8
MARKKU EESTILÄ Kansanedustaja, eläinlääkäri Asioihin voi vaikuttaa www.eestila.fi 110 ANNE HELP elävä savo Vaalilehti 2015 Ennakkoäänestys 8.-14.4.2015 Vaalipäivä 19.4.2015

Elävä Savo -vaalilehti

Embed Size (px)

DESCRIPTION

Kansanedustajaehdokkaiden Markku Eestilän ja Anne Helpin yhteinen vaalilehti.

Citation preview

Page 1: Elävä Savo -vaalilehti

MARKKUEESTILÄ

Kansanedustaja,eläinlääkäri

Asioihin voi vaikuttaa

www.eestila.fi

110

ANNE

HELP

elävä savoVaalilehti 2015

Ennakkoäänestys 8.-14.4.2015 Vaalipäivä 19.4.2015

Page 2: Elävä Savo -vaalilehti

2 elävä savo

Suomi on saatava liikkeelle

Suomalaiset ovat aina olleet vahvimmillaan vaikeina aikoina. Tämä on ollut pienen, sitkeän ja edistyksel-lisen kansakuntamme valtti. Nykytilanne on vaikea. Suomi on saatava liikkeelle. Meillä ei ole varaa py-sähtyä, lamaantua ja olla uudistumatta. Meillä ei ole varaa siihen, että hyvinvointiyhteiskunnassa ei voi-da hyvin.

Meidän on asetettava työ etusijalle. Kokoomus läh-tee rakentamaan seuraavaan neljää vuotta työn kautta. Työllä on tärkeä sisältömerkitys elämässä, mutta se pitää myös hyvinvointiyhteiskuntamme pyörimäs-sä. Jos käteen jäisi veronalennusten kautta hiukan enemmän rahaa, se voisi kannustaa työntekoon. Tai jos yritykset voisivat palkata hiukan helpommin uusia työntekijöitä – vaikka koulutussopimuksen kautta nuoria helpommin. Työ luo lisää työtä. Ja sitä kautta myös hyvinvointia.

Tärkeät asiat ovat usein yksinkertaisia, niin tässäkin asiassa. Tosiasiassa muutos lähtee yksittäisistä ihmi-sistä.

Pidetään yhdessä huoli, että jätämme tämän maan paremmassa kunnossa jälkeemme kuin millaisena olemme sen hoitaaksemme saaneet. Tiedän, että Ylä-Savossa tästä pidetään omalta osaltaan huolta.

Alexander StubbKokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri

Kauppakeskus Keisarinkulma,

avoinna ma-la 10-15

Tapahtumia kahvilalla:

TIISTAINA 7.4. KLO 19-21 PUOLUEPANEELI

aiheena Nato

TORSTAINA 9.4. KLO 18-20 NIVELILTA

ennaltaehkäisy, operointi ja kuntoutus

KESKIVIIKKONA 15.4. KLO 18-20 YKSITYINEN VAI JULKINEN

TERVEYDENHOITO?Miten toteutetaan? Mistä rahat?

TERVETULOA!

Kahvila

IisalmiKORJAAMO

Avoinna maanantaisin ja torstaisin klo 10-13.

TERVETULOA!

Vaaliviikolla 13.-19.4. auki joka päivä

Osoite: Kiurukatu 3

Kahvilassa taiteilijaRaili Heikkisen myyntinäyttely.

Kahvila

KiuruvesiKORJAAMO

elävä savo vaalilehti 2015

Julkaisija: Eduskuntavaaliehdokkaiden Anne Helpin ja Markku Eestilän tukiryhmäToimitus: Tuija KastariTaitto: Mainostuuli/Harri HeikkiläPaino: Suomalainen Lehtipaino Oy

Page 3: Elävä Savo -vaalilehti

3elävä savo

Varsinkin näin vaalien alla on suosittua ilmoit-tautua byrokratian ja turhan sääntelyn pur-kamisen kannattajak-si. Suosittua on myös väittää, ettei istuva hal-litus olisi tehnyt asialle mitään. Näin ei kuiten-kaan ole, vaan sääntelyä on purettu ja lupapro-sesseja sujuvoitettu.

Suomi menestyi hyvin EU:n maatalouspoli-tiikan uudistusta kos-kevissa neuvotteluissa pitkään jatkuneen ja tehokkaan valmistelu-työn ansiosta. Jatkossa EU:n suorista tuista voidaan käyttää nykyistä suurempi osuus esimerkiksi mai-don ja naudanlihan tuotannon tukemiseen. Tämä on erityisen tärkeä ratkaisu Suomelle korkeiden tuotantokustannusten takia.

Rehellisyyden nimissä on tunnustettava, että emme onnistuneet pyrkimyksissä yksinkertaistaa Suomen ja EU:n maataloustukijärjestelmää. Uusi järjestelmä on aikaisempaa monimutkaisempi. Suomi vastusti tukijärjestelmää neuvoteltaessa systemaattisesti toimia, jotka olisivat monimut-kaistaneet järjestelmää lisää. Ajoimme poikkeuksia esimerkiksi viherryttämistä koskeviin esityksiin. Myös kansallista liikkumavaraa käytettäessä haet-tiin yksinkertaisia ratkaisuja.

