Moduuli 5. Metsätalouden investointien kannattavuuden arviointi

A) Tehokas metsän uudistaminen

- uudistamisen ajankohta

- uudistamisketjut

- kannattavuusvertailut

B) Varhaisperkaus ja taimikonhoito

- toimenpiteiden vaikutukset kannattavuuteen

- toteuttamistavat ja tekniikat

- kannattavuusvertailut

Kuka olen?

Henna Hurttala, metsäasiantuntija TTS

MMM, liiketaloustieteellinen metsäekonomia

Mekaanisen puunjalostuksen opintoja

Jatko-opinnot metsäekonomiasta; väitöstutkimus liittyen puun laatuun, ilmastohyötyihin ja puuntuotannon optimointiin

Maatalousyritys Uudellamaalla: luomuun siirtyvä viljatila, jalostusyhteistyötä myllytuotteiden tuotannossa, koneurakointia ja klapikauppaa kuluttaja-asiakkaille, sekä metsätaloutta

Arvokasvu euroina, tuottovaatimus euroina

VT-männikkö, 4 %

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

500

20 30 40 50 60 70 80

Puuston ikä, v

€/ha/v

Puuston ja maan korko Arvokasvu

Optimikiertoaika

Puuston

ikä, v

Runko-

tilavuus,

m3/ha

Tukki-

tilavuus,

m3/ha

Kuitupuu-

tilavuus,

m3/ha

Puuston

arvo, €/ha

Arvokasvu

€/ha/v

Arvo-

kasvu-%

Puuston ja

maan korko

€/ha/v

34 167.2 8.9 148.8 1480 64

37.3 203.1 35.1 159 2338 257 17.3 99

37.3 152.9 27.2 118.9 1951 83

42.3 202.7 57.5 139 3128 234 12 130

47.3 255.2 98.2 151 4827 340 10.9 198

47.3 158.2 62.2 92.4 3128 130

52.3 196.2 103.1 89.6 4726 319 10.2 194

57.3 236.1 144.4 88.4 6593 376 8 269

58.8 247 157.4 86.2 7148 378 5.7 291

58.8 157.5 101.4 54 4726 194

63.8 186.4 131.8 52.5 6358 326 6.9 259

68.8 216.4 162 52.4 8023 334 5.2 326

73.8 244.8 192.9 49.8 9940 373 4.6 403

78.8 272.5 220.7 49.9 11740 358 3.6 474

Huom! KorkokantaKiertoaika

Tähän väliin keskustelun herättämiseksi(materiaali erikseen pdf:nä)

Miksi jotain muuta kuin metsäomistajanoptimia kiertoaikaa?• “Perinteinen” puuntuotosajattelu lähti siitä, että metsänomistaja ei

osallistu pääomamarkkinoille• Vaihtoehtoisesti ajateltiin, että kansantalous (puunjalostus?) hyötyy, kun

metsänomistajat säästävät omaisuuttaan metsiin eivätkä realisoi kulutusmahdollisuuksiaan

• Kansantaloudenkin kannalta resurssien käyttö on kuitenkin edullisempaa kuin pääoman ylimääräinen kartuttaminen johonkin varantoon

• Yksityistaloudellinen päätöksentekijä pyrkii saamaan hallinnassaan olevilla resursseilla suurimman hyödyn

• Metsänomistajan korkovaatimus voi johtaa negatiiviseen nykyarvoon, mutta silti omistamisen hyöty voi säilyä positiivisena markkinattomien hyötyjen vuoksi

Metsänuudistamistavan valinta

• Sellaisten toimenpiteiden ketju, jonka tavoitteena saada aikaan vakiintunut taimikko

• Sovitetaan kasvupaikan ominaisuuksiin• Maalaji• Ravinteisuus• Vesitalous• Maantieteellinen sijainti

• Uudistamistavan valinta: luontainen/ viljely• Katsotaan tarvittaessa http://www.pirkanmaanmetsat.fi/metsakoulu/luontuud.php

• Talouden kannalta merkittävä asia: uudistamisviive luontainen>kylvö>istuttaminen

Viljellen vai luontaisesti – varmasti vai halvalla?

Lähde: Kari Hyytiäinen, Sakari Ilomäki, Annikki Mäkelä & Kaarlo Kinnunen. Economic analysis of stand establishment for Scots pine. Canadian Journal of Forest Research, Volume 36(5).

