1/20121/2012

CP-LEHTICP-LEHTI

Tässä numerossa mm:Vammaisten ihmisoikeuksista

CP1201_kansi 1 3.2.2012, 08:151

2 SISÄLLYS CP-LEHTI 2012:1

CP-LEHTI - CP-vammaisten, MMC- ja hydrokefalia-vammaisten jäsenlehti -46. vuosikerta - Päätoimittaja Tomi Kaasinen - Toimittaja Sini Pälikkö - Vies-tintätoimikunta Paula Ahti, Jari Hautamäki, Vilja Pitkänen, Tomi Kaasinen,Sini Pälikkö - Kansi Markus Maury - Tilaukset, osoitteenmuutoksetjäsenasiat@cp-liitto.fi, 09-540 7540 - Julkaisija Suomen CP-liitto ry - Ilmoi-tukset Bogatus Oy, PL 35, 00701 Helsinki, p. 09-350 8740 - Ilmestyminen 6kertaa vuodessa, myös äänilehtenä, määräaikaistilaus 35e, kestotilaus 30e,ISSN-L-0355-7545 - Painopaikka Forssa Print 2012

SUOMEN CP-LIITTO ryMalmin kauppatie 26, 00700 Helsinki - puh. 09-540 7540,fax 09-5407 5460 - keskus klo 9-16 - www.cp-liitto.fi,toimisto@cp-liitto.fi - etunimi.sukunimi@cp-liitto.fi

CP-lehden ilmestymisaikataulu 2012Aineiston jättöpäivä Ilmestymispäivä

2 27.03.12 20.04.123 20.06.12 13.07.124 23.08.12 14.09.125 04.10.12 26.10.126 21.11.12 14.12.12

Tässä numerossa:

3

4Toiminnanjohtaja

Tomi Kaasinen p. 09-5407 5410, 040 701 4881Järjestöpäällikkö

Minna Teiska p. 09-5407 5413, 040 505 8329Palvelupäällikkö

Ilona Toljamo p. 09-5407 5480, 040 757 8223Talouspäällikkö

Tuula Kautiainen p.09-5407 5420, 044 059 2633Jäsenasiat

p. 09-5407 540, jasenasiat@cp-liitto.fiAikuistoiminta

Suunnittelija Ismo Kylmänen p. 09-5407 5444, 040 589 5893Liikuntatoiminta

Suunnittelija Tiia Kantanen p. 09-5407 5472, 044 353 3404MMC HC- toiminta

Suunnittelija Petra Peltonen p. 09-5407 5414, 040 754 0914Sopeutumisvalmennus

Kurssisihteeri Anne Heiskanen p. 09-5407 5488,044 059 2600Sosiaalisen kuntoutuksen asiantuntija

Juha Seppälä p. 09-5407 5430, 040 765 9497Taloussihteeri

Pirjo Sweins p. 09-5407 5417, 045 7732 4558Tiedottaja

Sini Pälikkö p. 09-5407 5412, 045 7732 4557Toimistotyöntekijä

Tomi Rastivo p.09-5407 5432, 045 7732 4561Aluesihteerit

Aira Eklöf p. 02-241 0170, 040 545 7144Lemminkäisenkatu 14-18 A, 20520 TurkuJari Turku p. 03-261 6065, 0400 884 372Pellervonkatu 9, huone 1014,33540 TampereMerja Partanen p. 017-281 1516, 040 575 3022Minna Canthinkatu 4 C, 70100 KuopioElina Seppänen p. 0400 921 574Isokatu 47, 90100 Oulu

PalveluasunnotHelsinki/LaajasaloVastaava ohjaaja Jaakko Harju p. 09-692 4627, 044 059 2637Muurahaisenpolku 6 B, 00840 HelsinkiTurku/HalinenVastaava ohjaaja Anne Holmberg p. 040 581 8898Paavinkatu 14 D 15, 20540 Turku

PäivätoimintaVastaava ohjaaja Jaana Raitio p. 09-5407 5475, 044 090 0353Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki

Itsenäiseen elämään sopivin palveluinKoordinaattori Sari Laiho p. 045 7732 4759

Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki

9

12

15

22

18

17

2725

23

32

3028

39

PääkirjoitusTomi Kaasinen

LASTEN JA NUORTENLIIKUNTAKERHOTInkluusiosta haaveillaan,mutta erityisliikuntaan päädytäänAija Saari

ESTEETÖN VIESTINTÄ”AA niinku paloauto”Hannele Merikoski

HENKILÖKOHTAINEN APUAmu Urhonen on tyytyväinenhenkilökohtainen apu-järjestelmäänMia Hemming

KELAVaikeavammaiset eivät saakuntoutusta yhdenvertaisestiTaksimatkojen suorakorvauslaajeni Lappiin

TOIMITUKSELTASanojen valtaSini Pälikkö

IHMISOIKEUDETVammaisten ihmisoikeudetJukka Kumpuvuori

SOPEUTUMISVALMENNUSSopeutumisvalmennuksenjuhlavuosiElina Perttula

KOLUMNIValintoja tekemälläoppii vaikuttamistaSatu Järviö

MMC HCPetran terveisetPetra PeltonenSuuntana TallinnaRiku LaurilaYläpilli vihelsiPertti KilpeläinenTapahtuipa marraskuussaAulangollaUlla PelkkikangasOsastojaksolla äänilleyliherkkä lapsiUlla Pelkkikangas

YHDISTYSTOIMITAVauhdikas liikunnallinenvertaisryhmäElämyspäivä Vuokatissa

LIIKUNTAJääleiriTiia Kantanen

NUORETMun polku -hankeTiia Kantanen

KUNTOUTUSRatsastusterapia motivoivananeurologisena kuntoutusmuotonaMarkku Honkavaara

OPINNÄYTETYÖKinesioteippaus osanahemilegia-lapsen kuntoutumistaLeena Airaksinen & Marietta Lovén

VERKKOPALVELU PAPUNETPapunetista tietoaMarianna Ohtonen & Tarja Räsänen

AJANKOHTAISTA

4042

44

46

49

5254

CP1201_kansi 2 6.2.2012, 13:512

CP-LEHTI 2012:1 PÄÄKIRJOITUS 3

SOPEUTUMISVALMENNUKSEN JUHLAA

Kuluva vuosi on CP-liiton sopeutumisvalmen-nuksen 40-vuotisjuhlavuosi, CP-liitto järjesti en-simmäisen viikon pituisen CP-nuorten kurssinvuonna 1972. Tämän mahdollisti invalidihuol-tolakiin lisätty pykälä, joka aloitti varsinaisestivirallisen sopeutumisvalmennustoiminnan Suo-messa. Vastaavaa toimintaa oli Suomessakintoteutettu jo tuota ajankohtaa aikaisemminsairaus- ja vammaryhmittäin pienessä mitta-kaavassa.

Sopeutumisvalmennus on aina heijastellut käsit-teenä ja kuntoutuskäytäntönä yhteiskunnassa val-litsevia käsityksiä yksilön elämänhallinnasta jaidentiteetistä. Koko olemassaolonsa ajan sopeu-tumisvalmennuksen keskeinen tavoite on kuiten-kin liittynyt vammaisen henkilön ja hänen per-heensä sosiaalisen toimintakyvyn edistämiseen.Sopeutumisvalmennus ei ole perheiden alista-mista eikä heidän passiivista tilanteisiin mukaut-tamista, vaan sosiaalisten osallistumis- ja vuo-rovaikutusmahdollisuuksien laajentamista. Vam-maiset henkilöt ja heidän perheensä tarvitsevatuusia näkökulmia elämäänsä sekä mahdollisuuttaoivaltaa omat toimintamahdollisuutensa.

Sopeutumisvalmennusta terminä on kritisoitu,sen on katsottu ohjaavan ajatukset alistussuhtee-seen ja kohteen passiivisuuteen. Asiayhteydestäriippuen onkin käytetty ilmaisuja voimaantumi-nen ja täysivaltaistuminen (empowerment) kunpuhutaan sopeutumisvalmennukseen liittyvistäilmiöistä. Kun vielä lisätään mukaan käsitteetvertaistuesta ja vertaisuudesta, voidaan sopeu-

tumisvalmennukseen liittyvä kokonaisuus hah-mottaa paremmin.

Sopeutumisvalmennusta on rahoitettu Suomes-sa eri tavoin sen historian aikana. CP-liiton to-teuttamaa sopeutumisvalmennusta on rahoitettumm. sosiaalihallituksen erillismäärärahojen tur-vin, sairaaloiden ja terveyskeskusten maksusi-toumuksilla sekä jo pitkään Raha-automaattiyh-distyksen tuella. Viime vuosina CP-liiton sopeu-tumisvalmennuksen toteutus perustuu pelkästäänRAY:n rahoitukseen. Raha-automaatti-yhdistyk-sen avustus on mahdollistanut pitkäjänteisen jaasiakaslähtöisen sopeutumisvalmennuksen ke-hittämisen ja toteuttamisen.Vammaispalvelulainmukaisena sosiaalisena kuntoutuksena sopeutu-misvalmennuskurssit ovat osallistujille maksut-tomia.

CP-liitto järjestää vuosittain toistakymmentäkurssia eri-ikäisille vammaisille henkilöille sekäheidän perheilleen ja läheisilleen. Esimerkiksiviime vuonna CP-liiton sopeutumisvalmennus-kursseille osallistui 101 vammaista henkilöä ja137 vammaisen henkilön omaista.Kurssilaisiltaja kurssien työntekijöiltä säännöllisesti kerättä-vä palaute kertoo sopeutumisvalmennuksen tar-peesta ja positiivisesta vaikutuksesta ihmistenelämään. Palautteiden kautta saadaan myös ke-hittämisideoita kurssien teemoiksi. CP-liitonsopeutumisvalmennuksen kehittämisen ja suun-nittelun taustaryhmänä toimii eri alojen asian-tuntijoista koostuva toimikunta.

CP1201_03 6.2.2012, 08:113

4 CP-LEHTI 2012:1LIIKUNTAKERHOT

Inkluusiosta haaveillaan,mutta erityisliikuntaan päädytään

Tutkin lokakuussa 2011 tarkastetussa väitöskirjas-sani vammaisten lasten liikunnalliseen iltapäivätoi-mintaan osallistumista. Tutkimukseni käynnistyivanhempien yhteydenotoista, joissa he etsivät har-rastuspaikkaa vammaiselle lapselleen. Muistan erään-kin puhelun, jossa äiti etsi 13-vuotiaalle tyttärelleenliikuntakerhoa. Toimin silloin Suomen Invalidien Ur-heiluliitossa ja vammaisten lasten liikuntaan liittyvätasiat kuuluivat työhöni. Tytöllä ei ollut varsinaistavammaa, vaikka syitä motorisen kehityksen ongel-miin tutkittiinkin parhaillaan. Hän ei ikäisiään pieni-kokoisempana ja kömpelömpänä pärjännyt paikalli-sessa koripallokerhossa. Lisäksi häntä vieroksuttiinerikoisen ulkonäkönsä takia. Sopivaa erityisliikun-nan ryhmääkään ei paikkakunnalta löytynyt, koskase tarjonta josta tiesin, oli tarkoitettu vaikeamminvammaisille lapsille. Tytär ei siis ollut tarpeeksi hyväyleiseen ryhmään urheiluseurassa, muttei tarpeeksivammainen erityisliikuntaakaan. Tähän puheluunkiteytyy useita tutkimustani ohjanneita kysymyksiä:Millaista on kaikille avoin toiminta? Millaista toi-mintaa erityislapsille järjestetään? Kuka pääsee mu-kaan ja mistä mukaan pääsemättömyys johtuu?

Perinteisesti on ajateltu, että vammainen lapsi kuu-

luu omaan erityisryhmäänsä toisten samankaltaistenlasten kanssa sekä myös viihtyy ja oppii parhaitenvertaisryhmässä. Tällainen ajattelumalli perustuu me-dikalistiseen oletukseen siitä, että vammaisuus on hen-kilön keskeisin ominaisuus. Inkluusio- ja ihmisoike-usajattelu ovat sittemmin haastaneet tämän ajatusmal-lin. Koulumaailmassa keskustelu inkluusiosta kitey-tyy tämän päivän kuumaan perunaan, jossa kiistelläänerityiskoulujen tarpeellisuudesta ja vammaisen lapsenoikeudesta lähikouluunsa. lähikoulujen vanavedessämyös yleisten ja kaikille avointen liikuntapalvelujenkysyntä on lisääntynyt. Yhä useampi lapsi haluaa har-rastaa siellä missä muutkin ikätoverit ovat.

Kurkistus liikunnalliseniltapäivätoiminnan hankkeisiin

2004-2007Tutkin erityisesti lasten liikunnallista iltapäivätoimin-taa, koska LIKES-tutkimuskeskuksen toteuttamassahankkeiden seurannassa oli havaittu erityisryhmienmäärien kasvaneen. Lähestyin liikunnallista iltapäivä-toimintaa monitahoisesti (Vartiainen 1994) perheiden,ohjaajien ja hallinnon näkökulmista. Kaudella 2006–2007 yhteensä 87 hankkeesta yli puolet (49) ilmoitti

Teksti: Aija Saari, LitT

CP1201_04- 3.2.2012, 07:434

5 CP-LEHTI 2012:1 LIIKUNTAKERHOT

hakemuksessaan aikovansa toteuttaa palveluja erityistätukea tarvitseville lapsille ja 39 ilmoitti myös onnistu-neensa. Kuitenkin vain kolmessa kerhossa tai hank-keessa oli mukana vammaisia lapsia vammattomienikätovereidensa joukossa. Onnistumisilla tarkoitettiin-kin pääosin erityisryhmien omia kerhoja eikä niinkääninkluusiota. Kerhokoordinaattorit kuvasivat, kuinkakerhot ovat tarkoitettu vähän liikkuville, passiivisille,pullukoille, motorisessa kehityksessään viivästyneil-le, vetäytyjälapsille, “sellaisille, jotka inhoavat liikun-taa” sekä erilaisille diagnoosiryhmille.

Erityisliikunta ei kuitenkaan ole inkluusiota. Iris Ma-rion Youngia (1999) tulkiten ajattelen, että inkluusiontunnistaa siitä, että vammaisia lapsia on mukana luo-kissa ja harrastuskerhoissa samassa suhteessa kuin heitämuutenkin asuu kyseisellä alueella. Koska nykyäänarvioidaan, että noin neljäsosalla lapsista on vammai-suutta, pitkäaikaissairaus tai erityisen tuen tarvetta vä-hintään joka kolmannessa tai neljännessä kerhossapitäisi olla mukana useampia vammaisia tai erityisentuen tarpeessa olevia kerholaisia. Inkluusiossa ylei-sen liikunnan kerhoa vain muokataan sellaiseksi, ettäsiinä paremmin pystyttäisiin huomioimaan kaikkienosallistujien yksilölliset erot ja tuen tarpeet.

Perheet pelkäävät syrjintää jaohjaajat epäilevät osaamistaan

Tutkimukseeni osallistuneista kaikkiaan kymme-nestä perheestä seitsemässä ei haluttu osallistuayleiseen liikuntaryhmään tai urheiluseuraan.Perheissä ei ehkä tiedetä matalan kynnyksen tarjon-

nasta, raskaassa arjessa ei ole voimavaroja selvittääsopivaa tarjontaa tai perheissä epäillään ohjaajien tai-toja tai lapsen kelpaamista ryhmään. Urheiluseurat jayleiset liikuntakerhot koetaan liian etäisinä ja kilpai-lullisina. Vanhemmat pelkäävät syrjintää ja kiusaa-mista. “[…] on iso kynnys mennä mukaan, jos on eri-tyislapsi, kun ne huomaa, että se on vammainen. Voitulla jotain syrjintää tai semmosta. Kuultiin kun yksipoika pelasi sählyä aikasemmin. Nämä isommat alko,ettei enää syöttänyt tälle pojalle, se oli pienikokoinen,se lopetti harrastuksen. Kun ei kaverit auta, eikä syöt-tele.” (15-vuotiaan kehitysvammaisen pojan vanhem-mat.)

Haastattelemani ohjaajat vahvistivat perinteisen eri-tyisliikunnan ajatusmallin. Jos lapsi on vammainen,hän ei kuulu yleiseen ryhmään, vaan erityisryhmään.Ohjaajat kokevat, ettei heillä ole taitoja tai voimava-roja erityislapsen ohjaamiseen, etenkin kun nykyryh-mät ovat jo täynnä rauhattomia, aggressiivisia, häirit-seviä ja hankalia oppilaita. Oman selviytymisen rajakulkee vammaisuudessa ja diagnoosissa. Vammaisialapsia varten ovat erityisammattilaiset ja erityiskou-lut, ohjaajat sanoivat.

Haastattelemani erityisliikunnanohjaaja selittää ohjaa-jien pelkoja kokemattomuudella ja koulutuksen puut-teella: “Kyl mä ymmärrän, että jos sulla ei ole min-käänlaisia edellytyksiä ottaa vastaa ihmistä, jolla onjoitakin erityistarpeita, niin kynnys on aika korkea”.Ohjaajat myös muistuttivat seuratoiminnan vapaa-ehtoisuudesta ja seurojen jatkuvasta ohjaajapu-lasta. Vammaisten lasten vanhemmat haluttaisiin

CP1201_04- 3.2.2012, 07:435

6 CP-LEHTI 2012:1LIIKUNTAKERHOT

aktiivisemmin mukaan toteuttamaan toimintaa:“Miten saisi ne vanhemmat mukaan? Yhdet jasamat joka helevetin kissanristiäisissä. Samahanse on kaikissa yhdistysjutuissa, tietyt jotka te-kee niitä asioita.”

Mukaan kuulumattomuudennegatiivinen kehä

Päädyin siihen, että vammaisten lasten mukaan kuu-lumattomuus on seurausta kolmesta tekijästä, joita tar-kastelen seuraavaksi. Ensimmäinen väitteeni on, ettäerityiskoulut ja –luokat jarruttavat inkluusiota. Perus-telen väitettäni seuraavasti: Perinteisen ajattelutavanmukaan erityislapsen paikka on erityisopetuksessa. Eri-tyisopetusta perustellaan sillä, että näin lapselle voi-daan varmistaa yksilöllinen tuki ja erityiskoulutuksensaanut opettaja. Tällöin käy kuitenkin niin, että erityis-koulusta on vaikea ehtiä niihin vapaa-ajan liikunta- jaharrastuspalveluihin, joihin oman ikäluokan muut lap-set osallistuvat, koska erityiskoulu on harvoin lapsenlähikoulu. Ja esimerkiksi koulukuljetuksia ei yleensävoi käyttää kerhoon siirtymiseen. Lisäksi eri-tyisoppilaan leima jarruttaa luontevien kontak-tien syntymistä omiin ikätovereihin ja harrastus-ryhmään osallistumista heidän kanssaan. Useinerityisoppilas ja hänen vanhempansa alkavat it-sekin uskoa, ettei yleiseen kerhoon kuitenkaanpääse tai kelpaa. Lisäksi erityislapsella ei yleen-sä ole kaveria, jonka kanssa mennä kerhoon. Näinsyntyvä negatiivinen kehä pitää erityisoppilaanerossa ikätovereistaan myös koulun jälkeen.Toinen väitteeni on, että vammaisten lasten perheet ovat

jääneet jumiin erityispalveluihin ja ovat, Timo Salo-viitaa lainaten, ikään kuin erityispalvelujen panttivan-keja. Lakisääteiset tukipalvelut saadakseen perheenon korostettava lapsen vaikeuksia ja erityisyyttä. Jatoisaalta erityisryhmässä on se tuttu ja turvallinen oh-jaaja, joka on jo lähtökohtaisesti kiinnostunut heidänlapsestaan. Yleisesti ajatellaan, että oma ja turvallinenerityisliikuntakerho kannustaa mukaan liikkumaan jamadaltaa kynnystä osallistua myöhemmin yleiseenliikuntaan. Erityisryhmän ajatellaan oleva kuntoutuk-sen jatke, sekä matalan kynnyksen starttipaikka, jostaon helppo siirtyä harrastajaksi eteenpäin, jopa vam-maisurheilun kilpakentille. Myös vanhemmat saavatvertaistukea ja vinkkejä käytännön arjessa selviämi-seen. Lisäksi erityisryhmiä perustellaan väylänä voi-maantumiseen. En kiistä erityisliikunnan ja positiivi-sen syrjinnän tarpeellisuutta, mutta erityisliikunta-ajat-telussa on myös sudenkuoppia. Se voi vahvistaa ne-gatiivista kehää, jossa vain jäädään omiin erityis-ryhmiin, eikä yleisen liikuntakulttuurin edes tar-vitse yrittää muuttua.

Vammaisten lasten perheissä pelot ja huonot koke-mukset voittavat inkluusion hyödyt. Tämä kävi ilmi,kun tutkimukseni kenttävaiheessa keskustelin erityis-lastensa jalkapalloharjoituksia seuraavan äidin kans-sa. Tämä kertoi, että “muutettiin pois [entiseltä koti-paikkakunnalta], kun siellä on tämä integraatio. Pan-naan vaan lapset samoihin luokkiin, muttei mitääntukea”. Keskustelumme lopuksi hän kuitenkin muis-teli henkilöä, “joka vaan vaati aikuisenakin kaikkiamahdollisia erityispalveluja, kun oli oppinut nii-hin. Ja on sosiaalisesti kyvytön.” Perheiden ar-

CP1201_04- 3.2.2012, 07:446

7 CP-LEHTI 2012:1 LIIKUNTAKERHOT

jessa kuntoutusajattelu ja fyysinen suoriutumi-nen voittavat sosiaalisen osallisuuden ideaalin.Inkluusiotakin toki halutaan, mutta työläs arkivie voimat, kertoivat perheet, jotka eivät jaksaetsiä sopivaa ryhmää paikallisesta urheilutarjon-nasta tai taistella ohjaajien vammaisuutta kos-kevia pelkoja ja asenteita vastaan.

Kolmas väitteeni on, että liikuntakulttuurin si-säinen logiikka tuottaa syrjintää ja ehkäiseeinkluusiota. Urheilu perustuu tuloksiin, kyvyk-kyyteen ja erojen korostamiseen. Tämä urhei-lun kilpailullista luonnetta korostava eetos onvastakkainen reiluutta ja hyväntahtoisuutta pai-nottavalle sosiaalisen osallisuuden ideaalille.

Inkluusion alkuja oli kuitenkinnähtävissä

On toki mahdollista, että myös yleisissä kerhoissa onmukana sellaisia vammaisia lapsia, joista haastattele-mani koordinaattorit eivät tiedä. Kutsun tätä näkymät-tömäksi inkluusioksi. Kohtasin pienen kyläkoulun lii-kuntakerhossa lievästi kehitysvammaisen, noin 13-vuotiaan tytön. Muut kerholaiset auttoivat ja yrittivätohjata tätä mukaan leikkeihin. Ohjaaja ei tiennyt poik-keavasti käyttäytyneestä lapsesta muuta kuin ettei tämä“ole aivan normaali. No, se …on, silleen, en tiiä. Eioikeen tuu mukaan. Ja kaatuu helposti, ei pysy pys-tyssä. “ Koulukaveruus teki kuitenkin tytön mukana-olosta yhteisessä kerhossa luonnollista ja itses-tään selvää. Myös tytön opettaja kuvaili, että tä-män mukanaolo kouluryhmässä on ollut opettavaista

kaikille kouluyhteisön jäsenille. Koulun omaksumainkluusiofilosofia voi siten tukea myös koulun jälkeenyhdessä harrastamista.

Kymmenestä tutkimukseeni osallistuneesta perhees-tä kolme perhettä oli tehnyt tietoisen valinnan yhtei-sissä liikuntakerhoissa harrastamisen puolesta. Näis-sä perheissä lapsen vammaisuus ei ollut ainoa tai kes-keisin lapsen elämää ja valintoja määrittävä tekijä.Kiinnostavinta oli, että nämä perheet liikkuvat kum-massakin maailmassa etsien harrastuspaikkansa tilan-teen mukaan joko erityisliikunnasta tai yleisistä ryh-mistä. Heille erityisliikuntaryhmä mahdollistaa ver-taistuen, mutta tavallisessa ryhmässä harrastaminenmahtuu paremmin perheen arkiaikatauluihin. Ylei-seen liikuntaryhmään osallistumista tukevat myöskoulusta ja naapurista tutut kaverit.

Vammaisten ja vammattomien lasten yhteistä harras-tamista on toki pohdittu ja erilaisia yhdessä tekemisenmalleja kokeiltu. Matalan kynnyksen kerhoja ja eri-tyisryhmille suunnattuja erityisliikuntakerhoja perus-teltiin ikään kuin alkustarttina, josta sitten voisi siirtyäeteenpäin. Lisäksi kerrottiin jalkapalloseurassa kokeil-lusta kaverijärjestelmästä, vammaisten ja vammatto-mien yhteisistä kokeilutapahtumista sekä kokeiluista,joissa vammattomat lapset tutustuvat vammaisurhei-lun lajeihin. Haastattelemani erityisliikunnanohjaajatpohtivat, että he voisivat toimia lapsen saattajana ylei-seen seuraan. Yhteistä toimintaa siis tavoitellaan.Ongelmana vain on, ettei näiden strategioidenonnistumista ole testattu ja seurattu pitkäjäntei-sesti. Integraatioajattelun mukaisesti oletetaan,

CP1201_04- 3.2.2012, 07:447

8 CP-LEHTI 2012:1

että lapsi vain siirtyy kokeilutapahtumasta taimatalan kynnyksen kerhosta yleiseen ryhmäänilman tukea tai muutoksia vastaanottajapäässä.

Inkluusioon tarvitaan rohkeitaperheitä ja erityisliikunnan

konsultteja

Jos inkluusiota todella haluttaisiin edistää, se pitäisinähdä jatkuvana prosessina, jossa keskeistä ovat koh-taamiset. Me tarvitsemme luontevia, säännöllisiä jaetenkin positiivisia kohtaamisia vammaisten ja vam-mattomien henkilöiden välillä. Kohtaamisia ei synny,jos vammaisten lasten perheet väistyvät omiin turval-lisiin erityisryhmiinsä. Kohtaamisia syntyy, jos uskal-taa rohkeasti ottaa yhteyttä urheiluseuraan ja lähteämukaan.

Toiseksi meidän tulisi tiedostaa positiivisen syrjinnänkaksi puolta. Erillispalveluja tarvitaan, mutta erityis-ryhmistä voi myös muodostua inkluusion jarruja. Siksiolisi harkittava vammaisten oma-apuryhmien, vertais-toiminnan ja erillisten liikuntapalvelujen purkua sil-loin, kun niitä ei enää tarvita. niiden itsearvoisuus onperusteltua vain silloin, kun on kyse erityisestä vam-maisurheilulajista, jonka harrastaminen ja säännötedellyttävät tietynlaisia välineitä tai toimintakykyä(vrt.boccia ja maalipallo). Kolmanneksi inkluusion muu-tosta edesauttaa se, että erityisliikunnan asiantuntijatsiirtyisivät toimimaan urheiluseurojen ja yleistenliikuntaryhmien kehityskumppaneina ja tukijoi-na. Käytännössä tämä tarkoittaa nykyisten eri-tyisliikunnanohjaajien, vammaisurheilun koor-dinaattorien ja vammaisjärjestöjen liikuntatyön-tekijöiden toimenkuvan muutosta. Neljänneksi

– ja ehkä tärkeimpänä tekijänä näen, että vam-maisvähemmistöjen tulisi näkyä, kuulua liikun-nan kentillä ja osallistua rohkeammin liikunnanja urheilun päätöksentekoon.

Lopuksi muistutan, että tarjonnan tasolla erityis-liikunnan omat kerhot voivat olla osa inkluusi-on kirjoa, jos vammainen harrastaja voi itse va-lita erityisliikunnan ja yleisen kerhon väliltä.Tarvitaan kuitenkin lisää kaikille avoimia liikun-takerhoja, jotta valinnan voi aidosti tehdä. Tällähaavaa meillä on tarjolla vain motoriseen toi-mintakykyyn ja kuntoutukseen tähtäävää erityis-liikuntaa – jos aina sitäkään.

Lähteitä voi tiedustella kirjoittajalta osoittees-ta aija.saari@vammaisurheilu.fi

Kuvat: Suomen CP-liitto ry

LIIKUNTAKERHOT

CP1201_04- 3.2.2012, 07:458

9 CP-LEHTI 2012:1 ESTEETÖN VIESTINTÄKuvat: Hannele Merikoski

Lukee Piirtää

“AA niinku paloauto”

Miten lapsen lukitaitoja voi tukea arjessaHannele Merikoskierityisasiantuntija

AvainsäätiöEsteetön viestintä – yhteinen asia

Ajelimme hiljaisuuden vallitessa. Yhtäkkiä taka-penkiltä kuuluu painokkaasti “Aa niinku palo-Auto”. Pieni poikani on löytänyt sanojen ihmeel-lisen maailman. Ne koostuvat äänteistä ja ään-teillä on nimi.

Vanhemmat kysyvät usein, pitäisikö lasta opet-taa lukemaan ja milloin pitäisi olla huolissaanlapsen lukitaitojen kehittymisestä. Pientä lastaon aina hyvä tutustuttaa lukemisen maailmaan.Kun lapsella on syystä tai toisesta riski kielen-kehityksessään, niin on tärkeää tukea hänen kie-lenkehitystään.

Kuvakirjoista mukalukemiseen

Jo äitiyspakkauksessa on vauvaa varten ensikir-ja. Alkuvaiheessa vauva tutustuu siihen lähinnäsuullaan. Vanhempi tutustuttaa lapsen kirjojenmaailmaan. Ensin on koskettelukirjoja ja vähi-tellen kuvamaailmaan liitetään sanoja, loruja jatarinoita.

Lorut ja riimitykset ovat erinomaisen tehokkai-ta lukivalmiuksien kehittämisessä. “Hiiri keittääpuuroo” tai “mennään mennään maantietä” tu-kevat lukitaitoja rytmillään. Riimit tukevat ään-teiden ja kirjainten yhdistämistä. Lapset helpos-ti innostuvat riimittelemään itsekin ja hihittele-vät keksiessään ikivihreät versiot: lällälällierusulta pääsi…. Ja sehän tulee aina sopivaan ai-kaan ja oikeassa paikassa. Puhelaitteessa voisiolla erilaisia “Anna suukko” riimejä, kun lapsiei ilmaise itseään puheella.

Pitkillä automatkoilla tai vaikkapa jonotustilan-teissa voi lapsen kanssa pohtia onko sanassa si-hinää , tärinää vai lätinää. Mikäli lapsi ei pystyilmaisemaan itseään puheella voi käyttöön ottaakuvat tai puhelaitteen. Sanojen pituutta voi myöspohtia vaikkapa kotona keittiössä: onko tiskirät-ti lyhyt vai pitkä sana.

Vuosia sitten perustimme Kilon päiväkodissa,Espoossa “Siivousklubin”. Suunnittelimme toi-

CP1201_04- 3.2.2012, 07:459

10 CP-LEHTI 2012:1ESTEETÖN VIESTINTÄ

Riimi

minnan yhdessä innokkaan nuoren laitosapulai-sen kanssa. Hän valmisti kaikki kuvat ja otti käyt-töön myös puhelaitteet. Oli pitkiä ja lyhyitä sii-voussanoja. Oli litinät ja lätinät sekä rätinät. Lai-tosapulaisen vastuulle kuului myös postinjakopäiväkodissa ja kerran näin klubilaiset kahvi-huoneen pöydän äärellä innokkaina käymässäläpi postia. Apulainen kyseli: jos tässä lukeepuh…. Ja innokkaat klubilaiset löysivät kuvistaheti sen kuvan missä lukee puheterapeutti - voisitä osaamisen riemua! Ja mahtava klubiemän-tä, joka osasi kehittää ja laajentaa ideaa!

Sanoja ja kuvia voi erilaisin palapelein tai pali-koin yhdistellä. Lapselta voi kysyä missä lukeepunainen tai mitä tuossa tavarassa/kuvassa lu-kee. Lapsi voi kertoa tai näyttää kuvaa.

Seurasin kaupassa isää ja tytärtä vihannesosas-tolla. He etsivät vihanneksia. Osa oli tuttuja,mutta aina vieraamman kohdalla isä aloitti:“tuossa lukee avok…” ja tyttö jatkoi “aado”.Kaupan vaaka oli kuvallinen ja tyttö sai hoitaapunnituksen ja yhdessä he vielä tarkistivat ettätarrassa lukee oikea vihannes.

Vanhemmat haluavat lähtökohtaisesti tukea lap-sensa kehittymistä. Siihen ei sinällään tarvitamitään ihmeellisiä temppuja, ohjelmia, kurssejatai opuksia. Arjessa aidosti lapsen kanssa läsnäollessa yksittäisissä aidoissa tilanteissa vanhempivoi tukea lapsensa kehitystä paremmin kuin ku-

kaan asiantuntija.

