1

GramexpressE s i t t ä v i E n ta i t E i l i j o i d E n j a ä ä n i t t E i d E n t u o t ta j i E n t E k i j ä n o i k E u s y h d i s t y s G r a m E x r y : n a s i a k a s l E h t i

1 | 2010

PmmP:n lautturi soitetuin kotimainen | 18

Gramexin seminaari pohti musiikkialantulevaisuutta | 10

radioiden liiton puheenjohtaja luottaa radion tulevaisuuteen | 14

Elina MustonenBachin opissa

2

ku

va: t

uo

mo

tä

hti

nE

n /

mu

sE

x

Vuoden 2010 verotustiedotvuoden 2010 veroprosentit tulivat voimaan 1.2.2010. Gramex saa suoraan verohallitukselta asiak-kaittensa sivutuloprosentit. vuoden aikana tapahtuvista veroprosentin muutoksista emme kuitenkaan saa verottajalta tietoja, vaan muutosve-rokortista on asiakkaan toimitetta-va Gramexille kopio.

Eläkeläinen, koululainen, opiskelija tai Suomessa rajoitetusti verovelvollinen!sinun tulee aina toimittaa erikseen ajankohtaiset verotustietosi Gra-mexille varmistaaksesi oikean ve-rotuksen.

A l k u S o i t t o

Rockadillo lisensoikataloginsa Kiinaanrockadillo records on lisensoi-nut koko kataloginsa kiinan suu-rimmalle musiikkiyhtiölle shanghai synergylle. sopimus viimeisteltiin musiikkialan ammattilaisten midEm-tapahtumassa tammikuussa, ja se on ensimmäinen laatuaan suoma-laiselle levy-yhtiölle. toimitusjohtaja tapio korjuksen yli 30 vuotta sit-ten perustama itsenäinen levy-yhtiö rockadillo lisensoi näin ollen muiden muassa kimmo Pohjosen, rinne-radion, Piirpauken, Dave lindhol-min, Wimmen ja Jukka Gustavso-nin musiikkia sopimuksen kattamille alueille – kiinaan, taiwaniin, hong-kongiin ja macaoon. sopimus kattaa myös rockadillon alamerkkien Poh-jolan ja aanin tuotannot.

R-kioski julkaisi Aikakoneen albuminaikakone julkaisi vuosisadan rak-kaustarina -albuminsa yhdessä r-kioskin kanssa. yhteistyö alkoi, kun yhtye versioi siG-yhtyeen kappa-leen ”vuosisadan rakkaustarina” kioskiketjun juhlavuoden mainos-kampanjaan. samanniminen albu-mi ilmestyi r-kioskeille myyntiin jo tammikuun lopulla, mutta muilla ja-kelukanavilla se ilmestyi vasta maa-liskuussa. yhdysvalloissa kahvilaketju star-bucks on harjoittanut samankaltais-ta yhteistyötä Alanis Morrisset-ten ja Bob Dylanin kanssa.

aikakone harjoittaa uutta yritysyhteistyötä.

ku

va: W

WW

.aat

u.f

i

Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson ja Jonathan Mander.

Vuoden 2010 tilitysaikatauluseuraava tilityksemme tapahtuu toukokuussa 2010. silloin tilite-tään vuoden 2009 esityskorvauk-set, muun muassa radiosoitot. Viikolla 17 lähetetään tilitys-kirje niille henkilöasiakkaille, joille korvauksia on tulossa. asiakkailla on vielä siinä vaiheessa mahdolli-suus muuttaa vero-, pankkitili- ym. tietojaan. Viikolla 20 maksetaan kerty-neet korvaukset taiteilija- ja tuot-taja-asiakkaille. asiakkaat, jotka ovat tehneet verkkopalvelusopimuksen, voivat omilla tunnuksillaan katsoa netin kautta omia tietojaan. sieltä löy-tyvät maksatuksen jälkeen muun muassa tilitetyt esityskorvaukset radiokohtaisesti. verkkopalvelu-sopimuksen voi tulostaa kotisivul-tamme.

Korvaukset Saksastasuomalaiset taiteilijat voivat osal-listua saksan Gvl:n tilitykseen, mikäli heillä on rojalti- tai esiinty-miskorvauksia saksasta.

hakemuskaavakkeet ja lisätiedot Gramexista, tarja henriksson puh. (09) 6803 4016

Ääniteilmoituksettuottajat, muistattehan että ää-niteilmoitukset Gramexille pitää toimittaa viimeistään julkaisukuu-kautta seuraavan kuukauden lop-puun mennessä. näin voimme varmistaa, että esityskorvausten maksatus tapahtuu ajallaan.

ääniteilmoituslomakkeita voi tulostaa kotisivultamme www.gramex.fi

Hoida ilmoitusasiat ePalvelussammeePalvelu on nopea ja helppo väylä asioida Gramexin kanssa.

ePalvelun kautta voit mm:

• ilmoittaa muuttuneet yhteystietosi

• ilmoittaa laskutusperusteiden muutoksista

• lopettaa sopimuksen

• tehdä uuden sopimuksen

• antaa palautetta

• jättää yhteydenottopyynnön.

www.gramex.fi > ePalvelu > taustamusiikki

Järjestätkö tapahtumia?Hanki edullinen tapahtumalisenssijos järjestät tapahtumia tai yleisö-tilaisuuksia, joissa käytetään mu-siikkia, tarvitset niitä varten erilli-sen sopimuksen. Gramex tarjoaa tapahtumien ja yleisötilaisuuksien järjestäjille ää-nitemusiikin esittämiseen edullisen ja vaivattoman tapahtumalisens-sin. tapahtumalisenssi sopii si-nulle, jos järjestät kalenterivuoden aikana enintään 10 tapahtumaa ja yhden tapahtuman potentiaalinen yleisökapasiteetti on 200 henkeä.

ku

va: m

ikk

El

Øs

tEr

Ga

ar

d /

Go

ril

la

tällä palstalla on ajankohtaista tietoa Gramexin korvauksensaaja-asiakkaille ja korvauksenmaksaja-asiakkaille.

GrAMEx PAlVElEE

tapahtumalisenssin etuja ovat:

• edullinen hinta, 80 euroa/kalenterivuosi (ei sis. arvonlisäveroa)

• tapahtumia ei tarvitse ilmoittaa Gramexille

• lisenssiä ei tarvitse uusia, vaan se on voimassa toistaiseksi

• voit maksaa ensimmäisen laskun suoraan verkkopankistasi.

hae ja maksa tapahtumalisenssi verkkosivujemme kautta: www.gramex.fi > ePalvelut > tapahtumalisenssi

Musiikin käyttäjäinfo

Tilitysinfo

tapio korjus lyö kättä päälle synergy-yhtiön varapresidentin Zang yanbin kanssa. Wang ju (vas.) ja Zhao hai yun todistavat.

3

Musiikin tulevaisuusLauri Kaira

Tässä lehdessä kä-sitellään sekä mu-

siikin että musiikkia soittavien radioiden tulevaisuutta. Äkkiä katsoen kummankin tulevaisuus näyttää valoisalta. Kuten radioiden liiton puheenjohtaja Ant-ti Pakkala sanoo, kolme tärkeintä asiaa nuorten elä-mässä ovat tutkimusten mukaan ”musiikki, musiikki ja musiikki”.

Miksi kuitenkin niin moni kantaa huolta mu-siikkialan tulevaisuudesta? Vastaukseksi riittää

yksi sana: nettipiratismi. Musiikista maksaminen al-kaa olla pelkästään kuluttajan omantunnon varassa, koska netissä on tarjolla maksuttomia laittomia vaih-toehtoja jokaiselle. Tämä vaikeuttaa etenkin uusien innovatiivisten musiikkipalvelujen kehittämistä. Ei ole reilua, että Spotify’n kaltaiset nettipalvelut joutuvat kilpailemaan laittomien ilmaispalvelujen viidakossa! Pysyisivätkö esimerkiksi Nokia, Elisa tai Sonera pystyssä samoilla ehdoilla – tilanteessa, jossa kulut-tajat voisivat halutessaan ottaa sekä kännykät että puheajan piraatteina, maksamatta kellekään mitään? Jos halutaan, että internetiin voi syntyä laillisia pal-

PÄÄkirJoituS

veluita, nettipiratismin ongelma yksinkertaisesti pitää ratkaista. Murhe ei toki ole yksin musiikkialan. Yhteyksien nopeutuessa ja e-kirjatekniikan kehittyessä samaan vuotavaan veneeseen päätyvät niin elokuvat, tv-sarjat, kirjat kuin sarjakuvatkin.

Olen kuitenkin optimistinen musiikin tulevaisuu-den suhteen. Musiikilla on valtava elinvoima.

Nuorille musiikki on keino rakentaa ja viestiä omaa identiteettiä. Musiikki koskettaa, luo tunnel-maa ja herättää muistoja. Musiikin varaan rakentuu

merkittävää liiketoimin-taa: tuotantoa, musiikkia jakelevaa mediabisnestä, laitekauppaa sekä laajaa opetustoimintaa.

Tutkimusten mukaan musiikin positiivisia vaiku-tuksia pystytään mittaamaankin. Se saa ihmiset viipy-mään kaupassa pitempään ja edistää lääkäreiden mu-kaan potilaiden kuntoutumista, vain pari esimerkkiä mainitakseni. Kaikista näistä syistä uskon ja toivon, että tulevai-suudessakin on mahdollista tehdä, esittää ja tuottaa ammattimaisesti musiikkia. Meidän kaikkien iloksi.

Musiikilla on valtava elinvoima.

Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry:n jäsenlehti

Julkaisija: Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry Pieni Roobertinkatu 16 A 00120 Helsinkipuh. (09) 6803 400 fax (09) 6803 4010

Päätoimittaja: Lauri Kaira Toimitusneuvoston puheenjohtaja: Risto Ryti Toimitussihteeri: Anu Karlson Ulkoasu ja taitto: Helena Kajander Kirjapaino: Forssan kirjapaino OyISSN 0787-6564 Painos: 48 000 kpl

Kansi: Elina MustonenKuva: Saara Vuorjoki

02 Alkusoitto 03 Pääkirjoitus / Lauri Kaira04 Alkusoitto05 Rytinää / Risto Ryti06 Elina Mustonen Johann Sebastian Bachin opissa10 Musiikin sähköinen tulevaisuus12 Välisoitto 13 Soolo / Tapio Liinoja14 Radio pärjää kilpailussa uusille musiikkipalveluille17 Chydenius ja Kokljuschkin Lyhdyn valtuuskunnan johtoon18 Sober viime vuoden radiohitti20 Pykäläviidakko / Tuomas Talonpoika 21 ESEKin päätöksiä 1.11.–31.12.200923 Yksi tuhannesta / Martti Heikkinen24 Gramexin palvelukortti

Sisältö

6

4

18

4

A l k u S o i t t oToimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson ja Jonathan Mander.

t i l i t y S i n f o

ku

vat:

Pm

mP

/ s

us

an

na

ma

jur

i. a

nn

a P

uu

/ s

on

y m

us

ic. G

uG

i ko

klj

us

ch

kin

/ m

inn

a a

nn

ola

.

Emma oli naisten gaalasuomen äänitemusiikin kentällä naiset ovat jo vuosien ajan pikkuhiljaa mur-taneet miesten ylivaltaa. tämä suuntaus jatkui suoranaisena vyörytyksenä vuonna 2009, jolta naiset kahmivat noin puolet Emmoista. Emma-gaala jär-jestettiin tänä vuonna helsingin Peacock-teatterissa helmikuun 4. päivänä. Emmat jakaa suomen ääni- ja kuvatallennetuottajat äkt ry.

✪ vuoden albumi: ”veden varaan” PMMP

✪vuoden biisi: ”Baden-Baden” Chisu, säv. & san. & sov. chisu

✪vuoden debyyttialbumi: ”anna Puu” Anna Puu

✪Etno-Emma: ”forward” Vilma timonen Quartet

✪vuoden hiphop-/, dance-/, r&b-albumi: ”cheek” Jare Henrik tiihonen

✪vuoden iskelmäalbumi: ”viimeiseen pisaraan” kari tapio

✪jazz-Emma: ”aurora” Verneri Pohjola

✪klassinen Emma: Pehr Henrik nordgren: ”transient moods – rajatiloja” turun filharmoninen orkesteri Juha kangas, kapellimestari

✪vuoden kotimainen erikoisjulkaisu: ”dumari – raskauttavaa todistusaineistoa 1979” tuomari nurmio

✪kriitikoiden valinta: ”vapaa ja yksin” Chisu

✪vuoden lastenlevy: ”ipanapa iltalaulut” Eri esittäjiä

✪vuoden metalli-/hardrock-albumi: ”skyforger” Amorphis

✪vuoden miessolisti: Samuli Putro

✪vuoden naissolisti: Anna Puu

✪vuoden pop-albumi: ”anna Puu” Anna Puu

✪vuoden rock-albumi: ”veden varaan” PMMP

✪vuoden tulokas: Anna Puu

✪vuoden tuottaja: Chisu

✪vuoden yhtye: PMMP

✪vuoden myydyin albumi: ”strike!” the Baseballs 73 886 kpl (Warner music)

✪vienti-Emma: the 69 Eyes

✪Erikois-Emma: Jake nyman, kauko röyhkä

✪kultainen Emma: Vasilij ”Gugi” kokljuschkin

✪yleisöäänestyksessä vuoden kotimaiseksi artistiksi valittiin lauri tähkä & Elonkerjuu, vuoden ulkomaiseksi artistiksi puolestaan tokio Hotel.

Baseballs vuoden myydyin Suomessavuoden myydyin levy suomessa oli toisena vuotena peräkkäin ulko-maista tuotantoa, kun Baseballsin strike! myi 73 930 kappaletta. taak-se jäi vuoden 2009 myydyin kotimai-nen levy, lauri tähkän & Elonker-juun tänään ei huomista murehdita, jota meni kaupaksi 66 377 kappalet-ta. toiseksi myydyin kotimainen oli Anna Puun esikoisalbumi (57 458), kun taas seuraavaksi myydyimmik-si nousivat konkariartistit yö (loisto, 37 699) ja Vesa-Matti loiri (hyvää puuta, 34 488). yli 30 000 myydyn levyn eli plati-nalevyyn oikeuttavan rajan ylsivät myös PmmP:n veden varaan, Anna Abreun just a Pretty face, Juha tapion suurenmoinen kokoelma ja Polyteknikkojen kuoron ja Matti Salmisen joulu on meillä. ulkomai-sista levyistä platinaan – yli 20 000 myytyyn levyyn – ylsivät madonnan celebration, rammsteinin liebe ist für alle da ja lady Gagan the fame.

