200 400, x, 55,( ) 200, 400, x, 55, 1.9,( )sb 0.8 Pk 200 400, x, 60,( ) 200, 400, x, 60, 1.9,( )sb 0.64 Pk 200 400, x, 65,( ) 200, 400, x, 65, 1.9,( )

x

Kuva 8:Kumilevyn 200 x 400 laajeneminen sb (mm) levyn paksuu-den x muuttuessa, kun kuormana on 55 ShoreA kovuuttavastaava ehtoyhtälöiden (e.1) mukainen levyn sallittukuorma.

Vaakavoimana Hk otetaan huomioon seuraavatvaikutukset:– Tuettavan rakenneosan kutistuman ja viruman ai-

heuttamat vaikutukset; kutistumaa ja virumaatarkastellaan rakenneosan asentamisesta muo-don-muutosten loppuarvoihin.

– Asennustilanteen ja käyttöolosuhteiden välises-tä lämpötilaerosta aiheutuva vaakavoima; läm-pötilaerona voidaan käyttää +40 °C, ellei raken-nuksen erikoiskäyttö edellytä tällaisesta poikkea-vaa arvoa.

– Tuulikuorman vaikutukset: jos rakennuksen ulko-vaippaan vaikuttava tuulikuorma voi välittyä laa-kereille, sen täydestä ominaisvaikutuksesta ote-taan huomioon 75 %. Tuulikuormaa ei tarvitse ot-taa huomioon laakereihin kohdistuvana kuorma-na, kun on osoitettu, että kuorma voi välittyämuuten kuin laakerin välityksellä (esimerkiksi vä-lipohjarakenteissa).

ESIMERKKEJÄ KUMILEVYJEN KUORMITETTA-VUUDESTA JA LAAJENEMISESTAKuvissa 6 ja 7 esitetään käytetyn teorian (ehdot(e.1)) perusteella laskettuja kumilevyjen kuormitet-tavuuksia. Pk(a0,b0,t,h) (kN) = kumilevyn ominais-kuorma, kun levyn paksuus t = x vaihtelee. Käyrätosoittavat, kuinka paljon kovuuden h vaihtelu 60 ± 5ShoreA vaikuttaa ominaisuuksiin.

Kuvassa 8 esitetään kolme saman kuorman aihe-uttamaa kumilevyn laajenemistrendiä (= sb, mm,pystyakselilla), kun levyn paksuus muuttuu ja ko-vuus on 55, 60 tai 65 ShoreA. Kuvassa x = kumile-vyn paksuus, 8 ... 14 mm. Kovuuden kasvaessa laa-jeneminen vähenee, jos kuorma on sama. Kuvassakaikki käyrät perustuvat samaan kuormaan,Pk(200,400,x,55) = 0,8Pk(200,400,x,60) = 0,64Pk

(200,400,x,65), mutta kovuus on muuttuva. Jos ku-kin käyrä edustaisi kovuutensa mukaista suurintakuormitettavuutta, käyrät olisivat yhtenevät.

9Kuvassa olevassa rakennuksessa on ollut raju tulipalo.Neopren-laakeri on säilynyt tulipalotilanteessa yllättävänhyvässä kunnossa.

Kuva 7:Levyn 200 x 400 kuormitettavuus, kun levyn paksuus8 mm ≤ x ≤ 14 mm

Kuva 6:Levyn 150 x 300 kuormitettavuus, kun levyn paksuus6 mm ≤ x ≤ 10 mm

8 9 10 11 12 13 14300

400

500

600

700

800

Pk 200 400, x, 55,( )

Pk 200 400, x, 60,( )

Pk 200 400, x, 65,( )

x

6 7 8 9 10200

250

300

350

400

450

Pk 150 300, x, 55,( )

Pk 150 300, x, 60,( )

Pk 150 300, x, 65,( )

x

BET0804 s 68-71 Kumilevy 19.12.2008, 15:4471

4 200872

Puuperäisellä lentotuhkalla tarkoitetaan tuhkaa,jota syntyy metsäteollisuuden energiantuotannos-sa vuosittain lähes 300 000 tonnia kiinteän palavanpuujätteen poltossa. Puuperäisen aineksen polttomuodostaa Suomessa noin 70 % metsäteollisuu-den voimalaitosten energiantuotannosta. Poltetta-va aines koostuu yleensä aina useammasta materi-aalista. Joukossa voi olla puhdasta puuta (kuorta,haketta, purua) ja turvetta sekä lisäksi erilaisia kui-tuja jätevesilietteitä (bio-, kuituja pastaliete).Tässä artikkelissa käytetään puuperäisestä lento-tuhkasta yksinkertaisempaa termiä puutuhka.

Jätteeksi päätyessään puutuhka kuormittaa ym-päristöä ja aiheuttaa tuotantolaitoksille yhä kasva-via kustannuksia, minkä vuoksi metsäteollisuudellaonkin tarve hyödyntää sitä entistä tehokkaammin jamonipuolisemmin. Tällä hetkellä puutuhkaa käyte-tään muun muassa maarakentamisessa ja metsä-ja peltolannoitteena, mutta betonin seosaineenasitä ei ole toistaiseksi hyödynnetty. Myös betonite-ollisuudessa puutuhkan hyödyntämisellä olisi ta-loudellista ja ekologista merkitystä varsinkin, jospuutuhkalla korvataan osa sementistä. Sementti onbetonin kallein osa-aine, ja vähentämällä betoninsementtimäärää pienennetään myös hiilidioksidi-päästöjä.

Puutuhkan ominaisuuksia betonin sideaineenatai fillerinä tutkittiin Teknillisen korkeakoulun Ra-kennusmateriaalitekniikan laboratoriossa vuosina2006-2008 metsäteollisuuden sivutuotteiden hyö-tykäyttöä koordinoivan Finncao Oy:n toimeksian-nosta. Projektiin osallistuivat useat suomalaisetmetsäteollisuuden yhtiöt ja niiden tuotantolaitok-set Suomessa. Päätavoitteena oli selvittää, sovel-tuuko puutuhka ylipäätään betonin seosaineeksivai onko sillä ominaisuuksia, jotka häiritsevät esi-merkiksi lujuuden kehittymisnopeutta tai tuoreenbetonin ominaisuuksia.

Alustavissa tutkimuksissa oli mukana 14 suoma-laisen tuotantolaitoksen puutuhkat. Tarkemmin sel-vitettiin viiden puutuhkan ominaisuuksia ja toimi-vuutta betonissa. Eri tuotantolaitosten poltettavamateriaali vaihtelee myös vuodenajasta riippuen,mikä vaikuttaa suoraan puutuhkan kemialliseenlaatuun. Tämä hankaloittaakin eniten puutuhkankäyttöä jatkuvassa betonituotannossa. On selvää,että puutuhkan laadun tulisi olla mahdollisimmanhyvin ennakoitavissa, jotta sen käyttö olisi betoni-teollisuudelle mielekästä. Tähän voidaan tulevai-suudessa toivottavasti vaikuttaa polttoprosessejaja tuhkan talteenottoa kehittämällä. Tuhkan omi-

PUUPERÄISESTÄ LENTOTUHKASTA UUSI BETONIN SEOSAINE

Camilla Vornanen, diplomi-insinööriVesa Penttala, professoriTeknillinen korkeakouluRakennusmateriaalitekniikka

naisuuksien testaus riittävän usein on tietysti eri-tyisen tärkeää.

PUUPERÄISEN LENTOTUHKANOMINAISUUDET KIVIHIILENLENTOTUHKAAN VERRATTUNAKoska puutuhkan käytölle betonin seosaineena eivielä ole olemassa standardeja tai muuta virallistaohjeistusta, sen tutkittuja ominaisuuksia verrattiinbetonissa yleisesti seosaineena käytettyyn kivihii-len lentotuhkaan (kivihiilituhkaan) sekä sille ase-tettuihin viranomaisvaatimuksiin (standardit SFS-EN 450 osat 1 ja 2). Parhaillaan kehitetään laadun-valvontajärjestelmää, joka mahdollistaisi puutuh-kan laajemman käytön rakentamisessa.

Kemialliselta koostumukseltaan puutuhka poik-keaa hieman kivihiilituhkasta. Puutuhkan betoni-käyttöä saattavatkin rajoittaa juuri tietyt betoninkannalta mahdollisesti haitalliset yhdisteet, joidenmäärä voi poltetusta materiaalista riippuen kohotakivihiilituhkalle sallittua määrää korkeammaksi.Joitain haittavaikutuksia voidaan eliminoida esi-merkiksi käyttämällä puutuhkabetonia vain rajoite-tuissa ympäristöissä tai pienentämällä suurintasallittua puutuhkamäärää betonissa. Puutuhkientärkeimpiä kemiallisia pitoisuuksia, joilla on merki-tystä niitä käytettäessä betonin seosaineena, onesitetty taulukossa 1.

Betonitekniikan kannalta puutuhkan kriittisimpiäkemiallisia ominaisuuksia ovat rikkiyhdisteet (SO3-pitoisuutena mitattuna) ja kloridit. Tutkituista vii-destä puutuhkasta kolmen SO3-pitoisuus ylitti kivi-hiilituhkalle sallitun määrän (3 %). Rikkiyhdisteetvoivat kosteissa olosuhteissa reagoida kalsium-hydroksidin kanssa ja aiheuttaa betonissa haitallis-ta paisumista, sementtikiven halkeilua ja betoninpuristuslujuuden heikkenemistä ettringiitin, kipsintai thaumasiitin muodostumisen takia. Tässä tutki-muksessa tuhkasta valmistettujen laastien haital-lista paisumista ei todettu, mutta rikkiyhdisteitä yli3 % sisältävän puutuhkan käyttöä on kuitenkinhyvä välttää betoneissa, jotka joutuvat kosteisiinolosuhteisiin tai altistuvat pakkasrasitukselle.

Kloridit nopeuttavat raudoitteiden korroosiota jalyhentävät näin betonin käyttöikää myös karbonati-soitumattomassa betonissa. Kivihiilituhkan kloridi-pitoisuudelle asetettu yläraja on 0,1 %, joka ylittyikaikilla puutuhkilla. Kloridipitoisuus oli niillä 0,2-0,4 % ja yhdellä puutuhkalla jopa 1,3 %. Betoninsuurin sallittu kloridipitoisuus Betoninormien 2004mukaan on 0,2 % sementin ja seosaineiden mää-

1Tutkimuksessa mukana olleiden tuotantolaitosten sijainti.1. Stora Enso (SE) Varkaus2. UPM Jämsänkoski3. SE Imatra4. SE Summa5. M-real Kirkniemi6. UPM Kaipola7. SE Anjala8. SE Enocell9. SE Veitsiluoto10. SE Oulu11. Mäntän Energia12. Äänevoima13. Metsä-Botnia Kemi14. Metsäliitto Osuuskunta, Vilppulan saha

1

BET0804 s 72-77 Puutuhka 19.12.2008, 13:1572

4 2008 73

rästä, kun kyseessä on raudoitettu tai muita metal-liosia sisältävä betoni. Puutuhkien käyttö betonissaonkin mahdollista, ellei tämä raja ylity, kun kaikkienbetonin osa-aineiden kloridipitoisuudet otetaanhuomioon. Normaalisti lentotuhkaa käytettäneenbetonissa niin pieniä määriä, ettei riski kokonaisk-loridimäärän ylityksestä ole kovin suuri.

Muita betonin paisumista aiheuttavia tekijöitäovat magnesiumoksidi ja kalsiumoksidi, jotka vedenkanssa reagoidessaan muodostavat magnesium- jakalsiumhydroksidia, sekä alkalireaktiot, joissa osal-lisina ovat kiviaines ja huokosvesi. MgO:n pitoisuu-det täyttivät neljällä puutuhkalla kivihiilituhkastan-dardin vaatimuksen (< 4 %). CaO-pitoisuudet olivatraja-arvoihin (vapaa < 2 %, reaktiivinen < 10 %) ver-rattuna korkeat, mutta vapaan ja reaktiivisen CaO:nosuuksia ei tässä tutkimuksessa selvitetty. Yhdellätuhkalla CaO:n kokonaispitoisuus oli 31 % ja muilla13-15 %. Kokonaisalkalipitoisuudeltaan Na2O-ekvi-valentteina laskettuna neljä puutuhkaa täytti kivi-hiilituhkan vaatimuksen (< 5 %).

Hehkutushäviön mukaan kivihiilituhkat jaetaankolmeen luokkaan: A (< 5 %), B (5-7 %) ja C (7-9 %).Tämän luokittelun mukaan puutuhkista yksi kuuluiB-luokkaan, yksi C-luokkaan ja kolme A-luokkaan.Hehkutushäviö voi kuitenkin vaihdella paljonkin eripuutuhkaerissä, mikä voi hankaloittaa tuhkienkäyttöä betonissa. Lentotuhkan jäännöshiilen mää-rä voi betonissa vaikuttaa esimerkiksi lisäaineidenannosteluun tai vedentarpeeseen.

Puutuhkien vedentarpeeseen ja betonin työstet-tävyyteen voivat vaikuttaa kemiallisten ominai-suuksien lisäksi rakeisuusominaisuudet. Puutuhkis-ta tehtiin lasergranulometrillä rakeisuusanalyysit,joiden mukaan puutuhkat olivat karkeampia ja rae-muodoltaan epäsäännöllisempiä kuin kivihiilituhka,mikä on luonnollista poltettavan materiaalin vaih-dellessa. Puutuhkissa oli yleissementin rakeisuus-alueella olevia ja myös sementtiä ja kivihiilituhkaaselkeästi suurempia partikkeleita. Luonnonfilleri onkuitenkin yleensä puutuhkaa karkeampaa. Rakei-suudeltaan puutuhkat sijoittuvatkin osin sementinja osin fillerin alueelle. Puutuhkien rakeisuuskäyräton esitetty kuvassa 2. Kuvassa on lisäksi vertailu-käyrinä yleissementin ja kivihiilituhkan rakeisuus-käyrät.

Tuhkien rakeiden muotoa tutkittiin valomikro-skoopilla ja elektronimikroskoopilla (ESEM). Kuvis-sa 3 ja 4 on elektronimikroskooppikuvat yhdestäpuutuhkasta ja kivihiilituhkasta 1000-kertaisinasuurennoksina. Kivihiilituhkassa pallomaisten ra-

SO3 Cl- SiO2 Kok.alkali- SiO2 MgO CaO Hehk.- [%] [%] [%] pitoisuus +Al2O3 [%] [%] häviö-

[%] +Fe2O3 luokka [%] ([%])

Varkaus 8 0,4 35 4,1 35 + 18 3 15 C (7)+ 3 = 56

Jämsän- 3 0,2 43 3,3 43 + 22 3 15 A (1) koski + 4 = 69

Imatra 10 1,3 20 4,9 20 +14 3 31 A (2)+ 4 = 38

Summa 8 0,3 28 5,4 28 + 17 5 15 A (3) + 6 = 51

Kirkniemi 2 0,2 36 3,7 36 + 29 2 14 B (5) + 2 = 67

RAJA- < 3,0 < 0,1 reakt. < 5 % > 70 % < 4 % vapaa A < 5 % ARVOT % % > 25 < 2,5 B 5-7 % (SFS-EN % % C 7-9 % 450-1) reakt

< 10 %

2Puutuhkien, yleissementin ja kivihiilituhkan rakeisuuskäy-rät. Pääte .$av tuhkien nimissä on tietokoneohjelmanmerkintä eri näytteistä lasketulle keskiarvokäyrälle.

Taulukko 1.Puutuhkien betonin kannalta tärkeimmät pitoisuudet ja kivihiilituhkan raja-arvot kyseisille pitoisuuksillestandardista SFS-EN 450-1. Tulokset, jotka eivät täytä standardin vaatimuksia, on tummennettu.

2

BET0804 s 72-77 Puutuhka 19.12.2008, 13:1573

4 200874

Kiintotiheys Irtotiheys Aktiivisuus- Laastin Sem.pastan [kg/ dm3] [kg/dm3] indeksi paisuma sitoutumis-

28 d 14 d ajan alku [�m] [min]

Varkaus 2,79 0,69 - 0,72 0,86 67 Jämsänkoski 2,61 0,85 - 0,87 0,61 13 Imatra 3,00 0,95 - 0,97 0,84 64 210 Summa 2,77 0,75 - 0,78 0,75 60 Kirkniemi 2,62 0,68 - 0,72 0,83 30 225 Kivihiilituhka 0,96 54 B-luokka 2,22 240 C-luokka 2,14 Sementti 1 84 200

keiden osuus on vallitseva, kun taas puutuhkissapyöreitä rakeita on hieman vähemmän ja seassa onmyös kulmikkaita rakeita. Osittain muotonsa ansi-osta kivihiilituhkalla on puutuhkaa paremmat not-keusominaisuudet betonissa ja pienempi vedentar-ve. Rakeisuusominaisuudet voivat vaihdella erituotantolaitosten puutuhkissa.

Betoniin käytetyn lentotuhkan kiintotiheydelläon merkitystä lähinnä betonin suhteituksessa. Pyk-nometrimenetelmällä määritetyt puutuhkien kiinto-tiheydet olivat 2,61-3,00 g/cm3 ja kivihiilituhkien(B- ja C-luokka) 2,14-2,22 g/cm3. Suhteituksessaonkin syytä käyttää kullekin puutuhkalle erikseenmääritettyä kiintotiheyttä kivihiilituhkalle yleisestikäytetyn 2,2 g/cm3 asemesta.

Tehdastuotannossa puutuhkan käsittelystä ha-vaittiin, että kuljetuksen ja siiloon pumppaamisenjälkeen puutuhka on melko kevyttä ja laskeutumi-nen siilossa kestää 1-2 vuorokautta. Mikäli tuhkaaei useisiin päiviin käytetä, se ei valu ulos siilosta il-man tärytystä. Yleisesti puutuhkaa on käsiteltäväkuten sementtiä ja sen on oltava aina käsiteltäessäehdottoman kuivaa. Puutuhkien ominaisuuksia onesitetty taulukossa 2.

PUUTUHKAA SISÄLTÄVÄN BETONIMASSANOMINAISUUKSIAPuutuhkaa sisältävien betonien ominaisuuksia ver-rattiin vastaaviin vertailubetoneihin, jotka olivatkivihiilituhkaa sisältävä ja tuhkaton betoni. Se-menttinä kaikissa käytettiin Yleissementtiä CEM IIA 42,5 N. Tuhkaa sisältävissä betoneissa puu- taikivihiilituhkalla korvattiin osa filleristä ja sitä lisät-tiin 25 % sementin määrästä (59-66 kg/m3). Vesi-sementtisuhde oli kaikissa koebetoneissa 0,7 javesimäärä säädettiin sellaiseksi, että kukin betonioli Betoninormien 2004 mukaisessa notkeusluo-kassa S2 (painuma 50-90 mm). Tavoitelujuusluokkaoli K25. Laboratoriokokeiden lisäksi puutuhkientoimivuutta betonissa selvitettiin HB-Betoniteolli-suuden normaalissa tehdastuotannossa erilaisillabetonituotteilla. Puutuhkaa käytettäessä betoneis-ta vähennettiin sementtiä ja hienoa kiviainesta tainormaalisti käytetty kivihiilituhka korvattiin puu-tuhkalla.

Betonin valmistuksessa puutuhkien erityispiir-teenä on niiden kivihiilituhkaa suurempi vedentar-ve, joka havaittiin sekä laboratorio- että tehdasko-keissa. Mitä enemmän puutuhkaa käytetään sitäsuurempi on betonimassan vedentarve. Kivihiilituh-ka yleensä vähentää betonin vedentarvetta. Beto-

4Elektronimikroskooppikuva kivihiilituhkasta 1000-kertaisena suurennoksena.

3Elektronimikroskooppikuva puutuhkasta 1000-kertaisena suurennoksena.

Taulukko 2.Puutuhkien, kivihiilituhkan ja käytetyn yleissementin ominaisuuksia.