Uimahallilla oli pieni poika ja äiti. Suihkuhuo-neessa äiti pyysi poikaa hakemaan lokerikostashampoon ja hoitoaineen. Poika teki työtä käs-kettyä (aikuiselle avuksi oleminen on lapsille ko-vasti mieleen) ja äiti pyysi shampoota ensin.“Kumpi se on?” kysyi poika. Äiti kysyy muistaa-ko poika, millä kirjaimella hänen nimensä alkaaja poika onnelllisena ojentaa äidille shampoopul-lon. Hieman myöhemmin tilanne jatkuu pukuhuo-neessa, jossa äiti antaa pojan rauhassa suunnis-taa avain kädessä heidän kaappiinsa. Oikea kir-jain ja numero löytyy! Sivustakatsojan sydäntälämmittää. Miten hienosti äiti toimi lapsensakanssa. Harmittaa kun en mennyt kehumaan.

Erilaiset keinot ja esteetönviestintä

Eräs erityislastentarhanopettaja tuumasi, että kunhän on ottanut käyttöönsä piirtämisen ja kuvatviestinnän tueksi, niin hän ei ole koko uransa(miltei 30v) nähnyt niin vahvoja lukivalmiuksiaomaavia alle esikouluikäisiä.

Esteettömän viestinnän huomioiminen lastenarjessa tukee kaikkien lasten kykyä viestiä. Eri-laisten keinojen käytön hienous on siinä, että nekaikki tukevat lukivalmiuksien kehittymistä: viit-tomat rytmillään, kuvat ja piirtäminen, sillä vies-tintäkuvien yläpuolella on aina teksti. Kuvan

CP1201_04- 3.2.2012, 07:4510

11 CP-LEHTI 2012:1 ESTEETÖN VIESTINTÄ

Satu

Kirjoita meille

Herättikö erityisasiantuntija Hannele Merikos-ken artikkeli “ AA niinku paloauto” lukemisenoppimiseen liittyviä ajatuksia, kysymyksiä,mietteitä, mielipiteitä Olemme kiinnostuneitakaikista lukijakommenteista. Odotamme pos-tia osoitteessa sini.palikko@cp-liitto.fi

Jäiko mieltänne askarruttamaan jokin kirjoituk-sessa oleva asia. Ota yhteyttä artikkelin kirjoit-tajaan erityisasiantuntija Hannele Merikoskeenhannele.merikoski@avainsaatio.fi

yläpuolella siitä syystä, että sormi tai käsi peit-tää kuvan.Teksti jää näin näkyviin.

Avainsäätiön Kahvamateriaali on selkeää, her-kullisen kaunista ja innostavaa materiaalia. Sekiinnostaa kaikkia lapsia.Lorujen, laulujen ja rii-mien kuvat laitetaan matolle ja kuvien rytmitystapahtuu taikasauvalla – oikealla tai kuvitteelli-sella, sillä jokaisellahan on ainakin taikasormi!Eläinarvoituksista löytyy myös pehmokuvaeläi-met. Eläimet on halkaistu. Alkupää ja loppupääpitää yhdistää mattoon. Mutta vielä hauskempaaon tehdä ihan uusia eläimiä, joita ei kukaan en-nen ole nähnytkään “Simä” on tosi outo ja nau-rettava eläin.

Vuorovaikutukselliset satukirjat ovat myös kaik-kia kiinnostavia. Paitsi että kuvia mallitetaan,niin myös sanoja. Kun kirjassa on isot tekstit niitäon helppo taikasormella kuljettaa lukemisen ryt-missä. Rytmi on vuorovaikutuksen perusta ja semyös auttaa tarkkaavuudeen suuntaamisessa. Javuorovaikutuksellinen Onko kuu juustoa? Onkerrassaan valloittava, kun tarinan kuvia voi siir-tää tekstisivulle.

Lukivalmiuksia voi tukea –mutta lapsen ehdoilla

Lapsen lukivalmiuksia on mahdollista tukea ihantavallisessa arjessa. On huolehdittava, että se eiaiheuta lapselle tai vanhemmalle suorituspainei-

ta. Tässä Pisavaltakunnassa tuntuu joskus, ettälukitaitoja yliarvostetaan. Se, että osaa mekaa-nisesti lukea ei tue osallisuutta yhtä paljon kuinesimerkiksi kyky ilmaista omia tarpeita tai sosi-aaliset taidot.

Pienten ryhmän vanhempainillassa eräs äiti huo-kasi, että kun hänen tyttärensä ei suostu kuunte-lemaan iltasatua. Lapsi haluaisi vain jutella. Var-maan lukija arvaakin, mitä vastasin

Juttele lapsellesi – ja koska kädessäsi on tämälehti niin lisäisin vielä: mallita erilaisia keinoja,mutta niin että se on sinustakin hauskaa!

CP1201_04- 3.2.2012, 07:4811

12 CP-LEHTI 2012:1HENKILÖKOHTAINEN APU

Amu Urhosen avustajien tehtävissä on kodinhoito lisääntynyt Louna-tyttären tulon myötä. Muuten Urhonenhaluaa, että koti on heidän perheensä näköinen. Avustaja ei saa vapaasti järjestellä paikkoja mielensä mukaan.

Amu Urhonen on tyytyväinenhenkilökohtainen apu -järjestelmään

Vammainen ihminen valitsee itse ja palkkaa avusta-jansa sekä toimii hänen työnantajanaan. Kotikuntamaksaa avustajan palkan.

Kynnys ry:n puheenjohtaja Amu Urhonen on toimi-nut työnantajana jo kymmenen vuotta. Hän on huo-mannut ja kuullut, että kunnissa usein kuvitellaan vam-maisten osaavan luonnostaan olla työnantajia.

- Olen myös kuullut, että toisinaan kunnissa pidetäänjärjestelmää liian raskaana vammaisille. Siihen sittensuhtaudutaan kielteisesti, mikä vaikeuttaa asioidenhoitoa. Lisäksi kunnissa ei tunnuta aina ymmärtävän,että työnantajana toimiminen tarkoittaa muutakin kuinbyrokratian hoitamista. Siis että työnantaja ei tule toi-meen avustajan kanssa tai että hän joutuu jatkuvastietsimään uuden avustajan. Kaikki tuollainen ottaa voi-mille, Urhonen huomauttaa. Hän on pitänyt Kynnysry:ssä muun muassa pomokursseja henkilökohtaisenavustajan työnjohtajana toimimisesta.Siten niin kou-lutuksen, ohjauksen kuin materiaalin avulla tulisi tu-kea vammaisten ihmisten toimimista avustajan kans-sa. Kuntakohtaiset erot pitäisi saada pois.

- Joissakin kunnissa on ryhdytty kehittämään järjes-telmää, ja toivoisin, että vammaisia otettaisiin mukaan

kehitystyöhön. Nimenomaan työnantajana toimimi-seen pitäisi vammaisille olla tarjolla koulutusta, sekätietoa jo järjestettävistä kursseista. Lisäksi täytyisi tu-kea vammaisten jaksamista työnantajana: tueksi ei rii-tä se, että kunta hoitaa palkanmaksun. Järjestelmäänpitäisi saada enemmän joustoa, sillä avustajan tarve-han ei lopu arkipäivisin klo 16.00.Tuolla tavalla ei sai-si rajoittaa avustajan työaikaa, mutta olen kuullut mo-nessa kunnassa niin kuitenkin toimittavan.

Työnantajan tulee tunteavelvollisuutensa

Eri kunnissa on erilaisia hallintokäytäntöjä esimerkik-si avustajan palkan maksamisessa. Työnantajavelvoit-teiden hoitaminen tulisi kaikkialla sujua järkevällä ta-valla.

- Byrokratian hoitaminen vie jonkin verran aikaa, ku-ten vuosi-ilmoitusten täyttäminen. Mutta ne muuttu-vat ajan myötä rutiinitoimiksi. Hankalinta järjestelmäs-sä on työntekijöiden hakeminen, sillä avustajat vaih-tuvat aika usein. Kunta ei kuitenkaan saa valita työn-tekijää vammaisen puolesta - se ei ole lain hengen mu-kaista. Vammaiselle täytyy jättää myös työhön pereh-dyttäminen, sillä ainoastaan hän tuntee tarpeensa ja

Teksti & kuvat: Mia Hemming

CP1201_04- 3.2.2012, 07:4912

13 CP-LEHTI 2012:1 HENKILÖKOHTAINEN APU

toiveensa, Amu Urhonen muistuttaa.

Urhonen kertoo esimerkiksi, että hänen avustajansaeivät laita ruokaa, sillä hän pystyy siihen hyvin itse.Ja hän on itse selvittänyt kullekin avustajalle, mitenhaluaa, että heidän kotonaan siivotaan.

- Joskus olen joutunut rajoittamaan liiallista siivousin-toa, sillä meidän kodissamme ei kaikkien tavaroidentarvitse olla järjestyksessä.

Vammaisen toimiessa työnantajana hänen tulee tun-tea myös työsuhteen päättämiseen ja lomauttami-seen liittyvät pykälät. Hänen tulee tietää, mitä ontyösuojelu, ja noudattaa työaikalakia.

- Kaikkea tällaista tietoa pitäisi työnantajakoulu-tuksen sisältää. Vammaiset henkilöt voisivat myösperustaa vertaistukiverkostoja auttamaan uusia hen-kilöitä oppimaan kaikki työnantajatoimeen liitty-vät käytännöt. Nythän on myös olemassa Henki-lökohtaisten Avustajien Työnantajien liitto, josta saaneuvoja ja monenlaista palvelua.

Urhonen on kuullut vammaisen henkilön joskusvaatineen liikaa avustajaltaan, sillä ei ole tuntenuttyönantajan velvollisuuksiaan. Tai vammainen hen-kilö on saattanut irtisanoa avustajansa perusteella,joka ei oikeuttaisi irtisanomiseen.

- Valtaan sisältyy paljon vastuuta.Monesti avusta-jat ovat nuoria opiskelijoita, jotka eivät tunne oi-keuksiaan työntekijöinä. Se on sitten kurjaa, josensimmäisessä työpaikassa poljetaan heidän oi-keuksiaan, Amu Urhonen sanoo.

Avustajat mahdollistavat tekemäänsen, minkä vammaisuus estää

Henkilökohtainen apu muuttui runsas kaksi vuottasitten vammaispalvelulain palveluvalikoimassavahvaksi subjektiiviseksi oikeudeksi vaikeavam-maiselle ihmiselle. Avun tarpeen arviointi lähteehenkilön toimintakyvystä.

- Henkilökohtainen apu pitäisi kirjata subjektiiviseksioikeudeksi myös kehitysvammaisille henkilöille. Si-ten voitaisiin edesauttaa kehitysvammaisen henkilönkotona tai ryhmäkodissa asumista ja välttää laitosasu-mista, Amu Urhonen miettii.On myös ehdottomasti

parempi, että vammainen itse toimii avustajan työn-antajana kunnan tai valtion sijaan. Mutta esimerkiksiRuotsissa vammaiset henkilöt ovat perustaneet osuus-kuntia työnantajavelvollisuuksien hoitajaksi, ja se voi-si toimia Suomessakin.

Urhosella on kymmenen vuoden aikana ehtinyt olla15 avustajaa. Heidän joukossaan on ollut opiskelijoi-ta, välivuoden viettäjiä, osa-aikatyötä haluavia.

- Minua ei haittaa, että avustajat vaihtuvat usein. Suh-taudun heihin aika ammattimaisesti, ja rekrytoinnistaon tullut rutiinia. En minä ole jäänyt suremaan jonkunavustajan työsuhteen päättymistä. Jos haluaa, voi sit-ten jatkaa toisista lähtökohdista yhteydenpitoa.AmuUrhonen muistelee, että hänellä oli alussa vaikeaaomaksua työnantajan roolia jo nuoren ikänsä tähden.Hänen oli vaikea huomauttaa asioista, ja kun niin jou-tui tekemään, se tuntui kurjalta. Valta täytyy kuitenkinottaa. - Olen kuullut avustajan pompotelleen avustet-tavaa ja koko perhettä omien aikataulujensa ja toivei-densa mukaan.

Parhaillaan Urhosella on kaksi avustaja.Toinen ontyöskennellyt hänelle jo peräti vuoden, ja toinenmuutaman kuukauden.-He työskentelevät yhteen-sä 30 tuntia viikossa, kumpikin 15 tuntia. Toinentyöskentelee alkuviikon ja toinen loppuviikon jatarvittaessa viikonloppuisin. Heidän työtehtävän-sä on avustaa minua päivittäisessä elämässäni. En-nen kuin sain vauvan, he enimmäkseen avustivatminua siirtymään paikasta toiseen. Vieläkin he te-kevät sitä, mutta nyt kodinhoito on lisääntynyt.

Urhosella on puheenjohtajuuteen liittyen usein ko-kouksia Helsingissä, ja lisäksi hän opiskelee pää-kaupungissa. Hänen avustajansa siten myös autta-vat usein häntä matkustamisessa. Avustajat autta-vat minua tekemään kaiken sen, mitä en voi tehdä,koska olen vammainen.

Henkilökohtaisen avustajan työssä on eduksi jousta-vuus, tasapainoisuus ja sosiaalisuus. Avustajan työnvaativuus vaihtelee henkisesti ja fyysisesti riippuenavustettavasta. Mitään varsinaista koulutusta ei ole saa-tavilla, yksittäiset koulutukset ovat avustajien omanaktiivisuuden varassa. Kuka tahansa tehtävään sopivavoi näin ollen työskennellä henkilökohtaisena avusta-jana, mitään erityisiä pätevyysvaatimuksia ei ole.

>>>

CP1201_04- 3.2.2012, 07:4913

14 CP-LEHTI 2012:1HENKILÖKOHTAINEN APU

LISÄÄ TIETOA

Henkilökohtainen avustaja www.avustaja.fi/Henkilökohtaisten Avustajien TyönantajienLiitto http://www.heta-liitto.f i/ tai soita044 924 4945 Assistentti.info, www.kynnys.fi/assistentti.html tai soita Kynnys ry (09)6850 110

Itsenäinen elämä edellyttääpalkattua avustajaa

Amu Urhosen mielestä avustajajärjestelmän tarkoituk-sena on tarjota vammaisille henkilöille mahdollisuuselää samanlaista elämää kuin kaikki muutkin. Palve-lun käyttäminen mahdollistaa sitten vammaiselle esi-merkiksi normaalit roolit perheenjäsenenä.

- Roolit olisivat luonnottomia, jos läheinen toimisiavustajana, sillä siten olisi hänestä väärällä tavallariippuvainen. Nyt minä voin olla ihan yhtä laillaystävilleni avuksi kuin he minulle. Ja olen vanhem-milleni itsenäinen tytär. Aviomiehelleni olen vai-mo: avioliitto ei ole avustussopimus vaan kahdenihmisen rakkaussuhde, Urhonen huomauttaa.

Jos Urhonen suuttuu, hänen ei tarvitse pelätä, etteihäntä autettaisi. Työntekijän tulee tehdä työnsä,vaikka työnantaja olisi huonolla tuulella.

- Olen kuullut läheisten henkilöiden joskus rajoit-taneen vammaisen henkilön toimintaa rangaistuk-sena oman tahdon osoittamisesta. Esimerkiksi vam-maisille teineille on kuitenkin ihan yhtä tärkeääsaada kapinoida kuin ei-vammaisillekin.

Yhtä lailla Urhosesta olisi aika kauheaa, jos avustajaolisi vapaaehtoistyöntekijä. Se aiheuttaisi jatkuvan kii-tollisuuden velan tunteen vammaiselle henkilölle.

-Lisäksi vapaaehtoinen voisi lopettaa avustamisenheti, kun hänestä siltä tuntuisi. Avustettavan asemaolisi kaiken kaikkiaan todella epämiellyttävä.

Amu Urhonen haluaa rohkaista vammaisia ottamaanvastuun elämästään, ja vallan elämässään. Liian monion jäänyt siihen tilanteeseen, että joku toinen tekee pää-tökset vammaisen puolesta.Vastuun ja vallan ottami-nen saattaa myös pelottaa. Minusta aikoinaan tuntui,että maailma aukesi, kun ryhdyin käyttämään avusta-jaa. Oli hienoa päättää itsenäisesti, mitä kaupasta os-taa. Muistan vieläkin, kuinka mieletön kokemus itse-näistyminen oli. Elämänpiirini laajeni tosi paljon.

Urhonen muistuttaa, että avustaja mahdollistaa esimer-kiksi kahville menemisen yksin tai ystävien kanssa.Avustajan tehtävä on olla käytettävissä, työnantajan eitarvitse avustajalle pitää seuraa. Jotkut kokevat vaikeak-

si vastaanottaa apua, ja sen tähden yrittävät selviytyämahdollisimman vähin avuin päivästä toiseen. Minäen tahdo elämän olevan selviytymistä, vaan haluannauttia elämästä. Kun jouduin olemaan ensimmäisetkolme kuukautta aikoinani ilman avustajaa määrära-hojen puutteesta, se oli ahdistavaa. Koko ajan joutuimiettimään, että mitä pystyy tekemään ja mitä pitääjättää tekemättä. En kokenut itseäni millään lailla suu-reksi sankariksi selviytyessäni silloin päivästä toiseen.

Nyt Amu Urhonen voi lähteä vapaasti, mihin halu-aa avustajan auttamana, vaikkapa seksikauppaantai baariin. Työntekijän asia ei ole paheksua työn-antajan ratkaisuja.

Ateisti teologian opiskelija

Amu Urhonen on parhaillaan äitiyslomalla. Lou-na-tytär on 8 kuukauden (= kirjoitushetkellä) ikäi-nen. Urhoselta on vastikään julkaistu kirja Kom-pastuksia, jossa hän kertoo, minkälaista vammai-sena olo Suomessa pahimmillaan on. Urhonen onaktiivisesti mukana kunnallispolitiikassa. Hän onvaravaltuutettu ja kahden lautakunnan jäsen. LisäksiUrhonen opiskelee Tampereella sosiaalipolitiikkaaja Helsingissä teologiaa pääaineenaan kirkkohis-toria. Hän lähti aikoinaan opiskelemaan teologiaakiinnostuksesta uskontoa ja historiaa kohtaan.

- Olen ateisti, ja sen kanssa minulla ei ole ollutmitään vaikeuksia teologisessa tiedekunnassa. Eisiellä oleteta, että kaikilla on vakaumus toisin kuinsosiaalipolitiikassa Tampereella. Tampereella mi-nulla on ollut enemmän hankaluuksia vakaumuk-seni tähden, sillä olen vihreä, vaikka pitäisi ollapunainen. Teologisessa keskustellaan avoimestienemmän eri vaihtoehdoista toisin kuin Tampereel-la. Tampereella saatetaan jotakin jyrkästi vastustaaaatteen vastaisena ajatuksena, Urhonen sanoo.

CP1201_04- 3.2.2012, 07:4914

15 CP-LEHTI 2012:1 KELA

Vaikeavammaiset eivät saa kuntoutusta yhdenvertaisesti

Vaikeavammaisten kuntoutuksen kytkentä lainsäädän-nössä Kelan vammais- ja hoitotukeen aiheuttaa on-gelmia asiakkaille.

Kuntoutuksen järjestämisen yleinen vastuu on säädet-ty julkiselle terveydenhuollolle, siltä osin kuin kun-toutus ei kuulu muiden tahojen järjestettäväksi. Vai-keavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen järjestä-minen tuli Kelan lakisääteiseksi toiminnaksi vuonna1991.Saadakseen Kelan järjestämää kuntoutusta vai-keavammaisen henkilön tulee olla alle 65-vuotias jahänen tulee saada vähintään korotettua alle 16-vuoti-aan vammaistukea, korotettua 16 vuotta täyttäneenvammaistukea tai eläkettä saavan korotettua hoitotu-kea.

Kelan tutkimusosaston selvityksessä kuvataan niitäerityistilanteita, jotka ovat syntyneet Kelan järjestämis-velvollisuuden alaisen vaikeavammaisen kuntoutuk-sen ja vammais- ja hoitotukikytkennän seurauksena.Tämä kytkentä on johtanut toimintamalliin, jossa ikäja työkyky ovat vaikuttaneet vaikeavammaisen kun-toutukseen oikeutetun kohderyhmän määrittymiseentavalla, joka ei liene lain alkuperäinen tavoite.

Vain noin10 % Kelan vaikeavammaisten kuntoutustasaaneista kuuluvat aktiiviseen työvoimaan, ja merkit-tävä osa lapsena vaikeavammaisten kuntoutusta saa-neista menettää tämän oikeuden viimeistään täytetty-ään 16 vuotta.

Kytkentä ei takaa vammaisten henkilöiden yhdenver-taisen kuntoutuksen toteutumista, minkä vuoksi Ke-lan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat henki-löt tulisi määrittää uudelleen. Tässä selvityksessä eiarvioida kuntoutusta koskevan lainsäädännön muitauudistamistarpeita, joskin osa lain ongelmakohdistatulee selvityksessä esille.

Lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisvelvollisuut-ta koskevaa lainsäädäntöä kehitettäessä on varmistet-tava, että yksilö saa asuinkunnastaan riippumatta yh-denvertaisesti ja oikea-aikaisesti lääketieteellisesti pe-rusteltua kuntoutusta tarpeen, ei vamman vaikeusas-teen, perusteella.

Hyvä ja asiakaslähtöinen kuntoutuskäytäntö on mahdollista järjestää monen toimijan yhteistyöllä, muttase edellyttää lainsäädännön selkeyttämistä, koulutustaja kansallisesti yhteistä näkemystä olemassa olevienresurssien käytöstä.

Vammaisten henkilöiden yhdenvertaisen, tarve-ja ta-voitelähtöisen kansallisen kuntoutuskäytännön raken-tuminen edellyttää myös koordinoitua kuntoutuksenohjausta ja kuntoutuksen tutkimuksen lisäämistä, jot-ta kuntoutuksen kohdistumista, ajoitusta, tavoitteelli-suutta, prosessia ja vaikuttavuutta sekä vaikutus-ten seurantaa voidaan parantaa.

Julkaisu: Autti-Rämö I, Faurie M ja Sakslin M.Vaikeavammaisten kuntoutuksen järjestämisvel-vollisuus Suomessa. Aihetta lainsäädännön muu-toksiin? Helsinki: Kela,Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 79, 2011.ISBN 978-951-669-877-2 (nid.),978-951-669-878-9 (pdf).

https://helda.helsinki.fi/handle/10138/28874

Mauri Laukkanen

CP1201_04- 3.2.2012, 07:4915

16 CP-LEHTI 2012:1

Kelan korvaamien taksimatkojen keskitetty tilaus-numero otettiin käyttöön Lapin ja Länsi-Pohjan sai-raanhoitopiireissä 10.1.2012.

Kaikki Kelan korvaamat taksimatkat Lapin ja Län-si-Pohjan sairaanhoitopiirien alueilla tilataan 10.1alkaen numerosta 0200 99 000 (Lapin taksikeskus).

Tästä numerosta tilatusta matkasta asiakas saa mat-kakorvauksen heti taksissa esittämällä Kela-kortin.Asiakas maksaa ainoastaan omavastuuosuuden,joka on 9,25 euroa yhdensuuntaiselta matkalta.Puhelun hinta on sama kuin tavallisen taksin tila-uspuhelu alueella (1,16 ˛ + pvm).Taksikeskus onauki ympäri vuorokauden joka päivä. Asiakas voitilata useamman matkan samalla puhelinsoitolla.

Suorakorvausjärjestelmä on jo käytössä Kanta-Hä-meen, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjois-Savon,Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan jaVarsinais-Suomen sairaanhoitopiireissä. Tänävuonna järjestelmä laajenee yhdeksään sairaanhoi-topiiriin, ja syksyyn 2013 se on käytössä kokomaassa.

Järjestelmä parantaa asiakaspalveluaja hillitsee kustannuksia

Suorakorvausjärjestelmässä asiakkaan matkan ti-laustieto yhdistetään taksamittarilta tulevaan mak-sutapahtumatietoon ja tiedot lähetetään kerran päi-vässä sähköisesti Kelaan. Koska matkakorvauk-set saadaan heti käsittelyyn, ne kerryttävät nope-asti asiakkaan vuotuista omavastuuosuutta, ns.matkakattoa (157,25 euroa).

Suorakorvausjärjestelmän ansiosta myös lyhyet,kustannuksiltaan alle 9,25 euron omavastuun jää-vät matkat tulevat Kelan tietoon, ja ne lasketaanmukaan matkakattokertymään. Matkakaton täy-tyttyä Kela lähettää asiakkaalle vuosiomavastuu-kortin osoituksena matkakaton täyttymisestä. Tä-män jälkeen asiakkaan ei tarvitse maksaa matkanomavastuuosuutta.Taksimatkojen keskitetty tilausvälitys mahdollis-taa sähköisen tiedonsiirron lisäksi Kelan korvaa-mien taksimatkojen yhdistelyn. Matkojen yhdiste-

Taksimatkojen suorakorvaus laajeni Lappiin ja Länsi-Pohjaan

ly hillitsee tehokkaasti kasvavia kustannuksia var-sinkin alueilla, joilla välimatkat ovat pitkiä. Asiak-kaan matkaa ei kuitenkaan yhdistellä, jos tervey-denhuollon edustaja on katsonut, ettei se ole asiak-kaan terveydentilan vuoksi mahdollista.

Koska asiakkaan matkatilaus välitetään asiakastalähinnä olevalle ajovuorossa olevalla taksille, asia-kas ei voi valita suorakorvausmenettelyssä tiettyäkuljettajaa. Jos asiakas ei halua käyttää suorakor-vausmenettelyä, hän voi tilata matkan valitsemal-taan taksiyrittäjältä myös suorakorvausalueella.Tällöin asiakas joutuu maksamaan taksimatkankoko hinnan itse ja hakemaan korvausta Kelaltajälkikäteen tarvittavine liitteineen.

Jälkikäteen paperilomakkeella haetun korvauksenkäsittelyaika on noin 3 viikkoa.

Oikeus tuttuun taksiin

Kelan vaikeavammaisten kuntoutusta saavilla asi-akkailla ja aiemmin sitä saaneilla 65 vuotta täyttä-neillä henkilöillä on edelleen oikeus käyttää tuttuataksinkuljettajaa, ns. vakiotaksia. Vakiotaksia voi-vat käyttää myös yksin matkustustavat alle 16-vuo-tiaat lapset ja vaikeasti sairaat lapset.Vakiotaksiaei tilata keskitetystä tilausnumerosta, vaan asiakassopii tilauksesta haluamansa autoilijan kanssa.

Kela korvaa sairauden tai raskauden vuoksi tehdytmatkat terveydenhuoltoon sekä matkat Kelan jär-jestämään kuntoutukseen. Matkat korvataan ensi-sijaisesti julkisten kulkuvälineiden kustannustenmukaisesti. Taksin käyttö korvataan, jos matkusta-ja ei voi käyttää julkisia kulkuneuvoja terveydenti-lansa vuoksi. Matka korvataan myös, jos julkisiakulkuyhteyksiä ei ole kohtuudella käytettävissä.

Lisätietoja asiakkaille

Kelan palvelunumero sairausasioissa020 692 204 arkisin klo 8–18

Lisätietoja Kelan matkakorvauksistahttp://www.kela.fi/matkakorvaus

KELA

CP1201_04- 3.2.2012, 07:4916

17 CP-LEHTI 2012:1Heikki Kakko

TOIMITUKSELTA

Sanojen valtaTaannoin luin Yleisradiosta eläköityneen toimittajaTerttu Lensun kirjan “ Mummo vastaan muu maail-ma.” Kirjassaan Lensu kertoo muun muassa niistä asi-oista, paikoista ja henkilöistä, jotka vaikuttivat häneenlapsena, nuorena ja myöhemmin antoivat suuntaviivo-ja toimittajan ammattiin.

Pienen Lumijoen kunnan, Varjakkalan kylän kirjasto,postinkantaja-äiti ja kirjailija Kirsi Kunnas olivat vai-kuttaneet merkittävästi tiedonhaluisen Terttu Lensunelämään1950-1960-luvuilla.Kyläkirjasto avasi tien kir-jojen maailmaan ja äiti yhteiskunnalliseen keskuste-luun tuomalla kotiin jonkun tilaaman Suomen Kuva-lehden, joka kannettiin tilaajalleen päivän myöhässä.Lensun opiskeluaikoina kirjailija Kirsi Kunnas neuvoiopiskelijoita luovassa kirjoittamisessa seuraavasti:”Kuuntele päätäsi, usko mielikuviisi, pysy arkisena.”

Vaikuttaminen on liittomme tämän vuoden teema.Mielestäni oikeammin teemasana, joka muuntuu kah-deksi sanaksi: Vaikuta. Vaikutu. Jo monien vuosien ajanCP-lehdellä on ollut onni saada teiltä, hyvät, lukijat,erinomaisia kirjoituksia, jotka ovat sisältäneet arkielä-män kuvauksia suomalaisissa perheissä. Nämä kirjoi-tukset ovat luetuinta osaa lehdessämme. Kirjoituksi-enne avulla olemme pystyneet antamaan vertaistukeaesimerkiksi kirjastojen lukusaleissa vanhemmille, jot-ka etsivät tiedollista tukea oman perhe-elämänsä muut-tuneeseen arkeen vammaisen lapsen vanhempina.

Nämä vanhemmat ovat vaikuttuneet kirjoituksestan-ne ja saattaa olla, että kirjoitus on avannut uudenlai-sen näkymän arkeen. Uskon, että kirjailija Kirsi Kun-nas tarkoitti juuri kirjoitusten elämänmakuisuutta ke-hottaessaan kirjoittajaa pysymään arkisena.

Ennen sanottiin, että lehdistö on neljäs valtiomahti.Tällöin tarkoitettiin Suomessa ilmestyvää painettuasanomalehdistöä. Kun täällä toimituksessa suunnitte-lemme tulevien CP-lehtien teemanumeroita, mietim-me tarkkaan, mitkä olisivat aiheita, jotka kiinnostaisi-vat mahdollisimman monia lukijoita, ja joilla olisi yh-teiskunnallista vaikuttavuutta. Kieltämättä etsivä “jour-nalismi” CP-lehdessä ei ole helppoa, mutta on haus-kaa ja innostavaa löytää aivan uusia, ennen käsittele-mättömiä aiheita, joita vuonna 2011 olivat esimerkik-si CP-vammaisuus ja näönkäyttö sekä erään kirjoitta-jan kertoma omista maisema-arkkitehtuuriopinnois-ta. Lehti sai näiden aiheiden käsittelystä kiittävää pa-lautetta vanhemmilta ja ammattihenkilöstöltä. Kiitospalautteestanne.

Toivomme, että edelleen haluatte vaikuttaa leh-den sisältöön lähettämällä omakohtaisia tarinoi-ta, runoja, valokuvia jne.Annattehan meidänlukijoina vaikuttua kirjoituksistanne.

Sini Pälikkö

CP1201_04- 3.2.2012, 07:5017

18 CP-LEHTI 2012:1VAMMAISTEN IHMISOIKEUDET

OTM Jukka Kumpuvuorijkumpuvu@gmail.com

Vammaisten ihmisoikeudet

Ihmisoikeuksien normitaivaan tähtiä

Jo vuonna 1948 Yhdistyneissä kansakunnissa (YK)hyväksyttiin yleismaailmallinen ihmisoikeuksienjulistus. Maailmanyhteisön tarkoituksena ja tavoit-teena oli estää toisen maailmansodan julmuudet tu-levaisuudessa mentaliteetilla: ’ei enää koskaan’. Ih-misoikeusjulistus koski kaikkia ihmisiä, myös vam-maisia. Ihmisoikeuksien historian pimeimpinä ai-koina, paljon ennen tuota julistusta, on kuitenkinihmisoikeuksien katsottu kuuluvan vain ’vapaillemiehille’. Tällöin ihmisoikeudet siis eivät kuulu-net kaikille, vaan olivat suppean yhteiskuntaluo-kan erioikeuksia. Kehitystä on siis tapahtunut lähi-historiassa, paljolti viime vuosisadalla ja erityises-ti sen jälkipuoliskolla.

1960-luvulla YK:ssa alettiin selvittää maailman-laajuiseen ihmisoikeussopimuksen mahdollisuut-ta. Tarkoitus oli, että kaikenlaiset ihmisoikeudettulisivat mukaan 1948 ihmisoikeusjulistuksen ta-voin, nyt kuitenkin oikeudellisesti velvoittavalla ta-valla. Tämä tarkoittaisi ns. kansalais- ja poliittisiaoikeuksia (KP), eli esimerkiksi oikeutta liikkuavapaasti maassa ja oikeutta äänestää, sekä ns.taloudellisia, sivistyksellisiä ja sosiaalisia oikeuk-sia (TSS), eli esimerkiksi oikeutta sosiaaliturvaan.Tuohon aikaan nämä nähtiin toisistaan täysin eril-lisinä ja erilaisena ihmisoikeuksien tyyppinä. Kat-sottiin, että KP-oikeuksien toteutuminen ei edelly-tä valtioilta mitään rahallisia satsauksia, kun taasTSS-oikeuksien toteutuminen vaatii laajoja rahal-lisia tukia valtioilta. Tuolloin kylmän sodan ja glo-baalin poliittisen tilanteen mukaisesti oli selvää, ettäYK:ssä ei päästy sopuun näiden kahden eri ihmis-oikeustyypin sekoittumisesta samaan ihmisoikeus-sopimukseen.

