Digitaalinen Suomi 2020 - Teknologiainfo...Vaikka kunkin toimialan perinteisten osaamisalueiden erinomainen hallinta on aina välttämättömyys, sulautetusta ICT:stä on muodostunut

Digitaalinen Suomi 2020 Älykäs tie menestykseen

Hannu Hernesniemi (toim.)

Digitaalinen Suom

i 2020

Han

nu

Hern

esniem

i (toim

.)

9 7 8 9 5 2 2 3 8 06 09

Digitaalinen Suomi 2020

Digitaalinen Suomi 2020Älykäs tie menestykseen

Hannu Hernesniemi (toim.)

Tämän teoksen osittainenkin kopiointi ja saattaminen yleisön saataviin on tekijänoikeuslain (404/61,

siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman nimenomaista lupaa.

Lupia teosten osittaiseen valokopiointiin myöntää tekijöiden ja kustantajien valtuuttamana

KOPIOSTO ry. Muuhun käyttöön luvat on kysyttävä suoraan kunkin teoksen oikeudenhaltijoilta.

JULKAISIJA Teknologiateollisuus ry

Eteläranta 10

001300 Helsinki

puh. (09) 192 31

www.teknologiateollisuus.fi

eKirja ISBN 978-952-238-061-6

© Teknologiateollisuus ry

Graafinen ulkoasu: Valtteri Bade

Kannen kuva: Colin Anderson/Getty Images

http://www.teknologiateollisuus.fi

Sisällys

Esipuhe 7

Toimialamääritelmä 8

Tiivistelmä 9

Executive Summary 15

1 Johdanto 21

2 Globaalit muutosajurit 27

2.1 Väestön- ja talouskasvun maantiede muuttuu 30

2.2 Tulotason nousun yhteys ICT:n käyttöön 35

2.3 ICT-sektorin kasvupotentiaali infrastruktuuri-investoinneista 35

2.4 Tuottavuuden parantaminen ICT:n avulla 39

3 ICT-sektorin nykytilanne ja kansantaloudellinen merkitys 43

3.1 ICT-sektorin muodonmuutos 46

3.2 ICT-sektorin merkitys Suomen kansantaloudelle 51

3.3 Suomen ICT-sektorin kilpailijamaat 54

3.4 Palveluviennin kasvava trendi 56

3.5 Teleliikenteen murros 60

4 Suomen ja suomalaisten yritysten mahdollisuudet 61

4.1 ICT:n kehitys kansainvälisesti katsottuna 63

4.2 Suomen tulevaisuuden kasvualueet ja menestystekijät 73

4.3 Visio 2020 78

5 ICT-klusterin uusi tuleminen 79

5.1 Tulevaisuuden megatrendit 81

5.2 Uusia kasvun eväitä 87

5.3 Palvelut teollisuuden rinnalle 102

6 Älyllä kilpailukykyä eri toimialoille 107

6.1 E-terveys 110

6.2 Kohti e-rakentamista ja e-kiinteistönhoitoa 119

6.3 Tehokkaat älykoneet 124

6.4 Älykäs sähköverkko 129

7 Maailmantalouden skenaariot ja niiden vaikutukset 135

7.1 Vaihtoehtoiset skenaariot 138

7.2 Skenaarioiden vaikutuksia ICT-sektorin toimintaan 141

7.3 Skenaarioiden vaikutukset Suomen ICT-klusteriin 142

8 Johtopäätökset ja politiikkasuositukset 153

8.1 Keskeiset johtopäätökset 155

8.2 Ohjelma ICT-klusterin kehittämiseksi 158

Liite 1 FuturICT Finland 2020 -projektiin osallistuneita 163

Liite 2 ICT-klusterin suppea ja laaja määritelmä toimialaluokituksen mukaan 165

Lähteet 166

Erityistarkastelut

Missä arvo syntyy – siirtyykö ICT-tuotanto Kiinaan? 48

Tulevaisuuden Internet 2020 83

Matkapuhelinviestinnän ja sisältöpalvelujen kasvuennuste vuosiksi 2008–2013 88

Muiden strategisen huippuosaamisen keskittymien ICT-painotteisia ohjelmia 94

The European Institute of Innovation and Technology (EIT) 97

Nokian haasteet – ennen, nyt ja tulevaisuudessa 104

ICT ja itsenäinen suoriutuminen 116

Suomesta sähkökulkuneuvotekniikan pikkujättiläinen 131

7ESIPUHE

Esipuhe

Suurten kysymysten äärellä

Vanhan sanonnan mukaan ennustaminen on vaikeaa – erityisesti tulevaisuuden. Vaikka

ennustaminen on haasteellista, vielä enemmän virran armoilla olemme sivuuttamalla

ennakoinnin ja olemalla varautumatta erilaisiin tulevaisuuksiin.

Tämä Suomen elektroniikka- sähkö- ja tietotekniikka-alan tulevaisuutta ruotiva FuturICT

Finland 2020 -hankkeen raportti tarjoaa Suomelle vision ja askelmerkkejä kasvupolulle

menestykseen. Digitalisaatiosta kaiken voiman löytänyt Suomi on vuonna 2020 maail-

manmitassa esimerkillinen tietotekniikan hyödyntäjä, mutta myös kehittäjä ja tuottaja.

Globaalit uhat, ilmastonmuutos, energian saatavuus ja maailmantalouden rakennemuutos,

on käännetty liiketoimintamahdollisuuksiksi.

Vision toteutuminen vaatii meiltä kaikilta henkistä ryhtiä, tiukkaa keskittymistä

vahvuuksiimme, yhteiskunnalta sallivaa ja kannustavaa asenneilmastoa, kilpailukykyistä

toimintaympäristöä ja kaikilta halua uudistua.

Onneksi raporttia ei ole tarvinnut tehdä pelkästään kristallipallojen varassa, vaan

lukuisat tahot sekä Suomesta että ulkomailta ovat antaneet panoksensa parhaan mah-

dollisen viisauden kiteyttämiseksi näihin kansiin.

Työ ei olisi syntynyt ilman erittäin aktiivista ohjausryhmää ja erityisesti sen puheen-

johtajaa, Nokian strategian sisällöstä ja kehittämisestä vastaavaa johtajaa Tommi Juuselaa.

Hankkeen päätutkija ja raportin toimittanut Hannu Hernesniemi, tutkimuksen johtaja

Pekka Ylä-Anttila ja muu hankkeeseen osallistunut ETLAn väki on uurastanut tutkimuksen

parissa. Kymmenet työpajoihin osallistuneet yritysten ja tutkimuslaitosten edustajat sekä

haastatellut asiantuntijat ovat sekä leventäneet että syventäneet tarkastelukulmia niin,

että pirstaleinen maailma on saatu jäsenneltyä käsitettävään hahmoon.

Suurkiitos teille kaikille arvokkaasta panoksestanne!

Ranskalaisen kirjailijan Paul Valéryn sanoin nykypäivän ongelma on, ettei tulevai-

suuskaan ole sitä mitä ennen. Juuri kun luuli saaneensa maailman haltuun tai ainakin

ymmärtäneensä siitä jotain, se on jo karannut harppauksen eteenpäin. Ennakoimalla

toimintaympäristömme muutoksia ja arvioimalla toimintaamme skenaarioita vastaan

voimme paremmin vaikuttaa siihen, että toivotun kaltainen tulevaisuus toteutuu.

Jukka Viitasaari Juha Ylä-Jääskijohtaja johtajaTeknologiateollisuus ry Teknologiateollisuus ry

8 TOIMIALAMÄÄrITELMÄ

Toimialamääritelmä

Raportti käsittelee tietoja viestintätekniikan valmistusta sekä siihen liittyviä ja sitä

hyödyntäviä palveluita, elektroniikkateollisuutta, sähköteknistä teollisuutta sekä eri toi-

mialojen ns. sulautettuja järjestelmiä, joissa ICT-teknologioita hyödynnetään olennaisena

osana eri toimialojen tuotteita ja palveluita.

Määritelmä kattaa seuraavat toiminnot:

Tuotannollinen toiminta ja siihen liittyvät palvelut ˘

elektroniikan komponentit•

tietokoneet ja päätelaitteet•

viestintälaitteet (radio, tv, puhelin, radiopuhelin)•

instrumentit ja laitteet mittaukseen, tarkkailuun ja testaamiseen •

optiset instrumentit ja laitteet•

sähkötekniset tuotteet•

Viestintäpalvelut ˘

televiestintäpalvelut•

muut informaatiopalvelut•

Ohjelmistot ja niihin liittyvät palvelut ˘

ohjelmistot•

digitaaliset sisällöt: Internet, tietokone- ja videopelit, verkkomusiikki, videot ja •

filmit, verkkomainostaminen ja -kauppa sekä muut vastaavat palvelut

Ratkaisut ja sulautetut järjestelmät, jotka hyödyntävät em. tuotteita ja palveluita. ˘

Tarkasteluissa painottuvat Suomen kannalta tärkeät tuotteet ja palvelut. Esimerkiksi

mobiilia teleliikennettä käsitellään laajasti, mutta radio- ja televisiotoiminta jää mainin-

tojen varaan. Tämä johtuu raportin tarkoituksesta katsoa Suomen mahdollisuuksia eikä

esitellä yleisesti koko laajaa sektoria. Tilastoissa painottuvat tavarat, koska niiden tuotanto

ja kansainvälinen kauppa on hyvin tilastoitu. Palvelut eivät saa ansaitsemaansa painoa,

koska niistä ei juuri ole luotettavia tilastotietoja. Taulukoiden ja kuvioiden yhteydessä

kerrotaan, miltä osin ne kulloinkin kattavat ICT:n kentän.

9TIIVISTELMÄ

Tiivistelmä

ICT-alan valmistus ja palveluiden arvo kasvavat edelleen nopeammin kuin maailmanta-

lous keskimäärin. ICT:n soveltaminen ja sulautuminen tuotteisiin ja palveluihin näkyy

eri toimialoilla, jokapäiväisessä elämässä ja julkisella sektorilla tuottavuuden, tuotteiden

ja palveluiden parantumisena. Muutosvauhti on kova, teknologiat kehittyvät kiivaasti ja

ratkaisut monimutkaistuvat; on kyettävä oppimaan uutta, muuntautumaan ja tarttumaan

mahdollisuuksiin.

Koulutettua työvoimaa ja palveluja

Suomessa koko ICT-klusterin liikevaihto ja vienti kasvoivat maailmanlaajuiseen finanssi-

kriisiin asti. Kasvun vauhti alkoi kuitenkin hiipua jo 2000-luvun alkupuolella. Matkapuhe-

linteollisuuden alihankinta laajeni ulkomaille ja alihankintavalmistus kotimaassa väheni.

Dotcom-kuplan puhkeaminen käänsi ICT-alan työntekijämäärät laskuun. Teleoperaattorit

kärsivät tappioita ulkomailla ja kotimaan liikevaihto alkoi supistua puheluhintojen eroosion

takia. Lama viimeistään osoitti, että matkapuhelimiin liittyvä tuotanto ja tuotekehitys

eivät riitä ylläpitämään ICT-klusterin kasvua.

ICT-klusterin avainalojen henkilöstörakenteessa tapahtui merkittäviä muutoksia vuosina

2000–2010. Tutkimuksen ja tuotekehityksen sekä hallinnon, myynnin, markkinoinnin

ja logistiikan toimihenkilöiden osuudet klusterin supistuvasta henkilöstöstä kasvoivat

voimakkaasti. Samalla moni teollisuusyritys muuntui palveluyritykseksi, joka työllistää

entistä koulutetumpia työntekijöitä. Nokian henkilöstöstä Suomessa on enää vajaat 10 %

tuotannossa. Vaikka tuotanto on pääosin muualla, matkapuhelinten jalostusarvosta jää

kuitenkin merkittävä osa Suomeen.

Rakennemuutos näkyi myös ICT-klusterin ulkomaankaupassa. Koko klusterin teollinen

vienti vuonna 2009 pienentyi 9,2 miljardiin euroon eli noin 40 % edellisvuodesta. ICT-

palvelujen vienti on viime vuosina kasvanut lähes tavaraviennin suuruiseksi. Vuonna 2008

se oli noin 8 miljardia euroa. Laman leikattua osan palveluvienninkin kasvusta on syytä

olettaa vuoden 2009 luvun olevan suunnilleen sama. Rakennemuutos valmistuksesta

palveluihin on tosiasia, vaikka tulevaisuudessakin erikoistunut laite- ja komponenttival-

mistus varmasti menestyy Suomessa.

10 TIIVISTELMÄ

Suomessa osataan ICT – monilla toimialoilla

Huolimatta kasvuvauhdin hiipumisesta ICT-klusteri on Suomelle erittäin tärkeä. Klus-

terin työllisyys- ja tuotanto-osuudet ovat suuremmat kuin muissa kehittyneissä maissa.

Myös jalostusarvo työntekijää kohti on Suomessa maailman kärkeä. ICT-klusteri vastaa

yli puolesta Suomen t & k -investoinneista, mikä ilmenee myös patenttimäärissä. Kaikilta

osin emme kuitenkaan ole pysyneet kehityksen kärjessä. Erityisesti tietoja viestintätek-

niikan käyttäjinä olemme pudonneet kansainvälisten arvioijien listoilla alaspäin. Julkisten

palvelujen osalta Suomen asema ICT:n hyödyntäjänä ei liioin ole mairitteleva.

Suomen tietoja viestintäteknologian tuotanto ei rajoitu yksinomaan ICT-klusteriin. Esimer-

kiksi Suomessa valmistettavat liikkuvat työkoneet, teollisuuden prosessilaitteistot, automaa-

tiojärjestelmät, laivat sekä rakennukset sisältävät runsaasti sähkötekniikkaa, elektroniikkaa ja

ohjelmistoja. Vaikka kunkin toimialan perinteisten osaamisalueiden erinomainen hallinta on

aina välttämättömyys, sulautetusta ICT:stä on muodostunut useissa tapauksissa keskeinen kil-

pailuvaltti. Merkittävä osa tästä ICT:stä tuotetaan kyseisillä toimialoilla. Johtavat yritykset myös

soveltavat kehittyvää ja horisontaalista tietotekniikkaa kaikessa hallinnossaan ja toiminnassaan

hakien siitä jatkuvaa kilpailuetua ja synnyttäen uutta palveluliiketoimintaa. Synergiaedut ICT-

teollisuuden ja muiden toimialojen tiiviimmästä yhteistyöstä ovat ilmeiset.

Kasvun lähteet

Vanha tie on kuljettu Suomessa loppuun. Olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa tarvitaan

radikaaleja toimenpiteitä takaamaan taloudellinen kasvu. Palaaminen nopean kasvun

uralle ei ole mahdotonta, mutta vaatii määrätietoista työtä ja uusia näkökulmia. Kehitty-

vissä maissa, erityisesti Kiinassa, teknisen ja luonnontieteellisen koulutuksen saaneiden

määrä kasvaa huimaa vauhtia ja nämäkin maat pyrkivät korkean lisäarvon tuotekehityksen

maiksi. Suomessa kasvua on haettava niistä sovelluksista, jotka antavat mahdollisuuden

todelliseen globaaliin kilpailukykyyn muuttuvassa maailmantaloudessa.

Nykyisten toimialojen kilpailukyky on turvattava, mutta samalla meidän on uudistuttava

siten, että palveluliiketoiminta ja muut kasvun veturit saadaan vauhdikkaasti liikkeelle.

Edellisen laman jälkeen Nokia toimi Suomen kehityksen veturina. Nyt vastaavaa toimijaa

ei ole näköpiirissä, joten muutoksen on oltava laaja-alainen. Osa ICT:n tulevaisuuden

kasvun siivittäjistä on selkeästi nähtävissä. Suomen ICT:n kasvustrategia voi perustua

seuraaviin elementteihin:

Globaalit muutosajurit ˘

Puhtaan energian tuottaminen, energiatehokkuus, luonnon monimuotoisuuden ylläpi-

täminen ja ympäristönsuojelu ovat tulevaisuutemme tärkeimpiä ratkaistavia ongelmia,

erityisesti kun kehittyvät maat pyrkivät nostamaan elintasoaan ja kulutustaan länsimai-

11TIIVISTELMÄ

den tasolle. ICT on oleellinen tekijä energia- ja ympäristöratkaisuissa, puhutaanpa sitten

älykkäistä sähköverkoista, älykkäästä liikenteestä, rakennusten energiatehokkuuudesta,

ympäristömittauksista tai jopa puhtaan veden tuotannosta tai jätteiden käsittelystä.

Demografiset muutokset edellyttävät kehittyneitä ICT-ratkaisuja. Väestön ikääntyessä

tarvitaan tietotekniikkaa ja terveysteknologiaa itsenäisen selviytymisen ja terveyden-

hoidon tueksi. Kun tulotaso nousee, kasvavan keskiluokan tietoja viestintätekniikan

kysyntä kehittyvissä maissa kasvaa muuta kysyntää huomattavasti nopeammin. Kiihtyvä

kaupungistuminen vaatii uutta ICT-infrastruktuuria.

Kansalliset vahvuudet ˘

Suomessa on erinomaista mobiiliosaamista, jonka avulla voidaan luoda älykkäitä ympä-

ristöjä ja järjestelmiä sekä kilpailukykyä muilla vahvoilla alueillamme teollisuusauto-

maatiossa ja -järjestelmissä, rakentamisen sekä kiinteistöjen ja rakennetun ympäristön

tietojärjestelmissä ja ympäristö- ja energiateknologiassa. Järjestelmäosaaminen on olen-

naista sulautettaessa ICT:tä monimutkaisiin kokonaisratkaisuihin.

Politiikkavalinnat sekä Suomessa että muualla ˘

Sekä EU:ssa, Yhdysvalloissa että Kiinassa panostetaan ympäristö- ja energiaongelmien

ratkaisuihin. Kaikkialla myös hillitään julkisen sektorin kasvavia kustannuksia ottamalla

tietoja viestintäteknologiaa käyttöön terveydenhoidossa, koulutuksessa ja hallinnossa

sekä rakennetaan ICT-infrastuktuuria. Investoinnit esimerkiksi valokaapeliverkkoon antavat

korkean tuoton, mutta hyötyjen saamiseksi on oleellista, että ratkaisut ja sovellukset myös

siirtyvät yhteiskunnan käyttöön nopeasti ja alkavat korvata vanhoja toimintamalleja.

Tuottavuuden parantaminen ˘

Toistaiseksi ICT:n mahdollistama tuottavuusparannus on toteutunut lähinnä ICT-teolli-

suuden sisällä. Paine tuottavuuden parantamiseen vaikuttaa yksityisen sektorin inves-

tointeihin jatkossa myös muilla toimialoilla.

Investointien kohdentaminen uusille alueille ˘

Näitä voivat olla esimerkiksi kansalaisten hyvinvoinnin osalta itsenäistä selviytymistä

tukeva tietotekniikka sekä terveydenhuollon laitteet, ohjelmistot ja järjestelmät. Teolli-

suustoimialoilla vahvoja ehdokkaita ovat älykäs sähköverkko, sähköajoneuvotekniikka

sekä sähköä hyödyntävät liikkuvat työkoneet ja yhteiskunnan muissa järjestelmissä

tietoturva, tietovarantojen hyödyntäminen sekä anturiteknologiat. Lisäksi Suomella on

hyvät edellytykset rakentaa tulevaisuuden Internetiin ja mobiiliin Internetiin pohjautuvaa

liiketoimintaa, mukaan lukien pelit ja virtuaalimaailmasovellukset.

Kaikkiin edellisiin sisältyy mahdollisuus palveluliiketoimintojen kehittämiseen, mikä

tarjoaa suuren potentiaalin kannattavaan kasvuun.

12 TIIVISTELMÄ

Suosituksia päättäjille ja yrityksille

ICT tuottavuuden parantajaksi ja yhteiskunnan uudistajaksi

Julkiset toimijat

Suomen on luotava kansallinen strategia tukemaan klustereita, joiden ympärillä toimii

laaja arvoverkko. Näiden arvoverkkojen tuottamien usein systeemisten, monimutkais-

ten ratkaisujen kehitystä on tuettava esimerkiksi innovatiivisten julkisten hankintojen

tai järjestelmäpilottien avulla (esimerkiksi älykäs sähköverkko, sähköajoneuvot, laajat

ympäristöteknologiahankkeet).

Yritykset

Eri toimialojen tuottavuuden parannuksista noin 40 % on laskettu perustuvan tietoja

viestintätekniikan hyödyntämiseen. Tämän hyödyn realisoimiseksi ICT-alan yritysten

on hakeuduttava aktiivisesti ja myös kansainvälisellä tasolla yhteistyöhön muiden toi-

mialojen yritysten kanssa.

Digitalisoituminen hyödynnettävä

Julkiset toimijat

Suomen on voimakkaasti ajettava EU:n digitaalisten yhteismarkkinoiden kehittämistä ja

EU:n sisäisen lainsäädännön harmonisointia. Suomessa kehitettyjen digitaalisten palvelui-

den leviämisen haittana on ollut mm. hajanainen EU-markkina. Digitaaliset palvelut, kuten

verkko-oppimisen sovellukset, ovat merkittävä mahdollisuus suomalaisille yrityksille.

Yritykset

Yritysten tulee ottaa huomioon Internetin, verkkopalveluiden ja näihin liittyvien liiketoi-

mintamallien kehittyminen tuotteiden lisäksi myös prosesseissa (esimerkiksi pilvipalvelut

tai yhteisöllisen median hyödyntäminen myynnissä ja markkinoinnissa).

Julkinen sektori nykyaikaan

Julkiset toimijat

On harkittava kuntien itsehallinnosta luopumista julkisen hallinnon ICT-järjestelmien

kehittämisessä, jotta voidaan tehokkaasti tuottaa kansalaisille, yrityksille ja hallinnolle

avoimille rajapinnoille perustuvia sovelluksia ja palveluita. Nämä tarjoavat mahdollisuuksia

sekä suurille että pienille yrityksille luoda myös vientituotteita.

Julkisella sektorilla tuotettu data pitää yksityisyydensuoja huomioiden antaa avoimesti

käyttöön sekä julkisen sektorin oman toiminnan tehostamiseksi että liiketoimintamah-

dollisuuksien tarjoamiseksi datan jatkojalostajille.

13TIIVISTELMÄ

Yritykset

Yritysten on kyettävä tarjoamaan julkiselle sektorille keskenään yhteensopivia palveluja,

joiden käyttöliittymät ovat mahdollisimman helppokäyttöisiä ja intuitiivisia.

Tutkimus- ja innovaatiopolitiikka menestyksen tukijalaksi

Julkiset toimijat

Strategisen osaamisen keskittymien (SHOK) kehitys seuraavalle tasolle on varmistettava

nostamalla niiden julkinen rahoitus vastaamaan teollisuuden investointihalukkuutta,

parantamalla niiden toiminta- ja kansainvälistymisedellytyksiä ja mahdollistamalla

fokusoitu riskinotto.

Euroopan teknologiainstituutin EIT:n ICT-laboratorion saaminen Suomeen on hyö-

dynnettävä täysimääräisesti ja laboratorion ympärille muodostuvan ekosysteemin kehit-

tyminen on varmistettava taloudellisesti aidoilla uusilla panostuksilla.

Yritykset

Pk-yritysten kannattaa hakeutua aktiivisesti kiinteään yhteistyöhön ammattikorkeakou-

lujen ja osaamiskeskusten (OSKE) kanssa.

Yrittäjyyspolitiikasta kasvuyrittäjyyspolitiikkaan

Julkiset toimijat

Yritysten perustamiseen ja kasvattamiseen kannustavaa opetusta on edelleen lisättävä

sekä kehitettävä tapoja perustaa yrityksiä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kehi-

tystoiminnan pohjalta (esim. Protomo).

Yritykset

Kasvua tavoittelevien yritysten on kehitettävä omaa osaamistaan liiketoiminnassa ja rahoi-

tuksen hankkimisessa ja nähtävä pääomasijoittaja mahdollisuutena toteuttaa kasvu.

14 TIIVISTELMÄ

Suomen ICT-visio vuoteen 2020

Vuoteen 2020 mennessä digitaaliaikaan siirtyneen talouden e-palveluista on kehittynyt

maailmanlaajuisesti merkittävä toimiala. Siinä on mukana pari kolme merkittävää suo-

malaista yritystä ja runsaasti nopeasti kasvavia suomalaisia pk-yrityksiä. Suomi on johtava

maa mobiilissa, integroidussa tietoja viestintätekniikassa sekä sen tuotteiden, järjestelmien

ja palvelujen kehittämisessä. Erityisesti digitaalisista ja tietovarantopalveluista on syntynyt

uusi, globaali viennin kasvun moottori, johon liittyy myös laite- ja järjestelmätuotantoa.

Eri toimialojen huippuyritysten synergiaedut on hyödynnetty. Digitaalisuuden sovelta-

minen on keskeisin kansainvälinen kilpailuvalttimme vahvuusaloillamme: teollisuusauto-

maatiossa ja -järjestelmissä, älykkäissä koneissa ja konekommunikaatiossa, rakentamisen

sekä kiinteistöjen ja rakennetun infran elinkaaren kattavissa tietojärjestelmissä sekä

energia- ja ympäristöteknologiassa. Tieto- ja viestintätekniikan avulla on ratkaisevasti

parannettu tuottavuutta eri toimialoilla ja julkisissa palveluissa. Sitä on hyödynnetty myös

joidenkin alojen kokonaisvaltaisessa uudistamisessa, kuten terveys- ja koulutuspalveluissa

sekä vanhan median siirtämisessä uudelle vuosituhannelle.

Suomi tarjoaa hyvän kotipesän kansainvälisille yrityksille sekä tehokkaan kehitysym-

päristön ICT-laitteille, ohjelmistoille, palveluille ja ennen kaikkea kokonaisille järjestelmille.

Julkinen valta ja yritykset pitävät yhdessä huolen kotipesän kilpailukyvystä tutkimuksella,

koulutuksella, investoinneilla ja rahoituksella sekä innovatiivisilla kilpailuilla. ICT:stä on

tullut kansallinen ylpeydenaihe. Suomi on mallimaa, joka mainitaan aina, kun kansain-

välisesti tarvitaan esimerkkejä ICT:n tuottajina ja käyttäjinä ansioituneista.

15ExECUTIVE SUMMAry

Executive Summary

The value of the ICT sector’s manufacturing and services will increase faster than the world

economy on average. The application of ICT and integration of its products and services

will be reflected in assorted sectors, in our daily lives and in the public sector via impro-

vements in productivity, products and services. The pace of change is swift, technologies

are undergoing rigorous development and solutions are becoming more complicated: we

must be able to learn new things, adapt and seize opportunities.

Higher skilled labour and services

In Finland the ICT cluster’s turnover and exports grew until the onset of the global financial

crisis. The pace of growth began to wane, however, in the first half of the 2000s. Subcont-

racting in the mobile phone industry expanded abroad while subcontracting in Finland

subsided. The bursting of the dotcom-bubble spawned a drop in the number of ICT sector

employees. Telecoms operators suffered losses abroad and domestic sales started to decline

owing to the fall in phone-call rates. The recession ultimately showed that production and

R&D related to mobile phones is not sufficient to sustain growth in the ICT cluster.

Significant changes took place in the employee structure of the ICT cluster’s key sectors

in 2000–2010. The share of R&D as well as administrative, sales, marketing and logistics

personnel grew strongly as overall staff was downsized. At the same time many manu-

facturing companies were transformed into service companies employing staff having

higher educations than previously. Of Nokia’s personnel in Finland only some 10% are

engaged in manufacturing. Even though most of the production is carried out abroad, a

significant part of mobile phones’ value added is generated in Finland.

Structural change was also reflected in the ICT cluster’s foreign trade. The total exports

of manufactured goods of the ICT cluster fell in 2009 to 9.2 billion euros, i.e. reduction

of about 40% from the previous year. The exports of ICT services have grown in recent

years to be almost as large as the export of goods. In 2008 ICT service exports were about

8 billion euros. As the recession has dampened the growth of service exports also, there

is reason to assume that the figures for 2009 are approximately the same. The structural

change from manufacturing to services is a reality, even if manufacturing of specialized

equipment and components will certainly remain a viable enterprise in Finland in the

future as well.

16 ExECUTIVE SUMMAry

Finland has ICT expertise in many sectors

Despite the downturn in growth, the ICT cluster is very important for Finland. The cluster’s

employment and production shares are higher than in other developed countries. Finland

ranks among the top also in terms of value-added per employee. The ICT cluster accounts

for more than half of Finland’s R & D investments, which is also reflected in patent volumes.

We have not remained on the leading edge in all respects, however, as we have fallen espe-

cially in international experts’ rankings of ICT usage. As regards public services, Finland’s

position as a user of ICT is not flattering either.

Finnish ICT production is not confined exclusively to the ICT cluster. For example, mobile

machinery, industrial process equipment, automation systems, ships and buildings made

in Finland incorporate a high degree of electrical engineering, electronics and software.

Even though expertise in a sector’s traditional know-how is a necessity, embedded ICT

has in many cases become a key element of competitive advantage. A significant part of

this ICT is also produced in these industries. Leading companies also apply evolving and

horizontal information technology in all their administration and activities as they seek a

sustainable competitive advantage and generate new service business. Synergistic benefits

from close-knit cooperation between the ICT industry and other industries are obvious.

Sources of growth

Finland has come to the end of its old road. We have drifted into a situation where radical

measures are needed to guarantee economic growth. A return to the path of rapid growth

is not impossible, but it will require determination and new insights. The number of

persons who have studied engineering and science will increase exponentially in deve-

loping countries, especially China, and even these countries will strive to become high

value-added product development countries. In Finland growth must be sought from

applications that provide an opportunity for real global competitiveness in a changing

global economy.

The competitiveness of existing industries must be safeguarded, but at the same time

we must carry out reforms so that the service businesses and other engines of growth

gain momentum quickly. After the previous recession Nokia served as a driving force

behind Finland’s development. Now, no one else is poised to play a corresponding role, so

the change must be comprehensive. Some of the trends fostering the ICT sector’s future

growth are clearly visible. The Finnish ICT cluster’s growth strategy could be based on the

following elements:

17ExECUTIVE SUMMAry

Global drivers of change ˘

Clean energy production, energy efficiency, biodiversity, and environmental protection

are the keys to solving our future problems, especially as developing countries strive to

increase their standard of living and consumption to the level of western countries. ICT is

an essential element of energy and environmental solutions such as smart grids, intelligent

traffic, energy efficient buildings, environmental measurements, or even clean drinking

water production or waste disposal

Demographic changes will require sophisticated ICT solutions. As the aging of the

population progresses, there will be an increasing role for information and healthcare

technologies to support independent living and health care. When the level of income

rises, the growing demand of the middle class for ICT applications in developing countries

will grow much faster than any other demand. Increasing urbanization will require a new

ICT infrastructure.

National strengths ˘

Finland has excellent mobile know-how, which can facilitate creation of intelligent envi-

ronments and systems as well as the competitiveness in our other areas of strength in

industrial automation and systems, construction and information systems and the envi-

ronmental and energy technology integrated into buildings and urban areas. Systems

knowledge is essential as ICT is built into complex integrated solutions.

Policy choices both in Finland and abroad ˘

The EU, United States and China are investing in solutions to environmental and energy

problems. Countries all over are seeking to curb the rising costs of the public sector by

adopting information and communication technology in health-care, education and admi-

nistration and constructing ICT infrastructure. Investments e.g. in fibre optic networks

generate high returns, but in order to reap the benefits it is essential that the solutions

and applications are also adopted for use in society and begin to replace old patterns of

behaviour.

Boosting productivity ˘

So far, productivity improvements fostered by ICT have mainly been implemented within

the ICT industry. Pressures to boost productivity will affect private sector investment also

in other industries in the future.

Investments geared toward new sectors ˘

With respect to public welfare, these may include IT applications to assist people living on

their own, medical devices, software and systems. In industrial sectors strong candidates

are smart grids, electric vehicle technology, mobile machinery utilizing electricity, security

in other public systems, utilization of data reserves and sensor technology. In addition,


Finland is well placed to build a future business based on the Internet and mobile Internet,

including games and virtual world applications.

All of the above include the possibility of service business development, which offers a

high potential for lucrative growth.

Recommendations for decision-makers and companies

ICT as a productivity improver and social reformist

Public sector

Finland must establish a national strategy aimed at fostering clusters, around which

operate a large value network. The development of these value networks’ often systemic,

complex solutions must be supported via e.g. innovative public procurement, or system

pilots (e.g. smart grids, electric vehicles, large environmental projects).

Companies

It has been estimated that about 40 per cent of improvements in productivity in different

sectors stem from utilization of information and communications technology. In order

to benefit from this, ICT sector companies must actively engage in cooperation with com-

panies in other sectors also at the international level.

Digitalization should be exploited

Public sector

Finland must strongly promote development of the EU’s common digital single market

and the internal harmonization of EU legislation. The expansion of digital services deve-

loped in Finland has been hindered by, among other things, the fragmented nature of EU

market. Digital services, such as e-learning applications, are a significant opportunity for

Finnish companies.

Companies

In addition to their products, businesses should take into account the Internet, online

services and development of related business models also in their processes (e.g. cloud

services or use of social media in sales and marketing).

Public sector needs to be modernized

Public sector

We must consider discontinuing the self-governance of municipalities in conjunction with

developing government ICT systems, in order to effectively provide the private individuals,

19ExECUTIVE SUMMAry

businesses and government with applications and services based on open interfaces. This

would offer opportunities for large and small companies to create also export products.

Data produced in the public sector should, taking into consideration protection of

privacy, be made available for use both to make the operation of the public sector more

effective and to provide business opportunities for further processing of the data.

Companies

Businesses must be able to offer the public sector mutually compatible services whose

interfaces are as easy to use and intuitive as possible.

Research and innovation policy as pillars of success

Public sector

The development of Strategic Centres for Science, Technology and Innovation (SHOKs)

to the next level must be ensured by raising their public funding to meet the industry’s

willingness to invest, by improving their prerequisites for operations and internationali-

zation and by allowing focused risk taking.

The acquisition of the European Institute of Technology’s ICT laboratory for Finland

must be fully exploited and development of the ecosystem formed around the ICT labo-

ratory must be ensured financially with new funds.

Companies

SMEs should actively seek close cooperation with polytechnics and Centres of Expertise

(OSKE).

From entrepreneurial policy to growth-oriented entrepreneurial policy

Public sector

Education on starting and growing a business should be further increased and ways

developed to set up companies based on cooperation with universities and polytechnics

(e.g. Protomo).

Companies

Growth-seeking companies should develop their own expertise in business and finance

and see venture capitalists as an opportunity to achieve growth.


Finland’s ICT vision 2020

The e-services of the digital economy era have evolved into a significant world-wide

business sector involving two or three major Finnish companies and a great number of

fast-growing SMEs. Finland is a leading country in mobile integrated information and

communications technology and the development of related products, systems and

services. In particular, digital services and services based on data reserves have emerged

as a new global export growth engine, which is also related to equipment and systems

solutions.

The synergy benefits of ICT businesses in addition to those of top businesses in different

sectors have been utilized and ICT is our most critical competitive advantage in Finnish

strongholds: industrial automation and systems, intelligent machines and machine com-

munication, information systems covering the lifespan of construction, buildings and urban

infrastructure as well as energy and environmental technology.

ICT has decisively improved productivity in various industries and public services. ICT

has also been utilized in the comprehensive reform of some sectors, such as health and

education services, and in bringing the old media into the new millennium.

Finland provides a good home base for internationally active ICT businesses. It acts as

an efficient development environment for ICT equipment, software, services and especially

entire systems. The government and companies will jointly foster the competitiveness of

the home base by safeguarding research, education, investment, financing and innovative

competition.

In 2020, ICT has become Finland’s pride and joy. Finland is a model ICT country, and is

always cited when referring to international examples of ICT producers and users. The Finns

have emerged on the cutting edge of the world as ICT users and developers.

211 · JOHdANTO

1Johdanto

Vuoden 2009 keväällä Teknologiateollisuus ry:n elektroniikan ja sulautettujen järjestel-

mien toimialaryhmä (ELIT) päätyi siihen, että Suomen ICT-klusterille on asetettava uudet

kehitystavoitteet. Tarvittiin analyysiä siitä, mihin seuraavan vuosikymmenen kasvu voi

perustua. Mitkä ovat mahdollisia kasvualoja ja mitä ovat kriittiset menestystekijät? Tuli

myös asettaa visio – tavoite, jota kohti alaa pyritään kehittämään. Lisäksi oli laadittava

suosituksia elinkeino- ja innovaatiopoliittisiksi toimenpiteiksi, joilla julkinen valta ja

yhteiskunta voisivat auttaa koko yhteiskunnan hyödyksi koituvien kasvutavoitteiden

saavuttamista. Yhteisen työn tulokset ovat tässä raportissa.

Sähkö- ja elektroniikkateollisuus on ollut Suomen viennin veturi. Sellaisena se halutaan

pitää jatkossakin. Myös alan työllisyys halutaan pitää korkeana ja kehittää toimintaa

siten, että henkilöstö saa tehdä mielenkiintoisia töitä, jotka synnyttävät merkittävää

lisäarvoa. Tämä pitää alan kiinnostavana nuorille tulevaisuuden tekijöille. Ala vie lähes

kaiken tuotantonsa, ja sillä on jo nyt henkilöstöä enemmän ulkomailla kuin kotimaassa.

Kansainvälisyyttä pitää kuitenkin edelleen vahvistaa kaikissa toiminnoissa. Veturiyritys

Nokian rinnalle on saatava lisää kansainvälisesti toimivia yrityksiä. Laitevalmistuksen

ohella myös ohjelmistoliiketoiminnan on kansainvälistyttävä.

Teollisuuden rinnalle on kehitettävä palveluita. Myös näkökulmaa ja asennetta on

muutettava. Tulevaisuudessa tärkeää on asiakas- ja käyttäjälähtöisyys. Tässä tärkeä askel

on käytettävyys. Teknologialla ei ole itseisarvoa, sillä on arvoa vasta käytön kautta.

22 1 · JOHdANTO

Projektin osallistujat

Projektin ohjausryhmänä toimi Teknologiateollisuus ry:n ELIT-ryhmä vahvistettuna

Teknologiateollisuus ry:n Tietotekniikan toimialaryhmän edustajilla. Ohjausryhmän

puheenjohtajana toimi Tommi Juusela Nokia Oyj:stä. Ohjausryhmän jäsenet on lueteltu

liitteessä. Teknologiateollisuus ry:stä projektin vetäjinä ovat toimineet asiantuntijat Marja

Hamilo ja Leo Laaksonen. Projektin tutkimuksellisista aktiviteeteista on vastannut ETLAn

projektitutkimusyksikkö Etlatieto Oy. Tutkimusryhmässä ovat olleet toimitusjohtaja

Pekka Ylä-Anttila, tutkimusjohtaja Hannu Hernesniemi ja tutkijat Nuutti Nikula ja Antti

Tahvanainen sekä asiantuntijoina vieraileva tutkija, professori Olli Martikainen sekä

projektipäällikkö Martti Kulvik.

Työskentely eteni kahta linjaa: Tutkimusryhmä teki tilastollista analyysia, kävi läpi alan

tuoreimpia tutkimuksia ja kehityslinjauksia sekä haastatteli asiantuntijoita. Ohjausryhmä

järjesti kolme työpajaa. Syyskuun 2009 laajassa 60 henkilöä kattaneessa työpajassa, jonka

konsulttiyritys Accenturen asiantuntijat vetivät, mietittiin tulevaisuuden menestysaloja

ja niiden kriittisiä menestystekijöitä. Joulukuun työpaja määritteli ICT-klusterille vision

ja helmikuun työpaja tarkasteli suomalaisen ICT-klusterin tulevaisuutta erilaisissa maa-

ilmantiloissa – skenaarioissa. Työpajat koostuivat asiantuntijoilla vahvistetusta ohjaus-

ryhmästä ja tutkijoista. Visio- ja skenaariotyöpajoja ohjasi Aarne Nurmio Oy Kaarneva

Consulting Ab:stä. Ohjausryhmän rooli oli keskeinen strategia- ja politiikkasuositusten

laatimisessa.

Projektissa haastateltiin suppeaa joukkoa kansainvälisiä asiantuntijoita ja laajemmin

kotimaisia asiantuntijoita – yritysten, konsulttitoimistojen ja strategisten huippuosaamisen

keskittymien, SHOKien, asiantuntijoita. Haastatellut asiantuntijat sekä eri tilaisuuksissa

kuullut esitelmöitsijät on lueteltu liitteessä.

Projektin alustavia tuloksia esiteltiin Elektroniikan ja tietotekniikan vuotuisessa

teemapäivässä tammikuussa 2010. Aihe veti tilaisuuteen lähes 150 osanottajaa, mikä

on teemapäivien ennätys. Tämä kuvastaa tarvetta yhdessä keskustella ja muovata alan

tulevaisuutta.

Raportin sisältö

Raportin eteneminen luvuittain on kiteytetty kuvioon 1.1. Luvussa 2 on luotu katsaus glo-

baaleihin muutosajureihin, jotka toimivat majakoina tulevalle kehitykselle. Esimerkiksi

väestömuutokset, vaikkapa väestön vanheneminen eri maissa, tiedetään melko tarkasti

ja muutosten vaikutuksia voidaan ennakoida. Kasvava vanhusväestö on haaste yhteiskun-

nalle, mutta se on myös mahdollisuus ICT-sektorin yrityksille.

231 · JOHdANTO

Luvussa 3 on luotu katsaus ICT-sektorin menneeseen kehitykseen. Suomi on ollut

ICT:n mallimaa valmistajana, erityisesti matkapuhelimissa. Rajun alun jälkeen kasvu ja

ICT-klusterin valmistustoiminta merkittäviltä osin on siirtynyt Aasiaan, jossa on vielä

edullista työvoimaa ja nopeasti kasvavat markkinat. Suomessa osaamisen ja t & k:n rooli

korostuvat. Palvelujen vienti on jo ohittamassa alan tavaraviennin. Teleoperaattorit ovat

puolestaan ulkomailla kokemiensa tappioiden jälkeen keskittyneet kotimaan toimintaan,

jossa niillä voi olla merkittävä rooli eri sektoreiden tuottavuuden parantamisessa ja

erilaisten verkkopalveluiden tuottajina. ICT:n käyttäjinä emme ole enää luokan parhaim-

mistoa, vaikka olimme sitä matkapuhelimen käyttäjinä ja esimerkiksi pankkipalveluiden

rationalisoimisessa automaattien kautta verkkoon. Meillä on sekä syytä että kaikki mah-

dollisuudet parantaa.

Luvussa 4 on keskitytty miettimään tulevaisuuden kasvualoja. Lähtökohdan antavat

globaalit muutosajurit. Niiden ohella on syytä katsoa eri sovellusalojen ICT:n kasvu-

nopeuksia. Nopeaa kasvua on esimerkiksi terveydenhuollossa sekä tietoja viestintäteknii-

kan elektroniikassa. Teollisuus- ja muussa automaatiossa, joka on Euroopan ja Suomenkin

vahvuusalueita, kasvu ylittää Suomen historiallisen noin kolmen prosentin talouskasvun.

Teollisuutta nopeampaa kasvu on kuitenkin palveluissa, esimerkkinä Internetissä tarjotta-

vat palvelut. ICT:n kehitys on suuressa määrin sidoksissa eri valtioiden ja EU:n päätöksiin

ja toimenpiteisiin. Julkisen vallan tulojen riittämättömyys kasvaviin palvelutarpeisiin

pakottaa tehostamaan toimintaa, missä ICT on ratkaiseva apu. Tulemme kokemaan e-vallan-

kumouksen terveydenhoidossa, koulutuksessa ja julkisen hallinnon järjestämisessä. Nämä

Kuvio 1.1 Raportin eteneminen luvuittain

Globaalit muutos-

ajurit(2)

Suomen ja suoma-

laisten yritysten mahdol-lisuudet

(4)

Arvio nykytilasta

(3)

Tärkeitäasiakasaloja

Maailman-talouden

skenaarioiden vaikutus

(7)

Johto-päätökset

ja politiikka-suositukset

(8)

Älyä eri toimi-aloille (6)

ICT-klusterin

uusi tuleminen

(5)

24 1 · JOHdANTO

tarjoavat alustan ja markkinan myös yritysten e-palveluille. Suomen mahdollisuuksia

mietittäessä on tietysti muistettava omat vahvuusalueet – meillä on maailman parasta

tietoja viestintäteknologian osaamista erityisesti koneteollisuudessa, rakentamisessa

sekä energia- ja ympäristöteknologiassa. Joillakin uusilla aloilla, kuten sähköajoneuvo-

teknologiassa, meillä on myös huipputietämystä. Näiden perusteella esitetään näkemys

Suomen ICT-sektorin tulevaisuuden aloista. Luvun lopuksi asetetaan ICT-klusterille kasvu-

ja kehitysvisio vuoteen 2020 ja pohditaan kriittisiä menestystekijöitä.

Luvussa 5 pohditaan suomalaisen ICT-klusterin tulevaisuutta neljästä näkökulmasta.

ICT-yrityksiä kasvattavat tietotekniikan sisäiset megatrendit - Internetin voimakas kasvu,

digitalisoituminen ja mobiilisuus. Alan t & k -toiminta saa uutta potkua strategisten osaa-

misten keskittymistä – alan omasta TIVIT Oy:stä, mutta myös muiden alojen strategisten

osaamisten keskittymien SHOKien ICT:hen keskittyvistä ohjelmista. ICT:n käyttäjänä Suomi

on pudonnut huippumaiden joukosta, mutta valtiovalta on voimakkaasti koordinoimassa

ja virtaviivaistamassa omaa IT-toimintaansa ja aikoo saada myös kunnat mukaan. Tavoit-

teena on päästä jälleen eturivin ICT:n käyttäjäksi. Luvun lopuksi tarkastellaan ICT-klusterin

muodonmuutosta. Matkapuhelinten ja soluverkkojen laitevalmistuksesta on siirrytty

palveluvientiin, jossa tärkeä veturi on yhä Nokia ja mobiilisuus, mutta myös Internet.

Luvussa 6 paneudutaan tärkeisiin sovellusalueisiin ja nostetaan esille niiden sisältä

ICT:n lupaavia sovelluskohteita, joissa suomalaisilla yrityksillä on erityisiä mahdollisuuksia.

Tarkasteltavana on terveydenhoito, rakentaminen ja kiinteistönhoito, teollisuuden auto-

maatio, kone- ja laiteteollisuus sekä energiasektori ja niiden ICT-tarpeet. Tässä yhteydessä

tutustutaan itsenäisen suoriutumisen ratkaisuihin sekä älykkäisiin sähköverkkoihin ja

sähköajoneuvoteollisuuteen. Nämä ovat ICT:n sovelluskohteita muilla toimialoilla ja

klustereissa, joissa ICT voi parantaa kilpailukykyä lisäämällä tuottavuutta ja tuomalla

tuotteisiin ja palveluihin selviä parannuksia.

Luvussa 7 ovat skenaariotarkastelut, joilla pyritään ottamaan huomioon se, että varmaa

tulevassa kehityksessä on epävarmuus. Tämän osoitti dotcom-kupla 2000-luvun alussa ja

vuosien 2008–2009 maailmantalouden finanssikriisi. Käytämme EVAn kehittämiä tuoreita

skenaarioita lähtökohtina. Tarkasteltavat skenaariot ovat Länsi luo nahkansa, Kiinalaista

kapitalismia sekä Stimulus ja romahdus. Nimet kertovat paljon. Länsi luo nahkansa on

perusskenaariomme, jossa Yhdysvallat ja Eurooppa kykenevät uudistumaan. Tälle vaihtoeh-

toinen skenaario on Kiinalaista kapitalismia, jossa maailmannavaksi kääntyy Aasia ja jossa

talouskasvu on edellistä nopeampaa. Stimulus ja romahdus -skenaariossa maailmantalous

voi jopa supistua ja kansallisvaltiot käpertyvät itseensä. EU:kin menettää merkityksensä.

Luvussa pohditaan, mitkä asiat pysyvät samoina ja mitkä asiat muuttuvat eri skenaarioissa

sekä miten ne vaikuttavat visioomme ja miten muutoksiin on syytä varautua.

251 · JOHdANTO

Luvussa 8 on esitetty tärkeimmät johtopäätökset. Lisäksi loppulukuun sisältyvät

ohjausryhmän laatimat strategiasuositukset ICT-klusterille ja sen yrityksille sekä tietysti

politiikkasuositukset. Strategia- ja politiikkasuosituksilla pyritään siihen, että ICT-klusterin

kasvumahdollisuudet ja sen suomat tuottavuusedut käytettäisiin täysimääräisesti hyväksi.

Lisäksi niiden tavoitteena on tehdä Suomesta optimaalinen kotipesä ICT-yrityksille ja

niiden kansainväliselle toiminnalle.

Tämän raportin lisäksi työn pohjalta on laadittu tiivis julkaisu, johon on koottu raportin

tärkeimpiä havaintoja.

26 1 · JOHdANTO

2Globaalit muutosajurit

2.1 Väestön- ja talouskasvun maantiede muuttuu 30

2.2 Tulotason nousun yhteys ICT:n käyttöön 35

2.3 ICT-sektorin kasvupotentiaali infrastruktuuri-investoinneista 35

2.4 Tuottavuuden parantaminen ICT:n avulla 39

292 · GLOBAALIT MUUTOSAJUrIT

2Globaalit muutosajurit

Tässä luvussa käsiteltävien globaalien muutosvoimien vaikutusten ennakoiminen vähentää

epävarmuutta tulevaisuudesta. Väestömuutokset voidaan ennustaa vuoteen 2020 melkoisella

tarkkuudella. FuturICT Finland 2020 -projekti aloitettiin määrittelemällä tietoja viestintä-

tekniikan kannalta tärkeimmät globaalit muutosajurit. Ne toimivat kiintopisteinä – erään-

laisina majakoina, jotka omalta osaltaan osoittavat ICT-yrityksille suuntaa ja antavat koko

klusterille osviittaa siitä, mihin keskittää panostuksia ja avata näin väylää menestykseen.

Maailmantaloudessa oli jo ennen globaalia talouskriisiä meneillään suuria muutoksia,

joilla kaikilla on merkittäviä vaikutuksia tietoja viestintäteknologiaan, niihin liittyvien

palveluiden tuotantoon, kysyntään ja alan yritysten sijaintiin. Tärkein muutosajuri liittyy

väestöön. Väestön kasvu, ikärakenne, koulutustaso ja muuttoliikkeet muodostavat kaiken

lopputuotekysynnän ja markkinoiden muutoksen perustan. Maailman väestönkasvussa on

siirrytty 2000-luvun kuluessa uuteen vaiheeseen: väestönkasvu hidastuu, mutta samalla

väestönkehitys eriytyy voimakkaasti alueittain – maailmaan syntyy ikääntyvän ja pienen-

tyvän väestön alueita samaan aikaan, kun toisaalla väestö kasvaa voimakkaasti.

Tieto- ja viestintätekniikan kannalta merkittäviä globaaleja muutosvoimia ovat*:

väestönkehitys ˘

tieteellistekniset läpimurrot – uudet teknologiat ˘

energiamarkkinoiden muutos ˘

* Mukailtu Mark Spelmanin esityksestä FuturICT-työpajassa 9.10.2009 Espoon Hanasaaressa.

30 2 · GLOBAALIT MUUTOSAJUrIT

ympäristömuutokset ˘

megakriisit ja turvattomuus ˘

finanssikriisi ja sen seuraukset ˘

globalisaatio. ˘

Kaikki nämä tekijät muuttavat globaaleja markkinoita seuraavien 10–15 vuoden aikana

tavalla, joka heijastuu ICT:n tuotantoon, sovelluksiin ja kuluttajien käyttäytymiseen. Ne

luovat mahdollisuuksia erityisesti älykkäille ICT-alan sovelluksille. Seuraavassa pohditaan

väestönkehitystä, globaalia talouskasvua, maailmantalouden yhdentymistä, energia- ja

ympäristömuutoksia sekä globaalin finanssi- ja talouskriisin seurauksia.

2.1 Väestön- ja talouskasvun maantiede muuttuu

Maapallon väestömäärä on kasvanut voimakkaasti viimeiset parisataa vuotta, mutta

kasvu on alkanut hidastua. Nykyisten ennusteiden mukaan väestönkasvu pysähtyy noin

vuonna 2050, jolloin väestömäärä on kasvanut nykyisestä noin 6,6 miljardista 9 miljardiin.

Samalla väestön ikärakenne muuttuu dramaattisesti.

Vuonna 2050 Intiasta on tullut nykyisten ennusteiden mukaan väestöltään maailman

suurin maa (noin 1,7 miljardia asukasta). Kiinan väkiluku kasvaa enää vain suhteellisen

vähän yhden lapsen politiikan vuoksi, mutta Kiinan väestörakenne muuttuu dramaattisesti.

Väestö vanhenee ja sen keskimääräinen koulutustaso nousee nopeasti. Kiina on investoinut

valtavasti perus- ja toisen asteen koulutukseen, minkä seurauksena työikäisen koulutetun

väestön määrä – tai inhimillinen pääoma – Kiinassa ylittää jo vuoteen 2020 mennessä

Euroopan ja Pohjois-Amerikan yhteenlasketun koulutetun väestömäärän.*

Kiinassa, kuten monissa muissakin kehittyvissä talouksissa (Intia, Brasilia, Indonesia),

on muodostumassa merkittävä keskiluokkaa edustava väestö, jonka vaikutus talouskehi-

tykseen tulee olemaan huomattava. Voidaan puhua globaalin keskiluokan syntymisestä

lähivuosikymmenien aikana. Satoja miljoonia ihmisiä on siirtynyt köyhyydestä ihmisryh-

mään, jolla on kulutusmahdollisuuksia yli välttämättömän toimeentulominimin sekä myös

mahdollisuus hankkia entistä enemmän koulutusta – investoida tulevaisuuteen. Tämä

on maailmantaloudessa uusi ilmiö. Toteutuessaan se tulee mullistamaan yhteiskuntia ja

kansantalouksia samalla tavalla kuin kehittyneissä maissa aikanaan.

