Heikki Halila

Luotto- ja maksuvälineet

Luentosarja 2013

LUOTTO- JA MAKSUVÄLINEDOKUMENTIT

• VELKAKIRJA; luottoväline• VEKSELI; luottoväline: asettaja faktisesti

takaaja, hyväksyjä viimekätisessä vastuussa • SHEKKI; maksuväline: edellyttää

shekkitilisuhdetta• LUOTTOKORTTI• TAKAUS• ON FIRST DEMAND• DEBENTUURIT JA MUUT

PÄÄOMASIJOITUSINSTRUMENTIT; jälkimarkkinakelpoisuus

Luotto-oikeuslainsäädäntö

• Laki luottolaitostoiminnasta (2007): siviilioikeutta 125-141 §:t / muuten elinkeino-oikeutta

• Kuluttajansuojalaki 7 luku (2010) kuluttajaluotot – 51 pykälää

• Kulutusluottodirektiivi• Velkakirjalaki (1947); velkakirjoista myös

muualla kuten LahjaL• Takauslaki (1999)• Laki saatavien perinnästä (1999)• Maksupalvelulaki (2010)

• Opinnoissa keskitytään velkakirjaan ja takaukseen• Ks. lisäksi pankkikortti ja sähköinen raha • Talouselämän käytännöt luovat itsenäisiä oikeusilmiöitä:

pitkälle kehitettyjä, anglo-amerikkalaisesta oikeuskulttuurista tuotuja, rahoituksen teorian mukaan innovoituja instrumentteja (Huom. 2008 finanssikriisi ja eurokriisin tuottama keskustelu eurobondeista). Jvk:t eivät siviilioikeudellisesti suuresta taloudellisesta merkityksestään huolimatta yhtä kiinnostavia kuin individuaalivk:t. Sijoitustodistukset velkakirjatyyppisiä.

• Oikeuskulttuuriset iskulauseet: pacta sunt servanda, Geld muss mann haben, business is business (liityntä vallitsevaan oikeuskielialueeseen ja oikeudelliseen ajatteluun)

oikeustutkimusta

• Velkakirjaoikeus: Y.J. Hakulinen, Velkakirjalaki (1965)

• Vekselioikeus: Ylöstalon ja Aurejärven tutkimukset

• Takaus: ”• Pankkioikeus, Hemmo (2001)• Maksusuoja , Kaisto(2001)• Pankin neuvonantovastuu: Wuolijoki (2009)• Modernit rahoitusinstrumentit: Villa ym.• Velvoiteoikeus (Norros 2012; sisältää myös

velkakirjaoikeutta)

Oikeudenalan piirteitä

• Säädöksiin (kuten VKL) liittyvää tarkkaa, sääntökeskeistä lainoppia saamistodisteiden osalta

• Lait eivät paljon muuttuneet; uusia prejudikaatteja velkakirjaoikeudesta vähän. Luoton markkinoinnin sääntely muuttunut kovasti.

• Yleiset velvoiteoikeudelliset periaatteet liittyvät kiinteästi oikeusongelmiin. Esim. kuittauksen edellytykset, oikeustoimioppi, korkolausekkeet ja velaksiantoon liittyvä markkinointi

TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSIA

• Ei-ansaitun saatavan siirto: oikeudellisesti mahdollista (factoring). Tulee esiin mm. rakennusurakan maksupostijärjestelyissä. Lasku eri asia kuin velkakirja.

• Shekki syrjäytynyt elektronisen rahan tieltä (Vrt. USA); luottokortti

• Rahamarkkinoiden vapautuminen Suomessa, EU:ssa ja maailmalla; julkisen sääntelyn ja valvonnan määrä vaihdellut (RATA:n ohjeiden noudattaminen 90-luvulla edellytyksenä pankkituelle – nykyisin Finanssivalvonta)

• Kiinteä korko korvautunut markkinakorolla (ilmenee myös korkolaista)

• Notariaattiluotto: yritysten kassaylijäämän (markkinaraha 1980-luvulla)

Euro-alueen instrumentit

• Euro-alueen kriisissä tulevat esiin tutut luotto-oikeuden instrumentit uusissa muodoissa. Velkapapereiden siirto ei ole vain harmaata teoriaa.

• Vakuuskysymys: millaista vakuutta luotolle saadaan? Monimutkaisia järjestelymahdollisuuksia

• ERVV. Euroopan rahoitusvakuusväline. Eurovaltioiden omistama yhtiö

Eurobondi

• Bondi = joukkovelkakirjalaina (jvk)• Eurobondi: Yhteinen eurooppalainen jvk, jossa

euromaat velkavastuussa. Lainoitus ja maksaminen euromailla yhteisesti (velallisena vai takaajana). Voi olla velallisena maksuvastuussa, vaikkei olisi saanut valuuttaa.

• Rajoituksia velkaantumiselle ja käyttöedellytyksille

• Perustuslakikysymys (mm. Saksa; ratkaistu Karlsruhessa perustuslakituomioistuimessa)

• Euromaiden finanssiliitto?

Maksuvälitys• käyttäminen luotonantoon; pankki välittää luoton (osapuolet eivät

tiedä toisistaan) ja myöntää rahoittajalle pankkitakauksen

• Maksuvälitys: sopimus ja kolmas. KSL 7 luku sopimussuhteesta.

• Lender liability: Ari Huhtamäen väitöskirja 1993. Amerikkalainen instituutio - miten meillä. Vastuu liiasta luotonannosta harvoin kyseeseen, entä velvollisuus olla katkaisematta luottohanaa (Viiala-tapaus 1968). Voiko tulla vastuuta kolmannelle (WMT KKO 1999:32-33). Vrt. pankinjohtajan pankkiin kohdistuva korvausvelvollisuus.

• Luotonantaja ei vastaa luototettavan hankkeen kannattavuudesta, ellei ole erityisesti tarjonnut asiakkaalle luottovarojen käyttämistä kyseiseen kohteeseen.

Markkinointi

• Asiakkaansuoja ja pankin oikeussuoja luottomarkkinoilla (Matti Rudangon tutkimus 1995)

• Laki luottolaitostoiminnasta (2007) sisältää myös asiakkaansuojasäännöksiä; pääosin elinkeinopoliittista sääntelyä

• KKO 2011:5. Tiedonantovelvollisuus sijoitussidonnaisessa säästöhenkivakuutuksessa. Houkutteleva kuva sijoituksesta. Asiakkaan odotukset veronalaisuudesta, tuotoista ja pääomariskistä. Kokemus sijoittamisesta.(Åke Blomqvistin tapaus). Pankille ei vastuuta. Vrt. käsitteitä pääomariski ja korkorahasto: mitä tarkoittavat ja mitä asiakas voi ymmärtää?

Neuvontavelvollisuus

• Tiedonantovelvollisuuden yleinen korostuminen siviilioikeudessa sopimuksen syntytilanteessa

• Luotonannossa säännöksiä takauksen ja pantin osalta (jäljempänä) mutta myös suhteessa velalliseen

• Erityinen velvollisuus asuntoluotossa, miten maksu- ja vakuusjärjestelyt hoidetaan. Jos mukana kiinteistönvälittäjä, vastuu pääosin tällä. Ks. KKO 1998:57.

• Jos luoton taustalla olevan sopimuksen osalta neuvonnassa oma asiantuntijansa, pankin velvollisuudet väistyvät (ei palkkiotakaan)

Kuluttaja- ja pikaluotot

• Luoton markkinointia koskevat luottolaitostoimintalaki ja KSL. Riittävät ja asianmukaiset tiedot luotosta.

• KSL: vähimmäisinformaatio todellisista luottokustannuksista (todellinen vuosikorko). Etämyynnissä oikeus peruuttaa luottosopimus.

• Pikaluotot (elinkeinotoimintana v. 2005 alkaen) täysi-ikäisyys, verkkotunnukset/puhelinliittymä/internet, luottotiedot ei välttämättä), ei vakuutta, sopimus tekstiviestien kautta ml. sopimusehtojen hyväksyminen, määrältään pieni, ei velkakirjaa, saa rahat heti. Erittäin korkea korko, joka perustuu lainsummien pienuuteen.

