52. vuosikerta I Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti I 1/2015

Analyysi

www.laboratorioalanliitto.fi

teemana

K O U L U T U S

Luentopäivät Kuopiossa 18.–19.5. sivu 15

2 ANALYYSI 1/2015

Toisenlaista kemiaa

@ S

anna

Tom

ukor

pi

ANALYYSI 1/20152

Laajasta tarjonnasta löytyy koulutusta koko analyysiketjun hallintaan – näytteenotosta tulosten käsittelyyn ja tulkintaan.

Ilmoittaudu koulutukseen www.ael.fi

Tavataan ChemBio-messuilla 18.–19.3.2015

AEL KOULUTTAA KOKO LABORATORION VÄEN

AEL, KAARNATIE 4, 00410 HELSINKI, PUHELIN 09 53071

Tois

enla

ista

kem

iaa

3ANALYYSI 1/2015

AnalyysiPäätoimittaja, Jaana Vainio tilaukset Lepomäentie 4, 21380 Aura GSM 044 284 9199 jaana.vainio@laboratorioalanliitto.fi

Talous Sinikka Collanus Löytänänkatu 2 B 11, 20540 Turku puh. 050 534 1718 puh. työ (02) 333 7047 sinkol@utu.fi

Ilmoitukset Ann Sofie Wierda Vanha Paraistentie 5, 21620 Kuusisto puh. työ (02) 333 7410 GSM 050 338 1696 ann.wierda@utu.fi

Julkaisija Suomen Laboratorioalan Liitto ry

Toimituksen Analyysi / Jaana Vainioosoite Lepomäentie 4, 21380 Aura jaana.vainio@laboratorioalanliitto.fi

Painatus Offset Ulonen Oy puh. 010 841 1510

ISSN 1459-0999

Osoitteen- Eeva Wahrmanmuutokset jasenasiat@laboratorioalanliitto.fi puh. 050 412 6957

Lehden ilmestymisaikataulu vuodelle 2015

Nro Ilmestyy Aineisto toimitukselle

2. 29.5.2015 30.4.20153. 14.9.2015 17.8.20154. 11.12.2015 11.11.2015

52. vuosikerta I Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti I 1/2015

Analyysi

www.laboratorioalanliitto.fi

TEEMANA

K O U L U T U S

Luentopäivät Kuopiossa 18.–19.5. sivu 15

Analyysi 1/2015

www.laboratorioalanlii t to.fi

441 704Painotuote

Kannen kuva: Niklas Vainio

Kannen kuvassa: Laborantti Carmen Karlsson,

ArcDia International Oy

SISÄLLYSLUETTELOToisenlaista kemiaa .........................................2

Päätoimittajalta ...............................................5

Veren alkoholinkulutusta korreloivan hiilihyd-raattiköyhän transferriini (Tf)-biomarkkerin määritys kapillaarielektroforeesilla ...................... 6

Puheenjohtajalta ...........................................11

Suomalaisesta automatisoidusta pikatestistä apua flunssakauteen ......................12

LIITE: LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2015 KUOPIOSSA ................15

Lisätietoja luentopäivien aiheista .....................19

Yhdistykset toimivat: Iloinen päivä Malmgårdin kartanossa .................................20

Jäsenyydestä – Mitä toiminta antaa sinulle? ......21

Sudokun 4/2014 ratkaisu ..............................23

Uusi solujen liikkumiseen vaikuttava

mekanismi löytynyt ........................................24

Laboratorioalan koulutus uudistuu Tampereen ammattikorkeakoulussa ..................25

Minne seuraavaksi? .......................................26

Laboratorioalan ammattilaisen TOP 10 luonteenpiirteet .................................27

Jätevesianalytiikan koulutus Tampereella ..........28

Sudoku ........................................................28

Yhdistykset ja toimihenkilöt .............................30

Palvelukortti ..................................................31

LABORATORIOALAN VERKKOKAUPPA fennokauppa.fi

FENNOLABLuotettava yhteistyökumppanisi

FENNO MEDICAL OY 09 276 360 FENNOLAB

Tule tapaaman meitä

2 D 40

UUTUUS

ELEKTRONISET PIPETITLuotettavia ja ergonomisia

ANALYYSI 1/2015 5

Pää

toim

ittaja

ltaKoulutuksissa mukana

Jaana Vainio

Hyvä lukija, luet parhaillaan yli 50-vuotias-ta lehteä. Lehti perustettiin aikanaan ke-

räämään yhteen laboratorioalalla työskentele-vät ammattilaiset. Lehden tarkoituksena oli siis jo tuolloin ylläpitää ammattitaitoamme ja luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Laboratorioala on ollut muutoksen kouris-sa viime vuodet ja valitet-tavasti muutos näyttää jat-kuvan edelleenkin. Monet alan yritykset ovat irtisano-neet rajusti henkilöstöä tai lopettaneet toimintansa. Tällaisessa ympäristössä on tärkeää saada vertais-tukea muilta alan ammatti-laisilta.

Haasteista selviytyy paremmin myös pitä-mällä yllä ammattitaitoaan. Laboratoriohenki-löstön on koulutettava jatkuvasti itseään pysy-äkseen kehityksessä mukana. Uudistuvat lait-teet, työtämme säätelevät lait ja määräykset se-kä monissa laboratorioissa vaadittava kielitaito pakottavat kouluttautumaan.

Koulutukset ovatkin olleet luomassa meil-le vahvaa yhteenkuuluvuudentunnetta. Liiton ja yhdistyksien järjestämät koulutukset ovat kerän-neet ympäri Suomea ammattilaisia yhteen. Ta-sokas koulutus on ollut voimavaramme, jonka merkitystä emme itsekään aina ihan ymmärrä tai arvosta. Koulutuksemme ovat laadukkaita, ajankohtaisia ja juuri meille suunnattuja. Me-hän järjestämme itse omalle ammattikunnallem-me koulutusta. Kuka muu voisikaan tietää pa-remmin tarpeistamme?

Vaikka maailma onkin sähköistynyt ja mei-dänkin tiedotus on siirtynyt paljon nettiin ja säh-köposteihin, on lehti silti säilynyt tärkeimpänä

kanavana koulutuksiemme markkinoinnissa. Edelleen viime vuonna suurin osa Luentopäivil-le osallistuneista oli saanut tiedon koulutuksesta Analyysilehdestä.

Tämän lehden teemana onkin koulutukset. Useissa kirjoituksissa käsitellään koulutusasioi-ta ja lehden keskiaukealta voit tutustua perin-

teisten Luentopäivien oh-jelmaan. Myöhemmin leh-dessä aktiivijäsenet kerto-vat mielipiteitään jäsenyy-destä sekä koulutuksesta. Mitä ajatuksia ne herät-tävät sinussa? Mitä sinä odotat toiminnalta? Millai-sia koulutuksia sinä halu-at? Entä mitä haluat lukea

lehdestä? Otamme mielenkiinnolla vastaan mie-lipiteitänne. n

Kevään ensi silmuja odotellen,

teemana

K O U L U T U S

Laboratoriohenkilöstön on koulutettava

jatkuvasti itseään pysyäkseen

kehityksessä mukana.

ANALYYSI 1/20156

Tiivistelmä

Hiilihydraattiköyhän transferriinin (CDT) pro-fiilin käyttö biomerkkiaineena korreloi etano-lin käytöstä ja suurkulutuksesta. On osoitet-tu, että CDT kohoaa alkoholitason kasvaes-sa, mutta taso voi olla korkea myös joiden-kin sairaustilojen vuoksi. CDT tutkitaan veres-tä ja se voidaan määrittää analyyttisillä ero-tusmenetelmillä, kuten nestekromatografialla (HPLC) ja kapillaarielektroforeesilla (CE). Ka-pillaarielektroforeesilla määritetyt CDT-profiilit henkilöstä toiseen ovat samankaltaiset, koska CDT:ssa isomorfien erotukseen käytetyt liuok-set valitaan selektiivisesti hiilihydraattiköyhän transferriiniprofiilin määritykseen.

Kapillaarielektroforeesi on tullut 2010-lu-vulla erittäin potentiaaliseksi menetelmäksi, koska se on korvaamassa epäselektiivisem-piä CDT:n kvantitointitapoja. Menetelmän lä-pimurtoa on avustanut kaupallisten standardi-en ja CDT-menetelmäpakettien saatavuus. Li-säksi kuoppalevyt ja monikapillaarilaitteistot tehostavat rutiiniseulontaa. Kapillaarielektro-foreesilla saadaan perus-CDT-profiilin ohel-la tietoa joistakin geneettisistä varianteista ja niiden suhteellisista pitoisuuksista. Kapillaa-rielektroforeesin hyvä erotuskyky antaa eta-nolikulutusprofiilissa viitteitä myös henkilöllä esiintyvästä maksasairaudesta.

Taustaa määrityksessä käytetyistä merkkiaineista

Transferriini (Tf) kuljettaa rautaa verisuonissa maksaan, pernaan ja luuytimeen, jossa pu-

nasolut muodostuvat. Transferriini on raken-teeltaan glykoproteiini, jolla on kaksi rautaa kuljettavaa glykoproteiinia ja kaksi N-linkke-reihin sitoutunutta hiilihydraattiketjua, jotka koostuvat bisensori – tetrasensori - hiilihyd-raattiketjuja sisältävistä N-asetyyliglukosamii-nista, mannoosista, galaktoosista ja termina-lisista sialihapporyhmistä. Muodostuneet ket-jut ovat haarautuneet sialihappo-monosak-karidin funktionaalisten ryhmien kanssa. Ve-ren transferriinit ovat rakenteellisesti erilaisia, koska ne ovat eri tavalla sialyylisubstituoitu-ja. Kaikkein yleisin tetrasialotransferriini on neljän sialihappoketjun sisältävä rakenne (ku-va 1). Henkilöllä, jonka elimistö kuluttaa mer-kittävän määrän alkoholia (usein 4-5 alkoho-lituotetta päivässä kahden viikon aikana tai useammin), sellaisten Tf – rakenteiden (isofor-mien), joissa on nolla, yksi tai kaksi sialihap-poketjua, osuus kasvaa. Näitä sialihappo-konjugaatteja sanotaan hiilihydraattiköyhäk-si transferriiniprofiiliksi.

Alkoholin kulutukseen käytettyjä kliinisiä mittareita

Alkoholin kulutuksen mittaamisen on olemas-sa lisäksi muita testejä, kuten gamma-gluta-myl transferase (GGT/γ-GT), aspartate ami-notransferaasi (AST) ja alaniiniaminotransfe-raasi (ALT). Useimmat alkoholimerkkiaineet, kuten ALT, AST, erytrosyyttien keskitilavuuden määritys (MCV) ja GGT/γ-GT, kärsivät mää-rityksen selektiivisyyteen liittyvistä haitoista. Syynä on, että merkkiaineet ovat joko saira-ustilaindikaattoreita, joilla ei ole suoranais-ta suhdetta spesifiseen etiologiaan tai niil-

Veren alkoholinkulutusta korreloivan hiilihydraattiköyhän

transferriini (Tf)-biomarkkerin määritys kapillaarielektroforeesilla

7ANALYYSI 1/2015

>>

Veren alkoholinkulutusta korreloivan hiilihydraattiköyhän

transferriini (Tf)-biomarkkerin määritys kapillaarielektroforeesilla

Heli Sirén, FT, DosenttiAnalyyttisen kemian laboratorio, Kemian laitos, Helsingin yliopisto

heli.m.siren@helsinki.fi

tä puuttuu alkoholinkäytön osoittava detektointi-herkkyys, joka saattaa johtua elinvauriosta.

