1

GramexpressE s i t t ä v i E n ta i t E i l i j o i d E n j a ä ä n i t t E i d E n t u o t ta j i E n t E k i j ä n o i k E u s y h d i s t y s G r a m E x 4/12

Koivuniemion sittenkin jouluihminen

Gramex mukana Suomen euroviisukisailussa Radiomedia palkittiinPiratismin porsaanreiättukkoon

Paula

2

Joulukirkko ja-musiikki tärkeitä

timo Juhani SoiniSyntyi 30.5.1962 Raumalla

PerhePuoliso lääkäri tiina maarit soini, lapset toivo (1997) ja silja (1999)

Koulutusylioppilas 1981 (kaitaan lukio), valtiotieteiden maisteri 1988 (helsingin yliopisto).

Uraon ollut smP:n nuorisojärjestön pj ja smP:n puoluesihteeri. kuuluu perussuomalaisten perustajiin ja nousi sen puheenjohtajaksi 1997. on ollut Euroopan parlamentin jäsenenä. tuli kansanedustajaksi vuonna 2003. johtaa tällä hetkellä eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa.

Harrastuksetlukeminen, mökkeily, ravit ja jalkapallo. hä

n

musiikki kuuluu perussuomalaisten puheen-johtajan timo Soinin jouluun. arkisin musiikkia ehtii kuunnella lähinnä autossa.

Haastattelu LAURI KAIRA Kuva PeRUssUomALAIset RP

➤ Montako levyä omistat?– Pari sataa.

➤ Mikä on yleisin tapasi kuunnella musiikkia?– Autossa.

➤ Miten musiikki liittyy teidän perheenne jouluun?– Tärkeänä: Enkeli taivaan, joululaulut, joulukirkko.

➤Liittyykö muuten johonkin kappaleeseen vahvoja muistoja?– Status Quo’n Caroline.

➤ Entä yhtyeeseen?– Steve Harley & Cockney Rebel.

➤ Millaisesta musiikista pidät?– Pop, rock, kotimainen kelamusa.

➤ Laulatko tai soitatko jotain instrumenttia?– Laulan kirkossa ja omaksi iloksi.

➤ Mitä kansallinen ja omaleimainen musiikkikulttuuri sinulle merkitsee?– Henkistä voimavaraa.

➤ Millaisia haasteita näet tällä hetkellä kotimaisella luovalla alalla?– Rahoituksen ja massaviihteen puristuksen.

➤ Mitä tekijänoikeudet merkitsevät sinulle?– Oikeutta saada korvaus työstä.

➤ Mitä odottaisit hallitukselta nyt tekijänoikeus- ja piratismisektoreilla?– Oikeudenmukaisuutta ja suhteellisuudentajua.•

2

3

2 Hän / Timo Soini3 Pääkirjoitus / Lauri Kaira 4 Alkusoitto 7 Tahtipuikko / Hannu Marttila 8 Paula Koivuniemi, sittenkin jouluihminen

14 Välisoitto 15 Asiakasinfo 16 Viime joulun soitetuimmat18 Tekijänoikeus hyväksytään 19 Soolo / Jone Nikula20 Christoffer Sundqvistin klarinetti taipuu moneksi24 Piratismin porsaanreiät tukkoon!26 Euroviisuvalinnat alkavat28 Gramexpalkinto Radiomedialle29 Pykäläviidakko / Jaana Pihkala30 Yksi tuhannesta / Bravade30 ESEKekstra

sisältö 4/12

pääkirjoitusLauri Kaira

Päätoimittaja

3

16 19Gramexpress Pieni Roobertinkatu 16 A, 00120 Helsinki, puh. (09) 6803 400, www.gramex.fi Päätoimittaja Lauri Kaira Toimitussihteeri Anu Karlson Ulkoasu ja taitto Helena KajanderOsoitteenmuutokset gramex@gramex.fi Ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 23. vuosikerta Julkaisija Gramex ry ISSN 0787-6564 Painos 48 000 kpl Kirjapaino Forssa Print 2012

20

6

Kannessa Paula Koivuniemi. Kannen kuva: Pasi Liesimaa

ku

va: s

aa

ra

vu

or

jok

i

Musiikki tekee joulun. Tämä vanha totuus nousee esille sekä puheenjohtaja Timo Soinin haastattelussa viereisellä sivulla että pääministeri Jyrki Kataisen haastattelussa

viime joulunumerossamme. ”Jouluun kuuluu musiikki samassa missä kinkku ja pi-parit”, sanoi Katainen. ”Ehdoton tunnelman luoja.” Tästä on helppo olla samaa mieltä. Mitä olisi joulu il-man joulumusiikkia? Ilman koulun joulujuhlan tonttulau-luja tai joulukirkon tuttuja virsiä, jotka Paula Koivunimen sanoin tuovat mieleen oman lapsuuden joulut. Joulu saa myös radiot muuttamaan toviksi musiikki-

valikoimaansa. Julkaisemme tässä lehdessä taas perinteisen tutkimuksen siitä, millaista joulumusiikkia radiot soittavat. Soitetuin kotimainen oli

Katri Helenan laulama ja säveltämä ”Joulumaa”. Kakko-seksi nousi Suvi Teräsniskan ”Hei Mummo”, kolmossijalle Leevi & The Leavingsin ”Jossain on kai vielä joulu” ja neljänneksi takavuosien kestoykkönen Vesa-Matti Loirin ”Sydämeeni joulun teen”. Edellisten lisäksi soivat tutut ulkomaiset jouluhitit 1980-luvulta: Wham muistelee viime joulua ja Chris Rea ajelee jouluksi kotiin. Joulun kärkihittien ikä kertoo selvää kieltään siitä, miten nostalgia ja muistot liittyvät joulu-tunnelmaan.

Musiikki on myös oivallinen joululahja. Ei ole mikään salaisuus, että joulumyynti on tärkeää kaikille toimialoille. Se on sitä myös musiikkialalle. Katsoin tuossa muutaman vuoden takaista tilastoa. Sen mukaan vuoden viimeisen vuosineljänneksen – siis kolmen viimeisen kuukauden – myynnit olivat 38 prosent-tia suuremmat kuin ensimmäisen vuosineljänneksen. Asiantuntijoiden mukaan ero johtuu pitkälti joulu-myynnistä. Iso osa vuoden tuloksesta rakentuu joulu-myynnin varaan. Toivottavasti joulupukin kontissa on paljon musiikkia. Kotimainen musiikki on hyvin monella tavalla hyvää tekevä lahja. Sen lisäksi, että se tekee saajansa iloiseksi ja muistuttaa antajastaan pitkin vuotta, sitä ostamalla tukee kotimaista kulttuuria ja luo työpaikkoja tänne Suomeen. Mikä joululahja voisi olla parempi?•

PS. Hyvää joulua ja musikaalista uutta vuotta kaikille Gramexin asiakkaille ja Gramexpressin lukijoille!

’’Sydämeeni joulun teen’’

’’Musiikki onhyvää tekevä lahja.’’

4

alku

soitt

o

4

Toim

ittan

eet R

iikka

Hilt

unen

, Lau

ri K

aira

ja A

nu K

arlso

n.

Nykyrunolaulaja palkittiinKalevalaisten naisten Liitto on myöntänyt Larin Paraske -palkinnon musiikin tohtori Ilona Korhoselle. Laulaja-säveltäjä-opettaja on syventynyt tohtorintutkinnossaan Parasken runolauluestetiikkaan ja edistänyt yleistä tietämystä inkeriläisestä kalevalamittaisesta laulutavasta. Palkinto ei ole suinkaan aina mennyt osoitteeseen, jossa Paraske-yhteys olisi yhtä näkyvä: sanallisesta taituruudesta on aiemmin palkittu muun muassa urheilutoimittaja Antero Mertaranta sekä kirjailija Umayya Abu-Hanna.

kuva: kukka-maaria kärki

ilona Korhonen on Larin Parasken perillinen

Fullsteam laajentaa alaansaharrastuspohjaisena levy-yhtiönä kymmenisen vuotta sitten aloittanut Fullsteam records oy laajentaa toi-mintaansa jälleen. uusi Fullsteam management aloittaa toimintansa vuoden 2013 alussa, toimitusjoh-tajanaan Virpi Immonen. suuren maailman malliin Fullsteam Fami-ly tarjoaa artisteille yhä laajemmat puitteet uran kokonaisvaltaiseen hoitamiseen. viime vuosina Fullsteam on ollut näkyvä toimija muun muassa keik-karintamalla: edustamiensa artistien konserttien lisäksi ohjelmatoimisto Fullsteam agency on tuonut suo-meen satoja kansainvälisiä artiste-ja. Fullsteam-perheeseen kuuluvat lisäksi kustannusyhtiö Fullsteam Publishing oy sekä indie Center -treenikämppäkeskus.

kuva: villE malja

Disco Ensemblekin hyötyyFullsteamin kasvusta.

5

1. Pat Benatar nousi 70- ja 80-lukujen taitteessa usa:ssa radioasemien suosikiksi lainabiisillä ”i need a lover”. kuka levytti kyseisen biisin ensimmäisenä?

a) Bryan adamsb) john Cougar mellencampc) Princed) Billy joel

2. hassisen konetta kuultiin lP:ltä jo ennen heidän ensimmäistä single-julkaisuaan. mikä on tuon lP:n nimi?

a) täältä tullaan venäjäb) hilselp – suomen suursuosikit samalla levylläc) 3 vuotta myöhemmind) Poko-klassikot

3. minkä david Bowien biisin Carla Bruni levytti vuonna 2010?

a) this is not americab) loving the alienc) absolute Beginnersd) modern love

4. mikä on hanoi rocksin ensimmäisen live-albumin nimi?

a) rock & roll divorceb) all those Wasted yearsc) two steps from the moved) oriental Beat

5. minkä shadows-yhtyeen kappaleen deep Purple ja rainbow -kitaristi ritchie Blackmore on levyttänyt?

a) apache b) F.B.i.c) riders in the skyd) Wonderful land

6. missä thin lizzyn live and dangerous -levyn konserttiosuudet on suurimmaksi osaksi (kansitiedoista poiketen) äänitetty?

a) Budokan, tokiob) le Zenith, Pariisic) madison square Garden, new yorkd) tower theater, Philadelphia

7. mikä on hurriganesin roadrunner-levyn avauskappale?

a) Get onb) hey Groupiec) it ain’t What you dod) roadrunner

8. mikä jäi jimi hendrixin viimeiseksi hänen elinaikanaan julkaistuksi studioalbumiksi?

a) the Cry of loveb) Electric ladylandc) First rays of the new rising sund) Band of Gypsys

9. minkä nimisen cover-versioista koostuvan levyn Peter Gabriel julkaisi vuonna 2010?

a) long Walk homeb) new Bloodc) Passiond) scratch my Back

10. minkä Bruce springsteenin biisin musiikkivideon on ohjannut elokuvaohjaaja Brian de Palma?

a) streets of Philadelphiab) dancing in the darkc) highway Patrolmand) murder incorporated la

atin

EE

t tu

om

as

ta

lon

Po

ika

ja

ka

ri n

iEm

Elä

. oik

Eat

va

sta

uk

sE

t s

ivu

lla

29.

musavisa

5

’Kuka levytti ’’i need a Lover’’ jo ennen Pat Benataria? Entä mikä oli hassisen Koneen varaslähtö-LP?

ku

vat:

Pat

BE

nat

ar

/ G

ira

ldo

. ha

ss

isE

n k

on

E /

mä

si.

Frigg tekivauhdikkaan levyn.

alankomaissa vuosittain järjestet-tävä pop-musiikin showcase-ta-pahtuma Eurosonic noorderslag kääntää katseet tänä vuonna suo-meen. tammikuussa Groningeniin matkaavat muun muassa death hawks, Eva & manu, lCmdF, Pert-ti kurikan nimipäivät ja lau nau. 12 showcase-artistin lisäksi fokus-ta korostetaan tuomalla lauteille myös neljä tapahtumassa aiemmin esiintynyttä, mutta yhä ajankoh-taista suomalaisyhtyettä: uusin-takierrokselle pääsevät disco En-semble, don johnson Big Band, huoratron ja rubik.

kuva: ninni luhtasaari

Death hawks: hämyä ja folkrockia

vientiin.

Suomalaisväriä Eurosonicissa

Suomalaisia listoillamarraskuun World music Charts Europe -listalle kohosi jälleen suomalaisartistien levyjä. Friggin energinen pelimanni-ilottelu nosti Polka V -albumin kymmenennelle sijalle ja sijalla 20 komeili suomalais-tansanialaisen yhteistyön tulos: ashimban Wakukaya.

kuva: liEvE BoussauW

6

alku

soitt

oTo

imitt

anee

t Riik

ka H

iltun

en, L

auri

Kai

ra ja

Anu

Kar

lson.