• ”Kieltolaki” 2009: KSL 7 luvun muutokset

• KSL 7 luvun yhdenmukaistaminen (helmikuu 2010)

• Todellisen vuosikoron ilmoittaminen myös pikaluottoihin, luotonsaajan henkilöllisyyden todentaminen huolellisesti, eikä varojen luovuttamista ennen klo 7, jos pikaluotto myönnetty klo 23-07.

• Luottokiskontaa ja korkolakia koskevat säädösmuutokset

Pikaluotto-ongelmia

• Laki eräiden luotonantajien rekisteröinnistä (2010) koskee kuluttajaluottoja (onko alanrikoksentekijä tai ilmeisen sopimaton alalle taikka toimiiko välikätenä).

• LuottolaitosL ei koske pikaluottoja. Nyttemmin laissa hyvän tavan vastaisuuden ja sopimattomuuden määritelmät. Yleisempi kysymys: saako lakia kiertää, onko hyvien tapojen mukaisuus oikeustoimen pätevyyden kriteeri?

Pikaluoton markkinointi

• KSL:n säännöksiä arvioitava markkinoinnin kannalta sen kohderyhmän kannalta. Miten 20-30 –vuotias käsittää markkinointiviestin? ”Rahat tilillesi minuutissa kellon ympäri”. (Markkinatuomioistuimen kieltämä)

• Nuorten aikuisten vähäinen kokemus taloudenpidon suunnittelusta. Yllytetäänkö harkitsemattomaan lainanottoon?

• Pikaluoton liittäminen pokeripeliin. Pizzaa pikaluotolla: ”nauti nyt, maksa myöhemmin”. Ota luottoa ennen veronpalautusta ja palkanmaksua.

Maksujen kohtuullisuus

• Todellinen vuosikorko pikaluotossa ja asuntoluotossa erilaiset. Ongelmana pikaluoton maksaminen uudella.

• Käsittelymaksut kertaantuvat ja voivat nousta varsin huomattaviksi. 50 euroa 14 vuorokaudeksi kahden tekstiviestin myötä 769 % vuosikorko.

• Sovittelu KSL:n perusteella, RL 36:6.2 ja OikTL 31 §. Kohtuuttomuutta arvioitava hypoteettisen liikevoiton kannalta. Luottoriskin suuruus. Luotonsaajan henkilökohtaista tilannetta ei voida arvioida. Kulukattoa ei ole.

Lainansaajan henkilöllisyyden tunnistaminen

• Pikaluottoyrityksillä ei fyysistä asiakaspalvelupistettä.

• Lainansaajan sähköiseen tunnistamiseen liittyvät vaatimukset. Vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista annettu laki (”Tunnistamislaki”): mahdollisuus ensitunnistamisen jälkeen tehty henkilökohtainen tunniste.

• Pankit eivät myönnä pikaluottoja

Pikaluotot ja yhteiskunta

• Nousukaudellakin tapahtunut merkittävää ylivelkaantumista

• Luoton saamisen helppous ja etupainotteista kuluttamista koskevat tottumukset. Tyypillinen pikaluotto 200 euroa ja kuukauden kuluttua maksettava 250 euroa. Jos tänään ei ole 200 euroa, miten asianomaisella on kuukauden kuluttua 250 euroa?

• Oikein käytettynä pikaluotto tarjoaa mutkattoman rahoituksen, mutta epäkohdat tuntuvia.

• Pikaluottoyrityksillä yhteyksiä perintätoimistoihin: perinnän muuttuminen yhä aggressiivisemmaksi.

Lainmuutos

• Eduskunnassa on tehty useita lakialoitteita pikaluottotoiminnan kieltämiseksi.

• Asia alkoi edetä HE:n kautta: HE 78/2012, PeVL 28/2012, LaVL 12/2012 ja TaVM 15/2012 (12.12.2012). TaVM: HE:n hyväksyminen sellaisenaan.

• Olennaista korkokaton asettaminen. Rajoittaisi merkittävästi toimintaa.

• Perustuslakikysymyksiä: omaisuuden suoja. Elinkeinotoiminnan rajoittaminen, sopeutusaika

Luoton periminen

• Luoton irtisanominen ja perintälojaliteetti. L saatavien perinnästä 1999. Ero yksityishenkilön ja yrityksen välillä. Laki koskee kaikkea perintää, siis itse suoritettavaa tai toimeksisaajan toimia.

• Perintää ei erääntymättömän eräännyttäminen, eikä kuittauksen tai esinevakuuden käyttäminen.

• Määritelty hyvä perintätapa: ei vääriä tietoja perinnästä eikä velalliselle kohtuuttomia tai tarpeettomia kuluja taikka tarpeetonta haittaa eikä vaaranneta velallisen yksityisyyden suojaa.

• Kirjallinen maksukehotus (laissa sisältövaatimuksia) ennen tuomioistuinperintää.

Luoton periminen

• Tratan julkinen protestointi kielletty. Muissa kuin kuluttajasaatavissa tratta on sallittu ja protestointi tapahtuu yksityisin toimin.

• Kohtuulliset perintäkulut maksettava. Laissa määritelty arviointiperusteet. Jos siirrytään oikeudenkäyntivaiheeseen, kulut OK:n mukaan.

Luoton periminen

• Perintätoimistolla aktiivisia valtuuksia mm. maksuihin liittyvistä järjestelyistä.

• Vahingonkorvausvelvollisuus. Vrt. Millainen on vastuu virheellisistä luototiedoista, kun luottotietoyhtiöllä ja luotonsaajalla tai takaajalla ei ole sopimussuhdetta? Olli Norros: ”Vastuu sopimusketjussa” (2007)

• Saneeraustilanteissa voi syntyä takaisinsaannin vaara (esim. uuden vakuuden peräyttäminen).

Saneeraustilanteita

• Saneeraustoimet: luottojen irtisanominen vai jatkorahoitus koventuvin ehdoin

• Lupauksen antaminen luotonsaajan sopijakumppaneille jatkorahoituksesta (KKO 1999:32-33): vahingonkorvausvastuu kyseisille sopijakumppaneille

• Syntyykö vastuu tuottamuksellisesti aiheutetuista virheratkaisuista asiakasyritykselle samalla tavoin kuin yrityksen johdolle (Shadow directors): ei kevein perustein

Takaisinsaanti

• Takaisinsaannin uhka perimistoimissa. Pankilla yleensä muihin velkojiin vahvempi asema.

• TakSL 5 §. Muiden velkojien kustannuksella tapahtuvaa sopimatonta suosimista. Velallisen maksukyvyttömyys tai ylivelkaiseksi tuleminen.

• TakSL 10 §. Velan maksun peräännyttäminen: epätavallinen maksuväline, ennenaikaisuus, pesän varoihin nähden huomattava määrä.

• Pantin hankkiminen 3 kk. ennen määräpäivää

Luottosopimus

• OikTL 1 luku: tarjouksen ja vastauksen yhteensulautuminen. Miten tunnistetaan sitomattomat luottolaskelmat ja –ehdotukset; keihin informaatio on kohdistettu? Asiakkaan maksukyvyn selvittäminen. Kumpikin osapuoli voi antaa sitovan lupauksen (selonotto)

• Pankin edustajan kelpoisuus: palveluneuvojalla ei asemansa perusteella sopimuksenteko-oikeutta

• Sopimuksen sitovuus ei edellytä allekirjoitusta eikä valuutan antamista. Voidaan kuitenkin edellyttää kirjallista sopimusta (kuluttajaluotoissa edellytyksenä). Pankki kuitenkin sopimusvastuussa suullisista lausumista.

Sopimus

• Miten pankkien luottoehdot tulevat sopimuksen osaksi – liityntäkysymys ja tulkintaongelmat: allekirjoitus, sähköinen sopiminen.(vakioehdot omalla klikkauksellaan)

• Luottotyyppejä: kuluttajaluotot ja yritysluotot, ym.

• Kuluttajaluottojen erityistyypit asuntoluotto ja opintolaina. KSL soveltuu toissijaisena lakina.

