Embed Size (px)
Citation preview
1
GramexpressE s i t t ä v i E n ta i t E i l i j o i d E n j a ä ä n i t t E i d E n t u o t ta j i E n t E k i j ä n o i k E u s y h d i s t y s G r a m E x 2/13
Marion’’Tarkoitan
mitälaulan’’
Jätti nimeltä GoogleMusiikki tekee hyvää myös kassavirralleChisu vuoden radiotähti
2
Aineettomienoikeuksien tutkija
MArJA-LeenA MAnsALASyntyi 31.12.1949 Jyväskylässä
Koulutus ja työura oik. kand. 1975, varatuomari 1978. toimii iPr university Centerin pääsihteerinä. aiemmin mm. esittelijänä helsingin hovioikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa, käräjätuomarina Espoon käräjäoikeudessa ja lainopillisena asiamiehenä teollisuuden ja työnantajien keskusliitossa. toiminut tekijänoikeusneuvoston ja työsuhdekeksintölautakunnan sihteerinä ja jäsenenä.
Perhe ja harrastukset naimisissa, kaksi lasta ja kuusi lastenlasta. harrastaa lukemista ja laskettelua.hä
n
IPr-instituutin johtaja Marja-Leena Mansala toivoo pk-yrityksille lisää neuvontapalveluja.
Haastattelu LAURI KAIRAKuva ToMI wesTeRhoLM
➤Montako levyä omistat?– Satakunta.
➤Mikä on yleisin tapasi kuunnella musiikkia?– Radiosta ja cd-levyltä.
➤Miten musiikki liittyy teidän perheenne arkeen?– Radio on auki sekä kotona että autossa lähes aina.
➤Liittyykö johonkin kappaleseenvahvoja muistoja?
– Palaudun aina lapsuusmuistoihin saksalaisen ”Das gibt’s nur einmal”
-kappaleen mukana.
➤Entä yhtyeeseen, konserttiin tai muuhun musiikkitapahtumaan?– Simon and Garfunkel, Porin Jazz ... Sitä on näköjään sidok-sissa omaan aikakauteensa!
➤Millaisesta musiikista pidät?– Jatsista, jos se ei ole liian vaikeaa, swingistä ja toissa-päivän popista ja rockista.
➤Laulatko tai soitatko jotain instrumenttia?– Laulan, kun kukaan ei ole kuulemassa, enkä soita mi-tään instrumenttia.
2
➤Mitä kansallinen ja omaleimainen musiikkikulttuuri sinulle merkitsee suomalaisten kannalta?– Minusta se on rikkaus ja auttaa ymmärtä-mään omia juuriaan.
➤Entä kehitysmaissa ja/tai kansallisten vähemmistöjen kannalta?– Samanlainen merkitys kansallisella ja oma-leimaisella musiikkikulttuurilla on muillekin. Kansallisten vähemmistöjen kannalta merki-tys voi olla vielä suurempi, koska musiikki yhdistää vähemmistön suurempaan koko-naisuuteen ja luo siten yhteenkuuluvuutta yli rajojen.
➤Millaisia haasteita näet tällä hetkellä kotimaisella luovalla alalla?– Juristi kun olen, korostan kaikkien imma-teriaalioikeuksien mahdollisimman laajaa hyväksi käyttämistä – luova toiminta vaatii suojakseen monenlaisia keinoja. Tämän to-teuttamiseksi tarvitaan pk-yrityksille suunnat-tuja helposti saavutettavia neuvontapalveluja.
➤Mitä tekijänoikeudet merkitsevät sinulle?– Mahdollisuutta hyödyntää omaa henkistä pääomaa ja oikeutta tulla tunnustetuksi te-kijänä. Tekijänoikeuteen liittyvien moraalis-ten oikeuksien merkitys korostuu mielestäni kopioinnin ja muun hyödyntämisen helpot-tuessa.•
3
ku
va: s
aa
ra
vu
or
jok
i2 Hän / Marja-Leena Mansala3 Pääkirjoitus / Lauri Kaira 4 Alkusoitto 7 Tahtipuikko / Hannu Marttila 8 Marion: ’’Tarkoitan mitä laulan’’
14 Välisoitto 15 Asiakasinfo 16 Musiikki tekee hyvää20 Chisu vuoden 2012 soitetuin22 Jättiläinen nimeltä Google27 Soolo / Eeppi Ursin28 Kiroileva siili kertoo tekijänoikeudesta29 Pykäläviidakko / Juhani Ala-Hannula30 Messissä mukana
sisältö 2/13
pääkirjoitusLauri Kaira
Päätoimittaja
3
14 27Gramexpress Pieni Roobertinkatu 16 A, 00120 Helsinki, puh. (09) 6803 400, www.gramex.fi Päätoimittaja Lauri Kaira Toimitussihteeri Anu Karlson Ulkoasu ja taitto Helena KajanderOsoitteenmuutokset [email protected] Ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 24. vuosikerta Julkaisija Gramex ry ISSN 0787-6564 Painos 48 000 kpl Kirjapaino Forssa Print 2013
20
5
Kannessa Marion. Kannen kuva: Minna Annola
M iksi yritykset soittavat taustamusiikkia, niin kaupoissa ja ravintoloissa kuin asiakaspal-velutiloissa? Haastattelimme tähän lehteen alan ykkösasiantuntijoita ja pyysimme heitä
kertomaan myös, millaisia tutkimuksia asiasta on tehty. Saimme vastaukseksi, että taustamusiikista on hyötyä. Musiikki on tärkeä osa asiakaspalvelutilojen sisustusta. Am-mattilaiset puhuvat äänimaisemasta.
Oikein valittu musiikki on todella merkittävä osa sisustusta. Sillä voi myös kertoa, kenelle liike on tarkoitettu. Sillä voi rauhoittaa, innostaa tai peittää asia-kasta hermostuttavia tai häiritseviä ääniä. Musiikin tehoa on mitattu useissa kansainvälisissä tutkimuksissa. Yhdysval-
talaisessa tutkimuksessa haastateltiin kauppojen asiakkaita ja myymäläpäälliköitä. Lopputuloksena oli, että asiakkaat suo-sivat liikkeitä, joissa on taustamusiikkia, ja taustamusiikki sai asiakkaat myös ostamaan enemmän. Melko pian myös havaittiin, että musiikin laadulla on merkitystä. Tutkija havaitsi, että rauhallinen taustamusiikki sai asiakkaat viipymään kaupassa pitempään ja – ehkä sen seurauksena – kuluttamaan enemmän rahaa. Hiljainen ympä-ristö ja nopeatempoinen musiikki vaikuttivat päinvastaiseen suuntaan.
Oikein valitulla musiikilla voi vaikuttaa jopa asiakkaan ostopäätöksiin. Klassinen musiikki sai ihmiset ostamaan kal-liimpia viinilaatuja kuin hittimusiikki, ranskalainen musiikki lisäsi ranskalaisten viinien ja saksalainen saksalaisten viinien myyntiä. Musiikkia käytetään myös kuntoutustyössä monella ta-valla. Sillä edistetään hyvinvointia, lievitetään jännitystä ja ki-puja ja jopa tehostetaan elimistön immunologista toimintaa. Meille musiikin harrastajille musiikki on arvo sinänsä. Mutta nämä tutkimukset kertovat, että sillä on myös mah-tava voima. Musiikki siis oikeasti tekee hyvää – niin sielulle, tunnelmalle kuin kassavirralle.•
PS. Hyvää kesää! Juhannus on lähellä, joten kohta pääsemme lomalle. Haluan käyttää tilaisuutta hyväkseni toivottaakseni Gramexin asiakkaille ja yhteistyökumppaneille parasta mahdollista kesää.
Musiikki tekee hyvää – myös kassavirralle
’’Musiikilla voi vaikuttaa jopa ostopäätöksiin.’’
4
PMMP vaikeneekymmenvuotinen menestyksekäs ura riittää PmmP:lle toistaiseksi. sony music tiedotti toukokuussa, että yhtye jää telakalle mittavan kiertueen päätteeksi lokakuussa. varsinaisesta hajoamisesta ei ole kyse, sillä Mira Luotin ja Paula Vesalan tähdittämä viisihenki-nen yhtye on ilmoittanut että mi-kään ei estä heitä jatkamista, mi-käli jossain vaiheessa siltä tuntuu. uusi julkaisukin on luvassa ennen vaikenemista – tekeillä on albu-mi, jolla kuullaan uusia versioita PmmP:n aiemmasta tuotannosta.
kuva: miikka lommi / tuomas järvElä
85-vuotias Teosto mukana SuomiAreenassa Porin suomiareenassa puhuttaa tänä kesänä raha ja musiikki. kir-jurin kahvilassa perjantaina 19. heinäkuuta pidettävän keskuste-lun järjestää teosto. keskustelemassa ovat Esa Ku-loniemi, Aija Puurtinen, meppi Sirpa Pietikäinen ja kansan-edustaja Mikael Jungner. kes-kustelua vetää teoston Tomi Korhonen. teosto täyttää kuluvana vuonna 85 vuotta. juhlavuoden tapahtu-miin kuului myös 23.5. järjestetty seminaari Finlandia-talolla.
4
alku
soitt
oTo
imitt
anee
t Riik
ka H
iltun
en, L
auri
Kai
ra ja
Anu
Kar
lson.
Jazzia ja metallia Japaniinsuomalainen musiikki laidasta laitaan uppoaa Japanissa. Toukokuussa Loud & Metal Attack -festivaalissa soittivatsuomalaiset metalliyhtyeet nightwish, Turisas, Omnium Gatherum ja Mokoma.Aivan toista genreä edustaa trumpetisti Jukka Eskola, jolla on jo vuosia ollut uskollinen fanikunta Japanissa. eskolan uusin albumi Orquesta Bossa julkaistiin Japanissa jo 15.5., kun taas suomalaiset saavat odottaa julkaisua syksyyn saakka. kuva: miikka PirinEn
Jukka eskolaa fanitetaan Japanissa.
5
Uusi musiikkisovellus toukokuun lopussa tuli ladattavak-si uusi kotimainen musiikkisovellus onehour Guitar Chord method. so-vellus perustuu aiemmin kirjana jul-kaistuun the only Complete -me-todiin, joka sai 1990-luvulla ylistäviä arvioita kansainvälisissä kitaraleh-dissä. Reijo Hiltusen kehittämän metodin ideana on opettaa käyttä-jänsä ymmärtämään sointurakentei-ta niiden ulkoa opettelemisen sijaan. sovellus on ladattavissa ensimmäis-ten viikkojen ajan ilmaiseksi appsto-resta iPhone 4- ja 5-malleille sekä iPadeille.
keväällä avautui musiikkibasaari-sivusto, joka kokoaa suomalaisten musiikkikirjastojen palvelut yhden linkin taakse. sivuston ytimenä on kysy kirjastonhoitajalta -palvelun musiikkilaajennus – kaikkiin mah-
dollisiin musiikkiaiheisiin kysymyk-siin pyritään löytämään vastaukset. sivuston kautta pääsee myös muun muassa kirjastojen kansallisiin tieto-kantoihin sekä erilaisiin verkkokuun-telupalveluihin.
Musiikkibasaari avautui
säveltäjä Kaija Saariaho saa ensi elokuussa liittää lukuisten arvok-kaiden sävellyspalkintojensa luet-teloon uuden ja komean meriitin: hänelle on myönnetty ruotsalai-nen Polar-musiikkipalkinto. tämä palkinto annetaan vuosittain kah-
Elojazzin tuplasynttärit Oulussa vietetään ensi kesänä tuplasynttäreitä, kun juhlavuosiaan viettävät sekä elojazz-festivaali että paikallisyhdistys Jazz 20 ry.40-vuotias yhdistys järjestää 25-vuotiaan festivaalin Oulun rauhalassa 1.–3.8. Ohjelmistossa nähdään muun muassa Joey Calderazzo Trio, nicole Willis & the soul Investigators, Dalindèo sekä Jukka Perkon simon & Garfunkel -tulkintoja.
kuva: johanna kylli
delle eri musiikkityylejä edusta-valle säveltaiteilijalle. toinen pal-kinnon saaja on senegalilainen, suomessakin toiminut Youssou N’Dour. Palkintosumma kum-mallekin on miljoona ruotsin kruunua eli lähes 120 000 euroa.
kuva: maarit kytöharju
Kaija Saariaholle Polar-palkinto
Uusi jazz-sivustohuhtikuussa avattu jazz Fin-land -sivusto palvelee tiedon-janoisia suomalaisen jazzin kysymyksissä. suomen- ja englanninkielisen sivuston päätoimintoina ovat katta-va keikkakalenteri sekä tie-tokanta jazzmusiikista suo-messa. sivusto esittelee lisäksi kiinnostavia artisteja ja ajankohtaisia ilmiöitä sekä toimii aktiivisena jazzalan keskustelufoorumina. verk-kopalvelua ylläpitää suomen jazzliitto.
www.jazzfinland.fi
5
Dee Dee Bridgewater villitsi yleisön elojazzissa 2012.