BET0804 s 72-77 Puutuhka 19.12.2008, 13:1574

4 2008 75

nikokeissa vertailubetoneita vastaavan notkeudensaavuttamiseksi puutuhkabetonit vaativat enem-män vettä noin 10 dm3/m3 tuhkattomaan betoniin ja20 dm3/m3 kivihiilituhkabetoniin verrattuna. Vas-taava vedentarpeen kasvu havaittiin selvästi myöskoelaasteissa ja sementtipastoissa. Esimerkiksiaktiivisuusindeksikokeen koekappaleiden valmis-tuksessa standardivesimäärällä puutuhkalaasteis-ta tuli kuivempia ja siten huonommin tiivistettäviäkuin kivihiilituhka- ja vertailulaasteista.

Tehdastuotannossa vedentarpeen muutos aihe-utti valmistusteknisiä hankaluuksia korkeita ja ka-peita muottityyppejä käytettäessä, jolloin puutuh-kan tarvitsema suurempi vesimäärä vaikeutti muo-tin täyttöä betonin paakkuuntuessa ja toisaalta lii-an vähäinen vesimäärä heikensi hieman betonin lu-juutta. Kyseisten muottien täytössä suhteituksenmuutokset huomataan muutenkin herkästi. Muillamuottityypeillä vastaavia ongelmia ei ilmennyt.

Puutuhkien toimivuutta betonissa tarkasteltiinmyös yleisimpien lisäaineiden kanssa. Lisäaineinakäytettiin huokostinta (Ilma-Parmix) ja kahta eri-tyyppistä notkistinta (lignosulfonaattipohjainenPerus-Parmix sekä polykarboksylaattipohjainenVB-Parmix). Huokostetuissa betoneissa oli tavoit-teena 5-7 %:n ilmamäärä. Notkistetuissa beto-neissa tavoitteena oli saavuttaa notkeusluokka S2vähentämällä vettä ja korvaamalla menetetty not-keus notkistimella.

Valmistajan suositus huokostimen annostukseksion 0,01-0,08 % sementin painosta. Tavoiteilmamää-rän saavuttamiseksi vertailubetoniin riitti 0,01 %:nannostus sementin painosta, mutta kivihiilituhka- japuutuhkabetoniin tarvittiin 0,12 % eli yli kymmen-kertainen määrä vertailubetoniin ja huokostimenannostuksen ohjearvoihin verrattuna. Usein lento-tuhkan käyttöä vältetäänkin pakkasenkestävän be-tonin valmistuksessa. Annostelutarpeeseen vaikut-taa erityisesti tuhkan jäännöshiilen määrä, mikävoi puutuhkalla vaihdella tuhkaerästä riippuen, jol-loin tarvittava huokostinmääräkin muuttuu. Riskinäon lisäaineella tavoitellun ominaisuuden saavutta-matta jääminen tai betonin lujuusominaisuuksienheikkeneminen. Tämä annostustarpeen vaihteluvoi hankaloittaa betonin jatkuvaa tuotantoa. Puut-uhkan käyttö yhdessä huokostimen kanssa ei siisliene suositeltavaa ja näin myös puutuhkan käyt-töön pakkasenkestävässä betonissa on suhtaudut-tava erityisellä varovaisuudella.

Puutuhkat vaikuttivat hieman myös notkistimienannostelutarpeeseen. Notkistimen ja puutuhkan

yhtäaikaisessa käytössä on varauduttava siihen,että vettä ei voi vähentää aivan yhtä paljon kuinkivihiilituhkabetonista ja vastaavasti notkistinta onlisättävä enemmän. Tavoitenotkeuden saavuttami-seksi tutkimuksen puutuhkabetoneista vähennet-tiin vettä 10-12,5 % ja kivihiilituhka- ja tuhkatto-masta betonista 15 % lähtösuhteituksesta samallanotkistinannostuksella.

Tehdaskokeissa puutuhkan ja notkistimen yhtä-aikaisesta käytöstä saatiin hyvä kokemus, kunpuutuhka mahdollisti kuivapuristemassoihin tarkoi-tetun notkistimen käytön 2-puolilaatan valmistuk-sessa. Normaalisti pelkkää filleriä käytettäessä ky-seinen lisäaine pilaa laatan muottia vasten olevanpinnan, mutta puutuhkan kanssa lisäaine toimi hy-vin ja pinnasta tuli siisti. Betonimassan sekoitussujui puutuhkan kanssa yhtä hyvin kuin normaalibe-tonilla. Kyseisen tuotteen valmistuksesta kivihiili-tuhkaa käyttäen ei ole kokemuksia.

PUUTUHKABETONIN LUJUUDENKEHITTYMINENFilleriominaisuuksien lisäksi puutuhkalla on beto-nissa selvästi myös potsolaanisia ominaisuuksia.Betonin kannalta juuri poltettavan materiaalin jou-kossa olevat erilaatuiset lietteet voivat tehdä tuh-kasta kemiallisilta ominaisuuksiltaan paremmanpuhtaan puun poltossa syntyneeseen tuhkaan ver-rattuna, sillä lietteiden ansiosta tuhkassa on sensideaineominaisuuksia parantavia mineraaleja jaalkuaineita.

Puutuhkaa sisältävien ja vertailubetonien puris-tuslujuuksia testattiin useissa eri olosuhteissa 1, 7,28 ja 91 vuorokauden iässä, ja tulokset puutuhkabe-

toneille olivat erittäin hyviä. Puristuslujuuskokeettehtiin tavanomaisesti kosteussäilytyksessä jälki-hoidetuille koekuutioille, +50 °C:n vesihöyryssälämpökäsitellyille sekä talvibetonointiolosuhteitajäljittelevässä lämpötilassa +10 °C säilytetyillekoekuutioille. Lisäksi puristuslujuus testattiin kuu-mabetonista ja lisäainetta sisältäneistä betoneista.

Puutuhkaa käytettäessä betonin lujuus kehittyivastaavalla tavalla kuin kivihiilituhkaa käytettäes-sä, ja loppulujuus oli samaa luokkaa tai parempikuin kivihiilituhkabetonilla tai tuhkattomalla tavan-omaisella betonilla. Lämpökäsittely, +10 °C:n säily-tyslämpötila ja betonin kuumennus alensivat ylei-sesti kaikkien betonien puristuslujuuksia noin 80-90 %:iin tavanomaisesti jälkihoidettujen betonienlujuuksista 28 vuorokauden iässä. Lujuudenkehitys-tä hidastavissa olosuhteissa (viileä lämpötila ja toi-nen notkistin) puutuhkabetonit kovettuivat hiemannopeammin kuin tuhkaton ja kivihiilituhkabetoni.Puristuslujuustuloksia on esitetty kuvissa 5-8.

Puutuhkien aktiivisuudet määritettiin standardi-en SFS-EN 450-1 ja EN 196-1 mukaan laastikoekap-paleilla. Aktiivisuusindeksit olivat puutuhkilla 0,61-0,86, kun sementin aktiivisuusindeksi on 1. Kivihiili-tuhkan aktiivisuusindeksiksi saatiin 0,96. Kivihiili-tuhkalle vaatimus on vähintään 75 %, joka siis alit-tui yhdellä puutuhkalla (61 %), mutta muilla tulosoli hyvä. Puutuhkilla voidaankin päätellä olevanpotsolaanisia ominaisuuksia, vaikka kemiallisessaanalyysissä puutuhkat alittivatkin kivihiilituhkanalarajan (70 %) reaktiivisten yhdisteiden SiO2, Fe2O3

ja Al2O3 yhteispitoisuudelle. Puutuhkilla pitoisuusoli 38-69 %. Lujuuden kehittymisen osalta puutuhkavaikuttaa kuitenkin soveltuvan hyvin betonin seos-

0

10

20

30

40

50

60

0 20 40 60 80 100Aika [d]

Puri

stus

luju

us [M

Pa]

Ilman tuhkaaKivihiilituhkaPuutuhka 5Puutuhka 1Puutuhka 4Puutuhka 3Puutuhka 2

0

10

20

30

40

50

0 20 40 60 80 100Aika [d]

Puri

stus

luju

us [M

Pa]


6Lämpökäsiteltyjen (+50 °C) betonien puristuslujuustulokset.

5Tavanomaisesti jälkihoidettujen betonien puristuslujuustulokset.

BET0804 s 72-77 Puutuhka 19.12.2008, 13:1575

4 200876

0

10

20

30

40

50

0 20 40 60 80 100Aika [d]

Puri

stus

luju

us [M

Pa]


0

10

20

30

40

50

7 28 91Aika [d]

Puri

stus

luju

us [M

Pa]


aineeksi ja toimivan osittain sideaineena ja osittainfillerinä. Puutuhkaa sisältäneiden betonipalkkientaivutusvetolujuus 7 ja 28 vuorokauden iässä ei poi-kennut vertailubetonien vastaavista lujuuksista.

Tehdaskokeissa puristuslujuuden kasvu todet-tiin erityisesti vallikivillä, pihakivillä ja eristehar-koilla. Lujuus kehittyi hyvin ja loppulujuudet olivatjoko vastaavia tai parempia kuin normaalituotan-nossa ilman puutuhkaa. Joillain tuotteilla erityisenhyvät alkulujuudet saattoivat tosin osittain johtuakloridien vaikutuksesta. Hajonta lujuuksissa ja ti-heydessä oli esimerkiksi eristeharkkojen tapauk-sessa normaalia suurempi, mihin saattoivat vai-kuttaa muotin täyttöongelmat kuivahkolla massal-la. Kuukauden iässä lujuustulosten hajonta oli kui-tenkin tasaantunut ja puristuslujuus oli noin 20 %normaalia parempi. Parhaiten tehdastuotteista on-nistui mosaiikkibetonilaatta, jonka normaalikoos-tumuksesta voitiin puutuhkaa käytettäessä vähen-tää eniten sementtiä ja kalkkifilleriä mekaanistenominaisuuksien kärsimättä.

SÄILYVYYSOMINAISUUDET JA MUITAKOVETTUNEEN PUUTUHKABETONINOMINAISUUKSIAPuutuhkan vaikutusta betonin säilyvyysominai-suuksiin ja pakkasenkestävyyteen testattiin laatta-kokeella standardin prCEN/TS 12390-9:2005 (E)mukaan huokostamattomille ja huokostetuille be-toneille. Huokostamattomilla betoneilla pakkasen-kestävyyskoetta ei kuitenkaan saatu suoritettualoppuun asti koekappaleen ja sitä ympäröivän eris-teen välisen sauman halkeilun vuoksi. Tavoitesykli-määrä on kokeessa 56, mutta sauman vuotamisen

seurauksena koe keskeytyi yhdellä puutuhkabeto-nilla 42 ja muilla 28 syklin jälkeen. Merkittävää pin-nan rapautumista ei betoneilla ennen keskeytymis-tä tapahtunut, mutta ongelman syy ja näin ollenmyös tulokset jäivät tulkinnanvaraisiksi. On mah-dollista, että ongelma liittyi rikkiyhdisteiden aihe-uttamaan paisumiseen ja betonin sisäiseen rikkou-tumiseen. Lisätutkimusta tarvitaankin erityisesti,jos puutuhkaa halutaan käyttää huokostamattomis-sa betoneissa kosteusvaihteluille altistuviin taipakkasenkestäviin betonirakenteisiin.

Huokostetuilla koebetoneilla pakkasenkestä-vyyskoe onnistui 56 sykliin asti, ja tulokset olivatpositiivisia. Pinnan rapautumisen vaatimus 200vuoden suunnittelukäyttöiässä täyttyi, ja sisäistävaurioitumista kuvaava suhteellisen dynaamisenkimmokertoimen vaatimus täyttyi sekä 100 (XF1 jaXF3) että 200 (XF1) vuoden suunnittelukäyttöiässä.Huokostimen käyttöön puutuhkan kanssa on kui-tenkin suhtauduttava varauksella huokostimen an-nostelutarpeen huomattavan kasvun takia.

Tehdastuotannossa valmistettujen puutuhkaasisältäneiden kevytsoraharkkojen pakkasenkestä-vyyskokeissa VTT:llä (VTT-S-01221-08) ja TKK:llaharkkojen puristuslujuus ei 50 jäädytys-sulatus-syklin aikana heikentynyt alle sallitun, mutta taivu-tusvetolujuus heikkeni selvästi. Puutuhkan käyttöpakkasenkestävässä betonissa voi siis olla ongel-mallista.

Raudoitteiden säilyvyyteen vaikuttava betoninkarbonatisoitumisnopeus määritettiin vuoden ikäis-ten betonipalkkien karbonatisoitumissyvyytenä fe-nolftaleiiniliuoksen avulla. Karbonatisoituneen ker-roksen syvyys oli kaikilla betoneilla 6-7 mm. Puut-

uhkan lisäys betoniin ei siis vaikuttanut karbonati-soitumisnopeuteen ainakaan vuoden tarkastelujak-solla. Tehdaskokeiden yhteydessä tarkkailtiin myöskalkki- tai kalkkialkalihärmeen muodostumista, jos-sa ei ollut eroa puutuhkatuotteiden ja vastaavienkivihiilituhkatuotteiden välillä. Tehdaskokeissa ha-vaittiin lisäksi, että puutuhkaa käytettäessä vedenimeytyminen kovettuneeseen betoniin voi lisään-tyä, mikä on otettava huomioon ulkokäyttöön tule-via tuotteita valmistettaessa. Veden imeytyminenvoi vaikuttaa myös tuotteen värisävyyn.

Osa puutuhkista on väriltään ruskehtavia, jotenne voivat vaikuttaa vaaleiden betonien värisävyynjo melko pienillä pitoisuuksilla. Tämä voi olla es-teettinen haitta näkyvissä betonituotteissa. Tum-missa tai pinnoitettavissa tuotteissa puutuhkan ai-heuttamalla sävyllä ei ole vaikutusta tuotteen käy-tettävyyteen. On kuitenkin huomattava, että värisä-vyn muutos ei ole välttämättä tuotantoa hankaloit-tava tekijä, vaan betonitehtaan kokemusten perus-teella puutuhkaa voitaisiin myös tarkoituksellakäyttää tuotteiden sävyttämiseen.

LAADUNVALVONTA JA YHTEENVETOPuutuhkan ominaisuudet riippuvat paljon poltetta-vasta materiaalista, joka vaihtelee tuotantolaitok-sissa erityisesti vuodenajasta riippuen. Poltettavanmateriaalin joukossa voi olla erilaisia määriä puu-ta, kuorta, turvetta ja kuituja jätevesilietteitä.Puutuhkien hyödyntämistä betoniteollisuudessavaikeuttaakin juuri polttoainekoostumuksen vaihte-lu vuoden aikana tuotantolaitoksesta riippuen.Puutuhkan tuottajien olisi menetelmiä kehittämälläpyrittävä mahdollisimman tasalaatuiseen tuhkaanympäri vuoden, jotta tuhkan käyttö olisi potentiaa-lisille jatkokäyttäjille betoniteollisuudessa miele-kästä. Tehokkaamman hyötykäytön yhtenä edelly-tyksenä onkin tuotantolaitosten oma motivaatiopuutuhkien laadun parantamiseen esimerkiksi nou-sevien jätekustannusten, tuhkille asetettujen raja-arvojen alentamisen sekä yritysten ympäristöystä-vällisyyden merkityksen kannustamana.

Puutuhkan koostumus on betonin kannaltaedullinen muun muassa tuhkan sisältämien mine-raalien ja alkuaineiden aiheuttamien hyvien side-aineominaisuuksien takia. Puutuhka voikin paran-taa betonin puristuslujuutta merkittävästi. Sen ke-mialliset ominaisuudet voivat kuitenkin vaikuttaaesimerkiksi betonin työstettävyyteen tai säilyvyy-teen. Puutuhkan ominaisuuksista erityisesti klori-dipitoisuus, rikkiyhdisteiden määrä, hehkutushä-viö ja vedentarve on todennäköisesti syytä ottaa

7Lämpötilassa +10 °C säilytettyjen betonien puristuslujuustulokset.

8Kuumabetonien (+30 °C) puristuslujuustulokset.

BET0804 s 72-77 Puutuhka 19.12.2008, 13:1576

4 2008 77

erikseen huomioon arvioitaessa puutuhkan vaiku-tuksia betonin ominaisuuksiin.

Betonin suhteituksessa on merkitystä puutuhkankivihiilituhkaa suuremmalla kiintotiheydellä ja kar-keiden rakeiden osuudella. Työstettävyyttä heiken-tää hieman puutuhkan raemuoto, joka on epäsään-nöllisempi ja kulmikkaampi kuin pyöreärakeisellakivihiilituhkalla. Työstettävyyteen vaikuttaa ratkai-sevasti betonin tarvitsema veden määrä, jota puut-uhkan käyttö lisää. Käytettäessä riittävää vesimää-rää puutuhkaa sisältävän betonin valmistuksessaja käsittelyssä ei ole ongelmia.

Tehdastuotannossa kokemukset puutuhkan käy-töstä olivat positiivisia. Oleellisimmat havainnotpuutuhkaa sisältävistä betoneista kivihiilituhka-betoneihin tai tavanomaiseen betoniin verrattunaolivat:

– suurempi vedentarve betonia valmistettaessa– suurempi veden imeytyminen valmiissa betoni-

tuotteessa– hyvä puristuslujuus– heikompi pakkasenkestävyys– betonin värisävyn muutos

Tutkimuksen perusteella puutuhka soveltuu hyvinbetonin seosaineeksi ja sitä voidaan käyttää kivihii-lituhkan tavoin, kunhan sen erityispiirteet, kutenkemialliset ominaisuudet otetaan huomioon. Ilmantarkempia jatkotutkimuksia sitä ei voi ottaa kaiken-laisten betonituotteiden seosaineeksi. Lisätutki-mustarve kohdistunee lähinnä puutuhkan rikkiyh-disteiden aiheuttamiin reaktioihin betonissa sekähuokostamattomiin pakkasenkestäviin betoneihin.Aluksi puutuhkaa käytettäneenkin lähinnä raken-nustuotteissa, jotka eivät altistu kosteuden vaihte-luille tai pakkasrasitukselle. Puutuhkan potentiaali-sia käyttökohteita voivat olla esimerkiksi kevytsora-harkot, mosaiikkibetonilaatat, kuivien tilojen ele-mentit ja valmisbetoni. Puutuhkan vaikutus betoninvärisävyyn on otettava huomioon käytettäessä tuh-kaa näkyviin vaaleisiin betonituotteisiin. Toisaaltasen käyttöä betonin tarkoitukselliseen värjäämi-seen voidaan kehittää.

Puutuhkan käyttö betonissa on siis mahdollistavasta, kun haitallisten aineiden pitoisuudet halli-taan ja virallinen laadunvalvontamenettely on mää-ritetty. Kivihiilituhkastandardin vaatimuksia ei voikäyttää suoraan puutuhkan laadunvalvontaan josenkään vuoksi, että standardi rajaa poltettavaksimateriaaliksi lähinnä vain kivihiilen. Puutuhka eimyöskään täytä kaikkia standardin vaatimuksia. Ki-

vihiilituhkalta laadunvalvonnassa vaadittavatoleellisimmat asiat ovat kloridipitoisuus, hehkutus-häviö ja aktiivisuus. Puutuhkan käyttö betoniteolli-suudessa onnistunee vastaavanlaisella laadunval-vonnalla kuin kivihiilituhkalla, kunhan sille sopivattestausmenettely ja käyttökohteet määritetään.Potentiaali hyötykäytölle betoniteollisuudessa voi-kin olla suuri, jos puutuhkan käyttö mahdollistuukivihiiliperäisen lentotuhkan käyttöä vastaavaksi.