Femma-gaalassa välteltiin luokituksiakun vuoden parhaita valittaessa pal-kinnot normaalisti jaetaan lukuisissa eri kategorioissa, jaettiin vuoden femma -palkinnot viidelle artistil-le 25 ehdokkaasta, jotka vastasivat perinteisten kategorioiden ehdokas-asettelua. voittajia olivat Ghost Bri-gade, jaakko & jay, joensuu 1685, manna sekä röyhkä rättö ja leh-tisalo. muuten kategoriat edustivat persoonallista linjaa, mikä tietenkin sopii vaihtoehtogaalan luonteeseen. lämppäri-femman sai rockyhtye Blake, joka soitti muiden muassa ac/dc:n, metallican ja motörheadin lämmittelijänä. keskustelunavaaja-femma meni PmmP-yhtyeen Pau-la Vesalalle, joka on puhunut te-kijänoikeuksien muutosta vastaan. varsinaisten femmojen lisäksi jaet-tiin monia kunniamainintoja, jollai-sen sai esimerkiksi töölön musiikki-tukun ja texicalli recordsin johtaja Martti Heikkinen.

vuoden yhtye PmmP (ylh.) nappasi kolme Emmaa, vuoden naissolisti anna Puu alh. vas.) peräti neljä. Gugi kokljusckin palkittiin elämäntyöstään musiikin hyväksi kultaisella Emmalla.

Kalevi Ahon Ritualsvuoden levyksiylE kulttuurin musiikkitoimittajat ja -tuottajat ovat jälleen valinneet vuoden levyksi yhden vuoden 2009 aikana ilmestyneistä suomalaisista klassisen musiikin levyistä. Ehdolla oli kaikkiaan 77 viime vuonna suo-messa tuotettua tai suomalaista esittävää tai luovaa säveltaidetta edustavaa klassisen musiikin levyä. Palkittu levy sisältää kalevi Ahon kysymysten kirjan, konser-ton alttoviululle ja kamariorkesteril-le sekä sinfonian nro 14, rituaaleja. levyllä esiintyy John Storgårdsin johtama lapin kamariorkesteri so-listeinaan Monica Groop, Anna kreetta Gribajcevic ja Herman rechberger. äänitteen on tuotta-nut Bis records ab. Palkinnon perusteluissa todet-tiin, että kalevi ahon säveltäjäper-soonan keskeiset osa-alueet vo-kaali- ja konserttosäveltäjänä sekä sinfonikkona ovat vahvasti edus-tettuina palkitulla levyllä. äänite tuo kiinnostavan lisän Bis-yhtiön ahon tuotantoa laajasti esittelevään ja kansainvälistä huomiota herättä-neeseen levytyssarjaan. aiemmilla levyillä orkesterina on ollut sinfonia lahti. nyt saadaan korjata lapin kamariorkesterin ja kapellimestari john storgårdsin pitkäjänteisen yhteistyön hedelmiä. ylen toimittajat totesivat vielä, että onnistuneen kokonaisuuden vii-meistelee levyn hieno tekninen to-teutus ja että rovaniemen kirkossa tehty äänitys tavoittaa ahon musii-kin sävyt selkeinä ja luonnollisina.

5

Paljon on opittu – jos kohta opittavaakin on jäänyt – tämän vaa-likauden aikana käydyistä tekijänoikeusväännöistä. Teollisuus ja

työnantajat lähtivät rymistäen liikkeelle yksipuolisesti omille intres-seilleen painottuvalla, kulttuurielämälle vieraalla arvopohjalla: mulle kaikki heti. Kaikki ei ole kuitenkaan mennyt esitettyjen vaatimusten mukaan. Miksi? Työsuhdetekijänoikeus käy esimerkistä. Hankkeen taustalla operoineet teollisuuden ja työnantajien organisaatiot ja edusmiehet lähtivät hoitamaan asiaa takki auki suoraan palkintojenjakoon kuin

suomalainen urheilujohtaja olympia-laisiin − unohtaen, että mitalit jaetaan vasta kisojen jälkeen. Tällaisessa hurmoksessa katoaa muukin kuin suhteellisuudentaju. Sen saattoi myös lukea niistä perusteluis-ta, joilla muutosta vaadittiin. Kult-tuuriministeri Stefan Wallin seurasi aikansa tätä oopperaa ja vihelsi sitten

viisaasti pelin poikki. Tulevaisuus näyttää, mitä tämän 30 viime vuot-ta aika ajoin esillä olleen asian ympärillä seuraavaksi tapahtuu.

Samoja piirteitä on hyvitysmaksuasialla. Hyvitysmaksu on lakiin perustuva korvaus yksityisestä kopioinnista. Lain lähtökohtana

on se, että korvauksen maksaa kopioija ja maksu peritään sellaisia laitteita ja alustoja ostettaessa, joita kopiointiin käytetään. Teollisuus ja kauppa vastustavat ankarasti lain soveltamista niihin laitteisiin ja alustoihin, joilla kopiointi tänään tapahtuu, vaikka hyvitysmaksu ei ole koskaan ollut eikä tule olemaan yhdeltäkään kauppiaalta eikä yh-deltäkään maailman miljardibisneslaitevalmistajalta pois. Vastustaminen on johtanut aivan järjettömään lopputulokseen: taiteilijat ja tuottajat edistävät jokaista yksittäistä kännykkä-, muisti-tikku- ym. tallennealustakauppaa hyvitysmaksun suuruisella alennuk-sella maksamalla sen itse. Hetkinen ja haloo. Suomalaisen soittajanko pitää sponsoroida Nokiaa? Eikö Keilaniemessä ole enää ketään kotona?

Hyvitysmaksu on erittäin tärkeä suomalaiselle musiikkielämälle. Siksi tarvitaan kaikkia nykyisiä tallennusalustoja koskeva hyvi-

tysmaksupäätös rikastuttamaan suomalaista kulttuurielämää. Kult-tuuria on vaikea mitata rahassa, mutta kulttuuria voidaan aikaansaada rahalla. Mikä ei ole kohtuullista, ei voi myöskään olla oikein. Siksi tulee viisaan tuomarin astua joutuin esiin, muistuttaa osapuolia suhteellisuu-dentajun olemassaolosta ja saattaa tämä asia kohtuullisuuden piiriin.

Risto Ryti on Gramexin hallituksen puheenjohtaja.

r y t i n Ä Ä

NurinkuristasponsorointiaRisto Ryti

5

music Export finland ja finpro tuke-vat kiinaan ja sen lähialueille tämän vuoden aikana suuntautuvia kiertu-eita. tuen saajat valitaan musexiin saapuvien hakemusten perusteella – hakuaikaa vuoden toisella puo-liskolla tehtäviin kiertueisiin on vie-lä 1.4. asti. Ehtoina tuelle on, että kiertue sisältää esiintymisen shang-haissa sekä ainakin kolmen esiinty-misen sarjan kiinassa tai muualla itä-aasiassa. lisäksi kiertueeseen tulee sisältyä yksi korvaukseton esiintyminen maailmannäyttely-alueella 1.5.–30.10. välisenä aikana. finpro koordinoi suomen osal-listumista shanghain maailman-

Musex tukee kiertueita Kiinaannäyttelyyn, joka alkaa toukokuussa 2010. tuen rahoittaa työ- ja elinkei-noministeriö. shanghain maailman-näyttelyn aikana järjestetään myös suomalais-kiinalainen musiikkibis-nesseminaari snowball, joka alkaa 26.5.2010. suomalaiset musiikki-yhtiöt voivat yhdistää aasian-reis-suunsa myös vierailun japaniin, jossa järjestetään snowballin pe-rään vuodesta 2006 alkaneen pe-rinteen mukaisesti finland fest. ta-pahtuman yhteydessä five corners Quintet, joka on aasian kiertueella toukokuussa, soittaa peräkkäisinä viikonloppuiltoina kolme konserttia Blue note tokyossa.

five corners Quintet on aasiassa toukokuussa.

ku

va: v

ilh

Elm

sjö

str

öm

Kulttuuriopetukselle tekijänoikeusfoorumi maaliskuun 26. päivänä järjestetään kulttuuriopetuksen tekijänoikeusfoo-rumi helsingin Pop- ja jazz-konservatorion ja metropolian arabiasalissa. Pääasiassa kulttuurin ja viestinnän opettajille sekä rehtoreille suunnatussa seminaarissa käydään läpi yksityiskohtaisesti sävel- ja av-teosten esittämis-tä, tallentamista ja internetkäyttöä opetustarkoituksessa. tapahtuman järjestämistä koordinoi luovan työn tekijät ja yrittäjät lyhty yhdessä opetusalan järjestöjen kanssa.

Hyvitysmaksu on lakiin perustuva korvaus yksityisestä kopioinnista.

Pietarin Mariinski-teatteri Kansallisoopperaanvaleri Gergijev tuo mariinskin helsinkiin.

ku

va: m

ar

co

Bo

rG

Gr

Ev

E

Pietarin maineikas mariinski-teatteri vierailee suomen kansallisooppe-rassa maalis- ja huhtikuun vaihtees-sa. laulajien ja tanssijoiden lisäksi kansallisoopperaan saapuu mariins-kin orkesteri ja teknistä henkilökun-taa, yhteensä noin 350 henkilöä. mariinski esiintyy kansallisoop-peran päänäyttämöllä neljänä ilta-na ohjelmassaan rodion Štšedrinin lumottu vaeltaja, aleksei ratmans-

kyn baletti Pieni kyttyräselkäinen hevonen sekä George Balanchinen kolmen balettiteoksen kokonaisuus jalokivet. Valeri Gergijev johtaa itse osan näytännöistä. viimeksi mariinski vieraili suo-messa keväällä 1992. kansallis-ooppera oli mariinski-teatterin vie-raana viimeksi toukokuussa 2009, kun Pietarissa esitettiin aulis salli-sen ooppera Punainen viiva.

6

”nykyisessä cembalossani on suuri ääni, johon soittaja voi myös vaikuttaa.”

7

Joka näinä aikoina harkitsee Bachin klaveeripartitojen kokonaislevytyksen hankkimista, sille Elina Mustosen vast-

ikään levyttämä kahden cd:n kansio on var-teenotettava vaihtoehto. Se on taiteilijan suu-ren Bach-projektin huipennus hänen aiemmin levyttämiensä ranskalaisten ja englantilaisten sarjojen jälkeen. Se on myös Suomen ensim-mäinen cembalolla soitettu partitojen koko-naislevytys. Suomalaisella ostajalla on valintaan vielä yksi painava syy lisää: hän saa lukea sekä henkevän että syvällisen sanallisen johdatuksen levyn musiikkiin omalla äidinkielellään. Tätä iloa tietää odottaakin se, joka on aikai-semmin tutustunut Elina Mustosen Scarlatti-levyyn. Mutta älkäämme menkö asioiden edelle.

tyvestä puuhunMelkein kaikki cembalistit niin Suomessa kuin muuallakin ovat aloittaneet soittamisen pianol-la, mutta ovat vanhan musiikin herätyksen saa-tuaan vaihtaneet cembaloon. Elina Mustonen on poikkeus. Hän aloitti musiikin opiskelun pikkulapsena suoraan cembalolla, sillä vanhasta musiikista olivat kiinnostuneet jo hänen van-hempansa. Klassisen musiikin yhteyksissähän on tapana puhua ”vanhasta musiikista”, kun tarkoitetaan musiikkia suunnilleen Mozartista taaksepäin.

”Alun perin vanhempieni kiinnostuksen herätti oikeastaan klavikordi”, kertoo Musto-nen. ”He kuulivat sitä joskus 1960-luvulla tääl-lä Helsingissä ja ajattelivat, että haluavat hekin tuommoisen. Joku heitä sitten valisti, että se on hirveän hankala soitin; että cembalo voisi olla helpompi – aika erikoinen mielipide kyllä sekin, näin jälkeenpäin ajatellen. Niin he sit-ten hankkivat spinetin, pienen yksisormioisen cembalon.” Elinan isä, matemaatikko ja tilastotieteen professori Seppo Mustonen, oli soittanut viulua, äiti Marja-Liisa puolestaan laulanut ja käynyt pianotunneilla, mutta tämä spinetti oli kodin ensimmäinen klaveerisoitin. Siinä oli perheelle ihmettelemistä. Virittämistä heidän piti heti alkaa opetella, sillä toisin kuin teräs-kielinen piano, cembalo pitää vireensä vain ly-hyen aikaa, niin että ei ole mitään järkeä kutsua ammattivirittäjää joka kerta. Eri aikakausien musiikki vaatii myös erilaisia viritysjärjestelmiä. ”Isä opetteli virittämään laskennallisin pe-rustein; päätellen asioita matemaatikon koulu-tuksellaan. Muistan kuinka hän joskus hän pii-loutui soittimen kanssa huovan alle voidakseen paremmin keskittyä.” Opettajan löytäminen oli seuraava huoli, sillä Mustosten tiedusteluihin cembalonsoiton opetuksen löytämiseksi tuli aluksi empiviä vas-

tauksia, että eiköhän nyt lapsen olisi kuitenkin hyvä aloittaa pianolla. ”No milläs ne silloin 1600-luvulla aloittivat?” oli isä Mustosen na-pakka vastaus.

Valistus viriääVanhan musiikin aalto ei ollut vielä pyyhkäissyt yli Suomen – sen aika tuli vasta parikymmentä vuotta myöhemmin. Oli kuitenkin muutamia yksittäisiä muusikoita, jotka olivat omasta har-rastuksestaan lähteneet tutkimaan, mitä kol-mensadan vuoden takaa ja vieläkin kauempaa saattaisi löytyä. Yksi heistä oli urkuri ja pianis-ti, nyt cembalistiksi opiskeleva Kati Hämä-läinen. Hän oli valmis ottamaan musikaalisen kahdeksanvuotiaan oppilaakseen.

”toivon, että ahkeroituani kaikki nämä vuodet Bachin asettamien haasteiden parissa hän olisi lopulta voinut pitää minua kohtuullisen kelvollisena oppilaana”,

kirjoitti Elina mustonen sibelius-akatemian jatkotutkintonsa kirjallisen työn esipuheessa.

Teksti ANU KARLSON Kuvat SAARA VUORjOKi

”Bachin tuotanto on ollut tärkein opettajani.”

”Vanhempani hankkivat sitten vielä jossain vaiheessa ison Wittmayerin, sellaisen pedaali-hirviön, ja cembalisteja kävi usein meillä har-joittelemassa. Marketta Valve, joka asui Tu-russa, tuli aina meille, kun hänellä oli konsertti Helsingissä Arto Noraksen tai Ilpo Mansne-ruksen kanssa, ja Katikin jäi usein tunnin jäl-

Johann Sebastian Bachin opissa

Cembalistin tanssi yli koskettimien

Elina Mustonen

8

keen meille harjoittelemaan. Soittimiahan oli silloin Suomessa todella vähän.” Valistuksen viritessä kävi ilmi, että ”pedaa-lihirviö” ei paljonkaan muistuttanut alkuperäi-siä, 1600−1700-luvuilla käytettyjä cembaloita. Mustoset tilasivat Englannista uuden, tyylin-mukaisemman soittimen, kun Yleisradio osti heidän Wittmayerinsa. Lopulta Elina Musto-nen sai hollantilaisen, nyt jo edesmenneen, pit-kään Suomessa asuneen Henk van Schevik-hovenin rakentaman soittimen. ”Tilasin sen heti 1980-luvun alussa, kun Henk oli tullut Suomeen. Nykyinen soittime-ni on vuodelta 1993, niin ikään hollantilaisen Willem Kroesbergenin rakentama. Häneen tutustuin opettajani Ton Koopmanin kautta.” ”Se on monella tavalla haasteellisempi soi-tin kuin tapaamani cembalot yleensä. Siinä on erittäin suuri ääni, ja sen ääneen voi myös vai-kuttaa tavallista enemmän. Olen siitä valtavan tyytyväinen ja onnellinen.”