6
Gramex ja Teosto ideoivat yhteistyökohteitaGramexin ja teoston henkilö-kunnat pitivät toukokuun lo-pulla yhteisen seminaarin, jos-sa ideoitiin yhteistyöhankkeita. teoston ja Gramexin halli-tukset ovat sopineet, että jär-jestöt kehittävät entisestään yhteistyötään. taustalla on eri-tyisesti halu palvella asiakkaita paremmin. seminaarissa pidettiin hy-vänä esimerkkinä hiljattain lanseerattua yhteistä dj-tal-lennuslisenssiä. Gramexin verkkokaupassa myytävä dj-tallennuslisenssi kattaa sekä teosto- että Gramex-oikeudet.
alku
soitt
oTo
imitt
anee
t Riik
ka H
iltun
en, L
auri
Kai
ra ja
Anu
Kar
lson.
Uusrahvaanomaiset palaavat M. A. nummisen Uusrahvaanomainen jatsiorkesteri palaa esiintymislavoille lokakuussa. nummisen, Jani Uhleniuksen, Pedro Hietasen (nämä kolme kuvassa) ja Pekka sarmannon muodostama kokoonpano nähdään 10.–13. lokakuuta Keravalla, Hämeen-linnassa, Porissa ja Helsingissä. M. A. numminen ilahduttaa myös radion kuuntelijoita kesällä uudella musiikkiohjelmasarjallaan. ”M. A. nummisen musiikkiohjelma” lähetetään Yle1:ssä 6.6. alkaen. kuva: numi nummElin
Kissa vieköön,ne tulevat taas!
Disney-unelma todeksinightwish-yhtyeestään tunnetulla Tuomas Holopaisella on tekeil-lä itsensä Don Rosan siunaama disney-sävellysprojekti. disney-sarjakuvien ihailija on haaveil-lut toistakymmentä vuotta kirja-soundtrackin säveltämisestä, ja nyt on syntymässä music inspired by the life and times of scrooge mcduck -teos, jonka nauhoitukset alkavat elokuussa lontoon sinfo-niaorkesterin kanssa.
holopainen on päässyt seik-kailemaan kahdesti myös piir-roshahmona aku ankan sivuille, viimeksi tänä keväänä yhdessä kotiteollisuus-yhtyeen Jouni Hy-nysen kanssa.
6
roope Ankan elämä ja teot.
kuva: tuomas holoPainEn
77
Maailman henkisen omaisuuden päivän päätapah-tuma järjestettiin Tennispalatsissa 26.4. Ensim-mäistä kertaa samassa tapahtumassa olivat edus-tettuina sekä tekijänoikeudet että teollisoikeudet.
Tähän johti luultavasti sattuma, mutta se oli joka tapauksessa mielenkiintoinen kokeilu. Molemmat oikeudet ovat toki osa henkistä omaisuutta, mutta luonteeltaan esimerkiksi musiikkiteos ja keksintö ovat melko kaukana toisistaan. Aika näyttää, tuleeko tästä pysyvä käytäntö. On aina mukava kuunnella, kun samanmieliset julistavat ilosanomaa toisilleen. Välttämättä tämä ei ole itsestäänselvyys, mutta ainakin tällä hetkellä tekijänoikeuksien haltijat – olivatpa
nämä taiteilijoita tai luo-van alan yrittäjiä tai elo-kuva-alan, musiikin, peli-alan tai median edusta-jia – näyttävät puhuvan samaa kieltä ja olevan pääosin samoilla linjoilla tekijänoikeuksien puo-lustamisessa. Tällä ker-
taa eivät edes piraattien edustajat rikkoneet tekijänoikeuspäivän harrasta tunnelmaa. Tekijänoikeusalalla tunnelma on odottava. Erityistä mieliä kuohuttavaa ei ole tällä hetkellä vireillä. EU:ssa on valmistelussa isojakin asioita, ja joidenkin jo hyväk-syttyjen direktiivien voimaansaattaminen on tulossa kansallisesti ajankohtaiseksi. Hyvitysmaksujärjestelmän kehittäminen näyttää juuttuneen ikuisuusasiaksi. Piratismin vastustamiseen odotellaan uusia välineitä. Kaiken kaikkiaan oikeuden-haltijoiden piirissä on eletty viime aikoi-na seesteistä aikaa. Tämä on tuntunut myös oikeudenhaltijoiden Lyhty-yhteistyössä: kuluneen vuoden aikana piirissämme on ollut aikaa keskittyä enemmän sisäisten yhteistyömuoto-jen kehittämiseen. Kuten totesin, EU:ssa on vireillä merkittäviä aloitteita, joista meille keskeisin on teki-jänoikeuksien hallinnointia koskeva direktiiviehdotus. Se tuo mukanaan uutta hal-linnollista taakkaa, mutta tuskin Suomessa mullis-taa tekijänoikeuksien hallinnointia sinänsä.•
Odottava tunnelma
tahtipuikkoHannu MarttilaGramexin toimitusjohtajaMusiikin edistämissäätiön MES asiamies
ku
va: s
aa
ra
vu
or
jok
i
’’Eivät edes piraattien edustajat rikkoneet tekijänoikeuspäivän harrasta tunnelmaa.’’
Matti Jurvaauusina tulkintoinamittavan levytysuran tehneen Matti Jurvan (1898−1943) laulut ovat saa-neet uudelleentulkintoja Pale Saa-risen ja Ape Anttilan tuottamalla tribuuttialbumilla, joka tuli ulos tou-kokuussa. suomen musiikin julkai-semalla levyllä kappaleita tulkitse-vat muun muassa jukka Poika, Erik Lindström, Irina Björklund, indi-can jonsu ja Verneri Pohjola.
Kirjailijat konserttilavallaturun kirjamessujen ja turun musiik-kijuhlien yhteistyö jatkuu. Elokuun 10. päivänä kirjailijat Donna Leon ja Anna Kortelainen keskustelevat ennen konserttia, jossa donna leon esiintyy yhdessä venetsialaisen ba-rokkiorkesteri il Pomo d’oron kans-sa. konsertti esitetään suuren ky-synnän vuoksi turun musiikkijuhlilla kaksi kertaa. turun musiikkijuhlat järjestetään tänä vuonna 5.–17.8. ja turun kan-sainväliset kirjamessut 4.–6.10.
Kritiikin kannukset Linda Fredrikssonillesuomen arvostelijain liitto myönsi huhtikuun lopussa kritiikin kannukset -palkinnon saksofonisti Linda Fred-rikssonille. Fredriksson tunnetaan muun muassa kovassa nosteessa olevasta mopo-yhtyeestään. Palkin-toperusteissa muusikkoa kuvailtiin ”syvän emotionaaliseksi, klassisen perinteen taitavaksi soittajaksi, jonka villeissä ja vapautuneissa tulkinnois-sa on asennetta ja huumoriakin, tai-teellisesta tasosta tinkimättä”. Palkinto on jaettu vuodesta 1961 lähtien suomalaiselle luovalle tai esittävälle taiteilijalle tai ryhmälle an-siokkaasta suorituksesta jollakin tai-teen alalla. viimeksi kannustusta on tullut musiikin alalle vuonna 2005, jolloin palkinnon pokkasi säveltäjä/muusikko Taito Hoffrén.
ku
va: j
ou
ni v
iita
la /
sa
rv
’’soita viel se refer-jazz.’’
saksofonisti palkittiin.
ku
va: r
EG
inE
mo
sim
an
n
8
lEvyjEn kannEt: jariPEkka koikkalaisEn kokoElma
”Maailman ihanin tunne on, kun yhteispeli yleisön kanssa sujuu”, sanoo Marion rung viidenkymmenenkahden vuoden lava-kokemuksellaan. ”se on maaginen hetki. silloin ei haluaisi ollenkaan pois lavalta.”
Teksti ANU KARLsoN Kuvat MINNA ANNoLA
’’TarkoitanMarion:
mitä laulan’’
8
9
”Tärkeää on vain, että sielu on mukana
laulamisessa.”
9
10
Miten kiltistä ja ujos-ta perhetytöstä tuli Suomen iskelmä-taivaan kansainväli-sestikin tunnustettu tähti? Siihen tarvit-tiin kovaa työtä ja
ripaus hyvää onnea. Kilpailut olivat tuohon aikaan hyvä ponnahduslauta, sillä niitä oli vähän, ja etenkin Eurovision laulukilpailut olivat suuri tapaus myös Suomessa. ”Näin jälkeenpäin en voi käsittää, miten silloin uskalsin mennä mukaan”, päivittelee Marion nyt. ”Sillä minä olen ujo vieläkin, ja silloin nuorena olin aivan tavattoman ujo!” Marionilla oli ikää vasta kuusitoista vuot-ta. Hän oli musikaalisen perheen esikoisena aina laulanut, mutta julkista esiintymistä hän ei olisi rohjennut ajatellakaan, ellei häntä oli-si siihen varta vasten yllytetty. Yksi yllyttä-jistä oli hänen laulunopettajansa Eero Väre, joka oli jo vuotta aikaisemmin rohkaissut häntä osallistumaan Suomen iskelmämesta-ruuskilpailuihin. Toinen sija tässä kilvassa poi-ki levytyssopimuksen, ja ensilevystä ”Brigitte Bardot” tuli heti pieni hitti. Mutta oli ihan toista lähteä ulkomaille, vieläpä kisaan, joka televisioitaisiin koko Eurooppaan. Nuori Marion Rung päätettiin lähettää Luxemburgiin onneaan koettamaan, vaikka Suomen karsinnoissa oli mukana sel-laisiakin kokeneita lavakettuja kuin Laila Kinnunen, Vieno Kekkonen ja Kai Lind. Kappalevalinta osui Kari Tuomisaaren ke-väisen hilpeään ”Tipitiihin”. Vaikka televisiota ei silloin vielä ollut joka kodissa, sen verran niitä kuitenkin oli, että kotimaan euroviisukarsinnan voitto merkitsi kertakaikkista yksityisyyden menetystä. Kun Marion oli eilen ollut tavallinen kampaamo-oppilas, tänään hän oli tähti. ”Kun aamulla ajoin töihin neljäntoista bussilla, rahastaja heti onnitteli, ja tuntui että kaikki ihmiset katsoivat minua.” Seitsemäs sija Luxemburgissa ei vielä avannut kansainvälistä uraa, mutta Suomen pienissä oloissa se oli suuri saavutus. Seuraa-van kerran Marion oli mukana 1973 Rauno Lehtisen kappaleella ”Tom Tom Tom”, jolla hän sijoittui kolmanneksi. Omaa luokkaansa olivat hänen menestyksensä Sopotin laulu-festivaaleilla, myöhemmin Intervision laulu-kilpailuissa: ensimmäinen sija sekä vuonna
1974 että vielä 1980. Matka pirteästä Tipi-tiistä herkän-väkevään laulelmaan ”Hyvästi yö” kuvastaa myös laulajattaren äänen ja tul-kintatahdon kypsymistä.
”Marion aus Finnland”Käytännön syistä Marion on laulanut eniten suomeksi, mutta myös englanniksi, saksaksi ja – juutalaisen koulun kasvattina – hepreak-si. Love is… -albuminsa hän levytti Lontoossa Paul McCartneyn työskennellessä naapuri-studiossa, ja Saksan television Hitparade-ohjelmissa hän loisti 1970-luvulla kilpaa niin
pitkään mietittyään. ”Se soi jotenkin niin pehmeästi. Ehkä tähän vaikuttaa myös se, että englanti on lähempänä äidinkieltäni ruotsia kuin suomi. Lisäksi meillä kuunnel-tiin kotona paljon englanninkielisiä ever-greenejä: Frank Sinatraa, Bing Crosbya, Rosemary Clooneya.”