• Sopimuksen muuttaminen: vakuuksien arviointi,, koron muutokset, yleisten luottoehtojen muutokset (vähäiset asiat, kirjallinen muoto)

Ehtojen sovittelu

• Yksilölliset ehdot sivuuttavat vakioehdot• Sovittelu mahdollinen OikTL 36 §:n perusteella.

Sovittelun alaa kaventanut pakottava lainsäädäntö.

• KKO 1996:90. Vaatimus vekselin rahoituskulujen sovittelusta hylättiin. Vekseli instrumentti, jossa kulut korkeat varsinkin, jos käytetään uusintavekseleitä. Relevantti pikaluottoja ajatellen.

• Sopimusehtojen yksipuolinen muuttaminen tai vakuuden riittävyyden arviointi. (korkotapaukset)

Erilaisia luottoja

• Kertaluotot ja limiittiluotot (luotollinen tili)• Lyhennystavat: tasalyhenteinen (lyhennys sama

mutta korko päälle), annuiteetti (lyhennys + korko samana) ja bulletlaina (lyhennys maksetaan kerralla, sitä ennen korkoja), vapaavuodet

• Jos laskelmassa annuiteettivirhe (laina ei päätynytkään määräpäivänä), ratkaisevaa korko- ja pääomalausekkeet.

• Luotonannon neuvontapalvelut: asiakkaan asiantuntemus, varsinaiset neuvontapalvelut ja sijoitusneuvonta

Luoton asiakirjat

• Velkakirja, luottosopimus, yleiset luottoehdot, maksusuunnitelma, vakuussitoumus, palveluhinnasto

• Asiakirjojen läpikäynti pankissa

• Etusijajärjestys (yleensäkin esillä sopimusnipputilanteissa) ja tulkinta

• Normilähteenä yleisesti lainsäädäntö ja hyvä pankkitapa

KSL 7 luku (kuluttajaluotot)

• Soveltamisala: eh/kuluttaja• Laaja tiedonantovelvollisuus (vakiomuotoiset

eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot)• Hyvä luotonantotapa • Luotonhakijan luottokelpoisuuden arviointi• Juoksevan sitoumuksen ottamisen kielto• Peruuttamisoikeus (14 vrk)• Oikeus saada lyhentämistaulukko

• Sopimuksen muotovaatimus

• Oikeus ennenaikaiseen maksuun

• Ennenaikainen eräännyttäminen

• Sosiaalinen suorituseste (viivästyksen vaikutus; kohtuusarviointi puolin ja toisin)

• Luottokortin käyttö

Luottolaitostoimintalaki

• Koskee kaikkea organisoitua luottotoimintaa• Markkinointi: oleelliset tiedot; suhde talletussuojaan, ei

rahoitusmarkkinoiden vakautta vaarantavia toimia• Sopimusehdot: ei luottotoiminnan ulkopuolisia

sidonnaisuuksia (esim. vakuutus tai oikeudelliset palvelut)

• Talletuksesta sopimus; oikeus peruspankkipalveluihin voidaan kieltää vain perustellusta syystä

• Rajoituksia asiakasvarojen kuittauksessa (ulosmittausrajoitus)

Velkakirjalaki

• VKL ilmentää velvoiteoikeuden yleisiä periaatteita (kuinka pitkälle, esim. VKL 2 § sopimussuhteissa ja niiden ulkopuolella)

• Perustuu pohjoismaiseen valmisteluun, Suomessa KM 1936:1 (Onni Petäys)

• Analogisuus: suulliset saatavat + laskusaatavat ilman saamistodisteita kuten factoring. Factoringissa saatava siirretään rahoitusyhtiölle, joka maksaa laskun tavarantoimittajalle (ks. edellä)

• Johdannaiset: juoksevien velkakirjojen siirrot. Vuoden 2008 finanssikriisin taustalla. Vrt. voiko ihmisiä siirtää: joukkueurheilun pelaajasiirrot ja suomalaisten panttivankien siirto Jemenissä

Velkakirjatyypit

• Juoksevat vk:t: haltijavelkakirja ja määrännäisvelkakirja (arvopaperit)

• Tavallinen vk (nimetylle henkilölle)

• Individuaalivk:t - rahalaitosten vk:t

• VKL 23-25 § : joukkovelkakirjoihin liittyvät maksuliput (vrt. arvo-osuusjärjestelmä)

• Obligaatiot, debentuurit ja muut joukkovk:t

”Pankkitalletukset”

• Rahalaitosten talletuksista antamat vastakirjat ja muut todistukset (vrt. tiliote)

• Ovat nimetylle henkilölle asetettuja velkakirjoja. Voi olla ehtoja ja voivat myös olla haltijapapereita; millainen varmistuminen henkilöllisyydestä?

• Suurin osa pankkitalletuksista nykyisin vailla saamistodistetta. VKL ei sovellu.

Velkakirjan tunnusmerkit

• VKL 1 §. Velallisen kirjallisessa muodossa antama rahamääräinen saamistodistus

• Paperille laadittu sitoumus. Kehitys: dokumenttien korvautuminen ATK-tiedostoilla. Todistelu + siirrettävyys (vrt. arvo-osuusjärjestelmä). Luotonannossa käytetään kuitenkin yhä velkakirjadokumentteja. Palautetaan, kun velka maksettu.

• Tietynmääräinen velka. Jossain valuutassa määritelty (tulkintamahdollisuus), indeksilauseke (pätemättömyysvaikutus)

tunnusmerkit

• Voi olla alun perin määrältään avoin. Voiko arpalippu olla vk (KKO 1974 myönteisesti)

• Rahamääräisyys• Velkasitoumus (nimenomainen tai tulkinnalla

osoitettava; vrt. ”kuitti”)• Yksipuolisuus, ehdottomuus, abstraktisuus: ei

mainintaa kausasta velkakirjassa, vaikka sellainen onkin. Luottokaupasta ei yleensä tehdä velkakirjaa. Kysymys mm. lykkääväehtoisista maksulupauksista.

tunnusmerkit

• Velkakirja on itsessään maksuperuste• Allekirjoitus (ilmentää velvoittautumistahtoa).

Koskee yleensä yksityisen henkilön antmaa velkakirjaa (vaatimusta ei laissa). Kysymys elektronisesta allekirjoituksesta

• Päiväys + todistajat eivät kuulu tunnusmerkistöön. Kysymys kuitenkin saamisen vanhentumisesta ja sen todistelusta

• Voi olla muita määräyksiä (esim. korko)

Velkakirja vai ei?

• Maksan vaadittaessa 1000 e. 9.1.07

• Maksan autokaupasta velkani 10.000 E A:lle. B

• Kuitti. 1000 E. Takaajana A. 9.1.07

• Maksan vaadittaessa A:lle 1000. B

• Suostun maksamaan B:lle lainaa 1.1.2012 mennessä 10.000 E 6 % korolla

LASKU

• X maksava Y:lle oikeudellisesta konsultoinnista 1.000 E.

• Toimenpiteet: …..

• Maksutiedot oheisena

• 9.1.2007

• Y

• oik.yo, Helsinki

VK:n pätevyyden edellytyksiä

• Oikeustoimikelpoisuus (ei merkitystä velkojan tietoisuudella)

• Kannekelpoisuusvaatimus (pelivelka, musta kauppahinta ym.)

• Velkakirja annetaan. Velallisen näytettävä, että on lähtenyt liikkeelle hänen tahtomattaan, jos tekee tästä väitteen

• Velallisella todistustaakka OikTL 28-34 §:n osalta (pätemättömyysperusteita)

OikTL:n pätemättömyysperusteet

• OikTL 28 §. Törkeä pakko. Vahva pätemättömyysperuste. Käytännössä harvinainen.

• OikTL 29 §. Lievä pakko. Heikko pätemättömyysperuste. Esim. viranomaistoimilla uhkaaminen. KKO 1997:67 (viisumin epäämisellä uhkaaminen). KKO 1996:90. Väite hylätty; vakuusvaatimukset ja perintätoimilla uhkaaminen olivat näissä oloissa normaaleja toimia.