UMO valitsi kevään solistintrumpetisti Jorma Kalevi Louhivuori voitti ensimmäistä kertaa järjestetyn umon Kyky 2012 -kilpailun, jossa palkintona oli solistipaikka uuden musiikin orkesterin konserttisarjassa 2013. Louhivuori tunnetaan luotsaamastaan soul-funk-kokoonpanosta the northern Governorsista sekä sävellys- ja sovitustyöstään muun muassa Yonalle.

kuva: marEk saBoGal

6

Markus Ketola palkittiinyrjö-palkinto, suomen arvostetuin jazzalan tunnustus, on myönnetty rumpali Markus Ketolalle. ke-tolan yli kaksikymmenvuotiseen muusikonuraan mahtuu projekteja bändikeikkailusta lavatansseihin, teatteriproduktioihin, elokuviin ja musikaaleihin, mutta hänet on tunnettu jo pitkään ensisijaises-ti jazzpuolen vaikuttajana. umon riveissä ketola on toiminut jo vuo-desta 1993.

kuva: hEikki tuuli

Gramexilta pop-rock-levyGramexin perinteinen vuosilevy on viimevuotiseen tapaan tupla. toinen levy sisältää pop- ja toi-nen rock-painotteista kotimaista. kappaleet ovat valtaosin vuosilta 2011 ja 2012. Pop-henkiseltä levyltä löy-tyy Jesse Kaikurannan ja Yön syksyn sävel -menestyjien lisäksi muun muassa JVG’n, Laura När-hen, GG Caravanin, Diandran, Elokuun, Kuningasidean, Pale-facen, Chisun ja Samuli Edel-mannin hittejä. rock-henkisellä levyllä soitta-vat mm. HIM, Nightwish, Apo-calyptica, Michael Monroe, Von Hertzen Brothers, Sturm Und Drang, Children of Bo-dom, Stratovarius, Mokoma ja Stam1na. levyä ei saa kaupasta. se on Gramexin sidosryhmälahja.

Jorma KaleviLouhivuori.

Lataa laillisesti!lokakuussa avattiin musiikkituot-tajien kansainvälisen kattojärjes-tön iFPi:n yhteistyössä musiik-kialan kanssa ylläpitämä www.pro-music.org -sivusto. uusitulla sivustolla on linkit yli viiteensataan lailliseen musiikkipalveluun, joiden kautta löytyy jopa 20 miljoonaa musiikkikappaletta. mukana ovat niin latauskaupat ja tilauspalvelut kuin mainosrahoitteisetkin palve-lut. Palveluja voi etsiä vaikkapa niiden maantieteellisen sijainnin perusteella.

77

Ei ole kuin vuosi siitä, kun musiikkialan järjestöt Mu-sex, joka toimi vienninedistäjänä, ja Fimic, joka toimi tiedotuskeskuksena, päättivät yhdistyä. Käytännön toimintojen yhdistyminen Music Finlandiksi on lop-

pusuoralla. Gramex on ollut perustajana mukana käynnistämässä uutta yhdistystä. Tänä syksynä – tarkemmin sanoen 10.10.2012 – merkittiin rekisteriin uusi Musiikin edistämissäätiö. Sen on tarkoitus aloittaa toimintansa ensi vuoden alusta. Se jatkaa Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus ESEKin ja Luovan säveltaiteen edistämissäätiö LUSESin toimintaa. Tämä on toinen tuore esimerkki musiikki-

alan yhdentymisestä. Musiik-kialan tuet ovat nyt haettavissa yhdeltä luukulta. Uuden säätiön puheen-johtajaksi valittiin Teoston ja Gramexin yhteisesti nimittä-mänä filosofian tohtori Hannu Saha. Hän on toiminut myös ESEKin puheenjohtajana.

MESin – kuten uutta säätiötä hyvin voidaan kutsua – toimistoa hoitavat ESEKistä tutut Leena Hirvonen ja Ulla Lahdensuo. Uuden säätiön perustaminen on ollut mielenkiintoinen projekti. Hyvässä yhteisymmärryksessä teostolaisten ja gramex-laisten ja valitun säätiön hallituksen kesken on saatu jo aika pit-källe keskusteltua toiminnan keskeiset suuntaviivat sekä jatkossa tarvittavat tukimuodot ja tukitoimikunnat. Toi-minnan ydinhän on säännöissä to-dettu säätiön tarkoitus. Sen mukaan säätiön tarkoituksena on edistää ja tukea kotimaista monimuotoista musiikkia sekä sen ammattimaista tekemistä, esittämistä, kustanta-mista ja tuottamista. Suhtaudun luottavaisesti siihen, että säätiön käytännön toimien valmistelu edelleen etenee ripeästi. Tavoitteena on, että uusia tukihakemuk-sia voidaan ottaa säätiöön vastaan jo heti vuoden alusta lähtien.•

Musiikkiala yhdentyy

tahtipuikkoHannu MarttilaGramexin toimitusjohtajaMusiikin edistämissäätiön MES asiamies

ku

va: s

aa

ra

vu

or

jok

i

’’Musiikkialan tuet ovat nyt haettavissa yhdeltä luukulta.’’

Oopperaa viittoenviittomakielelle tulkatut ooppera-esitykset jatkuvat suomen kan-sallisoopperassa. viime esitys-kaudella tulkattiin kaksi Carmenin esitystä ja kaksi Puhdistuksen esi-tystä. tällä kaudella viittomakie-linen tulkkaus on mukana rigo-letton esityksessä joulukuun 18. päivänä sekä Jukka Linkolan koko perheen oopperan robin hoodin esityksissä 26.3. ja 11.4. kussakin esityksessä on kaksi viittomakielistä tulkkia, jotka tulk-kauksessaan keskittyvät sekä ta-rinaan että musiikin kuvailuun.

kuva: hEikki tuuli

Joululauluhistoriaaartie music on julkaissut kaksi his-toriallista joululaululevyä; yhden va-kavan ja yhden kevyen. klassisten suosituimpien joululaulujen esittä-jät ovat 1900-luvun legendaarisia oopperalaulajia, kuten Lahja Lin-ko, Väinö Sola, Sulo Saarits ja Matti Lehtinen. myös kanteletai-teilija Ulla Katajavuori on mukana. iskelmällisen levyn nimekäs esiinty-jäkaarti ulottuu J. Alfred Tanneris-ta ja Georg Malmsténista Tapio Rautavaaraan.

Vielä ehtii joulukuussa nähdä Rigoletton viittomakielelle tulkattuna. Kärsivää isää esittää Paolo Gavanelli.

Ja Ja Ja Suomi-bändeille!lontoossa on ollut syksyn aika-na useampi mahdollisuus kuulla ajankohtaista suomalaista vaih-toehtomusiikkia. marraskuussa pohjoismaista uutta musiikkia esittelevällä ja ja ja -klubilla soi Jori Hulkkosen ja Juho Paa-losmaan muodostama sin Cos tan. syyskuussa lontoossa esiin-tyi Phantom ja lokakuussa the new tigers.

ku

va: B

aC

kr

oo

m E

ntE

rta

inm

En

t

Sin Cos tan.

Ministeriö: Gramex oikeassa Signmark-asiassaopetus- ja kulttuuriministeriön mu-kaan Gramex on toiminut oikein räp-päri signmarkin korvaus-asiassa. koska signmark ei esiinny levyllä vaan keikoilla, Gramex ei voi antaa hänelle äänitteen käytöstä kerättyjä muusikkokorvauksia. tuottajakor-vauksia hän on saanut. ”Gramexin hoidossa oleva teki-jänoikeuksien osa-alue liittyy tallen-nettuun musiikkiin, siis tallennettuun ääneen. äänitallenteelle tallennetulle esitykselle on luonteenomaista, että esitys on tallennetta kuunneltaessa havaittavissa. Esittävällä taiteilijalla on tällaiseen tallenteeseen oikeuk-sia, mukaan lukien korvausoikeus julkisesta esittämisestä. viitottu esi-tys on luonteeltaan audiovisuaali-nen; siinä esityksen tallenne ilmenee kuvallisessa muodossa.” ministeriö torjuu ajatuksen, että asiaan liittyisi syrjintää. ”kun on ky-symys äänellisessä muodossa il-menevän esityksen suojasta, ihmis-oikeudet eivät voi edellyttää, että sellaisen henkilön, joka ei ole tuotta-nut ääntä, tulisi saada ääniesityksen suojaa”. Gramex on maksanut signmarkil-le tuottajakorvauksia. muusikkokor-vaukset on jaettu niille muusikoille, jotka yhtyeen levyllä esiintyvät.

8

Teksti eevA mehtoKuvat PAsI LIesImAA

8

on sittenkin jouluihminenPaula Koivuniemi ei ole pitänyt joulusta sitten lapsuuden. nuoruuden joulut jäivät vieraiksi, kun joulunajat vilahtivat keikkaillessa. mutta nykyään hän käy joka joulu sekä tuomiokirkossa että helsingin Vanhassa kirkossa. Joulukirkon tunnelma on koskettava, ja mieleen muistuvat lapsuuden kirkkomatkat.

PaulaKoivuniemi

ku

vat:

Pa

ula

ko

ivu

niE

mE

n l

Eik

Ek

irja

99

’’Ykkösasia tässä työssä on rakkaus, palo ja intohimo laulamiseen.’’

10

>>>

Paula Koivuniemen vahva karisma, tunnevoimaisuus ja rakkaus musiikkiin kuu-luvat ja näkyvät tähden konserteissa. Vaikka uraa on 50 vuotta takanapäin, kiintotähdellä on vielä jo-

kunen haave toteuttamatta. Paulan tarkka musiikkikorva huomattiin jo lapsena, joten vanhemmat ajattelivat lä-hettää tyttärensä viulutunneille. Kun isä osti Paulalle viulun, tyttö itki hysteerisesti. ”Kun isä sitten ilmoitti minut Seinäjoen musiikkiopistoon soittamaan selloa, itkin vieläkin enemmän. Olisin halunnut soittaa pianoa, mutta meillä ei ollut ilmeisesti varaa pianoon. Sitten kun piano vihdoin ostettiin, se ei enää kiinnostanut, kun pojat olivat jo mielessä.” Myöhemmin Paula harjoitteli haitarin soittoa. Nyt varastossa on Pihlajamaa-haitari odottamassa pääsyä lavoille. Paula Koivuniemi syntyi 65 vuotta sitten Seinäjoella kolmelapsisen perheen keskim-mäisenä. Musiikki oli Paulan elämässä vah-vasti jo lapsesta saakka. Isällä, Mauri Koivuniemellä oli oma menestyvä orkesteri, Jam Session. Äiti toi-mi kirjanpitäjänä. Äiti myös lauloi. Paula oli jo lapsena kova laulamaan ja esiintyi päälau-lajana joka tilanteessa, oli ympärillä sitten lapsia tai aikuisia. Paula Koivuniemen ura alkoi jo 15-vuo-tiaana. Jam Sessionin solisti sairastui, ja isä pyysi tytärtään keikalle mukaan. ”Halusin aina esiintyä. Meillä kävi paljon muusikoita vieraana, kun asuttiin Seinäjoella sellaisessa mutkassa, että päätie vei sen ohi Lapualle ja Kauhavalle. Olavi Virta, Jorma Ikävalko, Esa Pakarinen sun muut kuului-suudet kävivät tervehtimässä isää.” Paula oli sen verran eläväinen tyttö, että vanhemmat lähettivät hänet 18-vuotiaana tätiensä luokse rauhoittumaan vuodeksi Ka-nadaan. Tätien miehillä oli siellä orkesteri, jossa Paula sai laulaa suomalaisia tangoja, valsseja ja fokseja.