Toinen merkittävä väestönkehityksen piirre on väestön vanheneminen, joka kosket-

taa erityisesti Eurooppaa ja Japania, mutta viiveellä myös esimerkiksi Kiinaa (kuvio 2.1).

Nuorten ikäluokkien osuus pienenee, vanhojen nousee: yli 60-vuotiaiden osuus maailman

* Lutz et al. (2004)


väestöstä kasvaa nykyisestä noin 10 prosentista vuosituhannen puoliväliin mennessä

vähintään kaksinkertaiseksi, suurimmillaan jopa lähes nelinkertaiseksi.* Vielä nopeammin

kasvaa yli 80-vuotiaiden ikäryhmä, erityisesti Länsi-Euroopassa. Väestön vanhenemi-

nen lisää dramaattisesti terveys- ja sosiaalipalveluiden kysyntää. Kun julkisen talouden

asettamat rajoitteet palvelutuotannon lisäämiseen ovat tulossa entistäkin tiukemmiksi,

tuottavuuden nostaminen nousee keskeiseksi. Tässä tietoja viestintäteknologiat ja

niiden avulla tuotettavat palvelut ovat avainasemassa. Tieto- ja viestintäteknologian sekä

terveydenhuollon teknologian ja palveluiden yhdistäminen on suomalaisten yritysten

erityisosaamisen aluetta.

Maailman väestönkehitys on voimakkaasti kaksijakoista. Samaan aikaan, kun väes-

tönkasvu koko maailman mittakaavassa vielä jatkuu, se Länsi-Euroopassa hidastuu ja

pysähtyy nykyisten arvioiden mukaan 2020- tai 2030-luvulla. Väestönmuutoksia on

kuvattu kuviossa 2.2, jossa eurooppalaista kehitystä edustaa Suomi.

* Lutz et al. (2004)

Kuvio 2.1 Ikärakenteen muutos: 30–49-vuotiaiden osuus väestöstä eräissä maissa

Lähde: Bergheim 2008, ETLA

1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020

Suomi

Japani

Intia

��

��

��

�� %

��

��

Kiina

USA

Saksa


Maailman väestönkehityksessä on tapahtunut ja tapahtumassa suuri rakenteellinen

siirtymä ja samalla merkittävä osa maailman väestöstä on tullut globaalin talouskehityksen

piiriin – suuret kehittyvät maat ovat tulleet osaksi maailmantaloutta. Arvioiden mukaan

maailmantalouden piiriin on 1980-luvun puolivälin jälkeen tullut lisää 2–3 miljardia

ihmistä. Markkinat ovat parin viime vuosikymmenen aikana kasvaneet merkittävästi,

mikä osin selittää maailmantalouden nopeaa kasvua ennen nykyistä talouskriisiä. Kriisin

seurauksena globalisaatiokehitys hidastuu, muttei pysähdy.

Maailman väestöhuippu 8–10 miljardia ihmistä saavutetaan vuoden 2050 jälkeen. Suomen

huippu, 5–6 miljoonaa ihmistä, saavutetaan runsas vuosikymmen aikaisemmin.

Talouskriisi on edelleen kärjistänyt alueiden ja maiden välisiä kasvueroja maailmantalou-

dessa. Kiinan ja Intian taloudet kasvavat keskipitkällä aikavälillä 6–8 prosentin vuosivauhtia

ja pitkälläkin aikavälillä (vuoteen 2030 saakka) 4–7 prosentin vauhtia.* Euroopan pitkän aika-

välin kasvu jää 1–2 prosenttiin, Pohjois-Amerikassa kasvu on jonkin verran tätä nopeampaa.

Maailman eri alueiden väliset tulotasoerot supistuvat. Kiina on jo nyt osto voima korjatulla

* Maailmanpankki (2007)

��

�

�

�

�

�

Maailma, miljardia

1900 1920 1940 1960 1980 2000 2020 2040 2060 2080 2100

Suomi, miljoonaa

Kuvio 2.2 Maailman ja Suomen väestökehitys

Lähteet: Maailman väestökehitys, Maddison (Historical Statistics) ja Lutz ym. (2004) ja Suomen väestökehitys, Tilastokeskus ja Juha Alho.


bruttokansantuotteella mitattuna maailman toiseksi suurin talous ja ohittanee muutaman

vuosikymmenen kuluttua maailman suurimman talouden, Yhdysvallat.

Kiinan talouskasvu on pitkälti perustunut siihen, että sen talous on avautunut maa-

ilmantalouteen. Kiinan ulkomaankauppa – vienti ja tuonti yhteenlaskettuna – suhteessa

bruttokansantuotteeseen on noin 60 prosenttia, mikä on maailman suurten talouksien

ryhmässä korkea luku. Suuri osa tuonnista on ollut raaka-aineita ja investointitavaroita,

merkittävä osa viennistä puolestaan kulutustavaroita. Itä-Aasiasta onkin Kiinan vetämänä

tullut maailman suurin teollisten tavaroiden tuottaja; suurin osa kuluttajille menevistä

tietoja viestintäteknologian tuotteista valmistetaan Itä- ja Kaakkois-Aasian maissa.

Kiinan talouskasvu on ollut investointi- ja vientivetoista. Yksityisen kulutuksen osuus

bkt:sta on ollut alle 40 prosenttia, mikä on kansainvälisesti vertaillen erittäin vähän. Kiinan

kasvumalli onkin todennäköisesti muuttumassa kulutusvetoiseen suuntaan, mikä tarkoittaa

myös tuonnin kasvua. Meneillään oleva talouskriisi todennäköisesti jouduttaa tätä kehitystä,

josta on keskusteltu jo pitkään niin Kiinassa kuin kansainvälisessä yhteisössäkin.

Vaikka suuri osa Kiinan teollisuustuotannosta on muualla suunniteltujen tuotteiden

kokoonpanoa, jota tehdään monikansallisten yritysten tytäryrityksissä tai kiinalaisten

19601950 1970 1980 1990 2000 2010

��

��

��

��

�� %

�

Pohjois-Am

erikka

Eurooppa

Aasia

Pohjois-Am

erikka

Eurooppa

Aasia

Pohjois-Am

erikka

Eurooppa

Aasia

Pohjois-Am

erikka

Eurooppa

Aasia

Pohjois-Am

erikka

Eurooppa

Aasia

Pohjois-Am

erikka

Eurooppa

Aasia

Pohjois-Am

erikka

Eurooppa

Aasia

Kuvio 2.3 Maailman teollisuustuotannon jakauma, prosenttia

Lähteet: UNSD, UNIDO, IMF ja ETLA


kanssa omistetuissa yhteisyrityksissä, alun perin Kiinassa kehitettyjen tuotteiden osuus

kasvaa. Kiina ja Intia ovat panostaneet määrätietoisesti tietoyhteiskunnan ja tietoon

perustuvan talouden kehittämiseen, minkä seurauksena ne yhä useammin kilpailevat

vientimarkkinoilla läntisten teollisuusmaiden yritysten kanssa.

Tieto- ja viestintäteknologian laitteiden ja ohjelmistojen valmistuksesta jo noin puolet

tapahtuu kehittyneiden OECD-maiden ulkopuolella, lähinnä Kiinassa ja Intiassa. Kummas-

sakin maassa on yrityksiä, jotka ovat alan suurimpia ja kasvavat nopeasti sekä orgaanisesti

että yritysostoin.

Juuri Kiina on viime vuosina täydentänyt koulutuksen lisäämiseen ja teknologian

siirtoon perustunutta talousstrategiaansa voimakkaasti lisääntyvin yritysostoin eri puolilta

maailmaa. Maailmassa onkin meneillään eräänlainen yritysvarallisuuden uusjako, jonka

seurauksena myös ICT-alan yrityksiä on siirtynyt ja siirtyy yhä enemmän aasialaiseen ja

öljyntuottajamaiden omistukseen. Öljyntuottajamaat ovat olleet aktiivisia hankkimaan

tele- ja Internet-operaattoreita erityisesti kehittyvistä maista.

Kaiken kaikkiaan taloudellisen vaurauden ja talouskasvun maantiede on muuttunut

ja muuttuu edelleen nopeammin kuin ennen talouskriisiä. Euroopan osuus maailman

��

19

80

19

90

20

00

20

09

��

��

�Afrikka Aasia

(ei Kiina, Intia)Kiina Intia Lähi-itä USA Lat. Amerikka EU27 Euroalue IVY

Kuvio 2.4 Maailman kokonaistuotannon jakauma alueittain ja maittain, % maailman BKT:sta.

Lähteet: IMF ja ETLA


yhteenlasketusta kokonaistuotannosta supistuu, Aasian osuus – lähinnä Kiinan ja Intian

vuoksi – kasvaa (kuviot 2.3 ja 2.4). Samalla ostovoiman ja kulutuskysynnän painopiste

muuttuu voimakkaasti.

Väestönkehityksen erot eri maiden ja alueiden välillä eivät koskaan ole olleet yhtä

suuret kuin tulevien parin vuosikymmenen aikana. Kaksi tärkeintä kehityspiirrettä ovat

Euroopan väestön vanheneminen ja Aasian väestön kasvu sekä Kiinan koulutetun kes-

kiluokan esiinmarssi.

2.2 Tulotason nousun yhteys ICT:n käyttöön

Tulotason nousulla ja väestörakenteen muutoksella on suuria vaikutuksia tietoja vies-

tintäteknologian ja siihen liittyvien palveluiden kysyntään. Tulotason ja ICT:n välillä on

suora yhteys: tulojen nousu lisää käytännöllisesti katsoen kaikkien ICT-tuotteiden ja

-palveluiden kysyntää (kuviot 2.5 ja 2.6).

Suurin vaikutus tulee kuitenkin elämäntavan muutosten ja kaupungistumisen kautta.

Tuoreen arvion mukaan* kaupunkilaisväestön määrä esimerkiksi Kiinassa tulee kasvamaan

noin 350 miljoonalla 2020-luvun puoliväliin mennessä. Tuolloin kiinalaisista noin miljardi

asuisi kaupungeissa. Kiinan kehitys vaikuttaa eniten koko maailman kaupungistumiseen,

jossa juuri 2000-luvun alussa on meneillään merkittävä käänne: kaupunkilaisväestön

määrä ylittää ensi kerran historiassa maaseudulla asuvan väestön määrän (kuvio 2.7).

Tieto- ja viestintäteknologiaa ja niiden mahdollistamia palveluita tuottavien yritysten

kannalta muutos on merkittävä. Maailmaan rakennetaan tulevien 15 vuoden aikana joka

vuosi kaupunkialueita määrä, joka vastaa väestöltään 40–50 Suomen pääkaupunki seudun

kokoista kaupunkia. Näiden kaupunkien infrastruktuurin rakentaminen on valtaisa haaste

ja samalla merkittävä kysyntätekijä maailmantaloudessa.

2.3 ICT-sektorin kasvupotentiaali infrastruktuuri-investoinneista

Infrastruktuurien rakentamista lisäävät lähimmän vuosikymmenen aikana nopean kau-

pungistumisen ohella talouskriisin elvytyspakettien yhteydessä tehdyt päätökset. Lähes

kaikissa maissa on tehty päätöksiä nopeuttaa perusrakenneinvestointeja liikenne- ja

tietoliikenneverkkoihin ja energiantuotantoon. Myös sähkönsiirtoverkkoihin ja kaasu-

putkiin investoidaan jatkossa paljon. Molempiin liittyy ohjausteknologiaa (ohjelmistoja

ja laitteita), jossa suomalaisillakin yrityksillä on sanansa sanottavana. Maailmantalouteen

on tullut ja tulee julkisten investointien ruiske, joka vastaa megaluokan avaruusohjelmaa

tai kokonaisen uuden teknologian kehittämishanketta.

* McKinsey Global Institute (2009)


Kuvio 2.5 Tulotaso ja tietoja viestintäteknologian käyttö

Lähteet: Matkapuhelin- ja laajakaistaliittymät: ITU; tietokoneiden lukumäärä ja Internetin käyttäjät: Computer Industry Almanac

Inc.; BKT per capita: YK, World Bank. Tiedot ovat vuodelta 2007. * PPP=purchasing power parity, ostovoimapariteetti.

60

BKT per capita, tuhat PPP* USD

Inte

rnet

in k

äytt

äjät

per

10

00

hen

keä

Laaj

akai

stal

iitty

mät

per

10

00

hen

keä

Tiet

okon

eet p

er 1

00

0 h

enke

ä

Mat

kapu

helin

liitt

ymät

per

10

00

hen

keä




0 10 20 30 40 50 600 10 20 30 40 50

1000

0 0

200

400

600

800

200

400

600

800

Intia

FilippiinitIndonesia

JordaniaKiina

UkrainaPeru

Thaimaa Kolumbia

Brasilia

Etelä-Afrikka

Bulgaria

Venezuela

Romania

Malesia

ArgentiinaTurkki

Chile

MeksikoVenäjä

Puola

Kroatia

LiettuaUnkari

Slovakia

Viro

Portugali

Tsekki

Etelä-Korea

Israel

Slovenia

Uusi-Seelanti

Kreikka

Taiwan

Italia

Espanja

Japani

Ranska

Saksa

Suomi

Belgia

Australia

Iso-Britannia

Kanada

TanskaRuotsi

Itävalta

Alankomaat

Sveitsi

Irlanti

USA

Singapore

Norja

400

600 10 20 30 40 50 600 10 20 30 40 50

1000

0 0

1600

1200

800

400

100

200

300

Intia FilippiinitIndonesia

Jordania

Kiina

UkrainaPeruThaimaa

KolumbiaBrasilia

Etelä-Afrikka

Bulgaria

Venezuela

Romania

Malesia

Argentiina TurkkiChile

Meksiko

Venäjä

Puola

Kroatia

Liettua

Unkari

Slovakia

Viro

Portugali

Tsekki

Etelä-Korea

Israel

Slovenia

Uusi-Seelanti

Kreikka

Taiwan

ItaliaEspanja

Japani

Ranska

Saksa

Suomi

Belgia

Australia

Iso-Britannia

Kanada

TanskaRuotsi

Itävalta

Alankomaat

Sveitsi

Irlanti

USA

Singapore

Norja

Intia

Filippiinit

Indonesia

Jordania

KiinaUkraina

Peru

ThaimaaKolumbia

BrasiliaEtelä-Afrikka

Bulgaria

Venezuela

Romania

Malesia

ArgentiinaTurkki

Chile

Meksiko

Venäjä

PuolaKroatia

Liettua

Unkari

Slovakia

Viro

PortugaliTsekki

Etelä-Korea Israel

Slovenia

Uusi-Seelanti

Kreikka

Taiwan

Italia

Espanja

Japani Ranska

Saksa

Suomi

Belgia

Australia

Iso-Britannia

Kanada

TanskaRuotsi

Itävalta

AlankomaatSveitsi

Irlanti

USA

Singapore

Norja

Intia

Filippiinit

Indonesia

Jordania

Kiina

Ukraina

Peru

Thaimaa

Kolumbia

Brasilia

Etelä-Afrikka

Bulgaria

Venezuela

Romania

Malesia

Argentiina

TurkkiChile

Meksiko

Venäjä

PuolaKroatia

Liettua

UnkariSlovakia

Viro

PortugaliTsekki

Etelä-Korea

Israel

Slovenia

Uusi-Seelanti

Kreikka Taiwan

Italia

Espanja

Japani

Ranska

SaksaSuomi

BelgiaAustralia

Iso Britannia

Kanada

TanskaRuotsi

ItävaltaAlankomaat

Sveitsi

Irlanti

USA

Singapore

Norja

Internetin käyttäjät

Tietokoneet

Laajakaistaliittymät

Matkapuhelinliittymät


Kuvio 2.6 Tulotaso ja tietoja viestintäteknologian käyttö maaryhmittäin, muutokset 2002–2007

Lähteet: Matkapuhelin- ja laajakaistaliittymät: ITU; tietokoneiden lukumäärä ja Internetin käyttäjät: Computer Industry Almanac Inc.;

BKT per capita: YK, Maailmanpankki. Kaakkois-Aasia: Etelä-Korea, Intia, Kiina, Malesia, Taiwan ja Thaimaa; Keski- ja Itä-Eurooppa: Puola,

Romania, Slovenia, Tsekki, Unkari, Venäjä ja Viro; Pohjois-Amerikka: Kanada ja USA. * PPP=purchasing power parity, ostovoimapariteetti.

EU15, 2007

EU15, 2002

Keski- ja Itä-Eurooppa, 2007


Kaakkois-Aasia, 2007


Pohjois-Amerikka, 2007


EU15, 2007

EU15, 2002


Keski- ja Itä-Eurooppa, 2002Kaakkois-Aasia, 2007




EU15, 2007

EU15, 2002







EU15, 2007

EU15, 2002







60


Inte

rnet

in k

äytt

äjät

per

10

00

hen

keä

Laaj

akai

stal

iitty

mät

per

10

00

hen

keä

Tiet

okon

eet p

er 1

00

0 h

enke

ä

Mat

kapu

helin

liitt

ymät

per

10

00

hen

keä




0 10 20 30 40 50 600 10 20 30 40 50

0 0

200

400

600

800

200

400

600

800

400

600 10 20 30 40 50 600 10 20 30 40 50

1000

0 0

1200

900

600

300

100

200

300

Internetin käyttäjät

Tietokoneet

Laajakaistaliittymät

Matkapuhelinliittymät


1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 20302020

� Mrd.

�

�

�

�

�

Kaupunkilaisväestö

Maaseutuväestö

Kuvio 2.7 Maaseudulla ja kaupungeissa asuvan väestön määrä 1950–2030

Lähteet: Talous- ja sosiaalineuvosto ja YK.

OECD:n keräämät tiedot elvytyspakettien sisällöstä osoittavat, että merkittävä osa

rahoituksesta ohjataan ympäristöä ja energiaa säästävien teknologioiden kehittämiseen.

Kun jo ennen kriisiä oli käynnistetty suuri määrä ympäristö- ja energiateknologian hank-

keita, voidaan varmuudella sanoa, että näiden teknologioiden kehittämiseen käytetään

lähivuosina enemmän resursseja kuin milloinkaan aikaisemmin. Keskeinen muutostekijä

on Euroopan unionin asettama tavoite vähentää kasvihuonekaasujen määrää 20 prosentilla

vuoteen 2020 mennessä. Keskeinen kysymys on, mikä rooli tietoja viestintäteknologialla

on vihreän teknologian kehittämisessä ja käytössä.

Tieto- ja viestintäteknologian vaikutuksista kasvihuoneilmiöön ja ympäristöön ylei-

sesti on tehty viime vuosina lukuisia selvityksiä. ICT-sektori sinänsä on suhteellisen pieni

kasvihuonekaasujen tuottaja – arvioiden mukaan sen osuus on vain noin kaksi prosenttia

kaikista päästöistä, joskin osuus on kasvussa. ICT on pikemminkin ratkaisu ympäristöongel-

miin kuin niiden aiheuttaja. Tieto- ja viestintäteknologian yhteistyöorganisaatio0, Global

e-Sustainability Initiativen (GeSI) mukaan ICT:n avulla voidaan vähentää kokonaispäästöjä

vuoteen 2020 mennessä 15 prosentilla, yhteensä 7,8 miljardia tonnia. (kuvio 2.8).


Merkittäviä energiansäästöjä ja samalla suuria päästövähennyksiä voidaan saavuttaa energiaa

paljon käyttävillä toimialoilla. Kyse on energiankulutuksen hallinnasta tietoja viestintätek-

nologian avulla niin rakennuksissa kuin tuotantoprosesseissakin. Suuria mahdollisuuksia

liittyy myös liikenteeseen. Älykäs liikenne ja kuljettaminen – tietoja viestintäteknologian

lisääntyvä käyttö liikennejärjestelmissä – on nostettu monissa maissa keskeiseksi liikennepo-

liittiseksi tavoitteeksi. Älykäs liikenne sisältää monia tuotteita ja palveluita kuten langattomat

päätelaitteet sekä paikantamisteknologiat ja -palvelut, joissa suomalaisella osaamisella on

erityisen hyviä mahdollisuuksia.

2.4 Tuottavuuden parantaminen ICT:n avulla

Tieto- ja viestintäteknologia on merkittävästi vaikuttanut tuottavuuskasvuun sekä Suomessa

että monissa läntisissä teollisuusmaissa, erityisesti Yhdysvalloissa. ICT:n osuus Euroopan

tuottavuuskasvusta on viimeisten kymmenen vuoden aikana ollut noin 40 %, Yhdysval-

29%

22%

31%12%

2%

5%

Optimoitu rahtiliikenne ja kuljetukset2,3 mrd. tonnia

Telekommunikaatio/Telekonferenssit360 milj. tonnia

Paperin kulutus130 milj. tonnia

Teollisuuden prosessitehokkuus970 milj. tonnia

Älykkäät sähköverkot1,7 mrd. tonnia

Energiatehokkaat rakennukset1,7 mrd. tonnia

Kuvio 2.8 ICT-sovellusten vaikutukset kasvihuonepäästöijen vähentämiseen

Lähteet: A Green Knowledge Society, An ICT policy agenda to 2015 for Europe (2009) ja The

Climate Group on behalf of the Global e-Sustainability Initiative GeSI (2008).


loissa hieman suurempi.* Suomessa osuus on ollut samaa luokkaa kuin Yhdysvalloissa eli

noin prosenttiyksikkö keskimäärin vajaan kolmen prosentin tuottavuuskasvusta vuosina

1995–2008.

Suomessa ICT:n tuottavuusvaikutuksesta noin kaksi kolmannesta on toistaiseksi

tullut ICT:n valmistuksesta ja yksi kolmasosa sen käytöstä, Yhdysvalloissa suhteet ovat

olleet päinvastaiset. Viime vuosina tuottavuuskasvu on merkittävästi hidastunut ja on

oletettavaa, että myös ICT:n vaikutus on jäänyt aiempaa pienemmäksi. Suhteellisen

yksimielisiä ollaan kuitenkin siitä, että ICT:n tuottavuutta kasvattavasta potentiaalista

vain osa on käytetty.

Samaan tapaan kuin sähkön ja sähköön perustuvan teknologian valmistus ja käyt-

töönotto aikanaan lisäsivät tuottavuuskasvua vasta pitkän ajan kuluessa, myös tietoja

viestintäteknologia muuttaa tuotanto- ja toimintatapoja. Olemme kokeneet lähinnä vasta

teknologian tuotantovaiheen aiheuttaman tuottavuussysäyksen ja osan sen käyttöönoton

* Van Ark & Hulten (2007)

Kuvio 2.9 Innovaatioiden (ja niihin perustuvien tuotteiden) leviäminen maailmanmarkkinoilla

Lähteet: Joseph Jacobsen, Organizational and Individual Innovation Diffusion; Rouvinen, Vartia & Ylä-Anttila, Seuraavat sata vuotta.

0 120 vuotta10080604020

�� %

��

��

��

��

�

Televisio

Radio

Sähk

ö

Vide

onau

huri

Inte

rnet

PC

Puhelin

Auto

Mat

kapu

helin


vaikutuksista, mutta ICT:n vaikutukset organisaatioihin ja toimintatapoihin ovat olleet

toistaiseksi pienempiä. Sähkön keksimisestä ja käyttöönotosta kului lähes sata vuotta

ennen kuin kaikki toimialat ja organisaatiot olivat hyödyntäneet sen mahdollistaman

hajautetun toiminnan ja automaation tuomat mahdollisuudet.

ICT saa aikaan samanlaisia toimintatapamuutoksia. Esimerkiksi pilvipalvelui-

den kehittyminen tehostaa tietotekniikan kapasiteetin käyttöä dramaattisesti ja luo

kokonaan uudenlaisia globaalin liiketoiminnan muotoja. Mikäli näin käy, erityisesti

tietoja viestintäteknologiaan perustuvat palvelut saattavat tuottaa hyppäyksenomai-

sen tuottavuuden nousun. Teknologiasyklien tai -elinkaarien lyhentyminen kuitenkin

tekee vertailun sähköön tai muihin aiempiin teknologioihin epävarmaksi. Esimerkiksi

matkapuhelinten leviäminen on ollut huimasti nopeampaa kuin monien aiempien

sähkö- ja elektroniikkatuotteiden (kuvio 2.9).

ICT:n tuottavuusvaikutuksista on yhä enemmän tutkimukseen perustuvaa näyttöä.

Erityisen suuret mahdollisuudet ovat kehittyvissä maissa, joissa varsinkin perustekno-

logioiden, kuten matkaviestinnän käyttöönoton on osoitettu lisäävän nopeasti tuotta-

vuuskasvua.* Tutkimusten mukaan 10 matkapuhelinta 100 asukasta kohti lisää maan

bruttokansantuotetta 0,59 % vuodessa.** Kehittyneissä maissa hyödyt perustuvat ICT:n

mahdollistamien palveluiden lisäämiseen, nopeiden tietoyhteyksien rakentamiseen ja

laajakaistan hyödyntämiseen.*** Potentiaalisesti suurimmat tuottavuushyödyt on saata-

vissa palveluiden ja aivan erityisesti julkisten palveluiden tuotannossa. ICT:n tehokkaan

hyödyntämisen julkisessa palvelutuotannossa tekevät välttämättömäksi yleinen paine

hidastaa julkisen sektorin menojen kasvua ja väestön vanheneminen. Talouskriisin aihe-

uttama nopea julkinen velkaantuminen vain kärjistää jo muutoinkin nähtävissä ollutta

tilannetta.

* Vodafone policy paper: The Impact of Telecoms on Economic Growth in developing Countries. ** Boston Consulting Group commissioned by Telenor: Socio-Economic Impacts of Internet in Emerging Countries

and developing Economies, 2009. *** Christine Zhen-Wei Qiang and Carlo M. rossotto (2009), Economic Impacts of Broadband, Information and

Communications for development 2009: Extending reach and Increasing Impact. World Bank, Washington d.C.


3ICT-sektorin nykytilanne ja

kansantaloudellinen merkitys

3.1 ICT-sektorin muodonmuutos 46

3.2 ICT-sektorin merkitys Suomen kansantaloudelle 51

3.3 Suomen ICT-sektorin kilpailijamaat 54

3.4 Palveluviennin kasvava trendi 56

3.5 Teleliikenteen murros 60

453 · ICT-SEKTOrIN NyKyTILANNE JA KANSANTALOUdELLINEN MErKITyS

3ICT-sektorin nykytilanne ja

kansantaloudellinen merkitys

Alkavassa luvussa käy ilmi, että ICT-sektori on kokenut voimakkaan muodonmuutoksen

2000-luvulla:

Matkapuhelinvalmistus kasvoi ripeästi 1990-luvulla, ja silloin syntyi suhteellisen mittava ˘

alihankintayritysten verkosto. 2000-luvulla investointiin uustuotantoon ulkomaille ja

lopulta pääasiallisesti Aasiaan.

Alihankinta siirtyi valmistuksen perässä ja kuihtui Suomessa. Nyt sama muutos voi ˘

toistua ohjelmistoalihankinnassa.

Sähköteknisten tuotteiden sekä optisten laitteiden ja instrumenttien valmistus Suomessa ˘

on edelleen voimissaan ja vienti kasvaa.

Teletoiminta kärsi menetyksiä Saksan valloituksessaan (Saksan umts-huutokaupassa ˘

ja suljetuilla lankaverkkomarkkinoilla) ja siirtyi osittain ulkomaiseen omistukseen.

Toiminta rajoittui kotimaahan ja liikevaihto kääntyi laskuun hintaeroosion myötä.

ICT-klusterin ydintoimialoilla on tapahtunut siirtymä teollisuudesta palveluihin. Nyt ˘

laman jälkeen palveluvienti jo ylittää laiteviennin.

Rakennemuutos näkyy myös ICT-klusterin ydintoimialojen henkilöstössä. Tuotekehityk- ˘

sessä ja tutkimuksessa, hallinnossa, markkinoinnissa ja muissa palveluissa toimivien

osuus henkilöstöstä on noussut ja teollisuustyöntekijöiden osuus laskenut.

Tuotannon ja työvoiman menetyksistä huolimatta ICT-sektorin osuus kansantalouden

työllisistä ja tuotannosta on Suomessa edelleen maailman huippua. Lisäksi patentointi-

aktiivisuus on kiitettävä. Itsetyytyväisyyteen ei kuitenkaan ole aihetta, vaan pikemminkin

huolestuneisuuteen.

46 3 · ICT-SEKTOrIN NyKyTILANNE JA KANSANTALOUdELLINEN MErKITyS

3.1 ICT-sektorin muodonmuutos

ICT ja sen liitännäisalat olivat 1990-luvun puolivälistä 2000-luvun alkuun Suomen nopeim-

min kasvanut talouden sektori. ICT-klusteri kokonaisuudessaan nousi Nokian vetämänä

suurimmaksi yritysklusteriksi. Voidaan hyvin sanoa, että Suomen talous nousi 1990-luvun

alun lamasta nopean kasvun uralle tietoja viestintäklusterin vetämänä.

Alalle tuli runsaasti uusia yrityksiä Suomesta ja ulkomailta sekä laitevalmistukseen

että ohjelmistotuotantoon ja palveluihin. Suomesta tuli tietoja viestintäteknologiaan

erikoistunein talous maailmassa.* Alan sisällä Suomi erikoistui matkaviestintäteknologian

tuottajaksi, selvästi vähemmän tietotekniikkapalveluihin ja sovelluksiin.

Alan kehityksessä tapahtui 2000-luvun alussa selkeä käänne. Nokian ympärillä ollut

sopimus- ja alihankintaverkosto on kymmenen viime vuoden aikana pienentynyt mer-

* Ks. esimerkiksi Koski, rouvinen & ylä-Anttila (2002) ja Hyytinen, Paija, rouvinen & ylä-Anttila (2006).

��

��

�

��

��

��

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Laitevalmistus

Ohjelmistot

Kuvio 3.1 Työllisten määrä ICT-laitteiden valmistuksessa sekä ohjelmistotuotannossa ja tietojenkäsittelypalveluissa (Laitevalmistustoimialat TOL30 ja TOL32 sekä ohjelmistotuotanto ja tietojenkäsittelypalvelu TOL72.)

Lähde: Tilastokeskus


kittävästi: teolliset alihankkijat ovat lopettaneet, supistaneet toimintaansa tai siirtyneet

matalamman kustannustason maihin. Alan työllisyys ja tuotanto ovat supistuneet ja koko

ICT-klusterin osuus kansantaloudesta on kääntynyt laskuun. Samaan aikaan kuitenkin

ohjelmistotuotanto ja tietotekniikkapalveluiden tuotanto ovat edelleen kasvaneet nopeasti.

Erityisesti ohjelmistoalalle on syntynyt nopeassa tahdissa myös uusia yrityksiä samaan

aikaan, kun alan suuret yritykset ovat kansainvälistymässä.

Kehitys on osa laajempaa yritys- ja toimialarakenteen muutosta. Teollisen toiminnan

– tavaratuotannon – osuus kansantaloudessa on supistunut vuosikymmenen puolivälin

jälkeen samaan aikaan kun palveluiden osuus on kasvanut. Myös teollisuuden sisällä

palvelut ja aineettomat hyödykkeet ovat kasvattaneet osuuttaan yritysten liikevaihdosta.

Monet perinteiset teollisuusyritykset ovat muuntuneet vähitellen erilaisten palveluiden

tuottajiksi.

Kuvio 3.2 ICT-klusterin liikevaihto, henkilöstö ja toimipaikkojen lukumäärä. Ydinaloilla tarkoitetaan seuraavia toimialoja: 30 Konttori- ja tietokoneiden valmistus, 32 Radio-, televisio- ja tietoliikennevälineiden valmistus, 642 Teleliikenne ja 72 Tietojenkäsittelypalvelu. Laaja klusterimääritelmä sisältää monia muita tietoja viestintätekniikkaan ja -palveluihin kytkeytyviä aloja kuten tallenteiden jäljen täminen, radio- ja televisiotoiminta, alan laitteiden tukku- ja vähittäiskauppa sekä lisäksi komponenttituotannon ja sähköteknisen teollisuuden. Tarkat määritelmät ovat liitteessä 2.


��

��

�

��

��

Mrd

. eur

oa, �

��

henk

ilöä,

��

� to

imip

aikk

aa

Mrd

. eur

oa, �

��

henk

ilöä,

��

� to

imip

aikk

aa

��

�

��

��

Ydinalat Laaja määritelmä Henkilöstö

Liikevaihto (nimellinen)

Toimipaikat

Henkilöstö

Liikevaihto (nimellinen)

Toimipaikat


Erityistarkastelu: Missä arvo syntyy – siirtyykö ICT-tuotanto Kiinaan?

Suomen ICT-sektorin pienentyminen ja Kiinan nouseminen merkittäväksi tietoja viestintä-

teknologian tuottajaksi ja viejäksi on herättänyt kysymyksen, onko koko ICT-tuotanto ennen

pitkää siirtymässä Kiinaan. Kiinan ja yleisemmin Aasian kustannusetu on ylivoimainen ja

myös koulutustaso on nopeasti kasvamassa. Kiina ja muut Aasian maat ovat kyllä lisänneet

voimakkaasti osuuksiaan maailman ICT-markkinoilla, mutta emme tiedä kovinkaan tarkoin,

kuinka suuri osa tuotteiden jalostusarvosta lopulta jää Aasian maihin ja kuinka suuri osa

edelleen monikansallisten yritysten – kuten Nokian tai Applen – kotimaihin.

yksi tapa tarkastella asiaa on selvittää yksittäisten tuotteiden arvonmuodostusta ja sen

maantieteellistä jakaumaa. Näin ovat tehneet esimerkiksi Ali-yrkkö (2010) ja Linden, Kraemer

ja dedrick (2009a ja 2009b). Jälkimmäinen tutkimus tarkastelee Applen 30 gigatavun Video

iPod -soittimen (30GB Video iPod) arvonmuodostusta ja sen jakautumista. Soitin valmistetaan

eli loppukokoonpano tehdään Kiinassa ja soitin viedään sieltä yhdysvaltoihin ja muille kan-

sainvälisille markkinoille. Kiinassa tapahtuvan valmistuksen osuus tuotteen noin 200 dollarin

myyntihinnasta on kuitenkin vain alle viisi prosenttia. Suurin osa, noin 40 %, jää Applelle eli

brändin omistajalle ja tuotteen suunnittelijalle, japanilaiselle avainkomponenttien valmistajalle

sekä jakeluun ja kauppaan. Vaikka tuote on valmistettu Kiinassa, valtaosa jalostusarvosta jää

yhdysvaltoihin ja suhteellisen suuri osa myös Japaniin. Kyse on globaalin työnjaon eduista:

kukin erikoistuu valmistusketjun eri osiin oman suhteellisen etunsa mukaisesti ja kaikki

hyötyvät – viime kädessä kuluttaja, joka saa soittimensa huomattavasti halvemmalla kuin

jos se ja kaikki sen osat olisi valmistettu samassa maassa.

Ali-yrkön (2010) tutkimus Nokian N95-puhelimesta päätyy samanlaiseen tulokseen:

valtaosa N95-puhelimen tuotannon lisäarvosta jää Suomeen, valmistettiinpa se Suomessa

tai Kiinassa. Samaan päätyy Linden, Kraemer ja dedrick (2009a) tutkimuksessa, jossa eritel-

lään Nokian 7710-puhelimen tuotantokustannukset ja lisäarvon jakautuminen. Nokian osuus

Kiinassa valmistetun puhelimen arvonlisästä on noin 35 %.

Vaikka osa Suomen ICT-sektorin tuotantoa on valunut kansainvälisen työnjaon mukaisesti

matalan kustannustason maihin, merkittävä osa tuotannon arvosta jää edelleen Suomeen.

Puhelinten hinta on tuntuvasti laskenut, minkä vuoksi myös kysyntä on kasvanut ja markkinat

laajentuneet. Sen vuoksi Suomeen jäävä lisäarvo on kasvanut tuotannon siirtymisestä ja

hintojen alentumisesta huolimatta. Lisäarvon kasvu on kuitenkin hidastunut ja kilpailu korkean

palkkatason ja korkean lisäarvon toiminnoista on kiristymässä.


ICT-sektorin sisäinen rakenne onkin muuttunut merkittävästi laitteiden valmistuk-

sesta kohti palveluita ja sovelluksia. Samalla ICT on tullut osaksi lähes kaikkea muuta

yritystoimintaa, julkista palvelutuotantoa ja kansalaisten arkipäivää. ICT-sektorin tarkka

määrittely ja erottaminen omaksi alakseen ei enää olekaan mahdollista. Tilastojen avulla

kehitystä voidaan kuitenkin kuvata yleisellä – mutta samalla usein yleistävällä ja suhteel-

lisen karkealla – tasolla. Näin on tehty kuviossa 3.2, jossa klusteri on määritelty käytössä

olevan toimialaluokituksen mukaan.

Kuvio kertoo olennaisen muutoksen ICT-sektorissa: työntekijämäärä on kääntynyt

laskuun, mutta liikevaihto on jatkanut kasvuaan. Kyse on pitkälti Nokian ympärillä toimi-

neen ali- ja osahankintaverkoston supistumisesta ja alihankinnan siirtymisestä Suomesta

pois, mikä ei kuitenkaan ole heijastunut kuin osittain klusterin liikevaihtoon – Nokian

liikevaihto jatkoi kasvuaan aina vuoteen 2008 saakka. ICT-klusterissa on ollut meneillään

muodonmuutos, jossa yksinkertainen komponenttivalmistus ja kokoonpanotyö ovat

siirtyneet matalamman kustannustason maihin. Samaan aikaan korkeaa ammattitaitoa

vaativan työn osuus Suomen ICT-klusterin toiminnoissa on kasvanut.

Kuvio 3.3 ICT-klusterin rakennemuutos – työllisyys ammattiaseman mukaan, %-osuudet

Lähde: Tilastokeskus vuodet 1995, 2000 ja 2004, vuosi 2010 on trendiennuste.

��

��

��

��

��

��E

��

��

�

Tutkijat jasuunnittelijat

Muut ylemmättoimihenkilöt

Alemmattoimihenkilöt

Työntekijät


Rakennemuutosta kuvaa Nokia Oyj:n henkilöstön kehitys. Suomen henkilöstöstä vuonna

2008 tuotannossa ml. kuljetukset oli enää 13 %, tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä 57 %

ja muissa palveluissa (kuten hallinto, myynti markkinointi) 30 %.

ICT-sektorin sisäistä kehitystä voidaan kuvata työvoiman ammattirakenteen ja siten

työtehtävien muutosten avulla. Rakennemuutoksen keskeinen piirre on ollut se, että muu-

toksen yhteydessä Suomessa oleva alan toiminta on muuttunut voimakkaasti osaamista ja

korkeaa koulutusta vaativaan suuntaan, mikä on seurausta globaalin työnjaon muutoksista

(ks. erityistarkastelu edellä ja kuvio 3.3). Erityisesti tutkimus- ja kehitystoiminnan sekä

ohjelmistotuotannon osuus klusterin sisällä on voimakkaasti kasvanut. Samaan aikaan

kun teollinen tuotanto on vähentynyt, t & k -toiminnan määrä on pysynyt jokseenkin

ennallaan ja ohjelmistotuotanto kasvanut.

ICT-sektori on siis viime vuosina työpaikkojen määrän osalta pienentynyt. Lähinnä

sellaiset tehtävät, joissa ammattitaitovaatimukset ovat vähäiset, ovat vähentyneet (kuvio

3.3). Alan työntekijöiden määrä ja sen osuus koko työvoimasta on supistunut voimakkaasti.

Valtaosa ammattitaitoa ja koulutusta vaativasta toiminnasta on säilynyt ennallaan – osin

kasvanut. ICT-sektorin sisällä juuri koulutettujen työntekijöiden liikkuvuus on ollut suurta.

Työntekijävirrat teollisuudesta alan palvelutuotantoon ovat 2000-luvulla kasvaneet

merkittävästi.*

ICT-sektorin sisäinen rakennemuutos kertoo, että alan osaaminen on pääosin säilynyt

ja osaamista on siirtynyt teollisesta toiminnasta esimerkiksi ohjelmistotuotantoon ja

tietotekniikkapalveluihin sekä mm. konepajateollisuuteen. Tieto- ja viestintäteknologi-

aan liittyvä tutkimus- ja kehitystoiminta on Suomessa edelleen selvästi suurempi kuin

minkään muun toimialan: Yli puolet kaikesta yrityssektorin tutkimustoiminnasta liittyy

tietoja viestintäteknologiaan. Lähtökohdat alan uudistumiselle ja tulevalle kasvulle ovat

siis hyvät. Vaikka Suomi on pudonnut monien kansainvälisten tietoyhteiskuntavertailu-

jen kärkisijoilta, Suomen ja suomalaisten yritysten kansainvälinen asema on edelleen

suhteellisen hyvä.**

* Ks. Maliranta ja Nikulainen (2009). ** Ks. esim. EU:n komission tuore Europe’s digital Competitiveness report. Sen mukaan Suomi on informaatio-

yhteiskunnan kehittämisessä edelleen yksi edelläkävijöistä. Suurimmat puutteet liittyvät laajakaistayhteyksiin sekä sähköisen liiketoiminnan kehitykseen.


3.2 ICT-sektorin merkitys Suomen kansantaloudelle

Kansainvälinen vertailu osoittaa, että Suomessa ICT-sektorin osuus tuotannosta ja työlli-

syydestä on suurempi kuin missään muussa EU- tai OECD-maassa. Suomen erityispiirre

on lisäksi se, että lähes kaikissa muissa vertailumaissa – erityisesti Unkarissa ja Irlan-

nissa – monikansallisten yritysten tytäryritysten merkitys tuotannossa on suuri, kun se

Suomessa on hyvin vähäinen.

Kuviosta 3.4 nähdään, että ICT-sektorin osuus on kehittyneissä maissa noin 30 pro-

senttia suurempi arvonlisäyksessä kuin työllisyydessä. Tämä tarkoittaa, että se on näissä

Kuvio 3.4 ICT-sektorin osuus tuotannosta ja työvoimasta OECD- ja EU-maissa, prosenttia. Laajan vertailun tekemiseksi ICT-sektori on tässä määritelty seuraaviksi toimialoiksi: kustantaminen, painaminen ja tallenteiden jäljentäminen, konttori- ja tietokoneiden valmistus, radio- televisio- ja tietoliikennevälineiden valmistus, posti- ja teleliikenne ja tietojenkäsittelypalvelut. Tiedot ovat uusimmat OECD:sta ja EU:n Klems-tietokannasta saatavilla olevat. Kreikan, Itävallan, Espanjan, Slovenian, Alankomaiden, Slovakian ja Tsekin tiedot ovat vuodelta 2008, Norjan, Italian, Belgian, Saksan, Ranskan, Sveitsin ja Unkarin tiedot ovat vuodelta 2007 ja Portugalin, Tanskan, Yhdysvaltojen ja Ruotsin tiedot vuodelta 2006. Muiden maiden ja maaryhmien tiedot ovat vuodelta 2005. Suomen osalta on kuvattu kehitys vuosina 2001–2009.

Lähde: EU Klems ja ETLAn omat laskelmat.

�

8 %0 1 2 3 4 5 6 7

14 %

2

4

6

8

10

12

Kypros

Portugali

Kreikka

Liettua

Puola

Itävalta

Latvia

EspanjaNorja

Slovenia

Italia

Luxemburg

AlankomaatViro

Tanska

Euro-alue

Belgia

EU26

Saksa

Australia

Slovakia

Tsekki

Ranska

USA

Japani

Sveitsi

Korea

Iso Britannia

Ruotsi

Malta

Irlanti

Unkari

2001

2005

2003

Suomi2008

Osu

us a

rvon

lisäy

kses

tä, p

rose

nttia

Osuus työllisistä, prosenttia


� ��

Luxemburg

Irlanti

Usa

Suomi

Belgia

Kypros

Ruotsi

Iso-Britannia

Japani

Kreikka

Hollanti

Itävalta

Ranska

Eu25

Euro-alue

Tanska

Saksa

Espanja

Australia

Italia

Portugali

Korea

Malta

Slovenia

Puola

Latvia

Unkari

Liettua

Tsekki

Viro

Slovakia

Kuvio 3.5 ICT-alan tuottavuus per työntekijä, tuhatta euroa

Lähde: EU Klems -tietokanta ja Etlan laskelmat.

maissa keskimääräistä tuottavampi toimiala. Suomen ohella Irlanti ja Korea erottuvat

maina, joissa tämä ero on muita kehittyneitä maita suurempi*. Suomen kohdalla Nokia

luonnollisesti selittää suurimman osan ICT-sektorin merkityksestä.

* Kaikkein suurin tuottavuusero maan koko tuotantoon suhteutettuna on Latviassa, mutta koska kyseessä on hyvin pieni maa, tämä voi johtua muutamasta kehittyneestä yrityksestä.


Suomen ICT-sektori on suurten muutosten edessä. Viime vuosina kasvun painopiste

on siirtynyt sovelluksiin ja palveluihin samalla kun ICT-sektorin teknologiat ovat lähen-

tyneet toisiaan. Taloushistoria ja eri toimialojen elinkaarien tarkastelu osoittavat, että

teknologiaa kehittäneet maat tai yritykset eivät välttämättä ole niitä, jotka siitä pitkällä

aikavälillä eniten hyötyvät. Suurimpia hyötyjiä ovat teknologian soveltajat. Tieto- ja vies-

Kuvio 3.6 ICT-alan jalostusarvo per asukas, tuhatta euroa

Lähde: EU Klems-tietokanta ja Etlan laskelmat.

� � ��

Luxemburg

Irlanti

Suomi

Japani

Usa

Ruotsi

Iso-Britannia

Tanska

Hollanti

Ranska

Itävalta

Australia

Belgia

Eu25

Saksa

Euro-alue

Italia

Korea

Espanja

Malta

Kypros

Slovenia

Kreikka

Unkari

Portugali

Tsekki

Viro

Latvia

Slovakia

Puola

Liettua


tintätekniikan käyttäjinä ja soveltajina Suomi ja suomalaiset yritykset ovat menestyneet

enintään kohtuullisesti.

Tieto- ja viestintäteknologian käytön ja siihen perustuvien palveluiden tuottavuusvai-

kutuksista merkittävä osa on vielä edessäpäin. Tätä ennakoi esimerkiksi se, että tietoja

viestintäteknologian tuottavuuspotentiaaliin panostetaan eri toimialoilla voimakkaasti.

Panostus näkyy strategisen huippuosaamisen keskittymien – SHOKien – tutkimusohjel-

missa. Erityisiä mahdollisuuksia liittyy energiankäytön tehokkuuteen, ilmastomuutokseen,

terveydenhuoltoon ja väestön ikääntymiseen. Vähintään yhtä suuria mahdollisuuksia

liittyy tietoja viestintäteknologian ”kolmanteen aaltoon” eli siihen, että yritysten toi-

mintatavat ja liiketoimintamallit muuttuvat ICT-sovellusten avulla. Digitaaliset palvelut

ovat vasta elinkaarensa alkuvaiheessa.

ICT-sektorin tuottavuus, mitattuna jalostusarvolla työllistettyä kohti, on Suomessa

erittäin suuri verrattuna useimpiin muihin kehittyneisiin maihin (kuvio 3.5). Luxem-

burg ja Irlanti ovat tuottavuudessa omaa luokkaansa, mutta Suomen taso ei jää kauas

Yhdysvalloista. Suomessa korkea tuottavuus onkin välttämättömyys, sillä muuten korkeat

työvoimakustannukset tekisivät tuotannosta kannattamatonta. Esimerkiksi Unkarissa,

jossa ICT-sektorin tuottavuus on vertailujoukon viidenneksi huonoin, tilanne on toinen,

koska työvoimakustannukset ovat alhaiset. Korkea tuottavuus ja sen jatkuva parantaminen

ovatkin elinehtoja ICT-sektorin tulevaisuudelle Suomessa.

Kuviossa 3.6 ICT-sektorin arvonlisäys on suhteutettu kunkin maan väkilukuun. Tällaisessa

vertailussa Suomi nousee jo vertailujoukon kolmanneksi. Tämä johtuu siitä, että Suomessa

ICT-sektori on vertailujoukkoa merkittävämpi työllistäjä. Yhdysvaltain sijoitus taas laskee

käänteisestä syystä eli sen takia, että siellä merkittävä osuus työvoimasta työskentelee

muilla talouden sektoreilla. Yksi merkittävimmin asemaansa kuvioiden 3.4 ja 3.5 välillä

muuttaneita maita on Japani, jossa ICT-sektorin merkitys työllistäjänä on erittäin suuri.

3.3 Suomen ICT-sektorin kilpailijamaat

Suomi – yhdessä Ruotsin kanssa – on ollut pioneerimaa erityisesti matkaviestinteknologian

kehittäjänä ja menestynyt ICT-teknologian tuottajana. Monet maat ovat seuranneet perässä

ja hakeutuneet kasvaville markkinoille. On syntynyt uudenlaista kilpailua. Maailmassa

on kymmenkunta maata, jotka ovat suhteessa muihin maihin erikoistuneet viennis-

sään ICT-tuotteisiin. Suomen lisäksi tähän maajoukkoon kuuluvat nykyisin esimerkiksi

Kiina, Meksiko, Unkari ja Irlanti, joihin kaikkiin alan tuotantoa on siirtynyt viimeisten

kymmenen vuoden aikana.

Näiden maiden tuotanto on kuitenkin hyvin erilaista kuin Suomessa ja ne kilpailevat

suurelta osin keskenään loppukokoonpanon sijainnista, mutta myös osittain Suomen


viennin kanssa. Enemmän Suomi kuitenkin kilpailee t & k -toimintojen ja vaativan suun-

nittelun sijainnista kehittyneiden maiden kanssa.

Suomi onkin voimakkaasti erikoistunut t & k -toiminnassaan tietoja viestintäteknolo-

giaan. Tätä osoittavat patenttianalyysit, joilla on tarkasteltu eri maiden teknologista erikois-

tumista.* Suomi on suhteellisella patentointiaktiivisuudella mitattuna yksi voimakkaimmin

telekommunikaatioteknologiaan erikoistuneista maista. Ruotsi on myös patenteilla mitattuna

suhteellisesti erikoistunut telekommunikaatioon, mutta ei yhtä voimakkaasti kuin Suomi.

Korea on kasvattanut teknologista erikoistumistaan erityisesti elektronisten komponenttien

* Etlassa tätä raporttia varten tehdyt patenttianalyysit.

1,0

2,0

3,0

4,0

Huonekalut, kuluttajatuotteet

Muut kuljetusvälineet

Moottoriajoneuvot

Optiset instrumentit, kellot, yms.

Teollisten prosessien ohjauslaitteetMittauslaitteet

Lääketiet. koneet

Televisiot, radiot, yms.

Telekommunikaatio

Elektroniset komponentit

Muut sähkö

tekn. tuotte

et

Kaap

elit,

akut,

yms.

Sähk

ömoo

ttorit

, gen

eraa

ttorit

, ym

s.Ko

ntto

ri- ja

tiet

okon

eet

Kotit

alou

skon

eet Aseet ja am

mukset

ErikoiskoneetTyöstökoneet

Maa- ja m

etsät. koneet

Yleiskäyttöiset koneet

Energiateknol. laitteet

Metallituotteet

Perusmetallit

Ei-metalliset mineraarit.Kumi ja muovit.Kemikaalit,

pl. lääkkeet

Lääkk

eet

Pape

ri

Puut

uott

eet

Teva

nake

Elin

tarv

ikke

et

Suomi

Etelä-Korea

Ruotsi

Kuvio 3.7 Suomen, Ruotsin ja Etelä-Korean erikoistuminen patenteissa tuotealueittain vuosina 1995–2005

Lähde: OECD PATSTAT -tietokanta. Mikäli toimialan RTA-indeksin arvo on suurempi kuin yksi,

tarkasteltava maa on erikoistunut kyseisen toimialan teknologiaan.


ja radioteknologioiden tuoteryhmissä. (kuvio 3.7) Tässä mielessä se on tullut Suomen kilpai-

lijaksi sekä lopputuotemarkkinoilla että teknologisesti.

3.4 Palveluviennin kasvava trendi

Suomalainen ICT-klusteri ei elä enää pelkästään teollisuudesta, vaan sen rinnalle ovat

tulleet palvelut. Tämä näkyy vientitilastoissa ja henkilörakenteissa. Suorittava työ vähenee

ja erilaiset palvelut kasvavat trendinomaisesti, mitä tarkasteltiin jo luvussa 2.

Kuviossa 3.8 on esitetty sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tavaravienti vuosina

2002–2009. Laman seurauksena vienti putosi rajusti vuonna 2009. Investointilama leikkasi

investointitavaroiden vientiä. Eniten vientiluvut laskivat kuitenkin puhelinlaitteissa ja eri-

tyisesti matkapuhelimissa, joiden vienti laski 57 %. Matkapuhelinten maailmanmarkkinat

laskivat viime vuonna noin 7 %, eli Suomi menetti voimakkaasti markkinaosuuksiaan.

