Upload
others
View
0
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Eläkeläiset ryJUHLAVUODEN YHTEISLAULUT
Haluamme olla jatkossakin osa tarinaasi ja teemme töitä suurella sydämellä, jotta voisimme palvella teitä entistäkin paremmin. Tervetuloa Turvaan uudet ja vanhat asiakkaat!
Yhdessä elämän käänteissä
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110
Olette jälleen arvioineet meidät vakuutusalan parhaaksi kumppaniksi.
Lämmin kiitos rakkaat asiakkaamme
(EPSI Rating 2018 -asiakastyytyväisyystutkimus)
”Aivan huipun hyvää
palvelua ja mukavan
leppoisaa keskustelua, ja
ammattimaista opastusta
miten toimia tilanteissa
kun tilanteissa. Nopeus
korvausasioissa saa myös kiitosta.”
”Sain vastauksia useisiin
kysymyksiini. Ja rauhoittavan
tunteen liittyen pitkään
poissaoloon kotimaasta.
Juuri tältä pitääkin tuntua,
kun on soittanut
vakuutusyhtiöön.”
”Nopeaa ja asian- tuntevaa palvelua. Tunne että asiakas on
oikeasti tärkeä.”
Sitaatit:
Turvan asiakas-
palautekysely
Kalliolle, kukkulallerakennan minä majani.Tule, tule tyttö nuorijakamaan se mun kanssani.
Jollen minä sinua saa, niinlähden täältä kauas pois,muille maille vierahille,etten sua nähdä vois.
Kalliolle, kukkulallerakennan minä majani.Tule, tule tyttö nuorijakamaan se mun kanssani.
Jollen minä sinua saa, niinlähden täältä kauas pois,muille maille vierahille,etten sua nähdä vois.
KALLIOLLE KUKKULALLESÄVELLYS KAJ CHYDENIUS
1
KertosäeAnna mulle tähtitaivas, anna valo pimeäänAnna mulle aamurusko, anna usko elämäänAnna mulle rohkeutta että jaksan huomiseenAnna edes vähän rakkautta tähän yksinäiseen sydämeen
1. säkeistö
Miksi taivas on öisin musta, miksi valoa en mä nääSydän täynnä on kaipausta, liekki polttaa mun elämääSua etsin mä nyt, maailmaan eksynytOhikulkijoilta sua oon kysynytMissä oot, tiedä en, siksi kuljen etsien
KertosäeAnna mulle tähtitaivas, anna valo pimeäänAnna mulle aamurusko, anna usko elämäänAnna mulle rohkeutta että jaksan huomiseenAnna edes vähän rakkautta tähän yksinäiseen sydämeen
2. säkeistöMiksi aamuin ei päivä paista, linnut laula ei lauluaanPäivä päivältä samanlaista, enää pysty en nauramaanSydän rinnassa lyö, vaikka vanki oon yön,sua etsin takaa jo tähtien vyönPalaisit takaisin, sitä toivon iltaisin
KertosäeAnna mulle tähtitaivas, anna valo pimeäänAnna mulle aamurusko, anna usko elämäänAnna mulle rohkeutta että jaksan huomiseenAnna edes vähän rakkautta tähän yksinäiseen sydämeen
KertosäeAnna mulle tähtitaivas, anna valo pimeäänAnna mulle aamurusko, anna usko elämäänAnna mulle rohkeutta että jaksan huomiseenAnna edes vähän rakkautta tähän yksinäiseen sydämeenAnna edes vähän rakkautta tähän yksinäiseen sydämeen
ANNA MULLE TÄHTITAIVAS2
1. säkeistö
Linnoissa kreivien häät vietetäänon morsiammel kruunattu pääSiellä viihdyn suo viini ja shamppanja vaansydän kylmä voi olla kuin jääSiks mieluummin maantiellä tans-sinkun metsien humina se soiMinä kultaiseen kulkurin valssiintule kanssani tyttö o-hoi
2. säkeistöLinnojen kruunut ne valoa luoja kristallit kimmalteleeEi liikuta kulkuria laisinkaan tuokun armaansa kans asteleeHän pistää vain raitilla tans-sikskun metsien humina se soiMinä kultaiseen kulkurin valssiintule kanssani tyttö o-hoi
3. säkeistöTähtinen taivas ja kuutamoyötienviittana kulkurin onJos liiaksi matkalla kiristää vyöniin poikkean taas talohonSiel laulan, taas laulan ja tans-sinkun metsien humina se soiMinä kultaiseen kulkurin valssiintule kanssani tyttö o-hoi
4. säkeistöSielt valitsen armaan mä itselleinjota salassa lemmin mä vainHän ei itsekään saa tietää lempeänise on lohtuna kulkiessainNyt muistellen häntä mä tans-sinkun metsien humina se soiTule kultaiseen kulkurin valssiintule kanssani tyttö o-hoi
Tule kultaiseen kulkurin valssiintule kanssani tyttö o-hoi!