”Unohda itsesi”Ramppikuume lennätti ujolle nuorelle ty-tölle aina perhosia vatsaan, eikä Marion ole myöhemminkään keksinyt mitään poppa-konstia hallita esiintymisjännitystään. Mutta
ikään saksaksi laulavien Mireille Mathieun, Demis Roussosin ja Julio Iglesiasin kans-sa. Marion lauloi suvereenisti livenä ilman taustanauhoja, mikä herätti Saksan tv-väessä suurta ihailua. ”Marion aus Finnland” oli käsite. Hänen singleään ”El Bimbo” myytiin satatuhatta kappaletta, ja kaikkiaan kuudesta levytetystä kappaleesta ”Der Bauer und sein Weibchen” (Kylähäät) ja ”Señorita por favor”nousivat sekä myyntimenestyksiksi että lista-hiteiksi. Tuohon aikaan Marionilla oli Sak-sassa peräti neljä eri fan clubia. Yllättävän vähän hän on tullut laulaneek-si omalla äidinkielellään, ruotsiksi, vaikka ni-meää tärkeimmiksi esikuvikseen ruotsalaiset Lill-Babsin ja Siw Malmkvistin. Kotimaassa Marion ansaitsi kauneimmat laakerinsa ravintolashow’n tähtenä. Tämä mannermainen musiikkiviihteen laji vakiin-tui Suomeen 1960-luvun lopulla, ja Helsin-gin Kalastajatorpasta tuli sen ensimmäisiä keskuksia. Marion oli jo saanut tuntumaa teatterityöhön vierailemalla Helsingin ruot-salaisen teatterin musikaaleissa ja lukuisissa tv-ohjelmissa. Hän oli tunnollinen harjoitte-lija ja kävi tanssiosuuksiensa hiomiseksi jopa balettitunneilla. Haittaa ei ollut siitäkään, että hän ruotsinkielisenä oli hyvin perillä ruotsalaisten kollegojensa show-ohjelmista. ”Jos minun pitäisi valita mieluisin lau-lukieleni, ehkä se olisi englanti”, hän vastaa
hän tietää tarvitsevansa rauhaa keskittymi-seen sekä tietoisuuden siitä, mihin keskittyy. ”Pyrin olemaan aina mahdollisimman varma osaamisestani. Silloin on helpompi mennä lavalle, kun tietää mitä tekee.” Jännitys on pahimmillaan ennen lavalle menoa, mutta kun on päässyt lavalle, sitten se nopeasti häviää. ”Siinä lavalla pitää tavallaan unohtaa it-sensä. Ei voi ajatella, onko minulla nyt hyvä asento ja olenko minä kuvauksellinen juuri tästä kulmasta. Pitää vain antaa mennä, ei saa jäädä kiinni itseensä.” Tietyllä tasolla esiintymisjännitys on vä-hentynyt kokemuksen karttuessa, mutta toi-sella tasolla sitä on tullut lisää. ”On tullut kriittisemmäksi itseään koh-taan, tuntee omat rajoituksensa ja tietää – tai luulee tietävänsä – mitä yleisö odottaa. Mutta se on maailman ihanin tunne, kun yhteispeli yleisön kanssa sujuu. Silloin unohtaa kaiken, silloin ei ole sähkölaskuja olemassakaan!” Yksi taiteilijan tehtävistä on tietysti juuri se, että kuulijatkin saisivat hetkeksi unohtaa sähkölaskunsa ja muut arjen murheensa. ”Se on yleisön ja esiintyjän välistä ener-gian vaihtoa, ja se pitäisi saada toimimaan. Aina se ei voi toimia sataprosenttisesti, ja sil-loin on vain vedettävä ammattitaidolla. Mut-ta silloin kun se natsaa, se on maaginen hetki. Sieltä lavalta ei haluaisi ollenkaan tulla pois.”
”Pyrin olemaan mahdollisimman varma osaamisestani.”
>>>
11
marion on onnellinen (live) (1969)shalom (1972)tom tom tom (1973) kultalevylauluja sinusta (1974) kultalevyEl Bimbo (1975) kultalevyBaby Face (1976) kultalevymarion ’’77’’ (1977) kultalevyrakkaus on hellyyttä (1977) kultalevylove is... (1978)Por favor (1978)onni on kun rakastaa (1979) kultalevymoni-ilmeinen marion (1980)rakkaimmat lauluni (1982)Elän kauttasi (1983)nainen (1984)marion -88 (1988)marionin konsertti (live) (1989)nuo silmät (1994)hän lähtee tanssiin (1995)yön tähdet (1997)sadetanssi (2000)Elämän voimaa (2009) kultalevysydänsillat (studio/live) (2012)
Marion levyllä (albumit)
albumien lisäksi marion ehti vinyyliaikanalevyttää kymmenittäin singlejä ja EP-levyjä.
niitä julkaistiin suomen lisäksi mm. ruotsissa, saksassa, Englannissa ja japanissa.
tässä poimintoja Gramexin jaripekka koikkalaisen kokoelmasta.
11
12
”Pidän lauluista, joissa kuuluu koko elämä.”
12
13
Oppia yhteistyöstäYhteistyökumppanit ovat esityksen sujumi-sessa tietysti avainasemassa. Tuttu pianisti-ka-pellimestari on paras turva ja tuki. Sellaisena on Marionin ammattiuralla ollut pisimpään Antti Hyvärinen. Marion sanoo myös oppi-neensa Hyväriseltä kaikkein eniten. ”Me teimme yli kolmekymmentä vuotta niin tiiviisti työtä yhdessä, ja me ruodimme aina keikkamme jälkeenpäin, niin että an-noimme ihan kunnon kritiikit toisillemme.” Moni taiteilija tuntee olevansa heti kei-kan jälkeen niin vereslihalla, ettei halua vä-littömästi ottaa vastaan arvostelua esitykses-
peämmäksi itseään kohtaan. ”Täydellinen ei voi olla kukaan.” Marionin musiikkimaku on muuttunut paljonkin uran kuluessa. ”Minähän olen ai-kuistunut tämän ammatin myötä”, hän toteaa. ”Silloin nuorempana se oli enemmän sitä, että kaikki on kivaa ja elämä hymyilee. Ny-kyään pidän tulkinnallisista lauluista – hitais-ta, kauniista, koskettavista; sellaisista joissa kuuluu koko elämä. Ne puhuttelevat ihan toisella tavalla.” Kypsän kauden Marionin lauluissa on omakohtaisuuden tuomaa särmää, kipuakin. Uusimman albuminsa Sydänsillat esipuheessa
”Äidillä oli hyvin vahvat mielipiteet mo-nista asioista, mutta en ole ikinä kokenut sitä mitenkään huonoksi asiaksi. Varsinkin van-hempana olen tajunnut, että hän oli aivan oikeassa. Olen oppinut häneltä myös työmo-raalia: sitä että mikään ei tule helpolla, vaan kaiken arvokkaan ja tärkeän eteen on tehtävä paljon työtä.”
Sisaruutta lavallaSukupolvensa valioita olivat Leidit lavalla – neljän solistin yhteisprojekti, jonka Esa Nieminen kumppaneineen vuonna 2000 polkaisi käyntiin, hieman mieslaulajien Mes-tarit areenalla -konserttikiertueen tapaan. Marion tunnustaa olleensa täynnä intoa heti, kun sai ensimmäisen puhelinsoiton Niemi-seltä. Muut leidit olivat Katri Helena, Paula Koivuniemi ja Lea Laven. ”Olin niin onnellinen, että pääsin tähän mukaan. Se oli juhla-aikaa ja hienon hieno kokemus.” Marion kiittää kiertueen erinomaisia jär-jestelyjä, jotka tähtäsivät ensisijaisesti siihen, että taiteilijoilla olisi hyvä olla. ”Kaikki hoidettiin, meikit, vaatteet – me saimme keskittyä vain laulamiseen. Ja meillä oli hirveän hyvät fiilikset keskenämme, vaik-ka ulkopuolelta vähän yritettiin tivata, että eikö teillä nyt ole mitään kränää; kuinka neljä niin suurta egoa voi mahtua samaan tilaan…”
Ulkonäkö on vain pintaaViihdetaiteilijana joutuu huolehtimaan paitsi äänen kunnosta myös ulkonäöstä vielä tar-kemmin kuin jos olisi vaikka kampaaja. ”Kieltämättä se rasittaa. Mutta taas ker-ran minua on auttanut kodin perintö. Äitini oli melkein perfektionisti tässä suhteessa: aina hyvin meikattu, aina tukka hyvin, vaat-teet sävy sävyyn ja korut ja kaikki … olen ikään kuin saanut esimerkin hänestä, ja on sikäli ollut helppo uida tuohon maailmaan.” Parikymmentä vuotta sitten puhjennut astma pakottaa Marionin kaksin verroin varomaan vilustumisia. Ja koko ajan joutuu miettimään, mitä syö ja juo ja miten nukkuu. ”Mutta kaikkihan me vanhenemme. To-tuus on kuitenkin se, että vaikka ulkokuori ra-pistuu, se on vain pintaa. Sisältä ihminen on aina yhtä kaunis ja yhtä nuori – ehkä kuiten-kin hieman kypsynyt. Haluan mieluummin olla syvä ihminen kuin kaunis ihminen.”•
”Olen tullut kriittisemmäksi itseäni kohtaan ja tunnenomat rajoitukseni.”
hän itse sanoo sen kauniisti: ”Tarkoitan mitä laulan; tunnen mitä kuulen.”
Vapaan kasvun ihanuusMarion kertoo joskus katselevansa kauhis-tuneena, kuinka aloittelevia laulajia nykyään muokataan valtavirran edellyttämiin tiuk-koihin muotteihin. Hänen sukupolvensa sai sentään kammata ja pukea itsensä juuri niin kuin halusi. Ainoa, mihin levy-yhtiö puuttui, oli laulettu ohjelmisto. ”En tiedä, olisinko edes pystynyt mukau-tumaan tuohon tuotteistamiseen”, Marion pohtii. ”Tai ehkä olisinkin, koska olin nuo-rena niin ujo ja epävarma. Mutta minulla on ollut onnea: olen saanut kypsyä rauhassa.” ”Minä ja minun ikäiseni laulajat, jotka täällä vielä nykyäänkin pyörivät, kuten Katri Helena, me olemme kaikki saaneet kasvaa vapaasti omiksi itseksemme. Tämä on ehkä tehnyt meistä jollain tavalla vahvoja. Se voi olla myös yksi syy siihen, että olemme vielä-kin mukana.” Marion kavahtaa nykyistä kertakäyttö-kulttuuria. Sen sijaan hän arvostaa turvalli-suutta ja pitkäaikaisten suhteiden rakenta-mista. Jälkeenpäin hän on todennut näiden arvojen olevan pitkälti äidiltä perittyjä.
tään. Marion on kuitenkin sitä mieltä, että palautekeskustelu on paras käydä heti, kun asiat ovat vielä tuoreessa muistissa. Se on rankkaa, mutta se on yksi tapa oppia virheistä. ”Se kannattaa kelata heti auki, koska ne fiilikset ovat niin voimakkaat silloin. Että hei, tuossa voisi olla hitaampi tempo, tai tässä no-peampi. Tai että laulujen järjestys ei ole hyvä näin; että kokeillaan huomenna vaikka noin.” ”Se on hyvin kasvattavaa, ja siinä oppii paljon”, Marion summaa. ”Sitten unohde-taan se juttu ja aloitetaan seuraavana päivänä puhtaalta pöydältä.”
Sielu aina mukanaMikään ei voita live-esiintymistä, jossa kon-takti yleisöön on elävä. Mutta Marion viihtyy myös levytysstudiossa ja arvostaa mahdolli-suutta keskittyä musiikin kannalta olennai-seen: laulamiseen ja tulkintaan. ”Voit mennä studioon ilman meikkiä ja millaisissa vaatteissa tahansa. Tärkeää on vain, että sielu on mukana laulamisessa.” Yleisö on inspiraation lähde konsertissa, mutta studiossa innoituksen täytyy löytyä omasta itsestä. Marion myöntää olleensa jos-kus armoton täydellisyyden tavoittelija. Van-hemmiten hän on kuitenkin oppinut lem-
14
välis
oitto
Toim
ittan
eet R
iikka
Hilt
unen
, Lau
ri K
aira
ja A
nu K
arlso
n.
Töölönlahden tahtipuikko.
Uusi kasvo Gramexissahuhtikuun alussa Gramexissa aloit-tanut Silja Sinnemäki sijaistaa äi-tiysvapaalle jäänyttä Ilona Saarelaa ulkomaisessa tilityksessä. siljalla on matkatoimisto- ja kirjastotausta ja työkokemusta myös tekijänoikeus-alalta. silja harrastaa lukemista, luo-vaa kirjoittamista sekä pilatesta ja jumppaa.