Bachilla tohtoriksiKati Hämäläisen oppilaana Elina soitti ensin yk-sityisesti, jatkoi sitten Sibelius-Akatemian nuo-risokoulutuksessa ja suoritti A-tutkinnon. Sen jälkeen hän lähti Amsterdamiin ja suoritti siellä solistidiplomin Koopmanin johdolla. Myöhemmin Mustonen jatkoi opintojaan Sibelius-Akatemian jatkotutkintoyksikössä ja

valmistui vuonna 2006 musiikin tohtoriksi. Hänen tutkintokonserttinsa sisälsivät moni-puolisesti musiikkia soittimen koko historian ajalta, mutta hänen levytyshistoriansa kaksi pai-nopistesäveltäjää ovat Bach ja Scarlatti. Bachin musiikki oli läpivalaisun kohteena myös hänen kirjallisessa työssään. Tarkastelemalla yhden ranskalaisen sarjan kutakin osaa aina yhdestä soittoteknisestä tai musikaalisesta ongelmas-ta käsin hän rakensi kuvan Johann Sebastian Bachista pedagogina. ”Bach ei koskaan kirjoittanut varsinais-ta musiikin oppikirjaa, mutta tavallaan hänen koko klaveerituotantonsa on eräänlainen kla-veerikoulu”, kiteyttää Mustonen. ”Kaksi- ja kolmiääniset inventiot hän sävelsi varta vasten opetustarkoituksiin, niin kuin näiden kokoel-mien esipuheestakin ilmenee. Oppimateriaa-liin viittaa myös sen suuren kokonaisuuden nimi, johon partitat kuuluvat: Clavierübung. Silti nämä kaikki ovat tietysti ennen kaikkea taiteellisia mestariteoksia.” ”Jos ajattelen itseäni, Bachin tuotanto on oikeastaan ollut minun tärkein opettajani”, to-teaa Elina Mustonen. ”Tohtorintutkintoni kir-jallisen työn esipuheessa toivonkin, että ahke-roituani kaikki nämä vuodet Bachin asettamien haasteiden parissa hän olisi lopulta voinut pitää minua kohtuullisen kelvollisena oppilaana.”

”Bachin koko klaveeri-tuotanto on eräänlainen klaveerikoulu.”

nykyiset cembalonrakentajat käyttävät esikuvinaan 1600–1700-lukujen aitoja soittimia. näin soittaja voi päästä tulkinnassaan mahdollisimman lähelle sitä mitä säveltäjä on tarkoittanut.

9

tanssi yli koskettimienPartitat ovat Bachin ensimmäinen painettu teos ja myös ensimmäinen osa Clavierübungia. ”Siinä Bach halusi näyttää mitä hän osasi, niin säveltäjänä kuin klaveristinakin. Englantilaiset sarjat, jotka ovat syntyneet ennen ranskalaisia sarjoja mutta ovat teknisesti vaativampia, hän on sen sijaan aivan ilmeisesti säveltänyt oman virtuositeettinsa esilletuomiseen.” Sarjojen ja partitojen lähes kaikki osat on nimitetty ranskalaisten tai italialaisten tanssien nimillä, peruskaavan ollessa allemande−couran-te−sarabande−gigue. Mustonen kiinnittää niin soitossaan kuin tutkimuksessaankin paljon huo-miota oikean karakterin antamiseen kullekin tanssille. Tohtorintutkintonsa kirjalliselle osuu-delle hän antoi nimen ”Tanssi yli koskettimien”. Usein puhutaan Bachin tanssisarjoista tai-demusiikkijalosteina, jotka ovat etääntyneet kauas alkuperäisistä poljennoista. Mahtoiko Bach oikeasti osata edes tanssia? ”Aivan varmasti”, vakuuttaa Mustonen. ”Tanssitaito kuului tuon ajan yleissivistykseen, ja Bachilla oli erittäin hyvä koulutus ja moni-puolinen sivistys.” Nykyaikana tällainen sivistys on jo harvi-naista, ainakin mitä tulee 1700-luvun tanssei-hin. Niinpä Mustonen on Bachin musiikkiin syvemmin perehtyäkseen joutunut harjoitta-maan myös liikuntaa ja opiskelemaan barokki-tanssia. Bachia soittaessaan Mustonen virittää cem-balonsa usein niin kutsutun Vallotti-järjestel-män mukaan. Järjestelmässä osa kvinteistä on täysin puhtaita, osa ”temperoituja”, siten että kaikissa sävellajeissa voi soittaa, mutta jotkut kuulostavat puhtaammilta kuin toiset.

Elina Mustonen levyllä• j. s. Bach: ranskalaiset sarjat. alba aBcd 136:1−2 (1999)

• j. s. Bach: Englantilaiset sarjat. alba aBcd 166:1−2 (2001)

• scarlattiana. 15 sonaattia cembalolle. alba aBcd 216 (2005)

• 2 x Bach. j. s. Bachin sonaatteja viola da gamballe ja cembalolle. veli-markus tapio, viola da gamba. alba aBcd 217 (2005)

• j. s. Bach: 6 partitaa. Polyhymnia records Ph 0908 (2 x cd) (2010)

Elina mustosen cembalon sisäkannen on huolellisesti alankomaalaista tyyliä noudattaen maalannut risto lammin-soila. Eksoottisten lajien joukkoon pääsivät mustosen suomalaiset lempilinnut mustarastas ja sinitiainen.

”tanssitaito kuului Bachin aikana yleissivistykseen.”

”laulustaan lintu tunnetaan”Bachin ranskalaisten sarjojen ja partitojen väliin osui tiivis ja jännittävä Scarlatti-kausi. Mustoselta pyydettiin ensin Scarlatti-ohjelmaa Riihimäen Kesäkonsertteihin. Seuraavaksi hä-nelle tarjoutui tilaisuus levyttää viidentoista sonaatin kokonaisuus, ja siihen liittyy hänen ihmeellinen kohtaamisensa Nobel-kirjailija José Saramagon kanssa. Mustonen tapasi teatteriohjaaja Lisbeth Landefortin, joka heti kysyi, oliko hän luke-nut Saramagon romaanin Baltasar ja Blimunda. Tässä romaanissa Domenico Scarlatti Portuga-liin muuttaneena hovisäveltäjänä on tärkeässä

Kirjailijan kirjeestä kuultuaan Landefort sanoi heti Mustoselle, että nyt me kutsumme hänet katsomaan esitystämme. ”Ja kyllä me olimme otettuja siitä, että hän todella tuli. Hänhän oli jo silloin hyvin iäkäs, ja kutsuja sa-teli hänelle joka puolelta maailmaa.” Saramago suostui myös luennoimaan Hel-singin yliopistossa, ja yleisöryntäys oli sellai-nen, että luento piti siirtää isompaan saliin. ”Silloin ajattelin, että jos en olisi silloin aika-naan saanut tuota pähkähullua ajatusta, kaikki nämäkään ihmiset eivät olisi tässä … miten yksi hetken mielijohde voi panna asioita liikkeelle”, miettii Elina Mustonen.

sivuosassa, ja Mustonen luki kirjan ja ihastui. Hän oli parhaillaan kirjoittamassa levyään var-ten esittelytekstiä. Tämän tekstin tärkeäksi in-noittajaksi tuli nyt Saramagon kirja. Kun levy ilmestyi, hän sai idean, jota piti ensin pähkä-hulluna mutta jonka lopulta kuitenkin toteutti: hän lähetti levynsä kirjailijalle. ”Kuukauden kuluttua sain häneltä ihanan kirjeen, jossa hän valitti ettei ollut lukuisis-ta kutsuista huolimatta koskaan voinut tulla Suomeen mutta että jos hän joskus vielä tänne pääsisi, hän haluaisi henkilökohtaisesti kiittää minua levystäni. Olimme silloin paraikaa Lis-bethin kanssa valmistamassa poikkitateellista kamarimusiikkiteosta Laulustaan lintu tunne-taan, joka perustui Baltasar ja Blimunda -romaa-niin.”

Kun José Saramago vuonna 2007 täytti 85 vuotta, hän kutsui Landefortin ja Mustosen Madridiin ja Lissaboniin esittämään musiik-kinäytelmänsä. Se oli kirjailijan nimenomai-sesta toivomuksesta noissa juhlissa ainoa ohjel-manumero. Linnunlaulu on tänä keväänä jälleen ajan-kohtaista Elina Mustosen elämässä. Hän suun-nittelee parhaillaan uutta konserttikokonai-suutta työnimellä ”Linnut”. ”En tosin ota tätä aihetta kovin tiukkapi-poisesti”, hän hymähtää, ”sillä yksi ’linnuis-ta’ on englantilainen säveltäjä William Byrd. Mutta Rameun Kana ja Couperinin Rakastunut satakieli ovat kyllä mukana. Lisäksi veljeni Olli on säveltänyt ohjelmaan teoksen nimeltä Sielu-lintu.”•

10

millainen tulevaisuus muusikoilla, solisteilla ja levy-yhtiöllä on digitalisoituvassa maailmassa? ja millaisen roolin ne Gramexilla näkevät?

Teksti LAURi KAiRA Kuvat SAARA VUORjOKi

Gramex kutsui helmikuussa joukon mu-siikkialan ammattilaisia pohtimaan, miltä musiikin sähköinen tulevaisuus

näyttää. Seminaariin kutsuttiin Gramexin jä-senjärjestöjen edustajia eli lähinnä muusikkoja ja levy-yhtiöiden väkeä. Päivän ensimmäisenä teemana olivat Spotify’n kaltaiset uudet musiikkipalvelut. Nii-den tarjoamia mahdollisuuksia käsittelivät Mik-ko Haapala Universal Music Oy:stä ja Marko Alanko SecuryCast Oy:stä.

Musiikin sähköinenAsiantuntijoiden pohdittavana Gramexin kutsuseminaarissa

tulevaisuus

”levy-yhtiön kate koostuu usein käytännössä Gramex-korvauksista.”

musiikin sähköisen tulevaisuuden etsijät ryhmäkuvassa.

Alustusten jälkeen käytiin vilkas keskustelu siitä, millaisia palveluja kuluttaja tahtoo, mistä hän on valmis maksamaan ja mitä hänelle pys-tytään tarjoamaan.

Mistä tulot tulevaisuudessaKeskustelun jälkeen siirryttiin päivän toiseen teemaan eli muusikon ja solistin ansaintamah-dollisuuksiin kehittyvässä ympäristössä. Muu-sikkojen liiton puheenjohtaja Ahti Vänttinen ja talouspäällikkö Jouni Nieminen arvioivat,

mikko haapala universal music oy:stä ja marko alanko securycast oy:stä puhuivat uusista musiikkipalveluista.

seminaarin avasi Gramexin puheenjohtaja risto ryti ja veti Gramexin toimitusjohtaja hannu marttila.

11

millaisista puroista esittävän taiteilijan leipä jatkossa kertyy. Päivän kolmantena teemana oli lainsää-dännön kehittyminen. Johtaja Arto Alaspää ÄKT:stä ja apulaisjohtaja Lauri Kaira Grame-xista kertoivat, millaisia haasteita ja muutoksia lainsäädännössä on odotettavissa joko Suomes-sa tai EU-tasolla. Viimeiseksi käsiteltiin tekijänoikeusjärjes-töjen roolia ja mandaattia. ÄKT:n vetäjä Lauri Rechardt ja apulaisjohtaja Tuomas Talonpoi-ka Gramexista arvioivat, millaiseksi tekijänoi-keusjärjestön rooli musiikkialan tulovirtojen kerääjänä ja tuottajana kehittyy. Tilaisuuden avasi Gramexin puheenjohtaja Risto Ryti. Seminaarin vetäjänä toimi Grame-xin toimitusjohtaja Hannu Marttila.

Gramex tahtoo tietääHannu Marttila piti seminaarin antia ainakin Gramexin kannalta onnistuneena. ”Jotta voimme kehittää omaa toimintaam-me, meidän on tiedettävä, millaisena levy-yhtiöt ja muusikot näkevät tulevaisuuden ja millaisena ne näkevät Gramexin roolin siinä”, Marttila sanoo. Gramexin rooli on perinteisesti ollut oikeu-denhaltijoille toissijainen. ”Oikeudenhaltijat haluavat hoitaa elinkeino- ja ansiotoimintansa pääsääntöisesti itse. He antavat tekijänoikeus-järjestölle hoidettavaksi sellaiset massakäyttö-muodot, jotka hoituvat sitä kautta kustannus-tehokkaammin.” ”Lainsäätäjä ja viranomainen antavat ny-kyisin myös suoraan tehtäviä tekijänoikeus-järjestölle, sen lisäksi että hoidamme oikeu-denhaltijoiden meille antamia tehtäviä. Se lisää vastuuta.” ”Lainsäädännön puolella vaikuttaisi olevan monia haasteita sekä kotimaassa että EU:ssa. Gramex tulee vastaamaan näihin haasteisiin entistäkin pontevammin.”

korvausten merkitys kasvaaMarttila toteaa, että oli mielenkiintoista kuul-la asiantuntijoiden kertovan uusista musiikin käyttömuodoista ja musiikkipalveluista.

”oikeudenhaltijat antavat tekijänoikeusjärjestöjen hoidettavaksi musiikin massakäyttömuodot, jotka hoituvat sitä kautta kustannustehokkaammin.”

Oikeudenhaltijat harkitsevat tarkoin, mitä uusista käyttömuodoista hallinnoivat itse ja mitä antavat tekijänoikeusjärjestön hallinnoi-tavaksi. ”Tällaista pohdiskelua käymme koko ajan oikeudenhaltijoiden ja Gramexin välillä.” ”Muusikkojen liiton esityksestä kävi ilmi, että esiintymispalkkiot säilyvät todennäköises-ti muusikon tärkeimpänä tulolähteenä ja että

Päivän teemana oli musiikin tulevaisuus.

tekijänoikeusjärjestöjen keräämät korvaukset tulevat hyvänä kakkosena”, Marttila summaa. ”Levy-yhtiöitä pyörittävien kanssa keskus-tellessa on käynyt ilmi, että Gramex-korvausten merkitys heille on kasvanut. Usein yhtiöiden kate – eli se mitä jää lopulta viivan alle – koos-tuu käytännössä Gramex-korvauksista.”•

muusikkojen liiton jouni nieminen ja ahti vänttinen kertoivat, mistä muusikot tulonsa keräävät.