Puutuhkan käytöstä betonin valmistuksessasaadaan merkittävää hyötyä. Metsäteollisuudeltahyötykäyttö vähentää jätekustannuksia ja betoni-teollisuudelle säästöjä syntyy kalliimpia materiaa-leja, kuten sementtiä korvattaessa. Lisäksi metsä-ja betoniteollisuuden yhteistyön etuna ovat lyhyetkuljetusmatkat, jos yhteistyötä luodaan maantie-teellisesti mahdollisimman lähekkäin sijaitsevienmetsäteollisuuden ja betoniteollisuuden tuotanto-laitosten välille. Ympäristön kannalta on merkittä-vää, että puutuhkan hyötykäyttö vähentää kaato-paikkojen jätekuormaa ja betoniteollisuudessasellaisten materiaalien käyttöä, jotka kuormittavatympäristöä esimerkiksi valmistusprosessien kor-keiden hiilidioksidipäästöjen takia.

KIRJALLISUUTTA– Ketosalo, K. 2006. Metsäteollisuuden lentotuh-

kien laadun vaikutus hyötykäyttösovellutuksiin.Diplomityö. Lappeenrannan teknillinen yliopis-to, Kemian tekniikan osasto. 82+5 s.

– Kortelainen, H. 2003. Metsäteollisuuden tuhki-en hyötykäyttöluokittelu. Diplomityö. Oulun yli-opisto. Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto.104+10 s.

– Naik, T. ja Kraus, R. 2003b. New source of poz-zolanic material. Concrete International. Vol.25, No. 12, ACI, Dec. 2003. ss. 55-62.

– SFS-EN 450-1. 2005. Betoniin käytettävä lento-tuhka. Osa 1: Määritelmät, määrittelyt ja vaati-mustenmukaisuus. 28 s.

– SFS-EN 450-2. 2005. Betoniin käytettävä lento-tuhka. Osa 2: Vaatimustenmukaisuuden arvi-ointi. 21 s.

– Vornanen, C. ja Penttala, V. 2008. Puuperäistenlentotuhkien käyttö betonin seosaineena ja fil-lerinä. TKK Rakenne- ja rakennustuotantotek-niikan laitoksen julkaisuja B:4. Espoo 2008.

– VTT-S-01221-08. Kevytsorarunkoaineharkkojenpakkasenkestävyyden määritys standardin SFS4529 kohdan 5.4 mukaisin kokein. Testausse-loste 5.2.2008. 2 s.

– www.uwm.edu/Dept/CBU/abstracts/

WOOD-BASED FLY ASH POTENTIALNEW CONCRETE ADDITIVE

Every year almost 300 000 tons of wood-based fly ash isproduced in the forest industry when solid waste wood isburned. In Finland, nearly 70% of the energy generatedby the power plants in the forest industry comes from theburning of wood material.

Fly ash as waste strains the environment and causesever-increasing costs to the production plants. At presentwood ash is used e.g. in earthworks and as a forest andfield fertiliser, but it has never been utilised as anadditive in concrete. However, the use of fly ash couldplay a financial and ecological role also in the concreteindustry, particularly if it is used to replace part of the ce-ment. Cement is the most expensive component in con-crete and a reduction in the amount of cement would alsoresult in the reduction of carbon dioxide emissions.

The properties of fly ash as an additive or filler in con-crete were studied in the Laboratory of BuildingMaterials at the University of Technology in 2006-2008.The studies were ordered by Finncao Oy, which coordi-nates the useful utilisation of by-products produced inthe forest industry.

The studies showed that wood ash is excellently suitedfor use as an additive in concrete and can be used in thesame way as coal ash, provided the special features ofwood ash, such as its chemical properties are taken intoaccount.

More detailed research is needed before wood ashcan be used as a concrete additive in all kinds of applica-tions. More studies will most of all be necessary withrespect to the reactions that the sulphur compoundspresent in wood ash cause in concrete as well as to non-air-entrained frost-resistant concrete. It is probable thatat first wood ash will primarily be used in building pro-ducts, which are not exposed to humidity variations or tofrost. Other potential applications of wood ash could in-clude lightweight aggregate concrete blocks, terrazzoconcrete tiles, precast elements for dry facilities andready-mixed concrete. The effect of wood ash on the col-our of the concrete must be considered if ash is used inconcrete products of a light colour. On the other hand, theuse of wood ash for dyeing purposes can be developed.

BET0804 s 72-77 Puutuhka 19.12.2008, 13:1577

4 200878

AISTIPAVILJONKI– OTANIEMEN ARKKITEHTIOSASTON ENSIMMÄISEN VUOSIKURSSIN BETONITYÖ 2008

Kimmo Lintula, arkkitehti SAFA

Valo

kuva

t: An

ne K

inn u

n en

Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston raken-nusopin opiskelijoiden vuoden 2008 betoniharjoi-tustyönä oli sarja yksittäisiä, vapaasti Vanhankau-punginlahden maastoon sijoittuvia paviljonkeja,jotka toimivat osana kuvitteellista ulkonäyttelyalu-etta. Paviljongin teemana oli rakentaa tila valitunpaikan ominaista aistimusta tai luonnonelementtiävarten käyttäen teräsbetonille ominaisia arkkiteh-tonisia mahdollisuuksia.

Työssä tutustuttiin teräsbetonin rakenteellisiinomaisuuksiin sekä betonille luonteenomaisiin työ-tapoihin. Arvosteluperusteina olivat arkkitehtoni-nen kokonaisote, rakenteellinen johdonmukaisuus,materiaalin innovatiivinen käyttö sekä detaljointi.

Työ tehtiin pienoismalleina mittakaavaan 1:10, ne-liön kokoiselle alustalle. Myös työhön liittyvät ulko-alueet käsiteltiin osana kokonaisuutta. Ryhmät suun-nittelivat ja valmistivat muotit ja massat sekä valoi-vat ja kokosivat rakennukset, joko paikalla valaen taikäyttäen elementtejä. Massoissa käytettiin erilaisiakiviaineksia, sementtejä ja pigmenttejä. Pintoja käsi-teltiin mekaanisesti sekä kemiallisesti. Työssä koros-tuivatkin luonnon ja rakennetun vuorovaikutus; ihmi-sen kädenjälki juurevassa ympäristössä.

Työn tavoitteena on antaa perustyökalut tulevai-suuden betoniarkkitehtuurin suunnitteluun tekemi-sen kautta. Vuosittain järjestettävään, pakolliseenharjoitustyöhön osallistui tänä vuonna noin 50 arkki-tehti- ja maisema-arkkitehtiopiskelijaa. Harjoitustöi-tä työstettiin ennakkoluulottomasti neljä viikkoa kes-täneen jakson aikana luentojen ja luonnosmallienkautta taidokkaiksi raudoitetuiksi betonitöiksi. Beto-nityön lopputulokset osoittivat kuinka tärkeä osa ark-kitehdin opintoja on saada työskennellä aidolla ma-teriaalilla työpajoilla – arkkitehtuuri on tekemisentaidetta!

Luennot piti professori Antti-Matti Siikala ja ark-kitehti Risto Huttunen sekä arkkitehti Kimmo Lintu-la. Työtä ohjasivat tuntiopettajat, arkkitehdit RistoHuttunen, Kimmo Lintula, Anu Puustinen ja Katarii-na Rautiala. Opetustyötä ovat tukeneet BetonitietoOy, Finnsementti Oy, Parma Oy ja Semtu Oy. Betoni-tiedon ja Finnsementin puolelta opiskelijoita ohjasi-vat arkkitehti Maritta Koivisto, diplomi-insinööritPia Rämö ja Markus Kalliola.

1

2

1Tekijät: Laura Eerikäinen,Sofia Tigerstedt, Emma Paaso,Anne Honkasalo, Andreas Niemi, Annukka Leino

2Tekijät: Eero Alho, Jarkko Vikberg, Hanna Vikberg, MariHaavisto, Annamari Löfgren

3

4

3Tekijät: Joakim Breitenstein, Mikki Ristola, Niko Cederlöf,Lauri Valtonen

4Tekijät: Heikki Narko, Marcus Björn, Jenni Koskinen, EnniOksanen

BET0804 s 78-81 TKK Studio 19.12.2008, 13:2078

4 2008 79

3

4

BET0804 s 78-81 TKK Studio 19.12.2008, 13:2079

4 200880

SENSORIAL PAVILION– CONCRETE WORK 2008 OF ARCHITECTURE FRESH-MEN AT OTANIEMI

The 2008 concrete practice assignment of the students ofconstruction engineering in the Department of Architectureat the Helsinki University of Technology was to implementa series of individual pavilions freely located in the terrainof Vanhankaupunginlahti area, to serve as a part of an ima-ginary outdoor exhibition space. The theme was that thepavilion should reflect a sensation or natural element cha-racteristic of the location, utilising the architectural possi-bilities offered by reinforced concrete.

The purpose of the assignment was to familiarise thestudents with the structural properties of reinforced con-crete as well as with work methods typically used withconcrete. The grading of the assignment was based on theoverall architectural approach, structural consistency,innovative use of material, and details.

The assignment was implemented as 1:10 scale modelson a one square-metre base. The outdoor areas related tothe pavilion were also included in the entity. The teamsdesigned and fabricated the formwork and mixed the freshconcrete, and poured and assembled the pavilions usingeither the cast-in-situ method or pre-cast units. Differenttypes of aggregates, cements and pigments were used inthe concrete mixtures. The surfaces were treated bothmechanically and chemically. The interaction betweennature and built-up environment was emphasised in theproject; the human touch in the natural environment.

The objective of the assignment was to provide the stu-dents with basic tools for future concrete architecturethrough hands-on experience. Some 50 students took partthis year in this annual, compulsory practice assignment.The pavilions were worked on in an unprejudiced mannerover a period of four weeks on the basis of lectures anddraft models to produce the skilfully realised reinforcedconcrete works. The end-results showed how important itis for students to be able to work with the real material inworkshops - architecture is the art of doing!

Lecturers: Professor Antti-Matti Siikala and architectsRisto Huttunen and Kimmo Lintula. Supervisors: architectsRisto Huttunen, Kimmo Lintula, Anu Puustinen andKatariina Rautiala. The project was supported by Betonitie-to Oy, Finnsementti Oy, Parma Oy and Semtu Oy. Betonitie-to and Finnsementti were represented by architect MarittaKoivisto, MSc. Pia Rämö, MSc. Markus Kalliola, who alsosupervised the students.

5Tekijät: Erkko Aarti, Joonas Ala-Karvia, Miika Ullakko,Emmi Jääskeläinen

6Tekijät: Oula Rahkonen, Tuomo Könönen, Toni Saastamoi-nen, Elina Luostarinen, Katariina Kottonen

5 6

7

7, 9Tekijät: Tomi Itäniemi, Tuomas Perttula, Ilkka Ala-Fossi,Susanna Mikkola, Olli Vuorinen, Kuisma Rasilainen

8Tekijät: Ulla Tikkanen, Saara Kantele, Jenny Asanti, SaaraOilinki, Jaakko Utriainen

BET0804 s 78-81 TKK Studio 19.12.2008, 13:2080

4 2008 81

8

9

BET0804 s 78-81 TKK Studio 19.12.2008, 13:2081

4 200882

Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin lai-toksella rakennusopin kursseihin sisältyvää raken-nusmateriaalien opetusta on kehitetty monipuolis-tamalla opetusmenetelmiä ja kartuttamalla havain-tomateriaalia. Tavanomaisen visuaaliseen ja audi-tiiviseen oppimiseen perustuvan opetuksen lisäksimukana on voimakkaasti tekemällä oppimisen peri-aate. Usean aistikanavan kautta tapahtuva oppimi-nen on tutkitusti tehokkainta ja erityisesti materi-aaleihin tutustuttaessa konkreettinen kosketus luoparhaan muistijäljen.

Puun, betonin tai teräksen paino, jäykkyys, väri,rakeisuus, muotoiltavuus ja muut arkkitehtoniseenilmaisuun tai detaljiikkaan vaikuttavat ominaisuu-det avautuvat kokeilevissa, omaan tekemiseen pe-rustuvissa projekteissa. Erityisesti betonin osaltaon innostavaa huomata, kuinka paljon visuaaliseenilmeeseen voidaan vaikuttaa suhteutuksen ja muo-tin valmistuksen keinoin. TTY:llä rakennusopin am-mattikurssin opiskelijat ovat kolmena vuonna pääs-seet kokeilemaan betonitehtaassa, kuinka ideatsiirtyvät toteutukseen. Ryhmätehtävänä on ollutsuunnitella, muotittaa ja valaa 400 mm x 400 mmkokoinen betonilaatta.

Vuonna 2007 laatan aihe integroitiin harjoitus-työnä olleen pienkerrostalon teemaan siten, ettälaatan tuli viestiä kohteen 1. kerroksessa olevanpikkuliikkeen yrityskuvaa ja tuotemaailmaa. Polku-pyöräliikkeen mudanvärisen tunnuslaatan reliefisyntyi muottina käytetyistä kumisista renkaan sui-kaleista, jotka osoittautuivat joustavuutensa vuok-si erinomaiseksi muottimateriaaliksi. Barokkimai-sen runsas uritus ja yltäkylläinen turkoosi puoles-taan viestivät antiikkiliikkeen aarteista. Älykäs as-sosiaatio vanhoihin tavaroihin syntyi myös laatasta,jossa vanhoja mittoja kuvattiin konkreettisesti:vaaksa ja kyynärä valettiin valkoiseen betoniin.

Keväällä 2008 kurssilaiset kartuttivat kiinnosta-vaksi havaintomateriaaliksi muodostunutta laatta-valikoimaa uusilla kokeiluilla. Arvokasta oppia saa-tiin myös ongelmatilanteista. Legopalikoilla kipsiinvalettu muotti osoittautui ylivoimaiseksi purkajille.Huokoinen kipsipinta olisi vaatinut perusteellisem-

man lakkauksen, eivätkä legojen päästöt olleet riit-täviä.

Rajoja rikottiin sananmukaisesti työssä, jossamuottiin kiinnitetyt vaijerit revittiin irti puolikuivas-ta valusta. Laatta raudoitettiin normaalia tukevam-min, jotta se kestäisi repimisen. Tavoitteena oli pu-hutteleva sileän muottipinnan ja revityn railon syn-nyttämä kontrasti, jota punaisen kiviaineksen (Tai-vassalon punainen graniitti) värin oli tarkoitus ko-rostaa vielä toteutunutta enemmän.

Betonin plastisuus puolestaan korostui aaltoile-vassa laatassa, jonka valkoinen tiivis pinta muistut-taa kiiltävää posliinia. Solumuovista valmistettuvaikea muotti toimi hyvin ja lopputulos vastasi ide-aa. Laatta oli suunniteltu liitettäväksi sileään val-koiseen betonipintaan, jolloin dynaaminen muotoerottuu ympäristön eleettömyydestä. Erinomaisestionnistui myös valkosementillä ja 35R 5-12 kiviai-neilla tehty ”dyyni” -niminen laatta, jossa patinoi-malla toteutettu pintakäsittely muuttuu liukuvastimuodostaen maaston varjoisan ja valoisan puolen.Lisäämällä massaan mustaa kiviainesta olisi efek-tiä voitu vielä voimistaa.

Konkreettinen käyttötarkoitus oli tavoitteenaryhmällä, joka suunnitteli kauniin orgaaniseenköynnösteemaan pohjautuvan laatan. Ajatuksenaoli, että laatta toimii seinäkkeenä, jolloin sen koloi-hin voidaan asetella pieniä tavaroita tai integroidaled-valoja. Päällekkäin asetettuna laatat muodosta-vat jatkuvan köynnöksen ja omaleimaisen sisustus-elementin. Kaksitasoinen muotti mietittiin huolellaja valmistettiin pääasiassa EXP- levystä. Laatta teh-tiin valkobetonista ja hidastettu taustapinta pestiinkarkeaksi. Betonin ilmaisuvoimaa havainnoitiinkäyttämällä muottitarvikkeina myös kumipunoksia,pitsiä ja köysiä. Värin mahdollisuutta puolestaantestattiin pigmenteillä ja lasuurikäsittelyillä.

Eri vuosina valmistetut laatat ja dokumentoiduttyövaiheet muodostavat nyt monipuolisen havain-tomateriaalin, jota voidaan hyödyntää myös mui-den kurssien opetuksessa. Yhteistyö Parma Oy:nKangasalan tehtaiden ja Finnsementti Oy:n kanssaon tuonut arvokkaan lisän rakennusopin opetuk-seen. Olemme voineet kehittää uusia opetusmene-telmiä ja osoittaa opiskelijoille, kuinka tärkeääsuunnittelijan ja toteuttajan välinen yhteistyö onhyvän lopputuloksen aikaan saamiseksi. Kiitämmelämpimästi yhteistyötahoja kannustavasta jaasiantuntevasta panoksestaan rakennusmateriaa-lien opetuksessamme.

TEKEMÄLLÄ OPPII – ARKKITEHTIOPISKELIJOIDEN BETONISTUDIOTAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO

Maria Pesonen, arkkitehti SAFA, assistentti,Tampereen teknillinen yliopisto

1

2

31Muottien valmistus ja esikäsittelyt tehdään ensin.

2Parma Oy:n Matti Raukola on ohjanut betonilaboratoriossa.

3Betonistudion valutyöt tehtiin Parman Kangasalan teh-taalla, jossa opiskelijat saivat materiaalit ja opastustamuotin tekemiseen, betonimassan valmistukseen, värjää-miseen ja pintakäsittelyihin.

BET0804 s 82-86 Betonistudio 19.12.2008, 13:2582

4 2008 83

BETONISTUDIO 2007

4Teema: graafinen betoni, ”Ratas”, polkupyörän rattaaseen perustuva kuvio toteutetaanneljään osalaattaan, joita yhdistelemällä kuvio jatkuu laatasta toiseen.Tekijät: Virkola Lauri, Wallenius Essi, Kuisma Marja-Liisa, Kirjavainen Mari

5Teema: uritus,”Antiikkiurat”, voimakas, syvä muotoiltu uritus, muottina EXP tai puu, kupari-patinointi tai vihreä lasuuri. Tekijät: Jokimäki Sanna, Kammonen Kaisu, Kanerva Joonas,Karjalainen Sini

6Teema: plastinen muoto, “Lehvästö”, lehtimäisiä painanteita, muottina koverrettu plastoliinitai vastaava, väri vihreä.Tekijät: Mäkitalo Timo, Mälkönen Helmi-Marja, Nukarinen Anu, Palomäki Marja

7Teema: pintatekstuuri, “Kaislikko”, ohuita heinämäisiä painanteita, muottina rautalankaatai vastaavaa, valkobetoni.Tekijät: Aaltonen Jukka, Ahokas Harri, Arponen Otto, Hakala Antti

8Teema: reliefi, “Polku”, mutainen polku, jossa pyörän jälkiä, muottina polkupyörän renkaita.Tekijät: Perämaa Jukka, Poutanen Pietari, Rantanen Anu, Ryhänen Anna

4 5

6 7

8


4 200884

STUDENTS OF ARCHITECTURE EXPERIMENT INA CONCRETE STUDIO

The Department of Architecture at the Tampere TechnicalUniversity has developed the teaching pertaining to buil-ding materials included in the courses of constructionscience by diversifying the teaching methods and procu-ring demonstration materials. The hands-on aspect oflearning has also been emphasised.

As concerns concrete, in particularly, it is motivatingfor the students to see how much the visual appearancecan be influenced through mix design and form fabrica-tion. The students at Tampere University have for threeyears been offered an opportunity to experiment in an ac-tual concrete factory with the translation of ideas intoimplementation. The assignment of the team has been todesign, fabricate forms and pour a 400 x 400 mm concreteslab.

In the spring of 2008 the students produced new testslabs to supplement the slab selection from previous year,which had proven interesting demonstration material.The slabs produced over the years and the documentedwork phases now constitute versatile demonstration ma-terial, which can also be utilised in other courses. Cooper-ation with the Kangasala plants of Parma Oy and withFinnsementti Oy has provided great added value to theteaching of construction science. At the same time thestudents have learned how important cooperation be-tween the designer and the builder is to ensure a goodend-result.