Oopperalle uusi ylikapellimestarisuomen kansallisoopperan säätiön hallitus valitsi kansallis-oopperan uudeksi ylikapellimestariksi saksalaissyntyisen Michael Güttlerin. mariinski-teatterin vierailevan kapelli-mestarin tehtävästä suomeen siirtyvä Güttler aloittaa ylikapellimestarina 1.8.2013. Güttler ei johda edeltäjänsä Mikko Franckin tavoin koko taiteellista toimintaa, vaan toimii oopperan taiteellisen johtajan Lilli Paasikiven alaisuudessa. Paasikivi aloittaa tehtävässään niin ikään elokuun alussa.
kuva: suomEn kansallisooPPEra
Gramexille uusi hallitusGramex ry:n vuosikokous valitsi hallituksen tälle kaudelle. hallituk-seen ei tullut suuria muutoksia. Gramexin puheenjohtajana jat-kaa Ilmo Laevuo. tuottajajäsenet ovat Lauri Rechardt (varajäsenenä Tapio Korjus), Niko Nordström (va-ralla Kari Helenius) ja Jarkko Nordlund (varalla Wemppa Koi-vumäki). taiteilijajäsenet ovat Jouni Nieminen (varalla Martti Met-säketo), Matti Lappalainen (va-ralla Sami Kuoppamäki) ja Ahti Vänttinen (varalla Lottaliina Lehtinen).
... samoin kuin Teostolle teoston kevätkokous pidettiin huhtikuussa. kokouksessa valit-tiin teoston hallituksen uudeksi jäseneksi Kaija Kärkinen. kär-kinen on säveltäjät ja sanoittajat Elvis ry:n puheenjohtaja. teoston hallituksen puheenjoh-tajana jatkaa Kim Kuusi. muut jäsenet ovat Tommi Tuomainen, Ari Nieminen, Juha Tikka ja va-rapuheenjohtajaksi valittu Mikko Heiniö.
14
ku
va: s
ar
i lin
ds
trö
m
15
Taiteilija- jatuottaja-asiakasvuoden 2012 esityskorvausten ti-lityksesi tarkemman erittelyn voit katsoa kotisivumme e-palvelusta omilla tunnuksillasi. listalla näkyy, missä radioissa omat äänitteesi ovat soineet ja kuinka paljon niistä on kertynyt korvauksia. Palveluun pääsy edellyttää verkkopalvelu-sopimusta. mikäli et vielä ole tehnyt verk-kopalvelusopimusta, voit tulostaa sen kotisivultamme www.gramex.fi tai voit tilata sopimuksen asiakas-palvelustamme. tilastoja vuoden 2012 radiosoi-toistasi voit myös tilata sähköpos-titse tai puhelimitse asiakaspalve-lustamme.
Gramex on lomalla8.–21.7.2013kyseisenä ajankohtana toimistomme on suljettuna.
Kesäaika Gramexissa21.6.–16.8.2013asiakaspalvelumme on avoinna ma – pe klo 9 – 15.toimistomme on avoinna kesäaikana ma – to klo 9 – 16ja perjantaisin klo 9 – 15.
infoasiakas
Gramex kirkkoveneessäPerinteinen kevätkisa tekijänoi-keusjärjestöjen välillä käytiin ke-vään ensimmäisenä hellepäivä-nä, toukokuun 8:ntena. lajina oli komeasti kirkkovenesoutu. Gra-mexin joukkue (kuvassa vasem-malla) hävisi niukasti teostolle ja saavutti kunniakkaan 4. sijan. Ensimmäinen palkinto meni ko-piostolle.
musiikinedistämissäätiö mEsin pe-rustajat Gramex ja teosto tukivat säätiön toimintaa uusilla lahjoituksil-la alkuvuonna. teosto lahjoitti säätiölle omista-mansa villa vikanin, Pohjan kunnas-
soutamassa, huopaamassa ja perää pitämässä (ylh. vas.) marja hakkarainen, ulla haukatsalo, juhani ala-hannula, Pia riihimäki, tuomas talonpoika, (alh.) anu karlson, heli kosunen, tarja henriksson ja Pirjo salmela.
teoston toimitusjohtaja katri sipilä ja mEsin asiamies hannu marttila vahvistivat allekirjoituksillaan mEsin saaman lahjoituksen.
sa sijaitsevan Martin Wegeliuk-selle aikanaan kuuluneen huvilan, taiteilijaresidenssitoimintaa varten. Gramex puolestaan lahjoitti 700 000 euroa, josta 200 000 on tarkoitettu villa vikanin kunnostamiseen.
ku
va: s
aa
ra
vu
or
jok
i
kuva: Pirjo salmEla
ku
va: t
Eo
sto
Musiikinedistämissäätiö MESille taiteilijaresidenssi
1616
Tutkimusten mukaan musiikki tekee hyvää sekä ihmisen mielelle että yritysten kassavirralle.
17
Musiikki
Miksi niin tavarataloissa, ravintoloissa kuin asia-kaspalvelutiloissa soi taustamusiikki? Siksi, että siitä on hyötyä, vastaavat alan ammat-tilaiset.
Musiikki on tärkeä osa asiakaspalvelu-tilojen sisustusta. Rauhallinen musiikki rau-hoittaa, rytmikäs innostaa. Oikea musiikki saa asiakkaan viihtymään liikkeessä pitempään. Radiomedian toimitusjohtajan Stefan Möllerin mukaan musiikilla on valtava voi-ma. ”Ihmisellä on aina ollut musiikkia, se on meillä äidinmaidossa. Kun haluamme, että lapsi tuntee olonsa turvalliseksi, hänelle lauletaan tuutulauluja. Kun halutaan bailata, soitetaan rytmimusiikkia.” Radioasemille musiikin käyttö on itses-tään selvää. ”Radioaseman imago ja profiili määräytyvät pitkälti sen tarjoaman musiikin kautta.”
Moni muukin toimiala hyödyntää mu-siikin tehoa. ”Ensimmäisenä tulevat mieleen ravintolat ja tavaratalot. Oikein valittu mu-siikki saa oikeat ihmiset viihtymään ja oles-kelemaan kaupassa pitempään.” Möllerin mukaan ammattilaiset puhuvat äänimaisemasta. ”Oikein valittu musiikki on todella merkittävä osa sisustusta.”
Keino valita kohderyhmäMusiikilla voi myös kertoa, kenelle kauppa on tarkoitettu. ”Jokainen meidän ikäisemme on myös havainnut, että on kauppoja, joissa soi vääränlainen musiikki ja aivan liian kovaa.” ”Pelkkä kaupan äänimaailma pystyy siis kertomaan, että se ei ole meidän ikäisillem-me tarkoitettu. Mutta nuo kaupat ovat täyn-nä nuoria, joille tuo äänimaailma antaa päin-vastaisen viestin.” Musiikilla pystyy myös peittämään asia-kasta hermostuttavia tai häiritseviä ääniä. ”On paikkoja, joissa esimerkiksi kylmälait-
Tavaratalot, ravintolat ja terveydenhoitoala käyttävät musiikkia, koska se tutkitusti edistää myynnin kasvua, asiakkaiden viihtymistä sekä potilaiden toipumista.
Teksti LAURI KAIRA Kuvat Rex feATURes / LehTIKUvA jA heIKKI sAUKKoMAA / LehTIKUvA
tekee hyvää
teiden tai ilmastointilaitteiden ääni pilaa tunnelman, ja olisi ollut viisasta peittää se pehmeän musiikkimaiseman taakse.”
Ohjaa ostajan valintojaMusiikilla voi tutkimusten mukaan olla myös vaikutusta asiakkaan ostopäätöksiin. ”Leicesterin yliopiston tutkimuksessa viinikaupassa soitettiin ranskalaista musiik-kia, ja lopputuloksena kolme neljästä ihmi-sestä osti ranskalaista viiniä”, Möller kertoo. ”Kun ihmisiltä ulkona kysyttiin, mitä mieltä he olivat kaupan musiikista, he eivät olleet edes huomanneet sitä, eli vaikutus oli alitajuinen.” ”Lisäksi tiedetään, että nopeatempoinen musiikki saa ihmiset syömään nopeammin ja rauhallinen klassinen musiikki taas toimi-maan päinvastoin.” ”Nämä ovat hyvin herkkiä asioita. Taus-tamusiikki toimii oikein käytettynä hyvin.
17
>>>
18
Siksi suosittelen, että tässä käytettäisiin am-mattilaisia, jotka osaavat suunnitella liikkee-seen sopivan äänimaiseman.”
Ammattilaiset asialleMyös Suomessa toimii yrityksiä, jotka to-teuttavat yrittäjää palvelevia äänimaisemia. Yksi niistä on Audience First. Agents’in solistina paremmin tunnettu Vesa Haaja toimii Audience Firstin mu-siikkipäällikkönä. Hän suunnittelee asiakas-palvelutiloihin sopivia äänimaisemia. ”Me rakennamme liikepaikkaan sille sopivan ääni-miljöön.” ”Me lähdemme liikkeelle siitä, millaisia asiakkaita kaupassa käy, kenelle se on suun-nattu ja millainen liikkeen brändi on.”
rauhallinen musiikki rauhoittaa, rytmikäs innostaa. ”Kyse on pitkälti siitä, että oikeanlainen asiakas tuntee olonsa liikkeessä niin kotoisak-si, että hän viihtyy siellä pitemmän aikaa ja tahtoo tulla uudelleenkin.”
Suora vaikutus mieleenPitkän uran taustamusiikkialalla tehnyt Arvo Laitinen osoittaa konkreettisella tavalla, mi-ten vahva musiikin voima on. Hän näyttää seminaariyleisölle videoku-vaa, jossa pariskunta kävelee parkkihallissa. Kun taustalla soi miellyttävä musiikki, yleisö kokee tilanteen iloisena ja romanttisena. Sit-ten musiikki vaihtuu synkäksi, pahaa enteile-väksi. Tunnelma muuttuu heti: jokainen kat-soja kokee, että on tapahtumaisillaan jotain pahaa.
19
Tutk
ittu
a ti
etoa
MUSIIKIN TEHOA on mitattu useissa kan-sainvälisissä tutkimuksissa. taustalla on markkinointiguru Philip Kotlerin oivallus, että liikkeen atmosfääri – väreistä valais-tukseen, äänimaailmasta sisustus- ja kalus-tetyyleihin ja tuoksuihin – on kokonaisuus, joka vaikuttaa kuluttajan viihtymiseen ja käy-tökseen. (atmosphere as a marketing tool. journal of retailing 49, Winter 1973.) takavuosina tutkimuksissa käytettiin lä-hinnä haastattelutekniikkaa, sittemmin on mitattu mm. ostokäyttäytymistä, liikkeessä viipymistä ja kassavirtaa. yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa (Bur-leson, 1979) haastateltiin kauppojen asiak-kaita. 70 prosenttia haastatelluista kertoi suosivansa liikkeitä, joissa on taustamusiik-kia, ja 63 prosenttia sanoi, että taustamusiik-kia soittavissa liikkeissä he todennäköisesti myös ostivat enemmän. myös myymäläpääl-liköiden kokemus oli vastaava: 76 prosenttia heistä oli sitä mieltä, että taustamusiikki saa asiakkaat ostamaan enemmän. toisessa jenkkitutkimuksessa (Walter, 1971) kohteena oli 336 yritystä ja työntekijöille suunnattu taustamusiikki. valtaosa taustamu-siikin käyttäjistä kertoi, että heidän kokemus-tensa mukaan taustamusiikki kehittää työmo-raalia ja helpottaa työn yksitoikkoisuutta. myöhemmissä tutkimuksissa on selvitet-ty myös taustamusiikin suoraa vaikutusta kassavirtaan ja asiakkaiden viipymiseen liik-keessä. Ronald E. Milliman (1982) teki 9 viikkoa kestävän tutkimuksen supermarke-
Erilainen taustamusiikki saa meidät nä-kemään saman tilanteen aivan erilaisena.
