LAULULIIKKEEN LAAJA KAARI

SIVU

3

SIVU

2

SIVU

6

SIVU

4SIVU

8

NÄPIT IRTI KESKUSPUISTOSTA!

SOTA JA RAUHA, PAKOLAISET JA SOLIDAARISUUS

HELSINKI TEKEE VOITTOA, MUTTA LEIKKAA PALVELUISTA

UUSI SOTE ON YKSITYISTÄMISEN OHJELMA

E E S P Ä I N !Avauksia toisenlaiseen Helsinkiin. Vaihtoehtoja vasemmalta. 4/2015

2 E E S P Ä I N ! 4 / 2 0 1 5

Helsingin bussiliikenne yksityistettiinKun oikeisto ja vihreät ajoivat vuonna 2004 läpi Helsingin kau-pungin bussiliikenteen yhtiöittä-misen, sen sanottiin ”varmista-van oman bussiliikennetoimin-nan vakaan ja pitkäjänteisen ke-hittämisen”. Vastustajat varoitti-vat, että se johtaa yksityistämi-seen. Nämä varoitukset toteu-tuivat, kun Helsingin valtuusto päätti äänin 75 – 5 myydä kau-pungin bussiliikenneyhtiön Koi-viston Auton tytäryhtiölle. Kau-punginhallituksen puheenjohta-

ja Tatu Rauhamäen (kok) kom-mentti ”lopultakin”, kertoo siitä, että joillekin yksityistäminen on ollut jo pitkään tavoitteena.

SKP:n ja Helsinki-listojen Yr-jö Hakanen esitti yksityistämi-sen sijasta vaihtoehtoa, jossa kunnallista bussiliikennettä jat-ketaan Helsingin sisäisessä lii-kenteessä HKL-liikelaitoksen toi-mesta, sisäisen bussiliikenteen kilpailuttamisesta luovutaan ja tappiota tehnyt yhtiö ajetaan vä-hitellen alas.

P Ä Ä K I R J O I T U S

Padotaan väkivallan tulva

Lähi-idän kriisien kärjistyminen on saanut miljoonat ihmiset pakenemaan kodeistaan ja hakemaan turvaa muista maista. Myös Suomeen on saapunut poikkeuk-sellisen paljon turvapaikanhakijoita, ja puhutaan jopa pakolaistulvasta.

Tulva tai edes virta ei synny itsestään, vaan se vaatii liikkeelle panevan voiman. Nykyisen pakolaiskriisin taus-talla näitä voimia on useita, eikä Isis ole niistä ensimmäi-nen. Taustalla on isojen pelureiden valtapolitiikka, jossa erityisesti Yhdysvallat liittolaisineen on vuosikymmenten ajan järjestelmällisesti pyrkinyt kaatamaan itselleen epä-mieluisia hallituksia ympäri maailmaa.

Tässä pelissä säännöt venyvät ja liittolaiset vaihtuvat: keskeisin periaate on, että vihollisen vihollinen on ys-tävä. Kylmän sodan aikana Yhdysvallat tuki islamisti-ryhmiä heikentääkseen Neuvostoliittoa, ja myöhemmin julisti samat ryhmät terroristeiksi ja vihollisikseen. Nyt se on yhdessä muun muassa Ranskan ja Turkin kanssa tukenut ”maltillisia” islamisteja Syyrian hallituksen kaa-tamiseksi. Suunniteltua tai ei, on rahaa, aseita ja kou-lutettuja taistelijoita kulkeutunut huomattavia määriä myös vahvistamaan Isistä. Irakin tilanteesta voi päätellä, tuoko tällainen strategia rauhaa ja vakautta.

H H H

Kun pakolaisista puhutaan virtana tai tulvana, on vaa-rana, että puhutaan vain kasvottomasta massasta. To-dellisuudessa tuo massa on joukko ajattelevia ja tuntevia ihmisyksilöitä, sellaisia kuin sinä, minä ja alakerran naa-puri. Heitä yhdistää moni asia, mutta myös erottaa mo-ni – emmehän itsekään kuulu kasvottomaan massaan.

Tulvan alle joutuessaan ihmiset tuntevat pelkoa ja hä-tää. Tässä kohtaa pakolaiskriisiin liitetty kielikuva kui-tenkin ontuu: Niitä hädänalaisia emme ole me rauhan oloissa ja jonkinlaisen yhteiskunnallisen turvaverkon pii-rissä Suomessa elävät. Pelkoa ja turvattomuutta synnyt-tää sodan ja väkivallan tulva, jota kriisialueilta paetaan.

On totta, että täälläkin pelätään. Kun turvapaikan-hakijaa puukotetaan tai pakolaisperheen majapaikkaan hyökätään polttopullolla, tuntee rasistisen väkivallan pelkoa varmasti moni vähänkin valtaväestöstä ulkoises-ti erottuva, oli pakolainen tai ei.

Myös pelko Suomeen kohdistuvista terrori-iskuista on Pariisin tapahtumien myötä kasvanut – ja juuri siihen terroristit pyrkivätkin. Pelolla kaivetaan juopaa ihmis-ryhmien välille, synnytetään yhteiskunnallista epävar-muutta ja luodaan pohjaa väkivallalle. Viha synnyttää vihaa. Terrorismia vastaan taistellaan pitämällä huolta heistä, jotka tänne tulevat sotaa ja terrorismia pakoon. Terrorismia ei voiteta sodalla vaan hakemalla poliittiset ratkaisut soti-en lopettamiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi.

IRENE AUERSKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestön puheenjohtaja

H T A P A H T U M I A H H Ä N D E L S E R H E V E N T S H

NÄPIT IRTI Keskuspuistosta!Helsingin kaupunkisuunnit-telulautakunta hyväksyi mar-raskuussa ehdotuksen uudek-si yleiskaavaksi, joka perustuu asukasmäärän ja toimitilojen ra-juun lisäämiseen. Pääosa raken-tamisesta tulee viheralueille ja lä-hivirkistysalueille, vaikka niiden tarve kasvaa kun väkiluku ko-hoaa. Positiivista ehdotuksessa on joukkoliikenteen ja pyöräilyn painottaminen, mutta luonto- ja virkistysarvot jäävät rakentami-sen jalkoihin.

Asukkaiden, kaupunginosayh-distysten, ympäristöjärjestöjen ja jopa Ely-keskuksen yleiskaavan luonnokseen esittämä kritiikki sivuutettiin niin totaalisesti, että Uudenmaan luonnonsuojelupiiri ja Helsingin luonnonsuojeluyh-distys vetosivat viime vaiheessa lautakuntaan koko ehdotuksen hylkäämiseksi.

Rakentamista esitetään kaa-vassa muun muassa Keskus-puistoon, Tuomarinkylän karta-non ja Haltialan pelloille, Ram-sinniemeen, Rastilaan, Etelä-Mustavuoreen, Vanhankau-punginlahden reunoille, Malmin kentälle, Melkkiin ja Malmin-kartanon metsään. Vartiosaa-ren osalta ratkaisut siirrettiin erilliseen osayleiskaavaan, käy-tännössä rakentamisen nopeut-

tamiseksi. Lautakunta teki pää-tökset yksimielisesti.

Gryndereiden vihreät kaverit

Vihreiden edustajat ovat puolus-telleet ehdotuksen hyväksymis-tä sillä, että rakentamista viher-alueilla supistettiin 37 hehtaaria kaupunkisuunnitteluviraston esittämästä. He jättivät kerto-matta, että rakentamisen alle jy-rätään noin 1 800 hehtaaria vi-heralueista kun myös Vartiosaa-reen esitetty rakentaminen lue-taan mukaan.

Kuvaavaa on, että suurin vä-hennys viheralueille rakentami-sessa tehtiin Talin golf-kentälle, josta siirrettiin pois 11 kaavakar-tan yhden hehtaarin ruutua. Sen sijaan Keskuspuistoon esitetyn 20 000 asukkaan ja toimitilojen alueen 61 ruudusta vähennettiin vain kuusi.

Pirkkolan urheilupuiston koh-dalla alustava vihersuunnitelma osoittaa Keskuspuiston lähestul-koon katkeavan ja pääulkoilu-väyläkin pitäisi vetää rakennet-tavien kortteleiden pihaan. Kai-ken lisäksi rakennusvirastossa suunnitellaan jo jäljelle jäävän Keskuspuiston metsien hakkui-

den moninkertaistamista. Rajua rakentamista perustel-

laan tavoitteella lisätä Helsingin asukasmäärää 260 000:lla. Hel-singistä halutaan tiiviimpi kuin Berliini ja Pietari ja seitsemän kertaa tiiviimmin rakennettu kuin Tampere. Tätä perustellaan ekologisuudella ja liikenteen vä-henemisellä, mutta kummasta-kaan ei ole kiistatonta näyttöä.

Voi kysyä, miksi koko Helsin-gin asukaslukua koskevan en-nustehaarukan ylin taso on otet-tu lähtökohdaksi tähän ehdo-tukseen, jonka ulkopuolella ovat Östersundomin ja Vartiosaaren osayleiskaavat (yhteensä 45 000 – 50 000 asukasta)? Entä miten kova rakentamisvauhti rahoite-taan, kuinka turvataan samaan aikaan hyvät palvelut, sitoutuu-ko valtio kaavailtuihin liikennein-vestointeihin ja miten muuttoliik-keen kiihdyttäminen vaikuttaa muualle Suomeen.