BETONISTUDIO 2008

12, 13Teema: uritus, irti revittävien vaijereiden muodostamarailo, valupinta harmaa, railossa punainen kiviaines.Tekijät: Päivi Veijola, Juuso Hatakka, Timo Savilepo,Konsta Korpela

14, 15Teema: reliefi, aaltoileva punottu pinta, värinä tummaharmaa ja mustaa kiviainesta.Tekijät: Nea Tuominen, Katriina Kakko, Anni Jääskeläinen,Valtteri Suontausta

16Teema: plastinen muoto, “dyyni”, josta toinen puoli var-jossa ja toinen valossa, väreinä beige/mustaTekijät: Mika Mathlin, Panu Heinonen, Juuso Heino, MiikaPenttinen

17Teema: vapaa, neliöreikiä ja orgaanisia köynnöskuvioita,väri valkoinen.Tekijät: Sini Kotilainen, Aino Keskitalo, Rosa Paukio, LeeviKerola

9Keväällä 2008 kurssilaiset kartuttivat kiinnostavaksi ha-vaintomateriaaliksi muodostunutta laattavalikoimaa uu-silla kokeiluilla. Arvokasta oppia saatiin myös ongelmati-lanteista. Värin mahdollisuutta puolestaan testattiin pig-menteillä ja lasuurikäsittelyillä.

10, 11, 17Köynnösteemaan pohjautuvan laatan (kuva 17) ajatukse-na oli, että laatta toimii seinäkkeenä, jolloin sen koloihinvoidaan asetella pieniä tavaroita tai integroida led-valo-ja. Päällekkäin asetettuna laatat muodostavat jatkuvanköynnöksen ja omaleimaisen sisustuselementin. Kaksita-soinen muotti mietittiin huolella ja valmistettiin pääasi-assa EXP- levystä. Laatta tehtiin valkobetonista ja hidas-tettu taustapinta pestiin karkeaksi. Matti Raukola toimiasiantuntijana betonitöiden ohjauksessa.

9

10 11


4 2008 85

12

14

13

15

1716


4 200886

18Teema: pintatekstuuri, pitsiunelma, värinä vaalea harmaa.Tekijät: Laura Korhonen, Henna Paasmala, Piia Tamminen, Maija Villanen

19Teema: uritus, köysillä tehty uritys, värinä limen vihreä.Tekijät: Sara Nieminen, Aija Rimpeläinen, Henriikka Keskinen

20Teema: plastinen muoto, plastinen poimu laatan kulmassa, värinä valkoinen.Tekijät: Juha Mikkola, Mikael Sauren, Iivu Saarinen, Tomi Laine

21Teema: vapaa, neliöreliefi, happokäsiteltyjä erilaisia väripintoja, väreinä harmaa, hap-pokäsiteltynä keltainen, ruskea.Tekijät: Emmi Keskisarja, Piia Haapasalo, Petteri Neva, Anna Kivimäki

22Teema: reliefi, lego-sommitelma, betonin harmaa.Tekijät: Ani Vihervaara, Hanna Heikkilä, Tuomas Mukari, Yoshi Yamada

18 19

20 21

22


4 2008 87

Suomen Arkkitehtiliitto SAFA lähetti vuonna 1984varapuheenjohtajansa Neuvostoliiton arkkitehtienvieraiksi. Tuohon aikaan liitto harrasti opetusminis-teriön ohjeiden mukaista kulttuurivaihtoa sosialis-tisten maiden arkkitehtien kanssa. Matkan mielen-kiintoisin osa suuntautui Iranin rajan tuntumaan,Turkmenistanin pääkaupunkiin Ashkhabadiin.

Kara-Kum-erämaan laidalla, muinaisen silkkitienvarrella sijaitseva Ashkhabad oli toipunut viimei-simmästä maanjäristyksestä. Rakennukset oli kor-jattu ja erämaahan oli istutettu appelsiini- ja viini-tarhoja. Kaupungin lukemattomissa suihkulähteis-sä solisi jälleen kaukaa Aral-järvestä johdettu vesi.

Matalista tiilitaloista koostuvan Ashkhadin kes-kelle oli rakennettu muutamia komeita betonira-kennuksia. Niistä vaikuttavimmat olivat HotelliAshkhabad ja Turkmenistanin Valtion Kirjasto. Needustivat ekspressiivistä veistoksellista betoniark-

SILKKITIEN VARRELTA– ABDUL AKHMEDOVIN BETONIARKKITEHTUURIA

Eea Pekkala-Koskela, arkkitehti SAFAPer-Mauritz Ålander, arkkitehti SAFA

kitehtuuria, joka poikkesi täydellisesti Neuvostolii-ton tavanomaisesta betonielementtirakentamises-ta. Rakennukset olivat kaupungin johtavan arkki-tehdin Abdul Akhmedovin käsialaa. Niihin liittyivätlaajat puistot vesialtaineen, suihkukaivoineen javeistoksineen, joiden kanssa ne muodostivat vai-kuttavan kokonaistaideteoksen. Hotelli Ashkhabadvuodelta 1964 oli Akhmedovin ensimmäinen mer-kittävä työ. Vuonna 1974 valmistuneesta kirjastos-ta hän sai vuosia myöhemmin valtion palkinnon.

Arkkitehti Abdul Akhmedov oli syntynyt Dages-tanissa 1929 ja opiskellut Bakussa AzerbaidzaninPolyteknisessä Instituutissa. Valmistuttuaan hänlähti Turkmenistaniin, missä hän toimi Ashkhaba-din johtavana arkkitehtina vuosina 1965 - 1987suunnitellen kaupungin keskustan ja useimmat jul-kiset rakennukset. Työssään hän joutui jatkuvastitaistelemaan arkkitehtuurinsa puolesta poliitikko-

1Turkmenistanin Valtion Kirjaston betoninen pääjulkisivuvesiaiheineen. Vuonna 1974 valmistuneesta kirjastostaarkkitehti Abdul Akhmedov sai vuosia myöhemmin valtionpalkinnon.

1

Artik

kelin

val

okuv

at: E

ea P

ekka

la-K

oske

la ja

Per

-Mau

ritz Å

land

er

BET0804 s 87- Silkkitie 19.12.2008, 13:2987

4 200888

2Turkmenistanin Valtion Kirjaston pääaula.

3Turkmenistanin Valtion Kirjaston julkisivujen taidokastadetaljikäsittelyä.

4Turkmenistanin Valtion Kirjaston auringolta suojattu julki-sivu veistoksellisine ympäristöineen.

5Hotelli Ashkhabadin ravintolan aurinkosuojan betoniorna-mentiikkaa.

jen ja lehdistön näkemyksiä vastaan. Hän sai kui-tenkin työtehtäviä myös muulta ja suunnitteli mm.Indira Gandhin Taidekeskuksen New Delhiin.

Akhmedov kertoi ihailevansa suuresti AlvarAallon ja Reima Pietilän arkkitehtuuria, joihin hänoli tutustunut Suomessa arkkitehtiliiton vieraana.

Neuvostoliiton hajottua Turkmenistan julistautuiitsenäiseksi 1991 ja sai ankaran diktaattorin johta-jakseen. Abdul Akhmedov siirtyi Moskovaan. Aluk-si hän toimi Neuvostoliiton Arkkitehtiliiton ja Kan-sainvälisen Akatemian sihteerinä ja myöhemminkuolemaansa asti suurten rakennusprojektiensuunnitteluryhmien johtajana. Abdul Akhmedovkuoli vuonna 2007 arvostettuna arkkitehtina ja ku-vanveistäjänä.

Kun kuvat Abdul Akhmedovin arkkitehtuuristayllättäen löytyivät Ashkhabadin-kävijöiden laati-koista, ne hätkähdyttivät uudelleen komeudellaanja tuoreudellaan. Niinpä ne haluttiin tuoda esillelahjakkaan ja sympaattisen arkkitehdin muistoksi.

2 3

4

BET0804 s 87- Silkkitie 19.12.2008, 13:2988

4 2008 89

5

BET0804 s 87- Silkkitie 19.12.2008, 13:2989

4 200890

6

BET0804 s 87- Silkkitie 19.12.2008, 13:2990

4 2008 91

6

CONCRETE ARCHITECTUREBY ABDULLA AKHMEDOV

The Vice-Chairman of the Finnish Association of Archi-tects (SAFA) visited the Soviet Union in 1984 on invitationfrom Soviet architects. The most interesting part of thevisit was the journey to Ashkhabad, the capital of Turkme-nistan near the Iranian border. After 24 years, the peoplewho accompanied the Vice-Chairman on the visit sudden-ly discovered photos taken during the trip. The architectu-re of Abdulla Akhmedov still stunned everybody by itsmajestic and fresh outlook. The photos are now publishedto commemorate the talented and sympathetic architect.

Ashkhabad, which is located on the edge of the desertof Kara Kum on the ancient Silk Road, had at the time justrecovered from the most recent earthquake. The buildingshad been repaired and orange plantations and vineyardshad been established in the desert. Water led from thedistant Lake Aral flowed once again in the numerousfountains of the town.

A few tall concrete buildings had been built in thecentre of Ashkhabad, which mostly consisted of low-risehouses. The most impressive of these were HotelAshkhabad and the Turkmenistan State Library. Theyrepresented expressive sculpted concrete architecture,which was in complete contradiction with conventionalSoviet precast concrete construction. The buildings hadbeen designed by the Senior Architect of the town, Ab-dulla Akhmedov. They were supplemented by vast parkswith water pools, fountains and sculptures to create animpressive complete work of art. Hotel Ashkhabad builtin 1964 was Akhmedov’s first significant work. Thelibrary, which was completed in 1974, brought him theState Award years later.

Architect Abdulla Akhmedov was born in Dagestan in1929 and studied at the Polytechnic Institute of Azerbai-jan in Baku. After graduation he travelled to Turkmeni-stan, where he worked as the Senior Architect ofAshkhabad in 1965 - 1987 and designed the downtownarea and most of the public buildings. He had to constant-ly fight for his architecture against the viewpoints of poli-ticians and the press. But he also won other commissionsand designed e.g. the Indira Gandhi Art Centre in NewDelhi.

Having visited Finland on invitation from the FinnishAssociation of Architects, Akhmedov was a great admirerof the architecture of Alvar Aalto and Reima Pietilä.

After the disintegration of Soviet Union, Turkmenistanbecame independent in 1991 and was ruled by a dictator.Abdulla Akhmedov moved to Moscow, where he firstworked as the Secretary of the Soviet Architects’ Unionand the International Academy and later headed manydesign teams of major construction projects. He died in2007 as an acknowledged architect and sculptor.

6Turkmenistanin Valtion Kirjaston veistoksellista pihajulki-sivua. Kirjastorakennus muodostaa vesialtaineen, suih-kukaivoineen ja veistoksineen vaikuttavan kokonaistai-deteoksen.

8Ashkhabadin markkinoiden, silkkitien nykyiset matto-kauppiaat kokoontuvat lauantaina torilla.

7Arkkitehti Abdul Akhmedov arkkitehtuuriaan esittelemäs-sä. Abdul Akhmedov kuoli vuonna 2007 arvostettuna ark-kitehtina ja kuvanveistäjänä.

7

8

BET0804 s 87- Silkkitie 19.12.2008, 13:2991

4 200892

Haastattelutuokio Vilho, ”Ville”, Pekkalan kanssavenyy vääjäämättä tuokiota pidemmäksi, eikä siltiehditä raapaista kuin pintaa, sillä niin monessa hänon ehtinyt olla mukana. – Eikä vain työkuvioissavaan myös Villen kiinnostukset työn ulkopuolellaovat moninaiset, hauskana erikoisuutena väärin-päin kiertävät kelot.

KAKSI TUTKINTOAVille on kahden tutkinnon mies: rakennusinsinöö-riksi hän valmistui vuonna 1968 Tampereen teknil-lisestä opistosta. Silloisen 3-vuotisen yo-linjanopetusta hän kiittelee erinomaiseksi suunnittelija-kouluksi, jossa mm. rakennusfysiikan asiat käytiinhyvin läpi. Silloin sitä tosin nimitettiin kosteustek-niikaksi.

Insinööriopintojen ja armeijan jälkeen Ville menitöihin Insinööritoimisto Mikko Vahaselle, jossa tu-lee ensi keväänä täyteen 40 vuotta. Suunnittelujoh-tajan titteli on ollut käyntikortissa 1980-luvun alus-ta alkaen.

”Vaikka tehtävänimike antaisi joskus mahdolli-suuden sanoa, että ”nyt tehdään näin”, toivon itse,että vastalauseita, vaihtoehtoja, väittelyä ja aina-kin keskustelua syntyisi aina mahdollisemman pal-jon. Porukalla ja yhteistyössähän näitä töitä teh-dään sekä talon sisällä että projekteissa tilaajan,muiden suunnittelijoiden ja toteutuspuolen kans-sa”, hän korostaa.

HENKILÖKUVASSA – VILHO PEKKALA

40 vuotta samassa yrityksessä on varsin mittavaura. Ville sanoo, että aika ei ole suinkaan tullut pit-käksi, ikään kuin ammatinvaihdoksia talon sisällähän laskeskelee tapahtuneen viiden vuoden syk-leissä. Vaihdoksille on epäilemättä antanut ponttase ”ammatillinen uteliaisuus”, jolla Ville luonnehtiisuhtautumistaan työtehtäviin. Sivulauseessa hänmainitsee että aikoo pitää kiinni aikoinaan teke-mästään päätöksestä, että 40 vuoden työura on hä-nen osaltaan tarpeeksi pitkä.

Kannustaminen uusiin vastuullisiin tehtäviin jatehtävien kierrättäminen on hänen mukaansa Vaha-sella tapa toimia, jota hän on itsekin pyrkinyt edis-tämään: ”Konserni on nyt 2000-luvulla kasvanut360 henkilön suuruiseksi. Täällä Halsuantiellä Hel-singissä meitä on satakunta. Kun yrityksessä onsuhteellisen nuorille ihmisille annettu yksikön pääl-likköinä vastuuta, on ollut hieno huomata kuinkanopeasti he kasvavat tehtävän ja vastuun mukana.”

JATKUVAA KOULUTTAUTUMISTAJA KOULUTTAMISTAVille puhuu myös johdonmukaisesti jatkuvan kou-luttautumisen tarpeesta. Sitä hän toteutti itse var-sin voimallisesti jo uran alkuvaiheessa, kun opiskelityön ohessa 4,5 vuodessa diplomi-insinööriksi.”Kiinnostus heräsi, kun työssäni huomasin, ettädiplomi-insinöörit, Mikko Vahanen lähimpänä esi-merkkinä, pystyivät käsittelemään paljon sujuvam-

min erikoisrakenteita. Kun vielä satuimme asumaanlähes TKK:n vieressä Tapiolassa, oli luontevaa ha-keutua sinne opiskelemaan.”

Jatkuvan kouluttautumisen periaatetta Ville onedesauttanut myös suostumalla luennoitsijaksi niinyrityksen sisäisiin kuin moniin ulkopuolisiinkin tilai-suuksiin. Aiheina ovat usein olleet Villen pääkiin-nostukset eli vesikatot ja betonilattiat sekä raken-nusfysiikka. Hänen kynästään on lähtenyt myös lu-kuisia asiantuntija-artikkeleita niin Betoni-lehteen,Rakentajain kalenteriin kuin moniin muihinkin jul-kaisuihin.

”Ainakin niistä oppii kouluttaja tai kirjoittajaitse”, Ville korostaa, vaikka toteaakin, että tuskaa-han ne tuottavat, sillä Murphyn lain mukaan luvat-tujen esitelmätilaisuuksien tai artikkeleiden dead-linelle sattuu usein myös varsinaisten työprojek-tien kiireisin vaihe.

Oman jaksamisen yhtenä tukijalkana hän pitääsekä työn ulkopuolisia harrastuksia että riittäviäyöunia: ”Opiskeluvaiheessa, joskus pari yötä valvo-neena päätin, että nukkumaan pitää päästä vii-meistään kello 24. Sitä olen onnistunut varsin hyvinnoudattamaan.”

PUOLIKSI UUDIS- JA KORJAUS-RAKENTAMISTA, MYÖS MAAILMALLAVillen työkohteet jakaantuvat lähes puoliksi uudis-ja korjausrakentamisen kesken. Suosikkia hän eiosaa nimetä, molemmat kiinnostavat ja molemmis-sa on riittänyt haastetta. ”Nyt olen palannut varsi-naiseen leipälajiini, rakennesuunnittelijaksi, edelli-sestä rakennusfysiikan pestistä.”

Vuosien varrella Villen CV:hen on kertynyt pitkälista kohteita. Hän itse sanoo kuitenkin, ettei oletehnyt sankarisuunnitelmia. Kahteen rakennuk-seen hän kertoo saaneensa sellaisen kantavanrungon, että on tuntunut hyvältä. Toinen niistä,Bertel Ekengrenin 80 000 kerrosneliön toimisto-kohde, on juuri rakentumassa Pietariin lentokentänlähelle.

Vaativimpana kohteenaan hän pitää 31-vuotiaa-na suunnittelemaansa 50 metriä korkean soodakat-tilarakennuksen laajennusta. Mielenkiintoinen oliensimmäinen korjauskohdekin, jossa kantavastatiiliseinästä löytyi olkia, ruumenia ja tuhkaa. Hänkorostaa, että jokainen kohde on tuonut aina lisäätietämystä myös seuraaviin hankkeisiin. Esimerkik-si Olympiastadionin ison peruskorjauksen yhtey-dessä pystyttiin korjaustietämystä päivittämäänoleellisesti. Sen tiimoilta tehtiin aikanaan muun

Betonilehden henkilökuva-galleriassa on haastateltavanadiplomi-insinööri Vilho Pekkala (s. 1946 Haapavedellä).

2

Vilh

o Pe

kkal

an a

lbu m

i

BET0804 s 92-94 Henkilokuva 19.12.2008, 13:3192

4 2008 93

muassa 10 diplomityötä.”Ympyrä sulkeutuu”, Ville naurahtaa ja kertoo

olleensa suunnittelemassa purku-uhan alla olevanEspoon kaupungintalon rakenteita. ”Lähdimme pariviikkoa sitten varta vasten vaimon kanssa katso-maan, miltä siellä näyttää. Eihän se nykyisiä kau-neusihanteita vastaa, mutta kyllä se haluttaessakorjaamaankin pystytään. Täyteen nykyaikaansaattaminen tosin maksanee lähes saman kuin uu-distalo. Iso ongelma talossa lienee ilmalämmitys,jota tuntuu olevan vaikea saada toimivaksi.”

Tämänhetkisistä isoista kohteista Ville ja Vaha-sen toimisto on ollut mukana niin Vuosaaren sata-man useissa rakennuksissa kuin Musiikkitalonkinvaipan rakenteita suunnittelemassa. Suomen lisäk-si Ville on ollut tekemässä lukuisia kohteita Virossaja Venäjällä. Kohteiden kirjo on ”laidasta laitaan”,Virossa esimerkiksi Taidemuseo Kumun alkuvai-heessa, jossa kehiteltiin yleisratkaisuja, samallarohkaistiin suurten näkyvien betonipintojen käyt-töön. Pietarissa puolestaan lounainen jäteveden-puhdistamo, jossa oli runsaasti myös betoniraken-teita. ”Pietariin onkin tullut tutustuttua olan takaa”,hän naurahtaa.

Myös Kuwaitin hallinnollisen keskustan raken-teet ja arkkitehtien Reima ja Raili Pietilän kanssatyöskenteleminen ovat uran yksi erikoisuus. Kuwai-tissa rakennusfysiikka sai oman ulottuvuuden, kos-ka olosuhteet poikkeavat meikäläisistä. ”Tehtiin ra-koseiniä, joissa oli betoninen sisäkuori tai tiiliblok-ki, sitten pehmeä, mekaanisesti asennettu mine-raalivilla, jonka ulkopintaan oli laminoitu alumiini-kalvo, sitten tuuletusväli ja lopuksi ulkoblokit. Ulko-seinärakenne eristi tehokkaasti auringon säteilynpääsyä sisätiloihin, jäähdytystarve ja siten sähkönkulutus pieneni ratkaisevasti. Katot puolestaantehtiin joko käännettynä rakenteena valkoisin laa-toin tai tavallisena solumuovikattona, jossa oli bi-tumivedeneriste ja valkoinen sirote kuumenemistavähentämässä.”