Kunnon ammatti on saatava”Laitoin sieltä paperit Seinäjoen kauppaopis-toon, pääsin sinne ja ajattelin, että pitää saada kunnon ammatti.” Kun Paula tuli Suomeen, hän kävi vain syyslukukauden kauppaopistossa ja sanoi rehtorille bye-bye. Paula teki levytyssopimuksen ja rehtori oli kauhuissaan. ”Et sä voi, et sä voi”, rehtori valitti, ”sinun pitää saada kunnon ammatti.” Paula ei ollut ottanut laulutunteja, ennen kuin ensimmäinen levy tehtiin ja Toivo Kär-ki ohjasi tytön Ture Aran oppiin. Tarvittiin ääniharjoituksia, kun tekniikka ei ollut kun-nossa ja ääni häipyi välillä. ”Sen jälkeen olen aina silloin tällöin käy-nyt laulutunneilla. Mutta olen jälkeenpäin miettinyt, että psyyke on se, joka minun

kaan tanssilavoilla oli helposti 2 000 nuorta kuuntelemassa ja hurraamassa Koivuniemen laulaessa. Seuraava raju menestys tuli 80-luvulla, jolloin Koivuniemi levytti ikisuositun kap-paleensa, Tummat silmät, ruskea tukka. Sitä edelsi 1978 kolmas sija Syksyn sävelessä kap-paleella Sua vasten painaudun. ”Menestys Syksyn sävelessä antoi jo nou-sua, mutta Tummat silmät räjäytti suosion.”

Yleisön palvelija”Isä luotti minuun, mutta äiti oli vähän huo-lissaan, kun lähdin musiikkialalle, kun sitä niin sanottua oikeaa ammattia ei tullut han-kittua. Olen aina pyrkinyt olemaan aisoissa, vaikka nuorena tulikin bailattua ja biletettyä, totta kai.”

”Kun nyt laulan hienoja tekstejä, tunnen seisovani varmemmin sanojentakana, kun oma elämä on esiintymisissä mukana.”

ääntäni vie parhaiten eteenpäin, mutta myös taaksepäin.” ”Olen huomannut, että elämäntilanteeni kuuluu äänessäni.” 19-vuotiaana Paula Koivuniemi teki en-simmäisen levynsä, Perhosen, ja siitä hänen uransa lähti lentoon. Koivuniemi ei ole 50-vuotisen laulu-uransa aikana pitänyt liiemmin taukoja. Vuodet ovat tuoneet tälle kestotähdelle 14 kultalevyä ja yhden platinalevyn. Uran alku osui aikaan, jolloin suuret ikäluokat olivat tanssilavaiässä. Tuohon ai-

”Kuri oli kotona aika kova, ja nyt jälkeen-päin olen kiitollinen vanhempieni asettamis-ta rajoista ja säännöistä. Olen saanut hyvän kotikasvatuksen: työt pitää tehdä hyvin, on oltava ahkera, oma itsekkyys on hävitettävä ja ajateltava muita ihmisiä.” Koti myös opetti sosiaalisia taitoja, joilla pärjäisi monenlaisten ihmisten kanssa maa-ilmalla. Tämä oppi meni tytölle jo lapsena perille. Vuosien varrella Koivuniemi huoma-si, että hänen paikkansa on ihmisten parissa, yleisön edessä.

10

1111

12

Omat albumit ilman kokoelmialeikki riittää (1975)Paula koivuniemi (1977)sinulle vain (1978) lady sentimental (1978) vie minut pois (1980)sata kesää, tuhat yötä (1981)luotan sydämen ääneen (1982)lähdetään (1983)rakkaustarina (1984)ilman minua (1986)hei Buona notte (1987)sen siksi tein (1989)täyttä elämää (1991)rakkaudella, sinun (1993)se kesäni mun (1994)tulisielu (1996)kuuntelen tomppaa (1999)rakastunut (2003)yöperhonen (2006) timantti (2007)nainen (2009)rakkaudesta (2010)matka (2012)

Paula Koivuniemi levyllä

”Tulen hyvin toimeen yleisön kanssa. Se perustuu yleisön kunnioitukseen. Yleisöhän on se, joka takaa työni. On oltava yleisön palvelija. Harjoittelen aina työni hyvin, ja keikoille olen mennyt vähän kipeänäkin, sillä en halua pettää yleisöäni.” ”Ykkösasia tässä työssä on kuitenkin rak-kaus, palo ja intohimo laulamiseen.” Paula Koivuniemi suree edelleen, että hänen vanhempansa eivät ehtineet nähdä hänen suurta menestystään. Äiti kuoli 1976 ja isä 1989. ”He olisivat olleet ylpeitä urastani.”

Kokemus kuuluu äänessäKoivuniemellä oli ikäkriisinsä nelikymppi-senä. Silloin alalle alkoi tulla paljon nuoria. Nyt 65-vuotiaana hän tuntee paikkansa. ”Edelleen joskus tulee ikäkriisejä: kel-paanko vai jäänkö jalkoihin? Olen onneksi huomannut, että vuodet tuovat kokemusta ja uskottavuutta. Työn tekeminen on yhä helpompaa. Kun nyt laulan hienoja tekstejä, tunnen seisovani varmemmin sanojen takana, kun oma elämä on esiintymisissä mukana.” ”Musiikki antaa lohtua, iloa, nautintoa ja kosketusta. Mitä enemmän ikävuosia ja koke-muksia on takana, sitä uskottavampaa esiin-tyminen on, ja siksi työn tekeminen tuntuu myös helpommalta.” Paula Koivuniemi ihailee pitkää uraa tehnyttä Liza Minnelliä. Hänen raskas elä-mänsä ja vaikea taustansa kuuluvat ja näkyvät hänen musiikissaan ja esiintymisessään. Ja se on se joka koskettaa. Koivuniemi ylistää Liza Minnellin jumalallista liikunnallisuutta ja an-tautumista esityksiin. Koivuniemen työpäivä alkaa heti herät-tyä. Jos illalla on keikka, muita asioita ei sinä päivänä voi hoitaa. Päivän on oltava henkisesti vapaa; on saatava vain keskittyä tulevaan. Koivuniemi haluaa olla aina ajoissa pai-kalla. Keikoille hän ei enää aja itse. Ja kotiin on päästävä yöksi kaikkialta Kuopion alapuo-lelta. ”Niin hienoa hotellia ei enää löydy, jo-hon nykyään haluaisin jäädä. Haluan herätä omasta sängystäni.” Ravintola- ja tanssilavakeikat Koivunie-mi jätti kuusi vuotta sitten. Silti keikkatahti on edelleen huima, noin 100 esiintymistä vuodessa. ”Ai, onko se paljon?” laulaja ihmettelee?

12

Paulan uran alku osui aikaan, jolloin suuret ikäluokat olivat tanssilavaiässä.

kuva: Paula koivuniEmEn lEikEkirja

13

”En ole halunnut mennä sellaisiin ohjelmiin, joissa annetaan kielteistä palautetta esiintyjille.”

”Tupakoin aikoinani 10 vuotta, kunnes kurkkulääkäri sanoi, että jos haluat laulajaksi, lopeta tupakointi. Siihen loppui tupakointini ja lauluhalu voitti.” ”Olen varmaan ’sauvakävelyn esiäiti’. Sauvat ovat aina autossani mukana. Ennen juoksin, mutta sitten suositeltiin vaihtamaan juoksu kävelyksi.” Aikoinaan Koivuniemellä oli meditaatio-harjoituksia. Nyt rentoutukseen riittää, että hän saa olla rauhassa kotonaan, liikkua luon-nossa ja silittää kissaansa. ”En ole vielä koskaan aikonut lopettaa. Haluan vielä tehdä ainakin joitain pienimuo-toisia teemallisia konsertteja pieniin saleihin, joissa voi kertoa tarinoita vaikka naiseudesta, rakkaudesta ja mistä tahansa.” ”Täytyy vain sanoa, että laulajan ammatti on ollut hieno ammatti. Olo on rento, nautin, heittäydyn ja rakastan edelleen tätä työtä.”

Ensimmäinen joululevyLapsuuden jouluja Alavuden mummolassa Koivuniemi rakasti. Sinne kokoontui suuri suku, ajettiin reellä joulukirkkoon ja laulet-tiin. ”Olen myös laulanut muutaman kerran kirkossa, ja se on hyvin vaikuttavaa.” Nykyään Koivuniemi käy joka joulu sekä Tuomiokirkossa että Helsingin Vanhassa kir-kossa. Joulukirkon tunnelma on koskettava, ja mieleen muistuvat lapsuuden kirkkomatkat. ”En ole ennen ollut jouluihminen. Jou-lu jopa ahdisti joskus. Kun aloitin keikkailut, olin keikoilla tapaninpäivät ja joskus myös joulupäivät. Siksi joulu jäi nuorena vieraaksi.” Vuonna 2013 Paula Koivuniemi on lupau-tunut tekemään ensimmäisen joululevynsä. ”En ole aikaisemmin tehnyt joululevyä, juuri siksi, etten ole kokenut itseäni jouluih-miseksi. Olen myös ajatellut, ettei käheä ja raaka ääneni sovi joululauluihin.” ”Sanoin kyllä levy-yhtiölle, että se on sit-ten ainoa joululevy, jonka teen.” Levyn tekemisen lisäksi tiedossa on mo-nenlaisia kiertueita ja keikkoja tulevalle vuo-delle. Yleisö saa kuulla Paula Koivuniemeä eri puolilla Suomea sekä oman orkesterin että sinfoniaorkestereiden säestämänä. ”Esiintymislavalla olen vahvoilla. Se on edelleen paikkani”, Koivuniemi sanoo nöy-rän kiitollisena.•

Paula Koivuniemellä on yhdeksänhen-kinen orkesteri. Sillä kokoonpanolla hoi-detaan festarit ja suuret kesätapahtumat. Pieniin tilaisuuksiin mennään akustisella ko-koonpanolla, jolloin mukana on kaksi akus-tista kitaraa, cajon, kosketinsoitin ja viulu. ”Orkesterissani on huippumuusikot ja meillä on hyvä fiilis. Olen tehnyt kuusi vuot-ta yhteistyötä tämän kokoonpanon kanssa. Työskentelemme ympäri vuoden yhdessä, ja olen kiitollinen, että olen saanut pitää tämän orkesterin.” ”Yhteistyö ja luottamus on hyvä. Jokai-nen keikka tehdään asenteella ’paras keikka’. Kun annamme kaikkemme, se näkyy ja kuuluu.”

Toteutuvat haaveet Kun Paula Koivuniemi oli Esa-Pekka Salo-sen johtamassa konsertissa, jossa Eva Dahl-gren lauloi solistina, hän ajatteli, että olisi upeaa saada joskus vastaavanlainen tilaisuus. Ja se päivä koitti. Kapellimestari Mikko Franck soitti ja sanoi haluavansa Koivunie-men oopperan lavalle. Helmikuussa 2012 Mikko Franck johti ja Paula Koivuniemi lauloi satapäisen orkeste-rin säestyksellä Kansallisoopperan päänäyt-tämöllä. ”Minulla on valmis Markku Johansso-nin sovittama sinfoniaorkesteriohjelmisto, jota olen esittänyt monien kaupunkien or-kestereiden kanssa: Aikuinen nainen, Tum-mat silmät, Kuuntelen Tomppaa…” ”Konsertti oli menestys. Ihmiset seisoi-vat ja lauloivat mukana katsomossa. Se oli ihanaa, vaikka aluksi jännitin, mitä ooppe-ran orkesterin soittajat ajattelevat musiikis-tani.” Konsertin suuresta menestyksestä ker-too, että syksyllä 2013 Paula Koivuniemi kier-

telee Mikko Franckin kanssa ympäri Suomea samalla ohjelmistolla, paikallisten kaupun-kien orkestereiden säestämänä. Koivuniemi haaveili pitkään myös rokki-keikasta Apocalyptican kanssa. Sitten Eicca Toppinen soitti, ja elokuussa 2012 sekin haave toteutui. Paula Koivuniemi lauloi tuolloin Apocalyptican Ladies Night -illassa. ”Vielä haaveita riittää.”

Voice of FinlandTällä hetkellä Koivuniemi työskentelee keik-kailun ohessa ”The Voice of Finland” -TV-produktion kimpussa. Suorat lähetykset alka-vat maaliskuussa 2013. ”Minua on pyydetty monenlaisiin tv:n musiikkiohjelmiin, mutta en ole halunnut mennä sellaisiin ohjelmiin, joissa annetaan kielteistä palautetta esiintyjille. Haluan kan-nustaa, ja siksi pidän The Voice of Finlandin ohjelmakonseptista. ”Siinä ohjelmassa saa antaa positiivista palautetta, olla herkkä ja herkistyä.” ”Kevään 2012 valmennettavani olivat to-della lahjakkaita laulajia, ja heitä oli helppo kannustaa. Neuvoin hetkessä kiinni olemis-ta, laulujen sisäistämisen tärkeyttä sekä taitoa saada esitys kuulijoiden sydämiin.” ”Olen itse kärsinyt lauluääneni arvoste-lusta, sillä itseluottamukseni ei aina ole ollut hyvä. Varmuuteni on kasvanut työn ja me-nestykseni kautta. Silti edelleen voi herätä epäilyksiä ja pelkoja, että miten ihmiset ot-tavat vastaan.” ”En usko, että kukaan laulaja voisi olla jatkuvasti varma osaamisestaan ja suosiostaan. Se on aina yhteydessä omaan mielentilaan.”