Yleiskaavaehdotukseen voi esittää kaupunkisuunnitteluvi-rastolle muistutuksia 29.tammi-kuuta asti.

SKP:n Helsingin piiri on mal-tillisempien rakentamistavoittei-den ja viheralueiden suojelemi-sen kannalla.

www.yleiskaava.fi

H To 10.12. klo18 Meidän vuoro – näkökulmia taiteen tekemiseen ja monikulttuurisuuteen EU Man galleriassa, vetäjänä JP Väisänen. H Pe 11.12. klo 19 teatteri Kultsan näytelmä Varasto. SKP:n Helsingin piirin ja DSL:n teatterin ystävien näytös. H Pe 11.12. klo 19 teatteri Kultsan näytelmä Varasto. SKP:n Helsingin piirin ja DSL:n teatterin ystävien näytös. H Ti 15.12. klo 17 SKP:n Helsingin piirin Poliittinen buffet Mäkelänrinteen Uintikeskuksella. Huokea ruokatarjoilu sekä ideoita oman alueen toiminnaksi. H Ke 16.12. Tiedonantajan uudenvuodentervehdykset palautettava. H Pe 18.12. klo 14-18 Tiedonantajan, SKP:n ja DSL:n jouluglögit, pientä tarjoilua ja joulumyyjäiset Hitsaajankatu 9A, 6.krs. H Ma 4.1. klo 19 Maanantaiklubi kahvila Berggassa, Viides linja 14. H To 14.1. klo 18 Meidän vuoro EU Man galleria H La-su 16.-17.1. Ay-väen rauhanpäivät Kouvolassa. www.rauhanpuolustajat.fi H La 23.1. SKP:n paikallispolitiikan seminaari Kirjan talolla. H Ke 27.1. Työväenvallankumouksen vuosipäivän kunniakäynnit punaisten muistomerkeillä Stadionintiellä, Malmilla ja Pohjois-Haagassa. H Maanantaiklubi 1.2. klo 19 kahvila Bergga. H Joukkovoiman mielenosoitus 12.3. H SKP:n edustajakokous 4.-5.6.2016.

Yksityistämistä vastaan ää-nesti Hakasen lisäksi vain osa perussuomalaisista ja sitoutu-maton René Hursti.

!

!

Rakentaminen uhkaa lähes katkaista Keskuspuiston näiden Pirkkolan metsäkallioiden kohdalla.

4 / 2 0 1 5 E E S P Ä I N ! 3

Helsinki tekee voittoa, mutta leikkaa palvelujaHelsingissä tarvitaan lisää pal-veluja, työpaikkoja ja asunto-ja, kun asukasluku kasvaa lä-hes 10 000 vuodessa. Erityisesti lapsiperheiden, vanhusten, työt-tömien ja pakolaisten kasvavalle joukolle tarvitaan lisää palveluja. Haasteena ovat myös velvoitteet muun muassa työllistämisestä, nuorisotakuusta, Stadin ikäoh-jelmasta, maahanmuuttajien ko-touttamisesta ja asunnottomuu-den vähentämisestä.

Helsingillä olisi varaa huoleh-tia näistä tehtävistä. Kaupungin arvioidaan tekevän vuonna 2016 voittoa 60 miljoonaa ja aiempia ylijäämiä on pankkitileillä yli 800 miljoonaa euroa. Kaupungin yh-tiöt Helen, Satama ja Palmia te-kevät voittoa vuodelta 2015 yh-teensä toista sataa miljoonaa. Helsinki on ottanut velkaa, mutta lainasaatavia on enemmän kuin velkoja.

Alibudjetointi jatkuu

Kaupungin budjetti jatkaa kui-tenkin palvelujen karsimista ja alibudjetoimista.

Sosiaali- ja terveystoimeen on budjetissa varattu 60 miljoonaa euroa vähemmän kuin sote-lau-takunta esitti (jo valmiiksi ala-kanttiin). Erikoissairaanhoidosta (HUS) leikataan lähes 15 miljoo-naa. Stadin ikäohjelman toteut-tamiseen ei osoiteta lisäresursse-ja, ei myöskään uuden sosiaali-huoltolain edellyttämään ehkäi-sevään toimintaan ja lastensuo-jeluun. Samalla kun kaupungin palveluja karsitaan, lisätään pal-veluseteleiden ja kilpailuttamisen osuutta eli rahojen siirtämistä yksityiseen bisnekseen.

Positiivista on, että Helsinki ei toteuta Juha Sipilän hallituk-sen ajamaa päivähoito-oikeuden rajoittamista ja päiväkotien ryh-mäkokojen suurentamista. Mää-rärahojen lisäys ei kuitenkaan vastaa edes päiväkoti-ikäisten lasten määrän kasvua. Tarkoitus onkin lisätä yksityisten päivähoi-tomarkkinoiden osuutta.

Oppilasta kohti on käytettävis-sä entistä vähemmän euroja, kun oppilasmäärän arvioidaan kasva-van 2,5 %. Näillä resursseilla ei kyetä vastaamaan esimerkiksi erityisopetuksen, koulupsykolo-gien ja maahanmuuttajien ope-tuksen kasvaviin tarpeisiin.

Kirjastojen, kulttuuritoimen ja työväenopiston määrärahoja lei-kataan. Eli se niistä lupauksis-ta kehittää Helsinkiä kulttuurin kaupunkina. Guggenheim-sää-tiön museohankkeeseen kaupun-ginjohtajat olisivat kyllä valmiita tukemaan avokätisesti.

Työllistämisestä leikataan

Työttömyys on kasvanut Helsin-gissä vuodessa viidenneksen ja pitkäaikaistyöttömyys lähes puo-lella. Työttömiä on jo 45 000. – Mitä tekee tässä tilanteessa ko-koomus kumppaneineen? Leik-kaa vähiäkin työllistämisen ja toimeentulotuen rahoja. Pitkä-aikaistyöttömyydestä aiheutu-viin sakkomaksuihin (työmark-kinatuen korotettu kuntaosuus)

on varattu jo yli 56 miljoonaa eli roimasti enemmän kuin työllisyy-den hoitoon. Tätä on myös työn puolue SDP:n ja perussuomalais-ten työllisyyspolitiikka!

Vaihtoehtobudjetti

Budjettisovun ulkopuolella olevat ryhmät esittivät valtuustossa lu-kuisia muutoksia talousarvioon. Yrjö Hakanen esitti René Hurstin kannattamana:

– Sosiaali- ja terveystoimeen lisää 7 miljoonaa euroa hoiva-takuun ja 8 miljoonaa hoitota-kuun toteuttamiseen. HUS:lle 2 miljoonaa.

– Lapsiperheiden palveluihin, lastensuojeluun ja ehkäisevään työhön lisää 7 miljoonaa euroa.

– Nuorten ja pitkäaikaistyöt-tömien työllistämiseen lisää 10 miljoonaa.

– Opetukseen lisää 10 miljoo-naa mm. sen laadun turvaami-seen, uuden opetussuunnitel-man käyttöönottoon, sähköiseen opetukseen, oppilashuoltoon ja ammatilliseen koulutukseen. 2 miljoonaa tietotekniikan palvelui-hin. Investoinneissa lisää koulu-jen peruskorjaukseen.

– Maahanmuuttajien ja pako-laisten opetukseen lisää 3 mil-joonaa ja työllistämiseen 2,1 miljoonaa.

– Varhaiskasvatukseen lisää 3 miljoonaa ja investointiohjel-maan lisää päiväkoteja.

– Lähikirjastojen ja niiden re-surssien turvaamiseen lisää 1 miljoona.

– Kulttuuriin, mm. asukasläh-töiseen kaupunkikulttuuriin ja monikulttuuriselle Caisalle, lisää 1miljoonaa.

– Liikuntaan, erityisesti lähilii-kuntaan 1 miljoonaa.

– Ponnet työväenopiston Ou-lunkylän toimipaikan jatkami-seksi, henkilöstön palkkauksen parantamiseksi, tonttivuokri-en korotusten pienentämiseksi, HSL:n lippujen hintojen nousun ehkäisemiseksi ja Raide-Jokerin kiirehtimiseksi.

Rahoituksen näihin yhteensä 57,1 miljoonan lisäyksiin SKP ja Helsinki-listat olisi ottanut kau-pungin ylijäämistä, mahdollisis-ta Helenin osinkotuloista sekä korvaamalla Sörnäisten auto-tunneli (160 milj) edullisemmalla raitioyhteydellä.

Pakilan nuorisotila jatkaa

Laaja toiminta Pakilan nuo-risotalon puolesta on tuonut tulosta. Helsingin ensi vuo-den budjettiin lisättiin mää-räraha nuorisotilan vuokriin talolla tapahtuvan nuorten ja lasten toiminnan jatkuvuu-den turvaamiseksi.

Näin korjattiin nuorisoasi-ainkeskuksen johdon kevääl-lä läpi ajama päätös lopettaa nuorisotalo. Lopettamisesitys oli valmisteltu nuoria kuule-matta, vaihtoehtoja selvittä-mättä sekä ”unohtaen” koko-naan, että talolla järjestetään aamu- ja iltapäivisin erittäin laajaa lasten kerhotoimintaa.