Maailmanyhteisö jakaantui kahtaalle. Länsiblokkipainotti KP-oikeuksia ihannoiden yksilön vapaut-

ta, kun taas itäblokki painotti TSS-oikeuksia ihan-noiden valtion roolia sosiaalisen turvallisuuden tuo-jana. Lopputuloksena oli, että 1960-luvun lopullahyväksyttiin YK:ssa kaksi erillistä ihmisoikeusso-pimusta, toinen koski KP-oikeuksia ja toinen TSS-oikeuksia. Tämän jälkeen on hyväksytty lukuisiaihmisoikeussopimuksia eri ihmisryhmille, omatmuun muassa lapsille, naisille ja alkuperäiskansoil-le. YK-järjestelmän lisäksi tärkeässä asemassa onollut Euroopan neuvosto, jossa tärkein hyväksyttyihmisoikeusasiakirja on Euroopan ihmisoikeus-sopimus.

Vammaisten ikiomaihmisoikeussopimus

Prosessi vammaisia koskevan ihmisoikeussopi-muksen laatimiseksi lähti käyntiin 2000-luvun alus-sa Meksikon aloitteesta. Äkkiä jo perustettiinkinkomitea pohtimaan, minkälainen tuleva sopimustulisi olla. Komitean työhön osallistui muutamanvuoden ajan YK:n jäsenvaltioita ja YK:n alaisiajärjestöjä, kuten monien tuntema UNICEF. YK:nhistoriassa tapahtui kuitenkin tässä prosessissa jo-tain ennennäkemätöntä. Satoja vammaisia järjes-töjensä edustajina valloitti YK:n käytävät New Yor-kin päämajassa. Samoin monien valtioiden dele-gaatioissa oli mukana vammaisia ihmisiä. Tämäasetti omat haasteensa, koska päämaja ei ollut es-teetön. Muutostöiden jälkeen neuvottelut kuiten-kin sujuivat, ja vammaisilla ympäri maailman tulimahdollisuus vaikuttaa meitä koskevan ihmisoike-ussopimuksen laadintaan. Vammaisoikeussopimushyväksyttiin vuonna 2006 ja se tuli kansainväli-sesti voimaan pari vuotta myöhemmin.

Tänään sopimuksen on saattanut osaksi omaa oi-keusjärjestystään reilusti yli sata valtiota. Suomi eivalitettavasti vielä ole näiden joukossa. Suomenvaltio kertoo syyksi tähän sen, että lainsäädäntöm-

- Normitaivaan tähtiä vai arjen työkaluja?

CP1201_04- 3.2.2012, 07:5018

19 CP-LEHTI 2012:1 VAMMAISTEN IHMISOIKEUDET

me ei vielä ole sopusoinnussa vammaisoikeusso-pimuksen kanssa. Vitkuttelu tuntuu oudolta, kunkuitenkin on myös niin, että itse asiassa monet asi-at, jota vammaisoikeussopimus sisältää, ovat jovuosikausia olleet lainsäädännössämme muiden ih-misoikeussopimusten vastaisia. Tuntuu, että kyseon vain ajan pelaamisesta ja siitä, että asiaan ei vainjakseta eikä välttämättä osata paneutua riittävästi.Yksi ongelma on myös se, että asiaa valmistelevattahot eivät ole varanneet riittävästi resursseja asianvalmisteluun. Suomalaisen vammaisliikkeen edus-tajat ovat mukana työryhmässä, joka asiaa valmis-telee, jotta myös vammaisten oma ääni tulisi tässäasiassa viimein kuulluksi.

Vammaisoikeussopimuksen erikoisuus juontaamyös juurensa sopimusneuvotteluista. Osallistumi-nen sopimusneuvotteluissa takasi myös itse sopi-mukseen takuun siitä, että vammaiset pitää osallis-taa sopimuksen toimeenpanossa ja valvonnassa.Myös Suomessa tämä tarkoittaa sitä, että vammais-oikeussopimuksen toimeenpanossa vastuussa ole-vassa tahossa, mikä se sitten onkin, on oltava asian-mukaisesti edustettuna vammaisten oma ääni. Samakoskee myös kansainvälistä vammaisten oikeuksi-en komiteaa, joka valvoo sopimusta. Tämä komi-tea on jo perustettu ja siinä istuu lukuisia vammai-sia asiantuntijoita. Suomessa tarvitaan koko vam-maisliikkeen voima vakuuttamaan Suomen viran-omaiset siitä, että nyt on aidosti ja oikeasti osallis-tettava vammaiset ja vammaisjärjestöt kaikkeen,mikä koskee vammaisten oikeuksia. Velvoite on aikalaaja, koska kuten tämän lehden lukijat tietävät,hyvin monet asiat koskevat vammaisten elämää.

Miten ihmisoikeussopimuksiavalvotaan?

Sopimuksia valvovat ns. komiteat, esimerkiksi KP-sopimusta valvoo KP-oikeuksien komitea YK:ssa.Komiteat koostuvat ihmisoikeusasiantuntijoista,joita sopimusvaltiot ehdottavat YK:lle tai Euroo-pan neuvostolle riippuen sopimuksesta. Euroopanihmisoikeussopimusta valvoo Euroopan ihmisoi-keustuomioistuin. Valtiot toimittavat näille valvon-taelimille määräaikaisraportteja, joissa ne kertovat,miten sopimuksen oikeuksia kyseisessä valtiossatoteutetaan. Riippuen sopimuksesta, valvontaeli-mille voi tehdä myös yksilövalituksia. Vahvin jatehokkain mekanismi suomalaisten vammaisten

kannalta liittyy Euroopan ihmisoikeussopimuk-seen.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen RanskanStrasbourgiin voi valittaa, jos sopimuksessa tarkoi-tettuja oikeuksia on loukattu. Ottaen huomioon, ettäEuroopan ihmisoikeussopimukseen sisältyy Suo-men hyväksymä laaja syrjintäkielto, joka kattaakaikki elämänalueet, ovat mahdollisuudet valittaatähän tuomioistuimeen varsin hyvät mitä erilaisim-mista asioista. Syrjintäkiellon lisäksi Euroopan ih-misoikeussopimus sisältää säännöksiä muun mu-assa liikkumisvapaudesta, yksityisyyden suojastaja omaisuuden suojasta. Vammaisoikeusasioissatulee usein eteen tilanteita, joissa olisi mahdolli-suus valittaa tähän tuomioistuimeen, kun kotimai-set oikeusturvakeinot ovat loppu. Kotimaisten oi-keusturvakeinojen loppuunkäyttäminen onkin edel-lytyksenä sille, että Euroopan ihmisoikeustuomio-istuin ottaa asian edes vastaan. Tämä tarkoittaa, ettäsinulla pitää olla suomalaisen oikeusturvakoneis-ton lopullinen päätös, ennen kuin voit edetä kan-sainvälisille areenoilla. Sama koskee kaikkia mui-takin ihmisoikeuskomiteoita ja –tuomioistuimia.Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi vakuutus-oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden pää-töstä, josta ei voi enää kotimaassa valittaa.

Hakemuksen Euroopan ihmisoikeustuomioistui-meen voi tehdä suomeksi. Internetistä löytyy ha-kemuslomake, jossa kysytään kaikki tarpeelliset tie-dot. Hakemukseen liitetään kaikki relevantti infor-maatio ja liitteet, sekä eritellään miten hakija ko-kee, että hänen sopimuksenmukaisia oikeuksiaanon rikottu. Kun hakemus saapuu Strasbourgiin, tuo-mioistuimen suomenkielinen sihteeristö tutkiisen alustavasti. Tässä vaiheessa on hyvä, jos hake-muksen pääasiallinen sisältö on myös englanniksitai ranskaksi, jotta sihteeristössä myös muut kuinsuomenkieliset voivat tarvittaessa siihen tutustua.Tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä. Sihteeristötutkii, onko asia viety loppuun kotimaassa, ja onkoasiassa sellaista, että sopimusrikkomus näyttäämahdolliselta. Tämän jälkeen sihteeristö päättää,ottaako tuomioistuin jutun käsiteltäväksi; kaikkijuttuja ei oteta.Tämä vaihe kestää noin vuoden.Jos tuomioistuin sitten ottaa jutun käsiteltäväk-si, menee prosessiin noin viisi vuotta. Jutun vi-reillelaittaminen ei ainakaan toistaiseksi maksa mi-tään. Jos tarvitset lakimiesapua, se voi maksaa. Voit

CP1201_04- 3.2.2012, 07:5219

20 CP-LEHTI 2012:1VAMMAISTEN IHMISOIKEUDET

myös vaatia, että valtio korvaa oikeudenkäyntiku-lusi. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin voi lopul-ta todeta, että valtio on rikkonut Euroopan ihmis-oikeussopimusta ja ehdottaa esimerkiksi lainsää-däntömuutoksia ja tuomita korvauksia maksetta-vaksi ihmisoikeussopimusrikkomuksen uhrille.Varsinaista päätöstä tuomioistuin ei voi muuttaa.

Kotimaamme ompi Suomi

Ihmisoikeussopimusten ohella omat kotikutoiset la-kimme tarjoavat melkoisen välineistön vammaisel-le hänen taistelussaan arkipäiväisistä oikeuksistaan.Mitä tulee ihmisoikeussopimusten sovellettavuu-teen Suomessa, on aivan perusteltua vedota suo-raan näihin sopimuksiin. Ne löytyvät Suomen la-kikirjasta ja ne ovat osa Suomessa sovellettavaa oi-keutta. Vaikka usein viranomaisten kanssa asioi-dessa saakin osakseen ihmetystä, jos vetoaa ihmis-oikeussopimuksiin, on tällöin hyvä muistuttaa vas-tapuolta, että kyllä, sieltä lakikirjasta näitä sopimuk-sia voi ihmetellä ja opiskella.

Suomen perustuslaki on perustyökalu, jolla pää-see pitkälle. Perustuslaki on aina ensisijainen muu-hun lainsäädäntöön nähden ja erityisesti, jos nor-maalilakien tulkinnassa tulee ongelmia, perustus-laki toimii tulkinnallisena ohjenuorana. Lausuma’tämä päätös on perustuslain vastainen’ toimii oi-kein hyvin, ja on usein totta, kun tuntuu, että virka-mies on tehnyt sellaisen päätöksen, joka ei vastaaarkipäivän todellisuutta. Tällöin kannattaa kaivaaperustuslaki netistä ja etsiä sopivat pykälät, niitälöytyy varmasti perustuslain perusoikeusluettelosta.Näitä ovat muun muassa oikeus riittävään sosiaali-turvaan ja oikeus elämään. Myös valituksiin kan-nattaa aina hakea sopivat perustuslain kohdat. Näinsaat valituksiin vakuuttavuutta ja oikeuden esitte-lijä huomaa, että valittaja on perehtynyt asiaan.

Erilaisista palveluista ja tukitoimista säädetään lu-kuisissa eri laeissa. Yksi tärkeimmistä on vammais-palvelulaki, jossa säädetään muun muassa oikeu-desta henkilökohtaiseen apuun ja kuljetuspalvelui-hin. Pykäläviidakko on monimutkainen ja siksikannattaa aina muistaa, että viranomaisilla on neu-vonta- ja ohjausvelvollisuus. Se tarkoittaa, että si-nua ei saa jättää yksin asioiden kanssa ja että vi-ranomaisen pitää joko hoitaa asia itse tai ohjata asiajonkun muun hoidettavaksi. Tällaisen yleisvelvoit-

teen lisäksi kannattaa muistaa seuraavat erityisetoikeudet, joita sinulla on.

Ensiksi, sinulla on oikeus saada tieto sinua koske-vista asiakirjoista, jotka ovat viranomaisen hallus-sa. Voit käydä paikanpäällä tutustumassa niihin jatarvittaessa ottaa kopioita niistä. Monilla on tapa-na hukata papereita ja näin saat kaikki asiakirjatsamalla kertaa. Usein helpointa on pyytää asiakir-joja puhelimitse tai sähköpostilla, mutta joskus niitäpitää pyytää kirjallisesti. Viranomainen opastaa si-nua tässä. Voit esimerkiksi pyytää KELAn asian-tuntijalääkärin lausunnon, jos kuntoutus tai hoito-tuki on jäänyt saamatta. Harvoin nämä tiedot muu-toin tulevat tietoosi. Toiseksi, sinulla on aina oike-us saada vastaus kysymyksiisi, jotka liittyvät asianetenemiseen viranomaisessa; tähän liittyy myösoikeus saada arvio asian käsittelyajasta. Viranomai-silla on liian usein tapana viivytellä turhaan asioil-la, ja onhan niillä tapana joskus unohtuakin. Kol-manneksi, sinulla on aina oikeus saada perusteltupäätös siitä, mitä olet hakenut. Jos olet hakenut hen-kilökohtaista avustajaa ja sosiaalityöntekijä on vaintodennut, että ei tällä kertaa; pyydä perusteltu kir-jallinen päätös asiasta. Neljänneksi, sinulla on ainaoikeus saattaa asiasi muutoksenhakuelimen tutkit-tavaksi, muista siis aina valittaa, kun koet, että ha-kemus ei mennyt niin kuin piti.

Ole oikeassa

Liian usein käy niin, että viranomainen tai muu oi-keuskonfliktin vastapuoli jyrää vammaisen mieli-piteen. Tässä on kehittämisen alue sinulle, meillekaikille vammaisille ja omaisille. Asetelma on hyväkääntää toisinpäin. Kun kyse on siitä, että oikeus-konfliktissa on kaksi osapuolta, kyse on oikeudel-lisesta riitatilanteesta, ei neuvottelutilanteesta. Joshaet henkilökohtaista avustajaa 40 tuntia viikossa,ja sosiaalityöntekijä myöntää sinulle 10 tuntia vii-kossa, asiassa on kaksi mielipidettä. Oikeudellisessakonfliktitilanteessa voittaa useimmiten se, jokakokee olevansa oikeassa ja tuo kantansa esiin pe-rustellen sen hyvin.

Voit ottaa siis uuden lähtökohdan. Ajattele, että sinäolet oikeassa ja toinen osapuoli väärässä.Tähänpitää valmistautua. Tee muistiinpanot omasta tilan-teestasi. Jos esimerkiksi olet hakemassa henkilö-kohtaista avustajaa, laita ylös avuntarpeesi. Muis-

CP1201_04- 3.2.2012, 07:5220

21 CP-LEHTI 2012:1 VAIKUTTAMINEN

ta olla rehellinen. Kaikki vähättelevät avuntarvet-taan. Yritä siis miettiä minuutti minuutilta ja tilan-ne tilanteelta, milloin ja missä tarvitset apua. Tämäharjoitus kannattaa tehdä kunnolla kerran, sittentilannetta on helppo päivittää. Kukaan ei hae esi-merkiksi henkilökohtaista avustajaa turhaan, jotenole itsellesi rehellinen. Kysy myös kavereiltasi japerheeltäsi, mikä on heidän mielipiteensä. Useinnämä tahot auttavat sinua siten, että kumpikaan osa-puoli ei huomaa avustamisen edes tapahtuneen, kunse tulee niin luontevasti.

Kun olet selvittänyt itsellesi tilanteen ja laittanut senpaperille, selvitä asian juridinen tausta. Tämä käyhelposti, avaa perustuslaki ja vammaispalvelulaki,tai järjestöjen vammaispalveluopas, joita löytyynetistäkin. Niillä pääset jo hyvään alkuun. Tässätärkeää on, että luet niitä sinun omalla tavallasi jasovellat sinun omaan tilanteeseen. Sinulla on oike-us tehdä omia tulkintojasi näistä laeista. Sinun eitarvitse olla juristi lakeja tulkitessasi, sosiaalityön-tekijäsikään ei ole. Lait eivät ole juristien yksinoi-keuden alaisia. Muodosta oma kantasi. Tuomiois-tuin sitten lopulta päättää, olitko sinä oikeassa vaioliko se tällä kertaa esimerkiksi sosiaalityöntekijä.Sen vuoksi on tärkeä valittaa. Ensin voit tiedustellaesimerkiksi sosiaalityöntekijältä, onko hän tosis-saan. Sitten vaan tekemään oikaisuvaatimusta lau-takuntaan, sitten hallinto-oikeuteen, sitten korkeim-paan hallinto-oikeuteen. Ja jos Suomen oikeustur-vakeinot eivät tuota tulosta, sitten vaan yhteys Eu-roopan ihmisoikeustuomioistuimeen!

Ilman valituskierrosta ei kannata luovuttaa.Saatapua oikeuskonfliktitilanteissa myös vammaisjär-jestöiltä ja muista kysellä myös kanssavammaisil-ta; monet ovat käyneet läpi juuri saman prosessin.

Vammaisfoorumi syyskokous14.11.2011

Puheenjohtajat kaksivuotiskaudelle 2012-2013Merja Heikkonen, puheenjohtaja (Näkövam-maisten keskusliitto) ja Ilona Toljamo, varapu-heenjohtaja ( Suomen CP-liitto).

Hallitus vuonna 2012Hallituksessa jatkavat Kalle Könkkölä ( Kyn-nys), Jukka Sariola ( Lihastautiliitto) ja Sirk-ka Sivula ( Kehitysvammaisten Tukiliitto) Uu-siksi jäseniksi valittiin Anssi Kemppi ( Invali-diliitto) ja Lisbeth Hemgård (FDUV).

Kynnys ry

KTM Marko Jääskeläinen Oulusta on valittu Kyn-nys ry:n hallituksen varsinaiseksi jäseneksi. Jääkeläi-sen toimikausi kestää 01.01.-31.12.2012

FM Elina RaitioTurusta on kutsuttu Kynnys ry:n hal-lituksen varajäseneksi.Raitio on 1.sijalla kutsujärjes-tyksessä. Onnittelumme luottatoimiin valittuja.

Yhteiskunta-ja kulttuuritieteiden laitosLisensiaatintutkimusPsM Merja Nikula:CP-vammaisuus ja oppimi-nen neljä tapaustutkimusta alkuopetusvaihees-ta Tutkimuksen tarkistivat dosentti Tapio Kor-honen Turun yliopistosta ja dosentti PirkkoNieminen Tampereen yliopistosta.

*****

Säätiöt

Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö jakoi 12.1.lääketieteellisiä tutkimusapurahoja ja sosiaalisiaapurahoja yhteensä 1,5 miljoonaa euroa.

Suomen CP-liiton MUN POLKU -tietoa ja tu-kea oman koulutuspolun löytämisen -hanke, saisosiaalisen apurahan.jkumpuvu@gmail.com

*****

Tampereen yliopisto10.1.2012

KESKUSTELE & KOMMENTOIMikäli OTM Jukka Kumpuvuoren artikkeliherätti kysymyksiä, ajatuksia, kirjoita meil-le osoitteella sini.palikko@cp-liitto.fiJos haluat osoittaa ajatuksesi tai mielipitee-si vain kirjoittajan tietoon, niin osoite on

CP1201_04- 3.2.2012, 07:5221

22 CP-LEHTI 2012:1SOPEUTUMISVALMENNUSKuvat: Suomen CP-liitto ry

Sopeutumisvalmennuksen juhlavuosiElina Perttula

Sosiaalisen kuntoutuksen asiantuntija

Minulla on kunnia kirjoittaa tämän vuoden aloi-tussanat liiton sopeutumisvalmennustoiminnas-ta. Perinteikäs, omaleimainen ja palkittu SuomenCP-liiton sopeutumisvalmennustoiminta täyttääkuluvan vuoden aikana 40 vuotta. Vuosikym-menten ajan olemme tarjonneet ihmisille sopeu-tumisvalmennusta sosiaalisen kuntoutuksen ken-tässä mahdollistaen ajankohtaisen tiedon ja tai-don ja tarjoten mahdollisuuden sekä ammatilli-seen tukeen että vertaiskokemuksiin. Sosiaalis-ta vahvistamista 40 vuoden ajan – yhteisöllistätoimintaa yksilön ääntä unohtamatta.

Vuosien saatossa sopeutumisvalmennuskursse-ja on kehitetty ja rakenteita muutettu ihmistentarpeita ja toiveita kuunnellen. Eräs elementti onpysynyt vuosien saatossa vahvana ja se on yh-teisöllisyys. Toiminnassa yhteisön ja ryhmänmerkitys on suuri ja tälle koko sopeutumisval-mennustoimintamme pohjaa. Kurssiyhteisössäjokaisella osallistujalla on tärkeä paikkansa janäin ollen jokainen kurssi on ainutkertainen jaainutlaatuinen.

Jokaisella kurssilla saadaan ja jaetaan tietoa ver-

taisten ja ammattilaisten avulla. Samalla ryh-mä ja uudet tiedot/taidot lisäävät ihmisten tie-toisuutta itsestään, perheestään ja muista sekämahdollistavat uusia eväitä arkea ajatellen. So-peutumisvalmennuskurssien perusta on vertais-kokemuksissa ja vertaistuessa – sen voimaan-nuttava tunne ja kokemus on vahvasti kursseil-la läsnä vahvistaen myös samalla ihmisten pe-rusarkea.

Perhekursseilla vertaisuuden voima ja kokemus-ten jakaminen tukevat perheen jaksamista arjes-sa. Nuorten ja aikuisten kursseilla kokemustenjakaminen ja ryhmään kuuluminen on yhtä tär-keää. Samalla ihmisiä aktivoidaan ja rohkaistaantoimimaan sekä osallistumaan ja olemaan osal-lisia omassa elämässään. Kaikki tämä ryhmäntuki, toisten kunnioitus ja rohkaiseminen autta-vat ihmistä löytämään elämäniloa.

Tänä vuonna järjestämme kursseja aikuisille,nuorille, perheille sekä isovanhemmille. On ilojärjestää ainutlaatuista sopeutumisvalmennusta,jolla on merkitystä. Tervetuloa kaikki juhlavuo-den kursseille kokemaan merkityksiä.

CP1201_04- 3.2.2012, 07:5322

23 CP-LEHTI 2012:1 KOLUMNI

Valintoja tekemällä oppii vaikuttamistaSatu Järviö

VTM

Tätä kirjoittaessani Presidentinvaalin ensimmäinenkierros on vielä menossa. Vaalit ovat perinteinentapa vaikuttaa demokraattisissa yhteisöissä. Erilais-ten mielipiteiden ja poliittisten vaihtoehtojen esit-tely, perustelut, väittelyt ja ehdokkaiden sekä hei-dän lähipiiriensä kuuluvien henkilöiden mieltymyk-set ja arvot halutaan saada mahdollisimman tar-koin selvitettyä, jotta saisimme valintamme tehtyäja voisimme päätöksen tehtyämme antaa vaikutta-van äänemme.

Valintoja saamme tehdä elämässämme jatkuvasti.Joskus valintamme ovat niin itsestään selvän help-poja, että tuskin kiinnitämme asiaan huomiota.Meidät on vaikkapa ohjeistettu sukupuolen mukaankäyttämään eriytyneitä wc- ja saniteettitiloja, vainaivan pienille lapsille ja vaikeavammaisille salli-taan tästä “poikkeava” toimintamalli. Esteettömiäwc-tiloja ei tila- ja taloudellisista syistä rakennetaeri sukupuolille, vaikka sitä varmaan jokainen käyt-täjä onkin joskus toivonut. Toisinaan pääsemmeihanteelliseen tilanteeseen, jossa voimme valitauseasta itsellemme positiivisesta vaihtoehdostamielestämme sen kaikkein halutuimman. Aikuis-tuessamme meitä usein ohjataan sanomalla:” Et voisaada kuuta taivaalta, sinun tulee valita”.

Opimme ja meille opetetaan kohtuutta. Valinnoillaon seurauksensa, joista meidän odotetaan kanta-van vastuumme ikäkautemme ja kykyjemme mu-kaisesti. Tähän asti kerrottu vaikuttaakin oikeuden-mukaiselta. Näen, että tilanne vammaisen henki-lön kohdalla muuttuu, kun joudumme valitsemaanvaihtoehdoista, joista yhtäkään emme koe itsellem-me mieluiseksi tai pahimmassa tapauksessa edesneutraaliksi vaihtoehdoksi. Totta on, että me kaik-ki joudumme näihin valintatilanteisiin, olemme sit-ten vammaisia tai emme. Arjen sujuminen vam-maisena henkilönä vaatii omien valintojemme on-nistumisen lisäksi, jos meidän annetaan niitä tehdäsen, että saamme yhteiskunnalta riittävästi tukeavalintojemme jälkeen.

Vaihtoehdottomuus vammauttaahenkisesti

Valintojen vähyys tai olemattomuus on mielestänisuurin uhka ihmisen vaikuttamisen taitojen kehit-tymiselle. Ellemme vammaisina ihmisinä saa har-joitella valintojen tekemistä ikätovereidemme ta-voin, miten meiltä voidaan aikuisina edellyttää vas-tuunkantoa ja vaikuttavana kansalaisena toimimista.Yhteiskunnan tulee tarjota vaihtoehtoja vammai-selle lapselle ja nuorelle perheineen. Päiväkoteihintulee saada avustajia ja toimintaa tulee tehdä pie-nissä ryhmissä, jotta vammaisen lapsen sosiaalisetvuorovaikutustaidot kehittyvät ja kouluopetukseentarvittavat taidot saavat kypsyä pikkuhiljaa.

Ryhmässä toimiminen, oman mielipiteen ilmai-seminen, joustaminen tai voittajana reilusti kilpai-lun jälkeen toiminen ovat taitoja, joissa ilmenevätpuutteet hyväksytään lapsella ja nuorella, muttaaikuinen, joilla on näissä taidoissa selkeitä puut-teita, tulee helpommin torjutuksi sosiaalisissa ti-lanteissa ja leimataan hankalaksi.

Koulussa eteemme tulee valintoja ja vaikuttami-sen paikkoja tiheämämmin ja tulevaisuutemmekannalta valinnat ovat keskeisempiä, kuin aikaisem-min tekemämme. Vammaisen lapsen tai nuoren javanhempien tulee mahdollisesti jo koulumuotoavalittaessa istua asiantuntijapalavereissa ja ollayhteydessä kouluvirastoon esteettömyyskysymyk-sissä, koulukyydityksissä ja avustaja-asioissa. Va-litako lähikoulu tukitoimineen vai uskoako erityis-koulun resurssikeskuksena? Vanhempia ja ikäkau-teen soveltaen lapsen toiveita tulee kouluvalinnas-sa kuulla herkällä korvalla.

Keskeistä on edelleen valintojen tekemisen mah-dollisuuksien aito salliminen. Suomessa on tut-kimusten mukaan jäykät kouluorganisaatiomal-lit, joissa ei ole suosittu esimerkiksi siirtoja eri-tyiskouluista lähikouluun. Meille tutumpaa ovat

CP1201_04- 3.2.2012, 07:5323

24 CP-LEHTI 2012:1

Satu Järviö

KOLUMNI

olleet siirrot yleisopetuksesta erityisopetukseenja vielä mahdollisesti erityisoppilaitokseen eikätutussa koulussa toimivaan pienryhmäluokkaan.Oppilas perheineen on joustanut ja vaihtanutkouluympäristöään. Vasta viime vuosina meilläon herätty kysymään, eikö kaikin puolin parem-pi ja taloudellisempi vaihtoehto olisi resursoidalähikouluihin ja yksilöllisempään yleisopetuk-seen? Yksilöllisemmillä opetussuunnitelmillaoppilaan taidot ja kyvyt arvioitaisiin henkilökoh-taisen kehityksen mukaan ei toisiin lapsiin ver-tailemalla.

Vaikuttamistaitojen kehittymisen kannalta opis-kelu- ja mahdolliseen työelämän, mutta ennenkaikkea itsenäiseen elämään siirtymisen vaiheriittävin tukitoimin on keskeisin vaihe elämäs-sämme. Opimme ja kehitymme vaikuttajanaomassa elämässämme ja opimme huomaamaanympäristössämme asioita, joihin haluamme vai-kuttaa. Usein harrastustoiminta antaa mahdolli-suuden vaikuttamistaitojemme harjoitteluun jakäyttöön.

Järjestö- ja harrastustoimintakoulii meistä vaikuttajia

Suomen CP-liitto ry on valinnut vuoden teemaksivaikuttamisen. Nappivalinta sanoisin. Vammai-sen henkilön läheisineen on ensiarvoisen tärke-ää oppia vaikuttamisen keinoja ilmastaakseentahtoaan ja löytääkseen tarvittaessa yhteiskun-nan tarjoamat valitutuskeinot, jos arjen sujumistaei muuten saada esimerkiksi asuinkunnassa tur-vattua.

Liittymällä vapaaehtoistoimintaa tarjoavan ryh-män tai yhdistyksen jäseneksi teemme tärkeänvalinnan annamme aikaamme tärkeälle asialle.Haluamme vaikuttaa toimimalla, emme totea-malla: “Miksei kukaan tee/järjestä mitään mi-nulle tai meidän perheelle? Vielä selvemminvaikuttamisen mahdollisuuksia saat, jos haluatasettua ehdolle yhdistyksen hallituselimeen jatullessasi mahdollisesti valituksi, saat vastuuta,mutta myös aidon mahdollisuuden suunnitellaja toteuttaa mielekästä toimintaa yhdessä mui-den toimijoiden ja yhteistyöverkostojen kanssa.Liittymällä mukaan, voit vaikuttaa enemmänkuin jäämällä ulkopuolelle. Toimintaa voi kehittää ja

muuttaa rakentavammin sitä sisältäpäin arvioiden jakeskustelen , ei ulkopuolelle jääden.

Onnistunut järjestö- ja vaikuttamistoiminta edellyttää,että tunnet asian, johon haluat vaikuttaa mahdollisim-man hyvin. Selvität vaikka esteettömyysvaikuttami-sessa säännökset ja määräykset, siitä millainen on sään-töjen mukainen luiska tai invapaikan mitat ja merkin-tätavat tai henkilökohtaista apua hakiessasi tiedät pro-sessin alkavan asian vireillepanolla itsesi tai läheisesitoimesta ja avuntarpeesi kartoituksella. Vaikka tarvit-setkin usein onnistuneen vaikuttamistoimen tueksimuita ihmisiä, järjestöverkostoja ja viranomaisia ontärkeää, että tunnet asiasi ja pysyt asiaa hoitaessasikinasiallisena. Toki esim. mielipidekirjoituksen tulee ollaiskevä ja intohimoinen onhan asia sinulle tärkeä!

Kun vaikuttamaan lähdet, muista säilyttää maltin li-säksi kaikki mahdolliset asian käsittelyn aikana ke-rääntyneet dokumentit, lausunnot asiaasi aikaisemminliittyneet päätökset jos sellaisia on ja pyydä päätöksetaina kirjallisena. Vaikuttamalla oikein ja oikeassa pai-kassa, voit saada tärkeän asian etenemään, mutta voitmyös saada tilanteen vaikeutumaan entisestään, siksion tärkeää tietää, mitä tehdä ja miten.

Ota tunne mukaan, mutta anna tiedon johtaa toimin-taasi!

CP1201_04- 3.2.2012, 07:5424

25 CP-LEHTI 2012:1 MMC HC

Petran terveisiä

Oikein hyvää alkanutta vuotta 2012 ja läm-min kiitos kuluneesta vuodesta. Uuden vuo-

den alkaminen saa pohtimaan menneen vuodentapahtumia ja suuntaamaan tulevaan. Saatam-me ajatella alkaneen vuoden haasteita, iloja jasuruja. Joskus edellinen vuosi on ollut meille ko-vin raskas ja kannamme sen seurauksia vahvas-ti mukanamme tulevaan vuoteen.

Tulevaan vuoteen me emme voi mennä muutakuin itsenämme. Kantaen mukanamme sitä,

mitä me olemme, mitä meille on tapahtunut jakuinka olemme sen kestäneet, ajatelleet ja hah-mottaneet. Kuluneen vuoden osalta haluan kiit-tää erityisesti ihmisiä, jotka ovat omalla olemuk-sellaan ja jakamalla elämänsä asioita kosketta-neet ja antaneet ajateltavaa.

Itsellenikin kulunut vuosi on ollut monella ta-valla raskas ja ahdaskulkuinen. Omiin lap-

siin liittyvä tuska uhkaa välillä viedä mukanaan.Toisaalta omaa elämää haastavaksi tekevä asiavoi myös opettaa, yhdistää uusiin ihmisiin jamuuttaa itseä ihmisenä. Asioita voi joskus koh-data järjellä, välillä tunteella itkien tai mustaahuumoria höystäen porukalla nauraen. Ja ää-rimmäisen hädän hetkellä ei voi kuin tarttua nä-kyviin ja näkymättömiin käsiin ja tietää vain, ettäjuuri tällä hetkellä kaarnanpala yhä keikkuu aal-loilla oikein päin.