Kiitollisuus rentouttaaPaula Koivuniemi on kiitollinen elämästään ja terveydestään.

14

välis

oitto

Toim

ittan

eet R

iikka

Hilt

unen

, Lau

ri K

aira

ja A

nu K

arlso

n.

14

Talvikauden avajaisetPerinteisiin talvikauden avajaisiin kokoontui vajaa 300 musiikkialan ammattilaista, piratismin torjujaa sekä päättäjää tapaamaan tuttuja sekä kuuntelemaan Laura närhen musiikkia. Valokuvaaja Saara Vuorjoki poimi kuviin nämä iloiset juhlijat.

kuvat: saara vuorjoki

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja kimmo sasi ja Gramexin Pirjo salmela; kansanedustajat markku mäntymaa ja jukka kopra; Elvis ry:n puheenjohtaja kaija kärkinen martti heikkilän ja juha Björnisen välissä…

Bianca morales ja riki sorsa; Gramexin edellinen puheenjohtaja risto ryti mara ry:n kai massan ja asianajaja markku varhelan seurassa; tomi ja martti metsäketo…

martti heikkinen, joose Berglund ja riku Pääkkönen; teoston satu mättö ja kopioston toimitusjohtaja Pekka rislakki sekä musiikkikirjailijat Pekka hako ja kimmo korhonen pianisti-säveltäjä kirmo lintisen seurassa.

laura närhi esiintyi, ja hannu marttila toivotti vieraat tervetulleiksi. arto alaspää sai muistolahjan tullin lasse ryyttäriltä ja arja käsnäseltä.

15

Syystilitys yli 1,4 miljoonaaGramex tilitti marraskuussa yli 1,4 miljoonaa euroa tekijänoikeuskor-vauksia kotimaisille oikeudenhal-tijoille. taiteilijoille tilitettiin noin 692 000 euroa ja tuottajille noin 735 000 euroa. korvaukset ovat peräisin koti-maisen musiikin käyttämisestä mm. taustamusiikkipalveluihin, myynti-tallenteisiin ja av-tallenteisiin.

Ääniteilmoituksetvuodelta 2012kaikista uusista julkaistuista tal-lenteista, myös radiopromoista ja singleistä, tulee toimittaa ääniteil-moitus Gramexille kuukauden ku-luessa julkaisusta. loppuvuonna 2012 julkaistujen tallenteiden ääniteilmoitusten täy-tyy olla Gramexissa tammikuun 2013 loppuun mennessä. mikäli ai-kaisemmin julkaistuja tallenteita on vielä ilmoittamatta, myös näitä kos-kevien ilmoitusten tulee olla tammi-kuun aikana Gramexissa. ääniteilmoituslomakkeet löytyvät kotisivultamme www.gramex.fi

infoasiakas

MES sai hallituksenmusiikin edistämissäätiö mEs aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa. kun luovan ja esittävän säveltaiteen tukiorganisaatiot yh-distyvät, musiikin ammattilaiset saavat hakea kummankin tukea projekteihinsa yhdeltä luukulta.

kuvat: saara vuorjoki

Uusi kasvoGramexissa aloitti lokakuussa uute-na työntekijänä Pia Riihimäki. Pia on 35-vuotias helsinkiläinen ja siirtyi meil-le telealan yrityksestä, jossa hän toimi mm. taloushallinnon eri tehtävissä. Ensi vaiheessa Pian työ painottuu laskutukseen ja sopimushallinnointiin. jatkossa hän ottaa vastuulleen Gra-mexin reskontran hoidon ja osallistuu sen käyttöönoton kehittämiseen.

Gramex sai henkilövahvistusta laskutukseen ja maksuvalvontaan.

tässä ovat vasemmalta säätiön asiamies hannu marttila, puheenjohtaja hannu saha ja pääsihteeri leena hirvonen.

Tuottajia palkittiintaide- ja kulttuurialan ammattijärjestö taku ry järjesti marraskuussa yh-dessä lasipalatsin mediakeskuksen kanssa tuottajapäivän. mi(n)kä ihmeen tuottaja? -tapahtuma keräsi lasipalatsin Bio rexiin lähes 300 osallistujaa. tapahtuman yhteydessä jaettiin ensimmäisen ker-ran taku-tuottajapalkinto ja taku-tuotantopalkinto. tuottajapalkinnon sai Markku Pyykkönen joensuun Popmuusikot ry:stä ja tuotantopal-kinnon ilmiö-festivaali turusta. Palkinnon saajat valitsi kentältä kerättyjen ehdotusten joukosta pitkän linjan tuottaja, tavastian toimitusjohtaja Juhani Merimaa.

tuottaja-tapahtuma keräsi lasipalatsiin lähes kolmesataa osanottajaa.

musiikin edistämissäätiön mEs hallituksen jäsenet. vasemmalta tom Frisk, ahti vänttinen, Patrik stenström (sami kuoppamäen varamies), tuomo lähdesmäki, puheenjohtaja hannu saha, Wemppa koivumäki, mikko heiniö, tom Pannula (Epe heleniuksen varamies) ja aku toivonen.

ku

va: a

ino

niE

mi

ku

va: s

ar

i lin

ds

trö

m

16

1. Wham! Last Christmas ✪ 423

2. Cris rea Driving Home for Christmas ✪ 288

3. katri helena Joulumaa ✪ 261

4. Band aid Do They Know It’s Christmas? ✪ 259

5. suvi teräsniska Hei mummo ✪ 236

6. leevi & the leavings Jossain on kai vielä joulu ✪ 233

7. john lennon & yoko ono Happy Xmas (War Is Over) ✪ 212

8. vesa-matti loiri Sydämeeni joulun teen ✪ 209

9. teleks Joulun suojaan ✪ 200

10. juice leskinen slam Sika ✪ 166

11. antti tuisku Rukous ✪ 161

12. Paula koivuniemi Toive ✪ 152

13. jose Feliciano Feliz Navidad ✪ 146

14. michael Bublé All I Want for Christmas Is You ✪ 145

15. Bing Crosby White Christmas ✪ 124

Kau

pallis

ten

radi

oide

n so

itetu

imm

at

joul

ulau

lut 2

011

Joulu on suurten tunteiden aikaa.

17

kotiin

viime vuoden joulunajan radiosoitot osoittavat van-hojen hittien säilyttäneen asemansa. Kaikki kaupalli-set radiot yhteensä soittivat eniten Wham-yhtyeen kap-paletta Last Christmas (Vii-

me jouluna). Kun toisen sijan saavutti Chris Rean esittämä Driving Home for Christmas (Jouluksi kotiin), voidaan todeta, että suu-rimmat radiohitit eivät oikeastaan ole jou-lulauluja ollenkaan. Ne vain liittävät teks-teissään laulajansa jonkin henkilökohtaisen elämänvaiheen jouluun. Joulu on suurten tunteiden aikaa. Katri Helenan hitti Joulumaa saavutti kolmannen sijan ja oli ensimmäinen ko-timainen kappale listalla, joka tällä kertaa suosi anglosaksista tuotantoa vähän vah-k

uva

t: t

ElE

ks

/ P

oP

GE

E. k

atr

i hE

lEn

a /

kat

rih

ElE

na

.Fi.

Ch

ris

rE

an

/ P

lay

Gr

ou

nd

mu

siC

.

Vuosi on taas kiertynyt umpeen. on aika toivottaa hyvää joulua, ajaa jouluksi kotiin ja muistaa kaukana olevia rakkaita.

JouluksiTeksti AnU KARLson Tilastot KARI nIemeLä Kuva JoRmA Jämsen / KUvALIIteRI.fI

vemmin kuin edellisinä vuosina. Kymme-nen soitetuimman joukossa oli tosin peräti kuusi suomalaista, mutta ne osuivat Jou-lumaan jälkeen sijoille viisi, kuusi ja 8–10. Band Aidin kantaaottava Do They Know It’s Christmas ja Yoko Onon – John Lennonin niin ikään yhteiskunnallisesti osallistuva Happy Xmas (War Is Over) katkaisivat suo-malaisjatkumon. Viides oli Suvi Teräsniskan Hei mummo, kuudes Leevi and The Leavingsin Jossain on kai vielä joulu. Kärkikymmenikön päättivät Vesa-Matti Loirin Sydämeeni joulun teen, Teleksin Joulun suojaan, joka oli listalla uusi tulokas, sekä Juice Leskisen Sika. Soittojen lukumäärien vertailussa Last Christmas asettuu ylivoimaisena omalle kymmenluvulleen. Se soi viime vuoden jou-lunajan ohjelmissa kaikkiaan 423 kertaa.•

17

Wham, katri helena ja Chris rea soivat viime joulunakin soittolistojen kärkipaikoilla.

uusi tulokas oli teleksin ”joulun suojaan”.

18

sool

o

Luovan työn tekijät ja yrittäjät LYHTY teetti kesäkuussa Ta-loustutkimuksella tutkimuksen kansalaisten asenteista tekijän-oikeuteen ja tekijänoikeusjär-jestöihin. Omnibus-tutkimuk-sen yhteydessä haastateltiin

elo-syyskuussa yli tuhat 15–79-vuotiasta suo-malaista. Tekijänoikeusbarometri mittasi sa-malla myös kansalaisten tiedontasoa. Nämä tiedot ilmenevät Taloustutkimuk-sen Tekijänoikeusbarometrista, jonka on teet-tänyt Luovan työn tekijät ja yrittäjät LYHTY. Omnibus-tutkimuksen yhteydessä haastatel-tiin elo-syyskuussa yli tuhat 15–79-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksessa selvitettiin te-kijänoikeusjärjestöjä ja -korvauksia koskevia asenteita sekä tiedontasoa.

Yli 35-vuotiaat myönteisimpiäKansalaiset suhtautuvat yleisesti ottaen jär-jestöihin ja korvauksiin myönteisesti. Asiaa tutkittiin useilla positiivinen–negatiivinen-vastinpareilla, malliin ”oikealla asialla – vää-rällä asialla”. Tutkimuslaitoksen raportin mukaan negatiivinen puoli ei päihittänyt po-sitiivista missään kohden. Myönteisintä suhtautuminen on yli 35- vuotiaiden joukossa. Kriittisiä sävyjä löytyy enemmän nuoremmista ikäluokista, vaikka – kuten tutkimusraportissa suoraan sanotaan – ”myös valtaosa alle 35-vuotiaista suhtautuu tekijänoikeusjärjestöihin ja tekijänoikeuksiin myönteisesti.”

Oikealla asialla ja tarpeellisiaKansalaisten mukaan tekijänoikeusjärjestöt ovat oikealla asialla (täysin tai jokseenkin sa-maa mieltä 69 prosenttia ja vastakkaista mieltä 3 %) sekä tarpeellisia (täysin tai jokseenkin sa-maa mieltä 69 prosenttia ja vastakkaista mieltä 6 %). Tutkimuksen mukaan 63 prosenttia kan-salaisista on sitä mieltä, että tekijänoikeuskor-

vausten kerääminen nykyiseen tapaan on pää-sääntöisesti oikein (vastakkaista mieltä 12 %). 78 prosenttia katsoo tekijänoikeuskorvauksilla tuettavan sitä, että taidetta tehdään huomen-nakin (vastakkaista mieltä 6 %), ja 76 prosent-tia katsoo, että ne ovat hyväksi kotimaiselle kulttuurille (vastakkaista mieltä 6 %).

Korvaukset kohtuullisiaAsenteita selvitettiin myös väittämillä, joihin vastaajat ottivat kantaa. Tulosten mukaan vain 5 prosenttia vastaajista katsoo, että tai-teilijat saisivat nykyisellään liian paljon teki-jänoikeuskorvauksia. Lisäksi 76 prosenttia on sitä mieltä, että musiikin tekijöiden ja artisti-en tulisi saada korvaus siitä, että heidän mu-siikkiaan ladataan internetistä. Vastakkaista mieltä on 6 prosenttia.

Teosto ja Gramex tunnetuimmat Tutkimuksessa selvitettiin myös ihmisten tiedon tasoa. Osoittautui, että kansalaiset tietävät suhteellisen hyvin, mitä tekijänoi-keusjärjestöjen tehtäviin kuuluu. Seitsemän

69 prosenttia katsoo, että tekijänoikeusjärjestöt ovat täysin tai melko oikealla asialla. 3 prosenttia on vastakkaista mieltä.