KULKURIN VALSSI3
URALIN PIHLAJA4
1. säkeistöIllan tuuli soittaa jo latvaa pihlajanKaupungilta kuulen nyt valssin niin kaihoisanPihlajasta se kertoo, on tuttu tarina senMuistan Uralin rinteillä valkolatvuksen
KertosäeNiin kuin seppelepäinen vain nuori morsian onLoisti pihlajan huntu tuo alla auringonNiin kuin seppelepäinen vain nuori morsian onLoisti pihlajan huntu tuo alla auringon
2. säkeistöKauas tuonne jääneen nyt tiedän pihlajanKauas kulki tieni, jäi hän jota rakastanSyksyn punaiset marjat kuin kyynel pihlajan onItkin pihlajan lailla on sydän onneton
KertosäeNiin kuin seppelepäinen vain nuori morsian onLoisti pihlaja kerran, tuo alla auringonNiin kuin seppelepäinen vain nuori morsian onLoisti pihlaja kerran, tuo alla auringon
3. säkeistöKenties kerran soittaa taas tuuli lauhemminKaupunkien pauhu jää taakse viimeinkinMissä pihlaja kukkii, taas armaan nähdä mä saanLuonto puhkeaa kukkaansa jälleen kauneimpaan
KertosäeSilloin seppelepäinen taas nuori morsian onLoistaa pihlajan huntu, tuo alla auringonSilloin seppelepäinen taas nuori morsian onLoistaa pihlajan huntu, tuo alla auringon
MUURARI5
1. säkeistöKevät toi, kevät toi muurarinKevät toi, kevät toi maalarinKevät toi rakennuksille hanslankarinJa rannoille hampparin
Niin paljon minä kärsinyt olenMonta kyyneltä vuodattanutNiin montaa minä lempinyt olenMutta yhtä vain rakastanutNiin montaa minä lempinyt olenMutta yhtä vain rakastanut
2. säkeistöKesällä töitä teki muurariKesällä töitä teki maalariKesällä töitä teki hanslankariJa rannoilla hamppari
Kuin veitsi minun rintaani viilsiSinun katseesi viimeinenSe oli niin kylmä, niin ylpeeNiin viekas ja petollinenSe oli niin kylmä, niin ylpeeNiin viekas ja petollinen
3. säkeistöSyksy vei, syksy vei muurarinSyksy vei, syksy vei maalarinSyksy vei rakennuksilta hanslankarinJa rannoilta hampparin
Oi, miksi minä tummana synnyinMiks en syntynyt vaaleanaMinun armaani ei lemmi tummaaHän lempii vain vaaleataMinun armaani ei lemmi tummaaHän lempii vain vaaleata
4. säkeistöTalvella nälkää näki muurariTalvella nälkää näki maalariTalvella nälkää näki hanslankariLihoi linnassa hamppari
Niin paljon minä kärsinyt olenMonta kyyneltä vuodattanutNiin montaa minä lempinyt olenMutta yhtä vain rakastanutNiin montaa minä lempinyt olenMutta yhtä vain rakastanut
TOIVOTAAN, TOIVOTAAN6
1. säkeistöEn aina oikein jaksa ymmärtääEn aina oikein jaksa ymmärtääKun rakkautta saa ei silti löydy haluavaaEi meillä riitä aikaa rakastaa
KertosäeToivotaan, toivotaan, toivotaanEttä joskus luomme toisenlaisen maanEttä antaisimme kaikenAuttaisimme ystävääEhkä kaukana se on mut toivo jää
2. säkeistöEn oikein usko rauhan kestävänEn oikein usko rauhan kestävänKun liekeissä taas on tää synnyinpaikka onnetonVain toivo silloin löytää asunnon
KertosäeToivotaan, toivotaan, toivotaanEttä joskus luomme toisenlaisen maanEttä antaisimme kaikenAuttaisimme ystävääEhkä kaukana se on mut toivo jää
3. säkeistö En usko minkään muun nyt auttavanEn usko minkään muun nyt auttavanSiis lyökää kättä viholliset, lyökää jokainenMä luulen silloin onnistuvan sen
Kertosäe × 2Toivotaan, toivotaan, toivotaanEttä joskus luomme toisenlaisen maanEttä antaisimme kaikenAuttaisimme ystävääEhkä kaukana se on mut toivo jää
Aavan meren tuolla puolenjossakin on maa, missä onnen kaukorantaanlaine liplattaa. Missä kukat kauneimmatluo aina loistettaan, siellä huolet huomisenvoi jäädä unholaan.