Työ kuitenkin jatkuu. Olemme toimittaneet jou-kon esityksiä maatalouskomissaari Hoganille jär-jestelmän yksinkertaistamiseksi. Hän on sitoutunut yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamiseen ja hankkeella on myös laaja tuki sekä tuottajien että jäsenmaiden hallinnon keskuudessa.

Toinen keskeinen ja lisää toimia vaativa asia on maatalouden kannattavuus. Se on ollut jo pitkään heikko ja nyt Venäjän tuontikiellot sekä maailman-markkinoiden matala hintataso lisäävät vaikeuksia. Viljelijöitä rasittavat myös valtiontalouden säästöt ja muutokset joidenkin tukien maksatusaikatau-luissa. Tämä on ongelma, jota meidän pitää yhdes-sä ratkoa eri ministeriöiden, tuottajien, teollisuu-den, kaupan, neuvonnan ja tutkimuksen keinoin.  Mitään yhtä ihmelääkettä tähän ei ole, vaan mei-dän tulee työskennellä kaikilla rintamilla.

Yksi tapa on hakea markkinoilta parempaa tuottoa. Itse uskon viennin mahdollisuuksiin. Maailman väestön kasvaessa puhtaan suomalaisen ruoan ky-syntä kasvaa entisestään. Markkinoiden avaami-seksi on tehty kovasti töitä.

Ruoalle on saatu oma vientiohjelma ja  lisärahoi-tusta on suunnattu sekä viranomaistoimintaan että käytännön vientityöhön. Ministerit ovat käyneet ahkerasti eri maissa ja avanneet ovia suomalaistoi-mijoille. Jopa pitkään työn alla ollut Kiinan mark-kinoiden aukeaminen suomalaisille lihatuotteille on viimein toteutumassa.

Hyvä esimerkki byrokratian purkamisesta tällä vaalikaudella on Sanni Grahn-Laasosen loppuun viemä ympäristönsuojelulain uudistus, joka tehtiin lupamenettelyjen sujuvoittamiseksi. Uudistuksen arvioidaan vähentävän lupahakemusten määrää noin 20 prosenttia ja noin 3300 eläinsuojaa poistuu lupavelvollisuuden piiristä. Uudistukseen liittyvän ympäristönsuojeluasetuksen ansiosta jatkossa kun-ta voi luvittaa yhä useamman eläinsuojan. Tämä on hyvä suunta, koska kunnissa on tässä asiassa paras asiantuntemus.

Metsäsektorilla puhaltavat aivan uudet tuulet. Kaikki kolme isoa metsäfirmaa ovat ilmoittaneet merkittävistä investointisuunnitelmista. Olen var-ma että näihin hienoihin uutisiin on vaikuttanut metsäpolitiikan kokonaisuudistus, jonka suurelta osin vei läpi jo edeltäjäni Jari Koskinen. Lähes koko metsälainsäädäntö ja kaikki metsäorganisaatiot on uudistettu.  Uskon että myös metsätalouden ja metsäpalveluyrittäjyyden kannattavuus paranee uudistusten ansiosta.

Paljon on siis tehty, mutta paljon jää tekemistä myös seuraavalle hallitukselle. Varsinkin maatalo-udessa byrokratian suurin lähde on EU. Siksi jat-kossakin tarvitaan vahvaa vaikuttamista Brysselin suuntaan kotimaisia talkoita unohtamatta.

Petteri Orpomaa- ja metsätalousministeri

Normitalkoot käytännössä

Pohjanmaan Rehujauhatus OyOjantie 7, 85140 Tynkä

Tilasekoituksen edullinen ja vaivaton ratkaisu!

KALAJOKI

KOLPPI

Teemme räätälöidyn tilaseoksen Suomen Rehun laadukkaiden ja rahtimylläykseen suunniteltujen rehujakeiden pohjalta. Lopputuloksena on juuri omalle tilallesi sopiva rehu. Tarjontamme sisältää myös luomutuotantoon soveltuvat rehuseokset.

Pohjanmaan Rehujauhatus Oy ja Suomen Rehu jalostavat viljasi tilakohtaiseksi rehuksi.

Soita meille puh. 041 444 9374 tai på svenska 041 444 9375. Kerromme mielellämme tuotteistamme lisää!

•Puinti ja viljankuivaus•Kaivinkone- ja traktoriurakointia

TIMO KÄRKKÄINEN p.0400 138868

Teemme siemenviljely-sopimuksia

nurmikasveista

Ota heti yhteyttä!

www.savonsiemen.com 044 591 6400/Antti Sarvela

60 vuoden kokemuksella!

Siementuotantoon!