Kuvio 3.8 Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tavaravienti vuosina 2002–2009, mrd. euroa

Lähde: Tullin Uljas-tilastotietokanta.

�

��

��

��

�

��

Matkapuhelimet

Lääkintäkojeet, hienomekaaniset kojeet, optiset instrumentit, kellot

Radio-, televisio- ja tietoliikennevälineet (poislukien matkapuhelimet)

Sähkökoneet ja -laitteet

Konttori- ja tietokoneet


Taulukko 3.1 ICT-palvelujen vienti Suomesta palveluerittäin, miljoonaa euroa


Taulukko 3.2 ICT-Palvelujen tuonti Suomeen palveluerittäin, miljoonaa euroa


2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Telekommunikaatiopalvelut 212 153 183 171 199 154 127

Tietotekniikkapalvelut 518 492 576 1 194 1 136 1 335 5 650

Informaatiopalvelut 16 9 31 19 41 3 7

ICT-palveluiden vienti 746 654 790 1 384 1 376 1 492 5 784

Tutkimus- ja kehittämispalvelut 200 283 235 274 260 248 281

Muualla erittelemättömät liike-elämän palvelut* 4 774 3 925 5 241 5 453 6 060 8 117 7 452

rojaltit ja lisenssimaksut 594 443 675 969 850 930 1 007

Muiden palvelut, joissa ICT-palveluita 5 568 4 651 6 151 6 696 7 170 9 295 8 740

* sisältää konsernien sisäiset palvelut

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Telekommunikaatiopalvelut 259 206 200 403 373 255 300

Tietotekniikkapalvelut 363 407 561 904 879 1 077 1 293

Informaatiopalvelut 32 19 31 25 12 17 18

ICT-palveluiden tuonti 654 632 792 1332 1264 1 349 1 611

Tutkimus- ja kehittämispalvelut 1 500 1 686 1 573 1 775 1 879 1 872 3 550

Muualla erittelemättömät liike-elämän palvelut* 1 216 1 310 1 261 1 548 1 605 2 004 2 373

rojaltit ja lisenssimaksut 641 545 644 902 1 031 1 051 1 380

Muiden palveluiden tuonti, joissa ICT-palveluita 3 357 3 541 3 478 4 225 4 515 4 927 7 303

* sisältää konsernien sisäiset palvelut


Suomen tavaravienti elpyy voimakkaasti maailman markkinoiden kysynnän myötä.

Sähköteknisen teollisuuden vienti sekä lääkintäkojeiden ja instrumenttien vienti palaavat

nousevalle kasvu-uralleen, kun investoinnit elpyvät. On kuitenkin odotettavissa, että mat-

kapuhelinten vienti Suomesta tuskin saa takaisin aiempaa asemaansa. Suomen merkitys

Nokian tuotantoverkossa kehittyneiden puhelimien valmistajana ja niiden viimeistelijänä

on pienentynyt.

Palveluissa viennin trendi on ollut kasvava. Vuodelta 2009 ei vielä ole saatavissa

tilastoja, mutta oletamme palveluviennin säilyneen määrällisesti jotakuinkin ennallaan.

Rakennemuutos vahvisti edelleen palveluita, mutta lama leikkasi niiden kasvua.

Taulukoissa 3.1 ja 3.2 on esitetty tietotekniikka-, telekommunikaatio- ja informaatiopal-

veluiden vienti ja tuonti. Vuonna 2008 tietotekniikkapalveluita vietiin 5 650 miljoonan

Kuvio 3.9 Arvio ICT-klusterin palveluviennin arvosta. Muun kuin puhutun mobiililiikenteen kansainväliset markkinat kasvavat 13,5 % vuosivauhdilla vuodesta 2008 vuoteen 2013. Katso Erityistarkastelu Matkapuhelinviestinnän ja sisältöpalvelujen kasvuennuste vuosiksi 2008–2013 sivulla 88–90.

Lähde: Tilastokeskus, Palveluviennin tilasto

� ��

� ��

� ��

��

Miljoonaa euroa

�

��

T&k-palvelut, rojaltit ja lisenssimaksut

Muualla erittelemättömät liike-elämän palvelut

Tietotekniikka-, tele- ja informaatiopalvelut


euron, telekommunikaatiopalveluita 127 miljoonan euron ja informaatiopalveluita 7

miljoonan euron arvosta. Tietotekniikkapalvelujen tilastointiin tehtiin tarkistus vuoden

2008 lukujen osalta, jolloin ne korotettiin kerralla oikealle tasolleen. Aiemmat luvut ovat

epäluotettavia ja aliarvioivat vientiä.

Taulukkoon 3.1 on otettu myös muut palveluiden vientierät, joista osa on ICT-klusterin

vientiä. Valitettavasti näitä ei jaotella toimialoittain. Muualla erittelemättömät palvelut

sisältävät konsernin sisäiset palvelut, jotka vuonna 2008 olivat 7 452 miljoonaa euroa.

Tulot t & k -palveluista olivat 281 miljoonaa euroa sekä rojalteista ja lisenssimaksuista

1 007 miljoonaa euroa. Kuviossa 3.9 on varovaisesti arvioitu muiden palveluista 30 %

olevan ICT-klusterin yritysten tuloja, jolloin ICT-klusterin palveluvienti olisi ollut jo noin

8,4 mrd. euroa vuonna 2008. On hyvä syy olettaa, että vuonna 2009 palveluvienti säilyi

samalla tasolla. Rakennemuutos tavaraviennistä palveluihin jatkui, mutta lama leikkasi

kasvun pois.

Tietotekniikka- sekä tele- ja informaatiopalvelut sisältyvät vientituloihin koko arvol-

laan. T & k -palveluista, rojalteista ja lisenssimaksuista sekä muualla erittelemättömistä

1994 1995 1996 1997 1998 1999

��

��

��

��

�

��

Kuvio 3.10 Teleliikenteen yritysten liikevaihto Suomessa, milj. euroa

Lähde: Tilastokeskus, Tietoliikennealan toimialakatsaus. Miljardin euron vähennys vuonna 2007 johtui

suurelta osin yritysfuusioista ja muista toimialalla tapahtuneista liiketoimintajärjestelyistä.


palveluista ICT-klusterin osuudeksi arvioidaan varovaisesti 30 %. Muualla erittelemättömät

liike-elämän palvelut sisältävät tulot konsernien sisäisistä palveluista.

3.5 Teleliikenteen murros

Teleliikenneala, jonka liikevaihto kasvoi voimakkaasti 2000-luvun alkuun saakka, on elänyt

voimakkaassa murroksessa viimeisten viiden vuoden ajan (kuvio 3.10). Alan yritysten

strategiat ovat perusteellisesti muuttuneet ja alalla on toteutettu merkittäviä uudelleen-

järjestelyjä. Liikevaihto on kääntynyt laskuun. Osasta kansainvälisiä liiketoimintoja on

luovuttu.

Alan yritykset pyrkivät tarjoamaan palveluita, jotka tehostavat muiden toimialojen

tietoja viestintäliikennettä. Meneillään on ollut selkeä fokusoituminen perusliiketoi-

mintaan. Samaan aikaan monien toimialojen yritykset ovat ulkoistaneet tietoja vies-

tintäliikenteen toimintoja keskittyessään omaan ydinliiketoimintaansa. Tämä on luonut

uusia markkinoita.

Tämä on myös tulevaisuuden kehityssuunta. Tieto- ja viestintäliikenne tehostuu voi-

makkaasti ja laajakaistapalvelut parantuvat edelleen. Mobiilin viestiliikenteen, Internetin

ja sisältöpalveluiden merkitys kasvaa, mikä synnyttää uutta liiketoimintaa. Alan sisäinen

rakennemuutos jatkuu.

4Suomen ja suomalaisten

yritysten mahdollisuudet

4.1 ICT:n kehitys kansainvälisesti katsottuna 63

4.2 Suomen tulevaisuuden kasvualueet ja menestystekijät 73

4.3 Visio 2020 78

634 · SUOMEN JA SUOMALAISTEN yrITySTEN MAHdOLLISUUdET

4Suomen ja suomalaisten

yritysten mahdollisuudet

Mitkä ovat suomalaisen sähkö- ja elektroniikkateollisuuden, tietotekniikan ja ohjelmistote-

ollisuuden kasvualat tällä vuosikymmenellä? Tähän etsitään vastauksia alkavassa luvussa.

Tarkastelu perustuu useisiin näkökulmiin:

kansainvälisiin arvioihin eri sovellusalojen kasvusta ˘

poliittiseen näkökulmaan – mihin kansainvälisesti panostetaan ˘

suomalaisten yritysten omiin arvioihin vahvuusalueista, joille kannattaisi tehdä ˘

riskisijoituksia.

Näiden pohjalta esitetään näkemys suomalaisen ICT-klusterin tulevaisuuden kasvualoista.

Samalla pohditaan kriittisiä menestystekijöitä, joihin kasvu voi perustua ja esitetään

kasvuvisio vuoteen 2020.

4.1 ICT:n kehitys kansainvälisesti katsottuna

Kaksisataa vuotta jatkunut teollisuuden valtakausi on päättymässä tietoyhteiskunnan

läpimurtoon, jota monet asiantuntijat kutsuvat vallankumoukseksi eivätkä enää evoluu-

tioksi. Tieto- ja viestintäekosysteemien kehitys vaikuttaa voimakkaasti eri aloihin ja luo

uutta liiketoimintaa. Lisäksi se parantaa tehokkuutta ja vähentää ihmisen toiminnan

ympäristölle haitallisia vaikutuksia. Myös ihmisten käyttäytyminen muuttuu. Mobiilitek-

nologia, laajakaista ja Internet ovat mahdollistaneet ajasta ja paikasta riippumattoman

yhteydenpidon ja totunnaisesta poikkeavan viestinnän, mikä on romuttanut esimerkiksi

vanhan median markkinoita. Internet on luonut kokonaan uuden alustan liiketoiminnalle

ja synnyttänyt sosiaalisia yhteisöjä, joiden rooli voimistuu.

64 4 · SUOMEN JA SUOMALAISTEN yrITySTEN MAHdOLLISUUdET

Mitä kansainväliset tutkimukset, kannanotot sekä politiikkapaperit kertovat meneillään

olevasta muutoksesta? Näitä muutoksia on tarkasteltu kolmessa tärkeässä julkaisussa,

joita tässä kappaleessa esitellään tiivistetysti. Niissä on myös selkeästi kannanottoja siitä,

minkälaista politiikkaa muutoksen edistämiseksi pitää harjoittaa. ICT nähdään keskeisenä

keinona parantaa tuottavuutta, luoda uusia vaativia työpaikkoja ja liiketoimintaa sekä

ratkaista ympäristöongelmia. Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämistä pidetään

tehokkaimpana työkaluna nostaa maailmantalous alhostaan takaisin kasvu-uralle. Tut-

kimuksista saadaan myös melko yhdenmukainen käsitys siitä, mitkä alat ovat kasvussa

seuraavan vuosikymmenen ja pidempääkin.

World Economic Forum – ICT:llä talouskasvuun

Vuoden 2009 World Economic Forum (WEF) painotti tietoja viestintäteknologian rat-

kaisevaa roolia maailmantalouden saattamisessa uuteen kasvuun. Oikein valjastettuna

digitaalivallankumous saavuttaa nekin, jotka ovat jääneet osattomiksi maatalouden ja

teollisuuden kehityksestä. Digitaalivallankumous on mahdollisuus uuteen kestävään

kasvuun.

WEF:n mukaan ICT vaikuttaa lähes kaikkiin aloihin innovatiivisilla, räätälöidyillä ja

tehokkailla ratkaisuilla. ICT-ekosysteemi on saanut myös yksittäiset kansalaiset ja heidän

muodostamansa yhteisöt eri maissa mukaan vaikuttamaan kehitykseen. ICT:n tutkimuksin

osoitetut tehokkuushyödyt ovat ilmeiset:

Yhdysvalloissa jokaista kiinteän tai mobiiliverkon laajakaistayhteyksiin investoitua ˘

dollaria kohti saadaan kymmenkertainen tuotto. (The Committee on Appropriations,

2009)

Euroopassa online-palvelujen 3 %:n vuotuinen kasvu synnyttää yhteensä miljoona ˘

uutta työpaikkaa ja saa aikaiseksi 850 miljardin euron talouskasvun vuosina 2006–2015.

(Fornefeld et al., 2008)

Aasian, Afrikan, Itä-Euroopan ja Latinalaisen Amerikan kehittyvien talouksien mobiilin ˘

laajakaistan penetraation nostaminen Länsi-Euroopan tasolle saisi aikaan 300–420

miljardin dollarin talouskasvun, millä luotaisiin 10–14 miljoonaa uutta työpaikkaa.

(Buttkereit et al., 2009

Investoinnit luovat pohjaa kehitykselle. Investoinnit ICT-infrastruktuuriin ovat erittäin

pääomaintensiivisiä. Tästä syystä investoinneille olisi luotava turvalliset puitteet riittävän

tuoton takaamiseksi. Muuten investointien riskit kasvavat, hinta nousee ja investointien

taso jää alhaiseksi.


Tuottavuusvaikutusten kannalta mobiilikommunikaatio, laajakaista ja Internet ovat kes-

keisiä. Tämä pätee niin nouseviin* ja kehittyviin talouksiin kuin kehittyneisiin maihin:

Nousevissa talouksissa ja kehittyvissä maissa Internetin yleistyminen 10 prosentilla ˘

lisää niiden vuotuista bruttokansantuotteen kasvua 1–2 prosentilla. (The Boston

Consulting Group, 2009)

Nousevissa talouksissa matkapuhelimien yleistyminen 10:llä sataa asukasta kohti ˘

lisää talouskasvua 0,59 %. (Fuss et al., 2005)

Kehittyneissä maissa 10 prosentin lisäys laajakaistayhteyksissä 100 asukasta kohti saa ˘

aikaan 1,2 prosentin nousun kansantuotteessa. (Zhen-Wei Qiang et al., 2009)

Yksistään Saksassa 36 miljardin euron investoinneilla laajakaistayhteyksien lisäämiseen ˘

ja tehon kasvattamiseen voitaisiin luoda 968 000 uutta työpaikkaa ja kasvattaa kan-

santuotetta 170 miljardilla eurolla vuodesta 2010 vuoteen 2020. Investoinnit lisäisivät

kansantuotteen kasvua 0,6 prosenttiyksiköllä vuodessa. (Katz et al., 2009)

On selvää, että pelkät investoinnit laajakaistaan ja matkapuhelinverkkoihin eivät riitä. Ne

ovat välineitä. Todellisen kasvun luo tapa, joilla niitä käytetään. Internet ja Web 2.0 ovat

katalysoineet liiketoiminnan kasvua. Ne ovat samalla ratkaisevasti muuttaneet perinnäi-

siä tapoja myydä tavaroita ja palveluita, tuottaa sisältöjä ja luoda lisäarvoa. Esimerkkejä

uudesta liiketoiminnasta ovat mm. älykäs sähköverkko ja pilvilaskenta.

World Economic Forumin mukaan ICT-sektori voisi useilla aloilla avata tuottavuuden

pullonkauloja ja luoda uusia mahdollisuuksia. Monet mainituista aloista liittyvät toimin-

toihin, joita nyt esimerkiksi Euroopassa hoitaa julkinen sektori. WEF:n lista lupaavimmista

ICT:n kasvualoista on seuraava:

Ekokestävyys: ICT voi ratkaisevasti auttaa vähähiilistä maailmantalouden kasvua. Viimeai-

kaisen tutkimuksen mukaan hiilidioksidipäästöjen vähennys voisi olla jopa 7,8 gigatonnia

vuoteen 2020 mennessä, mikä supistaisi päästöt huomattavasti alle asetettujen rajojen

ja samalla aikaansaisi 600 miljardin euron säästöt.

Koulutus: ICT on mahdollistanut online-koulutuksen nopean kasvun. Esimerkiksi Uudessa

Seelannissa digitaalikirjastoprojekti on luonut avoimen, monikielisen ohjelmiston aut-

tamaan yliopistoja, kirjastoja ja julkisen palvelun laitoksia eri puolilla maailmaa raken-

tamaan digitaalisia kirjastoja.

* Nousevilla talouksilla tarkoitetaan kehityksessä kokonaan uudelle uralle päässeitä maita, kuten Itä-Euroopan siirtymätaloudet tai Kiina, jotka ovat saaneet aikaan kokonaan uuden harppauksen talouskehityksessään.


E-hallinto: Yhä useammat julkisen vallan palvelut yrityksille ja kansalaisille tarjotaan

Internetissä online-palveluina. Julkinen sektori tarjoaa samalla kanavan ja alustan tek-

nologian kehittämiselle ja uusien yksityisten palvelujen tarjoamiselle.

Rahoitus: Mobiiliraha on nopeasti nousemassa tärkeäksi maksuvälineeksi. Se tarjoaa

esimerkiksi niille miljardille ihmiselle, joilla on käytettävissään matkapuhelin mutta ei

pankkipalveluita, mahdollisuuden maksaa ja ottaa vastaan maksuja elektronisesti.

Terveydenhuolto: E-terveys tarjoaa uuden innovatiivisen kanavan terveydenhuoltoon ja

alentaa sen kustannuksia. WEF ottaa esimerkiksi Ruandan, jossa matkapuhelinverkkoa

käytetään terveystietojen keräämiseen ja lääkepuutteiden poistamiseen. Tällä on mer-

kittävästi tehostettu epidemioiden hoitoa.

Liiketoiminnan mahdollistamisessa politiikalla on olennainen tehtävä. Infrastruktuuri-

investoinnit ovat niin suuria, että tarvitaan stabiileja olosuhteita investoinneille sekä

valtioiden ja suuryritysten yhteistyötä. Niitä hyödyntävissä palveluissa on tarjottava

mahdollisuudet reiluun kilpailuun, jossa mahdollisuuksia on pienillä ja keskisuurillakin

yrityksillä. ICT-investoinnit lisäävät investointeja fyysiseen infrastruktuuriin kuten älyk-

käisiin tie- ja sähköverkkoihin, vaihtoehtoisiin kuljetusmuotoihin ja koulutukseen.

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden kasvu vuoteen 2020 mennessä

Euroopan unionin kilpailukyvyn edistämiseen pyrkivässä Lissabonin prosessissa tun-

nistettiin sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tärkeä merkitys kasvun moottorina. Tältä

pohjalta käynnistettiin laaja Electra-projekti, jonka tulokset julkistettiin vuonna 2007.

Electrassa sähkö- ja elektroniikkateollisuuden edustajat, standardointijärjestö CENELECin,

Euroopan komission ja Euroopan metallityöläisten liiton asiantuntijat tutkivat sähkö- ja

elektroniikkateollisuuden kasvumahdollisuuksia*. Arviot tehtiin ennen lamaa, mutta niitä

voidaan hyvin käyttää suuntaa antavina ottaen huomioon laman jälkeinen korjausprosessi

ja tarkastelun horisontti vuoteen 2020.

Electra-projekti kattoi laajan tuotealueen, jossa on sähkö- ja elektroniikkateollisuuden

laitteita (electric and electronics) ja järjestelmiä. Nämä muodostavat tuotannon arvolla

mitattuna maailman suurimman tuotealueen, noin 1 500 miljardia euroa. Tuotteiden

arvosta varovaisesti arvioituna noin 25 % on erilaisia palveluita ja ohjelmistoja. Noin

90 % tuotannon arvosta tulee neljältä alueelta: Kiinasta 30 %, EU:sta 21 %, USA:sta 19 %

* Ks. yksityiskohtaisemmin Electra-projektin raportti ”Twenty Solutios for Growth and Investment to 2020 and beyond” ja sen neljä liiteraporttia web-osoitteesta http://ec.europa.eu/enterprise.

http://ec.europa.eu/enterprise


ja Japanista 19 %. Nämä alat ovat myös maailman suurin työllistäjä. Yhdysvalloissa ja

Euroopassa osuus työllisyydestä on 8 %, Kiinassa ja Japanissa 12 %.

Euroopan vahvuusalue ovat automaatio- ja energiateknologia. USA:n, Japanin ja Kiinan

vahvuudet ovat elektroniikan komponenteissa. Kiina ja Japani ovat selvästi tuottajien

asemassa, kun taas USA ja Eurooppa ovat asiakkaita. Jalostusarvon tuottajana, mitattuna

jalostusarvona työllistettyä kohti, Euroopalla on runsaasti kirittävää päästäkseen USA:n

ja Japanin tasolle.

Electra-projektin arvio oli, että eurooppalaisen sähkö- ja elektroniikkateollisuuden

kasvu voidaan nostaa huomattavasti suuremmaksi kuin traditionaalinen neljän prosen-

tin vuosikasvu. Tavoitteena on saada kasvu lähemmäksi alan maailmanlaajuista kasvua.

Keinoina tässä on keskittyminen suuriin ja nopeasti kasvaviin asiakasmarkkinoihin, ja

niiden kasvun kiihdyttäminen.

Saksan sähkö- ja elektroniikkateollisuuden liitto ZVEI teki Electran kasvuennusteet

vuodesta 2005 vuoteen 2020 (kuvio 4.1). Ennusteet kattavat viennin EU:sta. Ennusteen

mukaan automaation valmistus säilyttäisi johtoasemansa kasvattaen vientiään 84 mil-

jardiin euroon. Kasvu olisi kuitenkin vain noin 2,5 prosenttia vuodessa, mitä se on ollut

Johtavat asiakasalat

Vienti EU:n ulko puolelle

vuonna 2005 Mrd. euroa

Vuotuinen kasvu %2

Energia1 22 3

Automaatio 58 2,5

* Sähkökäytöt (mm. taajuusmuuttajat) 14 3

* Teollisuuden ohjausjärjestelmät ja sen laitteet 19 3

* Instrumentointi ja prosessiautomaatio 25 2

Kuljetukset n.a. n.a.

Terveydenhuolto 13 7

Turvallisuus 14 3 4

digitaalinen radio, TV, HdTV (teräväpiirto-TV) 25 3 6

yhteensä 132

1 Infrastruktuuri ja teollisuus2 EU27-maiden markkinoiden keskimääräinen kasvu vuodesta 1997 vuoteen 2005.3 Arvio

Taulukko 4.1 Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden vienti EU:sta vuonna 2005 ja eri sektoreiden kasvuindikaattoreita

Lähde: ZVEI – German Electrical and Electronic Manufacturers’ Association.


viime vuosina (ks. taulukko 4.1). Nopeinta kasvu olisi terveydenhuollon teknologiassa,

jossa 8,2 prosentin vuosikasvulla saavutettaisiin 36 miljardin euron vienti. Suhteellisen

nopeasti kasvaisi digitaalinen radio ja televisio sekä teräväpiirtotelevisio, noin 6,3 %:n

vuosivauhdilla 60 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä. Energiateknologian vienti

olisi 34 miljardia euroa, vuosikasvun ollessa vajaat 3,3 prosenttia. Turvallisuuteen liittyvä

teknologian vienti kasvaisi vajaan 4,2 prosentin vuosivauhtia 24 miljardiin euroon vuoteen

2020 mennessä.

Ennusteisiin on luonnollisesti suhtauduttava varauksella. Teknologia ja kulutustot-

tumukset voivat radikaalisti muuttua eri tuoteryhmien sisällä. Esimerkiksi Internetin

asema jakelukanavana kasvaa, koska sen avulla kuluttajat voivat hakea juuri haluamaansa

sisältöä. Lisäksi matkapuhelimen ominaisuuksien kehittyminen tekee siitä varteenotetta-

van välineen Internetin käyttäjille. Nämä muutokset syövät perinteisen massaviestinnän

sekä digitaalisen radion ja teräväpiirtotelevision markkinoita. Juuri tällaisiin taitekohtiin

ja uusiin mahdollisuuksiin Suomen kaltaisen pienen maan kannattaa panostaa.

Kuvio 4.1 Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden EU-viennin kasvu asiakasaloittain vuosina 2005–2020

Lähde: Electra, 2007

��

Mrd. euroa

��

Automaatio

Digiradio ja HDTV

TerveydenhoitoEnergia

Turvallisuus

��

��

��

�

��


Energiantuotanto, -jakelu ja -käyttö sekä energiansäästö ja näiden ympäristövaiku-

tusten minimointi nostettiin Electrassa erityistarkasteluun, koska sen avulla sähkö- ja

elektroniikkateollisuus voisi päästä kokonaan uudelle kasvu-uralle. Suomella on laajalla

rintamalla tätä teknologiaa. Energiasektorilla kasvumahdollisuudet EU:ssa tulevat etu-

päässä energiansäästöstä ja siirtymisestä uusiutuvan energian käyttöön, millä EU haluaa

pienentää hiilidioksidipäästöjä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteeseen

pääsemiseksi energiatehokkuutta kasvatetaan 20 %:lla ja uusiutuvan energian käyttöä

lisätään 20 %:lla. Taulukkoon 4.2 on tiivistetysti kerätty energian käytön ja tuotannon

sähkö- ja elektroniikkateollisuudelle luomia kehitysmahdollisuuksia.

Käyttö: osuus primäärienergian- käytöstä EU25:ssä Suurimmat ongelmat Tehokkaita ratkaisuja

Jakeluhäviöt: 33 % Pullonkaulat sähköverkoissa. Sähkömark-kinat eivät toimi ja tarvitaan yli kapasiteettia. Pientuottajien ongelmana sähkön syöttö verkkoon.

Verkkojen yhdistäminen ja pullonkaulojen poistaminen, korkeajännitteiset pitkänmatkan siirtolinjat, älykkäät sähköverkot.

Kotitaloudet: 16 % Sähköä käyttävät kotitalouslaitteet lisääntyvät, yli 50 % energiankäytöstä sähköä.

Energiatehokkaammat laitteet, kotien liittäminen älykkäisiin sähköverkkoihin.

Teollisuus 17 % Sähkömoottorit käyttävät 70 % teollisuuden sähköstä, 88 %:ssa moottoreista ei ole käyttöä ohjaavia taajuusmuuttajia.Lämmön talteenotto retuperällä.

Taajuusmuuttajilla saadaan säästettyä 50 % vajaatehoisesta sähkönkäytöstä. Hyödyn-netään hukkalämpö rinnakkaisissa teollisuus-prosesseissa esim. kuivatukseen tai läheisten tilojen lämmitykseen. Kuumasta teollisuushöy-rystä voi myös tehdä sähköä.

Liikenne, 19 % Liikenneverkkojen suunnittelemattomuus ja puutteet rajat ylittävässä infrassa. Kuljetusten suunnittelemattomuus (esim. tyhjien konttien ristikkäiskuljetukset, joukkoliikenteen ja useita kuljetusmuotoja sisältävän intermodaalilii-kenteen kehittymättömyys). Tuhlaileva energi-ankäyttö. Päästöt.

Verkkojen kokonaisvaltainen, ylikansallinen suunnittelu. Liikenteen optimointijärjestelmien käyttöönotto. Energiatehokkaampi teknologia: led-valot, optimoidut katuvalaistusjärjes-telmät, tietelematiikka. Hybridi- ja täyssähkö-autot ja uusiutuvan energian käyttö.

Energiantuotanto Voimalaitoskanta uusiutuu hitaasti, vanhoihin ei voi tehdä ratkaisevia parannuksia. Hyötysuhde on usein vain 33 % sähkön ja lämmön erillistuotannossa.Suuret hiilidioksidipäästöt.

Uusinvestoinnit tehtävä ekologisiin (uusiutuva energia) ja tehokkaisiin laitoksiin.Sähkön, lämmön ja kaukokylmän yhteistuotan-nolla yli 50 %:n hyötysuhteisiin. Hiilen talteen-ottolaitosten rakentaminen.

Taulukko 4.2 Energiansäästön ja päästöjen minimoinnin mahdollisuudet ICT:lle

Lähde: Electra 2007 ja ETLA.

Energiantuotanto on yhtä suuri kuin energian kokonaiskäyttö ja jakeluhäviöt. Energiankäyttö ja jakelu häiriöt eivät summaudu 100 %:iin. Eron, 15 %, selittävät palvelut, alkutuotanto ja muu energiankäyttö.


Muiksi eurooppalaisiksi tulevaisuuden teknologian aloiksi ja näyteikkunoiksi muulle

maailmalle Electran asiantuntijat esittävät mm. seuraavia:

Yleiseurooppalaiset verkostot, kuljetusinfrastruktuuri, telematiikka: Tavaroiden kuljetus

ja ihmisten liikkuminen lisääntyy edelleen Euroopassa. Kaupungistuminen monimut-

kaistaa liikkumisen ja kuljetusten haasteita. Kasvava globalisaatio vaatii tehokkuutta.

Turvallisuus edellyttää älykkäitä teitä ja ratoja sekä kulunvalvontaa meriväylillä* ja älyk-

käitä järjestelmiä ohjaamaan liikennettä turvalliseksi. Autojen välinen kommunikointi,

autojen ja liikennejärjestelmän kommunikointi, satelliittinavigointijärjestelmät, juna- ja

laivaliikenteen ohjausjärjestelmät yleistyvät. Logistiikan tehoa parannetaan tavaroiden

reaaliaikaisella seurannalla.

E-terveydenhuollon infrastruktuuri ja nanodiagnostiikka: Terveydenhoidon budjet-

tirajoitteet ja kasvavat kustannukset johtavat sairaalahoidon osittaiseen alasajoon ja

kotihoidon kasvuun. Samalla yksityiset investoivat terveydenhoidon infrastruktuuriin,

jossa e-terveydenhoito yhdistää ICT:n uuteen lääketieteeseen. Nanodiagnostiikka puo-

lestaan porautuu syvälle ihmisten geneettisiin ja aineenvaihdunnallisiin eroihin. Näin

diagnostiikkaa, lääkitystä ja hoitoja pystytään tehostamaan.

Turvallisuus: Terrorismi, laiton maahanmuutto ja monet muut uhkat luovat kysyntää

turvallisuuspalveluille. Kriittistä infrastruktuuria (verkkoja, tärkeitä rakennuksia, liikenteen

solmukohtia) on turvattava, rakennusten on oltava turvallisia eri tilanteissa. Yksityisyy-

den suojan on säilyttävä verkossa samalla, kun valtiot haluavat seurata viestiliikennettä.

Erityisesti kehitystä tapahtuu neljällä alueella: kansalaisen turvallisuudessa, infran ja

palvelulaitosten (sähkö, kaasu, vesi, teleliikenne) toiminnan suojelussa, rajojen suojelussa

sekä kriisiolojen turvatoimissa.

Älykkäät rakennukset: Monet seikat, kuten yksinasuminen, työnteko kotona, hoivan tarve

kotona, turvallisuus, mukavuus sekä energiasäästö- ja ympäristöystävällisyys vaativat lisää

älykkyyttä rakennuksiin. Ratkaisuja ovat mm. lukitus- ja hälytysjärjestelmät, tehokkaammat

tietoliikenneyhteydet sekä lämmityksen, valaistuksen ja työtilojen etäkontrolli. Nouseva

energian hinta pakottaa erilaisiin integroituihin energiatehokkaisiin ratkaisuihin. Laajem-

min katsottuna asumisen ja työpaikkojen on sijoittauduttava mielekkäästi ja erilaisten

järjestelmien (liikenne, jätehuolto jne.) on oltava tehokkaita ja vähäpäästöisiä.

* Tästä esimerkkinä on laivojen kulunvalvonta Itämerellä Helcomin sopimuksen puitteissa.


Parempi tuottavuus ja tehokkuus tuotannossa: Kasvava tarve tietojenkäsittelyyn ja

tuotantoprosessien kompleksisuus, tuottavuushyödyt ja kustannussäästöt pakottavat

lisäämään automaatiota. Automaatiota on autoissa, kemianteollisuuden prosessissa,

koneissa. Tulevaisuudessa on hallittava hajautettuja tuotantokoneistoja ympäri maailmaa.

Internet-pohjaiset järjestelmät ja radiotaajuuksiin perustuva tunnistaminen, paikannus

ja seuranta lisääntyvät jatkuvasti.

Uudet räätälöidyt laadukkaammat sisällöt: Tietoyhteiskunnan kehitys luo kysyntää

uusille laajemmille sisällöille, interaktiiviselle tiedonvälitykselle sekä joustavammille ja

laadukkaammille käyttöliittymille. Eri aloilla, kuten koulutuksessa, terveydenhuollossa

ja julkisissa palveluissa, sisällöt on digitalisoitava, jotta ne olisivat paremmin hyödynnet-

Kuvio 4.2 Maailman matkapuhelinmyynti ja Nokian myynnin kehitys (milj. kpl)

Lähteet: Gartner, Nokia Oyj ja Martti Häikiö (2009). Vuoden 2010 luvut perustuvat arvioihin.

199419931992 1995 1996 1997 1998 1999

��

��

�� %

Markkinoiden kasvuprosentti, oikeanpuoleinen asteikko

Nokian myynti, miljoonaa kpl, vasen asteikko

Maailmanmarkkinat, miljoonaa kpl, vasen asteikko

Miljoonaa kpl

��%

��%

��%

��%

�%

–��%�

�� e��


tävissä. EU:n laajuinen digitaalinen infrastruktuuri (radio, TV, televiestintä) ja standardointi

mahdollistavat kasvavat virtuaaliset palvelut, jotka lisäävät taatusti kilpailua.

Matkapuhelinmarkkinat eivät sisältyneet Electran tekemiin tilastollisiin ennusteisiin.

Kuvioon 4.2 on kerätty tietoja matkapuhelimien maailmanmarkkinoiden kappalemää-

räisestä myynnistä sekä Nokian globaalista matkapuhelinmyynnistä. Myynnin kasvu on

saavuttanut noin 1 200 miljoonan kappaleen rajan eli joka kuudes maapallon asukas ostaa

uuden matkapuhelimen vuosittain. Markkinoiden kasvu on kehittyvissä maissa, joissa

Kiinan myyntiosuus on merkittävä. Samalla kokonaismarkkinat osoittavat saturoitumista.

Silti markkinatutkimusyhtiö Gartner ennakoi vuodelle 2010 11–13 %:n kasvua ja Nokia

10 %:n kasvua. Myynnin arvoon vaikuttaa kaksi vastakkaista tendenssiä. Yksinkertaisim-

missa puhelimissa hintaeroosio syö myyntituloja. Nopeasti kasvava älypuhelinmyynti

taas vaikuttaa keskihintaa korottavasti.

EU tavoittelee vihreää tietoyhteiskuntaa

Ruotsin ollessa EU:n puheenjohtajamaa vuoden 2009 loppupuoliskolla sen johdolla valmis-

teltiin politiikkaohjelma Euroopan tietoyhteiskuntakehitykselle vuoteen 2015. Asiakirja sai

nimekseen A Green Knowledge Society, koska siinä painotetaan ICT:n roolia kestävämmän,

vähemmän ympäristöä rasittavan kehityksen aikaansaamisessa.

Politiikkaohjelmassa hahmotellaan kymmenen politiikka-aluetta, joilla myönteistä kehi-

tystä voimistetaan:

Tietotalous on veturi, jonka avulla vaurautta voidaan kasvattaa tulevaisuudessa.1.

Tietoyhteiskunnan on tarjottava osallistumisen mahdollisuus kaikille, mikä tekee 2.

siitä demokraattisen.

Vihreän ICT:n avulla on tuettava ekotehokasta talouskehitystä.3.

Uuden sukupolven infrastruktuurin rakentaminen vaatii investointien ja kilpailun 4.

tasapainoa.

On investoitava myös pehmeään infrastruktuuriin, sosiaaliseen pääomaan kuten 5.

koulutukseen.

Pienet ja keskisuuret yritykset on saatava mukaan ICT:n kehitykseen, hyötymään siitä 6.

ja hyödyntämään sitä.

Tiedon yhteismarkkina mahdollistaa koheesion ja kasvun.7.

E-hallinto ja sen palvelut on uudistettava.8.

Luottamus verkkopalveluihin ja digitaaliseen maailmaan on ensiarvoisen tärkeää.9.

EU:n on pyrittävä selvään johtajuuteen, mikä on otettava sen politiikkaprosesseissa 10.

huomioon.


Tässä yhteydessä tarkastellaan vain kahta tärkeää politiikkasuositusta:

EU:hun on saatava aikaan tiedon yhteismarkkinat (single information market) tava-

roiden, palvelujen ja pääoman markkinoiden tapaan. Tämä tekisi EU:sta yrityksille yhte-

näisen markkina-alueen, mikä alentaisi järjestelmien kehityskuluja ja uusien palveluiden

tuomista markkinoille. EU voisi näin saavuttaa samanlaisia mittakaavaetuja, joita USA:n

markkinoilla ja siellä toimivilla yrityksillä on käytössään. Kansalliset markkinat, varsinkin

kun niiden standardit ja käytännöt ovat poikkeavia, ovat liian pieniä ja sopimattomia refe-

renssejä maailmanmarkkinoille. Tiedon yhteismarkkinat mahdollistaisivat myös laajan

tiedon jalostustoiminnan, uuden voimakkaan lenkin yritystoiminnan ja yhteiskuntien

elinkeinotoiminnan ”ravintoketjussa”. Googlen tapaisia yrityksiä voi pitää tämän uuden

jalostustavan – metatiedon keruun ja analysoinnin – edustajina.

Toinen tärkeä politiikkasuositus on täydellinen asennemuutos siinä, mitä julkisten

palveluiden tulee olla. Perinteisestä näkökulmasta nähdään tärkeänä julkisten palvelujen

tuottavuus. Kansalainen on veronmaksaja ja verovaroilla on tarjottava enemmän palveluita

vähemmällä. Tätä on laajennettava tehokkuuden suuntaan, jolloin julkisen edun ja yleisten

tarpeiden ohella otetaan huomioon yksityinen kysyntä. Julkinen palveluverkko voi olla

avoin alusta, jossa pienetkin yritykset voivat tuottaa erilaisia palveluita niitä tarvitseville.

Kansalaisen kannalta tietoja viestintätekniikka voi toimia myös monipuolisena vaiku-

tuskanavana, jossa yksilöitä arvostetaan tasavertaisina partnereina, päätösten suunnitte-

lijoina ja päätöksentekijöinä. Hallinnon on oltava avointa, monisuuntaista, mutta samalla

läpinäkyvää ja demokraattista – tasapainossa yksityisten intressien kanssa. Tässä näkyy

edessä oleva e-hallinnon syvällinen muutosprosessi, mikä kertoo paljon myös teknisistä

ja sosiaalisista vaatimuksista tulevaisuuden ICT:lle.

4.2 Suomen tulevaisuuden kasvualueet ja menestystekijät

Syyskuussa 2009 kokoontui Hanasaareen Teknologiateollisuuden seminaariin noin 60

sähkö- ja elektroniikkateollisuuden, ohjelmistoteollisuuden ja muiden alojen asiantunti-

jaa. Tavoitteeksi massiiviselle työpajalle asetettiin löytää ne liiketoiminnan alueet, joissa

suomalaisella tietoja viestintäteknologialla olisi erityisesti mahdollisuuksia. Lisäksi

mietittiin kriittisiä menestystekijöitä (kuvio 4.3).

Työpajaa pohjusti konsulttiyritys Accenturen globaalin strategiajohtajan Mark Spelma-

nin esitelmä, jossa hän esitti kehitykselle vuoteen 2020 ulottuvat globaalit muutosajurit.

Kehitykselle antavat suuntaa väestömuutokset – väestön vanheneminen ja keskiluokan

kasvu, tarpeet säästää kallistuvaa energiaa ja vähentää ympäristöpäästöjä, eri toimin-

tojen globalisoituminen ja verkostoituminen maailmanlaajuisesti Internetin kautta


sekä tieteen ja teknologian kehitys, jotka luovat uusia mahdollisuuksia myös tietoja

viestintätekniikalle. Monet globaaleista muutostrendeistä ovat pysyviä ja niiden varaan

voidaan rakentaa kestävää liiketoimintaa. Toisaalta epävarmuus on lisääntynyt; tuo-

reessa muistissa olivat maailmanlaajuinen lama, sikainfluenssa ja käynnissä oleva sota

terrorismia vastaan. Tulevaisuutta koskeva epävarmuus sinänsä on pysyvää, ja myös sen

varaan voidaan rakentaa liiketoimintaa, esimerkiksi erilaisia turvajärjestelmiä. Globaaleja

muutosajureita käsiteltiin laajasti luvussa 2.

Työpajassa hahmotettiin yhteisesti ainakin seuraavat alueet, joilla suomalaisella ICT:llä

on tulevaisuudessa mahdollisuuksia.

Vanheneva väestö lisää kysyntää ratkaisuihin, joilla itsenäistä suoriutumista voidaan ˘

tukea. Osittain kyse on terveydenhoidon ja terveyden seurannan ulottamisesta

ihmisten jokapäiväiseen arkeen. ICT on keskeinen osa tätä, mutta itsenäinen suoriu-

tuminen vaatii myös ratkaisuja muilta aloilta, kuten rakentamisesta ja älykkäästä

talotekniikasta.

Älykkäät säästävät järjestelmät nousivat vahvasti esiin. Keskusteluissa tuotiin esiin ˘

se, että Suomi on käytännön ratkaisuissa eturintamassa esimerkiksi rakennusten

mallintamisessa, koneiden tietoja viestintäteknisissä ratkaisuissa sekä kokonaisten

Kuvio 4.3 Globaaleista muutosajureista menestysaloihin ja kriittisiin menestystekijöihin

Globaalitmuutosajurit

• Väestönvanheneminen

• Energiankallistuminen jaympäristönsuojelu

• Keskiluokan kasvu/elämän helppous javirtuaalisuus

• Globalisaatio/ verkottuminen jakustannuspaineet

• Teknologian ja tieteen kehitys

• Epävarmuus jaturvallisuuden tarve

Suomalaistenyritysten

mahdollisuudet

• Vanhenevan väestönpalvelut

• Älykkäät, säästävätjärjestelmät

• Pilvipalvelut sekäsovellus- ja data-alustojen palvelut

• Mobiilit äly- javirtuaalipalvelut,mobiili-Internet

• Älykkäät koneet jatuotanto-prosessit

• Tulevaisuuden infraja palvelut, kriittisetjärjestelmät

Älyä eritoimialoille

• e-Terveys, e-Koulutusja e-Hallinto

• e-Rakentaminen ja -ympäristö

• Älykkäät koneet jatuotantojärjestelmät

• Älykkäät energia-järjestelmät

• Mobiilisuudensovellutukset jamobiili-Internet

• Ohjelmistot jasisällöt

Kriittisetmenestystekijät

• Asiakastarpeidenymmärtäminen,yhteiskehitys

• Koulutus ja T&K

• Mobiilisuus,virtuaalisuus,elinkaaridata

• Public – privateyhteistyö (pilotit,esteet pois)

• Digitalisointi ja EU:ndigitaalisetyhteismarkkinat

• Toimialarajat ylittävätinnovaatiot

• ICT-yhteisöjen javerkkojenhyödyntäminen


järjestelmien pitkälle viedyssä automaatiossa. Esimerkiksi rakennusten mallintami-

sessa akateeminen tutkimus on Yhdysvalloissa vilkasta ja seminaarit keräävät väkeä

samaan aikaan kun Suomessa järjestelmiä käytetään.

Energiahuollossa Suomessa on käytössä käytännön pakosta energiatehokkaita ratkai- ˘

suja, joita muualla suositellaan otettavaksi käyttöön, esimerkiksi sähkön ja lämmön

yhteistuotanto ja bioenergian käyttö. Sähkömittareiden uusiminen älykkäillä sähkö-

mittareilla on tärkeä askel kohti älykästä sähköverkkoa samoin kuin autojen lämmittä-

miseen tarkoitettujen sähköpisteiden muuntaminen älykkäiksi akkujen latauspisteiksi

siirryttäessä sähköautoihin. Nämä ovat ICT-intensiivisiä järjestelmiä.

Mobiilisuutta on hyödynnetty matkapuhelinteollisuudessa. Matkapuhelin oli mullis- ˘

tava keksintö, mutta nyt pitäisi siirtyä seuraavaan kehitysvaiheeseen. Mobiilisuutta

esimerkiksi paikantamiseen yhdistettynä pitää käyttää laajasti. Lupaava kasvualue

on mobiili-Internet ja erilaisiin esineisiin sijoitettavat viestintäratkaisut (Internet of

Things), jotka hyödyntävät mobiilisuutta. Kumuloitunutta osaamista pitäisi kehittää

laajasti. Antureilla, paikantimilla ja painetulla elektroniikalla on tulevaisuudessa

kysyntää.

Tieto- ja viestintätekniikan käytön kannalta tietojen digitointi on tärkeä edistysaskel. ˘

Esimerkiksi yliopistojen opetussisältöjen digitalisointi avaisi tietä virtuaalisille ope-

tusympäristöille ja e-koulutukselle.

Hanasaaren työpaja keskusteli myös kriittisistä menestystekijöistä, joiksi muotoutuivat

seuraavat:

Asiakastarpeiden syvällisen ymmärtämisen on oltava toiminnan lähtökohta. Järjes- ˘

telmien käyttöliittymissä on pyrittävä helppouteen, lähes huomaamattomuuteen.

Asiakkaat on myös sidottava tiiviisti yhteiseen tuotekehitykseen.

Mobiilisuus on vahva trendi, joka määrittelee kehitystä eri sovelluksissa, kuten ˘

mobiili-Internet, paikkatiedon hyväksi käyttäminen, mainonta ja viihdesovelluk-

set, esim. musiikki ja e-kirja. Matkapuhelin viestintävälineenä monipuolistuu ja

sen merkitys kasvaa. Uudet sisältöalueet tuovat uusia kilpailijoita perinteisille

matkapuhelinyhtiöille.

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö voi olla Suomen kilpailuvaltti. Samalla kun ˘

julkinen valta uusii terveydenhuollon ja hallinnon tietojärjestelmiään, se voi tarjota

yrityksille mahdollisuuden kasvattaa kilpailukykyään. On järjestettävä innovatiivisia

kilpailuja, tarjottava pilottihankkeita ja ylipäätään pyrittävä siihen, että Suomesta tulee

hyvä kehitysympäristö ICT-klusterin yrityksille. Riittävän rahoituksen turvaaminen

koulutukseen ja t & k -toimintaan on välttämättömyystekijä.


Digitaalisuus on kriittinen menestystekijä. Tiedon digitointi eri aloilla, esimerkiksi ˘

koulutuksessa antaa mahdollisuuksia tehostaa radikaalisti toimintaa ja kehittää oppi-

misympäristöjä. EU:n tasolla on tavoitteeksi otettava digitaaliset yhteismarkkinat.

Suomalaisen teollisuuden vahvuus on erilaiseen tuotantotekniikkaan sulautettu tieto- ˘

ja viestintätekniikka. Eri alat voisivat oppia paljon toisiltaan sovelluksissa ja kehittää

toimialarajat ylittäviä innovaatioita.

Ohjelmistoliiketoiminnassa ja erilaisissa sisältöpalveluissa on hyödynnettävä erilaiset ˘

ICT-yhteisöt ja sosiaalisen median tarjoamat mahdollisuudet. Ne ovat hyvä tiedon

lähde ja tiedonvälityskanava, jopa kauppapaikka traditionaalisillekin toimialoille,

kuten kaupalle.

Tammikuun 2010 tietoja viestintätekniikan teemapäivään mennessä vahvistui käsitys

Suomen ICT:n tulevaisuuden kasvualoista, jotka esiteltiin teemapäivässä. Kasvualat mää-

räytyvät siitä, i) mitä vahvuuksia meillä on nyt, ii) mitkä nähdään kasvualueina toimin-

taympäristössämme yhdentyvässä EU:ssa ja laajemmin globaalisti ja iii) millä uusilla

suhteellisen kapeilla aloilla voisimme saavuttaa maailmanmarkkinajohtajuuden.

Suomen vahvuusalueet ICT:ssä ovat:

Mobiiliteknologian kasvava kyky käsitellä tietoa, monipuolistuva viestinvälityskyky 1.

ja sen sovellukset eri sisältötuotannon aloille ja muille toimialoille. Kehittyvissä

maissa Internet tulee olemaan langaton, koska kalliisiin kiinteisiin verkkoihin ei ole

varaa investoida.

Systeemien hallinta, prosessiautomaatio ja älykkäät koneet vahvoilla toimialoillamme 2.

ja niiden soveltaminen myös uusille aloille, mikä vahvistaa kyseisten alojen mahdol-

lisuuksia saavuttaa kilpailukykyä. Koneiden keskinäinen kommunikaatio, koneiden

ja prosessien sekä tuotannonohjausjärjestelmien kommunikaatio sekä koneen ja

ihmisen välinen kommunikaatio ovat keskeisiä yhteisiä kehityskohteita.

Älykkäät rakennukset ja asuminen; rakennuksissa kehityskohteena on elinkaarikus-3.

tannusten sisäistäminen ja tuottavuuden parantaminen sekä rakennusprosessissa

älykäs mallintaminen. Älyasumisessa on otettava kaikki hyöty irti siitä, että asunto

voi olla myös työpaikka tai hoivakoti.

Energia- ja ympäristöosaaminen: Monet tekniset ja organisatoriset ratkaisut energia- ja 4.

ympäristötehokkuuden parantamiseksi, joita EU:ssa ja kehittyneissä maissa suunni-

tellaan otettavaksi käyttöön, ovat jo meillä käytössä, mikä antaa hyvän alustan ICT-

sovellusten vientiin. Tärkeä kehityskohde ovat älykkäät sähköverkot, niiden laitteet

ja ohjelmistot.


EU:n kehityskohteet ja niiden mukana kehittyminen

E-terveydenhoito kehittyy, jos ei muuten niin kustannuskriisin kautta. EU:n tasolla on 5.

määritelty kehitykselle koordinoituja tavoitteita. Suomessa on yhtenäistettävä palvelu-

järjestelmä ja palveluketjut (pois 400 kunnan järjestelmästä), saatava tieto kulkemaan

yhtenäistetyillä rajapinoilla ja varustettava järjestelmä potilastieto- ja terveystaltio-

ohjelmistoilla. Yhteistä suuntaa on haettava jatkuvasti EU:n parhaista käytännöistä,

joilla on mahdollisuus tulla laajaan käyttöön.

E-hallinto: Julkisessa hallinnossa järjestelmiä pyritään yhtenäistämään. Keskeisiä 6.

kehityskohteita ovat kansalaisportaalit, tietojen digitalisointi sekä viestinnän kom-

munikoivuuden parantaminen ja monipuolisuuden lisääminen. Järjestelmästä muo-

dostuu massiivinen, lopulta ehkä Euroopan laajuinen alusta uusille palveluille, joita

yksityiset yhä enemmän tarjoavat. Koulutus on tärkeä osa-alue, johon keskittyminen

olisi samalla investointi kansakunnan yleiseen kilpailukykyyn – Pisa-menestyksen

jatkeeksi olisi luotava tehokas e-koulutus.

Mahdollisia kansallisen riskinoton alueita kapeilla erityissektoreilla

Anturiteknologia: Antureiden merkitys kasvaa jatkuvasti eri sovelluksissa. Mobiilisuus 7.

alentaa anturoinnin kustannuksia, koska johdotuksia ei tarvita. Mobiilisuus tekee

käytöstä kätevää ja lisää antureiden käyttökohteita. Suomella on tällä alueella erityis-

osaamista. Biosignaalien käsittely tuottaa paljon uutta liiketoimintaa. Antureista on

mahdollista kehittää Suomen Intel.

Sähkökulkuneuvoteknologia: Sähkö-, elektroniikka- ja ohjelmistosovellukset sekä suun-8.

nittelu- ja valmistuspalvelut (ks. erityistarkastelu sähkökulkuneuvoklusterista).

Itsenäisen suoriutumisen hoivateknologia, jossa yhdistyy rakennusten äly, sosiaali-9.

palvelut ja terveydenhoito, mobiiliteknologia, paikkatieto, muistojen digitalisointi

yms.

Nanoterveydenhoito, jossa yhdistyvät geeni-, solu- ja molekyylitasolle viety diag-10.

nostiikkapalvelu ja sen laitteet sekä reagenssit, äärimmäiseen tarkkuuteen viety

lääkemääritys ja hoito.

Sisältötuotanto ja e-palvelut: Näissä kyse on uusien globaalien sovellusten kehittä-11.

misestä Skypen tapaan*. Näistä ainakin muutama pitäisi pitää kansallisessa omis-

tuksessa. Tärkeitä tekijöitä ovat sosiaalisten yhteisöjen käyttäytyminen, alkuvaiheen

* Skypen kehittivät virolaiset ohjelmistokehittäjät Ahti Heinla, Priit Sasesalu ja Jaan Tallinn. Skype Groupin perus-tivat ruotsalaissyntyinen yrittäjä Niklas Zennerstrom ja taskalainen Janus Friis vuonna 2003. yhtiön pääkont-tori on Luxemburgissa. Vuonna 2005 Skype siirtyi eBay:n omistukseen.


kehitysrahoitus, yritysten voimien yhdistäminen ja pääomarahoitus. Suomalaisia

menestystarinoita ovat nuorille tarkoitettu sosiaalinen yhteisö Habbo ja muslimeille

suunnattu sivusto Muxlim.

4.3 Visio 2020

FuturICT:n ohjausryhmän asiantuntijoilla täydennetyssä työpajassa keskusteltiin Suomen

ICT-klusterin visiosta alkavalle vuosikymmenelle*. Visio on esitetty seuraavassa. Kahdessa

tämän jälkeen olevassa luvussa on pureuduttu yksityiskohtaisemmin ICT:n ja muutamien

valittujen sovellusalojen sulautettuun tietoja viestintätekniikkaan.