Oi jospa kerran sinneSatumaahan käydä vois, niin sieltä koskaan lähtisi en linnun lailla pois, vaan siivetönnä en voi lentää, vanki olen maan. Vain aatoksin mi kauas entää sinne käydä saan.
Lennä laulu sinne missäsiintää satumaa, sinne missä mua omaarmain odottaa. lennä laulu sinnelailla linnun liitävän. kerro että aatoksissainon vain yksin hän.
Oi jospa kerran sinneSatumaahan käydä vois, niin sieltä koskaan lähtisi en linnun lailla pois, vaan siivetönnä en voi lentää, vanki olen maan. Vain aatoksin mi kauas entää sinne käydä saan.
SATUMAA7
KÄYMME YHDESSÄ AIN8
1. säkeistöMuistathan, kuinka niinSilloin kun me kohdattiinAina toistemme seurassa olla luvattiinTunsin sen, enää en yksin voi vaeltaaYhteinen onni kun odottaa
KertosäeKäymme yhdessä ainKäymme aina rinnakkainVaikka esteitä onJoskus tiellä kohtalonVoimme kaikki ne voittaaKun kuljemme vainTiemme yhdessä näin rinnakkain
2. säkeistöHuominen, rakkahinMeidät vie luo alttarinValat nuo, jotka vannoimme saavat sinetinKun sä polvistut viereeni tunnemme senOnni meidän nyt on ikuinen
KertosäeKäymme yhdessä ainKäymme aina rinnakkainVaikka esteitä onJoskus tiellä kohtalonVoimme kaikki ne voittaaKun kuljemme vainTiemme yhdessä näin rinnakkain
3. säkeistöVarmaan ymmärrät senKun on mennyt huominenPolku johtava on eteen vastoinkäymistenEthän pelkää kun yhdessä kuljemme näinKätes voit ojentaa, ystäväin
KertosäeKäymme yhdessä ainKäymme aina rinnakkainVaikka esteitä onJoskus tiellä kohtalonVoimme kaikki ne voittaaKun kuljemme vainTiemme yhdessä näin rinnakkain
KertausTiemme yhdessä näin rinnakkainTiemme yhdessä näin rinnakkain
1. säkeistöJoka ilta kun lamppu sammuu ja saapuu oikea yö,niin Nukku-Matti nou-see ja ovehen hiljaa lyö.On sillä uniset tos-sut ja niillä se sipsuttaa, se hiipii ovesta si-sään ja hyppää kaapin taa.
2. säkeistöJa sillä on uninen lakki ja sininen uninen vyö, ja unista jäätelön palaa se pienillä hampailla syö.Ja sillä on sininen auto, ja se auto hyrrää näin:surrur, surrur ja lähtee unen sinistä maata päin.
3. säkeistöJa pieni sateenvarjo on aivan kallellaan, ja sinistä unien kirjaa se kantaa kainalossaan.Ja unien sinimaahan se lapset autolla vie:Surrur, surrur ja sinne on sininen, uninen tie.