(timotei, nurminata, puna-apila)

Mainonnan kaikki kuviot0400-685968

Page 4: Elävä Savo -vaalilehti

4 elävä savo

Nähdään ongelmien sijaan mahdollisuuksia!Meillä on maailmassa ja Suomessa paljon asioita pielessä. Jäämme herkästi rypemään ongelmiimme ja valitamme puutteistamme. Valitus ja ankeus ovat vallanneet mielemme. Emme kuitenkaan jostain syystä näe, mitä voisimme tehdä asioiden eteen, vaikka mahdollisuuksia ja voimavaroja löytyy roppakaupalla.

Katson kunnioituksella, kuinka vammaiset selviävät työelämässä. Vammoista huolimatta asiat laitetaan onnistumaan; mikäli puuttuu oikea käsi, tehdään työtä vasemmalla. Mutta mitä tekeekään terve ihminen, kun yksi sormi on kipeä? Invalidisoituu usein niin, että hakee sairaslomaa työstään.

Kinestetiikka on voimavaralähtöinen toimintamalli, joka perustuu ihmisen luonnollisten liikemallien ja aistitoimintojen ymmärtä-miseen, vaikuttavaan   koskettamiseen ja ihmisen kunnioittavaan kohtaamiseen. Kinestetiikka auttaa meitä huomaamaan, millaisia voimavaroja ihmisellä on jäljellä ja opettaa meitä käyttämään niitä oikein. Minä ja työntekijäni olemme saaneet kinestetiikan oppeja Raimo Lappalaiselta ja hän onkin tällä saralla oikea mestari. Mikä saisi asenteemme muuttumaan ja meidät huomaamaan, millaisia voimavaroja meillä on päämme sisällä?

Olemme työelämässä ja koululaitoksissa puhuneet paljon sisäisestä yrittäjyydestä. Osa ihmisistä suorastaan inhoaa tuota ”yrittäjä”-ter-miä. Yrittäjä luokitellaan rikkaaksi ryöväriksi ja kansakunnan riis-täjäksi. Sellaiseksiko pitäisi itsekin ryhtyä? Miksi mielikuvamme yrittäjistä on muodostunut tällaiseksi?

Yrittäjät luovat ja tarjoavat työtä, joka tuottaa ja kantaa koko Suo-mea. Siinä mennään sananmukaisesti työ edellä. Yrittäjillä ja yrittä-jähenkisillä on luonnostaan ideoita ja he näkevät ongelmien sijaan ratkaisuja. Mikäli näin ei olisi, ei yritys kehittyisi eikä uusia toimin-tatapoja muodostuisi.

Paras työntekijä on yrittäjähenkinen ideoija. Huomatessaan toimi-mattoman työtavan hän alkaa muokkaamaan tehtävää ja tuo on-gelman huomattuaan kehitysidean. Paras työyhteisö taas on muu-toksille avoin. Muutosvastarinta on luonnollista, mutta siihen ei saa jäädä pitkäksi aikaa. On mentävä mukavuusalueen ulkopuolelle ja annettava uusille ideoille mahdollisuus. Omien ja muiden ideoita yhdistelemällä syntyy loistavia tuloksia.

Meillä on edessä suuria muutoksia ja niistä selvitään vain näkemäl-lä ongelmien sijaan mahdollisuuksia. Olkaamme siis valmiita ko-keilemaan uusia asioita ja kuunnellaan toisiamme aidosti.

Anne Helphoivakodin johtajaeduskuntavaaliehdokas

Olen 41-vuotias kolmen lapsen äiti ja koulutukseltani sai-raanhoitaja. Tällä hetkellä työskentelen hoivakotien esimie-henä. Yrittäjyys on ollut minulle luonteva vaihtoehto perus-taessani kolme hoivakotia. Juureni ovat työläisperheessä, joten olen tottunut tekemään töitä tavoitteiden eteen.

Miksi lähdit ehdokkaaksi?

Lähden puolustamaan kolmea, tärkeää arvoa – hoivaa, ennakointia ja lähipalveluja, joita ei voida unohtaa tulevaisuuden päätöksenteossa. Ihminen tarvitsee hoivaa elämän jokaisessa vaiheessa; hoivan luonne vain muuttuu iän myötä. Monessa asiassa on ruvennut tuntumaan siltä, että yksinkertaisista asioista on tehty todella monimutkaisia ja vaikeita. Käytännönläheisyyteni ja elämänkokemukseni ovat tehneet minusta juuri sellaisen ihmisen, jota nyt kaivataan eduskuntaan.

Mitä ominaisuuksia hyvällä päättäjällä on oltava? Päättäjältä täytyy löytyä yhteistyö- ja päätöksentekokykyä asioiden läpiviemiseksi, kokonaisuuksien hallitsemista asioiden ymmärtämiseksi, käytännön osaamista lakipykäliä säätäessä sekä hyvää fyysistä kuntoa. Poliitikko joutuu tekemään pitkää päivää ja kiertämään maita ja mantuja työssään.

Miten pidetään Savo elävänä?