Alkoholinkäyttöä on tutkittu myös määrittä-mällä asetaldehydia, joka on etanolin päämeta-boliitti. Joitain krooniseen alkoholinkäyttöön liit-tyväksi todennettuja biomerkkiaineita on myös tutkittu, kuten asetaldehydin proteiiniaddukteja. CDT-isomorfit ovat kuitenkin osoittautuneet luo-tettavimmiksi ja potentiaalisimmiksi biomerkkiai-neiksi kroonisen alkoholin suurkulutuksen seuran-taan. Menetelmän etu on, että CDT:hen ei vai-kuta elimistön vaurioituminen. Tästä johtuu, että CDT – mittauksella saadaan hyvä spesifisyys ja tarkin korrelaatio liittyen alkoholin käyttöön ja uusiutuvaan juomiseen.

Transferriinivarianteista

Erilaisten sialihapporyhmien määrien vuoksi (nol-lasta kahdeksaan) humaaniseerumissa muodos-tuu Tf- isoformeja, jotka analyyttistä erotustek-niikkaa käyttäen saadaan erilleen toisistaan, koska niillä on erilainen isoelektrinen piste (vä-

lillä 5,9 ja 5,0 täydellisen rautasaturaation jäl-keen). Transferriinivariantit voidaan jakaa kol-meen ryhmään: Tf-B, Tf-C ja Tf-D. Niistä Tf-C on yleisin fenotyyppi kaikissa populaatioissa. Edel-leen Tf-C:llä on 16 eri alatyyppiä, joilla on hie-man erilaiset pI -arvot, jotka poikkeavat Tf-C:stä. Pääisoformi Tf ihmisessä sisältää neljä sialihap-poa (tetrasialo-Tf) ja sen isoelektrisen pisteen ar-vo on 5,4 (täyden rautasaturaation jälkeen).

KapillaarielektroforeesiKapillaarielektroforeesi (CE, kuva 2) on osoittau-tunut tehokkaaksi menetelmäksi tutkia veren CDT-profiilia. CE on sähköavusteinen erotusmenetel-mä. Sen avulla seoksessa (kuten veri, seerumi) olevat yhdisteet voidaan erottaa toisistaan kapil-laarissa, joka on täytetty vesipohjaisella pusku-riliuoksella (BGE). Kapillaariin viedään sähköä yhdisteiden ionisoimiseksi ja liikuttamiseksi kapil-laarin alkupäästä loppupäähän ja detektorille. Kapillaari on usein 60–80 cm pitkä (25–50 μm sisähalkaisijaltaan) ja se asetetaan kapillaari-kasettiin vakiolämpötilan ylläpitämiseksi erotuk-

Kuva 1. Hiilihydraattiköyhän transferriiniprofiilin (CDT) Tf -isoformit, joissa on nollasta kahteen sialihappoa molekyylin hiilihydraattisivuketjussa. CDT – monitorointi bioanalytiikassa on työkalu kroonisen suurkuluttajan alkoholin käytön selvittämisessä.

Kuva 2. Yhdisteiden liikkuminen tapahtuu kapillaarissa, joka on sähköistetty elektrodien avulla, jotka ovat kontaktissa korkean jännitteen lähteeseen (+/- 30 kV). Erotus voidaan tehdä joko vakioimalla jännite, virta tai teho. Yleisimmin käytetään jännitevakiointi. CDT-menetelmässä käytetään virtastabilointia (max. 200 μA). Kapillaariputki on täytetty elektrolyyttiliuoksella (BGE). BGE:n ionivahvuus määrittelee virranmäärä analyysin aikana. Yhdisteiden liikkumisnopeus (mobiliteetti) riippuu yhdisteiden massasta ja varauksesta.

8 ANALYYSI 1/2015

>>

sen aikana ja detektoinnin stabiloimiseksi. TCD -profiilin detektointi tehdään UV/VIS-detektorilla (spektrofotometri), kun TDC -isoformit ovat erot-tuneet toisistaan. Menetelmä on nopea, halpa ja detektorin antama profiili on yksinkertainen ja tunnistettava. Näytettä kuluu vain 10–50 nl (10-9 l) ja BGE-liuoksia 2 x 30 ml. Tällä BGE-määrällä voidaan tutkia noin 250 seeruminäytet-tä sarja-ajona. BGE-liuosta kapillaarin sisällä on alle 1 μl (10-6 l). CDT-profiili on osoittautunut ka-pillaarielektroforeesia käyttäen olevan spesifinen kroonisen alkoholin käytön osoittamiseen.

Kapillaarielektroforeesissa on puskurivalintojen mahdollisuus rajaton. Sen vuoksi samalla CE-lait-teella voidaan tehdä useita sähköerotusmenetel-miä, joita muokataan BGE-koostumuksen perus-teella. Tästä johtuen CDT voidaan määrittää se-kä kapillaarivyöhyke-elektroforeesilla (CZE) että kapillaari-isoelektrisellä fokusoinnilla (CITF). CZE on rutiinimenetelmä, jossa käytetään puskuriliu-oksia erottelemaan yhdisteet vyöhykkeiksi BGE-liuosvyöhykkeiden lomaan (”sandwich”-tyyppi-sesti). Yhdisteet erottuvat toisistaan sähkökentäs-sä massan ja varauksen suhteessa, koska vain varautuneina niihin vaikuttaa sähkökenttä. CZE-tekniikassa sähkö ei yksin riitä kuljettamaan yh-disteitä halutulla tavalla. Avuksi tarvitaan elekt-ro-osmoottinen virtaus, joka muodostuu silika-kapillaarin seinämän yhteyteen ns. Sternin säh-köisen kerrostuman vuoksi. Kerros syntyy silika-materiaalin anioneista (alkoholin ionisoituessa emäksisessä liuoksessa) ja elektrolyyttiliuoksen kationeista (esim. natriumioneista, kun puskuri liukenee veteen). Kationit muodostavat elektro-osmoottisen virtauksen katodille, kun erotus teh-dään näytteensyöttöpäästä detektorille päin. Tu-loksena on, että kaikki yhdisteet, niin anionit, ka-tionit kuin neutraalit yhdisteet kulkevat samaan suuntaan kapillaariin muodostuneessa sähköken-tässä. Katodille kulkeutuessa ensin tulee kationi-set yhdisteet detektorille, sen jälkeen neutraalit yhdisteet elektro-osmoosin avulla erottumatta toi-sistaan ja viimeisinä anioniset yhdisteet elektro-osmoosin avustamana erottuen toisistaan. CDT-tutkimuksessa transferriinikompleksit ovat anioni-sia. Elektro-osmoosia tarvitaan erotuksessa kuljet-tamaan isoformit detektorille. CDT-isoformianio-nien liikkumisjärjestykseen vaikuttaa niiden mas-

sa ja ionisuus: pienimassainen asialo-Tf tulee en-sin ja suurimassainen heksasialo-Tf viimeisenä. CDT –pitoisuudet lasketaan isoformien pinta-alo-jen avulla (kuva 3). Terveillä henkilöillä %CDT on < 1,7% (arvo validoitu populaatiolla, jossa 95% käyttää alkoholia). CDT lasketaan CZE –elektroferogrammista prosentteina kokonais-Tf –määrään suhteutettuna kaavalla:

CDT = (asialo-Tf + disialo-Tf) / (asialo-Tf + disialo-Tf + trisialo-Tf + tetrasialo-Tf + pentasialo-Tf + heksasialo-Tf )

Kuva 3. Elektroferogrammi seerumin CDT-profiilista. Yhdisteet: (0) asialo-Tf, (2) disialo-Tf, (3) trisialo-Tf, (4) tetrasialo-Tf, (5) pentasialo-Tf ja (6) heksasialo-Tf. Kaikki Tf -isoformit erottuvat hyvin toisistaan 13,5 minuutissa. Analyysin kokonaisaika on noin 22 min. CZE-erotuksessa kemikaalien avulla deaktivoidaan näytteiden immunologinen vaikutus. Analyysit tehdään 60,2 cm:n (50 μm) silikakapillaarilla (Polymicro Technologies, Phoenix, AZ, USA). Virrat ovat 13 - 15 μA kaupallisilla BGE-liuoksilla. Analysoiti on 30,0 oC:een lämpötilassa käyttäen 20,0 kV-28,0 kV jännitettä. Detektointi on diodirividetektorilla UV-aallonpituudella 200 nm tai 214 nm. Näytteet syötetään negatiivista painetta käyttäen (0.3 psi,1 psi = 6894.76 Pa) kapillaariin 8,0–12,5 sekunnin ajan. (kuva piirretty artikkelin Jonell, J., Lanz C., Thormann W, 2006)

ANALYYSI 1/2015 9

Isoelektrinen fokusointi

CIEF perustuu yhdisteiden erottamiseen nii-den pI-arvojen mukaisessa järjestyksessä pH-gradienttiliuoksessa. Kun isoelektristä foku-sointia (IEF) käytetään seerumin Tf – määrityk-seen, sen avulla saadaan alkoholin käyttöä korreloivan profiilin ohella myös tieto geneet-tisestä Tf – D – variantista. IEF on menetelmä myös silloin, kun muuttunut aminohapposek-venssi aiheuttaa päällekkäisyyksiä Tf -isofor-mien kanssa, ja tarkistetaan mahdolliset vää-rät positiiviset tulokset. CIEF menetelmällä on potentiaalia detektoida CDT:ta ja geneettisiä variantteja hyvin herkästi. Tästä on osoituk-sena, että CDT-tutkimuksissa on löydetty jopa 166 erilaista isoformiprofiilia, joista on voi-tu tunnistaa geneettisiä variantteja ja Tf -ala-tyyppien rakennemuotoja. Tunnistus onnistuu, koska yhdisteillä on eri pI-arvo ja siten erilai-nen ionisoituminen ja liikkuvuus kapillaarissa. Sen vuoksi, jos alkoholin käyttöä osoittava to-distusaineisto ei ole CZE:llä riittävä (profiili epäselvä tai se ei tue riittävästi päätöksen te-koa), tarkistusprofilointi kannattaa tehdä kva-litatiivisesti isoelektrisellä fokusoinnilla. CIEF-profiilit auttavat myös kroonisen alkoholin-käytön varmistamisessa.