4. säkeistöJa siellä on kultainen metsä ja metsässä kultainen puuja unien sinilintu ja linnulla kultainen suu.Ja se unien sinilintu, se lapsia tuudittaa.Se laulaa unisen laulun, lala lallala lallalla
SININEN UNI9
OI, NIITÄ AIKOJA10
1. säkeistöSe majatalo mieleen usein palaa Jossa istuin illat hämärät Ei tarvinnut siellä juoda salaa Siel kaikki keskenään ol’ ystävät
KertosäeOi niitä aikoja, oi niitä aikoja Ne tahtoisin niin elää uudelleen Tuo aika rakkauden, tuo aika nuoruuden Ne tahtoisin niin elää uudelleen
2. säkeistöVuodet on nyt vierineet vain ohi Pilvilinna pois on kulkenut Talon eessä vain on tyhjä toriMenneisyys sen on nyt sulkenut
KertosäeOi niitä aikoja, oi niitä aikoja Ne tahtoisin niin elää uudelleen Tuo aika rakkauden, tuo aika nuoruuden Ne tahtoisin niin elää uudelleen
KertosäeLa la la laa la la, La la la laa la la La la la laa la laa la lala laa
3. säkeistöPeilistä nyt näen kuvan oman Ystävät on kaikki poistuneet Muiston heistä näen kovin soman Lohduttaa vain mua voi kyyneleet
KertosäeOi niitä aikoja, oi niitä aikoja Ne tahtoisin niin elää uudelleen Tuo aika rakkauden, tuo aika nuoruuden Ne tahtoisin niin elää uudelleen
KertosäeLa la la laa la la, La la la laa la la La la la laa la laa la lala laa La la la laa la la, La la la laa la la La la la laa la laa la lala laa
4. säkeistöJoskus kuulen naurut niin kuin silloin Vierellä nuo ajat ihanat Nyt majatalon eessä seison yksin Menneet on nyt pois ne unelmat
KertosäeOi niitä aikoja, oi niitä aikoja Ne tahtoisin niin elää uudelleen Tuo aika rakkauden, tuo aika nuoruuden Ne tahtoisin niin elää uudelleen
KertosäeLa la la laa la la, La la la laa la la La la la laa la laa la lala laa La la la laa la la, La la la laa la la La la la laa la laa la lala laa
VANHOJAPOIKIA VIIKSEKKÄITÄ 11
1. säkeistöSaimaan saaressa pikkuinen torppa,istuu portailla Nestori Miikkulainen.Huuliharppuaan soittaa ja norppa,nousee pinnalle pärskähtäen.Aallon alla se suunnisti soittajan luo,sille tuttua tutumpi on sävel tuo.Laulu kertoo näin mitä on yksin kun jää,hyvin hylje sen ymmärtää.
KertosäeTanssittu koskaan ei Nestorin häitä,maailma houkutti pois morsion.Vanhojapoikia viiksekkäitämies sekä hylje kumpikin on.
2. säkeistöSaimaan saaressa pikkuinen torppa,sinne elämän toveri tahtonut ei.Yksin Nestori jäi kuten norppa,myös sen kumppanin kohtalo vei.Suuri Saimaa, mut’ sata on hylkeitä vaan,kohta jäljellä ei ehkä ainuttakaan.Huuliharppua soittelee Miikkulainen,yksi ymmärtää kaipuun sen.
KertosäeTanssittu koskaan ei Nestorin häitä,maailma houkutti pois morsion.Vanhojapoikia viiksekkäitämies sekä hylje kumpikin on.
3. säkeistöSaimaan saaressa pikkuinen torppa,istuu portailla Nestori Miikkulainen.Lepokivellään iäkäs norppa,katsoo ystävää ymmärtäen.Suuri Saimaa, mut’ naista sen rannoilta vaanei näin tuuliseen saareen saa asettumaan.Kuten norpan, on määrä myös Miikkulaisen,olla sukunsa viimeinen.
KertosäeTanssittu koskaan ei Nestorin häitä,maailma houkutti pois morsion.Vanhojapoikia viiksekkäitämies sekä hylje kumpikin on.
