– 1 –

R I S K E I S T Ämahdollisuuksiin

Sijoittajan opas ilmastoriskien

hallintaan

WWF FINLAND INCOOPERATION WITHMANDATUM LIFE TO

PROMOTE SUSTAINABILITYOF INVESTMENTS

– 2 –

OPAS HYÖDYT

✦

K U V A A ilmaston-muutoksen

R I S K I T sijoittajan näkökulmasta

✦

K E R T O O , miksi hiiliriskin vähentäminen parantaa

S I J O I T U S S A L K U N riskienhallintaa

✦

A U T TA A sijoittajia vähentämään sijoitustensa

hiilijalanjälkeä S I J O I T U S -

TA V O I T T E E T

huomioiden

✦

K U V A A liiketoiminta-ympäristön M U U T O K S I A

ja niiden mahdollisia vaikutuksia sijoituksiin

✦

A V A A PA R I I S I N ilmastosopimuksen

ja 1,5 asteen tavoitteen V A I K U T U K S I A

✦

K E R T O O R A H A V I R T O J E N

merkityksestä vastuullisemman

liike toiminnan edistämisessä

Tämän oppaan ovat tuottaneet Mandatum Life ja WWF Suomi yhteistyössä Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran kanssa. Visuaalinen suunnittelu ja toteutus Gut Studio Oy, www.gut.fi© Mandatum Life, julkaistu 16.1.2018.

1 I L M A S T O N -

M U U T O K S E N

V A I K U T U K S E T

s . 6

2V A I K U T U K S E T

S A L K U S S A

s . 1 1

3K AT S E

T U L E V A A N

s . 2 1

S I K S I

WWF FINLAND INCOOPERATION WITHMANDATUM LIFE TO

PROMOTE SUSTAINABILITYOF INVESTMENTS

– 3 –

Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää R A H A V I R T O J E N kanavoimista vähähiilisiin

kohteisiin. Siksi S I J O I T T A J A T – kaupungeissa, kunnissa,

säätiöissä, kotitalouksissa – voivat tahtoessaan olla

tämän tarinan S A N K A R E I T A .”– l i i s a r o h w e d e r ,

p ä ä s i h t e e r i , w w F s u o m i

– 4 –

E L Ä M M E R AT K A I S E V I A H E T K I Ä ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Käytössämme oleva globaali hiili-budjetti hupenee vauhdilla ja päästöt on saatava jyrkkään las-kuun välittömästi. Tämä kutsu ilmastotalkoisiin koskee myös niitä organisaatioita, joiden rahat poikivat tuottoa sijoitussal-kuissa. Toisin sanoen tarvitsemme kaikki kannelle, jotta kään-nös saadaan aikaiseksi.

Meillä on vielä mahdollisuus vaikuttaa.WWF:n pitkän aikavälin päämääränä on varmistaa, että

sijoitussalkut ovat yhteneviä 1,5 asteen lämpötilatavoitteen kanssa, joka on myös Pariisin sopimuksen tärkeimpiä po-liittisia saavutuksia. Lisäksi ilmastosopimukseen on kirjattu ta voite sovittaa rahoitusvirrat kohti vähähiilistä ja ilmasto-kestävää kehitystä. Ei enää riitä, että sijoittaja toimii vastuul-lisesti vain kilpailijoihinsa verrattuna, vaan kaiken sijoitustoi-minnan tulee olla linjassa Pariisin sopimuksen tavoitteiden kanssa. Tämä on ainoa tapa uudistaa energiasektori ja muut

hiili- intensiivisen talouden sektorit perinpohjaisesti seu-raavan 15 vuoden aikana. Mikäli haaskaamme lähivuosien tar joaman aikaikkunan, meillä ei ole enää realistisia mahdolli-suuksia saavuttaa Pariisin sopimuksen tavoitteita.

Siksi jokaisen sijoittajan on aiheellista läpivalaista oma sijoitussalkkunsa. Fossiilisiin energiamuotoihin ei ole enää mahdollista investoida, jotta emme lukkiudu saastuttavaan teknologiaan. Sen alasajo saattaa olla myöhemmin hyvin kal-lista tai mahdotonta. Jotta voimme ratkaista aikamme pahim-mat ympäristökriisit, valtavien pääomavirtojen täytyy kääntyä kohti kestäviä ja vähähiilisiä sektoreita.

Olennaista on, että vastuullisuus integroituu kaikkeen sijoi-tustoimintaan. Mutta tämän ei tarvitse tarkoittaa, että joutui-simme tinkimään tuotosta. Monet edellä kävijäyritykset vihreillä sektoreilla ovat todistaneet olevansa erittäin kilpailukykyisiä. Tästä menestyksestä voivat hyötyä myös sijoitussalkut. – L i i s a R o h w e d e R , p ä ä s i h t e e R i , w w F s u o m i

Sijoitussalkkusi voi jouduttaa välttämätöntä energiamurrosta. Silti tuotosta ei tarvitse tinkiä.

Ratkaisu on rahavirroissa

Kuv

a ©

Aki

-Pek

ka S

inik

oski

/ W

WF

Ilmaston-

muutoksen

vaikutukset

– 5 –

Ilmaston-

muutoksen

vaikutukset

– 6 –

1M I K Ä L I I L M A S T O N M U U T O K S E E N E I P U U T U TA , toi-mettomuuden hinta voi olla erittäin korkea – ja se ulottuu si-joitussalkkuihin asti. Ilmastonmuutoksen kustannukset ovat välittömiä. Tulvat, myrskyt, metsätuhot ja kuivuus vaikuttavat negatiivisesti yhteiskuntaan ja yritysten toi-mintaympäristöön. Yritysten kilpailuasetel-mat muuttuvat. Kustannukset voivat nousta niin korkeiksi, että yhteiskunnan nykyiset taloudelliset keinot niihin varautumiseen ovat riittämättömiä. Tämän lisäksi ilmaston lämpenemisellä voi olla epäsuoria vaikutuk-sia, jotka näkyvät esimerkiksi hitaana talous-kasvuna ja omaisuuserien yleisenä arvonlas-kuna1.

Äärisääilmiöiden aiheuttamat taloudelli-set tappiot ovat mittavia. Talouskasvu laskee jopa 10–15 prosenttia tapahtumakuukautena maissa, joissa on kärsitty äärimmäisistä sääilmiöistä, ja säilyy matalampana vie-lä vuosi tapahtuman jälkeen.2

Ilmastonmuutoksen jättäminen sijoitussalkkujen riski-

analyysien ulkopuolelle kyseenalaistaa varainhoidon vastuulli-suuden ja huolellisuuden niin sijoittajan riskien hallinnan kuin kestävän kehityksenkin näkökulmasta.