Kohonneen CDT:n varmistus

Kohonnut CDT -pitoisuus voi tarkoittaa lähi-aikojen alkoholin käyttöä, erityisesti, jos jo-kin maksaan liittyvä entsyymi (kuten γ−GT) on kohonnut. Tästä johtuen CDT-määritys ei ole selektiivinen alkoholismin määrittämiseen silloin, kun potilaalla on maksasairaus. CDT-monitoroinnin kehittämistä on tutkittu yhdis-tämällä useamman merkkiaineen avulla saa-tavaa tietoa, esimerkiksi yhdistämällä CDT ja γ-glutamyltransferase ja laskemalla niiden korrelaatio. Uusiakin merkkiaineita on löydet-ty. Niistä fosfatidyloitunut etanoli (B-PEth) on spesifisesti riippuvainen vain etanolin määräs-tä ja täten diagnoosin spesifisyys on teorias-sa 100%.

Kliinisissä tarkoituksissa γ-CDT –määritystä käytetään apuna selvitettäessä alkoholin vää-rinkäyttäjä sosiaalisesta alkoholinkäyttäjästä. >>

Kohonneet CRP-tasot voivat aiheuttaa kuiten-kin ongelmaa CZE-tutkimuksessa, koska CRP-piikki havaitaan juuri ennen disialo-Tf:ää. Sa-moin perusprofiilissa tapahtuu muuttumista, jos näyte sisältää paraproteiineja ja syöpäpotilai-den seerumin häiriötekijöitä trisialo-Tf-piikissä.

Käytännön yksityiskohtia

Seerumin valmistus ja puskuritVerinäytteet (5 mL) tulee kerätä suonesta muo-viputkiin, joissa ei ole lisäainetta (Monovette, white cap; Sarstedt, Sevelen, Switzerland). Transferriinivariantit määritetään seerumis-ta. Veri sentrifugoidaan hyytymisen jälkeen 2000 g 10 min. Supernatantti varastoidaan 8,0 mL polypropyleeniputkissa. Näytteet voi-vat olla pakastettuja (-20 oC) tai tuoreita. Pa-kastetut näytteet sulatetaan vesihauteessa (37 oC) 15 min ja vortexoidaan sen jälkeen (8000 g, 4 oC, 20 min). Inkubointia ei tarvita, vaan näytteet saturoidaan rautaliuoksella: see-rumi (60 μL) sekoitetaan ensin Fe(III)-reagenssi-liuoksen (60 μL) kanssa. Näytteet sentrifugoi-daan sen jälkeen 1 min ajan, nopeudella 13 000 g. Valmiit näytteet laitetaan 1 ml:n vialeihin tai kuoppalevyille ja analyysoidaan.

Mittaus tehdään kapillaarielektroforeesil-la dynaamisen pinnoitteen omaavalla kaksois-päällysteisellä kapillaarilla. Erotukseen käyte-tään alkalista vesiliuospuskuria (BGE). Erotus-puskurit ovat itsetehtyjä tai kaupallisia. Ne si-sältävät polyanionista tai polykationista poly-meeria. Yleisin kaupallinen puskuri on CEofix CDT kitti (Analis, Suarlée, Belgia), jotka on va-lidoitu humaaniseerumin CDT:n kvantifiointiin.

Kapillaarin pinnoittaminenCDT-erotukset tehdään kapillaareissa, jois-sa on dynaamisesti valmistettu kaksoispinnoi-te (CEofix-CDT kit supplied by Analis, Namur, Belgium). Kapillaari huuhdellaan kaupallisel-la initiaattoriliuoksella 1,5 min ajan. Liuok-seen on lisätty polymeerinen polykationi (ku-ten polypbreeni), joka adsorboituu kapillaa-rin pinnalle. Initiaattoriliuoksen pH on 4,8 ja se sisältää omenahappoa, arginiinia ja poly-kationia. Sen jälkeen kapillaaria huuhdellaan 2,0 min ajan puskuriliuoksella (BGE), jossa on

ANALYYSI 1/201510

>> 0,2 mol/l Tris-HCl – boorihappoa. pH on 8,5. Liuoksessa on polymeerinen polyanioni (kuten poly(vinyylisulfonaatti)), joka muodostaa negatii-visen varauksen kapillaarin pinnalle. Pinnoitteen tarkoituksena on estää seerumin adsorptio. Ma-teriaalipinta saa aikaan vahvan elektro-osmoot-

tisen virtauksen katodille. Erotus voidaan tehdä myös amiinipinnoitteisella kapillaarilla. Viimeai-koina on käytetty myös monikapillaarisysteemiä (CapillarysTM). Se nopeuttaa analyysin tekemis-tä, koska näytteiden esikäsittely on on-line, eli juuri ennen CZE-erotuksen alkua. n

Viitteet

1. Joneli, J., Wanzenried, U., Schiess, J., Lanz, C., Caslavska, J., Thormann, W., Determination of carbohydrate-deficienttransferrin in human serum by capillary zone electrophoresis: Evaluation of assay performance and quality assurance over a 10-year period in the routine arena, Electrophoresis (2013) 34:1563–1571.2. Caslavska, J., Joneli, J., Wanzenried, U., Schiess, J., Lanz, C., Thormann, W., Determination of genetic transferrin variants in human serum by high-resolution capillary zone electrophoresis, Journal of Separation Science (2014) 37: 1663-1670.3. Sillanaukee, P. Olsson, U., Improved diagnostic classification of alcohol abusers by combining carbohydrate-deficient transferrin and γ-glutamyltransferase, Clinical Chemistry (Washington, DC, United States) (2001), 47:681-685. 4. Tagliaro, F., Lubli,G., Chromatographic methods for blood alcohol determination, Journal of Chromatography B: Biomedical Sciences and Applications (1992) 580:161–190.5. Heiger, D. N., High Performance Capillary Electrophoresis – An Introduction, 1992, Hewlett-Packard Company, France6. Isaksson, A., Walther, L., Hansson, T., Andersson, A., Alling, C., Phosphatidylethanol in blood (B-PEth): A marker for alcohol use and abuse, Drug Testing and Analysis (2011), 3:195-200. 7. Caslascka, J., Jonell J., Wanzenried U., Schless J., Lanz C., Thormann W. Determination of genetic transferrin variants in human serum by high-resolution capillary zone electrophoresis, J. Sep. Sci (2014) 37:1663-1670.8. Lanz C., Kuhn, M., Deiss, V., Thormann W, Improved capillary electrophoresis method for the determination of carbohydrate-deficient transferrin in patient sera, Electrophoresis 2004, 25, 2309-2318.9. Jonell, J., Lanz C., Thormann W., Capillary zone electrophoresis determination of carbohydrate-deficient transferrin using the new CEofix reagents under high-resolution conditions J. Chromatogr. A (2006) 1130:272-280.10. Marti, U., Jonell J., Caslavska J., Thormann, W., Determination of carbohydrate-deficient transferrin in human serum by two capillary zone electrophoresis methods and a direct immunoassay: Comparison of patient data J. Sep. Sci 2008, 31, 3079-3087.11. Hubert, A. Carchon, R. Chevigné, J.-B., Falmagne, J. J., Diagnosis of congenital disorders of glycosylation by capillary zone electrophoresis of serum transferrin, Clinical Chemistry (2004) 50: 101-111 12. Luo, L.Z., Jin, H.W., Huang, H.Q., Application of capillary isoelectric focusing and peptide mass fingerprinting in carbohydrate-deficient transferrin detection, Rapid Commun. Mass Spectrom.. (2011) 25:1391-1398.

11ANALYYSI 1/2015

Puheenjohta

jalta

Jaana Nousiainen

Ihmisiä laadun takana?

Olen huolissani tällä hetkellä meidän ammatti-kuntamme koulutuksista. Näillä säästöillä ei

ole enää kohta mahdollista, että löytyy enää tu-levaisuudessa ryhmää ihmisiä laadun takana, el-lei meistä jokainen ota vastuuta ja pidä puoliaan oman ammattitaidon puolesta.

Laman vaikutuksen myötä työnantaja kar-sii mielellään kaikista kou-lutuksista. Tämä on sellai-nen suuntaus varsinkin mei-dän alalla, että pian emme voi enää olla ammattitaidon puolesta kilpailukykyisiä. Ja kuitenkin useimmilla aloilla meidän pitäisi olla edelläkä-vijöitä.

Lisäksi on lyhytnäköistä ajattelua, että työn-antajat päästävät usein vain sellaisiin koulutuk-siin, jotka ovat juuri kyseistä työtä koskevaa. Tätä kautta henkilökunnan osaamisalue kapenee. Täl-löin on uhkana, että vain muutamien asiantunti-joiden mielipiteet kyseessä olevaa alaa kohtaan tulevat esille. Kuitenkin usein vaaditaan, että mei-dän laboratorioissa työskentelevien täytyy tietää hyvinkin laajasti laitteista, analyyseistä, tuloksis-ta, raportoinnista, lainsäädännöstä jne. En ha-lua uskoa, että meitä ammattilaisia ei kiinnostai-si oman tieto-taidon kehittäminen, muutenhan me olisimme aivan väärällä alalla.

Liitossa sekä yhdistyksissä on järjestetty 2–3 kertaa kohderyhmäkoulutusta vuosittain eri paik-kakunnille. Näillä koulutuksilla on tarkoitus antaa syventävää ja uutta tietoa kyseessä olevasta alas-ta. Kohderyhmäkoulutukset järjestetään mahdolli-simman nopeasti, kun saadaan tietoa esimerkik-si jostain uudesta tutkimusalasta, josta ei ole saa-tavilla paljoakaan vielä tietoa. Esimerkiksi viime vuonna kaivosalalla tarvittiin nopeasti koulutusta. Meidän kouluttajina onkin mahdollisuus reagoi-da nopeasti työpaikkojen tarpeisiin, koska meil-

tä löytyy asiantuntijoita jokaiselta laboratorioalal-ta. Tutkimuksia tehdään ilmasta veteen ja kaikkea siltä väliltä.

Tänäkin keväänä järjestettävät laboratorio-alan luentopäivät ovat tärkeä ammattikuntaa yh-distävä tapahtuma. Luentopäivien monipuolinen koulutustarjonta jakaa tietoa uusimmista tutkimuk-

sista, ja samalla kertaa on mahdollista tutustua myös uu-simpiin laboratoriolaitteisiin ja muihin tuotteisiin.

Jokainen voisikin miettiä, että mistähän saisimme näin monipuolista ja edullista kou-lutusta ilman yhdistysten ja liiton toimintaa?

Kiitos jäsenillemme ja tervetuloa uudet labo-ratorioammattilaiset toimintaamme ja koulutuksiin mukaan. n

Nähdään luentopäivillä!

"Mistähän saisimme näin monipuolista ja edullista koulutusta ilman yhdistysten ja

liiton toimintaa?"

teemana

K O U L U T U S

ANALYYSI 1/201512

Vuonna 2010 Suomessa ja 2011 Euroopassa lan-seerattu suomalainen mariPOC®-testijärjestelmä

mahdollistaa hengitystieinfektioiden tehokkaan ja kat-tavan pikatestauksen. Testijärjestelmä on mullistamas-sa hengitystieinfektioiden diagnostiikkaa ja hoitoa glo-baalisti. mariPOC® on ensimmäinen potilasläheiseen vieritestaukseen soveltuva tuote maailmassa, joka mahdollistaa hengitystieinfektioiden taudinaiheuttajien monianalyyttisen testauksen. Tarkkuudeltaan se vastaa keskuslaboratorion antigeenitestien tarkkuutta. Testijär-jestelmä koostuu täysin automatisoidusta analysaatto-rista, testikiteistä ja yksinkertaisella ja käyttäjäystäväl-lisellä käyttöliittymällä varustetusta mittausohjelmasta. Tuote on niin helppo käyttää, että se käyttäjien mu-kaan helpottaa laboratorion tai poliklinikan työtä.