OikTL 30-32 §

• OikTL 30 §. Petollinen viettely. Heikko pätemättömyysperuste. Voi toteutua mm. erehdyttämisellä.

• OikTL 31 §. Kiskominen. Heikko pätemättömyysperuste. Luottokiskonta, ei oikeuskäytäntöä toisin kuin kiskontarikoksesta.

• OikTL 32.1 §. Ilmaisuerehdys. Heikko pätemättömyysperuste. Liikaa tai liian vähän nollia. Korjataan oikeaan määrään

OikTL 33-34 §

• OikTL 33 §. Kunnianvastainen ja arvoton menettely. Heikko pätemättömyysperuste. Esim. avio-omaisuuden säästön vähentäminen tulevassa osituksessa. Voi tulla esiin rahoitusjärjestelyjen uusimisessa.

• OikTL 34 §. Valeasiakirja. Osapuolilla ei ole ollut tarkoitusta perustaa todellista velkasuhdetta. Lähellä OikTL 33 §:ää.

Väitteitä vk:sta

• Perusteväite (VKL 1 §). Velallinen voi mm. väittää, ettei hän (tai kukaan muukaan) saanut velkakirjan perusteella valuuttaa tai että taustaoikeustoimi kuten kauppa on pätemätön

• Väite velkasuhteen lakkaamisesta (muuttuminen tai lakkaaminen). Todistamisvelvollisuus velallisella.

Velkoja-asema

• Velkakirjan hallinta antaa osviitan velkoja-asemasta; velallinen voi osoittaa maksun sitä koskevin merkinnöin tai kuitein

• Jos velkaa yritetty maksaa sijaissuorituksella, velkasuhde ei poistu, jos sijaissuoritus ei ole riittävä (VKL 9 §)

Saamisolettama

• Velkakirjan luoma saamisolettama. Velkojan ei tarvitse todistaa velkakirjaa oikeaksi. Tilanne toinen, jos ei velkakirjaa ja vain sopimus pohjana (esim. kauppakirja)

• Velkakirja on luottoasiakirja ja perimisväline. Saamisoikeuden olettama voidaan kumota väitteillä

• Ei vekseliprosessiin eikä luottotietoihin

• liittyviä etuja. Vrt. vekseli. Merkintä luottotietorekisteriin on kuitenkin aina kielteinen tekijä. Vahingonkorvausmahdollisuus vääristä merkinnöistä: varallisuusvahinko sopimussuhteen ulkopuolella

• Kysymys velkakirjan aitoudesta; velkakirjan voi allekirjoittaa myös edustaja

• Väitteen väärennöksestä voi tehdä velallinen tai takaaja

• Nimikirjoituksen aitoudesta tod.taakka velkojalla

VK:n aitous

• Velkasitoumuksen muuttumisesta jälkikäteen todistustaakka velallisella (esim. maksu)

• Edustusvallan puuttumisesta todistustaakka on velkojalla (oikeushenkilön edustamista koskevat säännöt)

• Velkakirjan palauttaminen luo olettaman velkasuhteen päättymisestä. Jos velkakirjaa ei ole, velkojan näytettävä velkasuhteen syntyminen.

• Väiterajoitus voi johtua sopimuksesta (”loppuasiakirja”) tai laista (VKL 2-7 §:n tahdonvaltainen sääntely)

Velkakirjan ehdot

• Huom. OikTL 36 §: sovittelu. Esim. yleisvakuusehdot, vakuuden riittävyysarviointi, erääntymis- ja purkulausekkeet.

• Finanssivalvonnan ohjeet, pankkikäytäntö

• Esim. rahoituskulujen korkeus. Vekseleissä tavallinen, velkakirjoissa ei

• EY:n kohtuuttomuusdirektiivi• LuottolaitosL: ei ehtoa, joka ei kuulu

luottolaitoksen toimintaan tai joka on kohtuuton (esim. tietyn vakuutusyhtiön tai asianajotoimiston käyttämisvelvoite)

• Ehtojen yksipuolinen muuttaminen; yleiset luottoehdot voivat muuttua, jos eivät ole kohtuuttomia (esim. hinnankorotukset)

• Lisävakuuspyyntö ei saa perustua subjektiivisiin tekijöihin

Maksaminen

• Ellei muuta sovittu, maksettava vaadittaessa.

• Velallisella ei oikeutta ennenaikaiseen maksuun, ellei muusta sovittu

• Maksettava kerralla, ellei velkoja muuhun suostu

• Ennenaikainen eräännyttäminen (no waiver: velkoja ei menetä passiviteetin vuoksi oikeutta eräännyttämiseen)

Maksaminen, VKL 3-5 ja 7 §

• Ilmoitettu kalenteripäivä tai irtisanomisen varainen. Tavallista lyhennyssuunnitelma

• Maksupaikka. Lähtökohtana viemävelkaperiaate: maksettava velkojan luona. Joukkovelkakirjat ja talletukset: noutovelkaperiaate.

• Nykyaikainen maksuvälitys:VKL 3-4 §:t eivät sovellu, mutta velallinen ei saa velka-

Kirjamaksu

• kirjaa takaisin. Velkakirjan palauttaminen velkojan velvollisuus (VKL 21 §).

• Myös koron ja lyhennyksen maksu sähköisesti tavallista. Näkyy maksajan tiliotteesta.

• Pääsääntönä nyttemmin kirjamaksun hyväksyttävyys. Mm. jos velkoja ilmoittaa laskussa pankkitilinsä. Uusi presumtio: jos velkoja ei halua tilimaksua, tämä on kiellettävä (kuittauspelko, ei haluta näkyvän tiliotteessa ym.).

• Velkojalla voi olla syytä olla ottamatta rahamaksua vastaan (riskit). Onko kuluttajalla oikeus maksaa rahalla?

• Tilimaksun tapahtuminen: tilinsiirtolaki 19 §. Riittää, kun maksu tapahtunut maksunsaajan rahalaitoksen tilille. Poikkeuksia lainsäädännössä.(Prosessin omainen tapahtuma). Velkojan pankin menettely kuuluu velkojan vastuupiiriin .

• Valuuttakysymys: aina maksupaikan valuutalla, ellei muuta sovittu.

• Osamaksusta voi lähtökohtaisesti kieltäytyä. Jos rinnakkaisia maksuja, velallisella valintavalta.

Ennenaikainen maksu/eräännyttäminen

• Ennenaikainen maksu kuluttajaluotoissa sallittu (laskelma), muissa luotoissa velkoja voi kieltäytyä. Usein luotoissa tästä sopimuslausekkeita.

• Ennenaikainen eräännyttäminen. KSL :n edellytykset (kuukauden viivästys, yhä maksamatta, viivästynyt määrä vähintään 10 %). Tulee voimaan 4 viikon kuluttua ilmoituksesta.

Eräännyttäminen

• Muissa luotoissa riippuu sopimusehdoista. Muutoksia velallisen, takaajan, vakuuden ja pankin vakavaraisuuden osalta. Yrityskiinnityslaki: eräännyttäminen ja maksun saaminen vakuudesta, kun vakuuden arvo uhkaa heikentyä.

• Eräännyttäminen voi johtua kovenanttiehdoista. • Eräännyttäminen ei saa perustua

kilpailuoikeuden kannalta asiattomiin perusteisiin kuten finanssiryhmän ulkopuolisten palvelujen käyttämiseen.

Oikea maksunsaaja

• Velkojan aktiivilegitimaatio: oikeus vaatia suoritusta niin, että kieltäytymiseen liittyy tehosteita

• Velkojan passiivilegitimaatio: voiko velallinen vapautua maksamalla velvoitteistaan

• Maksusuojatilanteita eniten velkakirjojen siirtotilanteissa. Rinnakkaisvelkojatilanne: usean velkojan osuudet.

VKL 2 §

• Useiden velallisten vastuu yhteisvastuuta, ellei muusta sovittu. Kunkin sitoumus itsenäinen mm. vanhentumisen osalta. Kukin vastaa velasta kokonaan riippumatta omasta hyötymisestä. Poikkeusmahdollisuus: velkoja huomaa velallisilla olevan väärä käsitys eikä korjaa tätä.