OLEN SUOMALAINEN12
IntroOn Pohjantähden alla, tää koti mulla mainenMä elämästä laulan, olen suomalainen
1. säkeistöOi jospa tietäisivät maailmalla,nyt mitä voikaan olla taivaan alla!On täällä kansa, jonka kyyneleistäaikaan saisi aika monta valtamerta.On täällä monta yksinäistä,mutta niin paljon kiellettyä rakkautta,nyt ettei siitä riitä kertojaksi taulut eikä ikävoivät lemmenlaulut.
On täällä elämä raskasta työtä,ja siinä harvemmin on onni myötäsen tietää vain... yksin suomalainen!
KertosäeOn Pohjantähden alla, tää koti mulla mainenMä elämästä laulan, sillä oonhan suomalainen!Mä rakkaudesta laulan, on siinä mies ja nainen,Pohjantähden alla, elää suomalainen.
2. säkeistöOn tässä maassa itsepäinen kansa:ystävät jos pitää toisistansa,ei siinä erottaa muu silloin voikuin yksin kuolema ja virkavalta vain. Me käymme vastamäkeen sielu surren,mut sitä nousemme hammasta purren.Me mutkan jälkeen käymme mutkaan nähdäksemme,ettei kannattanutkaan.
On täällä elämä raskasta työtä,ja siinä harvemmin on onni myötäsen tietää vain... yksin suomalainen!
KertosäeOn Pohjantähden alla, tää koti mulla mainenMä elämästä laulan, sillä oonhan suomalainen!Mä rakkaudesta laulan, on siinä mies ja nainen,Pohjantähden alla, elää suomalainen.
Mä rakkaudesta laulan, on siinä mies ja nainen,Pohjantähden alla, elää suomalainen.
PÄIVÄNSÄDE JA MENNINKÄINEN13
1. säkeistöAurinko kun päätti retkenSiskoistaan jäi jälkeen hetkenPäivänsäde viimeinenHämärä jo mailleen hiipiPäivänsäde kultasiipiAikoi juuri lentää eestä senKun menninkäisen pienen näki vastaan tulevan;Se juuri oli noussut luolastaanKas menninkäinen ennen päivän laskua ei voiMilloinkaan elää päällä maan
2. säkeistöKatselivat toisiansaMenninkäinen rinnassansaTunsi kummaa leiskuntaaSanoi: poltat silmiäniMut en ole eläissäniNähnyt mitään yhtä ihanaa!Ei haittaa vaikka loisteesi mun sokeaksi saaOn pimeässä helppo taivaltaaJää luokseni, niin kotiluolaan näytän sulle tienJa sinut armaakseni vien!
3. säkeistöSäde vastas: peikko kultaPimeys vie hengen multaEnkä toivo kuolemaaPois mun täytyy heti mennäEllen kohta valoon lennäNiin en hetkeäkään elää saaNiin lähti kaunis Päivänsäde mutta vieläkinKun Menninkäinen yksin tallustaaHän miettii, miksi toinen täällä valon lapsi onJa toinen yötä rakastaa
ROMANSSI14
Sua vain yli kaiken mä rakastan, sinä taivaani päällä maanMinä maiset murheeni unohdan, sinisilmiis kun katsoa saan. Minä maiset murheeni unohdan, sinisilmiis kun katsoa saan.
Ylin riemuni oot, mitä toivoisin, sä kun istut mun rinnallain. Olet kaikkeni, aarteeni kallehin, olet onneni, unelmain.
Oi sallithan että mä suutelen, sinisilmiäs armahain. Mä jos kauas sun luotasi joutunen, kuvas seuraa mun matkallain Mä jos kauas sun luotasi joutunen, kuvas seuraa mun matkallain.
Ylin riemuni oot, mitä toivoisin, sä kun istut mun rinnallain. Olet kaikkeni, aarteeni kallehin, olet onneni, unelmain.
Oi sallithan että mä suutelen, sinisilmiäs armahain. Mä jos kauas sun luotasi joutunen, kuvas seuraa mun matkallain Mä jos kauas sun luotasi joutunen, kuvas seuraa mun matkallain.
SUKLAASYDÄN15
Kun nuoren miehen ujoimmanNäin pöydässä pienen kahvilan,Niin syystä jota tiedä en,Sain hältä suklaasydämen.