Nuorisotila säilyi, kun Pa-kilan, Paloheinän ja Torppa-rinmäen nuoret, järjestöt ja alueen valtuutetut yhdistivät voimansa sen puolesta. Nuo-risotila toimii Pakilan lähes 100-vuotiaalla työväentalolla.

Kettutien lähikirjaston puolesta

Helsingin kulttuuri- ja kir-jastolautakunnassa on käyty kiivasta keskustelua Hertto-niemessä kaupungin omis-sa tiloissa toimivan Kettu-tien kirjaston lopettamises-ta ja uuden, pienemmän ja kalliimman yksityisen tilan vuokraamisesta kauppakes-kuksesta. Tämä veisi tilat myös asukastoiminnalta.

JP Väisänen, SKP:n ja Helsinki-listojen edusta-ja kulttuurilautakunnassa, on arvostellut esityksen val-mistelua, jossa asukkaille ja päättäjille ei annettu alun perin mitään vaihtoehtoja. Länsi-Herttoniemestä, jonne kaavoitetaan kiivaasti uusia asuntoja, ei pidä viedä pois lähipalveluja, Kettutien kir-jastoa puolustanut Väisänen katsoo.

Tuki Postin työntekijöille

SKP:n Helsingin piirikomitea ilmaisi jo ennen Postin lakon alkamista tukensa työnteki-jöiden ja ammattiliitto PAU:n taistelulle työehtojen rajuja heikennyksiä vastaan. Piiri-komitea totesi, että työnan-tajapuoli on tavoitellut pa-himmillaan useiden satojen eurojen alennusta kuukau-sipalkkoihin, työehtojen mo-nenlaisia heikennyksiä, ir-tisanottavien muutosturvan poistamista ja laajenevaa vuokratyövoiman käyttöä. Kyse ei ole vain Postin työn-tekijöistä vaan pelinavaus muidenkin alojen työehtojen heikentämiseksi.

Taustavoimana on hääräil-lyt Juha Sipilän hallitus, on-han Posti valtionyhtiö. Piiri-komitean mielestä ei ole voi-nut välttyä ajatukselta, että Postia ajetaan myyntikun-toon ja pois ns. vapaan kil-pailun tieltä.

Onko järkeä, että Helsingin kaupunki aikoo tehdä vuonna 2016 lisää voittoa, mutta leik-kaa palveluja? Ei pitäisi olla, sillä kunnan tarkoituksena ei ole tavoitella voittoa vaan huolehtia asukkaiden hyvin-voinnista ja perusoikeuksista. Kaupunginvaltuuston enem-mistö on kuitenkin hyväksy-nyt vuoden 2016 budjettiin linjan, joka karsii ja heikentää palveluja samaan aikaan kun tavoitteena on tehdä voittoa kaupungin perustoiminnoilla 60 miljoonaa euroa ja yhtiöillä reilusti yli 100 miljoonaa.

Eduskunnassa leikkauspo-litiikkaa vastustava oppositio on kaupunginvaltuustossa enemmistönä. Vihreät ja hei-dän perässään SDP eivät kui-tenkaan halunneet käyttää tätä enemmistöä vaan valit-sivat kokoomuksen ajaman leikkauspolitiikan tukemisen. Kolmen suurimman ryhmän tekemän sopimuksen hyväk-syivät myös Perussuomalai-set, RKP ja Keskusta. Budjet-

tisovun ulkopuolelle jäivät val-tuustoryhmistä Vasemmistoliitto, kristilliset, SKP:n ja Helsinki-lis-tojen edustaja sekä sitoutumaton René Hursti.

Miten kokoomus sai läpi bud-jettilinjan, joka leikkaa kymme-niä miljoonia jopa kaupunginhal-lituksen keväällä yksimielisesti hyväksymistä budjetin valmis-telun raameista, vaikka valtuus-tossa on periaatteessa punavih-reä enemmistö? – Kokoomus-lainen kaupunginjohtaja Jussi Pajunen teki ”vanhanaikaisen”. Hän esitti budjettineuvottelujen pohjaksi niin rajut leikkaukset, että vihreät ja demarit saattoi-vat sanoa torjuneensa isommat leikkaukset.

Mutta miksi vihreät ja SDP alistuvat kokoomuksen vietäväk-si? Mihin unohtuivat arviot siitä, miten leikkaamalla vain pahen-netaan lamaa? Mitään taloudel-lista pakkoa leikata ei ole, kun kaupunki tekee voittoa ja vanho-ja ylijäämiä makaa pankkitileillä yli 800 miljoonaa. Oliko samaan aikaan käynnissä oleva peli Hel-

singin uudesta johtamisjär-jestelmästä ja johtajapaikko-jen jakamisesta tärkeämpää kuin se, miten käy helsinki-läisten palveluille?

Varmaa on ainakin se, et-tä budjettineuvotteluja vetä-neen Lasse Männistön (kok) työnantaja, Mehiläinen-kon-serni voi olla tyytyväinen terveyspalvelujen ulkoista-misesta vastaavan johta-jansa toimintaan. Markki-nat hyötyvät, kun kaupun-ki karsii omia palvelujaan ja siirtää palveluseteleillä lisää rahaa yksityiseen hoito- ja hoivabisnekseen.

YRJÖ HAKANENSKP:n ja Helsinki-listojen

kaupunginvaltuutettu

?

TEMPPU JA MITEN SE TEHDÄÄN

Työttömyys kasvaa Helsingissä rajusti, mutta työllisyyden hoitamisen rahoista leikataan.

4 E E S P Ä I N ! 4 / 2 0 1 5

UUSI SOTE = PALVELUJEN KARSIMISEN

JA YKSITYISTÄMISEN OHJELMA

M arraskuun alun hallitus-kriisiä kuvattiin medias-sa kiistana sote-aluei-

den määrästä ja aluepolitiikasta. Varjoon jäi se, miten kokoomus kiristi keskustalta ja perussuo-malaisilta palvelujen laajan yksi-tyistämisen hintana maakuntiin perustuvasta itsehallintomallis-ta. Sivuun jäivät myös palvelu-jen pääongelmat, jotka koskevat eriarvoisuutta, perustason pal-veluja, rahoitusta ja ehkäisevää toimintaa.

Ajamalla hallituksen hajoami-sen partaalle kokoomus sai kop-lattua uudistukseen palvelujen kilpailuttamisen ja yksityistämi-sen. Näin jaetaan uudelleen kun-tien noin 24 miljardin sote-rahat. Tästä hyötyvät Attendon, Mehi-läisen ja Terveystalon kaltaiset suuret, veroja kiertävät firmat.

Isoja asioita auki

Auki on yhä isoja asioita. Ne kos-kevat muun muassa rahoitusta, ”valinnanvapauden” toteutusta, työterveydenhuoltoa, sairaala-verkkoa, kuntien eläkevastuita ja sote-omaisuutta, perusoikeuksia ja lähidemokratiaa. Kunta-alan yli 200 000:n sote-työntekijän asema ja irtisanomissuoja kil-pailutustilanteissa on auki. Sa-moin se, miten itsehallintoaluei-den valtuustot valitaan. Perusoi-keuksien turvaamiseen sekä itse-

hallinto- ja sote-alueiden eroihin liittyy epäselviä perustuslaillisia kysymyksiä.

Hallitus aikoo kuitenkin tuoda järjestämislain päätettäväksi jo ennen kuin rahoitusta ja ”valin-nanvapautta” koskevat esitykset valmistuvat. Toiminnassa uuden alue- ja sotehallinnon pitäisi olla vuoden 2019 alussa.

Palveluja karsitaan

Monet uudistukselle esitetyt pe-rustelut ovat Juha Sipilän halli-tuksessa kääntyneet nurin perin.

Aiemmin kiistettiin, että ta-voitteena on leikata menoja, mut-ta nyt hallitus ilmoittaa menojen karsimisen 3 miljardilla yhdek-si päätavoitteeksi. Hallituksen omassa virkamiesselvityksessä kerrotaan suoraan, että tätä ei saada aikaan ilman palvelujen, sairaalaverkon ja lähipalvelujen karsimista. Kyse on myös henki-löstön vähentämisestä.

Lupaukset yhdenvertaisista palveluista ja terveyserojen vä-hentämisestä ovat vaihtuneet malliin, joka Ruotsin kokemus-ten perusteella heikentää paljon sairastavien, pienten kuntien ja lähiöiden palveluja.

”Yhtenäiset hoitoketjut”?

Alun perin uudistuksen piti tur-

vata sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteys ja sujuvat palveluketjut. Hallituksen sopima ”valinnanva-paus”, kilpailuttaminen ja tilaa-ja-tuottajamalli johtavat kuiten-kin päinvastoin palvelujen pirsto-miseen. Yksityiset firmat tekevät sitä, mistä saavat voittoa, eivät-kä kanna kokonaisvastuuta. Tu-lee eritasoisia sote-alueita. Myös julkiset palvelukokonaisuudet hajoavat tilaaja-tuottajamallin ja kuntien palvelujen yhtiöittämis-pakon seurauksena.

Ministerit selittävät valinnan-vapauden avaavan pk-yrityksille mahdollisuuksia. Näin voi tapah-tua vain hajottamalla palvelut pieniin osiin, mutta silloin sote-integraatio ei toteudu. Jos halu-taan integraatiota, kokonaisuu-det ovat niin isoja, että vain suu-ret yritykset voivat niitä tarjota. Sitä paitsi kilpailu johtaa yleensä yritysten ketjuuntumiseen, kes-kittymiseen ja lopulta suuryhtiöi den hallitsemiin markkinoihin.