Ilmastonmuutoksen torjunnalla on materiaalisten tappioi-den lisäksi oleellinen vaikutus sijoitussalkkui-hin, mitä kutsutaan yleisimmin termillä ”tran-sitioriski”3. Jotta ilmaston lämpeneminen pystytään pitämään Pariisin ilmastosopimuk-sen mukaisesti alle 2 asteessa, Kansainvälisen energia järjestö IEA:n arvioiden mukaan tarvi-taan jopa 75 tuhatta miljardia Yhdysvaltain dol-laria investointeja muun muassa uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen4. Tämä vastaa yli 11-kertaisesti koko maailman vuo-sittaista terveydenhuoltobudjettia5. Pariisin sopimukseen 2 asteen oheen kirjattu tiukem-

pi lämpötilannousu tavoite, 1,5 astetta, vaatii tätäkin tiukemmat päästövähennystoimenpiteet.

Se, miten tämä pääoma tullaan investoimaan, avaa toisaalta mahdollisuuksia – ja sulkee toisia.

1.1Kustannusten kasvu

iso riski maailmantaloudelle

I L M A S T O R I S K I TA PA H T U M I S S A S E L K E Ä K A S V U T R E N D I 1 9 8 0 – 2 0 1 6– M Y Ö S V U O D E S TA 2 0 1 7 M U O D O S T U I

K A L L E I N K O S K A A N ” 6

800

700

600

500

400

300

200

100

0

1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2016

Geofysikaaliset tapahtumatMaanjäristykset, tsunamit,tulivuorten toiminta

Hydrologiset tapahtumatTulvat, maanvyörymät

Ilmastolliset tapahtumatÄärimmäiset lämpötilat, kuivuus, tulipalot

Meteorologiset tapahtumatTrooppiset myrskyt, ekstra -trooppiset myrskyt, pysty-virtausmyrskyt, paikalliset myrskyt

Uusiutuvaan energiaan

tarvitaan jätti­investointeja.

1 –

ww

w.e

iupe

rspe

ctiv

es.e

cono

mis

t.co

m/s

ites

/def

ault

/file

s/Th

e%20

cost

%20

of%

20in

acti

on_0

.pdf

2 –

htt

ps:/

/ww

w.b

lack

rock

.com

/cor

pora

te/e

n-us

/lit

erat

ure/

whi

tepa

per/

bii-

clim

ate-

chan

ge-2

016-

inte

rnat

iona

l.pd

f3

– h

ttp:

//w

ww

.ban

kofe

ngla

nd.c

o.uk

/pra

/Doc

umen

ts/s

uper

visi

on/a

ctiv

itie

s/pr

adef

ra09

15.p

df

Taulukon lähde: Sitra ja Munic RE https://www.munichre.com/site/touch-pub-lications/get/documents_E-271800065/mr/

assetpool.shared/Documents/5_Touch/_Publications/TOPICS_GEO_2016-en.pdf

– 7 –

200%Ilmastoriski-tapahtumien määrän kasvu vuosina 1980–2015:

4 –

http

s://

ww

w.i

ea.o

rg/p

ublic

atio

ns/f

reep

ublic

atio

ns/p

ublic

atio

n/W

orld

Ener

gyO

utlo

ok20

16Ex

ecut

iveS

umm

aryE

nglis

h.pd

f5

–ht

tp:/

/ww

w.w

ho.i

nt/h

ealt

h-ac

coun

ts/d

ocum

enta

tion

/atl

as.p

df&

sa=

D&

ust=

1515

0770

5979

4000

&us

g=AF

QjC

NG

9fC0

i5

6 –

Reu

ters

4.1

.201

8 ht

tps:

//w

ww

.reu

ters

.com

/art

icle

/us-

disa

ster

-ins

uran

ce/i

nsur

ers-

to-p

ay-o

ut-r

ecor

d-13

5-bi

llion

-for

-20

17-a

fter

-hur

rica

nes-

idU

SKB

N1E

T0ZT

– 8 –

1Y H T I Ö I D E N L I I K E T O I M I N TA O N R I I P P U V A I N E N saata-villa olevista resursseista sekä ympäristöstä, jossa ne toimivat. Yrityksen tehokkuus resurssien ja energian käytössä näkyy suoraan säästöinä. Ekosysteemien toimintakyky ja luonnon-varat ovat talouden toimivuuden kannalta kriittisiä. Ilman va-kaata ilmastoa ja toimivia ekosysteemejä ei ole varmuutta ruoan ja muiden perus-tarpeiden ja -raaka-aineiden saannista.

Esimerkiksi veden saatavuus ja vil­jelyolosuhteet vaikuttavat yritysten toi-mintaympäristöön maailmanlaajuisesti. Veden saatavuus on monelle yritykselle itsestäänselvyys nyt, mutta ei enää ilmas-ton muuttuessa radikaalisti. Esimerkiksi moni kansalliset juomayhtiöt ovat joutu-neet sulkemaan tehtaita Intiassa kuivuu-den yllättäessä. Monilla yhtiöillä onkin taloudellinen paine ja kannustin veden-saannin turvaamiseksi.

Liiketoimintaympäristöön vaikuttaa oleellisesti myös teknologisten inno­vaatioiden muutos nopeus. Sähköi-nen liikenne ja akkuteknologia ovat ke-hittyneet nopeasti ja ajaneet autoteollisuuden kohtaamaan energiamurroksen ja teknologisen kehityksen vaikutukset. Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n arvion mukaan vuoteen 2025 mennessä liikenteessä on 40–70 miljoonaa sähköautoa7.

Yritykset voivat hyötyä ilmastonmuutoksen torjun­ta toimista kehittämällä puhdasta teknologiaa hyödyntääk-seen uusiutuvia energiamuotoja, veden puhdista mista tai

1.2 Liiketoiminta

muuttuu ja kehittyy

Kiertotalous voisi tuoda vuosittain Suomen

talouteen 2–3 miljardia

euroa.

edistääkseen kiertotaloutta ja jätteiden kierrättämistä. Muutos ei rajoitu vain tehokkuusparannuksiin ja uuden teknologioiden käyttöönottoon, jos tavoitteena on yhteiskuntien ja talouksien muokkaaminen maapallon kantokykyyn sopiviksi.

Yrityksiin vaikuttaa myös kuluttajien ostokäyttäy­tymisen ja arvomaailman muutos. Pyr-kimykset ilmastonmuutoksen hillitsemi-seksi aset tavat yrityksille painetta vähentää kasvihuone kaasupäästöjä mutta myös kiinnittää enemmän huomiota raaka-aineiden käyttöön ja resurssi tehokkuuteen. Tämä muutos vie kohti kiertotaloutta, missä kulutus perustuu omista-misen sijasta palveluiden käyttämiseen tai uusio-materiaalien käyttöön. Materiaaleja ei tuotteiden elinkaaren lopuksi hukata, vaan niistä uudelleen-valmistetaan tuotteita, ja materiaaleihin sitou-tunut arvo säilyy huomattavasti nykyistä pidem-pään. Vuoteen 2030 mennessä kiertotalouden arvonlisä Suomen kansantalouteen voisi olla vä-hintään 2–3 miljardia euroa vuosittain, ja EU-ta-solla kokonaisuudessaan 1800 miljardia euroa8–9.