äkt:n arto alaspää ja Gramexin lauri kaira puhuivat lainsäädäntöhaasteista suomessa ja Eu-tasolla.

äkt:n lauri rechardt ja Gramexin tuomas talonpoika pohtivat tekijänoikeusjärjestöjen roolin kehitystä.

seminaarissa kuultiin alustuksia ja keskusteltiin.

12

V Ä l i S o i t t oToimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson ja Jonathan Mander.

1. yhdysvaltalaisen Booker t & the mG’s -bändin hitti vuodelta 1962 oli

a) red Beans and riceb) Green onionsc) orange carrotsd) my sweet Potato

2. kuka levytti vuonna 1979 biisin ”one step Beyond …”?

a) the specialsb) Bad mannersc) madnessd) the clash

3. vuonna 1966 johnny liebkind levytti biisin ”iltapäivää”. kuka levytti sen alkuperäis-version ja millä nimellä?

a) Gerry & the Pacemakers ”i’m the one”b) the searchers ”sweets for my sweet”c) the kinks ”sunny afternoon”d) Easybeats ”friday on my mind”

4. ismo alangon uusin albumijulkaisu on nimeltään

a) mukavuusb) onnellisuusc) tyytyväisyysd) huolettomuus

5. the E.n.d. -niminen albumi menestyi viime vuonna hyvin soitto- ja myyntilistoilla ympäri maailmaa. kenen albumi on kyseessä?

a) rihannab) lady Gagac) Beyonced) the Black Eyed Peas

musavisa

oikeat vastaukset sivulla 20.

ku

va: j

uk

ka

sa

lmin

En

| ti

ikE

rik

uva

laatinEEt tuomas talonPoika ja kari niEmElä

mikä onkaan ismo alangon uuden albumin nimi?

kuvassa ”teho” majamäki ja ismo alanko.

6. chisun ensimmäinen soolo-single ”mun koti ei oo täällä” oli erään elokuvan tunnusbiisi. mikä elokuva oli kyseessä?

a) tyttö sinä olet tähtib) sooloiluac) musta jääd) 8 päivää ensi-iltaan

7. muiden muassa status Quo levytti 80-luvulla suureksi hitiksi nousseen ”in the army now”. kuka seuraavista ei ole levyttänyt biisin suomi-käännöstä ”kun lähdet armeijaan”?

a) meiju suvasb) Pate mustajärvic) jean sd) mona carita

8. mikä oli ian Gillanin ensimmäinen levytys ja myös single deep Purple -yhteen kanssa?

a) Black nightb) hallelujahc) speed kingd) strange kind of Woman

9. milloin julkaistiin hurriganesin 10/80 -albumi?

a) 10/80b) 11/80c) 12/80d) 01/81

10) minkä merkin tai tunnuksen tarkkasilmäiset voivat havaita nirvanan smells like teen spirit -videolta?

a) anarchyb) coca-colac) Googled) sub Pop

ESEK jakoi tukea entiseen malliin

Konepajasta Turku 2011:n keskus

vuoden 2009 aikana EsEk myönsi tukea esittävän säveltaiteen edis-tämistarkoituksiin yhteensä suun-nilleen saman verran kuin kolmena edellisenä vuonna: tarkkaan sanot-tuna 2 185 465 euroa. Euromääräi-sesti suurin oli jälleen audiovisu-aalisten projektien osuus, 570 176 euroa, joka on EsEkin ja lusEsin yhteistä rahaa. äänitetuotanto sai 406 900 ja esiintymistilaisuudet 387 653 euroa. kuorojen esiintymis-matkoja ulkomaille tuettiin opetus-ministeriön erityisavustuksen turvin 62 000 eurolla. markkinointi- ja vientitukea sekä työskentelytukea myönnettiin en-simmäisen kerran syksyllä 2006. molemmat tukimuodot ovat lyöneet itsensä läpi kolmessa vuodessa ja tukisummat vuodesta 2007 lähes kaksinkertaistuneet. markkinointiin ja vientiin myönnettiin vuoden 2009 aikana 247 300 ja työskentelyyn 472 736 euroa. vielä riitti rahaa koulutustoimin-taan 33 700 euroa ja edellä luetel-tujen tukialueiden ulkopuolisiin tar-koituksiin 5 000 euroa.

äänitetukea myönnettiin 280 uu-delle kotimaiselle tuotannolle. näistä monikansallisten yhtiöiden osuus oli 16 %, muiden äkt:n jäsenyhtiöiden 14 %. Pientuottajien ja omakustan-teiden osuus oli peräti 70 %. mu-siikin lajeista eniten tuotantotukea ohjautui pop/rockille 44,3 %, seu-raavaksi eniten taidemusiikille, 19,5 %. iskelmä/viihde/laulelma-musiikin osuus oli 8,4 %, jazzin 11 %, kan-sanmusiikin 7,4 % ja hengellisen musiikin 1,8 %. lastenmusiikkilevyi-hin myönnetyn tuen osuus oli 2,8 % ja genren ”muu” 4,8 %. av-tukea myönnettiin 131 musiik-kivideolle. muita audiovisuaalisen alan tuotantoja koskevia päätöksiä tehtiin 39 kpl. tuetut tuotannot kos-kivat pääasiassa kevyttä musiikkia. Esiintymistilaisuuksiin myönnetyllä summalla tuettiin 292 erilaista elä-vän musiikin hanketta. näistä puolet toteutettiin kotimaassa, puolet ulko-mailla. kevyen musiikin osuus tuesta oli noin 56 %, vakavan noin 44 %. anomuksia EsEkille tehtiin vuon-na 2009 noin 2 000 kpl. myönteisen päätöksen sai 1 148 anomusta.

ha

vain

nE

ku

va: a

rk

kit

Eh

tito

imis

to v

aPa

av

uo

ri o

y

konepajarakennus sijaitsee turun päärautatieaseman läheisyydessä.

turun ratapihalla sijaitsevasta vr:n vanhasta konepajasta tulee turun kulttuuripääkaupunkivuoden ta-pahtumakeskus. konepajaan sijoit-tuvat vuoden 2011 pitkäkestoiset näyttelyt sekä osa esittävän taiteen tapahtumista. konepaja tulee ole-maan avoinna yleisölle viikon jokai-sena päivänä. konepajassa nähdään heti tam-mikuussa hevimusikaali 1827 infer-nal musical, jonka tekevät paikalliset nuoret ammattilaisten ohjauksessa. alkuvuoden hitteihin kuulunee myös helmikuussa nähtävä keski-ikäisten hiukset, jossa tavalliset turkulaiset esittävät hair-musikaalin. maalis-

kuussa on vuorossa ilkka nieme-läisen säveltämä dramatisoitu esi-tys Energo, esittäjinä lauluyhtye rajaton ja uni-yhtye. musiikkivuosi huipentuu Mikko Heiniön säveltä-mään oopperaan Eerik xiv. konepajassa nähdään myös kansainvälisiä tanssiteatteriesityk-siä, tuottajina aurinkobaletti ja tero saarinen company. varaslähtönä kuullaan ja nähdään jo tämän vuoden huhtikuussa ma-kupaloja kimmo Pohjosen suur-projektista haitaripaini. samassa yhteydessä yleisö saa tilaisuuden tutustua konepajan tiloihin.

13

S o o l o

Yleisö kannatteleeTapio Liinoja

ku

va: h

En

rik

sc

hÜ

tt

yleisesti luullaan, että basistit ovat suurimpia pölvästejä. Ei niinkään; kärkeen on kova tunku. Laulumikin kimpussa ovat

hulppeimmat omaan napaansa tuijottajat. Kitaristit ovat keppinsä vankeja. Rumpalit ovat terävimpiä. He pystyvät helposti suodat-tamaan oleellisen epäoleellisesta. Joissakin tutkimuksissa tämä on erheellisesti sekoitettu kuulonmenetykseen. Muusikot, näyttelijät ja toimittajat kuolevat Suomessa keski-määräistä nuorempina. Myös pienemmät maalliset vaivat väijy-vät juuri heitä. Viina, kateus ja luulosairaudet noin ensi hätään. Juuri näissä ammateissa olen itsekin leipääni ansainnut – elinajan-ennusteeni ei ole kovin lohdullinen, laatuajasta puhumattakaan. Viime vuoden lopulla vajavaista maallista taivaltani häiritsi muiden muassa Viestinnän Keskusliitto kommenteillaan, joiden nerok-

kuus ei missään vaiheessa auennut. Puhuttiin tekijöiden oikeudesta omaan työhönsä. Isojen mediata-lojen äänitorvi koetti kääntää mus-taa valkoiseksi.

rahansiirto freelancereilta ja pienyrittäjiltä isoille taloille ei on-nistunut − kiitos ministeri Stefan Wallinin, joka vihelsi pelin

poikki. Näytti myös siltä, että suomalaiset laajemminkin ymmär-sivät mistä oli kyse. Yleisö oli tekijöiden puolella. Se oli voitto, mutta valppaana pitää olla. Tätä osoitti muun muassa mainitun viestintäjärjestön toimitusjohtajan väheksyvä kommentointi ”julkkisten vierailusta parlamentissamme”. Että tutut naamat toivat tämän Wallinin päätöksen. Onneksi eivät si-sällöntuottamiselle vieraat ajatukset. Lapinlahden Linnut oli keikalla Lestijärven lavalla 1980-luvun lopulla, ja päätin kokeilla, miten yleisö pystyy kannattelemaan kä-sillään laulajaa. Dead Kennedys -yhtyeen Jello Biafran viitoittamaa tietä hyppäsin korkealle ja kauas. Lennon aikana näin pohjalaistei-nien kauhistuneet ilmeet, kun he väistivät sadan kilon satakunta-laista. Keikan loppuajaksi menin kovaäänisten taakse nyppimään tikkuja kämmenistä ja kyynärvarsista. Mitä tästä opimme? Ehkä sen, että orastavan rokkitähden kannattaa käyttää uhrautumises-saan yleisön edessä pientä harkintaa tai sitten laihduttaa. Kolmas mahdollisuus on välttää Pohjanmaan lavoja.

ollaan sitten Pampaksella tai Borgåssa, on tärkeää, että tekijät pitävät yhtä. Nokiat voivat muotoilla puhelimiaan ja sano-

manewsit uusia medioitaan tuomiopäivään saakka, mutta ilman sisältöä työ on turhaa. Oikeuksiamme pitää valvoa pimeälläkin; ottajia kyllä olisi. Tekijöillä tarkoitan kaikkia luovan työn tekijöitä − myös rumpaleita.

Tapio Liinoja laulaa, näyttelee ja – kirjoittaa.

13

tällä palstalla ilmaisevat omia ajatuksiaan musiikkia lähellä olevat henkilöt.

”Yleisö oli tekijöiden puolella.”

ESEKin/LUSESin AV-erityistuki 2010

28.4. juhlitaan tekijänoikeuspäivääsuomessa järjestetään jo kolman-nen kerran tekijänoikeuspäivä. se on osa kansainvälisen henkisen omaisuuden päivän viettämistä. Päätapahtuma on 28. huhtikuuta järjestettävä seminaari ja kutsuvie-rasnäytös, molemmat tällä kertaa helsingin tennispalatsissa. tekijänoikeuspäivän viikolla voi myös hakea monista elokuvateatte-reista etukuponkeja, joilla saa seu-raavan viikon maanantain ja tiistain elokuvanäytöksiin kaksi lippua yh-den hinnalla. tekijänoikeuspäivän järjestämistä koordinoi luovan työn tekijät ja yrit-täjät lyhty.

Tekijänoikeustoimi-kunnalta mietintöopetusministeriön asettama tekijän-oikeustoimikunta sai helmikuun lo-pussa valmiiksi mietintönsä tekijän-oikeuslain 3. luvun uudistamisesta. tämä luku käsittelee tekijänoike-ussopimuksia, kuten tekijänoikeuk-silla käytävää kauppaa. se on valta-osin dispositiivista oikeutta, eli lain voi sopimuksilla ohittaa. mietintö sisältää eri osapuolten − tekijöiden, sisältötuotantoyritysten ja teoksia käyttöönsä ostavien me-diayhtiöiden − kehitysnäkymien ja lainsäädäntötoiveiden kuvailua.

Gramex lomalla 12.–25.7.Gramex on tähän asti pitänyt oven-sa auki ympäri vuoden. nyt on pää-tetty kokeilla kahden viikon kesä-taukoa. Gramexin toimisto on ensi kesänä suljettu heinäkuun kah-den keskimmäisen viikon ajan eli 12.−25.7.

EsEkin (Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus) ja lusEsin (luo-van säveltaiteen edistämissäätiö) yhteinen av-jaosto julistaa haetta-vaksi erityistukea audiovisuaalisil-le, kotimaista esittävää ja/tai luovaa säveltaidetta esitteleville tuotannoil-le. jaettavana on yksi tai useampi vähintään 50 000, enintään 100 000 euron suuruinen summa. tuki ei voi olla 100-prosenttinen. Erityistukea voidaan myöntää esimerkiksi musiikkidokumenteille ja -sarjoille sekä musiikin ajankoh-taisohjelmille. sitä ei myönnetä kon-serttitaltioinneille eikä myöskään pelkästään myyntiin tarkoitetuille dvd-julkaisuille. vapaamuotoisten hakemusten on oltava perillä viimeistään 28.5.2010, toimitusosoite alla. Päätökset teh-dään kesäkuun 2010 aikana, ja niis-tä ilmoitetaan kaikille hakijoille kir-jallisesti.

hakemusten tulee sisältää seuraavat tiedot:• hakijan nimi ja yhteystiedot sekä pankkitili• tuotanto/ohjelmasuunnitelma käsikirjoituksineen• esitys- ja levityssuunnitelma aiesopimuksineen• haettava summa• kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma. huom! hakemukset pitää toimittaa 10 kpl:na!

lisätietoja: av-jaoston esittelijäsihteeri Jukka takalo jukka.takalo@kolumbus.fi tai av-toiminnan hallintovastaava leena Hirvonen leena.hirvonen@esek.fipuh. (09) 6803 4041)EsEkin/lusEsin av-jaosto Pieni roobertinkatu 16, 3. krs 00120 helsinki

Kronos Quartet sai vieraita Suomestamaineikas kronos Quartet saa vie-railevia lisäjäseniä, kun kvartetti soittaa Perspectives-konserttisarjan new yorkin carnegie hallissa 11.–21.3.2010. myös suomalaiset kim-mo Pohjonen ja Samuli kosmi-nen sekä kanteleensoittaja ritva koistinen liittyivät kronoslaisten seuraan 13.3. tundra songs -nimi-sessä konsertissa. illan aikana esi-tettiin suomalaisten ja ruotsalaisten säveltäjien sävellyksiä sekä Pohjo-sen omia kappaleita, jotka määrit-televät käsitykset haitarista uusik-si. myös ruotsalainen hurdy-Gurdy (Stefan Brisland-ferner ja totte Mattsson) sekä inuiittikurkkulau-laja tanya tagaq esittivät arktisia ihmeitä samana iltana.