Suomalaiset suhtautuvat tekijänoikeusjärjestöihin ja niiden keräämiin korvauksiin valtaosin myönteisesti. Järjestöjen katsotaan olevan oikealla asialla, tarpeellisia ja hyödyksi kotimaiselle kulttuurille.

kymmenestä (67 %) tietää, että ne keräävät tekijänoikeuskorvauksia taiteilijoille, ja run-sas puolet (54 %), että ne toisaalta myöntävät käyttölupia teosten esittämiseen esimerkiksi radiossa ja ravintolassa. Piratismin vastusta-misen mielsi niiden tehtäväksi kuusi kymme-nestä vastaajasta (59 %). Tutkimuksessa selvitettiin tekijänoike-usjärjestöjen tunnettuutta siten, että ihmisiä pyydettiin muistelemaan tekijänoikeusjärjes-töjen nimiä. 41 prosenttia vastaajista osasi nimetä Teoston, 13 prosenttia Gramexin, 4 prosenttia Kopioston, 1 prosentti Kuvaston ja 1 prosentti Sanaston. Tutkimuksen teki Taloustutkimus Oy osana Omnibus-tutkimusta kesäkuussa Luo-van työn tekijöiden ja yrittäjien Lyhty-pro-jektin toimeksiannosta. Kohderyhmään kuu-luivat 15–79-vuotiaat mannersuomalaiset. Tutkimuksessa haastateltiin elo-syyskuussa 1 006 henkilöä henkilökohtaisilla haastat-teluilla. Otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinalueen ja talouden koon mukaan koh-deryhmää edustavaksi.•

vain 5 prosenttia suomalaisista pitää tekijänoikeuskorvauksia liian suurina.

Kansa suhtautuu myönteisestitekijänoikeusjärjestöihin

Teksti LAURI KAIRA

18

Tekijänoikeusjärjestöt: oikealla vai väärällä asialla

Taiteilijoiden saamat tekijänoikeus-korvaukset: liikaa vai sopivasti

19

sool

oNettipiratismin tiimoilta on taas intouduttu

käymään laajaa julkista keskustelua, kiitos 9-vuotiaan tytön. Alaikäinen lapsi – tai sel-laiseksi väitetty – kun jäi kiinni ja sai sakot

jaettuaan laittomasti Chisun biisin verkossa. Tytön sakot ja teko ovat nostaneet esille näkemyksiä, joissa niin sakko-jen oikeutus, viranomaisten ja tekijänoikeusviranomaisten toimet kuin koko tekijänoikeuslainsäädännönkin merkitys on saatettu kyseenalaisiksi. Kohu ja keskustelu eivät sinänsä yllätä; samankal-taista immateriaalioikeuksien väheksymistä on suollettu medioissa ja juttuporukoissa jo pitkään. Se mikä yllättää, on tekijänoikeusviranomaisten surkea tiedotuslinja ja se, kuinka artistit sen seurauksena ovat joutuneet henkilöl-lään vastaamaan syytöksiin ahneudesta ja kohtuuttomuu-desta samaan aikaan, kun itse rikokseen syyllistyneen toi-mintaa puolustetaan nuoreen ikään vedoten. Tekijänoikeusiskun tilannut taho ei selvästi ole ollut toimiensa tasalla, mitä julkisuuteen annettuihin lausun-toihin tai lähinnä niiden selittelevään linjattomuuteen tu-lee. Vaikka Chisu ja hänen kollegansa ja yhteistyökump-paninsa ovat fiksusti puutetta paikanneetkin, on virallinen

taho joko vaiennut tai ei ole saanut ääntään kuuluviin. Siten oikeute-tusti oikeuksia valvovat tahot otta-vat taas kerran nenilleen tekijänoi-keuskysymyskeskustelussa. Kohun kärki on kääntynyt taiteilijoiden ja tekijänoikeusjärjestöjen ahneuteen, kun sen kaiken järjen mukaan pitäi-si osoittaa kuluttajien moraaliin.

Laiton lataaminen ja verkkojakelu on iso ongelma te-kijänoikeustulon varaan laskeville tahoille. Jos nykyinen meno jatkuu, se jollain aikavälillä alkaa heijastua myös taiteen laatuun. Työtä josta ei makseta kun harvemmin voi tehdä päätyökseen. Toki on yltiöoptimistista ajatella, että aikuiset ihmi-set, silloin kun huomaavat mahdollisuuden saada jotain ilmaiseksi, valitsisivat maksullisen mutta laillisen version samasta hyödykkeestä, mutta sitä pitää voida edellyttää. Kaupunkilaisjärjelläkin on selvää, että vie kaupasta sitten suklaapatukan tai paistin, se on myymälävarkaus ja että vaikka naapuri ei olisikaan aidannut puutarhaansa, se ei tarkoita, että omenoita voi kuka tahansa käydä omin luvin sieltä poimimassa. Ylipäätään luulisi olevan selvää, että vain siksi, että jokin esine ei ole pultattuna seinään ja varashälyttimin valvottu, sitä ei saa poimia mukaansa vain siksi, että voi. Tämän asian ei voi olettaa olevan jokaisen valtakunnan yhdeksänvuotiaan tiedossa, mutta vanhem-milta sitä voi vaatia.•

JONE NIKULA on juontaja, manageri ja kykyjenetsijä.

kuva: mirkku mErimaa

19

Vastuu

EHDOTA

SOLISTIA!

kenen ajatuksia

sinä haluaisit

lukea tältä sivulta?

lähetä ehdotuksesi

osoitteeseen

soolo@gramex.fi.

Täl

lä p

alst

alla

mus

iikki

a lä

hellä

ole

vat h

enki

löt v

isioi

vat,

urpu

ttav

at, p

ohtiv

at ja

räy

hääv

ät.

’’Kohun kärjen pitäisi osoittaa kuluttajien moraaliin.’’

20

Teksti AnU KARLson Kuvat sAARA vUoRJoKI

Christoffersundqvistinklarinetti taipuu moneksi

Christoffer Sundqvist valitsi klarinetin soittimekseen sattumalta, mutta parempaa valintaa hän ei olisi voinut tehdä, ei ainakaan ensimmäisen opettajansa mielestä. tie vei Radion sinfoniaorkesterin sooloklarinetistiksi, kamarimuusikoksi ja säveltäjien luottosolistiksi.

”Klarinetin siivet ovat aina kantaneet

tässä maassa.”

20

21

Kahden viime vuoden klas-sisen musiikin Emma-palkittuja levyjä yhdistää yksi muusikko: klarinetisti Christoffer Sundqvist. Nuori soittaja on tullut Radion sinfoniaorkesterin

yleisölle tutuksi orkesterin sooloklarinetis-tina, jonka ääni sulautuu samettisesti koko-naisuuteen mutta joka tarvittaessa hyppää kärppänä esiin ja loihtii ilmoille villin soo-lon. Solistina hän on antanut elämän monen nykysäveltäjän konsertoille ja kamarimu-siikkikappaleille. Yksi säveltäjistä on Sebastian Fager-lund, myös palkitusta Döbeln-oopperastaan tunnetuksi tullut, suomenruotsalainen ku-ten Sundqvist itsekin. ”Mahtava sattuma, että tapasin Sebas-tianin heti ensimmäisenä opiskeluvuotena-ni, 1997, kun tulin Sibelius-Akatemiaan”, Sundqvist kommentoi. ”Yhteinen ystävä esitteli meidät toisillemme, ja aika pian hän kirjoitti minulle pikkukappaleen nimeltä Emanations, klarinetille ja jousiorkesterille. Se on eräänlainen minikonsertto, ja siitä tuli jo miniatyyrimenestys.” >>>

21

22

Christoffer sundqvistille on tärkeää, että hän voi panna oman persoonansa ja tulkintansa mukaan musiikkiin tinkimättä silti säveltäjän kunnioittamisesta.

hän kokee oppineensa ennen kaikkea tyylin-tuntemusta. ”Kun soitetaan Mozartia tai Brahmsia, on kirjoittamattomia sääntöjä, jotka pitää osata. Näitä en ymmärtänyt ennen kuin tapasin François’n. En väitä, että ymmärtäisin niitä vieläkään täysin, mutta minulla on työkaluja, joiden avulla voin lisätä ymmärrystäni.”

Kesäksi 2006 Korsholman musiikkijuh-lat taiteellisen johtajansa John Storgårdsin hahmossa halusi tilata uuden teoksen. Siitä tuli yhteistilauksena Christoffer Sundqvistin kanssa Sebastian Fagerlundin klarinettikon-sertto. ”Vaasan kaupunginorkesterin kanssa esi-timme sen, ja siitä varsinainen yhteistyöm-me alkoi. Sehän on laaja teos: melkein puoli tuntia, virtuoosinen ja erittäin hieno sävellys, josta heti tuli menestys.”

Se on klarinetti!Pienenä Christoffer soitti rumpuja, kitaraa ja pianoa mutta ei erityisen intohimoisesti. ”Kyllähän minä tykkäsin musiikista, mutta se ei jotenkin lähtenyt käyntiin.” Yhdeksänvuotiaana hän meni Pietarsaa-ren musiikkiopiston pääsytutkintoon. Siellä raati kysyi häneltä, voisiko hän ajatella soitti-mekseen jotain muuta kuin pianoa tai viulua. Miten sattuikin niin hauskasti, että juuri samana päivänä oli koulun musiikkitunnil-la kerrottu orkesterisoittimista. Toffelle oli jäänyt mieleen yksi nimi: klarinetti. Hän lausui tuon sanan, ja silloin lautakunnasta pomppasi pystyyn opiston klarinetinsoi-ton opettaja Bernhard Nylund ja huudahti spontaanisti: ”Helvetin hyvä valinta!” ”Nylund oli minulle erittäin hyvä ensim-mäinen opettaja. Huomasin nopeasti, että tämähän toimii; tämä on minun soittimeni. On täysin hänen ansiotaan, että minusta tuli ammattimuusikko.”

Siivekäs soitinSuomesta on tullut viime vuosina uskomat-toman monia taitavia klarinetisteja. Kari Kriikku on monipuolisuudellaan ollut tie-tysti keskeinen vaikuttaja, mutta Sundqvist haluaa muistuttaa myös historiallisesta jat-kumosta. ”Esimerkiksi opettajani Anna-Maija Korsimaa on hänkin erittäin menestynyt kansainvälisesti, samoin hänen ikäpolveaan opettanut Reino Simola. Vielä häntä ennen oli erinomaisia klarinetisteja: Sven Lavela sekä Italiasta Suomeen muuttaneet varsinai-set uranuurtajat, Cosimo Sgobba ja hänen poikansa Mario”, Sundqvist luettelee. ”Klarinetin siivet ovat aina kantaneet täs-sä maassa. Mutta onhan sillä oma vaikutuk-sensa, että maailma pienenee. Kun lahjakkaat ihmiset tekevät uutterasti työtä ja pääsevät oi-kealle opettajalle, on mahdollista onnistua.” Ulkomaisista opettajistaan Sundqvist pitää tärkeimpänä François Bendaa, jonka koulussa hän opiskeli Baselissa. Bendalta

Suomalaisten klarinettisävellysten buumi on Sundqvistin näkemyksen mukaan ketju-reaktion tulosta. ”Kun tulee sellainen teos kuin vaikka Magnus Lindbergin konsertto – ja miten Kari sen soitti! – totta kai se tarttuu.” Klarinetisteilla on paljon mahdollisuuk-sia. Klassisen ja romanttisen musiikin lisäksi

23

voi soittaa vanhaa musiikkia periodisoittimil-la, voi soittaa kaikkein uusinta musiikkia ja vähän klezmeriäkin.

Taipuisa soitin”Me klarinetistit tahdomme tehdä vähän kaik-kea, koska klarinetti on niin taipuisa soitin. Sillä pystyy tekemään hauskoja juttuja ja siinä on luontevaa pistää oma persoonansa peliin.” Uuden musiikin lähestymisen tekee mut-kattomaksi mahdollisuus keskustella säveltä-jän kanssa, mutta yhtä paljon vaikuttaa perin-teen painolastin puuttuminen. ”Kun soittaa Brahmsia, koko ajan on väistämättä ainakin alitajunnassa, että mitä tuo tai tuo sanoisi tästä, mitä Wienin koulu sanoisi, saanko tehdä näin. Tällaisesta yli-kunnioittamisesta näyttää olevan hyvin vai-kea päästä.” Sundqvistille on tärkeää, että hän voi panna oman persoonansa ja tulkintansa mu-kaan musiikkiin tinkimättä silti säveltäjän kunnioittamisesta. ”Tämä on ehkä se mitä pitää etsiä. Muutenhan se musiikki itse pu-huu puolestaan.”

