Upload
others
View
0
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
1
Hankesalkku
Sote-liikelaitos, Palvelutehtävät I
Projekti
Kuntoutuspalvelut
Projektipäällikkö: Laura Niiniviita Hankejohtaja: Kati Liukko
Uusimaa 2019 -hanke Uudenmaan sote- ja maakuntauudistus Uudenmaan liitto // Nylands förbund Helsinki-Uusimaa Regional Council Toinen linja 4 • 00530 Helsinki • Finland [email protected] • www.uusimaa2019.fi
2
Sisällysluettelo
1. Projektin nykytila ja tavoitteet ....................................................................................................... 3
1.1. Projektin nykytilan kuvaus ......................................................................................................... 3
1.2. Vaatimukset ............................................................................................................................... 3
1.3. Tavoitteet ................................................................................................................................... 4
Turvallisen siirtymän edellyttämät tavoitteet .............................................................................. 4
Rohkean uudistumisen mahdollisuudet: .................................................................................... 4
Muut tavoitteet: .......................................................................................................................... 4
2. Projektin kuvaus ............................................................................................................................ 5
2.1. Projektin laajuus ........................................................................................................................ 5
2.2. Lopputuotokset .......................................................................................................................... 6
2.3. Rajaukset .................................................................................................................................. 6
3. Projektin aikataulu ja riippuvuudet ............................................................................................... 6
3.1. Tuotokset ................................................................................................................................... 7
3.2. Projektin vaiheet, aikataulu ja virstanpylväät ............................................................................. 9
3.3. Kuvaus olennaisista riippuvuuksista .......................................................................................... 9
4. Organisaatio ja päätöksenteko ..................................................................................................... 9
4.1. Projektin organisointi ja päätöksenteko ..................................................................................... 9
4.2. Projektitiimit ............................................................................................................................... 9
4.3. Projektin tärkeimmät sidosryhmät ............................................................................................. 9
5. Projektin päätehtävät ja tehtäviin vaadittava työmäärä ............................................................ 10
6. Riskit ............................................................................................................................................. 10
7. Muut projektin määrittelyyn ja suunnitteluun liittyvät keskeiset dokumentit ......................... 11
3
1. Projektin nykytila ja tavoitteet
1.1. Projektin nykytilan kuvaus
Kuntoutuspalvelut -projekti alkoi 15.3.2018 projektin tarkoituksen ja tavoitteen määrittelyllä. Uusimaa
2019 -hankkeessa tehdyn esivalmistelutyön pohjalta asetettiin valmisteluryhmä, joka hyväksytettiin
hankejohtajien kokouksessa 13.6.2018. Valmisteluryhmä koostui ohjausryhmästä sekä kahdesta
työryhmästä. Ohjausryhmä koostui Uusimaa2019 -hankkeen edustajista (sote- liikelaitos ja sote-
järjestäjä) sekä Helsingin, Espoon ja HUS:n edustajista. Ohjausryhmässä oli myös Lean-valmentaja
suunnittelemassa ja avustamassa valmistelutyön koordinointia. Asetettu ohjausryhmä toimi hankkeessa
projektille nimettynä projektitiiminä, jota projektipäällikkö johti. Työryhmien jäsenet valittiin ensisijaisesti
kuntoutuksen substanssiosa-alueita painottaen sekä maakunnallista edustavuutta tavoitellen. Ryhmät
toimivat tiiviisti yhteistyössä. Projektille tehtiin suuntaviivat, asetettiin tavoitteet sekä suunniteltiin
luonnos, miten asetetut tavoitteet saavutetaan maakunnan käynnistymisen vaiheeseen mennessä.
Keväällä 2018 tehty esivalmistelutyö toimi asetetun valmisteluryhmän pohjamateriaalina. 2018
elokuusta joulukuun työryhmät työstivät substanssikohtaisia valmistelukokonaisuuksiaan. Valmistelun
aikana saavutettiin merkittäviä synergiaetuja muiden valmistelualueiden kanssa. Lisäksi tunnistettiin
laajoja yhteistyötarpeita ja yhdyspintoja, joiden eteenpäin vieminen asiakaskeskeisyys edellä tarvitsi
laajaa kokonaisuuden ja verkoston hallintaa. Valmistelutyön ympärille rakennettiin merkittävät
yhteistyöverkostot kokonaisuuden hallinnan toteuttamiseksi. Yksi merkittävimmistä yhteistyötarpeista
asiakaskeskeisyyden ja sujuvan hoitokokonaisuuden näkökulmasta oli ensihoito - päivystys – kuntoutus
– sairaala- valmistelualueiden yhteistyö. Yhteistyörakennetta ja työtapaa ehdittiin alustavasti
suunnitella. Tiivis yhteistyö eri valmistelualueiden kanssa jäi toteutumatta hankkeen päättymisen
vuoksi. Projekti päättyi 8.3.2019 hallituksen eroamiseen ja siten sote- uudistuksen päättymiseen.
Projektissa saavutetut keskeiset tuotokset ja dokumentit ovat koostettuna luvussa 7. Projektissa
hyödynnetty, keskeisin materiaali on koottuna Sharepointiin. Linkki löytyy tämän dokumentin luvusta 7.
1.2. Vaatimukset
Kuntoutuksen palvelukokonaisuutta määrittää useat lait ja lakikokonaisuudet. Keskeisimmät on mainittu
oheisessa taulukossa.
Vaatimus * Terveydenhuoltolaki
Kansanterveyslaki
Laki sosiaali- ja terveyspalveluista
Erikoissairaanhoitolaki
Sosiaalihuoltolaki
Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä
Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä
4
Lastensuojelulaki
Päihdehuoltolaki
Laki vammaisetuuksista, laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä
palveluista ja tukitoiminnasta, laki kehitysvammaisten erityishuollosta
Laki kuntouttavasta työtoiminnasta
Laki omaishoidon tuesta
Tietosuojalaki
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä
Laki sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen tuottamisesta
Maakuntastrategia ja palvelustrategialuonnos
Laki asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa
1.3. Tavoitteet
Projektin tavoitteena oli määritellä ja kartoittaa sote- liikelaitoksen kuntoutuspalvelujen
palvelukokonaisuus sekä kokonaisuuteen sisältyvät resurssit (eurot, hlöt jne), jolloin
palvelukokonaisuudesta saadaan nykyistä parempi kokonaiskuva.
Tämänhetkisen palvelukokonaisuuden kartoituksen jälkeen määritellään toimintakokonaisuuden
uudistamisen tavoitteet ja integraatiotarpeet muihin palvelukokonaisuuksiin.