Mistä rahat?

Hallitus on sopinut, että tulove-rotus ei saa kiristyä missään tu-loluokassa, kun rahoitusvastuu siirtyy kunnilta valtiolle. Nyt ra-hoitus tulee pääosin kuntaveros-ta, joka on tasaveron kaltainen eikä koske pääomatuloja. Jos tu-loverotus ei saa kiristyä, aiotaan-ko siis kiristää palvelumaksuja, omavastuita ja välillisiä veroja, jotka kohdistuvat raskaimmin

S t o p p i V R : n k i l p a i l u t t a m i s e l l e j a y k s i t y i s t ä m i s e l l e

Eläkkeisiin tarvitaan 100 euron kuukausikorotusTyöntekijöiltä, eläkeläisiltä ja vä-hän työnantajiltakin vuosikym-menten aikana kerätyissä eläke-rahastoissa on jo 184 miljardia euroa. Viimeisten kahden vuoden aikana rahastot ovat karttuneet peräti 20 miljardilla.

Rahastojen tuottoja ei kuiten-kaan käytetä eläkkeiden paran-tamiseen. Päinvastoin eläkkeitä leikataan ns. taitetulla indeksil-lä. Nyt on saatava eläkkeisiin 100 euron kuukausikorotus. Tämä raha ei mene veroparatiiseihin vaan suoraan jokapäiväiseen ku-lutukseen. Puolet summasta pa-lautuu sitä paitsi muun muassa arvonlisäverojen ja kuntaverojen kautta takaisin.

Mielenosoitukset toivat tulosta

”Heikomman puolella” –mielen-osoitus keräsi lokakuussa elä-keläiset joukolla Kansalaistorille vastustamaan eläkeläisten asu-mistuen leikkaamista. Eri puolil-ta maata saapuneiden eläkeläis-ten suuttumus kohdistui Juha Sipilän porvarihallituksen esit-tämiin menojen leikkauksiin, joi-den kohteena ovat hyvinvointi-Suomen rakentajat. Nämä suku-polvet ovat vuosikymmenten työn ja taistelujen tuloksena rakenta-neet sen turvan, jota ihmiset voi-vat nyt saada kun elämäntilanne sitä vaatii.

Eläkeläisten asumistuen leik-kauksia vastaan kerättiin myös laaja adressi ja asia oli vahvas-ti esillä Joukkovoima-verkoston suuressa mielenosoituksessa elo-kuun lopulla.

Joukkotoiminta sai keskus-tan, perussuomalaisten ja ko-koomuksen hallituksen perään-tymään. Eläkeläisten asumis tuen leikkauksesta hallituksen oli luo-vuttava, mutta monet muut leik-kaukset jäivät vielä voimaan. Uh-

kana on myös sote-uudistus, jolla aiotaan karsia ja yksi-tyistää palveluja.

Mummojen ja vaarien kuk-karolle käyminen heijastuu myös nuorempiin sukupol-viin. Vanhukset tekevät sato-jen miljoonien arvosta vapaa-ehtoistyötä lasten hoitajina ja toisten vanhusten auttajina. Työ on arvokasta niin avun-saajille kuin tekijöilleen. Tä-män urhean joukon oma ter-veys kuitenkin vaarantuu lääkkeiden ja hoidon kallis-tuessa, ruokavaliotukien lop-puessa, terveysasemien vä-hentyessä ja matkalippujen hintojen noustessa.

Stadin ikäohjelmalle lisärahoitusta

Eläkeläisten on jatkossakin nostettava meteli etujensa puolustamiseksi. Ei pidä jää-dä katselemaan ja kuuloste-lemaan, muuten meidän käy huonosti. Kansanedustajat ja kaupunginvaltuutetut on kutsuttava eläkeläisjärjestöi-hin kuulemaan, missä tänä päivänä mennään.

Helsingissä on yli 100 000 yli 65-vuotiasta ja määrä kas-vaa. Edullisia vuokra-asun-toja on saatava lisää ja niihin tarvittavia muutostöitä, jotta eläminen sujuu kotioloissa terveyden niin salliessa. Ko-tihoitoon tarvitaan lisää hen-kilökuntaa ja palveluja sekä aikaa tehdä työ ihmisarvoa kunnioittaen. Samoin tar-vitaan lisää kaupungin pal-velukeskuksia ja –asuntoja. Stadin ikäohjelma ei saa jää-dä vain paperille.

TOIVO KOIVISTOKallio-Vallilan eläkeläiset ry:n

johtokunnan jäsen

Sipilän hallituksen toimesta on käynnissä voimakas vyörytys rautateiden henkilöliikenteen avaamiseksi kilpailulle ja VR:n omaisuuden osittaiseksi yksityis-tämiseksi nopealla aikataululla.

Syyskuussa liikenne- ja vies-tintäministeriö ilmoitti vähentä-vänsä ostopalveluja VR:ltä. Pian tämän jälkeen VR päätti lakkaut-taa matkustajaliikenteen rata-osilla Joensuu-Nurmes, Tampe-re-Keuruu ja Jyväskylä-Haapa-mäki-Seinäjoki. Pieksämäki-Jo-ensuu -yhteys lyhenee reitiksi Pieksämäki-Varkaus. VR ilmoit-ti myös vähentävänsä vuoroja useilla reiteillä ympäri maata. Helsingin seudun lähiliikentees-sä lopettaminen uhkaa Y-junia Siuntioon ja Inkooseen (HSL on sopinut vain ensi vuodesta). Lä-hiliikenteessä aiotaan lakkauttaa Purolan ja Nuppulinnan seisak-keet Järvenpään pohjoispuolelta sekä Mankin ja Luoman seisak-keet Espoon ja Kirkkonummen rajalla.

Ministeri Anne Berner (kesk.) on ilmoittanut, että henkilöliiken-

teen kilpailun avaamisen pääpe-riaatteiden on tarkoitus olla val-miina jo maaliskuussa ja kilpailu alkaa vuoden 2017 alkupuolella.

VR:ltä otetaan, yksityisille annetaan

Tällä hetkellä VR:llä on yksin-oikeus rautateidenkaukoliiken-teessä vuoteen 2024 saakka. HSL-alueen lähiliikenteessä sopi-mus on voimassa vuoteen 2021. Nämä sopimukset hallitus ai-koo purkaa, ja keskustelut VR:n kanssa ovat jo meneillään.

Valmistautuminen markki-naehtoiseen kilpailuun on ol-lut käynnissä jo pitkän aikaa: Rataverkon hallinta erotettiin VR:stä nykyiselle Liikenneviras-tolle 1995; lähiliikenteen uusi-en Flirt-junien omistaja ei ole VR vaan Junakalusto Oy, jolta kul-loinenkin liikennöitsijä voi vuok-rata kaluston; liikenteenohja-us on siirretty Finrail Oy:lle; VR Koulutuskeskus lakkautettiin ja koulutus tapahtuu nykyisin Kou-

volan Rautatie- ja Aikuiskoulu-tus Oy:ssä. Lisäksi ratojen kun-nossapito on kilpailutettu, mikä on johtanut VR Trackissä työn-tekijöiden irtisanomisiin. Tava-raliikenteen puolella ensimmäi-

!

!

?

Eläkeläisten mielenosoitus Kansalaistorilla vaikutti: Asumistuen leikkaaminen peruttiin.

HSL valmistelee jo VR:n lähiliikenteen kilpailuttamista.

4 / 2 0 1 5 E E S P Ä I N ! 5

K O L U M N I

Ay-kentän vaatimukset esille

Istuva kolmen S:n hallitus on työnantajamyönteisin miesmuistiin. Hallitusohjelman keskeisiä tavoittei-ta on tuottavuusloikka, jota on yritetty ottaa nätisti sopimalla tai kovalla kädellä ns. pakkolaeilla. Laeil-la joilla työntekijöiltä vietäisiin oikeus olla sopimassa omista työsuhteenehdoista eli työnsä hinnasta. Yhtä-kaikki toteutuu tuottavuusloikka hyvällä tai pahalla se leikkaa suomalaisilta palkansaajilta miljardeja eu-roja, jotka annetaan niille joilla jo määrättömästi on – osakkeenomistajille.

H H H

Miten vastaa AY- liike?Kukaan ei voi kieltää etteivätkö vastatoimet olisi ol-

leet ponnekkaita. Harvoin ay-liike on saanut niin pal-jon julkisuutta ja mahdollisuuksia keroa omia kan-tojaan kuin silloin, kun selvisi, että yhteiskuntaso-pimusta ei synny. Syyskuun 18. järjestetty toiminta-päivä täytti torit sekä lehtien otsikot, tv- ja radioka-navat. Se osoitti liik-keen voiman kun sitä käytetään.

Toimet ovat kui-tenkin olleet lähinnä pakkolakeja vastaan eli siihen tapaa, mi-ten hallituksen ta-voittelema tulonsiirto toteutetaan. Kovin vä-hän on kiinnitetty huomiota itse tulonsiirtoihin, joilla pulskistetaan osakkeenomistajien lompakoita.