Näitä keinoja lähi-idän rakentamisessa laajem-min käyttämällä olisi globaali energiatase ratkaise-vasti pienempi. ”Arabien mukaan öljyä kuitenkinriittää myös jäähdyttämiseen”, Ville harmittelee.

KIELET JA KOMMUNIKAATIOYksi asia, jota Ville suosittelee nuorille insinööreil-le, on kielten opiskelu. Hänelle itselleen on ollutpaljon hyötyä sekä venäjän- että saksantaidoista.Venäjästä on ollut hyötyä paikallisissa kohteissa,saksankielisiä ammattilehtiä hän kehuu alan par-

haina. Niistä voi saada monia asioita liki suoraankäyttöön.

Ville kannustaa osallistumaan myös kansainväli-siin seminaareihin. Ympäri maailmaa yhteen ko-koontuvien asiantuntijoiden esityksistä ja keskus-teluista saa sekä tietoa, näkemystä että hyvän läpi-leikkauksen siitä missä mennään.

Kielitaidon ohella hän korostaa kommunikointi-taitoja. ”Rakentamisen virheet tapahtuvat kahdes-sa paikassa: yksityiskohdissa ja kommunikaatiossa.Siinä meillä insinööriporukalla on valtavasti paran-tamisen varaa.”

VAARANA YLIKORJAAMINENVillellä on kokemuksen perusteella kanttia sanoa,että korjausrakentamisessa ylikorjaamisen riski ontodellinen. ”Rakennusten homejutuissa olemmekasvotusten sairastuneiden ihmisten kanssa, toisinkuin esimerkiksi tiedemies. Meidän pitää pystyätekemään toimiva tepsivä ratkaisu nopeasti. Ensi-korjaukset on tehtävä heti, jotta tilanne lieventyy.Varsin usein käy niin että ensikorjaus, ilmatiiviiksitekeminen ja ilmanvaihdon parantaminen osoittau-tuu riittäväksi.”

On myös olemassa se koulukunta, joka vaatiiettä viimeinenkin rakennuksen mikrobi on kustan-nuksista huolimatta kaivettava esiin. ”Pahimmil-laan se johtaa hirvittävin kalliisiin, turhaan tehtyi-hin korjauksiin. Esimerkiksi Pohjois-Suomeennäyttää levinneen villitys, jossa mikrobihavainto-jen takia puretaan koko betonilattia, vaihdetaansen alle 0,5-1,5 metriä hiekkaa, tehdään uusi lat-tia ja joudutaan uusimaan niin putkistot kuin kiin-tokalusteet. Väitän, että pätevästi tehtynä lattioi-den reunojen tiivistäminen olisi useimmiten riittä-nyt”, Ville huomauttaa.

Ylikorjaamisen sijaan tarvitaan arkikeinoja, jois-sa koulutetaan tekijät, valvotaan että työt tehdään

1Vilho Pekkala on valmis pitämään Suomen rakentamisentasoa maailman parhaana. Tosin pienin varauksin. ”Kun-han tehdään loppuun asti ja myös se viimeinen silaus,joka harmittavan usein jää tekemättä. Myös jälkimarkki-noinnissa on parantamisen varaa: mikseivät rakennusliik-keet ja suunnittelijatkin voisi mennä muutama vuosi ra-kennuksen valmistumisen jälkeen mennä kysymään käyt-täjien kommentteja”, hän kysyy.

2Vilho Pekkala viihtyy metsässä, sekä suksilla, jänisjahdis-sa että puolukoita poimimassa. Hiihtoreissu Saariselälläon jo vuosien perinne.

suunnitellusti ja otetaan oppia virheistä. ”Mikseilähetetä mikrobivaivaisesta seinästä kärsivään ra-kennukseen osaavaa timpuriporukkaa, joka irrottaaikkunalistat ja tiivistää liittymäraot”, Ville perää ar-kikeinojen käyttöönottoa. ”Köyhässä maassa pitääkatsoa mihin rahat pannaan. Tärkeätä on saadatyöt pikaisesti käyntiin, jotteivät ihmiset altistu.”

Villeä harmittaa myös se, että korjauksissa esiin-tyvät asiantuntijoina muiden ammattien edustajat:”Oikeita asiantuntijoitahan niissä tarvitaan.”

Suunnittelu, etenkin korjausrakentamisen suun-nittelu on Villen mukaan tiedon prosessointia.”Hankitaan luotettavat lähtötiedot monenlaisinereunaehtoineen, analysoidaan niitä ja luonnostel-laan ratkaisuvaihtoehtoja. Käydään sitten niitä po-rukalla läpi ja tehdään myös riskiarvioinnit. Sieltäseuloontuu yhdessä toisten tahojen kanssa valitta-vat ratkaisut.”

Villen mukaan kynällä piirtämisen aikana sanot-tiin, että suunnitelmien laatu on suoraan verran-nollinen luonnospaperin kulutukseen. ”Tietokone-piirtämisen aikaan luonnostelu ei tunnu olevanenää yhtä luonnollinen osa työtä, sitä tehdään vainpäässä.”

Iso korjauskohde ovat nyt 1970-luvun lähiötalot.Niiden laatua pitäisi Villen mielestä nykypäivänäarvioida sitä taustaa vasten, että voimallisestiasuntopulaa poistettaessa monen mielessä oli to-della ajatus rakentaa ne vain 30 vuodeksi.

ERI MATERIAALEISTA, PAIKALLA JAELEMENTEISTÄMateriaalikiinnostuksia listatessaan Ville kertooTKK:ssa opiskellessaan kiinnostuneensa teräraken-teista ja sen poikineen monia teräsrakenteidensuunnittelukohteita.

”Heti perään ja osin samanaikaisesti tulivatopinnoissa jännitetyt betonirakenteet, joista pää-

1

Jann

e Le

htin

en


4 200894

sin tekemään heti useita käytännön suunnitelmia.Niissä oli erikoisia tartuntajänne-elementtejä, jot-ka piti mitoittaa käsinlaskentana. Silloiset tietoko-neohjelmat eivät niihin kyenneet. Jälkijännitetyistäpaikallavalurakenteista eräs oli Lieksan kirkko. Tar-tunnallisilla isoilla jänteillä jälkijännittämistä pi-dän edelleen kaikkien rakenteiden kuningaslajina.Sillä saadaan rakenteisiin sellaisia kelpoisuuksiaja taloudellisuutta, johon mikään muu rakenne eimielestäni yllä”, Ville kiittelee.

Betonirakentamisen ymmärtämisen lisääjänähän pitää onnenkantamoisena sitä, että opiskelu-ajan kesätöissä Oulussa pääsi työskentelemääntyömaalla, jossa Jukka Vuorisen assistentti oli be-tonimestarina.

Myös betonielementtirakentamiseen Ville pääsimukaan hei sen alkutaipaleella. Ontelolaatta oliVillen mukaan toinen tärkeimmistä keksinnöistä,joka on tullut käyttöön hänen oman työuransa aika-na. Se toinen on kotimainen innovaatio, uravilla.

”Itse suunnittelin ensimmäisen ontelolaattata-lon vuonna 1969, ennen kuin ensimmäistäkään on-telolaattaa oli valmistettu. Ontelolaatta tuntui hy-vältä tuotteelta, joka kolahti minuun heti.”

Elementtirakentamisen suunnitteluosaaminenon Villen mielestä tosin ottanut myös taka-askelia.”Kokonaisuuksien tekeminen ei mielestäni ole ainahyvissä kantimissa, se näkyy mm. tekemissämmesuunnitelmien ulkopuolisissa tarkastuksissa. Meolemme osaltamme korjanneet ammattiopinnoissajääneitä aukkoja järjestämällä rakennesuunnitteli-joillemme täydennys- ja kertauskoulutusta. Jostaon kurssin jälkeen myös tentti.”

Villellä on toive myös Suomen valmisbetoniteol-lisuudelle: ” Vähemmän sementtiä ja vähemmänvettä. Kuitenkin hyvin työstettävää betonimassaa,joka liikkuisi liukkaasti putkissa. Pienet pillit pois,pumpataan betoni isommilla putkilla. Silloin saa-daan betonin kutistumat vähenemään.”

TUULETUSSUUNNITELMAT TEHTÄVÄRakenneratkaisut ovat Villen mukaan monimutkais-tuneiden arkkitehtonisten ratkaisujen myötä entis-tä vaativampia. ”Rakenteiden virhesietoisuus vä-henee. Kun vielä lämmöneristävyysvaatimuksetpian kasvavat, toteutuvatko pelätyt uhkakuvat”,Ville kysyy ja vastaa ”Kyllä, jos tehdään edelleenkaikki entiset virheet, lisätään vain eristettä. Ei, joskoulutetaan ja toteutetaan opit myös käytännössä.Parannetaan vesihöyrynpitävyyttä, tehdään ilmatii-viimpää, varmistetaan etteivät rakenteet ja eris-

teet pääse työmaa-aikana kastumaan, varmiste-taan, että rakenteilla on varma kuivumiskyky.”

Suunnittelussa tarvitaan rakennusfysiikan ym-märrys ja osaaminen, Ville peräänkuuluttaakin kom-munikointikykyisten rakennusfyysikoiden ja materi-aaliasiantuntijoiden jalkautumista sekä suunnittelu-prosesseihin että työmaille. ”AA-pätevyyden saa-neita fyysikoita ei valitettavasti FISEn listoilla olekuin 16. Olisiko niin, että enemmän osalta koulute-tuista puuttuu vielä vaadittu kokemus?”

Yksi Villen teesi on se, että kaikille rakenteille,ainakin ulkoseinille ja joka ainoalle yläpohja-vesi-kattoalueelle pitäisi Villen mukaan tehdä tuule-tussuunnitelmat kuivumiskyvyn takaamiseksi.

Kysymykseen rakennusalan ohjeista Ville muis-tuttaa, että ohjeet laahaavat aina jäljessä, päteväammattitietämys on sitä edellä. Ohjeiden ja mää-räysten laadinnassa on hänen mukaansa tärkeätä,että niitä laativat toimikunnat ovat poikkitieteelli-siä. ”On esimerkkejä, että yhden ryhmän kantiltatehdyt määräykset voivat rakentamisessa aiheut-taa tarpeettomia ongelmia.”

LIIKUNTASAUMOJEN TARKKAILUAYhdeksi ammatilliseksi harrastuksekseen Ville ker-too ”Liikuntasaumojen tarkkailun”. ”Kun rakennuk-sen liikuntasaumat eivät usein tuntuneet aukeavanläheskään niille laskettua teoreettista määrää, he-räsi ajatus jättää saumat pois tai ainakin vähentääniitä”, Ville kertoo.

Vähentämisajatukselle antoi pontta se, että lii-kuntasaumat tulevat kalliiksi, koska jokainen liikun-tasaumalohko on erikseen vakavoitava. Ville ker-tookin tehneensä ilman liikuntasaumoja pitkästi yli100 metriä pitkiä runkoja, jotka ovat onnistuneethyvin.

”Nythän käydään keskustelua maanvaraisten lat-tioiden saumoista tai saumattomuudesta. On muka-va havaita, että rakentamisessakaan ei mikään olepysyvää.”

TOIVEENA LUMIMYRSKY”Harrastukset ovat pelastaneet minut burnoutilta jamuilta työelämän varjopuolilta”, Ville toteaa, kuntoimittaja hämmästelee hänen lukuisia ja hyvinkinerilaisia kiinnostuksiaan.

Jo lapsuuden peruja ja edelleen hyvin tiiviinäjatkuva on hiihtäminen. Palkitsevinta on hiihtämi-nen omia latuja umpihangessa ja mieluiten lumi-myrskyssä, suksina Ruotsin armeijan vanhat met-säsukset ja niihin kuuluvat aidot saappaat. Ville

kertoo aikoinaan vannoneensa, ettei ala laskettele-maan, mutta niinpä vain perheen, johon kuuluu kak-si lasta, kanssa on tehty monet hiihto- ja laskette-lureissut niin kotimaan hiihtokeskuksissa kuinÅressa ja Alpeillakin.

Useiden vuosien perinne on myös kolmen kolle-gan kanssa tehty hiihtoreissu Saariselälle. Hiihtä-minen, lumiolosuhteiden salliessa, kuuluu kiinteäs-ti myös vapaa-ajanviettoon Suomusjärvelle itse ra-kennetulla mökillä. Hiihtokilometrejä Ville ei laske,sen sijaan hiihtotunnit hän on merkinnyt allakkaanjo useamman vuosikymmenen ajan.

Myös metsästysharrastus on nuoruuden peruja.Siihen liittyy kiinnostus aseisiin, erityisesti niidenmekaniikkaan.

”Vara-ammatikseen” Ville sanoo valokuvauk-sen, josta siitäkin innostui jo nuorena. ”Vuosien ai-kana on kertynyt varsin monipuolinen kalusto jatotta kai itsellä on ollut pimiökin. Valokuvat ovatnykyään myös hyvä apu työelämässä asioiden do-kumentoinnissa.”

Kirjamessut Ville käy aina, onhan vaimokin kir-jastonhoitaja, juuri lukemisille Ville soisi tulevai-suudessa löytyvän enemmän aikaa. Sama aikatoi-ve liittyy puuhailuun kahden pienen lapsenlapsenkanssa.

Vieraisiin kulttuureihin ja maihin tutustuminenon mieluinen harrastus sekin. Siihen onkin Villenmukaan vuosien aikana käytetty liikenevät rahat.Tavoitteena on yöpyä hotellien sijasta paikallisissabed and breakfast paikoissa, joissa pääsee tutustu-maan paremmin paikallisiin ihmisiin.

Sirkka Saarinen


betoni 4 2008 95

1

Betonikeskus ry on päättänyt panostaa alan työtur-vallisuuteen ja tapaturmien ehkäisyyn. Tavoitteek-si on asetettu vuosi 2015, jolloin Suomi aikoo ollamaailman paras betoniteollisuuden työturvallisuu-dessa.

Työturvallisuus ja tapaturmien ehkäisy on pa-rantunut suurin harppauksin maailmalla 1990- ja2000-luvuilla. Myös Suomessa turvallisuusajatte-lu on kehittynyt voimakkaasti teollisuudessa ja ra-kentamisessa. Jokainen tapaturma on kuitenkinliikaa. Vuonna 2007 betoniteollisuudessa sattuiennakkotiedon mukaan 1148 tapaturmaa, joista77 oli vakavia yli 30 päivän poissaoloon johtaneitatapaturmia.

JÄRJESTÄYTYNYT BETONITEOLLISUUSTÄYSILLÄ MUKAANBetonikeskus ry muodostaa RakennusteollisuusRT:n Betoniteollisuustoimialan ja sen jäseninä ovatmaamme kaikki alan merkittävät yritykset, yhteen-sä 46 kappaletta. Yhdessä nämä ovat päättäneetolla alallaan maailman turvallisin vuoteen 2015mennessä.

Tärkeänä keinona on vuonna 2009 alkava betoni-teollisuuden työturvallisuuskilpailu, johon haaste-taan mukaan kaikki betonielementtivalmistajat. Kil-pailun tavoitteena on parantaa tehdastyön arkeamerkittävästi turvallisemmaksi ja miellyttäväm-mäksi. Kampanjan avulla estetään turhaa työtapoi-hin ja -menetelmiin liittyvää riskikäyttäytymistä. Ta-voitteena on saada aikaan aito muutos turvallisuus-asenteissa.

Osallistuville yrityksille tehdään alkuvaiheessatyöturvallisuustason ja -johtamisen mittaukset sekäauditoinnit. Tilannetta seurataan vuoden varrella.Lisäksi Betonikeskuksen jäsenyrityksille tarjotaantyöturvallisuuden ohjausta ja koulutusta.

ENSIN ELEMENTTITEOLLISUUSEnsimmäisenä järjestetään elementtiteollisuuteensuunnattu pilottikilpailu vuonna 2009. Kilpailukoostuu tehdasmittauksista, joilla selvitetään työ-paikkojen turvallisuustaso. Lisäksi yritysten turval-lisuusjohtamisen tasoa auditoidaan ja mitataan.Kilpailuun osallistuvat yritykset sitoutumaan kilpai-luun näyttävästi.

Kilpailun/kampanjan tuloksena on tarkoitus ke-hittää yhteiset materiaalit ja aineistot. Yhtenä ta-voitteena on kehittää yhteiset työkalut tapaturmienehkäisyyn. Kilpailuun osallistuvile laitoksille järjes-tetään myös koulutusta ja ohjausta sekä työsemi-

naareja.Kilpailu käynnistyy pilottivaiheella. Kertyvien tu-

losten ja kokemusten perusteella täsmennetääntyöturvallisuuskilpailun sääntöjä ja konseptia.Vuonna 2010 laajenee kolmeen sarjaan: element-teihin, valmisbetoniin ja betonituotteisiin.

Pilottikilpailuun voivat osallistua kaikki Beto-nikeskus ry:n betonielementtejä valmistavat yrityk-set vähintään yhden laitoksen voimin. Lisäksi onmahdollista ilmoittaa yksi lisätehdas jokaista liike-vaihdon 20 miljoonaa euroa kohden.

Kilpailu on ennen kaikkea yritysten välinen.Myös tuotantolaitokset kilpailevat keskenään. Voit-taja julkistetaan näyttävästi yrityksenä. Myös par-haat tuotantolaitokset nimetään.

ARVIOINTIPERUSTEETArviointikriteereinä käytetään ELMERI+* -mittaus-ta, tapaturmataajuutta, sairauspoissaolojen taa-juutta ja turvallisuusjohtamisen tasoa.

* ELMERI+ on Työterveyslaitoksen menetelmä,jolla havainnoidaan työympäristön laatua ja työs-kentelyn turvallisuutta. Se sopii yhtälailla yksit-täisen työpisteen kuin kokonaisen tehtaankin työ-turvallisuuden arviointiin.

Turvallisuustason ELMERI+ -mittaukset suorittaakonsulttiyritys Tapaturva Oy:n Juha Merjama. Mit-taukset tehdään kaksi kertaa vuoden aikana. Turval-lisuusjohtamisen taso mitataan tehdasmittauksenyhteydessä. Turvallisuusjohtamisen arviointiin so-velletaan turvallisuuskymppi -arviointimenetelmää.

Arviointiin luodaan erillinen aukikirjoitettu ja sel-keä pisteytysjärjestelmä. Kilpailun tuomaristonatoimivat Matti Harjuniemi Rakennusliitosta, toimi-tusjohtaja Olli Hämäläinen Rakennustuoteteolli-suus RTT / Betonikeskuksesta ja valvontajohtajaMarkku Marjamäki STM, Työsuojeluosastolta. Tuo-maristolla on oikeus sääntöjen muutoksiin tarpeenvaatiessa.

Kolme parasta tuotantolaitosta/yritystä julkis-tetaan ja palkitaan kunniakirjoilla. Pääpalkintoparhaalle tuotantolaitokselle on 5 000 euron pal-kinto työturvallisuutta edistävään toimintaan taihankintaan.

Koko kampanja käynnistetään laajalla tiedotta-misella ja sen edistymistä seurataan mediassa.

TYÖTURVALLISUUSPROJEKTINMUUT TAVOITTEETTurvallisuuskampanjan yhtenä tavoitteena on luodapäivitetty ohjeistus turvalliselle tehdastoiminnalle.

TYÖTURVALLISUUSKAMPANJANTAVOITE :

SUOMEN BETONITEOLLISUUSMAAILMAN TURVALLISINVUONNA 2015

Lisäksi tarkoituksena on luoda suositukset bestpractice -tyyppiselle turvallisuustoiminnalle. Kam-panjan tavoitteena on muodostaa betoniteollisuu-den ELMERI+ -tulkinnat, ohjeistaa osaltaan suojain-käyttöä, koneturvallisuutta, kulkuväylien suunnitte-lua ja turvallisuutta.

