Biotalous, ilmasto ja Lapin metsien tulevaisuus

Markku Ollikainen

Ympäristöekonomian professori

Helsingin yliopisto

Tausta • IPCC:n 1,5 asteen raportti: jos rajoitamme globaalin keskilämpötilan

nousun 1,5 asteeseen, niin ilmastonmuutoksen haitat jäävät ratkaisevasti pienemmäksi kuin jos lämpötila nousisi 2 astetta

• IPCC’s politiikka suositukset • Eliminoi kaikki fossiiliset polttoaineet käytöstä mahdollisimman pian • Kasvata luonnon ja teknologisia hiilivarastoja

• Seuraus: kaikkien Pariisin ilmastosopimuksen allekirjoittaneiden maiden tulee tiukentaa ilmastopolitiikkaa vastaamaan 1.5 asteen tavoitetta: • Käytännössä: tee enemmän ja tee se nopeammin • Tarjoa kansallisia päästövähennyssitoumuksia Pariisin sopimukseen globaalisti

reilulla ja vastuullisella tavalla (bottom-up sopimus)

13.2.2020 2

Toimien kiireellisyys globaalisti

13.2.2020 3

Lähde: Carbon Brief

Aikaikkuna nopeille toimille: 10-12 vuotta Globaali hiilibudjetti 420 Gt • Globalit päästöt 40 Mt • Budjetti kulutettu 10-12 vuodessa Tarvittava nettopäästöjen vähennys • 2030 50% • 2050 100% (nielut yhtä kuin päästöt) • 2100 115% (nielut suuremmat kuin päästöt) Mitä tästä seuraa Suomelle ja metsätaloudelle?

Ilmastopaneeli: Suomen nettopäästöjen vähennyspolku

Nettopäästöjen vähennystavoite: 115 %

• Suomi hiilineutraali 2035 (hallitus otti tämän tavoitteen hallitusohjelmaan)

• Negatiiviset päästöt tämän jälkeen

• Maankäyttösektorin hiilinielua tulee kasvattaa vuodesta 2030 eteenpäin

• Nettonielun tulee nousta yli 30 MtCO2e

-40

-30

-20

-10

0

10

20

30

40

50

60

20

19

20

20

20

21

20

22

20

23

20

24

20

25

20

26

20

27

20

28

20

29

20

30

20

31

20

32

20

33

20

34

20

35

20

36

20

37

20

38

20

39

20

40

20

41

20

42

20

43

20

44

20

45

20

46

20

47

20

48

20

49

20

50

Emissions Interchangable net sink Additional removals Target pathway, net emissions

13.2.2020 4

Mikä metsätalouden ja –teollisuus rooli?

Metsän kasvu, poistuma ja hakkuut ja ennuste vuosille 2016-2030

13.2.2020 5

0

20

40

60

80

100

120

19

35

19

38

19

41

19

44

19

47

19

50

19

53

19

56

19

59

19

62

19

65

19

68

19

71

19

74

19

77

19

80

19

83

19

86

19

89

19

92

19

95

19

98

20

01

20

04

20

07

20

10

20

13

20

16

20

19

20

22

20

25

20

28

m3

/vu

osi

Kasvu

Runkopuun hakkuut

Poistuma

Increment = the annual increment of growing stock, Drain = fellings and morality of trees

Sources: *MMM 2018. Forest strategy, **MMM ja Luke 2019. National Forestry Accounting Plan 20.12.2019

LULUCF-sektori ja metsänielun rooli

13.2.2020 6

LULUCF-nielu historiallisen alhainen • Toimia, joilla nielu kasvaa tarvitaan

• Kolme perustapaa : - vähennä maaperäpäästöjä, - lisää metsämaan hiilinielua, -kasvata puutuotenielua • EU:n LULUCF-politiikka voimaan

2021 – Suomen tilanne ei näytä hyvältä

Figure. LULUCF sink: negative numbers denote forest sink and forest product’s sink and positive number denote soil emission mostly from agriculture

Metsätuotteet - fossiilisankareitako?

• Hakkuut vähentävät LULUCF-hiilinielua • Ilmastopaneeli teetti useilla eri metsämalleilla arvioita siitä, kuinka hakkuiden

kasvattaminen vaikuttaa hiilinieluun (Ilmastopaneelin raportti 2/2019) • Tulos: hakkuiden kasvattaminen laskee hiilinielua noin 1.7 kertaisesti verrattuna alkutilaan,

kun hiilinielun kehitystä tarkastellaan 40 vuotta eteenpäin

• Usein sanotaan, että puu korvaa fossiilia materiaaleja, joten hakkuiden lisääminen perusteltua • Jotta nielun lasku tulisi kuitatuksi, tulee korvaussuhteen olla suuri • Nykytiedoin korvaussuhde on pitkäikäisillä puutuotteilla 1,1, ja tekstiileillä 1,4 • Useimmilla muilla korvaussuhde jää selvästi alle yhden (esim. pakkaus), keskimääräinen

korvaussuhde on alle 0.6

• Betoni ja teräs tarjotaan tyyppiesimerkeiksi siitä, kuinka ilmastollisesti vahingollista toimintaa puu korvaa • Miltä asia näyttää?