Joissain liitoissa kytee ajatus laajasta yleislakos-ta, jos palkkoja ja muita työntekijöiden oikeuksia py-ritään leikkaamaan. Tätä on syytäkin miettiä, koska mitään tarvetta palkkojen leikkausiin ei ole.

H H H

Vaikka emme eläkään varsinaisia kulta-aikoja, ovat pääomatulot korkeaa luokkaa. Joillain aloilla vienti vetää melko mukavasti. Korkeisiin bonuksiin johdolle on varaa jopa yrityksissä jotka vähentävät väkeä. Voi-si väittää, että meillä on varaa palkankorotuksiin. Se elvyttäisi kotimarkkinoita, joilla on iso merkitys koko talouden kehitykselle.

Hieman provosoivasti voisi sanoa, että Elinkeino-elämän keskusliiton vaatiman työntekijöiden palk-kojen alentamisen sijasta työntekijäpuoli voisi ot-taa mallia pörssiyhtiöiden johtajien peruspalkkojen 5,6 % korotuksista (HS.fi 25.7.) ensi vuoden syksyn palkankorotustavoitteissa.

Laadullisella puolellakin tulisi asettaa työelämää uudistavia tavoitteita.

0-sopimukset kieltävä laki tarvitaan vaikeuttamaan työnantajien mahdollisuuksia keinotella työsopimuk-silla. Kohtuullinen työajan lyhennys on ainoa keino saada maamme huolestuttava työttömyys merkittä-vään laskuun. Sosiaaliturva ja varsinkin työttömyys-turva on hallituksen lempileikkauskohteita. Toki työt-tömyysturvaa hallitus voi lainsäädännöllä heikentää, mutta sopimusteitse voi heikennyksiä kompensoida ja tällä painostaa lakisääteisen turvan heikentämisen estämiseksi.

Hyviä tavoitteita ovat irtisanomisaikojen pidentämi-nen, irtisanottujen uudelleenkoulutukseen osallistu-minen tai sanktiot, jos voittoa tuottavat yritykset vä-hentävät väkeä.

H H H

Onko nyt aika vaatia lisää etuja? Kyllä on. Viimeis-tään postialan TES neuvotteluista on saatu vihjeitä mitä tuleman pitää. Viiden prosentin palkanlasku ei tu-le ensi syksynä EK:lle riittä-mään. Juuri siksi on ay-liik-keen syytä asettaa riittävät omat tavoitteet.

TOIVO SAKSALAPAU:n Pasilan osaston

varapuheenjohtaja

S t o p p i V R : n k i l p a i l u t t a m i s e l l e j a y k s i t y i s t ä m i s e l l e

pienituloisiin?Mistä muusta kuin julkisten

palvelujen heikentämisestä ja yksityistämisestä on kyse, kun julkista rahoitusta karsitaan ja samalla siitä iso osa siirretään ”valinnanvapauden” nimissä yk-sityisille yrityksille? Yksityistä-misen sijasta pitäisikin parantaa julkisten palvelujen rahoitusta muun muassa kiristämällä suur-ten tulojen, pääomien ja yhtiöi-den verotusta.

Vallan uusjako

On hyvä, että hallitus hyväksyi

perustuslakivaliokunnan kan-nan itsehallintoalueiden ylimmän päättävän elimen valitsemisesta vaaleilla. Perusteltua on myös yh-distää samaan hallintoon maa-kuntien liittojen, Ely-keskus-ten ja ehkä muitakin alueellisia tehtäviä.

Suhteellisuus voi toteutua maakuntavaaleissa, jos kukin maakunta on yksi vaalipiiri ja valtuusto riittävän suuri. Halli-tuksen esittämä tilaaja-tuotta-jamalli vie kuitenkin maakunta-valtuustoilta osan vallasta tuot-tajapuolen ammattijohtajille. Vie-

nen yksityinen yritys, Fennia Rail Oy, aloittaa liikennöinnin vuoden 2016 alkupuolella. HSL on pit-kään valmistellut lähiliikenteen kilpailuttamista.

Kilpailun avaaminen johtaa

käytännössä siihen, että iso osa VR:n omaisuudesta yksityiste-tään. Kalustoa todennäköisesti siirretään erilliseen kalustoyh-tiöön, josta liikennöitsijät vuok-raavat sitä, jollei VR ole halu-kas myymään kalustoa muille. Lisäksi VR pakotettaneen avaa-maan varikko- ja huoltotoimin-tojaan muiden käyttöön. On jopa väläytelty koko VR Henkilöliiken-teen yksityistämistä. Kyseessä on siis räikeä verovaroin rakennetun kansallisomaisuuden siirtäminen yksityisiin käsiin.

Kermankuorintaa

On epätodennäköistä, että yk-sityiset yhtiöt lähtevät harjoit-tamaan liikennettä pelkästään tappiollisilla rataosuuksilla maa-kunnissa. Ne haluavat siivun myös pääkaupunkiseudun lä-hiliikenteestä, joka on suurten matkustajamäärien ansiosta hy-vin kannattavaa. VR joutuu en-tistä huonompaan tilanteeseen, kun yksityiset kahmivat kannat-

lä isompi ongelma itsehallinnon kannalta on hallituksen ja minis-teriön kiristyvä ohjaus ja kontrol-li raamibudjetteineen.

Erikoistason palvelut on jär-kevää toteuttaa maakuntatasol-la ja yliopistosairaaloissa. Mutta lähipalvelut olisi parempi päät-tää ja järjestää lähellä, kunnis-sa. Kunnissa voidaan myös ke-hittää osallistuvaan budjetoin-tiin nojaavaa lähidemokratiaa sen sijaan, että keskitetään val-taa pieneen piiriin, kuten Helsin-gin johtamismalleissa.

YRJÖ HAKANEN

tavasta liikenteestä siivuja itsel-leen ns. kermankuorintana.

Ei voi välttyä ajatukselta, että käynnissä on viimeisten valtion-yhtiöiden alasajo. Taustalla vai-kuttavat Suomen EU-jäsenyys ja EU:n direktiivit.

Rautateiden henkilöliikennettä ei pidä avata kilpailulle eikä kan-san omaisuutta yksityistää. VR:n on toimittava siten, että palvelu-taso eri puolilla maata turvataan ja hintataso on kohtuullinen – tarvittaessa vaikka budjettirahoi-tuksen turvin. Myös työllistämi-sessä on valtionyhtiön näytettävä esimerkkiä, toisin kuin nyt. VR on vähentänyt väkeä viime vuo-sina jopa tuhansilla – eivätkä tu-levat yt-neuvottelut hyvää lupaa. Markkinaehtoisuus ei ole ratkai-su palvelutason parantamiseen. VR:stä voidaan rakentaa itsenäi-sesti todellinen yleishyödyllinen palvelulaitos - kyse on poliittises-ta tahdosta.

JUSSI-PETTERI LAPPIPostinjakaja ja talonmies

Pitäjänmäestä

?

Kilpailitus ja yksityistäminen uhkaa pääosin naisten tekemää hoito- ja hoivatyötä.

6 E E S P Ä I N ! 4 / 2 0 1 5

Koskelan vastaanottokeskus sai auttamishalun liikkeelleHelsingin Koskelaan perustettiin syyskuussa turvapaikanhakijoi-den vastaanottokeskus. Ennen sen avaamista äärioikeisto levitti alueelle lappuja, joissa peloteltiin asukkaita rasistisin perustein keskuksesta. Niiden levittäjänä oli äärioikeistolainen Suomen Vastarintaliike.

Rasistien toimet aiheuttivat voimakkaan vastareaktion

Käpyläläinen asukasaktiivi Heik-ki Takkinen halusi yhdessä mo-nien muiden käpyläläisten ja koskelalaisten kanssa auttaa turvapaikanhakijoita. He ovat järjestäneet muun muassa suo-men kielen opetusta, jalkapalloa ja kirjastokäyntejä.

Rasistit eivät onnistuneet pe-lottelussaan, päinvastoin.

– Se aiheutti voimakkaamman vastareaktion. Ihmiset lähtivät puolustamaan vastaanottokes-kusta. He halusivat kantaa kor-tensa kekoon turvapaikanhaki-joiden hyväksi. Syntyi vastaan-ottokeskuksen tukiryhmä. Kum-pulan Kylätilan kautta organisoi-dulla keräyksellä koottiin nope-asti vaatteita, hygieniatarvikkei-ta, kenkiä jne.

Vastareaktio pakolaisvas-taisuuteen osoittautui voi-makkaaksi: auttamisen ha-lu on kasvanut entisestään ja yleinen ilmapiiri on hyvin vastaanottokeskusmyönteinen.

Urheiluseurat aktiivisia

Käpylän Urheilijoiden ja Tou-kolan Teräksen kanssa olemme järjestäneet jalkapallotuokioita, Takkinen kertoo.

– Tarkoitus on päästä myös si-sähalleihin ja aloittaa säännölli-nen jalkapallotoiminta turvapai-kanhakijoiden kanssa.

Pienien tekojen kautta on kyet-ty merkittäviin asioihin.