Kuntoutuspalvelujen projektin onnistunut toteutus mahdollistaa maakunnan asukkaille monipuoliset,
tasalaatuiset, tarvelähtöiset ja kustannus- ja aikaresurssillisesti tehokkaat palvelukokonaisuudet.
Turvallisen siirtymän edellyttämät tavoitteet:
Siirryttäessä maakuntaan asiakkaiden ja potilaiden kuntoutuspalvelujen laatu, saatavuus,
toimintavarmuus ja jatkuvuus tulee taata.
Asiakkaat eivät huomaa muutosta hoitokokonaisuudessaan siirtymävaiheessa maakuntaan.
Myös kuntoutuksen palvelukokonaisuuden parissa työskentelevät työntekijät tuntevat turvallisuutta
työnsä jatkuvuudesta.
Organisaatiot jatkavat toimintaansa normaalisti.
Rohkean uudistumisen mahdollisuudet:
Tasalaatuiset kuntoutuspalvelut alueella, jolloin kaikilla maakunnan asukkailla on mahdollisuus saada
tarvittaessa monipuolista hoitoa.
Asiakas saa oikean hoidon oikeaan aikaan ilman viiveitä riippumatta asuinalueestaan Uudellamaalla.
Kuntoutujien prosessit saadaan kokonaisjohdetuiksi, eheiksi ja tarpeisiin vastaaviksi
palvelukokonaisuuksiksi maakunnan alueella.
5
Suurivolyymisimmille kuntoutujaryhmille luodaan standardoitu kuntoutusprosessi kustannusten ja
hoidon laadun tasalaatuisuuden turvaamiseksi.
Kuntoutus tulee osaksi kaikkea asiakkaan ja potilaan hoitoa jo hoidon varhaisessa vaiheessa.
Vuodeosastohoidon ja siellä tapahtuvan kuntoutuksen sijaan kuntoutujat pyritään voinnin niin salliessa
hoitamaan ensisijaisesti avopalveluissa sekä kotona kotiin vietävien palvelujen turvin.
Muut tavoitteet:
Palvelukokonaisuudet rakennetaan asiakaskeskeisyyden näkökulmasta.
Sovelletaan modernia palvelumuotoilua nykyisten palvelun tuontantomuotojen sijaan.
Palvelukokonaisuuksien yhteneväisyys, yhteiset toimintaperiaatteet ja hyvien käytäntöjen tunnistaminen
ja niiden jakaminen.
Mahdollistetaan resurssien joustava siirrettävyys maakunnan alueella.
Maakunta mahdollistaa ja tukee tiedolla johtamista asiakkaiden/potilaiden palvelukokonaisuuksissa.
Maakunnan vastuulla on seurata tuotettavien palvelujen vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta sekä
vastata asiakkaiden tarpeisiin.
2. Projektin kuvaus
2.1. Projektin laajuus
Esivalmistelutyössä todettiin, että kuntoutuspalvelujen saatavuudessa ja käytössä on suurta hajontaa
maakunnan alueella. Kuntoutuksen eri alojen ammattilaisten tuottavien palvelujen saatavuudessa on
merkittäviä alueellisia eroja mm. ravitsemus-, toiminta- ja puheterapiaresursseissa.
Fysioterapiapalveluja on saatavilla laajalti. On perusteltua väittää, että kuntoutuspalveluja
tarjotaan/käytetään tällä hetkellä asiakkaan näkökulmasta epätasa-arvoisesti.
Kuntoutuspalvelujen käytön seuranta on vaikeaa. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sekä
sosiaali- ja terveydenhuollon välinen yhteistyö ei ole asiakkaan näkökulmasta toimivaa.
Kuntoutuspalvelujen kustannustehokkuudesta ei ole saatavissa tietoa. Yleisimmät kuntoutusprosessit
eivät ole nykyjärjestelmän pirstaleisuudesta johtuen johdettavissa, mistä syystä laatua ja vaikuttavuutta
ei voida taata. Oletuksena taustalla on, että kuntoutuspalvelujen oikea-aikaisuuden ja monipuolisen
kuntoutusprosessin kautta asiakkaille pystytään takaamaan vaikuttavampi hoito.
2.2. Lopputuotokset
Työryhmien ensimmäisten tehtävänantojen keskeisimmät havainnot:
Kuntoutuksen palvelurakenne maakunnassa -työryhmä:
- Hahmotelma asiakkaan ja potilaan asiakaskeskeisestä kuntoutuksen palvelupolusta. Hahmotelmassa toteutettiin
vahvaa integraation näkökulmaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä perusterveydenhuollon ja
erikoissairaanhoidon välillä. Lisäksi hahmotelmassa huomioitiin kolmannen sektorin toimijat.
6
Kuntoutujan prosessit eri toimintaympäristöissä -työryhmä:
- Kuntoutuksen asiakas- ja potilassegmenttien hoito- ja kuntoutusprosessi. Hahmotelmassa toteutettiin vahvaa
integraation näkökulmaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon
välillä. Lisäksi hahmotelmassa huomioitiin kolmannen sektorin toimijat.
2.3. Rajaukset
Kuntoutuspalvelut- projektilla oli useita yhteyksiä sote- liikelaitoksen ja sote- järjestämisen projekteihin.
Keskeisimmät ja suurimmat projektikokonaisuudet liittyvät palvelutuotannon järjestämisen sekä
tuotannon suunnitteluun ja muodostamiseen. Myös sote- liikelaitoksen sisäiset tukipalvelut luettiin
osaksi kuntoutuspalvelut -projektia, koska valmistelutyössä todettiin apuvälineiden kuuluvan kiinteästi
osaksi kuntoutuksen palvelukokonaisuutta.
Yleisesti kuntoutuksen palvelukokonaisuudessa tavoiteltiin vahvaa integraatiota sosiaali- ja
terveydenhuollon palvelukokonaisuuksien, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon
palvelukokonaisuuksien välillä. Tulevan maakunnan näkökulmasta organisatoriset rajat sekä
taloudellinen osaoptimointi pyrittiin minimoimaan.
3. Projektin aikataulu ja riippuvuudet
3.1. Tuotokset
Kuntoutuksen valmisteluryhmä koostui ohjausryhmästä sekä kahdesta työryhmästä. Ohjausryhmä toimi
aktiivisesti 3-5/2018 tehden kattavaa esivalmistelutyötä palvelukokonaisuudesta. Esivalmistelutyön
perusteella hankevalmistelussa todettiin, että on perusteltua perustaa kuntoutuspalveluille oma
valmisteluryhmänsä. Esivalmistelun päätyttyä nimettiin työryhmät, joiden jäsenet kontaktoitiin
kesäkuussa 2018. Valmistelutyö käynnistyi 8/2018.