Viime vuodelta muistan monia ihmisiä ja koh-taamisia. Muistan erityisesti sinut, joka opet-

telit katsomaan elämäsi ongelmia ikään kuin ul-kopuolelta ja sait siitä etäisyyttä asioihisi. Ja si-nut, joka herätessäsi aamuisin tunnet syvää kii-tollisuutta, että saat elää. Sinut joka vain itkit,etkä saanut mitään sanotuksi ja sinut, joka nau-roit niin paljon, että totesit monen vuoden pa-touman purkautuvan.

Muistan sinut, jonka tarina tuntuu kohtuut-tomalta ja monista vastoinkäymisistä huo-

limatta jaksat yhä taistella saadaksesi asiat kun-toon. Sinut, jolle viime vuosi oli yksi rankim-mista ja sinut joka hymyilit koska kaikki on pa-remmin. Muistan sinut, jonka tuska oli niin suu-ri, ettei sen edessä voinut sanoa mitään. Ja muis-

tan teidät kaikki, jotka tulitte vertaistukiviikon-loppuihin ja teitte yhdessä niistä juuri sellaisiakuin itsekin olette- lämpimiä, syviä, rentoutta-via, hauskoja.

Uuden toimintavuoden tavoitteena on taastarjota mahdollisuuksia vertaistukeen. Toi-

von, että löydätte tienne viikonlopputapaamisiinja eri kaupunkien vertaistukiryhmiin. Ryhmiäon tällä hetkellä Lahdessa, Kouvolassa, Tampe-reella, Helsingissä sekä Joensuussa. Uusia ryh-miä perustetaan tarpeen mukaan. Tulossa onryhmä Riihimäelle ja suunnitteilla on myös ryh-mä Turkuun.

Tänä vuonna tehdään myös työtä yhteiskun-nallisten epäkohtien lieventämiseksi ja pois-

tamiseksi. Tässä kohtaa voima on juuri siinä, ettäme toimimme yhtenä rintamana. Minulle on tär-keää, että te kerrotte kokemuksistanne, jotta voinviedä kokemusta tarvittaessa eteenpäin. Joskusprosessit ovat hitaita, mutta pidän teitä niidensuhteen ajan tasalla.

Eniten toivon meille kaikille vuonna 2012, et-temme tekisi itse elämästämme vaikeaa,

vaan todella nauttisimme siitä mitä meille on an-nettu. Joskus ei ole vastauksia, mutta on läm-pöä. Ei ole siipiä, mutta on siltoja. Joskus tun-tuu että olen yksin, mutta me olemme täällä jameitä on paljon. Me voimme tukea toinen toi-siamme. Tukea olemaan rohkeita, nauttimaanelämästä ja rakastamaan kaikkea.

Petra Peltonen

Kesällä 2011 perhekurssin lapsia päiväkävelyllä.Kameran takana Ulla Pelkkikangas

CP1201_04- 3.2.2012, 07:5425

26 CP-LEHTI 2012:1MMC HC

HYDROKEFALIA VERTAISTUKEA

LAHDESSA 15.3.2012

Pertillä ja Oskarilla on molemmilla suntti.

Siitä miten hydrokefalia vaikuttaa ihmisten elämään, ei ole kahta aivan samanlaista tarinaa. Silti kokemuksissa on paljon yhtymäkohtia ja jaettavaa löytyy aina.

Lämpimästi tervetuloa mukaan olemaan yhdessä ja jakamaan kuulumisia ja kokemuksia hydrokefaliasta. Paikka: Lahden invakeskus, Hämeenkatu 26 a, 3. krs. Lahti Ajankohta: Torstai 15.3.2012

klo 17:00-19:00

Ilmoittautumiset : petra.peltonen@cp-liitto.fi

tai 040-7540 914

Lapsille järjestetään kivaa puuhaa lastenhoitajien johdolla.

CP1201_04- 3.2.2012, 07:5426

27 CP-LEHTI 2012:1 MMC HC

Suuntana Tallinna

CP-liiton meningomyeloseele ja hydrokefalia pe-rinteinen vertaistukiristeily oli 17.12.2011Eckerö Linen MS Nordlandialla. Laiva lähti ai-kaisin aamulla Länsisatamasta, joten allekirjoit-taneella oli vaikeuksia herätä, mutta selviydyinkuitenkin ajoissa satamaan ja matka saattoi al-kaa. Matkaan oli tällä kertaa lähtenyt runsasjoukko. Laivan konferenssitiloissa esittäydyim-me ja sitten jakauduimme mmc- tai hc ryhmiin.Kummatkin ryhmät löysivät heti jutun aiheitakodinmuutostöistä, kuntoutuksista ja muustamikä mieltä on askarruttanut. Matkaan oli läh-tenyt minulle uusia kasvoja. Oli tosi mukava tu-tustua taas uusiin ihmisiin ja saada uutta näkö-kulmaa asioihin.

Monella oli mielessä viime reissu, jolloin luntaoli todella paljon ja esimerkiksi minut joudut-tiin raahaamaan lumikinoksien läpi keskustaan.No, tällä kertaa tällaista ongelmaa ei ollut. Ja-kauduimme pienempiin ryhmiin. Meidän poruk-ka lähti kauppakeskukseen, joka sijaitsi vähänkauempana satamasta. Viimevuotisesta viisastu-neena otimme kuitenkin taksin satamasta. Meil-lä oli kolme pyörätuolia mukana, joten tilatak-sille oli tarvetta. Menomatka olikin varsinaistaextremeä. Meinasin tippua monta kertaa lattial-le. Turvavöistä ei ollut mitään tietoa. Minun pitiottaa vieruskaverista kiinni jotta en tippunut pen-kiltä lattialle. Lopulta selvisimme kuitenkin eh-jin nahoin päämäärään.

Tässä vaiheessa oli jo nälkä. Tätä ennen piti kui-tenkin löytää inva-wc. Enhän minä sitä tieten-kään heti löytänyt ja kadotin tässä vaiheessa muutmeidän porukasta. Tästä alkoi vilkas puhelinlii-kenne, kun yritin tavoittaa muita ja löytää lou-naspaikan. Kannattaa muuten tallettaa mahdol-lisimman paljon numeroita puhelimen muistiin!Lopulta oma ryhmä ja lounaspaikka löytyivät,mutta pientä stressiä tämä eksyminen kuitenkinaiheutti.

Seuraavaksi piti saada ruokaa. Otin isoimmanhampurilaisannoksen mitä oli tarjolla. Annosnäytti aika hurjalta ja en vieläkään tiedä mitä

hampurilaisessa ollut liha oli. Nälkä sillä annok-sella kuitenkin lähti. Joulu oli tulossa ja niinpäsuuntasimme viimehetken joululahja ostoksille.Löysin siskon pojalle leikkiauton joka piti ko-vaa meteliä aina kun sitä liikutti. Enkä löytänytsiitä mitään nappia josta sen olisi saanut hiljai-seksi.

Paluumatkalla otimme kolme henkilöautotaksia.Minulla oli todella avulias ja mukava taksikuskijoka puhui suomea kanssani. Paikalliset taksi-kuskit odottivat tuossa vaiheessa venäläisiä uu-deksi vuodeksi.

Seuraavaksi odotimme seisovaa pöytää ja joulu-ruokia. Vuoden ensimmäiset jouluruuat maistui-vat ja matka oli jälleen onnistunut hyvässä seu-rassa. Tuollainen ajatusten vaihto samanhenkis-ten ihmisten kanssa on mielestäni tärkeää.

Riku LaurilaHelsinki

CP1201_04- 3.2.2012, 08:0027

28 CP-LEHTI 2012:1MMC HC

Pertti Kilpeläinen ja Ulla Pelkkikangas Vilkasta keskustelua

Yläpilli vihelsi:MMC ja HC

– vertaistukitapaaminenAulangon kylpylässä

Sunttihuumori rönsyili valtoimenaan: Tiedätkö mil-lä pillillä ei voi viheltää? No yläpillillä tietenkin!Tai mistä suntin omaava erotuomari tietää, kum-paan pilliin pitää viheltää? Yläpilliin vai oikeaanpilliin? Tai mukaillaksemme Ernst Hemingwaynkuuluisan teoksen nimeä: Kenelle pillit soivat?

Kukapa muu ymmärtäisi paremmin sairauden kiemu-rat ja siitä aiheutuvat haasteet, kuin toinen ihminen,jolla on sama sairaus? Kuka muu osaa rinnallasi ko-kea miltä se TUNTUU..?

HC- ja MMC-vertaistukiryhmä, jossa on jäseniä ym-päri Suomen, kokoontui 25.-27.11. 2011 viettämäänvertaistukiviikonloppua Hämeenlinnan Aulankoon.Muistoina rakentavat ja lämpöiset kokemukset aiem-mista tapaamisista keräännyimme kokoon suurin odo-tuksin: “Minkähänlaisia rakennuspalikoita tulevaisuut-ta varten tällä kertaa saamme?” Mukana oli nelikym-menpäinen joukko lapsia, nuoria ja vähän vanhem-pia ihmisiä siitä väestönosasta, jota HC tai MMC onjotenkin koskettanut.

Vertaistuki, tuo upea keksintö! Joukkoa yhdisti paitsi

ikärakenteen monipuolisuus, myös se, että jokainenviisikymppinen ja 1-vuotias tunsi kuuluvansa samaanjoukkoon. Hersyvä huumori Possunmätineen ja ylä-pilleineen maustoi viikonloppua niin, että kaikki sai-vat kokea, että elämän murheet voi todella hetkeksiunohtaa.

Aikuiset tunsivat lämmintä yhteenkuuluvuutta. Tuotayhteishenkeä on omiaan lujittamaan se, että monet tun-simme toisemme entuudestaan. Lapset pienimmästäsuurimpaan saivat suurta rohkaisua siitä, että mukanaoli aikuisia, joista huokui turvallisuus sekä merkki sii-tä, että HC:n tai MMC:n kanssa saattoi oppia elämään.Pienimmätkin taas – jos osaisivat murehtia – näkivätaikuisista, ettei HC tai MMC elämän loppu ole, sehänon vain mauste. Onhan meiltä jokaiselta joskus liven-nyt ruokaan vähän liikaa suolaa ja silti ruuan voi syö-dä. Ei vääräkään mauste ruuasta kelvotonta tee. Sitä-paitsi hyvä kokki osaa toisilla mausteilla “peittää” ei-toivotut maut. Juuri tätä olemme vertaistukiryhmissäopetelleet. Aulangon tapaaminen alkoi joustavasti per-jantaina 25.11, jona iltana osallistujat kirjautuivat omiaaikojaan Aulangon kylpylän hotelliin ja tapasimme “ter-vetuliaistilaisuudessa”. Ensimmäinen ilta oli varattu

CP1201_04- 3.2.2012, 08:0028

29 CP-LEHTI 2012:1 MMC HC

Lautapelin lumoa Severi tulee tunnelista

paikalle saapumiseen, tosin nopeimmat saattoivat jotuolloin päästä tutustumaan kylpylän tarjontaan.

Lauantain ohjelma alkoi aamiaisen jälkeen siten, ettälapset pääsivät Tiia Kantasen johdolla hoitajien hoi-viin ja aikuiset kokoontuivat klo 10.00 vertaistukita-paamiseensa, jossa perinteisesti saimme kaikki moi-kata uusia ja vanhoja tuttuja ja aina ihana CP-liitonHydrokefalussunnittelija Petra Peltonen joukkoineenluovi tilaisuutta niin, että saimme kaikki tuntea tulleem-me omien pariin. Koskapa tapaamisen teema oli ver-taistuki, oli keskustelulle varattu paljon aikaa. Kaikkiosallistujat saivat vuorollaan kertoa elämästään mitähalusivat – Tai olla kertomatta: sai vain olla ja kuun-nella. Myös CP-liiton koordinaattori Sari Laiho Itse-näiseen elämään sopivin palveluin -hankkeesta toioman tervehdyksensä viikonlopun osallistujille. Ilta-päivällä keskustelut jatkuivat ja myös illalla nautitunJoulupäivällisen aikana jo tutuksi tulleen joukon kes-ken keskustelu kävi vilkkaana.

Keskustelujen jälkeen halukkaat pääsivät fyysisen har-rasteen pariin: meille oli järjestetty mahdollisuus kei-laamiseen. Voi kuinka helppo onkaan saada keilapallokapeaan ränniin radan reunoilla, mutta miksi se oli niinvaikea saada pysymään leveällä keskiosalla…? Vie-timme rattoisan tuokion uuden harrasteen parissa, eikäkukaan varmaankaan muista kuka voitti tai kuka hä-visi; pääasia oli, että saimme nauttia yhteisestä ajasta.Saimme toisiltamme vertaistukea.

Aikuisten vertaistukikeskustelujen ajaksi oli lapsillejärjestetty omaa ohjelmaa, jonka vetämisestä vastasiCP-liiton liikuntasuunnittelija Tiia Kantanen. Tiiavastasi myös joukkojen liikuttamisesta. Lapset saivat

osallistua nimenomaan heitä varten suunnitellulletemppuradalle, joka nousikin suureen suosioon. Kos-kapa tapahtuma oli nimenomaan perhetapahtuma,pääsimme illalla kaikki yhdessä myös nauttimaan kyl-pylän tarjonnasta. Osanotto olikin innokasta. Innok-kaimpia piti melkein kantaa pois altaasta.

Lopputulema koko viikonlopusta oli se, että kuin yh-teisestä sopimuksesta päätimme kokoontua seuraavaantapahtumaan samalla joukolla. Kelankin kannattaavarautua hakemusruuhkaan seuraavien vertaistukivii-konloppujen osallistujalistoja laadittaessa. Kiitos vii-konlopusta kuuluu ehdottomasti CP-liiton työmyyril-le, Petra Peltoselle, Tiia Kantaselle ja Sari Laiholle.Unohtamatta myöskään Hotelli Aulangon väsymätöntähenkilökuntaa, joka uupumattomalla toiminnallaanvarmisti sen, että viikonlopusta jäi jokaiselle hyvä makusuuhun. Tällä viittaan myös keittiöhenkilökunnan ai-kaansaannoksiin, joiden maku jäi pitkäksi aikaa hive-lemään makuhermojamme. Nimitimmekin Aulangonravintolan vuoden Vertaistukiravintolaksi, niin montamaukasta ja mieleenpainuvaa hetkeä saimme sielläkokea. Unohtaa ei sovi myöskään koko mahtavaa HC-ja MMC-porukkaa, josta on tullut todella hersyvänsunttihuumorin tyyssija.

Kaiken kaikkiaan, kaikki saimme yhdessä todeta, ettätämän kaltaiset vertaistukitapahtumat ovat erittäin tär-keitä: ne yhdistävät “Pillipiiparit” toisiinsa ja jokainensaa huomata, että elämä vammaisenakin on elämisenarvoista!

Pertti Kilpeläinen,pillipiipari Lahdesta

Yläpilli on suntin osa ( toim.)

CP1201_04- 3.2.2012, 08:0029

30 CP-LEHTI 2012:1MMC HC

Lapset viihtyivät leikeissään

Tapahtuipa Aulangolla marraskuussa 2011Teksti ja kuvat: Ulla Pelkkikangas

Siihen aikaan levitti CP-liiton Petra tietoa, että taasolisi marraskuussa 2011 tiedossa mukava viikon-loppu kylpylämaisemissa. Tämä tapahtuma olisivuoden viimeinen vertaistukiviikonloppu ja järjes-tettäisiin Hämeenlinnassa, kylpylähotelli Rantasi-pi Aulangolla. Kaikki HC-aikuiset, kaikki HC- las-ten perheet olisivat tapahtumaan tervetulleita!

Niin siis Ulla ja Jouni sekä pieni Aleksi Poristasekä Tuula & Jari sekä poikansa Leevi Kotkastalähtivät matkaan. Matkalle lähtivät myös lahte-lainen Pertti sekä Sastamalasta Minna aviomie-hineen. Tampereelta paikalle matkustivat Miinaja Rami Severi - poikansa kanssa sekä Pirkka-lasta Seija ja Mika sekä lapset Aleksi & Niko.Niin myös hämeenlinnalaiset Minna ja Santeri -poika saapuivat kylpylään sekä Joensuusta Pau-liina, Imatralta Matti ja Veikkolasta Tuire, Petrija pieni Salla - tyttönen. Jaana, Janne ja lapsetSofia sekä Lauri lähtivät matkaan Kylänpäästäsekä Pia yhdessä Linn, Stella ja Mary - tyttöi-neen pääkaupunkiseudulta. HämeenlinnalainenSami osallistui myös vertaistukitapaamiseen.Näillä liki viidelläkymmenellä matkalaisella onjoko itsellään tai heidän perhejäsenillään on hyd-rokefalia. Aulangolla syötiin hyvin, keskustel-

tiin ryhmässä hydrokefaliaan liittyvistä asioista,puhuttiin kahvipöydissä kaikesta maan ja taivaanväliltä. Ihmiset viihtyivät kylpylän altaissa jamuissa järjestetyissä aktiviteeteissä, sillä ulos eivesisateen vuoksi ollut juurikaan asiaa.Sillä seu-dulla olisivat olleet todella hienot maastot reip-paisiin kävelylenkkeihinkin, mutta yhtäkaikki;kävelemistä sai jokainen harrastaa siirtyessäänhotellin puolelta kylpylään ja takaisin.

Perjantaina 25.marraskuuta 2011 siis Tiia; liikun-tasuunnittelija CP - liitosta ja MMC / HC suun-nittelija Petra pitivät pienen tervetuloa + käytän-nön info - tilaisuuden, jossa lähes kaikki osallis-tujat olivat mukana. Ilo valtasi osallistujat; vii-konlopun aikana saisi antaa toisille ja saisi myössaada itselleen vertaistukea mittaamattomasti!Saisi jakaa omia kokemuksiaan ja saisi kuullamiten muualla toimitaan. Saisi vastauksia miel-tä painaviin kysymyksiin. Saisi iloita toisten hy-vistä uutisista. Saisi surkutella toisten murheitaja saisi tsempata jaksamaan. Saisi taas moniaajattelemisen aiheita. Ilo valtasi myös osallistu-jat runsaiden ja maittavien, herkuista notkuvienruokapöytien ääressä; varsinkin lauantaina; jol-loin tarjolla oli jouluinen buffetpöytä.

CP1201_04- 3.2.2012, 08:0130

31 CP-LEHTI 2012:1 MMC HC

Aleksi odottaa iltapuuroa Petra Peltonen Salla sylissään

Muistutuksena vertaistukitapaamisten tarpeelli-suudesta Petra sanoi osallistujille; “Älkää pelät-kö, ensi vuonnakin järjestetään vertaistukitapaa-misia ja -viikonloppuja! Olkoon tiedote Faceboo-kissa tai sähköpostitiedote teille merkkinä tule-vista tapahtumista!” Ja samalla hetkellä oli Pet-ran ja Tiian ympärillä koko joukko pieniä, ener-gisiä ja iloisia lapsukaisia riemuitsemassa.

Kun lauantaina runsaan aamiaisen jälkeen lap-set olivat rauhoittuneet omiin aktiviteetteihin las-tenhoitajiensa huomassa, saivat aikuiset; HC-lasten vanhemmat ja HC - aikuiset keskustellayhdessä; keskusteltiin muun muassa jälleen sii-tä, kuinka salakavala hoidettava HC voikaan olla.Vaikka sairaalassa olisi kuinka hyvin kerrottuoireista, joiden perusteella esimerkiksi HC -lap-si, jolla on shuntti, pitäisi viedä sairaalaan shunt-tipaineiden / shuntin toimivuuden tarkistamisek-si, niin mitä sitten, jos lapsen oire ei olekaan sai-raalan “oire - luettelossa”? Entä jos sairaalassaon vastassa lääkäri, joka ei edes tiedä mikä HCon ja mitä se voi oireillessaan pahimmillaan ai-heuttaa? Entä, kun äiti vain “tietää jotain olevanvialla lapsessaan.” Miksi se ei riitä lääkärille?Miksi aina pitää etsiä verikokeista tai muidentestien avulla, jotain lääketieteellistä seikkaa,joka osoittaisi äidin huolen aiheelliseksi? Huo-lestuneet vanhemmat kertoivat näistä kokemuk-sistaan toisilleen ja toivoivat taaskin mm. yhte-

näisempää käytäntöä Suomen kaikkiin sairaaloi-hin. Aikuisten ja vanhempien huolen sydämenasiakseen ottanut Petra lupasi tiedotella mm. juu-ri hoitokäytäntöihin liittyvistä asioista ja infor-moida meitä osallistuneita. Iltaisella osallistuji-en istuskellessa vapaamuotoisemmin aulabaarinupottavilla sohvilla, keskustelunaiheet olivat ke-vyempiä; vai mitä “yläpilliläiset”? Nauru mait-toi ja viimeisimmät taisivat hipsiä nukkumaansilloin, kun aamuvirkut jo raottelivat silmiään...

Vertaistukiviikonloppukin loppuu aina- useinmi-ten liian lyhyeen!! Sunnuntaina 27.11.2011 aa-mupalan jälkeen kokoonnuimme vielä noin tun-nin ajaksi kaikki; HC- aikuiset, HC- lapset van-hempineen yhteen ja jaoimme kokemuksemmeviikonlopun annista. Vertaistukiviikonloppuunosallistuneet palasivat koteihinsa kiittäen Petraahyvin järjestetystä tapaamisesta ja voimaantunei-na vertaistuesta!

Aina hyväntuulinen Petra jaksaa järjestää näitävertaistukitapaamisia eri paikoissa ympäri Suo-men, kesähelteillä ja talvipakkasilla, joten hä-nen muistamisensa (lahjakortti hotellin lahja-tavaramyymälään) oli meidän osallistuneidenmielestä vain pieni kiitos Petralle. Kaikki täs-säkin viikonlopussa oli niin mukavaa ja hyvinjärjestettyä kuin CP-liiton tapahtumissa on ainaollut!

CP1201_04- 3.2.2012, 08:0131

32 CP-LEHTI 2012:1MMC HC

Ulkonakin on melua. Isän sylissä on turvallista.

Osastojaksolla äänille yliherkkä lapsiTeksti ja kuvat: Ulla Pelkkikangas

Kun joutuu reissaamaan aina välillä toiseen sai-raanhoitopiiriin esim. lääkärikontrolliin ei voi vält-tyä huomaamasta kuinka eri tavoilla asioita hoi-detaan eri sairaanhoitopiireihin kuuluvissa sairaa-loissa. Kun saa osallistua vertaistukitapaamisiin javaihtaa mielipiteitä ympäri Suomea tulleiden mui-den vanhempien kanssa ei silloinkaan voi olla huo-maamatta eri sairaanhoitopiirien tai sairaaloidenvälisiä eroja.

Yksi mikä jaksaa aina hämmästyttää on termi “osas-tojakso”. Sillä taitaa olla niin monta eri merkitystä kuinon sairaaloitakin. Jossain päin Suomea osastojaksoksinimitetään 2 viikkoa, joille on nyt sattumankauppaantullut lääkärin vastaanottoaika ja toiselle päivälle esi-merkiksi toimintaterapeutin vastaanottoaika. Toisaal-la osastojakso on neurologin tapaaminen torstaina jaapuvälineteknikon kanssa palaveri uusista apuvälineis-tä seuraavana päivänä eli perjantaina. Meillä Satakun-nassa osastojakso tarkoittaa oikeasti työviikon eli 5päivän ajanjaksoa, joka vietetään joko tiiviisti tai välil-lä vähemmän tiiviisti osastolla ja jona aikana tavataanainakin neurologi, sairaalan fysioterapeutti, apuväli-neyksiköstä ihminen ja tarpeen mukaan mm. puhete-rapeutti, toimintaterapeutti, ravitsemusterapeutti jne.

Satakunnan keskussairaalan lastenneurologian osas-tolla alkuviikosta ei yövy kukaan, mutta loppuviikos-ta kyllä monet lapset ovat yötäkin osastolla, koska heilletehdään esim pitkäaikais-EEG tutkimuksia, jolloinosastolla yöpyminen on pakollista.

Aleksilla oli marraskuun lopussa - joulukuun alussa2011 viimeisin osastojakso, joka alkoi maanantainailmoittautumisella osastolle ja jatkui sitten alkupala-veriin, jossa minun; Ulla - äidin ja Aleksin lisäksi olimukana Susanna; meillä kotikäyntejä tekevä vauva-perhe-projektityöntekijä, joka oli tällä kertaa pienenmiehen “omahoitaja” osastojakson ajan ja hänen apu-naan Anu, sairaanhoitajaopiskelija tekemässä harjoit-telujaksoaan, meillä kotona käyvä “meidän oma” fy-sioterapeutti Marjatta, Eija; sairaalan fysioterapeutti,lasten neurologian puolen kuntoutusohjaaja Pirjo jatietenkin lasten neurologi Auri.

Lukujärjestys eli lukkari

Palaverissa suunniteltiin aluksi viikon “lukujärjestys-tä” esimerkiksi sairaalan fysioterapeutti varasi itsel-leen aina aamupäivisin aikaa, jolloin hän leikki /jumppaili Aleksin kanssa tai toi kokeiltavaksi eri-laisia apuvälineitä. Kuntoutusohjaaja varasi omanaikansa äidin kanssa keskustelulle. “Lukujärjestys”

CP1201_04- 3.2.2012, 08:0132

33 CP-LEHTI 2012:1 MMC HC

Tässä kuvassa kokeilen uutta apuvälinettä.

>>>

kiinnitettiin sitten Aleksin huoneen seinälle ja sitämuokattiin tarpeen mukaan; vaihdettiin aikoja toisellepäivää tai rauhoitettiin päiväuniaikoja. Lisäksi keskus-teltiin yhdessä, mitä toiveita äidillä / vanhemmilla onsiitä, mitä osastojakson aikana tutkitaan ja miten netoiveet toteutetaan ja mitä toiveita mm. neurologillaon siitä, mitä osastojakson aikana tutkitaan ja miten netoiveet toteutetaan.

Neurologi halusi tutustua yhtenä päivänä paremminAleksiin leikin varjolla, joten sillekin varattiin oma ai-kansa tuosta lukkarista. Neurologi ja muut sairaalaosas-ton ihmiset kyselivät meiltä; äidiltä ja Aleksin hyvintuntevalta fysioterapeutilta, miten Aleksin kehitys onsujunut: mitä hän jo osaa ja mitä harjoitellaan esimer-kiksi fysioterapeutin kanssa juuri sillä hetkellä, jottasaataisiin oikeanlainen käsitys pienen pojan tilanteesta.

Aamupäivän aikana sairaalan pitkillä käytävillä ihme-teltiin ja ihasteltiin pientä Aleksia, joka tottuneesti ke-laili jo silloin kokeilukäytössä olleella pyörätuolillapitkin ja poikin. Oma hoitajamme, harjoittelija apu-naan, keräili varastoista tarvikkeita ( ja haki niitä toi-silta osastolta tarvittaessa ) huoneeseen tarvittavia hoi-totarvikkeita esimerkiksi katetreja, steriilivesipullo jahanskoja jne. sekä tutustuimme yhdessä yhdistettyynleikki /ruokailuhuoneeseen.Maanantaina söimme vielä

lounaan osastolla ja Aleksi nukkui päiväunet, mutta

pojan herättyä saimme lähteä kotiin.

Tiistai

Tiistaiaamulla heräsimme kotonamme, mutta aamu-puurolle menimme lastenneurologian osastolle. Aa-mutoimien eli aamupalan ja katetroinnin jälkeen oveenkoputti jo sairaalan fysioterapeutti, joka yritti houku-tella Aleksia esittelemään niitä taitoja, joita Aleksi ko-tioloissa osaa ja on meille vanhemmille sekä Marjatta- fysioterapeutille esitellyt. Ainahan pienet lapset jän-nittävät uusia tilanteita ja uusia ihmisiä, joten Eijalleensimmäisen aamun “saldo” oli vain ujohko hymy.

Ruokaillessakin osastolla olevia pieniä potilaita tark-kaillaan jatkuvasti. Mekin menimme siis lounaalleruokasaliin, muiden osastolla olevien lasten seuraan.Anu, sairaanhoitajaopiskelija oli ystävällinen halutes-saan syöttää Aleksia antaen äidin esimerkiksi jutellaSusannan = omahoitajan kanssa.

Iltapäivälle lukujärjestykseen oli merkitty apuväline-teknikon tapaaminen. Aleksilla oli ollut jo jonkin ai-kaa käytössään pitkät tukisidokset, joita käytetään sei-somatelineessä seistessä, mutta niiden päälle pukemi-nen oli hieman hankalaa, joten pitkät tukisidokset jäi-vät sillä reissulla sitten korjattaviksi. Piukkoja tukisi-doksia löysytettäisiin hieman nilkan kohdalta, jotta si-dosten jalkaan pukeminen helpottuisi. Samalla käyn-nillä otettiin mitat uusista tukikengistä. “Vanhatkinmenevät vielä hetken aikaa, mutta miksi turhaan odot-taa kevättalveen ja ottaa mitat vasta silloin, kun nytkengäntekijä on myös paikalla ja Aleksin asiat saa-daan hoidettua yhdellä käynnillä” tuumailivat sairaa-lan fysioterapeutit. Tälläkin kertaa tukikenkien väri-valinnan teki äiti ( sinertävän harmaata ja vihreät ko-rostus-efektit) mutta kyllä sekin aika koittaa, jolloinpieni mies saa itse valita kenkien värin!

Tämän käynnin jälkeen söimme välipalan. Anu, sai-raanhoitajaopiskelija harjoitteli katetroimista ja senjälkeen puimme ulkovaatteet päälle ja lähdimme jäl-leen illaksi kotiin.

Keskiviikko

Keskiviikkona heräilimme kotona, mutta pakkasim-me hieman enemmän tavaroita mukaamme lähties-sämme osastolle; Aleksi jäisi kahdeksi yöksi osastol-le. Kuten tiistaina, aamupuuron ja katetroinnin jäl-keen seuraavaksi oli fysioterapeutti Eijan vuoro.Nyt Eija sai kuin saikin houkuteltua Aleksia hie-

CP1201_04- 3.2.2012, 08:0233

34 CP-LEHTI 2012:1

“ Nyt mä en yhtään tykkää” - kuva elokuulta Iiriksen sopparikurssilta.

MMC HC

man jo kääntyilemään jumppamatolla. Iltapäivällä Eija-fysioterapeutti saapui uudelleen mukanaan pieni“Pony”- kävelyteline. (Olimme kesällä 2011 CP-lii-ton järjestämällä pienten vammaisten lasten sopparil-la ja siellä näimme ko. apuvälineen eräällä pienellätytöllä. Palattuamme kotiin juttelin telineestä meidänoman fysioterapeutin kanssa ja soitin jo silloin sairaa-laan kysyäkseni, voitaisiinko Aleksin seuraavalle osas-tojaksolle saada kokeiltavaksi ko. teline.)

Marraskuun alkupuolella soittelin uudestaan kyseisestäasiasta ja nyt silmiemme edessä oli tuo punainen“Pony” -kävelyteline. Montaa säätövipua piti kiristääja monia tukiosia piti nostaa, jotta tuo pieninkin mallisaatiin melkein Aleksin mittoja vastaavaksi. Tuo apu-väline jäi kuitenkin vielä vain kokeilun asteelle. KunAleksi on hieman kasvanut ja voima jaloissa lisäänty-nyt Ponyyn tai johonkin vastaavaan muuhun malliinvoidaan taas palata. Hyvä puoli näissä erilaisten apu-välineiden kokeilumahdollisuuksissa on se että, nyt tie-dämme että kävelemiseenkin on olemassa Aleksille-kin sopivia apuvälineitä.

Aamulla kotoa pakattiin autoon mukaan meillä silloinkäytössä ollut seisomateline. Toki Marjatta - fysiote-rapeuttimmekin osaa sitä säätää, mutta aina osasto-jaksoille toivotaan tuotavan kaikki kotona käytössä ole-vat säädettävät apuvälineet, jotta useampi silmäparipystyy huomaamaan, mikäli tarvitaan korkeussäätö-jen muutoksia ja siirtää esimerkiksi polvitukia ylem-

mäs. Meillä muutoksia tällä kertaa ei tarvinnut tehdä.

Valitettavasti hieno, pieni pyörätuoli jouduttiin luovut-tamaan keskiviikkona pois; PT-keskuksen edustajatarvitsi sen pienimmänkin mallipyörän apuvälinemes-suille, joten Jonna, yksi sairaalan monista fysiotera-peuteista kävi sen noutamassa osastolta ja lähetti ta-kaisin edustajalle.