On tärkeää, että yritykset kertovat toimin-taympäristöönsä kohdistuvista muutospaineista

sekä teknologisen kehityksen vaikutuksesta niiden liiketoi-mintaan. Yhtiöiden velvollisuus mitata ja raportoida päästöjään kasvaa ja niiden on huo mioitava strategiassaan ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sen aiheuttamat riskit. Kun raportointi kehittyy, paranevat myös sijoittajien mah-dollisuudet tehdä perusteltuja sijoituspäätöksiä ilmastoriskit huomioiden.

”Välttääksemme ilmastonmuutoksen pahimmat vaikutukset

ja saavuttaaksemme Pariisin sopimuksen tavoitteet, meidän

on radikaalisti leikattava päästöjä. Energiantuotannon ja

liikenteen on muututtava päästöttömäksi ja resurssi tehokkuutta

on parannettava. Kiertotalous7, 8 tarjoaa merkittävän potentiaalin

päästöjen vähentämiseksi ja toisaalta uuden liiketoiminnan

kehittämiseksi.” –Mari Pantsar, johtaja, Sitra 7 -

ww

w.i

ea.o

rg/p

ublic

atio

ns/f

reep

ublic

atio

ns/p

ublic

atio

n/G

loba

lEVO

utlo

ok20

17.p

df8

& 9

– S

itra

: Ki

erto

talo

uden

mah

dolli

suud

et S

uom

elle

(20

14)

ja R

avin

teid

en

kier

ron

talo

udel

linen

arv

o ja

mah

dolli

suud

et S

uom

elle

(20

15).

10 –

htt

ps:/

/ww

w.s

uom

enpa

nkki

.fi/fi

/med

ia-j

a-ju

lkai

sut/

tied

otte

et/2

016/

ilmas

tonm

uuto

ksel

la- k

ytko

ksia

-m

yos-

raho

itus

vaka

utee

n/

– 9 –

11.3Fossiilinen

energia onsijoitusriski

M Y Ö S S U O M A L A I S T E N S I J O I T TA J I E N tulisi ottaa huomioon ilmastonmuutoksen ja edessä olevan ener gia m ur-roksen riskit ja mahdollisuudet 10. Muutos saattaa näkyä mark-kinoilla hyvinkin nopeasti, minkä takia sijoitussalkun muok-kaaminen ja ilmastoriskin huomioiminen kannattaa tehdä etupainotteisesti. Markkinamuutos vaikuttaa negatiivisesti etenkin fossiilisiin polttoaineisiin perustuviin omaisuuseriin. Tähän viittaa muun muassa termi stranded assets eli arvonsa kadottava varallisuus 11.

Energiamurros ei rajoitu vai energiatoimialaan, vaan sen vaikutukset ovat konkreettisia läpi talouden. Tämän johdosta toimialojen sisällä on jatkossa sekä voittajia että häviäjiä.

Muutoksen ajureina saattavat toimia myös muut tekijät, kuten muutokset lainsäädännössä ja maineriskit.

”Vaikka olisi vain yhden prosentin

mahdollisuus, että planeettamme on

matkalla kohti valtavaa tuhoa, niin

toimettomuus on tyhmänrohkeaa.

Kutsukaamme tätä Nooan laiksi: mikäli

arkki on olennainen selviytyäksemme,

niin sen rakentaminen täytyy aloittaa

tänään, vaikka taivas näyttäisikin

pilvettömältä.” –Warren Buffett, suursijoittaja

H U O M A A   M A H D O L L I S U U D E T

Ilmastonmuutos tuo mukanaan myös mahdollisuuksia. Maailman johtavan rahastokonsulttiyhtiö Mercer Investments mallinsi, mitä sijoittajan pitää tehdä nyt, jos haluaa pärjätä eri ilmasto-skenaarioissa. Tutkimuksen päälöydöksiä oli, että hiiliriskin vä-hentäminen ja kestävämmän liiketoiminnan suosiminen tuottavat sijoittajalle no regrets -lopputuloksen, jossa näin toimien menestyy ilmastonmuutoksen skenaariosta riippumatta12.

11–

O

ECD

(20

15),

Div

estm

ent

and

Str

ande

d As

sets

in

the

Low

-car

bon

Tran

siti

on “

arvo

nsa

kado

ttav

a va

ralli

suus

”12

– M

erce

r In

vest

ing

in a

Tim

e of

Clim

ate

Chan

ge

http

s://

ww

w.m

erce

r.co

m/o

ur-t

hink

ing/

inve

stin

g-in

-a-t

ime-

of- c

limat

e-ch

ange

.htm

l

– 1 0 –

11.4Sääntely

ja sopimukset lisääntyvät

S I J O I T TA J A N T U L I S I V A R A U T U A J O nyt ilmaston-muutoksesta johtuviin lainsäädännöllisiin muutoksiin. Muun muassa Pariisin ilmastosopimus asettaa kansainvälisen ta-voitetilan ilmastonmuutoksen hidastamiselle. Tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin ra-jattua 1,5 asteeseen. Tämän lisäksi sopimuk-sessa on kirjattu tavoitteeksi, että rahavirto-jen tulee olla yhteensopivia vähähiilisen ja kestävän kehityksen kanssa. Ilmastonmuu-toksen torjuntaan on siis sitouduttu kansain-välisesti.

Myös eurooppalainen sääntely ennakoi ja reagoi ilmastonmuutoksen torjunnan kii-reellisyyteen. EU­komissio on perustanut kestävän rahoituksen asiantuntijaryh­män syksyllä 2016. Sen tarkoituksena on laatia suosituksia ja kehittää eurooppalaista kestävää sijoittamista osana pääomamarkkinaunionia.

Samansuuntaiset kehityskulut näkyvät myös maailmal-la. G­20­maat antoivat Financial Stability Boardille (rahoitusmarkkinoiden vakautta edistävä toimielin) man­daatin ottaa tarkasteluun ilmastonmuutoksesta aiheutuvia vakausriskejä. Englannin keskuspankin pääjohtaja ja FSB:n puheenjohtaja, Englannin keskuspankin pääjohtaja Mark

”Mikäli edelleen investoit

korkean hiilen kohteisiin,

niin olen pahoillani, menetät

rahasi.” –Christiana Figueres, diplomaatti, YK:n

ilmastosihteeristön entinen

pääjohtaja

Carney kokosi Pariisin ilmastokokouksen aikana työryhmän (Task Force on Climate-related Financial Disclosures) kehit-tämään New Yorkin entisen pormestarin Michael Bloom-bergin johdolla vapaaehtoisen viitekehyksen hiili riskien selvittämiseksi ja raportoimiseksi. Tavoitteena on, että si-joittajat pystyisivät paremmin arvioimaan sijoitusportfolionsa

hiiliriskiä. Yksi keskeisimmistä suosituksista on ollut eri lämpenemis skenaarioiden huomi-oiminen liiketoimintaympäristössä13. Muuta-mat valtiot ovat jo julkisesti tukeneet suositus-ten toimeenpanoa.Ranska on profiloitunut edelläkävijämaaksi innovatiivisen lainsäädännön kautta, jonka asettamaa esimerkkiä saatetaan seurata ennen pitkää myös muissa maissa. Ranskan lainsää-däntöön on vuoden 2016 alussa kirjattu artikla 173 (Loi sur la Transition Énergétique pour la Croissance Verte) velvoittaa varainhoi­tajia, institutionaalisia sijoittajia ja lis­

tattuja pörssiyhtiöitä raportoimaan hiiliriskinsä. Laki kattaa kaikki omaisuuslajit.