Hyötyä vanhusten hoivassa”Kuuloaisti ja esimerkiksi musiikki on ihmis-ten välisen kommunikoinnin keskeisin kei-no. Musiikki ja ääni laajemminkin välittävät tunneskaaloja ja ajatustenvaihtoa tavalla ja syvyydellä, jolle ei helposti löydy haastajaa”, Laitinen analysoi. Laitinen oli mukana kehittämässä muun muassa tukipalveluja vanhusten hoivatyöhön. Innovaatio nimeltä ”Sävelsirkku” on tuotta-nut hyviä kokemuksia vanhainkodeissa. ”Äänen ja musiikin mieltä aktivoiva vai-kutus, yhdessä kuunteleminen ja näistä viriävä toiminta ovat Sävelsirkun ydintä. Palvelukon-septi tarjoaa hoivayhteisölle toimintamallin ja työvälineen, jolla oma henkilökunta luo hyviä hetkiä päivittäiseen arkeen.”
kuvat: stEFan möllEr ja arvo laitinEn / saara vuorjoki. vEsa haaja / lauri kaira.
stefan möller, vesa haaja ja arvo laitinen painottivat kukin omasta näkökulmastaan musiikin ja ympäristön yhteisvaikutuksia.
tissa. tutkimus osoitti, että rauhallinen taus-tamusiikki sai asiakkaat viipymään kaupassa pitempään ja mikä tärkeintä, myös kulutta-maan enemmän rahaa. hiljainen ympäristö ja nopeatempoinen musiikki vaikuttivat päin-vastaiseen suuntaan. siksiköhän maailman hampurilaisravintoloissa soitetaan nopeita listahittejä? asiantuntijat mainitsevat usein kaksi vii-nikauppaa koskevaa tutkimusta. Areni & Kim (1993) totesivat, että klassisen musii-kin soittaminen tuotti merkitsevästi suurem-man myynnin verrattuna top 40 -listamusiikin käyttöön. klassista musiikkia soitettaessa ih-miset valitsivat kalliimpia viinilaatuja. Adrian North & David Hargreaves (1999) tutkivat ihmisten käyttäytymistä su-permarketissa. ranskalainen musiikki johti ranskalaisten viinien parempaan menekkiin ja saksalainen musiikki saksalaisten viinien pa-rempaan menekkiin. asiakkaat eivät tiedosta-neet musiikin vaikutusta ostopäätökseensä. Yalch & Spangenbergin erikoistava-rakaupan tutkimuksessa (1988) ilmeni, että nuoret asiakkaat raportoivat käyttäneensä enemmän rahaa taustamusiikin soidessa. samojen tutkijoiden myöhemmässä simu-loidussa ja valvotussa myymäläaluetutki-muksessa (2000, Washington university) ilmeni, että taustamusiikin tyyppi vaikuttaa selvästi sekä siihen, kauanko asiakas viipyy liikkeessä, että siihen, miten pitkäksi hän oleskelunsa kokee.•
lk
TerveysvaikutuksetErikoislääkäri Ilkka Vartiovaara, edesmen-nyt Lääkärilehden päätoimittaja, kirjoitti artikkelissaan (Duodecim, Terveyskirjasto) musiikin tehosta. ”Tutkimuksissa on pystytty paikanta-maan ihmisen aivojen vasemmasta lohkosta tietty osa, joka on absoluuttisen sävelkorvan omaavilla peräti 40 prosenttia suurempi kuin muilla.” Musiikkia käytetään monella tavalla. ”Ny-
kylääketieteessä sillä koetetaan edistää hyvin-vointia, lievittää jännitystä ja kipuja, tehostaa elimistön immunologista toimintaa ja muu-toinkin eri tavoin auttaa kuntoutumisessa ja toipumisessa.” ”Vaikuttaa siltä, että useitakin musiikin avulla opituista taidoista ja valmiuksista voidaan tehokkaasti hyödyntää elämän eri alueilla, koska musiikki vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen, keskittymiskykyyn, luovuu-teen, itsetuntoon ja itsekuriin.”•
19
20
soi
tetu
imm
at k
ap
pale
et
20
12
tilastot perustuvat Gramexin radioilta saamiin soittolistoihin. tilastoja ei ole painotettu radioiden koon mukaan. valtakunnallisten, puolivaltakunnallisten ja ketjuradioiden soitot laskettiin mukaan vain kertaalleen, jos ne olivat identtisiä kaikilla paikkakunnilla.
Chisu,kohtalon oma.
jesse kaikuranta ja euroviisuvoittaja loreen ovat viime vuoden kilpailu-löytöjä; trainin, madonnan ja rihannan maine on jo vanhempaa perua.
20kuvat: Chisu / WarnEr musiC. jEssE kaikuranta / villE aksEli juurikkala. lorEEn / jimmy BaCkius. train / sony musiC. madonna / WarnEr musiC.
rihanna / EllEn von unWErth.
kaikki yksityiset radiot1. loreen › Euphoria 5 574 2. Chisu › kohtalon oma 5 107 3. samuli Edelmann ›tähtipölyä 4 961 4. train ›drive By 4 952 5. Gotye, mukana kimbra ›somebody that i used to know 4 5966. Chisu ›tie 4586 7. adele ›someone like you 4 581 8. nickelback ›When We stand together 4 448 9. Pariisin kevät ›kesäyö 4 358
10. kelly Clarkson ›What doesn’t kill you (stronger) 4 336
valtakunnalliset soitot1. train ›drive By 2 8972. Chisu ›kohtalon oma 2 7453. Pariisin kevät ›kesäyö 2 5054. kelly Clarkson ›What doesn’t kill you (stronger) 2 4725. nickelback ›When We stand together 2 3736. jesse kaikuranta ›vie mut kotiin 2 3337. jukka Poika ›älä tyri nyt 2 2088. loreen ›Euphoria 2 1599. Elokuu ›saatilla 1 910
10. Emeli sandé ›daddy 1 897
21
Chisu oli ylivoimainen minuuttien kuningatar yksityisten radioiden viime vuoden soittolis-toilla. Hän oli suosituin esiintyjä sekä kaikkien yksityisten että valta-
kunnallisten yksityisten radioiden ohjelmis-sa. Hänen kappaleistaan ”Kohtalon oma” nousi yksittäisten hittienkin listoilla kak-koseksi. Euroviisuvoitto voi kantaa pitkälle, ai-nakin seuraaviin euroviisuihin asti. Niin näyttää käyneen viimevuotiselle voitta-jalle, Ruotsin Loreenille. Hänen voitto-kappaleensa ”Euphoria” oli kaupallisten radioiden suosituin kappale viime vuonna, vaikka pääsi aloittamaan juoksunsa vasta loppukeväästä. Valtakunnallisten radioiden tilastossa ”Euphoria” jäi 8. tilalle ja voiton korjasi Train-yhtyeen ”Drive By”, sopivasti tammikuussa liikkeelle lasketulta California-albumilta. Chisun kappaleista mahtuivat ”Kohta-lon oman” lisäksi viidentoista soitetuimman joukkoon ”Tie” (kaikissa radioissa sijalla 6, valtakunnallisissa 12) ja ”Kolmas pyörä”, joka tipahti vain niukasti kärkikymmenikös-tä molemmissa sarjoissa. Soitetuimpien ulkomaisten artistien joukossa oli sekä vanhoja tuttuja, kuten Madonna (toiseksi soitetuin sekä valtakun-nallisissa että kaikissa kaupallisissa radiois-sa), Rihanna, Michael Jackson ja Bruce
Springsteen, että uusia tuttavuuksia, etu-nenässä kanadalainen Nickelback. Kotimaiset suosikit olivat lähinnä vaih-taneet sijalukuja. Samat nimet toistuvat vaihtelevassa järjestyksessä: Juha Tapio, Eppu Normaali, Jenni Vartiainen ja LauraNärhi. Uutena listanvalloittajana löytyy
Kotimaiset naisartistit ovat olleet perinteisesti vahvoilla vuoden soitetuimpien kappaleiden solisteina. Viime vuoden soittolistojen ykkösenä oli Chisu.Teksti ANU KARLsoN Tilastot KARI NIeMeLä
minuuttien kuningatar 2012Chisu oli
kaikki yksityiset radiot1. Chisu 23 7282. madonna 21 0253. Bruce springsteen 18 9074. juha tapio 16 5345. michael jackson 15 0866. nickelback 14 8447. rihanna 14 2818. Eppu normaali 14 1669. jenni vartiainen 14 109
10. Bon jovi 14 054
valtakunnalliset soitot1. Chisu 10 9862. madonna 8 8983. juha tapio 8 4744. rihanna 8 3085. Eppu normaali 7 1456. jenni vartiainen 6 6537. nickelback 6 5348. Bon jovi 6 4409. laura närhi 6 274
10. samuli Edelmann 6 222
Samuli Edelmann 10. sijalta, luultavasti pitkälti ”Tähtipölynsä” ansiosta, joka sijoit-tui hyvin molemmilla hittilistoilla. Toinen tulokas Jesse Kaikuranta ei mahtunut kym-menen soitetuimman joukkoon, mutta hänen esittämänsä ”Vie mut kotiin” oli valtakunnal-listen radioiden kuudenneksi soitetuin.•
21
soi
tetu
imm
at e
sitt
äjä
t 2012
juha tapio, kotimaisista miessolisteista soitetuin.kuva: WarnEr musiC
22
”Google tasapainoilee sallitun ja kielletyn
raja-alueella.”
GOOGLE on internetin jättiläinen. Pienestä au-totallifirmasta sekin kuitenkin on aloittanut. Google alkoi stanfordin yliopiston tohtori-opiskelijoiden Larry Pagen ja Sergei Brinin tutkimusprojektina vuonna 1996. he tahtoivat kehittää internetin hakua analysoimalla verkko-sivustojen välisiä suhteita ja näin parantaa ha-kutuloksia. internetosoite google.com rekiste-röitiin syyskuussa 1997, ja samanniminen yhtiö perustettiin syyskuussa 1998. yrityksen alkuperäinen osoite oli eräs au-totalli menlo Parkissa kaliforniassa. Googlen nimi on peräisin lukusanasta googol (kymme-nen potenssiin sata). molemmat sanat ääntyvät englannin kielessä samalla tavalla. Google alkoi myydä mainoksia palveluunsa vuonna 2000. yhtiö listautui pörssiin vuonna 2004, jolloin sen pörssiarvoksi muodostui 23 miljardia dollaria. Googlen mainostulojen ytimenä on hakuko-neen hakusanoihin kytketty mainosjärjestelmä ”adWords”. se mahdollistaa mainosten esittä-misen luonnollisten tulosten ohella vastaukse-na avainsanoihin. aina, kun internetin käyttäjä tämän jälkeen napsauttaa mainoksen linkkiä, Google saa korvauksen ennalta sovitun hinnan mukaisesti (”price per click”).
Ostaen ja kehittäenGoogle on laajentanut valikoimaansa sekä ke-hittämällä uutta että ostamalla pääomallaan pienempiä internetpalveluiden tarjoajia. se osti muun muassa Blogger-blogipalvelun, Google Earthin rakentaneen yhtiön, verkossa toimivaa tekstinkäsittelyohjelmaa kehittävän upstartlen, jonka tekniikalla luotiin Google docs & spreadsheets, sekä vuonna 2006 myös videonjakopalvelu youtuben. muita Googlen tarjoamia palveluita ovat Google analytics -kävijäseurantaohjelma, Google Chrome -internetselain, Google Earth ja Google maps -karttaohjelmat, Picasa-ku-va-albumiohjelma, Gmail-sähköpostipalvelu, Google sketchup -suunnitteluohjelma ja net-book-kannettaville suunnattu käyttöjärjestelmä Google Chrome os.
Android syntyyvuoden 2007 aikana huhuttiin, että Google kehittäisi oman ”gPhone”-matkapuhelimen, mutta yhtiö yllätti jälleen. marraskuussa 2007 julkistettu tuote oli linux-pohjainen, suureksi osaksi avoimen lähdekoodin ohjelmistoalusta android, jonka puhelinvalmistaja voi ottaa käyt-töönsä ilmaiseksi. sittemmin Google on tuonut markkinoille omalle nimelleen brändättyjä älypuhelimia ja tablettitietokoneita, jotka ovat olleet muiden matkapuhelinyhtiöiden suunnittelemia ja val-mistamia. kun Google elokuussa 2011 osti yhdysval-talaisen matkapuhelinvalmistaja motorolan mobility-yksikön, siitä tuli osin myös laiteval-mistaja. lisäksi se sai kaupassa mittavan pa-tenttisalkun. yleisesti lasketaan, että Googlen ohjelmistoil-la pyörii yli 5 prosenttia sivustoista, nämä kaikki sen itse ylläpitämiä, ja että Google vastaa kuu-desta prosentista kaikesta – ei pelkästään www-pohjaisesta – internetin tietoliikenteestä.•
Jätt
iläis
en
syn
ty
22
23
Kuluttajan halulla nauttia musiikista, elokuvasta ja tv-sarjoista tehdään entistä enemmän rahaa. Kultaa eivät kuitenkaan vuole tekijät ja tuotta-jayritykset. Rahaa tekevät
Googlen ja YouTuben tyyppiset palvelut, jotka vain välittävät sisältöä. Millä sisältöala siis pärjäisi? Tästä kes-kusteltiin Tekijänoikeuspäivän ja Maailman henkisen omaisuuden päivän seminaarissa otsikolla ’’Google ja sisältöihin perustuva elinkeinotoiminta’’.