Jälleen päiväruoka syötiin muiden lasten seurassa leik-kihuoneessa, jonka jälkeen Aleksi kävi päiväunillekatetroinnin jälkeen. Aleksin nukkuessa Ulla - äiti kes-kusteli lastenneurologian osaston kuntoutusohjaajan,Pirjon, kanssa mm. Porin päivähoitojärjestelyistä / päi-väkodeista ja sopeutumisvalmennuskursseista. Äidil-lä oli niin paljon kysyttävää, että sovittiin uudesta ta-paamisajasta; Pirjo nykäisisi äitiä hihasta, kun olisisaanut esitettyihin kysymyksiin vastauksia.

Aiemmin -johtuneekohan siitä, että Aleksi on ollut ai-emmin vielä alta 2-vuotias osastojaksoilla ollessaan -äiti on saanut olla koko päivän Aleksin mukana. Nyttällä osastojaksolla annettiin ymmärtää, että “äiti saamennä kahville”... “äiti voi huoletta olla kauemmin-kin “... ja ehkä jopa että, “äidin pitää mennä” välilläkokonaan pois sairaalasta. Oma hoitaja ja neurologihalusivat tietenkin myös seurata miten Aleksi reagoiesimerkiksi. ääniin äidin poissa ollessa ja miten Alek-sille maistuu ruoka, jos syöttäjänä onkin joku muu kuinoma äiti.

CP1201_04- 3.2.2012, 08:0234

35 CP-LEHTI 2012:1 MMC HC

Kotonakin on meteliä ja rapinaa.

Iltapäivän ja illan aikana Aleksin kanssa yritettiinviettää siis niin kodinomaista aikaa kuin se oli sai-raalaoloissa mahdollista. Äiti vietti muutaman tun-nin kotosalla tehden kotiaskareita ja palasi Jouni-isänkanssa iltasella hetkeksi pientä miestä moikkaamaan.Pieni mies oli nukahtanut ihan rauhallisesti iltapuuhi-en jälkeen. Äidillä oli kyllä huoli pienestä pojastaanniin kova, että yöhoitajan tullessa klo 22.00 töihin äitisoitti ja kysyi illan kuulumiset; kaikki oli mennyt ihanhyvin!

Torstai

Äidin tullessa osastolle oli pieni mies jo päivävaatteis-saan jumppamatolla odottelemassa - tietenkin! - äitiäja fysioterapeuttia. Aamupuuro oli maistunut ja sai-raanhoitajaopiskelija Anukin oli saanut jo hiemanenemmän varmuutta katetrointiin. Torstaiaamun jump-pahetkeä haittasi hieman Aleksille yön aikana noussutkuume. Edelliselläkin osastojaksolla ( helmikuussa2011 ) Aleksi nostatti itselleen pientä lämpöilyä, mut-ta luultavasti senkin aiheutti jonkinmoinen stressi juu-ri tuosta sairaalassa yöpymisestä. Aleksihan oli muu-ten terve ja hyväntuulinen, reipas pieni mies, jolle ruo-kakin maistui, joten osastojaksoa jatkettiin. Neurolo-gikin oli jatkamisen kannalla. Kuumeista tai nuhaistalasta ei mielellään pidetä osastolla, vaan yöpymisetosastolla jätetään silloin väliin ja tehdään vain “päivä-keikkoja”.

Torstain ohjelma jatkui ruokailun jälkeen päiväunilla,joiden jälkeen ravitsemusterapeutti vieraili luonamme.Pyysin jo ennen osastolle tuloamme hänen tapaamis-

taan, sillä Aleksilla todettiin syyskesästä refluksi -tauti, jonka vuoksi painonpudotus tällä meidän pie-nellä miehellämme on ollut hurja. Kesäkuun alustasyyskuun loppuun liki kilo miinuksella! Lokakuussaaloitettiin lääkitys, joka vuodenvaihteessa vasta tuntuitehoavan! Ravitsemusterapeutti soitti kotiin ennen osas-tojaksoa ja me pidimme vajaan viikon verran ruoka-päiväkirjaa, jonka tulokset hän kertoi tällä käynnilläänja antoi samalla lisää vinkkejä Aleksin painon nosta-miseksi. Kauppalistaamme kuuluu nyt siis; punainenmaito, voi ja kerma! Ravitsemusterapeutin suosituk-sesta kokeilemme lisäksi apteekista saatavia Nutricia /Nutridrink / Creme eli eri makuisia energiapitoisia juo-mia ja vanukkaita ja lisäilemme Nestle Nutrition /Resource energiajauhetta ruokiin.

Kuntoutusohjaaja Pirjo oli saanut päivässä vastauksia,joten iltapäivällä juttelin taas hetkisen hänen kanssaan.Vuodelle 2012 ei ilmeisesti mikään taho järjestä eri-tyisesti MMC-lapsiperheille tarkoitettua sopparia, jo-ten Rinnekodin joulukuussa 2012 järjestämästä hyd-rokefalia- sopeutumisvalmennuskurssista kuntoutus-ohjaaja lupasi keskustella tarkemmin asiantuntijatii-min palaverissa perjantaiaamuna. Kuten keskiviikko-iltapäivällä, niin äidin annettiin taas ymmärtää, ettäpoistuminen sairaalasta olisi ihan suotavaa... Noh,pyykkivuori madaltui aika paljon sinä iltapäivänä! Jou-ni - isä ja äiti poikkesivat torstainakin Aleksin luonaosastolla; leikittiin hetki rekka-autolla leikkihuonees-sa ja katseltiin tv:stä muiden lasten kanssa lastenohjel-mia. >>>

CP1201_04- 3.2.2012, 08:0235

36 CP-LEHTI 2012:1MMC HC

Myöhään torstai-iltasella Ulla - äiti soitteli jälleen osas-tolle ja sai kuulla kaiken sujuneen torstai - iltanakinihan hyvin. Puuro ja jogurtti olivat maistuneet, muttaunentuloon oli vierähtänyt jokunen hetki. Rauhallisestikuulemma Aleksi nukkui äidin soittaessa. Pientä läm-pöilyä oli esiintynyt jälleen yöllä, mutta ihmeellisestiseuraavana yönä, eli kun olimme kotona ei lämpö enäänoussutkaan! Susanna, Aleksin oma hoitaja vahvistimeidän vanhempien arvelun oikeaksi: pienet lapsetreagoivat uusiin, jännittäviin ja heitä stressaaviin tilan-teisiin helposti kuumeilemalla.

Perjantai

Perjantaille oli varattu lukujärjestyksessä taas reiluntunnin aika Eijalle; fysioterapeutille sekä varattu aloi-tusaika lähtöpalaverille. Aamulla kaikki oli sujunuthyvin; aamupuuro oli maistunut ja katetrointikin suju-nut sairaalan väeltä.Lähtöpalaverissa olivat mukanalähes kaikki samat henkilöt kuin maanantaisessa al-kupalaverissakin; ainostaan Marjatta- jumpparimmeoli estynyt tulemasta paikalle, mutta toki osastojaksonkuulumiset hänkin sai tietoonsa jälkikäteen.

Haasteellinen ääniherkkyys

Oman haasteensa osastojaksoon toi Aleksin ääniyli-herkkyys. Lähes jokainen kova, äkillinen ääni sai - jasaa edelleenkin - Aleksin esimerkiksi pudottamaanlelun kädestään ja lyömään kädet korville. Kesällä 2011ollessamme Näkövammaisten keskusliiton Iiriksentoimitiloissa sopparilla, huomasimme oikeastaan vas-ta kuinka vaikeaa on arkinen elo äänille yliherkän lap-sen kanssa. Iiriksen toimitalossa on mm. ääniopasteetkaikilla ulko-ovilla ja puhuvat hissit. Lähestyessäm-

me rakennusta ensi kertaa oli parkkipaikalla vielä rat-taissa istumassa tyytyväinen, hymyileväinen Aleksi.Päästyämme muutaman metrin päähän ulko-ovestarattaissa itki, huusi ja karjui pelokas pieni poika, vapi-sevana; kädet välillä nyrkissä ja välillä tiukasti omillakorvillaan. Sisälle päästyämme itku vaimeni hetkesi,mutta alkoi uudestaan hisseillä. Noh, sen elokuisenviikon aikana Jouni-isä pääsi kätevästi kesällä syödyistägrilliherkuista; hän Aleksi sylissään kulki rappu-sia ylös ja alas, alas ja ylös....

Äänen korkeus ilmaistaan hertzeinä (Hz) eli vä-rähdysten lukumääränä aikayksikössä ( väräh-dystä / sek). Miehen äänen perustaso on noin120 HZ ja naisen noin 250 Hz. Ihmisen puhemuodostuu erilaisista äänteistä ja niiden yhdis-telmistä, joiden muodostamisen tarvitaan myöskorkeampia taajuuksia. Puheen ymmärtämisenkannalta tärkeimmät taajudet ovat 250 - 6000Hz. Ihminen kuulee nuorena ääniä, joiden taa-juus vaihtelee 20 - 20 000 Hz.

Äänen voimakkuuden aistiminen riippuu äänen-paineesta. Ihmisen korva on erittäin herkkä pai-neen vaihteluille. Kuulon mittauksissa käytetäänasteikkoa, jossa 0 desibeliä (dB) merkitsee pie-neintä äänenvoimakkuutta, jonka normaalikuu-loinen pystyy kuulemaan. Tällöin puhutaan kuu-lokynnyksestä.

Sisäkorva ja keskushermoston kuulojärjestelmäkehityyvät sikiökaudella. Kuuloradan hermostol-linen kypsyminen jatkuu vielä syntymän jälkeen-kin. Kuulon kehittyminen edellyttää, että kokokuulorata on käytössä. Ulkokorvan, välikorvan,

CP1201_04- 3.2.2012, 08:0336

37 CP-LEHTI 2012:1 MMC HC

simpukan ja kuulohermon on kyettävä välittä-mään riittävästi ääniärsykkeitä aivoihin. Kuu-lon kypsyminen ja harjaantuminen jatkuvat ai-kuisikään asti, mutta sisäkorvan kuulosolujenrappeutuminen alkaa 10 ikävuoden jälkeen. Lap-silla kuulovamman haitat näkyvät pääasiassakommunikaatioissa ja sosiaalisessa kanssakäy-misessä.

Aleksillahan on diagnoosina MMC ja siitä johtuvanHC:n lisäksi myös aivojen rakennepoikkeama ( Ar-nold Chiari malformaatio I) mutta kukaan ei ole vielätutkinut vaikuttaako tuo rakennepoikkeama myös edel-lä mainitulla tavalla Aleksin sisäkorvaan tai keskus-hermoston kuulojärjestelmään aiheuttaen tuota ääni-yliherkkyyttä. Sitä, mistä ääniyliherkkyys johtuu mei-dän Aleksimme kohdalla, ei ole siis mitenkään tutkit-tu! Olisin halunnut puheterapeutin tulevan seuraamaanAleksia osastojaksolle; saadaksemme selville mm.miksi Aleksin puheenkehitys ei ole vielä kovinkaanvilkasta ja jutellakseni tuosta yliherkkyydestä, muttavalitettavasti se ei ollut mahdollista ( puheterapeutti olijäänyt äitiyslomalle, eikä sijaista ole).

Ääniyliherkkyytä nimitetään myös hyrerakusiak-si. Ääniyliherkkyys-termi tiivistää sen mistä hy-perakusiassa on kyse; jo tavalliset ympäristönäänet häiritsevät ja vaiva aiheuttaa korvissa ki-pua. Ympäröivä maailma tuntuu epämiellyttävänmeluisalta. Ääniyliherkkyydessä on kysymys ai-vojen kuuloradaston prosessoinnin muutokses-ta, jolloin äänet kuulostavat normaalia kovem-milta ja häiritsevämmiltä. Ääniyliherkkyydelle eiole olemassa elimellistä syytä eikä kuvantamis-tutkimuksissa voida todeta kuuloratojen raken-teenmuutoksia. Ääniyliherkyys voi tinnituksenyhteydessä korostua, mutta sitä voi esiintyä myösilman tinnitusta. Monesti oireen paheneminenliittyy väsymykseen ja stressiin. Ääniyliherkkyy-destä kärsivä ihminen turvautuu mielellään kor-vatulppiin tilanteissa, joissa niitä ei oikeasti tar-vittaisi sekä välttelee kaikkia sellaisia tilantei-ta, jotka tuntuvat liian äänekkäiltä. Kuulojärjes-telmää pitäisi kuitenkin siedättää kuuntelemaannormaaliin elämään kuuluvia, myös hieman ko-vempia ääniä, joista ei kuitenkaan seuraa melu-vammaa. Mitä hiljaisempaan maailmaan itsen-sä totuttaa, sitä vähäisemmät äänet voivat jat-kossa häiritä. Tämän vuoksi turhaa korvatulp-

pien käyttöä normaalielämän tilanteissa tuleevälttää.( kursivoidut tekstit www.kuuloliitto.fi /materiaalipankki )

Arjessa meidän perheessämme Aleksin yliherkkyysäänille korostuu erityisesti muutamina juhlapyhinä.Mietimme vuoden vaihteessa hieman huolissamme,miten rakettien ampuminen ja siitä lähtevä pauke jameteli vaikuttavat / vaikeuttavat Aleksin yöunta. Ih-meellistä kyllä, ei kovinkaan pauke tahi pamaus eikämyös pitkäkestoisinkaa pa-pa-pa-papatus häirinnytpienen miehen unta. Aleksi kuuli unen läpi ainoastaanviheltävät, ujeltavat raketit, joihin hän reagoi ääntele-mällä. Erään toisen äänille yliherkän pojan perheessä,pojalle laitettiin hänen käydessään nukkumaan lastenkuulosuojaimet eli “Peltorit” päähän, meillä minä pi-din hetken aikaa omaa kättäni Aleksin korvan päällätavallaan suodattimena niille koville ujelluksille.

Tokihan ääniyliherkkyys on läsnä aina, tavallatahi toisella, meidän jokapäiväisessä arjessam-me. Lähes jokaisella kauppareissulla, osallistu-essamme seurakunnan perhekerhoon tai olles-samme uimahallissa allasterapiassa, Aleksi jos-sain kohtaa laittaa kädet korvilleen. Olen otta-nut tavakseni rauhallisesti selittää pojalle äänenalkulähdettä; esim “auton ovi paukahti kiinni”, jottahän ymmärtäisi sen kuuluvan niihin ääniin, joita ulko-na normaalisti kuuluu ja ettei siinä ole mitään pelotta-vaa, koska oma äitikään ei sitä ääntä pelästy.

Kotona pidämme välillä radiota auki; kuuntelemmeeri kanavia tai soitamme lastenlaulu - cd - levyjä. TV:täemme pidä enää äänettömänä, vaan yritämme totut-taa Aleksia erilaisiin ääniin. Ja ilmeisesti tämä “mei-dän koti - kokeilumme” tuottaa tulosta; siitä konkreet-tinen esimerkki: ennen jommankumman vanhemmistapiti mennä Aleksin kanssa toiseen huoneeseen ja sul-kea ovi kiinni perässään, toisen imuroidessa. Nyt riit-tää, että toinen meistä vanhemmista on samassa tilas-sa Aleksin kanssa ja pystyy näin ollen omalla puheel-laan rauhoittelemaan pientä miestä - eikä oveakaantarvitse enää sulkea! Odottelemme puheterapeutinyhteydenottoa muiden asioiden tiimoilta, mutta enpäusko, että tästä ääniyliherkkyyden mainitsemisestahänelle olisi mitään haittaakaan!

Perjantainen loppupalaveri sisälsi viikon toiminnan jatekemisen yhteenvedon; Eija, fysioterapeutti antoi

CP1201_04- 3.2.2012, 08:0337

38 CP-LEHTI 2012:1 MMC HC

muutamia neuvoja äidille ja äidin kautta kotona käy-välle Marjatta - fysioterapeutille, miten jatkaa jump-paa Aleksin kanssa. Auri; neurologi kertoili mitämieltä hän on esimerkiksi meidän perheen osallistu-misesta kuluvan vuoden aikana sopparille. Hän suo-sittelisi ensisijaisesti erityisesti MMC- kurssia, koskasieltä saisimme paremman kokonaiskuvan MMC:stäja siinä samalla myös hydrokefaliasta, mutta suositte-lee myös edellä mainittua Rinnekodin HC- kurssia.Pirjon, kuntoutusohjaajan kanssa.

Ulla - äiti keskusteli jo aiemmin paljolti erityis-päiväkodista, jonne Aleksi voisi mennä jo nyttutustumiskäynneille vanhempineen, vaikkei vie-lä päivähoitopaikkahakemustakaan ole täytetty!Yhteisesti siis sovittiin, että kuntoutussuunnitel-maan kirjataan mm. suositus henkilökohtaisestaavustajasta päiväkotiin, suositus kuntouttavastapäivähoidosta ( 5 tuntia päivässä ) ja ravitsemus-terapeutin ohjeet terveellisestä ruokavaliosta sekäseuraavan osastojakson suunnitellusta ajankoh-dasta. Puheterapeuttia ei valitettavasti osastojak-son aikana saatu meidän kanssamme juttele-maan, mutta lähete terveyskeskuksen puhetera-peutille lähti heti osastojakson päätyttyä. Puhe-terapeutti tullee tekemään puheenkehitysarvion,jonka mukaan viimeistään seuraavalla osastojak-solla ( heinäkuussa 2012 ) suunnitellaan jatkoa;onko tarvetta aloittaa puheterapia.

Osastojakson aikana saatiin vastauksia moniin kysy-myksiin ja monta ongelmaa saatiin ratkottua. Meidänvanhempien mieli keveni muutamien asioiden koh-dalla, mutta samalla tuli monta, monta uutta asiaa poh-dittaviksi. Onhan tämä osastojakso: viikon mittainen,tiivis ja toimintapitoinen, keskitetty sairaalarupeamaraskasta kaikille osapuolille; niin Aleksille kuin van-hemmillekin, mutta samalla saadaan myös paljon asi-oita selville, joten turhat sairaalassaolo - päivät jäävätvähemmälle ja lapsiperheen arki helpottuu taas reis-saamisen vähentyessä. Arkea helpottaa myös se tieto,että puheterapeutti ottaa lähitulevaisuudessa meihinyhteyttä, meidän ei siis tarvitse odottaa ikuisuutta saa-daksemme hänet kiinni saadaksemme esittää hänellekysymyksiä puheen kehityksestä ja ääniyliherkkyy-destä!! Ja se viikolla alkanut kuumeilukin jäi sairaa-laan :perjantai-lauantai välisenä yönä ei enää lämpöä!!Seuraavaa osastojaksoa siis odotellessa...

Uutisia ja uutta

● MMC- ja hydrokefalia toimikuntaan on valittu uu-tena jäsenenä Matti Saarela Imatralta. Matille lämpi-mästi tervetuloa. Annikka Taitolle kiitokset monienvuosien antoisasta yhteistyöstä!

● Lähitulevaisuudessa pääsee lukemaan Leena Säre-län blogia. “Leenan jorinoista” aukeaa maailma arjensattumuksiin, ajatuksiin ja kokemuksiin elämästä jaMMC:stä. Linkki blogiin tulee sijaitsemaanwww.myelon.info etusivulla sekä MMC- ja hydroke-faliaosiossa osoitteessa www.cp-liitto.fi

● Uusi vertaistukiryhmä on perusteilla Riihimäelle.Ryhmästä pian lisää tietoa liiton verkkosivuilla.

● Vuoden tapahtumatiedot löytyvät osoitteesta www.cp-liitto.fi - liiton toiminta- hydrokefalia ja MMC-ajan-kohtaista. Tapahtumat-osiota päivitetään jatkuvasti.

● Tietoa suntin toimintahäiriöihin liittyvistä kokemuk-sista kerätään. Millaisia oireita lapsesi, läheisesi tai sinäitse olet kohdannut? Kokemuksellinen tietopankki jul-kaistaan verkkosivuilla helpottamaan suntin toimimat-tomuuden varhaista tunnistamista.

● Vertaistukiperheet, -henkilöt ja MMC-hydrokefalia-vastaavat tulevat alkuvuodesta saamaan oman uutis-kirjeensä.

● Kirjoituksia CP-lehteen otetaan mielellään vastaan.Jos tunnet halua kirjoittaa omia kokemuksiasi ja aja-tuksiasi, niin ota yhteys Petra Peltoseen,petra.peltonen@cp-liitto.fi

● Petraan voi aina ottaa yhteyttä, missä tahansa mieltäaskarruttavassa asiassa!

Aulangolla marraskuussa 2011

CP1201_04- 3.2.2012, 08:0338

39 CP-LEHTI 2012:1

Nyt sinulla on upea mahdollisuus päästä viettämään ikimuistoista elämyspäivää Vuokattiin! Tule ja koe uskomaton Husky—koiravaljakkoajelu!

Päivän aikana ajetaan koiravaljakolla Nupun ja Nallon ringillä!

Reen eteen valjastetaan kuusi inno-kasta huskya, jotka näyttävät miten lumella juoksemisesta todella rie-muitaan!

Rinki on noin 0,5 km, jolla ajetaan useampia kierroksia. Ajelun jälkeen vieraillaan husky-areenalla ja tutustu-taan valloittaviin husky-persooniin!

Kainuun seudun CP-yhdistys ja Suo-men CP-liitto toivottaa sinut lämpi-mästi tervetulleeksi!

Tule ja koe ainutlaatuinen elämys Vuokatissa!

PÄIVÄN OHJELMA:

Klo 12 aloitellaan yhteisellä lounaalla

Klo 13 ajelu Nupun ja Nallon ringillä

Klo 15 lähtökahvit

Tapahtuman omavastuu on 20€/hlö. Hintaan sisältyy ajelu, lounas ja kah-vit.

Ilmoittaudu rohkeasti, mukaan mah-tuu max 20 osallistujaa. Tapahtumassa on mukana yleisavustajia.

Ilmoittautumiset Kainuun seudun CP-yhdistykseen Merja Mularille 16.3. mennessä, merja.mulari@elisanet.fi tai 040-820 0974.

Elämyspäivää vietetään sunnuntaina 1.4.2012 Vuokatissa (Hyvölänkyläntie 1, 88610 Vuokatti) alkaen klo 12. Päivä on tarkoitettu Kainuun seudun CP-yhdistyksen jäsenille!

CP1201_04- 3.2.2012, 08:0339

40 CP-LEHTI 2012:1

Tapaamiset: Su 18.3.2012 Soveltavan liikunnan talvipäivä Virpiniemessä (Hiihtomajantie 27, 90810 Kiviniemi) alkaen klo 12. Yhteistyössä VAU ry/Sari Kuivas. Ilmoittaudu viim. 16.3.

Su 22.4.2012 Koko perheen ponipäivä Haukiputaalla, Alarmi Stables-tallilla (Taatantie 115, 90850 Martinniemi) alkaen klo 15. Lisätietoja tallista www.alarmistables.fi Max osallistujamäärä 15 henkilöä. Ilmoittaudu viim. 19.4.

La 9.6.2012 Perheiden yhteinen Vauhtipäivä liikennepuistossa (Hollihaka, Rantakatu 19, Oulu) alkaen klo 15. Ilmoittaudu viim. 7.6. HUOM! Muistathan joka kerta säänmukaisen vaatetuksen ja tarvittaessa omat eväät mukaan!

Toiminnan järjestää Oulun seudun CP-yhdistys, Suomen CP-liitto ja muut yhteistyötahot. Pidätetään oikeus ohjelmamuutoksiin.

Tervetuloa koko perheen voimin liikkumaan ja nauttimaan yhdessä olosta! Toiminta on tarkoitettu perheille, joissa on CP-, MMC-, tai hydrokefaliavammainen lapsi.

Vauhdikas -lapsiperheiden liikunnallinen vertaisryhmä-

Toiminta on osallistujille maksutonta! Ilmoittaudu rohkeasti menoon mukaan: Pirjo Ollitervo P.045-127 1622 pirjo.ollitervo@ suomi24.fi Tai Elina Seppänen P.0400-921 574 elina.seppanen@ cp-liitto.fi

CP1201_04- 3.2.2012, 08:0340

41 CP-LEHTI 2012:1

VOIMAVIRTAA-perhekurssi23.–25.3.2012 Jatkonsalmi/Pääpirtti, Hossa

(Suomussalmi)

Toiminnallisen vertaistuen kurssi, jossa haetaan

virtaa arkeen kevätauringon paistaessa. Tällä

kurssilla narrataan kaloja pilkkimällä, ja käydään

hiihtoretkellä. Kurssi on maksuton. HUOM! Haku

kurssille päättyy 26.2.2012.

Lisätiedot ja hakulomakkeiden palautus:

Erkka Ikonen, Malike. Puhelin 0207 718  303 tai

erkka.ikonen@kvtl.fi.

VOIMAVIRTAA-perhekurssi16.–17.6.2012 Hotelli Heimari, Ristiina

Toiminnallisen vertaistuen kurssi, jossa ladataan

akkuja arkeen Saimaan rannalla. Tällä kurssilla

opitaan muun muassa tekemään nuotio metsään!

Kurssi on maksuton. HUOM! Haku kurssille päät-

tyy 13.5.2012.

Lisätiedot ja hakulomakkeiden palautus:

Henna Ikävalko, Malike. Puhelin 0207 718 302 tai

henna.ikavalko@kvtl.fi.

MOOTTOREIDEN PÄRINÄÄ – KYYDISSÄ JA KATSOMOSSA1.8.2012 Alastaron moottorirata, Loimaa

9.9.2012 Ahveniston moottorirata, Hämeenlinna

Nyt on syytä kaivaa kuulosuojaimet kaapista, ja

lähteä tutustumaan moottorien maailmaan! Alas-

tarossa on mahdollisuus kokeilla rata-autoilua, ja

muita moottorilla liikkuvia kulkuvälineitä. Jokai-

selle etsitään keino osallistua. Hämeenlinnassa

pääsemme katsomaan Rata-autoilun SM-kisoja.

Voit osallistua molempiin, tai vain toiseen tapahtu-

maan. Muista ilmoittautua Alastaroon 1.6 mennes-

sä ja Hämeenlinnaan 17.8 mennessä.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Antti Tulasalo, Mali-

ke. Puhelin 0207 718 306 tai antti.tulasalo@kvtl.fi.

POHJOIS-SUOMEN PERÄKÄRRYKIERTUEvko 35 Kemi, Kittilä ja Kemijärvi

Toimintavälineperäkärry Pohjois-Suomen alueel-

le? Kiertueella pääset tutustumaan kärryn tulevaan

sisältöön ja kokeilemaan näitä välineitä. Haemme

myös tukijoita toimintavälineperäkärryn hankkimi-

seksi.

Lisätiedot: Antti Tulasalo, Malike.

Puhelin 0207 718 306 tai antti.tulasalo@kvtl.fi.

VOIMAVIRTAA-PERHETAPAAMINEN22.9.2012 Jouppilanvuoren ympäristö, Seinäjoki

Toiminnallisen vertaistuen päivä, jossa tarkistetaan

perheenne sulakkeiden kunto metsän siimekses-

sä. Lämmitellään nuotion ääressä, ja tutkitaan mitä

kiinnostavaa lähimetsästä löytyy. Kurssi on maksu-

ton. HUOM! Haku tapaamiseen päättyy 26.8.2012.

Lisätiedot ja hakulomakkeiden palautus:

Erkka Ikonen, Malike. Puhelin 0207 718  303 tai

erkka.ikonen@kvtl.fi.

Malike tarjoaa toimintaa ja mahdollisuuden kokeil-

la toimintavälineitä. Järjestämme kokeilutapahtu-

mia ja toiminnallisen vertaistuen kursseja vaikea-

vammaisille henkilöille ja heidän perheilleen sekä

lähi-ihmisilleen. Malike palvelee valtakunnallisesti

ilman diagnoosirajoja. Olemme osa Kehitysvam-

maisten Tukiliitto ry:n toimintaa, ja toimimme Ra-

ha-automaattiyhdistyksen tuella.

Lue lisää Malikkeesta: www.malike.fi.

CP1201_04- 3.2.2012, 08:0341

42 CP-LEHTI 2012:1LIIKUNTA

JÄÄLEIRI – menoa, vauhtiaja mukavaa yhdessäoloa

Suomen CP-liitto ja Suomen Urheiluopisto järjestivätyhteistyössä lasten ja nuorten jääleirin Vierumäellä 9-11.12.2011. Leirille osallistui kahdeksan innokastaleiriläistä. Viikonloppu oli täynnä liikunnan iloa, vauh-dikkaita tilanteita ja mukavaa yhdessäoloa.

Leiri alkoi perjantaina yhteisen liikuntatuokion mer-keissä. Perjantai-iltana tutustuttiin toisiimme ja taistel-tiin norsufutiksen joukkuemestaruudesta. Norsufutisoli mahtavaa, kaikki pelasivat täysillä ja peli oli tiuk-kaa alusta loppuun.

Lauantaina oli ohjelmassa jääleirin pääohjelma, elikelkkajääkiekkoilu. Aamupalan jälkeen laitoimme ta-varat kassiin ja suuntasimme jäähallille. Aamupäivämeni harjoitellen kelkalla liikkumista ja kääntymistäsekä kiekon kuljettamista ja laukomista. Harjoittelunlomassa ehdittiin toki ottamaan tiukat harjoituspelitiltapäivää varten. Aamujään jälkeen ehdittiin ruokail-la ja hieman levätä ennen iltapäivän tähtivierailijantuloa.

Iltapäivällä leiriläisiä tuli tervehtimään entinen ammat-tijääkiekkoilija Seppo. Otimme selvää, oliko Seppopelannut Teemu Selänteen kanssa ja olihan hän. Sep-po kertoi meille pelaamisestaan ulkomailla ja harjoit-telun merkityksestä. Sepon jutustelutuokion jälkeensiirryimme harjoittelusta tositoimiin, eli pelaamaan.Pelasimme kunnon erät kelkkajääkiekkoa. Pelit olivat

vauhdikkaita, eikä taklauksiltakaan vältytty. Kaikkimeni hyvin ja oli mukavaa. Pelaamisen jälkeen oli aikasiirtyä ruokailemaan ja lepäämään.

Pitkän päivän päätteeksi jatkoimme vauhdikkaissamerkeissä, tällä kertaa ohjelmassa oli hohtokeilausta.Keilat kaatuivat hyvällä tahdilla ja väsymyksestä ei ollutmerkkiäkään. Keilojen kaatamisen jälkeen havaitsim-me keilapaikan tyhjän tanssilattian, johon suuntasim-me koko leiriporukalla. Keilapaikan dj järjesti meilleyksityisen leiridiscon. Tanssimme ja lauloimme het-ken aikaa kuumimpia hittejä. Jääpelien, keilailun jadiscossa heilumisen jälkeen oli aika siirtyä nukkumaanja tällä kertaa väsymyksen merkit olivat ilmassa.

Sunnuntaiaamuna leirin viimeinen liikuntatuokio oliuimahallissa vesipelien merkeissä. Pelasimme vesiko-rista, kokeilimme pötkylöitä, kelluimme isojen patjo-jen päällä. Touhuilun jälkeen kokeilimme Vierumäenuimahallin “SPA”-puolta, josta löytyi lämminvesial-taat, poreallas ja kylmävesiallas, jota uskalliaimmatkävivät kokeilemassa (Aku ja Marcus).

Leirillä oli hyvä tunnelma ja kaikilla oli mukavaa, Lei-riläisten kommentteja: “kivaa, hauskaa, ensi kerrallaleiri voisi kestää viikon, kivointa luistelu ja disco,parasta oli sisäpelit, parasta oli jääkiekko, keila-us…

Teksti ja kuvat: Tiia Kantanen

CP1201_04- 3.2.2012, 08:0442

43 CP-LEHTI 2012:1 LIIKUNTA

CP1201_04- 3.2.2012, 08:0943

44 CP-LEHTI 2012:1NUORET

CP-LIITON NUORISOTOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE

MUN POLKU – tietoa ja tukeaoman koulutuspolun löytämiseen

Suomen CP-liitto on saanut Päivikki ja Sa-kari Sohlbergin säätiöltä avustusrahaa nuor-ten koulutuspolun löytymiseen. Oletko perus-koulun päättänyt nuori (16-25-vuotias) ja oletjäänyt yleisesti tarjolla olevan koulutuksenulkopuolelle? Haluaisitko tukea ja tietoa erikoulutusmahdollisuuksista? Kiinnostaisikokoulutuskokeiluun pääsy?

Kenelle?

Kehittämishanke on suunnattu 16-25 vuotiaillesyrjäytymisen vaarassa oleville CP-, MMC-, HC-vammaisille nuorille, jotka ovat jääneet yleises-ti tarjolla olevan koulutuksen ulkopuolelle. Eri-tyisenä kohderyhmänä on peruskoulun päättä-neet nuoret. Hanke on valtakunnallinen ja se toi-mii alueellisesti eri puolilla Suomea. Hankkeentoteutusaikataulu on 1.1.2012-31.12.2012.

Mitä?