14

”ihminen tahtoo kuunnella muutakin kuin itse tekemiään soittolistoja.”

15

Suomalaiset kuuntelevat radiota, ja pal-jon. Siihen on syynsä. Radiossa yhdistyy moni asia. Tuttu

juontaja on vähän kuin oma kaveri. Radiosta kuulee helposti ja reaaliajassa uutiset ja − mikä tärkeintä – omaa lempimusiikkiaan. Tämä yhdistelmä on radion voima ja valt-tikortti kilpailussa uusien, automaattisten musiikkipalvelujen kanssa. ”Ihminen tahtoo kuunnella muutakin kuin itse tekemiään soitto-listoja.” Antti Pakkalan mukaan kuulijat tahto-vat, että musiikkivirrassa on myös yllätyksiä. ”Uusia kappaleita, juontajia, haastatteluja ja nopeita uutisflässejä.” Hänen mukaansa radiot muuttuvat kuiten-kin entistä interaktiivisemmiksi ja laajentavat toimintaansa. Hänen oma radionsa NRJ on tästä hyvä esimerkki. Sillä on FM-kanavan lisäksi kolme-toista eri musiikkimakuihin räätälöityä netti-radiota. Lisäksi se järjestää tilaisuuksia ja sen nettisivuilla toimii biisi- ja soittoäänikauppa.

paljon enemmän ja kohdentamaan eri kohde-ryhmille.”

Musiikki on se juttuVaikka radioiden on kehityttävä, yksi asia Pak-kalan mukaan säilyy. Kaupallisen radion toi-minta nojaa musiikkiin.

radioiden liiton puheenjohtajan, nrj:n toimitusjohtaja antti Pakkalan mukaan radiot säilyttävät asemansa uusista

spotify’n tyyppisistä musiikkipalveluista huolimatta. ”kuulija tahtoo, että musiikkivirrassa on myös yllätyksiä, uusia

kappaleita, juontajia, haastatteluja ja nopeita uutisflässejä.”

Teksti LAURi KAiRA Kuvat SAARA VUORjOKi

Radioiden liiton puheenjohtaja Antti Pakkala:

pärjää kilpailussauusille musiikkipalveluille

Radio

Palkittu radioNRJ:n etukenoasenne on myös noteerattu. Ra-dioMedia − kaupallisen radiotoimialan mark-kinointiyhtiö ja kehittäjä − valitsi NRJ:n hiljat-tain Vuoden radioksi. Taustalla oli uusiin haasteisiin tarttumisen lisäksi se, että NRJ onnistui kasvattamaan kuu-lijamääräänsä liki viidenneksellä (19 %) ja mai-nosmyyntiäänkin lamasta huolimatta neljällä prosentilla. ”Emme ole ilmoitusmyynnin suhteen täy-sin mediatoimistojen armoilla, vaan kehitäm-me aktiivisesti itse palvelujamme ja ideoita mainostajille”, Pakkala kertoo. Pakkalan tausta – toiminta muun muassa L’Orealilla ja Sanoma Magazinesin myyntijoh-tajana – näkyy siinä että NRJ:n 35 työntekijäs-tä 15 henkeä on myyntitehtävissä. Se on sama määrä kuin paljon suuremmalla Novalla. Pakkalan mukaan radiota on helppo suo-sitella mainosvälineenä. ”Kun radiomainoksen tekeminen maksaa vain pienen osan siitä mitä tv-spotin teko, mainontaa pystyy esittämään

”Tutkimusten mukaan nuorten kolme tär-keintä asiaa ovat musiikki, musiikki ja musiikki.” Musiikkia kuunnellaan radion kautta pal-jon. ”Ihmiset kuuntelevat radiota keskimäärin 3 tuntia 11 minuuttia päivässä.” Musiikin merkitys näkyy myös siinä, mitä NRJ:n kotisivut tarjoavat.

”lyhyt toimilupakausi on radiotoiminnan kehittämisen suurin este Suomessa.”

16

”Koska musiikki on kuulijoillemme niin tärkeää, haluamme ylläpitää erilaisia musiikkiin liittyviä palveluja.” ”Vaikka biisikauppa ei juuri tuota, meil-lä on se mukana kotisivullamme, koska se on palvelua kuulijoillemme. Jatkossa sivuilla voi samalla idealla olla vaikkapa fanituotteita tai lahjakortteja musiikkikauppoihin.” Pakkalan mukaan NRJ:llä ei ole teknisiä vai-keuksia hankkia tarvitsemiaan tekijänoikeuksia. ”Alalla toimivat ammattilaiset tietävät, mistä oi-keuksia eri käyttötarkoituksiin voi ostaa.” Sitä käytännön helpotusta hän kuitenkin toivoo, että samalla sopimuksella voitaisiin so-pia FM-lähetyksen lähettämisestä samanaikai-sesti netissä.

radioluvat liian lyhyitäPakkalalla on toiveita myös päättäjille. Radioi-den liiton puheenjohtajana hän pitää nykyisiä toimilupia aivan liian lyhyinä. Tämän asian hän määrittelee ykkösasiaksi radioalan kehityksen kannalta. ”Nykyisin toimilupa myönnetään vain vii-deksi vuodeksi. Se on kohtuuttoman lyhyt ai-kajänne kehittää kannattavaa yritystoimintaa.” ”Ellei tiedä, onko radio enää viiden vuoden päästä eetterissä, ei voi tehdä sellaisia inves-tointeja kuin digitaalisen tai nettipuolen kehit-tämiseen tarvitaan. Liian lyhyt toimilupakausi on ehdottomasti radiotoiminnan kehittämisen suurin este Suomessa.”

Pakkala ei pidä myöskään radioyhtiöiden nykyisiä kilpailuasemia reiluina. Hän käyttää omaa yhtiötään esimerkkinä. ”Radioyhtiöille pitäisi antaa tasavertai-set kilpailuedellytykset. Näin ei nyt ole asia. NRJ:llä on lupa lähettää ohjelmaa noin 4,5 miljoonalle kuulijalle, kun Novalla on lupa lä-hettää 5 miljoonalle. Se on sama kuin lähtisi 800 metrin juoksukilpailuun puoli kierrosta takamatkalta.” ”Lisäksi monilla kilpailijayhtiöillä on lu-vat useampien radioiden pyörittämiseen, kun NRJ:llä on lupa vain yhdelle”, hän listaa.

Vähemmän on enemmänKaiken kaikkiaan Pakkalan mielestä radioyh-tiöitä pitäisi olla vähemmän ja niillä riittävän suuret kuuluvuusalueet, jotta ala voisi kehittyä eteenpäin. ”50 miljoonan euron radiomainoskakkua on jakamassa noin 50 radiota, kun 250 miljoo-nan euron tv-mainoskakkua jakaa alle kymme-nen tv-toimijaa.” Kehittymisen varaa Suomessa on.”Vaikka radioita kuunnellaan paljon, keskimäärin yli kolme tuntia vuorokaudessa, mainosrahasta ka-navoituu niille noin neljä prosenttia. On mai-ta, kuten Ranska ja Belgia, joissa radiot saavat mainonnan kokonaiskakusta jopa kymmenen prosenttia.”•

”nuorten kolme tärkeintä asiaa ovat musiikki, musiikki ja musiikki.”

”kehitämme itse aktiivisesti palvelujamme ja ideoita mainostajille”, kertoo vuoden radion toimitusjohtaja antti Pakkala.

17

luovan työn tekijöiden ja yrittäjien (LYHTY) valtuuskunta valitsi puheen-johtajistonsa alkavalle kaksivuotiskau-

delle. Tälle vuodelle puheenjohtajaksi valittiin Rajaton-yhtyeestä tuttu muusikko Jussi Chy-denius. Ensi vuoden puheenjohtajaksi valit-tiin pitkän uran muusikkona ja levytuottajana tehnyt Gugi Kokljuschkin, tuttu kasvo muun muassa X-factorin tuomaristosta. Edellinen puheenjohtajapari (2008 ja 2009) olivat eloku-vatuottaja Aleksi Bardy ja säveltäjä Olli Kor-tekangas. Valtuuskunnan varapuheenjohtajiksi valit-tiin elokuvatuottaja Lasse Saarinen ja säveltäjä Kimmo Hakola.

luovan alan arvo esiinMitä asiaa LYHTY-projektin pitäisi nyt pai-nottaa? ”Luovan työn arvostuksen nostamista”, vastaa Gugi Kokljuschkin lyhyesti. ”Poliitik-kojen näkökulma on usein kuluttajavetoinen”, säestää Kimmo Hakola. ”On tärkeää saada pää-töksentekijät ymmärtämään syvemmin luovan työn sektoria ja alan yhteiskuntaa rikastuttavia mahdollisuuksia. Tulevaisuudessa alan työllis-tävä vaikutus on merkittävä.” Entä mitkä ovat herrojen omien toimialo-jen suurimmat haasteet? Sekä Kokljuschkin että Hakola ottavat esil-le internetin. Kokljuschkin pitää ykkösasiana nettipiratismin kitkemistä, ja Hakola toivoo klassiselle musiikille nettikauppoja.

”Poliitikkojen näkökulma on usein kuluttajavetoinen.”

Kulttuurialan edunvalvontatyössä riittää haasteita

”Keskeinen haaste on kehittää musiikin verkkojakelua myös niin, että klassisen musii-kin kuluttajat löytävät uudet kauppapaikat”, sanoo Kimmo Hakola. ”MP3 ei ole taidemusii-kin moninaisten sävyrakenteiden vuoksi kulut-tajalle paras pakkausformaatti. Markkinoille ei ole myöskään vielä ilmestynyt vahvaa kauppa-paikkaa, joka selvästi ottaisi haltuun klassisen musiikin kuluttajat.”

uuden puheenjohtajiston mielestä päättäjät pitää saada ymmärtämään nykyistä paremmin luovan työn kulttuurinen, taloudellinen ja työllistävä arvo.

Teksti VEiKKO RAjANTOLA

Chydenius ja kokljuschkin Lyhdyn valtuuskunnan johtoon

Kulttuurin puolustajaluovan työn tekijät ja yrittäjät lyhty on ko-timaisen kulttuurialan laajin yhteistyöelin. se puolustaa luovan alan toimintaedellytyksiä. lyhty-projektilla on 14 jäsenjärjestöä. siihen kuuluu sekä työnantaja- että työntekijäpainot-teisia järjestöjä. siksi on muodostunut tavak-si, että valtuuskunnan puheenjohtajana toimii vuorovuosin taiteilija- ja yrityskentän edustaja. lyhty-projektin ylin päättävä elin on 14-hen-kinen johtoryhmä, jossa on edustaja jokaises-ta jäsenjärjestöstä. sen puheenjohtajana toimii nyt toista vuottaan muusikkojen liiton puheen-johtaja Ahti Vänttinen. lyhty-projektin projektinjohtajan tehtäviä hoitaa lauri kaira, joka toimii myös tekijän-oikeusjärjestö Gramexissa, yhdessä lyhdyn neljästätoista jäsenjärjestöstä. lyhdyn valtuuskunta edustaa laaja-alaisesti kotimaisen kulttuurikentän taiteilijoita, tekijöitä, yrittäjiä ja elinkeinoelämää. valtuuskunnan jä-senet ovat tällä hetkellä Aleksi Bardy, Anja Hatva, Anna-liisa Haavikko, Claes ols-son, Gugi kokljuschkin, Harri Wessman, ilari kuittinen, ilja karsikas, Jaakko rus-tanius, Jarkko Hentula, Jukka Helle, Jus-si Chydenius, katariina lillqvist, kimmo Hakola, lasse Saarinen, Markus norden-streng, nora fleming, olli kortekangas, Pekka ruuska, Perttu Haapanen, Pirjo Hii-denmaa, raili Mikkanen, reeta Vestman, timo Vatanen, tommi lindell, tuija lehti-nen ja tuula-liina Varis.

Projektin kotisivut: www.kulttuuri.net ja www.kulttuuriuutiset.net

ku

vat:

jk

an

lö

nn

BE

rG

ja

an

ton

su

ck

sd

or

ff.

kannanotto hyvitysmaksustaValtuuskunta toimitti hallituksen tekijänoi-keuspoliittisen ministeriryhmän jäsenille kan-nanoton. Kannanotto käsittelee yksityisestä kopioin-nista kerättävää tekijänoikeuskorvausta eli niin sanottua hyvitysmaksua (entinen kasettimaksu). Valtuuskunta vetoaa, että hallitus alkaisi taas päivittää hyvitysmaksun kohteena olevaa laite-kantaa. Koska laitekannan päivittäminen on viime vuosina laiminlyöty, hyvitysmaksutulo on ro-mahtanut viime vuonna liki 30 prosenttia, vaik-ka korvattava yksityinen kopiointi ei vähenty-nyt yhtään. Tämä merkitsee suurta vahinkoa kulttuurialalle.•

jussi chydenius vetää lyhdyn valtuuskuntaa tämän vuoden, Gugi kokljuschkin seuraavan. varapuheenjohtajiksi valittiin kimmo hakola ja lasse saarinen.

ku

vat:

sa

ar

a v

uo

rjo

ki j

a l

Eh

tik

uva

/ P

Ek

ka

sa

kk

i.

18

Musiikki soi radioissa, ja vaikka joskus tuntuu siltä, että samat kappaleet soi-vat kaikkialla jatkuvasti, vaihtuvuus

on sittenkin aika nopeaa. Kun tarkastelujaksoksi otetaan kaksi pe-räkkäistä kalenterivuotta, ei kymmenen soi-tetuimman kappaleen listassa ole yhtään, joka mahtuisi molempiin. Listalla eteenpäin men-täessä tuttuja nimiä alkaa löytyä. Toissa vuoden kärkikymmeniköstä niitä mahtuu viime vuoden kahdenkymmenen kärkeen jo kaksi, molemmat kotimaisia. Sekä Juha Tapion laulama Kaksi puuta että Jenni Vartiaisen esitys Ihmisten edessä ovat pysyneet listoilla. Niiden soittokerratkin lasketaan vielä tuhansissa, vaikka vähennystä edellisen vuoden määrästä on puolen tuhatta soittoa.

top tenissä neljä kotimaistaKaikkien kaupallisten radioiden listaykköseksi nousi viime vuonna amerikkalaisen poptähden Pinkin esittämä Sober. Se soi vuoden aikana yh-teensä 4 449 kertaa. Paras kotimainen oli heti

Pinkin sober oli viime vuoden ykköshitti kaupallisissa radioissa. Paras kotimainen, PmmP:n lautturi oli heti toisella sijalla.