”RSo on mahtava orkesteri. Saan tehdä fantastisia sinfonioita hienojen kapelli-mestarien ja kollegojen kanssa.”

”Toista on jousisoittajilla. Esimerkiksi ykkösviulisteilla on hirveän vaikeat stemmat, ja he ovat joka viikko töissä. Minä pystyn äänenjohtajan paikaltani lähtemään välillä vaikka kamarimusiikkia soittamaan.”

Arktista hysteriaaChristoffer Sundqvist perusti vuonna 1997 Arktinen hysteria -kvintetin yhdessä nel-jän muun pohjalaisen tai pohjalaistaustais-ten muusikon kanssa: huilua soittaa Matti Närhinsalo, oboeta Anni Haapaniemi, käy-rätorvea Tommi Hyytinen ja fagottia Ann-Louise Wägar. Näiden mainioiden muu-sikoiden nykyiset työpaikat kertovat omaa kieltään siitä, miksi kvintetin toiminta on ollut viime aikoina säästöliekillä. Närhinsalo on Suomen Kansallisoopperan huiluryhmän varaäänenjohtaja, Haapaniemi Tapiola Sinfo-niettan oboen äänenjohtaja, Hyytinen soittaa

Radion sinfoniaorkesterissa ja Wägar oikeasti arktisen alueen liepeillä Oulu Sinfoniassa. ”Puhallinkvintetillä ei ole muutenkaan niin helppoa saada keikkaa kuin esimerkiksi jousikvartetilla. Mutta se on hieno porukka, ja yhteistyö jatkuu.” Sundqvist soittaa myös turkulaisessa ny-kymusiikkiyhtyeessä Plus Ensemblessa. Yh-tye on levyttänyt Jukka Tiensuun musiikkia ja on tämän lehden ilmestyessä juuri palan-nut keikalta Huddersfieldin nykymusiikki-juhlilta Pohjois-Englannista. ”Plus-yhtyeellä on sellaisia projekteja, joilla on päästy hyvin eurooppalaisille mo-dernin musiikin festivaaleille.” Äskettäin Sundqvist on perustanut yh-dessä Sebastian Fagerlundin kanssa omankin festivaalin. Paikka on hänen kotikaupunkinsa Pietarsaari, ja ensimmäisen kerran siellä juh-litaan marraskuun 13. päivänä 2013.

Palkitut levytSundqvist ei ole vielä levyttänyt kovin paljon – paitsi tietysti muusikkona RSO:n riveissä – mutta hänen ansioluettelonsa sisältää jo kaksi Emma-palkintoa. Plus Ensemblen Tiensuu-levy sai klassisen albumin Emman kaksi vuotta sitten ja Fagerlundin klarinetti-konsertto viime vuonna. Fagerlundin konserton Sundqvist levyt-ti ruotsalaiselle BISille yhdessä Göteborgin sinfoniaorkesterin ja Dima Slobodeniukin kanssa. ”Klarinettikonserton soolossa pitkät äänet, salamapurskeet, siksak-hyppely, ur-baani kähinä ja villit taivutukset ahnehtivat eteenpäin”, intoutui Helsingin Sanomien arvostelija kuvailemaan Sundqvistin soittoa. Ensi vuoden maaliskuussa hän soittaa Fa-gerlundin konserton Lontoon Barbicanissa BBC:n orkesterin kanssa. Se on hänen ensim-mäinen esiintymisensä ison orkesterin solisti-na Euroopassa. Julkistamistaan odottaa seuraavana Pehr Henrik Nordgrenin klarinettikonsertto. ”Nordgrenin konserttoa oli kiva tehdä, koska levytimme sen ensin ja sitten vasta soitimme sen konsertissa. Levytettäessä työ on erilaista. Se prosessi oli erittäin hyvä, ja kenraalikonsertti tuntui helpommalta. Pidän kyllä levyttämisestä.” Mutta siitä Sundqvist ei pidä, että joutuu valitsemaan eri ottojen välillä – siinä tulee niin äkkiä ylikriittiseksi. Hän panee toivon-sa siihen, että vanhemmiten väärä kriittisyys väistyy ja antaa tilaa realismille. ”Koskaan ei voi olla ihan tyytyväinen, mutta jos on tarpeeksi tyytyväinen, niin asiat ovat hyvin.”•

kesällä 2009 Christoffer sundqvist soitti kuhmon kamarimusiikissa messiaenia.

kuva: stEFan BrEmEr

Sundqvistilta kysytään usein, eikö hänen tekisi mieli jättää orkesterityö ja omistautua solistiuralle, keikkailemiselle Suomessa ja ul-komailla yksin tai kamariyhtyeen jäsenenä. On hän sitä joskus pohtinut itsekin, mutta tullut aina siihen tulokseen, että ne markki-nat eivät elätä. Lisäksi työ Radion sinfonia-orkesterissa on hänelle tärkeä. Se on hänen kokemuksensa mukaan jopa auttanut hänet nykyiselle uralleen. ”RSO on mahtava orkesteri, ja olen to-della kiitollinen siitä, että olen saanut sieltä sooloklarinetistin paikan. Saan tehdä fantas-tisia sinfonioita hienojen kapellimestarien ja kollegojen kanssa.” Kysymys ei ehkä edes ole siitä, miten muusikko jaksaa kamarimusiikki- ja solisti-tehtävien ohella soittaa vielä orkesterissa. ”Minusta se on pikemminkin päinvas-toin: saan orkesterityöstä inspiraatiota omiin töihini.”

24

Selvän enemmistön mielestä tuomio-istuimella pitää olla samat keinot torjua ulkomaisia piraattipalveluja kuin millä torjutaan kotimaisia.

Teksti veIKKo RAJAntoLA Piirros JoUKo InnAnen

Kansa kannattaa ulkomaisten

enemmistö suomalaisista (64 %) kannattaa sitä, että teleoperaattorit voidaan määrätä estämään pääsy ulkomailta käsin toimiville tai omistajiensa henkilölli-syyden kätkeville piraattisi-

vustoille. Tämä ilmenee Taloustutkimuksen teki-jänoikeusbarometrista, jonka se teki Luo-van työn tekijöiden ja yrittäjien LYHTY toimeksiannosta. Nykyisin tuomioistuin voi määrätä te-leoperaattorin estämään pääsyn vain sellai-seen piraattipalveluun, jonka omistaja saa-daan haastettua Suomessa oikeuteen. Tämä tekee vastuun välttämisen helpoksi. Salaamalla henkilöllisyytensä tai toimi-malla maassa, jonne oikeuden käsi ei yllä, piraattisivuston omistaja pystyy välttymään sekä oikeusjutulta että estoilta.

24

piraattipalvelujen blokkausta

”Porsaanreikä tukittava””Tutkimustulos osoittaa, että kansalaisten mielestä laissamme oleva porsaanreikä pitää tukkia”, sanoo Luovan työn tekijöitä ja yrit-täjiä LYHTY vetävä Lauri Kaira. ”Oikeudella pitää olla mahdollisuus määrätä teleoperaattori estämään pääsy ulkomaiselle kaupalliselle piraattisivustolle samalla tavalla kuin kotimaiselle.” ”Laittoman Pirate Bay -palvelun käyttö Suomessa on vähentynyt 72 prosenttia sen jälkeen, kun kolme suurinta teleoperaattoria on estänyt pääsyn palveluun tuomioistuin-ten päätösten perusteella”, sanoo Tekijän-oikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen toiminnanjohtaja Antti Kotilainen. ”On selvää, että myös muihin kansainvälisiin laittomiin piraattipalveluihin tulee voida puuttua.”

Valtaenemmistö tuomitsee piratismin tutkimuksen mukaan laiton lataaminen on nuorten keskuudessa pudonnut kolmessa vuodessa puoleen ja piraattien levittämisen hyväksyttävyys kolmasosaan. tekijänoikeusbarometrin mukaan valta-enemmistö suomalaisista tietää nettipira-tismin laittomaksi ja myös tuomitsee sen henkilökohtaisesti. 91 prosenttia suomalai-sista sanoo tietävänsä piraattien levittämi-sen laittomaksi, ja ainoastaan 5 prosenttia sanoo pitävänsä sitä hyväksyttävänä. nuo-rista (15–24 v) 10 prosenttia pitää musiikin tai elokuvan luvatonta jakamista internetissä hyväksyttävänä. vielä vuonna 2009 jakami-sen hyväksyi noin joka kolmas nuori (31 %). Piraattiaineiston lataamisen internetistä hyväksyy 16 prosenttia koko väestöstä ja 31 prosenttia nuorista. vuonna 2009 lataa-misen hyväksyi vielä 42 prosenttia nuorista. viime vuonna havaittu nuorison asenteiden kehitys on siten osoittautumassa pysyväksi ilmiöksi. vastaajista 15 prosenttia kertoi, että hei-dän perheessään on ladattu internetiin lu-vatta laitettua musiikkia, elokuvaa tai tieto-konepelejä. vuonna 2011 tämä luku oli 21 prosenttia, joten tässä on palattu vuosien 2007–2009 tasolle. nuorten vastaava luku on 32 prosenttia, eli 15–24-vuotiaiden maailmassa tätä teh-dään joka kolmannessa kotitaloudessa. nuorten luvussa on kuitenkin tapahtunut merkittävää kehitystä viime vuoteen verrat-tuna. viime vuonna näin vastasi 47 prosent-tia ja vuonna 2009 peräti 61 prosenttia. nettipiraattien tietoinen ja tarkoitukselli-nen levittäminen on kuitenkin harvinaista. vain 3 prosenttia koko väestöstä ja 4 pro-senttia nuorista kertoo, että heidän koto-naan levitetään piraatteja. internetiin luvatta laitetun piraattimateri-aalin striimaus on tutkimuksen mukaan laa-jempaa kuin luvaton lataaminen. 18 pro-senttia koko väestöstä on katsellut, kuun-nellut tai pelannut internetiin luvatta laitettua musiikkia, elokuvaa tai peliä. 15–24-vuo-tiaista näin on tehnyt 40 prosenttia. Fyysinen piratismi on vähäistä. vain 1 pro-sentissa kotitalouksista on vuoden kuluessa ostettu suomesta piraattilevyjä, -elokuvia tai -tietokonepelejä, ja vain 4 prosenttia on tuo-nut sellaisia mukanaan ulkomaanmatkalta.•

25

• Eu-alueella on satoja laillisia sisältöpalveluja ja suomessakin useita kymmeniä. digitaaliset mu-siikkipalvelut voidaan karkeasti jakaa kolmeen pääluokkaan. osa on itunesin kaltaisia musiikkikaup-poja, osa spotify’n kaltaisia tilauspohjaisia striimauspalveluita ja osa internetradioita, joissa kuun-telijalla voi olla eritasoisia mahdollisuuksia vaikuttaa kuunneltavaan musiikkisisältöön. • hyväksi havaittuja suomessa toimivia musiikkikauppoja ovat mm. 7digital, City market Cm store, digiantti-la, download.mtv3.fi, downloads.cdon.com, emusic, Equal dreams, itunes, nokia musiikki ja nrj kauppa. näissä on yhteensä tarjolla yli 20 miljoonaa biisiä. hinnat vaihtelevat välillä 0,99–1,30 euroa. • striimauspalveluista kiinnostuneen kannattaa tutustua vaikkapa seuraaviin: deezer, music unlimi-ted, rara.com ja spotify. lisäksi löytyy monia nettiradioita ja musavideoiden osalta myös youtube. osa striimauspalveluista on ilmaisia ja loppujen kuukausihinnat liikkuvat 5–10 euron välillä. • Elo-kuvista kiinnostuneelle on tarjolla Elisan ja soneran viihdepalvelujen lisäksi mm. voddler, viaplay, Film2home, sF anytime, macin käyttäjille tuttu itunes sekä iso jenkkiläinen netflix. • lisätietoa saat laillisia palveluja esitteleviltä nettisivuilta: www.dwnld.fi sekä www.pro-music.org.

Laillisia musapalveluja riittää

Laaja kannatusTutkimuksessa kysyttiin suhtautumista tänä vuonna julkaistuun tekijänoikeustoimikun-nan esitykseen. Esityksen mukaan tuomio-istuimelle olisi annettava mahdollisuus määrätä internetyhteyden tarjoaja estämään pääsy sellaiselle piraattimateriaalia jakavalle internetsivustolle, jonka ylläpitäjät salaavat identiteettinsä tai ovat sijoittuneet maihin, joista heitä ei saada haastettua oikeuteen Suomessa. Vajaa kaksi kolmasosaa eli 64 prosenttia vastaajista kannatti, 22 prosenttia vastusti ja 13 prosentilla ei ollut tähän malliin kantaa.