Suomen ICT-visio





















* FuturICT:n ohjausryhmän visiotyöpajan 9.12.2010 vetäjänä oli toimitusjohtaja Aarne Nurmio. Ohjausryhmän ja projektin tutkijoiden lisäksi mukana olivat asiantuntijoina professori Veikko Halme ja FIMECC Oy:n teknologia-johtaja Seppo Tikkanen.

5ICT-klusterin uusi tuleminen

5.1 Tulevaisuuden megatrendit 81

5.2 Uusia kasvun eväitä 87

5.3 Palvelut teollisuuden rinnalle 102

815 · ICT-KLUSTErIN UUSI TULEMINEN

5ICT-klusterin uusi tuleminen

Mikä on suomalaisen ICT-klusterin tulevaisuus? Seuraavassa tätä kysymystä tarkastellaan

neljästä näkökulmasta:

ICT-yrityksiä kasvattavat tietotekniikan sisäiset megatrendit – Internetin voimakas ˘

kasvu, tiedon digitalisointi ja mobiilisuus.

Alan t & k -toiminta saa uutta potkua strategisten osaamisten keskittymistä – alan ˘

omasta TIVIT Oy:stä, mutta myös muiden alojen strategisen osaamisen keskittymien,

SHOKien, ICT:hen keskittyvistä ohjelmista.

Suomi ICT:n käyttäjänä on pudonnut huippumaiden joukosta. Nyt valtiovalta on ˘

voimakkaasti koordinoimassa ja virtaviivaistamassa omaa IT-toimintaansa ja aikoo

saada myös kunnat mukaan. Tavoitteena on päästä jälleen eturivin ICT:n käyttäjäksi,

mikä antaa kehitystyössä mukana oleville yrityksille ponnahduslaudan vientiin.

ICT-klusterin sisällä on tapahtunut muodonmuutos. Matkapuhelinten ja soluverkkojen ˘

laitevalmistuksesta on siirrytty palveluvientiin, jossa tärkeä veturi on yhä Nokia ja

mobiilisuus, mutta myös Internet.

5.1 Tulevaisuuden megatrendit

Tieto- ja viestintäteknologian tulevaisuuden kolme voimakasta megatrendiä ovat: 1)

Internetin nopea kasvu, 2) tiedon digitalisoituminen sekä 3) rajattoman aina läsnä olevan

kommunikaation lisääntyminen kaikkialla, mikä käytännössä merkitsee mobiilisuutta,

sensoreita ja ihmisten ja esineiden kytkemistä niiden kautta verkkoon.

82 5 · ICT-KLUSTErIN UUSI TULEMINEN

Internetin nopea kasvu

Nykymuotoinen Internet syntyi suunnittelemattomasti, evoluutioprosessin tuloksena.

Pohjan sille loi Yhdysvaltojen puolustusvoimien 1960-luvun ARPANET-tutkimusprojekti.

Erilaiset tiedonvälitykseen liittyvät keksinnöt seurasivat toisiaan nopeassa tahdissa 1990-

luvun alussa. CERNissä kehitettiin WWW:n (World Wide Web) prototyyppi vuonna 1990.

Vuotta myöhemmin Thinking Machines Corporation ja Minnesotan yliopisto kehittivät

ohjelmistot, jotka mahdollistivat tiedostojen jakamisen ja etsimisen: Internetin peruskivet

olivat kasassa.

Varsinainen Internetin läpimurto tapahtui vuosina 1994–95, jolloin WWW:n kaupalli-

nen potentiaali oli riittävä synnyttämään teknillisiä ja sisällöllisiä palveluita. Internetistä

tuli hyvin nopeasti globaali mainosareena bannereineen ja miljoonine kotisivuineen.

Erityisesti Internetiä kasvatti laajakaistayhteyksien leviäminen. Mobiiliviestintä teki siitä

yhteydenpitovälineen, joka toimii eri ympäristöissä ja seuraa käyttäjäänsä.

Internetin välittämä tietomäärä kasvaa 50–60 % vuodessa. Tämä merkitsee tietoliiken-

teen satakertaistumista kymmenessä vuodessa. Massalähetykset, videoiden välitys sekä

teräväpiirtotelevision katsominen kasvattavat tietoliikennettä eksponentiaalisesti.

Internetin kasvu jatkuu, mutta se vaatii Internetin perinpohjaista uudistamista. Sitä

ei koskaan suunniteltukaan nykyisille tietoliikennemäärille, eikä kaupallisen toiminnan

alustaksi ja pääasialliseksi tiedotusvälineeksi. Toisaalta Internetin päivittäminen tai parem-

minkin totaalinen uudistaminen versioksi 2.0 mahdollistaa nopeamman ja merkittävästi

mittavamman liikenteen, mikä entisestään lisää sen käyttöä eri aloilla.

Tulevaisuuden Internetiä on käsitelty seuraavassa erityistarkastelussa. Se perustuu EU:n

komissiolle Future Internet 2020 -vision laatineen, alan yritysten edustajista koostuneen

asiantuntijaryhmän raporttiin. Aalto-yliopiston professori, Nokian entinen tutkimusjohtaja

ja johtokunnan jäsen Yrjö Neuvo oli kuusijäsenisessä työryhmässä.

Maailmanlaajuinen tietoverkko palvelinkeskuksineen ja Internet ovat synnyttäneet niin

sanotun pilvilaskennan ja pilvipalvelut. Ne edustavat uutta kehityssuuntaa tietotekniikan

hyödyntämisessä ja palvelutarjonnassa. Globaalisti toimivat yritykset, kuten Microsoft,

investoivat palvelinkeskuksiin, ns. serverihotelleihin. Kokonaisista palvelinkeskuksista

koostuvat verkot tarjoavat tietokantapalveluita, hakupalveluita, laskentakapasiteettia ja

ohjelmistoja laajalle hajautuneelle käyttäjäkunnalle. Ohjelmistojen kehittäjille ja niitä

hyödyntäville palveluntarjoajille palvelinkeskukset tarjoavat globaalin palvelualustan.

Näin mikrotietokoneisiin perustuvasta hajautetusta järjestelmästä ollaan siirtymässä

jälleen keskitetyn tietojärjestelmän suuntaan.

Serverihotellit, niiden tietojenkäsittelykapasiteetti ja ohjelmistojen tuottamat pilvipal-

velut tuovat joustavuutta ja kapasiteettia ICT:tä käyttäville yrityksille. Yrityksen ei tarvitse


Erityistarkastelu: Tulevaisuuden Internet 2020Tulevaisuuden Internet on rakennettava uudelle pohjalle. Tämä käy selväksi, kun Internetin jo nähtävissä

olevia käyttömahdollisuuksia kuvataan ihmisen erilaisissa ympäristöissä ja elämäntilanteissa. Näin teki

EU:n asiantuntijaryhmä visiossaan Tulevaisuuden Internet 2020. Seuraavassa on suppea tiivistelmä

visiosta ja siinä esitetyt teesit Internetin kehitystarpeista:

Tulevaisuuden Internetin arkkitehtuuri on uudistettava. On päästävä saumattomaan liikkuvuuteen, mobiliteet-

tiin. Verkko 2020:ssä Matti liikkuu vaivattomasti eri ympäristöissä. Hän puuhailee kodissaan, ajaa autollaan,

työskentelee toimistossa ja samanaikaisesti kykenee olemaan yhteydessä ja hoitamaan asioita perheenjäsenten,

ystävien ja kollegoiden kanssa. Koko ajan hänen maailmansa on hänen omissa hyppysissään.

Tulevaisuuden Internetissä henkilökohtainen informaatio on aina ja kaikkialla saatavilla. Jokapäiväinen

ympäristömme, sen laitteet ja järjestelmät ymmärtävät, millaisia sisältöjä missäkin tarvitsemme. Esimerkiksi

kotimatkalla pitsabaarin kohdalla auto muistuttaa tilatusta pitsasta. Matin poistuessa kokoushuoneesta,

järjestelmä muistuttaa Matin esimiestä, että nyt Matille voi soittaa.

Järjestelmien, palveluiden ja sisältöjen saumattomuus vaatii uutta verkkoinfrastruktuuria. Langat-

toman tiedonvälityskapasiteetin on oltava nykyistä verrattomasti suurempi, jotta se pystyisi nopeasti

välittämään suuria tietomääriä. Myös uusia ominaisuuksia tarvitaan, kuten semanttisuutta eli merkitysten

ymmärtämistä ja ehdotonta tietosuojaa.

Verkkoon perustuva palvelutalous synnyttää uusia tapoja luoda lisäarvoa: Pierre lukee sunnuntain

aamiaisella taipuisasta kaksinäyttöisestään hänelle personoidun lehden. Formula 1:stä hän haluaa

nähdä ratkaisevan ohituksen videona. Lehtinäytön kuvan tarkkuus ei riitä Pierrelle ja hän päättää katsoa

3d-teräväpiirtovideon ja katsoo keittiön seinän näyttöä, joka aistii katseen ja avaa katsevalikon. Kunto-

salilla hän lukee laitteen näytöstä työsähköposteja, jotka pystyy avaamaan rFId-pohjaisella i-avaimella.

Samalla avaimella pääsee työpaikalle, kotiin ja kuntosalille. Ovet aukeavat, kunhan avain on taskussa.

Laitteen näytöltä hän voi uudelleen suunnitella kunto-ohjelmansa ja seurata kuntonsa kehittymistä.

Henri-pojalla kilpailu on verissä, hän ajaa kotona samaisen F1-kisan voittajaa vastaan omalla virtuaali-

autollaan. Henrin ystävä, joka on palaamassa vanhempiensa autossa Pariisiin, liittyy kisaan älypuhelimensa

investoida omiin laitteistoihin, ostaa ohjelmistolisenssejä ja palkata atk-asiantuntijoita

samassa määrin kuin hajautetun järjestelmän aikaan. Internetiä markkinapaikkana käyt-

täville yrityksille pilvipalvelut antavat tehokkaan ja tarvittaessa globaalin jakelukanavan,

jonka avulla liiketoiminta voidaan erittäin nopeasti aloittaa ja kasvattaa eksponen tiaalisesti

suhteellisen alhaisin kustannuksin. Vastaavasti liiketoiminnasta voidaan vetäytyä pienin

kustannuksin, jos liikeidea ei osoittaudu menestyksekkääksi.

Serverihotellien ja pilvipalvelujen tarjoaminen globaalisti vaatii suuria yrityskokoja.

Siihen keskittyvät mm. Microsoftin ja Googlen kaltaiset yritykset. Myös televerkkoja toi-

mittavat yritykset kuten Ericsson ja NSN tavallaan tarjoavat pilvipalveluita sijoittaessaan


kautta. Iltamyöhällä Henri huomaa, että läksyt on tekemättä, ja siirtyy luokkansa jaettuun oppimistilaan

netissä. On kirjoitettava aine Napoleonista – ei auta muu kuin lähteä virtuaalimuseoihin tutustumaan

kansallissankarin vaiherikkaaseen elämään ja katsoa opettajan vastaukset muiden oppilaiden tekemiin

kysymyksiin. Toisaalla autohullu Petra suunnittelee auton, jossa on juuri hänelle ja hänen olosuhteisiinsa

sopivat ominaisuudet. Autotehtaan joustavat järjestelmät mahdollistavat tämän.

Palvelut vaativat lehdistön, television ja puhelinoperaattorien yhteistyötä. Samoin tarvitaan esineisiin

sulautettua Internetiä. Virtuaalisuus ja fyysinen todellisuus sulautuvat. Järjestelmät ovat mediasisällöltään

ylellisiä, mutta vaativat myös laajoja kaistaleveyksiä ja kustannusten optimointia.

Tulevaisuuden Internet leviää esineisiin: Smithien perhe lähtee hiihtämään. Matka suunnitellaan vasta

autossa. Auton tietojärjestelmä tarjoaa vaihtoehtoja ja lisätietoja valituista vaihtoehdoista. Autoon

saadaan tietoa liikenteestä reitillä, säästä ja polttoaineen kulutuksesta. Auto kertoo lähestyttävistä mat-

kailunähtävyyksistä. Perhe ei ehdi ottaa valokuvaa, joten takana tulevaa autoa pyydetään ikuistamaan

nähtävyys ja lähettämään kuva perheen albumiin. Hotellihuone vastaa heidän varauksen yhteydessä

antamiaan vaatimuksia. rinne ja säätietoja saa kätevästi i-ryijystä samoin kuin ehdotuksia seuraavan

päivän ohjelmaksi. Kylpyhuoneen peili tarjoaa mahdollisuutta lukea sähköpostit ja talousuutiset, mutta

isä Peter päättää, että nyt hän on lomalla. Häntä kuitenkin kiinnostaa, toimiiko peili todella, kun hän

ottaa suihkua. Kyllä, tietojärjestelmä muuttaa tuuletusta niin, että peili ei huurunnu. rinnevaatteet sää-

televät ruumiin lämpötilaa. Äitikin pääsee huomauttamaan, että tyttären laskettelutakki on auki, vaikka

tytär on eri rinteessä. Käsineen informaatioruutu kokoaa perheen lounaalle. Erilaisilla paikantimilla ja

sensoreilla kerätyillä tiedoilla voidaan illalla käydä päivää läpi vertaamalla reittejä, niiden ominaisuuksia,

rasittavuutta ja vaikutusta kuntoon. Laukkuun unohtuneen elektronisen rinnelipun avulla perheen Paul

näyttää myöhemmin koulussa, kuinka vaarallisia rinteitä hän laski.

Italiassa Mario pesee vaatteita pesulassa – niitä vaatteita, joita nano-ominaisuudet eivät vielä pidä

puhtaana. Hän kertoo pesukoneelle vaatteiden valmistusmateriaaleista, väreistä ja arvioita pesuläm-

pötiloista niille vaatteille, joissa ei ole elektronista pesulappua. Pesukone on osa Internet-verkkoa ja voi

siksi kysyä tarkentavia kysymyksiä ja oikaista ilmiselviä erheitä esimerkiksi villan pesulämpötilasta. Se

tarjoaa myös ajankulua pesu- ja kuivausaikana. Onneksi valmistaja on asentanut tähän Angry Birds -pelin

saadakseen itsepalvelupesukoneitaan paremmin kaupaksi.

teleoperaattorien järjestelmiä ja tallentaessaan niiden varajärjestelmiä keskuksiinsa. Tiedon

kaltaiset tietopalveluyritykset, joille suuret yritykset ovat ulkoistaneet tietoja viestintä-

palvelujensa hoidon, tarvitsevat serverihotelleja, joista palveluita hoidetaan keskitetysti.

Järjestelmiin rakennetaan erilaisia varmistuksia. Niistä tehdään kriisisietoisia sijoitta-

malla serverihotellit turvallisiin ympäristöihin ja paikkoihin, joissa varmasti on energiaa

ja jäähdytystä tarjolla ja useita varmoja reittejä välittää tietoa verkkoon*. Vioittuneita

* Nämä edellytykset täyttyivät Summan tyhjäksi jääneessä paperitehtaassa, jonne Google rakensi kansainvä-lisen palvelinkeskuksen vuosina 2009–2010. Katso Talouselämä 12/2009: Tätä et löydä Googlesta. Neljän miehen hakukone.

Anna rakastaa shoppailemista hänelle personoiduissa putiikeissa. Hän on antanut liikkeille oikeuden

poimia tietoja (esimerkiksi mitat, lempivärit, harrastukset, ammatin ja työpaikan) hänen henkilökohtai-

sista tiedostoistaan ja tarkkailla hänen käyttäytymistään rekisteröimällä hänen eri säillä ja ajankohtina

(työpäivä, vapaapäivä, ilta) pitämänsä vaatteet, niiden väriyhdistelmät jne. Kun Anna tulee liikkeeseen,

led-valot kääntyvät osoittamaan hänelle sopivat koot ja tyylit, onhan hän antamalla tietoja ansainnut

VIP-asiakkaan aseman. Pukukopissa toiseen peiliin ilmestyy kuva, jossa on sama vaate erivärisenä tai

ehdotus täydentävistä asusteista. Osa niistä on poimittu naapuriliikkeiden valikoimista. Anna lähettää

peilin kautta yhteydenottopyynnön ystävälleen Katille, joka näkee sovituksen kännykästään, ja kysyy hänen

mielipidettään asusta. Samalla he katsovat, minkälainen yhteensopiva yhdistelmä sopisi Katille, koska he

yhdessä ovat menossa samaan tapahtumaan. Valitut vaatteet odottavat Katia liikkeessä.

Esineisiin sulautetut sensorit, paikantimet sekä viesti- ja tietojenkäsittelykapasiteetti muuttavat

ratkaisevasti työtä, vapaa-aikaa ja liiketoimintaa. Uudelle liiketoiminnalle on runsaasti tilaa. Lisäksi ne

antavat mahdollisuuden kerätä esineistä ja ympäristöistä elinkaaritietoa sekä tietoa niitä käyttävistä

ihmisistä ja esineiden käyttötavoista. Ne voivat tarvittaessa opastaa itsensä viisaassa käytössä, mitä

autot jo tekevät.

Teknologian ja säännösten erilainen kehitysvauhti luo haasteen: Jokaisella ihmisellä on henkilökoh-

tainen tietovaranto – ”musta laatikko”. Vaclav kerää matkapuhelimeensa, tietokoneeseensa ja muihin

laitteisiin kertyvää tietoa henkilökohtaiseksi muistikseen. Sen avulla hän voi elää elämänsä muistoissa

uudestaan ja keskusteluissa ystäviensä kanssa. Vaclavin luvalla tietovaranto voi auttaa myös hänen lää-

käriään tekemään tarkempia diagnooseja. Historiantutkijoille nämä sähköiset elämänkerrat ovat valtava

tietolähde. yksilöiden kohtaloita voi yhdistää ajan tapahtumiin.

Tämä kehitysnäkymä paljastaa, että tulevaisuuden Internet luo melkoisen haasteen säännöksille, jotka

määrittelevät sen keräämää tietoa. Tekniikka sallii hyvin yksityiskohtaisen ja arkaluontoisenkin tiedon

massiivisen keruun. Säännösten on pysyttävä kehityksen perässä niin, että ihmisoikeuksia ja yksityisyyden

suojaa ei loukata.

Lähde: Future Internet 2020, Vision of An industry Expert Group, May 2009, DG Information society

and Media, Directory for Converged Networks and Service – “The Internet People”


palvelimia voidaan vaihtaa ilman, että se näkyy asiakkaalle mitenkään, koska muut pal-

velimet korvaavat automaattisesti poistuneen palvelimen.

Pilvipalveluja tarjoavat yritykset muodostavat merkittävän asiakkaan erilaisille tietoja

viestintätekniikkapalveluja tarjoaville yrityksille. Ne toimivat alustoina sovellusohjelmille,

joille samalla avautuu jopa maailmanlaajuiset markkinat. Esimerkkinä tällaisesta alustasta

on Microsoftin terveyspalveluja tarjoava HealthVault, joka on käytettävissä hieman eri

ohjelmasisällöillä useissa maissa.

Toinen kehityssuunta on erilaisten tavaroiden varustaminen tietoja viestintätekniikalla

ja niiden liittäminen Internetiin, ns. Internet of Things. Näin ne pystyvät ajattelemaan ja


suorittamaan tehtäviä sekä kommunikoimaan ympäristön kanssa. Ne tarjoavat tietoa tilas-

taan ja palveluistaan, tallentavat palvelun käyttötietoja, viestivät toisten käyttötavaroiden

kanssa ja koordinoivat palveluitaan. Neuvottelupöytä voi kysyä kokouksen osallistujilta

Internetin kautta kahvitarjoilusta. Se ilmoittaa osanottajien näytöille tarjolla olevat tuotteet

ja niiden hinnat ja vastaanottaa tilaukset sekä kokouksen päätyttyä tilaa siivouksen.

On selvää, että esineisiin sijoitettu tietotekniikka tarjoaa runsaasti työsarkaa erilaisia

palveluita innovoiville ja koodaaville ohjelmistoyrityksille. Samoin itse tavaroiden val-

mistaminen muuttuu haastavammaksi, kun niihin on sijoitettava uusia ominaisuuksia.

Tavaroiden arvo kasvaa. Toisaalta uudet menetelmät tuottavat edullisempaa elektroniikkaa

– painettua, kasvatettua, kloonattua, maalattua. Sensoreiden, paikantimien, antennien,

modeemien, näyttöjen ja käyttöliittymien suunnittelijat joutuvat venyttämään mieli-

kuvitustaan ja designtaitojaan.

Tiedon digitalisointi

Tiedon digitaalisella esitysmuodolla on vallankumouksellinen vaikutus tiedon

käyttömahdollisuuksiin:

Tieto saadaan tallennettua määrämuotoon, jossa sitä voidaan helposti käsitellä, ˘

korjata ja muuttaa.

Tietoa voidaan pakata tiiviimpään muotoon, jolloin siirtoverkkoja, esim. valokaapelia ˘

tai radioaaltoja voidaan käyttää tehokkaammin.

Digitaalinen tekniikka on vähemmän altis ulkoisille häiriöille kuin analoginen ˘

tekniikka.

Eri tiedon lajeja – tekstiä, ääntä, kuvaa, videota – voidaan siirtää yhtenäisessä ˘

muodossa,välittää ja käsitellä eri laitteissa.

Tiedon digitalisoinnilla on myös historiallinen ulottuvuutensa. Sen avulla aikojen saatossa

kertynyt tieto saadaan pölyttyneistä kirjastoista, haalistuvista valokuvista, dementoituvista

muisteista eläviin arkistoihin, sähköisiin albumeihin ja virtuaalisiin kirjastoihin – Inter-

netiin kaikkien käytettäväksi. Digitalisointi mahdollistaa tiedon rajattoman levittämisen

ja nauttimisen. Esimerkiksi yliopiston luennot, oppimateriaalit, seminaarien keskustelut

ja käytännön harjoitukset voidaan tallentaa digitaalisiin oppimisympäristöihin, joissa

niitä voi opiskella rajaton määrä opiskelijoita eri aikoina, eri ympäristöissä ja eri paikoista

maailmassa*. Professoreilta vapautuu aikaa henkilökohtaiseen ohjaukseen, opetuksen

kehittämiseen ja uuden tutkimiseen.

* MIT on tässä edelläkävijä. Opinahjo on digitoinut valtaosan opetuksestaan ja opiskelu on mahdollista elektro-nisissa, kommunikoivissa oppimisympäristöissä.


Digitalisointia voi verrata kirjapainotaidon keksimiseen. Painettu kirja toi olemassa

olevan sivistyksen moninkertaisen lukijakunnan saataville verrattuna käsin kopioituihin

kirjoihin. Nyt erilaisilla tiedon lajeilla (tekstinä, äänenä, kuvana, videona) välitetty tieto

saadaan siirrettyä tiedon luojalta sen käyttäjille ja sukupolvelta toiselle lähes olemattomin

rajakustannuksin.

Kääntöpuolena digitalisoinnissa on tietysti muutokset työnkuvissa ja ammateissa,

kuten esimerkki yliopiston professorista osoittaa. Jopa kokonaisia ammattikuntia, kuten

kuvankehittäjiä, saattaa uhata sukupuutto. Vastaava muutos tapahtui siirryttäessä analo-

gisista digitaalisiin laitteistoihin. Puhelinasentajien ja sähkömittarinlukijoiden käynnit

asiakkailla lakkasivat, koska muutokset saadaan tehtyä ohjelmallisesti ja mittarit voidaan

etälukea. Digitaaliteknologia on analogista kalliimpaa, mutta se mahdollistaa monipuo-

lisemman käytön ja toiminnan rajun tehostamisen.

Mobiilisuus

Mobiilin tiedonsiirron kasvu on kolmas trendi ICT:ssä. Voimakas kasvu johtui aiemmin

etupäässä matkapuhelinlaitteiden ja liittymien penetraatioasteiden noususta eri maissa.

Kehittyneissä maissa puheeseen perustuvan puhelinliikenteen kokonaismarkkinat ovat

jo saturoitumassa, ja matkapuhelinliikenteen kasvu syrjäyttää linjapuhelinliikennettä.

Kehitysmaissa kasvu jatkuu nopeana. Tulevaisuudessa kasvu tulee erilaisista sisältöpal-

veluista, mikä kasvattaa myös älypuhelimien markkinoita.

Tuoreen Informan Telecoms & Media -tutkimuksen mukaan muun kuin puhepe-

rustaisen matkapuhelinviestinnän markkinat kasvavat 183 miljardista eurosta vuonna

2008 peräti 334 miljardiin euroon vuonna 2013. Keskimääräinen vuosikasvu on 13,5 %,

mikä ylittää ennakoitavissa olevan maailmantalouden kasvun kolminkertaisesti. Kaksi

tärkeintä tulonlähdettä ovat viestiliikenne ja mobiili-Internet. Ne kattoivat 80 % sisältö-

palveluista vuonna 2008. Mobiili-Internet kasvaa arvoltaan viestiliikenteen ohi vuoteen

2013 mennessä. Monissa muissa sisältöpalveluissa kuten paikannuksessa, sosiaalisessa

mediassa ja mainonnassa, kasvu on kuitenkin huomattavasti nopeampaa. Kansantalouden

eri toimialojen liiketoimintojen joukossa ne ovat todellisia tähtiä.

5.2 Uusia kasvun eväitä

Miten suomalainen ICT-klusteri vastaa edellä kuvattuihin megatrendeihin ja tulevaisuuden

haasteisiin? Tätä tarkastellaan seuraavassa.

Keskeinen työkalu tulevaisuuden muuttamisessa menestyväksi liiketoiminnaksi on

TIVIT, ICT-klusterin strategisen huippuosaamisen keskittymä. Nokia on edelleenkin suo-

malaisen ICT-klusterin keihäänkärki, ainoa globaalisti toimiva suuryritys. Sitä tarvitaan


Erityistarkastelu: Matkapuhelinviestinnän ja sisältöpalvelujen kasvuennuste vuosiksi 2008–2013

Viestiliikenne

Viestiliikenne koostuu lyhyistä tekstiviesteistä (SMS), kuvia, videoita ja tekstiä yhdistävistä multime-

diaviesteistä (MMS), sähköpostista (E-mail) sekä pikaviestipalvelusta (MIM), joka välittää välittömästi

puheviestit valitulle vastaanottajajoukolle. Viestiliikenteen kokonaismarkkinoiden arvioidaan kasvavan 8,8

prosenttia vuodessa eli 96 miljardista dollarista vuonna 2008 noin 134 miljardiin dollariin vuonna 2013.

Hitainta kasvu on tekstiviesteissä, 5,5 %, mutta niistä saatavat tulot ovat vielä vuonna 2013 ylivoimaiset,

108 miljardia dollaria, verrattuna muihin viestimuotoihin.

Muun viestiliikenteen kasvu on huomattavasti tekstiviestejä nopeampaa: MIM 25 %, E-mail 12,2 % ja MMS

10,3 prosenttia vuodessa. On vaikea sanoa, muodostuuko niistä samanlaisia menestystarinoita kuin oli

suomalaissyntyinen tekstiviesti alkuvuosinaan:

Kuluttajat eivät vielä ole ottaneet multimediaviestejä omakseen. Halvimmissa puhelimissa ne •

eivät ole teknisestikään mahdollisia eivätkä kaikki operaattorit tue niitä. Multimediaviestit on

kuitenkin hyvä tulonlähde niille operaattoreille, joiden verkoissa on mahdollista käyttää MMS:ää

reaaliajassa toimivien kuva-albumien tai esimerkiksi Facebookin täydentämiseen. Vuonna 2013

MMS-markkinoiden kooksi arvioidaan 7 miljardia dollaria.

Sähköpostiliikenteen lisääntyminen on myös kiinni puhelimien ominaisuuksista ja operaattoreista. •

Nokia ja muutkin kehittyneiden puhelimien valmistajat ovat sisällyttäneet sähköpostiominaisuu-

den puhelimiinsa vuodesta 2008 lähtien, mikä mahdollistaa liikenteen kasvun. Vuonna 2013

mobiilin sähköpostin markkinoiden arvioidaan olevan 13,6 miljardia dollaria.

Pikaviestipalvelu on tuloiltaan pienin viestipalvelu, vaikka kasvaakin nopeimmin. Erityisesti •

yhdysvaltain markkinoilla se on menestynyt. Euroopassa operaattorit eivät juuri mainosta

pikaviestipalvelua, vaikka se olisi käytettävissä. Pikaviestipalvelun edut ovat eittämättömät

sellaisen tiimin liikkeiden reaaliaikaisessa ohjaamisessa, jossa jäsenet eivät ole näköyhteydessä.

Pikaviestipalvelujen tulojen ennustetaan kasvavan 3,7 miljardiin dollariin vuonna 2013.

Viestipalvelujen suosio riippuu monista seikoista, kuten operaattoreiden tarjonnasta ja panostuksesta

niiden käytön neuvontaan, kehittyneiden puhelinmallien levinneisyydestä, hinnoittelusta ja myös viestien

sähkönkulutuksesta. Monet seikat kasvattavat viestiliikennettä: Kiinteällä, kohtuullisella hinnoittelulla

käyttö kasvaa nopeammin kuin käyttöön perustuvalla hinnoittelulla. Älypuhelimet yleistyvät. Puhelimien

akut kehittyvät nopeaa tahtia.

Viihdepalvelut

Matkapuhelimien tarjoamia viihdepalveluita ovat musiikki, pelit, kuvat, TV ja video sekä rahapelit.

Niiden kokonaismarkkinoiden arvioidaan kasvavan vajaasta 20 miljardista dollarista vuonna 2008 lähes

kaksinkertaiseksi yli 36 miljardiin dollariin vuonna 2013. Viihdepalveluiden keskimääräinen kasvu on

13,3 % vuodessa.


Musiikkipalvelut kasvavat maailmanlaajuisesti noin 12,8 prosenttia vuodessa. Markkinoiden kooksi

arvioidaan yli 18 miljardia dollaria vuonna 2013. Nopeimmin kasvaa musiikin lataaminen. Alkuvaiheen

menestystuotteen, soittoäänten, markkinakasvu on hiipumassa, lukuun ottamatta tulotasoltaan alhaisia

kehitysmaita, joissa soittajalle kuuluvat vastausäänet ovat suosittuja. digitaalisen musiikin markkinoilla

kilpailee kaksi sovellusta: esimerkiksi Applen iTunesissa ja iPhonessakin musiikkia voi ostaa kappale

kerrallaan kun taas Nokia puolestaan tarjoaa laajan musiikkivalikoiman vapaasti ladattavaksi tietyn ajan

laitteen ostosta.

Pelien maailmanmarkkinoiden arvioidaan kasvavan 7 miljardin dollarin suuruiseksi vuoteen 2013 kasvun

ollessa keskimäärin 10,4 % vuodessa. Pelimarkkinat kokonaisuudessaan ovat erittäin kilpaillut. Matkapu-

helin kilpailee pelikonsolien, peliautomaattien, tietokoneiden pelipakettien ja Internetissä pelattavien

pelien kanssa. Matkapuhelimiin voi sisältyä ennalta ladattuja pelejä tai pelejä voi ladata erillistä maksua

vastaan. Ennalta ladatut pelit ovat huomattavasti suositumpia kuin ladattavat pelit, mistä johtuen puhe-

limenvalmistajat käyttävät niitä kilpailukeinonaan. Pelinkehittäjille tilanne on otollinen, samaa tuotetta

voi tarjota usean kanavan kautta.

Mobiilitelevisio- ja -videomarkkinat ovat arvoltaan yli 13 miljardia dollaria vuonna 2013, jos kasvu on

ennustetut 23,7 prosenttia vuodessa. Liikkuvan kuvan markkinoiden kehitystä hidasti se, että yhteisen

standardin aikaansaaminen viivästyi. Lisäksi siirtonopeudet eri mobiiliverkoissa ovat alhaiset verrattuna

kiinteään verkkoon. Oma vaikutuksensa on myös näyttöjen koolla. Puhelinoperaattorit eivät ole innostuneet

kehittämään TV- ja videokuvan välityspalveluita, koska vaadittavat investoinnit ovat suuria ja toimivaa

liiketoimintakonseptia ei ole keksitty. Maantieteellisesti mobiilitelevisio on saavuttanut suosiota Japanissa

ja Etelä-Koreassa. TV-yhtiöiden ja TV-antenniverkkojen omistajien yhteistyö matkapuhelinoperaattoreiden

kanssa voisi antaa kehityssysäyksen mobiilitelevisio- ja -videomarkkinoille. Matkapuhelimien kautta tele-

visiomainoksia voitaisiin levittää erittäin kohdennetusti. Antenniverkon vuokraaminen teleoperaattoreille

purkaisi jakelun pullonkauloja ja toisi tuloja molemmille osapuolille.

Rahapelien liikevaihto matkapuhelinverkoissa vuonna 2013 on noin 400 miljoonaa dollaria, mutta kasvu

on nopeaa, 22,1 prosenttia vuodessa. Pääasialliset liiketoimintamuodot ovat online-kasinot ja vedonvälitys,

joita tarjoavat näiden alojen perinteiset toimijat. Viime vuosina mukaan on tullut myös puhelinoperaatto-

reita. Pelien kasvulle ja laajalle hyväksynnälle selvänä rajoitteena on kuluttajien epäluottamus peliyrityksiin

ja vedonvälittäjiin. Teleoperaattorit koetaan niitä luotettavammaksi toimijaksi pelimarkkinoilla.

Muut sisältöpalvelut

Mobiilimaksamisen ja -pankkitoiminnan tulot olivat 233 miljoonaa dollaria vuonna 2008 ja niiden

uskotaan kasvavan peräti 5,4 miljardiin dollariin vuoteen 2013 mennessä. Tämä on nopeimmin kasvavia

matkapuhelinpalveluja – kasvu on lähes 90 % vuodessa. Kehitys vaatii kuitenkin yhteisiä toimia koko

ekosysteemiltä. Tarvitaan varsinkin yhteistyötä ja työnjakoa kahden hyvin erilaisen yritysryhmän – tele-

operaattoreiden ja pankkien – välillä. Näiden kulttuurit ovat hyvin erilaiset. Mobiilimaksaminen sopii

pienten rahasummien liikutteluun, jossa transaktiomäärät ovat suuret. Pankkitoiminnalle puolestaan

sopivat arvoltaan suuret transaktiot, joita kuitenkin lukumääräisesti on vähemmän. Työnjako selittyy

luontevasti ja molemmille riittää työsarkaa. Maailmassa on jo yli miljardi sellaista asiakasta, joilla ei

ole pankkitiliä, mutta on matkapuhelin. Toisaalta pankkijärjestelmä pystyy, ainakin vielä, tarjoamaan


teleoperaattoreita turvallisemmat rahasiirrot. Matkapuhelimen lähitiedonsiirron ansiosta monet maksu-

palvelut, kuten matkalipun maksaminen, onnistuvat joustavammin kuin pankki- tai luottokortilla, jotka

vaativat fyysisen kontaktin.

Paikkatietopalveluiden markkinat kasvavat erittäin nopeasti, noin 50 % vuodessa, vuoteen 2013 mennessä,

jolloin niiden markkinat olisivat 6,5 miljardin dollarin suuruiset. Useimmilla operaattoreilla on verkoissaan

tekniset valmiudet paikkatietopalveluiden hyödyntämiseen. Matkapuhelinta hyödyntävät järjestelmät

kilpailevat osittain jo esimerkiksi satelliittinavigaattorijärjestelmien kanssa. Matkapuhelinvalmistajien

kilpailu älypuhelimien ominaisuuksista on johtanut siihen, että navigaatiojärjestelmiä sijoitetaan vakiona

puhelimiin ja niiden käyttö on ilmaista. Tämä syö maksullisia palveluja tarjoavien markkinoita. Paikka-

tietojärjestelmien luomat liiketoimintamahdollisuudet ovat kuitenkin niin moninaiset, että todellisen

liiketoiminnan kasvun rajat asettaa mielikuvituksen puute.

Internet on viestien jälkeen suurin matkapuhelinten sisältöpalvelu. Siitä saatavat tulot kasvavat ennusteen

mukaan 69 miljardista dollarista vuonna 2008 noin 158 miljardiin dollariin vuonna 2013. Pääosa tästä,

120 miljardia dollaria, tulee matkapuhelimien kautta välittyvästä liikenteestä ja lopuissa päätelaitteena

on muu kannettava laite. Mobiili-Internetin kasvunopeus on 19 % vuodessa. Kasvun toteutuminen riippuu

kuluttajien hyväksynnästä. Laaja toimivuus eri sijaintipaikoissa, joissa kiinteiden yhteyksien käyttö ei ole

mahdollista, on tärkeä. Laadun ei tarvitse olla yhtä nautittava kuin kiinteissä yhteyksissä. Myös toimivien

palvelujen nopeus lisää käyttöä. Vaatimukset tiedonsiirtonopeuksia kohtaan kuitenkin kasvavat ja mat-

kapuhelinverkkojen ja päätelaitteiden on kyettävä vastaamaan tähän haasteeseen.

Mobiili, sosiaalinen verkottuminen toi tuloja 1,1 miljardia dollaria vuonna 2008. Viidessä vuodessa tulot

viisinkertaistuvat ja ovat 4,5 miljardia dollaria vuonna 2013. Erilaisten juttutorien ja keskustelusivujen

(chat room) määrällinen kasvu on noin 25 % vuodessa ja niiden tulokertymä vielä isompi. Pääosin

toiminta on kansallista ja paikallista, mitä kielimuurit ja kulttuurierot ylläpitävät. Toiminnan laajentami-

nen kansainväliseksi on ylläpitäjien haaste. Monet sivustot jäävätkin paikallisiksi. Sivustojen ylläpitäjät

voivat olla kansainvälisiä tähän toimintaan erikoistuneita yrityksiä, joiden erityisosaamista on sivustojen

arkkitehtuuri, palveluiden rahastaminen, turvallisuuden ja intimiteettisuojan takaaminen, tilastointi ja

käyttäjätiedon hyödyntäminen jne. Monet nettiyhteisöt syntyvät spontaanisti tai ovat organisoitunutta

yhteisöllistä toimintaa, johon ei liity liiketoimintaa. Niitäkin on ylläpidettävä, mikä synnyttää palvelui-

den kysyntää. Sivustojen tuottamiseen ja ylläpitoon kehittyy eri tehtäviin erikoistuneita yrityksiä, joita

sivustojen omistajat käyttävät alihankkijoina. Teleoperaattorit ja verkkojen toimittajat voivat luontevasti

toimittaa verkottumisalustoja.

Mobiili mainostaminen on käyttäjiltä perittävien maksujen täydentäjä tai niiden vaihtoehto, jolloin käyttäjä

sitoutuu vastaanottamaan mainoksia voidakseen käyttää palvelua. Mobiilimainosten huomioarvo on

korkea, tutkimusten mukaan niitä lukee 95 % käyttäjistä, normaalin sähköpostin kautta tulevia mainoksia

lukee vain 20–25 % käyttäjistä. Toisaalta sivujen käyttäjät voivat olla jopa valmiita maksamaan siitä, ettei

heidän tarvitse vastaanottaa mainoksia. Mainoksia voidaan käyttää useiden palveluiden yhteydessä,

mistä syystä mainostamisenkin ennakoidaan kasvavan voimakkaasti. Vuonna 2008 tuotot nettimainos-

tamisesta olivat 1,7 miljardia dollaria ja vuonna 2013 niiden arvioidaan olevan jo 12,1 miljardia dollaria

eli vuotuinen kasvuvauhti on lähes 50 %.

Lähde: Informa Telecoms & Media, julkaisusta Mobile contents and services, 7th edition, Informa UK Limited.


mobiilisuuden antamien lupausten lunastamiseen. Siltä halutaan kuitenkin syvällisem-

pää yhteistyötä eri sovellusalojen yritysten kanssa. Lisäksi monet pienemmät yritykset

toivovat voivansa hyödyntää mobiilisuutta ja asemaamme sen osaajana.

ICT:n tuottajana Suomi on ollut maailmanluokan eturivissä, mutta käyttäjänä malliop-

pilaiden takana. Nyt julkinen valta on herännyt rakentamaan todellista tietoyhteiskuntaa,

taloudellisen pakon edessä. Tavoitteena on parantaa merkittävästi tuottavuutta ja luoda

toimivia palveluita. Yritysten ja julkisen vallan yhteistyö tietoyhteiskuntatalkoissa on

valtava kasvumahdollisuus ICT-yrityksille.

Luvun lopuksi pohditaan palveluiden nousemista teollisuuden rinnalle sekä erityis-

tarkastelussa Nokian kehitysvaiheita.

TIVIT pohjustaa yhteistä osaamista ja synnyttää liiketoimintaa

Tieto- ja viestintäteollisuuden tutkimus TIVIT Oy, joka muodostettiin 2008, on ICT-

klusterin strategisen huippuosaamisen keskittymä. Sen tehtävänä on käynnistää alan

kannalta strategisia tutkimusohjelmia ja kanavoida niille yksityistä ja julkista rahoitusta.

TIVIT Oy:ssä on yhteensä 47 yritystä, yliopistoa tai julkisyhteisöä. Keskittymässä sijoitetaan

tutkimukseen ja ICT-teknologiaan pohjautuvien ekosysteemien kehittämiseen vuosita-

solla noin 50 miljoonaa euroa. Toiminnan tavoiteltu laajuus saavutetaan 2–3 vuodessa.

Rahoituksesta noin 60 % tulee julkisilta rahoittajilta ja 40 % yrityksiltä.

TIVITin toimintaa ohjataan ICT-teollisuuden ja tiedeyhteisöjen määrittämien strate-

gisten tutkimusagendojen kautta. Niitä toteuttamaan kootaan dynaamisia ohjelmia, jotka

ovat lähtökohtaisesti avoimia kaikille aktiivisille alan kehittäjille. Toiminnan päämääränä

on nopeuttaa ICT-alueen osaamisen kehittymistä sekä tutkimustulosten ja innovaatioiden

virtaamista liiketoiminnan käyttöön. Tähän tähdätään teollisuuden aktiivisella ohjauksella,

keskittymisellä sekä luomalla kansainvälisiä läpimurtoja keihäänkärkialueilla.

TIVIT käynnisti alkuvaiheessa neljä tutkimusohjelmaa ja vuodenvaihteessa 2009/2010

oli käynnistymässä kaksi uutta ohjelmaa:

Future Internet: Ohjelmassa pyritään poistamaan nykyisen Internetin kehitystä rajoittavat

pullonkaulat, jotka ovat ei-toivottu liikenne, reititysjärjestelmän tukehtuminen, liikku-

vuuden hallinnan ja moneen verkkoon liittymisen ongelmat, kehittymättömät markkina-

mekanismit liikenteen ja resurssien hallinnassa, yksityisyyden suojan ja vastuullisuuden

rajoittuneisuus sekä luottamuksen ja maineen hallinnan tuen puute.

Flexible services: Kommunikaatio- ja tietointensiivisessä yhteiskunnassa palvelujen tulee

olla adaptiivisia ja luotettavia ja niiden kehittämissyklin tehokas ja nopea. Joustavat palvelut


-ohjelma luo ICT-perustaista palveluliiketoimintaa globaaleille markkinoille. Ohjelmassa

synnytetään uudentyyppisiä ekosysteemejä, joissa palvelun tuottajat, välittäjät ja käyttäjät

työskentelevät yhdessä käyttäjälähtöisen avoimen innovaation pohjalta. Ohjelmalla on

läpimurtotavoitteena luoda palvelujen verkko (Web of Services).

Device and Interoperability Ecosystem: Vuonna 2015 ennustetaan jokaista maapallon

ihmistä kohden olevan 1000 elektronista laitetta, joiden on toimittava yhteen, jotta visio

älykkäästä ympäristöstä toteutuu. Ohjelma keskittyy laitteiden väliseen yhteentoimivuu-

teen ja liitettävyyteen, älykkäiden ympäristöjen käyttöliittymiin ja interaktion teknolo-

gioihin sekä käytännön sovelluksiin kolmella eri käyttöalueella: rakennusautomaatiossa,

julkisissa tiloissa ja virtuaalista informaatiota perinteiseen mediaan yhdistelevän lisätyn

todellisuuden sovelluksissa.

Cooperative Traffic: Tulevaisuuden yhteentoimiva liikenne hyödyntää yhteistyötä ekosys-

teemissä, missä autot, laitteet ja koko liikenteen infrastruktuuri on kontekstitietoinen

ja missä tarvittavaa informaatiota jaetaan saumattomasti tarvitseville. Ohjelmassa pai-

nottuvat ekologiset ja ympäristölliset aspektit sekä turvallisuus, mutta ennen kaikkea

tavoitteena on nostaa Suomi kansainväliseen kärkeen yhteentoimivan, älykkään liikenteen

ICT-toimijana. Ohjelmalle antaa konkreettista tukea liikenne- ja viestintäministeriön

valmistelema Kansallinen älyliikenteen strategia, jossa on nimetty kärkihankkeita ja

osoitettu niille rahoitusta.

Vuodenvaihteessa 2009/2010 aloitettiin kaksi uutta ohjelmaa, Cloud Software ja Next

Media:

Cloud Software -tutkimusohjelman keskeisenä tavoitteena on varmistaa suomalaisen

ohjelmistoteollisuuden kilpailukyky. Ohjelmistoihin liittyvän innovaatiotoiminnan kes-

keisiksi kehittämisalueiksi on määritelty operatiivinen tehokkuus, käyttäjäkokemus, web-

ohjelmistot, avoimet järjestelmät, tietoturva sekä kestävä kehitys.

Next Media: Tavoitteena on toteuttaa yritysten tarpeista lähtevä ohjelma, joka kokoaa

media-alan tutkijat yhteen kasvattamaan yhteistä tietopääomaa ja osaamista, ja joka

johtaa myös kansainvälisesti merkittävään liiketoimintaan. Ohjelma pyrkii pureutumaan

median peruskysymyksiin ja arvoketjun muutoksiin digitaalisessa murroksessa.


TIVITin nykyistä ohjelma-salkkua kuvaa kuvio 5.1. Salkussa on paljon aineksia, joilla ainakin

periaatteessa vastataan edellä esitettyihin haasteisiin – tulevaisuuden Internetiin ja sen

vaatimaan yhteensopivuuteen ja mahdollistamiin joustaviin palveluihin. Uutta kehi-

tysaskelta edustaa yhteentoimiva liikenne, jossa hyödynnetään metadataa. Projekti tuo

välttämättä mukaan ihmisen käyttäytymisen tutkimuksen. Samoin Seuraavan sukupolven

media -projektissa keskiöön otetaan ihminen ja hänen teknologiankäyttönsä.

TIVITiin ja sen käynnistämiin tutkimusohjelmiin kohdistuu suuria odotuksia. On hyvät

mahdollisuudet, että ne saavat katetta. Ohjelmat kokoavat alan toimijoita koordinoituun

tavoitteelliseen tutkimustoimintaan strategiseksi koettujen tutkimuskohteiden ympärille.

Ohjelmat yhdistävät yrityksiä, korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia. Niihin osallistuu yrityksiä,

joiden liiketoiminnalle ohjelmilla on suuri merkitys. Vetäjänä on tavallisimmin alueen

liiketoiminnan veturiyritys. Kaksi uusinta ohjelmaa ovat alansa yritysten kannalta suoras-

taan välttämättömiä. Graafisen median mukaantulo ICT-klusterin strategisen osaamisen

keskittymään on historiallinen tapahtuma, jolla on laajoja synergiavaikutuksia. Yhdessä

suhteessa TIVITin toiminta on vinoutunutta. Merkittävä osa ICT:stä on julkisen sektorin

Kuvio 5.1 TIVITin strategisen tutkimusagendan tutkimusohjelmat

Service value net

Content value net

Network value net

HW value net

HW

val

ue c

hain

SW value netSW v

alue

cha

in

(Met

a)da

ta a

nd in

form

atio

n va

lue

net

Cloud Software

Next Media

Flexible Services

Future Internet

Cooperative Traffic

Device and Interoperability Bridging realities

Acting on data

Web of services

Internet everywhere

Web SW & productivity

Co-creativity


yksiköissä, kunnissa ja valtion laitoksissa, mutta ne eivät ole merkittävässä määrin osal-

listuneet ohjelmiin paljolti rahoituksen rakenteellisten haasteiden takia. ICT:n käyttäjänä

kaupunki vertautuu lähinnä yritykseen, mutta rahoituksessa se on julkinen toimija, jonka

panos rajoittaa vaikkapa yliopistojen osallistumista.

TIVIT on toimintansa alkuvaiheessa, joten aika näyttää sen piirissä tehtävän tutki-

mustyön tuloksellisuuden. Yksi tärkeä kehityssuunta on yhteistyö muiden klustereiden

ja strategisen osaamisen keskittymien kanssa, koska niissä ICT:n hyödyntäminen on

nostettu keskeiseksi tutkimus- ja kehittämiskohteeksi. ICT-klusterin yritykset saavat näistä

markkinavetoa ja käyttäjätietoa omaan tutkimukseensa ja tuotekehitykseensä.

Toinen TIVITin kehityssuunta on ohjelmien laajempi kansainvälisyys. Professori Yrjö

Neuvo nosti tavoitteeksi Euroopan laajuiset ohjelmat niillä aloilla, joissa Suomessa on

kansainvälisen tason huippuosaamista. Tämä on myös TIVITin tavoite, kunhan se saa

Erityistarkastelu: Muiden strategisen huippuosaamisen keskittymien ICT-painotteisia ohjelmia

Metsäklusteri Oy

Älykkäät ja resursseja säästävät tuotantoteknologiat: Ohjelmassa kehitetään radikaalisti uudenlaisia,

niukkaresurssisia ja energiatehokkaita tuotantojärjestelmiä, joiden avulla vähennetään pääomainten-

siivisyyttä ja parannetaan koko klusterin tehokkuutta ja joustavuutta.

Älykkäät puu- ja kuitutuotteet: Informaatio- ja tietoliikenne- sekä bio- ja nanoteknologioiden nopea

kehittyminen mahdollistaa älykkäiden ja toiminnallisten puu- ja kuitutuotteiden sekä uuden liiketoiminnan

kehittämisen, jota ohjelmassa edistetään.

Energia ja ympäristö CLEEN Oy

Älykkäät sähköverkot ja energiamarkkinat: Ohjelmassa uudistetaan perinteinen sähköverkkoarkkiteh-

tuuri ja tuodaan siihen eri toimialoilta teknologiaa, esimerkiksi yhdistetään tietoja viestintäosaamista

sähköverkko-osaamiseen. Ajava voima on hajautettu energiantuotanto, joka luo uusia vaatimuksia

sähköverkoille.

Tehokas energiankäyttö: Ohjelman osasia ovat tuotteiden ja palveluiden energiaintensiivisyyden pienen-

täminen, teollisuusprosessien energiatehokkuuden parantaminen, energiatehokkaiden komponenttien

ja aliprosessien kehittäminen sekä energian ja prosessin hallinnan integrointi.

Mittaus, monitorointi ja ympäristötehokkuuden arviointi: Ohjelma liittyy ympäristömittauksiin kattaen

myös säätila- ja vesistömittaukset. Tarkoitus on yhdistää hyvin erityyppisiä mittauksia yhdeksi mittaus-

alustaksi, josta räätälöidään mittauspalveluita eri tarpeisiin.


toimintansa kunnolla käyntiin. Maantieteellisesti tulevaisuuden yhteistyösuunta on

myös Kiina.

TIVITin toimintaa vetävän Reijo Paajasen mielestä Suomen ongelma ei ole tekninen

osaaminen eikä innovaatioiden puute. Käytettävissä on melkoinen innovaatioportfolio.

Sen sijaan ongelmia on kaupallistamisessa. Esimerkiksi suomalaiset vähittäiskaupan ja

pankkien järjestelmät toimivat hienosti, mutta niistä ei saada vientituotteita. Myös sovel-

lusalan liiketoiminnan radikaaleilla muutoksilla ja ongelmilla voi olla vakavia seurauksia

ICT:n kehitykselle, mistä esimerkkinä ovat pankkien omistusjärjestelyt ja teletoiminnan

kokemat tappiot, joiden vuoksi näillä aloilla lupaavasti kehittynyt ICT kärsi.

Lisäksi suomalainen ICT-sektori on hyvin tietoliikenneorientoitunut, kun taas kehitys

tällä hetkellä etenee nopeammin tietojenkäsittelyssä. Siinä meillä on osaamista yliopis-

toissa, mutta ei liiketoimintaosaamista yrityksissä. Panostukset Internetin ja pilvilaskennan

Metallituotteet ja koneenrakennus FIMECC Oy

Älykkäät ratkaisut: Ohjelmassa on käynnissä Effima-työpaketti, jossa kehitetään energia- ja elinkaari-

tehokkaita koneita, jotka minimoivat energiankäytön ja päästöt, optimoivat elinkaarikustannukset ja

käyttävät automaatiota tehokkuuden aikaansaamiseksi. Valmisteilla olevassa Famous-työpaketissa kehi-

tetään tulevaisuuden autonomisia koneita turvallisiin ja tehokkaisiin työympäristöihin. Valmisteltavassa

BAT-työpaketissa haetaan kilpailukykyä uudesta automaatioteknologista.

Rakennettu ympäristö RYM Oy, ohjelmat valmisteilla

Tietomallinnetut liiketoimintaprosessit: Ohjelma tähtää liiketoimintaparadigman ja systeemitason

muutokseen, ja vastaa kysymykseen, miten kiinteistö- ja rakennusala voi tietomallien avulla parantaa

kiinteistön ja infran loppukäyttäjän liiketoimintaa sekä kehittää omia toimintamallejaan.