Ohjausryhmä kokoontui 1-2 kertaa kuukaudessa vuoden 2018 loppuun. Myös työryhmät kokoontuivat
1-2 kertaa kuukaudessa. Lisäksi ohjausryhmä tapasi työryhmien puheenjohtajia ja sihteereitä noin
kerran kuukaudessa varmistaakseen työskentelyn tuloksellisen etenemisen. Yhteistyöskentelyssä
hyödynnettiin vahvasti myös sähköpostia, Teamsia ja Skypeä. Osa kokouksista oli palaverimuotoisia,
osa Lean-valmentajan suunnittelemia työpajoja. Harvalukuisista kokouskerroista huolimatta työryhmät
ehtivät tuottaa paljon hyvää materiaalia, jotka koostuivat pääosin kuntien ja kuntayhtymien olemassa
olevista tiedoista ja materiaaleista.
Joulukuussa 2018 järjestettiin työryhmien yhteinen seminaari Kallion virastotalossa. Seminaarissa
molemmat työryhmät esittelevät ensimmäisten tehtävänantojensa tuotoksia. Tilaisuus oli interaktiivinen
ja innostava. Työryhmien jäsenillä oli vahva motivaatio palvelukokonaisuuksien kehittämiseen sekä
synergiaetujen löytämiseen asiakkaan ja potilaan parhaan mahdollisen kuntoutuksen toteutumiseksi.
3.2. Projektin vaiheet, aikataulu ja virstanpylväät
Kuntoutuspalvelut -projekti toimi 15.3.2018-8.3.2019. Taulukossa määritellyt projektin vaiheet on tehty
projektipäällikön ja valmistelutyön puheenjohtajan yhteistyönä marras-joulukuussa 2018.
7
Tehtävän kuvaus Vastuulliset henkilöt
MÄÄRITTELYVAIHE 15.3.2018-13.6.2018
Projektin tarkoituksen määrittely
Projektin ohjausryhmä
Projektin tavoitteen määrittely
Projektin ohjausryhmä
Valmisteluryhmän asettaminen ja esittely Sote-liikelaitoksen
hankejohtajille
Projektin ohjausryhmä
TOTEUTUSVAIHE 1 1.6.2018-28.2.2019
Kuntoutuspalvelujen nykytilan hahmottaminen Projektin työryhmät sekä ohjausryhmä (tarvittaessa täydentävänä)
Integraatiohaasteiden tunnistaminen; SO-TE Projektin työryhmät sekä ohjausryhmä (tarvittaessa täydentävänä)
Integraatiohaasteiden tunnistaminen; ESH-PTH Projektin työryhmät sekä ohjausryhmä (tarvittaessa täydentävänä)
Kuntoutuksen korostaminen osana kaikkia
hoitokokonaisuuksia
Projektin työryhmät sekä ohjausryhmä (tarvittaessa täydentävänä)
Kuntoutuksen tarpeen tunnistaminen eri
toimintokokonaisuuksissa ja tarpeenmukainen hoitoon
ohjaus
Projektin työryhmät sekä ohjausryhmä (tarvittaessa täydentävänä)
Kuntoutuksen integrointi osaksi kaikkia sote-toimintoja Projektin työryhmät sekä ohjausryhmä (tarvittaessa täydentävänä)
Kuntoutujan prosessien hahmotus eri toimintaympäristöissä Projektin työryhmät sekä ohjausryhmä (tarvittaessa täydentävänä)
Kuntoutuksen palvelurakenne maakunnassa Projektin työryhmät sekä ohjausryhmä (tarvittaessa täydentävänä)
Työryhmien ensimmäisten tuotosten yhteenvetoraportti Projektin ohjausryhmä
TOTEUTUSVAIHE 2 1.3.2019-31.12.2020
Ensimmäisten tulosten yhteenvetoraportin mukainen
jatkosuunnitelma
Projektin ohjausryhmä
Projektin toteutuksen arviointi Projektin ohjausryhmä sekä työryhmät
Projektin jatkon suunnittelu Projektin ohjausryhmä
PÄÄTTÄMINEN 30.12.2020
Projektin päättäminen Projektin ohjausryhmä
3.3. Kuvaus olennaisista riippuvuuksista
Kuntoutuspalvelut -projekti on valmistelukokonaisuuksien poikkileikkaavuutensa vuoksi erittäin
riippuvainen muista valmistelukokonaisuuksista, yhteistyörakenteista sekä järjestämisen ja tuottamisen
muodoista. Oheisessa taulukossa on nimettynä substanssivalmistelun näkökulmasta viisi keskeisintä
riippuvuutta.
8
Riippuvuuden kuvaus Riippuvuuden kriittisyys Riippuvuuden hallintamenetelmä
1_334 Ikäihmisten
palvelukokonaisuus -
Kuntoutustoimintojen integrointi
ikääntyneiden
palvelukokonaisuuksiin tukee
ikääntyneiden itsenäistä
selviytymistä kotonaan.
Kriittinen Vahva ja vuorovaikutteinen yhteistyö ikääntyneiden valmistelutyön kanssa.
1_487 Sairaalaosastopalvelut -
Kuntoutus on osa sairaalassa
annettavaa hoitoa.
Kriittinen Vahva ja vuorovaikutteinen yhteistyö sairaala -valmistelutyön kanssa.
1_442 Integraatio - Integraation avulla kuntoutuspalveluita voidaan johtaa laadukkaammin, kustannustehokkaammin ja tasa-arvoisemmin.
Kriittinen Vahva ja vuorovaikutteinen yhteistyö sote- liikelaitoksen muodostamisen, hallintorakenteen ja palvelutuotannon suunnittelun kanssa. Lisäksi sote- järjestäjän palvelutuotannon järjestämisen malliin suunnitteluun osallistuminen.
1_25_Muut tuki ja hallintopalvelut - Lääkintälaite- ja apuvälinepalvelut ovat osa kuntoutuksen palvelukokonaisuutta
Kriittinen Lääkintälaite- ja apuvälinepalvelut ovat kiinteä ja erottamaton osa kuntoutuspalveluja, joten kiinteä yhteistyö tukipalvelujen valmistelukokonaisuudessa varmistaa kuntoutus- näkökulman huomioinnin.
1_441 Palveluverkko ja palvelun eri tasot - Integroitujen palvelukokonaisuuksien palvelun saatavuuden ja asiakaskeskeisyyden näkökulmasta palvelutuotantomuoto pitäisi olla paras mahdollinen.
Kriittinen Vahva ja vuorovaikutteinen yhteistyö sote- liikelaitoksen muodostamisen, hallintorakenteen ja palvelutuotannon suunnittelun kanssa. Lisäksi sote- järjestäjän palvelutuotannon järjestämisen mallin suunnitteluun osallistuminen.