Kliinisen diagnoosin vaikeus

Hengitystieinfektiot ovat maailman yleisin sairaus ja ne koettelevat jokaista yksilöä useita kertoja elä-män aikana. Keskimäärin aikuinen sairastaa vuodes-sa muutaman ja lapset 5–10 infektiota. Noin joka toi-nen sairaus johtaa käyntiin terveydenhuollon yksikös-sä ja yleensä etiologinen syyn selvittely on tarpeellista optimaalisen hoidon määrittelemiseksi.Tarkkaan kliini-seen diagnoosiin on mahdollista päästä hengitystiein-fektioissa ainostaan ns. laboratoriotestien avulla. Tä-mä johtuu siitä, että eri virusten ja bakteerien aiheut-tamat oireet ovat keskenään samankaltaisia ja potilas-kohtaisia. Edes virus- ja bakteeri-infektoiden erottami-nen toisistaan luotettavasti pelkkien oireiden perusteel-la ei yleensä ole mahdollista. Bakteeri-infektioissa po-tilas usein hyötyy antibioottihoidosta, kun taas virus-infektioihin antibiootit eivät tehoa. Sen sijaan influens-

Suomalaisesta automatisoidusta pikatestistä

ApuA flunSSA KAuTeen

ANALYYSI 1/2015 13

Teksti: Janne KoskinenKuvat: Kuvat: Niklas Vainio ja ArcDia International Oy

ApuA flunSSA KAuTeensa on mahdollista hoitaa virus-spesifisillä lääk-keillä, mutta ne vaativat nopean taudinaiheutta-ja-spesifisen diagnoosin. Edelleen suuri osa hen-gitystieinfektiopotilaista ei saa tarkkaa diagnoo-sia vaan empiirisen antibioottikuurin.

mariPOC®-testit tunnistavat jo 12 eri hengi-tystietaudinaiheuttajaa ja 10 näistä on hyväksyt-ty kliiniseen käyttöön kahden ollessa vielä tutki-musvaiheessa. Suurin osa positiivisista potilais-ta saa diagnoosituloksen alle puolessa tunnissa ja matalat positiivisetkin saadaa kiinni 2 tunnis-sa ilman näytteen lähetystä keskuslaboratorioon. Tehokas hengitystieinfektiotestaus avustaa tervey-denhuoltoa vähentämään turhia antibioottikuure-ja ja toisaalta mahdollistamaan virus-spesifisten lääkkeiden tarkemman käytön. Nopea diagnos-tiikka parantaa potilaiden hoitoa ja nopeuttaa paranemista mahdollistamalla entistä tarkemmat ja nopeammat taudinaiheuttaja-spesifiset diag-noosit. Koska mariPOC® on aivan uudenlainen tuote, joka vastaa kliiniseen tarpeeseen, se mah-dollistaa terveydenhuollossa uudenlaiset toimin-tamallit ja uudentasoisen pikatestauksen.

Suomalaisen kehityksen ja työn tulos

mariPOC® on täysin suomalaisen kehitystyön tu-los ja valmistus tapahtuu ArcDia International Oy:n tehtaassa Turussa. Yritys työllistää yli 25 henkeä laboranteista tohtoreihin. Testijärjestel-män suunnittelun lähtökohtina ovat olleet hyvin konkreettisesti asiakkaiden ja tuotteen käyttäjien tarpeet. Tuote onkin saanut huomattavaa kiitos-ta käyttäjäystävällisyydestään. Tuotteen kehityk-

sen aikana tehtiin läheistä yhteistyötä esimerkiksi TYKSin lastenpoliklinikan kanssa, ja voidaankin sanoa, että hoitajat suunnittelivat mariPOC®in helppokäyttöisyyden.

mariPOC®-tuoteperheessä yhdistyvät korkea-tasoinen suomalainen soveltava tutkimus, labo-ratoriodiagnostiikan- ja laser-teknologian kehi-tys, infektiotautidiagnostiikan tutkimus ja kehitys, sekä kliininen tutkimus ja visio terveydenhuollon tarpeista. Tuotteen hyödyntämä käänteenteke-vä koeputkimittateknologia on kehitetty alunpe-rin Turun yliopiston Biofysiikan laboratoriossa ja julkaistu Nature Biotechnologyssä. Turun yliopis-ton Virusopin laitoksella ja TYKSin lastenlääkä-reillä oli keskeinen rooli tuotekonseptia kehitettä-essa akataamisessa hankkeissa ennen tuotteistus-ta. Tuote on hyvä esimerkki siitä mihin monialai-sella ja monitahoisella tutkimus- ja kehitystoimin-nalla on Suomessa mahdollista päästä kansalli-sella osaamisella.

mariPOC® testijärjestelmän hyödyntämä tek-nologia perustuu taudinaiheuttajien antigeenien osoittamiseen vasta-aineilla käyttäen ns. kaksois-fotoniviritteistä fluoresenssia. Sitoutumisreaktiot ta-pahtuvat pienten polystyreeni mikropartikkeleiden pinnalla ja reagenssien sitoutumisen aste eli tau-dinaiheuttajan pitoisuus näytteessä saadaan mit-taamalla mikropartikkeleiden fluoresenssin kirkka-us automatisoidulla mikrofluorometrilla. Reagens-sit säilytetään käyttövalmiina kuivattuina reaktio-kuopissa. Tekniikalle erityistä on se, että testin suorittamisessa ei missään vaiheessa tarvita pe-suja reagoimattomien reagenssien ja näytefrak-tion poistamiseen kuten esimerkiksi ELISAssa. Tä-män ansiosta testien tekeminen ja automatisoin- >>

14 ANALYYSI 1/2015

ti on suoraviivaista. Käyttäjän tarvitsee ainoas-taan ottaa potilaan limakalvolta nukkatikulla, ir-rottaa näyte puskuriin vorteksoimalla näyteputkea ja syöttää viivakooditettu näyteputki analysaatto-riin. Tämän jälkeen kaikki muu on automatisoitu.

maripOC® maailmalla

Hengitystieinfektiot ovat olleet aina vastuussa huomattavasta tautitaakasta. Kuitenkin viime vuosina yleinen tietoisuus ja sekä potilaiden et-tä hoitohenkilökunnan vaatimukset paremmasta diagnostiikasta ovat kasvaneet mm. sikainfluens-san ja antibioottiresistenttiysongelmien takia. ArcDian tuotteet vastaavat laajasti tunnistettuun kliiniseen tarpeeseen. Tätä vahvistaa se, että kes-kuslaboratorioiden käyttöön on esitelty lukuisten monikansallisten pörssiyhtiöiden toimesta geeni-monistuspohjaisia testejä. Ne eivät kuitenkaan vastaa nopeusvaatimukseen. Hengitystieinfekti-oiden luonteen vuoksi nopea testitulos on kriittis-tä merkittävän kliinisen hyödyn saamiseksi diag-nostiikasta. Suomalaisen mariPOC®in hyödyntä-mä teknologia on ainoa, joka tällä hetkellä mah-dollistaa laboratoriotarkkuuden monitaudinaihe-uttajatestien suorittamisen hoitopaikassa.

ArcDian testit on suunniteltu niin, että ne tun-nistavat hyvin myös aivan uusia taudinaiheutta-

jakantoja. Esimerkiksi on esitetty, että jotkut pi-katestit eivät tunnistaneet hyvin sikainfluenssa vi-rusta. mariPOC® tunnistaa sikainfluenssan lisäk-si myös vasta potentiaalisesti pandemisina pi-detyt influenssavirukset, kuten lintuinfluenssan. mariPOC®-tuotteiden jakeluverkosto kattaa noin 20 maata Euroopassa ja Lähi-Idässä. Lisäksi myyntilupaan vaadittavat tutkimukset, jotka voi-vat viedä vuosia, ovat käynnissä mm. Kiinassa.

Yhteistyön avulla tuloksiin

ArcDia on mukana useissa suomalaisissa ja kan-sainvälisissä tutkimuskonsortioissa, joita tukevat rahoituksellaan mm. Euroopan komissio ja Te-kes. Partnereina on sekä muita yrityksiä että yli-opistoja ja tutkimuslaitoksia.

Myös koulutusyhteistyöllä on ollut merkittä-vä vaikutus. Oppilaitoksille on tarjottu opinnäy-tetyöpaikkoja. Lisäksi vastavalmistuneille on ha-luttu tarjota työpaikkoja hiljaisen rekrytoinnin avulla. Teknologian kehityksen, soveltuvuustutki-musten ja tuotekehityksen piiristä on tehty kolme väitöskirjaa, lukuisia vertaisarvioituja julkaisuja ja patentteja sekä useita maisteri- ja insinöörita-son opinnäytetöitä. Viime aikoina on aktivoiduttu myös bioanalyytikkojen ja laboranttien rekrytoin-nissa ja koulutusyhteistyössä. n

Biotekniikan kehitysinsinööri Heli Aatola ja laborantti Carmen Karlsson tarkastelevat yhdessä

mittaustuloksia ArcDian uudessa tuotekehityslaboratoriossa.

LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2015

• Mikroskopia • Ympäristöanalytiikka •

18.5.–19.5.2015 • Kylpylähotelli Rauhalahti • Kuopio

luentopäivien näytteilleasettajat

• Merck Life Science (ent Millipore oy)• Hyxo• Laborexin oy• Waters • G:W.Berg

• Berner• Fisher Scientific• Mediq Suomi Oy• Immuno Diagnostics Oy /Leica-mikroskoopit• Reagena

8:00 Aamiainen

9:00 Mikroskoopin ergonomiset ratkaisut Tuotepäällikkö Hannu Saarinen, Mediq

10:00 Näyttelyn avaus ja näyttelyyn tutustuminen

11:00 Tutustuminen mikrobimaailmaan mikroskooppia apuna käyttäen: Bakteerit, sienet ja homeet Lehtori Jarmo Niemi, Turun yliopisto

12:00 Tutustuminen mikrobimaailmaan mikroskooppia apuna käyttäen: Mikrobin rakenne ja lisääntyminen Lehtori Jarmo Niemi, Turun yliopisto

13:00 Lounas

14:00 Näyttelyyn tutustuminen

15:00 Nanohiukkasille altistuminen työpaikoilla (Kaikille yhteinen luento) Tutkija Mirella Miettinen, Itä-Suomen Yliopisto

Päivien päätös

16:00 Kahvi

MAANANTAI 18.5. TIISTAI 19.5.