Lisäksi tullaan laatimaan Läheltä piti -lomakkeetteollisuuden käyttöön. Ne on tarkoitus tehdä inter-netpohjaisiksi (läheltä piti -tilanteiden ja tapaturmi-en kirjaaminen sekä analysointi)

Projektin tarkoituksena on myös jakaa kerättytieto kilpailun yritysten kesken, jotta voidaan oppiamyös muiden kokemuksista. Internetpohjainen jär-jestelmä on tarkoitus tehdä sellaiseen muotoon,jossa on helppo seurata graafisesti omia tilastojatoimialaan ja vastavuoroperiaatteella kilpailijoihinverrattuna.

Auditointikierroksen kokemuksista järjestetäänosallistujille yhteinen seminaari keväällä 2009.

Lisätietoja: Toimitusjohtaja Olli Hämäläinen,Rakennustuoteteollisuus RTT, Betonikeskus rypuh (09) 6962 3625, gsm 050 1513sähköposti: [email protected]

CONCRETE INDUSTRY LAUNCHES A SAFETYCAMPAIGN

In Finland, efforts have been focused in the 1990s and the2000s on the promotion of occupational safety and accidentprevention, both in the industrial sector and in the constructi-on trade. Automation has contributed to the good develop-ment of safety in the concrete product industry. However, theoverall development is not at an adequate level, as too manyinjuries still occur in the concrete industry. Prefabrication in-dustry is particularly prone to injuries.

Concrete industry is about to launch a safety campaign toimprove occupational safety. The campaign features e.g. thefirst-ever occupational safety competition, which has beendesigned to make the everyday work conditions in thefactories safer, healthier and more pleasant.

The first competition in 2009 will be a pilot competition forthe prefabrication industry. The competition comprisesfactory measurements, which determine the safety level ofthe working places. The level of safety management is alsoaudited and measured in the different companies.

According to plans, the results of the competition/cam-paign will be used to prepare general documentation andmaterials, such as tools for accident prevention. Training andguidance as well as various workshop seminars will beorganised for the companies participating in the competition.The following year the competition will be extended to ready-mixed concrete industry and concrete product industry.

One of the objectives of the safety campaign is to createupdated guidelines for safe factory procedures. Recommen-dations will also be drawn up for “best practice” safetyactivities. “Near miss” incident reporting forms for theindustry will be provided on the Internet.

BET0804 s 95 Tyoturvallisuus 19.12.2008, 13:3295

96 betoni 4 2008

by 47BETONIRAKENTAMISENLAATUOHJEET 2007

Suomen Betoniyhdistys ja Betonitietokäynnistivät vuoden 1998 alussa“ATT-projektin” betonirakentamisenlaadun kehittämiseksi. Projektissa oliedustettuina rakentamisen ketju ra-kennuttajasta betonituotteiden toi-mittajiin, viranomaisiin sekä VTT Ra-kennustekniikan eri alojen tutkijoihin.Työn tuloksena julkaistiin Betoniyh-distyksen ohje by 47 Betonirakentami-sen laatuohjeet 2000.

Väliaikaisena julkaistu ohje by 47-2000 päätettiin vuonna 2005 saattaaajantasalle ja julkaista BY:n teknisetohjeet sarjassa. Ohjeisiin on nyt ke-rätty kaikki tavanomaisten uusien be-tonirunkoisten asuin-, liike- ja toimis-torakennustenrakentamiseen liittyvätlaatutekijät, eli aikaisempien äänitek-niikan, ulkonäköominaisuuksien, si-säilman ja säilyvyyden lisäksi tässäuudessa ohjeessa käsitellään kanta-vuutta ja palonkestoa, käyttöikää, pä-tevyyksiä sekä käyttöä ja huoltoa. Ra-kennuksen toimivuusvaatimukset onmuutettu ohjeessa suunnitteluvaati-muksiksi ja teknisten ominaisuuksienvaatimuksiksi, joille on esitettytoden-tamistavat. Tämä ohje korvaa väliai-kaisen ohjeen vuodelta 2000.

Julkaisu by 47 on asuintalojen jatoimitilojen rakennuttajalle ja suun-nittelijalle tehty ohje, jonka avulla onmahdollista saavuttaa betonirakenta-misessa kohdekohtaisesti määriteltylaatutaso. Se toimii myös pääsuunnit-telijan apuna, kun hän huolehtii siitä,että betonirakenteiden suunnittelu jarakentaminen tehdään laadukkaasti.

Betonirakentamista säätelevä Rak-MK B4, Betonirakenteet, uudistettiin1.1.2005. Lähtökohtana normiuudis-tukseen oli eurooppalaisen betonista-ndardin, SFS-EN 206-1, käyttöönottoSuomessa. Uudistuksen yhteydessätäsmennettiin betonin säilyvyyteenliittyviä vaatimuksia.

Perusteet ja menetelmät betonira-kenteiden käyttöikäsuunnitteluun onesitetty Betoninormeissa (by50).Tämä julkaisu täydentää normeissaesitettyjä periaatteita antamalla run-saasti tietoa betonirakenteiden säily-vyyteen vaikuttavista tekijöistä. Li-säksi julkaisussa on esitetty 20 esi-merkkirakenteen rakenneosien rasi-tusluokat sekä käyttöikäsuunnittelunedellyttämät vaatimukset betoninominaisuuksille sekä raudoitteidenbetonipeitteelle.

Ohjeen ensisijainen tarkoitus onhelpottaa suunnittelijaa valitsemaanrakenteen kullekin rakenneosalle rasi-tusluokat sekä tarkoituksenmukainensuunnittelukäyttöikä.

Julkaisu toimii ohjeena kaikille,jotka tarvitsevat tietoa betonin valin-nasta sekä betonirakenteiden säily-vyydestä.

by 51BETONIRAKENTEIDENKÄYTTÖIKÄ-SUUNNITTELU 2007

99 s., 42 euroa

Lentotuhkaohjeen laatiminen aloitet-tiin syyskuussa 2005. Ohjeelle oli tar-vetta, koska kotimaiset betoniraken-tamismääräykset kokivat suuria muu-toksia, kun eurooppalaiseen betoni-standardiin SFS-EN 206-1 perustuvabetoninormi by50 julkaistiin keväällä2004. Samoin lentotuhkan laatuvaati-mukset ja laadunvalvonta uudistettiinvuoden 2006 lopussa, kun eurooppa-laiset lentotuhkastandardit SFS-EN450-1 ja -2 syrjäyttivät muut siihenasti voimassa olleet vaatimukset.

Lentotuhkan käytön perusteenaovat sekä taloudelliset että tekniset janykyisin yhä useammin myös ympäris-tönsuojelulliset seikat.

Lentotuhkan käyttämisellä voidaanvaikuttaa sekä tuoreen että kovettu-neen betonin ominaisuuksiin. Tässäjulkaisussa on esitetty ohjeet lento-tuhkan käytölle betonin valmistukses-sa. Julkaisu antaa tarpeellista lisätie-toa lentotuhkan käytöstä betonin val-mistukseen ja betonirakenteidensuunnitteluun.

by 52LENTOTUHKANKÄYTTÖ BETONISSA2008

42 s., 40 euroa164 s., 48 euroa

Betonirakenteiden suunnittelu onhaastava tehtävä ja vaatii hyvää tie-tämystä sekä materiaalien ominai-suuksista että yleisestä rakenteidenmekaanisesta käyttäytymisestä. Be-tonirakenteiden materiaalit kehittyvätkoko ajan ja niiden lujuusominaisuu-det paranevat. Kaikkia rakennusmate-riaaleja halutaan käyttää yhä tehok-kaammin.

Betonirakenteiden suunnittelu onkehittynyt myös voimakkaasti ja vii-meinen kehitysvaihe on Eurocode-standardien tulo suunnitteluun. Tämäkirja on kooste eri maissa julkaistuis-ta betonirakenteiden käyttöä ja suun-nittelua käsittelevien teoksien aihe-piiristä sekä kotimaisesta kehitykses-tä. Se sisältää mm. taustatietoja jaselityksiä RakMK B4 ohjeista ja Euro-code 2:sta.

Kirjassa esitellään betonirakentei-den mekaanisen ja fysikaalisen toi-minnan periaatteet ja eri maissa käy-tössä olevat, yleisesti hyväksytyt me-kaaniset mallit sekä Eurocode 2:n si-sältämät suunnittelusäännöt ja mer-kintäsymboliikka. Kirja on tarkoitetturakennesuunnittelijoille, opettajille jabetoniteollisuuden tuotekehittelijöilleja -suunnittelijoille.

by 210BETONIRAKENTEIDENSUUNNITTELU JAMITOITUS 2008

711 s., 92 euroa

BET0804 s 96-97 Annukka sivut 19.12.2008, 13:3496

betoni 4 2008 97

Tilaukset:

PL 11 (Unioninkatu 14)00131 Helsinkipuh. 09 – 6962 3627fax 09 – 1299 291internet: www.betoni.com12 s., 8 euroa

Betonielementtien kuljetuksessa onusein kyse erikoiskuljetuksista nor-maalien mitta- tai massarajojen ylitty-essä kuljetettaessa jakamattomia esi-neitä. Tällöin noudatetaan vastaaviaerikoiskuljetusmääräyksiä, voimassa-olevia lakeja, asetuksia ja viranomais-määräyksiä. Tämä kuljettajaopas toi-mii täydentävänä ohjeena.

BETONIELEMENTTIENKULJETUS– KULJETTAJAOPAS

8 s., 5 euroa

BETONIELEMENTTIENTURVALLINENASENNUS– ASENTAJAN OPAS

Jokainen tapaturma on turha. Eri osa-puolien yhteistyöllä, huolellisellasuunnittelulla ja turvallisilla työmene-telmillä tapaturmat voidaan välttää.Työturvallisuudesta huolehtiminen onjokaisen työmaalla toimivan asia.

Työntekijöillä on sekä oikeus ettävelvollisuus työskennellä turvallisesti.Työntekijän on saamansa opastuksenja ohjeiden mukaisesti huolehdittavatyössään sekä omasta että muidentyöntekijöiden turvallisuudesta ja ter-veydestä.

Tähän oppaaseen on koottu olen-naisimpia työturvallisuuteen liittyviäasioita, joita betonielementtien asen-tamisessa tulee ottaa huomioon.

BETONI 08– KÄSIKIRJA

BETONIALAN INFOYKSISSÄ KANSISSA:

– Yritysten tuote-, laadunvalvonta-ja yhteystiedot

– Tuotteet ja palvelut– Hakemisto– Tyyppihyväksytyt tuotteet,

varmennetut käyttöselosteet– Alan koti- ja ulkomaiset järjestöt– Betonialan järjestöjen

myöntämät apurahat– Betonirakentamisen suunnittelu-

ja rakentamisohjeet– Tilastot, julkaisut ym.– Luettelo ilmoitetuista

laitoksista

BETONIKÄSIKIRJAMYÖS VERKOSSA.KÄY TUTUSTUMASSAOSOITTEESSA: www.betoni.com

208 s. 20 euroa

Valmisbetonia 50 vuotta on kertomuskaupallisen valmisbetonitoiminnanaloittamisesta Helsingin Taivalsaa-resta ja pääkaupunkiseudulla. Varsinpian valmisbetonitehtaita perustettiinympäri Suomea maakunnan kasvu-keskuksiin. Vuonna 2007 Suomessaoli 27 järjestäytynyttä valmisbetoni-yritystä, joilla oli 127 tehdasta. Teh-taissa valmistettiin lähes 2,9 miljoo-naa kuutiometriä betonia rakentajientarpeisiin.

VALMISBETONIA50 VUOTTA

– VALMISBETONITEOLLISUUS SUOMESSA 1958 - 2008

84 s., 30 euroa

Suomalainen valmisbetoni täyttää tänävuonna 50 vuotta. Noin tuhannen henkilönvoimin toimitetaan työmailla käytettäväksiliki kolme miljoonaa kuutiometriä valmis-betonia vuodessa. Erilaiset runkoraken-teet, rakennusten välipohjat ja väliseinätsekä lattiat ovat valmisbetonin suurinkäyttökohde. Betoni on tärkein suomalai-nen rakennusten runkomateriaali.

BET0804 s 96-97 Annukka sivut 19.12.2008, 13:3497

4 200898

BETONILABORANTTI-MYLLÄRI–PÄTEVÖITYSKURSSI 2009

– 27.-29.1.2009, I-KURSSIJAKSO– 23.-26.2.2009, II-KURSSIJAKSO– 17.-19.3.2009, III-KURSSIJAKSO– 3.4.2009, LOPPUTENTTIKOKOUSHOTELLI MATINLAHTI,ESPOO

Kurssi on elementti- ja valmisbetoni-tehtaiden betonilaboranteille, betoni-mylläreille ja sekoitinauton kuljettajil-le tarkoitettu peruskurssi. Osanotta-jilta edellytetään jonkin verran alankäytännön työkokemusta, jotta he voi-vat omaksua kurssin suhteellisen tii-viin opetuksen. Lisäksi edellytetäänbetonitekniikan perusasioiden ja be-tonimatematiikan tuntemusta. Kurs-sin tavoitteena on, että kurssin ja lop-pukokeen hyväksytysti suoritettuaanhenkilöllä on Inspecta Sertifiointi Oy:nohjeiden edellyttämät tiedot ja taidot.

Kurssi sisältää betonilaboranttienpätevyyden arviointilautakunnanasettamat tiedolliset vaatimuksetFISE:n pätevyyden saamiseksi. Päte-vyyden saaminen edellyttää lisäksiyhden vuoden työkokemusta alalla.

Järjestäjä: Betoniyhdistys r.y

KEVÄT 2009:

ELEMENTTITEOLLISUUS JASOPIMUSEHDOT– PELISÄÄNTÖPÄIVÄ

20.1.2009ARLAINSTITUUTTI, ESPOO

Tilaisuus on tarkoitettu– Talonrakennuksen ja betoniteolli-

suuden myynnin-, hankinnan-,projektinjohdon- ja tuotannonhenkilöille.

OHJELMA 20.1.2009

08.30 Ilmoittautuminen jaaamukahvi (kokoustila)

09.00 Seminaarin avausToimitusjohtaja Kim Kaskiaro,Talonrakennusteollisuus ry

09.15 Kohteiden rakentamisenpelisäännötRakentajanäkemys: Toimitus-johtaja Lasse Johansson,Hartela OyBetoninäkemys: Toimitus-johtaja Seppo Saarelainen,Betonimestarit Oy- Pelisäännöt ja niiden kehit- tämisen tarve- Aikataulutus- Rakentamista / teollisuutta ohjaavat asiat

LISÄTIEDOT JAILMOITTAUTUMISET:(ellei tilaisuuden kohdalla toisinmainita)Koulutussihteeri:[email protected]) 6962 3626www.betoniyhdistys.fiwww.betoni.com

UUSIMMATBETONIN KOULUTUS- JATAPAHTUMATIEDOTLÖYTYVÄT OSOITTEISTA:

WWW.BETONI.COMWWW.BETONIYHDISTYS.FI

10.00 Viivästyksen kustannuk-set betonielementtiteollisuu-dessa

Tekn.lis Olli Teriö, TTY

10.30 Soveltaminen käytäntöön,jatkoehdotusToimitusjohtaja Antti Paavola,Rakennuspetäjä Oy

10.55 Tauko

11.10 Elementtisuunnittelu osanakaupankäyntiä ja toteutustaSuunnittelujohtaja HarriTinkanen,Ylimäki & Tinkanen OyRakennusliike kommentti-puheenvuoro:Mika Soini, NCCElementtiteollisuus kommentti:Kari Turunen, Lujabetoni Oy

12.00 Lounas

12.45 Betoni- ja teräsrunko-elementtien asennusehdotTekninen johtaja JuhaniLindqvist, Asennuspojat LM Oy

13.10 Runkorakentamisen työtur-vallisuus ja sen kehittäminenTurvallisuuspäällikkö JariKorpisaari, SRV Oyj

13.45 Kahvitauko

14.00 Julkisivun saumauksentekniset pelisäännötTekn.tri Jussi Mattila, TTY

14.30 Elementtirakennusten takuu-vastuuVastuukorjaus päällikköRaimo Seppänen, YIT Oyj

15.00 ValmisbetonitoimituksenpelisäännötAluejohtaja Ari Mantila ,Rudus Oy

15.20 Työmaa valmisbetoninkäyttäjänäVastaava mestari JussiKiiskilä, Skanska Oy

15.35 Loppukeskustelu

Kohderyhmät:Seminaariin otetaan osanottajiksi ai-noastaan Rakennusteollisuus RT:n jä-senyritysten henkilöstöä!

Osallistumismaksu:100,- euroa + alv. 22 %

Peruutukset:Jos seminaariin ilmoittautuminen pe-ruutetaan myöhemmin kuin viikkoaennen tilaisuutta, laskutetaan järjes-telykuluina 50 % osallistumismaksus-ta. Jos peruutusta ei lainkaan ilmoi-teta etukäteen, laskutetaan kokoosallistumismaksu.

Ilmoittautuminen:Ilmoittautumiset seminaariin tuleetehdä 13.1.2009 mennessä:[email protected] taifaksilla (09) 129 9291

Järjestäjät: Betonitieto Oy jaTalonrakennusteollisuus TRT

BET0804 s 98-99 Kurssit 19.12.2008, 13:3598

99betoni 4 2008 99

KERTTU JA JUKKA VUORISENRAHASTO

APURAHATBETONITEKNOLOGIAN ALAANKUULUVIEN TUTKIMUSTÖIDENJA MATKOJEN APURAHOIKSIYKSITYISILLE HENKILÖILLE.

Suomen Betoniyhdistys ryPL 38100131 Helsinki”Kerttu ja Jukka Vuorisen rahasto”

Lisätietoja: Klaus Söderlund,Betoniyhdistys, puh. (09) 696 2360

EINAR KAHELININ RAHASTO

STIPENDITBETONIRAKENTAMISENOPINNÄYTETÖIHIN

Hakemukset osoitteella:SBK-säätiöc/o Betonikeskus ryPL 38100131 Helsinki

Lisätietoja: Olli Hämäläinen,puh. (09) 6962 3625

byStipendejä ja apurahoja voi hakea va-paamuotoisella hakemuksella kokovuoden betonirakentamiseen liitty-viin diplomi-, lisensiaatti- ja väitös-kirjatöihin, alan opinnäytetöihin sekäopintomatkojen apurahoiksi.

Rahastojen hallitus päättää hake-musten perusteella jaettavien stipen-dien määrän ja summat. Stipendiensaajille ilmoitetaan päätöksestä hen-kilökohtaisesti.

Hakemuksista tulee ilmetä hakija,yhteystiedot ja varojen käyttötarkoi-tus eriteltynä sekä mahdolliset muuthaetut avustukset.

BETONIRAKENTEIDEN KORJAUSJA RAKENNUSFYSIIKKA,– PÄTEVÖITYSKURSSI NRO 13

– 12.-13.2.2009,1. JA 2. KURSSIPÄIVÄ– 9.-10.3.2009, 3. JA 4. KURSSIPÄIVÄ– 30.3.2009, LOPPUTENTITKOKOUSHOTELLI MERIPUISTO,ESPOO

Kurssin kaikki neljä päivää on tarkoi-tettu henkilöille, jotka aikovat hakeaFisen toteamaa betoni-rakenteiden A-vaativuusluokan korjaussuunnittelijantai a-vaativuusluokan kuntotutkijanpätevyyttä.

Kolme viimeistä päivää on tarkoi-tettu henkilöille, jotka aikovat hakeaFisen toteamaa betonirakenteidenkorjaustyönjohtajan pätevyyttä.

Neljäs, kurssin viimeinen päivä ontarkoitettu henkilöille, jotka haluavattäydentää rakennusfysiikan peruskou-lutusta vastaamaan RakMK A2:ssaesitettyjä vaatimuksia.

Rakennusfysiikan tentin suoritta-minen on vaatimuksena kaikissa beto-nirakenteiden korjaamista koskevissapätevyyksissä ja pätevyyksien uusimi-sissa, lukuun ottamatta siltoja koske-via pätevyyksiä.