Substanssivalmistelun näkökulmasta kuntoutuspalvelujen projektilla oli yhdyspinta kaikkiin sote-
liikelaitoksen palvelukokonaisuuksien valmisteluun. Ohessa on listattuna keskeiset kuntoutuspalvelut -
projektia koskettavat projektit ja valmistelualueet.
Projektilistaus:
1.452 Sote-keskus 1.471 Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto 1.472 Aikuisten sosiaalipalvelut 1.473 Lapsiperheiden sosiaalipalvelut 1.474 Mielenterveys- ja päihdepalvelut 1.475 Asumispalvelut 1.476 Kotona annettavat palvelut 1.481 Erikoissairaanhoito 1.482 Ensihoito, päivystys ja valmius 1.484 Vammaispalvelut 1.486 Sairaalapalvelut 1.487 OT ja muut vaativan tason sote- palvelut 1.491 Neuvonta ja ohjaus 1.492 Palvelutarpeen arviointi 1.493 HYTE 1.494 Lapset, nuoret ja lapsiperheet integraatio 1.495 Työikäiset integraatio 1.496 Ikäihmiset integraatio
9
Yhteistyötä kuntoutuspalvelut projektissa ehdittiin aloittaa sairaalapalvelut-, ensihoito-, päivystys- ja
valmius- projektin sekä ikääntyneiden integraatio- projektin kanssa. Aloitetussa yhteistyössä
tunnistettiin vahva tahtotila yhteiseen kehittämiseen asiakas- ja potilaskeskeisyys edellä. Hankkeen
päättymisen vuoksi yhteistyö jäi suunnittelutasolle.
4. Organisaatio ja päätöksenteko
4.1. Projektin organisointi ja päätöksenteko
Kuntoutuspalvelut- projektin osana toimi kuntoutuksen valmistelutyöryhmä, mikä koostui
ohjausryhmästä sekä kahdesta työryhmästä.
Uusimaa2019- hankkeen sote-liikelaitosvalmistelija Laura Niiniviita toimi 100% projektipäällikkönä
kuntoutuksen valmistelutyössä. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Helsingin kaupungin sosiaali- ja
terveystoimen Sairaala-, kuntoutus ja hoivapalvelujen ylihoitaja Tuija Arvo. Varapuheenjohtajana toimi
8-12/2018 Espoon sairaalan johtava kuntoutussuunnittelija Tiina Hannikainen. Varapuheenjohtajana 1-
3/2019 toimi Espoon sairaalan kuntoutuspäällikkö Anna Troberg. Ohjausryhmään kuului myös Espoon
sairaalan neurologisen kuntoutusosaston osastonhoitaja, Lean-valmentaja Jonna Ruoho. Lisäksi
HUS:n edustaja toimi Sisätautien ja kuntoutuksen toimialajohtaja Jukka Louhija. Jukka toimi
kuntoutuksen ohjausryhmän lisäksi 20% resurssisopimuksella Uusimaa2019 -hankkeessa.
Uusimaa2019 -hankkeen sote- järjestäjää edusti tietojohtamisen hankejohtaja Soili Partanen.
Kuntoutuksen palvelurakenne maakunnassa puheenjohtajana toimi Hyvinkään sairaanhoitoalueen
fysiatrian ja kuntoutuksen vastuualuejohtaja, ylilääkäri Kari Hurskainen. Sihteerinä toimi Helsingin
kaupungin johtava kuntoutussuunnittelija Minna Salmi. Kuntoutujan prosessit eri toimintaympäristöissä
puheenjohtajana toimi Raaseporin sairaalan kuntouttavan toiminnan yksikönpäällikkö Michael
Westerlund 8-12/2018. Puheenjohtajana toimi 1-3/2019 Espoon sairaalan kuntoutuksen
erityisasiantuntija Sanna Silventoinen. Varapuheenjohtajaa ei ollut nimetty. Työryhmässä oli kiertävä
sihteeriys. Merkittävää roolia työryhmän tuloksellisessa työskentelyssä osoitti myös HUS Sisätautien ja
kuntoutuksen tulosyksikön ylihoitaja Markku Laitila.
Kaikki muut, projektipäällikköä ja sote- järjestäjän edustajaa lukuun ottamatta työskentelivät
valmistelutyössä oman työnsä ohella ilman erikseen resursoitua työaikaa. Työryhmien kokoonpanoissa
tapahtui varsinaisten jäsenten ja varajäsenten suhteen pieniä vaihdoksia.
Projektipäälliköllä oli raportointivastuu projektin etenemisestä hankejohtaja Kati Liukolle sekä sote-
liikelaitosvalmistelun henkilöstölle.
4.2. Projektitiimit
Sote-liikelaitosvalmistelussa Kuntoutuspalvelut -projektitiimiin kuuluivat valmistelutyön ohjausryhmän
lisäksi hankejohtaja Kati Liukko, ikääntyneiden valmistelun projektipäällikkö Maritta Haavisto,
aikuissosiaalityön projektipäällikkö Sari Karisto sekä työryhmien puheenjohtajat ja sihteerit. Lisäksi
valmistelutyön työryhmien puheenjohtajat olivat osa projektitiimiä.
4.3. Projektin tärkeimmät sidosryhmät
Oheisessa taulukossa on listattu Kuntoutuspalvelut -projektin tärkeimmät Uusimaa2019 -hankkeen
ulkopuoliset sidosryhmät.
10
Sidosryhmän kuvaus
Mitä sidosryhmältä odotetaan Miten yhteistyö tapahtuu?
HUS Erikoissairaanhoidon näkökulma Erikoissairaanhoidon edustus osana valmistelutyötä
Perusterveydenhuolto Perusterveydenhuollon näkökulma
Perusterveydenhuollon edustus osana valmistelutyötä
HUS Perusterveydenhuollon yksikkö
Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon integraation vahva tukeminen.