Kaiken kaikkiaan on syytä olettaa, että regulaatioympä-ristö tiukkenee entisestään. Ympäristölainsäädäntö ympäri maailmaa lisääntyy jatkuvasti maiden pyrkiessä saavuttamaan Pariisin sopimuksen tavoitteet.

”Siirtymistä fossiilisesta

energiasta kohti puhtaita

energinalähteitä, kuten

tuulta ja aurinkoa, ei voi

välttää.”

–Elon Musk, toimitus-

johtaja, Tesla Motors

Ranskan esimerkkiä

innovatiivisena lainsäätäjänä

seurataan.

13 -

ww

w.g

over

nmen

t.se

/pre

ss-r

elea

ses/

2017

/12/

fran

ce-a

nd-s

we-

den-

step

-up-

thei

r-co

llabo

rati

on-o

n-gr

een-

fina

nce-

to-b

oost

-the

-tra

nsit

ion-

to-

war

ds-l

ow-c

arbo

n-an

d-cl

imat

e-re

silie

nt-e

cono

mie

s/

Vaikutukset

salkussa

– 1 1 –

Vaikutukset

salkussa

– 1 2 –

baIlmastonmuutos

vaikuttaa sijoittajaan kahdella tavalla:

Kustannukset lisääntyvät

Y R I T Y S J O U T U U M A K S A M A A N käyttämistään raaka-aineista ja tuottamistaan

hiili dioksidipäästöistä hintaa, joka on nousupai-neessa. Kun sijoittajat näkevät vastuuttomuuden liiketoimintariskinä, se heijastuu myös yrityksen

rahoitusmahdollisuuksiin eli vaadittava riskipree-mio nousee. Sanktiot ja maineriskit nostavat myös

rahoituksen kustannustasoa. Yritysten liiketoiminta aiheuttaa päästöjä ja vaatii resursseja. Toisaalta

vastuullinen liiketoiminta voi parantaa mainetta ja liiketoiminnan houkuttelevuutta asiakkaiden, työntekijöiden ja omistajien näkökulmasta. Hiili-dioksidipäästöjen liiketoimintariskit ja päästöjen

hinnan nousu koskevat jatkossa kaikkia valmistavan teollisuuden yrityksiä, ja siksi myös sijoittajan on

otettava se huomioon sijoituspäätöksissään.

Kasvukyky ja ostokäyttäytymisen muutos huomioitava

K E S TÄ M ÄT Ö N K A S V U M A L L I

heikentää liiketoiminnan näkymiä. Jos liiketoiminta ei ole kestävällä pohjal-

la, sijoittajalle pitäisi herätä epäilys yrityksen kyvystä toimia kannattavasti ja kasvaa pitkällä tähtäimellä. Kestämä-tön kasvumalli vaikuttaa kykyyn luoda

omistaja arvoa ja kassavirtaa ja lisää yrityksen toimintaan kohdistuvia riskejä. Yrityksiin kohdistuu sidosryhmäpainei-ta, joista voimallisimpia ovat kuluttajan

käyttäytymisen muutos ja hyvän mai-neen merkitys liiketoiminnan kasvussa.

Sijoittajalle ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautuminen on järkevää riskienhallintaa, paremman tuotto–riski-suhteen saavuttamista ja epävarmuuden poistamista.

– 1 3 –

22.1

Huomioi nämä sijoitusriskit

1 2 3Olennaiset

liiketoiminnan

arvonmuutokset

Arvonsa kadottava

varallisuus,

”stranded assets”

Epävarmuus

VAIKUTUKSET S IJOITUS-SALKKUUN

AINEELLISET TEKNOLOGISET YHTEIS-

KUNNALLISETLAIN SÄÄ-

DÄN NÖLLISET

Äärisääilmiöiden

esiintymis-

tiheyden kasvu

maailmanlaajuisesti

Lämpimään

säähän liittyvät

lisääntyneet haitat ja

merenpinnan nousu

Savupiippu -

teollisuuden

kilpailukyvyn

heikentyminen

Teknologiseen

kehitykseen

liittyvä lyhyt-

näköisyys

Sanktioiden

ja/tai verojen

kustannus-

vaikutukset

Suhteelliset

kilpailu-

kyky-

vaikutukset

Ilmaston-

muutoksen

vaikutukset

käyttäytymiseen

Sijoittajien

sitoutuminen

päästöjen

vähentämiseen

MAINERISKIT

Kulutus-

käyttäytymisen

muutos

Pitkäjä nteinen

omistaja-arvo

– 1 4 –

2Y H T I Ö N M A R K K I N A - A R V O on riippuvainen paljon muus-takin kuin siitä, mitä tuloslaskelmasta ja taseesta on luettavissa – tulevaisuuden kassavirrat määrittelevät pääasiallisesti yhtiön nykyarvoa. Siksi päästöjään hillitsevät yritykset ovat paremmin valmiita kohtaamaan tulevaisuuden ilmastohaasteet ja niiden aiheuttamat liiketoimintaympäristön muutokset. Esimerkiksi puhtaampaan energiaan varhaisemmin siirtyvät yritykset ovat paremmin varautuneita muutokseen. Se, mikä on nyt kalliim-paa, on todennäköisesti pidemmällä aikavälillä kannattavaa.

Kun sijoittajat näkevät yrityksen toiminnassa kestämättö-mästä liiketoimintamallista aiheutuvia riskejä tai kustannus-ten nousua, vastineeksi vaaditaan korkeampaa riskipreemiota. Tämä puolestaan heijastuu yrityksen rahoitusmahdollisuuk-siin ja -kustannuksiin. Viime kädessä vastuullisuudessa on

2.2Alansa

edelläkävijätetulyöntiasemassa

kyse laadun mittareista ja siitä, että sijoittaja tietää, miten yri-tyksen tulos syntyy. Vastuullinen toiminta kertoo, miten yritys on taloudellisen menestyksensä luonut ja auttaa arvioimaan, mikä yrityksen tuloksenteko kyky on tulevaisuudessa.