Internetin jättiläinenGoogle on jättimäisten lukujen talo. Goog-len omistamaan YouTubeen ladataan joka minuutti yli 60 tuntia materiaalia. Googlel-la on miljoona palvelinta ympäri maailman. Googlessa tehdään miljardi hakua joka päivä, 181 maasta ja 146 kielellä. Suuret luvut tekevät Googlesta mai-nostajille arvokkaan. Johtaja Erkko Simsiö konsulttiyritys Avauksesta kertoo, että 92 prosenttia Googlen tuloista tulee mainon-nasta. Pelkästään vuoden 2013 ensimmäisel-lä neljänneksellä mainostuloja kertyi huikeat 11,9 miljardia dollaria.
Miten lehdet, tv-yhtiöt ja luova ala pärjäävätGoogle-maailmassa, jossa isot rahattehdään hakukonemainonnalla?
Teksti LAURI KAIRA Kuvat MATTI MATIKAINeN
Lehtitalot huolissaanGooglen vaikutus on tuntunut ensimmäise-nä lehtitaloissa. Kaupallinen media elää mai-nosmyynnillä. Google kilpailee sen kanssa samoista mainostuloista. Kilpailu koetaan epäreiluksi, koska Goog-le nähdään vapaamatkustajaksi. TV-yhtiöt ja lehtitalot maksavat sekä tarjoamastaan sisäl-löstä että sen jakelusta kuluttajalle. Google ei pahemmin maksa kummastakaan. ”Olennainen osa Googlen liikeideaa on kerätä tietoa ja myydä kohdennettua mai-nontaa – siis muiden tuottamiin ja rahoitta-miin sisältöihin”, sanoo Sanoma-konsernia edustava johtaja Marcus Wiklund. ”Suomessa käytännössä koko mediamark-kinan kasvu on viiden viime vuoden aikana mennyt Googlelle, joka ei tuota ensimmäis-täkään mediasisältöä.” ”Nämä suomalaisten elinkeinonharjoit-tajien mainospanostukset eivät siis palaa yh-teiskuntaan uusina sisältöinvestointeina.” Wiklundin mukaan Google on keksinyt tavan tehdä rahaa kuluttajien sisällön nälällä, ilman että tästä valuu tippaakaan sisällön te-kijöille ja tuottajille. Tämä bisnes kannattaa. ”Googlen liike-vaihto oli viime vuonna 50 miljardia dollaria eli vajaat 40 miljardia euroa. Tätä voi verrata
jättiläinen nimeltä
vaikka siihen, että Suomen valtion budjetti oli 52,4 miljardia euroa.”
Nettimainonta moninkertaistuiMediatoimisto Carat Finlandin strategiajoh-taja Antti Kaihlanen esittelee mainonnan jakautumista. Hän näyttää kalvoillaan, että mainos-euroista 34,1 prosenttia meni viime vuonna sanomalehtiin, 20,7 prosenttia televisioon, 10,8 prosenttia aikakauslehtiin ja 17,8 pro-senttia internetiin. Kasvava alue on nettimainonta. Vielä vuonna 2007 sen osuus oli alle viisi prosenttia. Jos mainostajat toimivat loogisesti, kas-vunvaraa on vielä. Kaihlasen mukaan 16 vuotta täyttäneet käyttävät 28 prosenttia media-ajastaan netissä. 15 prosenttia suo-malaisista tuottaa itse sisältöä nettiin ja 28 prosenttia jakaa sitä. Nuorten keskuudessa luvut ovat noin kaksinkertaiset – eli netissä on tulevaisuus. Mallia GooglestaJohtava lakimies Jyrki Arjanne Elisalta muis-tuttaa, että internet on muuttanut maailman. ”Siihen joutuu jokainen sopeutumaan.” Hänen mielestään Google on vain osan-nut tehdä sen parhaiten. >>>
23
Professori niklas Bruunin mukaan Google käy oikeutta monissa maissa.
24
Arjanne kysyykin, voiko Googlen oikeas-ti väittää toimivan ilkeästi. ”Vai olemmeko me muut vain kateellisia Googlelle heidän innovatiivisesta mainos-ansaintamallistaan ja markkina-asemastaan?” ”Itse olisin enemmänkin kateellinen sen sijaan, että pitäisin heitä häikäilemättöminä. Menestyksen ikkuna oli ja on edelleen auki kaikille. Muitakin internetmenestyjiä on ollut, mutta on myös lupaavia alkuja, jotka eivät ole lopulta kuitenkaan onnistuneet – esimerkiksi MySpace ja IRC-galleria.” Arjanteen mukaan kannattaa miettiä, ai-heutuuko paine sisältöteollisuuden arvoket-juille Googlesta vai digitaalisuudesta. ”Jos se johtuu digitaalisuudesta, niin onko silloin väärin, että joku hyödyntää modernia tapaa toimia?” Myös puhelinlaitokset – nykyiset tele-operaattorit – ovat joutuneet muuttumaan maailman digitalisoituessa. ”Vuonna 2004 teleoperaattorit laskuttivat minuutista 14 senttiä ja nyt 6,9 senttiä eli alle puolet. Mut-ta samalla käyttö on kasvanut merkittävästi, kaksinkertaistunut.”
Valmistajan haasteetMoni varmaan haluaisi ottaa mallia Googlen ja YouTuben menestyksestä. Mutta voivatko kaikki kuitenkaan ryhtyä Googleksi, joka vain vie kuluttajan sisältötuotteiden äärelle? Mistä sen jälkeen tulisivat kuluttajien kaipaa-mat sisältötuotteet – elokuvat, tv-sarjat, mu-siikki, pelit? Ja millä sen jälkeen Googlekaan eläisi… Elokuvatuottajia edustava Claes Olsson muistuttaa, että kuluttajat ovat kiinnostunei-ta hyvästä sisällöstä ja korkeasta teknisestä laadusta. Elokuvan tekeminen vaatii merkit-täviä investointeja, niin henkisiä kuin talou-dellisia. Ellei tuottaja saa näitä taloudellisia investointejaan takaisin, ei ammattimaista sisällön tuottamista pystytä harjoittamaan. Musiikkituottajien vetäjä, asianajaja Lauri Rechardt, toivoo Googlelta kauttaal-taan vastuullisempaa toimintaa. On posi-tiivista, että Google itse tarjoaa sisältöpal-veluita. Googlen hakukone kuitenkin yhä ehdottaa tiettyä sisältöä hakeville internetin käyttäjille piraattipalveluja usein ennen lail-lisia palveluita. Sen lisäksi Google välittää mainontaa myös laittomille sivustoille.
musiikkituottajien lauri rechardt, Elokuvatuottajien Claes olsson, sanoma konsernin marcus Wiklund ja Elisan jyrki arjanne keskustelivat ja lauri kaira (keskellä) moderoi.
LUOVAN TYöN tekijöiden ja yrittäjien lyhty perustama tekijänoikeuspäivä oli tänä vuonna entistä laajempi. siihen sisältyi 17 kaupunkiin ja elokuva-teatteriin ulottuva kahden viikon mittainen elokuvakiertue. kiertueella noin 4 700 koulu-laista näki elokuvan ”kukkulan tyttö, sataman poika” sekä kuuli tekijänoikeusalustuksen. kaikissa yksityisissä radioissa ja Finn-kinon elokuvateattereissa esitettiin tietois-kumaisia mainoksia. niissä tunnetut taiteili-jat ja tuottajat Michael Monroesta Laura Närheen ja Dome Karukoskeen kertoi-vat, miksi tekijänoikeus on heille tärkeä. kansalaisille jaettiin liki 100 000 tekijän-oikeudesta kertovaa etukuponkia. nämä liittyivät 31 elokuvateatterin kanssa toteu-tettuun tekijänoikeuspäivän leffaetukam-panjaan. musiikkimessujen yhteydessä 25.10. jär-jestetään vielä musiikinopettajille suunnattu musiikin opetuksen tekijänoikeusfoorumi. tekijänoikeuspäivän päätapahtuma – helsingin tennispalatsissa 26.4. järjestetty seminaari – oli nyt laajennettu kattamaan koko henkinen omaisuus. se järjestettiin ”maailman henkisen omaisuuden päivän suomen päätapahtuman” nimellä, yhteis-työssä iPr university Centerin ja suoma-laisten keksijöiden tukiyhdistyksen kanssa. tapahtumaan kuului kutsuvieras-elokuva-näytös, jossa nähtiin ”21 tapaa pilata avio-liitto” ja ”metsän tarina”. tilaisuuden avasi tekijänoikeusasioista vastaava kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki, ja sen päätti teollisoikeuksista vastaava työminis-teri Lauri Ihalainen. valtakunnallisen tekijänoikeuspäivän jär-jestämiseen saadaan avustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä. lisäksi siihen liittyy sponsori- ja muuta yhteistyötä lyhdyn jäsen-järjestöjen ja yritysten kanssa.•
ent
istä
kin
laaj
empi
Tekijä
noik
eusp
äiv
ä
suuret luvut tekevät Googlesta mainostajille arvokkaan.
24
tekijänoikeuspäivän avasi kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo arhinmäki.
25
Jos Googlen hakukonelistauksissa edes nostettaisiin lailliset palvelut laittomien edelle, se olisi suuri apu laillisille palveluille ja palve-lus kuluttajille, jotka eivät harhautuisi laitto-miin palveluihin. Rechardtin mukaan Google hyötyy taloudellisesti sisältöjen luomasta lii-kenteestä. Siksi sen pitäisi kantaa vastuunsa osaltaan ehkäisemällä laittomien palveluiden käyttöä ja tukemalla laillisia palveluita.
Googlen lakiMoni toivoo, että Google toimisi toisin kuin toimii. Siksi Google käy jatkuvasti oikeutta eri puolilla maailmaa. Professori Niklas Bruunin mukaan ju-tuissa on usein kyse tekijänoikeudesta, kilpai-luoikeudesta tai yksityisyyden suojasta. Goog-le ”näkee” ja rekisteröi kaiken mitä tapahtuu verkossa. Käytännössä se päättää siitä, kenellä on virtuaalista elämää. Google ei myöskään noudata perinteisiä pelisääntöjä eikä lakeja, ellei se satu sille itselleen sopimaan. Googlella on Bruunin mukaan varsin omaperäinen suhtautumistapa oikeusjärjes-tykseen. ”Google pyrkii selvästi välttämään sellaista laittomuutta, joka vakavasti uhkaa sen toimintaa ja mainetta. Sen sijaan tasapai-noilu sallitun ja kielletyn raja-alueella on jo-kapäiväistä. Tietoisesti pyritään muuttamaan rajoja ja myös rikkomaan niitä eri tavoin.” Rajojen rikkomisessa Google hyötyy sii-tä, että se on globaali toimija, kun taas sään-nöt ja rajat yleensä on asetettu kansallisesti tai alueellisesti. ”Niinpä Google voi käydä oikeutta yksit-täisissä maissa, mutta häviö esimerkiksi Rans-kassa tai Belgiassa ei välttämättä tarkoita, että toimintatapoja tarvitsee muuttaa muissa maissa – ja ainakin voi odottaa siihen asti, että saadaan asiasta tuomioistuinratkaisuja.” ”Googlen toimintamalli, jonka mukaan ensin toimitaan ja jälkeenpäin selvitetään toiminnan laillisuus – jos joku sen kiistää – on johtanut siihen, että yrityksen toiminnan rajoja ja laillisuutta määritellään jatkuvasti uudestaan.”
Piraatit YouTubessaOsa näistä tapauksista koskee YouTuben vas-tuuta siitä, että sen asiakkaat tallentavat sinne laajasti tekijänoikeutta loukkaavaa materiaalia. ”Yksimielisyys vallitsee siitä, että Google on velvollinen poistamaan loukkaavan materi-aalin, kun oikeudenhaltija ilmoittaa siitä erik-seen. Loukkaavaa materiaalia on kuitenkin niin paljon, ettei ilmoitusmenettely toimi.” Bruunin mukaan asiasta on hiljattain käyty kaksi oikeusjuttua. ”Viacom väitti oi-keudessa, että YouTubesta löytyi 79 000
luvatonta heidän oikeuksiaan loukkaavaa vi-deota vuosina 2005–2008.” New Yorkin valitustuomioistuin tuomit-si huhtikuussa Googlen eduksi. Sen mukaan USA:n lainsäädännön ”Safe Harbour”-peri-aate, joka suojaa operaattoreita tällaisissa asioissa, päti myös tähän tapaukseen.
GoogleNews oikeudessaMyös GoogleNews on ollut oikeudessa. Se on hakukone, joka kokoaa, arvioi ja esittää uutiset eräiden etukäteen määriteltyjen kri-teerien mukaan. Siihen sisältyy erityinen cache-kopio-palvelu. Hakukone tarjoaa linkin cache-kopioon, joka varastoidaan Googlen serverille. ”Tällä tavoin kuluttaja voi päästä lukemaan uutisen myös sen jälkeen, kun se on poistettu alkuperäiseltä nettisivustolta.” Bruunin mukaan uutispalvelun ongelma-na on, että Google hyötyy ilmaiseksi muiden tuottamasta sisällöstä.