25

Tietää piraattiaineiston levittämisen internetissä laittomaksi

Tuomioistuimelle oikeus määrätä esto ulkomaiselle piraattipalvelulle

Onko piraattiaineiston levittäminen mielestänne hyväsyttävää?

Naisista mallia kannatti 71 prosenttia ja miehistä 57 prosenttia. Esitystä kannatettiin enemmän kuin vastustettiin kaikissa ikäryh-missä. Pienintä kannatus oli 15–24-vuo-tiaiden keskuudessa (47 %) ja suurinta 35–49-vuotiaiden keskuudessa (71 %).•

tutkimuksen teki taloustutkimus oy osana omnibus-tutkimusta elo-syyskuussa luovan työn tekijöiden ja yrittäjien lyhty-projektin toimeksiannosta. kohderyhmään kuuluivat 15–79-vuotiaat mannersuomalaiset. tutkimuksessa haastateltiin henkilökohtaisesti 1 006 henkilöä. otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinalueen ja talouden koon mukaan kohderyhmää edustavaksi.

■ kyllä tietää■ Eos■ Ei tiedä

■ kannatan■ Ei kantaa■ vastustan

■ kyllä■ Ei

nuorten asenteet kehittyneet paljon.

95 prosenttia suomalaisista pitää tiedostojen luvatonta levittämistä henkilökohtaisestikin tuomittavana.

91 prosenttia suomalaista tietää, että tiedostojen luvaton levittäminen internetissä rikkoo lakia. 5 prosenttia luulee sitä lailliseksi.

kaksi kolmesta suomalaisesta tahtoo, että tuomioistuimella on mahdollisuus määrätä esto myös ulkomaiselle piraattisivustolle.

26

suomen euroviisuedus-taja valitaan jo toistami-seen Yleisradion Uuden Musiikin Kilpailussa. UMK:ssa 12 artistia kil-pailee siitä, kuka edustaa Suomea Euroviisuissa

toukokuussa 2013. Kilpailu nähdään Yle TV2:ssa torstaisin 27.12. alkaen klo 21.00. Finaali on lauantaina 9. helmikuuta. Siitä ennustetaan tiukkaa, sillä järjestäjien mukaan taso on tänä vuonna selvästi viime-kertaista kovempi. Tekijänoikeusjärjestö Gramex on UMK:ssa mukana yhteistyökumppanina. Gramex edistää uusien kykyjen menestystä muun muassa jakamalla yhdelle kilpailijois-ta oman palkintostipendinsä.

alkaa joulukuussa

26

Gramex on yhteiskumppanina Ylen uuden musiikin Kilpailussa, jossa valitaan Suomen euroviisuedustaja.

Teksti LAURI KAIRA Kuvat AndeRs PUttIng, eBU JA AnAtom.fI

euroviisu

ruotsin loreenin voitto toi euroviisukisat nyt malmöön.

-ehdokkaan valinta

Gramex yhteis-kumppanina

umK:ssa.

27

Eurooppa yöllä. venäläisen vlad Gerasimovin suunnittelema teos on ladattavissa tietokoneen taustakuvaksi osoitteessa www.eurovision.tv.

27

ylen uuden musiikin kilpailun tuomareita ovat muusikot aija Puurtinen, redrama ja toni Wirtanen sekä ylex:n musiikkipäällikkö tomi saarinen.

Yleisöäänestykset tammikuussaSuorat kisalähetykset alkavat torstaina 17. tammikuuta. Niissä yleisö ja tuomarit valit-sevat jatkoon menijät. Nämä kolme karsin-takisaa pidetään helsinkiläisessä The Circuk-sessa torstaisin 17.1., 24.1. ja 31.1. Varsinainen finaali järjestetään Barona Areenalla lauantaina helmikuun yhdek-säntenä päivänä. Silloin estradille nousee kahdeksan kilpailijaa sekä vierailevat huip-puartistit. Finaalin liput ovat myynnissä Lippupalvelussa.

Redrama, Puurtinen ja Wirtanen tuomaristossaUuden Musiikin Kilpailun tuomareita ovat tänä vuonna Aija Puurtinen, Redrama, Toni Wirtanen ja YleX:n musiikkipääl-likkö Tomi Saarinen. Aija Puurtinen on Honey B. & T-Bone-sin solisti/basisti, sooloartisti, musiikin toh-tori, Sibelius-Akatemian popjazz-laulun leh-tori sekä lauluvalmentaja, säveltäjä ja tutkija. Redrama palkittiin ensimmäisestä albu-mistaan European Border Breaker -palkin-nolla ja toisesta albumista Emmalla. Hän on tehnyt yhteistyötä useiden tunnettujen artistien kanssa niin Suomessa kuin ulko-maillakin. Toni Wirtanen kuuluu Suomen tun-netuimpiin rockmuusikoihin ja biisinteki-jöihin. Hänet tunnetaan Apulanta-yhtyeen keulakuvana, mutta Apulannan lisäksi Wir-tanen on tehnyt paljon biisejä myös muille artisteille, kuten Irinalle ja Kaija Koolle.•lisätiedot: yle.fi/umk

28

stefan möllerille ja Radiomediallegramex-palkintotekijänoikeusjärjestö Gramex ry antoi Stefan möllerille ja hänen johtamalleen Radiomedialle Gramex-palkinnon tunnustuksena yksityisen radiotoiminnan kehittämisestä.

Teksti LAURI KAIRA Kuvat mAttI mAtIKAInen

tämä palkinto on tunnustus Stefan Möllerin ja hänen joh-tamansa RadioMedian ohella samalla kaikille suomalaisille yksityisille radioille näiden työstä, painottaen erityisesti kotimaisen musiikin merkit-

tävää osuutta radioiden ohjelmistossa”, totesi Gramexin toimitusjohtaja Hannu Marttila. Palkintoa oli Marttilan lisäksi ojentamassa taiteilija Laura Närhi. Sen otti vastaan yh-dessä Möllerin kanssa RadioMedian henki-löstön edustajana Johanna Halkola.

Vahva suhde musiikkiinPalkintoperustelujen mukaan Stefan Möller suhtautuu radiotoiminnan lisäksi intohi-moisesti myös musiikkiin ja on positiivisella asenteellaan edistänyt yhteistyötä yksityisten radioiden ja äänitemusiikkialan välillä. Samaan aikaan RadioMedia on omalla työllään lisännyt yksityisen radion tunnet-

tuutta ja osuutta mediamarkkinoilla. Radio-media toimii suomalaisen yksityisen radiotoi-mialan edunvalvonta- ja markkinointiliittona. Aiemmin se tunnettiin nimellä Suomen Ra-dioiden Liitto SRL ry ja markkinointinimellä RAB Finland.

”Yllättynyt ja otettu”Stefan Möller kertoi olevansa ”hyvin yllätty-nyt ja otettu” palkinnosta. ”Musiikki ja radio ovat aina olleet mi-nulle sydämen asia. Olen todella tyytyväinen myönteisesti kehittyneestä yhteistyöstämme Gramexin kanssa – toimiva yhteistyö on en-tistä tärkeämpää tämän hetken mediamur-roksessa.” Laura Närhi korosti, että Gramex-kor-vaukset ovat ammattimuusikon elinehto. Niiden turvin muusikko pystyy täysipäiväi-sesti keskittymään ammattinsa harjoitta-miseen. ”Gramex-korvaukset ovat meidän palkkaamme.”•

Stefan Möller (s. 20.7.1962, tammisaari) on suomalaisen kaupallisen radion pioneeri, joka on työskennellyt radiomedia ry:n toimitusjoh-tajana vuodesta 2007. aiemmin hän on ollut mm. yleisradiossa, radio ykkösessä, metromedian (Groove Fm, radio suomiPop, Classic Fm ja metro Fm) toi-mitusjohtajana sekä mukana perustamassa radio rock ja radio aalto -kanavia. hänellä on ollut myös oma radiomainontaa tekevä yritys. möller valittiin Brysselissä toimivan eurooppa-laisen radioalan liiton association Européenne des radios (aEr) puheenjohtajaksi maalis-kuussa 2012 ensimmäisenä suomalaisena. möller on tehnyt musiikkia ja soittanut 13-vuotiaasta asti lukuisissa eri kokoonpa-noissa. hän on toiminut Paul oxley’s unitin roudarina ja soittanut rumpuja mm. French kiss ja 2Fun -yhtyeissä. hän on tuottanut toistakymmentä äänikirjaa sekä tuottanut, suomentanut ja sanoittanut lukuisia Walt dis-neyn äänisaduissa ja Walt disney World on ice’ssa olevia suomenkielisiä kappaleita sekä toiminut myös elokuvanäyttelijänä.

Yksityisen radion pioneereja

musiikki on stefan möllerille sydämen asia. Palkitun molemmin puolin hannu marttila ja laura närhi, jotka luovuttivat palkinnon; oikealla radiomedian johanna halkola.

Gramex-palkinnon stefan möllerille ojensi esittävien taiteilijoiden edustajana laura närhi.

29

Musa

visa

n o

ikeat

vast

aukse

t: 1

) b, 2

) c, 3

) c, 4

) b, 5

) a, 6

) d, 7

) c, 8

) b, 9

) d ja

10)

b.

pyk

älä

Kysymyksiä voi lähettää osoitteella lakipalsta@gramex.fi

viid

akko

1 Laiton lähdeMusiikin laiton lataaminen on Suomessa yleistä. Mistä laitonta musiikkia saadaan?

usa:ssa v. 1999 toimintansa aloit-tanut napster-vertaisverkkopalvelu (p2p) levitti musiikin laittoman netti-lataamisen nopeasti maailmanlaajui-seksi ilmiöksi. suomessa nettilataa-minen lähti rajuun kasvuun vuonna 2004, ja jo seuraavana vuonna suo-messa oli maailman toiseksi eniten directConnect (dC++) -hubeja. hu-bien lisäksi suomalaiset suosivat torrent-palveluja. dC-hubien päivit-täiset käyttäjämäärät puolittuivat vä-littömästi poliisin ratsattua viisi suo-sittua sivustoa kesäkuussa 2007. dC-hubien suosio hiipui, ja tällä het-kellä niitä käyttää enää muutama tu-hat henkilöä. korkeimman oikeuden Finreactor-tuomiossa vuonna 2010 vahvistet-tiin ensimmäisen kerran Euroopassa vertaisverkkopalvelun ylläpidon vas-tuu palvelussa suoritetuista tekijän-oikeudenloukkauksista. sittemmin vastuu on vahvistettu dC-hubien ylläpitäjille langetetuissa tuomiois-sa, joista kahden osalta kko hylkäsi valituslupahakemukset äskettäin.

Lukijoiden tekijänoikeusaiheisiin kysymyksiin vastaa tällä kertaa Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen apulaisjohtaja jaana Pihkala. Palstan tarkoituksena on selventää maallikoille tekijänoikeuslakia esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien oikeuksien osalta. Palstan tarkoitus ei ole antaa oikeudellisia neuvoja.

tällä hetkellä suomalaisten käyt-tämistä laittomista lähteistä noin 70 prosenttia on p2p-palveluja ja loput 30 prosenttia streemaus- eli suora-toistopalveluja sekä megauploadin kaltaisia tiedostontallennuspalvelu-ja (cyberlockers). suomalaisten 20 suosituinta piraattisivustoa sijaitse-vat kaikki ulkomailla, suurin osa Eu:n ulkopuolella. the Pirate Bay -sivus-toa lukuun ottamatta näiden sivusto-jen ylläpitäjistä ei juuri ole tietoa.

2Suoratoistopalvelujen käyttö Rikonko lakia, jos kuuntelen musiikkia streemauspalvelusta, jonka laillisuudesta on epäsel-vyyttä? Entä jos lataan musiik-kia YouTubesta?

streemaus- eli suoratoistopalvelut voidaan jakaa kolmeen luokkaan. Ensimmäisenä ovat palvelut, jotka ovat saaneet oikeudenhaltijoilta lu-vat musiikin suoratoistoon palvelus-saan (esim. spotify). toisena ovat palvelut, jotka välittävät musiikkia suoratoistona ilman tarvittavia lupia. kolmansien palvelujen sisältö riip-puu niiden käyttäjistä, jolloin tarjolla on sekä luvallista että luvatonta ai-neistoa (esim. youtube). kuluttajan ei kuitenkaan tarvitse tietää, mistä ti-lanteesta kulloinkin on kyse. musiikin pelkkä kuunteleminen suoratoistona ei ole laitonta, vaikka itse palvelu tai siinä välitettävä aineisto olisi laiton. youtube on palvelu, jonka välittä-mä aineisto on tarkoitettu katselta-vaksi tai kuunneltavaksi suoratois-tona. joka ilman oikeudenhaltijoiden lupaa lataa sieltä teoksen itselleen pysyväksi kopioksi, syyllistyy teki-

jänoikeuden loukkaukseen. on te-kijänoikeuslain vastaista valmistaa kopio laittomasta lähteestä peräi-sin olevasta teoksesta. tätä ei kui-tenkaan ole säädetty rangaistavak-si teoksi. hyvitysvelvollisuus teosta seuraa, jos tiesi lähteen laittomaksi. mikäli teos on youtubessa oikeu-denhaltijoiden luvalla, sen lataami-nen itselle on youtuben käyttöehto-jen vastaista muttei laitonta.