Järjestäjä:Betoniyhdistys r.y.

BY 60 EC 2 SUUNNITTELUOHJE

28.-29.1.2009OULUN SEUDUN AMMATTI-KORKEAKOULU, OULU

Kurssi perustuu by 60 EC 2 suunnitte-luohjeeseen, johon on kerätty suurinosa taloja hallirakenteiden suunnit-teluun liittyvistä osista standardeissaSFS-EN 1992-1-1 (rakenteiden suun-nittelu) ja SFS-EN 1992-1-2 (palomi-toitus). Ohjeessa on otettu huomioonmyös kansallisen liitteen valinnat jamuutokset. Lisäksi siinä annetaan li-säohjeita ja selityksiä mm. käyrästö-jen ja taulukoiden muodossa. Tuhdinpaketin muodostavat myös Mathcad-pohjaiset ohjelmat kutistuman, viru-man, taipuman, jännityshäviöiden jahalkeamaleveyden laskemista varten.

Järjestäjä:Betoniyhdistys r.y.

BY-PÄIVÄ11.2.2009 SÄÄTYTALO, HELSINKI

Järjestäjä: Betoniyhdistys r.y.Lisätiedot ja ilmoittautumiset:

MarjaLeena Pekuri,puhelin (09) 6962 3621,[email protected]

08VUODEN BETONIRAKENNE 2008– JULKISTAMINEN JA– SEMINAARI

22.1.2009DIPOLI, ESPOO

Palkinto annetaan vuosittain suoma-laista arkkitehtuuria ja betoniraken-nustekniikkaa hyvin edustavalle ra-kennuskohteelle.

Vuoden betonirakenne on valittuvuodesta 1970 lähtien. Kilpailutuo-mariston jäsenet: Suomen Arkkitehti-liitto, Suomen Betoniyhdistys, Raken-nusinsinöörit ja -arkkitehdit, SuomenRakennus-insinöörien Liitto, RT Beto-niteollisuus sekä lehdistön edustaja.

Julkistamis- ja cocktail-tilaisuussekä betonirakennepäivään liittyväkoulutus-seminaaripäivä pidetään22. tammikuuta 2009 Dipolissa, Es-poossa. Tilaisuuden vierailevanaarkkitehtiluennoitsijana on muunmuassa arkkitehti Christian KerezSveitsistä.

Seminaarin ohjelma löytyywww.betoni.com -sivuilta.

Lisätietoja:www.betoni.com/Vuoden Betonirakenne 2008

Järjestäjä:Betonitieto Oy

ARKKITEHDEILLE,KAAVOITTAJILLE JARAKENNUSVALVONNOILLEBETONIIN LIITTYVIÄ KOULUTUS-JA INFO-TILAISUUKSIAVUONNA 2009

Betonitieto järjestää vuoden 2009 ai-kana eri paikkakunnilla betoniraken-tamiseen liittyviä koulutus- ja infoti-laisuuksia arkkitehdeille, kaavoittajil-le, rakennusvalvonnoille jne.

Koulutukset ovat kestoltaan noinpuoli päivää ja maksuttomia. Ohjelmavoidaan suunnitella eri tahojen tarpei-den mukaan. Teemoina ovat mm.– Betoniarkkitehtuurin uudet

mahdollisuudet– Julkisivut– Betonipinnat– Ympäristörakentaminen– Energia- ja ympäristö– Betonirakenteiden korjaaminen

Lisätietoja kursseista ja infotilaisuuk-sista antaa ja tilaisuuksia voi tilataarkkitehti SAFA Maritta Koivistolta,puh. 040 - 9003 577 [email protected]

Järjestäjä:Betonitieto Oy

BET0804 s 98-99 Kurssit 19.12.2008, 13:3599

4 2008100

“Betonin rakennustaiteellisessa käy-tössä on nähtävissä uusi vaihe. Ratio-naalisen nauha- ja ruutuikkunan väis-tyessä ekspressiivinen muoto ja ra-kennustaiteellinen lennokkuus etsivätuusia ilmenemismuotoja, mutta vieläerityistapauksissa.

Ensisijaisesti betoniarkkitehtuurinkohteet ovat käyttöarkkitehtuuria, jos-ta kuitenkin on mahdollisuus rakentaauutta suomalaista uljasta yksilöllistäbetoniarkkitehtuuria.”

Maritta Koivisto

2000-luvun suomalainen betoniarkki-tehtuuri hakee selkeyttä ja yksinker-taisuutta. Materiaalin luonne tuleeesiin aiempaa enemmän ja julkisivutovat vähäeleisiä, harmonisia ja laa-dukkaita detaljeja sisältäviä kokonai-suuksia. Myös betonin muovailtavuuson otettu käyttöön: pinnat kaareutu-vat ja taipuvat – ohuet ja sirot sekäraskaat rakenteet ovat löytäneetpaikkansa.

Arkkitehtuurivalokuvaaja Jussi Tiai-nen on vanginnut kuviinsa betoninmoni-ilmeisen luonteen: sen sileydenja karheuden, lujuuden ja herkkyyden,valot ja varjot. Tähän kirjaan hän onkuvannut laadukasta suomalaistabetoniarkkitehtuuria viime vuosilta –16 kohdetta julkisista rakennuksistapientaloon, uusista rakennuksistasaneerauskohteisiin kuten Turun uusipääkirjasto, As Oy Helsingin Triadi,Helsingin oikeustalo, Senaatti-kiin-teistöjen toimistorakennus, Wee-gee-talo, Verkatehdas ja MerikeskusVellamo.

Betoni-lehden päätoimittajan, ark-kitehti Maritta Koiviston artikkeliavaa kirjan aluksi kiinnostavan näkö-kulman betonin käyttömahdollisuuk-siin rakentamisessa ja arkkitehtuuris-sa. Kirjan lopussa esitellään vielämuutamasta kohteesta kiinnostaviabetonisia yksityiskohtia.

Concrete Architecture in Finland– Photographed by Jussi Tiainen

Valokuvat: Jussi TiainenEsipuhe: Martti RautiolaArtikkeli: Maritta KoivistoGraafinen suunnittelu: Maria AppelbergRakennustieto Oy, 2008143 s.45 euroaISBN 978-951-682-888-9

Kirjoja voi ostaa kustantajan verkko-kaupasta www.rakennustieto.fi ja Ra-kennustiedon kirjakaupoista sekämuista hyvin varustetuista kirjakau-poista.

Lisätietoja:Rakennustieto Oy,puh. 0207 476 400,www.rakennustieto.fi

UUSINTA SUOMALAISTABETONIARKKITEHTUURIA

3Jussi Viitasalo (vas.) ja Erno Huttunen.

1

PARHAATBETONIALANOPINNÄYTETYÖTPALKITTIIN

TERVETULOAJULKISIVU 09-TAPAHTUMAAN!

Vuosittaisten Betonipäivien yhtey-dessä palkitaan joka toinen vuosi par-haat betonialan opinnäytetyöt ja jokatoinen vuosi jaetaan Betonijulkisivu -arkkitehtuuri palkinto. Tänä vuonnapalkittiin parhaat opinnäytetyöt loka-kuun lopussa Betonipäivillä.

SBK-Säätiön rahastoista jaetut tu-hannen euron palkinnot saivat:– Erno Huttunen diplomityöstään

“Maanvaraisen teräskuitube-tonilattian suunnittelu”, TKK ja

– Jussi Viitasalo diplomityöstään“Esijännitetty kerrosrakenteinenulkoseinäelementti”, TTKK

Molemmat opinnäytetyöt ovat käy-tännön läheisiä, ansiokkaita selvityk-siä, jotka ovat jo johtaneet uusiinsuunnittelumenetelmiin ja teknisiinratkaisuihin.

Erno Huttusen työn tuloksena onmuodostettu maanvaraisen lattiansuunnitteluohje. Suunnitteluohjeensovelluksena on muodostettu alusta-van mitoituksen tietokoneohjelma,joka palvelee käytännön suunnittelu-työtä. Diplomityön valvojana oli pro-fessori Jari Puttonen. Työn ohjaajanatoimi tekn.lis. Pentti Lumme.

Jussi Viitasalon työn keskeisin tu-los on laskenta ja suunnitteluratkai-sut. Työn tuloksena luodut laskelmatja ratkaisut ovat käytännön toteutuk-sissa osoittaneet toimivuutensa japaikkansapitävyyden. Diplomityönvalvojana oli professori Ralf Lindbergja työn tarkastajana toimi SeppoSuuriniemi. Ohjausryhmään kuuluivatmyös Parma Oy:n ja A-Insinöörienedustajat.

Lisätietoja:Erno Huttunen, gsm: 050-3841797Jussi Viitasalo, gsm: 050-3011489Olli Hämäläinen, gsm: 050-1513

2 3

Julkisivu 09 -tapahtuma keskittyyenergiatehokkuuteen ja ilmastonmuu-tokseen. Tapahtuman seminaarit pu-reutuvat pintaa syvemmälle eri julkisi-vuvaihtoehtoihin ja -materiaaleihin,muuttuvien säädösten vaikutuksiinsekä ilmastonmuutoksen tuomiin ky-symyksiin. Näitä seikkoja pohditaanniin uudisrakentamisen kuin korjaus-rakentamisen kannalta.

Tapahtumassa kuullaan muun mu-assa seuraavia puhujia:– ylijohtaja Helena Säteri,

Ympäristöministeriö– toimitusjohtaja Timo Luukkainen,

Enervent Oy– arkkitehti SAFA Kimmo Lylykan-

gas, Arkkitehtuuritoimisto KimmoLylykangas

– puheenjohtaja Mikko Peltokorpi,Suomen Isännöintiliitto

– ylijohtaja Hannu Rossilahti,Asumisen rahoitus- ja kehittämis-keskus (ARA)

Lisäksi tapahtumassa käydään paneeli-keskustelu aiheesta:– Rakennusten julkisivut - energia-

käytön pyhimyksiä vai pahiksia?ja palkitaan

– Kerrostalon korjauksen idea-kilpailun voittaja.

Aika:keskiviikko 21.1.2009 klo 9.00-16.30torstai 22.1.2009 klo 9.00-16.00

Lisätietoa ja ohjelma:www.wanhasatama.com

BET0804 s 100-UutisetTueteLoppu 19.12.2008, 13:37100

101betoni 4 2008 101

www.harkkokivitalo.fi -sivuilla onavattu uusi, ilmainen pientalorakenta-jan hankesuunnittelua helpottava työ-väline, Kivitalolaskin. Laskimella voi-daan arvioida yleisimpien pientalo-hankkeiden rakennuskustannuksetvaiheessa, jolloin varsinaisia suunni-telmia ei vielä ole olemassa.

Laskimen avulla voidaan helpostija nopeasti tarkastella ja vertailla erirakennevaihtoehtojen ja materiaali-valintojen kustannusvaikutuksia.

Omien materiaalivalintojensa pe-rusteella laskimen käyttäjä saa pien-taloratkaisulleen alustavan, sitou-muksettoman kustannusarvion. Han-kesuunnitteluvaiheessa laskimeenmääritellään esimerkiksi rakennuk-sen koko, muoto, kerrosluku ym. Sa-moin määritellään, lasketaanko kus-tannusarvio puutalolle tai kivitalolle.Alustavaa ja karkeata kustannusarvi-ota voi tarkentaa sen mukaan, kunsuunnitelmat valmistuvat sekä myösmyöhemmin rakennustyön kuluessa.

Pientalohankkeen budjetoinnissaja esisuunnitteluvaiheen päätöstentekemisessä erinomaisena apuna toi-miva kivitalolaskin auttaa myös ver-tailtaessa eri talopakettien ja niistäsaatujen tarjousten sisältöä ja laa-juutta.

Rakentamiskustannukset ovat vuo-den 2008 tammikuun hintatasossa.Laskimessa oletetaan, että työt japalvelut ostetaan yrityksiltä, jolloinhinnoissa on mukana arvonlisävero22 %.

Kivitalolaskin on valmistunut yh-teistyönä RakennustuoteteollisuusRTT ry:n harkkoryhmän, Suomen Beto-nitieto Oy:n sekä Mittaviiva Oy:nkanssa. Mittaviiva Oy on laatinut oh-jelmiston ja vastaa kustannusten las-kentaan tarvittavan tiedon hankinnas-ta ja muokkauksesta. Hinnat päivite-tään kerran vuodessa.

KIVITALOLASKIN – UUSI, ILMAINEN PALVELUOMAKOTIRAKENTAMISTASUUNNITTELEVALLE

www.harkkokivitalo.fi on omakoti-rakentajan ja erityisesti harkkokivita-lon rakentamista suunnittelevan avuk-si koottu, monipuolinen tietopankki.

Sivuilta löytyy sekä pientalon suun-nitteluvaihetta että itse rakentamistakoskevia neuvoja, ohjeita ja rakenne-kuvia, tietoa energiaa säästävistäharkkorakenteista sekä betoni- ja ke-vytsoraharkkotuotteista ja harkkoval-mistajista.

Sivuilla voi myös tutustua tunne-tuimpien harkkokivitalovalmistajientalopaketteihin ja -ratkaisuihin. Alanasiantuntija vastaa lisäksi harkkora-kentamista koskeviin lukijakysymyk-siin.

www.harkkokivitalo.fi -sivustoa yl-läpitää Betonikeskus ry.

Lisätietoja:Dipl.ins. Seppo PetrowRakennustuoteteollisuus RTT rypuh. (09) 12991

Dipl.ins. Tuomas PalolahtiMittaviiva Oypuh. (09) 2516 8800

4

“ BETONI VASTAA HAASTEISIIN ”- SEMINAARI JA VUODEN BETONIRAKENNE 2008

JULKISTAMINEN 22.1.2009, KELLO 12.00 –18.00 DIPOLI, ESPOO

Ohjelma12.00 – 12.15 Avaus

Toimitusjohtaja Olli Hämäläinen, Betonitieto Oy

12.15 – 12.45 Haasteena lähiön korjaaminenArkkitehtipuheenvuoro

12.45 – 13.15 Energiatehokkaat korjaustavatJussi Mattila, tekn.tri , TTY

13.15 – 13.45 Uusien energiamääräysten vaikutus rakennusvaipanrakenteisiin – matala- ja passiiviratkaisut– uudet suunnitteluohjeet apuvälineenäPentti Kujala, dipl.ins., Parma Oy

13.45 – 14.15 Kahvitauko

14.15 – 15.15 ”Betoniraati” – View points: Betoni arkkitehtuurissa,Nyt uutta arkkitehtonista ilmettä ...Minna Joenniemi, toimittaja, YLE + raatilaiset

15.15 – 15.45 Nacka Strand ja -Östersund – uutta kaupunkitiloissaVesa Honkonen, arkkitehti SAFA, Honkonen Architects

Vuoden 2008 Betonirakenteen julkistaminen16.00 Avaus

Jarmo Murtonen, puheenjohtaja, Betonikeskus ry

16.10 – 16.30 Vuoden 2008 Betonirakenne, julkistaminenToimitusjohtaja Olli Hämäläinen, Betonitieto Oy

16.30 – 16.45 Voittaneen kohteen esittely

16.45 – 18.00 “Recent works – Concrete in Architecture”Architect Christian Kerez, Switzerland,www.kerez.ch

18.00 – 19.30 Buffet + aulabaari

Seminaarin ohjelma ja tilaisuuteen ilmoittautuminen: www.betoni.comTilaisuuden järjestää Betonitieto Oy.Päivä on maksuton.Tervetuloa!

08


4 2008102

431

UUSIVAIJERILENKKIKOTELOOKARPLASTILTA

LUJABETONI TOIMARKKINOILLELUJA-MODULIN

KIILTO LINK - OSAKSILATTIAN LAATOITUS-JÄRJESTELMÄÄ

Okarplast Oy esitteli syksyn FinnBuild2008 -messuilla elementtiteollisuu-den käyttöön suunnatun, uuden vaije-rilenkkikotelon. Vaijerilenkkijärjestel-mällä siirretään työn aikana syntynei-siin saumoihin kohdistuvat leikkaus-voimat vaijerin ja vaarnakotelon väli-tyksellä rakenteelta toiselle. Kotelopysyy viistettyjen sivujensa ansiostaerinomaisesti paikoillaan betonissaja takaa näin erittäin hyvän tartunnanvaarnalle.

Vaijerilenkkikotelon tuotekehityk-sestä on vastannut R-Group FinlandOy ja se on testattu Suomessa yhdes-sä johtavien asiantuntijoiden kanssa.Tuotetta myy ja markkinoi OkarplastOy.

Tuotteelle on myönnetty käyttöse-loste BY 299 ja se on testattu VTT:llä(tutkimusselostus nro VTT-S-07552-08).

Lisätiedot:Okarplast Oypuh. (02) 273 [email protected]

COMBISAFENPALVELUT MYÖSSUOMESSA

1Okarplast Oy:n uusi vaarnalenkki.

2

Combisafe on avannut ensimmäisentoimistonsa Suomessa. Monen vuo-den ajan tuotteita on myyty Ruotsinkautta Suomeen ja parantaakseenpalvelua Suomessa on Combisafeavannut palvelupisteen myös Suo-meen. Suomen markkinoista vastaavamyyjä Tomi Anttila on aloittanut työs-kentelyn muutama kuukausi sitten.

Combisafen toiminta on alkanut 80-luvulla Ruotsissa ja on yli kahden vuo-sikymmenen ajan johtanut innovatii-visten turvallisuusratkaisujen kehittä-mistä; esittelemällä uusiaratkaisuja jatuotteita rakennusteollisuudelle ym-päri maailmaa. Combisafen tuotteistaon tullut alan perusta, teräsverkkoai-ta, monitoimijalka ja turvaverkko ovatkaikki mallisuojattuja ja uniikkejatuotteita omalla sarallaan, muttasuunniteltu toimimaan osana Com-bisafen suojausratkaisuja.

Combisafella on ollut jo useita vuo-sia suomalaisia asiakkaita, joita onpalveltu Ruotsista käsin. Nopea ja ta-sainen kasvu viimeisen yhdeksän vuo-den aikana on tehnyt Combisafentuotteista tunnettuja kaikkialla Euroo-passa. Paikallisen konttorin perusta-minen Suomeen on osa suunnitelmaapalvella kotimaisia ja ulkomaisia ra-kennusliikkeitä paremmin.

Combisafe oli mukana suunnittele-massa Euroopan turvallisuusstandar-dia EN 13374 väliaikaisen putoamis-suojauksen osalta ja Combisafe isän-nöikin ensimmäistä tapaamista vuon-na 1994 Östersundissa Ruotsissa,missä Combisafen pääkonttori sijait-see. Tämä standardi on tullut voimaankaikissa Euroopan maissa.

Lisätietoja:Tomi AnttilaCombisafe International AbPuh: +358 (0)44 556 [email protected]

Uutustuote Kiilto Link on vesihöyryäläpäisevä elastinen massa lattialaa-toituksen alle kuivissa sisätiloissa.Heti käyttövalmis Kiilto Link muodos-taa laakerikerroksen betonialustan jalaattapinnan väliin pienentäen beto-nin kuivumisen ja kutistumisen aihe-uttamaa laatoituksen irtoamisriskiä.Järjestelmälle on haettu patenttia.

Kiilto Link on ensimmäinen VTT:llätestattu laakerikerrostuote kyseiseenkäyttötarkoitukseen. Testausmenetel-mä on kehitetty yhteistyössä KiiltoOy:n tuotekehityksen kanssa. Tuoteon vesiohenteinen ja täyttää raken-nusmateriaalien tiukimman päästö-luokituksen M1.

Kiilto Link on viskositeetiltaan hyvinnestemäinen ja itsestään siliävä aine.Aine levitetään hammastetulla teräs-lastalla. Oikea lastatyyppi ja hammas-tus B1 on kehitetty yhdessä NäsinOy:n kanssa. Kiilto Link tasoittuu hyvinitsestään jättäen kuitenkin kerrokseenhuokoisia ja aukkoja, jotka varmista-vat kerroksen hengittävyyden.