– Kunnostimme pari vanhaa tietokonetta ja asensimme niihin skype-yhteyden. Nyt turvapai-kanhakijat kykenevät olemaan yhteydessä kotimaahansa. Kä-pylän Urheilijat ovat hankkineet shakin pelaamiseen tarvittavat välineet ja tavoitteena on aloittaa viikoittaiset shakkiturnaukset vastaanottokeskuksessa. Kevääl-lä tavoitteena on aloittaa Ihmefil-mi ry:n kanssa suomalaisten elo-kuvien pilottihanke vastaanotto-keskusten asukkaille.

Nyt haetaan lisää kumppanei-ta myös kulttuuritapahtumien järjestämiseksi.

Koulut ja kirjasto

– Haluamme järjestää lähikou-luissa keskusteluja pakolaisti-lanteesta ja vastaanottokeskus-ten tarpeellisuudesta, sekä ker-toa taustoja tänne saapuvista pakolaisista. On tärkeätä kertoa oppilaille, mitä eroja pakolaisuu-teen ja maahanmuuttoon sisältyy käsitteelliselläkin tasolla. Tiedon lisääminen on oleellista, se vä-

hentää väärinkäsityksiä.Takkisen mukaan on tärkeää,

että ympäristö reagoi avoimes-ti, myönteisesti ja positiivisesti tilanteeseen.

– Hieno esimerkki on se, et-tä kun muutama vastaanotto-keskuksen asukas kävi Käpylän kirjastossa, niin he lähtivät siel-tä pois kirjastokorttien kanssa. Sitten tieto levisi muidenkin kes-kuuteen. Nyt kortti on jo hyvin monella vastaanottokeskuksessa asuvalla ja he pystyvät hyödyntä-mään hyviä lähipalveluita.

Helsingin kaupungilta löy-tyy paljon tyhjillään olevia tiloja, muistuttaa Takkinen.

– Kaupungin tulisikin osoittaa solidaarisuutta ja myötämieli-syyttä tarjoamalla tiloja käyttöön maksutta. Tämä koskee muun muassa liikuntamahdollisuuksia.

Kotoutumisen kannalta kielen opetus, koulutus ja työelämään pääseminen ovat keskeisiä.

– Suomen tai ruotsin kielen opettaminen tulee aloittaa nope-asti, jotta oleskeluluvan saaneet eivät joudu odottamaan koulu-tukseen pääsyä pitkään. Kau-pungin tulisi myös edistää tur-vapaikanhakijoiden ja pakolais-ten työllistymistä, sekä mahdol-lisuutta päästä oppisopimuskou-lutukseen ja palkkatukityöhön. Kaikki edellä mainitut tekijät yh-dessä edesauttavat sosiaalisen elämän laajenemista ja suoma-laiseen yhteiskuntaan integroi-

K O L U M N I

Minne olemme matkalla– Ihmisten enemmistö

haluaa rauhaaTulen lentokoneella kotiin kansainvälisestä kokoukses-ta. Taksikuski heittää matkalaukun takakonttiin. Kohta olen kotona. Vielä olisi löydettävä repun pohjalle turva-tarkastuksessa heitetyt kotiavaimet. Kuski ilmoittaa, että turvavyö on kiinnitettävä. Yksinäinen auto kiitää sataa-kahtakymppiä sateisella kehä kolmosella.

Kuski ajaa yhdellä kädellä. Toisessa kädessä on älypu-helin. Kännykässä joku puhuu tasaiseen tahtiin jotain – arabiaksi. En älyä puuttua kännykän käyttöön. Yritän ymmärtää mitä kuski kuuntelee. Tarpeeton kysymys. Ko-raaniahan se tietenkin kuuntelee - musta arabi. Mitäs muuta! Minne olen oikein matkalla – jihadisti-terroristin kyydissä?

H H H

Islamilaisen kalifaatin puolesta taisteleva ISIS iskee Ranskassa. Pariisissa koetaan seitsemän kuolettavaa iskua ja viattomia, osattomia ihan tavallisia ihmisiä kuo-lee. Ranska on iskenyt ISIS:in kohteisiin Syyriassa. ISIS lupaa iskeä takaisin.

Sota tulee ja keskeyttää kaiken - kivan, arjen ja rau-han. Euroopassa sotapolitiikan nimeen vannovat kapita-listit, oikeistopoliitikot ja porvaripuolueet näyttävät taas yllättyneen, että sota, jonka piti pysyä tuhansien kilomet-rien päässä, tuleekin kotiovelle.

Ranska esittää EU:n peruskirjaan perustuvan soti-laallisen avunpyynnön. Johtavat ranskalaiset poliitikot vannovat Ranskan vielä voittavan sodan. Suomen edus-kunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Ka-nerva kertoo meidän lakiemme estävän aseellisen avun antamisen Ranskalle.

Sodan varjolla suunnitellaan nyt perusoikeuksien rajoittamista, vallan keskittämistä ja vapaa liikkuvuus EU:ssa halutaan lopettaa. Maailman kriisit ja konfliktit tarvitsevat suurvaltojen sotien ulkopuolisia neutraaleja valtioita. Suomi voisi olla tuollainen maa, joka rakentaisi rauhaa. Suomen ei tule muuttaa lakeja, jotta voisimme alkaa sotia ympäri maailmaa, vaan vahvistaa aloitteita, joilla rakennetaan rauhankulttuuria.

H H H

Arjessa tulee harvemmin mietittyä ohjuksia - lentäviä motorisoituja täsmäaseita. Samaan aikaan kun Sipilän hallituksella ovat käynnissä historian suurimmat hyvin-vointipalvelujen leikkaukset, on hallitus ostamassa Suo-melle Yhdysvalloista 150 miljoonalla dollarilla aseita ja valmistelemassa miljardien asehankintaohjelmia.

Suomalainen poliittinen eliitti leikkaa peruspalveluista ja ostaa ohjuksia. Kenen kotiovelle Suomi on suuntaa-massa näitä uusia aseita?

H H H

Taksi saapuu kotinurkille. Saan viimein kysyttyä mitä ihmettä kuski oikein kuuntelee. Taksari vastaa suomea murtaen ”Kuntelen kysymys ihmiseltä” ja jatkaa, että ”on mielenkiintoista tietää mitä kaikkea ihmiset kysyvät ja ha-luavat tietää”. En saa muotoiltua jatkokysymystä. Mak-san matkan.

Matkatavaroita rappuun raahatessa minua harmittaa, kun en ottanut selvää vastasiko kukaan ihmisten kysy-myksiin. Kotisohvalla alan olla jo melko varma että ky-seessä oli arabialainen versio kansanradiosta. Arabiaksi voi takuulla kuunnella muitakin kirjoja kuin Koraania. Ehkä Hannu Karpolla oli asiaa arabiaksi.

Aamulla matkalla SKP:n toimistolle luulen lopulta päässeeni yöllisen taksikuskin kanssa samalle aaltopi-tuudelle ja olen ihan varma siitä, että ihmisiltä kysyt-täessä saisimme kuul-la, että ihmisten enem-mistön vastaus päivän kysymykseen olisi se, että haluamme rauhaa.

JP VÄISÄNENSKP:n puheenjohtaja,

Euroopan vasemmiston hallituksen jäsen

tumista ja kotoutumista. Takkinen on SKP:n ja Helsin-

ki-listojen ryhmän sitoutumaton varavaltuutettu. Ryhmä teki pa-kolaisten auttamisesta alkusyk-systä valtuustoaloitteen. Siinä muistutettiin, että samalla on li-sättävä palvelujen yleistä rahoi-tusta niin, että kaupunki huo-lehtii velvollisuuksistaan kaikkia asukkaita kohtaan.

Ennakkoluulojen karistaminen

Takkisen mukaan kaupunki voi-si osaltaan tukea vapaaehtois-työn koordinointia, jonka avul-la ihmiset voivat auttamistaan kanavoida.

– Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että jos henkilö haluaa lahjoittaa lastenvaattei-ta, hänelle kerrotaan, mihin ne toimitetaan.

Lopuksi Takkisella on ehdotus turvapaikanhakijoihin ja pakolai-siin kohdistuvien ennakkoluulo-jen vähentämiseksi.

– Kaupungin työntekijöille tu-lisi toimittaa eräänlainen opas, jossa kerrotaan, mistä on kyse, keitä tänne on tullut ja mitä ni-mikkeet pakolainen, turvapai-kanhakija ja maahanmuuttaja tarkoittavat. Se ettei tiedä asiois-ta riittävästi luo kasvualustan ennakkoluuloille ja pelolle.

MARKO NIEMI

Tieto ja yhdessä tekeminen karistavat ennakkoluuloja, kertoo Heikki Takkinen.