Tärkeintä on luoda työ – ja elinmahdollisuuksia kaikille ikäryhmille. Biotalous tulee olemaan koko maan, mutta myös Savon elinkeinoelämän selkäranka. Ruoka ja energia tuotetaan paikallisesti ilman suuria kuljetuskustannuksia ja samalla luodaan pohja globaaleille ratkaisuille. Pohjois-Savon asemaa muuttovoittoisena maakuntana on vahvistettava pitämällä infra kunnossa. Koulutuspaikkoja on tar-jottava monipuolisesti ja riittävästi alueellisiin tarpeisiin. Peruskoulutus ja sote-palvelut on löydyttävä inhimillisen matkan päässä kotoa. Tässä on tehtävä yksilöllisiä ratkaisuja kuntien tarpeiden mukaan.

41.0 TUNNUS

UUSI KUKKA, UUDET VÄRITMeillä on nyt uusi logo. Uusi ruiskukka on symbolinomainen ja yksin-kertainen. Se toimii hyvin pienessä koossa ja negatiivinä eli valkoisena tummalla taustalla. Värit on raikastettu.

Voit edelleen käyttää pelkkää kokoomus-tekstilogoa. Sekin on hie-man uudistunut ja välit ovat muuttuneet. Muista siis ladata uusin versio!

Peruslogo on kokoomus-tekstilogo, jota voi käyttää kaikessa ilmoittelussa ja ilmeissä. Sekin on hieman uudistunut ja välit ovat muuttuneet. Muista siis ladata uusin versio!

Ruiskukka tuo ilmeeseen tunnistettavuutta ja nojaa symbolisuudellaan vahvasti historiaan. Nyt kukka on moderni ja selkeä. Käytä sitä rohkeasti yksinään tai kokoomus-tekstin kanssa yhtenäisenä tunnisteena.

Leijonalogo on Kokoomuksen pitkäikäisin symboli. Käytä leijonaa harvoin ja harkitusti, parhaiten se sopii vaikkapa asiaseminaarien tai paneelikeskustelujen ilmeeseen.

Pystytunnus

Tekstilogo (päivitetty)

Vaakatunnus (pieneen tilaan)Leijonalogo

Page 5: Elävä Savo -vaalilehti

5elävä savo

Asioihin voi vaikuttaa!Ensimmäinen kausi eduskunnassa alkaa pian olla ohi. Työ on ollut to-della mielenkiintoista ja asioita on riittänyt. Eduskunnan päättämistä sadoista asioista vain harvat nousee julkiseen keskusteluun, vaikka nii-den merkitys olisi hyvinkin suuri. Yksi tällainen eduskunnan päättä-mä asia oli valtionosuusuudistus, joka jo sananakin karkottaa lukijoita.Meille kaikille terveys on tärkeintä. Monet päättäjät haluavat - itse kus-sakin kunnassa - kansalaisille parempaa terveydenhuoltoa ja hoivaa. Se on oikea linja, mutta ilman rahaa mitkään palvelut eivät toimi. Eri-tyisesti ikääntyvissä kunnissa omat verotulot eivät millään riitä ikään-tyvien palveluiden turvaamiseen ilman valtion apua.

Tämän vuoksi kokoomusministereiden johdolla valmisteltiin tällä hal-lituskaudella valtionosuusuudistus, joka on lähihistorian suurin tulon-siirto rikkaasta etelästä vähemmän rikkaaseen Itä-Suomeen! Pohjois-Savo oli tämän uudistuksen suurin voittaja koko maassa.  

Siirtymäajan jälkeen oma maakuntamme saa joka vuosi 26 miljoonaa euroa enemmän rahaa verrattuna entiseen järjestelmään. On täysin omista kuntapäättäjistämme kiinni, mihin he kohdistavat nämä lisä-eurot. Tässä uudistuksessa, jos missä, toteutui sosiaalinen ja alueelli-nen oikeudenmukaisuus erinomaisesti.

Kun liian laaja hallituspohja alkoi murentua, pääsimme muuttamaan energiapolitiikan suuntaa kotimaisia polttoaineita ja suomalaista työtä suosivaksi. Turpeen veroa laskettiin ja sitä kautta metsähakkeen tukea nostettiin. Tämä oli turvetuotannolle ja metsäiselle Suomelle todelli-nen kädenojennus. Tällä linjalla pitää myös seuraavan hallituksen py-syä.  

Poliitikkojen pitää osata sanoa myös tiukka ei. Valtiovarainministeri Antti Rinne halusi viime metreillä eduskunnan tekevän päätöksen Pi-sararadan aloittamisesta. Pisararata on Helsingin alle kaivettava rau-tatie, jonka sanotaan olevan välttämätön koko valtakunnalle. Sitä se ei ole. Sen on Liikennevirastokin todennut.

Miljardin maksava Pisararata on kannattamaton hanke. Sen vuoksi monet kokoomuslaiset kansanedustajat nousivat yhdessä rintamassa vastustamaan Helsingin kaupungin kallista ja ylimitoitettua paikallis-hanketta. Tässä taloustilanteessa on suorastaan vastuutonta pistää ra-haa Pisararadan kaltaisiin hankkeisiin, varsinkin kun perustiestö on päässyt aivan liian huonoon kuntoon.  