Suklaasydän, tinakuoret, aina murtuu sulaenNiitä tarjoo miehet nuoret, aitoja vain saa mä en
Bumtsibum, bumtsibumbumBumtsibum, bumtsibumbum
Hän ulkona mua kuljettaaJa ostaa minkä irti saa,Mut pohjimmiltaan, kuka ties,On hänkin oikein kelpo mies.
Suklaasydän sisällensä kätkee halvan sormuksenKerron hänen isällensä, aitoa jos saa mä en
Bumtsibum, bumtsibumbumBumtsibum, bumtsibumbum
Hän silmiin kyllä katsoo muaJa joskus saattaa innostua,Mut jäljennös on arvoton,Jos suklaata vain sydän on.
Suklaasydän, kaunis päältä, tuskin paljon lohduttaaSuudelmatkin tuntuu jäältä, aitoja kun en mä saa
Bumtsibum, bumtsibumbumBumtsibum, bumtsibumbum
Kun aikamme näin kuljettiin,Jo vihdoin viimein kävi niin,Hän että antoi rakkaudenJa sormuksen ja sydämen.
Suklaasydän, tinakuoret nyt jo murtui sulaenNiitä tarjoo miehet nuoret, aitoja vain saanut en
Bumtsibum, bumtsibumbumBumtsibum, bumtsibumbum
LULU16
1. säkeistöLululla oli kolme mieltä, Lululla oli kolme mieltäja yksi niistä valtasi hänet iltaisinHän illalla kohtasi rappiomiehet, illalla kohtasi rappiomiehetmyrkyistä kuiskien, rumuutta palvoen
KertosäeMuuten hän oli niin kuin yksi meistä vainhän rokkia rakastaa ja öisiä katujaMuuten hän oli niin kuin yksi meistä vainhän rokkia rakastaa ja öisiä katuja
2. säkeistöPäivällä oli toinen mieli, kun töihin kiiruhti hoitaja pieniei kiinnosta paljoa työt, silti ilmeet ylpeänNormiriemu valtasi heidät, normiriemu valtasi heidätkahvihuoneen kalpeat sairaanhoitajat
KertosäeMuuten hän oli niin kuin yksi heistä vainhän rokkia rakastaa ja koukussa kiemurtaaMuuten hän oli niin kuin yksi heistä vainhän rokkia rakastaa ja himmeitä valoja
3. säkeistöLululla oli kolmas mieli, asematunnelin ovenpielihoukutti häntä ja viivytti kaipuun kuolemaaAsiaton oleskelu asemilla, heikkojen siitä on hyvä ollalähdön läheisyydestä he turvaa saa
KertosäeMuuten hän oli niin kuin yksi meistä vainhän rokkia rakastaa ja lähdön tunnelmaaMuuten hän oli niin kuin yksi meistä vainhän rokkia rakastaa ja öisiä katuja
1. säkeistöMistä tunnet sä ystävänonko oikea sulle hänanna meren se selvittääkuka viereesi jääJa jos silloin kun myrsky soivain sun kumppanis vaikeroivene lähimpään rantaan viejääköön pois mikä lie
2. säkeistöMistä tunnet sä ystävänonko oikea sulle hänanna tunturin selvittääkuka viereesi jääKun on kaukana kaikki muutja kun päättyvät pitkospuutkuka rinnallas ruikuttaatakaisin mennä saa
3. säkeistöMistä tunnet sä ystävänonko oikea sulle hänajat ankeimmat selvittääkuka viereesi jääKun on sinulla vaikeaaja kun tarvitset auttajaasilloin ystävyys punnitaanmenee muut menojaan
KertausSiitä tunnet sä ystävänkun on vierelläs vielä hänturhat tuttavat silloin oishävinneet pian pois
YSTÄVÄN LAULU / MISTÄ TUNNET SÄ YSTÄVÄN 17
LINTU JA LAPSI 18
Lapsella vain voi silmät niin loistaaLintuja kun hän katsella saaHaaveita vain se vapauden toistaaLintuset nuo ja kaunis maa
Kauniina niin nään aalloilla laivanTuuli kun vain on ystävä senAlta se pois käy huolten ja vaivanLaulu sen on niin valkoinen