MIkROSkOpIA

8:00 Ilmoittautuminen ja tuloaamiainen

9:45 Päivien avaus

10:00 konfokaalit ja super-resoluutio Miksi, miten ja missä niistä voi hyötyä? Tuotespesialisti Mikko Nokkonen, Oy G.W. Berg Co Ab

11:00 konfokaalit ja super-resoluutio Miksi, miten ja missä niistä voi hyötyä jatkuu. Tuotespesialisti Mikko Nokkonen, Oy G.W. Berg Co Ab

12:00 Optinen mikroskopia Kivien, malmien ja muiden kiinteiden aineiden koostumuksen ja rakenteen tutkinta mikroskoopilla. Tutkimusteknikko Sari Forss, Oulun yliopisto

13:00 Lounas

14:00 Näytepreparaattien valmistus mikroskooppista ja mineraali- analyyttistä tutkimusta varten Tutkimusteknikko Sari Forss, Oulun yliopisto

15:00 Johdanto läpäisyelektroni- mikroskopiaan ja sen sovelluksiin Tutkimusjohtaja Arto Koistinen, Itä-Suomen yliopisto

16:00 pyyhkäisyelektronimikroskopian perusteita ja käyttökohteita Tutkimusjohtaja Arto Koistinen, Itä-Suomen yliopisto

17:00 Kahvi

20:00 Illallinen + esitys: Huttusten ”Nauru pidentää ikää” – iltamat (kesto 1½h)

Ilmoittautumiset 17.4. 2015 mennessä. Ilmoittautumis-ohjeet Analyysin sivulla 18!

Koulutus hyväksytään sertifioitujen näytteenottajien ylläpitokoulutukseksi.

MAANANTAI 18.5. TIISTAI 19.5.

yMpäRISTöANALyTIIkkA

8:00 Aamiainen

9:00 ympäristöanalytiikan maa- ja vesinäytteiden esikäsittely ja kiinteäfaasiuutto Chemistry Sales Specialist Esa Lehtorinne, Waters Finland

10:00 Näyttelyn avaus ja näyttelyyn tutustuminen

11:00 Levistä polttoainetta Innovaatiokoordinaattori Pirjo Kuuppo, Neste Oil Oyj

12:00 Levistä polttoainetta aihe jatkuu Innovaatiokoordinaattori Pirjo Kuuppo, Neste Oil Oyj

13:00 Lounas

14:00 Näyttelyyn tutustuminen

15:00 Nanohiukkasille altistuminen työpaikoilla (Kaikille yhteinen luento) Tutkija Mirella Miettinen, Itä-Suomen Yliopisto

Päivien päätös

16:00 Kahvi

8:00 Ilmoittautuminen ja tuloaamiainen

9:45 Päivien avaus

10:00 Haitalliset aineet ympäristössä Yleistä johdantoa aiheeseen Toimitusjohtaja, TkT Niina Vieno Envieno 11:00 Haitalliset aineet ympäristössä LC-MS/MS -analytiikka oimitusjohtaja, TkT Niina Vieno Envieno

12:00 Haitalliset aineet ympäristössä GC/MS -analytiikka Toimitusjohtaja, TkT Niina Vieno Envieno

13:00 Lounas

14:00 Haitalliset aineet ympäristössä Näytteiden esikäsittely ja konsentrointi. SPE, SBSE ja kiinteiden näytteiden esikäsittelymenetelmät Toimitusjohtaja, TkT Niina Vieno Envieno

15:00 Vihreän kemian laboratorio Johdatus vihreään kemiaan Professori Mika Sillanpää Lappeenrannan teknillinen yliopisto

16:00 Vihreän kemian laboratorio Vihreä kemia analytiikassa Professori Mika Sillanpää Lappeenrannan teknillinen yliopisto

17:00 Kahvi

20:00 Illallinen + esitys: Huttusten ”Nauru pidentää ikää” – iltamat (kesto 1½h)

© Suomen Laboratorioalan Liitto ry

Pidätämme oikeuden muutoksiin.Suomen Laboratorioalan Liitto ry

Koulutustoimikunta

Koulutus hyväksytään sertifioitujen näytteenottajien ylläpitokoulutukseksi.

LUENTOpäIVILLE ILMOITTAUTUMINEN

www.laboratorioalanliitto.fi

Offs

et U

lone

n O

y

Pidätämme oikeuden muutoksiin. Seuraa ilmoituksia nettisivuiltamme www.laboratorioalanliitto.fi

Luentopäivät järjestetään 18.–19.5.2015 Kuopiossa, Kylpylähotelli Rauhalahdessa lisätietoja: www.rauhalahti.com

Valittavana on mikroskopian tai ympäristöanalytiikan luentokokonaisuus. Lisäksi voit myös koota luennoista oman kokonaisuuden kiinnostuksesi mukaan (tässä tapauksessa ilmoittaudu siihen luentokokonaisuuteen, josta valitset eniten luentoja).

Ilmoittautumiset 17.4.2015 mennessä sähköpostitse: marianne.lehtonen@phnet.fi

Ilmoittautumisessa täytyy ilmetä luentokokonaisuus johon ilmoittautuu, osallistumispäivät, osallistujien nimet, osallistujien sähköpostiosoite, työpaikka, laskutusosoite ja puhelinnumero, sekä onko Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n jäsen. Ilmoita myös mahdollisesta erikoisruokavaliosta ja huonekaveritoiveesta.

Suomen Laboratorioalan Liiton jäseniltä 580 2/2pv ja 305 2/1pv. Liittoon kuulumattomilta maksut ovat 745 2/2pv ja 385 2/1pv. Osallistujat huomioidaan ilmoittautumisjärjestyksessä.

Osallistumismaksuun sisältyy: • luentomateriaali muistitikulla • majoitus 2hh (yhden päivän hintaan ei sisälly majoitusta, 1hh huoneen lisämaksu 50 2/yö) • ohjelman mukaiset ateriat ja iltaohjelma • Kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö

Mikäli osanotto peruutetaan 30.4.2015 jälkeen, veloitamme toimisto- ja varauskuluina 90 2.

Siinä tapauksessa, että osallistuja jää saapumatta Luentopäiville, emme palauta osallistumismaksua.

Margit Häkli: margit.hakli@laboratorioalanliitto.fi tai puh. 050 321 4153

Merja Lehtinen: merja.lehtinen@uta.fi tai puh. 040 514 1173

OSANOTON pERUUTTAMINEN

TIEDUSTELUT

Suomen Laboratorioalan Liitto ry

OSALLISTUMISMAkSUT

Mitä tarkoittaa Vihreä kemia?

Vihreässä kemiassa sovelletaan periaatteita, joiden avulla vähennetään haitallisten aineiden käyttöä tai niiden syntyä kemiallisissa prosesseissa. Vihreä kemia käsittää mm. ympäristön huomi-oon ottavan teknologian soveltamisen, ympäristöä mahdollisimman vähän haittaavien menetelmi-en kehittämisen, uusien kemikaalien ja materiaalien suunnittelun sekä vaihtoehtoisten menetelmien käytön ympäristöön kohdistuvien vaikutusten arvioimiseksi.

Vihreän kemian tutkimusta tehdään erilaisten teollisuuskäytössä olevien haitallisten kemikaali-en korvaamiseksi ympäristöystävällisimmillä aineilla sekä vesipohjaisten prosessien kehittämiseksi.

polymeerimateriaalien valmistus ja vaihtoehtoiset energiamuodot kuuluvat vihreään kemiaan. Vesi liukoisia polymeerejä ja latekseja kehitetään korvaamaan käytettäviä liuotinpohjaisia aineita. Tutkimuksen kohteina ovat myös luonnonaineet sekä kemiallisissa prosesseissa käytettävät katalyytit. katalyyteillä pystytään usein alentamaan reaktioihin tarvittavan energian määrää.

Luonnonaineista tutkimuksen kohteena ovat mm. kasvi- ja ympäristöestrogeenit, steroidit, po-lysakkaridit, puun kemiaan liittyvät aineet, kuten ligniini ja mäntyöljy sekä ravinnon komponentit, kuten rasvat ja flavonit.

Instrumentaalianalytiikalla ja spektroskopialla on tärkeä merkitys luonnossa tavattavien yhdis-teiden tunnistamisessa ja määrittämisessä. keskeisessä asemassa ovat erilaiset luontoystävälliset uuttomenetelmät, joissa pyritään käyttämään uuttonesteenä paineistettua kuumaa vettä tai ylikriit-tistä fluidia.

keskeisenä tutkimusalueena on myös mikro- ja nanoteknologiaan perustuvien menetelmien hyö-dyntäminen uusien analyysitekniikoiden kehittämisessä, jolla saavutetaan tarvittavien reagenssi- ja liu-otinmäärien pienentyminen, mikä puolestaan vähentää mahdollisia ympäristöhaittoja.

Meneillään on myös hankkeita, joissa tietty ongelma ratkaistaan aivan uusilla analyysimenetel-millä. Esimerkkinä on ilman aerosolihiukkasten orgaanisen aineksen koostumuksen selvittäminen, jonka avulla saadaan tietoa partikkelien muodostumisprosesseista ilmakehässä. n

Mitä ovat nanohiukkaset ja kuka niille voi altistua?

Euroopan unionin komission suosituksen (kOM 2011 696) mukaan nanomateriaali on ai-ne, joka koostuu hiukkasista joista yli 50 prosentilla yksi tai useampi ulkomitoista on 1–100 nano-metriä. Myös esimerkiksi hiilinanoputket ja grafeenikalvot, joiden yksi tai useampi ulkomitta on al-le 1 nanometriä, ovat nanomateriaaleja.

Teollisesti tuotetuilla nanomateriaaleilla on verrattuna samaan aineeseen ilman nanorakennet-ta, tavoiteltavia ominaisuuksia, kuten esimerkiksi suurempi reaktiivisuus, sähkön- tai lämmönjoh-tokyky, tai mekaaninen lujuus. Teollisesti tuotettuja nanomateriaaleja ovat esimerkiksi monet epä-orgaaniset yhdisteet (esimerkiksi titaanidioksidi), metallit (esimerkiksi nanohopea) ja hiilipohjaiset aineet (esimerkiksi hiilinanoputket, grafeeni).

Itä-Suomen yliopiston väitöskirjatutkimuksessa valmistettiin erilaisia nanomateriaaleja aerosoli-menetelmillä ja osoitettiin, että nanomateriaalien ominaisuudet, muun muassa hiukkaskoko, kitei-syys ja ominaispinta-ala, muuttuvat tuotto-olosuhteiden ja lähtöaineiden ominaisuuksien muuttues-sa. Tämä voi vaikuttaa materiaalien kulkeutumisessa ja vaikuttamisessa elimistössä. Nanomateri-aalien terveysvaikutuksia tutkittaessa, onkin niiden ominaisuuksien määrittäminen onkin välttämä-töntä luotettavien tulosten saamiseksi. Tutkimustyönä tehdään myös siitä kuinka paljon ja millaisille nanohiukkasille altistutaan työpaikoilla Suomessa. n

LISÄTIETOJA LUENTOPÄIVIEN AIHEISTA

ANALYYSI 1/2015 19

20 ANALYYSI 1/2015

Yhd

isty

kset

to

imiv

at

Teksti: Tuula TummalaKuvat: Jukka Heimala

Iloinen päivä Malmgårdin kartanossa

Porvoon Laboratorioalan yhdistys ry järjesti 22.11.2014 tutustumiskäynnin Malmgårdin

kartanoon ja sen pienpanimoon oluiden mais-telun merkeissä.