HUS Perusterveydenhuollon yksikön edustus osana kuntoutuksen valmistelutyötä, asiantuntemus hyödynnettävissä myös sairaala-valmistelutyössä
Kuntoutuksen substanssialojen osaaminen
Kuntoutuksen palvelukokonaisuuteen kuuluvien erikoisalojen osaamisen ja asiantuntemuksen näkökulman tuominen
Valmisteluryhmää kootessa huomioitiin pienemmät, mutta hyvin merkitykselliset erikoisalat osana laajaa kuntoutuksen valmistelukokonaisuutta mm. puheterapia, ravitsemisterapia, seksuaaliterapia ja terveyssosiaalityö
Kela Kelan näkökulma kuntoutuksen valmistelukokonaisuuteen
Kelan edustus osana valmistelutyötä
Apotti Sähköisten potilastietojärjestelmien sujuvoittamista ja toimintojen integraatiota
Sähköisten järjestelmien ja digitalisaation osaaminen osana valmistelutyötä
Uudenmaan kunnat ja kuntayhtymät
Palvelukokonaisuuksien integraation ja yhteisen kehittämistyön mahdollistamista
Kuntien ja kuntayhtymien edustajat osana valmistelutyötä
Virtuaalisairaala Asiakkaiden ja potilaiden hoito- ja kuntoutusprosessien tarjoamista sähköisen alustan kautta
Virtuaalisairaalan esittelyluennot sekä edustus osana valmistelutyötä
5. Projektin päätehtävät ja tehtäviin vaadittava
työmäärä
Projektin vaiheet ja tehtävät on kuvattu laajasti tämän dokumentin luvussa 3.2. Projektin tehtäviin ja
niiden toteutukseen tarvittavaa työ- tai henkilöresurssia ei määritetty projektin aiemmissa vaiheissa.
Projektipäälliköllä ja muutamalla Uusimaa2019- hankkeessa kuntoutuksen valmisteluun osallistuneella
oli resursoitu työaikaa projektin toteuttamiseen. Osa ohjausryhmästä sekä työryhmien jäsenet
työskentelivät täysin oman työnsä ohella, joka luonnollisesti vaikutti projektiin kohdennettavaan
työpanokseen.
Mikäli sote- valmistelu olisi edennyt projektissa tarvittavat resurssit, niin henkilö- kuin työaikaresurssit
olisivat vaatineet merkittävää uudelleen tarkastelua ja arviointia valmistelukokonaisuuden laajuus
huomioiden.
6. Riskit
Oheisessa taulukossa on kuvattu projektin merkittävimmät riskit. Riskit on projektoitu Project Online -
ohjelmistoon joulukuussa 2018. Tämän jälkeen projektipäällikkö on arvioinut riskit viikoittain 8.3.2019
asti. Keskeisimmin riskien todennäköisyyden arviointiin on vaikuttanut yleisesti epävarma poliittinen ja
toiminnallinen toimintaympäristö. Ohessa mainitut riskien vaikuttavuus ja todennäköisyys luvut on otettu
Project Online ohjelmistosta 1.3.2019, viikko ennen uudistuksen kaatumista.
11
Riskin kuvaus Vaikuttavuus
Todennäköisyys
Riskiluku yht.
Korjaavat toimenpiteet
Uudenmaan maakunnan kuntoutuspalvelujen kokonaisuudessa ei onnistuta integroimaan SO-TE ja ESH-PTH rajapintoja yhteneväisiksi kokonaisuuksiksi.
3 1 3 Pyritään tunnistamaan SO-TE ja ESH-PTH rajapinnat mahdollisimman hyvin sekä muistamaan niiden olemassa olo osana valmistelun etenemistä.
Sotelakien voimaantulo viivästyy heikentäen valmistelutyön mandaattia toimia kunta- ja kuntayhtymätasolla.
3 2 6 Pyritään etenemään hoitoprosessien integroinnin näkökulmasta siten, että hyödynnetään kaikki mahdollinen yhteis- ja kehittämistyö lakien voimaantulon viivästymisestä huolimatta.
Muutosvastarinta, epävarmuus ja kielteinen asenne valmistelutyötä kohtaan lisääntyy aikataulujen venyessä.
2 1 2 Pyritään pitämään kuntiin ja kuntayhtymiin hyvä ja vastavuoroinen keskusteluyhteys. Tiedotetaan asioista avoimesti ja tasapuolisesti eri toimijoiden kesken.
Potilaan kuntoutuspalvelujen prosessia ei pystytä koordinoidusti johtamaan eikä seuraamaan; tiedolla johtamiseen ei ole edellytyksiä.
3 1 3 Pyritään kehittämään tiedolla johtamisen edellytyksiä yhdessä ICT-toimintojen kanssa.
Kuntoutuksen valmistelutyössä ei pystytä hyödyntämään riittävästi kuntoutuspalvelujen rajapintojen valmistelutyötä.
2 1 2 Uusimaa2019 -hankkeen tasolla tulee määrittää selkeät valmisteluryhmien väliset yhteistyömallit. Myös valmisteluryhmien vastuuvalmistelijoiden tulee olla tietoisia valmistelutyön kokonaisuudesta.
Sote-liikelaitosvalmistelun näkökulmasta ei huomioida palvelun tuottajan ja järjestäjän näkökulmaeroja, jolloin yhteistyö ja käytännön toimivuus palveluprosesseissa kärsii.
3 1 3 Valmisteluryhmän ohjausryhmään on Uusimaa2019 -hankkeessa edustus sekä sote- järjestäjältä että sote- liikelaitokselta. Järjestäjä ja tuottaja käyvät sujuvaa vuoropuhelua.
Menetetään valmistelutyön näkökulmasta kriittisiä avainhenkilöitä.
3 2 6 Valmisteluryhmien jäseniin pyritään Uusimaa2019-hankkeen tasolla pitämään tiivistä yhteyttä sekä sujuvaa dialogia. Valmisteluryhmien jäsenien sitouttaminen kokonaisuuteen on hyvin tärkeää alueellisen ja substanssin valmistelun näkökulmasta. Myös puheyhteys kuntiin ja kuntayhtymiin säilyy.
7. Muut projektin määrittelyyn ja suunnitteluun liittyvät
keskeiset dokumentit
Oheisessa taulukossa on kuvattu kuntoutuksen valmistelutyöhön liittyneet keskeiset dokumentit päiväyksineen ja
tekijätietoineen.
Dokumentin nimi Päiväys: LIITTEENÄ: Tekijä(t):
Toimeksianto- ja valmisteluryhmäehdotus Sote-liikelaitoksen hankejohtajille
Polku: Toimeksianto- ja valmisteluryhmäehdotus
13.6.2018 Kyllä Laura Niiniviita, Tuija Arvo, Tiina Hannikainen ja Jukka Louhija
12
Kutsukirje valmisteluryhmään Polku: Kutsukirje valmisteluryhmään
27.6.2018 Ei Laura Niiniviita
Kuntoutus -valmisteluryhmän järjestäytymiskokous Polku:
Järjestäytymiskokous
29.8.2018 Ei Laura Niiniviita ja Tuija Arvo
Kuntoutuksen palvelurakenne maakunnassa -työryhmän I tuotos
Polku: Ensimmäinen tuotos
1.12.2018 Ei Työryhmä
Kuntoutujan prosessit eri toimintaympäristöissä -työryhmän I tuotos
Polku: Ensimmäinen tuotos
15.11.2018 Ei Työryhmä
Sote-toimikunta_kuntoutus Polku: Sote-toimikunta_kuntoutus
1.4.2019 Kyllä Laura Niiniviita
Listatut dokumentit ja muuta projektin lisämateriaalia löydät: Kuntoutuspalvelut
Polku: Maakuntauudistuksen esivalmistelu → Sote-liikelaitos → Projektikohtaiset kansiot → Kuntoutuspalvelut.