Eduskunnassa asioita siis riittää. Kansanedustajien tärkein tehtävä tu-levalla vaalikaudella on Suomen kilpailukyvyn kääntäminen uuteen nousuun ja talouden tervehdyttäminen. Se edellyttää päättäjiltä ja työ-markkinajärjestöiltä poikkeuksellisen maltillista ja yhteistyökykyistä otetta. Uskon, että sitä löytyy. Vaikuttakaa vaaleissa!

Markku Eestiläkansanedustajaeduskuntavaaliehdokas

Olen 58-vuotias, erityisopettaja Suvin aviomies ja kolmen lapsen isä. Ennen kuin tulin valituksi eduskuntaan toimin pitkään eläinlääkärin ihmisläheisessä ammatissa. Ehkäpä juuri siitä syys-tä arvomaailmani on rakentunut suvaitsevaiseksi, käytännönlä-heiseksi ja kaikkea työtä kunnioittavaksi.

Miksi lähdit ehdokkaaksi? Olen aina ollut kiinnostunut ihmisistä ja asioista. Sen vuoksi pidän ihmisläheisestä työstä ja vien mie-lelläni asioita ja ideoita eteenpäin. Mielestäni yhteisten asioiden hoitaminen on arvokasta työtä, jossa tuntee erityistä mielihyvää silloin, kun saa tehtyä ihmisten hyvinvoinnin kannalta jotakin merkittävää.   Mitä ominaisuuksia hyvällä päättäjällä on oltava? Hyvällä kansanedustajalla on kokemusta työelämästä ja taloudesta. Hän perehtyy asioihin, perustelee näkökantansa ja uskaltaa tarvittaessa olla myös eri mieltä. Hyvä kansanedustaja kuuntelee tarkasti, on huumorintajuinen ja ymmärtää yhteistyön merkityksen.        Miten pidetään Savo elävänä?

Tärkeintä on, että uskomme ahkeruuteen ja omaan tekemiseen. Elämme metsien ja peltojen keskellä, joten maa- ja metsätalouden kehittäminen on jatkossakin oleellisen tärkeää. Meidän on pidettävä huoli siitä, että liikenne- ja tietoliikenneyhteyksiä kehitetään myös Itä-Suomessa, sillä niiden merkitys korostuu tule-vaisuudessa. Oman kulttuurin arvostaminen ja vahva seudullinen itsetunto antavat myös nuorille tulevaisuudenus-koa. Kaiken taloudellisen ja teknologisen kehityksen ohella meidän on kunnioitettava alueemme luon-toarvoja. Puhdas luonto ja sen tarjoamat monipuoliset virkistysmahdollisuudet ovat tulevaisuudessa entistä tärkeämpiä ihmisten hyvinvoinnin kannalta.   

41.0 TUNNUS

UUSI KUKKA, UUDET VÄRITMeillä on nyt uusi logo. Uusi ruiskukka on symbolinomainen ja yksin-kertainen. Se toimii hyvin pienessä koossa ja negatiivinä eli valkoisena tummalla taustalla. Värit on raikastettu.

Voit edelleen käyttää pelkkää kokoomus-tekstilogoa. Sekin on hie-man uudistunut ja välit ovat muuttuneet. Muista siis ladata uusin versio!

Peruslogo on kokoomus-tekstilogo, jota voi käyttää kaikessa ilmoittelussa ja ilmeissä. Sekin on hieman uudistunut ja välit ovat muuttuneet. Muista siis ladata uusin versio!

Ruiskukka tuo ilmeeseen tunnistettavuutta ja nojaa symbolisuudellaan vahvasti historiaan. Nyt kukka on moderni ja selkeä. Käytä sitä rohkeasti yksinään tai kokoomus-tekstin kanssa yhtenäisenä tunnisteena.

Leijonalogo on Kokoomuksen pitkäikäisin symboli. Käytä leijonaa harvoin ja harkitusti, parhaiten se sopii vaikkapa asiaseminaarien tai paneelikeskustelujen ilmeeseen.

Pystytunnus

Tekstilogo (päivitetty)

Vaakatunnus (pieneen tilaan)Leijonalogo

Page 6: Elävä Savo -vaalilehti

6 elävä savo

Tulevaisuudesta mikään muu ei ole varmaa kuin se, että sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne-uudistusta jatketaan myös seuraavalla kaudella. Sote-uudistus kaatui perustuslakivaliokunnan to-dettua sen olevan ristiriidassa perustuslain kanssa erityisesti kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien ja rahoitusperiaatteen toteutumattomuuden nä-kökulmasta.

Rahoitusperiaatteella tarkoitetaan, että kunnilla on oltava taloudelliset mahdollisuudet rahoittaa niille annettujen tehtävien hoitamista. Nyt näin ei olisi käynyt. Lisäksi kunta olisi joutunut mak-sajaksi kun joku muu olisi päättänyt rahojen käy-töstä.