Teksti ANU KARLSON Tilastot KARi NiEMELä

viime vuoden radiohitti Radiohitit 2009kaikki kaupalliset radiot 01. Sober / Pink 4 44902. lautturi / PmmP 4 34703. Poker face / lady Gaga 4 18004. the Boy Does nothing / alesha dixon 3 73405. light on / david cook 3 71706. Puhu äänellä jonka kuulen / happoradio 3 69307. C’est la vie / anna Puu 3 68608. Hot n Cold / katy Perry 3 67309. Every Song i Hear / koop arponen 3 43310. Please Don’t leave Me / Pink 3 314

Valtakunnalliset radiot 01. lautturi / PmmP 2 84602. Poker face / lady Gaga 2 73003. light on / david cook 2 65804. Sex on fire / kings of leon 2 65205. new Divide / linkin Park 2 59406. Puhu äänellä jonka kuulen / happoradio 2 42807. Secod Chance / shinedown 2 34808. the Boy Does nothing / alesha dixon 2 27209. Sober / Pink 2 12410. olette kauniita / happoradio 2 100

PMMP:n Lautturi paras kotimainen

Sobertoisena: PMMP:n Lautturi, joka sai satakunta soittokertaa vähemmän. ”Pistesijoille” ylti vie-lä toinenkin kotimainen, Happoradion Puhu äänellä jonka kuulen, mutta sijat kolmannesta viidenteen menivät ulkomaisille kappaleille: Poker Face (esittäjänä Lady Gaga), The Boy Does Nothing (Alesha Dixon) ja Light On (David Cook) kiilasivat väliin. Anna Puu julkaisi ensisinglensä C’est la vie vasta viime vuoden maaliskuussa, mutta se ehti silti seitsemännelle sijalle. Koop Arposen Every Song I Hear pääsi yhdeksänneksi. Lauri Tähkän Suudellaan ilmestyi puolestaan juhannuksen korvilla ja mahtui vielä kahdentoista kärkeen. Kahdeksanneksi päätyi edellisen vuoden ykkös-hitin esittäjän Katy Perryn uusi kappale Hot N Cold. Tämän listan ykkönen Pink kruunasi menestyksensä vielä toisella kappaleella Please Don’t Leave Me, joka ylsi kymmenenneksi. Nämä tiedot käyvät ilmi tekijänoikeus-järjestö Gramexin tilastoista. Gramex kerää vuosittain tarkat tiedot musiikkikappaleiden radiosoitoista voidakseen maksaa niistä kerätyt

Pinkin, david cookin, happoradion ja lagy Gagan (alh. oik.) biisit soivat tiuhaan radiokanavilla.

ku

vat:

Pin

k /

an

dr

EW

ma

cP

hE

rs

on

. da

vid

co

ok

/ s

on

y m

us

ic. h

aP

Po

ra

dio

/ W

WW

.ha

PP

or

ad

io.n

Et.

k

uva

: ca

nd

icE

la

WlE

r

19

Radio Novallaei jauheta samaaradio nova antoi viime vuonna uu-denvuoden lupauksen, että samaa kappaletta ei kuulla sen kanavalta yhden työpäivän aikana kahta ker-taa. työpäiväksi on määritelty aika klo 8−16. Periaate pantiin täytän-töön heti uudenvuoden päivänä, ja palaute on musiikkipäällikkö rami Saariston mukaan ollut yksin-omaan myönteistä. se, että joidenkin kappaleiden voimasoittoa radiokanavilla ylipää-tään harjoitetaan, perustuu siihen, että kuuntelijoiden oletetaan halua-van ensi sijassa kuulla päivän suu-rimmat hitit. hitit ovat se muuttuva elementti josta radiokanava ”syntyy uudestaan”. hiteistä radioasemat kilpailevat keskenään. ”klassikot ovat klassikoita eikä niissä tapahdu kovin ihmeellisiä muutoksia. Esimerkiksi Beatlesin imagine on ollut hitti noin neljäkym-mentä vuotta ja on sitä varmasti vielä toiset neljäkymmentä vuotta”, saaristo havainnollistaa. ”tutkimusten mukaan meitä kuun-nellaan keskimäärin kaksi ja puoli tuntia vuorokaudessa. kun kuunte-lijamme avaa radion, meillä on nuo kaksi ja puoli tuntia aikaa soittaa hänelle ne biisit, jotka hän haluaa kuulla. sen jälkeen meillä on suurim-maksi osaksi jo uusi yleisö – ei koko-naan, mutta lähes.” ”Ennen ajateltiin, että olisi vää-rin heitä kohtaan, jos soittaisimme kaikki uudet hittibiisit esimerkiksi aamulla kello 10−11 ja siitä eteen-päin vain vanhoja klassikoita. onhan toki ihmisiä jotka kuuntelevat radio-ta aamukuudesta keskiyöhön, mut-ta heitä on sittenkin aika harvassa.” radio novassa musiikkipäällik-kö vastaa kaikesta musiikista, mikä novan taajuuden kautta eetteriin menee. mutta hän ei tee sitä näppi-tuntumalta eikä oman makunsa mu-kaan. ”joka ikinen kappale mikä meil-lä soi on yleisöllä tutkittu”, saaristo vakuuttaa. ”toisin sanoen meidän yleisöltämme kysytään lupa niiden soittamiseen. minun virkaani ei kuu-lu kertoa kuuntelijoille, mikä on hyvä kappale, vaan kuuntelijat kertovat sen meille.” kertominen tapahtuu yhteistyös-sä kotimaisen tutkimuslaitoksen ja sen ulkomaisen yhteistyökumppanin kanssa, jonka menetelmään radio novalla on yksinoikeus suomessa. yleisöä edustaa tässä noin viiden-sadan henkilön paneeli, joka sään-nöllisin väliajoin kutsutaan koolle. ”soitamme heille pätkiä musiik-kikappaleista, ja he saavat kertoa, haluavatko kuulla sellaisia kappalei-ta radiosta”, saaristo kiteyttää tut-kimuskäytännön. ”mutta se lupaus pitää, että samaa kappaletta ei työ-päivän aikana kuulla kahta kertaa.”

anu karlson

vuoden ehdoton kotimainen hitti oli PmmP:n lautturi. ulkomaisten hittien rivejä sekoittelivat myös anna Puu ja koop arponen.

19

ku

vat:

Pm

mP

/ s

us

an

na

ma

jur

i. a

nn

a P

uu

/ s

on

y m

us

ic. k

oo

P a

rP

on

En

/ r

isto

va

ur

as

.

ku

va: W

ar

nE

r m

us

ic esityskorvaukset niille taiteilijoille ja levytuottajille, joille ne kuuluvat.

PMMP valtakunnallisten ykkösenäValtakunnallisten radioiden lista ei muodostunut yhtä Suomi-painotteiseksi, mutta sen soitetuin kotimainen kohosi vielä korkeammalle. PMMP:n Lautturi oli tällä listalla ykkönen komealla soittokertanumerolla 2 846. Pinkin Sober tuli vasta yhdeksänneksi. Kotimaisista mah-tui Happoradion esityksiä listalle kaksikin: Puhu äänellä jonka kuulen oli kuudentena ja Olette kauniita kymme-nentenä. Ulkomaiset kaikkien radioiden hitit asettuivat valtakunnallisella listalla hieman eri järjestykseen, mutta eivät merkittävästi poikenneet edellisistä asemistaan. Valtakunnallisten radioiden kuulijamäärät ovat luon-nollisesti aivan toista luokkaa kuin paikallisradioiden, joten PMMP:n Lautturilla voidaan sanoa olleen eniten kuulijoita kaikista kaupallisissa radioissa viime vuonna lähetetyistä kappaleista. Kuulijamääriin vaikuttaa tämän lisäksi lähetysaika, joka ei tästä tilastosta selviä. Mikäli yölähetykset painottuvat ulkomaiseen musiikkiin, kuten näppituntuma osoittaisi, kotimaisten kappaleiden todel-lisen kuulijamäärän osuus kasvaa entisestään. Voidaan siis sanoa, että radiosoitossa näkyy sama suuntaus kuin levy-myynnissäkin, jossa kotimaisen kevyen musiikin osuus on aina ollut korkeampi kuin maailmalla keskimäärin. Luvut perustuvat soittotilastoihin, joita ei ole paino-tettu radioiden liikevaihdon eikä kuulijamäärän mukaan. Tilastossa ovat mukana kaikkien kaupallisten radioiden vuoden 2009 raportoidut soittotapahtumat. Valtakun-nallisten, puolivaltakunnallisten ja ketjuradioiden soi-tot laskettiin mukaan vain kertaalleen, jos soitot olivat identtisiä eri paikkakunnilla.•the Boy does nothing, väitti alesha dixon yli 3 700 kertaa.

20

Gramexin apulaisjohtaja Tuomas Talonpoikavastaa lukijoiden

tekijänoikeudellisiin kysymyksiin.

Kysymyksiä voi lähettää osoitteella lakipalsta@gramex.fi

tämän palstan tarkoituksena on selventää maallikoille tekijänoikeuslakia esittävien

taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien oikeuksien osalta. Palstan tarkoitus ei ole

antaa oikeudellisia neuvoja.

P y k Ä l ÄV i i D A k k o

Musavisan oikeat vastaukset: 1b, 2c, 3c, 4b, 5d, 6b, 7d, 8b, 9b ja 10a.

arkipäivän kielessä demo- ja promo-termejä saatetaan käyttää ilman jär-jestelmällisyyttä, jolloin niiden mer-kitys menee usein sekaisin. termejä voidaan käyttää myös hyvin erilai-sissa yhteyksissä jopa siten, että niillä tarkoitetaan jotain ihan muuta kuin mitä ne lähtökohtaisesti ovat. myös eri maissa noudatetaan hie-man toisistaan poikkeavia käytän-töjä. seuraavassa pyrin luonnehti-maan demo- ja promoäänitteiden yleisiä tunnusmerkkejä termien erottelua varten lähinnä Gramexin toimintojen näkökulmasta katsoen. demo tulee alun perin englannin-kielisestä sanasta ”demonstration”. suomeksi voidaan puhua yleen-sä esittelystä tai havainnollisesta esittämisestä. vastaavasti promo tulee englanninkielisestä sanas-ta ”Promotion”, joka voidaan ylei-sesti kääntää edistämiseksi/myyn-ninedistämiseksi tai julkaistavasta tuotteesta kertomiseksi.

tekijänoikeus suojaa myös demojaoikeudellisesti olennaista on, että kumpikin ääniteryhmä nauttii teki-jänoikeuslain äänitteille tarjoamaa suojaa niin suoja-ajan kuin mui-denkin oikeuksien osalta. yleensä ja lähtökohtaisesti demoäänitteel-lä tarkoitetaan ei-kaupallisesti saa-tavilla olevaa äänitettä. olennaista on myös se, että demo äänitetään yleensä muussa kuin julkaisutar-koituksessa esimerkiksi ainoastaan levy-yhtiötä, tuottajaa ja musiikin-kustantajaa varten tai esittäjän tai bändin ideoiden taltioimiseksi ja arvioimiseksi. yleisimpiä demoää-

nitteitä lienevät bändien omat tal-lennukset, joita lähetetään levy-yh-tiöille levytyssopimusten toivossa, mutta demoäänitteitä tekevät luon-nollisesti myös levytyssopimuksen omaavat kokeneet artistit ja bändit, jotka valmistelevat ja suunnittele-vat uusia julkaisujaan. demojen tal-lentamisen laatu saattaa olla myös heikompi kuin julkaisutarkoitukses-sa tallennettujen äänitteiden, vaik-kakin äänitystekniikan kehittyminen on mahdollistanut korkealaatuisten äänitysten tekemisen myös muualla kuin studioympäristössä. koska demoja ei yleensä julkaista tekijänoikeuslain tarkoittamalla ta-valla kaupallisessa tarkoituksessa, niiden esittämiseen julkisesti esi-merkiksi ravintolassa tai radiossa vaaditaan kaikkien äänitteellä esiin-tyvien muusikoiden sekä äänitteen tuottajaoikeudet omaavan tahon eli useimmiten bändin itsensä lupa. si-ten varsinaisten demoäänitteiden esittäminen pakkolisenssin nojalla ei ole mahdollista. toisinaan artistit ja bändit saattavat kuitenkin julkais-ta uransa aikana tekemiään ”de-moäänityksiä”. tällöin nämä kau-pallisessa tarkoituksessa julkaistut äänitteet ovat sellaisia, että niitä voidaan esittää pakkolisenssin no-jalla ja niistä tulee suorittaa normaa-lit Gramex-korvaukset.

Promoilla radiosoittoonPromoäänitteet ovat puolestaan äänitteitä, joita tarjotaan valikoi-duille kohderyhmille kaupallisessa tarkoituksessa julkaistavan äänit-teen mainostamiseksi ennen sen virallista julkaisupäivää. tunne-

tuimpia näistä lienevät niin sano-tut radiopromot, jotka toimitetaan radioasemien käyttöön, sekä toimit-tajapromot, joita toimitetaan tiedo-tusvälineiden musiikkitoimittajille. näistä äänitteistä käytetään erilaisia nimityksiä, kuten ”näytelevy”, ”en-nakko-cd” tai ”arviointikappale”. li-säksi levyistä löytyy yleensä sellai-sia merkintöjä kuin ”ei myyntiin/not for sale” tai ”Promotional copy”. joskus tapahtuu, että äänitteen varsinainen julkaiseminen ja levit-täminen kuluttajille päätetään perua tai tuotteeseen tehdään muutoksia promoäänitteen ja varsinaisen jul-kaisupäivän välillä. Esimerkiksi tori amoksen albumin under the Pink (1994) julkaisu meni aikoinaan pro-moäänitteiden toimittamisen jäl-keen uusiksi, koska artisti ei tuos-sa vaiheessa hyväksynytkään enää cd-levyyn alun perin kaavailtua kan-sikuvaa.

löytyykö eroavaisuuksia?Promoäänitteiden fyysiset kap-paleet poikkeavat edellä kerrot-tujen merkintöjen vuoksi yleensä esimerkiksi kuluttajille tarjottavis-ta äänitteistä. varsin usein promo-äänitteen formaattina käytetään cd-r-tallennetta. yleensä promo-äänitteitä valmistetaan ja levitetään hyvin rajoitetusti. Promoäänitteiden ja kuluttajille tarjottavien äänitteiden ulkoiset eroavaisuudet ovat kuiten-kin käymässä harvinaisemmiksi, koska nykyään myös esimerkiksi radioasemille toimitettavat promo-äänitteet ovat yhä useammin digi-taalisia julkaisuja. toisaalta eroavai-suudet saattavat tällöin löytyä itse

Piir

ro

s: j

ou

ko

inn

an

En

Demot ja promotÄänitteistä puhuttaessa kuulee usein käytettävän termejä ”demo” ja ”promo”. ovatko ne sama asia vai onko niillä jotain eroa? Mitä ”demo” ja ”promo” yleisesti ottaen ovat?