15 innokasta lähti tutustumismatkalle Por-voon torilta kohti Pernajaa ja Malmgårdin kar-tanoa.

Perillä Malmgårdin markkinointia ja myyn-tiä edustava Stefan Nyman kertoi maistelui-demme lomassa kartanon historiasta (josta ot-teita alla) ja oluen valmistuksesta.

Malmgårdin kartanon pitkät perinteet ulot-tuvat aina 1600-luvulle asti. Siitä lähtien kar-tano on ollut Creutzin kreivillisen suvun omis-tuksessa (nuorin nykyisistä kreiveistä on kaksi-vuotias). Nykyinen päärakennus, Malmgårdin linna, on uusrenessanssirakennus 1880-luvulta.

Malmgårdin kartano on erikoistunut luon-non- mukaiseen viljelyyn sekä luomutuotteiden jalostamiseen. Peltopinta-alaa on lähes 500 hehtaaria. Kartanolla harjoitetaan myös mat-kailua, olut-tuotantoa ja metsätaloutta. Sähkö-energia tuotetaan oman kosken vesivoimasta.

Panimon tuotteiden valmistuksessa käyte-tään kotimaista ohramallasta, kartanon omaa viljaa ja vesivoimaa sekä oman lähteen raikas-ta vettä. Tuloksena syntyy laaja valikoima lisä-aineettomia ja suodattamattomia oluita

Lopuksi tutustuimme Kartanopuodin run-saaseen tarjontaan ja tyhjensimmekin osan hyllyistä. Myynnissä oli heidän valmistami-aan oluita, erilaisia jauhoja, sinappia erilai-silla mausteilla, mausteita, öljyjä, viinietikoita, spelttileipää ym.

Matka takaisin kohti Porvoota sujui iloisen rupattelun ja naurun merkeissä ja sen jälkeen lähdimme yhdessä vielä omakustanteiselle päi-välliselle Ravintola Seireeniin. Siellä olikin tosi ihanat ruuat, jonka jälkeen vietimme vielä jon-kin aikaa Porvoon lauantai-illassa ja sitten oli jo aika lähteä kohti kotia.

Olipa mukavaa kun pitkästä aikaa saatiin jotain toimintaa aikaiseksi ja muutama uusi jä-senkin innostui toimintaamme mukaan. Kiitok-set vielä kerran hienosta lauantaipäivästä mu-kana olleille! n

ANALYYSI 1/2015 21

>>

Liiton puheenjohtaja kysyi yhdistysten johtokuntien jäseniltä miksi he ovat toimin-nassa mukana, mitä toiminta on antanut heille sekä mitä he ajattelevat koulutuk-sista ja tulevaisuudesta. Vastauksia lähetettiin mukavasti ympäri Suomea. Huomi-olle pantavaa oli, että toiminnan tarkoitus, edut sekä haasteet koettiin hyvin sa-manlaisina eri yhdistyksissä.

Vaikutusmahdollisuuksia ja ystäviä

Suurimmalla osalla yhdistysten toimijoista ei ollut selkeää kuvaa, miksi he aikanaan lähtivät toimin-taan mukaan. Osa halusi tutustua uusiin ihmisiin ja osan sydämiin toiminta oli käynyt vatsan kautta, kun heidät oli houkuteltu kokoukseen hyvän ruuan avulla. Myös aktiivinen osallistuminen järjestettyi-hin koulutuksiin oli toiminut osalla kimmokkeena lähteä aktiivitoimintaan mukaan.

Suurin osa vastaajista on toiminnassa mukana, koska sitä kautta he pääsevät vaikuttamaan asioihin sekä pysymään ”ajan hermolla”. Toimijoille oli tärkeää, että he voivat tiedottaa laboratorioalan asi-oista mm. koulutuksista. Toiminnastamme ollaan ylpeitä ja tietynlainen ammatti-identiteetti velvoittaa kuulumaan yhdistykseen. Merkille pantava asia oli, että aktiivit kokivat toiminnan kautta itsensä tär-keäksi ja että heihin luotetaan. Lisäksi toiminta on aktivoinut ja innostanut heitä ja antanut uudenlais-ta sisältöä sekä siviili- että työelämään. Toiminnan kautta he ovatkin kokeneet paljon hienoja asioita ja päässeet mukaan työpaikkoihin tai tilaisuuksiin, joihin heillä ei olisi ollut ilman toimintaa mahdol-lisuutta päästä.

Yllättävää oli, että yksikään vastaajista ei maininnut syyksi verkostoitumista. Ehkä sitä pidetään niin itsestään selvänä, että sitä ei erikseen mainittu. Tai sitten sitä on vaikeaa erottaa yleisestä sosiaalises-ta kanssakäymisestä, koska suurin osa vastaajista kertoi kuitenkin löytäneensä toiminnan kautta uu-sia ystäviä ja tietoa muista työpaikoista.

Koulutusten tärkeys

Yhdistysten ja liiton järjestämät koulutukset koettiin erittäin tärkeäksi. Eräs vastaaja kiteyttikin asian hyvin; ilman koulutusta ammattitaitomme ruostuu ja jäämme polkemaan paikoillamme. Toinen vas-taaja lisäsi, että ilman koulutusta emme voi kehittyä työssämme, ja tätä asiaa meiltä kuitenkin vaadi-taan joka käänteessä.

Monilla suurilla työpaikoilla järjestetään paljon sisäisiä koulutuksia. Usein ne ovat kuitenkin jonkun tietyn asian täsmäkoulutuksia, ja koskevat juuri kyseisiä työtehtäviä. Vastaajien mielestä olisi kuiten-kin tärkeää saada myös monipuolista koulutusta. Vaikka koulutus ei sivuaisikaan täysin omia työteh-täviä, niistä saisi näkemystä ja kokemusta eri laboratorioista ja työtehtävistä. Erityisesti pienissä labo-ratorioissa monipuolisen koulutuksen tärkeys korostuu, koska jokaiselle työtehtävälle ei löydy omaa tekijää vaan henkilökunnalta vaaditaan laajaa moniosaamista.

Vastaukset koostanut Jaana Vainio

teemana

K O U L U T U S

JÄSENYYDESTÄ – Mitä toiminta antaa sinulle?

22 ANALYYSI 1/2015

Koulutuksien suurimmaksi ongelmaksi koettiin se, että niihin ei päästä osallistumaan. Työnantajat tu-lisikin saada ymmärtämään koulutuksien tuomat hyödyt. Perustelujen löytäminen on kuitenkin vaike-aa. Lisäksi osa epäili, että tämän alan ihmiset ovat liian kilttejä ja vaatimattomia, eivätkä pidä ään-tä itsestään ja osaamisestaan. Myös heikko arvostus laboratorion henkilöstöä kohtaan koettiin on-gelmaksi. Yksi vastaajista mainitsikin, että laboratorio koetaan edelleen tuottamattoman menoeränä, jonka tarpeellisuutta ei ymmärretä. Hän jatkoikin, että tuotanto tuskin pyörisi ilman laaduntarkkailua ja tuotekehitystä.

Kurssit ja koulutukset koettiin myös yhdistystoimintaa ylläpitävänä asiana. Samalla, kun yhdistykset ja liitto pysyvät näkyvissä, ammattilaiset voivat pitää omaa ammattitaitoaan yllä. Lisäksi osallistujat saa-vat koulutuksista uusia tuttavuuksia ja osa voi lähteä sitä kautta mukaan toimintaan.

Laboratorioalan koulutus tänään

Laboratorioalan koulutus on muuttunut suuresti viimeisen 20 vuoden aikana. Tämä koettiin toimintaa vaikeuttavaksi asiaksi. Osa epäili, että työnantajatkaan eivät varmaan aina tiedä millaisen perus-koulutuksen palkkaamansa ”laborantti” on saanut. Toisaalta yksi vastaajista mainitsi, että tätä työtä ei opita koulussa, vaan tekemällä, ottamalla selvää ja hankkimalla lisäkoulutusta. Lisäksi alan koulu-tus on myös loppunut monelta paikkakunnalta. Monen mielestä koulutus muutokset ovatkin vaikeutta-neet ammattitaitoisen työvoiman saamista. Toisaalta tähän on vaikuttanut myös huono työllisyys tilan-ne, koska opiskelijat eivät saa esimerkiksi harjoittelupaikkoja eikä työtä, jossa voisi tutustua alaan.

Suurin osa toivoi, että koko Suomen työ- ja koulutustilanne paranisi, jotta voisimme ylläpitää ammatti-taitoamme paremmin, ja että ihmiset pääsisivät kouluttautumaan lisää. He uskoivat, että meidän alan tekijöitä valmistuu jatkossakin, koska osaavaa työvoimaa tarvitaan edelleen. Lisäksi alaa tulisi tehdä tutummaksi ja kiinnostavammaksi alalle opiskelemaan aikoville. Tässä tarvitaan yhdistysten ja oppi-laitosten yhteistyötä.

Yhdistystoiminnan haasteet

Suurimmaksi yhdistystoiminnan haasteeksi tällä hetkellä koettiin ympäri Suomea vallitseva huono työl-lisyystilanne. Toimijoiden huolena oli, että mistä saadaan ihmisiä mukaan yhdistystoimintaan, kun työpaikat vähenevät ja ihmiset väsyvät.

Lisäksi monien muiden aktiviteettien koettiin kilpailevan yhdistystoiminnan kanssa. Nykypäivänä ih-misillä on niin paljon kaikkea, joten heillä ei enää riitä aikaa yhdistystoiminnalle. Vaikka järjestäisit hauskojakin tilaisuuksia, niin osanotto voi olla todella huono.

Lisäksi mainittiin, että tänä päivänä yhdistystoimintaa ei koeta enää niin tärkeäksi kuin muutamia vuo-sia sitten. Yhdistystoiminta ei ole "muotia". Lisäksi nuoret eivät ole niin kiinnostuneita vaikuttamisesta tai omien etujen ajamisesta.

>>

23ANALYYSI 1/2015

Toiminnan kehittäminen?

Lopuksi puheenjohtaja kysyi aktiiveilta, miten heidän mielestään liiton ja yhdistysten toimintaa tulisi kehittää tulevaisuudessa.

Kehittämiskohteiksi mainittiin jäsenhankinta ja markkinointi. Meidän tulisi yhdessä miettiä millä kei-noilla ihmiset saadaan kiinnostumaan, lähtemään mukaan toimintaan ja vielä aktiivisiksi. Jäsenhan-kintaa varten meidän tulisi miettiä mitä me oikeasti teemme yhdistyksissä ja liitossa sekä mitä varten olemme olemassa.

Vastaajien mielestä markkinoinnissa pitäisi myös panostaa sähköisiin kanaviin ja nuoriin tekijöihin, sillä nykyaikana kaikki on netissä. Liiton ja yhdistysten tulisikin olla vielä näkyvämmin esillä.

Aktiivitoimijoiden koulutusta ja kannustusta toivottiin myös. Vastaajien mielestä liitto voisi kutsua yh-distysten johtokunnat kerran vuodessa koolle ja valaa uskoa yhdistyksiin. n

Millaisia ajatuksia vastaukset herättivät sinussa? Entä miksi sinä olet jäsen? Mitä sinä saat toiminnalta ja mitä toivoisit lisää?