Rahoituksen saamiseen vaikuttaa myös yrityksen pääsy suuriin osakeindekseihin. Osakeindeksejä perustetaan yhä enemmän myös vastuullisuuden lähtökohdista*. Yrityksen kannalta on tärkeää, että vastuullisuus on huomioitu sen lii-ketoiminnassa ja raportoinnissa, jos näissä indekseissä haluaa olla mukana. Indeksiin pääseminen on yrityksen etu, sillä se helpottaa rahoituksen saamista ja alentaa siihen liittyviä kus-tannuksia. Se luo myös kannustimen yrityksille, jotka eivät vielä ole kyenneet valjastamaan vastuullisuutta ja resurssite-hokkuutta osaksi liiketoimintamalliaan.

Älä tingi tuotosta. Pienemmän hiilijalanjäljen yhtiöihin sijoittava MSCI World Low Carbon Leaders on ylittänyt emoindeksinsä MSCI Worldin tuoton noin 5 prosenttiyksiköllä.

– 1 5 –

2

!

2.3Ilmastonmuutosta

ja vastuullista sijoittamista huomioivat

sijoitusstrategiat

P O I S S U L K E M I N E N

Sijoittaja voi sulkea salkustaan pois yhtiöt,

joissa yritysvastuu ei toteudu hyväksyttävällä

tasolla (esimerkiksi vastuul-lista sijoittamista koskevissa

kansainvälisissä sopimuk-sissa kielletyt aseet, tupakka tai pornografia) tai toimialat,

jotka eivät ole riski-tuot-tosuhteeltaan mielekkäitä

(esimerkiksi hiilivoima).

PA R H A I D E N

S U O S I M I N E N

Sijoittaja voi salkussaan painottaa niitä yhtiöitä tai toimialoja, joiden vastuul-

lisuusluokitus on toimi-alansa paras. Suosiminen

on vaikutusvaltaa, sillä ohjaamalla sijoitusvaral-lisuutta vastuullisempiin

yrityksiin parannetaan näiden yritysten menestymi-sen edellytyksiä. Vastaavasti toimialojensa huonoimmat kokevat painetta parantaa

toimintamallejaan.

I N V E S T O I N T I

K O H T E I S I I N ,

jotka edistävät suoraan positiivista kehitystä:

esimerkiksi uusiutuvaa energiaa tai muuta ympäris-töä hyödyttävää liiketoimin-taa sekä ympäristöasioiden

ja kestävän kehityksen huomiointia taloudellisessa

päätöksenteossa.

V A I K U T TA M I N E N

O M I S T U K S I I N ,

jotka ovat jo salkussa. Varsinkin suurilla sijoittajil-

la on vaikutusvaltaa. Insti-tutionaaliset sijoittajat ovat vastuullisen sijoittamisen

yleistymisen voimakkaimpia ajureita. Vaikutusta edistää myös sijoittajien verkostoi-tuminen, eli vaikutusvallan

keskittäminen suurem-malle määrälle sijoitus-

varallisuutta.

a b c d

Sijoittajaverkostoissa yhdessä sovitut toimintamallit skaalautuvat nopeammin käytäntöön. Sijoittajat liittyvät verkostoihin tyypillisimmin sitoumuksilla. Suurin sijoittajaverkosto on YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet,

jonka piirissä on jo yli 60 tuhatta miljardia dollaria, noin puolet maailman institutionaalisesta sijoitusrahamäärästä.

S O P I V A N S I J O I T U S S T R AT E G I A N V A L I T S E M I N E N ja salkun hiiliriskin vähentäminen edellyttävät omien sijoitus-tavoitteiden läpikäyntiä. Esimerkiksi yksittäisen toimialan poissulkeminen on nopein tapa madaltaa salkun hiiliriskejä. Toisaalta kokonaisten toimialojen poissulkeminen on ongel-mallista hajauttamisen näkökulmasta ja voi olennaisesti vai-kuttaa salkun tuotto-odotukseen ja riskiprofiiliin.

Sijoittajan omat arvot tai sijoituspolitiikka ovat keskeinen ohjenuora, joilla ohjataan sijoituspäätöksiä. Tällöin toimialan

poissulkeminen on oleellinen osa keinovalikoimaa. Esimer-kiksi ympäristösäätiöille on tärkeä olla tietoinen sijoitustensa ympäristökuormasta. Toiminnan tavoitteet ja rajaukset on hyvä merkitä myös sijoituspolitiikkaan, mikä monelta institu-tionaaliselta sijoittajalta löytyykin.

Markkinoilla on tarjolla tuotteita, jotka ovat osoittaneet saavuttaneensa yleisindeksin kanssa vastaavan tuoton huo-mattavasti pienemmällä hiilidioksidimäärällä. Ilmastoriskien huomioiminen ei siis tarkoita tuotoista luopumista.

Näin valitset sopivan strategian

– 1 6 –

Selvitä SIJOITUSSUUNNITELMA ja miten

vastuullisuusasiat on huomioitu

Käy sijoitustavoitteet sekä ARVOKESKUSTELU

läpi kaikkien sidosryhmien kanssa

Hyödynnä YHTEISTYÖKUMPPANIT

tiedonkeruussa

Valitse SIJOITUSSTRATEGIA ja aseta tavoitteet

PYSY SIJOITUSSUUNNITELMASSA

SEURAA JA MITTAA kehitystä suhteessa

asetettuun tavoitteeseen

PÄIVITÄ sijoitussuunnitelma

säännöllisin väliajoin

!ILMASTORISKIN HUOMIOIMINEN OMASSA

SIJOITUSSALKUSSA

– 1 7 –

Tavoitteeena vähintään sama tuotto puolet pienemmällä hiilijalanjäljellä.

Yleinen maailman osakeindeksi MSCI World on emoindeksi MSCI World Low Carbon Leaders- indeksille. Low Carbon Leaders -indeksi leikkaa 50 prosenttia emoindeksinsä hiili jalanjäljestä seuraten emo indeksinsä tuottokehitystä.

TUOTTOVERTAILUSSA MSCI WORLD JA MSCI WORLD LOW CARBON LEADERS

(USD NOV 2010–DEC 2017)

Omaisuuslajien analysoinnissa

on eroja

I LMASTORISK IEN ARV IO INN IN tekeminen on hel-

pottunut erityisesti osakkeiden ja yrityslainojen

kohdalla. Molemmissa arvioidaan yrityksen liike-

toimintamallia. Kuten edellä on kuvattu, käytössä

on myös sijoitusinstrumentteja, joissa arviointi on

tehty valmiiksi.

Vaihtoehtoisia sijoituksia ovat muun muassa

pääoma sijoitukset, kiinteistösijoitukset (toimi tilat,

asunnot, tontit), erilaiset lainasijoitukset sekä

infrastruktuurisijoitukset (kuten sähkö- ja tiever-

kot). Rajallisempi läpinäkyvyys asettaa haasteita

analyysille. Siksi vaihtoehtoisissa sijoituksissa ar-

viointi vaatii usein tapauskohtaisempaa harkintaa.

Kiinteistösijoittamisessa ilmastoriskien arviointiin

liittyy oleellisesti, miten materiaalia käytetään

raken nusvaiheessa, miten jätteitä kierrätetään,

onko suosittu energiatehokkuutta ja tehty tehok-

kaita lämmitysratkaisuja.