”Mun polku” -hanke tarjoaa nuorille tukea omankoulutuspolun löytymisessä. Hankkeen aikananuorilla on mahdollisuus osallistua työpajoihin.Työpajoissa harjoitellaan opiskeluissa tarvittaviaperusvalmiuksia ja kartoitetaan yksilöllisiä kou-luttautumismahdollisuuksia. Nuorille tarjotaanmahdollisuutta osallistua ammatillisten oppilai-tosten koulutuskokeiluihin.

Miten?

Kehittämishanke toteutetaan yhteistyössä erioppilaitosten, järjestöjen ja kuntien kanssa. Suo-men CP-liitto koordinoi hanketta ja nuorisotoi-minnan suunnittelija vastaa projektin toteutuk-sesta yhteistyössä projektityöntekijän kanssa.

Kehittämishanketta koordinoimaan on valit-tu Suomen CP-liiton nuorisotoimikunnan pu-heenjohtaja Elina Raitio, joka on koulutuksel-

taan opettaja. Hänen tehtävänään on löytää syr-jäytymisen vaarassa olevia, koulutuksen ulko-puolelle jääneitä nuoria ja toimia heidän tuki-henkilönään ja yhteyshenkilönä mahdollisissakoulutuskokeiluissa oppilaitoksissa. Elina toimiimyös työpajojen koordinaattorina ja auttaa kou-lutushakuprosesseissa.

Toimintavuoden aikana järjestetään työpajoja eripuolilla Suomea, joista palkattu työvalmentajavastaa. Työpajoissa ohjaajina toimivat työval-mentaja, nuorisotyön suunnittelija, opettajat jaCP-liiton vertaisohjaajat, joilla on omakohtaistakokemusta koulutuspolun etsimisestä ja löytä-misestä. Oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyömahdollistaa nuorten osallistumisen koulutusko-keiluihin, joiden tavoitteena on saada käsitystäopiskeltavasta alasta ja siinä vaadittavista perus-taidoista.

Kaipaatko juuri sinä tietoa ja tukea eri kou-lutusmahdollisuuksista, olisitko kiinnostunutkoulutuskokeiluista? Ota rohkeasti yhteyttäCP-liiton liikuntasuunnittelijaan, jonka vas-tuualueena on myös nuorisotoiminta.

Elina RaitioKoordinaattori, Elinan tarkemmat yhteystiedotjulkaistaan helmikuun 2012 aikana, siihen astivoit olla yhteydessä Tiia Kantaseen.

Tiia Kantanen,liikuntasuunnittelijaMalmin kauppatie 2600700 Helsinkitiia.kantanen@cp-liitto.fip. 044 3533 404

– Tervetuloa hankkeen piiriin,tehdään yhdessä asiat paremmiksi –

CP1201_04- 3.2.2012, 08:0944

45 CP-LEHTI 2012:1

Föräldranätverksprojektet Styrka genom nätverk har kommit igång i höst i Svenskfinland. IÖsterbotten har en regional grupp startat i norra Österbotten och en i regionen Vasa söderut. I södraFinland har en regional grupp startat i Karis. En grupp startar i januari i Åboland. I grupperna finnsförutom gruppmedlemmarna en gruppledare och en projektkoordinator som sköter det praktiska.Föräldrar som har barn och unga med olika slag av funktionshinder samlas och arbetar för engemensam sak och är därmed starkare i påverkansarbetet. Grupperna bestämmer själva på vilketsätt de träffas, hur ofta, vilka sakfrågor som diskuteras och hur man påverkar på det lokala planet.

Är du intresserad av att delta i den regionala gruppen närmast dig? Ta kontakt med:Österbotten: Projektkoordinator Tina Holms (06) 319 56 53 eller tina.holms@fduv.fi.Nyland och Åboland: Projektkoordinator Marita Mäenpää (09) 434 236 13 ellermarita.maenpaa@fduv.fi.

Projektet har som mål:– att öka föräldrars egenmakt (empowerment) och stöda dem i att formulera sina egna mål.– att samarbeta med kommunala myndigheter och serviceproducenter och att få dem att ta i bruk nya stödformer för familjer.– att stöda anhöriga i förhållande till myndigheter.– att bilda nätverk mellan olika föräldragrupper.

Med projektet vill vi aktivera familjer som har barn med funktionsnedsättning att vara delaktiga ide beslut som rör dem. Familjernas självbestämmande och kunnande ska stärkas. Via projektetönskar vi att föräldrarna ska stärkas i sin roll som förälder till barn med funktionsnedsättning. Ettstarkare nätverk bland anhöriga och en tätare kontakt mellan myndigheter och anhöriga byggs uppunder projektet.

Tjejgrupp i ÖsterbottenI samband med projektet Styrka genom nätverk kom önskemålet om en tjejgrupp upp. Nu startar engrupp för flickor i lågstadieåldern i Vasa. På första träffen spelar vi sällskapsspel, besöker Sensoteketi Vasa och bestämmer vad vi gör under de andra träffarna, exempelvis har må bra-kväll med fotbadoch nagellackning, bakar eller är ute i naturen och grillar korv.Tid: En måndag i månaden kl.17.30–20.30, start måndagen den 5 marsPlats: Första träffen är på FDUV:s kansli, Handelsesplanaden 20 A (ingång från Fredsgatan), VasaAvgift: 10 euroAnmäl intresse till Tina Holms, (06) 319 56 53 eller tina.holms@fduv.fi.

Kom och pröva på olika sporter på Norrvalla!Är ditt barn intresserat av att röra på sig? Då är denna dag något för er familj.Lördagen den 10 mars 2012 kl.9.30-14.30 ordnas en pröva på-dag för familjer som har barn medfunktionshinder i skolåldern i idrottshallen på Norrvalla i Vörå. Det finns olika nivåer att pröva påvardera sport t.ex. redskapsgymnastik och olika bollsporter. Dagen avslutas med lunch och simning.För mera information eller anmälning, ta kontakt med projektkoordinator förföräldranätverksprojektet Styrka genom nätverk Tina Holms, tfn (06) 319 56 53 eller e-posttina.holms@fduv.fi.

Styrka genom nätverk 2011–2013

CP1201_04- 3.2.2012, 08:0945

46 CP-LEHTI 2012:1RATSASTUSTERAPIAKuvat:Sonja Lagerström

Ratsatusterapia motivoivananeurologisena kuntoutusmuotona

Teksti: Markku HonkavaaraLitM, Erityisliikunnanopettaja

Tutustuin ratsastukseen kuntouttavana liikuntamuo-tona CP-lasten kesäleirillä 1990, jossa toimin oh-jaajana. Leiri oli nimenomaan ratsastuspainottei-nen, ja sitä oli tarjolla viikon ajan kaksi kertaa päi-vässä. Yhtenä leiriläisenä oli nuori mies joka olierittäin hypotoninen ja pyörätuolissa pystyi pitä-mään pystyasennon vain hyvin tuettuna. Hänelleoli ratsastusta varten kehitetty kahvallinen tukiliivijosta avustettiin molemmin puolin. Tällä estettiinputoaminen – toisaalta myös hevosen selässä tasa-painoilu. Ensimmäisten päivien jälkeen heräsi ky-symys siitä, että onko järkeä kannatella häntä niinvoimakkaasti ja estää ainakin osittain hevosen liik-keen kokeminen. Aloimme toisen avustajan kans-sa vähentää tukea ja nuorukainen alkoi reagoidahevosen selän liikkeisiin, eikä suinkaan pudonnut.Ihmeellisintä oli, että hän alkoi vähitellen saavut-taa itsenäisen pystyn ratsastusasennon. Leirin lo-pulla hänen lihasjänteytensä kohosi nopeasti hetiratsastuksen alettua, ja hän pystyi ryhdikkäässäasennossa tekemään myös käsillään ojennuksiaeteen ja sivulle.

Sittemmin olen ollut mukana ammattimaisestitoteutetussa ratsastusterapiassa avustajana, tut-

kijana, kuntoutusalan yrittäjänä ja terapeutinpuolisona. Olen oppinut ymmärtämään miksihevonen kuntouttaa tehokkaasti ja turvallisestivain ammattilaisen käsissä.

Ratsastusterapia on yleisesti ottaen ratsastuste-rapeuttikoulutuksen saaneen terveydenhuollon,sosiaalialan tai opetusalan tutkinnon suorittaneenammattilaisen antamaa kuntoutusta hevosta apu-na käyttäen. Se on vaikeavammaisille Kelan kor-vaama terapiamuoto, johon lähete määrätäänkuntoutuksesta vastaavasta yksiköstä. Se on yk-silöterapiaa ja eroaa vammaisratsastuksesta, jokaon harrastustoimintaa ratsastuksenohjaajan joh-dolla. Ratsastusterapiaa neurologisena kuntou-tusmuotona, ja nimenomaan liiketerapiana, an-taa fysioterapeutti, jolla on ratsastusterapeutinkoulutus.

Terapiassa ratsastajan hermolihasjärjestelmääntuotetaan ärsykkeitä, jonka seurauksena esimer-kiksi tasapainoreaktiot aktivoituvat. Tavoitteenavoi olla spastisuuden väheneminen tai alhaisenlihasjänteyden kohottaminen. Kävelyn varmis-tuminen tai oppiminen on joillekin asiakkaille

CP1201_04- 3.2.2012, 08:0946

47 CP-LEHTI 2012:1 RATSASTUSTERAPIA

kuntoutuksen päämäärä. Ratsastaja on aktiivinen,syke kohoaa ja hengityselimet joutuvat harjoituksenkohteeksi. Liike vartalossa aktivoi ruuansulatusjärjes-telmää ja auttaa esimerkiksi ummetuksessa.

Hevosen käynti on terapian perusta. Ratsastusterapi-assa ratsastetaan ilman satulaa ja hevonen tuottaa rat-sastajaan moniulotteisen rytmisen liikemallin, jokamuistuttaa kävelyä. Muutkin liikkeet kuten kiihdytyk-set, pysähdykset, kaarrokset ja esteen ylitykset ovatmahdollisia, sekä myös ylä- ja alamäkiharjoitukset,akrobatia ja rentoutuminen hevosen selässä. Hevonenon noin asteen ihmisen kehoa lämpimämpi, ja lämpövälittyy ratsastajan alaraajoihin ja toimii rentouttava-na elementtinä.

Vaikka terapian tavoitteena ei ole ratsastustaito, niinsiinä voidaan myös oppia ravaamaan ja laukkaamaan,kun vamman aste ja terapian eteneminen sen sallivat.Varsinaiset tavoitteet kuitenkin liittyvät siihen mitenasiakkaan toimintakyky arjen toiminnoissa kehittyytai ylläpidetään.

Lapsi tai nuori usein kyllästyy jatkuvaan terapiaput-keen. Ratsastusterapian tärkeimpiä ominaisuuksia on,että motivaatio säilyy korkeana. Hevoseen syntyy useinvoimakas vuorovaikutteinen tunnesuhde. Itse liikunta-pedagogina olen tuottanut ajatusta siitä, että siinä mis-sä lähettävälle taholle ja terapeutille kyse on kuntou-tuksesta, niin asiakkaalle se on ratsastusta. Kun van-hemmilla ja lapsella on oikeus puhua ratsastuksestaharrastusviitekehyksessä, niin se tuo lisäarvoa ja moti-vaatiota toimintaan. Lapsen kuullen on turha korostaa

asian terapialuonnetta, vaan koulussakin voidaan se li-sätä harrastuslistalle. Se lisää statusta ryhmässä. Hevo-sen hallinta ja sen liikkeelle komentaminen kohottaaitsetuntoa. Sen selkään ei kokemukseni mukaan us-kalla kaikki luokan oppilaat liikuntatunnilla.

Suomessa ratsastusterapiaan usein kuuluvat myösmotoriset harjoitukset tallissa. Niitä voivat olla esimer-kiksi hevosen harjaaminen, porkkanoiden pilkkomi-nen, rehuseoksen mittaaminen ja sekoittaminen, sekähevosen syöttäminen. Lapselle nämä ovat hevosenhoitamista - terapeutille esimerkiksi käden harjoitteita.

Tutkimusnäkökulmasta ratsastusterapian vaiku-tuksia on todennettu viimeisen kahdenkymme-nen vuoden aikana. Yleisesti ottaen neurologi-sen kuntoutuksen (fysioterapia, toimintaterapia,puheterapia) vaikuttavuudesta on varsin vähäntieteellistä näyttöä. Tämä ei tarkoita sitä, että te-rapiat ovat tehottomia vaan, että todella korke-alle rankattua tutkimusta on teknisesti vaikea jakallista järjestää. Puhutaan satunnaistetuista jakontrolloiduista tutkimuksista. Siinä missä esi-merkiksi lääketeollisuudella on satsata rahaavähintään miljoonia yhteen lääketutkimukseen(koska myös tuotot ovat valtavat), niin kuntoutu-salalla ei liiku sellaisia rahoja. Sen lisäksi pille-ritutkimuksia on suhteellisen helppo järjestää(kontrolliryhmät, lumelääkevertailut). Neurolo-ginen kuntoutus kohdistuu pieniin ja heterogee-nisiin ryhmiin, joista ei saada määrällisesti kat-tavia koe ja kontrolliryhmiä. Terapiat ovat useinkuntoa ylläpitäviä, jolloin vaikutusten todentaminen

>>>

CP1201_04- 3.2.2012, 08:1047

48 CP-LEHTI 2012:1

Adapted Physical Activity Quarterly, 21, 103-121.

Honkavaara, M. & Rintala, P (2010). The influence ofshort term intensive hippotherapy on gait in childrenwith cerebral palsy. European Journal of AdaptedPhysical Activity, 3(2), 29-36

MacKinnon, J. R., Noh, S., Laviere, J., MacPhail, A.,Allan, D. E., & Laliberte, D. (1995). A study of thera-peutic effects of horseback riding for children withcerebral palsy. Physical & Occupational Therapy inPediatrics, 15, 17-34.

McGibbon, N.H., Andrade, C-K., Widener, G., & Cin-tas, H.L. (1998). Effect of an equine movement thera-py program on gait, energy expenditure, and motorfunction in children with spastic cerebral palsy: a pilotstudy. Developmental Medicine & Child Neurology,40, 754-762.

McGibbon, N.H., Benda, W., Duncan, B.R., & Silk-wood-Sherer, D. (2009). Immediate and long-termeffects of hippotherapy on symmetry of adductormuscle activity and functional ability in children withspastic cerebral palsy. Archives of Physical Medicineand Rehabilitation, 90, 966-974.

Sterba, J. A., Rogers, B. T., France A. P., & Vokes, D. A.(2002). Horseback riding in children with cerebralpalsy: Effect on gross motor function. DevelopmentalMedicine & Child Neurology, 44, 301-308.

Wingate, L. (1982). Feasibility of horseback ri-ding as a therapeutic and integrative program forhandicapped children. Physical Therapy, 62, 184-186.

Winchester, P., Kendal, K., Peters, H., Sears, N.,& Winkley, T. (2002). The effects of therapeutichorseback riding on gross motor function andgait speed in children who are developmentallydelayed. Physical and Occupational Therapy inPediatrics, 22, 37-50.

Zahrádka, L. (1993). Versuche zur Objectivie-rung von Hippotherpie - Erfolgen bei infantilenCerebralparetiken. Therapeutisches Reiten, 20,9-11.

LÄHTEET

Bertoti, D.B. (1988). Effect of therapeutic horsebackriding on posture in children with cerebral palsy. Phy-sical Therapy, 68, 1505-1512.

Casady, R. L. & Nichols-Larsen, D. S. (2004). Theeffect of hippotherapy on ten children with cerebralpalsy. Pediatric Physical Therapy, 16, 165-172.

Cherng, R-J., Liao, H-F., Leung, H.W.C., & Hwang,A-W. (2004). The effectiveness of therapeutic horse-back riding in children with spastic cerebral palsy.

RATSASTUSTERAPIA

on mahdotonta, kun kontrolliryhmää ei voida jättääterapioitta eettisistä syistä. Tutkimuksen laadulle tär-keät pitkät yhtäaikaiset ja yhdenmukaiset terapiajak-sot ovat hankalia ja kalliita järjestää, kun koeosallistu-jia pitäisi olla kymmeniä tai jopa yli sata. Kuntoutuson yksilöllistä, kun taas tutkimuksessa kaikille koe-henkilöille pitäisi antaa sama hoito.

Kansaneläkelaitoksen Vaikeavammaisten Kuntoutuk-sen Kehittämishankkeen päätösseminaarissa keväällä2010, todettiin, että vaikeavammaisten kuntoutusmuo-doista nimenomaan ratsastusterapiasta on eniten näyt-töä ja, että näyttö on kohtuullista. Ratsastusterapiassamyös asiakastyytyväisyys on erittäin korkea.

Tutkimuksissa on todettu ratsastusterapian positiivisiaterapeuttisia vaikutuksia CP-vammaan liittyen: paran-tunut seisomatasapaino (Bertoti, 1988) ja istumatasa-paino (Wingate, 1982); vähentynyt spastisuus (Zah-rádka 1993); vaikutus kädellä tarttumiskykyyn(MacKinnon et. al., 1995); vähentynyt energiankulu-tus kävelyssä (McGibbon, et al., 1998); parantunut kä-velynopeus ja symmetria (Honkavaara & Rintala,2010); vaikutus karkeamotoriikkaan (Casady &Nichols-Larsen, 2004; Cherng et al., 2004; McGib-bon, et al., 1998; Sterba, Rogers, France, & Vokes,2002; Winchester, Kendal, Peters, Sears, & Winkley,2002); vaikutus karkeamotoriikkaan ja jalkojen lähen-täjälihasten toimintaan kävelyssä, sekä parannus toi-minnallisissa motorisissa taidoissa (McGibbon, Ben-da, Duncan, & Silkwood-Sherer, 2009).

Ratsastusterapiasta saa kattavasti tietoa SuomenRatsastusterapeutit ry:n kotisivuilta(www.suomenratsastusterapeutit.net).

CP1201_04- 3.2.2012, 08:1048

49 CP-LEHTI 2012:1 OPINNÄYTETYÖ

Kinesioteippaus osana hemiplegia-lapsen kuntoutumista

Kinesioteipin valmistajia on useita ja teippejä löytyy lukuisissa eri väreissä. Kinesioteippiä voidaan leikata tei-pattavan alueen mukaisesti haluttuun muotoon.

Teksti ja kuvat: Leena Airaksinen, fysioterapeutti ja Marietta Lovén, fysioterapeutti

Kinesioteippaus on uusi menetelmä lasten neu-rologisessa kuntoutuksessa. Kinesioteippauksel-la pyritään lievittämään virheasentoja venyttä-mällä jäykkiä lihaksia ja tukemalla heikkojenlihasten toimintaa. Yläraajaa kinesioteippaa-malla voidaan helpottaa käden hallintaa, lisätätuntoaistimuksia ja harjoittaa käden taitoja.

Pieni lapsi kokee ympäristön käsiensä avulla jakerää niiden kautta informaatiota ja oppia, jolloinaivot aktivoituvat ja kehittyvät. Käden monipuoli-nen tuntoaisti tekee siitä ihmisen tärkeimmän ais-tivan elimen. Kädet ovat myös oleellinen osa ih-misten välistä vuorovaikutusta toimien tunteidenja viestien ilmaisimena ja vahvistajana. (1) (2)

Käden toiminnalla on olennainen merkitys jokai-sen päivittäisissä arkiaskareissa. Lapsista, joilla onhemiplegia tai quadriplegia, noin 80 %:lla on kä-den toiminta rajoittunutta (3) ja jopa yli puolellahemipleegikoista yläraajan toimintarajoitteet ovatensisijainen ongelma (4). Hemiplegia spastica -lap-sella yläraajan lihasten jäykkyys johtaa usein lii-kerajoituksiin sekä hankaloittaa liikkeiden ajoit-

tamista, voiman tuottamista ja kädentaitoja vaa-tivia tehtäviä. (3)

Jäykässä yläraajassa sisäkiertoa, koukistusta jatarttumista suorittavat lihakset toimivat useinkohtuullisesti, kun taas ulkokiertoa, ojennusta jaotetta aukaisevien lihasten toiminta on tavan-omaisesti puutteellista (2). Heikkoja lihaksia tu-kemalla pyritään tasapainottamaan lihasten toi-mintaa, jolloin yläraajan asento paranee. Asen-nonmuutoksen seurauksena saadaan venytystäjäykille lihaksille ja tätä kautta lievitystä kivuil-le. Lapsella, jolla on hemiplegia, kohdistuu mie-lenkiinto toimivamman käden toimintoihin, kos-ka vammautuneen puolen yläraajan hallinta onvaikeaa. Kinesioteippauksella pyritään stimuloi-maan ihoa sekä antamaan tuntoaistimuksia janäin ollen lisäämään käden huomioimista.

Mihin kinesioteippauksellavoidaan vaikuttaa?

Kinesioteippaus on periaatteessa eräänlainen lii-kettä salliva lasta. Lastoja käytetään jäykkiin li-

CP1201_04- 3.2.2012, 08:1049

50 CP-LEHTI 2012:1OPINNÄYTETYÖ

Lähteet:

(1) Reichert, B. 2005. Käytännön anatomia –ylä- ja alaraajojen tutkiminen palpaation kei-noin. Jyväskylä: Gummeruksen Kirjapaino Oy.76

(2) Vastamäki, M., Vilkki, S., Raatikainen, T.,Viljakka, T., Jaroma, H., Göransson, H. & Jo-kiranta, J. 2000. Käsikirurgia. 1. uud. p. Hä-meenlinna: Karisto Oy. 12, 232

(3) Burtner, P. A., Poole, J. L., Torres, T., Medo-ra, A. M., Abeyta, R., Keene, J. & Qualls, C.2008. Effect of wrist hand splints on grip, pinch,manual dexterity, and muscle activation inchildren with spastic hemiplegia: a premilinarystudy. Journal of hand therapy January-March,36-43

haksiin ehkäisemään lihaksen lyheneminen japarantamaan nivelen asentoa, liikelaajuutta, liik-keen laatua ja toiminnallisuutta. Lastojen käy-tön vaikutusta on tutkittu hemiplegia spastica -lapsilla ja liikettä sallivan lastan todettiin paran-tavan puristusvoimaa ja sorminäppäryyttä mui-ta lastoja paremmin. (3) Kinesioteippaus on uu-denlainen ulkoinen tuki, jolla uskotaan pystyväntukemaan heikkoja lihaksia säilyttäen silti nivel-ten liikkeet ja mahdollistaen hienomotoriset toi-minnot (5). Kinesioteippauksen on kehittänytvuonna 1973 japanilainen Kenzo Kase. Kasehalusi kehittää monipuolisemman teippausme-netelmän vaihtoehdoksi perinteiselle urheiluteip-paukselle. (6)

Tutkimusten perusteella kinesioteippauksellavoidaan parantaa hemiplegia spastica -lapsen ylä-raajan toiminnan laatua tavoittelun, tarttumisen,irrottamisen ja käsittelytaitojen aikana (7). Li-säksi sillä voidaan parantaa toimintarajoitteisenyläraajan lihasten kestävyyttä ja maksimivoi-mantuottoa (8). Peukalon ja muiden sormienvälistä otetta tarvitaan hienomotorisiin toimin-toihin, tarttumiseen ja kiinnipitämiseen. (2) Ki-nesioteippauksella voidaan tukea kämmenenavaamista, millä on saatu tilastollisesti merkit-seviä tuloksia tarttumis-irrottamisnopeuteen (9).Positiivisia käyttäjäkokemuksia on lisäksi saatuyhdistämällä kinesioteippaus allasterapiaan taibotox-hoitoihin (10) (11).

Miten kinesioteippiä käytetään?

Kinesioteippaus on kehitetty ammattilaistenkäyttöön, koska teippausmenetelmät vaativatihmisen anatomian hyvää tuntemusta. Ennenteippausta lapsen yläraajan toiminnallisuus täy-tyy tutkia ja teippaajan tulee osata valita oikeatlihakset ja liikesuunnat, jotta kinesioteippauk-sella saadaan tarvittavat hyödyt. Ennen varsinais-ta teippausta tarkistetaan, ettei lapsi ole kinesio-teipille allerginen. Teipistä leikataan pieni koe-pala, joka asetetaan lapsen iholle muutamaa päi-vää aikaisemmin. (12) Jäykkiä lihaksia rentoute-taan pehmytkudoskäsittelyllä ja venytyksillä en-nen teipin kiinnittämistä, jotta halutut lihaksetja nivelet saadaan parhaaseen mahdolliseen asen-toon teippausta varten. Teippauskertojen välillälapsen asento ja liikemallit tulee arvioida uudel-

leen, jotta voidaan valita lapsen kehitystä par-haiten tukevat teippaustekniikat. Kinesioteippa-uksen avulla harjoitetaan haluttuja ominaisuuk-sia ja liikemalleja, jotka ilman teipin tukea olisi-vat hankalia suorittaa, kuten esimerkiksi välinei-den käsittelyä. (13)

Kinesioteippausta tulee käyttää osana lapsenkuntoutumista. Teipin avulla voidaan todennä-köisesti vaikuttaa lapsen yläraajan asentoon jatoimintaan, mikä helpottaisi haluttujen ominai-suuksien harjoittamista. Tärkeää on muistaa, ettätaitoja oppii vain harjoittelemalla ja tätä kine-sioteippi ei tee lapsen puolesta. Ideaalitilantees-sa kinesioteippaus helpottaa lapsen jokapäiväis-tä elämää ja vaikuttaa osallistumiseen yläraajantoiminnan ja hallinnan parantuessa. Kinesioteip-pauksen vaikutuksien myötä lapsi pystyy toimi-maan itsenäisemmin, jolloin avun tarve ja van-hempien kuormittuminen vähenevät. Osallistu-misen myötä lapsen toiminta lisääntyy ja samal-la hän harjoittaa toimintarajoitteisen yläraajanhallintaa sekä kokonaisvaltaisesti motorisia tai-toja muulloinkin kuin terapian aikana.

Lisätietoa:

Aiheesta on julkaistu opinnäytetyö vuonna 2011ja se löytyy osoitteesta:https://publications.theseus.fi/handle/10024/

CP1201_04- 3.2.2012, 08:1050

51 CP-LEHTI 2012:1

(4) Wesdock, K. A., Kott, K. & Sharps, C. 2008.Pre- and postsurgical evaluation of hand functi-on in hemiplegic cerebral palsy: exemplar ca-ses. Journal of hand therapy, October-Decem-ber, 386-397.

(5) Kinesio Taping For Paediatrics. EncanceMotor Skills, Aid Stability and Improve Posture.Kinesio UK sivustolla > Home > Paediatrics.Viitatty 6.8.2011. http://www.kinesiotaping.co.uk/paediatrics/paediatrics.jsp

(6) A Brief History of Kinesio Tex Taping. Kine-sio UK sivustolla > Home > History. Viitattu6.8.2011. http://www.kinesiotaping.co.uk/history.jsp

(7) Yasukawa, A., Patel, P., Vatele, C. & Sisung,C. The functional effects of kinesio taping in anacute pediatric rehabilitation setting. KinesioItalia sivustolla. Viitattu 2.8.2011. http://w w w . k i n e s i o t a p i n g i t a l i a . i t /studiRicerche.asp?ID=8

(8) Yasukawa, A. & Martin, T. 2010. Assessmentof s-EMG output before and after kinesioR TapeApplication in children with hemiplegia: A pilotstudy. Kinesio Taping Association InternationalSymposium 19.-20.6.2010 Rome. Seminaarikirja, 39-46.

(9) Demirel, A., Akel, S. & Baltaci, G. 2010. Theeffect of palmar kinesiotaping on children withhemiparetic cerebral palsy. Kinesio Taping As-sociation International Symposium 19.-20.6.2010 Rome. Seminaarikirja. s. 71-76.

(10) Maruko, K. 1999. Kinesio Taping with AquaTherapy for Pediatric Disability Involving Neu-rological Impairment. 15th Annual Kinesio Ta-ping International Symposium Review, 70-73.Japan: Kinesio Taping Association. Viitattu9.8.2011 http://www.kinesiotapingassociation.it/studiRicerche.asp?ID=6

(11) Yasukawa, A. 2002. Management of abnor-mal tone of the upper extremity in children andyoung adults. 17th Kinesio Taping Academic clini-cal Symposium, March 2 & 3. 3-4. Viitattu

6.8.2011. http://www.kinesiotaping.com/kta/re-search/2002-2.pdf

(12) Kase K, Martin P, Yasukawa A. 2006. Kine-siotaping® in pediatrics – Fundamentals andWhole Body Taping. Kinesio USA, LLC. 60(13) Adenwalla, M. 2011. A look at kinesiota-ping. HemiHelp Magazine 77, 28-29.

Tulossa uusi kirja

Satu Järvinen: Järjenjuoksuja Elämää CP-vam-man kanssa.

CP-vammasta tiedetään edelleen liian vähän.Tässä elämänkaarellisessa kirjassa sitä, mitenmonimuotoinen vaikuttaa yksilöiden elämään.Painopiste on lapsuuteen ja nuoruuteen liittyvissäkysymyksissä.

Kirja tarjoaa sekä teoreettista ja kokemusperäistätietoa niin ammattihenkilöille kuin vammaistenlasten ja nuorten vanhemmille.

Kustantaja: Books on Demand ( www.bod.fi),arvioitu ilmestyminen 2/2012ISBN 978-952-498-926-8, sivuja 228.Lisätietoja kirjasta satu.jarvinen@utu.fi

Tampereen yliopisto 10.1.2012

Yhteiskunta-ja kulttuuritieteiden laitosLisensiaatintutkimus

PsM Merja Nikula: CP-vammaisuus ja oppimi-nen neljä tapaustutkimusta alkuopetusvaihees-ta

Tutkimuksen tarkistivat dosentti Tapio KorhonenTurun yliopistosta ja dosentti Pirkko NieminenTampereen yliopistosta.

OPINNÄYTETYÖ

CP1201_04- 3.2.2012, 08:1451

52 CP-LEHTI 2012:1VERKKOPALVELU

Papunetista tietoa, materiaalia,toimintaa ja osallistumista

Marianna Ohtonen, Papunet-verkkopalveluyksikön johtaja, Tanja Räsänen, verkkotoimittaja

Papunet on helppokäyttöinen sivusto eri keinoin kom-munikoiville ja tietokonetta käyttäville ihmisille. Si-vustosta löytyy erilaista ajankohtaista ja arkeen liitty-vää tietoa selkokielellä, blisskielellä ja kuvilla tuettu-na. Sivustoon on koottu myös lähi-ihmisille sekä alanammattilaisille ja opiskelijoille tietoa puhevammais-ten ihmisten oikeuksista ja mahdollisuuksista sekä ma-teriaalia kommunikointiin.

Oikeus kommunikointiin jamielipiteiden vaihtoon kuuluu kaikille

Jokaisella ihmisellä on oikeus kommunikointiin. Joil-lakin ihmisillä puhevamma kuitenkin vaikeuttaa kom-munikointia ja osallistumista niin itseään koskevaanpäätöksentekoon kuin toimintaan omassa yhteisössäänja yhteiskunnassa.

Papunetin Puhevammaisuus-sivuilla kerrotaan mitä onpuhevammaisuus, keitä ovat puhevammaiset ihmisetja miten kommunikointikumppanin ilmaisua voidaantukea. Sivuilla tarkastellaan puhevammaisuutta myösihmisoikeuksien, lainsäädännön ja vammaispolitiikannäkökulmista, sekä tutustutaan kommunikoinnin es-teettömyyteen ja tietoyhteiskunnan saavutettavuuteen.Sivuilla myös kerrotaan mistä saa apua, jos läheisellä

on puhevamma.Puhevammaisuus-sivut löytyvät osoitteestawww.papunet.net/tietoa/puhevammaisuus/.

Tulkkauspalvelu kohentaa elämänlaatua

“Tulkkauspalvelun käyttämisellä on mielestäni ennenkaikkea elämänlaatua kohentava vaikutus”, kuvaileeJere Äppelqvist kokemuksesta tulkkauspalvelun käyt-täjänä. Jeren ja muiden puhevammaisten ihmistenkokemuksia tulkkauspalvelusta löytyy tarinoina ja vi-deona Papunetin Tulkkauspalvelu-sivuilta.

Tulkkauspalvelu-sivuilla kerrotaan myös mitätulkkauspalvelu on, miten sitä haetaan ja mitensitä käytetään. Lisäksi tulkkien koulutuksestaja työstä kiinnostuneet löytävät tietoa sivuilta.Tulkkauspalvelu-sivut löytyvät osoitteestawww.papunet.net/tietoa/tulkkauspalvelu/.

Kiinnostaako blogien seuraaminen vairyhtyisitkö itse kirjoittamaan?

“Vai onkohan sittenkään näin, että vammaispalvelutjärjestyvät kaikille hyvin?” pohtii tuorein Papunetinblogaaja Satu Rautiainen alias Santra. Satu keskit-

Kuva: Päivi Honkonen/Kehitysvammaliitto

CP1201_04- 3.2.2012, 08:1452

53 CP-LEHTI 2012:1 VERKKOPALVELU

tyy blogikirjoituksissa lähinnä vammaisten henkilöi-den elämään liittyvään tematiikkaan omien opintojenja omakohtaisten kokemusten kautta.