Voit käydä vastaamassa liiton internetsivuilla www.laboratorioalanliitto.fi/kysely

Kaikkien vastanneiden kesken arvomme Miele Oyn lahjoittaman matkaensiapupakkauksen.

Sudokun 4/2014 ratkaisu

24 ANALYYSI 1/2015

GMF-proteiini säätelee solujen liikkuvuudel-le välttämättömien ulokkeiden elinikää ja

kokoa.Solut ja soluryhmät liikkuvat yksilönkehityk-

sen aikana, mutta liikkumiskykyä tarvitaan myös esimerkiksi haavan paranemisessa ja veren val-kosolujen partioidessa elimistössä. Hallitsematon solujen liikkuminen on toisaalta keskeistä syöpä-kasvainten etäispesäkkeiden muodostumisessa.

Liikkuvat solut lähettävät ympäristöönsä ulok-keita, joiden muodostumista ohjavat aktiini-pro-teiinista koostuvat säiemäiset rakenteet. Soluliik-kumista on toistaiseksi tutkittu pääasiassa vilje-lyalustoilla, joissa solut ryömivät kaksiulotteises-sa ympäristössä. Sen sijaan liikkuessaan elimis-tön kudoksissa solut joutuvat käyttämään voimaa tunkeutuakseen ympäristöönsä ja tunnustellak-seen oikeaa reittiä.

Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutissa työskentelevä FT Minna Poukkula on selvittänyt banaanikärpästen avulla, että oikein toimivat so-lu-ulokkeet ovat välttämättömiä solujen liikkuvuu-delle kudosympäristössä.

– Ulokkeiden toimivuus edellyttää puoles-taan sitä, että verkkomaista aktiinitukirankaa pu-retaan ja rakennetaan uudelleen jatkuvasti. Ak-tiinirakenteiden purkamista nopeuttaa GMF-pro-teiini, ja nimenomaan se säätelee solu-ulokkei-den elinikää ja kokoa. Kun kärpäsistä poistettiin GMF, hidastunut solu-ulokkeiden dynamiikka ai-heutti ongelmia solujen liikkumisessa kudosym-päristössä, Minna Poukkula Pekka Lappalaisen tutkimusryhmästä toteaa. n

Tutkimus julkaistiin Current Biology -lehdessä.Tutkimuksen rahoittajana on Suomen Akatemia.

Teksti ja kuvat: Helsingin yliopisto

Uusi solujen liikkumiseen vaikuttava mekanismi löytynyt

Banaanikärpäsen rajasolut ovat 6-8 solun ryhmä, joka liikkuu munakotelossa sukusolujen kehityksen aikana. Munakotelo näkyy punaisena, ja rajasolut ja niiden aktiini-tukiranka vihreänä. Rajasolujen runsaasti aktiinia sisältävät solu-ulokkeet näkyvät selvästi. Ulokkeiden avulla rajasolut tarttuvat ympäristöönsä ja vetävät itseään eteenpäin.

25ANALYYSI 1/2015

Teksti: Eeva-Leena Tuominen, Koulutuspäällikkö, Laboratoriotekniikan koulutus, Tampereen ammattikorkeakoulu

Kuva: Ville Salminen

Laboratorioalan koulutus uudistui Tampereen ammattikorkeakoulussa (TAMK) syksyllä 2014.

Koulutus päätettiin muuttaa insinöörikoulutukseksi. TAMKista valmistuu laboratorioanalyytikkoja vielä seuraavat kaksi vuotta, mutta pian tämän jälkeen ensimmäiset laboratoriotekniikan insinöörit saavat tutkintonsa valmiiksi. Insinöörikoulutuksen kesto on 4 vuotta ja opintojen laajuus 240 op.

Laboratoriotekniikan koulutus yhdistää analytiikka- ja insinööriosaamisenUusi insinöörikoulutus rakentuu vahvan analytiik-kaosaamisen pohjalle. Insinöörikoulutus mahdol-listaa syvempien matemaattis-luonnontieteellisten taitojen sekä esimieskoulutuksen ansiosta laaja-alaisemmat työtehtävät kuin aikaisemmin. Käy-tännön laboratoriotyöskentelyn osuus säilyy kou-lutuksessa suurena. Kursseilla opiskelijat tutus-tuvat analytiikan eri osa-alueisiin perusteista ai-na moderniin laite- ja bioteknologiseen analytiik-kaan asti. Tavoitteena on, että laboratorioteknii-kan insinöörillä on samat työskentelyvalmiudet laboratorioissa kuin aikaisemman analyytikko-koulutuksen käyneellä henkilöllä. Tämän lisäksi nykyiseen koulutukseen lisätyt laajemmat laatuo-pinnot sekä menetelmä- ja tuotekehityksen opin-not luovat paremmat valmiudet tuotekehitykseen ja suunnitteluun liittyviin tehtäviin.

Aidosti työelämälähtöistä koulutustaLaboratoriotekniikan insinöörikoulutusta suun-

nitellaan ja toteutetaan yhteistyössä työelämän kanssa. Opiskelijat osallistuvat monialaisiin työ-elämäprojekteihin, jossa he saavat projektinhal-

linta- ja tiimityöskentelytaitoja, joita työelämä edellyttää enenevässä määrin. Projektien aiheet voivat liittyä esimerkiksi kehittämiseen, testaami-seen tai vaikkapa markkinatutkimuksen tekemi-seen. Lisäksi opiskelijat suorittavat harjoittelun ja opinnäytetyön aidossa toimintaympäristössä, esi-merkiksi teollisuudessa, yritysmaailmassa tai tut-kimusryhmissä.

Laboratoriotekniikan opiskelijaksi TAMKiin

Uusi laboratoriotekniikan insinöörikoulutus TAM-Kissa on löydetty hyvin ja koulutus on herättä-nyt paljon kiinnostusta. Syksyllä 2014 opinnot aloitti 36 opiskelijaa. Osa opiskelijoista on ha-keutunut opintoihin suoraan lukion jälkeen, mut-ta yhä useammalla opiskelijalla on jo aikaisem-pi tutkinto tai aiempia korkeakouluopintoja taka-naan. Usein perusteluna laboratorioalan koulu-tukseen hakeutumiselle on halu päästä käytän-nönläheiseen työhön. Insinöörikoulutus mahdol-listaa myös hyvät jatkokoulutusmahdollisuudet niitä haluaville.

Laboratoriotekniikan koulutukseen haetaan Tekniikan ja liikenteen alan yhteisellä pääsyko-keella. Hakukohde on Energia- ja ympäristötek-niikka, laboratoriotekniikka. Muuntokoulutus la-boratorioanalyytikoille, jotka haluavat täydentää koulutuksensa insinöörikoulutukseksi, on suunnit-teilla. Koulutus voidaan aloittaa, kunhan ensim-mäiset laboratoriotekniikan insinöörit ovat val-mistuneet. Tutustu lisää Tampereen ammattikor-keakoulun Laboratoriotekniikan koulutukseen ja sen opetustarjontaan verkossa: www.tamk.fi n

teemana

K O U L U T U S

Laboratorioalan koulutus uudistuu Tampereen ammattikorkeakoulussa

Kuvassa laboratorio analyytikko Laura Sälke/Tamk.

26 ANALYYSI 1/2015

Tapahtuma Järjestäjä, ilmoittautumiset

Keväällä Kolmen kerran lajikokeilu SilverPlus- Lisätiedot katja.ikaheimonen@dupont.com2015 kuntosalilla. Huom. tarkoitettu vain tai puh. 041 549 4026 40+ vuotiaille Varsinais-Suomen Laboratorioalan Yhdistys ry 26.3. Tutustuminen Solenis Finlandin tehtaille Ilmoittaudu sihteerilleklo 17.00 (Kolmihaarankatu 7, Kalkku) hanna-liisa.suominen@pp.inet.fi viimeistään 19.3. Pirkanmaan Laboratorioalan Yhdistys ry

5.–7.5. Taitajakisat Turussa Suomen Laboratorioalan Liitto ry

18.–19.5. Luentopäivät Kuopiossa Suomen Laboratorioalan Liitto ry

23.6. Maskun kesäteatterin Ilmoittautumiset ja lisätiedot 18.6. mennessäklo 19.00 draamakomedia jaana.vainio@gmail.com tai puh. 044 284 9199 MAMBOKÄNGI Varsinais-Suomen Laboratorioalan Yhdistys ry

28.9.2015 Jätevesianalytiikan koulutus Lisätiedot Jaana Nousiaiselta, Tampereella jaana.nousiainen@laboratorioalanliitto.fi Ks. lisää sivu 28. tai puh. 040 523 8816. Suomen Laboratorioalan Liitto ry

MINNE SEURAAVAKSI?

Olethan ottanut huomioon, että jäädessäsi eläkkeelle on monessa yhdistyksessä jäsenmaksusi pienempi.

Tarkemmat tiedot eläkeläisten jäsenmaksun suuruudesta löydät oman yhdistyksesi sivuilta osoitteessa www.laboratorioalanliitto.fi/jasenyhdistykset

Voit ilmoittaa eläköitymisestäsi omalle jäsensihteerillesi tai liiton jäsensihteerille jasenasiat@laboratorioalanliitto.fi

Huomio eläkeläiset!

ANALYYSI 1/2015 27

Laboratorioalan ammattilaisen TOP 10 luonteenpiirteet1. Tarkka

2. Huolellinen

3. Joustava

4. Yhteistyökykyinen

5. Innostunut

6. Sosiaalinen

7. Oma-aloitteinen

8. Kärsivällinen

9. Tiedonhaluinen

10. Organisointikykyinen

Kiitos paljon kaikille, jotka vastasitte kyselyyn Millainen on hyvä laboratorioalan ammattilainen. Vastauksenne välitetään tiedoksi kouluihin. Tarkemman koosteen vastauksista voit käydä lukemassa nettisivuiltamme. Muistitikun arvonnassa voitti Marja Pitkänen Tampereelta.

Kyselimme viime numerossa, millaista osaamista työelämässä tarvitaan?Entä millaisista luonteenpiirteistä on hyötyä laboratorioissa? Tässä siis...

Joulukalenterin kilpailun voittajat:

Luukku 3 Päivi Luoto (laboratorioaiheinen t-paita)Luukku 7 Sanna Väre (fleece pipo ja sormikas -setti)Luukku 11 Helena Pyykönen (t-paita)Luukku 15 Kirsi-Marja Bergfors (laboratorioaiheinen t-paita)Luukku 16 Päivi Savolainen (fleece pipo ja sormikas -setti)

Kaikkien vastanneiden kesken arvotun pääpalkintonnon 50 2 arvoisen Presentcard-lahjakortin voitti Tea Tuomela. Oikeat vastaukset löydät nettisivuiltamme. Paljon onnea joulukalenterin voittajille ja kiitos kaikille kilpailuun osallistuneille!

28 ANALYYSI 1/2015

Sud

oku

Edellisen sudokun ratkaisu löytyy sivulta 23!