Kuntoutuspalvelut -projektikansiosta löytyy edelleen kaksi kansiota. Esivalmistelu 3-5_2018 löytyy esivalmistelutyön
tukena käytettyä materiaalia, kokouspöytäkirjat sekä valmisteluryhmäehdotus. Valmisteluryhmän työ -kansion alta löytyy
edelleen ohjausryhmän sekä työryhmien omat kansiot, joissa löytyy keskeisimmät dokumentit.
Toimeksianto- ja valmisteluryhmäehdotusKuntoutus-esivalmisteluryhmä
Pj Tuija Arvo, HelsinkiVpj Tiina Hannikainen, EspooSiht Laura Niiniviita, Uusimaa2019Jukka Louhija, HUS/Uusimaa2019
13.6.2018
SisällysluetteloTaustaa esivalmistelulleEsitys kuntoutuspalvelujen jatkovalmistelusta ja työryhmästä
Taustaa esivalmistelulle
Esivalmistelua ohjaavat keskeiset johtoajatukset• Sote-uudistuksessa syntyvä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintojen kokonaisuus on maailman
mittakaavassa yksi suurimmista kuntoutuksen keskittymistä, jossa on paljon uusia mahdollisuuksia ja palvelujen sovellutusalueita käytännössä
• Asiakkaalle tulee pystyä tarjoamaan yksilöllinen kuntoutusprosessi, jossa kokonaisuuden koordinointi on yhdellä taholla
• Vältetään tiedonkulun ongelmia• Vältetään päällekkäistä työtä• Vastuu yhdellä taholla• Taataan laadukas palveluprosessi, joka on mitattavissa relevantit mittarit• Taataan palvelun vaikuttavuus asiakkaan näkökulmasta prosessin arviointi ja seuranta
keskeistä• Johdetaan tiedolla
• Asiakaskeskeinen, tehokas ja oikea-aikainen kuntoutusprosessi rakentuu siten, että asiakas on kaiken toiminnan lähtökohta, jonka ympärille tarvittavat palvelukokonaisuudet rakennetaan
• Asiakkaiden segmentointi vakioidut prosessit esim. päivystyspotilaan kuntoutusprosessi• Kuntoutuspalvelujen asiakasryhmien segmentoinnin kautta standardoitujen
kuntoutusprosessien rakentaminen lisää palvelukokonaisuuden vaikuttavuutta• Käypä hoito -suositukset jne.• Asiantuntijuuden hyödyntäminen asiakkaan näkökulmasta
Esivalmistelussa esille nousseet keskeiset huolet:• Tämän hetken kuntoutuspalvelujen toimintakokonaisuus on pirstaleinen ja sekava irrallisten toimintojen
kokonaisuus, jossa kokonaisvastuu asiakkaan kuntoutumisesta ei ole selkeä• Maakunnan tasolla hajontaa mm.
• Palvelun laadussa• Saatavuudessa• Kestossa• Toteutusmuodossa
• Koordinaation puute• Toimintojen päällekkäisyys ja kokonaisvastuun hajanaisuus
• Rakenteen ja rahoituksen pirstaleisuus• Talouden seuranta ei ole nykyjärjestelmässä mahdollista
• Kuntoutuspalvelujen ja –resurssien monikanavaisuus• Yleisesti kuntoutuskokonaisuuden hahmottamisvaikeus yhteistyön rakentamisen ja koordinaation esteenä
• Kuntoutuspalvelujen toimijoiden keskinäisen yhteistyön puute• Laadun ja vaikuttavuuden arviointi vaikeaa
• Ei yhteismitallisia mittareita eikä tiedolla johtamisen edellytyksiä• Kuntoutustarve tunnistetaan ja siihen reagoidaan edelleen valitettavan myöhään• Palvelun takaaminen molemmilla kansalliskielillä
Kirjallisuutta (Louhija ym. 2017)
• Kuntoutuksen ympärille on vuosikymmenten mittaan syntynyt monimutkainen rakennelma lainsäädäntöä, osajärjestelmiä, rahoittajia ja palveluntuottajia. Eri järjestelmien välisen yhteistyön ongelmiin on viitattu monissa vertailevissa ja kansallisissa selvityksissä
• Koordinaation ja yhteistoiminnan tarve on suuri, sillä kuntoutuksen eri osa-alueet kietoutuvat toisiinsa monin tavoin
• Hyvä kuntoutus on lähes aina toteutukseltaan monialaista• Vaikka kuntoutuksessa on perinteisesti käytetty nelijakoa lääkinnälliseen, sosiaaliseen, ammatilliseen ja
kasvatukselliseen kuntoutukseen, käytännössä kuntoutus ei rajaudu asiantuntijoiden ammattialojen mukaan• Kaikkiaan kuntoutus ja kuntoutuksen käsite ovat monitahoisia kokonaisuuksia ja asiakkaan palveluprosessissa on
vaikea erottaa toisistaan esimerkiksi hoitoa ja lääkinnällistä kuntoutusta• Kuntoutuksen päätavoitteena työ- ja toimintakyvyn palautuminen/ylläpitäminen• Kuntoutus osaksi jokaista elämänvaihetta relevantit mittarit, jolla seurata vaikuttavuutta• Tulevaisuudessa määritetään suurista sairausryhmistä kuntoutuksen saatavuus /antamisen erva-kriteerit
apuvälineiden luovutusperusteiden mukaisesti • Huomioidaan suuret volyymit ei erikoissairaanhoitoon kuuluvan kuntoutuksen osalta, erityisesti ikääntyneet • Eri erikoisaloilta kartoitetaan ko. potilasryhmät ja näiden tarvitsemat kuntoutukset (HYKS-Ervan kuntoutus
alatyöryhmän toimintasuunnitelma 2018)
Maakunnan kunnalliset kuntoutuspaikat v. 2014
• Lisäksi Uudellamaalla on myös yli 1800 yksityisiin laitoksiin sijoittuvia sairaansijoja, jotka riittävät erinomaisesti jatkohoito- ja kuntoutuspaikkatarpeeseen
• Kaikkia ei välttämättä edes tarvita, jolloin vapautuva resurssi voidaan hyödyntää mm. avokuntoutukseen
• Tulevaisuuden painopiste on avokuntoutuksessa sekä ennaltaehkäisevässä työssä
Kuntoutuksen tulee perustua yleiseen toimintamalliin, jonka periaatteet ovat samat kaikilla asiakkailla ja eri ikäryhmissä. Toimintamallin tarkoituksena on se, että kuntoutuja saa tarvitsemansa tuen ja palvelut (Louhija ym. 2017).