3Keskeyttämis-määräykset Elisa, Sonera ja DNA on määrät-ty estämään asiakkaidensa pää-sy The Pirate Bay -palveluun. Mistä tässä on kyse?

vain teleoperaattorilla on käytännös-sä mahdollisuus keskeyttää interne-tin välityksellä tapahtuva oikeuden-loukkaus silloin, kun varsinaiseen oikeudenloukkaajaan ei päästä kä-siksi. tästä on kyse, kun laiton pal-velu toimii ulkomailta käsin ja/tai sen ylläpitäjistä ei ole tietoa. oikeuden-haltijat voivat lain mukaan hakea keskeyttämismääräystä tuomiois-tuimelta siviilioikeudellisella hake-muksella. keskeyttämismääräyksen edellytyksenä on, että sitä ei pidetä väitetyn loukkaajan, teleoperaattorin tai oikeudenhaltijan kannalta koh-tuuttomana ja on ilmeistä, että oi-keuksien toteutuminen muutoin va-

kavasti vaarantuisi. tuomioistuimen tulee kussakin tapauksessa erikseen punnita, ovatko edellytykset määrä-ykselle olemassa vai ei. musiikkituottajat – iFPi Finland haki the Pirate Bay -palvelun kes-keyttämismääräystä Elisalle, so-neralle ja dna:lle. käräjäoikeudet katsoivat teleoperaattoreiden vas-tustuksesta huolimatta, että kes-keyttämismääräyksen edellytykset täyttyvät ja että oikeudenloukka-us saadaan parhaiten keskeytetyk-si estämällä asiakkaiden pääsy ko. palveluun. hovioikeus vahvisti Elisaa koskevan keskeyttämismääräyksen, eikä kko myöntänyt asiassa vali-tuslupaa. sonera ja dna ovat valit-taneet hovioikeuteen. the Pirate Bay on ruotsissa lain-voimaisella tuomiolla laittomaksi to-dettu palvelu. sen toiminta jatkuu tuomiosta huolimatta ja se oli en-nen keskeyttämismääräyksiä suo-men suosituin piraattipalvelu. kolme isointa teleoperaattoria kattaa yli 80 prosenttia suomen laajakaistayh-teyksistä, joten pelkästään niiden asiakkaiden pääsyn estäminen pal-veluun on vähentänyt merkittävästi sen käyttöä. keskeyttämismääräystä koskeva lainsäädäntö perustuu Eu-direktii-viin. direktiivistä ja muiden Eu-mai-den lainsäädännöstä poiketen suo-messa keskeyttämismääräyksen hakeminen edellyttää lisäksi kan-teen nostamista itse väitettyä oikeu-denloukkaajaa vastaan. tämä on mahdotonta, jos ylläpitäjät eivät ole tiedossa. tekijänoikeustoimikunta ehdotti mietinnössään tammikuus-sa 2012, että nykyistä lainsäädäntöä korjattaisiin tältä osin.•

Piratismista – osa ii

29

Suomalaisten 20 suosituinta piraattisivustoa sijaitsevat ulkomailla.

30

yksi

tuha

nnes

ta

nokkahuilut

ESEKekstra Gramexin yhteydessä toimiva Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus ESEK tukee kotimaista säveltaidetta pääasiassa yksityisin tekijänoikeusvaroin.

ku

va: s

aa

ra

vu

or

jok

i

ESEKin toiminta loppuu – mitä tilalle?EsEkin 30-vuotinen taru päättyy tämän vuoden lopussa. mennei-den vuosien aikana EsEk-tukea on myönnetty kotimaisen esittävän sä-veltaiteen edistämiseen noin 50 mil-joonaa euroa. summalla on tuettu yli 19 000 hanketta. EsEkin tukitoi-mintaa jatkaa vuoden 2013 alussa toimintansa aloittava musiikin edis-tämissäätiö (mEs), jonka Gramex ja teosto perustivat kesäkuussa ja jolle siirtyy myös toisen kotimaisen musiikin tukiorganisaation, lusEsin (luovan säveltaiteen edistämissää-tiö) tukitoiminta. jo useamman vuoden ajan EsEkin ja lusEsin piirissä suunniteltiin yh-teisen tukiorganisaation perustamis-ta, sillä molemmille on yhä lisäänty-

vässä määrin tullut samoja hankkeita koskevia hakemuksia. näin ollen ”yhden luukun” malliin siirtyminen nähtiin hakijoiden kannalta perustel-luksi, mutta sen uskotaan myös va-kauttavan taloudellisia resursseja. musiikin edistämissäätiö tukee sekä esittävää että luovaa kotimaista mu-siikkia. mEsin tukitoiminnan sisältö säi-lyy pääosin samana kuin se on ollut EsEkissä ja lusEsissa. keskeiset tukialueet ovat äänitetuotanto, elä-vän musiikin hankkeet, markkinointi ja vienti, av-tuki sekä työskentelytu-ki. lisäksi tuen piiriin kuuluvat julkai-su-, koulutus- ja tutkimustoiminta. myös hakuajat pysyvät suu-rin piirtein ennallaan. Ensimmäinen määräpäivä on 31.1.2013, jolloin päättyy äänite- sekä markkinointi-

vuosittain EsEkiltä anotaan tukea noin 2 000:een esittävän säveltaiteen hankkeeseen: äänilevyihin, av-tallenteisiin, vientitapahtumiin ja esiintymis-tilaisuuksiin sekä koulutus-toimintaan. viime vuonna 1 098 anomusta johti myönteiseen päätökseen.

30

ja vientituen haku. Elävän musiikin tuen ensimmäinen hakuaika päättyy 15.3.2013. säätiön kotisivut (www.musiikin-edistamissaatio.fi) pyritään aukaise-maan vielä tämän vuoden puolella, viimeistään joulukuussa. Ensimmäi-set hakulomakkeet tulevat nettiin vuodenvaihteessa. muita paitsi av-tukea haetaan sähköisesti, kuten EsEkissä on tehty jo muutaman vuo-den ajan. hakemusten käsittelypro-sessissa keskeisin rooli mEsissä on eri tukialueiden asiantuntijatoimi-kunnilla. ne valmistelevat hakemuk-set hallitukselle, joka vahvistaa nii-den tekemät päätösesitykset.•

leena hirvonen, EsEkin pääsihteeri

”halusimme tarjoilla levyllämme sekä vanhaa että uutta musiik-kia”, kertoo nokkahuilukvartetti Bravaden ensilevyn konseptista PAULIINA FRED. sinänsä ajatus säveltää musiik-kia vanhoille soittimille ei ole uusi: Jukka Tiensuu sävelsi cemba-lolle jo 1970-luvulla. mutta Brava-de asettaa uuden ja vanhan hyvin konkreettisesti vastakkain, sillä jokainen uusi sävellys – säveltä-jinä Lotta Wennäkoski ja Tomi Räisänen sekä yksi norjalainen ja yksi hollantilainen nykysäveltäjä – saa parikseen teoksen renessans-sin tai barokin ajalta. ”olemme valinneet musiikkia Pierluigi da Palestrinalta, William Byrdiltä, johann sebastian Bach-ilta ja henry Purcellilta”, Pauliina

ja aikansa radikaalit

31

ESEKin 1.9.−31.10.2012

päätöksiä • Esiintymistilaisuudet (sisltää kuoromatkojen tuen) 114 750 euroa myönteisiä päätöksiä 76 kpl

• Äänitetuotanto 88 500 euroa myönteisiä päätöksiä 64 kpl

• AV-tuotanto 100 400 euroa myönteisiä päätöksiä 71 kpl

• Koulutustuki 3 500 euroa myönteisiä päätöksiä 3 kpl

• Markkinointi- ja vientituki 38 800 euroa myönteisiä päätöksiä 18 kpl

• Työskentelytuki 108 942 euroa myönteisiä päätöksiä 67 kpl

myönteisiä päätöksiä yht. 299 kpl

EsEkin päätökset ovat tarkemmin luettavissa osoitteessa www.esek.fi

EsEkiltä ei voi enää hakea tukea, sillä sen toiminta päättyy vuoden 2012 lopussa. tukitoiminta siirtyy musiikin edistämissäätiölle (mEs), josta tietoa viereisellä sivulla.

nokkahuilukvartetti Bravade todistaa, että nokkahuilu on monipuolinen soitin. vasemmalta hanna kangasniemi, hanna haapamäki, sunniva Fagerlund ja Pauliina Fred.

kuva: villE Paul Paasimaa

muuten rahoituksen järjestäminen on aikamoista vääntämistä. oma aktiivisuus on kaiken a ja o. se pitää ottaa sellaisena haasteena, että se kuuluu tähän ammattiin, että istun koneella ja suunnittelen ohjelmia ja ideoita.” ”tässäkin asiassa on kaksi puolta. rahaa on välillä hyvin niu-kasti, mutta toisaalta on se vapa-us, että voi panna pystyyn projek-teja, joita todella haluaa tehdä.”•

anu karlson

Pauliina Fred sai ESEKiltä työskentely-tuen yhdeksi kuukaudeksi. Sen hän käyttää osallistuakseen nokkahuilu-kvartetti Bravaden ensilevyn äänitykseen. Levyn nimeksi tulee ”Reflections of the past and present” ja sen julkaisee Pilfink vuoden 2013 aikana.

kertoo. ”jokainen heistä oli oman aikansa radikaali; raja-aitojen murtaja.” Esimerkiksi lotta Wennäkos-ken parina on Palestrina. kum-mankin teos on sävelletty suurim-maksi osaksi matalalle consortille eli Bravaden isoimmille huiluille. levyllä keskenään rinnasteiset kappaleet on tarkoitus leikata soi-maan tauotta peräkkäin. ”lotan kappale loppuu ja Pa-lestrinan kappale alkaa yksiääni-sesti”, Pauliina kuvailee. ”olemme esittäneet niitä keikallakin samalla tavalla, ja se on toiminut hyvin.” nokkahuilukvartetti Bravade on ilahduttanut suomalaista ja vähän muunkinmaalaista musiikkiyleisöä jo vuodesta 2004. siinä soittavat Pauliina Fredin lisäksi Sunniva Fagerlund, Hanna Haapamäki ja Hanna Kangasniemi. soitti-mia heillä on kaikkiaan kolmisen-kymmentä ja pelkästään renes-sanssihuilujakin yhdeksän, jotta äänialojen koko kirjo sopraninos-ta bassoon pystytään kattamaan. Pauliina Fred tunnetaan myös barokkipoikkihuilun eli traverson soittajana muun muassa suoma-laisen barokkiorkesterin ja helsin-gin barokkiorkesterin riveistä. ”sielultani olen poikkihuilisti”, hän tunnustaa. ”Pidän kyllä nok-kahuilustakin kovasti, mutta en niinkään solistisena soittimena. nokkahuilukvartetti on mielestäni ihanteellinen yhtye.” Bravade keikkailee etenkin suomen monilla vanhaan musiik-kiin painottuvilla kesäfestivaaleil-la. talvikaudella yhtyettä voi osua kuulemaan esimerkiksi klubityyp-pisissä intiimeissä konserttitilois-sa. Ensi kevätkauden odotettu tapaus on huhtikuinen yhteiskon-sertti Golden horn -käyrätorviyh-tyeen kanssa Espoon sellosalis-sa. se on jo perinne. ”niitä meillä on ollut joka vuosi, se on hauska ja toimiva kombi-naatio.” Freelancemuusikolle amma-tinharjoituksen rahoittaminen on ikuinen pohdinnan aihe ja osa työnkuvaa. ”EsEk on aika usein pelasta-va enkeli, koska se voi myöntää lyhyellä varoitusajalla kuukauden työskentelytuen pienimuotoiseen projektiin”, kiittää Pauliina. ”mutta

32