Papunetin blogeissa niin vammaiset ihmiset, lähi-ih-miset kuin ammattilaisetkin jakavat ajatuksia ja koke-muksia vuorovaikutuksesta, puhetta tukevasta ja kor-vaavasta kommunikoinnista, kommunikoinnin apuvä-lineistä ja ylipäätään vammaisuudesta.

Papunetin blogit löytyvät osoitteestahttp://blogi.papunet.net/.

Tietoa apuvälineistä kommunikointiinja tietokoneen käyttöön

Tietokone on monelle puhe- ja liikuntavammaiselleihmiselle väline oppimiseen, osallistumiseen ja itse-näiseen tekemiseen. Se voi olla väline kommunikoin-tiin, kirjoittamiseen, lukemiseen sekä tiedon hakemi-seen ja välittämiseen niin opiskelussa, työssä kuin va-paa-aikana. Tietokoneohjelmia voidaan hyödyntäämonella tapaa erilaisten taitojen ja valmiuksien ope-tuksessa ja kuntoutuksessa.

Papunetin sivuilla esitellään mm. ohjaimia, apuväli-neitä ja tietokoneen käyttöjärjestelmässä tehtäviä help-pokäyttöasetuksia, joiden avulla tietokone voidaanmukauttaa vastaamaan käyttäjänsä toimintakykyä.Sivuilta löytyy myös yksilöllisiin tarpeisiin muokatta-via kommunikointikansioita ja muita kommunikoin-

tia tukevia materiaaleja.

Tietoa kommunikoinnin ja tietokoneen käytönapuvälineistä löytyy osoitteestawww.papunet.net/tietoa/apuvalineet.

Pelaa, piirrä ja harjoittele

Papunetin helppokäyttöisille pelisivuille on koottupelejä, tehtäviä ja tarinoita eri-ikäisille ja eri tavoin tie-tokonetta käyttäville ihmisille. Pelit soveltuvat vapaa-aikaan, ja niitä voidaan hyödyntää myös kuntoutuk-sessa tai opetuksessa. Pelaajien erilaiset taidot on huo-mioitu pelisivujen helppokäyttöisessä käyttöliittymäs-sä. Suurin osa peleistä toimii painikkeilla, ja monissapeleissä on myös äänituki.

Pelisivuilta löytyy muun muassa Papumarket-sovel-lus, jonka avulla harjoitella rahankäyttöä ja ostostentekoa.

Pelisivuilta löytyy myös Minun haaveeni -työkalu, jon-ka avulla voi koota omista haaveista kuvan vaikkapahuoneen seinälle. Mistä sinä haaveilet? Pelisivut löy-tyvät osoitteesta www.papunet.net/pelit/.

Tutustu uusiin ystäviin verkossa

Kaveripiirissä voi tavata kavereitaan ja tutustua uusiinihmisiin verkossa. Se on oppimisessa, ymmärtämisessäja kommunikoinnissa tukea tarvitseville, yli 13-vuoti-aille nuorille ja aikuisille suunnattu helppokäyttöinenvalvottu yhteisöpalvelu. Kaveripiirissä voi halutessaankuunnella viestit ja tekstien oheen voi lisätä kuvin tu-ettuja sanoja ja lauseita.Helppokäyttöinen yhteisöpalvelu löytyy osoit-teesta www.kaveripiiri.fi.

Papunet-sivustoa toteuttaaKehitysvammaliiton Papunet-verkkopalveluyksikkö.

Yksikkö edistää puhevammaisten sekä muidenoppimisessa, ymmärtämisessä ja kommunikoin-nissa tukea tarvitsevien ihmisten osallistumistaja yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa.Papunet-sivustoa toteutetaan yhteistyössä mui-den puhevamma-alan järjestöjen kanssa.Lisätietoa: www.papunet.net

www.facebook.com/papunet

CP1201_04- 3.2.2012, 08:1453

54 CP-LEHTI 2012:1AJANKOHTAISTA

CP1201_04- 6.2.2012, 13:4254

CP-LEHTI 2012:1 55

03-675 1117

Palvelemmeark. klo 9-17, la 9-14

Hauhontie 19

Hämeenlinna + ymp.

Palvelujana OyHarvialantie 7, Turenki

Puh. 03-615 611

LVI-AsennusHannu Nieminen

HämeenlinnaPuh. 040-841 6229

MaanrakennusAlenius Ky

LammiPuh. 0400-213 522

Marjon KotiapuJanakkala • Puh. 040-5101 585

VesijohtoliikeJärviset Oy

Koljalantie 1, TurenkiPuh. 03-6878 930

Sepon MoniapuHämeenlinna

Puh. 040 771 7372

KuljetusliikeKari Laitinen

Tuulos • Puh. 0400-314 572

KESKUSTALONSUUTARILinnankatu 1,13100 HämeenlinnaPuh. 03 653 7705

INDIGIT OYMaansiirto- ja Louhintatyöt

HämeenlinnaPuh. 040 748 2309

Tilipalvelu ja AputyötYlikärppä Ky

Kerkkolantie 91, 14200 TurenkiPuh. 0400 480 456

ViherrakenneH. Jokinen Oy

Turenki • Puh. 0500 480 709

Etelä-HämeenTilikeskus OyHarvialantie 7, Turenki

Raatihuoneenk. 13 A, HämeenlinnaPuh. 03-626 240

KKH-PalveluParviainen Ay

HämeenlinnaPuh. 0400 481 281

KuntoutusTuula Oinonen Tmi

Hevosmiehentie 15,13130 Hämeenlinna

Puh. 041 537 7733

Terho Lehtonen

Kotisiivous HalinLammi

Puh. 045 133 7716

J. Passila KyHauho

Puh. 0400 637 153

Tmi Marvu-RakennusViertokatu 14 A,

13210 HämeenlinnaPuh. 040 550 8144

Kuljetus Vilkkinen OyRenko

Puh. 0400 314 920

Unisto OyTölkkimäentie 10,

13130 HämeenlinnaPuh. 03-628 070

Isännöinti- ja Tili-palvelu A. Sokanmaa

Palokunnanatu 10 D 27,13100 Hämeenlinna • Puh. 03 6755 005

MaanrakennusurakointiKAISE OyHämeenlinna

Puh. 0400 711 089Kiinteistö Huoltotyöt

Lammin Talomiespalvelu OyTurengintie 4, 16900 Lammi

Päivystys 24 h • Puh. 040-835 0192www.lammintalonmiespalvelu.com

ParolanKuntoutuspisteParolante 54-56, Parola

Puh. 03-637 2043Yksilöllisesti valmistettavia apuvälineitä

HämeenApuvälinetekniikka Oy

Aulangontie 18 A, 13210 HämeenlinnaPuh. 03 617 2444

MetallisorvaamoVeijalainen Oy

Terminaalitie 3, 13500 HämeenlinnaPuh. 03-615 080

Aulangon ApteekkiViipurintie 34,

13210 HämeenlinnaPuh. 03-622 900

Janavalo OyPatteritie 1, 14200 Turenki

Puh. 020 740 5920

Supan Sora jaMaanrakennus Ky

HauhoPuh. 040 726 9964

Rengon Pitopalvelu OyTulinummi 4, 14300 Renko

Puh. 03-652 7420

Kantolan Auto jaMP Huolto Ay

Rehukatu 1, 13110 HämeenlinnaPuh. 03-633 6030

Saarenmaan KurkkuHauho

Puh. 040-550 8149

Tilintarkastu Pakari OyRaatihuoneenkatu 2,13100 Hämeenlinna

Puh. 0400 401 323

Muoti-SiskoSibeliuksenkatu 4,

13100 HämeenlinnaPuh. 03-612 2382

KookenkäRaatihuoneenkatu 25,13100 Hämeenlinna

Puh. 03-612 5250

Varattu

KuljetusTakala & Hyrkäs Oy

Tuulos • Puh. 050 592 8962

JanakkalanPalvelutalosäätiö

Tapailankuja 4 A. 14200 TurenkiPuh. 03-6801 307

Kuljetus Pakkalén KyHämeenlinna

Puh. 050 355 4711

INVATAKSIRiitta Ylitalo

HämeenlinnaPuh. 0400 481 090

Tevo OyPotkuriportti 6, 14200 Turenki

Puh. 03-628 110

Metsäkonepalvelu OyHämeenlinna

www.metsakonepalvelu.fi

KäännöstoimistoKirsti Sillman

LÄÄKETIETEEN KÄÄNNÖKSETHämeenlinna • Puh. 050 354 8083

www.kirstisillman.fi

InsinööritoimistoAaro Peltoniemi

Aulangontie 920, 13880 HattulaPuh. 040 5486 183

TurenginKuntovire Oy

Harvialantie 7, 14200 TurenkiPuh. 0400 859 521

MaanrakennusJalo Oy

Janakkala • Puh. 0400 887 112

Saarnikoti OyIso-Evonraitti 83, 16900 Lammi

Puh. 03-672 2111www.saarnikoti.fi

VainionAutomaalaamo Oy

Tiituentie 10, 14500 IittalaPuh. 03-676 5170

Hämeenlinnan Tili- jaKonsultointitoimisto OySaaristenkatu 4 A 1, 13100 HML

Puh. 03-6533 565

HämeenlinnanKeskusapteekki

Raatihuoneenkatu 813100 Hämeenlinna

Puh. 03-682 3631www.keskusapteekki.com

LämpöekoSähkömestarintie 2,13130 Hämeenlinna

Puh. 040 565 2694www.lampoeko.fi

www.virgino.fi

KÄMÄRINTAKSI OY

HauhoPuh. 0400-536 380

Inva- ja paarikuljetuksetAULANGONTIE 18, HML

P. 03-68 22 650045-77 30 56 22

TYKISTÖ-MUSEO

www.tykistomuseo.fiAvoinna päivittäin 11-17

KALUSTETALOKNUUTTILA

Virvelintie 12,13100 HämeenlinnaPuh. 03-675 6035www.stemma.fi

PAROLAKinnalantie 4, 13720 Parola

Puh. 03 630 8212 www.tumeagri.fi

HämeenSosiaalidemokraatinen

Kunnallisjärjestö ry

LAMMINKIINTEISTÖKESKUS Kywww.lamminkiinteistokeskus.fiMommilantie 6, 16900 LAMMI

Puh. 0400-482 225Fax 03-656 1926

SORAA HAUHOLTAMurskeet 0-16, 0-32, 0-55, 0-100

Täytesorat - Rantahiekat- Seulottua filleriä

Kaivuuta tela-alustalla jayhdistelmäkoneella

Velj. LehtinenHAUHO, MUSTILA

Puh. 03-633 7716, 040 549 8828

www.sunhotelli.comTervetuloa selvinpäin! www.konecranes.fi

TURENKIHarvialantie 3,14200 Turenki

Puh. 03-656 990

Hätilän FysikaalinenHoitolaitos Ky

Viipurintie 36 A, 13210 HämeenlinnaPuh. 03-7-674 1237

Kaivuuveikot OyViialantie 172, 14200 Turenki

Puh. 050 400 4548

MANUParolantaie 8,

13130 HämeenlinnaPuh. 03-675 6843

56 CP-LEHTI 2012:1

Hämeenlinna + ymp.

Studio Mikaela Löfroth Oy

Kasarminkatu 15, 13100 HämeenlinnaPuh. (03) 366 5050

www.mikaelalofroth.fi

HATTULANKUNTAwww.hattula.fi

Hämeenlinnan Liikuntahallit OyHämeenlinnan Uimahalli

Uimarintie 2, Hämeenlinna Puh. 03-621 2428Avoinna: Ma, Ke-Pe 6-20.30, Ti 8-20.30,

La-Su 11-17.00Lipun myynti loppuu tuntia ennen sulkemista www.yit.fi

MP-Maustepalvelu Oywww.maustepalvelu.com

PL 56, 13101 HÄMEENLINNAVaihde: 03-217 3413

Sibeliuksenkatu 1 A 9, 13100 HämeenlinnaPuh. 03-612 1550

Forssa + ymp.

OTE KYAsemanpuiston Hyvinvointitalo

Rajakatu 2, 30420 ForssaPuh. 03-435 6868

Humppilan FysikaalinenHoitolaitos Oy

Asemantie 13, 31640 HumppilaPuh. 03-4378 677, 0400-468 941

Forssan kaupunkiwww.forssa.fi

HUMPPILAN KUNTAwww.humppila.fi

Renor OyPuuvillakatu 4 A 1,

30100 ForssaPuh. 020 722 0841

www.renor.fiPuh. 0200 3000

Kisakuja 1, HumppilaPuh. 010 256 2801

www.op.fi

Edvartintie 3, 31600 JokioinenPuh. 03-424 3100

www.uusioaines.com

ForssanVerkkopalvelut Oy

PL 111, 30421 ForssaPuh. 03-412 61

TAKSI J. KORSI1+8 paikkaiset taksit,

inva-varustuksetPuh. 0400-311 400

Janne KorsiPuh. 0400-485 347

Annikki LångPuh. 0400-170 555

Tarja Korsi

Jokioisten kuntaPuh. 03-418 21

www.jokioinen.fi

TammelanNuorisoseuraAura ryAuran PirttiKirkkoahteentie 5Puh. 040-528 2292www.nsaura.fi

ASPA PalvelutForssan

toimintayksikköWahreninkatu 8, 30100 Forssa

Puh. 040 7099 684

www.parmarine.fi

Keskuskatu 12, 31600 Jokioinen • Puh. 03-424 1620

CP-LEHTI 2012:1 57

Forssa + ymp.

Forssan seudunAutoalan Liikkeiden

Yhdistys

Heinola + ymp.Nukketeatteritalo

Musta & Valkea RatsuOnkiniementie 222, Onkiniemi

Kenkä-ExperttiSavontie 5, Heinola

Puh. 03-7158 200RIOXOR OY

Peltonen Ski OyViilukatu 11, 18130 Heinola

Puh. 03-876 070

Autohuolto- ja pesuJukka Pilke Ky

Siltakatu 17, 18100 HeinolaPuh. 03-7153 264

Itä-HämeenLVI-Ala OyKeskustie 7, Hartola

Retermia OyPaininpuuntie 17, 18100 Heinola

Puh. 03-871 690www.retermia.fi

Sysmän kuntaValttulantie 5, 19700 Sysm

Puh. 03-84 310www.sysma.fi

Puh. 03-717 2701www.perlasoft.fi

NESTEHeinola kkMarjoniementie 1Puh. 03 718 2870

HARTOLAKeskustie 54, 19600 Hartola

Puh. 03-882 6820

Närpiö & Kristiinankaupunki + ymp.

Oy Ab Cahera LtdPerusvägen 354, Lappfjärd

Tel. 0400-261 440

BokföringsbyråDama Consulting Oy Ab

Närpesvägen 19, NärpesTel. 020 7959 440

Ab Krs Sotning-Nuohous Oy

Olmebackavägen 22 A 1, TjöckTel. 040-841 4206

Aaro E. Mäkelä OyVanhatie 43, 64810 Vanhakylä

Puh. 06-263 5159

TilitoimistoJukka Leppäniska Oy

Porvarintie 18, 64810 TeuvaPuh. 06-267 3060

NärpiönINVATAKSINÄRPIÖ - NÄRPES

Puh./tel. 0400-261 058

Åsas BokföringstjänstVasavägen 755, Yttermark

Tel. 06-2256 100

NTM OYNärpiön

Puu ja Metalli64200 Närpiö

Puh. 06-262 6200

Kauppatori 1,64100 Kristiinankaupunki

Puh. 0200 3000www.nordea.fi

Dynamo Företagshuset AbDynamo Yritystalo Oy

Närpesvägen 2, Närpes • Puh./Tel. 06-224 3620

Närpes Top-Food Oy AbStorängsvägen 4, 64200 Närpes • Tel. 06-224 3712

KASKELOTTIAleksanterinkatu 15, 64260 Kaskinen

Puh. 06-222 7461

www.fore24.fi

Kutomonkuja 2 A 1, 30100 Forssa | Puhelin 03-435 4665www.vkfysio.fi

58 CP-LEHTI 2012:1

Alajärvi + ymp.

Hautaustoimisto ja Kukka-kauppa Kalevi Laine Ky

Kauppakatu 22-24, 30100 ForssaPuh. 03-4355 256

Teollisuustie 7, 63800 SoiniPuh. 06-528 1033

www.matec-trailer.com

Elmomet Oy LEHTIMÄKI www.kopar.fi

Ala-Honkolaja Kumpp.

Keskustie 65, 63100 KuortanePuh. 06-525 4264

Aisikon OyRatatie 2, 63700 Ähtäri

Puh. 06-533 7073

AlavudenFysikaalinen Hoitolaitos

Seija MatikainenPuh. 040 512 71 34

KuljetusVelj. Ylinen Oy

Vimpeli • Puh. 0400 268 944

Veijo ja Sami HarjuPitkäsentie 104, 62950 Paalijärvi

Puh. 040-596 3011

Moottorin koneistukset ja osatKoneistus

Välimäki & Jokiaho Aywww.hd-koneistus.fi

Muovilami OyYrittäjäntie 5, 63700 Ähtäri

Puh. 020 728 1828

Heikki Ahopelto OyKangaslammentie 2,

63510 LehtimäkiPuh. 0500-269 867

Rumtec OyYhdystie 40, 62800 Vimpeli

Puh. 020 760 9200

RavintolaLounasportaat

Ostolantie 4, II krs., 63700 ÄhtäriPuh. 06-533 0203

Freesteel OyVimpelintie 661, 62900 Alajärvi

Puh. 040 586 4733

Paperimarkkinat OyVääräkoskenkuja 2, 63700 Ähtäri

Puh. 06-335 1227

JärviseudunLähivakuutusyhdistys

Nissintie 33, 62600 LappajärviPuh. 020 522 3640

KoneurakointiOlli Mäkinen

Saarijärventie 257, 63900 MyllymäkiPuh. 040-561 6416

Käyttöauto AlajärviTeollisuustie 6, 62900 Alajärvi

Puh. 06-557 2202

Jonier KyLautamiehentie 3, 62800 Vimpeli

Puh. 0400-733 601

SarvikkaanKonehuolto Ky

Ylämyllyntie 30, 63230 LentilaPuh. 040 774 9139

KoneurakointiLasse Leinonen

Kuhkeinkyläntie 11, 63700 ÄhtäriPuh. 0400 520 524

RAUTIAÄhtäri

Joenkuja 4, 63700 ÄhtäriPuh. 042 410 501

TaksipalveluJousmäki

Teeriperäntie 346, 63890 HautakyläPuh. 044-5288 141

Hoiva- ja KotiapuSirpa Ky

Palomäentie 95, 63510 Lehtimäki kkPuh. 040-554 8388

Tmi MaanrakennusVirtalantie 17, 63120 Leppävirta

Puh. 0400 816 044

J&P Hietakangas Ky• Rahti- ja erikoiskuljetukset

• NosturityötItä-Ähtärintie 90, 63700 Ähtäri

Puh. 0500-365 206, 0500-160 507

Lehtopeat Oywww.lehtopeat.com

- katso nettikauppa

Ähtärin ApteekkiOstolantie 12, 63700 Ähtäri

Puh. 06-211 3100

Leipomo-KahvilaKörkkö Ky

Meijeritie 13, 63700 ÄhtäriPuh. 06-533 7325

Vimpelin Sähkötyö KyPatruunantie 17, 62800 Vimpeli

Puh. 040-506 7897

LappajärvenKonetyöstö

Kankaantie 11, 62600 Lappajärvi

LappajärvenApteekki

Nissintie 34, 62600 LappajärviPuh. 06-566 1010

Ahopaja OyTuurintie 21, 63400 Alavus

Puh. 045-125 3311

Siukola &Sauna-aho Ky

Myllymäentie 129, 63100 KuortanePuh. 0400-766 911

VimpelinTeollisuusmaalausRinnetie 1, 62800 Vimpeli

Puh. 040 587 0029

VIMPELIN TILITOIMISTOTuloslaskenta Oy

www.tuloslaskenta.fi

N & L Rintamäki Oywww.nlrintamäki.fi

Vimpelin VoimaUusituvantie 6, 62800 Vimpeli

Puh. 06-566 1280

Norekom Oy

TAKSIJuha-Petri Jokiaho

Puh. 0400 184 195LEHTIMÄKI

Kosti Saukko OyKuljuntie 270, 63130 Mäyry

Puh. 0400-666 769

Kuusiniemikoti KyHeikinkankaantie 44,

62710 KurejokiPuh. 06-557 4542

Masa Metalli OyFräntiläntie 46, 63600 Töysä

Puh. 0400 565 645

Alavuden Ikkuna jaOvipalvelu Oy

Tuurintie 23, 63400 AlavusPuh. 0500 661 462

AlajärvenPalvelutoimisto KyAapontie 14, 62900 Alajärvi

Puh. 050 585 4844

ALAJÄRVIKurejoentie 2, 62900 Alajärvi

Puh. 050-3688 360

Ähtärin kaupunkiwww.ahtari.fi

Töysän kuntawww.toysa.fi

Ilolan Peltityö• Kattoturvatuotteiden

valmistus• Peltikelat ja -rainat

• Rakennuspeltilistoja ym.

KonekorjaamoA. Nukarinen Oy

ALAVUSPuh. 0400 565 480

konekorjaamoa.nykarinenoy@pp.inet.fiHitachin maansiirtokoneet ja

Fiat-traktorit • Huolto ja varaosat

K-MaatalousRisto Kangas Oy

Kuopiontie 2, 62900 AlajärviPuh. 050 5700 180

Multiantie 20, 63800 SoiniPuh. 06-521 2200

VIMPELIN TEHDASKalkkitehtaantie 474,

62800 Vimpeliwww.nordkalk.com

SuomenselänLähivakuutus-

yhdistysOstolantie 7, 63700 Ähtäri

Puh. 020 5222 079

ALAJÄRVI

TAKSITarja Lehtiö

• 1+6 • 1+4+pyörätuoliALAJÄRVI

Puh. 0500 878 926,040 5295 926 Ammatillista koulutusta Alajärvellä,

Lappajärvellä ja lähialueilla

TK-KioskiSalmentie 10, 63300 Alavus

Puh. 06-2525 8206

PutkiasennusVeljekset Kataja OyPokelantie 337, 62800 Vimpeli

Puh. 0400 565 309

Taksi- ja ryhmäkuljetusHannu Mäkelä

Vimpeli • Puh. 040 565 1019

Ti-Garnet OyRannankyläntie 4, 63500 Lehtimäki

Puh. 040-512 6361

Fysio LehtimäkiFysioterapeutti Sari Hauta-Aho

Eino Uusitalontie 627,63500 Lehtimäki

AutomaalausTmi Jari Myllyaho

Jouttimäentie 99, 63680 HakojärviPuh. 0400-930 271

laakintavoimistelu.fiAlavus, puh. 06-511 2414 • Ähtäri, 050 372 6531

Menkijärventue 813,62760 MenkijärviPuh. 06-557 4334

www.huvilaseppala.fi

Kuortaneen kuntaPuh. 06-2525 2000www.kuortane.fi

www.kuntokulma.fi

www.vm-carpet.fi

CP-LEHTI 2012:1 59

Alajärvi + ymp.

Alajärvi, Alavus, Vimpeli, Ähtäri

ForssanYmpäristöurakointi Oy

Peltokatu 5, 30100 ForssaPuh. 03-422 5111

SP Steelpaint OyHumppilantie 39 D,

31640 HumppilaPuh. 03-4378 747

KonepajaE. Virtanen Oy

Seppientie 9, 31600 JokioinenPuh. 03-438 3838

ForssanKeskusapteekki

Kartanonkatu 11, 30100 ForssaPuh. 03-422 2835

Kylätalkkari.fiTmi Seppo RämöLinkkipolku 4, Tammela

Puh. 0400-346 928

Autokorjaamo-VaraosatHumppilan Varaosamyynti Ky

Ilolantie 1, 31640 HumppilaPuh. 03-437 888, 0400-475 812

Kutomon ApteekkiYhtiönkatu, 30100 Forssa

Puh. 03-4355 250www.kutomonapteekki.fi

HumppilanKiinteistöpalvelu OyAsemantie 3, 31640 Humppila

Puh. 03-4377 550

Automo Moberg OyLähdekuja 1, Jokioinen

Puh. 03-438 3013

Kirstin Siivous- jaHoivapalvelu

Forssa • Puh. 041 462 1090

Markun Pakari AyKuhalankatu 11, 30420 Forssa

Puh. 03-433 5335

Ravintola OmettaHumppilantie 9, 31600 Jokioinen

Puh. 0400 615 636

Hämeen Tilitieto OyHämeentie 10, 30100 Forssa

Puh. 03-4335 665

Kaarnakoti OySärkeläntie 6, 31600 Jokioinen

Puh. 010 666 2080

Hautaustoimisto ja Kukka-kauppa Kalevi Laine Ky

Kauppakatu 22-24, 30100 ForssaPuh. 03-4355 256

FysioterapeuttiPäivi Salminen

ForssaPuh. 0400-476 609

K-Extra Reijo PietiläKoijärventie 239, 31130 Koijärvi

Puh. 03-4352 612

HoivakotiWanha Pehtoori

Tapolankuja 27 A, 31630 MinkiöPuh. 03-4246 3400

www.hoivakotipehtoori.fi

TammelanSähköasennus

Puh. 040 720 8171

Forssan LukkoTuruntie 4, 30100 Forssa

Puh. 03-4222 633

ArkkitehtisuunnitteluP. Pylkkönen-PalmPuuillakatu 4, 30100 Forssa

Puh. 03-435 9060www.arkppp.fi

Varattu

KuntoForssa KyAleksinkatu 6, 30100 Forssa

Puh. 050-5824 366

TammelanKonekaivuu Oy

Liesjärvi • Puh. 0400-219 511

MarikanKukkakori Oy

Keskuskatu 14, 31600 JokioinenPuh. 03-438 3432

AutokouluLahtonen Oy

Vapaudenkatu 5 D, 30100 ForssaPuh. 03-4355 188

VihannesVinnikainen Oy

Savijoki • Puh. 0500-735 181

Forssan Poika KySibeliuksenkatu 1, 30100 Forssa

Puh. 03-4222 438

Kahvila-RavintolaSusanna

Vapaudenkatu 4, Linja-autoasemaForssa • Puh. 03-435 6100

Jokkis-Keittiöt OyFerrarintie, 31600 Jokioinen

Puh. 03-438 4991www.jokkis-keittiot.fi

Forssa + ymp.

60 CP-LEHTI 2012:1

Kouvola + ymp.KVL Sähköasennus Oy

Korjalankatu 5, 45130 KouvolaPuh. 05-7424 660

Lakumesta OyHemmintie 3, 45720 Kuusankoski

Puh. 05-3791 643

Arvolista Oywww.arvolista.fi

Jave Trading OyKiltakuja 2, 45740 Kuusankoski

Puh. 05-375 0000

Optikko Siira KyPaperitehtaantie 3,46800 MyllykoskiPuh. 05-3255 654

RI-PLAN OYIlmarinkuja 3, 45100 Kouvola

Puh. 0400-558 322

ATK-MyllyKouvola Oy

Kauppalankatu 17, 45100 KouvolaPuh. 05-3750 586

ArkkitehtitoimistoPentti Hellén Oy

Kouvolankatu 30 B 11, 45100 KouvolaPuh. 05-371 3027

Taxi T. ValveJaala

Puh. 040-556 7058

Paavolan KotijuustolaVanhamaantie 336, 47200 Elimäki

www.kotijuustola-pcpalvelu.fi

Fysio-LymfaterapeuttiPaula Juvonen

Käpylänkatu 30 B, 45200 KouvolaPuh. 05-544 3116

www.paulajuvonen.fi

Lahja- jaOmpelupalvelu SinikkaValtakatu 38, 45700 Kuusankoski

Puh. 040-847 1112

TilitoimistoSR-Yrityspalvelu

Kappelikatu 11, 45130 KouvolaPuh. 044-511 5423

MASSPAP OYPirkkolankatu 6, 45130 Kouvola

Puh. 020 7850 540

MyllykoskenLääkintävoimistelu Ky

Ravimiehentie 12, 46800 MyllykoskiPuh. 05-3255 864

www.myllykoskenlaakintavoimistelu.fi

Kymen Lihatukku OyTommolankatu 34, 45130 Kouvola

Puh. 05-375 7071

Kimolan Puu OyPuh. 040-7560 328

www.kimolanpuu.fi

Kuusankosken Siivous- jaHuoltotekniikka Oy

Katajaharjuntie 9 A,45720 KuusankoskiPuh. 040-543 9346

Hyvän Olon KeidasKäsityöläiskatu 2 C, 30,

45100 KouvolaPuh. 05-375 7237

HolvisaunatKauppalankatu 9, 45100 Kouvola

Puh. 05-3781 338www.holviravintolat.com

Myltek OyTEOLLISUUSPUTKISTOT

Hasunkulmantie 13, 46800 MyllykoskiPuh. 05-3255 289www.myltek.fi

HermoratahierojaSirkka-Liisa Jussila

UmmeljokiPuh. 050-538 7758

Us Wood OyJäsperintie 6, Myllykoski

Puh. 010-821 2500

SisusteurakointiKesänen Oy

Yritystie 5, 47200 ElimäkiPuh. 05-377 6920

www.sisusteurakointikesanen.fi

Kari Rieppola OyTuomivaarantie 125, 45100 Kouvola

Puh. 0400-519 703www.karirieppola.fi

KymenSähköurakointi Oy

Puh. 020 8382 134www.interfin.fi

HoitohuonePikkuhilja

Paperitehtaantie 3, 46800 MyllykoskiPuh. 0400-275 765

Koti- ja HoivapalveluSiskot Ay

Konttilantie 301, 47400 KausalaPuh. 040-525 7373

KouvolanTeollisuusasennus OyKuusikkotie 42, 45200 Kouvola

Puh. 05-3755 280

NaprapaattiRisto Pesäkivi

Koria • Puh. 050-369 2653Raussi-Yhtiöt

AnjalankoskenLinja Oy

Elimäentie 14, 46910 AnjalankoskiPuh. 020 718 1690

KuusaanTehohuolto Ky

Kauppatori 4, 45700 KuusankoskiPuh. 05-374 7954

KausalanLaskenta Oy

Lähteenkatu 2, 47400 KausalaPuh. 05-326 1766

PorvarinTaksikuljetus

KOUVOLAPuh. 0400-610 640

RakennustoimistoRasto Oy

Kiltatie 4, 45740 KuusankoskiPuh. 020 790 2700

Elimäen Liikenne OyLoviisantie 9, 47200 Elimäki

Puh. 05-744 1400VARATTU

Eko-Eriste OyKatajaharjunkatu 8, 45720 Kuusankoski

Puh. 0400-699 472eko-eriste@ekovilla.com

Heavy ServiceFinland OyPuh. 0400-655 733www.hsfinland.fi

JM EkoturveMyllykoski

Puh. 0400-550 455

Maanrakennus- jaKuljetus Martti Tulokas

Jaala • Puh. 0400-654 176

Kivisampo OyTehontie 45, 45200 Kouvola

Puh. 010 835 3500

Etelä-SuomenLisäturva Oy

Savonsuontie 8, 45720 KuusankoskiPuh. 010 666 5219www.lisaturva.net

KymenTeollisuuskoneistus Oy

Moreenitie 3, 45200 KouvolaPuh. 05-321 2334www.kyteko.fi

Parturi-KampaamoHiustiimi Haimi Minna

Myllykoskentie 12, AnjalankoskiPuh. 05-325 5590

ElimäenSähkö ja Radio

Vanhamaantie 3-5, 47200 ElimäkiPuh. 05-377 6175

LemmenkujanKaivu & Kuljetus Ky

Lemmenkuja 21, 47200 ElimäkiHilpi Jussila : 0400 252 848Jukka Jussila : 0400 654 802

SammutinhuoltoSanttu Aitala

Urpasentie 19, KuusankoskiPuh. 0400-617 923

Kuusaan Kuntoutus KyValtakatu 53-55,

45700 KuusankoskiPuh. 05-379 2492

JalkahoitolaRaili Hyväri

Tyttilammenkatu 39, 45160 KouvolaPuh. 050-373 4661

T. Lehtinen KyKouvola

Puh. 05-311 9263www.tlehtinen.fi

Varte OyTorikatu 6, 45100 Kouvola

Puh. 05-3422 500www.varte.fi

Markku Puntti OyIitintie 558, 47400 Kausala

Puh. 0400-151 709Fax. 05-366 3029

ValkealanPainokarelia OyHirsitie 1, 45370 Valkeala

Puh. 05-741 3300

AsianajotoimistoMarkku Potinkara

Kuusankoskenkatu 6, 45700 KuusankoskiPuh. 05-3746 664

www.kuusankayttoauto.fi

www.kymenlaaksonsahko.fi

www.kvlakk.fi

LinjapuistonFysioterapiaIt. Linjapuisto 11,

45700 KuusankoskiPuh. 05-374 5595

Hyvää Kevättä!