• Lähtökohtana 50-vuotias mäntymetsä, jota voidaan harventaa ja uudistaa eri menetelmin (optimiajankohtina)

• Lähtötietoina Pohjois-Hämäläisen maastokokeen seurauksena syntyneet, 10-vuotiaat mäntytaimikot (eri uudistamisketjujen seurauksena)

• Laskennassa maksimoitiin nettotulojen nykyarvo (NPV) 12 vaihtoehtoiselle uudistamisketjulle kiertoajan loppuun saakka

• Uudistamisketjujen edullisuutta tarkasteltiin 1-5% korkokannoilla

• Uudistamisketjut olivat istutus, kylvö, luontainen (100 puuta/ha ja 25/ha) sekä maanmuokkauksena joko tehostettu äestys, normaali äestys tai ei maanmuokkausta

Matalalla, 1% reaalikorolla maanmuokkaukseen ja keinolliseen uudistamiseen perustuvat ketjut tuottavat parhaan taloudellisen tuloksen.

Suurten perustamiskustannusten vuoksi istutuksen edullisuus kuitenkin huononee voimakkaasti koron noustessa. Luontainen uudistaminen antaa parhaan taloudellisen tuloksen 3% korolla.

Luontainen uudistaminen ja kylvö antoivat yhtä hyvän tuloksen 5% korolla. Erot taloudellisessa tuloksessa eri käsittelyjen välillä olivat merkitsevimpiä korkeilla koroilla.

Metsänviljelyn koneellistaminen – haaveko vain?

TTS-istutuskone ja jyrsin (1967)

- istuttajana Mauno Melvasalo, puikoissa Raimo Holopainen

- kone ei Suomen kivisiin maihin soveltunut, mutta ”sivutuotteena”sitä vietiin ainakin yhdeksään maahan ulkomaille!

Taimikonhoito yleisesti

Tavoite: Laadukas ja tuottoisa kasvatusmetsä mahdollisimman vähällä työllä. Taimikonhoidon jälkeen jäljellä ensiharvennukseen asti kasvatettavat puutYleistynyt toimintamalli: sopiva maanmuokkaus, varhaisperkaus ja suhteellisen myöhään tehty taimikonharvennus (5-8 m)Omatoimisten metsänomistajien väheneminen voi lisätä painetta hoitaa taimikot kerralla kuntoonVarhainen ja voimakas alentaa kustannuksia, mutta vähentää reserviä tuhojen varalta ja huonontaa laatuaMyöhäisessä taimikonharvennuksessa korkeammat kustannukset, mutta ensiharvennuksen lykkääminen parantaa kannattavuutta ja vähentää ennakkoraivauksen tarvetta

kompromissi

Taimikon varhaishoito (perkaus)• Varhaishoidolla vaikutetaan eniten puulajijakaumaan, myöhemmin taimikon harvennus

kohdentuu pääasiassa tilajärjestykseen ja puuston laatuun• Poistetaan lehtipuuvesakkoa

• Ajoissa tehdyt hoitotoimenpiteet säästävät työtä ja kustannuksia sekä takaavat taimikon nopean kehityksen

• Varmistetaan uudistamisen onnistuminen (investoinnin tuotto)

• Taimikon alkukehityksen turvaaminen ja tuhoriskin pienentäminen

• Pintakasvillisuuden torjunta

• Täydennysistutus tarvittaessa

• Taimikon varhaisperkaus • 1-2 m:n pituudessa; puulajisuhteiden hallinta pääroolissa• Taimikonhoidon tärkein työlaji (ratkaiseva taimien kehityksen kannalta)• Täys- tai reikäperkaus• Kitkeminen (koneellisesti)

• Usein tarpeen jo viljelyä seuraavana kasvukautena

• Metsälaki antaa perälaudan: Uudistusalalle on saatava vähintään 50 cm:n pituinen, vakiintunut taimikko eteläisessä Suomessa 10 vuoden, keskisessä Suomessa 15 vuoden ja pohjoisessa Suomessa 20 vuoden kuluessa uudistushakkuusta

Taimikon harvennus• Tehdään 3-8 m:n valtapituudessa

• Mänty 5-8 m valtapituudessa tiheyteen noin 1800-2000 tainta/ha (pohjoisessa lievemmin)• Tiheys ei paranna männyn laatua enää 8 metrin valtapituuden jälkeen• Kylvötuppaiden harvennus voidaan tehdä kahdessa vaiheessa

• Kuusi kestää paremmin lehtipuiden kilpailua, mutta kasvupaikat yleensä voimakkaasti vesakoituvia

• 4-5 metrin pituudessa 1800 kpl/ha, pohjoisessa hiukan aiemmin• Mahdollinen verhopuusto tai etukasvuinen jakso pois ennen kuin piiskaavat kuusen latvoja

• Puuston tiheys, tilajärjestys ja puulajisuhteet tavoitteen mukaisiksi

• Oikea-aikainen taimikon harvennus nopeuttaa puuston järeytymistä ja alentaa sekä taimikonhoidon että ensiharvennuksen kustannuksia

• Taimikonharvennus tehdään laadullisesti parhaiden ja hyväkasvuisten puiden hyväksi, riippumatta siitä, ovatko ne viljeltyjä tai luontaisesti syntyneitä

• Etukasvuiset, oksaiset, mutkaiset sekä huonokuntoiset ja sairaat puut poistetaan

• Männyt on syytä harventaa kesällä, sillä kaarnakuoriaiset (ytimennävertäjät) voivat lisääntyä talvella kaadetun, keväällä vielä tuoreen puun kuoren alla

• Onnistunut taimikonhoito tuottaa aikanaan laatupuuta kohtuullisin kustannuksin

Mitä ajattelette?