Energiatehokkaat yhdyskuntakonseptit: Ohjelma luo kaupunkien kehittymistä tukevan mallin ja yhdyskun-

takonseptista vientituotteen. Tutkimusteemoina ovat arjen sujuvuus, osallistumis- ja arviointimenetelmät,

suunnitelmien lokalisointi, nollaenergiarakennukset ja -yhdyskunta, älykäs liikenne, älykäs sähköverkko,

järjestelmien älykäs integraatio, rakennusautomaatio, simulointimallit sekä ICT ja digitaalisuus.

Terveys ja hyvinvointi SalWe Oy, ohjelmat valmisteilla

Älykäs monitorointi: Ohjelmassa keskitytään yksilön terveyden ja hyvinvoinnin älykkääseen seurantaan.

Sen työpaketit ovat älykkäät merkkiaineyhdistelmät, älykkäät teknologiayhdistelmät, älykäs painettava

monitorointi, yksilön ja ammattilaisen uudet yhteistyömallit sekä multimodaalisten kuvien käsittely ja

tallennus. Esimerkiksi älykkäässä painettavassa monitoroinnissa yksi tulevaisuudenkuva ovat testilappuun

painettavat merkkiaineet; terveyselintarvikkeen ostaja voi kostuttamalla kielellään merkkilappua (eli

antamalla sylkinäytteen) selvittää, toteutuuko hänen osaltaan terveysvaikutus.

Eliksiirit: Ohjelmassa on seuraavat työpaketit: Stressi ja ylipaino, Palautuvat aivotoiminnan häiriöt ja

vaurioituneet aivot, Laaja-alainen henkilökohtainen terveydenhallinta.


ja -palvelujen kehittämiseen auttavat yrityksiä saavuttamaan kansainvälisen kehityksen.

Pilvilaskenta ei ole sinänsä teknisesti uutta, mutta sen tuottavuusvaikutukset ovat kui-

tenkin merkittävät.

Tärkeä kehitystavoite on päästä ICT:ssä kiinni reaaliaikaisesti yhteiskuntaan ja saada

aikaan toimintaa, jolla yhteiskuntaa kehitetään. Juuri siihen pyritään Cooperative traffic

-tutkimusohjelmalla. Liikenteen dataa käytetään liikenteen suunnitteluun. Tulevaisuu-

dessa auto kerää tietoa, prosessoi ja toimittaa sitä liikennejärjestelmälle. Jokainen auto

toimii sensorina. Tiedotteita saadaan suoraan autoon, ja niiden avulla vältetään ruuhkia

tai otetaan sää huomioon. Samaa ideaa pitää toteuttaa muillakin aloilla. Hyvä esimerkki

on vaikkapa ajanvarausjärjestelmä terveydenhuollossa.

Toinen tavoite on tiedon hyväksikäytön mahdollistaminen. Nyt tieto ei virtaa, koska sen

käyttö on lainsäädännöllä ja määräyksillä rajoitettu tietoa kerääviin organisaatioihin tai

tekniset ratkaisut eivät mahdollista tiedonsiirtoa. Hyviä suunnitelmia siitä, kuinka tietoa

voitaisiin käyttää tilastollisesti tai kaupallisesti ei siksi voida toteuttaa. Pitää saada aikaan

tiedon reaaliaikainen digitaalinen jatkumo yli organisaatiorajojen. Uusia säännöksiä laa-

dittaessa täytyy ottaa huomioon myös niiden vaikutukset ICT:n kehitykseen. Esimerkkinä

tästä on tietullikeskustelu pääkaupunkiseudulla. On hyödyllistä tehdä horisontaalisia

päätöksiä ja saada tekniikka kaikkiin ajoneuvoihin ja sitten erikseen voidaan päättää,

miltä ajoneuvoilta (esim. taksit) tietulleja ei peritä.

Tulevaisuudessa ihmisen ja tekniikan vuorovaikutuksen tutkiminen nousee yhä tär-

keämmäksi, koska tekniikan kehityksen ja ihmisen omaksumiskyvyn kehityksen välillä

on huima ero. Inhimillisessä prosessoinnissa tuottavuus kasvaa hitaasti, mutta tietotek-

niikassa vaikuttaa edelleen Mooren laki. Sekä arkkitehtuureita että kytkentöjä voidaan

muuttaa, mistä seurauksena on valtava tuottavuuspotentiaali. Kehittämällä ihmisen

ja tietotekniikan työnjakoa aktiivisesti ja ennakkoluulottomasti tuottavuuspotentiaali

voidaan ottaa käyttöön.

SHOKien lisäksi Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutilla (EIT), jonka yksi ICT-

yksikkö sijoittuu pääkaupunkiseudulle, on merkittävä vaikutus suomalaiselle ICT-klusterille,

koska se verkottaa tutkimusta ja koulutusta maailman huippuyksiköihin.

Julkinen sektori vie ICT:tä maailman eturiviin

Seuraavassa pureudutaan julkisen vallan hallinnoimaan tietoja viestintätekniikkaan

kahdesta syystä: Tietoyhteiskunnan kehitys on merkittävä katalysaattori ICT-klusterin

kehityksessä ja olemme kokonaan uuden tietoyhteiskuntakehityksen kynnyksellä. Suomen

valtio on ryhdistäytynyt ja alkaa toden teolla kehittää julkisen vallan tietoja viestintä-

tekniikkaa parantaakseen tuottavuutta ja kehittääkseen parempia palveluita kansalaisille


Erityistarkastelu: The European Institute of Innovation and Technology (EIT)

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti EIT sijoittaa yhden tietoja viestintätekniikan tut-

kimusyksikkönsä Suomeen. Päätös vahvistaa Suomen asemaa EU:n tietotekniikkatutkimuksessa

ja mahdollistaa uusien eurooppalaisesti merkittävien tutkimushankkeiden käynnistämisen.

EIT:n tutkimusyksikkö on merkittävä kehityspanostus Suomelle. Se tuo huomattavan lisärahoi-

tuksen ICT-klusterin kehittämiseen ja samalla verkottaa tutkimuksen ja koulutuksen maailman

huippuyksiköihin.

EIT on EU:n teknologian tutkimuksen huippuyksikkö. Sen tavoitteena on EU:n kilpailukyvyn

nostaminen. EIT toimii verkostomaisesti yhdistäen tutkimusta tekeviä ja opetusta antavia laitok-

sia sekä yrityksiä. Insitituutin ICT-verkoston yksiköt tulevat toimimaan Helsingin seudun lisäksi

Berliinissä, Eindhovenissa, Pariisissa ja Tukholmassa.

Suomen yksikkö sijoitetaan Aalto-yliopiston kampukselle Otaniemeen. Suomen yksikön

perustajajäsenet ovat Nokia, VTT ja Aalto-yliopisto.

Suomen yksikön kokonaisbudjetti vuosina 2010–2014 on noin 100 miljoonaa euroa, josta

EIT:n rahoitusosuus on korkeintaan 25 prosenttia. Muu osuus koostuu osallistujien omasta

rahoituksesta, kansallisesta rahoituksesta ja muusta EU-rahoituksesta. Hyväksytyn suunnitel-

man mukaisesti vuonna 2013 EIT:n Otaniemen yksikössä toimii useita satoja ICT-alan tutkijoita,

asiantuntijoita ja jatko-opiskelijoita. Siitä tulee uusi voimakas kansainvälinen ekosysteemi

ICT-klusteriin.

”EIT:llä ja sen verkostoilla on suuri merkitys koko Euroopan kilpailukyvyn kasvattajana.

Ne tuovat tutkimuslaitoksia ja yrityksiä yhteen tavalla, joka vahvistaa tutkimusta, koulutusta

ja innovaatioita”, sanoo professori yrjö Neuvo, EIT:n johtokunnan jäsen. EIT:n ICT-laboratorion

(KIC) saaminen Suomeen on hyödynnettävä täysimääräisesti, jotta Suomesta tulee globaalisti

kiinnostava ICT-tutkimuskeskittymä.

Huolimatta Internetistä ja virtuaalisen yhteistyön ja verkostojen yleistymisestä, tavoitteena

on Neuvon mukaan saada tutkijoita fyysisesti yhteen, työskentelemään pitkiä aikoja kiinteästi

toistensa kanssa. Tieto- ja viestintätekniikan tutkimusyksiköstä tehdään niin houkutteleva, että

siihen saadaan huippututkijoita maailman johtavista yliopistoista ja tutkimuslaitoksista. Vastaa-

vasti tarkoitus on saada suomalaisia työskentelemään EIT:n muissa yksiköissä pitkiä aikoja.

Lähde: Professori Yrjö Neuvon haastattelu ja Aalto-yliopisto http://www.tkk.fi/fi/ajankohtaista/

uutiset/view/euroopan_teknologiainstituutin_ict-yksikko_suomeen_espoon_otaniemeen/

http://www.tkk.fi/fi/ajankohtaista/uutiset/view/euroopan_teknologiainstituutin_ict-yksikko_suomeen_espoon_otaniemeen/

http://www.tkk.fi/fi/ajankohtaista/uutiset/view/euroopan_teknologiainstituutin_ict-yksikko_suomeen_espoon_otaniemeen/


ja yrityksille. Taloudelliset investoinnit eivät merkittävästi kasva verrattuna mennee-

seen, koska aiempi järjestelmä oli hajanaisuudessaan tuhlaileva. Lisääntyvä koordinaatio

ja hankintakokojen suureneminen, kasvavat vaatimukset järjestelmille ja toimittajille,

vaatimus yhteensopivuudesta kansallisella ja EU:n tasolla ja avoimet kehitysalustat vievät

tietoja viestintätekniikan investoinnit laadullisesti uudelle tasolle. ICT-klusterin kannalta

tämä on merkittävä kehityspanos, joka toteutuu pääosin jo kuluvan vuosikymmenen

alkupuoliskolla.

Tietoyhteiskunnan kehittämishaasteet

EVAn keskustelua herättäneessä raportissa ”Nykyaikaa etsimässä” pureuduttiin kriitti-

sesti suomalaiseen tietoyhteiskuntaan*. Raportin mukaan Suomi on jäänyt jälkeen ICT:n

käyttäjänä verrattuna maailman eturivin maihin. Olemme pudonneet pohjoismaisesta

viitejoukosta, ja tietoja viestintätekniikan käyttäjänä kunnostautunut Viro on kivunnut

Suomen ohi.

Raportissa nostetaan esille tavoiteltavana esimerkkinä Viron identiteettikortti, jolla

hoidetaan tunnistautuminen ja päästään kirjoittautumaan sisään julkisiin ja yksityisiin

palveluihin. Suomessa henkilökortti tunnistaumisvälineenä epäonnistui totaalisesti.

Useisiin palveluihin annetaan omat käyttäjätunnukset ja salasanat, joita kaikkia hyvä-

muistisenkin on mahdoton muistaa. Pankkitunnusten käyttö tunnistautumisvälineenä

tuo jonkin verran selkeyttä tilanteeseen.

Toinen raportin esimerkiksi nostama käytäntö on Tanskan kansalaisportaali, borger.

dk, jota kautta kansalaiset saavuttavat lähes kaikki julkisen vallan palvelut ja saavat

tietoa monista muistakin tärkeistä palveluista. Palvelu ei ole pelkkää tiedottamista, vaan

toimivaa sähköistä molemminpuolista asiointia. Suomessa eletään pääsääntöisesti vielä

ilmoitustaulutasolla, jossa kansalainen voi käydä eri toimijoiden sivuilla, mikäli löytää

ne, lukemassa ohjeita ja tarvittaessa tulostaa niitä pdf-tiedostoina.

Kolmas merkittävä ongelma on julkisen vallan tietojärjestelmien putkimaisuus. Kukin

viranomainen on pystyttänyt oman tietojärjestelmänsä. Kunnallinen itsehallinto ja kuntien

moninaisuus moninkertaistavat erillisten järjestelmien lukumäärän. Järjestelmiin kerätään

erikseen samat tiedot kansalaisista, heidän terveydestään, autoistaan, omaisuudestaan

jne. Sama pätee yrityksiin.

Yhteentoimimattomuus on merkittävä ongelma. Kaikilla on omanlaisensa järjestelmä,

eivätkä järjestelmät keskustele keskenään. Jos järjestelmät kykenisivätkin keskustelemaan,

säännökset estävät tietojen luovuttamisen. Joissain tapauksissa ne kannustavat tietojen-

* Nykyaikaa etsimässä, Suomen digitaalinen tulevaisuus, Teppo Turkki. EVA raportti, Taloustieto Oy, Helsinki 2009.


kerääjiä pitämään omia rekistereitään, mistä esimerkkinä on maksuperustelaki. Se luo

mahdollisuuden veloittaa luovutettavista tiedoista ja jopa vaatii veloittamaan niistä.

Seurauksena on osaoptimointi, jossa kaikki keräävät omia tietokantojaan ja kansalaiset

täyttävät monenlaisia lomakkeita. Eri aikoina annetut tiedot ja tehdyt virheet jäävät

elämään omaa elämäänsä.

Järjestelmien hajanaisuus, erilaisuus ja lukuisuus, on johtanut myös siihen, että kullakin

resurssit hoidettaviin tehtäviin nähden ovat pienet. Yksiköt eivät kykene ammattimaiseen

hankintatoimintaan. Yritykset rahastavat tietotekniikka- ja ohjelmistotoimituksissa ja yllä-

pidossa. Toimitettavilla järjestelmillä ei ole jatkuvuutta, vaan ne joudutaan määrävälein

totaalisesti uusimaan ja siirtymiskustannukset järjestelmästä toiseen ovat kalliit. Ohjelmistoja

ja laitteita toimittavien yritystenkin kannalta tilanne on huono. Niillä ei ole vaativia ammat-

timaisia asiakkaita eikä projekteissa osata, ja pienen koon vuoksi pystytä, vaatimaan uusia

ominaisuuksia järjestelmiltä, jolloin yritykset eivät pääse kehittymään.

Julkiset toimijat eri aloilla keräävät valtavasti tietoa, jota voitaisiin käyttää uuden lii-

ketoiminnan synnyttämiseen ja kehitystoimintaan eri aloilla. Tietoa ei joko saa lainkaan

tai sen kustannukset ovat liian korkeat. Esimerkkeinä tästä ovat tutkimusyksiköille toi-

mitettavasta datasta perittävät maksut. Monissa tapauksissa data kerätään yksityisten ja

julkisten toimijoiden yhteistyönä, mutta silti sen käyttö liiketoiminnassa ei ole mahdollista.

Taloustieteellisen tutkimuksen mukaan tiedon pitäisi olla ilmaiseksi saatavissa, koska

tietoon pohjautuvassa tuotannossa rajahyödyt ovat kasvavat.

Tietoyhteiskunnan kehittämislinjaukset

EVAn raportti oli kärjekäs, eikä ottanut huomioon, että julkisen hallinnon järjestelmissä on

myös paljon hyvää. Omalta osaltaan se kuitenkin pani vauhtia kehittämistyöhön. Jonkin-

laisena vanhan tietoyhteiskunnan tilinpäätöksenä voidaan sanoa, että Suomessa otettiin

varhain käyttöön edistyksellistä tietoja viestintäteknologiaa, mutta institutionaalinen

ympäristö, hallinnon reviirirajat ja koordinoimattomuus, ja säännösten vanhanaikaisuus

estivät sen hyväksikäytön. Kehittynyt, kallis infrastruktuuri on kuitenkin olemassa, eikä

sen rakentamiseksi kokonaan uudeksi ole varaa. Joitakin hyviä järjestelmiäkin on saatu

aikaiseksi, näistä parhaita käytäntöjä maailmanmitassa edustaa veroehdotus. Verotuk-

sessa tarvittavat tiedot kerätään suoraan rekistereistä ja valtaosalle verovelvollisista jää

tehtäväksi vain hyväksyä tehty veroehdotus. Järjestelmän oivallisuus on tunnustettu

valitsemalla se Euroopan unionin parhaiden ICT-käytäntöjen joukkoon.

Julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen sähköisen asioinnin kehittämislinjaukset ja

toimenpidesuunnitelma vuosille 2009–2014 on linjattu SADe-hankkeessa ja sitä seuran-


neissa valtioneuvoston päätöksissä. Työtä tehdään valtiovarainministeriön alaisuudessa.

Sitä koordinoimaan on nimitetty valtion IT-johtaja.

Valtion IT-johtaja Yrjö Benson linjaa julkisen hallinnon kehittämislinjaukset

seuraavasti:

Tietojen keräämistä virtaviivaistetaan. Periaate on, että kutakin tietoa kysytään vain ˘

kerran. Sen jälkeen se on käytettävissä kaikissa järjestelmissä. Avain tietoihin on

henkilötunnus ja Y-tunnus, jotka identifioivat yksiselitteisesti tiedot.

Julkisen vallan tietojärjestelmä on niin massiivinen, että sitä ei voida kokonaan ˘

uudistaa. Valtio pyrkii tietojärjestelmäarkkitehtuurissa federaatiomalliin, jossa tur-

vataan standardoidut rajapinnat, jotta tieto liikkuu esteettä organisaatiosta toiseen.

Uudet tietojärjestelmät perustuvat avoimeen koodiin ja rajapintoihin. Näin niiden ˘

kehittämiseen voivat osallistua kaikki yritykset, jotka hyväksyvät tämän. Myös pienet

yritykset ovat tervetulleita ja niitä halutaan mukaan kehittämistoimintaan.

Tietokannat avataan yksityisyydensuojan ja tietoturvallisuuden rajoissa niin, että ne ˘

ovat käytettävissä järjestelmien kehitystyössä, tutkimuksessa ja liiketoiminnassa.

Kansalaisten käyttöön avataan vuoden 2011 kuluessa kansalaisportaali eli asiointitili, ˘

jota kautta kaikki sähköinen asiointi on suoritettavissa.

Tunnistautumisessa pyritään yhteen järjestelmään, jossa perustyökaluna on todennä- ˘

köisesti matkapuhelin ja siihen liittyvät salasanat. Käytettäväksi tulee kolmitasoinen

salaus, jossa tietoturvataso määrittelee, mitä salaustasoa käytetään.

Kehitystyö suoritetaan ensin valtionhallinnon piirissä, mutta myöhemmin mukaan ˘

otetaan kunnat.

Vuoteen 2015 mennessä rakennetaan tietoja viestintäpalvelujärjestelmät kansalaisille,

yrityksille ja hallinnolle, tässä järjestyksessä. Kansalaisten järjestelmä kattaa kaikki olen-

naiset kansalaisen tarvitsemat palvelut, mm. rahallisesti tärkeät terveyspalvelut ja koulu-

tuksen. Yritysten palvelu kattaa palkkahallintoon liittyvät velvoitteet, verotuksen, tukien

hakemisen, luvat ja jopa pienten yritysten kirjanpidon, samalla kun se tuottaa tietoa

yrityksen kehittämisen perustaksi. Esimerkiksi palkanmaksussa riittää syöttötiedoksi

palkattavan henkilön henkilötunnus ja maksettava palkka. Viimeisenä kehityslistalla on

viranomaisten työssään tarvitsemat tietojärjestelmät ja rekisterit. Uuden järjestelmän

arkkitehtuuria kuvaa kuvio 5.2

Kansalaisen tietojärjestelmässä esimerkiksi Koulutuslehteen tallentuisivat henkilön

kaikki koulutustiedot. Siitä voisi suoraan tulostaa koulutustiedot CV:hen. Yritysten tieto-

järjestelmässä voisi olla esimerkiksi perustietojen osalta automaattisesti koostuva liike-


toimintasuunnitelma, jota yritys voisi käyttää hakiessaan lainaa pankista investointiin

tai tuotekehitystukea Tekesiltä.

Euroopan unionin suhteen valtion IT-linjausten kehittäjät ovat ottaneet asenteeksi

varovaisen realismin. IT-järjestelmät ovat niin erilaisia eri maissa, että niitä on vaikea

yhtenäistää. Tärkeää on järjestelmien yhteentoimivuuden parantaminen. Tätä tarvitaan

esimerkiksi kansalaisten tunnistautumistietojen tai terveystietojen automaattisessa

siirrossa maasta toiseen. Toinen uudistumistie on parhaiden käytäntöjen eli best practice

-ratkaisujen levittäminen maasta toiseen. Suomesta tällaisiksi käytännöiksi on valittu

verohallituksen kehittämä veroehdotus ja Aalto-yliopistossa suunniteltu uuden kansa-

laisportaalin sivusto, joka nyt on koekäytössä.

Pitemmällä ajalla tärkeää on päästä tiedon yhteismarkkinoihin EU:n tasolla, koska se

tekee EU:sta kilpailukykyisen kehitysalustan muualle maailmaan vietävissä järjestelmissä

ja näin antaa kotikenttäetua eurooppalaisille yrityksille. Ne pääsevät samalle lähtöviivalle

Kuvio 5.2 Julkisen vallan tietojärjestelmä vuonna 2015

Lähde: Valtion IT-johtaja Yrjö Benson

Ajoneuvot Terveys

Koul

utus

Kiinteistöt

Liiku

nta Kulttuuri

KirjanpitoTyönantaja-velvoitteet

Peru

stam

inen

Verotus

Liike

toim

inta

-

suun

nite

lma Tuet, luvat

Dokumentit Yhteydet

Koko

ukse

t

Suun

nitte

lu

Säädökset

Kansalaistentietojärjestelmät

(5,3 miljoonaakansalaista)

Yritystentietojärjestelmät

(200 000yritystä)

Hallinnontietojärjestelmät

(500 000käyttäjää)

Yhteiset alustaosiot:tunnistautuminen, kansalaisen kotisivut jne.

Yhteiset perustietovarannot:kansalaiset, yritykset, kiinteistöt, ajoneuvot jne.

TehokkuusVaikuttavuusAJURIT: Vaikuttavuus


yhdysvaltalaisten ja isojen Aasian maiden yritysten kanssa, joilla on käytettävissään iso

kotimarkkina. Toinen jatkuva kehityskohde on tietojen digitalisointi.

5.3 Palvelut teollisuuden rinnalle

Suomalainen ICT-klusteri ei elä enää pelkästään teollisuudesta vaan sen rinnalle ovat

tulleet palvelut. Tavara- ja palveluviennin tilastojen pohjalta (ks. luku 3) voi vetää seuraa-

vat johtopäätökset:

Matkapuhelinlaitteiden ja muiden telelaitteiden viennillä ei ole enää samanlaista ˘

positiivista vaikutusta Suomen viennin kasvuun kuin menneinä kahtena vuosikym-

menenä. Taloudellisesti vienti on kuitenkin edelleen merkittävää.

Sähköteknisen teollisuuden ja lääkintälaitteita sekä instrumentteja valmistavan ˘

teollisuuden vienti on trendinomaisesti kasvanut lukuun ottamatta lamavuotta 2009.

ICT-klusterin viennillä on siis useampi tukijalka alkaneella vuosikymmenellä.

Palveluvienti on noussut merkittäväksi, matkapuhelinteollisuudessa jopa laite- ˘

valmistusta merkittävämmäksi. Teollisuuden sisäinen rakennemuutos, mm. t & k

-tehtävien ja kansainvälisen toiminnan edellyttämien palveluiden kasvava rooli, lisää

palveluvientiä.

Nokia on Suomen ICT-klusterin veturiyritys, mutta sillä ei ole enää viennin, työllistävyyden

ja verotulojen kannalta samanlaista kasvuvaikutusta Suomelle tulevana vuosikymmenenä

kuin oli kahtena edellisenä. Uusi tilanne vapauttaa Suomessa korkeatasoista osaamista ja

t & k -resursseja, mikä on uusi mahdollisuus ICT-klusterille ja Suomelle.

Nokia on kansainvälinen yritys, joka kilpailee globaalin markkinajohtajuuden säilyt-

tämiseksi. Kilpailuareena on kuitenkin tyystin muuttunut. Se ei ole enää matkapuhelin-

teollisuus vaan jotain muuta:

Matkapuhelin on tietokone, musiikkisoitin, kirja, video, televisio, navigaattori, bisness- ˘

palvelin. Tämä muutos on tuonut pelikentälle uusia, innovatiivisia kilpailijoita. Nokia

on kuitenkin vahvimmin kiinni itse laitteessa ja samalla markkinoissa.

Matkapuhelin on mobiili, monipuolinen yhteydenpitoväline Internetiin ja lähikom- ˘

munikaatiossa, mikä avaa valtavan uuden sovellusten joukon. Yhteyden tehossa on

kuitenkin paljon parannettavaa, joten vaaditaan myös laajakaistaverkkojen, soluverk-

kojen ja lähikommunikaation kehittämistä.

Matkapuhelinteknologiasta voi tulla geneerinen teknologia. Tuleeko siitä jonkinlainen ˘

sähkömoottori, joka eritehoisena ja erilaisilla ominaisuuksilla sijoitetaan esineisiin?

Sitä täydentävät sensorit ja tunnisteet, jotka ovat nopeasti kasvava liiketoiminta-

alue.


Nokia-kehitystä on analysoitu alla olevassa erikoistarkastelussa tarkemmin. Koska Nokia

on pörssiyhtiö, analyysi perustuu julkisiin lähteisiin ja tutkijoiden omiin analyyseihin.

Palvelujen uudet mahdollisuudet nousevat mobiili-Internetistä ja sisältötuotannosta.

Mobiili-Internetissä Nokia on hyvä yhteistyökumppani, mutta myös muiden valmistajien

kanssa yhteistyö on mahdollista. Esimerkiksi peleissä, joissa suomalaisilla yrityksillä

on vahvaa kilpailukykyä, jakelukanavana voivat toimia tietokoneet, matkapuhelimet

ja pelikonsolit. Välineiden konvergoituminen mahdollistaa samanlaiset sovellukset eli

välineisiin.

Eri toimialojen tuotantoteknologian varustaminen yhä kehittyneemmällä tietoja

viestintäteknologialla on edelleen kasvuala. Tilastojen puutteiden takia alan todellista

kokoa ei edes tunneta. Uuden tietoyhteiskuntakehityksen myötä e-hallinto, -koulutus ja

terveydenhoito ovat lupaavia sovellusaloja.


Erityistarkastelu: Nokian haasteet – ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Nokian kehitys monialayhtiöstä matkapuhelinten maailmanmarkkinajohtajaksi on ollut upea tarina.

Tämän päivän tilanteen ymmärtämiseksi ja tulevaisuuden ennakoimiseksi on luotava lyhyt katsaus sen

historiaan matkapuhelinyhtiönä.

Nokian alkuvaiheen menestys perustui voimakkaasti kahteen tekijään:

1. Matkapuhelin oli mullistava keksintö verrattuna lankapuhelimeen. Lähes kaikki halusivat sen ja se

levisi nopeasti maailmanlaajuisesti.

2. Nokia oli 1980- ja 1990-luvuilla tehnyt matkapuhelinten keskeiset innovaatiot. Se oli edelläkävijänä

edelläkävijämarkkinoilla.

Muitakin syitä menestykseen oli. NMT- ja GSM-standardit loivat markkinoita ja Nokia pääsi patenteillaan

niiden ytimeen ja hyötyi teknisistä ratkaisuista. Kotimarkkinat – innostuneet varhaisen vaiheen käyttäjät

ja pioneerioperaattorit Suomen Tele NMT:ssä ja Elisa maailman ensimmäisenä GSM-operaattorina –

tarjosivat ponnahduslautaa.

GSM-standardi, joka perustui digitaalisuuteen, oli varsinainen onnenpotku. Siinä eri teknologioita

yhdistettiin ja Nokia pääsi yhteen standardia kehittävistä ryhmittymistä. yhtiön keksinnöt osoittautuivat

keskeisiksi ja kilpailukykyisiksi. GSM-toimiluvissa määriteltiin, että jokaisessa maassa piti olla vähintään

kaksi operaattoria, kun NMT-operaattorit kuten Tele, saivat olla monopoleja. Useissa maissa toinen

alkuvaiheen operaattoreista osti kansallisen valmistajan puhelimet. Näin Nokia pääsi toisen, kilpailukyi-

sempää teknologiaa hakevan operaattorin mukana eri maiden markkinoille. Maailmanvalloitus alkoi ja

siinä selätettiin kovat kilpailijat Motorola, Ericsson ja monia muita.

Uusien tulokkaiden tulo alalle estettiin käytännössä patenteilla. Mukana olleet yhtiöt lisensoivat

patentteja toisilleen tai jopa antoivat niitä käyttöön ilmaiseksi vaihtokaupoilla. Ulkopuoliset, joilla ei ollut

omia patentteja, blokattiin käytännössä ulos, koska niille ei patenttien käyttöoikeuksia annettu. Pioneerit

eivät tajunneet tätä aluksi itsekään, mutta pian sitä käytettiin tietoisesti. Näin esimerkiksi japanilaiset,

joilla oli voimakas ote kulutuselektroniikasta, eivät päässeet kunnolla markkinoille.

Suomessa syntyi 1990-luvulla alihankkijoita kuin sieniä sateella ja ulkomaiset yritykset vyöryivät maahan.

Varsin pian Nokia kuitenkin huomasi, että sen on rakennettava globaali tuotantoverkko. Tämän kehityksen

mukana kotimaiset alihankkijavalmistajat eivät pysyneet. yhtiö kehitti tuotantoverkkonsa ja sen logistiikan

tehokkaammaksi kuin mikään muu alan yhtiö. Se pystyy tarjoamaan standardisoiduista puhelinkoneista

ohjelmallisesti räätälöityjä puhelimia eri markkinoille ennätysajassa ja kilpailijoitaan kustannustehokkaam-

min. Taustalla säilyi kuitenkin voimakas oma panostus alan teknologiakehitykseen ja patentointiin.


2000-luvulla tapahtui jotain uutta. Puhelin osoittautui laitteeksi, joka ei ole pelkkä puhelin. Olihan

se toki ollut jo edellisellä vuosikymmenelläkin kello, herätyskello, radio ja pelikonsoli. Kaikkialle levinneen

digitalisoinnin ansiosta puhelimesta tuli myös kamera, musiikkisoitin, videonauhuri ja -näyttö, kartta,

navigaattori ja jopa televisio. Matkapuhelin mullisti monet näistä aloista perusteellisesti. Nokia otti nämä

uudet ominaisuudet käyttöön ja piti niillä vahvasti hallussaan kuluttajia. Bisnesasiakkaille kehitettiin äly-

puhelimen edeltäjä, monipuolinen kommunikaattori, jo hyvin varhaisessa vaiheessa ja sitten älypuhelimia

liiketoiminnassa tärkeine ominaisuuksineen.

Nokian vahvuus johtavana matkapuhelinyhtiönä perustuu tänä päivänä kolmeen tekijään: 1) sillä

on vahva markkina-asema ja sen turvin kapasiteettia, 2) tuotantokoneisto on edelleen tehokas ja 3)

lopputuote on henkilökohtainen laite, jonka ominaisuuksien kokoonpanoa differentioimalla Nokia on

pitänyt kuluttajat käsissään. Seuraavalla sivulla olevassa taulukossa on esitetty Nokian markkina-asema

matkapuhelinmarkkinoilla vuonna 2009.


Myydyt matkapuhelimet yhteensä ei sisällä puhelinten harmaamyyntiä. Sen huomioiminen laskee Nokia markkina-osuuden 34 prosenttiin. NAVTEQ on Nokian karttasovellutusliiketoiminta.

Teknologisessa mielessä, uusien mediaominaisuuksien ja sosiaalisen median sekä verkkomaisen kommunikoin-nin myötä Nokian asema on kuitenkin muuttunut. Yhtiö on edelläkävijä matkapuhelinteknologiassa, mutta ei uusilla alueilla eikä käyttöliittymissä. Niissä muut tuovat innovaatiot markkinoille, ja Nokia on seuraaja. Musiikissa esimer-kiksi Fraunhofer-instituutilla on MP3-standardissa johtoasema, ja Apple onnistui rakentamaan tehokkaan käyttöliitty-män, jolla sen iPhonesta tuli tehokas kilpailija Nokian älypuhelimille.

Nokia on toki varautunut muutokseen kasvattamalla t & k -toimintaansa voimakkaasti Yhdysvalloissa, jossa innovaatiotoiminta on erittäin vilkasta uusissa mediaominaisuuksissa ja Internetissä. Vastaavasti matkapuhelimiin suoraan liittynyttä t & k -panostusta Suomessa on pienenetty.

GSM-standardiin liittyvät matkapuhelinpatentit vapautuvat 20 vuoden määräajan tultua umpeen. Oleellisia patentteja, jotka liittyvät GSM-standardeihin on noin 3 000, ja niistä on eniten Nokialla. Kun patenttien voimas-saolo lakkaa, ne tulevat muidenkin käyttöön. Näin matkapuhelimista tulee geneeristä teknologiaa ja valmistajien määrä lisääntyy. Matkapuhelimelle voi käydä kuten sähkömoottoreille, niitä on periaatteeltaan samanlaisina mutta kooltaan ja ominaisuuksiltaan erilaisina kaikkialla.

Matkapuhelimella on kuitenkin mobiilisuutensa ja henkilökohtaisuutensa ansiosta tulevaisuutta. Televisioon, tietokoneeseen jopa videoon ja kameraan verrattuna se on täysin henkilökohtainen laite. Sitä pidetään aina mukana ja kokonsa puolesta sitä voidaan pitää. Se mahdollistaa aina ja kaikkialla yhteyden verkkoon ja toisiin käyttäjiin.

Se on myös monitoimilaite, jota esimerkiksi autonvalmistajat voivat vain kadehtia. Analogisesti autoista olisi voinut tulla myös lentokoneita ja veneitä, jollaisia kehitelmiä toki on. Matkapuhelin on tehokas liityntä eri medioihin (ml. sosiaalinen media) ja niiden jakelukanavaan Internetiin. Älypuhelimet kilpailevat kannettavien tietokoneiden kanssa tai osittain konvergoituvat niiden kanssa.

Ratkaistavia ongelmia tai paremminkin kehityskohteita riittää. Matkapuhelimen pienuus, joka on etu, on myös haitta. Siihen pitäisi saada rakennettua nykyistä kätevämpiä käyttöliittymiä. Samoin tarvittaisiin isompia näyttöjä, jollaisina kotona, työssä tai muissa ympäristöissä voivat olla erilaiset pysyvät näytöt. Kokoontaitettavat elastiset näytöt olisivat yksi ratkaisu. Pieneen kokoon on myös sovitettava tehokas tietojenkäsittelykapasiteetti. Mobiili-Inter-netin kannalta ehdottoman tärkeää on tiedonsiirtonopeuksien kehittäminen.

Globaali laajakaistainen Internet on luonut kommunikaatioon innovaatioita, joita kukaan ei osannut ennakoida, ja jotka koskettavat meitä kaikkia. Olisiko mahdollista, että mobiili-Internetissä vastaavat globaalit innovaatiot vielä odottavat keksijäänsä. Tällä tulevaisuuden kentällä Nokiakin on mukana.

Eurooppa

Lähi-itä ja

Afrikka

Kiina,

Hongkong,

Macao,

Taiwan

Muu Aasia ja

Tyynen meren

alue

Pohjois-

Amerikka

Latinalainen

Amerikka yhteensä

Myydyt matka puhelimet yhteensä 252 137 188 275 172 115 1139

Nokian myymät matkapuhelimet 107 77,7 72,6 123,5 13,5 37,5 431,8

Nokian osuus 42,5 % 56,7 % 38,6 % 44,9 % 7,8 % 32,6 % 37,9 %

Puhelimen keskihinta* 91 € 52 € 71 € 51 € 75 € 40 € 64 €

Matkapuhelin myynti milj. €* 9 747 4 056 5 155 6 273 1 008 1 500 27 740

NAVTEQ-myynti milj. € 312 29 5 18 293 13 670

Nokia-Siemens verkkomyynti 4 695 1 653 1 397 2 725 748 1 356 12 574

Liikevaihto yhteensä milj. € 14 754 5 738 6 557 9 016 2 049 2 869 40 984

Liikevaihdon jakauma 36 % 14 % 16 % 22 % 5 % 7 % 100 %

Talukko 6.1. Nokian liikevaihto ja asema matkapuhelinten maailmanmarkkinoilla vuonna 2010

Lähde: Nokia Form 20-F 2009, raportti Yhdysvaltain Securities and Exchange Commissionille, 12.3.2010

* Matkapuhelinmyynnin alueittainen jako on laskettu Etlassa samoin kuin alueittaiset puhelinten keskihinnat

6.1 E-terveys 110

6.2 Kohti e-rakentamista ja e-kiinteistönhoitoa 119

6.3 Tehokkaat älykoneet 124

6.4 Älykäs sähköverkko 129

6Älyllä kilpailukykyä eri toimialoille

1096 · ÄLyLLÄ KILPAILUKyKyÄ ErI TOIMIALOILLE

ICT:n käyttö muuttaa toimintaa eri toimialoilla – luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia

ja toisaalta parantaa tuottavuutta. Tässä luvussa keskitytään neljään toimialaan, joissa

Suomella on hyviä mahdollisuuksia kehittää kansainvälisesti kilpailukykyisiä ohjelmistoja

ja järjestelmiä sekä niihin liittyviä laitteita:

Terveydenhoito, jossa valtio pyrkii rakentamaan kansallisia tietojärjestelmiä ja ˘

kunnat ja sairaanhoitopiirit pyrkivät parantamaan järjestelmiensä yhteensopivuutta.

Lisäksi kansalaisten omaehtoinen kunnostaan huolehtiminen on luomassa uusia

ohjelmistoperheitä.

Rakentaminen, jossa Suomi on tietojärjestelmien kehittämisessä ja soveltamisessa ˘

johtavien maiden joukossa.

Koneteollisuus, jossa vahvuusalueena ovat älykkäät koneet ja teollisuuden ˘

tuotantoprosessit.

Energiasektori, jossa uusina kehityskohteina ovat älykkäät sähköverkot ja ˘

sähköajoneuvoteknologia.

Sovellusaloja tarkastellaan siksi, että suomalainen teknologiaa ja insinööriosaamista

pursuava ICT-klusteri pitäisi muuttaa markkinavetoisemmaksi ja asiakaslähtöisemmäksi.

Sitä paitsi monet alat ovat itse kehittäneet ICT-ratkaisujaan. Yhteistyöllä ICT-yritykset ja

sovellusalat hyötyisivät synergioista.

Toimialoja käsitellään seuraavasti: Ensin tarkastellaan niihin vaikuttavia megatrendejä.

Tämän jälkeen katsotaan tietoja viestintätekniikan tilaa toimialalla Suomessa. Samalla

6Älyllä kilpailukykyä eri toimialoille

110 6 · ÄLyLLÄ KILPAILUKyKyÄ ErI TOIMIALOILLE

nostetaan esille elinkeino- ja innovaatiopolitiikan toimenpiteitä, joilla yritysten menesty-

mistä voitaisiin edistää ja ICT:n tuottavuusvaikutuksia parantaa. Lopuksi nostetaan esille

kunkin alan visio vuonna 2020.

6.1 E-terveys

Terveydenhuollon ICT on merkittävää ja nopeasti kasvavaa liiketoimintaa (ks. luku 4,

taulukko 4.1 ja kuvio 4.2). Sen keskeiset osaset ovat terveydenhuollon ammattilaisten tieto-

järjestelmät, kansalliset tietoarkistot, joita parhaillaan rakennetaan, ja uutena tulokkaana

kansalaisen terveystaltiot, jotka auttavat omaehtoisessa kunnon seurannassa. Oman koko-

naisuutensa muodostavat terveydenhuollon ja kunnon ylläpidon laitteet, joissa tietoja

viestintätekniikan rooli jatkuvasti kasvaa.

Ohjelmistotuotannossa rahassa mitattuna suurinta liiketoimintaa edustavat tervey-

denhuollon ammattilaisten sähköiset palvelut, joista keskeisiä ovat ajanvaraus- ja potilas-

tietojärjestelmät. Niiden johtavat yritykset Suomessa ovat Tieto Oyj ja Logica Suomi Oy.

Tiedolla on Pohjoismaissa 1 300 terveydenhuollon parissa työskentelevää ihmistä. Logicalla

puolestaan on Suomessa 200 henkilöä erikoistunut terveydenhuollon IT-ratkaisuihin.

Terveydenhuollon järjestelmiä toimittaa lisäksi lukuisa joukko pienempiä yrityksiä.

Uuden liiketoiminnan kannalta merkittäviä ovat kuitenkin kansalliset terveyden-

huollon tietoarkistot, jotka voivat palvella myös tutkimusta ja kehitystoimintaa. Isojen

ohjelmistotalojen kuten Microsoftin markkinoille tuomat terveystaltiot puolestaan ovat

ohjelmistojen kehitysalustoja pienillekin yrityksille ja tarjoavat laitetoimittajille uuden

markkinointiväylän.

Megatrendit

Terveydenhuollon merkittävin megatrendi on väestön vanheneminen. Vanhenevan

väestön osuus kasvaa suhteessa koko väestöön. Lisäksi vanhukset elävät yhä pidempään.

Näistä ainakin väestörakenteen muutos lisää terveyspalvelujen kysyntää*. Kun lääketiede

kehittyy, edistyneimmillä uusilla hoidoilla voidaan vastata terveyspalveluiden kysyntään.

Yhteiskunnan kyky vastata terveyspalvelujen kysyntään on kuitenkin uhattuna, koska

veronmaksajien suhteellinen osuus väestöstä vähenee. Lisäksi terveydenhoitohenkilöstö

vähenee ikääntymisen seurauksena, mikä heikentää palvelujen saatavuutta. Vuoteen

2020 mennessä sosiaali- ja terveydenhoitojärjestelmä ajautuu väestön vanhenemisen

takia sekä hoidon saatavuusongelmiin että törmää kiristyvään budjettirajoitteeseen.

* Ihmisen eliniän pituus ja käytettyjen terveyspalvelujen määrän korrelaatio on suhteellisen alhainen mutta positiivinen. Monessa maassa tehtyjen tutkimusten mukaan terveiden elinvuosien määrä kasvaa suhteessa enemmän kuin elinvuodet, mutta jokainen sairastettu lisävuosi kasvattaa kustannuksia. Samaan viittaavat myös Suomessa tehdyt PyLL-indeksiä soveltaneet tutkimukset.


Tehokas osaratkaisu kriisiin on ICT:n laajempi käyttöönotto terveydenhoidossa ja sen

keinot tuottavuuden parantamiseksi.

Toinen merkittävä trendi on pitkäaikaissairauksien merkityksen korostuminen. Ne

pystytään diagnostisoimaan paremmin. Niihin on myös entistä tehokkaampia hoitoja.

Lisäksi ne pystytään seurannalla ja ennakoinnilla pitämään kurissa, jolloin hoitokustan-

nuksissa pystytään säästämään.

Näissä molemmissa ICT:n rooli on tärkeä, koska sillä pystytään säästämään työtä,

lisäämään omaehtoisuutta kunnon ylläpidossa ja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä. Lisäksi

reaaliaikaisella seurannalla voidaan varmistaa kulloinkin tarvittavien hoitojen saanti ja

välttää kalliit toimenpiteet, joita vaaditaan terveysongelmien pahetessa.

Terveydenhoitojärjestelmien kehittämisessä eri maissa on myös havaittavissa trendejä,

jotka tarjoavat vastauksia yllä esitettyihin megatrendeihin:

Kansalaisten vastuuta oman kuntonsa kehittämisestä ja ylläpitämisestä pyritään ˘

lisäämään eri keinoin. Tämä edellyttää terveystietoa, oman kunnon seurantaa, aktii-

visia, ennalta ehkäiseviä toimia kunnon ylläpitämiseksi mm. liikunnan, terveiden

elämäntapojen ja ravitsemuksen keinoin.

Toinen suuntaus on potilaaksi joutuvan kansalaisen ”valtaistaminen”. Hänelle annetaan ˘

oikeus omiin, ammattilaisten keräämiin terveystietoihin ja hän voi täydentää niitä

oman vointinsa seurannalla ja lopulta kantaa vastuuta omasta kokonaisvaltaisesta

hoidostaan.

Integroiduilla, yhtenäisillä hoitoketjuilla (Continuing Health Care) pyritään sirpaloi- ˘

tunutta terveydenhoitojärjestelmää yhdistämään niin, että potilaiden hoidossa olisi

jatkumo, vaikka siitä huolehtisivat eri organisaatiot eri aikoina ja vielä eri alueilla

tai jopa eri maissa. Tämä edellyttää, että kulloinkin hoitoa antavalla ammattilaisella

on kaikki tieto saatavilla ja sitä, että jollakin järjestelmässä olisi kokonaisvastuu

hoitoketjusta.

Myös näissä terveydenhuollon trendeissä, jotka ovat samankaltaisia eri maissa, ICT:n

rooli on keskeinen.

Suomen terveydenhoitojärjestelmän ICT

Suomen terveydenhoitojärjestelmän ICT kärsii terveydenhuoltojärjestelmän sirpaleisuu-

desta. Osaa ICT:n tuottavuutta parantavista vaikutuksista ei pystytä ottamaan käyttöön,

koska tieto ei liiku yli organisaatiorajojen. Kunnat ja kuntien yhteenliittymät kantavat

päävastuun terveydenhoidosta ja niillä on omat tietojärjestelmänsä. Jopa kunnan sisällä

eri organisaatioilla saattaa olla omat tietojärjestelmänsä, jotka tietosuojan takia eivät voi

keskustella keskenään. Alueellisesti tiedonsiirtoa on pyritty parantamaan ottamalla käyttöön


joko viitetietoihin perustuva aluetietojärjestelmä tai alueellisia potilastietojärjestelmiä,

jotka tukevat tiedonsiirtoa yli organisaatiorajojen. Tietotekniikan toimittajat nostavat

ongelmana pikemminkin esiin lainsäädännön esteet kuin tiedonsiirron yhteensopivuuden

esteet. Lisäksi kansallisen terveysarkiston pystyttäminen on vähentänyt halua erillisten

tiedonsiirtoratkaisujen kehittämiseen.

Kunnallista järjestelmää täydentää yksityinen yritysmuotoinen ja kolmannen sektorin

järjestämä terveydenhoito. Näissä ongelmat ovat samanlaiset. Tieto ei liiku sujuvasti yksi-

köstä toiseen. Lisäksi yksityisen ja julkisen sektorin raja-aita on korkea monien muidenkin

ongelmien, kuten työnjaon ja palveluiden korvauskäytäntöjen takia.

Tärkeä järjestäytyneen terveydenhuollon osa on työterveyshuolto, jossa toimijoiden

roolit, hyödyt ja korvauskäytännöt ovat suhteellisen selkeät. Työterveydenhuolto tarjoaakin

hyvän alustan yhteiselle kehittämiselle ja ICT:n käyttöönotolle.

Ongelmat ovat samanlaisia muissakin maissa. Siksi EU:n tasolla on käynnistetty

kehittämishankkeita, jotka tähtäävät mm. tiedonsiirron standardien yhtenäistämiseen

tai ainakin liityntäpintojen rakentamiseen eri kansallisiin järjestelmiin (federaatiomalli).

Tätä tarvitaan jo siksikin, että EU:ssa kansalaiset voivat siirtyä vapaasti maasta toiseen,

jolloin keskeisen terveystiedon olisi joustavasti oltava käytössä siellä, missä sitä kulloinkin

tarvitaan. Tämä on haastava tehtävä jo eri maissa käytetyistä kielistä johtuen. Olennaista on

luokitella tiedon arvo ja tarve, ja käynnistää työ tärkeimmistä ja arvokkaimmista tiedoista,

jotka pitäisi koodittaa siten, että kieli ei aiheuta ongelmia. Terveydenhuollon palveluiden

ja ICT-yritysten kannalta tällä on tärkeä merkitys, koska samalla vähitellen alalle syntyvät

lähes 500 miljoonan kansalaisen yhteismarkkinat.

Suomalaista terveydenhuoltoa ja sen ICT-arkkitehtuuria voidaan kuvata kuviolla 6.1.

Järjestelmää on selkeintä tarkastella jakamalla se terveydenhuollon säädeltyihin palve-

luihin ja markkinavetoisiin palveluihin.

Ammattilaisten sähköisiä terveydenhuoltopalveluita kehitetään kansallisessa KanTo-

hankkeessa, jota isännöi Kela. Ammattilaisten ICT-palvelujen tärkeimmät osaset ovat

kansallinen potilastietoarkisto eArkisto, jossa on keskitetysti saatavissa kansalaisten

potilastiedot eli ”sairauskertomukset” sekä kansallinen reseptiarkisto eResepti, josta on

saatavissa hoitoa tukevat lääkemääräykset. Lisäksi on jätetty optio yhteiselle kuva-arkistolle,

josta olisi saatavissa potilastietoarkiston kuvantamistiedot.

Kela Kansallisena Toimijana (KanTo) vastaa palvelujen rakentamisesta ja palvelutuo-

tannosta. Fujitsu toimittaa eArkisto- ja eResepti-palvelun toteutettavan keskitetyn tieto-

järjestelmän. Palveluiden tulevia käyttäjiä ovat julkisen ja yksityisen terveydenhuollon

yksiköt palveluihin integroitujen järjestelmiensä kautta (potilastietojärjestelmät, apteek-

kijärjestelmät). Lisäksi kansalaisille taataan katseluyhteys tietoihin.


Hanke on suuri kansallinen panostus terveydenhuollon ICT-järjestelmiin. Se on osoit-

tautunut hankalaksi toteutettavaksi, ja on myöhässä aikataulustaan. Ilmeisenä puutteena

on kansalaisten pelkkä katseluyhteys omiin tietoihin, mikä oli viranomaisten tietoinen

päätös, jolla hankkeen toteutusta rajattiin ja helpotettiin. Suora sähköinen potilastietojen

tallennus kansalaisen omaan käyttöön ei onnistu järjestelmästä. Se on tulevaisuuden

kannalta ilmeinen puute, joka kuitenkin on teknisesti hoidettavissa.

Toinen tärkeä tulevaisuuden sähköisten ICT-palvelujen osanen on kansalaisen ter-

veystaltio, jossa potilastietojen lisäksi olisivat kansalaisen omat kunnon ja terveydentilan

seuraamiseen liittyvät tiedot. Näitä molempia kansalainen tarvitsee terveydentilansa

omaehtoiseen seurantaan. Lisäksi kansalaisen antamat tiedot ovat oleellista informaatiota

terveydenhuollon ammattilaisille. Tulevaisuudessa terveystaltion fokuksen tulisi olla juuri

terveyttä ylläpitävissä ja sairauksia ehkäisevissä toiminnoissa, kuten liikkuminen, ravitse-

mus, uni ja sosiaaliset verkostot. Suomessa terveystaltiota ja siihen liittyvää ekosysteemiä

kehitetään Feelgood-hankkeessa.

Kansalaisen terveystaltioita ovat tuoneet markkinoille jo suuret ICT-yritykset. Tunnetuimpia

ovat Microsoftin HealthVault sekä Googlen ja Dossin vastaavat järjestelmät. Microsoft asettaa

terveystietojen yhteentoimivuuden reunaehdot, joita palvelujen tarjoajien pitää noudattaa

omissa sovelluksissaan. Palvelujen tarjoajille ja kansalaisille käyttö on ilmaista. Kehitys- ja

käyttökulut katetaan monissa maissa, kuten Yhdysvalloissa, mainostuloilla. Euroopassa yhtiö

Kuvio 6.1 Terveydenhuollon rakenteet ja e-terveys

4. Terveydenhuollon johtamisjärjestelmät (Sekundaarinen käyttö)

Markkinavetoiset palvelut Terveydenhuollon säädellyt palvelut(STM, Valvira, Kela)

2. Kansalaisen sähköisetterveydenhuollon-palvelut

1. Ammattilaistensähköisetterveydenhuollon-palvelut

3. Kansalliset sähköisetterveydenhuollon-palvelut

HyvinvointiTerveysKuntoiluHarrastuksetLaitteet

PTHESHjne.


pyrkii erilaiseen liiketoimintakonseptiin, koska mainonnan pelisäännöt ovat tiukemmat.

Kansalainen voi liittää järjestelmään mittalaitteita, joiden mittaustiedot siirtyvät tietokantaan.

Eri toimijat voivat liittyä järjestelmään ja tarjota sen kautta palvelujaan. HealthVault pyrkii

luomaan oman ekosysteemin, jossa eri osapuolet voivat vaihtaa ja hyödyntää toistensa tietoja,

samalla kun yksilö itse päättää, mitä tietoja hänen terveystaltioonsa liitetään.

Suomalaisen laiteteollisuuden kannalta on tärkeää varmistaa laitteiden, ohjelmistojen ja

järjestelmien yhteensopivuus eri terveystaltiojärjestelmiin. Tämä vaatii yrityksiltä ja muilta

toimijoilta aktiivisuutta vähintään standardoinnissa mutta myös toimivan ekosysteemin

rakentamisessa, niin että uusi myyntikanava saadaan otettua haltuun.