13.2.2020 7

Suuri rakennemuutos 2030 – 2040: innovaatioita

23.1.2020 8

Innovaatioita tulossa Power-to-x: metanoli bensiinin ja dieselin lähteenä - Tuotantopotentiaali laajempi kuin biopolttonaineilla

Teräs ja vetypelkistys (”hiiletön” valmistus): SSAB:n HYBRIT-kehityshanke) - Hiilivapaa teräs: rakentamisen jalanjälki

Sementtiteollisuus ja CO2-kierrätys - Rakentamisen jalanjälki

Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi ja käyttö, CCSU (öljynjalostus, Bio CCS) - Negatiivisten päästöjen mahdollisuus – herätys metsäteollisuus

Teräs- ja sementti ja synteettiset polttonesteet tulevat ilmastokestäviksi - Puutuotteiden ilmastollinen ”paremmuus” vähenee, ellei katoa - Samaan aikaan nieluvaatimukset LULUCF-sektorilla kasvavat

Katoaako metsätuotteiden paremmuus?

Ilmastomaine fossiilisen korvaajana – vähenee ajassa

• Teräs ja sementti hiilivapaita, öljyn jalostus CCS ja CCSU

• Puu ei enää ylivertainen

• Uusiutumattomat luonnonvarat – ei merkkejä ehtymisestä

• Tuottajavastuun edistyminen vientimaissa lisää kierrätystä ja laskee kysyntää

Ympäristölliset mainehaitat – voivat kasvaa ajassa

• Hiilinieluvaikutus: metsän kasvun hyödyntäminen hyötykäyttöön ja nieluun

• Vesistövaikutukset: turvemaat; teollisuuden vesistöpäästöt

• Monimuotoisuusvaikutukset: edelleen keskustelun kohteena

Kun kilpailu muiden materiaalien kanssa kiristyy, ympäristöhaitat jäävät metsäsektorin rasitteeksi, ellei ympäristönäkökohtia soviteta paremmin metsätalouden ja teollisuuden toimintaan

Sellua vai pitkäikäisiä puutuotteita?

• Molempia tietysti, mutta kuinka painottaen • Sellupainotus: nuoremmat metsät sekä alhaisempi hiilinielu ja monimuotoisuus • Puutuotepainotus: vanhemmat metsät ja suurempi hiilinielu ja ehkä myös

monimuotoisuus

• Näistä edellinen dominoi tällä hetkellä ja tukkipuuta tulee ”liikaa” sellun tuotannon tarpeiden näkökulmasta • Voi johtaa markkinavääristymiin ja metsänomistajien tulonmenetyksiin

• Avainkysymyksiä on millaisia innovaatioita voimme tehdä kummallakin tuotantosuunnalla ja erityisesti korkeajalosteisten puutuotteiden suhteen • Puutuoteteollisuus ja kuluttajapinta vähemmän mietitty

• LULUCF-laskenta ei luo ilmastopolitiikan suunnasta kannustimia innovatiivisiin pitkäikäisiin tuotteisiin • Vakiokertoimet eri puutuotelajeille, ei todellinen puutuotenielu

13.2.2020 10

Metsätalous

• Metsäkato viimein seis: metsätalouden tulee puolustaa maan pysymistä metsäisenä

• Suometsien käsittely ja uudistaminen: vältä ojituksia ja uudista jatkuvapeitteisin menetelmin; oheistuksen korjaamisella kiire

• Metsänkäsittelymenetelmät – hiilen sidontaa edistäviksi (tiheys ja ikä)

• Hiilensidonnan tukijärjestelmät harkintaan

Metsäteollisuus

• Kotimainen puunkysyntä tasolle, jossa lisääntyvä metsän kasvu hyödyttää sekä hiilinielua että teollisen tuotannon tarpeita

• Pitkäikäiset puutuotteet

• Tuotteet joiden kyky korvata fossiilisia materiaaleja erittäin korkea ja tuotetun sellun kohdistaminen niihin bulkin sijaan

Metsätalouden ilmastovaikutuksia voidaan parantaa

Lapin metsät: hoidetun metsämaan nielu pohjoisessa

Suurin ylläpidettävissä oleva hakkuukertymäarvio

Toteutunut hakkuukertymä (keskimäärin v. 2016-2018)

Maakunta Runkopuu yhteensä KHK-päästöt Runkopuu yhteensä KHK-päästöt

M m3/v Mt CO2-ekv./v M m3/v Mt CO2-ekv./v

Yhteensä 80,49 -9,51 72,99 -18,84

Lappi 6,81 -5,95 4,74 -9,02

Kainuu 4,95 -0,89 3,57 -2,80

Pohjois-Pohjanmaa 8,36 0,91 6,38 -1,80

Pohjois-Karjala 7,14 -0,32 6,15 -1,24

23.1.2020 12

Suomen hiilinielu on lähinnä Lapissa Ei ole yhdentekevää mihin Lapin puu käytetään. Perinteinen ymmärrys: Lapin puu kasvaa hitaasti ja on erinomaista raaka-ainetta puutuotteille

Poimittu: Luke

Lapin metsät

• Monia tavoitteita sovitettavana ja myös sovitettu yli ajan • Saamelaisten elinkeinot • Matkailun suuri taloudellinen merkitys ja vanhojen metsien rooli • Suuret suojelualueet • Puun teollinen käyttö

• Lähtökohta kaikkien sovittamiseen hyvä, sillä kasvu voimistuu ja hiilinielu on merkittävä • Osattaisiinko Lapissa löytää hyvä tasapaino metsien käytön ohjaamiseen eri

käyttömuotojen kesken – vieläkin voisi turismi tuottaa enemmän per ha • samoin tasapaino pitkäikäisten puutuotteiden & sellun kesken