Ruudukon jokainen vaaka-ja pystysuora rivi sekä 3x3 ruudun laatikko on täytettävä numeroilla 1–9 niin, että jokainen numero esiintyy rivissä tai laatikossa vain kerran.

Ratkaisu seuraavassa Analyysi-lehdessä.

Sudoku

JÄTEVESIANALYTIIKAN KOULUTUS

28.9.2015 TAMPEREELLA

Jätevesianalytiikan koulutuspäivä antaa sinulle mahdollisuuden tutustua jäteveden tavallisimpiin analyyseihin, menetelmiin sekä tulosten tulkintaan ja niiden merkitykseen jätevesiprosessin toiminnassa.

Lisätietoja Jaana Nousiaiselta, jaana.nousiainen@laboratorioalanliitto.fi

tai puh. 040 523 8816

Päivän ohjelma nähtävissä pian myös nettisivuillamme www.laboratorioalanliitto.fi

29ANALYYSI 1/2015

Varaa majoitus ajoissa!

Koe Lapin lumo!

Hinnat vain Slal-jäsenille!

Liiton kautta voi vuokrata lomahuoneistoa, joka sijaitsee Saariselällä, Kaunispään rinteellä 0,8 km Saariselän keskustasta. Huoneistossa on takkatupa, keittiö, makuu-huone, parvi (jossa kaksi sänkyä) ja sauna. Hyvin varus-tellussa huoneistossa on astiasto, mikroaaltouuni, astian-pesukone, cd-soitin, televisio, pyykinpesukone ja kuivaus-kaappi. Osake soveltuu parhaiten 2–4 henkilölle.

Liiton kautta vuokrattavan lomahuoneiston jäsenetuun oikeuttavat säännöt:- jäsenetu korvaus 50 a maksetaan vain kerran/jäsen- jäsenetu vaatii vähintään vuoden jäsenyyttä- jäsenetuhinnat on tarkoitettu vain jäsenetuun oikeutetuille- viikot annetaan varausjärjestyksessä

Muutamia ohjeita lapinlomalle lähtijälle:- vuokraaja suorittaa loppusiivouksen (korvausvastuulla)- lemmikkejä ei allergioiden vuoksi saa viedä huoneistoon- solmion käyttö on ehdottomasti kielletty!- huoneistossa olevat CD-levyt on tarkoitettu kaikkien käyttöön, ei mukaan vietäväksi- varastossa olevat puut ovat omistajan (ei yleisessä käytössä)

- mikäli huoneistossa särkyy jotakin lomasi aikana, ilmoita siitä aina yhteyshenkilölle tai Matti Mäkiselle

Tiedustelut ja varaukset: Matti J. Mäkinen, puh. 0500 735 155, matti.makinen@laboratorioalanliitto.fi

VIIKKOHINNAT LA-LA (vain Slal-jäsenille) Sesonkiviikot .................................550 c/vko - kevät: vkot 7–17 - ruska: vkot 35–39 - kaamos: vkot 47, 51, 1 Kesäviikot (26–31) .......................300 c/vko Muut (2–6, 18–25, 32–34, 40–46, 48–50) ............................350 c/vko

Viikkohintoihin eivät sisälly liinavaatteet. Takkapuita voit käyttää kopallisen/vko. Puita voi ostaa tarvittaessa lisää Maunolta (numero mökillä).

30 ANALYYSI 1/2015

Xxx

xxxx

xxxx

xxxx

YHDISTYKSETTo

imih

enki

löt

ja y

hdis

tyks

et

HELSINGINLABORATORIOALANYHDISTYS – HeLab ryPuheenjohtaja: Maria LiikanenRyytimaakuja 3 B25, 00320 Helsinki puh. 050 366 4627maria.liikanen@thermofisher.comJäsensihteeri: Eija KoskelaPäijänteentie 43 A 2, 00510 Helsinkieija.koskela@poliisi.fipuh. 040 576 7076

ITÄ-SUOMENLABORATORIOALANYHDISTYS ISLab ryPuheenjohtaja: Reetta Vinnipuh. 050 327 2820reta89@hotmail.comSihteeri/jäsensihteeri: Marke OinonenKärritie 1 B 11, 80400 Ylämyllypuh. 050 557 0982 marke.oinonen@labtium.fi

KESKI-SUOMENLABORATORIOALANYHDISTYS K-S Lab RyYhdistys on liittynyt Pirkanmaan Laboratorioalan yhdistykseen.

PIRKANMAANLABORATORIOALANYHDISTYS PirLab ryPuheenjohtaja: Eveliina Kaulio Mellijärventie 7, 36110 Ruutana puh. 040 832 6421 eveliina.kaulio@gmail.comSihteeri: Hanna-Liisa SuominenJänislahdenkatu 3 B 30, 33410 Tamperepuh. koti 040 829 2141hanna-liisa.suominen@pp.inet.fi

POHJOIS-SAVONLABORATORIOALANYHDISTYS ryPuheenjohtaja ja jäsensihteeri:Irja HiekkamäkiRissalantie 34 A 4, 70910 Vuorelapuh. työ 044 720 1457,puh. koti 050 342 5634irja.hiekkamaki@laboratorioalanliitto.fiSihteeri: Auli HänninenHuhtakierto 8, 71800 Siilinjärvi auli.hanninen@yara.com

POHJOIS-SUOMENLABORATORIOALANYHDISTYS ryPuheenjohtaja: Susanna Pohjanen Suurlohjankatu 31 C 20 , 08100 Lohjasusanna.pohjanen@gmail.compuh. 040 557 6509 Sihteeri ja tiedotussihteeri: Outi Mänty Honkakaarre 20,91300 Ylikiiminkipiuh. 040 820 9721outi.manty@gmail.com Jäsensihteeri: Erkki SavoniHaapalankatu 3 A 7, 94100 Kemipuh. koti 040 504 4456erkki.savoni@pp.inet.fi

PORVOONLABORATORIOALANYHDISTYS ryPuheenjohtaja: Tuula TummalaPohjoispellontie 1 C 12, 06450 Porvoopuh. koti 040 545 3844,puh. työ 050 458 2361tuula.tummala@nesteoil.comSihteeri, jäsensihteeri: Merja Heimala Vilikkaankuja 12, 07700 Koskenkylän Sahapuh. koti 040 501 6540merja.heimala@nesteoil.com

PÄIJÄT-HÄMEENLABORATORIOALANYHDISTYS PäijätLab ryPuheenjohtaja: Marianne Lehtonen Kolkankatu 20 A 5, 15140 Lahti puh. 040 718 1274marianne.lehtonen@phnet.fiJäsensihteeri: Anu LiukkonenMetsäpellontie 26 F 69, 15200 Lahtipuh. 040 500 4618anu.liukkonen@fazer.com

SATAKUNNANLABORATORIOALANYHDISTYS SatLab ryPuheenjohtaja: Karoliina RitolaKivitaskuntie 49, 28220 Poripuh. 050 545 3209karoliina.ritola@outotec.comSihteeri: Eeva WahrmanKäpylänkatu 5 B, 28120 Porieeva.wahrman@gmail.comJäsensihteeri: Helena KytöluhtaKaaripiha 7 as 1, 28600 Poripuh. työ 020 529 3140,gsm 044 071 9131helena.kytoluhta@outotec.com

VARSINAIS-SUOMENLABORATORIOALANYHDISTYS ryPuheenjohtaja: Jaana VainioLepomäentie 4, 21380 Aurapuh. 044 284 9199jaana.vainio@gmail.comSihteeri: Ann Sofie WierdaVanha Paraistentie 5, 21620 Kuusistopuh. 050 338 7410ann.wierda@utu.fiJäsensihteeri: Toini TurtiainenRätiälänkatu 11 C 34, 20810 Turkupuh. 040 542 5395turtiainen.toini@gmail.com

31

Xxxxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxx

Toim

ihenkilöt ja

yhdistykset

Puheenjohtaja: Jaana NousiainenMiilukatu 5 D 17,94720 Kemipuh. 040 523 8816jaana.nousiainen@laboratorioalanliitto.fi,jaana.nousiainen@keminvesi.fi

Varapuheenjohtaja, koulutusvastaava:Margit HäkliKoivikkotie 14,28540 Poripuh. 050 321 4153margit.hakli@laboratorioalanliitto.fimargit.hakli@dnainternet.net

Sihteeri: Maria LiikanenRyytimaakuja 3 B25, 00320 Helsinkipuh. 050 366 4627maria.liikanen@thermofisher.com

II Sihteeri: Susanna PohjanenSuurlohjankatu 31 C 20, 08100 Lohjapuh. 040 557 6509susanna.pohjanen@gmail.com

Tiedottaja: Eveliina KaulioMellijärventie 7,36110 Ruutanapuh. 040 832 6421eveliina.kaulio@gmail.com

Taloudenhoitaja: Tuula NieminenMahlamäentie 14 B 9,01900 Nurmijärvi,puh. koti 040 715 0457tuula.nieminen@laboratorioalanliitto.fi

Jäsensihteeri: Eeva WahrmanKäpylänkatu 5 B, 28120 Poripuh. 050 412 6957eeva.wahrman@gmail.com

Jäsenmaksut: Riitta PesonenHiekkalantie 17,80170 Joensuu,puh. koti 050 400 9516riitta.pesonen@laboratorioalanliitto.fi

Luentopäivät: Merja LehtinenIkurintie 67,33340 Tamperepuh. koti 040 514 1173merja.i.lehtinen@uta.fi

Sormukset ja ammattimerkit:Marianne LehtonenKolkankatu 20 A 5,15140 Lahtipuh. koti 040 718 1274marianne.lehtonen@phnet.fi

Liittovaltuuston puheenjohtaja:Anu LiukkonenKilpiäistentie 7 B B4, 15240 Lahtipuh. 040 500 4618anu.liukkonen@fazer.com

SUOMEN LABORATORIOALAN LIITTO RY:N TOIMIHENKILÖT

ANALYYSIN JA SUOMEN LABORATORIOALAN LIITON

Muistathan meitä, kun muutat, vaihdat nimeä tai työpaikkaa!

Ilmoita muuttuneista tiedoista sähköpostilla jasenasiat@laboratorioalanliitto.fi tai suoraan oman alueesi jäsensihteerille.

Valitettavasti emme saa Väestörekisterikeskuksesta jäsentemme muuttuneita osoitetietoja. Analyysilehti ei vastaa lehdistä, jotka

jäävät toimittamatta virheellisten osoitetietojen takia.

PALVELUKORTTI

ANALYYSI 1/2015

Holkkitie 14, 00880 Helsinki (09) 780 633 • laborexin@laborexin.fi

Löydät verkkokauppamme osoitteesta: www.laborexin.fi

Laboratoriolasinpuhallusta vuodesta 1952.Laboratoriotuotteiden ja -laitteiden maahantuontia vuodesta 1980.Laboratoriolasinpuhallusta vuodesta 1952.

Laboratoriotuotteiden ja -laitteiden maahantuontia vuodesta 1980.

Löydät verkkokauppamme osoitteesta:www.laborexin.fi

Holkkitie 14, 00880 HelsinkiPuh. (09) 780 633 • laborexin@laborexin.fi