Parhaiten tietoa on saatavilla osakeomistusten

arvioimiseksi, mutta myös joukkovelkakirjalainojen

ja vaihtoehtoisten sijoitusten osalta saatavilla ole-

van tiedon ja arviointien määrä on kasvussa.

MSCI World Low Carbon Leaders

Nov 10

50

100

200

Jul 11 Feb 12

MSCI World

Sep 12 Apr 13 Nov 13 Jun 14 Jan 15 Aug 15 Mar 16 Oct 16 May 17 Dec 17

216,77

211,92

– 1 8 –

22.4

Vaikutusten arviointi ja mittaus

yhä tärkeämpää

K U N T I E T O I S U U S ilmastonmuutoksen taloudelli sista ris-keistä on lisääntynyt, sijoitusten ilmastovaikutusten mittaami-nen on noussut keskeiseen asemaan. Tätä ovat tukeneet edellä kuvatut trendit mutta myös yritysten ilmasto- ja ympäristövai-kutuksista saatavilla olevan tiedon määrän ja laadun parantu-minen.

Tiedon määrän kasvu on helpottanut esimerkiksi ilmasto-riskien selvittämisen kustannuksia ja parantanut tulosten

vertailtavuutta. Käytössä olevan tiedon laajapohjaistuminen tulee entisestään lisääntymään tulevina vuosina ja tarjoamaan uusia mahdollisuuksia. Yritysten liiketoiminnan kestävyys-luokituksia tekevien toimijoiden kirjo kasvaa, mikä parantaa vastuullisuusinformaation saatavuutta ja helpottaa siihen liittyvää selvityspainetta. Yhä useammat varainhoitotalot jul-kistavat sijoituskohteidensa hiilijalanjälkeä edes auttaakseen perusteltujen sijoituspäätösten tekemistä.

– 1 9 –

2Näin arvioit sijoitusten ilmasto-

vaikutukset ja ­riskit

MITÄArvio sijoitusten

hiilijalanjäljen koosta

seuraavilla mittareilla:

• Kokonaispäästöt

(Suorat, epäsuorat ja

välilliset CO2-päästöt;

tCO2)

• Suhteellinen

hiilijalanjälki

(kasvihuone-

päästöt suhteessa

markkina-arvoon

tCO2/€)

• Hiili-intensiteetti

(Kokonaispäästöt suh-

teessa liikevaihtoon

tCO2/€)

MIKSIAuttaa arvi oimaan

sijoitusten ilmasto-

vaikutuksia. Luo pohjaa

sijoitusten ilmastorisk-

ien arvioinnille.

MITÄArvio siitä, kuinka

suuret fossiilisten

polttoaineiden varan-

not omistusyhtiöllä on,

ja mikä on sijoittajan

laskennallinen osuus

niistä.

MIKSIAntaa tilannekuvan

salkkuyhtiöiden fos-

siilisten polttoainei-

den varannoista ja

mahdollistaa analyysiin

siitä, mitkä olisivat

taloudelliset seuraukset

jos näiden arvo laski-

si eri skenaarioiden

mukaisesti. Vastaavalla

tavalla voidaan arvioida

muuta arvonsa kadot-

tavaa varallisuutta

(stranded assets).

MITÄ Arvio siitä, kuinka suuri

osa portfolion omistuk-

sista suuntautuu liike-

toimintoihin, joilla on

ympäristönäkökulmasta

positiivisia tai negatiivi-

sia vaikutuksia ("green/

brown metrics").

MIKSIAntaa kuvaa salkku-

yhtiöiden liiketoiminnan

painotuksista vähä- ja

korkeapäästöisten toi-

mintojen välillä esimer-

kiksi energiasektorilla.

Näitä tietoja sijoittaja

voi verrata omaan

sijoituspolitiikkaansa

ja -tavoitteisiinsa,

sekä yleisesti näke-

mykseensä ilmasto- ja

ympäristöpositiivisten ja

-negatiivisten yhtiöiden

kehitysnäkymistä.

MITÄArvio sijoitusten

alle kahden asteen

lämpenemis tavoitteiden

mukai suudesta, missä

sijoituksia verrataan

sektoreittain alle kah-

den asteen mukaisiin

skenaarioihin.

MIKSIKertoo, ovatko

sijoitukset alle kahden

asteen lämpenemis-

tavoitteiden mukaisia.

Auttaa hahmottamaan

sijoitusten ilmasto- ja

ympäristövaikutuksia

sekä liiketoiminnan

eri aloihin kohdistu-

via riskejä suhteessa

alle kahden asteen

skenaarioihin, mut-

ta myös siirtymästä

aiheutuvia riskejä.

MINKÄ KOKOINEN HIILIJALANJÄLKI ON?

KUINKA SUURET FOSSIILISTEN POLTTO-AINEIDEN VARANNOT

OVAT?

KUINKA VÄHÄ- JA KORKEA PÄÄSTÖISET

SIJOITUKSET JAKAUTUVAT?

TOTEUTUVATKO ALLE KAHDEN ASTEEN LÄMPENEMIS-TAVOITTEET?

– 2 0 –

Määritä hiilijalanjälki

Y K S I TA PA Y M M Ä R TÄ Ä sijoitusten ilmastovaikutuksia on määrittää sijoitusten hiilijalanjälki.

Sijoittajan näkökulmasta sijoituskohteiden päästöjen ar-vioinnissa käytetään yleisimmin kolmea mittaria: sijoitus-portfolion kokonaispäästöjä, suhteellista hiilijalanjälkeä ja hiili-intensiteettiä. Portfolion kokonaispäästöt kuvaavat yhteenlaskettuna sijoittajan omistusosuuteen perustuvaa las-kennallista osuutta kunkin sijoituskohteen kokonaispäästöis-tä, kun taas suhteellinen hiilijalanjälki ilmaisee sijoitusten kasvihuonekaasupäästöt suhteutettuna sijoitusomaisuuteen. Tästä mittarista yleinen variaa tio on suhteuttaa sijoitusten kasvihuonekaasupäästöt esimerkiksi miljoonaan sijoitettuun euroon. Kolmas mittari, sijoitusten hiili­intensiteetti, vas-taavasti suhteuttaa salkkuyhtiöiden päästöt niiden liikevaih-toon, kuvaten salkkuyhtiöiden liike toiminnan yhteenlaskettua päästöintensiivisyyttä.

Näiden mittareiden avulla sijoittaja voi ar-vioida sijoituskohteiden yksittäisiä ja yhteen-laskettuja ilmastovaikutuksia ja liiketoiminnan päästöintensiivisyyttä. Tämä luo pohjaa sijoi-tusten riskien arvioinnille esimerkiksi kasvi-huonekaasupäästöihin liittyvän regulaation tiukentumisen tai kustannusten nousun näkö-kulmasta.