• Jos joku vapautuu velkavastuusta, muiden osuus vastaavasti supistuu (myös takauksessa). Ei kuitenkaan muutu proraattiseksi.

VKL 2 §

• Takauksessa vastuu muuttuu samalla pääluvun mukaiseksi, samoin vanhentumisen vaikutus yhteisvelkasuhteessa VanhL 19 §).

• Yli oman osansa maksaneella regressimahdollisuus. Muilta voidaan vaatia tämän osuutta (proraattisuus). Edellytys: velka on tullut maksaa

• Yhden vapauttaminen yhteisvelasta. A, B ja C vastuussa 90.000 velasta ja C vapautunut. Miten solidaarisuus purkautuu?

• Jos C oli maksukykyinen, oli ennen vapauttamista niin A:n kuin B:nkin vastuuriski enintään 45.000 (tämä siis se summa, jonka olisi joutunut maksamaan, jos B suhteessa :han tai A suhteessa B:hen olisi ollut maksukyvytön).

• Velkoja voi vaatia kummaltakin 45.000.

VKL 2 §

• Proraattisuus voi muuttua sen mukaan, miten velkasuhteesta on hyödytty. Velalliselle voi tulla regressi takaajaa kohtaan (takaaja on saanut valuutan).

• Ks. Myös urheilua koskeva KKO 1999:85. Seuran jaostoa edustanut velallaisena velan maksanut yksityinen henkilö oli toiminut vastuun välikätenä ja regressi kohdistui pääseuraan.

VKL 2 §

• Tasausvaatimuksen esittäminen:• Kanssavelallinen on ilmeisesti

maksukyvytön, olinpaikka on tuntematon tai takautumissaatavaa ei ole maksettu 6 kuukaudessa vaatimuksen esittämisestä

• Maksuinterventio: joku maksanut yli oman osuutensa. Tällöin saa regressimahdollisuuden, jos muiden osuus vähentynyt.

Regressi

• Neljä velallista. Yhteisvastuu 100.000.A 40.000, B 30.000, C 20.000 ja D 10.000.

• Jos A maksanut kokonaan, voi vaatia muilta näiden osuuksia. Jos C maksukyvytön, A:n osuus tappiosta on puolet. A voi periä B:ltä 30.000 + 7.500 ja D:ltä 10.000 + 2.500.

• Jos A maksanut 70.000, hän voi vaatia regressinä muilta oman osuutensa ylittävän 30.000. Ehdotus: ensi vaiheessa 15.000 + 10.000 ja 5.000. Tätä suurempi osuus vasta, kun on ilmennyt, ettei velkoja enää vaadi jäännösvelkaa.

Regressi

• Jos velkavastuu ositettua suhteessa velkojaan, ei tavallisesti synny jälkiselvittelyä. Jokaisella vain oma vastuu velkojalle.

• Jos joku kuitenkin maksaa myös toisen osuuden (maksuinterventio), ollaan sääntelemättömässä tilanteessa. Oppikirjassa puolletaan regressiä.

• Jos maksanut erehdyksessä yli oman osuutensa, voi hakea regressiä velkojalta.

KORKO

• VKL 6 §. Laina-ajalta korottomuusolettama• Korko (juokseva korko) voi perustua

sopimukseen, velkakirjan ehtoon, kauppatapaan tai vallinneisiin edellytyksiin. Käytännössä korkopresumtio

• Korkokiskonta vrt. markkinakorko. Tavallisia markkinaehtoiset viitekorot. Kuluttajasuhteissa informoitava muutoksista.

• Korko luetaan maksetuksi ennen pääomaa

Juokseva korko

• Juokseva korko voi olla kiinteä tai vaihtuva. Miten riski jakautuu?

• Vaihtuva korko sidottu viitekorkoon (pankin varainhankintakustannusten muutoksiin): euribor tai prime-korko

• Kuluttajaluotoissa viitekoron oltava julkinen. Näissä luotoissa korko voi sekä nousta että laskea.

• Koron määrä riippuu luoton riskistä, vakuuksista, pitkäaikaisuudesta jne. Ks. OikTL 31 §.

Koron nostaminen

• Koron nostaminen ilman sopimuslauseketta kyseenalainen; luotonsaajan luottamus: Ks. KKO 1992:50.

• Poikkeus: johtuu laista tai asian luonteesta kuten henkilökuntaluotot, jos ei enää kuulu henkilökuntaan.

• Lausekkeita mm. pankin varainhankinnan vaikutuksista korkoon. ”Pankilla on oikeus korottaa velasta perittävää marginaalia, jos se on perusteltua pankin lisääntyneiden varainhankinnan kustannusten tai muiden lisääntyneiden kustannusten takia, joita pankki ei kohtuudella voinut ennakoida velkakirjaa allekirjoitettaessa, kuitenkin enintään 5 prosenttiyksillöä laina-aikana”.

Korko

• Viivästyskorko sidottu viitekorkoon.• Jos ei eräpäivää, alkaa viivästyskorko 30

päivässä maksuvaatimuksesta• Viivästyskorko 7 % + korkolain 12 §:n

mukainen viitekorko• Viivästyskoron maksu, vain jos viivästys

johtuu velallisesta• Viivästyskoron sovittelu yksityishenkilön

osalta

VIIVÄSTYSKORKO

• Vivästyskoron määrästä voidaan sopia, jos kyseessä yritysluotto tai sellainen yksityisen henkilön luotto, joka ei koske asuntoa eikä kulutustavaraa elinkeinonharjoittajalta.

• Ylivoimainen este: maksettava vain mahdollista juoksevaa korkoa. Yleinen maksuliikenteen keskeytyminen. Jos ei ole yleinen, haettava korvaava maksutapa.

• Jos epätietoisuutta oikeasta velkojasta, maksu voidaan tallettaa aluehallintovirastoon

Velkakirjan siirto

• Velkakirjan voi siirtää uudelle velkojalle. Tavallisissa velkakirjoissa voidaan kieltää

• Perhe- ja jäämistösaanto sekä yhteisöoikeudellinen seuraanto erikoistapauksia suojamuotojen kannalta (eivät ”oikeita” siirtoja)

• Siirtoon useita syitä kuten jälkimarkkinat tai esim. avioerotilanteessa asuntoluotto sen nimiin, jolle jää asunto.

• Velallisen vaihto edellyttää velkojan suostumusta

Kaupanvastuu (VKL 9 §)

• Luovuttajan vastuu velkakirjan pätevyydestä luovutuksensaajalle

• Luovuttaja vastaa velkasuhteen pätevyydestä, ellei lahja

• Luovuttaja ei vastaa velallisen maksukyvystä, ellei toisin sovittu

• Vastuu voi kulkea henkilöketjun ylitse

VKL 9 §

• Ulottuu myös vakuuksiin ja koskee myös siirtoa pantiksi (VKL 10§)

• Ei merkitystä, jos velalinen maksukyvytön

• Entä petollinen viettely (OikTL 30 §), jos siirtäjä tuntee velallisen ja takaajan ongelmat? Ei oikeuskäytäntöä

Vk:n siirtotoimi

• Haltijavelkakirja: traditio (luovutus)

• Määrännäisvk: traditio + aukoton siirtoketju

• Tavallinen vk: denuntiaatio (siirtoilmoitus velalliselle). Velkakirjakappale voi jäädä alkuperäiselle velkojalle

SUOJAMUODOT

• Saantosuoja: kuka oikea omistaja, jos luovutuksessa kompetenssivirhe; saantosuojaa tarkastellaan uuden velkojan kannalta

• Maksusuoja: velallisen suoja, jos maksanut kertaalleen tietyin perustein ”väärälle” henkilölle

• Väitesuoja: uuden velkojan suojaa velallisen väitteitä vastaan

SUOJAMUODOT

• Vaihdantasuoja: uuden velkojan suoja luovuttajan seuraajia ja velkojia vastaan

• SAANTOSUOJA

• Tavallisen velkakirjan osalta ei ole.

• Juokseva vk: siirto inter vivos (elävien kesken), velkakirja on saajalla ja saaja bona fide (vilpitön mieli). Suoja vahvempi kuin reaaliesineissä.