Perustuslakivaliokunnan mukaan jatkossa on hallinto- ja rahoitusmalleja arvioitava kokonai-suutena ja kunnille on varattava mahdollisuus tulla kuulluksi. Lisäksi on arvioitava kolmea eri järjestämisvaihtoehtoa: yksiportainen kuntayh-tymämalli, ns. toisen asteen itsehallintomalli ja valtiollinen sote.

Kun hallintomallista päätetään, on tiedettävä mitä siitä seuraa.Yksiportaisella kuntayhtymämallilla tarkoitetaan, että kunnat muodostavat kuntayh-tymän, joka järjestää ja tuottaa koko soten.

Tämä ei esitetyssä muodossa mennyt läpi pe-rustuslain seulan. Auttaisiko alueiden pienentä-minen? Silloin vaarana on erikoissairaanhoidon pirstoutuminen. Entä siirretäänkö vain tervey-denhuolto kuntayhtymään, sosiaalipalvelujen jäädessä kunnille? Silloin menetetään integraati-on hyöty.

Lisäksi yksiportaiseen kuntayhtymään on tällä kuntarakenteella vaikea löytää sellaista päätök-sentekomallia, jossa isojen ja pienten kuntien asukkaiden vaikutusmahdollisuudet toteutuisi-vat.

Ns. toisen asteen itsehallintomallilla tarkoitetaan, että sote kootaan alueelliseen organisaatioon ja sille luodaan vaaleilla valittu valtuusto ja annetaan oma verotusoikeus. Tämä tarkoittaisi maahamme uuden vaali- ja verotusjärjestelmän luontia.

Toisen asteen itsehallintomalli olisi myös ”vii-meinen niitti” kuntien asemalle hyvinvoin-tiyhteiskuntamme peruspilarina ja elinvoiman moottorina. Nimittäin ei toisen asteen itsehal-lintoalueeseen pelkästään sote siirtyisi, vaan sin-ne siirtyisi jatkossa myös muita kunnan tehtäviä. Tämän on sanonut ääneen myös kansanedustaja Mauri Pekkarinen (HS 12.3). Hyvinvointipalvelu-jen valta ja vastuu siirtyisivät pitkälti tälle hallin-totasolle.

Edessä olisi siis monen kunnan näivettyminen tehtävien siirtyessä toiselle itsehallinto-organi-saatiolle. Ongelmana olisi myös kuntalaisten ve-ropaineen kasvu.

Jos valtio ottaisi soten järjestääkseen, olisi päätet-tävä onko kyse koko sotesta, vain terveydenhuol-losta tai vain erikoissairaanhoidosta. Norja siir-si aikoinaan erikoissairaanhoidon valtiolle sillä seurauksella, että kustannukset kasvoivat kuntien siirtäessä kaiken mahdollisen hoidon erikoissai-raanhoitoon.

Kyse ei siis ole pelkästä sotesta, vaan paljon enem-mästä. Kysymys on myös kuntien kohtalosta ja vallasta.

Itse kannatan kuntaperusteista sosiaali- ja terve-ydenhuoltoa, missä kuntalaisen valinnanvapaus toteutuu ja hän saa vaivoihinsa nopeasti ammat-titaitoista apua.

Paula Risikkoliikenne- ja kuntaministeri

Soten seuraava vaihe

Tilat kotona: Kalliokyläntien 683Palvelen myös Viikonloppuisin ja iltaisin

050-5642878 Tikkanen Jari (Tikkasen paja ky)Yrittäjä ja Koulutettu hieroja

Hierontaa hemmotellen

tai urheiluhierontaa Asiakaslähtöistä hierontaa Niemiskylässä.

YSTÄVÄLLISTÄ HAMMASHOITOA.

VARAA AIKA SUUN TARKASTUKSEEN,

PUH. 017 820 2011meiltä saat myös ilta-aikoja!

Riistakatu 11, 74100 Iisalmi

ARK OYA R K K I T E H T U U R I T O I M I S T OR I I T TA K O R H O N E N O Y

Kaikki tuotteet

voit tilata kätevästi verkkokaupastamme!

Palvelemme

Ma-Pe 10.00 - 17.00

La 10.00 - 13.00

AKTIIVISEEN KEVÄÄSEEN

Polar sykemittarit ja aktiivisuusrannekkeet

Uutuus A300 nyt saatavilla alk. 120 €

• pientenlasten leireille, aikuinen/lapsi- leirille sekä joillekkin kursseille tilaa!• Kesän ajan ratsastuskortit tarjouksessa• valmennusta ja kilpailuja läpi kesän!