4 / 2 0 1 5 E E S P Ä I N ! 7

SUOMEN KOMMUNISTINEN PUOLUE

H Helsingin kaupungin piirijärjestö ryHitsaajankatu 9 A, 6. krs 00810 Helsinki(09) 774 38 140, helsinginpiiri@skp.fiwww.skp.fi/helsinkiPuheenjohtaja Irene Auer050 528 67 89, ireneauer@gmail.comPiirisihteeri Jussi-Petteri Lappi, 040 757 6841, jussi-petteri.lappi@pp.inet.fi

H SKP:n Etelä-Helsingin os.Olavi Nurminen, 040 518 7654, olavi.nurminen@pp1.inet.fi

H SKP:n Etu-Sörkan os.Jyrki Näsänen, 041 708 2497, juriknasanen@gmail.com

H SKP:n Helsingin posti– ja logistiikka-alan os.Toivo Saksala, 040 769 71 87, topisaksala@gmail.com

H SKP:n Koillis-Helsingin os.Jorma Heinonen, 044 976 12 60, helsinginpiiri@skp.fi

H SKP:n Käpylän ja Kumpulan os.Toivo Koivisto, 050 341 2590, toivo.koivisto@gmail.com

H SKP:n Maunulan-Pakilan os. Maija Hakanen, 050 570 43 68, maija.hakanen@kolumbus.fi

H SKP:n Helsingin itäisen alueen os. Juhani Lilja, 0400 722 706, jussi.lilja@iki.fi

H SKP:n Pitäjänmäen os.Heikki Vuorinen, (09) 566 4408, heikki.vuorinen@helsinki.fi

H SKP:n ja Helsinki-listojen valtuustoryhmäwww.helsinki-listat.fiKaupunginvaltuutettu: Yrjö Hakanen, 050 341 23 20, yrjo.hakanen@skp.fiVaravaltuutetut:Seppo Lampela, steen1@monsp.comHeikki Takkinen, 0500 504 451, heikki.takkinen@luukku.comValtuustoryhmän sihteeri:Heikki Ketoharju, 050 918 91 39valtuustoryhma@ketoharju.info

H Punainen tähti – Helsingin kommunistiset nuorethelsinki@komnl.fipunainentahti.blogspot.com

EESPÄIN 4/2015Julkaisija SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö ryPäätoimittaja Irene AuerValokuvat Toivo Koivisto, Veikko Koivusalo ja Maija HakanenTaitto Pia Laulainen Painatus TA-Tieto Oy, Helsinki

Pohjoisten alueiden kommu-nistiset puolueet tiivistävät yh-teistyötä arktisen alueen politii-kassa. Ne ovat tehneet yhteisen aloitteen siitä, että militarisoi-misen ja luonnon riiston sijasta arktisella alueella on vahvistet-tava rauhanomaista yhteistyö-tä ja ekologisesti kestäviä suun-nitelmia alueen luonnonvarojen hyödyntämisessä.

SKP:n ehdotuksesta synty-nyt aloite julkistettiin marras-kuun alussa Istambulissa pide-tyssä kommunististen puoluei-den kansainvälisessä tapaami-sessa, johon Suomesta osallistui

SKP:n puheenjohtaja JP Väisä-nen. Aloitteen ovat allekirjoitta-neet Kanadan, Norjan, Ruotsin, Suomen, Tanskan, Venäjän fede-raation ja Yhdysvaltojen kommu-nistiset puolueet.

Puolueet ovat huolissaan ark-tisen haavoittuvasta luonnosta, jota uhkaa bisnespolitiikan pyr-kimys maksimoida kaivosteolli-suuden sekä öljyn- ja kaasunpo-rauksen tuotot.

Kapitalistinen riisto alueel-la tarkoittaa lisääntyvää ris-kiä luonnonkatastrofeista ja al-kuperäisväestön oikeuksien polkemista.

Kriittinen journalismi ja tietovuotajat puhuttivat Tiedonantaja-festivaalillaTiedonantaja-lehti järjesti loka-kuun jälkipuolella festivaalin Jy-väskylässä. Kahden vuoden vä-lein eri puolilla maata pidettävä festivaali on eurooppalaiseen ta-paan järjestetty lehtijuhla, jossa lehden lukijat tapaavat toisiaan ja käyvät poliittisia keskusteluja.

Festivaalien päävieraaksi kut-suttu Lontoon kriittisen jour-nalismin instituutin johtaja Ga-vin MacFadyen viihdytti yleisöä ironisilla kommenteillaan sekä hervottomilla tarinoilla uransa varrelta. BBC:llä 70-luvun va-paamielisessä mediailmapiirissä aloittanut MacFadyen näki omas-sa työssään Thatcherin kauden tuoman ilmapiirin muutoksen. Moni kriittinen journalisti joutui silloin etsimään muita töitä.

MacFadyenkin teki monenlai-sia hommia halki 80- ja 90-lu-vun, kunnes perusti Kriittisen journalismin keskuksen opet-taakseen nuorille journalisteille tutkivan journalismin metodeja. Samaan aikaan kriittisen journa-lismin keskuksen kasvun kanssa muuttui myös mediaympäristö: sähköinen tiedonvälitys yleistyi, ja MacFadyen joutui tekemisiin modernien tietovuotajien kans-sa. Hän tapasi Julian Assan-gen, ja auttoi tätä perustamaan Wikileaks-vuotosivuston.

Tietovuotajien tärkeyttä Mac-Fadyen painotti useaan ottee-seen keskustelun aikana. Heidän kauttaan tulevat monet tämän ajan tärkeimmät uutisaiheet. Länsimainen media on varsinkin pinnalta tarkastellen suhteellisen vapaa, mutta miten sensuuri toi-

mii? – Sivuuttamalla, oli MacFad-yenin vastaus. Tärkeintä on se, mitä jätetään kertomatta. Juu-ri siksi vuotosivustot ja vuota-jat ovat nousseet niin keskeiseen rooliin.

Kertoo siitä, mistä muut vaikenevat

Vuosikymmeniä valtamedian vastapainona ja kriittisenä ää-nenä toiminut Tiedonantaja on eittämättä oikea lehti järjestä-mään keskustelun sananvapau-desta ja tietovuotajista. Festivaa-leilla myös julkistettiin uusi tie-donantaja.fi -sivusto. Edellisen, jo ikääntyneen sivuston korvaa-

va verkkolehti on aiempaa näyt-tävämpi, terävämpi ja monipuo-lisempi. Verkkolehteä voi lukea pöytätietokoneen lisäksi myös tabletilla ja kännykällä. Lisäksi sivuston verkkokauppa tarjoaa mahdollisuuden paperilehden ti-laamiseen ja kirjojen ostamiseen.

Lanseeraustilaisuuden ylei-söä kiinnosti, minkälaisia juttu-ja verkkolehti voisi mahdollistaa. Olisiko Tiedonantajassa jatkossa esimerkiksi kansalaisjournalis-mia tai joukkorahoitettuja juttu-ja? Tiedonantajan päätoimittaja Marko Korvela totesi, että sivus-to tekee aiempaa helpommaksi erilaiset kokeilut. Verkkolehti ke-hittyy edelleen, ja tulevaisuudes-sa sivuilla on mahdollisuus tarjo-

Arktinen aloite rauhan ja ympäristön puolesta

ta myös maksullista sisältöä.Tiedonantaja-festivaalin jär-

jestivät yhteistyössä Tiedonanta-ja-lehti, Suomen kommunistinen puolue, Demokraattinen sivistys-liitto ja Euroopan Vasemmisto. Festivaaleilla keskusteltiin kriit-tisen median lisäksi myös paljos-ta muusta: vasemmiston nykyti-lasta ja tulevaisuudesta, eurosta ja EU:sta, ay-liikkeestä, trans-ih-misten oikeuksista, eläkeläisten asemasta, rauhanpolitiikasta ja Karl Marxin Pääomasta.

HEIKKI KETOHARJUSKP:n pääsihteeri

Tiedonantajan uudet verkkosivut ja verkkokauppa: www.tiedonantaja.fi

Stop Nato

Aloitteen allekirjoittajat varoitta-vat NATO:n sotilaallisten toimin-tojen lisääntymisestä arktisella alueella. NATO pyrkii liittämään kaikki pohjoismaat mukaan joh-tamiinsa sotaharjoituksiin, NA-TO-jäsenyyteen ja osaksi kam-panjaan, jolla Venäjästä raken-netaan viholliskuvaa.

Kommunistit haluavat vahvis-taa taistelua kapitalistista riistoa, imperialistisia sotia ja fasismia vastaan työläisten ja kansojen emansipaation, vapautumisen ja sosialismin puolesta.

Lauantaina 23.tammikuuta klo 11 – 16.30Kirjan talolla, Kirjatyöntekijänkatu 10

Alustajina: JHL:n erityisasiantuntija Marjo Katajisto, politiikan tutkija Emilia Palonen, yliaktuaari Olli Savela, yhteiskuntatieteiden tohtori Jari Heinonen ja kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen.

Tarjolla edullinen välipala, kahvia ymVapaa pääsyJärjestävät SKP ja DSL:n opintokeskus

Kriittisen journalismin instituutin johtaja Gavin MacFadyen Tiedonantaja-festivaalin keskustelussa.

KENEN VALINNANVAPAUS?

OVATKO PERUSPALVELUT KAUPAN

? ?

!

8 E E S P Ä I N ! 4 / 2 0 1 5

Sanomisen paloaSuomalaisen poliittisen laululiikkeen kaari yksissä kansissaKun toimittaja Timo K. Forss alkoi kirjoittaa kirjaa poliittises-ta laululiikkeestä, hän ei arvan-nut päätyvänsä kirjoittamaan auki sata vuotta suomalaista työväenkulttuuria.

– Kuvittelin aluksi, että kirjoi-tan 1970-luvusta, koska en ym-märtänyt laululiikkeen juuria. Jouduin palaamaan työväen-liikkeen alkuvaiheille. Kirjaan päätyivät sitten niin kisällilau-lut kuin maanalaisen toiminnan ajan kappaleet. Kaari on pitkä, kertoi Forss Maanantaiklubin keskustelussa Forssin kirjasta Toverit herätkää! Poliittinen laulu-liike Suomessa (Into Kustannus).