Valkoinen niin on syntymä laulunRakkaus vain kun äiti on senValkoinen niin on kangaskin taulunMaalata voit sä auringon
Aurinko saa taas elämän kukkaanKasvoista nään sen ystävienAurinko saa ei painua hukkaanKehto kun on se rakkauden
KertosäeLaulaa niin saatLentää taivaatLaulaa myös saanMaahan jään vaan
Ei mua voi nyt siivet pois kantaaLapsi mä oon ja pienin vain maanMulle sä voit näin toivoa antaaMurheeseen mun nyt mustimpaan
Musta on yö nyt ihmisten mielenKurjuutta pois ei sodilla saaMuistaa jos voit sä rakkauden kielenLintujen ois ja lasten maa
Kertosäe × 2Laulaa niin saatLentää taivaatLaulaa myös saanMaahan jään vaan
KULTAINEN NUORUUS19
1. säkeistöLapsena tuntenut murheita enriemuja vain kohdata sainSiksi kai aika tuo onnellinensäilyykin muistelmissain
KertosäeEi kultainen nuoruusjää unholaanvaan muistoissain jälleensen luoksein saan
2. säkeistöPäivinä nuoruuden onnellisenkohdata sain rakkahimpainHetkeä tuota mä unhoita enmuistoissain säilyy se ain
KertosäeEi kultainen nuoruusjää unholaanvaan muistoissain jälleensen luoksein saan
KertosäeEi kultainen nuoruusjää unholaanvaan muistoissain jälleensen luoksein saan
JOKAINEN IHMINEN ON LAULUN ARVOINEN20
1. säkeistöIhmisiä on kuin muurahaisiane loputonta polkuansa taivaltaaOn kaukaa katsottuna kaikki samanlaisianiin ettei heitä toisistaan voi eroittaaKurkistaa jos voisi sielun syvyyteenniin kahta samanlaista eipä oisKen katsoo kauneuteen eikä hyvyyteenhäneltä monta ystävyyttä jääkin pois
KertosäeJokainen ihminen on laulun arvoinenJokainen elämä on tärkeäJokainen ihminen vain elää hetken sensen minkä kohtalo on hälle määräävä
2. säkeistöJos sä olet saanut hyvän ystäväntee kuin saituri, mi aarteen piilottaaEi kaupittele koskaan muille kalleintansa hänpois hopeoistaan kaikki tahrat kiillottaaLämmitä siis kalleintasi, ystävääkun suuri aarre sulle suotu onNiin myöhäistä on hälle polttaa kynttilääkun kerran hautakumpu umpeen luotu on
Kertosäe × 2Jokainen ihminen on laulun arvoinenJokainen elämä on tärkeäJokainen ihminen vain elää hetken sensen minkä kohtalo on hälle määräävä
22 h huviristeily
Europan 22 tunnin hyviristeilyllä saattaa unohtua muutama vuosi Itämerelle. Pakkaa tanssikengät ja varaa risteily: tallink.fi/22h
PARASTA HAUSKAA JOKA PÄIVÄ KLO 18.30
Omistajuus tekee hyvääOsuuskunta Tradeka on moderni omistajaosuuskunta ja inhimillisemmän markkinatalouden edelläkävijä. Toimintam-me lähtö kohta on merkityksellinen omistajuus, jota toteutamme monella tavalla. Me omistamme ja kehitämme yri-tyksiä, luomme uutta tukemalla innovaatioiden ja työpaikkojen syntymistä Suomeen, sijoitamme ja turvaamme sekä maltamme myös odottaa omistustemme kehittymistä. Teemme hyvää tulosta ja jaamme tuotoistamme merkittävän
osan yhteiseksi hyväksi.
Jäsenyys Tradekassa on merkityksellistä. Olet mukana vaikuttamassa suomalaiseen yhteiskuntaan ja talouselämään. Lisäksi saat mahdollisuuden monipuolisiin jäsenetuihin.
Kuvan teokset ovat Tradekan taidekokoelmasta.
220 000 jäsentä
Hyviä jäsenetuja
Moderni omistaja- osuuskunta
Merkityksellistä omistajuutta
Osallistu talouselämään
Vaikuta yhteiskuntaan