Metsäpalveluyrittäjältä kuultua: ”Metsä on oikeasti uudistettu, kun ensiharvennus on tehty!”

Taimikonhoidon koneellistuminen:

https://www.upmmetsa.fi/tietoa-ja-tapahtumia/metsakirjasto/videoartikkelit/koneellinen-kitkenta/

Lähde: Tapio / Metsänhoidon suositukset

Myöhästyneessä taimikon harvennuksessa ajanmenekki ja sitä myöten kustannukset kohoavat nopeasti taimikon järeytyessä

KEMERA taimikonhoidossa▪ Taimikon varhaishoito tarkoittaa taimikon perkausta ja harvennusta sekä taimikon yllä kasvavan

verhopuuston poistoa ja harvennusta▪ Tukea on haettava kirjallisesti ennen toimenpiteen aloittamista ▪ Työn voi aloittaa heti hakemuksen jättämisen jälkeen▪ Toimenpiteen toteuttamisesta on tehtävä toteutusilmoitus Metsäkeskukselle.

Ehdot taimikon varhaishoidon tuen myöntämiselle:

• Hakemuksessa on kerralla haettava tukea vähintään 1 hehtaarille• Yksittäisen kuvion koko vähintään 0,5 hehtaaria• Kasvatettavan taimikon keskipituus työn jälkeen vähintään 0,7 metriä ja enintään 3 metriä• Poistuma vähintään 3 000 runkoa hehtaarilta, pohjoisessa Suomessa vähintään 2000 runkoa hehtaarilta• Kaikki kannot lasketaan mukaan poistumaan, mikäli vallitsevaa jaksoa on käsitelty asianmukaisesti• Työn jälkeinen tiheys enintään 5 000 runkoa hehtaarilla• Hoito- ja kunnossapitovelvoite 7 vuotta

Tukea ei voi saada, mikäli samalla kohteella on tuettu metsänuudistamista tai nuoren metsän hoitoa Kemera-rahoituksella viimeisen 10 vuoden sisällä. Taimikon varhaishoidon tuki on 160 euroa hehtaarilta.

Vain varhaisperkaus jäi pois…

Esimerkkinä eteläsuomalainen kuusikko (Padasjoki)

• Hoidettu-vaihtoehdossa varhaisperkaus tehdään suositellussa 5 vuoden iässä ja taimikon harvennus kahdeksan vuotta myöhemmin.

• Hoitamaton-vaihtoehdossa varhaisperkaus jätetään tekemättä. Lisäksi taimikonharvennus myöhästyy viisi vuotta.

• Harvennukset tehdään harvennusmallien mukaisesti. Hoitamattomassa kohteessa ensiharvennuksen tulot jäävät alle puoleen verrattuna hoidettuun(!)

• Kiertoaika on molemmissa tapauksissa 63 vuotta (jolloin hoitamattoman kohteen päätehakkuutulo jää 33 % pienemmäksi)

Lähde: Tapio / Metsänhoidon suositukset

Sama kohde puuntuotoksen kannalta

• Oikea-aikainen taimikonhoito varmistaa istutustaimikon hyvän alkukehityksen

• Se pohjustaa koko kiertoajalle puuston hyvän kasvun ja mahdollistaa runsaan tukkikertymän

• Merkittävä vaikutus vuonna viisi tehdyllä (tai tekemättömällä) varhaisperkauksella! Muut toimenpiteet ja hakkuut samat ja lähes samaan tahtiin toteutetut

Lähde: Tapio / Metsänhoidon suositukset

Karri Uotila, Juho Rantala ja Timo Saksa: Kustannustehokas ja kannattava metsänuudistamisketju (Metsätieteen aikakauskirja 1/2011)

Sitaatti tutkimuksesta: ”Esimerkkilaskelmassa todettiin11-vuotiaan runsaslehtipuustoisen kuusikon perkauksen olevan kannattavaa ennen taimikon harvennusta. Nykytiedon mukaan kuusikko kannattaa kuitenkin varhaisperata heti, kun lehtipuusto alkaa haitata kuusten kasvua. Tällöin istutuksesta on yleensä kulunut vain 3–7 vuotta. Perkauksen optimaalinen ajoitus vaihtelee kasvupaikan olosuhteiden mukaan. Tutkimustietoa tarvitaan etenkin perkauksen taloudellisesta kannattavuudesta ja optimaalisesta ajoituksesta eri olosuhteissa.”