Rajumpaa kuin punk

Kirjan tekijä itse on syntynyt 1960-luvun lopulla. Forss ker-toi, että oma yhteiskunnallinen ”herätys” tapahtui pitkälti punk-musiikin myötä.

– Punk oli rajuinta mitä tiesin, totesi Forss.

Hiukan myöhemmin yliopis-to-opiskelujen myötä Forss pää-tyi kuuntelemaan tovereidensa kanssa vinyylilevyiltä KOM-teat-teria ja Agit Propia.

– Musiikin pateettisuudelle aluksi naureskeltiin, mutta kiin-nostus alkoi muuttua vakavam-maksi. Viattomat kokeilut johti-vat entistä vahvempiin aineisiin, veisteli Forss.

Monet kappaleet paljastuivat rajummiksi kuin punk. Laululii-ke sanoi asioita vankalla taval-la ja sen myötä lähdettiin myös barrikadeille.

Muusikko- ja toimittajataus-tainen Forss on aina ollut kiin-nostunut politiikan ja taiteen tekemisen rajapinnasta. Ajatus laululiikkeen vaiheita kartoitta-vasta kirjasta kypsyi muutama vuosi sitten.

Toverit herätkää! -teoksessa on annettu ääni tekijöille. Forss on haastatellut niin 70-luvun laulu-liikkeen keskeisiä tekijöitä kuin myöhempien sukupolvien edus-tajia aina räppäreitä myöten.

Kirjassa ovat toki mukana myös niin sanotut taistolaislau-lut, jotka herättävät yhä voimak-kaita tunteita.

– Jos jyrkimpiä taistolaislaulu-ja ei olisi, niin tuskin olisin edes kiinnostunut aiheesta. Vähem-mistökommunistit ovat tehneet ne kaikkein julistavimmat biisit, jotka tuovat mieleen punkin pro-

vokaatiot. Kova sanomisen palo on jättänyt pysyvän jäljen, sanoi Forss.

Ei mikään pieni liike

Maanantaiklubin keskusteluun oli kutsuttu kaksi laululiikkeen veteraania, jotka molemmat ovat yhä aktiivisesti musiikissa mukana.

Agit Propin perustajajäsen Pekka Aarnio vaikutti laululiik-keessä paitsi Agit Propin kvar-tetissa myös muun muassa Lo-ve Recordsin tuottajana. Aarnio kertoi, miten hän oli yhdessä sä-veltäjämestari Kaj Chydeniuk-sen kanssa paluulennolla Ber-liinistä keksinyt kansainvälisten esiku vien innoittamana, että ”po-liittisen laululiikkeen” voisi ottaa ympäri Suomea syntyneiden lau-lu- ja ohjelmaryhmien yhteiseksi nimeksi.

Muun muassa Arkiviisu-yh-tyeestä ja soolotuotannostaan tunnettu Mikko Perkoila koros-ti, ettei laululiike ollut pelkästään kahden kärkisäveltäjän – Chyde-niuksen ja Eero Ojasen – tuo-tannon ympärille rakentunutta. Kyseessä oli sekä ajallisesti että

maantieteellisesti laaja ilmiö. – Ohjelmaryhmiä toimi koko

maan mitassa yli 800 – eli ei mi-kään pieni liike. Oli paikallisen tason omaperäisiä erikoisuuksia esimerkiksi Porissa ja Oulussa.

Ydin oli Aarnion mukaan pit-kälti sama, mikä musiikissa yleensäkin: väki kokoontui yh-dessä laulamaan ja soittamaan. Samalla siinä heijastuivat ajan yhteiskunnalliset ristiriidat ja nuorten radikalisoituminen.

Sekä Aarnio että Perkoila an-toivat Forssille tunnustusta: To-verit herätkää! on ansiokas, teki-jänsä näköinen ja tyylinen yleis-esitys poliittisen laululiikkeen pitkästä kaaresta.

Laulut elävät tänäkin päivänä

Agit Prop ry perustettiin vuonna 1969 ja pari vuotta myöhemmin Ohjelmakeskus ry, josta muodos-tui 1970-luvun liikkeen yhdistä-vä tekijä. Toimintaa oli muualla-kin kuin pääkaupunkiseudulla.

– 1970-luvun alussa into oli palavaa. Siihen liittyivät niin Vietnamin kuin Chilen tapah-tumat. Laululiikkeessä tehtiin omasta aloitteesta kulttuuria

ruohonjuuritasolla. Liikkeen hii-puessa jäljelle jäi enää kankea, byrokraattinen ylärakenne, jo-ta ihmiset eivät enää tunteneet omakseen. Tilalle tuli punk, to-tesi Forss.

Mutta jotain jäi. Poliittiset lau-lut elävät vielä tänäkin päivänä.

Nuoremman polven näkökul-maa keskustelussa edusti Irene Auer, jolle vanhat työväenlaulut iskevät juuri kantaaottavuuden ja poliittisuuden vuoksi: niissä otetaan kantaa ja valitaan puoli.

– Nykyään ei oikein ole muuta musiikkia, missä pu-hutaan jopa ismeistä ja aat-teista, ei pelkästään yleisestä punaviherhumanismista.

Auerinkin poliittiseen herää-miseen liittyvät vanhempien le-vyhyllystä löytyneet laululiikkeen klassikot.

– Poliittiset laulut ovat myös hajanaista vasemmiston kenttää yhdistävä tekijä, muistutti Auer.

MARKO KORVELATiedonantaja-lehden

päätoimittaja

Maanantaiklubi on kriittisen keskustelun ja kulttuurin kohtaamispaikka, kahvila Berggassa Viidennellä linjalla, aina kuukauden ensimmäisenä maanantaina. maanantaiklubi.blogspot.com

Stadin työväen-kirjallisuus-päivätTyöväenliikkeen kirjaston ja JHL-talon tiloissa Sörnäisissä vietettiin marraskuussa Sta-din työväenkirjallisuuspäiviä. Toista kertaa järjestetty ta-pahtuma kokosi kahden päi-vän aikana satoja kiinnostu-neita kuulemaan ja keskuste-lemaan kirjallisuudesta, his-toriasta, työväenlehdistön ti-lasta, marxilaisuudesta ja va-semmiston näköaloista.

Tapahtuma alkoi perjan-taina kapinarunojen illalla. Harrastajarunoilijat esittivät tekstejään ja saivat runoili-ja Marja-Leena Mikkolalta palautetta. Lauantain ohjel-ma alkoi emeritusprofessori Heikki Paunosen luennolla Stadin slangista monikielisen ja monikulttuurisen Helsingin sieluna.

Kirjailija ja kulttuuripolii-tikko Arvo Salon työtä arvi-oivat Kaj Chydenius, Risto Kolanen ja Lasse Lehtinen. Lena Näre, Miika Kabata ja Hannu Taanila keskustelivat Karl Marxin Pääoman ajan-kohtaisuudesta. Vasemmiston tilaa ja tulevaisuutta puoles-taan arvioivat Arja Alho, Yrjö Hakanen, Veronika Honka-salo ja Henrik Nyholm.

Kirjailija Heidi Köngäs ker-toi uudesta kirjastaan Hert-ta. Muita kirjailijavieraita oli-vat mm. Timo Kalevi Forss, Reetta Meriläinen, Jarmo Nieminen, Timo Sandberg, Jari Sedergren ja Riikka Tanner. Laulava taiteilijavie-ras oli Mikko Perkoila.

Osa keskusteluista on katsottavissa tallenteena sivulta http://www.tyovaenperinne.fi/?p=2012

MARXIN PÄÄOMAN AJANKOHTAISUUS

>> T I E D O N A N T A J A N J A K I R J O J E N T I L A U K S E T : www.t iedonantaja. f i ja p. (09) 7743810

TILAA TIEDONANTAJA LEHTI:12 kk 90 € / työttömät ja opiskelijat 65 € (1.1.2016 alkaen 95 / 70 €)

3 kk 30 / 25 € (1.1. alkaen 35 / 30 €)

K E R T O O S I I T Ä , M I S T Ä M U U T V A I K E N E V A T

Lehti suoraan kotiin

kerran viikossa

Toim. Yrjö Hakanen246 sivua. TA-Tieto Oy.Hinta 25 €

Kirjoittajina: Jan Otto Andersson, Andreas Fagerholm, Yrjö Hakanen, Jari Heinonen, Pertti Honkanen, Miika Kabata, Joel Kaitila, Camilla Kantola, Sixten Korkman, Mikko Lahtinen, Harri Melin, Pertti Multanen, Lena Näre, Vesa Oittinen, Paula Rauhala, Antti Ronkainen, Seppo Ruotsalainen, Suvi Salmenniemi, Hannu Taanila, Timo Toivonen ja Matti Vesa Volanen.

Timo K. Forss (vasemmalla), Pekka Aarnio, Mikko Perkoila ja Irene Auer Maanantaiklubilla, jossa Perkoila esitti myös laulujaan.

Aatosta jaloa - marraskuun valoa

TyöväenkirjasTon ysTäväT ry

Stadin toiSettyöväenkirjalliSuuSpäivät

6.-7.11.2015Työväenliikkeen kirjasTossa sörnäisissä

sörnäisten rantatie 25 , Helsinkiwww.tyovaenperinne.fi