INVATAKSIPALVELUTAKSI

LiikanenKuusankoski

Puh. 040 707 8888

Viihtyisyyttäpitkälle tulevaisuuteen

info@lumon.fi

KuusankoskenYkkösapteekki

Kauppakatu 3, 45700 KuusankoskiPuh. 05-742 9200

Kouvolan Valohuone OySalpasusselänkatu 27,

45100 Kouvola • Puh. 05-311 7177www.valohuone.fi

• MULLAT JA MURSKEET •Kuljetus ja Kuormaus

Jarmo Toikka KyTilaukset 05-363 4415

Puh. 0400 251 007

Elimäen Tili- jaKiinteistöpalvelu OyVanhamaantie 22, 47200 Elimäki

Puh. 010 397 0700

Kouvolan Putkityö OyKorjalankatu 5, 45130 Kouvola

Puh. 020 793 9400

KouvolanKantri Pub Oy

Jukolantie 6-8, 45200 KouvolaPuh. 05-360 1155

Ilkka Seppänen KyKuusankoski

Puh. 050 3655 716

KuljetusS. Räsänen Oy

Kuusankoski • Puh. 040 550 4086www.kuljetusrasanen.fi

TilintarkastusOrvokki Joutjärvi Oy

Utunmäentie 16 C, 45160 KouvolaPuh. 040-535 9122

Tmi Purho Jukka ValioKaipiainen

Puh. 0400 567 570

KouvolanHammaslääkärikeskus Oy

Kauppalankatu 2 B, 45100 KouvolaPuh. 05-3711 411

Kustaa III tie 3, 45370 ValkealaPuh. 05-386 0128

Avoinna ark. 8.30-18, la 9-15

Puh. 05-363 3337 • www.jet-steel.fi

www.storaenso.fi

CP-LEHTI 2012:1 61

Kouvola + ymp.

op.fi

www.ncc.fiNCC ROADS OY

Puh. (05) 317 1143nccroads@ncc.fi

Suunnittelu ja asennusten valvonta

SAV OYSavonkatu 21, 45100 Kouvola

Puh. 05-742 020www.sav.fi

KYMENLAAKSON

JÄTE OYEkokaari 50, 46860 Keltakangas

Puh. 05-744 3400www.kymenlaaksonjate.fi

EXPERT KUUSANKOSKI

Kuusankoski, Keskusaukio 1puh. (05) 3793 100ma-pe 9-18, la 9-15

IITIN KUNTAwww.iitti.fi

Iitin Graniitti OyPerheniementie 451,

47450 PerheniemiPuh. 05-366 4095

orvo.toyryla@pp.inet.fiwww.iitingraniitti.fi

Sairaankuljetus Ari SoininkallioHälytysnumero 112

www.lahivakuutus.fi

Pihtipudas, Viitasaari + ymp.Fysioterapia

Keijo PaavolaAsematie 7, 44800 Pihtipudas

Puh. 014-562 196

ViitasaarenPainopalvelu Oy

Mustasuontie 11, 44500 ViitasaariPuh. 014-572 025

Pihtiputaan Perinnehirsi OyPutikontie 7, 44800 Pihtipudas

Puh. 040-739 2845www.perinnehirsi.net

Mesta OK ViitasaariKeskitie 4, 44500 Viitasaari

Puh. 040-750 5709

ViitakiitoSipinkuja 4, 44500 Viitasaari

Puh. 050-534 2706

Maarla OyMustasuontie 20, 44500 Viitasaari

Puh. 014-562 049www.maarla.fi

Sami Turunen OyJunganjärventie 215,

44800 MuurasjärviPuh. 0400-916 684

M.A.S.I Company Oywww.masicompany.com

FysioterapiakeskusAsematie 15, 44800 Pihtipudas

Puh. 014-562 320VARATTU

Rengas ja ÖljyRiitamo

Ravitie 2, 44800 PihtipudasPuh. 014-561 606, 0400-829 226

ViitasaarenApteekki

Postikuja 1, 44500 ViitasaariPuh. 014-577 4700

ErikoislääkintävoimistelijaJouni Varis

Ruukintie 2 LH 10,44800 PihtipudasPuh. 040 839 4183

Viitasaarenkaupunkiwww.viitasaari.i

Keskitie 2, 44500 ViitasaariPuh. 014-573 441

020 798 1440Ma-To 06.30-23.00 (02)

Pe 06.30-03.00, La 08.00-03.00Su 08.00-12.00www.pihkuri.fi

NUOTTAKeskustie 12,

44800 PihtipudasPuh. 014-561 014

Puh. 0200 3000

Kölkynvuorentie 2, 44500 ViitasaariPuh. 0207 969 260 • www.sopvalm.fi www.dexviihde.fi

Marintie 1, 44500 ViitasaariPuh. 0201 555 920

Keskitie 3, Viitasaariwww.waatesaari.com

Hollola

Rakennus Risto KyPuh. 0400-471 858

Kaitilankatu 3, 45130 KouvolaPuh. 010 762 5202

www.ymparistonauto.fi

YMPÄRISTÖNAUTO

62 CP-LEHTI 2012:1

OMAISHOITAJAN VAPAAT

Hoivapalvelumme ovat ympärivuorokautisia ja soveltuvat erinomaisesti omaishoitajien lakisääteisten vapaiden pitämiseen.

Palveluseteli hintamme 95€-115€/vrk

(myös itsemaksavat)

Hintaan sisältyy majoitus kahden tai yhden hengen huoneessa täysihoidolla, hoitajien toteuttama perushoito ja huolenpito sekä

talon ryhmä, -virike- ja vapaa-ajan toiminta.

Tutustu myös tarjouspaketteihimme; www.kalevalankk.fi Vaihde/neuvonta puh. 08 655 7111 tai 040 849 1920

Osoite: Väinämöinen 2, 88900 Kuhmo

Kainuun alue + ymp.Huurinainen OyElementtitie 7, 87500 Kajaani

Puh. 08-633 2120

SotkamonVaraosa Oy

Raunilantie 4, 88600 SotkamoPuh. 08-666 2961

Käsityöliike KäspaikkaKauppakatu 11,

89600 SuomussalmiPuh. 08-710 166

ALGE-TimingSportele Oy

Valcokuja 1, 88610 SotkamoPuh. 020 7861 234

Hyrynsalmen Hautaus-palvelu Tarja Karppinen

Lovitie 19, 89400 HyrynsalmiPuh. 08-742 010, 0500-169 440

INVATAKSISeppo Moilanen

Kalevantie 34, 89800 SuomussalmiPuh. 0400-381 468

Sähköposti: seppomoi@gmail.com

VARATTUKotileipomo Helmi

Kainuuntie 17,88600 Sotkamo

Puh. 08-666 0656

KuhmonTaksipalvelu Oy

Puh. 0600 398 300

Ämmän Betoni OyÄmmän Kuljetus Oy

Suomussalmi

Neste Oil SotkamoHIUKATTI OY

Kainuuntie 5, 88600 SOTKAMOPuh. 08-666 2021

VuolijoenHautauspalvelu AyVuolijoentie, 88270 Vuolijoki

Puh. 08-688 5165

Kiinteistö OyKajaanin Pietari

Linnakatu 18, 87100 KajaaniPuh. 08-6155 2060

Juliuksen EläinhotelliSokajärventie 11, 87100 Kajaani

Puh. 045-130 8049

Rakennus-Paumer OyPitkäahontie 3, 87200 Kajaani

Puh. 08-6130 430

Kainuun JäteautotKauppakatu 13 A 3, 87100 Kajaani

Puh. 050-377 5100Ilkka Holappa

SuomussalmenKTK Oy

Kivikatu 5, 89600 SuomussalmiPuh. 0400-387 371

herkku-sepat.comKeskuskatu 12, 88600 Sotkamo

Puh. 08-666 2990

RavintolaKultainen Kukko

Puh. 08-636 285www.kultainenkukko.fi

Kajaanin Tilitaito OyPuistolantie 34, 87150 Kajaani

Puh. 08-613 1131www.tilitaito.fi

Päiväkoti MaitohammasNuaskatu 7, 87400 Kajaani

Puh. 044-292 1132paivakotimaitohammas@suomi24.fi

www.paivakotimaitohammas.fiKantolan teollisuusalue

Puh./fax 0207 940 660

Hammaslääkäri Arja ManninenPohjolankaari 12 B 8

Puh. 08-624 811

MetsäurakointiJaakko Pulkkinen Oy

Puh. 0400-383 207

Kajaanin Peltityö KyPuh. 0400-685 465

www.kajaaninpeltityo.fi

A. Kyllönen OyKoulukatu 12, 88900 Kuhmo

Puh. 08-6550 256www.akyllonen.fi

MITAXwww.krphalli.fi

Kuhmon Rengas OyLeipurintie 14-16, 88900 Kuhmo

Puh. 08-6550 496

A. Valppu OyTilausajoa

kimmo.valppu@avalppu.inet.fiKimmo 0400-815 562Atso 040-555 0673

TilipalveluJouni Korhonen Oy

Kuurnantie 7, 87200 KajaaniPuh. 08-613 3257

www.tilipalvelukorhonen.fi

HautaustoimistoVermino

Kainuuntie 88, PL 38, 88901 KuhmoPuh. 08-636 700

SuomussalmenApteekki

Kauppakatu 10-12,89600 Suomussalmi

Puh. 08-711 045

Ravintola KantisKangaskatu 14, 88600 Sotkamo

Puh. 08-666 0066

KultaseppäRiihijärvi Ky

Veturitie 1, 87100 KajaaniPuh. 08-6131 554

Tervatie 3, 88600 SotkamoPuh. 08-666 0611www.tulikettu.fi

Risteentie 12,89600 SuomussalmiPuh. 020 770 5770

KainuunHoivataito Oy

Vuolijoentie 1, 88270 VuolijokiPuh. 08-650 244

Nuorisokoti Havukkawww.havukka.org

Autoalan AmmattilaisetKainuussa

• AUTOTALO E. HARTIKAINEN• AUTOTALO LAAKKONEN OY• PÖRHÖN AUTOLIIKE OY• NO-PAN AUTO OY• VELJEKSET LAAKKONEN OY• WETTERI OY

Paltamon kuntawww.paltamo.fi

MoottoriurheiluaVuokatissa

www.ccrommakko.comccrommakko@luukku.com

Puh. 040-544 4620

CP-LEHTI 2012:1 63

Nurmijärvi + ymp.M&R Vaulamo Oy

Nummenpääntie 257,01860 Perttula

Puh. 0400-973 000

Uudenmaan Leipä OyKlaukkalantie 69, 01800 Klaukkala

Puh. 09-2766 710

TKW-Huolto OySuopolku 1 C 6, 01800 Klaukkala

Puh. 0400-365 544

KauneushoitolaTuula Laitinen

Viirintie 3, 01800 KlaukkalaPuh. 050-3257 002

www.kauneushoitolatuulal.com

KH-KoneetMetsäkyläntie 6, 01800 Klaukkala

Puh. 09-4241 2000www.kh-koneet.fi

SF-Laasti OyRaalantie 700, 05450 Nukari

Puh. 040-5700 369

Ridemedia OyOtsotie 4, 01900 Nurmijärvi

Puh. 09-8789 2400www.ridemedia.fi

CössinAutopeltikorjaamo OyKuusimäentie 5, 01900 Nurmijärvi

Puh. 09-879 5656

Sten & Co Oy AbIlvesvuorenkatu 4,01900 NurmijärviPuh. 020 7434 610

VARATTUUudenmaan

Imupalvelu OyJussilantie 4, 05200 Rajamäki

Puh. 09-5475 0005

RengasmyyntiNurmela

Klaukkalantie 48, 01800 KlaukkalaPuh. 09-879 9439

TilitoimistoTerttu Pöysti Oy

Urttilantie 1, 05200 RajamäkiPuh. 09-2766 620

TOP-METALLI OYPahnatie 8, 01800 Klaukkala

Puh. 020 7498 380

Duetto-Ravintolat OyPekontie 3, 01900 Nurmijärvi

Puh. 09-250 8343

Klaukkalan FysikaalinenHoitolaitos

Klaukkalantie 63, 01800 KlaukkalaPuh. 09-879 4660

LVI-toimistoHaapalainen Oy

Järvihaantie 4 A, 01800 KlaukkalaPuh. 09-879 4599

R & J Salminen KyNurmijärvi

Puh. 0400-507 009

KP Tili jaKonsultointi Ky

Pratikankuja 3, 01900 NurmijärviPuh. 09-221 2211

Café MuruKeskusraitti 4, 05200 Rajamäki

Puh. 09-2901 327

KuljetusliikePatova Oy

Karhutie 12, 01900 NurmijärviPuh. 0400-459 190

Oy Sanimatto-Huolto AbKuusimäentie 16,01900 NurmijärviPuh. 09-754 5022

NurmijärvenTaksikuljetus Oy

Puh. 0500-400 820

www.joutsenpaino.fiTaksi Timo Sundström

MYÖS INVAVARUSTUSNurmijärvi

Puh. 0400-936 149

TilitoimistoKeijo Lindström Ky

Järvihaantie 4, 01800 KlaukkalaPuh. 09-8799 601

KappaletavarakuljetuksetTmi Timo Halmelahti

PERTTULAPuh. 040-705 9544

TilausliikenneUrho Viijanen

NukariPuh. 0400-305 303

TaksipalveluPääkkönen Oy

NurmijärviPuh. 050-346 2014

IlmastoinninasiantuntijaAir-Konsult Oy

Järvihaantie 18, 01800 KlaukkalaPuh. 09-879 7588

Klaukkalan ApteekkiLepsämäntie 1, 01800 Klaukkala

Puh. 09-2766 950

Koneteollisuus OyJärvihaantie 5,

01800 KLAUKKALAPuh. 09-878 9220

www.koneteollisuus.fi

KARPPALAIhantolantie 12,

01900 NURMIJÄRVIPuh. 09-276 4150

Onni Forsell OyJussilantie 5,

05200 RAJAMÄKIPuh. 09-276 6980

www.onniforsell.fi

Masajo OyYrittäjäntie 23,

01800 KlaukkalaPuh. 09-2769 1050

www.intiaanisokeri.fiwww.ruususuola.fi

NURMIJÄRVIKeskustie 5,

01900 NurmijärviPuh. 09-250 4335

Arkadianyhteislyseo/Klaukkalanaikuislukio

Lepsämäntie 15, 01800 KlaukkalaPuh. 09-879 2211

Hongisojantie 273,01900 Nurmijärvi

Puh. 0400-486 041pertti@paajanenoy.fiwww.paajanenoy.fi

www.op.fi

Viirintie 9, 01800 KlaukkalaPuh. 020 720 2400

KLAUKKALA

Klaukkalan Autokoulu OyLepsämäntie 1, 01800 Klaukkala

Puh. 09-879 9550www.klaukkalanautokoulu.fi

64 CP-LEHTI 2012:1

Vihti + ymp.Eskaro Oy

Vanha Porintie 1890Puh. 020 785 6635

www.eskaro.fi

VihdinHammaslääkäriasema Oy

Puh. 09-22 22 546www.vihdinhammaslaakariasema.fi

Kuljetus K. MarttelinAlikouvoinkuja 7, 03400 Vihti

Puh. 0400-623 241

KuljetusliikeLaakso Olavi OyMursketta, Soraa, MultaaPuh. 0400-204 489 JarmoPuh. 0400-211 191 Juha

Kahvimaan Auto OyKaukoilantie 8 C, 03100 Nummela

Puh. 010 439 4300www.kahvimaanauto.fi

KuljetusliikeMatti Halén Oy

BiofarmYrittäjäntie 20, 03600 Karkkila

www.biofarm.fi

IsmobiiliVIHTI

Puh. 040-7545 650

Cable Fix Finland OyKaaritie 6, 03400 Vihti

Puh. 09-224 7596

SCA PackagingFinland Oy

Nummelan Tehdaswww.scapackaging.fi

IsännöintiM. Ryyppö Ky

Varux OySähkö-, Putki- jaIlmastointityöt

Puh. 040-725 4503

Huoltokolmio Oy

Tmi Viiksen Autoja Konekorjaamo

Pyykorventie 35,03300 Otalampi

LVI Ossi Pajunen OyAsianajotoimistoNiinimäki & Enroos Oy

Nummela • Puh. 09-222 4522www.niinimaki.enroos.fi

Rudus OyKARKKILAN BETONIASEMA

Puh. 020 4477 850www.rudus.fi

Helsinki + ymp.

CP-LEHTI 2012:1 65

Espoo + ymp.

HAMAVI OYVeikkola

HyvinvointiosuuskuntaKAMOMILLA

Sysimaa 9 A 1, 02740 EspooPuh. 040 708 7253

www.kamomillapk.fiParturi-kampaamo

KirkkonummenTukkataiturit Oy

Gradalantie 2 A 2, 02400 KirkkonummiPuh. 09-298 1720

KuljetusliikeR.V. Lehtonen Oy

Karapellontie 11, 02610 EspooPuh. 09-6866 820

Kruunukatto OyEspoo

Puh. 0400 244 744

JuomalaitepalveluLauri Lindblom

Siuntio • Puh. 050 300 2614

JalovihannesMariana Ormas Ky

Helsinki-Vantaa-EspooPuh. 0400 489 339

Nastakuljetus OyEspoo

Puh. 0400-515 666

Jeesus Kristus onElävä Jumala

UV-Putki OyKirkkonummi

Puh. 010 821 5500

RTF Auto OyHirsalantie 11, 02420 Kirkkonummi

Puh. 09-6872 9810

VT-Energia OyPihapuuntie 7, 08500 Lohja

Puh. 040 7081 870

Teroitus ja varustehuoltoWECCU

Brahen kenttä, KallioPuh. 0400-512 372

Tilitoimisto Pietarila OyMeteorinkatu 3 B, 02210 Espoo

Puh. 09-867 8800www.pietarila.com

Sellon ApteekkiLeppävaarankatu 3-9, 02600 Espoo

Puh. 09-849 2550

Westendin Linja OyMatinpurontie 7, 02230 Espoo

Puh. 09-8676 220

www.vesijohtoliikelaitinen.com

KuljetusliikePekka Harjanne Oy

Espoo • Puh. 0400 444 268

Etelä-SuomenSähkötukku Oy

Kebanovintie 78 A, 02480 KirkkonummiPuh. 09-3158 1367

A-Bus OyPuh. 0400-619 689

Suur-HelsinginMarkiisipalvelu Oy

Siuntionkuja 6, 02140 EspooPuh. 0400 212 643

www.markiisipalvelu.fi

TaxilineInva- ja ryhmäkuljetukset

ESPOO – KIRKKONUMMI– KAUNIAINEN – HELSINKI

Puh. 0500-666 872

RUSKON BETONI OyVALMISBETONITEHDAS

ETELÄ-SUOMIwww.ruskonbetoni.fi

Olarinluoma 20, 02200 EspooPuh. 09-759 8550

Avoinna: ma-pe 7-19, la 9-15www.starkki.fi

IIVISNIEMIIivisniemenkatu 3, 02260 Espoo

Puh. 020 741 6371www.k-market.com

KirkkonummenVuokra-asunnot Oy

Överbyntie 5 C, 02400 KirkkonummiPuh. 020 177 4680

www.kirkkonummenvuokra-asunnot.fi

www.pohjolansahko.fi

Leipuri EspoostaTapiolan

Leipomo OyPuh. 09-435 5000

www.tapiolanleipomo.f

ValbrunaNordic Oy

Lappersintie 675,02950 Lappers

Puh. 020 741 4250

• Arkipäivän apu lapsi-,vanhus- ja vammaisperheille •

Tmi MoppuspalveluSarix

Sepänrinteentie 26 B,02480 Kirkkonummi

Puh. 040-590 5170

VEIKKOLAKoskentie 6, 02880 Veikkola

Puh. 020 759 7460veikkola@k-supermarket.fi

YhtyneetInsinöörit Oy

Espoo

Olarinluoma 16,02200 Espoo

Puh. 010 839 4400www.finntest.fi

MatinkylänHuolto Oy

Matinkatu 22, 02230 EspooPuh. 09-804 631

www.matinkylanhuolto.fi

Luomannotko 3, 02200 EspooPuh. 010 636 121

www.lassila-tikanoja.fi

Puh. 0200 3000www.nordea.fi

Maatalousyrittäjien eläkelaitosPL 16, 02101 EspooPuh. 020 630 0500

www.mela.fi

Terawatt OyKoskelontie 14 A, 02920 Espoo

Puh. 050 462 7695www.terawatt.fi

Schiedel Savuhormistot OySinikalliontie 9, 02630 Espoo

Puh. 020 155 2600www.schiedel.fi

66 CP-LEHTI 2012:1

Espoo + ymp.

SELLOLeppävaarankatu 3-9, 02600 Espoo, Puh. 09-849 550

Avoinna: ark. 8-21, la 8-18, su 12-18 • www.k-citymarket.fi

KILOKilonpuistokatu 14, 02610 Espoo

Puh. 020 770 5140 • www.k-supermarket.fi

• OMT-fysioterapia • Fysioterapia • Hieronta• Akupunktio • Voice massage • Lymfaterapia

Petteri Haikola, Reijo Kentta, Pentti Kemppainen, Sirpa TervoVälikatu 11, 87100 Kajaani • Puh. 625 717 • www.kajaaninomt.fi

Kainuun alue + ymp.

ESPOO • KOUVOLA • KUOPIO • TAMPERE • TURKU • ROVANIEMI

SITO on liikenteen, ympäristön ja infran suunnittelu- ja asiantuntija-palveluja tuottava moniosaaja.

Palvelutarjontamme kattaa konsultoinnin, suunnittelun, rakennuttamisen ja tietotekniikan.

Espoo • Kouvola • Kuopio • Lappeenranta• Rovaniemi • Tampere • Oulu

CP-LEHTI 2:1999 1SUOMEN CP-LIITTO RY:N JÄSENYHDISTYKSET

SihteeriSaija TalvalaValtatie 10 as. 10, 46900 Inkeroinenp. 045 127 8476saija.talvala@elisanet.fi

LAHDEN SEUDUN CP-YHDISTYS RYPuheenjohtajaSakari SolasaariHeinäkatu 1 as. 16, 15140 Lahtip.k. 03-783 2955, p.t. 03 812 811sakari.solasaari@invalidiliitto.fiSihteeriSari VirtanenMustikkatie 4 A 6, 18200 Heinola050-917 8452sarivirtanen@luukku.com

LAPIN CP-YHDISTYS RYPuheenjohtajaSusanna HolmistoKaartokatu 1-3 A 11, 96100 Rovaniemip. 0400-698 552

MERI-LAPIN ALUEEN CP-YHDISTYS RYPuheenjohtajaReijo PaavilainenKosolantie 12, 94430 KaakamoSihteeriPirjo PaleniusHaukkarinkatu 4 B 6, 94700 Kemip. 016-233 798, 050-306 5896pirjo.palenius@pp.inet.fi

OULUN SEUDUN CP-YHDISTYS RYPuheenjohtajaAntero JurvanenPurjehtijantie 2 D 3, 90560 Oulup. 040 486 4656anterojurvanen@gmail.comSihteeriSari HolappaKontiotie 7 E 49, 90530 Oulup. 040 590 4387sari.holappa@hotmail.com

PIRKANMAAN CP-YHDISTYS RYPuheenjohtajaPaula AhtiJaakonraitti 8, 33720 Tamperep. 045-126 7797paula.ahti@luukku.comVarapuheenjohtajaJanna Maulap. 045 631 6037suotar@elisanet.fi

POHJOIS-KARJALAN CP-YHDISTYS RYPuheenjohtajaJari RummukainenMerimiehenkatu 28 B 26, 80100 Joensuup.k. 013-127 370jari.rummukainen@kolumbus.fiSihteeriRisto TanninenMerimiehenkatu 36b 302, 80100 Joensuup. 0500 176 303riparei@suomi24.fi

POHJOIS-SAVON CP-YHDISTYS RYPuheenjohtajaArja HeiskanenLukkarinkatu 3 B, 70100 KUOPIOp. 040-544 1917

SihteeriMarja PulliainenSuoranta 1, 70780 Kuopiop. 040-517 8879pulliain@dnainternet.net

PORIN SEUDUN CP-YHDISTYS RYPuheenjohtajaTimo SaarinenKraftmanintie 27 a, 28610 Porip.k. 02-637 7477, 040-564 0551timoj.saarinen@luukku.comSihteeriRAUMAN SEUDUN CP-YHDISTYS RYPuheenjohtajaMiikka SajantolaPitkäjärvenkatu 42, 26660 Raumap. 044 5302 465miikka.sajantola@gmail.comSihteeriLaura ElliläYliopistonkatu 5 C 52, 20100 Turku040 963 0180laura.ellila@dnainternet.net

SEINÄJOEN SEUDUN CP-YHDISTYS RYPuheenjohtajaTuula KoivusaariKarjalankatu 9, 60120 Seinäjokip. 0500 166402tuula.koivusaari@jippii.fiSihteeriMarja RuismäkiYlisentie 5 F 39, 60100 Seinäjokip. 050 5348 985marja.ruismaki@netikka.fi

TURUN CP-YHDISTYS RY-ÅBO CP-FÖRENING RFPuheenjohtajaSatu JärviöTemppelinkatu 2 B 29, 20810 Turkup.k. 050-465 1267e-mail: satu.jarvio@turunseuduninvalidit.fiJäsenvastaavaSoili KoivumäkiVarhatuntie 1, 21350 Ilmarinenp. 044 562 2532soilikoi@gmail.com

UUDENMAAN CP-YHDISTYS RY –NYLANDS CP-FÖRENING RFPuheenjohtajaVilja Pitkänenvilja.pitkanen@iki.fiToiminnanjohtajaGun AinamoKauppamiehentie 6, 2 krs., 02100 Espoop. 09-466 033uudenmaan.cp-yhdistys@kolumbus.fi

VAASAN SEUDUN CP-YHDISTYS RY –VASANEJDENS CP-FÖRENINGEN RFPuheenjohtajaAnnika NymanKarperövägen 395, 65630 Karperöp. 050 568 9556annika.m.nyman@gmail.comSihteeriAnn-Helen Latva-PiriläUlriksvägen 3, 65610 Korsholmp. 0500 232 419ahlp@netikka.fi

SUOMEN CP-LIITTORY:N HALLITUS

ETELÄ-KYMENLAAKSON CP-YHDISTYS RYPuheenjohtajaAnita FredrikssonTurvalantie 54 E, 48760 Kyminlinnap.k 05-265 584, 050535 0568,patrik.fredriksson@kymp.netSihteeriTuula KosonenKaskimäentie 36, 48310 Kotkap. 050 545 1534tuula.kosonen66@kymp.net

ETELÄ-SAIMAAN CP-YHDISTYS RYPuheenjohtajaLea HärkönenTasalantie 34, 54100 Joutsenop. 041-483 1344lea.harkonen@gmail.comSihteeriPäivi MielikäinenSnellmanninkatu 29 A 5, 53100 Lappeenrantap. 040 741 2450etelasaimaancp@gmail.com

ETELÄ-SAVON CP-YHDISTYS RYPuheenjohtajaVirpi Siiskonenvirpi.siiskonen@surffi.fiSihteeriJouko KammonenViinamäentie 15, 50350 Norolap. 050-386 6987jouko.kammonen@gmail.com

HÄMEENLINNAN SEUDUN CP-YHDISTYS RYPuheenjohtajaMatti LarinahoAinontie 10 E 21, 13500 Hämeenlinnap. 040-777 6811matti.larinaho@luukku.comSihteeriAntti PenttinenKotkankatu 7, 13210 Hämeenlinnap.k. 03-617 2345, 09-4370 2560GSM 0400-481 312antti.penttinen@ray.fi

KAINUUN CP-YHDISTYS RYPuheenjohtajaMerja MulariKanervatie 1 H 54, 87500 KajaaniGSM 040 820 0974merja.mulari@elisanet.fiSihteeriMika NieminenUitontie 10 A 3, 87200 Kajaanip. 08-613 1794, 040-560 5481mika.nieminen@pp3.inet.fi

KESKI-SUOMEN CP-YHDISTYS RYPuheenjohtajaMarkku VäätäinenHuhtasuonkatu 36 E40320 Jyväskyläpuh. 040 419 0815mvaatain@jyu.fiSihteeriJuha SoikkeliSchaumannin puistotie 19 A 7, 40100 Jyväskyläp.k. 0400-545 549juha.soikkeli@kolumbus.fi

KOUVOLAN SEUDUN CP-YHDISTYS RYPuheenjohtajaMia KalpaRiistatie 10, 45610 Koriap.k. 0400-012 303mia.kalpa@suomi24.fi

PuheenjohtajaTekn.tri Jaakko PaateroRajakivenkatu 28 E20740 Turkup.k./faksi 02 2422 436050 60 925jaakko.paatero@pp.inet.fi

I. varapuheenjohtajaAsiakkuuspäällikköAntero JurvanenPurjehtijantie 2 D 390560 Oulu040 486 4656anterojurvanen@gmail.com

II. varapuheenjohtajaGraafinen suunnittelijaPaula AhtiJaakonraitti 833720 Tampere045 126 7797paula.ahti@luukku.com

VARSINAISET JÄSENET

Hammaslääkäri, ekonomiPirkko EckPoulsen-VesterinenHuovinkuja 7 E, 65320 Vaasap. 0400 866 372, p.t. 06 317 3000eckpoulsen.vesterinen@gmail.com

Kuvataiteilija Susanna HolmistoKaartokatu 1-3 A 11, 96100 Rovaniemip. 0400 698 552

TtT, kehittämisylihoitaja Marita KoivunenSauniopiha 4, 28660 Porip. 044 707 7887mhkoivu@utu.fi

KM Jari RummukainenMerimiehenkatu 28 B 26, 80100 Joensuup. 050 347 6562jari.rummukainen@kolumbus.fi

Merkonomi Tuula KoivulaNikkarinkuja 2 A 12, 02650 Espoop. 040 716 4539tuula.koivula1@luukku.com

YTM Markku VäätäinenHuhtasuonkatu 36 E, 40320 Jyväskyläp.k. 040 419 0815,p.t. 014 2602 919, 0400 990 315mvaatain@jyu.fi

VARAJÄSENET

HUK, opettaja Olavi HärkönenKasarmikatu 31 as. 1, 53900 Lappeenranta0400 512 135olavi.harkonen@pp2.inet.fi

Pyörätuolitanssija Raisa HerpiöKingelininkatu 4 B 43, 20700 Turkup.k. 02 233 0754raisa.k.herpio@gmail.com

Asko VirtanenSimpukkatie 13, 28200 Porip. 040 7381 093

Lehtori Eeva-Kaarina JärvinenKatiskakuja 3, 90550 Oulup. 050 9107 903eeva-kaarina.jarvinen@oulu.fi

Kielenkääntäjä Vilja Pitkänenvilja.pitkanen@iki.fi

Yliopettaja Jari HautamäkiLuoteistuulentie 6, 40530 Jyväskyläp. 040 540 2361jari.hautamaki@jamk.fi

CP1201_kansi 3 3.2.2012, 08:161

Kurssit Kurssiaika Kurssipaikka

Perhekurssit | Hakuaika päättyy 30.3.2012.

Hemiplegialasten perheet (0-6v) 12.–18.6.2012 Työväen Akatemia, Kauniainen

Pienten lasten perheet (0-3v) 26.6.–2.7.2012 Työväen Akatemia, Kauniainen

Perheet, joissa vammainen vanhempi 1.–7.7.2012 Eurajoen kr.kansanopisto, Eurajoki

Perheen hyvinvointi (8-12v) 15.–21.7.2012 Eurajoen kr.kansanopisto, Eurajoki

29.7.–4.8.2012 Eurajoen kr.kansanopisto, Eurajoki

Nuorten kurssit | Hakuaika päättyy 13.4.2012.

14.–20.6.2012

Puhu mulle –keskustelukurssi 28.6.–4.7.2012

Kaupunkiseikkailu (10-12v) 26.7.–1.8.2012 Hotelli Hermica, Tampere

Aikuisten kurssit | Hakuaika päättyy 13.4.2012.

Työpajakurssi 3.–9.6.2012

10.–19.7.2012

Keskustelun voimalla -keskustelupainotteinen kurssi 24.7.–3.8.2012

6.–12.8.2012

Isovanhemmat | Hakuaika päättyy 30.3.2012.

Isovanhemmat ja lastenlapset 18.–20.5.2012

LisätietojaKurssisihteeriAnne HeiskanenPuh. 044 0592 600anne.heiskanen@cp-liitto.fi

Sosiaalisen kuntoutuksen asiantuntija Elina PerttulaPuh. 040 7659 497elina.perttula@cp-liitto.fi www.cp-liitto.fi

CP1201_kansi 4 3.2.2012, 08:171