Ratsastustunnit, kurssit ja leirit läpi vuoden

Tallimestari EAT /Ratsastuksenohjaaja TiinaDahlgren, 050 541 [email protected] www.tallitaitavatkaviot.fi

LUONTAISTUOTEYRTTI-MARI

Asematie 9, Kiuruvesi, puh. (017) 752 940

Vaikuta - www.kokoomusnaiset.fi/liity-jaseneksi

Kiuruveden Kokoomusnaiset Ry

KoneurakointiE. Remes

p.044 339 9547, Pyhännäntie 922,74700 KIURUVESI

Page 7: Elävä Savo -vaalilehti

7elävä savo

Kohti energiaitsenäisempää Eurooppaa

Komission energiaunionistrategian ensimmäi-nen päätavoite on Euroopan energiaturvalli-suuden parantaminen. Se on Suomen kannalta erittäin tärkeä tavoite Venäjän nykyisen ulko-politiikan takia. Euroopan unionin on pyrittävä energiariippumattomuuteen, erityisesti riippu-vuus venäläisestä kaasusta huolestuttaa minua.

Kriisitilanteessa yksi vahvimmista painostus-keinoista ulkopolitiikassa on energiansaannin katkaisu. Se lamauttaa talouden ja saattaa koti-taloudet haavoittuviksi. Siksi energiansaannin varmistaminen kaikissa tilanteissa on yksi tär-keimpiä keinoja, jolla voimme turvata itsenäisen päätösvaltamme Euroopassa.

Komissio teki viime vuoden lopulla stressitestin, jolla se arvioi Euroopan unionin riippuvuutta ve-näläisestä kaasusta. Stressitestissä kävi ilmi, että jäsenmaista Suomi ja Viro olisivat haavoittuvai-simpien maiden joukossa, jos Venäjän maakaasu-hanat sulkeutuisivat meiltä.

Suomen suurin energiantoimittaja on Venäjä - tuontienergiasta 70 prosenttia tulee sieltä, maa-kaasusta kaikki.

Euroopassa tarvitaan infrastruktuuria, joka mah-dollistaa energian kuljettamisen yli rajojen. Suo-men energiaturvallisuuden kannalta on tärkeää vähentää Suomen riippuvuutta Venäjän kaasu-tarjonnasta. Viime vuoden lopulla Suomi ja Viro solmivat aiesopimuksen kaasuputken rakenta-miseksi maiden välille. Kaasuputken on tarkoitus valmistua vuonna 2019. Lisäksi maihin on tulos-sa nestekaasuterminaaleja, jotka mahdollistavat kaasun kuljettamisen pitkänkin matkan takaa.

Energiaturvallisuus vaatii muiltakin osin riippu-mattomuutta tietyistä energian muodoista, ener-gian tuottajista tai kuljetusreiteistä. Euroopan unioni tuo yli puolet käyttämästään energiasta unionin ulkopuolelta. Edelleen suuri osa energi-asta tulee Venäjältä - noin kolmannes EU:n tuo-masta maakaasusta, kivihiilestä ja raakaöljystä.

Energiaunionistrategian painopisteitä energia-turvallisuuden ohella ovat energian sisämarkki-noiden luominen, energiatehokkuus, vähähiili-syyden edistäminen sekä tutkimus, innovaatiot ja kilpailukyky. Strategian painopisteet tukevat toisiaan. Tarvitaan kaikkia niitä, jotta Euroopassa voidaan puhua energiaturvallisuuden paranta-misesta ja energiariippuvuuden vähentämisestä.

On tunnustettava, että tällä hetkellä EU on riip-puvainen Venäjältä tuodusta energiasta. On myös fakta, että Venäjä on toistaiseksi valinnut aggres-siivisen ja EU:lle arvaamattoman ulkopoliittisen tien. Energiapolitiikkamme pääpaino tulee olla siinä, miten vähennämme riippuvuuttamme yksittäisistä Euroopan unionin ulkopuolisista energian tuottajista ja energian kuljetusreiteistä. Siihen tarvitaan energiaunionistrategian kaikkia osa-alueita.

Petri Sarvamaaeuroparlamentaarikko

Konepajateknistä konsultointia ja mallintamista

3d tulostimellaOulun Mekapolar, puh. 0400 581 131

• kaikki maa-ainekset ja kuljetukset• kaivinkonetyöt • lavettikuljetukset

UKONMÄEN SORA KYLauri ja Ahti Kärkkkäinen

auto 040-352 5995 (Ahti), 0400-571 222 (Lauri)