Mediamaailman tuomio onkin ollut yksi-mielinen. Rupert Murdoch ilmaisi asian selvästi: ”Journalismin tuottaminen on kal-lista. Me investoimme hankkeisiimme val-tavasti resursseja teknologiasta palkkoihin. Juttujen keräileminen ei ole reilua käyttöä. Se on varastamista.” Bruunin mukaan asiasta on käyty kak-si merkittävää oikeusjuttua. Toisen, jonka vastapuolena oli ranskalainen uutistoimisto Agence France Press, Google taipui sopimaan USA:ssa ja maksamaan korvausta siitä, että se sai oikeuden kopioida ja saattaa yleisön saata-viin kokonaisia uutisia omalla sivustollaan. Belgiassa taas Google hävisi Copiepresse-yhtiölle molemmissa oikeusasteissa. ”Sekä cache-kopion tekeminen että tekstipätkän kopioiminen katsottiin loukkaukseksi. Li-säksi katsottiin, että moraalisia oikeuksia oli loukattu, koska tekijän nimi ei esiinny haku-tuloslistassa.” >>>
työministeri lauri ihalainen piti tapahtuman päätössanat.
avauksen Erkko simsiö kertoi, että 92 prosenttia Googlen tuloista tulee mainonnasta.
mediatoimisto Carat Finlandin antti kaihlanen kertoi, että liki 18 prosenttia mainoseuroista ohjautuu nettiin.
26
VIISI ASIAA tekijänoikeudesta, jotka jokaisen kannattaa tietää.
1.yksikään kirja, laulu, elokuva tai äänilevy ei synny ilman, että joku sen tekee. tä-män luovan työn tulosta kutsutaan teok-seksi, ja tekijä saa siihen automaattisesti lain turvaaman tekijänoikeuden.
2.tekijänoikeus antaa taiteilijoille oikeuden määrätä teostensa käytöstä. sen perus-teella he voivat myydä niiden käyttöoi-keuksia eteenpäin eri tahoille. muut eivät saa julkaista tai esimerkiksi internetissä levittää toisen tekemää työtä kysymättä ensin lupaa sen tekijältä.
3.sarjakuvapiirtäjä voi myydä sarjakuvaan-sa tai sen hahmoja vaikkapa sanomaleh-teen, animaatiosarjaan, t-paitaan ja kah-vimukiin. vastaavasti musiikkia soitetaan muun muassa radiossa, ravintoloissa sekä elokuvien taustamusiikkina. tavalli-sen kuukausipalkan sijaan taiteilijan tulot kertyvätkin usein tällaisista pienistä sii-vuista.
4.tulojen suuruus riippuu siivujen koosta ja määrästä, eli kuinka paljon teoksia myy-dään, julkaistaan, esitetään ja käytetään. nämä tulot perustuvat tekijänoikeuteen.
5.tekijänoikeus muistuttaa omistusoikeut-ta ja saa suomen perustuslain omaisuu-den suojaa. digitaalisessa maailmassa tekijänoikeuden merkitys korostuu enti-sestään, koska internetpalveluissa voi-daan myydä pelkkiä käyttöoikeuksia il-man fyysistä tuotetta.•
Tekijä
noik
eus
suoj
aa lu
ovaa
työt
ä
sool
o
Jätillä on vastuunsaGooglen kokoisen jättiläisen toiminnalla on myös kilpailuoikeudellinen ulottuvuus. Täs-tä on Bruunin mukaan esimerkkinä Google News Italiaan liittyvä tapaus. Italian sanomalehtikustantajien liitto FIEG syytti Googlea kilpailulainsäädännön rikkomisesta. Käyttämällä lehtien sisältöä Googlen uutispalvelu haittasi lehtitalojen mielestä niiden kykyä houkutella mainostajia ja käyttäjiä lehtien omille kotisivuille. Lehtikustantajalla oli mahdollisuus kiel-tää GoogleNewsia käyttämästä heidän ma-teriaaliaan. Tämä kuitenkin johti siihen, että lehti/kustantaja poistettiin kokonaan Goog-len hakukoneesta. Kuluttaja ei ylipäänsä voi Googlen kautta päästä kustantajan kotisivulle! ”Italian kilpailuviranomaiset olivat sitä mieltä, että tällainen menettely vaikuttaa heikentävästi kustantajan kilpailuasemaan, koska mainostajat eivät ole kiinnostuneet kotisivuista, joita Google ei tunnista. Tässä siis jo Googlen dominoiva markkina-asema otettiin huomioon.”
KirjakiistaEhkä eniten julkisuutta on saanut Google Book Search -taistelu. Siinä Google skanna-si eräissä yliopistojen kirjastoissa yli kymme-nen miljoonaa kirjaa ilman tekijänoikeuden haltijoiden lupaa. ”Kun kirjailijoiden järjestöt nostivat Googlea vastaan kanteen, pyrittiin asia so-pimaan, kuitenkin amerikkalaisen ryhmä-kanteen eli class actionin muodossa, mikä oli johtamassa siihen, että sovinnosta tulisi kaikkia sitova.” ”Tuomioistuin ei kuitenkaan hyväksy-nyt sovintoa, joten asia on edelleen epäselvä.
Kymmenen miljoonaa skannattua kirjaa odot-taa vielä lukijoitaan ja toimivaa digitaalista palvelukonseptia.” ”Jälleen kerran Google toimi ensiksi ja lähti hakemaan tekijänoikeuksia kunnioitta-via ratkaisuja vasta siinä vaiheessa, kun yh-tiötä vastaan oli nostettu tuomioistuinjuttu.”
Yksityisyyden suojaYksityisyyden suoja on myös aiheuttanut pal-jon oikeusriitoja. ”Yksityishenkilöitä koske-via tietoja ei saa käyttää ilman lainmukaisia hyväksyttäviä perusteita, tästä on koko Eu-roopan Unionissa olemassa yhteisiä sääntöjä. Eräs hyväksyttävä peruste on yksilön etukä-teen antama suostumus.” ”Google kuitenkin systemaattisesti kerää yksilöitä koskevia tietoja ilman näiden suos-tumusta ja usein myös näiden tietämättä. Myös tältä osin on käyty oikeutta; esimer-kiksi Google Street View on useasti ollut oikeudenkäynnin kohteena”, kertoo Bruun.
Kansallisen lain yläpuolella?Bruunin mukaan Googlella on ollut sekä menestystä että vastoinkäymisiä eri oikeu-denkäynneissä. ”Mutta yhtiön dominoiva markkina-asema antaa sille niin vahvan neu-votteluaseman, että oikeudellisten argument-tien painoarvo on usein hyvin rajallinen.” Google on myös tarvittaessa hyvin jous-tava. ”Esimerkiksi erilaiset piruetit kiina-laisen sensuurin kanssa osoittavat, että kun pelissä ovat isot markkinat ja vastassa vahva vastapuoli, myös Google joustaa.” ”Nähtäväksi jää, ovatko Euroopan ko-missio ja EU:n kilpailulainsäädäntö niin vahvoja, että Googlekin joutuu muuttamaan toimintatapojaan.”•
”Menestyksen ikkuna on edelleen auki kaikille.”
ylen toimitusjohtaja lauri kivinen puhui ylen haasteista digiaikana, Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja jyri häkämies korosti yritysten innovaatiotoiminnan merkitystä, ja WiPo:n ja Prh:n tervehdyksen esitti Patentti- ja rekisterihallituksen pääjohtaja rauni hagman. Forum artisin puheenjohtaja, säveltäjä ilkka niemeläinen kertoi tekijänoikeuden merkityksestä tekijälle ja esitti musiikkia omalla innovaatiollaan, soivalla taululla, jonka musiikkia kuuntelija voi ohjata ja muunnella.
27
Useissa yhteyksissä käytetään termiä ”luo-van alan ammattilainen” kuvaamassa taiteilijaa. On arveluttavaa, että luovuus koetaan taiteilijan etuoikeudeksi. Onko
todella olemassa ala, jolla luovuutta ei tarvita? Taiteen ammattilainen ei välttämättä ole sen luo-vempi kuin palomies tai suntio. Ajatus taiteilijasta luo-vuuden lähettiläänä on yhtä ummehtunut kuin että tai-teilija on boheemi eikä tee järkiperäisiä päätöksiä. On yhtä lailla luovia ja tunteen pohjalta toimivia liikealan ammattilaisia kuin kaavoihin kangistuneita, luovuu-destaan suhteellisen kaukana olevia muusikoita. Kun minua kutsutaan luovaksi ihmiseksi, perustuu oletus täysin edustamaani ammattiin, ei lainkaan toiminta-tapojeni tuntemiseen. Itse koen olevani suhteellisen epäluova ihminen ja muusikko. Taiteilijuuteni onkin aina määrittynyt jonkin muun kuin suunnattoman luovuuden kautta. Silti olen menestyneesti toiminut musiikin alalla ja voinut hyvällä omallatunnolla kutsua itseäni taiteilijaksi. Kokemus toki kasvattaa luovaa elä-mäntaitoa, mutta jos biisinkirjoittamista ja laulun lau-lamista pidetään itsessään erityistä luovuutta vaativana tapahtumana, voidaan samalla olettaa, että lääkäri on terve ja siivooja siisti. Muusikkous on monista asioista koostuva osaamisen muoto, taito. Kaikissa ammateissa tarvitaan erityisosaamista ja taitoja. Luovuus sanana asettaa paineita. Ajatellaan, että vain uuden taideteoksen tekeminen on luomista. Että luovaa on esittää vapaa performanssi firman pikkujou-luissa tai laulaa serenadi parvekkeen alla. Että luova on se, joka ilmaisee itseään jonkin taiteen lajin keinoin. Taiteen tekeminen on luonteeltaan omaelämäkerral-lista, jolloin tekijä on intuitiivisesti lähempänä tunne- ja kokemusmaailmaansa. Tämän ei tarvitse kuitenkaan
liittyä luovasti toimimiseen. Rohkeu-teen ehkä. Luova ihminen sekoittuu-kin usein rohkeaan, kovaääniseen, val-tavirrasta poikkeavaan – ja taiteilijaan. Luovuus on tärkeä työkalu elämäs-tä loppuun asti selviämisessä. Jousta-mista, paniikin välttämistä, ratkaisu-jen löytämistä. Kukapa olisi luovempi kuin työssään onnistuva opettaja tai arjesta selviävä kotiäiti. Luovuus on asenne, jota tulee vaalia; joka kärsii väsymyksestä. Ja kaikessa työssä on luovuuden saatava kukoistaa. Luo-vuutta soisi ennemmin poliitikolle kuin muusikolle, ennemmin opetta-jalle kuin näyttelijälle. Lopulta, jos luovuutta ei käytetä alalla kuin alalla, olemme pulassa.•
Luovuuden oikeudet
EHDOTA
SOLISTIA!
kenen ajatuksia
sinä haluaisit
lukea tältä sivulta?
lähetä ehdotuksesi
osoitteeseen
’’Luovuus on tärkeä työkalu elämästä
loppuun astiselviämisessä.’’
sool
o
27
Täl
lä p
alst
alla
mus
iikki
a lä
hellä
ole
vat h
enki
löt v
isioi
vat,
urpu
ttav
at, p
ohtiv
at ja
räy
hääv
ät.
EEPPI URSIN on vapaa musiikin monitoimija, jolla on nätti ääni ja terävä sävelkynä. www.eeppiursin.fi
kuva: alEksi rinta-kauPPila
28
Kolme eturivin sarjakuva-piirtäjää piirsi tekijänoi-keudesta kertovat kortit Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry:lle. ”Halusimme antaa jo-tain materiaalia oppilaille
kouluvierailuidemme aikana”, kertoo Teki-jänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen projektipäällikkö Juha Rislakki. ”Opetusmateriaalia meillä toki oli en-tuudestaan, mutta Ähtärin reissuun on vai-kea ottaa mukaan 500 kappaletta esitteitä ja vihkosia.” Muutaman ruudun sarjakuva mahtuu
Milla Paloniemi, JP Ahonen ja Wallu piirsivät tekijänoikeuskortteja.Teksti ja kuva LAURI KAIRA
KouluvierailujaTekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakes-kus tekee vuosittain noin 30 kouluvierailua. Niissä kohdataan yhteensä 6 000 oppilasta. ”Vierailuja pyritään järjestämään ympäri Suomea. Mukana on aina luovan alan am-mattilainen, kuten muusikko, kirjailija tai elokuvaohjaaja. Luennon aiheena on luova työ ja tekijänoikeudet, ja tekijä on esityksen keskiössä. Vierailut ovat oppilaitokselle aina maksuttomia”, Rislakki sanoo. ”Opetus- ja kulttuuriministeriön tuke-mana TTVK tekee jatkuvasti kouluvierai-luja, suunnittelee uutta oppimateriaalia ja järjestää erilaisia valistuskampanjoita.”•
Kiroileva siili kertoo tekijänoikeudesta
tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen projektipäällikkö juha rislakki lähestyy koululaisia kolmen kortin taktiikalla.
hyvin postikorttiin ja kortit mahtuvat käte-västi reppuun.