äänitteistä. Ei ole tavatonta, että ra-dioasemille toimitettavissa promo-äänitteissä on eri versioita tai mik-sauksia (esim. radioEdit ja remix). ja jotta asia ei olisi näinkään yk-sinkertainen, todettakoon, että jois-sakin maissa, kuten isossa-Britan-niassa, promoista käytetään varsin yleisesti termiä demo, jolloin äänit-teet varustetaan merkinnällä ”for demonstration only”. vastaavasti yhdysvalloissa käytetään yleisesti merkintää ”dj records”. kyse on tällöin kuitenkin yleensä suoma-laisittain tarkasteltuna edellä kuva-tuista promoäänitteistä.

tärkeät yksilöintitiedotGramexin käytännön toiminnoissa törmätään valitettavasti aika ajoin siihen, että esimerkiksi radiotoimin-nassa on käytetty sellaisia promo-äänitteitä, joiden tunnistustiedot ovat puutteellisia. tästä aiheutuu käytännön ongelmia sekä radioyh-tiöiden Gramex-raportoinnille että vastaavasti kyseisten äänitteiden tunnistukselle Gramexissa. tästä syystä onkin ensiarvoisen tärkeää, että radioille toimitettaviin promo-äänitteisiin tai nykyisin yleistynei-siin promotiedostoihin sisällytetään aina riittävän tarkat äänitteen yksi-löintitiedot, jotta radio voi suorittaa oman soittoraportointinsa Grame-xin edellyttämällä huolellisuudel-la ja tarkkuudella. ainoastaan näin äänitteet tunnistuvat ja kohdistuvat oikealla tavalla Gramexin tilitykses-sä äänitteiden tuottajille sekä muu-sikoille.

21

EsEkin äänitetuen

maksaminen edellyttää,

että tukea saaneesta

äänitteestä on toimitettu

Gramexille ääniteilmoitus.

Gramexin yhteydessä toimiva Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus ESEK tukee kotimaista säveltaidetta pääasiassa yksityisin tekijänoikeusvaroin.

E S E k i n P Ä Ä t ö k S i Ä 1.11. – 31.12.2009

Äänitetuotanto

euroa

Ala-Kokko Aki aksun cd 300

Alba Music Oy tampere Big Bandin cd 1 500 tuija hakkilan sibelius-cd 2 000

Bone Voyage Recording Company the micragirls -yhtyeen cd 1 200

Cymbidium Records happy-Go-lucky-yhtyeen cd 2 500

EMI Finland Oy Ab haloo helsinki! -yhtyeen cd 2 200

Exogenic Oy Epilä-yhtyeen cd 1 800

Ezpian Oy Blackstar halo -yhtyeen cd 500

Finlanders Productions Oy finlanders-yhtyeen cd 1 500

FinnConcert Oy jouni someron tšaikovskin soolopianoteosten cd, vol 2 500

Fullsteam Records lapkon cd 2 000

GAEA Oy jermaine-yhtyeen cd 1 200

Hammaren Teemu vibraltar-yhtyeen cd 1 300

Helsinki Brass Quintet helsinki Brass Quintetin cd 500

Humble House Records Oy jere ijäksen cd 1 000

Indit Ltd Oy indican cd 2 500

Innanen Mikko mikko innasen & mika kallion cd 300

Johanna Kustannus Oy absoluuttinen nollapiste -yhtyeen cd 1 300

jussi ja kalle chydeniuksen cd 1 500

Pikku kukka -yhtyeen cd 1 000

Kalima Kalle klima kalima -yhtyeen cd 1 500

Kansanmusiikkiyhtye Alusvasara kansanmusiikkiyhtye alusvasaran cd 1 000

Kuoppamäki Jukka jukka kuoppamäen cd 1 200

Kuukaikumo Oy sara & susiraja -yhtyeen cd 800

Kuusisto Joonas defekt-yhtyeen cd 1 500

Lahden kaupunginorkesteri lahden kaupunginorkesterin silvestrov-cd 5 000

Lefta T:mi op:l Bastards -yhtyeen cd 1 200

Levykauppa Äx Oy cleaning Women -yhtyeen cd 1 000

Lumen Valo ry lumen valon requiem-cd 800

Marcurius Productions arne alligator & djungeltrumman -cd 2 000

Mettänen Tuomas neverdice-yhtyeen cd 500

Mikko Rossi T:mi Banda madrugadan cd 1 000

Monsp Records huge l:n & moden cd 500

Musicmania ky Bluestroyers-yhtyeen cd 500

Ondine Oy Pekka kuusiston ja ismo Eskelisen Paganini-cd 2 000

soile isokosken ja marita viitasalon hindemith-cd 2 000

tapiola sinfoniettan ja olli mustosen Beethoven-cd 3 000

ylioppilaskunnan laulajien uuden suomalaisen musiikin cd 2 000

Rähinä Records Oy uniikki-yhtyeen cd 800

Rantanen Hannu tango-orkesteri unton cd 1 500

Redhouse Oy Whispered-yhtyeen cd 1 800

Rocket Records kari Peitsamon cd 500

Romppanen Jarmo nordic choro -yhtyeen cd 2 000

Sähkö Recordings Oy villa nah -yhtyeen cd 1 200

Salix Ay juha Eirton levytysten 1954−1959 cd 300

Sibelius-Akatemia suomalaisen Barytontrion cd 700

Solmu Records koria kitten riot -yhtyeen cd 300

Sony Music Entertainment Oy anssi kelan cd 2 000 Pentti hietasen cd 2 200 Petri laaksosen cd 1 800 susanna haaviston cd 1 800

Suomen Harmonikkainstituutin Kannatusyhdistys ry mika väyrysen cd 800

Suomen Mediamusiikki Oy Edu kettusen cd 1 300

Tactus Oy täällä Pohjantähden alla -elokuvan soundtrack-cd 500

Texicalli Records Oy manuel dunkelin cd 1 200 sirius sextet -yhtyeen cd 800

21

>>>

Gramexin asiakkaana voit tilata neljä huippulehteä erityisen edullisesti. alennuksen saa sekä korvauksen-

maksaja- että korvauksensaaja-asiakas. saat alennuksen, kun teet tilauksen Gramexin kotisivulla www.gramex.fi. tilauslinkki kotisivun alapalkissa: ”lehtiä Gramex-etuna”.

EpisodiSuomen suurin elokuvalehti

suomen suurin elokuvalehti esittelee ensi-iltaelokuvat

ja niiden taustat, sekä henkilöt elokuvien taka-na. lehti tulkitsee koti-maista ja kansainvälistä elokuvan maailmaa ja

sen tuoreimpia ilmiöitä. Episodia kannattaa lukea,

jos katsot elokuvia teatterissa, kotiteatterissa tai tv:stä.

infernoRaskaan rockin erikoislehtiraskaan rockinerikoislehti infernotarjoaa raskasta asiaalaadukkaassa paketissa.inferno on Pohjoismaiden suurin metallijulkaisu, jossa parhaat alan osaajat kirjoittavat aiheesta kuvia kumartelematta.

rumbaVältä huonoa musiikkia!rumba on vuonna 1983

perustettu rock- ja pop-musiikin sanansaattaja. rumba uutisoi tuoreeltaan kotimaan musiikkiuutiset, esittelee uudet levyt ja bändit ensimmäisenä sekä tuo maailmalta ajankohtai-set aiheet suomalaisille.

HuippulehtiäGramex-etuina!

rytmiMonipuolista musiikkia1934 perustettu rytmi on toiminut musiikin-harrastajien perus-oppaana vuosikymme-niä. rytmi on vahva lukupaketti, joka kattaa modernin populaarimusiikin ilmiöiden koko kaaren.

26,50(norm 35,50 eur)

6 nroa/vuosi

41,20(norm 54,90 eur)

18 nroa/vuosi

34,20(norm 45,70 eur)10 nroa/vuosi

41,50(norm 55,70 eur)

12 nroa/vuosi

22

Timmion Records Oy roni martinin cd 1 200 yonan cd 2 200

Universal Music Oy onnen laulut -cd 1 500

Vehviläinen Anu anu vehviläisen szymanowski-cd 1 000

Äänivoimala Oy rockmastersBand-yhtyeen cd 1 000

Audiovisuaalinen tuotanto

euroa

Alisaari Pekka Penniless-orkesterin musiikkivideo 1 000

Backstage Alliance/ Backstage Music Factory Oy hanoi rocks: Buried alive -dvd 10 000

Bonnier Amigo Music Finland sunrise avenuen musiikkivideo 3 000

Bravo United Zebra and snake -yhtyeen musiikkivideo 1 000

Bufo Oy finnblood-dokumenttielokuva 12 000

Crosstalents Oy käsikirjoitus/dokumenttielokuva amadeus lundbergistä 3 000

Cymbidium Records costin musiikkivideo 1 000

EK-Production Oy dvd Eero koivistoisesta 2 000

EMI Finland Oy Ab haloo helsinki! -yhtyeen musiikkivideo 3 000

Ezpian Oy Blackstar halo -yhtyeen musiikkivideo 1 000

Filmlike Oy leverage-yhtyeen musiikkivideo 426

Friman Ville-Petri insomnium-yhtyeen musiikkivideo 1 500

Grillifilms Oy husky rescue -yhtyeen musiikkivideo 6 500

Helsinki Pump Production Oy the rasmus -yhtyeen musiikkivideo 4 000

HMC – Helsinki Music Company chisun musiikkivideo 3 000

Hoedown Arts Oy ktu-yhtyeen tavastian konsertin taltiointi 3 000

Inkfish Oy ilkka alangon musiikkivideo 1 000

Joensuun Popmuusikot ry rokumentti- rockelokuvafestivaali 2009 3 000

Johanna Kustannus Oy astrid swanin musiikkivideo 500

Justin Case Productions mannan musiikkivideo 4 000

Makevoice Oy aryan musiikkivideo 1 000

Nikulainen Raimo dokumentti suomen kansallisoopperan orkesterista 4 000

Oliver Musabisnes Ay oliverin musiikkivideo 1 000

Osuuskunta Lilith Peloton-yhtyeen musiikkivideo 500

Panvision Finland Oy dvd kaseva-yhtyeestä 3 000 dvd melrose-yhtyeestä 3 000

Plastinka Records Petteri sariolan musiikkivideo 4 000

Räisänen-Midth Virpi virpi räisänen-midthin video 8 000

Redhouse Oy Whispered-yhtyeen musiikkivideo 2 500

Solina Records Ay magenta skycode -yhtyeen musiikkivideo 2 500

Sony Music Entertainment Oy anna abreun musiikkivideo 4 000

indican musiikkivideo 500

katri ylanderin musiikkivideo 1 500

thunderstone-yhtyeen musiikkivideo 500

Spin-Farm Oy Ensiferum-yhtyeen musiikkivideo 2 500

Stupido Productions Oy the capital Beat -yhtyeen musiikkivideo 1 000

Sus Productions dvd pohjanmaalaisesta musiikista 1 000

Universal Music Oy lauri tähkä & Elonkerjuu -yhtyeen musiikkivideo 2 500

Warner Music Finland Oy signmarkin musiikkivideo 1 500 vesa-matti loirin musiikkivideo 700

WNE Productions fredrik furun musiikkivideo 3 000

Esiintymistilaisuudet euroa

Abovoice niklas Winterin japanin kiertue joulukuussa 2009 300

Akaan elävän musiikin yhdistys Almu ry akaa jazz -tapahtuma maaliskuussa 2010 800

Bluesland Productions Oy Erja lyytisen ja yhtyeen Englannin kiertue marraskuussa 2009 600

Disk/Club Transmediale mika vainion & ilpo väisäsen esiint.matka Berliiniin 2010 200

Elinkeinoyhtymä Aleksis Kivi 175 vuotta -juhlakonsertti aleksis kivi 175 vuotta -juhlakonsertti 1 000

Foerde Internasjonale Folkemusikkfestival frigg-yhtyeen osall. foerde-festivaalille 2010 1 000

folkBALTICA friggin ja vilma timosen osall. folkBalticaan 2010 1 200

Fred Pauliina kons.matka Bulgariaan aapo häkkisen kanssa huhtik. 2010 400

GAEA Oy valoa festival 2009 1 000

Hakuli Anna-Leena konsertti ”musiikin ja valon fantasiaa” 17.10.2009 300

Hauta-aho Teppo Esiintymismatka saksaan ja itävaltaan maalisk. 2010 200

Helsingin Barokkiorkesterin yhdistys ry konserttimatka Espanjaan maaliskuussa 2010 4 000

Hetan Musiikkipäivät ry hetan musiikkipäivät 2010 4 000

Juhola Johanna osall. akkordeonale-kiertueelle saksassa keväällä 2010 400

JuuriJuhla-RotFest-yhdistys ry juurijuhla-rotfest 2010 2 500

Jyväskylän Yliopiston Ylioppilaskunta jyrock-festivaali 2010 1 000

Kaikki Käy Entertainment club Persona -klubit keväällä 2010 500

Kansanmusiikkiyhtye Tallari Esiintymismatka ruotsiin marraskuussa 2009 300

Kantonen Seppo tokka-yhtyeen esiint.matka italiaan helmikuussa 2010 600

Kapsäkki osuuskunta tuliterä-fantasiamusikaalin tuottaminen 2010 5 000

Kaustisen Kamarimusiikkiyhdistys ry kaustisen kamarimusiikkiviikko 2010 3 000

King Foo Entertainment Ltd Oy amorphis-yhtyeen Euroopan kiertue loka-marrask. 2009 3 000

Koistinen Ritva konserttimatka new yorkiin maaliskuussa 2010 800

Laskeuma Records Ay alamaailman vasarat -yhtyeen esiint.matka meksikoon 600

Live Nation Finland Oy vesterinen yhtyeineen -yhtyeen kiertue syksyllä 2009 1 500

Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlat lohtajan kirkkomusiikki- juhlat 2010 1 000

Martimo Oskari knucklebone oscarin esiintymismatka keski-Eurooppaan 2009 600

Multian Musiikkiyhdistys ry kevään 2010 konsertit 600

Naukkarinen Laura lau naun esiintymismatka japaniin marraskuussa 2009 500

No-Fi Live Ltd shogun kunitokin ison-Britannian kiertue maalisk. 2010 1 000

Ohjelmatoimisto Matti Siitonen ky fredin 50-vuotisjuhlakiertue marraskuussa 2009 1 200

Ollin Kan Festival suomalaisesiintyjien osall. ollin kan festivalille 2010 4 000

Osuuskunta Forum Box forum Boxin konserttisarja kevätkaudella 2010 1 000

Pianoaura ry Pianoaura 2009 -festivaali 500

Staufenbiel Paul aavikko-yhtyeen keski-Euroopan kiertue lokakuussa 2009 800

Stiftelsen Finlands kulturinstitut i Sverige Emma salokosken & ilmiliekki Quartetin kons. tukholmassa 2010 350