Huomioitavaa kuitenkin on, että yritysten hiilidioksidipäästöt vaihtelevat voimakkaasti eri toimialojen välillä. Tästä syystä hiilijalan-jälkilaskennan tulosten tulkinnassa kannattaa kiinnittää huomiota yritysten hiili-intensiteetin vertailuun enemmän toimialojen sisällä kuin niiden välillä.

Katso myös tulevaisuuteen

Hiilijalanjäljen arviointi on aina tilanne kuva, joka perustuu menneisyyden raportoituun dataan. Tämä ei vastaa siihen, onko salkku Pariisin ilmastosopimuksen mukainen. Siksi on syytä kiinnittää huomiota myös yritysten tulevaisuuden suun-nitelmiin ja siihen, onko ilmastonmuutokseen ja päästöjen vä-hentämiseen kiinnitetty liiketoimintastrategiassa huomiota. Näin sijoituskohteen arviointiin tulee kokonaisvaltaisempi näkökulma.

Arvioi toteutuuko alle kahden asteen lämpenemistavoiteJotta saataisiin tulevaisuuteen katsova tilannekuva, joka vas-taa paremmin Pariisin ilmastosopimuksen asettamaan tavoi-tetasoa, löytyy myös vaihtoehtoisia metodologioita. Näitä me-

todologioita on tarjolla yrityksille (Science Based Targets) ja sijoittajille (Sustainable Energy Investment Metrics). Niiden avulla voi laskea, kuinka hyvin yrityksen liiketoiminta tai si-joitussalkku noudattavat Pariisin ilmastosopimuksen lämpe-nemistavoitteita perustuen Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n tarjoamiin laskelmiin, joiden taustalla ovat ilmastoske-naariot. Tämän pohjalta nykyistä päästötasoa voidaan verrata alle kahden asteen lämpenemistavoitteen mukaiseen sektori-kohtaiseen päästöpolkuun.

Laske fossiilisten polttoaineiden ja muiden arvonsa kadottavien omaisuuserien varannot

S I J O I T U S S A L K K U J A V O I D A A N tarkastella myös siitä näkökulmasta, kuinka suuret fossiilisten polttoaineiden va-rannot omistusyhtiöillä on. Käytännössä arviointi tapahtuu

määrittämällä portfolioyhtiöiden fossiilisten polttoainevarantojen määrä ja jyvittämäl-lä ne omistuksen suhteessa sijoittajalle, joka yhtiökohtaiset tiedot yhdistämällä pystyy ar-vioimaan fossiilisten polttoainevarantojensa omistukset salkkutasolla. Tämä auttaa hahmot-tamaan, kuinka suuri on portfolion fossiilisten polttoainevarantojen määrä ja arvo. Tämän perusteella sijoittaja voi arvioida, kuinka suuri kokonaisriski portfolioon kohdistuu fossiilis-ten polttoainevarantojen mahdollisen tulevai-suuden arvonlaskun vaikutuksesta. Vastaavalla tavalla voidaan arvioida myös muita omaisuus-eriä, joiden arvoon toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi voivat vaikuttaa. Näiden arvi-ointien tuloksiin vaikuttavat merkittävästi teh-

dyt oletukset eri omaisuuserien arvonlaskulle, ja luonteeltaan tällainen arviointi on stressitestien tyyppinen.

Tarkastele vähä- ja korkeapäästöisten sijoitusten jakautumista

S I J O I T U S P O R T F O L I O I TA V O I D A A N tarkastella siitä nä-kökulmasta, kuinka suuri osa portfolion omistuksista suun-tautuu liiketoimintoihin, joilla on ilmasto- ja ympäristönä-kökulmista positiivisia tai negatiivisia vaikutuksia. Arviointia voidaan tehdä sektorikohtaisesti tai koko salkun tasolla. Esi-merkiksi salkussa olevien energiayhtiöiden tuotantoprofiilien perusteella voidaan määrittää, kuinka suuri osa energiasekto-rin sijoituksista kohdistuu uusiutuvaan energiaan ja kuinka suuri osa fossiilipohjaiseen energian tuotantoon. Näitä tietoja sijoittaja voi verrata omaan sijoituspolitiikkaansa ja -tavoittei-siinsa, sekä yleisesti näkemykseensä ilmasto- ja ympäristöpo-sitiivisten ja -negatiivisten yhtiöiden kehitys näkymistä.

Vertailelukuja

ennemmin toimi alojen sisällä kuin

niiden välillä.

Katse

tulevaan

– 2 1 –

Katse

tulevaan

– 2 2 –

3R A H A V I R R AT O H J A U T U V AT entistä enemmän vastuul-lisiin sijoituskohteisiin. Tämä voimistaa vastuullisuutta ja antaa edellytykset globaalien haasteiden ratkaisemiseen. Siksi sijoittajilla on vaikutusvaltainen rooli vastuullisuuden edistämisessä. Sijoittajat, jotka hallinnoivat yli 2 600 miljardin sijoitusvarallisuutta, ovat sitoutuneet vetämään sijoituksensa pois yhtiöistä, joiden liiketoiminta perustuu fossiilisiin ener-gialähteisiin. Vuonna 2014 vastaava yhteenlaskettu sijoitusva-rallisuus oli 50 miljardia14.

Suuret rahavirrat tekevät vastuullisuudesta valtavirtaa, mutta vastuullisen sijoittamisen yleistymistä ajavat myös yk-silöt ja muuttuva asenneilmasto. Esimerkiksi milleniaalien hallinnassa oleva sijoitusvarallisuus nousee seuraavien vuo-sikymmenten aikana jopa 30–40 tuhanteen miljardiin dolla-riin15. Milleniaalit sijoittavat kaksinkertaista vauhtia vastuulli-siin sijoituskohteisiin muihin ikäluokkiin verrattuna. Kehitys on merkittävä vastuullisen sijoittamisen yleistymiselle.

3.1Vastuullisuus

muuttuu valtavirraksi

”Kun sijoittaja päättää tarttua toimeen pelkän tiedostamisen

sijaan, on usein kyse siitä, että joku vaikutusvaltainen

henkilö yrityksen sisällä on lähtenyt ajamaan muutosta ja

edistämään vastuullisuutta. Jotta vastuullisuudesta tulee

prioriteetti, johdon on oltava sitoutunut.”

–Jane Ambachtsheer, vastuullisen sijoittamisen johtaja,

Mercer Investments

14 –

Sus

tain

alyt

ics.

ES

G S

potl

ight

. Fos

sil f

uel

dive

stm

ent

– a

sha

reho

lder

per

spec

tive

. Dec

201

515

– I

nsti

tute

for

Sus

tain

able

Inv

esti

ng:

Mill

enni

als

Dri

ve G

row

th in

Sus

tain

able

Inv

esti

ng (

2015

& 2

017)

16 –

clim

ateb

onds

.net

Vihreiden joukkovelkakirjalainojen (green bonds) markkina on kasvanut merkittävästi viimeisten vuosien aikana. Liikkeelle laskettujen green bondien määrittämän markkinan koko on kasvanut noin 10 miljardista (2013) noin 100 miljardiin (2017). Arvio vuodelle 2018 on 130 miljardia dollaria.16Älä tingi tuotosta. Pienemmän hiilijalanjäljen

yhtiöihin sijoittava MSCI World Low Carbon Leaders on ylittänyt emoindeksinsä MSCI Worldin tuoton noin 5 prosenttiyksiköllä.