Toimintamalliin sisältyvät tarpeen tunnistaminen, arviointi, suunnitelma, päätökset, palvelut ja etuudet, kuntoutujan ympäristöä koskevat toimenpiteet, prosessin seuranta ja arviointi sekä sen pohjalta tehtävät tarvittavat muutokset
Maakunnan toimintakykykeskus?
Kuntoutuksen toimintamalli, kuntoutumisen prosessi ja toimijat eri vaiheissa- Kuntoutustarpeen
varhainen tunnistaminen- Kuntoutus osaksi asiakkaan
sote-kokonaisuutta- Vastuullinen asiakasohjaus:
Monia erilaisia palveluja tarvitsevien asiakkaiden kuntoutumisen prosessin hallinta
Esitys kuntoutuspalvelujen jatkovalmistelusta ja työryhmästä
Esivalmisteluryhmän esitys varsinaiseksi kuntoutus-valmisteluryhmäksi
• Valmisteluryhmän muodostamisessa on pyritty maantieteellisesti ja väestöpohjallisesti kattavaan edustukseen
• Lisäksi on korostettu valmisteluryhmään esitettävien osallistujien ammattiosaamisen laajaa ja monipuolista kirjoa
• Keskeisistä kokonaisuuksista mahdollista muodostaa alatyöryhmiä varsinaisen valmisteluryhmän alle
• Alatyöryhmäehdotukset esitetään myöhemmin tässä dokumentissa• Valmisteluryhmässä tullaan tarvittaessa hyödyntämään ulkopuolisia asiantuntijoita sekä
tekemään vahvaa yhteistyöstä jo olemassa olevien valmisteluryhmien kanssa• Valmisteluryhmään ehdotettavat jäsenet nimeävät itse itselleen varajäsenet • Ryhmän jäsenet kontaktoidaan ennen kesälomakautta 2018 ja ryhmä aloittaa toimintansa elo-
syyskuussa 2018 tarkka aika sovitaan vielä myöhemmin• Ryhmän työskentelylle asetetaan sekä lyhyen että pitkän aikavälin tavoitteet• Ryhmän kokoonpanoa arvioidaan säännöllisesti osana työskentelyä
Kuntoutuspalvelujen rajapinnat ja rajaukset
• Kuntoutuspalveluilla on rajapintoja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sivistystoimentoimijoihin kanssa
• Keskeisimmät rajapinnat eri valmisteluryhmien kanssa:• Sairaala (sairaalasta kotiutuvan potilaan kotikuntoutus valmistellaan yhdessä sairaala-
valmistelun kanssa)• Sote-keskus• Ikäihmiset• Päihde- ja mielenterveyspalvelut• Lapset, nuoret ja perheet• Ensihoito-päivystys• Aikuissosiaalityö• Vammaisten palvelut• Työterveyshuolto; ammatillinen kuntoutus siltä osin, kun koskee työ- ja toimintakyvyn
arviointia
• Yhteistyötä jo olemassa olevien valmisteluryhmien kanssa tullaan tekemään tiiviisti
Kuntoutuksen valmistelun ohjausryhmä
• Pj Tuija Arvo, Helsinki• Vpj Tiina Hannikainen, Espoo• Jukka Louhija, HUS• Laura Niiniviita, Uusimaa2019 -hanke• I&O kärkihankkeen muutosagentti Soili Partanen, Uusimaa
• Ohjausryhmä • koordinoi, kokoaa ja avustaa alatyöryhmien työskentelyä ja tarvittaessa osallistuu
valmistelutyöhön• yhteensovittaa kuntoutuksen alatyöryhmien ja muiden valmisteluryhmien työskentelyä
ennaltaehkäisten päällekkäistä työtä• toimii yhteistyön linkkinä valmisteluryhmien välillä• kontaktoi hankkeen ulkopuolisia asiantuntijoita tarpeen mukaan• seuraa ja arvioi valmistelun etenemistä
Esivalmisteluryhmän esitys varsinaiseksi kuntoutuksen valmisteluryhmäksi nämä ihmiset jaetaan alatyöryhmiin kukin vahvimman osaamisensa mukaisesti
• Jonna Ruoho, kuntoutusosaston oh, Espoo• Hanna Öhman, (orto-geriatria) lääkäri, Helsingin
kaupunki• Marja Sippola-Soininen, kehittäjäylilääkäri,
Helsingin kaupunki• Aikuisten sosiaalipalveluista edustaja (ko
valmisteluryhmä nimeää itse alkusyksystäedustajan)
• Leena Lauttanen, Keski-Uudenmaankotikuntoutuspilotin puheenjohtaja/Nurmijärvi
• Anna-Maija Jäppinen, HUS (kliininenasiantuntija, fyster)
• Michael Westerlund, ft, yksikön päällikkö,Raasepori
• Paula Siltanen, ft oh, Porvoo• Tapani Hämäläinen, HUS on jo sote-
keskuksessa• Sanna Silventoinen, toimintaterapeutti, Espoo
• Ilpo Salminen, johtava ylilääkäri(yleislääketiede), Nurmijärvi
• Pia Nikander, ravitsemusterapeutti, HUS (Jukkaselvittää)
• Kari Hurskainen, fysiatri, HUS• Maiju Kummunmäki, Kela• Petri Leppänen, kuntoutuksen esimies, Lohja• Mikko Purhonen, johtava lääkäri, Karviainen• Virpi Aromaa, kuntoutus tulosyksikön va.