Suomalais-norjalainen kulttuuri-instituutti mP4-yhtyeen esiintymismatka norjaan 2010 800

Suomela Soineli Puhallinkvintetti meteoran kiertue helmik. 2010 600

Suomen Jazzliitto ry jaska lukkarinen trion esiint.matka Brasiliaan 2009 600

jussi fredriksson Busy turtles -yhtyeen kiertue helmik. 2010 2 500

jussi lehtonen Band -yhtyeen kiertue huhtikuussa 2010 3 000

kaisa kulmala trion kiertue tammikuussa 2010 1 700

kari ikonen & karikko -yhtyeen kiertue maaliskuussa 2010 3 000

Suomen Kansanmusiikkiliitto ry arto järvelän kiertue tammikuussa 2010 1 000

freija-yhtyeen kiertue huhtikuussa 2010 1 000

hiite-yhtyeen kiertue maaliskuussa 2010 1 000

luna nova -yhtyeen kiertue helmikuussa 2010 2 000

samuelin Poloneesi 2010 2 500

Tampere Biennale tampere Biennale 2010 5 000

TriArt svängin esiintymismatka saksaan lokakuussa 2009 200

Truba ryall acoustic -klubit kokkolassa keväällä 2010 400

Vapaat Äänet T:mi Pepa Päivinen Quartetin levynjulkaisukiertue 2009 1 000

Verein zur Förderung der freien Kultur in Ulm. e.V. suomalaisesiintyjien osall. kulturfrühling ulm -tapahtumaan 1 800

Voima Veera suo-yhtyeen sveitsin kiertue marraskuussa 2009 300

Wentus Blues Band Espanjan kiertue marraskuussa 2009 500

Markkinointi- ja vientituki

euroa

Airas Katariina suden aika -yhtyeen osall. folkelarm-messuille 2010 1 000

Firebox Oy spiritus mortis -yhtyeen Euroopan promokiertue lokak. 2009 1 500

22

>>>

2323

1 vuosittain EsEkiltä anotaan tukea noin 2 000:een esittävän säveltaiteen hankkeeseen: äänilevyihin, av-tallenteisiin, vientitapahtumiin ja esiintymistilaisuuksiin sekä koulutustoimintaan. viime vuonna 1 148 anomusta johti myönteiseen päätökseen.

t u H A n n E S tA

ESEkin seuraavat anomusajat koulutus: 31.3. mennessä.av-tuotanto: 15.4. mennessä. kuoromatkat: 15.4. mennessä. äänitetuotanto: 30.4. mennessä. markkinointi ja vienti: 30.4. mennessä. Esiintymistilaisuudet: 14.5. mennessä. työskentely: 14.5. mennessä.

anomusten pitää olla EsEkissä mainittuina päivinä, postileima ei riitä!

Anomuskaavakkeet internetissä osoitteessa www.esek.fi, postin kautta lähetettävien tilaukset puh. (09) 6803 4040.

käyttäkää päivitettyjä

kaavakkeita!

Frontact Oy Ltd amberian dawn -yhtyeen Euroopan promokiertue syksyllä 2009 3 000

Fullsteam Records jaakko & jay -yhtyeen promokiertue isoon-Britanniaan 2009 500

Järvenpään Sibelius-seura ry tuusulanjärven kamarimusiikin kansainvälinen markkinointi 800

KHY Suomen Musiikki Oy mannan showcasekeikat lontoossa joulukuussa 2009 1 800

Redhouse Oy tracedawn-yhtyeen promokiertue Eurooppaan syksyllä 2009 2 000

Salomaa Petri francine-yhtyeen promomatka saksaan marraskuussa 2009 500

Sevänen Niilo insomniumin Euroopan promokiertue syksyllä 2009 2 000

Voima Veera suo-yhtyeen osallistuminen folkelarm-messuille 2010 500

Warner/Chappell Music Finland the latebirdsien promoesiintymiset hollannissa marrask. 2009 1 000

työskentelytuki

kk

antikainen kimmo 1anttila miikkael 1asplund tommi 1Eskelinen rami 1Eskola jukka 1fagerholm matti 1floreno davide 1fred Pauliina 1Grundström Eero 1hautakangas ville 1heikinheimo ilmari 1heinonen ilkka 1hynninen antti 1hytti antti 1ikonen kari 1jokelainen ari 1

jämsä kai 1joutseno astrid 1kaakkurinniemi mikko 1kajanus antti 1karjalainen mikko 1karlson Eira 3karlson leif 3karvonen riku 1keskinen riku 1kontu-korhonen uli 3kuoppala juha 1kyhälä jouko 1lassy timo 1lastumäki janne 1lehtinen tuomas 1lehto kukka 1 leino Pasi 1lerche Pauliina 1lilja max 1logrén tuomas 3lyytinen Erja 1lötjönen antti 1mandelin jenny 1mäenpää jose 1niku teija 1nurmi marko 1nygård mathias 1oskala suvi 1Pajala Pauliina 1Puolitaival Petri 1Pöyhönen valtteri 1rikala risto 1ristiluoma kaisa 1ritakorpi juhana 1romppanen jarmo 1salomaa johanna 1sarikoski kasperi 1sarpila antti 1skerede vidar 1takalo arttu 2takamäki sami 1tapio jorma 1tuhkanen heikki 1tuovinen tero 1turkka Eero 1vallius matti 1vartiainen jenni 1viljanen juho 1von hertzen johan 1von hertzen kristian 1von hertzen magnus 1votkin niko 1öller janek 3

Martti Heikkinen osallistui ta-pansa mukaan cannesin midem-messuille tammikuussa. yleisvai-kutelmaksi jäi sieltä jonkinlainen alenevan käyrän kokemus. ”siellä oli tänä vuonna tuhat ihmistä vähem-män kuin viime vuonna ja kaksitu-hatta ihmistä vähemmän kuin toissa vuonna. ilmeisesti kävijämäärät ovat pudonneet kulta-ajoista puoleen.” myös tapahtuman yleisilme oli heikkisen mielestä muuttunut. ”siel-lä eivät enää olleet levy-yhtiöt kes-kiössä, vaan pikemminkin laiteval-mistajat ja operaattorit. jotakin se ajan hengestä kertoo …” heikkinen seuraa musiikkimaa-ilman menoa äänilevytuottajan nä-kökulmasta. hän johtaa texicalli recordsia, jonka hän myös omis-taa kokonaan. texicalli puolestaan omistaa 40 prosenttia töölön mu-siikkitukku -nimisestä jakeluyhtiös-tä. niinpä heikkisellä on ote koko ketjuun äänitteen syntymisestä le-vyn tarjoamiseen kuluttajalle. ”olen ollut tällä alalla 24 vuotta, ja aina minulla on ollut oma jakelu. Ei ole tullut mieleenkään, että antaisin muiden jaella.” texicalli records tunnetaan tuot-teista, jotka eivät havittele suuria myyntilukuja. kun käännytään in-tohimoisen mutta pienen ostaja-joukon puoleen, kiinteät kulut on pidettävä kurissa. marginaalimusii-kille markkinointi tavanomaisessa mielessä ei kuitenkaan heikkisen mukaan ole aina tarpeellistakaan. ”marginaalimusa, kuten etno tai jazz, ei nykyään enää mene kau-paksi pelkästään kauppojen kaut-

sirius sextet on texicallin uusia tulokkaita.

Texicallin Martti Heikkinen uskoo äänitteen tulevaisuuteen

ta, vaan artistit myyvät suurimman osan levyistään itse keikoillaan”, hän perustelee. ”ostavat ensin mi-nulta ja myyvät sitten itse.” levybisneksen madonlukuihin heikkinen ei yhdy, mutta uskoo, että cd formaattina saattaa olla tu-lossa tiensä päähän. ”cd-tehtaita kaatuu, ja fyysisen levyn jakelufir-moja ympäri maailmaa on mennyt nurin. vinyylimyynti on kuitenkin jonkin verran kasvanut. lataus-myynti lisääntyy, mutta tuskastutta-van hitaasti.” molemmat EsEkin viimeksi tuke-mat ja juuri ilmestyneet texicallin le-vyt ovat jazzia. Manuel Dunkelin kanssa heikkinen teki ensimmäisen levyn jo 1990-luvun lopulla. sirius sextet taas on uusi tulokas, tuomo- yhtyeen kitaristin Aki Haaralan muodostama kahdeksan soittajan kokoonpano. heikkinen määrittelee sen tyylin progen, funkin ja jazzin fuusioksi. ”aika svengaava bändi, olen sen muutaman kerran livenä nähnyt”, hän kehuu. EsEkin tuen heikkinen tunnus-taa olleen texicalli recordsille vuo-sien varrella suorastaan elintärkeä. toki parempi olisi, jos tukisummat voisivat olla suurempia. ”ne ovat laskeneet 1990-luvun alusta, kun tuettavia on tullut enemmän”, hän arvioi. ”silloin saattoi yhteen pro-jektiin saada jopa useamman kym-menen tuhatta markkaa. mutta mi-käli äänitteiden tuotanto vähenee ennusteiden mukaan, se varmasti jo korjaa asiaa.” anu karlson

ku

va: t

imo

kir

vE

s

oikAiSuviime vuoden viimeisessä päätösluettelossa (Gramexpress 4/2009) kerrottiin erheellisesti, että Eino oy ab olisi saanut tukea 4 000 euroa topi sahan cd:hen. tosiasiassa tämä anomus jätettiin pöydälle. Pahoittelemme virhettä!

24

Musiikin käyttäjäasiakas

yrityksen nimi

y-tunnus

asiakasnumero

uusi ( ) laskutusosoite ( ) toimipaikan osoite

lähiosoite

Postinumero ja -toimipaikka

Puh.

sähköposti

( ) laskutusperusteina olevat tietoni ovat muuttuneet, ottakaa yhteyttä!

G r A M E x i n PA lV E l u k o rt t i

taiteilija- ja tuottaja-asiakasolen ( ) taiteilija-asiakas ( ) tuottaja-asiakas

Etunimet

sukunimi

syntymäaika

Gramex-numero

uudet yhteystietoni

lähiosoite

Postinumero ja -toimipaikka

Puh. (työ ja koti)

sähköposti

jos pankkiyhteystietosi ovat muuttuneet, ole hyvä ja toimita vapaamuotoinen muutosilmoitus Gramexin asiakaspalveluun.

Gramexmaksaa

postimaksun

Gramex rytunnus 500509800003 vastauslähetys

GrAMEx ryPieni roobertinkatu 16 a, 00120 helsinki

toimisto avoinna: ma–pe 8.30–16.00asiakaspalvelu avoinna: ma–pe 9.00–15.00

vaihde puh. (09) 6803 400fax Gramex (09) 6803 4010fax EsEk (09) 6803 4033

etunimi.sukunimi@gramex.fiwww.gramex.fi

Musiikin käyttäjien palvelut• Äänitteiden julkinen esittäminen

Leena Pitkänen 6803 4029apulaisjohtaja 040 501 8714

Heljä Juutilainen 6803 4027asiakasvastaava

Pirjo Salmela 6803 4024yleisötilaisuudet

Riina Virkkunen 6803 4036markkinointivastaava

Tarja Ylitalo 6803 4014äänitteiden käyttösopimukset, laskutus, perintä

• Alue-edustajat

Harri Franssi 040 706 4742Etelä- ja keski-Pohjanmaa, Pirkanmaa

Olli Hänninen 040 566 9812varsinais-suomi, satakunta

Kati Kauravaara 050 583 6802Gramexin ja teoston yhteinen edustaja Pääkaupunkiseutu

Tapio Nokkala 0400 519 128savo, keski-suomi, Pohjois-karjala

GrAMExin koko HEnkilökuntA PAlVElEE SinuA

Matti Nummiaro 0400 892 604Etelä-karjala, kymi, Etelä-savo, häme

Hannu Virkkala 040 500 9938Pohjois-suomi

Carl-Johan Wolff 0400 609 305Pääkaupunkiseutu, itä-uusimaa

• lakiasiat, kopiointi, sähköinen media (radio, tV, internet, mobiili)

Tuomas Talonpoika 6803 4019apulaisjohtaja

Sami Kokljuschkin 6803 4053lakimies

Heidi Wilska-Lehtonen 6803 4013asiakas- ja sopimusneuvottelija

Jaripekka Koikkalainen 6803 4044asiakas- ja sopimuskoordinaattori

Taiteilijoiden ja tuottajien palvelut• kotimainen tilitys ja asiakaspalvelu

Tarja Henriksson 6803 4016asiakaspalvelupäällikkö

Pirjo Peltonen 6803 4018tilityspäällikkö

Riitta Pelli 6803 4015asiakassopimukset, äänitetiedot

Taru Tuovinen 6803 4017asiakassopimukset, äänitetiedot

Teemu Pitkänen 6803 4046kotimaiset ja ulkomaiset äänitteet

• ulkomainen musiikki, radioraportointi

Kari Niemelä 6803 4011projektipäällikkö, äänitteet ja tilitykset

Pekka Purhonen 6803 4030ulkomainen tilitys

Arttu Rokka 6803 4012radioraportointi

Hallinto ja viestintä• talous, hallinto ja viestintä

Hannu Marttila 6803 4022toimitusjohtaja

Lauri Kaira 6803 4064apulaisjohtaja, tiedotus

Sari Lindström 6803 4021hallintosihteeri

Marja Hakkarainen 6803 4023taloushallinto

Tuija Niemi 6803 4098toimistopalvelut

• tietojärjestelmät

Jorma Härkki 6803 4020apulaisjohtaja

Sami Hiltunen 6803 4032mikrotukihenkilö

• Gramexpress

Anu Karlson 044 544 0208toimittaja/toimitussihteeri

ESEKLeena Hirvonen 6803 4041pääsihteerileena.hirvonen@esek.fi

Ulla Haukatsalo 6803 4042toimistosihteeri ulla.haukatsalo@esek.fi

Finnish Music QuarterlyJonathan Mander 6803 4048toimittajajonathan.mander@fmq.fi

ilmoita muuttuneet tietosi Gramexin rekisteriin, kiitos! muutokset voit ilmoittaa myös verkkosivujemme www.gramex.fi > epalvelu kautta.

tekijänoikeuskorvaukset ovat elintärkeitä suomalaiselle

kulttuurille. Muusikoille, laulajille, kapellimestareille ja äänitteiden

tuottajille ne kerää Gramex.

Gramex on Suomen suurin musiikkialan tekijänoikeusjärjestö.

Gramex edustaa yli 44 000 suomalaista taiteilijaa ja tuottajaa sekä palvelee noin

30 000 musiikin käyttäjää.

Gramexin korvaushallinnointi on kustannustehokasta:

vajaa yhdeksän kymmenesosaa kerätystä rahasta jaetaan eteenpäin.

Gramex on voittoa tuottamaton yhdistys, jossa päätösvaltaa

käyttävät muusikkojen, solistien ja äänitteiden tuottajien edustajat.