Kiilto Link annetaan kuivua 6-12tuntia olosuhteista riippuen ja lattia-laatat kiinnitetään Kiilto Lattialaatta-laastilla. Lattia voidaan saumata vuo-rokauden kuluttua Kiilto Klinkkerisau-malaastilla tai Kiilto Saumalaastillaja liikuntasaumat tehdään Masa Lii-mamassalla. Kiilto Link pintarakenne-järjestelmällä on erittäin hyvä muo-donmuutoskyky.

Menekki: 1 kg/ m2 - pakkaus 6 kg ja18 kg. Väri: vaaleanpunainen

Lisätietoja:Kiilto Oy,puh. 020 7710 100www.kiilto.com

2Kiilto Link massan levitys tehdään suoraanbetonilattian päälle.

3Combisafen teräsverkkoaita työmaalla.

4Luja-moduli on yksinkertainen tapa raken-taa muuttuvia rakenteita.

Lujabetoni Oy toi markkinoille täysinuudenlaisen ratkaisun logistiikka- javarastointirakentamiseen; Luja-modu-lin, eli pika-asennettavan “lasten ra-kennuspalikoiden” tyyppisen betoni-tuotteen. Luja-moduli tarjoaa uuden jayksinkertaisen tavan rakentaa nopeal-la aikataululla kestäviä ja erittäinmuunneltavia varastorakennuksia, tu-kimuureja, siiloja ja muita logistiikkaatukevia massiivirakennelmia. Module-ja ei kiinnitetä toisiinsa vaan ne tukeu-tuvat seinäksi omapainoisesti nasta-kiinnityksellä, kuten lasten rakennus-palikat, tosin yli 600 kg painavina kap-paleina.

Hyvän muunneltavuuden vuoksiLuja-moduli soveltuu moniin erilaisiinkäyttötarkoituksiin. Betonin massiivi-suuden ja lujuuden ansiosta Luja-mo-dulin erinomaisia käyttökohteita erivarastoratkaisujen lisäksi ovat muunmuassa meluseinät, tukimuurit, au-mat, siilot ja erilaiset suojat. Modulinneljä vakiokokoa tuovat käyttäjille mo-nia etuja: rakennusten suunnittelu onyksinkertaista, modulit on nopea jahelppo asentaa ja moduliratkaisunkiinteä hinta asennettuna sekä suunni-teltuna pitää rakennuskustannuksetbudjetissa.

Moduli-rakentamisessa selvitäänhyvinkin yksinkertaisilla perustustöil-lä. Helpoimmillaan modulit ladotaansuoraan tiivistetyn ja tasoitetun maa-perän päälle. Asennuspohjaksi sovel-tuu myös asfaltti ja tietenkin betonian-tura. Vaativat kohteet suunnitellaanaina rakennesuunnittelijan toimesta.

Lisätietoja: Lujabetoni Oy,Sakari Petsalo, yksikönjohtaja,betonituotteetpuh. 044 5852 [email protected]


103betoni 4 2008 103

PL 11 (Unioninkatu 14, 2. krs)00131 [email protected] (09) 6962 360fax (09) 1299 291

Betonitieto [email protected]

Toimitusjohtaja Olli Hämäläinen(09) 6962 3625(09) 1299 287

Päätoimittaja, arkkitehti SAFAMaritta Koivisto(09) 6962 3624, 040 9003 577

Kustannustoimittaja Annukka Siimes(09) 6962 3623

Projekti-insinööri Petri Mannonen(09) 6962 3633

Toim.sihteeri Irmeli Kosonen(09) 6962 3627

Betoniyhdistys [email protected]

Toimitusjohtaja Klaus Söderlund(09) 6962 3620

Kehitysjohtaja Risto Mannonen(09) 6962 3631

Sihteeri MarjaLeena Pekuri(09) 6962 3621

Tekninen johtaja Kari Tolonen(09) 6962 3622

Koulutussihteeri Pirkko Grahn(09) 6962 36 26

Kolme betonialan yhteisöä:Betonitieto Oy, Betoniyhdistys r.y. jaRT Betoniteollisuus – Betonikeskus rysijaitsevat Unioninkatu 14:ssa, toises-sa kerroksessa.

Yhteisissä tiloissa toimii betoni-pintanäyttely, joka esittelee mm. eri-laisia betonin väri- ja pintakäsittely-tapoja. Näyttely on avoinna toimistonaukioloaikoina klo 8.15 – 16.00 ja tar-vittaessa esittelystä voi sopia etukä-teen arkkitehti Maritta Koivistonkanssa, puh. 09-6962 3624 taigsm 040 - 9003577 [email protected]

.com

ILMOITTAJALUETTELO4 2008

BETONITIETOUTTAUNIONINKADULLA

BETONINYHTEYSTIEDOT

Betonikeskus [email protected]

Toimitusjohtaja Olli Hämäläinen(09) 6962 3625(09) 1299 287

Tuoteryhmäpäällikkö Seppo Petrow(09) 1299 289(09) 6962 3629

Tuoteryhmäpäällikkö Arto Suikka(09) 1299 290(09) 6962 3630

Standardointipäällikkö Tauno Hietanen(09) 1299 304fax (09) 1299 420

www.betoni.comsisältää valmistaja- jatuotetietoawww.betoni.com -betonisivut palve-levat laajasti betonista tietoa hake-via. Sivujen sisältöön pääsee helpoi-ten Sivukartta-painikkeen kautta. Sii-tä aukeavat kerralla sivujen eri otsikotja osiot. Valmistajatiedot sekä tuoreetyrityssuuruus- ja markkinaosuustilas-tot löytyvät bannereista.

Ilmoittaja Sivu

AEL Oy 7Betong Protect Finland Oy 5Betonialan OhuthiekeskusFCM Oy 4Betonimestarit Oy 5Betset Oy II kansiBetton Oy 4Contesta Oy 8Dyny Oy 3Finnmap Consulting Oy 4Finnsementti Oy IV kansiForssan kirjapaino Oy III kansiHB-Betoniteollisuus Oy 3Lujabetoni Oy 6, 7Lakan Betoni Oy 8Nexon Consulting Oy 6Omni-Sica Oy 5Pultek Ky 5Seler Clean Oy 6SF-Laasti Oy 7Suomen Betonitieto Oy 2, 7Tammet Oy 3WSP Finland Oy 6

Parma Oy julkaisi rakennusalan am-mattilaisille suunnatun sähköisenPARMA Kansion, joka kokoaa suunnit-telijoiden tarvitseman Parman tuottei-siin liittyvän ohjeistuksen ja aineistoninternetissä käytettävään PARMAKansioon.

Parma on ensimmäisiä rakennus-alan toimijoita Suomessa, joka ottikäyttöönsä keskitetyn sähköisen ohje-ja materiaalipalvelun. Kaikki suunnit-teluaineisto, joka aiemmin jaettiinsuunnittelijoille perinteisessä paperi-kansiossa on nyt saatavilla digitaali-sessa muodossa. Palvelu tukee Par-man tavoitetta tarjota asiakkailleenkorkealaatuisten betonisten valmis-osien lisäksi uusinta tietoa ja asian-tuntemusta betoniteknologiasta.

www.parma.fi -sivuilla julkaista-vaa sähköistä PARMA Kansiota käyte-tään internetin avulla. Kansio on ainaajan tasalla ja käytettävissä omallainternetselaimella. Käyttäjän ei tarvit-se ladata erillistä ohjelmaa, vaanPARMA Kansio toimii lähes kaikkiinnykyisiin selaimiin sisältyvän Flash-laajennuksen avulla.

PARMA Kansion avulla suunnitteli-ja voi muun muassa tarkastella digi-taalisia ohjekuvia eri tavoin, tehdämateriaaliin omia muistiinpanojaansekä vertailla rakennekuvia ja toteu-tunutta rakennusta. Selkeä käyttöliit-tymä muistuttaa ulkonäöltään toimin-nallisuudeltaan perinteistä paperileh-teä, ja sähköinen sisällysluettelo ha-kutoimintoineen auttaa löytämäänhalutun aineiston.

PARMA Kansio ei toistaiseksi vaadirekisteröitymistä, mutta jatkossa re-kisteröitymistä pyydetään, jotta kan-sion päivityksistä voidaan tiedottaakäyttäjille.

Lisätietoja: Jari Markkula,markkinointipäällikköpuh. 020 577 [email protected]

PARMAKANSIORAKENNUSALANAMMATTILAISILLE

5

.com


104 4 2008

1 2008PÄÄKIRJOITUS – PREFACE 11Klaus Söderlund

TURUN UUSI PÄÄKIRJASTO 12Asmo Jaaksi, Jukka Sillanpää

VUODEN BETONIRAKENNE 2007: – TURUN KAUPUNGIN KIRJASTO 26Maritta Koivisto

ENTER – SIPOON LUKIO JA KEUDA SIPOO 30Mikko Summanen, Sirkka Saarinen

HÄMEENLINNAN VERKATEHDAS – KULTTUURI- 44JA KONGRESSIKESKUS SEKÄ ELOKUVAKESKUSJuha Mäki-Jyllilä, Sirkka Saarinen

BRUDER KLAUS KAPELLE – YKSINÄINEN BETONIKAPPELI NIITYLLÄ 56Tarja Nurmi

LOGISTIIKKAKESKUKSEN LAAJENNUKSESSA 64RUNSAASTI BETONILATTIAPINTAAPetri Mannonen

KIVIRAKENTEILLA ÄÄNENERISTÄVYYTTÄ 70Heikki Helimäki, Mikko Kylliäinen

MATALAENERGIARAKENTAMISEN TUOTTEET JA TEKNIIKAT OLEMASSA 75– VIHDOIN MYÖS KÄYTTÖÖN?Sirkka Saarinen

BETONIELEMENTTIRAKENTEIDEN LÄMMÖNERISTYSVAATIMUKSET 80JA ENERGIANSÄÄSTÖArto Suikka

ARKKITEHDEILLE, KAAVOITTAJILLE JA RAKENNUSVALVONNOILLE 83BETONIIN LIITTYVIÄ KOULUTUS- JA INFOTILAISUUKSIA VUONNA 2008Maritta Koivisto

PAIKALLAVALETUT PYSÄKÖINTILAITOKSET 84Petri Mannonen – EPSTORIN LAAJENNUKSESSA LISÄÄ LIIKE- JA PAIKOITUSTILOJA 87 – TAMPELLAN ALUEELLE PAIKALLAVALURUNKOINEN PYSÄKÖINTIHALLI 89 – FLAMINGON VAPAA-AJANKESKUKSEN YHTEYTEEN RAKENNETAAN 91 SEITSEMÄNKERROKSINEN PYSÄKÖINTITALO

ITSETIIVISTYVÄT ERIKOISLUJAT BETONIT 150 – 200 MPa 93Camilla Vornanen, Andrzej Cwirzen, Vesa Penttala

SEUTULAN LENTOKONEHANGAARI – 1950-LUVUN MERKKIRAKENNUS 98Petri Janhunen

HENKILÖKUVASSA – VIRPI KANTO 104Sirkka Saarinen

2 2008PÄÄKIRJOITUS – Preface 9Harri Hakaste

PIENTALON PERUSTUKSET 10Seppo Petrow

PAIKALLAVALETTU PIENTALO 14Petri Mannonen

BETONIHARKOISTA KOKO KIVITALO 20Sirkka Saarinen

KEVYTSORAHARKKO RAKENNUSMATERIAALINA 24Seppo Petrow

HARKKOTALON ENERGIATEHOKKUUS 28Petri Mattila

PIENTALO BETONIVALMISOSISTA – NOPEA JA TALOUDELLINEN RATKAISU 32Arto Suikka

ERISTERAPPAUS BETONIELEMENTTIJULKISIVUISSA 35Jukka Sevón

TIILI – EKOLOGINEN JA ENERGIATEHOKAS ULKOSEINÄRAKENNE 38Juha Karilainen

BETONIKATTOTIILET OVAT UUDISTUNEET 44Birgitta Pollari

VALMISPIIPUT OVAT VALLANNEET MARKKINAT 46Mona Leino

ULKOUIMA-ALLAS BETONIELEMENTEISTÄ 48Sirkka Saarinen

RAKKAUDESTA VALKOISEEN BETONIIN 50Urmas Oja

AVARAA TILAA VIROLAISITTAIN 60Triin Ojari

SUUNNIKASTALO HELSINGISSÄ TEHTIIN BETONISISTA MUOTTIHARKOISTA 68Leena-Kaisa Simola

PIENTALO VALUBETONIHARKOISTA – TALO AALTONEN, SALO 76Lotta Suistoranta

PIENTALOT HARKKOELEMENTEISTÄ – ASUNTO OY KAIVOPUISTO, ESPOO 82Lotta Suistoranta

KOLME SANDWICH-TALOA RINTEESSÄ – ASUNTO OY ANCYLUS, LAHTI 92Pokko Lemminkäinen

TALO MEREN RANNALLA VAASASSA – TALO FOKUS 98Antti Talvitie

KOMPAKTI KOTI BETONIELEMENTEISTÄ – TALO LÄNSIVUORI, VANTAA 106Leena-Kaisa Simola

BETONIPINTAA PUUTALON KELLARIIN 112Seppo Häkli, Pertti Kukkonen

UUSIA TUTKIMUSTULOKSIA BETONIELEMENTTIEN SAUMAPINTOJEN 116ESIKÄSITTELYTARPEESTAJussi Mattila

ASUINRAKENNUKSISTA ILMANPITÄVIÄ – UUDESTA OHJEKIRJASTA APUA 122SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEENHanna Aho, Minna Korpi

HENKILÖKUVASSA – ANNA BRUNOW 126Sirkka Saarinen

3 2008PÄÄKIRJOITUS – Preface 9Seppo Närhi

UUSI JULKINEN, PUOLIJULKINEN JA YKSITYINEN KAUPUNKIPIHA

BETONI -LEHTIEN SISÄLTÖ 2008

betoni 4 20072

1 2008

betoni 1 20082

2 2008

ASUNTORAKENTAMISTA BETONISTA JA KIVESTÄ

BET0804 s104-105 19.12.2008, 16:13104

4 2008 105

– ESIMERKKINÄ HELSINGIN ARABIANRANTA 10Ulla-Kirsti Junttila, Hanna Pikkarainen

ARABIANRANNAN LAITURIT OVAT MUISTUMAA MENNEESTÄ 16Maritta Koivisto

AARREPUISTO HELSINGISSÄ – VUODEN YMPÄRISTÖRAKENNE 2008, 20KUNNIAMAINTA ELÄINTARHAN SKEITTIPUISTOLLESirkka Saarinen– AARREPUISTO, HELSINKI – Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy 23– SKEITTIPUISTO MICROPOLIS, HELSINKI – Maritta Koivisto 25

PIHARAKENTAMINEN KIINNOSTAA ERITTÄIN PALJON – PIHAAN HALUTAAN ETENKIN KOTIMAISTA KIVEÄ 29Maritta Koivisto

LUTAKONPUISTO, JYVÄSKYLÄ 30Yrjö Ala-Heikkilä

MARJA KOLUN TEOKSISSA BETONI SAA MOSAIIKKILASISEN PINNAN 34Maritta Koivisto

BETONIPENKKEJÄ KOTKAN KESKUSTAAN 38Heikki Laaksonen

”TORVI JA SEN TÖRÄYS” 42Maritta Koivisto

HERKKÄ HAUTAKIVI BETONISTA 45Sirkka Saarinen

MIELEN MAISEMIA MELUESTEESSÄ 46Ulla Loukkaanhuhta, Kari Nyrhinen

TALO USEALLE SUKUPOLVELLE BERLIINISSÄ 50Tarja Nurmi

ELEMENTTIRAKENTEINEN PYSÄKÖINTILAITOS 56Olli Aho– OPTIMAALINEN PYSÄKÖINTITALO TUOTEOSAKAUPPANA – Leena-Kaisa Simola 58– HELSINKI-VANTAAN PYSÄKÖINTITALO P3 KAKSINKERTAISTAA PAIKOITUSTILANSA – Leena-Kaisa Simola 62

ÖREKILSSILTA E6-VALTATIELLÄ 68Petri Mannonen

VAINOTTUJEN VÄHEMMISTÖJEN MUISTOMERKKI BERLIINISSÄ 71Tarja Nurmi

KUITUBETONIEN KÄYTTÖ LISÄÄNTYY RAKENTEISSA– JOPA KANTAVISSA RAKENTEISSA 72Pentti Lumme

KAUPPAKESKUKSEEN KUITUBETONILATTIOITA 78Petri Mannonen

KLORIDIEN TUNKEUTUMISEN PIENENTÄMINEN BETONIIN 82Liisa Salparanta, Hannele Kuosa

BETONIELEMENTTILIITOKSET JA -ASENNUS 88Arto Suikka

TYÖTURVALLISUUSKAMPANJAN TAVOITE: 93VUONNA 2015 SUOMESSA MAAILMAN TURVALLISIN BETONITEOLLISUUSOlli Hämäläinen

ELEMENTTIVESITORNIT – SUOMALAINEN ERIKOISUUS 94Petri Janhunen

HENKILÖKUVASSA – JORMA PUHTO 100Sirkka Saarinen

4 2008PÄÄKIRJOITUS – Preface“NARINA NURKKA” 9Tapio Aho

ASUNTO OY TAMPEREEN CHARLOTALLE KESTÄVÄ KIVITALO -PALKINTO 2008 10Leena-Kaisa Simola

CHARLOTAN RAKENTEET RÄÄTÄLINTYÖTÄ 14Sirkka Saarinen

HANS-OTTO-THEATER POTSDAMISSA 16Markku Rainer Peltonen

MIETTEITÄ PARVEKEKORJAUKSISTA 22Mika Penttinen

BETONIPARVEKKEIDEN KORJAAMINEN 26Matti Haukijärvi

JULKISIVUJEN TALVIKORJAAMINEN 34Jussi Mattila, Ossi-Mikko Niemelä

KIINTEISTÖ OY KUMMATTI KORJATAAN ENNAKKOLUULOTTOMASTI 39Riina Takala

KATTOJEN KÄYTTÖIKÄÄ VOIDAAN REILUSTI PIDENTÄÄ 46Virpi Haverinen

KATALONIALAINEN KAMPUS 49Pertti Vaasio

SAUMATTOMAT KUITUBETONILATTIAT 54Martti Matsinen

BETONILATTIAPINNOITUKSET – OSA 1: SEMENTTIPOHJAISET PINNOITTEET 59Martti Matsinen

ONTELOLAATATASTON SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN 64Tauno Hietanen, Pekka Häyrinen

TEKNINEN NURKKA: – KUMILEVYLAAKERIEN MITOITTAMINEN RTL 0105 -MUKAAN 68Matti V. Leskelä

PUUPERÄISESTÄ LENTOTUHKASTA UUSI BETONIN SEOSAINE 72Camilla Vornanen, Vesa Penttala

AISTIPAVILJONKI – OTANIEMEN ARKKITEHTIOSASTON ENSIMMÄISEN VUOSIKURSSINBETONITYÖ 2008 78Kimmo Lintula

TEKEMÄLLÄ OPPII – ARKKITEHTIOPISKELIJOIDEN BETONISTUDIO TAMPEREENTEKNILLINEN YLIOPISTO 82Maria Pesonen

SILKKITIEN VARRELTA – ABDUL AKHMEDOVIN BETONIARKKITEHTUURIA 87Eea Pekkala-Koskela, Per-Mauritz Ålander

HENKILÖKUVASSA – VILHO PEKKALA 92Sirkka Saarinen

SUOMEN BETONITEOLLISUUS MAAILMAN TURVALLISIN VUONNA 2015 95Olli Hämäläinen

BETONITIEDON UUSIA JULKAISUJA, KURSSEJA, UUTISIA, TUOTEUUTISIA 96

BETONI -LEHTIEN SISÄLLÖT 2008 104

betoni 3 20082

3 2008

betoni 3 20082

4 2008

BET0804 s104-105 19.12.2008, 16:13105

Documents

Betoni 4 2008