+900%

– 2 3 –

Taulukko 1 –

Vastuullisen sijoittamisen

yleistyminen näkyy globaa-

leissa rahavirroissa ja vas-

tuullisten sijoituskohteiden

määrän kasvussa (Global

Sustainable Investment

Review 2016).

U S E AT A N A LY Y S I T O S O I T TA V AT , että sijoittajilla on mah-dollisuus hyödyntää ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat mahdollisuudet ja samalla muuttaa talouden rakenteita kohti vähähiilisyyttä. Keinovalikoima ulottuu kaikkiin omaisuusla-jeihin. Uusimpana trendinä markkinoilla ovat vaihtoehtois-ten omaisuuslajien vastuullisuusarvioinnin kehittäminen ja vihreät joukkovelkakirjat. Myös vaikuttavuussijoittaminen on nostamassa päätään maailmalla, pyrkien saavuttamaan po-sitiivisia sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia tuottojen ohella.

Sijoituksilla voidaan siis jouduttaa puhtaan energian mur-rosta, mikä vaatii tällä hetkellä lisävipuvartta. Arvioiden mu-kaan globaali tarve uudelle vähähiiliselle infrastruktuurille tulee vaatimaan yli 90 tuhatta miljardia Yhdysvaltain dollaria vuosien 2015–2030 välillä (tai 6 tuhatta miljardia dollaria vuo-sittain). Tällä hetkellä investointien määrä on kuitenkin vain noin puolet tästä tasosta. Energia- ja liikenneratkaisujen tulisi kattaa noin kaksi kolmasosaa tästä summasta (kuva alla).

2014

$ $

$ $

$ $

$ $

$ $

$ $

10,775 12,040

8,723

1,086

516

52

474

11,7% 5,7%

15,2%

22,0%s

86,4%

7,6%

724,0%

11,9%25,2%22,99018, 276Yhteensä

ALUE

Eurooppa

Yhdysvallat

Kanada

Aasia pl. Japani

Japani

VASTUULLISTEN SIJOITUSRAHAVIRTOJEN KASVU ALUEITTAIN 2014–2016

Australia ja Uusi-Seelanti

11,7%

49,0%

274,5%

15,7%

6689,9%

6, 572

729

148

45

7

2016

KASVU AIKA-

JAKSOLLA

ANNUALISOITU KASVU -VAUHTI

GLOBAALIT INFRASTRUKTUURIHANKKEET, TARVE VS. SUUNNITTEILLA

0

10

20

Bil

joo

na

a

30

40$Investointi-tarpeet 2015–2030

Suunnitteilla olevat investoinnit

Energia Liikenne Vesi TietoliikenneLähd

e: B

lack

Roc

k In

vest

men

tIn

stit

ute

ja M

cKin

sey

Cen

ter

for

Bus

ines

s an

d En

viro

nmen

t, t

amm

ikuu

201

6. Sijoituksilla voidaan jouduttaa puhtaan

energian murrosta.

Taulukko 1

– 2 4 –

WWF Suomi–

WWF Suomen sijoitustoiminnassa noudatetaan WWF:n globaaleja

vastuullisen sijoittamisen periaatteita. Niiden mukaan vältetään sijoi-

tuksia yrityksiin, joiden ydinliiketoiminta on luokiteltavissa johonkin

seuraavista: tupakka, aseet ja asejärjestelmät, aikuisviihde, kosme-

tiikka- ja ei-lääketieteellinen teollisuus, jossa käytetään eläinkokeita

tai lääketestit uhanalaisilla eläimillä, kaupankäynti CITES-lajeilla

(CITES Appendix 1 Flora and Fauna). Näiden periaatteiden lisäksi

WWF Suomella on oma periaatteensa, jonka mukaan WWF Suomi ei

tee lainkaan sijoituksia ydinvoimaan sekä öljyyn, kaasuun ja hiileen.

Mandatum Life toimii WWF Suomen varainhoitajana.

Mandatum Life–

Mandatum Life on suomalainen finanssiyhtiö ja osa Sampo-konsernia.

Mandatum Lifen varainhoidon sijoitusfilosofian pääperiaatteet ovat

kärsivällisyys, kaikkien omaisuuslajien johdonmukainen hyödyntäminen

sekä vastuullisuus. Mandatum Life suosii pitkäjänteisesti toimialojen

parhaita yrityksiä tuotto-odotus huomioiden. Tällainen on vaikuttavaa

sijoitustoimintaa, sillä se parantaa vastuullisemmin toimivien yritysten

menestys edellytyksiä. Mandatum Life mittaa vuosittain hallinnoimiensa

sijoitussidonnaisten sijoitusten hiilijalanjäljen ja kuuluu myös kansain-

väliseen sijoittajaverkostoon Portfolio Decarbonization Coalitioniin,

joka pyrkii vähentämään sijoitusten hiilijalanjälkeä maailmanlaajuises-

ti. Yhtiö on myös allekirjoittanut Montreal Pledge -sitoumuksen.

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (Sitra) –

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on tunnistanut ilmastonmuu-

toksen ja luonnonvarojen hupenemisen keskeisiksi Suomen ja maailman

tulevaisuutta muovaaviksi megatrendeiksi, jotka koskettavat niin yhteis-

kuntia, yrityksiä kuin sijoittajiakin. Siksi Sitra on omaksunut aktiivisen

roolin ilmastonmuutoksen ja siitä kumpuavien riskien ja mahdollisuuksien

tutkijana. Sitra on tuottanut sijoittajayleisölle tarkoitettuja selvityksiä ja

tietoa ilmastoriskeistä sekä niiden huomioimisesta sijoitustoiminnassa.

Sitra hallinnoi n. 800 miljoonan euron peruspääomaa.

Oppaassa olevat tiedot ovat yleisiä ja ne on annettu tiivistetyssä muodossa eivätkä ne anna täydellistä kuvaa sijoittamiseen liittyvistä riskeistä. Sijoittamista koskevat tiedot on annettu vain tiedonantotarkoituksessa, eikä annettuja tietoja voida pitää suosituksena merkitä, pitää tai vaihtaa tiettyjä sijoituskohteita tai tehdä muita vakuutuksen arvonkehitykseen vaikuttavia

toimenpiteitä. Sijoittajan tulee huolellisesti perehtyä valitsemiensa sijoituskohteiden ja vakuutusten markkinointiaineistoon ennen vakuutus- tai sijoitussopimuksen ottamista, siihen

tehtäviä muutoksia tai sijoituskohteiden valitsemista tai muuttamista.

WWF FINLAND INCOOPERATION WITHMANDATUM LIFE TO

PROMOTE SUSTAINABILITYOF INVESTMENTS