MAKSUSUOJA

• TAVALLINEN VK: VKL 29-30 §.• Suoja, kun maksu luovuttajalle ja maksaja bona

fide.• Suoja, kun maksu luovutuksensaajalle bona fide

paitsi VKL 17 § vahvat väitteet; kelpuutuslauseke pankin talletustodistuksissa (pankkikirja): noudatettava kohtuullista varovaisuutta (VKL 33 §)

• JUOKSEVA VK VKL 19-20 §)• Siirron jälkeen bona fide suoja; koron ja vk:aan

merkityn lyhennyksen osalta

• Luovuttajalle tapahtuneen maksun osalta bona fide suoja

• VÄITESUOJA• TAVALLINEN VK: (VKL 27 §). Ei ole

väitesuojaa. Luovutuksensaajalla ei parempaa oikeutta kuin luovuttajalla. Poikkeus OikTL 34 § (valeasiakirja). Valeasiakirjan tekemiseen useita syitä, esim. osituksessa tai perukirjassa halutaan näyttää velkaa

VÄITESUOJA: juokseva vk

• JUOKSEVA VK:• VKL 15 §. Heikot väitteet. Velkoja saa bona fide

suojan velallisen väitteiltä. Esim. velkasuhde syntynyt petollisen viettelyn myötä (OikTL 30 §) tai valeasiakirjana (OikTL 34 §) tai velkasuhde lakannut (esim. maksu) taikka esitetään perusteväite. Jos maksumerkintä poistettu ja tämä havaittavissa, suojaa ei synny.

• Heikko väite myös se, että asiakirja lähtenyt liikkeelle laatijan tahtomatta OikTL 35 §).

Väitesuoja, juokseva vk

• Vahvat väitteet. Tehokkaita myös bona fide luovutuksensaajaa kohtaan.

• Velkakirjaan merkityn koron tai lyhennyksen maksu.

• Väärennös, velkakirjan antajalla ei ole ollut edustusoikeutta, törkeä pakko, vajaavaltaisen tai sieluntoiminnaltaan häiriintyneen antama, kuolettaminen, vanhentuminen, velkasaneeraus, velkajärjestely, julkinen haaste, maksutalletus

VAIHDANTASUOJA

• TAVALLINEN VK (VKL 31 §): Suoja luovuttajan velkojiin denuntiaatiolla.

• Kahdelleluovutus: aikaprioriteetti (sopimus), mutta denuntiaatio suojaa secundusta, joka bona fide

• Yleisseraajaa (kuten perillistä) kohtaan sopimus.

• JUOKSEVA VK: Suoja luovuttajan velkojiin traditiolla (VKL 22 §)

• Suoja luovuttajan yleisseuraajia kohtaan sopimuksella

• Kuittauksen erityistilanteet, kun vastasaatava on velkakirjan luovuttajalta. VKL 18 § , kun kyseessä juokseva velkakirja (lähtökohta kuittaus evätään) ja VKL 28 §, kun velkakirja on tavallinen (lähtökohta kuittaus sallitaan)

VEKSELI

• Luotonannossa käytetty velkainstrumentti• Ankara määrämuoto: jos vaatimukset eivät täyty,

dokumentti ei ole vekseli, mutta toimii velka-asiakirjana.

• Perusasetelma. Luottoa tarvitseva kirjoittaa itsensä vekseliin maksavaksi/hyväksyjäksi ja ”takaaja” asettajaksi. Pankki (vekselinsaaja) antaa rahat maksava/hyväksyjälle ja perii tältä aikanaan vekselin määrän. Maksuvastuussa myös asettaja ja mahdolliset siirtäjät. Nopea prosessi, protesti lisää maksuhalua, rajoitettu väitteidenteko.

LUOTTOKORTTI

• Maksuväline ja luottoinstrumentti

• Yleis- ja erityisluottokortit

• Sääntely: kuluttajan vastuu hänelle kuuluvan luottokortin oikeudettomasta käytöstä

• Luottokortin hakeminen, vrt. luottosopimuksen syntyminen (ei velvollisuutta myöntää, maksuhäiriöt)

Luottokortin katoaminen

• Asiakkaan huolellisuusvelvoite: korttia säilytettävä kuten käteistä rahaa. Tunnisteen joutuminen toiselle menettelyssä, joka on lievää vakava-aseisempaa

• Esim huolimattomuudesta.: tunnusluku on löytynyt ryöstetyn kortin mukana, kortti lukitussa autossa, vieras henkilö päästetty sisään. Ei huolimattomuutta, kun viety lukitusta asunosta.

• Katoamisesta ei tehty heti ilmoitusta = huolimattomuutta.

LUOTON VAKUUDET

• Perustuuko takaisinmaksu velallisen maksukykyyn vai vakuuksiin?

• A. ”Nimivakuus (vakuudeton luotto)• B Kovenantti (”sopimusvakuus”)• Sitoutuminen maksukykyä turvaaviin

järjestelyihin. Sanktiot: luoton eräännyttäminen tai ehtojen tarkistaminen. Soveltuvat mm. innovaatioyrityksiin, joilla ei ole mahdollisuuksia reaalivakuuksiin.

kovenantti

• Osa rahoitussopimuksen ehtoja; alentaa luottokustannuksia, tehostaa seurantaa. Pyritään pitämään luotonhoitokyky kunnossa.

• Tunnusluvut ja muut kovenantit. Velkaantumiskriteerit, voitonjakopäätökset, omaisuuden panttaus- ja luovutuskiellot (negative pledge), tiettyjen oikeustoimien kiellot.

• Ei lainsäädäntöä, yleiset sopimusoikeudelliset periaatteet. Vaikutuksia sekä sopimus- että sivullissuhteessa (Eva Tammi-Salminen: Sopimus, kompetenssi ja kolmas, 2001). Edellyttää toimivaa informaatiojärjestelmää ja eriasteisia reagointikeinoja.

• C. Reaalivakuus: tradeeraaminen tai kiinnittäminen

• D Takaus• E. Takauksen lähi-ilmiöitä• - on first demand• - tukikirjeet (letter of comfort)• - muut takuut• Vrt. KKO 1999:33. Vastuu valtion puolesta

annetusta informaatiosta (Wärtsilä meriteollisuus). Julkinen lupaus sitoi antajaansa.

On first demand

• Kansainvälisessä rahoituksessa ja kaupan alalla sekä erityisesti rakennushankkeissa usein käytetty vakuusmuoto. Liittyy usein riskialttiiseen toimintaan. Eroaa remburssista, joka maksutapa kuljetuskaupassa.

• Ankara maksuvelvollisuus: maksettava vaadittaessa, jos on voimassa

• Sovellettavat normilähteet: OikTL, kauppatapa ja pankkitapa

• ICC:n takuusäännöt Uniform Rules on Demand Guarantees

On first demand

• Takuu on riippumaton taustalla olevasta sopimussuhteesta ja hakemuksesta, eikä tällainen sopimussuhde millään tavoin koske tai sido takaajaa. Takuuseen yksilöintiä varten lisätty viittaus tällaiseen taustalla olevaan sopimussuhteeseen ei muuta takuun itsenäistä luonnetta. Takaajan sitoumukseen maksaa takuun perusteella ei voi kohdistaa mitään muusta suhteesta kuin takaajan ja edunsaajan välisestä suhteesta johtuvia vaateita tai väitteitä. (URDG artikla 5 a)

• Riskinä edunsaajan väärinkäytökset, joita pyritään estämään sopimuslausekkein. Esimerkkinä vaatimuksesta: maksa tai pidennä voimassaoloa. Takuunantajan turvana tavallisesti vastasitoumus.

• Toteennäytetty vilppi mahdollistaa maksuvaatimuksen torjumisen – käytännössä riidanratkaisumenettelyssä todettuna seikkana

• Sovitteluvaatimuksia ei ole yleensä hyväksytty. KKO 1991:145. Oli oikeuden väärinkäyttöä (ordre public)

• Siirtäminen vaatii kaikkien suostumusta (rinnastuu novaatioon)

Yleistä takauksesta

• Takauksen merkityksen kasvu 1990-luvulla. Ei ollut muodollisuus. Kansalaiskäsitykset ja Suomi-filmit (20 % suomalaisista luulee, että takaaja todistaa velkakirjan oikeaksi). Liikkeellä vajaa miljoona takausta.