Suomeen onkin kehittymässä suhteellisen laaja terveystaltioekosteemi, jos mittarina

käytetään Feelgood-hankkeeseen osallistuvien yritysten ja muiden toimijoiden määrää.Se

on potentiaalisesti myös voimakas yhteisö, jos otetaan huomioon eri toimijoiden osaamisen

taso. Taulukossa 6.1 on listattu FeelGood-hankkeeseen osallistuneet yritykset:

Teknologia- ja palvelutoimitta jat Sisällöntuottajat Vakuutus Työhyvinvointi

Terveydenhuolto-organisaatiot Integraattorit

•AvainTechnologies

•Elisa•Fujitsu•Innofactor•ItellaInformation•Logica•Mawell•MediWare•Microsoft•Nokia•ProWellness•Pfizer•Tieto•Vivago

•KustannusOyduodecim

•Yleisradio

•Ilmarinen•Kansaneläkelaitos•Pohjola

•Metso•Yleisradio

•Etelä-Karjalansosiaali- ja terveyspiiri

•HelsinginjaUudenmaan sairaanhoito piiri

•Turunkaupunki

•Kansaneläkelaitos•Sosiaali-ja

terveysministeriö•Sitra•Tekes•VTT

Taulukko 6.1 Terveystaltioekosysteemin yrityksiä

On syytä korostaa, että kansallinen potilastietojärjestelmä ja terveystaltio ovat tule-

vaisuuden terveydenhuoltojärjestelmän olennaisia osia, vaikka sähköiset asiointipalvelut,

jotka ovat sidoksissa terveyspalveluiden tuottajiin, ovat liiketoiminnan arvossa mitattuna

niitä tärkeämpiä. Nämä ICT-alustat tarjoavat runsaasti liiketoimintamahdollisuuksia eri

alojen palveluyrityksille ja terveydenhoitoon tai kunnon ylläpitoon erikoistuneille ICT-

yrityksille samoin laitetoimittajille ja lääketeollisuudelle, ja esimerkiksi funktionaalisten

elintarvikkeiden valmistajille. Suomalaisista yrityksistä laitetoimittajat ovat merkittävä

potentiaalinen hyötyjä.


Kansalaisten terveystaltio ja sairauskertomus yhdistävät kansalaisen terveyden ylläpi-

tämisen ja sairauksien hoidon, tuovat mukaan ennaltaehkäisyn ja kansalaisen omatoimi-

suuden. Ne yhdistävät julkiset ja yksityiset terveyspalvelut. Ne mahdollistavat kokonaan

uuden palveluliiketoiminnan terveyspalvelujen jatkumossa, joita on havainnollistettu

kuviossa 6.2.

Terveydenhuollossa lääkekaupan ja laitteiden markkinat ovat olleet tähän saakka

valta-asemassa. Nämä molemmat ovat lähes kokonaan markkinaehtoisen toiminnan

alueita. Lääkemyynti Suomessa oli yhteensä 2,5 miljardia euroa vuonna 2007. Lääkintä-

laitteita vietiin 877 miljoonan euron arvosta. Yli 95 % kotimaisesta tuotannosta menee

vientiin, mikä on osoitus terveysteknologiateollisuuden terveydestä ja dynaamisuudesta.

Terveydenhoidon tietojärjestelmäinvestoinneiksi arvioitiin 139 miljoonaa euroa vuonna

2005 ja 143 miljoonaa euroa vuonna 2006 (Terveysteknologian toimialaraportti 2007,

Teknologiateollisuus). Luvuissa eivät ole mukana valtiovallan, Tekesin, Sitran yms. tekemät

mittavat kehitysinvestoinnit. E-terveys on Suomessa ollut lapsipuolen asemassa, mutta

tulevaisuudessa se on yksi nopeimmin kasvavista liiketoiminnan alueista.

Terveydenhuollon edistämiseksi tarvitaan eri toimijoiden yhteistyötä reviirinrakenta-

misen sijaan. Yhteistyö avaa liiketoimintamahdollisuuksia. Oleellista on eri toimijoiden

välisten pelisääntöjen selkeyttäminen ja kokonaisuuden kannalta järkevien taloudellisten

kannusteiden luominen niin, että toimijat voivat rakentaa selkeitä ansaintalogiikoita ja

tehdä kokonaisuutta edistäviä investointeja.

Kuvio 6.2 Terveyspalvelujen jatkumo, kansalaisen ja terveydenhuollon ammattilaisten työnjako ennaltaehkäisevissä ja akuuteissa terveyspalveluissa

Koti[sairaan]hoito jaitsenäinen selviytyminen

Omatoiminen kunnosta jaterveydestä huolehtiminen

Kuntoilu

Itsenäinen ikääntyminen,Tuettu asuminen

Hyvinvoinnistahuolehtiminen

Terveysriskit

Tautienhallinta

Äkillinensairaanhoito

Äkilliset sairastumisetja tapaturmat

Suunnitelluthoitojaksot

Suunniteltuhoito

Kuntoutus

Kroonisetsairaudet

ENNALTA EHKÄISEVÄ REAGOIVA HOITO

ITSE

HO

ITO

TER

VEYD

ENH

OIT

O-

JÄR

JEST

ELM

Ä


ICT:n kehittämisen kannalta tarvitaan ainakin seuraavia innovaatio- ja elinkeinopolitiikan

toimia:

Terveydenhoidon laite- ja ohjelmistotoimittajien on panostettava mahdollisimman ˘

helppoon – huomaamattomaan – käytettävyyteen, mitä voisi jopa tukea eri aloja

yhdistävällä, kokemuksia siirtävällä teknologiaohjelmalla. Terveydenhuoltoalan hen-

kilöstön ICT-koulutusta on myös tehostettava. Ilman osaamista hankitut järjestelmät,

laitteet ja ohjelmistot ovat vain kustannuksia ja pahimmassa tapauksessa huonontavat

tuottavuutta, kun niiden pitäisi parantaa sitä oleellisesti.

Terveyspolitiikan ja e-terveyden kehittämiseksi olisi laadittava pitkäkestoinen strategia, ˘

joka ylittää vaalikauden ja budjettivuosien rajat. Strategiassa huomio pitää kiinnittää

ennaltaehkäisyyn ja terveydenhuollon elinkaarikustannuksiin.

Järjestelmien kykyä kommunikoida keskenään pitää oleellisesti parantaa ja organi- ˘

saatioiden välistä tiedonvälitystä tehostaa joko säännöksiä kehittämällä tai taloudel-

lisella tuella. Näin mahdollistetaan yhtenäiset hoitoketjut ja kansalaisen aktiivisuus

Erityistarkastelu: ICT ja itsenäinen suoriutuminen

Itsenäisestä suoriutumisesta on Suomessa puhuttu jo pari vuosikymmentä. Nyt tästä suuresta mahdol-

lisuudesta on tehtävä todellisuutta, muuten menetämme historiallisen tilaisuuden. Suomessa väestön

ikääntyminen kulkee edellä muuta maailmaa, Japani poikkeuksena (ks. kuvio 2.1). Euroopassakin

olemme eturintamassa yhdessä Italian kanssa. Muut tulevat jäljessä ja luovat meille markkinoita, jos

kykenemme jotakin tarjoamaan. Japani ja Italia voisivat olla hyviä yhteistyökumppaneita ja testilabo-

ratorioita suomalaisille tuotteille, palveluille ja järjestelmille.

EU:n tasolla ongelmaan on herätty. Vuonna 2008 käynnistettiin ohjelma Ambient Assisted Living

(AAL) eli ympäristön avustama asuminen -ohjelma, jossa tavoitellaan yhteensä 600 miljoonan euron

kehitystyötä vuoteen 2013 mennessä eri maissa toteutettavissa projekteissa. Puolet rahoituksesta on

julkista, puolet yksityistä. Suomi on ohjelmassa mukana 10 miljoonan rahoituksella, josta 5 miljoonaa on

julkista rahoitusta. Käytännössä olemme nyt samalla viivalla valtavan projektikokonaisuuden kanssa.

Suomessa AAL-ohjelman koordinaatiosta huolehtii Tekes. Eräänlaisena lippulaivana AAL:n ohjelman

esitteeseen on päässyt VTT:n koordinoima Hear Me Feel Me -projekti, jossa näkökykyä kompensoidaan

mobiiliteknologialla. Käytännössä lääkkeisiin apteekissa tulostetaan tunniste (tägi). Kun sitä koskettaa

puhelimella, reseptiin kirjoitetun tekstin kuulee puhelimen kaiuttimesta. Näin täysin sokeakin ”näkee”,

montako tablettia pitää ottaa. Puhelimen pitää olla lähikommunikaatio-ominaisuudella (NFC) varustettu.

Partnereita projektissa on Suomen lisäksi Espanjasta ja Kreikasta.

Monet eurooppalaisista projekteista keskittyvät kroonisesti sairaiden auttamiseen tai kroonisten

sairauksien ehkäisemiseen. yhtenä ryhmänä ovat dementikot, joiden kotona selviämistä pyritään helpot-

tamaan. Matkapuhelinteknologian lisäksi tarvitaan lähikommunikaatiota ja mm. sensoreita, esimerkiksi


veriarvojen raportoimiseen, sydämen seurantaan tai kertomaan kaatumisesta. Norjalaisessa projektissa

kehitetään suuhiirtä vammautuneille vanhuksille.

Brittiläisessä projektissa kehitetään eurooppalaista avointa, standardoitua alustaa, jonka avulla

voidaan yhdistää erilaisia vanhuksille tarkoitettuja ICT-perustaisia palveluita. Saksalaisessa projektissa

pyritään saumattomasti yhdistämään sosiaalipalvelut ja uusi teknologia tuettuun itsehoitoon, sairauksien

ennaltaehkäisyyn, avustettuun jokapäiväisistä askareista selviämiseen ja samalla kehitetään monitorointia

ja lisätään turvaratkaisuja ja ympäristön turvallisuutta.

Suomessa on teknologisesti vahva pohja (mobiiliteknologia, lähikommunikaatio, sensorit, konenäkö,

äänen-, katseen-, puheen- ja kasvojentunnistus, paikannus, turvaratkaisut jne.) itsenäisen suoriutumisen

tukemiseen. Monet palveluyritykset (teleoperaattorit, turvayritykset, huoltoyhtiöt, kotipalveluyritykset,

kauppa, posti) ja järjestöt ovat havahtuneet mahdollisuuksiin. Terveydenhoito ja sosiaalitoimi voisivat olla

keskeinen osa kokonaisuutta yhdistettynä omais- ja lähimmäishoitoon. rakennusyhtiöt haluavat innova-

tiivisia kilpailuja todellisten seniori- ja hoivatalojen rakentamiseen. Talo- ja kotitekniikan toimittajilla on

valmiita ratkaisuja. Tarvitaan yhteistä panostusta, toimivien ja helposti käytettävien ja jopa autonomisten

järjestelmien rakentamiseksi. Mitenkään mahdoton ei ole virtuaalivanhainkoti, jossa palveluyritys ICT-

tekniikalla monitoroi vanhuksen elämää ja naapurihoitaja suorittaa asiakaskäynnit ja juo kahvit.

Elämä on muutakin kuin valmistautumista väistämättömään. Virtuaalisuus tuo uutta sisältöä kai-

kenikäisille. Tärkeät hetket ja tapahtumat kannattaa digitoida. Suomalainen Oppifi Oy on luonut epooq.

net -sivuston, jossa jokainen voi kertoa ja jakaa tarinansa läheisille, samaa harrastaville ja samoista

asioista kiinnostuneille. Keskeisten tapahtumien ympärille – miten koimme evakon, maaltamuuton,

miten selvittiin, kun ei ollut kännykkää, miltä tuntui jääkiekon MM-kulta – muodostuu kansakunnan

historia. Tämän digitoidun muistin varaan voi rakentaa itsenäisen suoriutumisen virtuaalimuistolan tai

vaikka dementikon aikakoneen.

kuntonsa ylläpitämisessä ja luodaan liiketoiminta-alusta e-terveyspalveluille ja niiden

työvälineiden tuottajille.

Terveydenhuollon pelisääntöjä pitäisi selkeyttää, tavoitteita yhtenäistää ja luoda ˘

tietoisesti tilaa ja kannusteita alan liiketoiminnalle.

EU:n tasolla olisi pyrittävä yhtenäisiin järjestelmiin, joissa parhaista käytännöistä ˘

jaettaisiin tietoa ja niitä sovellettaisiin käytäntöön eri maissa. Tavoitteena on edistää

terveydenhuollon yhteismarkkinoiden syntymistä EU:ssa, mitä edellyttää myös kan-

salaisten ja yritysten vapaa liikkuvuus.

Terveydenhoito- ja hyvinvointipalvelujen e-terveys 2020 -visio

Terveydenhoito ja hyvinvointipalvelujen ICT (e-terveys) vastaa tehokkaasti neljään

haasteeseen:

Se palvelee mahdollisimman hyvin kansalaista, joka ottaa kokonaisvaltaisen vastuun ˘

omasta kunnostaan ja terveydenhuollostaan.


Se mahdollistaa kunto- ja potilastietojen tallentamisen (terveystaltio), tiedon ˘

kulun terveydenhoitojärjestelmässä yli organisaatiorajojen ja tiedon tehokkaan

hyväksikäytön.

Se tukee ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa, kunnon ylläpitoa sekä kansalaisten ˘

itsenäistä selviytymistä.

Lisäksi ICT:n avulla voidaan lisätä terveyspalvelujen henkilöstön työn tuottavuutta ˘

merkittävästi.

Näillä parannetaan sekä järjestelmän tuottamia palveluita että säästetään sen aiheutta-

missa kustannuksissa.

Terveydenhuollon ICT on mahdollistanut kansalaisen valtaistamisen (empowerment).

Valta kansalaisen terveydestä on siirtynyt ammattilaisilta kansalaiselle itselleen. Tervey-

denhoidossa potilas on keskiössä. Lisäksi terveydenhuollon painopiste on siirtynyt ICT:n

avulla sairauden hoidosta ennaltaehkäisyyn. Tämä on iso paradigman muutos ja ICT on

yksi parhaista työkaluista tähän.

ICT:n mahdollistama terveydenhuollon tuottavuuden parantaminen sekä yli organi-

saatiorajojen yhteensopivat ICT-järjestelmät ja tiedon vapaa liikkuvuus niiden välillä on

mahdollistanut saumattomat hoitoketjut, mikä on johtanut terveydenhuollon laadun

parantumiseen.

Kansalainen on vastuullinen (responsibility), jolloin hänellä on oltava vastuu (response)

ja kyky ja taito (ability) ja ICT antaa tähän työkalut. Tekniikan ja järjestelmien on oltava

niin helppoja, että niitä kykenee kuka tahansa käyttämään tai ne toimivat tarvittaessa

automaattisesti. Lähtökohta on aktiivinen kansalainen, jolle ICT-palvelut on räätälöity niin,

että hän voi pitää kokonaisvaltaisesti huolta itsestään. Tämä ei korvaa terveydenhuollon

ammattilaisia vaan järjestelmät täydentävät toisiaan.

Vuonna 2020 Suomessa on toimiva e-terveysjärjestelmä, jonka osasia ovat räätälöity

kansalaisportaali, saumattoman hoitoketjun muodostama terveystaltiojärjestelmä sekä

järjestelmän hallinnoinnin ja kehittämisen mahdollistama järjestelmä. Terveydenhuollon

ammattilaisilla on käytössään kehittyneet ICT-järjestelmät ja tuottajien omat sähköiset

palvelut.

Suomi on testikenttä e-terveydelle, jonka puitteissa yritykset voivat kehittää vientikel-

poisia ICT-tuotteita ja -palveluita käyttäen hyväksi kansallisia vahvuuksia sekä voimakkaita

kysyntätekijöitä. Kansallisia vahvuuksia ovat esimerkiksi mobiiliviestintä, sensoriteknolo-

giat sekä järjestelmän pienuus ja toimivuus. Kysyntätekijöihin kuuluvat mm. terveyden-

huollon kustannuskriisi, muita maita varhemmin esiintuleva väestön ikääntyminen, tarve

itsenäiseen suoriutumiseen ja etäpalveluihin sekä terveydenhoitohenkilöstön puute.


6.2 Kohti e-rakentamista ja e-kiinteistönhoitoa

Megatrendit

Rakennusalaan ja kiinteistönhoitoon vaikuttavista megatrendeistä tärkeimmät ovat kasvavat

ympäristövaatimukset ja energiatehokkuus, väestön ikääntyminen ja palveluasumisen

lisääntyvä tarve sekä älykkyyden lisääntyminen taloissa. Myös rakentamisen tuottavuutta

on parannettava oleellisesti. Rakennusyhtiöiden kannalta merkittävä megatrendi on käytön

ja kunnossapidon merkityksen kasvaminen suhteessa uudisrakentamiseen.

Energia- ja ympäristövaatimuksiin vastaaminen rakennusalalla on erittäin haasteellinen

tehtävä. Olemassa oleva rakennuskanta on valtava; se muodostaa jopa 70 % eri maiden

kansallisvarallisuudesta. Talojen kunnostamisesta kehittyy merkittävämpää liiketoimin-

taa kuin uudisrakentamisesta. Energiankäytön vähentämisessä ei riitä, että uudistaloihin

rakennetaan energiapihejä ratkaisuja. On kehitettävä ratkaisuja, joilla myös vanhojen

rakennusten ja koko rakennuskannan energiankäyttöä saadaan järkevöitettyä.

Rakennusteknisesti ja määräyksillä on periaatteessa mahdollista pienentää rakennusten

energiankäyttöä, jopa niin että 80 prosentin säästövaatimus vuoteen 2050 saavutetaan.

Käytännössä tavoite on huomattavasti haastavampi, koska rakennusten erilaisten jär-

jestelmien, kuten valaistuksen ja ilmanvaihdon on täytettävä niiden käytölle asetettavat

vaatimukset – mikä vaatii energiaa. Lisäksi erilaisten laitteiden, kuten viihde-elektroniikan

ja tietoja viestintätekniikan, sähkönkäyttö lisääntyy jatkuvasti.

Muista toimialoista poiketen rakentamisessa tuotteiden eli rakennusten käyttöaika on

huomattavan pitkä. Rakennukset rakennetaan yleensä pysyviksi ja niiden pitoajat ulottu-

vat käytännössä 70–100 vuoteen. Useissa vanhoissa kaupungeissa on vuosisatoja vanhaa

rakennuskantaa. Uudisrakennusta rakennettaessa on otettava huomioon sen elinkaaren

mittaiset ympäristövaikutukset ja energiankulutus. Rakennusten pitkästä käyttöiästä

johtuen vuoteen 2050 asetetut tavoitteet on otettava huomioon jo nyt rakennettavissa

rakennuksissa.

Monet rakennusyhtiöt pyrkivät ottamaan huomioon elinkaarivaikutuksia. Kehityksen

merkittävä este on kuitenkin valistuneiden omistajien osaamisen ja tietoisuuden puute.

Merkittäviä omistajia, joilla on kiihokkeita ottaa huomioon elinkaarikustannukset ovat isot

institutionaaliset sijoittajat, kuten Suomessa Senaatti-kiinteistöt, vuokratalo-osuuskunnat

ja vakuutusyhtiöt. Myös kaupungit voivat asettaa ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuk-

sia kaavoittaessaan tontteja ja järjestäessään innovatiivisia toteuttamiskilpailuja alueista.

Kaliforniassa, joka monessa suhteessa on energia- ja ympäristöasioiden edelläkävijä, on


käytössä LEED-sertifiointi*. Monille vuokralaisille tai ostaja-asiakkaille rakennuksen ser-

tifiointi on sijoittumiselle ehdoton edellytys.

Väestön ikääntyminen ja elintason nousu luovat kysyntää erilaisille palveluasumisen

konsepteille, joihin rakennusyhtiöt hakevat ratkaisuja. Tavoitteena on löytää ratkaisuja,

joilla omatoiminen ja palveluin tuettu asuminen voisi jatkua mahdollisimman pitkään.

Tässä talojen älykkyydellä ja sen helpolla käytöllä on keskeinen rooli. Rakennusyhtiöt seu-

raavat palveluasumisen kehitystä, koska sillä on globaalit, valtavat markkinat. Toistaiseksi

pisimmällä kehityksessä on Japani. Sosiaali- ja terveydenhoitojärjestelmän kehittymi-

sellä on ratkaiseva rooli palveluasumisen konseptien kehittymisessä. Palveluasuminen

on ratkaisu järjestelmän kustannuskriisiin ja työvoiman vähenemiseen, mutta toisaalta

järjestelmän panosta tarvitaan myös palveluasumisessa.

Älykkyydelle on käyttöä muutenkin kuin väestön ikääntymisen takia, koska sen avulla

voidaan lisätä asumisen mukavuutta ja rakennusten tehokasta käyttöä. Eri toimintoja on

voitava käynnistää ja seurata etäältä, jolloin mobiiliratkaisut ovat avainasemassa. Älykkyy-

dellä voidaan ohjeistaa rakennusten käytössä, ja älykkäiltä järjestelmiltä voidaan vaatia

myös sitä, että talot osaavat itse ohjata toimintaansa. Monet vauriot, kuten kosteusvauriot,

on havaittava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jolloin niiden korjaaminen on edulli-

sinta. Tähän antaa mahdollisuuden sensoritekniikan halventuminen ja mobiilitiedonsiirto,

jolloin kalliita ja hankalasti toteutettavia johdotuksia ei tarvita. Myös elinkaaritietojen

tallentaminen ja hyväksikäyttö on edullisempaa, koska tiedon tallennus- ja käsittelyka-

pasiteetti muuttuu edullisemmaksi. Lisäksi rakennusten käytöstä voidaan kerätä tietoa,

jolla voidaan ennen kaikkea parantaa uusien rakennusten käytettävyyttä.

Alhainen tuottavuus on rakentamisen ongelma. Yhdysvalloissa rakennusalan

tuottavuus on jopa laskenut 1970-luvulta lähtien, vaikka muiden alojen tuottavuus

on merkittävästi kehittynyt. Suomessa rakennusalan tuottavuus on pysynyt samana

vuosikymmenestä toiseen. Tosin osittain huonoa tuottavuuskehitystä on kompensoi-

nut esivalmisteisuuden lisääntyminen ja tuottavuuden kehitys rakennusmateriaali- ja

komponenttiteollisuudessa.

Tuottavuuden kehittämisessä on useita tasoja:

Rakentamisen tuottavuus muodostaa pienen osan kokonaistuottavuudesta, mutta ˘

siinäkin tuottavuuden parantamismahdollisuudet ovat merkittävät. Materiaaleja tilataan

liian paljon, koska todellinen tarve ei ole tiedossa eikä myöhemmin välttämättä saada

samanlaisia materiaaleja täydennyksenä. Työajasta merkittävä osa, eräiden arvioiden

* Leadership in Energy and Environmental design, ekologisen rakentamisen reittausjärjestelmä, jonka kehitti yhdysvaltalainen Green Building Council (USGBC).


mukaan jopa 70 %, kuluu odottamiseen tai erilaisiin materiaalien siirtoihin. Työmai-

den logistiikka ei pelaa ja esimerkiksi suunnittelussa tehdään runsaasti päällekkäistä

työtä.

Tuottavuuden toinen taso on rakennuksen elinkaarikustannukset ja niiden mini- ˘

mointi. Tässä saavutettavat parannukset voivat olla huomattavasti merkittävämpiä

kuin rakentamisen tuottavuuden parannukset. Niinpä rakentamisen elinkaarikus-

tannukset olisi erilaisilla elinkaarimalleilla pystyttävä sitomaan jo rakennuksen

tilaamisvaiheeseen.

Edellisiä vielä huomattavasti merkittävimmät tuottavuushyödyt saadaan rakennuksen ˘

käyttövaiheessa. Siksi erilaisen käyttötiedon analysointi ja hyödyntäminen on muo-

dostumassa keskeiseksi. Sitä on myös käytettävä yhä enemmän uudisrakennusten ja

esimerkiksi liikennejärjestelyiden suunnittelussa (Evidence Based Planning).

Jos rakentamisen tuottavuusvaikutuskerroin on 1, elinkaarituottavuuskerroin on 4–5 ja

rakennusten käytön tuottavuuskerroin jopa 50–200. Käytön seuraamiseen perustuvaa

suunnittelua on sovellettu toistaiseksi eniten lento- ja muiden liikenneasemien ja ulosme-

noteiden optimoinnissa. Monissa muissa kohteissa sen avulla voidaan saada huomattavia

tehokkuushyötyjä.

Rakentamisen tietojärjestelmät avainasemassa

Rakentamisen tutkimus- ja kehitystyössä on kiinnitetty huomio kolmeen seikkaan. Raken-

nusten ja rakennetun ympäristön on täytettävä tulevaisuuden energia- ja ympäristövaa-

timukset, rakentamisen tehokkuutta on parannettava keveämmällä ja toimivammalla

rakentamisella (Lean Construction) ja rakentamisen tietojärjestelmiä ja mallinnusta

(Building Information Modelling eli BIM) on kehitettävä. Rakentamisen tietojärjestelmät

ja -mallinnus ovat oleellinen työkalu tehokkaampaan rakentamiseen sekä energia- ja

ympäristövaikutusten huomioimiseen.

BIM:n teoriakehityksen eturivin maita ovat Yhdysvallat ja Iso-Britannia. Suomi on

kuitenkin sen soveltamisen kärkimaa. Isoissa rakennusyhtiöissä se on kehitystoiminnan

keskiössä. Esimerkiksi Skanska on sijoittanut BIM:n osaamiskeskuksen Suomeen. Monet

suunnitteluyritykset, kuten Granlund, FMC Group ja A-Insinöörit soveltavat BIM:ää toi-

minnassaan. Omistajista Senaatti-kiinteistöt on kehityksessä mukana. Ohjelmistotaloista

Tekla ja Solibri ovat maailman huippua teknologisesti ja joissakin tuotteissa markkina-

osuuksiltaankin. Kansainvälisistä kilpailijoista merkittävin on Autodesk.

Rakennusalan ICT-ohjelmistoja kehittävät yritykset ovat lähtöisin rakennusalalta. Isot

ohjelmistotalot ja ICT-yhtiöt eivät vielä ole kehittäneet rakennusalan ohjelmistoja, vaikka


kyseessä on suurin yksittäinen toimiala maailmanlaajuisesti. Tämä on selvästi tulevaisuu-

den mahdollisuus, koska aikaansaatavat säästöt ja tehokkuuden kasvupotentiaali ovat

suuret. Rakennusyhtiöt haluavat ostaa ICT:n kehitystyötä ja keskittyä rakentamiseen, joka

on niiden ydinaluetta. Johtavat rakennusalan ohjelmistotalot haluaisivat puolestaan ostaa

ohjelmointiosaamista ICT-yrityksiltä. Myös laitekehitystä tarvittaisiin.

Esimerkkejä kehityskohteista rakentajien käyttöön:

Yhteiset kehitysalustat laajoista osakokonaisuuksista ˘

Langattomat laitteet reaaliaikaiseen työmaakäyttöön. Esimerkiksi tarkastettavasta ˘

kohteesta voi tehdä heti huomiot ja säästää toimistossa kirjaamista

Isot säätä ja kolhuja kestävät rullattavat työmaanäytöt ˘

Isot suunnittelijoiden näytöt 1×2 metriä A ˘ 0-kokoisten piirustusten tekemiseen

Elektronisen kirjan kaltaiset näytöt, joita voidaan kohdentaa tarkasti johonkin ˘

yksityiskohtaan

Sensoreiden, langattomien anturiverkkojen ja yleensä rfid-teknologian kehittäminen ˘

rakentamisen logistiikan tarpeisiin ja rakennuksen tilan seurantaan

GPS:ää täydentävän paikkatiedon, kuten rakennusalueen ja sisätilojen paikannustek- ˘

nologian sovellusten kehittäminen

Rakentamisen prosessien ja tiedonhallinnan ohjelmistojen markkinat ovat globaaleja,

koska pohjimmiltaan prosessit ovat samankaltaisia. Teknologiamyönteisimmät markkinat

ovat Yhdysvalloissa. Myös Norjassa ja Tanskassa rakentamisen tietomallintaminen on

nousussa. Aasiassa Etelä-Korea on nopeasti kehittyvä markkina. Kiinnostavia ovat myös

Intia ja Kiina, joissa on megaprojekteja. Niissä projektikokojen takia tiedonhallinta on

tärkeää, vaikka työvoimakustannukset muuten ovat edulliset. Intiassa myös rakentamisen

ohjelmisto-osaaminen kehittyy. Euroopan maista markkinat ovat kehittymässä myös

Ranskassa, Saksassa ja Isossa-Britanniassa.

Innovaatio- ja elinkeinopolitiikan keinot

Tärkein alan kehitysponnistus tällä hetkellä on oman strategisen huippuosaamisen kes-

kittymän, RYM Oy:n perustaminen. Keskittymään tuli mukaan noin 60 organisaatiota.

Keskittymä poikkeaa muista sikäli, että se syntyi nimenomaan alan itsensä toimesta. Siinä

ovat mukana kaikki alan keskeiset tahot kiinteistönomistajia lukuun ottamatta. Myös isot

kaupungit, Helsinki, Espoo, Tampere ja Lahti ovat osakkeenomistajina.

ICT-koulutusta rakennusalalla on kritisoitu. Korkeakouluissa opettajat eivät kykene

seuraamaan kehitystä alalla ja osittain muutokset koetaan uhkana, kuten tapahtui CADin


käyttöönoton aikaan. Ongelmana on oikeiden insentiivien puuttuminen. Yhdysvalloissa

alan johtavat korkeakoulut ovat tulosvastuussa. Jos ne eivät käytä uusimpia menetelmiä ja

ohjelmistoja, ne menettävät opiskelijansa ja tulonsa. Näin niiden on jatkuvasti pysyttävä

ajan hermolla. Yksi ongelma Suomessa on professorien palkkataso, joka ei houkuttele asi-

antuntijoita siirtymään yrityksistä korkeakouluihin. Aalto-yliopisto lisää mahdollisuuksia

monitieteiseen opetukseen ja kehitystyöhön, jossa esimerkiksi rakennusalan, ICT:n ja

prosessienhallinnan osaamista yhdistetään.

Kaupunkien rooli on merkittävä rakennusalalla. Ne voivat järjestää innovatiivisia

kehittämisprojekteja laajemmilla alueilla mm. energiatehokkuuden parantamiseksi ja

palvelukonseptien kehittämiseksi. Nämä kehittämisprojektit ovat tehokkaita, koska niissä

on selkeä liiketoimintanäkökulma rakennusyhtiöille. Lisäksi kaupungit voivat vaikuttaa

suunnittelu- ja kaavoitusmääräyksillä.

Rakennusalan kehittämistä edistäisi merkittävästi rakennusmääräysten ja -valvonnan

yhtenäistyminen EU:n alueella. Valvonnan yhtenäistämistä tarvittaisiin jopa Suomessa,

koska käytännöt poikkeavat kunnittain. Tämä mahdollistaisi ICT-työkaluillekin yhtenäiset

sisämarkkinat EU:ssa.

Rakennus- ja kiinteistöklusterin ICT-visio 2020

Rakentaminen ja kiinteistönhuolto ovat käyttäjälähtöistä palveluliiketoimintaa, jossa

vastataan asiakkaiden tarpeisiin ja haasteisiin. Tavoitteena on kaikenlaisen hukan sekä

tehottomuuden poistaminen ja tuottavuuden parantaminen. Vision toteuttamisessa

merkittävä rooli on ICT:llä, jolla voidaan ottaa huomioon elinkaarikustannukset sekä mm.

suorittaa erilaisia testauksia ja tehdä virtuaalimallinnuksia, jotta toteutettavat ratkaisut

olisivat optimaalisia. Yhteinen projekti eri osapuolilla on tiedon siirron mahdollistaminen

ja sen hyväksikäyttö integroidussa prosessissa, joka alkaa suunnittelusta ja rakentamisesta

ja ulottuu yli rakennuksen ja infrastruktuurirakenteiden elinkaaren.

Rakennusalan on pystyttävä vastaamaan energia- ja ympäristöhaasteisiin niin, että

energiankulutus minimoituu ja rakennukset sekä rakennettu infrastruktuuri ovat mahdol-

lisimman hiilineutraaleja samalla kun ne tarjoavat mahdollisimman hyvin niitä palveluita,

joita varten ne on rakennettu. Myös käytön jälkeinen kierrätys on huomioitava.

Suomi on rakennusten ja rakennetun ympäristön tuottavuuden kärkimaa. Tämä alkaa

rakentamisen ja käytön kustannusten optimoinnista. Mutta verrattomasti tärkeämpää

on rakennusten tuottavuus eli se, mitä tuottavuus- ja hyvinvointivaikutuksia infrastruk-

tuuri sekä asuin-, ja teollisuus- ja liikerakennukset antavat toiminnalle, jota varten ne on

rakennettu. Nämä vaikutukset ovat moninkertaiset verrattuna kustannussäästöihin ja

ympäristövaikutuksiin rakennus- ja käyttökustannuksissa. Käyttäjätiedon kerääminen


sensoreiden ja tietotekniikan avulla, sen varastointi käytettäväksi ja jalostaminen opti-

maalisten toimintojen mallintamiseksi on kehittynyt tärkeäksi toimialaksi.

Vuonna 2020 Suomi on kärkimaa rakentamisen tietojärjestelmien ja mallien (BIM)

kehittämisessä ja kaupassa sekä niitä hyödyntävässä suunnittelussa ja konsultoinnissa

sekä menestyy kansainvälisessä kilpailussa hyvin niitä hyödyntävässä rakentamisessa,

käyttö- ja kunnossapitopalveluissa sekä rakennuskomponenttien tuotannossa.

6.3 Tehokkaat älykoneet

Megatrendit

Kone- ja metallituoteteollisuuden kannalta tärkeimmät tulevaisuuden megatrendit ovat

ilmastonmuutoksen torjuminen vähäpäästöisyydellä sekä energiatehokkuus. Nämä tuovat

uusia raja-arvoja suunnitteluun, mikä lisää haasteita. Aiemmista hyvistä ominaisuuksista

ei saa luopua – koneet eivät saa tulla hitaammiksi, eivät tuottaa vähemmän, eivätkä maksaa

enemmän. Energian vähentäminen lisää mm. tehoelektroniikkaa ja hybridikäyttöjä.

Varsinkin liikkuvissa koneissa myös painoa on pyrittävä vähentämään, koska useimmiten

jokainen lisäkilo lisää energian kulutusta. Painon vähentämiseen päästään esimerkiksi kestä-

vämmillä materiaaleilla ja ohuemmilla rakenteilla sekä mitoittamalla materiaalienkäyttö yli-

määräisten varmuusmarginaalien sijasta käyttötarkoituksen mukaan. Lentokoneenrakennus

on esimerkki pitkälle viedystä materiaali- ja rakennesuunnittelusta. Työkoneissa käyttötavat ja

-ympäristöt ovat kuitenkin niin vaihtelevia, että optimaalinen suunnittelu on paljon

haastavampaa.

Tärkeä megatrendi on myös väestörakenteen muuttuminen länsimaissa siten, että

työvoima vähenee ja työllisten keski-ikä nousee. Työtä on säästettävä lisääntyvällä auto-

maatiolla ja esimerkiksi puoliautonomisilla tai jopa autonomisilla, miehittämättömillä

käytöillä. Työntekijöiden vanheneminen lisää vaatimuksia mukavuudesta, helppoudesta

ja turvallisuudesta. Käyttöliittymien suunnitteluun yhdessä käyttäjien kanssa kannattaa

panostaa.

Nuorempien, tietokoneisiin ja peleihin tottuneiden koneenkäyttäjien myötä elektronis-

ten ohjausjärjestelmien suosio kasvaa. Työkoneen, esimerkiksi kaivinkoneen, ohjaaminen

käy uudelta sukupolvelta helpoimmin hiirellä tai ohjaintikulla, joilla ohjaaminen kohdistuu

suoraan kauhaan eikä sitä ohjaaviin toimilaitteisiin. Selluprosessissa vastaavasti muute-

taan ominaisuuksia suoraan näytöltä ja automaatio hoitaa säädöt. Automaatio tasoittaa

käyttäjien kokemuseroja ja auttaa saamaan tehot irti koneista helpommin.

Koneenrakennuksessa trendinä on lisäksi kasvava teknologinen kahtiajako korkean

ja matalan teknologian välillä. Monissa konemalleissa ominaisuuksissa mennään kohti


korkeaa teknologiaa. Toisaalta jotkin konemallit suunnitellaan matalan teknologian

malleiksi. Tehdäänkin asioita yksinkertaisemmin ja halvemmin. Autot ovat tästä hyvä

esimerkki, jota työkoneetkin seuraavat. Tehdään halvempia ja yksinkertaisempia malleja

sellaisille markkinoille tai asiakassegmenteille, joissa huippumallit eivät käy kaupaksi ja

joissa ei tarvita monia kehittyneitä ominaisuuksia. Kustannustehokkuus on tärkeää, mutta

silti koneiden on oltava luotettavia. Analogiana voidaan nähdä vaikkapa matkapuhelimet,

joita on sekä huippumalleja että perusmalleja.

Suomalaisille tuotekehittäjille on tyypillistä korkean teknologian suunnittelu ja käyttä-

jille sen omaksuminen. Tästä klassinen esimerkki on matkapuhelimen kehitystyö ja ripeä

yleistyminen. Toisaalta monien innovaatioiden kohdalla soveltamisvaiheen jälkeinen

massatuotteistaminen ei Suomessa ole onnistunut. On aivan ilmeistä, että tuotteita on kehi-

tettävä yhä enemmän avainmarkkinoiden asiakkaiden kanssa asiakastarpeiden huomioon

ottamiseksi, mikä auttaa massamarkkinoiden valloittamisessa. Kansainvälisyyskoulutus

ja eri kulttuurien ja kielten opetus on oltava myös osa kone- ja metallituoteteollisuuden

ICT-ammattilaisten koulutusta.

Tärkeä koneenrakennuksen trendi on palveluliiketoiminnan lisääntyminen. Jo pitkään

monet yritykset, kuten Kone ja Wärtsilä, ovat saaneet kasvavan osan tuloistaan palvelulii-

ketoiminnasta. Myös ICT-palvelut kasvavat. Kasvavia alueita ovat ohjelmistojen ylläpito

ja päivitykset, koneiden modifikaatiot, jotka voidaan tehdä uusimalla ohjelmistot, sekä

koneen toiminnasta kerättävän tiedon jalostaminen.

ICT:n kehitys koneissa

ICT:n merkitys koneissa kasvaa. Siitä tulee kilpailukeino ja myös oleellinen osa tuotteen

lisäarvoa ja hintaa. Tiedon kerääminen ja siirto sekä tiedon analysointi eri tarkoituksiin

lisääntyvät. Kehitystä vauhdittaa yksittäisten komponenttien ja ICT-suoritteiden hintojen

lasku. Anturointi ja mittaaminen lisääntyvät, koska anturit pienenevät ja halpenevat. Lisäksi

mobiilisuus mahdollistaa tiedonsiirron ilman kalliita ja epäkäytännöllisiä johdotuksia.

Suurien tietomäärien tallentaminen on käynyt edulliseksi, samoin kuin tiedon käsittely.

Intelin mikroprosessorien tehon kasvu, 3,8 % kuukaudessa, kuvaa muutoksen nopeutta.

Näin tiedon louhinta ja analysointi voi kasvaa.

Dataa on oikeastaan lähes rajattomasti käytössä. Tämä muodostaa pohjan erilaisille

täsmätoiminnoille. Tietoa voidaan käyttää monipuolisesti kunnossapitoon, koneen per-

sonointiin käyttäjälleen ja koneen tehokkaan käytön opettamiseen. Tehotietoja voidaan

käyttää markkinoinnissa, käyttäjien palkkaperusteina tai ohjausparametreina esimerkiksi

työn suorittamiseksi kiireisesti tiukassa urakassa tai energiaa säästäen, kun kiirettä ei ole.

Hyvä esimerkki datan hyväksikäytöstä on Napa Oy:n laivanohjauksen ohjelmisto, jolla eri


laivojen päällystön ajotavan taloudellisuutta voidaan verrata ottaen huomioon sääolosuh-

teet, syväykset, reitit, lastien aikataulussa pysymisen ja muut ajoon vaikuttavat tekijät.

Koneiden ICT- ja automaatiojärjestelmiä olisi ”kopioitava” koneesta toiseen. Myös

tiedon keräys-, siirto-, käsittely- ja käyttötapoja voidaan kopioida koneesta toiseen. Monissa

koneissa voidaan ottaa esimerkkejä metsänkorjuukoneiden ICT:stä tai prosesseissa paperi-

ja selluteollisuuden automaatiojärjestelmistä. On vain osattava löytää uudet tiedon käyt-

tötavat ja tuotteistettava ne. Koneiden käyttötiedon analysointiin ja sen automatisointiin

erikoistuneet yritykset ovat tulevaisuuden kasvuala. Näissä yrityksissä tarvitaan koneiden

käytön ammattilaisia, tiedon analysoijia ja ohjelmointiosaamista, mutta niiden perusta-

minen ei vaadi suuria aineellisia investointeja.

Ihmisen ja koneen vuorovaikutuksen kehittäminen on yksi avaintehtävistä. Joku käyttää

enemmän automaatiota ja joku vähemmän, vaikka kone ja työn tarkoitus on sama. Auto-

maatio tasoittaa käyttäjien eroja. Mekaniikan ja hydrauliikan korvautuessa sähköisillä ja

elektronisilla käytöillä koneiden ohjaajat eivät enää tunne taakan painoa, heilahduksia tai

törmäyksiä fyysisesti, mikä asettaa automaatiolle ja tiedonvälitykselle uusia vaatimuksia.

Kaukokäytön myötä muittenkin aistien käyttömahdollisuudet muuttuvat*.

Kone- ja metallituoteteollisuuden huippuosaamisen keskittymässä FIMECCissä on käyn-

nistynyt Tehokas kone -ohjelma (EFFIMA), joka luotaa älykkäiden koneiden tulevaa kehitystä.

Ohjelmassa pyritään kolmeen tavoitteeseen: 1) minimoimaan energian kulutus ja päästöt

eli saamaan vähemmästä enemmän, 2) kehittämään elinkaarikustannusten hallinnan

teknologioita sekä 3) kehittämään suorituskykyä ihmisen huomioivalla teknologialla.

Energian kulutusta ja ympäristöpäästöjä pyritään hillitsemään hybridikäytöillä sekä

lisääntyvällä tehoelektroniikalla ja sähkökäytöillä. Näiden merkitys suomalaisessa konete-

ollisuudessa on suuri, koska tuotannossa on kansainvälisesti katsottuna poikkeuksellisen

monia erilaisia työkoneita ja kulkuneuvoja. Sähkö- ja hybridikäytöillä sekä tulevaisuudessa

vetykäytöillä pystytään oleellisesti vähentämään myös pakokaasu- ja melupäästöjä. Lai-

voissa, teollisuuden prosesseissa ja muissa kompleksisissa konejärjestelmissä pyritään

vaadittava suorituskyky saavuttamaan kehittämällä uusia kustannus- ja energiatehokkaita

ratkaisuja ja suunnittelumenetelmiä.

Elinkaarikustannusten hallinnassa luodaan uusia mittaustiedon käsittelyn ja hallin-

nan teknologioita. Eri lähteistä, kuten kunnonvalvonnan ja kone- ja prosessiautomaation

järjestelmistä, tulevaa tietoa yhdistetään ja jalostetaan tuottamaan ennakoivaa ylläpitotoi-

mintaa sekä liiketoiminnan päätöksentekoa tukevaa informaatiota. Elinkaaren hallinnan

* Esimerkiksi Mantsisen kuormauskoneissa kuljettajan työtila on vipuvarren päässä, ja hän voi fyysisesti käydä katsomassa minne laivan ruumassa laskee taakan. Miten ohjausjärjestelmää ja automaatiota on muutettava, jos kuormauskauhaan integroitu kamera on tiedonsiirtovälineenä, konenäkö kartoittaa lastitilan tai ruuman paikannuslaite auttaa kuormauksessa.


virtuaalisuunnittelua, mallinnusta ja simulointia kehitetään, niin että tuotteen elinkaaren

aikaiset ympäristövaikutukset saadaan arvioitua jo suunnitteluvaiheessa.

Suorituskykyä haetaan ihmisen huomioivilla monikonejärjestelmillä:

Lähtökohta ovat huoltovapaat ja kustannustehokkaasti konfiguroitavat langattomat ja ˘

langalliset anturiverkot. Niiden avulla toteutetaan luotettava reaaliaikainen tiedonsiirto

vaativassa teollisuusympäristössä. Anturoinnin avulla pyritään tilannetietoisuuden

(ylläpitotoiminta, päätöksenteko) sekä koneen suorituskyvyn ohjauksen olennaiseen

parantamiseen.

Käyttöliittymät kehitetään kulttuuririippumattomiksi käyttäjäriippuvuuden pie- ˘

nentämiseksi ja turvallisuuden parantamiseksi. Ihmisen kykyä havainnoida koneen

käyttöön liittyvää informaatiota parannetaan ja tuotetaan ratkaisuja, jotka tekevät

käyttöliittymistä intuitiivisia.

Kehitetään teknologioita, arkkitehtuureja ja integrointialustoja turvallisen automaatti- ˘

sen ja puoliautomaattisen koneryhmän ohjauksen toteuttamiseksi ympäristössä, jossa

työskentelee myös ihmisiä. Koneiden muodostaman joukon ohjauksella tavoitellaan

tuottavuuteen ja kustannustehokkuuteen liittyviä läpimurtoja.

Innovaatio- ja elinkeinopolitiikan keinot

Kone- ja metallituoteteollisuuden vahvuus on tutkimustiedon soveltaminen käytäntöön,

mihin löytyy julkista rahoitusta ja rahoitusta yrityksiltä. Valtaosa yliopistojen ja VTT:n

tutkimuksesta on yritysten ohjaamaa soveltavaa tutkimusta. Ongelmana on perustutki-

muksen vähyys, koska siihen ei ole saatavissa juuri lainkaan rahoitusta. Yliopistojen olisi

saatava pitkäaikaista rahoitusta perustutkimukseen, jonka kohdentamisesta ne voisivat

itse päättää. Nykyiset 3–4 vuoden hankkeet, jotka sopivat soveltavaan tutkimukseen,

ovat perustutkimuksessa liian lyhyitä. Perustutkimuksen puute haittaa ennen pitkää

tutkimustiedon soveltamista käytäntöön tai vaatii ilmiömäisiä soveltajan kykyjä alan

t & k -henkilöstöltä.

Toinen ongelma on innovaatioyritysten riskipääomarahoitus. Hyvien ideoiden tuo-

tekehitykseen ja tuotteistamiseen pitäisi saada toimivat rahoituspaketit, jotta syntyisi

kasvuyrityksiä. Nyt suuret yritykset, jotka osaavat tuotekehityksen ja tuotteistamisen,

ostavat näitä ideoita. Monet hyvät ideat jäävät kuitenkin toteutumatta, kun kotimaassa ei

ole kysyntää, tai ne siirtyvät ulkomaiseen omistukseen lähes korvauksetta.

Tuotteistamisen osaamista ja kykyä suojata tuoteoikeuksia pitäisi kasvattaa. Uudet

innovaatiot ja asiat syntyvät pienissä yrityksissä, jotka eivät hallitse tuotekehitystä eivätkä

tuoteoikeuksien suojaamista. Suuret yritykset tuotteistavat pienten innovaatioita, mistä


saadaan suurin osa tuotoista. Usein ne tunnetaankin näistä innovaatioista, eikä innovaa-

tion tehnyt pienyritys saa mainetta.

Visio

FIMECC on määritellyt vision, johon ICT keskeisesti kuuluu. Suomi on teknologiajohtaja

ja globaalisti ihailtu brändi metallituotteiden, koneiden, prosessilaitteiden sekä laivojen

älykkäissä ratkaisuissa. Tavoitteena visiossa on tuottaa uutta strategista osaamista kan-

sainvälisen kilpailukyvyn luomiseksi. Tietämystä käytetään älykkäiden ratkaisujen kehittä-

miseen niin, että asiakkaan prosessit ja toiminta tehdään ympäristöä säästäväksi ja tehok-

kaaksi. Kestävyyttä ja tehokkuutta mitataan energiatehokkuudella, ekologisen jalanjäljen

minimoimisella ja raaka-ainetehokkuudella, tuotteiden ja prosessien käytettävyydellä,

stabiiliudella, joustavuudella ja suorituskyvyllä sekä turvallisuudella ja kilpailukykyisillä

elinkaarikustannuksilla.

FIMECCin Tehokas kone -ohjelmassa visiota on tarkennettu seuraavasti:

Alhainen energiankulutus ja ympäristöpäästöt: Vuonna 2020 suomalaisten työko-

neiden, prosessikoneiden ja laivojen ympäristöpäästöt ovat alhaiset ja niiden energian

kulutus on parhaimmillaan 50 % vuoden 2008 tasosta. Suomalainen koneteollisuus

on saavuttanut edelläkävijän aseman ympäristöpäästöiltään alhaisten teknologiainno-

vaatioiden kehittäjänä ja käyttäjänä. Samalla on pystytty luomaan merkittäviä uusia

liiketoimintamahdollisuuksia.

Elinkaarikustannusten hallinnan teknologiat: Vuonna 2020 komponenteissa, koneissa ja

teollisissa prosesseissa on monitorointiin, diagnostiikkaan ja vikojen korjaamiseen liittyviä

autonomisia toimintoja, jotka mahdollistavat ylläpitoon liittyvien elinkaarikustannusten

minimoinnin. Simulointipohjaisia elinkaarisuunnittelun, -analyysin ja päätöksenteon

menetelmiä sekä digitaalista tuotetiedon esitysmuotoa hyödynnetään laajasti tuotteiden

elinkaaren aikana. Ympäristöä säästävä ja liiketaloudellisesti tuottava elinkaaren hallinta

on maailmanlaajuisesti tunnettu ja vaikeasti kopioitavissa oleva suomalaisen metalli-,

meri- ja konepajateollisuuden brändi.

Suorituskykyä ihmisen huomioivilla monikonejärjestelmillä: Vuonna 2020 Suomi on

maailman johtava automaattisia ja puoliautomaattisia monikonejärjestelmiä tuottava

maa. Kytke ja käytä -periaatteella toimivia energiaomavaraisia anturiverkkoja, helposti

tarpeeseen räätälöitäviä koneiden käyttöliittymiä sekä ihmisen ja autonomisten koneiden


samassa tilassa tapahtuvaa työskentelyä helpottavia teknologioita hyödynnetään laajasti

ratkaisujen toteutuksessa.

6.4 Älykäs sähköverkko

Energia- ja ympäristöklusterin ICT ja älykkäät ratkaisut edustavat yhtä suomalaisen teolli-

suuden kilpailukykyisimmistä alueista. ICT-sovellusten kannalta tärkeä kehityskohde on

seuraavan kymmenen vuoden kuluessa älykäs sähköverkko (smart grid). Uusi suomalainen

menestysala voi olla myös sähkökulkuneuvoteollisuus.

Älykkään sähköverkon edut ovat kustannustehokkuus ja käyttövarmuudeltaan kor-

keatasoinen sähkönjakelu. Älykäs sähköverkko auttaa energiayhtiöitä ja asiakkaita hal-

litsemaan sähkön tuotantoa ja kulutusta nykyistä tehokkaammin. Pacific Northwest

Laboratoryn pilottikokeilujen mukaan älykäs sähköverkko auttaa vähentämään 10–15

prosenttia talouksien energiankulutuksesta. Myös kasvihuonekaasujen päästöt alenevat.

Tutkimusyhtiö Eneprin mukaan Yhdysvalloissa päästövähentymä olisi vuosittain 60–211

miljoonaa tonnia vuoteen 2030 asti.

Älykkäät sähköverkot auttavat sähköyhtiöitä hallitsemaan sähköntuotantoa niin, että

se vastaa paremmin kulutusta. Sähköverkkojen avulla on tulevaisuudessa myös hallittava

pientuotantomuotojen hyödyntäminen ja uudet sähkön käyttötavat. Sähkön tuottajina

järjestelmään voidaan ottaa pienetkin yritykset ja jopa kotitaloudet, joiden on voitava

myydä esimerkiksi tuulimyllyjensä tuottamaa tuulisten päivien ”ylijäämäsähköä” tai

poltto kennoauton tuottamaa sähköä verkkoon. Uusista sähkönkäyttötavoista mainittakoon

hybridi- ja sähköautojen lataamistarve. Akuista voidaan myös ladata sähköä verkkoon.

Älykkäät sähköverkot auttavat pienentämään huipputehon tarvetta, koska sähkön

käyttäjät voivat ajoittaa sähkön käytön ajankohtiin, jolloin sähkö on edullisinta. Esimerkiksi

käyttövettä tai huoneita voidaan lämmittää edullisen sähkön aikaan. Tasaisella sähkön

kulutuksella vältytään käyttämästä kalleimpia sähkön tuotantomuotoja ja saastuttavimpia

laitoksia. Se mahdollistaa myös hajautetun pienimuotoisen tuotannon, jolloin sähköver-

kon varmuus paranee. Varavoimaa voidaan ladata kasvavasta akkukapasiteetista, joka

muodostaa säännösteltävien vesivarastojen kaltaisen säätelykapasiteetin.

Älykkäät sähköverkot muodostavat valtavan liiketoimintapotentiaalin:

Tarvitaan ohjelmistoja ja järjestelmiä, joilla voidaan ohjata ja optimoida verkkoa, ˘

sähköntuotantoa sekä kotien ja yritysten sähkönkäyttöä. Näistä ovat jo esimerkkeinä

Ciscon sovellukset (EnergyWise, Business Energy Management ja Home Energy Mana-

gement). Vattenfallin sähköverkon valvontajärjestelmä, jolla Suomessa valvotaan

60 000 kilometrin verkkoa, valmistuu vuonna 2011. Sitä ohjataan langattomin laaja-


kaista- ja satelliittiyhteyksin. Käytettävä verkko on Digitan 450 megahertsin alueella

toimiva verkko.

Älykkäät sähkömittarit ovat älykkään sähköverkon perustyökaluja. Niiden esiaste ovat ˘

etäluettavat mittarit, joita on jo asennettu miljoonaan suomalaiseen kotiin ja loput

kaksi miljoonaa kotia on varustettava mittarilla vuoteen 2013 mennessä. Verkkoyh-

tiöille mittarien, ohjelmistojen ja tietojärjestelmien uusiminen maksaa 550–900

miljoonaa euroa. Perusversioissa kulutustiedot siirretään gsm-yhteyksillä kerran

vuorokaudessa sähköntoimittajalle ja ne ovat samalla asiakkaan luettavissa netissä.