Puh. 040-509 2250, 0400-373 259

• 1+6 HLÖ TAKSI PAARIVARUSTUKSELLA• 1+8 HLÖ TAKSI PAARI- JA INVAVARUSTUKSELLA

TAKSIPALVELU

Maansiirto Veljekset

Nousiainen Oy

· salaojitus kokonaispalveluna

p. 040 552 9189

Page 8: Elävä Savo -vaalilehti

8 elävä savo

Olemme oppineet pitämään itsestäänselvyytenä suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa jokai-selle turvataan mahdollisuus maksuttomaan opis-keluun, jokainen saa tarvitessaan korkeatasoista terveydenhoitoa ja jokaiselle tarjotaan ihmisarvoi-nen elämä hänen viimeisiksi vuosikseen. Sitä se ei kuitenkaan ole. Valtaosa maista ei kykene takaa-maan yhtäkään näistä, vaan palveluita saavat vain varakkaat. Suomi on aiemmin pystynyt ne tur-vaamaan, koska olemme menestyneet maailman-markkinoilla. Hyvinvointimme on luotu useiden sukupolvien kovalla työllä. Nykyiset tulomme eivät riitä hyvinvoinnin ta-kaamiseen. Velkaannumme, vaikka säästämme ja karsimme palveluita. Näin emme voi jatkaa. Ainoa pelastus on talouskasvu. Kilpailukykyä on paran-nettava, jotta tuotteemme ja palvelumme menevät kaupaksi. Suomesta on tehtävä maa, jossa kannat-taa tehdä töitä, yrittää ja työllistää. 

Kaikki lähtee suomalaisesta työstä. Tällä hetkel-lä vain kaksi kolmesta työikäisestä suomalaises-ta on töissä. Ruotsissa töitä tekee kolme neljästä. Saksassa paikallinen sopiminen on joustavaa ja valtaosa ihmisistä tekee jotakin hyödyllistä.

Nämä maat ovat uskaltaneet tehdä uudistuksia me-nestyäkseen. Niin myös meidän on tehtävä. Ruot- sin ja Saksan tavoin meidän on uudistettava työ-markkinoita, verotusta ja sosiaaliturvaa siten, että Suomeen kannattaa investoida. Viimeisten vuosi-en aikana Suomi on menettänyt kymmeniä tuhan- sia työpaikkoja ja lukuisia yrityksiä ulkomaille.

Tämä virta on saatava kääntymään. Kokoomus onesittänyt omat ratkaisunsa toimenpiteiksi edus-kuntaryhmän julkaisemassa rakennepaketti 2.0 -nimisessä julkaisussaan. Myös Borgin ja Vartiai- sen julkaisemasta raportista löytyy oikeita toimen-piteitä Suomen pelastamiseksi. Perinteisesti suomalainen moraali on perustunut luterilaiseen työn etiikkaan, jonka mukaan jokai-sella on velvollisuus antaa panoksensa yhteiseksi hyväksi ja kantaa vastuuta läheisistään. Tämä pe-rusfilosofia on edelleen ajankohtainen. Sen mu-kaan haluan itsekin tehdä työni myös jatkossa. Tarvitsemme ryhtiliikkeen Suomen nostamiseksi jaloilleen. Lopuksi haluan toivottaa Kokoomukselle vaali-menestystä Ylä-Savossa ja koko Savo-Karjalan alu-eella.

 

Arto SatonenKokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja  

Kaikki lähtee suomalaisesta työstä 

109| NELLI BERG-VÄÄNÄNEN

sairaanhoitaja, yamk-opiskelija, Kuopio

110| MARKKU EESTILÄ

kansanedustaja, eläinlääkäri, Iisalmi

111| JENNAHATTUNEN

opiskelija, asianajoassistentti, Joensuu

112| ANNE HELP

hoivakotien johtaja, sairaanhoitaja, Kiuruvesi

113| HELI HJÄLM

luokanopettaja, kasvatustieteen li-sensiaatti, Joensuu

117| MERJA OKSMAN

päiväkodinjohtaja, Siilinjärvi

118| SAKARI PÄÄKKÖ

opiskelija, Kuopio

115| MIIKA MUTANEN

vanhempi konstaapeli, Joensuu

116| PEKKA NIIRANEN

tv-uutistoimittaja, teologian tohtori, Kuopio

114| MAARITA MANNELIN

maakuntasuunnit-telija, KM, Joensuu

124| ANSSI TÖRMÄLÄ

seurakuntapastori, hallintotieteiden maisteri, Joensuu

119| SARI RAASSINA

hankejohtaja, erikoislääkäri, Kuopio

121| MARKKO ROTHSTRÖM

yrittäjä, toimitusjohtaja, Varkaus

120| PEKKA RAVI

kansanedustaja, rehtori, Joensuu

123| AULIKKI SIHVONEN

leikkaus- ja anestesia-sairaanhoitaja, aoh, Kontiolahti

122| JUKKA SAVOLAINEN

ravintola- ja matkailuyrittäjä, Kuopio

MENNÄÄN TYÖN KAUTTA

www.savo-karjalankokoomus.fi savokarjalankokoomus

Mak

saja

: Sav

o-K

arja

lan

Kok

oom

us r

y

Kokoomus asettaa työn etusijalle.

Laitetaan Suomi yhdessä liikkeelle.

Maaselän Konetyö Oy

p.0400-699 183 Osmo Tikka

MAANSIIRTO- jaLOUHINTATYÖT

KAIVINKONE- JA TRAKTORITYÖT,SORATOIMITUKSET

Maaseläntie 38, 74700 KIURUVESIMatti 0400-172 157

Hannu 0400-340 404

Muista äänestää! Ennakkoäänestys 8.-14.4.2015 Vaalipäivä 19.4.2015