• Runsaasti KKO-käytäntöä• Takaussitoumuksen synty, sitovuus, tulkinta ja sovittelu

(modernia siviilioikeutta). Diligentia ja lojaalisuus• Takauslaki 1999 (vrt. 1994 osittaismuutokset) • Takaus on köyhän miehen vakuus: nuoret ja aloittava

yritys

Yleistä takauslaista

• Vanha lainsäädäntö: TakA 1973 ja KK 10 luku• Takauksen perusperiaatteet säilyivät• Balanssi: takaajan oikeussuoja ja vakuusarvon

säilyminen• 1 §. Pakottavuus yksityistakaajan hyväksi.

Erityislaki sivuuttaa.• 2 § Määritelmät: takaus takaaja ottaa

vastatakseen velallisen velvoitteesta. Edellytetään pätevää päävelkaa

määritelmät

• Toissijainen takaus: vastuu, jos ei saada velalliselta

• Omavelkainen takaus: ensisijainen vastuu• Täytetakaus: vastuu, kun reaalivakuus ei riitä • Yleistakaus: koskee muutakin kuin yksilöityä

päävelkaa. Tililuotto ei ole luotto, johon sovellettaisiin yleistakaussäännöksiä. Tavalliselle ihmiselle yllättävä ja ankara sitoumus.

• Yksityistakaaja, luotonantaja

Sitoumuksen synty

• Sitoumuksen synty vapaamuotoisesti (OikTL). OikTL 7 § (peruuutus) ja OikTL 39 § (re interga = lisäaika poikkeustapauksissa)

• Velkojalle annettu sitoumus. Takauksesta voidaan tehdä esisopimus ja velkoja jättää avoimeksi.

• Käytäntö: velallinen hankkii takaajan; toimii tavallaan velkojan valtuutettuna. Suostuttelu + informaatio. Voi aiheuttaa pätemättömyyden, koska voidaan antaa velallisen tilanteesta siloiteltu kuva. Velkojan takaajalle antama informaatio tasoittanee tilannetta.

Takauksen synty

• Arviointi OikTL 2-3 lukujen mukaan. Velkojan bona fide suojaa useimmilta väitteiltä, mutta onko tämä perustellusti bona fide.

• Voidaan antaa vapaamuotoisesti, ei tarvitse olla velkakirjassa. Jos ei velkakirjassa, miten käy uudistamisen

• Pankkien yleisissä luottoehdoissa takausmääräyksiä

• Väärennösväite: jos takaajan allekirjoitus väärennetty, ei vastuuta.

Väärennös

• Jos takauksen sisältö on väärennetty, pätee sovitun sitoumuksen mukaisesti

• Takaussitoumus voidaan antaa epätäydelliseen asiakirjaan, vaikka se ei ole suositeltavaa. Suostumus täydentämiseen voi olla konkludenttinenkin. Taattavan sitoumuksen yksilöinnissä voi olla ongelmia.

• Jos avositoumusta täydennetty sopimuksen vastaisesti, takaajaa sitoo

• alkuperäinen sitoumus. Velkojalle voi kuitenkin tulla vilpittömän mielen suoja.

• PÄÄVELKAA KOSKEVIA VÄITTEITÄ

• Takauksen riippuvuus päävelasta. Esim. päävelallinen ei oikeustoimikelpoinen, päävelka väärennetty tai vanhentunut

• Takaaja voi tehdä väitteitä, vaikka velallinen ei niitä tee

• Rinnakkaistakaajaedellytys. Jos edellytetty tiettyä henkilöä, eikä tämä tule takaajaksi, takaaja on vapaa.

• Luotonantaja on voinut informaatiossaan sitoutua siihen, että on useampi takaaja. Tällöinkin kyse ehdon täyttymättä jäämisestä.

• Jos takaajalla on ollut olosuhteiden vuoksi

• syytä edellyttää, että tulee toinen takaaja, ja velkojan on tullut tämä tietää, seuraa takauksen supistuminen. Jos piti olla toinen takaaja ja tämä puuttui, takaajan vastuu putoaa puoleen.

• Jos kanssatakaus on pätemätön, seurauksena on yleensä takauksen supistuminen.

• Tilanne muuttuu, jos velkoja voi osoittaa, että kanssatakaaja olisi ollut varaton.

Esinevakuusedellytys

• Esinevakuusedellytyksestä ei laissa säännöksiä. Tähän voitaneen kuitenkin vedota (edellytysoppi).

• Voi johtaa takauksen poistumiseen.

• Tilanne silloin selkeämpi, kun esinevakuudesta nimenomainen sopimusehto

takaustyyppejä

• Omavelkainen takaus organisoidussa luottokäytännössä

• Elinkeinonharjoittajalla lakisääteinen vakuudenasettamisvelvollisuus esim. maksukyvyttömyyden varalta (matkatoimisto)

• Vuokranmaksutakaus

takaustyyppejä

• Urakkatakaus (YSE: urakoitsija antaa vakuuden hankkeen loppuunsaattamisen varalta)

• Jälkitakaus: tarkoituksena turvata velkojan saatava ensitakaajalta. Riippuu sitoumustyypistä, onko omavelkainen suhteessa velkojaan. Saa regressin päävellaiseen ja ensitakaajaan

• Toimintatakaus (ei TakL:ssa): viranomaiselle toiminnassa syntyneiden vahinkojen korvaamiseksi

• Torjuntatakaus: torjutaan vakuuden myötä lainvoimaa vailla olevan tuomion täyt.pano.

takaustyyppejä

• Vastatakaus: Takaajan regressisaamisen puolesta annettu takaus. Vastatakauksessa velkojana on päätakaaja ja päävelkana regressisaaminen velalliselta. Vastatakaajalla on regressi päävelallista kohtaan.

• Vastasitoumus: takaajana oleva pankki ottaa velalliselta sitoumuksen, jossa tämä sitoutuu maksamaan pankille tämän takaussuorituksen ja provision. Vastasitoumuksen vakuudeksi tulee vielä takaus (vastatakaus). Lakiperusteisen takautumisvelan rinnakkaissitoumus, jossa vastuun määrä täsmennetty.

Vastuun sisäsltö

• 3 §. Toissijainen takaus, ellei muusta sovittu

• Yksityistakaajan sitoumus täytetakaus, jos päävelka asuntovelka ja asunto vakuutena

• Usean takaajan kesken solidaarinen vastuu

• 4 §. Jos vastuu myös korosta ja

• liitännäiskustannuksista, tästä sovittava.

• Ilmoitettava takaajalle maksuviivästyksestä kuukauden kuluessa. Muutoin vaikutukset alkavat ilmoituksesta.Toisin jos takaaja tiesi asiasta. (Ilmentävät yleisiä periaatteita)

• 5 §. YLEISTAKAUS. Kuluttajasuhteissa

YLEISTAKAUS

• oltava aika- ja euroraja. Jollei näin ole tehty, takaaja vastaa vain tuolloin syntyneistä ja tietämistään veloista

• 6 §. Takaaja voi ilmoittaa ajan, josta alkaen yleistakausta ei voida lisätä

• 7 § SOVITTELU KULUTTAJATAKAUKSESSA. Takaajan vähävaraisuus ja epäsuhde takausvastuuseen ja luotonantajan piti tietää epäsuhteesta; Kysymys vahävaraisuudesta takauksen antohetkellä. Sovittelun arviointi maksuhetkellä, siis myös koron ja lyhennyksen osalta.

• Sovittelussa huomioon myös ikä, maksukyky ja olot takausta annettaessa ja sen jälkeen.