Tämän avulla asiakas voi muuttaa sähkönkäyttötapojaan, ja sähköyhtiö saa arvokasta

tietoa asiakkaidensa sähkönkäytöstä. Kehittyneimmissä versioissa sähkömittari voi

ohjata sähkökuormia ja valvoa sähkön ”laatua”. Mittari voi automaattisesti kytkeä

edullisen sähkön aikaan esimerkiksi lämmitysboilerin ja katkaista sen huippuhinnan

ajaksi tai pudottaa sähkölämmitystalon lämpötilaa parilla asteella. Sähköyhtiö voi

välittää tarjoustietoa vaikkapa saunan kiukaan käynnistämiseen. Myös sähkön osta-

minen kulloinkin halvimmalta toimittajalta mahdollistuu. Sekä Fortum että Vattenfall

siirtyvät Suomessa käyttämään etämittareita parin vuoden kuluessa. Fortum aloitti

niiden käytön Ruotsista.

Monissa maissa energiaverkko ei ole yhtä kehittynyt kuin Euroopassa. Esimerkiksi ˘

Yhdysvalloissa voimalaitokset sijaitsevat suurten kaupunkien läheisyydessä ja siirto-

verkko ruokkii pelkästään lähikaupunkia. Tuuli- ja aurinkosähkön tuotantolaitokset

voivat sijaita täysin eri paikassa. Näin uusia älykkäitä verkkoja on rakennettava alusta

asti.

Kehittyvissä maissa asutus ja teollisuus vaativat uusien verkkojen rakentamista, ˘

koska ilman niitä kasvu on mahdotonta. Niissä sähköverkko voidaan alusta lähtien

suunnitella älyverkoksi, joka sovittaa yhteen sähkön tuotannon ja kulutuksen. Koko

järjestelmän investointikustannuksissa saavutetaan huomattavia säästöjä.

Tuuli-, aurinko- ja aaltovoiman laajempi käyttöönotto vaatii myös erilaisten säämitta- ˘

uslaitteiden ja sääanalysointiohjelmien nykyistä laajempaa käyttöä. Niiden tuottama

tieto muuttuu rahaksi.

Älykkäiden sähköverkkojen tieto tulee välittymään sähköpörssikauppaa käyvien ˘

yhtiöiden käyttöön ja ne linkataan yhteen kaupankäyntiohjelmistojen kanssa.

Suomella on mahdollisuus toimia edelläkävijänä älykkäiden sähköverkkojen käyttöön-

otossa ja kilpailla tasavertaisesti laitteiden, ohjelmistojen ja järjestelmien valmistamisessa

ja toimittamisessa. Tärkeässä asemassa ovat päätös talouksien varustamisesta älykkäillä

sähkömittareilla vuoteen 2013 mennessä, Fortumin kokemukset Ruotsin markkinoilta


Erityistarkastelu: Suomesta sähkökulkuneuvotekniikan pikkujättiläinen

Sähköautot ovat jälleen – 100 vuoden tauon jälkeen – tulossa, nyt jäädäkseen. Alkuvaiheessa jopa suurempi

markkina on erilaisilla hybridikulkuneuvoilla, joissa polttomoottorin rinnalla on sähkö voimanlähteenä.

Johtavilla autonvalmistajilla on kehitteillä omia konseptejaan. Tämän lisäksi monissa maissa pienillä

erikoisautojen valmistajilla on omia projekteja. Pienissä yrityksissä, oppilaitoksissa ja yliopistoissa sekä

alan harrastajien yhteistoimin rakennetaan myös sähköautoja. Kiristyvät ympäristövaatimukset, mutta

myös – kansalaistottelemattomuutena – kasvava polttomoottoriautojen muuntaminen sähköautoiksi

osoittaa, että markkinat ovat syntymässä sähköautoille. Suomi on yllättävän vahvasti mukana tällä

lupaavalla alalla.

Suomen vahvuuksia ovat sähkötekninen teollisuus, riippumaton autotehdas, akkutekniikan osaami-

nen, litiumesiintymä, valmiit latausasemat taloyhtiöiden parkkipaikoilla sekä johtavien sähköyhtiöiden

valmius laajentaa liiketoimintaansa tälle alueelle. Vahvuutena voidaan pitää myös sitä, että Suomessa

ympäristötietoiset kuluttajat voivat ladata autonsa päästöttömällä vesivoimalla, tuulivoimalla ja ydin-

voimaloissa tehdyllä sähköllä. Kun yksittäisen kuluttajan suurimmat henkilökohtaiset päästöt tulevat

autoilusta, on tämä päästölähde omalla toiminnalla kokonaan eliminoitavissa.

Oikeastaan Suomessa kannattaa alaa tarkastella laajemmin, sähkökulkuneuvoteollisuutena ja

työkoneteollisuutena. Suomella on johtavia markkinaosuuksia lukeissa, trukeissa ja erilaisissa muissa

liikkuvissa työkoneissa, joissa vähintään rinnakkaisena voimanlähteenä voidaan käyttää sähköä tai tehdä

dieselmoottorilla sähköä, jolla varsinaiset toiminnot suoritetaan.

Kotimaista sähkökulkuneuvo-osaamista

Valmet Automotive: Uudenkaupungin autotehdas valmistaa Fisker Karma -hybridiautoja ja •

sähköisiä Garian-merkkisiä golf-kärryjä.

Ammattikorkeakoulu Metropolia: Autolaboratorio valmistaa yhdessä kansainvälisten asiantun-•

tijayritysten kanssa suunnittelemaansa kaksipaikkaista, täysin sähkökäyttöistä urheiluautoa

nimeltä Era.

Sähköautot Nyt -yhteisö: yhteisö on tilannut erän Toyota Corolla -merkkisiä autoja ja muuntaa niitä •

sähköisiksi. yhteisön tavoitteena on tuoda markkinoille 500 kpl litiumakuilla toimivaa autoa.

Fortum: Kehittää Valmet Automotiven kanssa konseptiautoa sekä lataustekniikkaa ja •

infrastruktuuria.

Helsingin Energia: On aloittanut latauspisteiden koekäytön.•

Kabus (Koiviston Auto-yhtymä): Valmis prototyyppi hybridibussista.•

BrP Finland (Bombardier recreational Products -konserni): Valmistaa rovaniemellä Lynx-•

moottorikelkkoja.

Patria: Sotilasajoneuvotekniikkaa.•

European Batteries: Litiumakkutehdas Varkaudessa.•

Finnish Electric Vehicles: Valmistaa akkujen hallintajärjestelmiä.•

ABB, Efore, Vacon: Valmistavat sähkömoottoritekniikkaa.•


Neorem Magnets: Valmistaa kestomagneetteja sähkömoottoreihin.•

Ensto: Valmistaa latauspisteitä.•

Oy AMC Motors Ltd.: Oululainen yritys, joka suunnittelee sähkömopoautoja ja valmistaa ne •

Kiinassa.

Konecranes, Cargotec: Käyttävät nostureissaan ja lukeissaan hybridijärjestelmää, jossa diesel-•

moottorilla tehdään sähköä, jota käytetään voimanlähteenä. Sähkökäytöt ovat kasvamassa

merkittävämmäksi kuin hydraulikäytöt.

rocla: Sähkötrukit.•

Polttomoottori- ja sähköautojen kilpailu

Sähköautojen historia on pidempi kuin polttomoottoriautojen. Ensimmäisen alkeellisen sähkövaunun

kehitti skotlantilainen liikemies robert Andersson 1830-luvulla kohta sen jälkeen kun Michael Faraday oli

keksinyt sähkömoottorin periaatteen. Pian sähköauto rakennettiin myös Hollannissa. ranskalaiset kehittivät

akkutekniikkaa, mikä paransi alan kehitysedellytyksiä. Sähköautot pitivät hallussaan nopeusennätyksiä

1900-luvun alkuun asti, jolloin polttomoottoriautot syrjäyttivät ne. Camille Jenatzyn rakettia muistuttava

Le Jamais Contente -auto saavutti 105,88 kilometrin tuntinopeuden.

Polttomoottoriautot olivat sähköautoihin nähden ylivoimaisen tehokkaita. Akunpainoisella poltto-

ainemäärällä polttomoottoriauto toimi moninkertaisesti kauemmin kuin sähkömoottoriauto akuillaan.

Tämä on vieläkin tärkein kilpailualue näiden kahden välillä. Toisaalta akut ovat nyt merkittävän kehitystyön

kohteena, mikä parantaa jatkuvasti sähköauton kilpailukykyä.

Suomessa on merkittävä litiumesiintymä ja uusi akkutehdas, joka ryhtyy valmistamaan litiumioniak-

kuja. Litiumioniakut ovat kokopainotehosuhteeltaan ylivoimaisia. Lisäksi Suomessa on eturivin osaamista

akkujen ohjausteknologiassa. Kahden vuoden kuluessa akut ja niiden ohjausjärjestelmät ovat kansallisesti

merkittävä vientituote. Akkuihin liittyvän kilpailukyvyn merkitys on tärkeä siksi, että ne ovat ylivoimaisesti

kallein sähköauton komponentti.

ympäristöystävällisyys on sähköautojen valtti. Ne ovat äänettömiä ja päästöttömiä. Sellaisena ne

sopivat hyvin kaupunkiliikenteeseen. Myös tyhjäkäynti esimerkiksi ruuhkassa voidaan pysähdyksen aikana

kokonaan välttää, mikä polttomoottoreissa tuhlaa sekä energiaa että aiheuttaa päästöjä. Kokonaispäästöt

riippuvat tietysti siitä, miten sähkö on valmistettu. Jos sähkö valmistetaan uusiutuvasta energiasta tai

esimerkiksi ydinvoimalla, päästöt voidaan kokonaan välttää. Fossiilisillakin polttoaineilla päästöt ovat

pienemmät, koska palamisprosessi pystytään voimalaitoksessa saamaan puhtaammaksi ja pitemmällä

ajalla niihin kehitetään hiilidioksidin talteenottolaitteet.

Suomen sähkökulkuneuvoteollisuuden yksi kehityseste on verotus. Eräissä maissa ympäristöargument-

teihin perustuvalla verotuksella pyritään tietoisesti edistämään sähköautojen yleistymistä. Esimerkkinä

näistä ovat Kalifornia ja Tanska, jotka samalla reseptillä nousivat tuulivoiman käyttäjinä eturiviin ja

merkittäviksi teknologian valmistajiksi. Suomessa pitäisi sähköautojen verotus ratkaista vähintään niin,

että ympäristöperustaisen ratkaisun tekijä ei joutuisi kärsimään ratkaisustaan.


Infrastruktuurin kehittäminen

Sähköautoteknologian yleistyminen vaatii myös infrastruktuurin kehittämistä. Keskeisessä asemassa on

akkujen latausjärjestelmä. Suomessa etuna ovat kylmät talvet, joiden ansioista moniin asuintaloihin

ja työpaikoille on rakennettu lämmitystä varten latauspisteet. Useimmille auton käyttäjille riittää yöllä

tapahtuva lataus ja täydennyslataus työpaikalla. Näitä täydentävät sähköyhtiöiden latauspaikat.

Ahkerille autonkäyttäjille, joiden ajomatkat voivat olla pitkiä, on kuitenkin kehitettävä pikalatauspisteitä

ja niihin sopivia akkuja ja latauslaitteita. Vaihtoehtoinen järjestelmä on kasettiakkusysteemi. Teollisuuden

trukeissa tämä on nykypäivää. On kuitenkin vaikea arvioida, hyväksyvätkö kuluttajat kasettiakut. Kehitteillä

on tietotekniikkaa, joka kertoo akkujen iän, latauskerrat, kunnon jne. ylipäätään akkujen hallintaan tarvitaan

runsaasti tietotekniikkaa, jolla turvataan optimaalinen akkujen käyttö ja sähkön riittävyys ja muistutukset niin,

että autoilija ei jää matkan varrelle.

Autonkäyttäjät ovat sähköntuottajille kasvava kuluttajaryhmä, joiden tarpeet ja käyttötottumukset

on otettava huomioon älykkäässä sähköverkossa. Helsingin Energian mukaan sadan sähköautokilometrin

”polttoainekulu” on noin kaksi euroa. Sähköautojen osuuden kasvattaminen puoleen pääkaupunkiseudun

liikennesuoritteesta kasvattaisi sähkön kulutusta kymmenellä prosentilla eli 500 gigawattitunnilla. Tämä

määrä pystyttäisiin tuottamaan kaavailtujen tuulipuistohankkeiden tuottamalla tuulivoimalla. Jos ruotsin

kaikki autot olisivat sähköautoja, niiden energian tuottamiseen tarvittaisiin yksi ydinvoimala.

Mahdoton mahdolliseksi

yleisenä pidetty totuus on se, että akkuihin perustuva järjestelmä ei sovi kulkuneuvoihin ja työkoneisiin,

jos tehon tarve on suuri. dieselmoottori hoitaa homman tehokkaammin. Näin ei välttämättä tarvitse olla.

Erittäin suurta tehoa vaativissa koneissa, esimerkiksi kaivoskuorma-autoissa ja konttilukeissa hybridijärjes-

telmä on yleinen, jolloin polttomoottori ja sähkökäyttö täydentävät toisiaan tai polttomoottorilla tuotetaan

sähkö ja sillä tehdään työsuoritukset. Myös laivojen sähkökäytöt ovat tästä hyviä esimerkkejä.

Myös tavarankuljetusautot ovat käytettyjä esimerkkejä sellaisista käyttötarkoituksista, joihin poltto-

moottoriautot soveltuvat paremmin. Polttoaineen paino on huomattavasti vähäisempi kuin vastaavan

tehon antava akkutekniikka. Tällöin ei kuitenkaan oteta huomioon vaihtoehtoisia järjestelmiä, joilla akut

voidaan korvata tai niitä voidaan täydentää. Voisi hyvin kuvitella, että vilkkaille, pitkille tavarankuljetus-

reiteille tehdään samanlaiset sähköistykset kuin rautateille tai kadun päällysteen alle induktiojärjestelmä,

joista kuorma-auto ottaisi käyttövirran.

Kaupungeissa kovaa melua pitävät, kompressoreita käyttävät kylmäkuljetusautot voisivat ottaa

induktiosilmukasta virtaa purkaessaan lastia, joka samalla huolehtisi jäähdytyksestä ja lataisi auton akkuja

ajomatkoja varten. Tässäkin tietysti pitäisi olla reaaliaikainen sähkön mittaus, joka ottaisi huomioon

kuljetuslaskussa otetun sähkön, sekä tunnistusjärjestelmä, jolla estettäisiin sähkövarkaudet.


sekä Cleen Oy:n tutkimusohjelma ”Älykkäät sähköverkot ja energiamarkkinat”. Varsinainen

voimavara ovat kuitenkin hankkeissa mukana olevat yhtiöt kuten ABB, Nokia Siemens

Networks, Fortum, Emtele ja Suomessa aktiivisesti toimivat ulkomaiset yhtiöt kuten Cisco,

Vattenfall ja Landis+Gyr, jonka Suomen yksikkö on sähkön mittauslaitteita valmistava

entinen Enermet.

Institutionaalisten järjestelmien mukautuminen mahdollistamaan älykkäät sähköver-

kot on yhtä tärkeää kuin tekninen kehitys. On todennäköistä, että vanhat energiayhtiöt

alueillaan vastustavat uusia energian pientuottajia, jotka syövät niiden markkinaosuuksia.

Kilpailun pitäminen vapaana on tärkeää.

Älykäs sähköverkko voi loukata yksityisyyden suojaa. Sähköntoimittaja saa tietoonsa

äärimmillään eri laitteiden käyttöajankohdat, koska eri laitteiden ominaiskulutukset

tunnetaan. Samoin voidaan selvittää kuluttajan vuorokausirytmi esim. kotiintuloajat ja

vaikkapa ”tuhlaileva” energiankäyttö. Toisaalta kuluttajan käyttötiedolla voidaan seurata

esimerkiksi vanhusten vointia tai kerätä vaikkapa tietoa rikoksista.

7.1 Vaihtoehtoiset skenaariot 138

7.2 Skenaarioiden vaikutuksia ICT-sektorin toimintaan 141

7.3 Skenaarioiden vaikutukset Suomen ICT-klusteriin 142

7Maailmantalouden skenaariot

ja niiden vaikutukset

1377 · MAAILMANTALOUdEN SKENAArIOIdEN VAIKUTUKSET

Meillä voi olla selkeä visio tulevaisuudesta. Kestääkö se, jos olosuhteet tyystin muuttuvat?

Tätä kysymystä käsitellään alkavassa luvussa. Tarkastelemme kolmen skenaarion vaiku-

tusta ICT:n kehitykseen ja Suomen ICT-sektoriin. Tarkasteltavat skenaariot ovat Länsi luo

nahkansa, Kiinalaista kapitalismia ja Stimulus ja romahdus. Tarkastelu osoittaa, että

meille myönteisin olisi Länsi luo nahkansa -skenaario, jossa ICT:n mahdollisuudet hyö-

dynnetään ja joka mahdollistaa mm. Internetin vapaan, uutta elinkeinotoimintaa luovan

kehityksen. Kiinalainen kapitalismi kohottaa kuitenkin päätään esimerkiksi Googlen

kohtelussa. Tätä lukua viimeisteltäessä silmiin osui yksittäinen uutinen Japanista, jossa

valtion velka nousee yli BKT:n ja valtio saattaa mennä konkurssiin vuonna 2012. Tämä

nostaisi toteutuessaan Stimulus ja romahdus -skenaarion todennäköisyyttä ja samalla

synkentäisi ICT:n näkymiä.

Tieto- ja viestintäteknologian kehitys riippuu vahvasti siitä, miten maailma kehittyy, vaikka

perussuuntana onkin ICT:n yleistyminen ja läpitunkevuus eri elämän aloilla. Karvas esi-

merkki maailmantalouden vaikutuksesta oli Yhdysvalloista alkanut finanssikriisi, joka levisi

kulovalkean tavoin eri maihin ja lopulta aiheutti reaalitalouksien romahdusten aallon. Ehkä

vielä merkittävämpi muutos oli 1980- ja 1990-luvun vaihteessa tapahtunut sosialistisen

leirin romahdus, joka avasi maailman vapaammalle kommunikaatiolle ja kansainvälisille

investoinneille sekä toi runsaasti ohjelmisto-osaajia kansainväliseen ICT-yhteisöön.

7Maailmantalouden skenaariot

ja niiden vaikutukset

138 7 · MAAILMANTALOUdEN SKENAArIOIdEN VAIKUTUKSET

7.1 Vaihtoehtoiset skenaariot

Skenaariotarkasteluilla voidaan analysoida erilaisia maailman kehityspolkuja ja niiden

vaikutuksia Suomen ICT-sektoriin ja samalla kehittää sopivia reagointitapoja. Käytimme

EVAn Suomelle työstämiä skenaarioita pohjana omille arvioillemme*. EVAn skenaarioiden

luomiseen osallistui laaja joukko asiantuntijoita yrityksistä, järjestöistä, konsulttitoimis-

toista yksityiseltä sektorilta ja tutkimusyksiköistä. Skenaariot ulottuvat vuoteen 2020,

joka myös on ICT-vision tarkasteluajanjakso.

FuturICT-projektissa käytettiin kolmea varsin erilaista skenaariota: Länsi luo nahkansa,

Kiinalaista kapitalismia ja Stimulus ja romahdus.** Jokaisen toteutuminen on mahdol-

linen, mutta toteutumisen todennäköisyys erilainen. Skenaarioita voidaan luonnehtia

seuraavasti:

Länsi luo nahkansa: Maailmanlaajuinen bruttokansantuotteen kasvu on 1–3 %. Aasian

moottoreilla on sisäisiä ongelmia, jotka hidastavat niiden kehitystä. Finanssi-instituutiot

uudistetaan lännen johdolla, mutta ei enää niiden ehdoilla. Eurosta tulee reservivaluutta

Yhdysvaltain dollarin rinnalle. Teknologia ja innovaatiot lisäävät tehokkuutta ja ilmas-

tonmuutosta hillitään tehokkaasti. Vaikka länsimaat uudistuvat, luovat nahkansa, niin

valtioiden kehitystä tärkeämpää on yksilön ja yhteisöjen hyvinvointi. Innovaatioilma-

piiri on salliva – on ymmärretty, että innovaatioiden syntyminen edellyttää toisistaan

poikkeavia näkemyksiä.

Luovan luokan keskittymillä ja verkostoilla (Piilaakso, Israel, Japani, Cambridge, Aalto) on

merkittävä rooli innovaattoreina ja talouskasvun mahdollistajina. Loppukäyttäjien vahva

osallistuminen innovaatiotyöhön helpottaa tuotteiden ja palveluiden kaupallistamista.

Loppukäyttäjät ovat sisäistäneet ICT:n tuottavuusvaikutukset. Immateriaalioikeuksien (IPR)

merkitys vähenee. Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö toimii. Yritykset hyödyntävät

julkisen sektorin avoimia kehitysalustoja, tietokantoja ja tutkimuksia ja päinvastoin.

Kilpailu osaajista nousee tärkeämmäksi kuin kilpailu tuotannon materiaalisista resurs-

seista. Lisäksi kuilu osaajien ja ei-osaajien välillä kasvaa. Osaajien virta kehittyvistä maista

kehittyneisiin kiihtyy. Erityisesti arvostetaan monipuolista, soveltavaa osaamista.

Internet on liiketoiminnan mahdollistaja. Sosiaalinen media on vahvasti käytössä.

Verkkoyhteisöt muovaavat liiketoiminnan kehitystä ja mullistavat kansalaisten osallistu-

* Ks. EVA skenaariot, tulevaisuuden pelikentät, EVA ja Capful, Taloustieto Oy 2009. www.eva.fi/index.php?m=3&subm=2&action=1&id=89 .

** Pois jätettiin Blokkien taisto -skenaario, jossa talousalueet käpertyvät itseensä ja omavaraisuuteensa, blokit pyrkivät tukemaan omiaan protektionismilla, kilpailevilla devalvaatioilla ja sektorituilla ja yhteistyötä saadaan aikaiseksi vain blokkien sopimuksilla.

http://www.eva.fi/index.php?m=3&subm=2&action=1&id=89

http://www.eva.fi/index.php?m=3&subm=2&action=1&id=89


misen yhteiskunnan kehitykseen. Internet-verkossa syntyy uusia innovaatioita. Se toimii

myös aitona kauppapaikkana ja mullistaa eri toimialojen toimintatapoja.

Älykkäiden järjestelmien ja tuotantotapojen sekä ennen kaikkea kulutustapojen täy-

dellisellä muutoksella raaka-aineita ja energiaa tarvitaan vähemmän. Ihmiset verkottuvat

tehokkaasti ja myöhemmin virtuaalinen läheisyys riittää. Liikematkailu vähenee ja todis-

tajaturismi kompensoituu virtuaalielämyksillä maantieteellisesti ja ajassa. Kansainväliset

ystävyyssuhteet nettiytyvät.

Kiinalaista kapitalismia: Tämä on vahvan talouskasvun maailma. Globaali kasvu on peräti

4–6 % vuodessa. Taloudellista valtaa ja omistuksia jaetaan Aasian ja OPECin öljymaiden

hyväksi. EU on poliittisesti toimintakyvytön – se ei kykene kehityshankkeiden moottoriksi,

mutta ylläpitää talouden ja kaupan vapautta. Kansainvälisten instituutioiden, kuten YK,

IMF ja Maailmanpankki, merkitys hiipuu. Aasiassa sen sijaan integraatio ja yhteismark-

kinat kehittyvät ripeästi, ja uusi mahtivaluutta syntyy.

Teknologiansiirto Tyynen valtameren valtioiden välillä onnistuu. Kalifornia ja USA:n

länsirannikko katsovat länteen eli Kiinaan. Kiina panostaa puhtaaseen teknologiaan,

aurinkopaneelituotantoon, puhtaisiin hiilivoimaloihin ja sähköautoihin.

Kansainväliset osaajat – globaalit pätkätyöläiset – muuttavat rahan perässä kasvun

alueille ja siirtyvät erityisesti Kiinaan, Intiaan ja Lähi-idän OPEC-maihin. Korkean lisäarvon

osaamista arvostetaan – prosessiosaamista (suunnittelua, projektinhallintaa) ostetaan

Aasiaan. Toisin kuin vanhemmillaan, nuorella sukupolvella on käytössään sekä globaali

kieli että globaalit kommunikointi- ja yhteistyövälineet. He ovat valmiita oppimaan uutta

ja näkemään maailmaa.

Idän osaamiskeskusten merkitys kasvaa (esimerkkeinä Shanghai ja Singapore) ja uusia

osaamiskeskuksia syntyy erityisesti Aasiaan. Keskusten välisten verkostojen avulla län-

simaat ja niiden osaajat Stanfordissa, MIT:ssä ja Aallossa pystyvät hyppäämään mukaan

innovaatioiden tuottajiksi. Idästä tuodaan innovaatioita länteen. ICT:n tuotannon lisäksi

myös teknologiakehitys sekä markkinajohtajien ja lupaavien yritysten omistus on siirtynyt

Aasiaan ja OPEC-maihin.

Internet kehittyy erityisesti kaupan välineenä, mutta sen täyttä potentiaalia ei päästä

hyödyntämään: Kiina ja Lähi-idän OPEC-maat rajoittavat Internetin käyttöä ja sisältöä.

Ihmisoikeuksia poljetaan. Vaurastuvaa enemmistöä tämä ei kuitenkaan tunnu haittaavan.

Elintaso on tärkeämpää, eikä demokratiaa voi syödä tai muuten kuluttaa.

Stimulus ja romahdus: Globaali talouskasvu on hidasta tai jopa negatiivista, -1–1 %.

Massiiviset elvytystoimet ja velkojen sosialisointi eivät johda talouksien elpymiseen.


Yhdysvaltain kansantalous ja asema maailman talousmahtina luhistuu. EU pysyy pystyssä

vain nimellisesti ja Lissabonin prosessi osoittautuu utopiaksi. Protektionismi ja vahvat

nationalistiset intressit johtavat kansainvälisen yhteistyön halvaantumiseen. Erilaiset

konfliktit, muuttoliikkeet ja terrorismi ovat arkipäivää.

Niukkuus ja paikalliset ratkaisut korostuvat. Innovaatiot vastaavat loppukuluttajien

todellisiin tarpeisiin. Turhasta materialismista ja turhista keksinnöistä luovutaan. Mate-

rialismin kuihtumisen myötä länsimaissa korostuu uusi hyvinvointiajattelu – vähempään

tyytymisestä tulee hyve. Tämä rajoittaa myös tietoja viestintätekniikan kysyntää. Paljon

siitä on turhuutta verrattuna tärkeisiin asioihin kuten perheenjäsenten ja todellisten

ystävien välisiin suhteisiin.

Kansainvälinen ilmapiiri ei suosi huippuosaajien liikkumista maanosien välillä. Osaajat

pysyttelevät omissa maantieteellisissä blokeissaan. Talouskasvun hidastuessa kehittyvien

markkinoiden (Kiina ja Intia) koulutusjärjestelmät tuottavat valtaosan tarvittavista osaa-

jista. Pakistanilaiset ja intialaiset kannettavineen ovat hävinneet lännestä kuin sopulit

Lapista.

Ei synny merkittäviä teknologisia läpimurtoja. Ei kehitetä uusia teknologioita, joilla

maapallo voitaisiin pelastaa hiilidioksidipäästöiltä. Rikkaat maat panostavat uusiutuviin

energiamuotoihin, kehittyvät maat eivät.

Internetin kehitys hidastuu. Taustalla on lukuisia ongelmia, joita ei ole saatu elimi-

noitua: roskaposti, virukset, reititysjärjestelmän tukehtuminen, yksityisyyden suojan ja

liikkuvuuden hallinnan rajoitteet. Internetin käyttö painottuu viihteeseen. Tiedon urkinta

ja väärinkäytökset sekä tietoturvaongelmat lisääntyvät. Yritykset kehittävät omia suljet-

tuja järjestelmiään. Internetin kehitys muuttuu suljetummaksi, hidastaa talouskasvua ja

heikentää länsimaiden asemaa.

Skenaariot vrs. ICT-visio. Näistä skenaarioista ICT-visiota parhaiten vastaa Länsi luo

nahkansa -skenaario. Uskomme siihen, että Yhdysvallat kykenee uudistumaan ja on

maailmantalouden veturi alkaneen vuosikymmen ajan. Euroopan unionikin kykenee

uudistumaan. Yhteismarkkinoiden kehitys pääsee uuteen vaiheeseen. Syntyvät digitaaliset

yhteismarkkinat, jotka tekevät Euroopasta uusien järjestelmien suuren kehitysalustan

Yhdysvaltojen tapaan. Innovatiivisuuskin viriää ja kykenemme paremmin pitämään

kiinni tulevaisuuden skypeistä ja SQL:stä. Länsi luo nahkansa on perusskenaariomme.

Seuraavassa tarkastellaan, mitä vaikutuksia perusskenaariolla ja sen vaihtoehdoilla on

ICT:hen ja erityisesti suomalaiseen ICT-klusteriin.


7.2 Skenaarioiden vaikutuksia ICT-sektorin toimintaan

FuturICT-projektin ohjausryhmä, tutkijoilla vahvistettuna, analysoi skenaarioiden vai-

kutuksia ICT-sektorin eri osa-alueisiin ja sen jälkeen vaikutuksia Suomen ICT-klusteriin.

Tässä luvussa käsitellään vaikutuksia ICT-sektorin osa-alueisiin, joita tiivistetysti on koottu

taulukkoon 7.1. Seuraavassa luvussa keskitytään vaikutuksiin Suomen ICT-klusteriin.

Internetin asema ja sen suomat mahdollisuudet ovat todella erilaiset eri skenaariossa.

Länsi luo nahkansa -skenaariossa Internet kukoistaa liiketoiminnan mahdollistajana,

kauppapaikkana, avoimena kehitysympäristönä, median uutena kanavana ja sosiaalisen

median temmellyskenttänä. Kiinalaisessa kapitalismissa Internetin kehitys hidastuu. Siitä

tulee politiikan areena. Totaalitaarisissa ja autoritaarisissa maissa se on hallitsijoille poli-

tiikan väline, jolla jaetaan omaa sanomaa ja jossa estetään toisinajattelijoiden sanoman

leviäminen ja heidän viestintäänsä vakoillaan. Internet voikin olla underground-foorumi.

Kiinan ja Googlen taistelussa kulminoituu kahden skenaarion taistelu. Stimulus ja romahdus

-skenaarion oloissa Internet on hidas eikä se sen kautta voi jakaa laadukkaita sisältöjä.

Tärkeintä onkin tyydyttävien ja välttämättömien yhteyksien ylläpito.

Innovaatiotoiminnassa Länsi ja Aasia taistelevat herruudesta. Jos Kiinalaista kapi-

talismia -skenaario vallitsee, Aasia vahvistaa t & k -rooliaan. Todellisten innovaatioiden

pitäminen Euroopassa ja Suomessa on vaikeaa. Amerikkalaisten sijasta aasialaiset hank-

kivat ne käyttöönsä. Lopulta Aasian maista tulee innovaatiotoiminnan edelläkävijöitä ja

Euroopan rooli on olla nopea seuraaja. Stimulus ja romahdus -skenaariossa kansallinen

ja omien käyttäjien tarpeita palveleva innovaatiotoiminta nousee tärkeäksi. Valtioiden

rahaa ja tavoitteenasettelua tarvitaan toiminnan ylläpitämiseen.

Markkinoiden laajuus ja toiminta, jopa pelisäännöt riippuvat vallitsevasta skenaariosta.

Standardeista käydään keskeinen kädenvääntö. Muun maailman on alistuttava kiinalaisten

määrittelemiin ja aasialaisten sopimiin standardeihin Kiinalaisessa kapitalismissa, varsinkin

kun heillä on tuotekehityksen ja tuotannon herruus. Stimulus ja romahdus -skenaariossa

palataan jopa kansallisiin ratkaisuihin. Kiinalaisessa kapitalismissa markkinoiden globaali

kasvu on vahvaa. Ne länsimaiset yritykset, jotka ovat onnistuneet etabloitumaan Kiinaan,

menestyvät. Länsi luo nahkansa -skenaariossa eletään Internetin ja ”Googlen” maailmassa.

Tiedon keruun ja metatiedon, eli tietoa tiedosta, käytön rooli kasvaa.

Energia- ja ympäristökysymykset nousevat esiin eri skenaarioissa eri valossa. Kii-

nalaisen kapitalismin mahdollistama kasvu tarvitsee eniten energiaa ja rasittaa ympä-

ristöä – jopa suuret katastrofit ovat mahdollisia. Energiansäästöinvestointeja tehdään

kilpailukykysyistä; esimerkiksi isojen yhtiöiden on kannattavaa investoida älykkääseen

sähkön tuotantoon ja käyttöön. Länsi luo nahkansa -skenaariossa ICT:n rooli on keskeinen

energian kulutuksen pienentämisessä ja ympäristöpäästöjen vähentämisessä. Liikenteessä,


kuljetuksissa, asumisessa ja tuotannon sijoituksissa otetaan huomioon valintamahdol-

lisuudet fyysisen liikkumisen ja tiedon liikkumisen välillä sekä globaalin ja paikallisen

tuotannon akselilla.

Toimialarakenteen kehittyminen riippuu myös vallitsevasta skenaariosta. Läntinen tek-

nologiakehitys on erilaista kuin aasialainen. Skenaario ratkaisee, kummalla on dominanssi.

Japanin ja Korean autoteollisuus ja kulutuselektroniikka antavat esimakua Kiinalainen

kapitalismi -skenaarion ICT:n tuotantorakenteesta, jossa skaala, tehokkuus ja tuotteiden

toimivuus korvaa valikoimaa ja designin moninaisuutta. Todennäköisesti Aasian maissa

olisi myös strategisia aloja, joille länsiyrityksillä ei olisi asiaa. Länsi luo nahkansa -skenaario

synnyttäisi uusia aloja, jotka hyödyntäisivät tietoja viestintätekniikan, ja erityisesti Inter-

netin uusia mahdollisuuksia. Historiantutkijoiden kannalta luultavasti mielenkiintoisin

olisi Stimulus ja romahdus, koska sen seurauksena olisi paikallisista eroista johtuvia ja

niitä hyödyntäviä tuotantorakenteita.

Arvoverkot ja osaaminen: Länsi luo nahkansa -arvoverkoissa pientenkin maiden, kuten

Suomen, yrityksillä on hyvät mahdollisuudet olla arvoverkkojen kärkiyrityksiä. Osaami-

nen ja muut kilpailukykytekijät ratkaisevat. Tutkijoiden ja opiskelijoiden kansainvälinen

vaihto on runsasta. Huippuosaajille globaalit työmarkkinat ovat avoinna. Kiinalainen

kapitalismi on epädemokraattisempaa, langat ovat suurten aasialaisyhtiöiden käsissä,

joihin Suomen kaltaisen puolueettoman maan neutraaleilla toimijoilla on mahdollisuuk-

sia toimittaa moduuleita. Stimulus ja romahdus -skenaarion oloissa ei evolutionäärisesti

synny arvoverkkoja, eikä työnjaon kautta kehity erityisosaamista. Tarvitaan strategisia

yhteenliittymiä, joilla haetaan voimaa kansainväliseen toimintaan.

7.3 Skenaarioiden vaikutukset Suomen ICT-klusteriin

Mitä erilaisia vaikutuksia skenaarioilla on Suomen ICT-klusteriin ja suomalaisten yri-

tysten kansainväliseen toimintaan? Perusoletuksena on, että Suomella on mahdollisuus

menestyä tai epäonnistua jokaisessa skenaariossa. Menestyminen riippuu siitä, miten

osaamme hyödyntää vahvuuksiamme ja eliminoida heikkouksiamme? Seuraavassa näitä

kysymyksiä käydään läpi perusskenaarion Länsi luo nahkansa ja vaihtoehtoisten skenaa-

rioiden Kiinalaista kapitalismia ja Stimulus ja romahdus avulla. Myös nämä pohdinnat

perustuvat projektin ohjausryhmän skenaariotyöpajaan.

Keskeinen tavoite skenaariotyössä on tutkia, miten ICT-klusterin visio 2020, joka mää-

riteltiin luvussa 4.2 kestää erilaisia maailmantiloja. Kestääkö se maailman myrskyissä,

joissa kareina tai jopa satamina ovat Kiinalainen kapitalismi tai Stimulus ja romahdus.

Visio on esitetty jo tiivistelmässä ja perusteluineen luvussa 4.


Länsi luo nahkansa Kiinalaista kapitalismia Stimulus ja romahdus

Internet • Integroitukulutushyödykkeisiinja

ympäristöön, käytettävyys ja help-

pous korostuvat, langattomuus on

välttämätöntä

• Pilvipalvelutovatliiketoimintaa,sen

takana keskitetyt järjestelmät

• Sosiaalinenmedia,viihde,yhteisölliset

ja julkiset palvelut

• Laajentaamarkkina-alueitajajakelun

logistiikkaa uudistuu

• Ansaintalogiikkakorostuu;

tietoturva ei ongelma

• Internetinkehityshidastuu

• Kehitysalueellistuu:Aasia,Länsi,

Afrikka

• Politiikanväline;jatoisaalta

underground-foorumi

• Teknisestitiedonsiirtokanavanäkyy

käyttäjälle

• Tiedonsiirronsaatavuusjaluotettavuus

ei välttämättä suurin kriteeri

• Hajautettujärjestelmä;

tietokone laitteena säilyy

• PostimyyntiäAasiasta

• Eikehitystä

• Tietoturvajasalausonoleellista.

Käytettävyys ei tärkeä, kunhan toimii

• Omatietokonekeskiössä,yhteydet

luottoverkoissa

• Läheistensosiaalisetsuhteetpalaavat

arvoonsa

• Vanhojenviestimienjatkoaika

Innovaatio-toiminta

• EU:ssajaSuomessainnovaatiotoiminta

tehostuu ja on tuloksellista

• Fokuskirkastuu,saadaanuudistuvat

vahvuudet esiin; SHOKit tuloksellisia

• Liiketoiminta-aspektivoimistuu

• ICT:nmurroksessapärjätään,globaali

rooli, Nokia-klusteri uudistuu

• ICT:ntuotteidenjapalveluidenkehityk-

sessä onnistutaan

• Vanhastaluodaanuuttaliiketoimintaa

ICT:n avulla

• Aasia/Kiinaonnistuuvahvistamaan

t & k -rooliaan, paljon ongelmia pitää

innovaatiot Euroopassa ja Suomessa

• Valittavatässätilanteessaselkeäfokus,

jolla pidetään oma rooli, esim. kestävä

kehitys ja ICT

• Etabloituminenjaverkostoituminen

aasialaisten kanssa tärkeää, samoin

erikoistumiskohteet

• Aasialaistenkeskinäinenkilpailuhuomi-

oitava strategiassa

• Nopeapäättäväinenreagointi;talvi-

sodan henki

• Omainnovaatiotoimintakorostuu

• Uuttayrittäjyyttäuusissa

mahdollisuuksissa

• Valtionroolikorostuu

• EU:ntutkimusohjelmienmerkitys

vähäinen

Markkinat • Markkinoidenkasvunopeaa,mark-

kinoiden rakenne säilyy jokseenkin

ennallaan

• Globaalitstandarditkehittyvätedelleen

• Internetinja”Googlen”maailmassa

eletään – tiedon keruun ja metatiedon

käytön rooli kasvaa

• Markkinoidenglobaalikasvuvahvaa

• Globaalistandardointivaikeutuu

• Kiinalaistenstandardienjaratkaisujen

merkitys kasvaa

• Kiinaanetabloituneetkansainväliset

yritykset menestyvät (Nokia)

• Pk-yrityksetvaikeuksissa

• ICT-markkinoidenkasvuhidasta,

USA:n edelläkävijärooli markkinoilla

heikkenee

• Globaalienstandardienjaratkaisujen

kehitys hidastuu

• Kansallisiastandardejaja

protektionismia

Energia ja ympäristö

• Energia:kulutusstabiili,tuotantosuu-

rissa yksiköissä, hintapaineita, älykäs

sähköverkko kuluttajalle asti

• Ympäristö:kestävänkehityksenpoli-

tiikka jatkuu

• ICT:nympäristövaikutuksetratkaisevia,

ne muuttavat toimintatapoja

• Energia:kulutuskasvaadramaattisesti,

tuotanto suuryksiköissä, älyverkko

suuryhtiölle verkonhallintaan

• Ympäristö:suuretkatastrofitmahdolli-

sia, uusia ratkaisuja tarvitaan

• ICTkeskusjohtoista

• Kokonaisenergiankulutuslaskee

• Hajautettua,paikallista

energiantuotantoa

• Kokonaismarkkinatälykkäilleratkai-

suille pienenevät

Toimiala-rakenne

• Länsivetääteknologiakehitystä

• Suomisurffaalänsivetoisella

teknologia-aallolla

• Lännessäsyntyyuusiaaloja

• Kiina,IntiajaOPEChimoitsevatUSA:n

ja EU:n kypsien alojen huippuyrityksiä

• Aasiaansyntyyomateknologiakenttä

Lännen vastavoimaksi

• Suomijoutuuhallitsemaankaksi

erilaista markkinaa

• Aasianmaissastrategisiaaloja,joilleei

länsiyrityksiä

• Maanosittainjapaikallisestitoimialara-

kenteet osaoptimoituvat

Arvoverkot ja

osaaminen

• SuomalaisillaICT-yrityksillähyvätmah-

dollisuudet olla merkittäviä toimijoita

kv. arvoverkoissa

• ICT-osaaminenkorkeallatasollaja

erikoistunutta

• Tutkija-jaopiskelijavaihtovilkasta

• Kiinalaisillalangatkäsissäverkostoissa;

suomalaisella ICT:llä mahdollisuuksia

erikoismoduulien tuottamisessa

• Protektionismihaittaasuomalaisen

ICT-teollisuuden toimintaa → voimakas

sopeutumisen tarve

• Strategisetyhteenliittymätovattärkeitä

Taulukko 7.1 Skenaarioiden vaikutuksia ICT-sektorin toimintaan


Länsi luo nahkansa

Tämä skenaario merkitsee nykykehityksen jatkumoa. Suomen elinkeinorakenteessa pal-

velujen osuus kasvaa. Myös teollisuudessa erikoistutaan korkean lisäarvon tuotteisiin

ja palveluihin. Monet teollisuusyritykset seuraavat Koneen viitoittamalla tiellä. Ne ovat

aidosti sekä teollisuutta että palveluita.

Uudet toimialat kehittyvät ja kasvavat. Energiatehokkaista ja ekologisista ratkaisuista,

vastuullisesta yritystoiminnasta ja laadusta tulee valttikortteja maailmalla. Jos asiat menevät

hyvin, innovatiivisten keksintöjen kautta akateeminen yrittäjyys nostaa päätään. Valtion

merkitys kasvaa public-private-hankkeiden kehittäjänä ja sen osuus tutkimustoiminnan ja

innovoinnin tukemisessa on merkittävä. Valtio, kunnat ja yritykset kehittävät yhdessä uusia

palvelukonsepteja ja palveluinnovaatioita. Osaamisen, koulutuksen ja hyvinvointipalveluiden

tuotteistaminen ja kaupallistaminen vientituotteiksi onnistuu. Uutta kasvua luodaan eri-

koistumalla, palvelemalla globaaleita markkinoita ja kehittämällä globaaleita toimintatapoja.

Osaaminen kapeilla segmenteillä tuottaa tulosta. Syntyy uusia menestyviä yrityksiä ja tämä luo

vakaata työllisyyttä ja hyvinvointia. Kehitetään keinot nostaa tuottavuutta kestävällä tavalla:

laadulla, innovaatioilla, työn ja vapaa-ajan yhdistämisellä ja korkean lisäarvon työpaikoilla.

Maailmanmarkkinoiden rakenne säilyy ennallaan, mutta Kiina ja Aasia saavuttavat

Länttä, minkä suomalaisyritykset ottavat huomioon. Pääpanostukset suunnataan Aasiaan.

Standardoinnin kautta syntyy yhteisiä alustoja ja tekniikassa markkinat ovat yhteiset.

Palvelut kehittyvät lokaalimmin. Polarisaatio lisääntyy esimerkiksi Internet- ja viihdeso-

velluksissa sekä muissakin ICT-palveluissa. Ne ovat selvästi eri-ilmeiset eri maaosissa.

USA pitää johtavan asemansa maailmantaloudessa ja on yhä ketterä innovatiivisuudessa.

EU on vahvempi tässä kuin muissa skenaarioissa, rahoitus pysyy kasassa ja EU kykenee

toimimaan. EU:n ympäristö- ja energiatehokkuus kehittyy ja digitaaliset yhteismarkkinat

luovat maanosalle uutta voimaa isojen järjestelmien synnyttämisessä.

Mitkä ovat mahdollisuutemme? Yksi keskeisimmistä on Nokia-klusterin muutos tek-

nologiasta teknologian ja palveluiden klusteriksi ja erityisesti teknologian ja palveluiden

yhdistelmäksi. Suomen insinöörivetoisuus on ollut tosiasia, sen avulla kyettiin ennen

viemään. Nyt kykenemme viemään palveluiden avulla, mikä luo lisäarvoa, jolla kykenemme

sittenkin rahoittamaan hyvinvointiyhteiskunnan.

Monet mahdollisuudet riippuvat itsestämme:

Väestön nopea ikääntyminen, verrattuna valtaosaan muita maita, antaa mahdolli- ˘

suudet kehittää hyvinvointipalveluita, joita sitten voidaan myydä jäljessä tuleville.

Japanissa vanhenevan väestön haasteet on koettu aiemmin, mistä syystä se voisi olla

hyvä kehityskumppani.


Aktiivisella osallistumisella myös EU:n mahdollisuudet voitaisiin ottaa käyttöön. ˘

EU:lla on monia haasteellisia tavoitteita esimerkiksi e-terveydenhuollon, -hallinnon

ja -koulutuksen kehittämiseksi. Niiden suuntaamiseen ja yritysten valjastamiseen

hyödyntämään näitä uudistuksia tarvitaan asiantuntijoita.

Suomen ICT-visiossa painottuvat seuraavat elementit:

Teknologioiden ja palveluiden yhdistelmät sekä korkean lisäarvon sovellukset. Tekno- ˘

logialla ei päästä niin pitkälle kuin teknologian ja palveluiden yhdistämisellä – tekno-

logialla joka on läsnä, sulautunut, reaaliaikaista ja mahdollistaa palveluita.

Tiedon keruu, jalostus ja käyttö ovat avainasemassa. Tämän osaamiseen on panostet- ˘

tava, etteivät palvelut jää peruspalveluiksi.

Insinöörivetoisesta toiminnasta on siirryttävä kuluttaja- ja käyttäjävetoisuuteen. Eri ˘

markkinoilla asiakkaat on otettava mukaan tuotteiden ja palveluiden suunnitteluun.

Uudet lähtökohdat edellyttävät aktiivista, monitieteistä kehitystyötä, kansainvälistä

koulutusta ja eri kulttuurien tuntemusta. Yhteistyötä tarvitaan eri tasoilla; Aalto-

yliopiston tapaan eri tieteenalojen välillä, TIVITin tapaan eri yritysten välillä ja eri-

tyisen tärkeää olisi saada strategisen huippuosaamisen keskittymät keskustelemaan

toistensa kanssa ja kehittämään ICT-sovelluksia eri aloille.

Länsi luo nahkansa -skenaariossa kehitykselle on ensisijassa tiedollisia esteitä, ei juuri

muita. Keskeinen strategiasuositus tässä skenaariossa onkin ICT:n soveltamismahdolli-

suuksien ja hyötyjen promootio eri aloille mukaan lukien julkinen sektori. Tässä keskei-

sessä roolissa ovat Teknologiateollisuus ry, korkeakoulut, strategisen huippuosaamisen

keskittymät ja Tekes. Myös ICT-yrittäjyyden voimistaminen on tärkeää, mikä edellyttää

muutoksia koulutukseen, riskirahoitukseen ja rohkeampaa otetta opiskelijoiltakin, mistä

Aalto Entrepreneurship -yhteisö on malliesimerkki.

Politiikkasuosituksiin on syytä ottaa mukaan kovan tason ICT-asiantuntijoiden kasvat-

taminen EU:ssa vaikuttamiseen. Tarvitaan systemaattista laaja-alaista koulutusta, jossa

yhdistyy monialaisuus ja monitieteisyys sekä kokemuksen siirto eri alojen yrityksistä.

Erityisesti tarvitaan henkilöitä, jotka ymmärtävät tekniikan ohella lainsäädäntöä ja poliit-

tista vaikuttamista EU:n kaltaisessa organisaatiossa. Teknisesti monet hankkeet olisivat

mahdollisia, mutta institutionaaliset rajoitteet estävät niiden toteuttamista. Näiden

esteiden avaamiseen tarvitaan asiantuntevia lobbaajia.

Kansallinen strategia olisi myös päivitettävä niin, että SHOKit, joita nyt on yksi sektoria

kohti, tekisivät enemmän yhteistyötä, mikä toisi ICT-yrityksiin sovellusalan ja asiakkaan

näkemystä. Myös pk-yritykset olisi saatava mukaan SHOKien toimintaan, koska niissä


tehdään suuri osa innovaatioista. SHOKien puitteissa voitaisiin luoda myös kanava inno-

vaatioiden siirtoon.

Keskeinen kysymys suomalaisen ICT-klusterin uudistumisessa on se, osaammeko

nähdä mitä tulee nykymuotoisen mobiilisuuden jälkeen ja mitä mobiilisuus oikeastaan

on. Meillä on mobiilisuuteen laitenäkökulma: mobiilisuus tarkoittaa matkapuhelinta,

jota voidaan käyttää eri tilanteissa ja ympäristöissä. Voimme olla tämän ajattelutavan

vankeja, emmekä näe mihin kehitys on menossa. Mobiilisuus on kuitenkin myös muuta

– langattomuutta ja anturi- tai tagi-pohjaisia palveluita. Liikkuvuus on trendi. Me emme

istu tietokoneen ääressä vaan olemme vaihtuvissa ympäristöissä ubi-maailmassa, jokapai-

kan ja arkipäivän tietotekniikan viidakossa. Sosiaalinen mobiliteettikin on tärkeä, koska

olemme eri tilanteissa eri rooleissa. Yhteenveto Länsi luo nahkansa -skenaariosta ja sen

vaikutuksista on esitetty taulukossa 7.2.

Kiinalaista kapitalismia

Markkinat kasvavat ripeästi, ja kehitys on Kiina- ja Aasia-painotteista. Myös kehitystoimin-

nan painopiste siirtyy sinne. Suomalaisten ja länsimaisten toimijoiden on toimittava näillä

Tilannekuvan kiteytys: Mahdollisuudet:

• Markkinoidenrakennesäilyy;KiinajaAasiasaavuttavat Länttä

• Polarisaatiotlisääntyvät,esim.Internetjaviihdesovellukset

• USApitääjohtavanasemansa.EUvahvempi tässä kuin muissa skenaarioissa

• EU:nympäristö-jaenergiatehokkuuskehittyy

• Standardoinninkauttasyntyyyhteisiäalustoja,mutta markkinat ovat lokaaleja

• Nokia-klusteriteknologiaklusteristateknologianjapalveluiden klusteriksi

• Demografiakannustaakehittämäänhyvinvointipalveluita

• AktiivisellaosallistumisellaEU:nmahdollisuudetkäyttöön

Vaikutuksia Suomen ICT-visioon: Strategia- ja politiikkasuositukset:

• Teknologioidenjapalveluidenyhdistelmät, korkean lisäarvon sovellukset

• Tiedonkeruu,jalostusjakäyttö–osaaminenavainasemassa

• Kuluttaja-jakäyttäjävetoisuus.Asiakasmukaantuotteiden ja palveluiden suunnitteluun

• Aktiivinen,monitieteinenkansainvälinenkoulutus,kulttuurinen kehitys: Aalto, TIVIT, SHOKit

• ICT:nhyötyjenpromootioerialoille;Teknologia-teollisuus, korkeakoulut, Tekes

• ICT-yrittäjyydenvoimistaminen

• Systemaattinenkoulutus,kokemuksensiirtoyms. EU-tason asiantuntijoiden saamiseksi (laki, tekniikka, politiikka)

• Kansallisenstrategianpäivittäminen,niinettä SHOKit tukevat asiakkaan ja toimittajan yhdistämistä

Taulukko 7.2 Yhteenveto Länsi luo nahkansa -skenaarion vaikutuksista


markkinoilla. Liiketoimintakulttuurin erilaisuus, erityisesti immateriaalisten oikeuksien

suojan puute aiheuttaa ongelmia. Tuotesuojaus on vaikeaa tai jopa mahdotonta. Myös

ICT-standardien ja -ratkaisujen kehittäminen on Kiina-keskeistä, ja länsimaiden on otettava

ne annettuina. Pitkällä tähtäimellä Intia ohittaa Kiinan kasvussa, mikä nostaa entisestään

intialaisten kansallisylpeyttä ja voi aiheuttaa kiistoja Kiinan kanssa.