Päällikkö, Vantaa• Vaativan kuntoutuksen erityisosaaja ja muutama
muu vielä lisää
Alatyöryhmien alustava rakenne
• 1. Kuntoutuksen palvelurakenne maakunnassa
• Kuntoutuksen terminologia ja yhteinen kieli maakunnassa
• Avokuntoutus / kotikuntoutus• Kuntoutustarpeen varhaisempi tunnistaminen ja palveluohjaus• Kotiutumisprosessi (kotona-kotoa-kotiin-kotona)• Lähetekäytäntöjen systematisointi laadun takaamiseksi• Tavoitteena selkeä rakenne (rahoituksen rajoitteet ja mahdollisuudet) • Suurimmat kuntoutukset asiakasryhmät (iso n) ja heidän kuntoutumisprosessiensa vakiointi• Haastavat/kalliit asiakasryhmät (ei iso n, mutta vie paljon resurssia)• Palvelujen keskittäminen/hajauttaminen (lähipalvelut)• Kuntoutuksen palvelumuotoilun ideointi teknologiaa ja digitalisaatiota keskeisesti hyödyntäen• Relevanttien mittarien määrittely/kehittäminen ja kuntoutuspalvelujen laadun tarkkailun suunnittelu tiedolla
johtaminen
• Apuvälinepalvelut (tämä tehty, tarvitsee vain huomioida, että toteutuu ja näkyy esityksissä ja teksteissä)
• Sote-keskuksen, maakunnan liikelaitoksen ja sote-järjestäjän roolit selkeytyvät rahoituksen ja vastuun suhteen tulevaisuudessa talouden seurannan kokonaisuus tulee pyrkiä hallitsemaan
• Ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen, terveyserojen kaventaminen HYTE-toiminnot
Alatyöryhmien alustava rakenne
• 2. Vaativan kuntoutuksen ja muiden erityisryhmien kuntoutustoimintojen organisointi sote-liikelaitoksessa ja sen osana
• Yhteistyö Kelan kanssa• Erityisryhmien muodostaminen ja huomiointi• Palvelutarpeen arviointi• Henkilöstön osaaminen ja sen kehittäminen• Relevanttien mittarien määrittely/kehittäminen ja kuntoutuspalvelujen laadun tarkkailun suunnittelu
tiedolla johtaminen• Keskeistä yhteistyö muiden valmisteluryhmien kanssa• Life-time-care -näkökulma
Alatyöryhmien alustava kokoonpanorakenne
• 1. Kuntoutuksen palvelurakenne maakunnassa• JÄSENET• X• X• X
• 2. Vaativan kuntoutuksen ja muiden erityisryhmien kuntoutustoimintojen organisointi sote-liikelaitoksessa ja sen osana
• JÄSENET• X• X• X
Kiitos mielenkiinnostanne Kysymyksiä?
Kuntoutus-valmisteluryhmän työskentelyEsittely sotetoimikunnassa 1.4.2019
Valmisteluryhmän puheenjohtaja Tuija Arvo, Helsinki
Projektipäällikkö Laura Niiniviita, Uusimaa2019 -hanke
SisältöValmistelutyötä ohjaavat keskeiset havainnot ja tavoitteetValmisteluryhmän rakenne
- Asetetut työryhmätValmistelutyön keskeiset tuloksetValmistelutyön tulevaisuus
Valmistelutyötä ohjaavat keskeiset havainnot ja tavoitteet
• Asiakkaalle tulee pystyä tarjoamaan yksilöllinen kuntoutusprosessi, jossa kokonaisuudenkoordinointi on yhdellä taholla
• Palvelutarjonta pyrittävä takaamaan tasalaatuisena maakunnan alueella• Vältetään päällekkäistä työtä, koordinaatiovastuu määritetty• Taataan laadukas palveluprosessi, joka on mitattavissa relevantit mittarit• Taataan palvelun vaikuttavuus asiakkaan näkökulmasta prosessin arviointi ja seuranta
keskeistä• Johdetaan tiedolla
• Asiakaskeskeinen, tehokas ja oikea-aikainen kuntoutusprosessi rakentuu siten, että asiakas onkaiken toiminnan lähtökohta, jonka ympärille tarvittavat palvelukokonaisuudet rakennetaan
• Kuntoutuspalvelujen asiakasryhmien tunnistaminen lisää palvelukokonaisuudenvaikuttavuutta
• Kuntoutustarve tunnistetaan laajasti ja varhain
Valmisteluryhmän rakenne• Ohjausryhmä + kaksi työryhmää
• Pj Tuija Arvo, Helsinki• Vpj Anna Troberg, Espoo• Jukka Louhija, HUS• Soili Partanen, Uusimaa2019 -hanke• Laura Niiniviita, Uusimaa2019 -hanke
• Vastuuna mm.• johtaa ja koordinoida työryhmien työtä• yhteensovittaa kuntoutuksen valmistelun työryhmien ja muiden Uusimaa2019 –hankkeen sote-
valmisteluryhmien työskentelyä • toimi yhteistyön linkkinä sote-valmisteluryhmien välillä• arvioi valmistelun etenemistä
• Työryhmät• Kuntoutuksen palvelurakenne maakunnassa• Kuntoutujan prosessit eri toimintaympäristöissä
Asetetut työryhmät
• Työryhmät aloittivat työnsä syyskuussa 2018
• Kuntoutuksen palvelurakenne maakunnassa• Kuntoutujan polku kuntoutuspalveluissa
• Kuntoutujan prosessit eri toimintaympäristöissä• Kuntoutujan tarvelähtöinen kuntoutusprosessi
• Työryhmien yhteisseminaari järjestettiin 12/2018 Kallion virastotalossa
Valmistelutyön keskeiset tulokset• Kuntoutuksen osaamista tarvitaan laajasti eri toimijoilla
• Kuntoutustarpeen varhaisempi tunnistaminen ja palveluohjaus• Sote-palvelujen tarpeen ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen kuntoutuksen
kautta• Kuntoutuksen vaikuttavuuden mittaamiseen tarvitaan selkeät mittarit
• Tarve- ja toimintakykylähtöinen kuntoutusprosessi• Tiedolla ohjaaminen, tiedolla johtaminen
• ESH-PTH ja SO-TE –integraatio välttämätöntä asiakkaan tavoitteen saavuttamiseksi
• Kuntoutusprosessin jatkuvuus taattava yli organisaatiorajojen• Terapiaresurssien käytettävyys tarpeen mukaan
• Asiakkaan palveluprosessien yhteiskehittämisen tarve Uudenmaan alueella tärkeää
• Yhteistyöverkostosta saatu paljon ja opittu uutta
Valmistelutyön tulevaisuus
• Tiedolla johtamisen mahdollistaminen• Kuntoutuskomitean suositusten arviointi ja hyödyntäminen • I&O kärkihankkeen kotikuntoutuksen pilotin hyödyntäminen• Kuntoutujan polku, sen avaaminen ja kuvaaminen geneerisesti• Suurimpien kuntoutujaryhmien prosessien kuvaaminen• Kuntoutusnäkökulman ja kuntoutuksen tärkeyden korostaminen
osana SOTEa• Kunta- ja kuntayhtymävetoisesti mahdollisuus jatkaa yhteistä
kehittämistyötä• Huoli mikä taho verkostoja johtaa tulevaisuudessa
Kiitos mielenkiinnostanne.Kysymyksiä?