Kolme korttiaKorteilla on omat kohderyhmänsä. ”Wallun Hessu-kissa sopi erinomaisesti ala-astelaisille, kun taas JP Ahosen Puskaradio sekä Milla Paloniemen Kiroileva siili sopivat vanhem-mille oppilaille.” ”Sarjakuva kertoo tekijänoikeudesta tai piratismista hauskalla ja maanläheisellä ta-valla. Tämän lisäksi kortin kääntöpuolella on viiteen kohtaan kiteytettynä kouluvierailui-demme ydinasiat. Kääntöpuolella mainitaan myös nettisivumme Tekijanoikeus.fi.”
29
pyk
älä
Kysymyksiä voi lähettää osoitteella [email protected]
viid
akko
1 Äänitteen kopiointi esityskäyttöönRavintolani on solminut Grame-xin kanssa esityskorvaussopi-muksen. Voimmeko sopimuksen ja sen perusteella maksetta-van korvauksen nojalla kopioida omaan levyhyllyyni kertyneiltä cd-levyiltä musiikkia kannetta-valle tietokoneelle ja soittaa mu-siikkia ravintolassa sen kautta?
Gramexin esityskorvaussopimus ei anna oikeutta kopioida esityskäyt-töön tulevia äänitteitä. mikäli ravin-tolanne haluaa itse kopioida äänit-teitä toiminnassaan käytettäväksi, on sen haettava erillinen kopiointi-lupa Gramexilta ja suoritettava eril-linen kopiointikorvaus. Gramexin esityskorvaus ei kata kopiointikor-vausta, ja vastaavasti kopiointikor-vaus ei kata esityskorvausta. yksi merkittävä syy tähän ehkä monimutkaiselta tuntuvaan järjes-telyyn on se, että äänitteen suoja määräytyy esittämisen ja kopioinnin osalta eri tavalla. lisäksi äänitteen kopiointisuoja on huomattavasti laajempi kuin äänitteen suoja esi-
Lukijoiden tekijänoikeusaiheisiin kysymyksiin vastaa tässä lehdessä Gramexin lakimies juhani ala-hannula. Tämän palstan tarkoituksena on selventää maallikoille tekijänoikeuslakia esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien oikeuksien osalta. Palstan tarkoitus ei ole antaa oikeudellisia neuvoja.
tyskäytössä. toisena merkittävänä syynä voidaan mainita läpinäkyvä ja oikeudenmukainen hinnoittelu, joka edellyttää, että eri oikeuksiin perus-tuvat ja erilaajuiset esityskorvaukset ja kopiointikorvaukset hinnoitellaan erikseen. käytännössä esitys- ja käyttö-korvausten sekä kopioinnin osal-ta suojattuja ovat ne äänitteet, jot-ka on tallennettu joko suomessa, Eta-alueella tai kansainväliseen rooman sopimukseen tai kansain-väliseen WPPt-sopimukseen liitty-neessä valtiossa. kopioinnin osalta suoja on laajempi: sen piiriin kuu-luvat lisäksi ne äänitteet, jotka on tallennettu kansainväliseen triPs-sopimukseen liittyneissä valtioissa. kopiointisuojaa sääntelee näiden lisäksi ns. Geneven äänitesopimus, joka laajentaa kopioinnin suojaa en-tisestään. käytännössä merkittävin seuraus kopiointia koskevasta laajemmasta suojasta on se, että esimerkiksi esi-tyskorvauksen ulkopuolella olevat yhdysvalloissa tallennetut äänitteet ovat kuitenkin kopioinnin osalta suo-jattuja. vielä on hyvä huomata se, että te-kijänoikeuslain rajoitussäännös, jokasallii yksityisen kopioinnin, ei luonnol-lisesti sovellu elinkeinotoimintaan. ravintola ei siis voi kopioida äänit-teitä tämän poikkeuksen perusteella.
2Kopiointilupaav-myyntitallenteeseen Kaikki bändimme jäsenet ovat Gramexin asiakkaita. Meitä on lähestynyt eräs kotimainen yri-tys, joka haluaisi tehdä meidän kanssamme kopiointilupasopi-muksen siitä, että he käyttäisivät aiemmin julkaisemallamme le-vyllä olevaa kappaletta yrityksen tuottamia televisio-ohjelmia kos-kevissa dvd-tallenteissa. Voiko Gramexin taiteilija-asiakas teh-dä tällaisen äänitteen kopiointiakoskevan sopimuksen vai kuu-luuko tällaisten lupien myöntä-minen puolestamme Gramexille?
Gramex lisensoi oikeudenhaltijoiden puolesta tällaista käyttöä ainoas-taan silloin, kun kyse on yleisradion lähetystoiminnassa käytetyn televi-sio-ohjelman myyntitallenteista. jos kyse on esimerkiksi kaupallisella kanavalla olleen televisio-ohjelman jakelusta myyntitallenteena, asia ei kuulu Gramexin lisensoinnin piiriin, vaan oikeudenhaltijat lisensoivat täl-laisen käytön itse.
levy-yhtiöiden ja muusikoiden kesken voi olla solmittu omia sopi-muksia, joilla oikeus lisensoida käyt-töä myyntitallenteissa on siirretty esimerkiksi muusikoilta levy-yhtiölle. muutoinkin aina kun antaa lisens-sejä omiin esityksiinsä tai äänittei-siinsä, täytyy tarkistaa, onko var-masti siihen oikeutettu. äänitteellä voi olla esimerkiksi monia tekijöitä (säveltäjä, sanoittaja, sovittaja, mu-siikin kustantaja), esittäjiä ja mah-dollisesti tuottajiakin, joiden kaikkien osalta täytyy tarkistaa, onko oikeu-tettu tekemään sitoumuksia heidän puolestaan.
3Musiikin kopioiminen tv-sarjan tunnariksiEräs tuotantoyhtiö on ottanut minuun yhteyttä ja haluaisi käyt-tää bändimme levyttämää mu-siikkia tv-sarjan tunnarina. Pal-jonko tästä saisi ”gramexeja”?
Gramex ei lisensoi ollenkaan äänit-teiden käyttöä tv-ohjelmien tunnus-musiikkina. tämä ei tarkoita kuiten-kaan sitä, ettei esiintyvällä taiteilijalla ja äänitteen tuottajalla olisi näissä ti-lanteissa samoja oikeuksia äänittee-seensä kuin muussakin käytössä. äänitteen käytöstä tunnarina ja tästä maksettavasta korvauksesta täytyy tuotantoyhtiön sopia suoraan esittä-vän taiteilijan ja äänitteen tuottajan kanssa. kysymiäsi ”gramexeja” täl-laisesta käytöstä ei siten kerätä eikä eteenpäin tilitetä.•
Äänitteen kopioinnista
’’Äänitteen suoja määräytyy esittämisen ja kopioinnin osalta eri tavalla.’’
29
30
TIMO KAUKOLAMPI on kokenut musiikin tekijä, mutta k-x-P on mel-ko uusi bändi. kaukolammen, Tomi Leppäsen, Anssi Nykäsen ja Tuo-mo Purasen yhtye julkaisi ensim-mäisen levynsä 2010, ja toinen levy tuli tänä vuonna. ”saimme sille parhaan mahdol-lisen julkistuksen brittiläisessä the Guardian -lehdessä. tarjosimme Flags and Crosses -videota eri ta-hoille, mutta moni piti sitä liian ou-tona”, kaukolampi sanoo. lehden verkkoversio julkaisi huhtikuussa ju-tun yhtyeen Britannian kiertueesta ja levyltä tehdyn videon. mEs tuki vi-deota. levyn julkaisi brittifirma melodic. ”haluamme suuntautua Britannian markkinoille, koska ne säteilevät muuhun maailmaan. siellä on nyt rampattu, viimeksi kiertueella irlan-nissa, skotlannissa ja Englannissa.” seuraava kiertue on syyskuus-sa itäiseen keski-Eurooppaan aina romaniaa myöten. samalla hiotaan uutta levyä. ”yritämme saada levy
Messissä mukanaMusiikin edistämissäätiö MES tukee musiikkia
ku
va: G
Er
mu
rP
hy
Luokittelua uhmaavaa musiikkiakerrallaan levikkiä isommaksi. kaava on sama: levy ulos ja kiertue päälle.” Edellisellä kiertueella istuttiin paketti-autossa 32 päivää. k-x-P:n syntetisaattorin, laulun ja kahden rumpalin musiikin luokittelu on kova pala. kaukolampi sanoo ha-luavansa luoda musiikkia, jota ei ole ennen tehty. ”siinä on elementtejä 1960- ja 70-lukujen rockista, teknosta ja jopa bluesista sekä runsaasti imp-rovisaatiota. samalla se on kallellaan 1970-luvun saksalaisiin tekijöihin.” ”musiikki menee mukavasti omaan suuntaansa, siksi kuulijan on joskus vaikea määritellä sitä. se ikään kuin roikkuu ilmassa. keikoilla ihmiset kyl-lä löytävät musiikin, se on aika fyysi-nen kokemus. siinä ei tarvitse tuntea musiikin genrejä.” ”k-x-P on monien sattumien ja henkilöitten summa. se tuntuu to-della helpolta ja samalla raa’alta ja vaaralliselta. tätä bandiä ei voinut jättää väliin, tämä pitää katsoa lop-puun asti.”•
heikki jokinen
yhtye haluaa suuntautua Britannian markkinoille.
30
”k-x-P tuntuu todella helpolta ja samalla raa’alta ja vaaralliselta.”
31
musiikin edistämissäätiön (mEs) päätöksiä 1.1.–30.4.2013
Elävän musiikin tuki 256 000 euroa, myönteisiä päätöksiä 135 kpl
äänitetuotantotuki 74 300 euroa, myönteisiä päätöksiä 67 kpl
av-tuotantotuki 79 750 euroa, myönteisiä päätöksiä 49 kpl
markkinointi- ja vientituki 138 500 euroa, myönteisiä päätöksiä 13 kpl
työskentelytuki 151 800 euroa, myönteisiä päätöksiä 90 kpl
Myönteisiä päätöksiä yhteensä 354 kpl, 700 350 euroa
Päätö
ksi
ä
ku
va: j
aC
Ek
Wa
lCz
ak
Mes – kahdelta luukulta yhdellesibelius-akatemian kansanmusiikin professori Hannu Saha valittiin mu-siikin edistämissäätiö mEs:n ensim-mäiseksi puheenjohtajaksi. hän ter-vehtii ilolla siirtymistä yhteen, koko musiikin alan kattavaan tuen jakajaan. ”Ei ole ollut tarkoituksenmukaista, että kaksi erillistä tukiyksikköä tekee suunnilleen samaa työtä suunnilleen samoin päämäärin. varsin moni ha-kija on tehnyt erilliset hakemukset samaan kohteeseen.” hakijan ei tarvitse enää asioida kahdella luukulla, ja henkilökunnan sekä asiantuntijaelinten päällekkäi-syyksiä voidaan karsia. 1990-luvun puoliväliin ulkomais-ten artistien esityskorvauksia voitiin jakaa suomessa, mutta nyt niitä ti-litetään ulkomaille. hyvitysmaksukin on pudonnut reilusti. siksi valtion on jatkossa tuettava musiikin edistä-mistä suoraan, saha sanoo. ”valtion äänitetuotannon tuki lop-pui 1980-luvulla EsEkin ja lusEsin toiminnan vuoksi. kun EsEk viime vuonna jakoi yli kaksi miljoonaa eu-roa, sen valtionapu oli vain 150 000 euroa.” hannu saha uskoo, että EsEkin ja lusEsin asiakkaat oppivat pian mEs:n käytön. ”avustustoiminnan hyviksi koetut periaatteet eivät oleel-lisesti muutu.” rahaa on jaettava vä-hintään yhtä paljon kuin ennenkin, hän painottaa. uusiakin toiminta-muotoja harkitaan, kuten residenssi-tukea.•
heikki jokinen
hannu saha iloitsee musiikin tukijärjestelmän yksinkertaistumisesta.
ku
va: v
ilh
Elm
sjö
str
öm
32