Kiinalaiseen kapitalismiin liittyy myös toinen iso piilevä riski. Kapitalismi ja yrittämi-

nen leviävät kaikkialla kulovalkean tavoin ja se nostaa elintasoa. Samalla Kiinassa ja myös

Vietnamissa hallinto on totalitaristisilla puolueilla, joiden ajattelutapaa vielä värittää

sosialismin ideologia, joka käytännössä on vaalentunut valtiokapitalistiseksi kontrolliksi

suuryrityksistä ja poliittisen vallan pitämiseksi. Poliittinen valta ei enää kasva kiväärin

piipusta vaan Internetistä ja verkoista, jotka on ehdottomasti pidettävä kontrollissa.

Ennustuksemme on, että kansa on tyytyväinen elintason nousuun, eikä kaipaa lautasta

vallanpitäjien ahtaassa pöydässä.

Mitkä ovat suomalaisten mahdollisuudet kiinalaisessa kapitalismissa? Suomi on haluttu

kumppani mobiiliteknologiassa. Olennaista on kuitenkin se, mikä on tietoliikenteen

strateginen rooli Kiinassa. Tietoliikenne on strateginen mahdollisuus, mutta onko se sitä

länsimaisille yhtiöille. Haluavatko uudet maailmanvaltiaat meiltä teknologiaa, mutta eivät

meitä. Kumppanin hovikelpoisuus riippuu koosta. Ulkomaisten pienten ja keskisuurten

yritysten toimintapuitteet ovat ahtaat näillä markkinoilla

Yritystemme onni on se, että Suomi ei ole uhka kenellekään eikä meillä ole harteil-

lamme imperialistista, saati blokkiutunutta menneisyyttä. Kehittyvät Aasian maat puo-

lestaan tarvitsevat kipeästi älykkäitä energia- ja ympäristöjärjestelmiä sekä älytaloja ja

älyllä ohjattuja yhdyskuntia. Nämä järjestelmät ovat mahdollisuutemme. Niihin ei liity

samanlaista strategista näkökulmaa kuin tietoja viestintätekniikkaan, jonka kautta

kansalaisia voidaan kontrolloida.

Tässä skenaariossa on muistettava, ettei Eurooppa minnekään häviä. Itse asiassa

e-Eurooppa on iso mahdollisuus. E-hallinto, e-terveydenhoito, e-koulutus ja monet muut

ICT:tä ja toivottavasti digitaalisia yhteismarkkinoita hyödyntävät sovellukset tarjoavat

työmaata. Aasiassa meillä ei ole samanlaisia mahdollisuuksia johtuen erilaisista kielistä,

kulttuureista ja toimintatavoista. Kansallisten järjestelmien kehittäminen ennakoivasti

tukee yrityksiämme. Tärkeää on se, että julkinen valta ja yritykset voivat sopia kehityksen

suunnasta. Tässä ei ole tilaa individualismille, asiantuntijat on keskitettävä ennakoimaan

ja voimistamaankin EU:n yhteistä kehitystä ja tehtävä sen mukaan omaan osaamiseemme

ja yritystemme kilpailukykyyn parannuksia.


ICT-visioon Kiinalainen kapitalismi -skenaario ei periaatteessa aiheuta merkittäviä muu-

toksia. Kolme näkökulmaa on kuitenkin otettava huomioon:

Kiinalaista kapitalismia -skenaario edellyttää suurten järjestelmien toimitusvalmiutta, ˘

koska markkinat ovat isot. Tämä edellyttää toimitusverkkojemme joustavuuden ja

skaalattavuuden kehittämistä.

E-palveluiden kehittäminen vaikeutuu, koska Internetin kehitystä rajoitetaan ja ˘

suljetaan tiettyjä alueita kokonaan. Visioon sisältyvä tavoite, 2–3 uudesta globaa-

listi merkittävästä suomalaisesta Internet-ohjelmistoja ja -palveluita tuottavasta

uudesta yrityksestä, on huomattavasti vaikeampi saavuttaa kuin Länsi luo nahkansa

-skenaariossa.

Suomessa toimivien yritysten on vaikea olla eturivissä ICT:n kehittäjänä ja käyttäjänä, ˘

jos kehityksen yleinen painopiste on Kiinassa ja Aasiassa. On kehitettävä valmiuksia

implementoida uudet innovaatiot nopeasti käyttöön Suomessa. Tämähän on ollut

tähänkin asti monien menestystuotteiden kehityspolku.

Strategiasuosituksiin, joita esitellään tiivistelmässä ja johtopäätösluvussa (luku 8), ei ske-

naario aiheuta suuria muutostarpeita. Kuitenkin Kiinalaista kapitalismia -skenaariossa

on otettava huomioon seuraavat tekijät:

ICT:n ja muiden alojen yhteistyö on entistä tärkeämpää tässä skenaariossa, johtuen ˘

siitä, että mahdollisuudet ovat järjestelmätasolla.

Kansainvälisyys korostuu, koska kehityksen painopiste on Aasiassa. Tämä pitää ottaa ˘

kertaluokkaa vakavammin esille strategiassa ja politiikassa.

Elinkeino- ja integraatiopolitiikassa EU:n digitaalinen yhteismarkkina korostuu. Sen kehittämi-

nen on Euroopan omissa käsissä. Perustutkimus on turvattava ydinaloillamme. Kehittämällä

omia kilpailukyisiä ratkaisuja, voimme olla kilpailukykyisiä Aasian markkinoilla. Kansain-

välisyyteen – koulutuksessa, tiedonvälityksessä, viihteessä, kirjallisuudessa, tavoissa – on

otettava aasialaisempi näkökulma, vaikka englanti säilyykin liiketoiminnan valtakielenä.

Politiikassa meillä on käytettävissä tehokas valttikortti – hyvät valtioiden väliset

suhteet. Suomen ja Aasian keskeisten valtioiden kahdenvälisten suhteiden ylläpitäminen

ja kehittäminen korkealla poliittisella tasolla auttaa yrityksiämme. Valtion päämiehen ja

ministerien vetämillä teollisuusdelegaatiolla on tärkeä tehtävänsä. Asiapitoista lobbaa-

mista tarvitaan myös Aasian ja Yhdysvaltojen suuntaan, ei yksinomaan EU:ssa. Yhteenveto

Kiinalaista kapitalismia -skenaariosta ja sen vaikutuksista on esitetty taulukossa 7.3.


Stimulus ja romahdus

Stimulus ja romahdus -skenaario on dramaattisin kaikista käsitellyistä skenaarioista.

Markkinoiden kehitys hidastuu tai ne jopa pienenevät. Rahoituksen supistuminen on

uhka monille yhteiskunnan järjestelmille (eläkkeet, terveydenhoito, koulutus), ja ne jopa

osittain romuttuvat. Tieto- ja viestintäteknologia, läpitunkevan luonteensa vuoksi, jatkaa

voittokulkuaan tässäkin skenaariossa, mutta sen kasvu hidastuu huomattavasti. Mark-

kinoista taistellaan kynsin hampain, koska lähestytään nollasummapeliä, jossa toisen

voitto on toisen tappio.

Protektionismi voimistuu ICT:n kannalta tärkeillä markkinoilla. Teknologioiden vapaa

saatavuus vaikeutuu. Omia aineettomia oikeuksia (IPR) ja osaamista suojellaan. Kasvun

esteeksi tulee tiedon panttaaminen. Globaalien ICT:n mahdollistamien palveluiden liike-

toimintanäkymät ovat huomattavasti heikompia kuin Länsi luo nahkansa -skenaariossa.

Protektionismi ja hidas kasvu iskee erityisesti palvelumarkkinoihin. Kotimarkkinoiden

suhteellinen merkitys kasvaa. EU:n digitaalisia sisämarkkinoita tuskin syntyy. EU ei pysty

synnyttämään näin vaikeita isoja asioita – maitokiintiöissä, viinin ylituotannossa, telak-

katuissa ja maahanmuuttajien kulujen kohdistamisessa on riittävästi kiistoja.

Tässäkin skenaariossa, vaikka koko maailma tuntuu romahtavan, Suomen suhteellinen

asema voi vahvistua. Mobiili-ICT on kiinteitä valokuituja edullisempi pohja verkkojen

rakentamiselle monissa maissa. Meillä on energia- ja ympäristöosaamista, jolla on kysyntää

vaativilla markkinoilla, joissa vaativuus johtuu energian niukkuudesta tai sen käyttäjien

vähyydestä tai luonnon herkkyydestä. EU:n ulkosuhteet eivät toimi saatikka sisäiset, mutta


• ICT-standardienja-ratkaisujenkehittäminenKiina-keskeistä

• Tuotesuojausvaikeaataimahdotonta

• Suomihaluttukumppanimobiiliteknologiassa

• Energia-,ympäristö-yms.järjestelmättarjoavatmahdollisuuksia

• E-hallintojne.eurooppalainenmahdollisuus

• Kansallisetinvestointikohteetok


• Ko.skenaarioedellyttääsuurtenjärjestelmientoimitusvalmiutta

• E-palveluidenkehittäminenvaikeutuu

• SuomieivälttämättäeturivissäICT-käyttäjänä

• ICT:njamuidenalojenyhteistyöentistätärkeämpää

• Kansainvälisyyskorostuu

• EU:ndigitaalinenmarkkinakorostuu

• Perustutkimuksenturvaaminen

• Kansainvälisyysvahvemminesille

Taulukko 7.3 Yhteenveto Kiinalaista kapitalismia -skenaarion vaikutuksista


meillä on omat kanavamme ohi EU:n maailman kasvukeskuksiin. Ketteryys, nopeus,

joustavuus ja reagointikyky ovat tärkeitä ominaisuuksia liiketoiminnassa.

Vaikka EU:n tarjoamat mahdollisuuden ovat vähäisiä, voivat e-koulutuksen järjestelmät

ja e-koulutus kehittyä vientituotteeksi. Koulutus on välttämättömyys kansallisen kilpai-

lukyvyn säilyttämiseksi, mikä ymmärretään eri maissa. Meillä on myös mahdollisuuksia

menestyksellisiin kansallisiin panostuksiin, esimerkkinä itsenäisen suoriutumisen hoiva-

teknologia, koska julkisia menoja halutaan ja on pakko säästää ja rahankäyttöä tehostaa.

Terveydenhoidon laitteet ja ohjelmistot ovat ICT:n kasvualue.

Suomelle hahmoteltu ICT-visio on Stimulus ja romahdus -skenaariossa ylioptimistinen;

Ambitiotasoa on syytä alentaa, ettei hukata niukkoja panostuksia toivottomiin hankkeisiin.

Kotimarkkinoiden rooli tulee tässä skenaariossa vision olettamaa tärkeämmäksi, koska

kansainvälinen kehitys hidastuu. Visio voimakkaasti kasvavista e-palveluista ei ole realis-

tinen, mutta joillakin alueilla voi olla mahdollisuuksia kuten e-koulutuksessa.

Tärkein strategiasuositus on yritysten ja julkisen sektorin yhteistyön lisääminen.

On luotava kansallinen selviytymisstrategia, jota voitaisiin kutsua jopa hätätilastrate-

giaksi. Hitaasti kasvavilla tai taantuvilla markkinoilla on turvauduttava voimakkaaseen

erikoistumiseen. Myös keskittyminen kunnossapito- ja ylläpitomarkkinoihin kannattaa,

koska vanhojen järjestelmien kanssa on elettävä aiempaa pidempään. ICT:llä, esimerkiksi

koneiden ja laitteiden ennakoivan ylläpitotiedon keräämisellä ja käsittelyllä, on tässäkin

kasvumahdollisuuksia. Kansainvälisten strategisten kumppanuuksien valikoivalla etsimi-

sellä on tärkeä rooli yritysstrategioissa. Yksin ei kuitenkaan selvitä, vaikka kotimarkkinat

ovat turvana.

Kansallisessa selviytymisohjelmassa on keskityttävä toimiin, jotka kehittävät ICT-

vahvuuksia. Toimiin on enemmän rahoitusta ja ne ovat tehokkaampia, jos käytetään

Suomen vanhaa vahvaa asetta, yritysten ja julkisen vallan yhteistyötä. Täytyy ottaa yhdessä

riskiä, vaikka rahoitus on ahtaalla. Julkista t & k -rahoitusta on lisättävä vahvuusalueilla,

joille on luotu myös strategisen osaamisen keskittymät, SHOKit. Tämä on tulevaisuuden

vakuutus, mihin itse asiassa turvauduttiin myös 1990-luvulla laman selättämiseksi. Myös

verokannustimet yritysten kehittämiseksi on saatava nopeasti käyttöön. Julkisen sektorin

on ryhdyttävä pilottiasiakkaaksi valituilla aloilla niiden osaamisen vahvistamiseksi ja

säilyttämiseksi. Julkisen hallinnon ja palvelutuotannon rationalisointiohjelmassa ICT:llä

tietysti on tärkeitä tehtäviä.

Kuinka suuri vaara protektionismi on tässä skenaariossa? ICT-sektori tuntuu globa-

lisoituvan joka tapauksessa riippumatta siitä, mitä maailmassa tapahtuu. Tosiasiassa

kasvavaa protektionismia voi esiintyä useassa muodossa. Hyväksytään vain sellaista

teknologiaa, joka on maassa sertifioitu ja vielä ko. maan omassa sertifiointilaitoksessa.


On siis oltava paikallinen, vaikka omistus olisikin Suomessa. Harvinaisten maametallien

viennin kieltäminen on yksi keino. Jo nyt Kiina, joka on näiden tärkeä vientimaa, on

rajoittanut vientiä puoleen, mikä vaikeuttaa tietoja viestintätekniikan – esimerkiksi

näyttöjen, valokaapeleiden, matkapuhelimien ja akkujen – valmistusta muissa maissa.

Tämä voidaan Suomessa kääntää voitoksi, koska myös meillä on merkittävät ja toistaiseksi

hyödyntämättömät harvinaisten maametallien varat.

Tässä skenaariossa julkisia palveluja tehostetaan, koska rahoitusta on vähän. Palveluja

voidaan myös tehostaa yksityistämällä, siirtämällä niitä kansalaisille itselleen itsepalveluiksi

ja lisäämällä ennaltaehkäisevää toimintaa. Tällöin tietojärjestelmien on myös muututtava.

Ei suunnitellakaan tietojärjestelmiä sairaaloille vaan jotakin täysin muuta.


• ICT-markkinoidenkasvuhidasta,muttajakautuuvoimakkaasti. Osa markkinoista vetää. Lähestyy nollasummapeliä.

• Protektionismivoimistuu.Teknologioidenvapaasaatavuus vaikeutuu

• GlobaalienICT:nmahdollistamienpalveluidenliiketoimintanäkymät heikkoja

• Kotimarkkinoidenmerkityskasvaa

• EU:ndigitaalisiasisämarkkinoitaeisynny

• Vahvuudet: - Suomen suhteellinen asema vahvistuu mm. mobiilin ICT:n osaamisen vuoksi - omat suorat yhteydet ohi EU:n asiakkaisiin (Kiinassa); energia- ja ympäristöosaaminen - ketteryys, nopeus, joustavuus/reagointikyky

• EU:ntarjoamatmahdollisuudenvähäisiä - e-koulutus vientituotteeksi

• Kansallisenpanostuksenalueet - itsenäisen suoriutumisen hoivateknologia - terveydenhoidon laitteet ja ohjelmistot


• Nykyinenvisioonylioptimistinen,ambitiotasoaonsyytä alentaa

• Kotimarkkinoidenroolituleetässäskenaariossavision olettamaa tärkeämmäksi

• Visiovoimakkaastikasvavistae-palveluistaeiolerealistinen; joillakin alueilla voi olla mahdolli-suuksia (e-koulutus)

• Kansallinen selviytymisstrategia (PPP, ICT-vahvuudet)

• Voimakaserikoistuminen,fokusylläpitomarkkinoihin

• Kv.strategisetkumppanuudet

• Julkistat&k-rahoitusta(SHOKit),verokannustimet

• Julkinensektoripilottiasiakkaaksi

Taulukko 7.4 Yhteenveto Stimulus ja romahdus -skenaarion vaikutuksista


Eri skenaarioiden johtopäätöksiä

ICT:n nousu ja kasvu ovat perustuneet globaaleihin standardeihin. Ne on hyväksytty, koska

ne ovat nopeuttaneet alan kasvua. Jos Kiina tulee johtavaksi maaksi, tämä kasvutekijä

voi poistua tai sen merkitys heikkenee voimakkaasti. IPR-sodat ovat mahdollisia. Kasvun

logiikka on joka tapauksessa erilainen.

Vaikka yleinen kasvu on hidasta, jos esimerkiksi Stimulus ja romahdus -skenaario

toteutuu, ICT-ala kasvaa suhteellisen nopeasti. Ala kasvaa nopeammin kuin taloudet

keskimäärin, vaikka ei olekaan kyse enää uudesta alasta. Kasvun logiikka ja purkautumis-

kanavat eri skenaarioissa on tunnistettava nopeasti. Keskeinen kasvua lisäävä trendi on

digitalisoituminen, joka etenee eri aloilla.

ICT on kasvun mahdollistaja. Taloustieteilijät jakavat ICT:n kasvun tuotannon aiheut-

tamaan ja ICT:n käytön aiheuttamaan kasvuun. Käytön osuus on kasvussa, mikä perustuu

digitaalitekniikan laajenevaan käyttöön. Nämä kasvutekijät pitäisi ymmärtää nykyistä

paremmin ja panostaa niihin nykyistä enemmän.

Skenaarioihin pitäisi tehdä tarkistuksia toistuvasti, ehkä parin vuoden välein. Yhdestä

skenaariosta toiseen siirtyminen on havaittava silloin, kun se on meneillään, ettei herätä

vasta, kun panostukset huomataan vääriksi. Esimerkiksi 90-luvulla tehty alan visio oli liian

optimistinen, mistä seurauksena oli liian laaja ICT:hen suuntautunut koulutussektori, kun

koulutusta olisi kannattanut levittää sovellusaloihin ja ICT:n käyttömahdollisuuksiin.

8.1 Keskeiset johtopäätökset 155

8.2 Ohjelma ICT-klusterin kehittämiseksi 158

8Johtopäätökset ja politiikkasuositukset

1558 · JOHTOPÄÄTöKSET JA POLITIIKKASUOSITUKSET

8.1 Keskeiset johtopäätökset

Tieto- ja viestintätekniikan valmistus ja alan palveluiden arvo kasvaa huomattavasti nope-

ammin kuin maailmantalous keskimäärin. Samalla Suomen ICT-klusteri on vaikeuksissa.

ICT-klusterin henkilöstön määrä Suomessa kääntyi laskuun jo 2000-luvun alkupuolella,

vaikka liikevaihdon ja viennin kasvu jatkuivatkin juuri päättyneeseen lamaan saakka. Lama

viimeistään osoitti, että matkapuhelinten varaan rakennettu tuotanto ja siihen liittyvä

tuotekehitys ei riitä ylläpitämään ICT-klusterin kasvua Suomessa.

Tieto- ja viestintäteknologian myönteiset vaikutukset näkyvät eri toimialoilla, ihmisten

jokapäiväisessä elämässä ja julkisella sektorilla tuottavuuden parantumisena. Suomi

on kuitenkin jäänyt jälkeen kansainvälisestä kehityksestä tietoja viestintätekniikan

käyttäjänä. Tarvitaan todellista tietoyhteiskuntaa, joka voidaan synnyttää julkisen vallan

ja yritysten yhteistyönä. Tietoyhteiskuntatalkoot parantavat samalla ICT-yritystemme

kilpailukykyä maailmalla.

Suomi ei ole osana EU:ta mikään yksinäinen saareke. Todellisen tietoyhteiskunnan kehit-

täminen vaatii EU-tason muutoksia. EU-markkinat ovat tärkeä vientimarkkina Suomelle.

On myös luotava Euroopan laajuiset digitaaliset yhteismarkkinat, jotta eurooppalaiset

yritykset voivat ponnistaa maailmanmarkkinoille.

Suomen ICT-klusterin nykytila

Kasvun hiipuminen näkyi jo 2000-luvun alkupuolella, vaikkei sitä alan ulkopuolella

haluttu nähdä. Matkapuhelinteollisuuden alihankinta laajeni aluksi ulkomaille ja sitten

8Johtopäätökset ja politiikkasuositukset

156 8 · JOHTOPÄÄTöKSET JA POLITIIKKASUOSITUKSET

alihankintavalmistus kotimaassa vähitellen hiipui. Vuoden 2001 dotcom-kupla käänsi

työntekijämäärät laskuun, kun moni rohkeasti aloittanut ICT-yritys joutui vararikkoon.

Teleoperaattorit kärsivät tappioita ulkomailla ja kotimaan liikevaihto alkoi supistua puhe-

luhintojen eroosion takia vuoden 2003 jälkeen. Koko ICT-klusterin liikevaihto ja vienti

jatkoivat kuitenkin kasvuaan maailmanlaajuiseen finanssikriisiin asti. Uutena uhkana

on ohjelmistoliiketoiminnan siirtyminen ulkomaille.

ICT-klusterin avainaloilla tapahtui merkittäviä rakennemuutoksia vuosina 2000–2010.

Tutkimuksen ja tuotekehityksen sekä hallinnon, myynnin ja markkinoinnin ja logistiikan

toimihenkilöiden osuudet klusterin supistuvasta henkilöstöstä kasvoivat voimakkaasti.

Samalla monista teollisuuteen luettavista yrityksistä tuli todellisuudessa palveluyrityksiä.

Nokian henkilöstöstä on Suomessa enää vajaat 10 % tuotannon työntekijöitä.

Rakennemuutos näkyi myös ICT-klusterin ulkomaankaupassa. Koko ICT-klusterin

teollinen vienti vuonna 2009 pienentyi 9,2 miljardiin euroon eli noin 40 % edellisvuo-

desta. Tästä matkapuhelinten osuus oli 2,8 miljardia euroa ja kaikkien puhelinlaitteiden

mukaan lukien lankapuhelinlaitteet ja matkapuhelinverkkojen laitteet 4,3 miljardia euroa.

Sähköteknisten tuotteiden ja lääkintäkojeiden sekä instrumenttien viennin trendi on

kasvava, vaikka vuoden 2009 investointilama väliaikaisesti pudotti myös niiden vientiä.

ICT-palvelujen vienti on viime vuosina kasvanut trendinomaisesti lähes tavaraviennin

suuruiseksi. Vuonna 2008 ICT-palveluvienti oli noin 8,4 miljardia euroa. Laman leikattua

osan palveluvienninkin kasvusta, on syytä olettaa vuoden 2009 luvun olevan suunnilleen

sama. Rakennemuutos valmistuksesta palveluihin on tosiasia, vaikka tulevaisuudessakin

erikoistunut laite- ja komponenttivalmistus varmasti menestyy Suomessa.

ICT-klusteri on Suomelle tärkeä. Klusterin työllisyys- ja tuotanto-osuudet ovat Suomessa

suuremmat kuin muissa teollistuneissa maissa. Myös jalostusarvossa työntekijää ja

asukasta kohti Suomi on kärkimaiden joukossa. ICT-klusteri vastaa yli puolesta Suomen t & k

-investoinneista. Tämä näkyy patenteissa. Suomella on suhteellisesti eniten tietotekniikka-

alan patentteja maailmassa.

Suomen tietoja viestintäteknologian tuotanto ei rajoitu yksinomaan ICT-klusteriin.

Merkittävä osa siitä tuotetaan muilla toimialoilla. Esimerkiksi Suomessa valmistettavat

liikkuvat työkoneet, teollisuuden prosessilaitteistot, automaatiojärjestelmät, laivat sekä

rakennukset sisältävät runsaasti ICT:tä. Siitä on itse asiassa muodostunut näiden alojen

keskeinen kilpailuvaltti.

Kasvun lähteet

Pääseminen takaisin kasvu-uralle ei ole mahdotonta, mutta se vaatii määrätietoista työtä.

Osa ICT:n kasvun lähteistä ja ajureista on selkeästi nähtävissä.


Globaalit muutosajurit määrittelevät tietotekniikan markkinoiden kehitystä. Esimer-

kiksi väestön vanhetessa eri maissa tarvitaan tietotekniikkaa itsenäisen suoriutumisen ja

terveydenhoidon tueksi. Kasvava keskiluokka kehittyvissä maissa on tärkeä ja maksuky-

kyinen asiakaspotentiaali, joka esimerkiksi Kiinassa ja muissa siirtymätalouksissa selittää

matkapuhelimien kysynnän voimakasta kasvua. ICT-markkinoita kasvattaa myös se, että

tulotason noustessa tietoja viestintätekniikan kysyntä kasvaa huomattavasti nopeammin

kuin kulutus keskimäärin. Tuotannon ja kulutuksen painopiste on väistämättä siirtymässä

Aasiaan, jossa taloudellinen kasvu on muuta maailmaa nopeampaa ja tuotantokustannukset

edullisemmat ja jossa insinöörien koulutukseen panostetaan. Kaupungistuminen vaatii

uutta tietoja viestintätekniikan infrastruktuuria. Kaupungistumisen nopeutta kuvaa

se, että maailmaan rakennetaan tulevien 15 vuoden aikana joka vuosi kaupunkialueita

määrä, joka vastaa väestöltään 40–50 Suomen pääkaupunkiseudun kokoista kaupunkia.

Myös ympäristö- ja energiaongelmien ratkaisussa tarvitaan tietoja viestintäteknologiaa.

Ympäristöpäästöjä ja energian käyttöä voidaan vähentää ICT:n avulla, vaikkapa älykkäillä

sähköverkoilla.

Myös tehdyt tutkimukset ja ennusteet kasvusta kertovat, että tietoja viestintätekniikka,

muu elektroniikka ja sähkötekniikka kasvavat toimialojen keskimääräistä kasvua nopeam-

min. Joitakin aloja voidaan pitää jopa tähtinä. Esimerkiksi terveydenhuollon teknologian

arvioidaan kasvavan yli 8 %:n vuosivauhtia ja digitaalisen radion ja teräväpiirtotelevision

yli 6 %:n vuosivauhtia vuoteen 2020 asti. Näihin nähden vielä huomattavasti nopeammin

kasvaa mobiiliviestintä ja mobiili-Internet sekä niiden sisältöpalvelut. Keskimääräiseksi

kasvuksi ennakoidaan noin 13,5 % vuodessa, mobiilimaksamisen jopa 90 %, paikkatiedon

50 % ja mobiili-Internetin lähes 20 % vuodessa.

Myös politiikka on kasvun lähde. EU:ssa ICT:n avulla pyritään ratkaisemaan ympä-

ristö- ja energiaongelmia, välineinä mm. älykkäät sähköverkot ja älykäs liikenne. Kasvavia

kustannuksia pyritään hillitsemään ottamalla tietoja viestintäteknologiaa käyttöön

terveydenhoidossa, koulutuksessa ja hallinnossa. Myös ICT-infrastuktuuria rakennetaan,

koska investoinnit esimerkiksi valokaapeliverkkoon antavat korkean tuoton. Yhdysvallat

ja jopa Kiina panostaa samoihin kohteisiin. Myös yksityisen sektorin investointeihin tuot-

tavuus vaikuttaa. Eri toimialojen tuottavuuden parannuksista noin 40 % johtuu tietoja

viestintätekniikan hyödyntämisestä.

Suomen ICT:n kasvustrategia

Suomen ICT:n kasvustrategia voi perustua seuraaviin elementteihin:

Globaalit muutosajurit, eri aloille ennakoitu kasvu ja johtavien valtioiden politiikka ˘

osoittavat hyviä sijoituskohteita.


Kansalliset vahvuudet on hyödynnettävä. Suomessa ne ovat vahva mobiiliosaaminen, ˘

joka kannattaa yhdistää Internetiin ja luoda näiden avulla älykkäitä ympäristöjä ja

järjestelmiä, sekä kilpailukyky teollisuusautomaatiossa ja -järjestelmissä, rakentami-

sen sekä kiinteistöjen ja rakennetun ympäristön tietojärjestelmissä ja ympäristö- ja

energiateknologiassa.

Kasvavat kustannukset ja tehottomuus sekä budjettirajoitteet hallinnossa, terve- ˘

ydenhuollossa ja koulutuksessa pakottavat Suomessa uusimaan julkisen tietoja

viestintäjärjestelmän. Tämä on mahdollisuus ICT-yrityksille kehittää ohjelmistoja ja

palveluita, joille avautuvat vientimarkkinat samojen ongelmien kanssa kamppaile-

vissa EU-maissa.

Lisäksi on tehtävä riski-investointeja fokusoiduille alueille. Näitä voisivat olla itsenäistä ˘

selviytymistä tukeva tietotekniikka, terveydenhuollon laitteet ja ohjelmistot, sähköajo-

neuvotekniikka ja sähköä hyödyntävät liikkuvat työkoneet, mobiilitunnistautuminen

ja tietoturva, mobiilimaksaminen sekä anturiteknologia.

8.2 Ohjelma ICT-klusterin kehittämiseksi

Tämä raportti on analyysi suomalaisen ICT-klusterin nykytilasta ja tulevaisuudennäky-

mistä. Tämän lisäksi se esittää vision alalle ja ehdotuksia toimenpiteiksi, joilla Suomi

tulevaisuudessakin olisi hyvä kotipesä ICT-klusterin yrityksille ja Suomea voitaisiin pitää

mallimaana myös ICT:n käyttäjänä. Visio ja toimintasuositukset, jotka on laatinut FuturICT

Finland 2020 -hankkeen ohjausryhmä, on esitetty seuraavassa:

Suomen ICT-visio vuoteen 2020






















Suosituksia päättäjille ja yrityksille

Vanha tie on kuljettu Suomessa loppuun. Uudet näkökulmat ovat tarpeen talouskas-

vun saavuttamiseksi. Nykyisten toimialojen kilpailukyky on turvattava, mutta samalla

meidän on uudistuttava siten, että palveluliiketoiminta ja muut kasvun veturit saadaan

vauhdikkaasti liikkeelle. Kuvaa mutkistaa vielä Aasian maiden rooli osaamisen ja tuo-

tannon keskuksina; Aasia on kehittymässä todella nopeasti länsimaisen yhteiskunnan

kilpailijaksi korkean teknologian alueella. Edellisen laman jälkeen Nokia toimi Suomen

kehityksen veturina. Nyt vastaavaa toimijaa ei ole näköpiirissä, joten muutoksen on oltava

laaja-alainen. Olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa tarvitaan radikaaleja toimenpiteitä

takaamaan taloudellinen kasvu.

1. ICT tuottavuuden parantajaksi ja yhteiskunnan uudistajaksi

Perinteiset toimialarajat hämärtyvät ja ICT sulautuu entistä voimakkaammin muiden

toimialojen sovelluksiin. Erilaisten osaamisten yhdistäminen tarjoaa mahdollisuuden

uusiin innovaatioihin. Tuottavuuden merkittävä kasvukin voi tapahtua vain lisäämällä

ICT:n käyttöä sekä yritysten prosesseissa, tuotteissa että palveluissa. Eri toimialojen tuot-

tavuuden parannuksista noin 40 % on arvioitu perustuvan tietoja viestintätekniikan

hyödyntämiseen.

a. ICT-alan yritysten on hakeuduttava aktiivisesti yhteistyöhön muiden toimialojen

kanssa. Suomen on luotava kansallinen strategia, jossa pyritään tukemaan moni-

toimialaisia arvoverkkoja. Näiden tuotteissa on usein kyse järjestelmäratkaisuista,

jotka edellyttävät myös julkisten tahojen osallistumista (esim. älykäs liikenne tai

älykäs sähköverkko). Julkisten toimijoiden tulee tukea kehitystä esimerkiksi innova-

tiivisten julkisten hankintojen ja järjestelmäpilottien avulla.

b. Suomalaisten yritysten on hakeuduttava lisäarvoa muodostaviin, korkeaa osaa-

mista edellyttäviin asemiin kansainvälisissä verkostoissa. Suomea kehitys- ja testi-


ympäristönä käyttävissä pilottiverkostoissa on huomioitava ratkaisujen mahdolli-

suudet vientituotteina ja etsittävä pilotointimahdollisuuksia myös ulkomailta.

c. Suomalainen osaaminen ilmastonmuutoksen ja kasvihuonepäästöjen torjunnassa

ja muissa ympäristö- ja energiateknologian sovelluksissa on hyödynnettävä ja

lähdettävä aktiivisesti mukaan kansainvälisiin hankkeisiin. Esimerkiksi Suomen

Digiecocity-hankkeet Kiinassa vaativat vahvasti ICT:hen pohjautuvia ratkaisuja..

2. Digitalisoituminen hyödynnettävä

Digitalisoituminen koko yhteiskunnassa ja sen toiminnoissa etenee kaiken aikaa. Suomessa

kehitettyjen digitaalisten palveluiden leviämisen haittana on ollut mm. hajanainen

EU-markkina.

a. EU:sta on tehtävä digitaalinen yhteismarkkina. Digitaaliset palvelut ovat merkittävä

mahdollisuus suomalaisille yrityksille ja Suomen on panostettava yhteismarkkinoi-

den kehitystyöhön ja EU:n sisäisen lainsäädännön harmonisointiin.

b. Suomalaisella vahvuudella mobiilisuuden osaamisessa on vielä runsaasti hyödyn-

tämispotentiaalia (esim. mobiilimaksaminen). Yhteiskunnan rakenteiden on mah-

dollistettava uusien innovaatioiden käyttöönotto.

c. Internetin, verkkopalveluiden ja niihin liittyvien liiketoimintamallien kehittymi-

nen on huomioitava kaikessa toiminnassa niin yrityksissä kuin julkisella sektorilla

(pilvipalvelut, työntekotavat, verkon jakelukanavat, hajautettu tuotekehitys, yhtei-

söllinen media, virtuaalimaailma, Internet of Things, mobiili-Internet)

d. Suomella on hyvät edellytykset nousta maailman verkko-oppimisen ykkösmaaksi ja

luoda koulutuksesta vientituotteita. Koulutusmarkkinoiden osalta on mm. arvioitu,

että vuonna 2015 Euroopassa on 400 000 luonnontieteellisen tai teknisen koulu-

tuksen vaativaa työpaikkaa täyttämättä, koska sopivan koulutuksen saaneita ei ole

saatavilla.

e. Datan ja tietojenkäsittelyn määrä kasvaa räjähdysmäisesti ja Suomella on vakaan

peruskallion ja yhteiskuntarauhan vuoksi erinomaiset lähtökohdat kilpailla aktii-

visesti serverifarmeista ja saada hoitaakseen osa ihmiskunnan tietovarannoista.

Tämä edellyttää nykyistä enemmän ja monipuolisempia kansainvälisiä runkoverk-

koyhteyksiä. Datan varastoinnin lisäksi on pyrittävä datan jalostamiseen, mikä puo-

lestaan synnyttää uutta palveluliiketoimintaa.

f. Digitalisoituminen muuttaa liiketoiminnan arvoketjuja. Uusia arvoketjuja on

voitava nopeasti kokeilla ja arvoketjututkimus ja -kehitys on tunnustettava omaksi

rahoitettavaksi tutkimusalueeksi, jossa Suomen on tavoiteltava maailman kärkeä.


g. Suomen tulee harkita supernopean laajakaistan rakentamista, jotta voidaan taata

tulevaisuuden palvelualustojen kehittyminen.

3. Julkinen sektori nykyaikaan

Kasvavat kustannukset, tehottomuus sekä budjettirajoitteet pakottavat uusimaan julkiset

järjestelmät. Analogisella ajalla luodut hallinnolliset ja rakenteelliset jäykkyydet on pois-

tettava ja siirryttävä myös julkisella sektorilla aidosti digitaaliseen aikaan.

a. Julkisten palveluiden modernisointi ei ole edennyt nykyisillä rakenteilla. Sen vuoksi

tulee arvioida myös radikaaleja toimia kuten esimerkiksi kuntien itsehallinnosta

luopumista julkisen hallinnon ICT-järjestelmiin liittyvissä kysymyksissä.

b. Avoimia rajapintoja käyttämällä voidaan antaa isommille yrityksille mahdollisuuk-

sia kehittää alustoja ja pk-yrityksille mahdollisuus tuottaa yhteentoimivia sovelluk-

sia ja palveluita, jotka sekä palvelevat kansalaisia että avaavat myös vientimarkkinat

samojen ongelmien kanssa kamppailevissa (EU-) maissa.

c. Julkisella sektorilla tuotettu data pitää saada avoimesti käyttöön sekä julkisen

sektorin oman toiminnan tehostamiseksi että liiketoimintamahdollisuuksien tar-

joamiseksi datan jatkojalostajille.

d. Valtioneuvoston tasolla on asetettava konkreettisia tavoitteita julkisen sektorin tie-

tojärjestelmien parantamiseksi ja tavoitteiden toteutumista on seurattava esimer-

kiksi julkisen tuloskorttihankkeen avulla. Julkisen sektorin tuottavuuden paranta-

misen toimenpiteisiin on määriteltävä riittävät vastuutahot.

4. Tutkimus- ja innovaatiopolitiikka menestyksen tukijalaksi

Tutkimus- ja innovaatiopolitiikan on taattava Suomen menestys myös pitkällä tähtäi-

mellä unohtamatta perustutkimuksen merkitystä. Tavoitteena on oltava, että Suomi on

johtava maa mobiilissa, integroidussa tietoja viestintätekniikassa sekä sen tuotteiden

ja palvelujen kehittämisessä.

a. Tutkimus- ja innovaatiopolitiikassa on tuettava kokeiluja ja otettava enemmän

riskejä, mutta myös lopetettava epäonnistuvat hankkeet nopeasti. Vanhoja

ohjelmia on uskallettava karsia ja uudistumista nopeutettava. Yhteiskunnan on

siten tuettava mm. Suomen perinteisten vahvuusalojen rakenteellista ja radikaalia-

kin muutosta ja uusien tuoteinnovaatioiden syntymistä

b. Rahoituksen pirstaloimisen sijasta pitää fokusoida. Päällekkäiset toiminnot pitää

rohkeasti purkaa ja mahdollistaa huipulle nousu riittävin panoksin riittävän

harvoille.


c. Strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) ovat keskeisessä asemassa

Suomen tulevaisuuden luomisessa. SHOKien kehitys seuraavalle tasolle on var-

mistettava nostamalla niiden julkinen rahoitus vastaamaan teollisuuden inves-

tointihalukkuutta, parantamalla niiden toiminta- ja kansainvälistymisedellytyksiä

ja mahdollistamalla fokusoitu riskinotto. SHOKien toiminnan tulee olla pitkäjän-

teistä; Suomen Akatemia on saatava tiiviimmin mukaan SHOKien toimintaan ja

rahoitukseen.

d. Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin EIT:n ICT-laboratorion saaminen

Suomeen on hyödynnettävä täysimääräisesti, jotta Suomesta tulee globaalisti kiin-

nostava ICT-tutkimuskeskittymä. ICT-laboratorion ympärille muodostuvan ekosys-

teemin kehittyminen on varmistettava taloudellisesti aidoilla uusilla panostuksilla.

e. Koulutuspolitiikalla on varmistettava sekä opiskelijamäärien että oppilaitosten toi-

mintaedellytysten turvaaminen valituilla painopistealueilla.

f. Yliopistojen kansainvälinen taso on varmistettava ja kehitettävä tutkimuksen ja

opetuksen kansainvälistymistä. Kansainvälistä opiskelijoiden, harjoittelijoiden ja

tutkijoiden vaihtoa on lisättävä ja suomalaisille luotava kannusteita kansainväli-

seen opiskeluun.

g. Ammattikorkeakouluja on kannustettava toimimaan kiinteässä yhteydessä pk-sek-

torin kanssa erityisesti yritysvetoisessa soveltavassa t & k -toiminnassa. Osaamis-

keskusten (OSKE) ja ammattikorkeakoulujen on yhteistyössä hoidettava alueellista

kehittämistehtävää.

5. Yrittäjyyspolitiikasta kasvuyrittäjyyspolitiikkaan

Kasvuyrityksissä on Suomen tulevaisuus. Ne takaavat Suomelle työpaikkoja ja taloudellista

kasvua. Suhteellisen pieniä investointeja vaativalla ICT-alalla on erityisen hyvät mahdol-

lisuudet yritysten perustamiseen ja kasvuun.

a. Kasvuyrittäjyys tulee nostaa keskeiselle sijalle elinkeino- ja innovaatiopolitiikassa.

b. Yritysten perustamiseen ja kasvattamiseen kannustavaa opetusta on edelleen lisät-

tävä sekä kehitettävä tapoja perustaa yrityksiä yliopistojen ja ammattikorkeakoulu-

jen tutkimus- ja kehitystoiminnan pohjalta (esim. Protomo).

c. Kasvua tavoittelevien yritysten on kehitettävä omaa osaamistaan liiketoiminnassa

ja rahoituksen hankkimisessa ja nähtävä pääomasijoittaja mahdollisuutena toteut-

taa kasvu

d. Suomeen on saatava osaavampia ja kansainvälisempiä kasvurahoituksen ammatti-

laisia ja yrityskiihdyttämöjä.

163LIITE 1

Liite 1 FuturICT Finland 2020 -projektiin osallistuneita

Projektin ohjausryhmäTommi Juusela, ohjausryhmän puh.joht.,Director, Strategy Planning, Corp. Strategy, Nokia Oyj

Marja Hamilo, asiantuntija, Teknologiateollisuus ry

Hannu Hernesniemi, tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy

Ilkka Korkiakoski, Head of strategy and corporate planning, Tieto Oyj

Mikko Laakso, Manager, Industry&Technology Foresight, Vaisala Oyj

Leo Laaksonen, asiantuntija, Teknologiateollisuus ry

Jorma Lammasniemi, tieteellinen johtaja, VTT

Markku Norhio, laatujohtaja, Helvar Oy

Mika Okkola, Director, Microsoft Oy

Pekka Ollikainen, vanhempi teknologia-asiantuntija, Tekes

Jouni Pyötsiä, VP, Networked IT solutions, Metso Oyj

Tero Silvola, toimitusjohtaja, Helsingin Lääkärikeskus Oy

Jarmo Takala, professori, Tampereen teknillinen yliopisto

Jaakko Talvitie, toimitusjohtaja, inno.ict

Kari Tilli, teknologiajohtaja, Tekes

Lassi Toivonen, vanhempi konsultti, Etteplan Oy

Jari Yli-Juuti, Design Manager, R&D Processes, ABB Oy

Pekka Ylä-Anttila, toimitusjohtaja, Etlatieto Oy

Ohjausryhmän käyttämät asiantuntijat ja konsultit työpajoissaAarne Halme, professori, Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu

Aarne Nurmio, toimitusjohtaja, Oy Kaarneva Consulting Ab

Joakim Percival, strategiajohtaja, Accenture

ja Accenturen konsulttitiimi

Mark Spelman, strategiajohtaja, Accenture

Seppo Tikkanen, teknologiajohtaja, FIMECC Oy

Elektroniikan ja tietotekniikan teemapäivän 13.1.2010 esitelmöitsijätHannu Hernesniemi, tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy

Pekka Meriläinen, tutkimusjohtaja, GE Healthcare Finland Oy

Jonas Wolff, tutkimuspäällikkö, ABB Oy

Charles Woodward, tutkimusprofessori, VTT

Juha Ylä-Jääski, johtaja, Teknologiateollisuus ry

164 LIITE 1

Haastattelut, suulliset ja kirjallisetYrjö Benson, valtion IT-johtaja, Valtioneuvosto, Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö

Fabrizio Gagliardi, johtaja, Microsoft, mukana Max Mickelsson

Henry Hietala, asiantuntija, Nordic Healthcare Group Oy

Martin Kenney, professori, Kalifornian yliopisto

Arto Kiviniemi, digitaalisen arkkitehtisuunnittelun professori, University of Salford

Tiina Koppinen, Project Manager, Skanska Oy

Martti Kullvik, MD, projektipäällikkö, Etlatieto Oy

Matti Latva-aho, professori, Oulun yliopisto

Ninal Lundberg, ICT-asiantuntija, Tukholman kaupunki (terveydenhoito)

Olli Martikainen, professori, Oulun yliopisto

Yrjö Neuvo, professori, Aalto-yliopisto

Mika Okkola, Director, Microsoft Oy

Klaus Oesch, toimitusjohtaja, Konsultointi Futuria Oy

Erkki Ormala, johtaja, Nokia Oyj

Reijo Paajanen, toimitusjohtaja, Tivit Oy

Mark Spelman, strategiajohtaja, Accenture

Reijo Svento, toimitusjohtaja, FiCom ry, mukana Information Service Manager Merja Malkki

Ilkka Tiainen, toimitusjohtaja, Oppifi Oy, mukana partneri Teemu Ruohonen ja osakas Jan Stenberg

Seppo Tikkanen, teknologiajohtaja, FIMECC Oy

Käsikirjoitusta erikseen kommentoineet:Janne Aaltonen, lääketieteellinen johtaja, Logica Oy

Antti Larsio, National Technology Officer, Microsoft Oy

Niilo Saranummi, professori, VTT

165LIITE 2

Liite 2 ICT-klusterin suppea ja laaja määritelmä toimialaluokituksen mukaan

Suppea määritelmä (Tol-2002)

30 Konttori- ja tietokoneiden valmistus

32 Radio-, televisio- ja tietoliikennevälineiden valmistus

642 Teleliikenne

72 Tietojenkäsittelypalvelu

Laaja määritelmä (Tol-2002)

30 Konttori- ja tietokoneiden valmistus

32 Radio-, televisio- ja tietoliikennevälineiden valmistus

642 Teleliikenne

72 Tietojenkäsittelypalvelu

223 Tallenteiden jäljentäminen

2465 Tallennevälineiden valmistus

2524 Muiden muovituotteiden valmistus

2956 Muiden teollisuuden erikoiskoneiden valmistus

3110 Sähkömoottorien, -generaattorien ja -muuntajien valmistus

313 Eristettyjen johtimien ja kaapelien valmistus

314 Akkujen ja paristojen valmistus

3162 Muualla luokittelemattomien sähkölaitteiden valmistus

5184 Tietokoneiden, oheislaitteiden ja ohjelmistojen tukkukauppa

51862 Tietoliikennevälineiden tukkukauppa

52451 Kodinkoneiden ja viihde-elektroniikan vähittäiskauppa

52492 Tietokonelaitteistojen vähittäiskauppa

52493 Tietoliikennevälineiden ja toimistokoneiden vähittäiskauppa

7133 Konttorikoneiden ja -varusteiden sekä tietokoneiden vuokraus

74208 Kone- ja prosessisuunnittelu

74851 Tekstinkäsittely- ja monennuspalvelu

7486 Puhelinpalvelukeskusten toiminta

921 Elokuva- ja videotoiminta

922 Radio- ja televisiotoiminta

924 Uutistoimistot

Aaltonen, J., Ailio, A., Kilpikivi, P., Nykänen, P., Nyberg, P., Kunnamo, I., Kuosmanen, P., Reijonsaari, K. & Wiesenthal, A. (2009) Kansallisen tason sähköisten potilastietojärjestelmien toteuttamisvaihtoehtojen vertailu - KATTAVA-projekti, loppuraportti, Sitra.

The Ambient Assisted Living (AAL) Joint Programme, http://www.aal-europe.eu/ (17.5.2010).

Alho, Juha M. (2002) The Population of Finland in 2050 and beyond

ETLA The research Institute of the Finnish Economy. discussion Papers no. 826.Helsinki.

Ali-Yrkkö, J. (2010) The Value Creation of Mobile Phones – The Case of Nokia N95.

Ark van B. & Hulten, C. (2007) Innovation, Intangibles and Economic Growth: Towards a Comprehensive Accounting of the Knowledge Economy, The Conference Board, Economics Program Working Paper Series, 2007-02.

Bergheim, S. (2008) Long-run Growth Forecasting, Springer.

The Boston Consulting Group commissioned by Telenor. (2009) Socio-economic Impact of Internet in Emerging and developing Economies.

Buttkereit, S., Enriquez, L., Grijpink, F., Moraje, S., Torfs, W. & Vaheri-Delmulle, T. (2009) Mobile Broadband for the Masses: regulatory Levers to Make it Happen. McKinsey & Company.

The Committee on Appropriations. The American recovery and reinvestment Act of 2009. http://appropriations.house.gov/pdf/recoveryreport01-15-09.pdf.

European Communities (2009) Future Internet 2020, Vision of An industry Expert Group, May 2009, dG Information society and Media, directory for Converged Networks and Service – The Internet People, Bryssel.

EVA ja Capful (2009), EVAn Globaalit skenaariot, Tulevaisuuden pelikentät, Helsinki 2009

Fornefeld, M., DeLaunay, G. & Elixmann, D. (2008) The Impact of Broadband on Growth and Productivity. A study on behalf of the European Commission. Micus Management Consulting.

Fuss, M., Meschi, M. & Waverman, L. (2005) The Impact of Telecoms on Economic Growth in developing Countries in Africa: The Impact of Mobile Phones.Vodafone Policy Paper Series 2, 2005, pp. 10–24.

Government Offices of Sweden by SCF Associates Ltd. (2009) A Green Knowledge Society, An ICT policy agenda to 2015 for Europe’s future knowledge society. A study for the Ministry of Enterprise, Energy and Communications, Stockholm.

Hietala, H., Ikonen, V., Korhonen, I., Lähteenmäki, J., Maksimainen, A., Pakarinen, V., Pärkkä, J. & Saranummi, N. (2009) Feelgood –Terveystaltioekosysteemi, Tutkimusraportti VTT-r-04310-09.

Hyytinen, A., Paija, L., Rouvinen, P. & Ylä-Anttila, P. (2006) Finland’s Emergence as a Global ICT Player: Lessons from the Finnish Wireless Cluster.In How revolutionary Was the revolution? National responses, Market Transitions, and Global Technology in the digital Era, ed. Zysman, J. & Newman, A. BrIE/ETLA/Project. Stanford, CA: Stanford University Press.

Häikiö, M. (2009) Nokia, Matka maailman huipulle, Edita, Porvoo 2009

Informa Telecoms & Media (2009) Mobile contents and services, 7th edition, Informa UK Limited, Lontoo 2009.

Joseph J. (2004) Organizational and Individual Innovation diffusion, IBM Global Innovation Outlook 2004.

Itkonen, J. (2009) EVAn Globaalit Skenaariot, Pelin henki, Helsinki.

Katz, R. et al. (2009) The Impact of Broadband on Jobs and the German Economy” Columbia Business School, Columbia Institute for Tele-Information.

Koski, Rouvinen, P., Ylä-Anttila, P. (2002) ICT Clusters in Europe – The Great Central Banana and Small Nordic Potato in Information Economics and Policy, 14, pp. 145–165.

Linden, Kraemer & Dedrick (2009) Smartphones: a Study of Value distribution in Global Innovation Networks. UCIrvine, May 2009, mimeo.

Linden, Kraemer & Dedrick (2009b) Who Captures Value in a Global Innovation Network? The Case of Apple’s iPod. Communications of the ACM, March 2009. Vol. 52. No 3.

Lutz, W., Sanderson, W.C. & Scherbov, S. (eds.) (2004) The End of World Population Growth in the 21st Century. Earthscan, London.

Maailmanpankki (2007): Global Economic Prospects. Managing the Next Wave of Globalization. The World Bank, Washington.

Maddison, Angus (2003) The World Economy: Historical Statistics, OECd 2003.

Maliranta, M. & Nikulainen, T. (2009) Labour Force Paths as Industry Linkages: A Perspective on Clusters and Industry Life Cycles. ETLA discussion Papers no. 1168.

McKinsey Global Institute, Preparing for China’s Urban Billion, March 2008.

Lähteet

http://www.aal-europe.eu/

http://www.aal-europe.eu/

http://appropriations.house.gov/pdf/RecoveryReport01-15-09.pdf

http://appropriations.house.gov/pdf/RecoveryReport01-15-09.pdf

Nokia (2010), Nokia Form 20-F 2009, raportti yhdysvaltain Securities and Exchange Commissionille, Washington 12.3.2010.

OrGALIME European Engineering Industries Association, CENELEC, European Commission, European Metalworkers’ Association (2007), Electra, ”Twenty Solutios for Growth and Investment to 2020 and beyond”, ZVEI, Annex 1, Statistics, Facts & Figures, Electra Working Group 2, Annex 3, Generating More Growth from Innovation and investment in Key European Electrical Engineering Markets, Brussels 2007.

Pajarinen, M. (2010) Suomen teollisen teknologian, tuotannon ja työllisyyden suhteellinen erikoistuminen. ETLA Keskusteluaiheita nro 1210.

Pirttivaara, M. (2010) Terveydenhuollon tietojärjestelmäinvestoinnit ja niiden arviointi, Fokuksessa potilastietojärjestelmät, Sitra.

Rouvinen, P., Vartia, P., & Ylä-Anttila, P. (2007) Seuraavat sata vuotta Aikamatka maailmaan ja Suomeen 1907–2107, Taloustieto.

Zhen-Wei Qiang, C. & Rossotto, C.M. (2009) Economic Impacts of Broadband, Information and Communications for development 2009: Extending reach and Increasing Impact.” World Bank, Washington, d.C., pp. 35–50.

Talouselämä 12/2009: Tätä et löydä Googlesta. Neljän miehen hakukone, Helsinki.

Turkki, T. (2009) Nykyaikaa etsimässä, Suomen digitaalinen tulevaisuus, EVA raportti, Taloustieto Oy, Helsinki.

Valtiovarainministeriö (2009), SAde-hankkeen loppuraportti, Julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen sähköisen asioinnin kehittämislinjaukset ja toimenpidesuunnitelma 2009–2012, Helsinki.

Documents

Digitaalinen Suomi 2020 - Teknologiainfo...Vaikka kunkin toimialan perinteisten osaamisalueiden erinomainen hallinta on aina välttämättömyys, sulautetusta ICT:stä on muodostunut