• Myös OikTL 36 § soveltuu sovitteluun; tyyppi- ja muut kohtuuttomat ehdot

• KKO ei ole sovitellut takausvastuuta (KKO 1991:10) – ennalta ehkäisevyys

• 8 § PÄÄVELAN EHTOJEN MUUTTAMINEN: Lähtökohtaisesti vaaditaan suostumus tai yleistakaustilanne

• Muutos on kuten maksuajan pidennys on mahdollinen, jos se on vähäinen tai jos peruste on yksilöity sitoumuksessa (vrt. yleisesti kestosopimusten muuttaminen)

• 9 § VELKOJAN VAIHDOS. Takaus säilyy eikä vaadi takaajan suostumusta. Yleistakaaja ei vastaa ilman sitoumusta siirronsaajan aikaisemmista ja uusista veloista

• 10 § YHTEISÖMUODON- JA RAKENTEEN MUUTOKSET. Velkojayhteisön yhteisömuotomuutos ei vaikuta yleistakaajaan. Fission tai sulautumisen jälkeiseltä ajalta takaaja vastaa, jos ei ole reagoinut saamaansa ilmoitukseen (vrt. miten yhteisömuotomuutos voidaan ottaa huomioon sopimuksissa)

• 12 § TIEDONANTOVELVOLLISUUS• Luotonantajan selvitettävä ennen takausta

yksityistakaajalle velallisen vastuun sisältö ja legaalinormit sekä varallisuusolot

• Laiminlyömisen sanktiona epävarsinainen sovittelu: olisiko tieto voinut vaikuttaa takaajaan

• Tiedot annettava kirjallisesti etukäteen tai suullisesti.

• Tietosuoja ja pankkisalaisuus väistyvät. Pyritään ehkäisemään oikeuserehdystä.

Tiedonantovelvollisuus/jurdiikka

• Lain esitöissä täsmennyksiä sisällöstä• Päävelka ja sen sisältö• Ko. takauslajien oikeudellinen sisältö• Milloin takaajalta voidaan vaatia suoritusta• Takaajien keskinäinen vastuu ja regressit• Velasta vastuussa olevat henkilöt (esim.

henkilöyhtiötilanne)• Takauksen ajallinen kesto

Tiedonantovelv./maksukyky

• Velallista koskevat maksamattomat luotot

• Maksuhäiriöt

• Luottotiedot

• Muut vakuudet ja takaajan oikeus niihin

• Tulot ja työsuhdetiedot

• Yrityksen tilinpäätöstiedot ja tiedot sen jälkeen

TIEDONANTOVELVOL.

• 13 §. YLEISTAKAUSTILANNE. Yksityistakaajalle ilmoitettava yksityistakaajalle 6 kuukauden välein maksamaton pääoma, ellei sovita ilmoituksesta viipymättä.

• Koskeeko myös tililuottoa, jossa määrä vaihtelee?

• Sanktiona sovittelu

kyselyoikeus

• 14 §. Takaajalle annettava pyynnöstä päävelkaa ja maksukykyä koskevia tietoja, joilla merkitystä takaajalle

• Koskee seikkoja, jotka saadaan rekistereistä tai ilman selvitystoimia

• Kustannukset korvattava

• Sovittelusanktio

• Vrt. 12-13 §

• 15 §. Takaus edellyttää pätevää päävelkaa (ja pätevää takausvelkaa). Jos päävelkaa ei ole, takaus sammuu. Takaajalla itsenäinen väiteoikeus.

• Takaaja vastaa pätevän velan maksamisesta – vk:n siirtäjä vastaa velkakirjan pätevyydestä

• Vaikka olisi takaajaan kohdistunut maksutuomio, vastuu lakkaa, jos tämän jälkeen päävelka lakkaa

• 16 §. PÄÄVELAN VALVONTA. Jos päävelkaa ei valvonta maksukyvyttömyys-

• tilanteessa, vastuu vähenee, siltä osin kuin jako-osaa olisi saatu velallisen varoista

• 17 §. VELALLISEN VAPAUTTAMINEN.

• Takaaja vapautuu, jos velallinen tai joku yhteisvelallisista vapautetaan. Jos koskee vain osaa velasta, vapautuu tältä osin. Takaaja voi kuitenkin suostua tähän.

Velallinen saneerauksessa

• Takaus on voimassa, vaikka velallinen on saneerauksessa; takaajalla regressi vain siihen osaan, joka olisi kuulunut ohjelmassa velallisen maksettavaksi

• Takaajakin voi päästä saneeraukseen ja tämä voi johtaa takauksen poistumiseen tai alenemiseen

Takaajan vapauttaminen ym.

• 18 §. Takaajan vapauttaminen: muut vastaavat vain omasta osuudestaan. Ks. osuuksista 31 §. Jos takaajilla sopimus keskinäisestä vastuunjaosta, sitoo, jos velkoja tämän tiesi.

• Luopuminen muusta vakuudesta tai vakuuden heikentäminen vapauttaa takaajan tältä osin, jos vakuus oli olemassa takaajan eduksi

• Sopimusvapaus olemassa, jos vakuus ei ole ex lege ensisijaisvastuussa (esim. täytetakaus)

• Vakuus voidaan vapauttaa, jos kyseessä on myöhemmin kuin takaussitoumusta annettaessa myönnetty vakuus, jota ei ole edellytetty takausta annettaessa

Vanhentuminen

• 19 §. Takaus vanhenee kolmessa vuodessa päävelan erääntymisestä. Katkaistavissa vapaamuotoisesti.

• Määräaikainen takaus vaadittava määräajan aikana

• Takaus vanhenee lisäksi 10 vuodessa sitoumuksen antamisesta

• Jos päävelka vanhentuu, takaus poistuu

Vanhentuminen

• Mikä on se päävelka, jonka vakuudeksi takaus on annettu ja jonka vanhentumisesta on kyse? Omavelkainen takaus, vastatakaus vai jokin muu?

• Milloin päävelka erääntyy? Merkittävä velvoiteoikeudellinen kysymys rahavelan erääntymisestä. Osviittaa VKL 5 §:stä. Useita tilanteita kuten eräpäivä, velan eräännyttäminen tai irtisanominen, vahingonkorvaussaatavan vaatiminen, vakuuden heikkenemisen ajankohta.

• Milloin ennakollinen erääntymisilmoitus toteutuu.

• 20 §. Yksityistakaustilanteessa uusi riittävä vakuus vapauttaa vanhan

• 21 §. Toissijainen takaus perittävissä takaajalta, kun päävelka on erääntynyt ja velallisen maksukyvyttömyys todettu laissa määritellyllä tavalla (viranomaismyötävaikutus)

• 22 §. Omavelkaisessa voi vaatia erääntyessä

Takauksen erääntyminen

• 23 §. Täytetakaus erääntyy, kun vakuus on myyty tai havaittu olevan este ulosotolle tai kun takaaja ei vaadi realisointia (usein läheistakauksessa asuntoluotoissa). Realisointia voidaan myös lykätä (esim. suhdannevaihtelut).

• 24 §. Jos velan erääntymiseen vaaditaan eräännyttämistoimia velalliseen, toimet on kohdistettava myös takaajaan. Konkurssi tai saneeraus antavat mahdollisuuden periä heti takaajalta.

• 25 §. Yksityistakaajalla on oikeus suorittaa takausvelka alkuperäisen sitoumuksen mukaisesti. Takaajan on kuitenkin paikattava kuukaudessa viivästys ja jäljellä olevasta suorituksesta on lisäksi asetettava riittävä vakuus

• 26 §. Takaajalla samanlainen oikeus

• Ennenaikaiseen suoritukseen kuin velallisellakin. Jos velkoja on voinut eräännyttää velan ennakkoon, takaajakin voi maksaa.

• 27 §. TAKAAJAN KUITTAUSOIKEUS

• Kuittaus tarkoittaa sitä, että päällekkäisinä olevat saatavat lakkaavat olemasta. Kuittaustilanteista on runsaasti variaatioita.

Kuittaus

• Pääsäännön mukainen tilanne. Takaaja saa käyttää kuittaukseen velkojalta olevaa saatavaa, kun häneltä vaaditaan suoritusta.

• Lisäksi takaaja voi käyttää kuittaukseen sellaista velallisen saatavaa velkojalta, jolla tämän saatavan velkoja saisi kuitata päävelan. Vrt. VKL 18 ja 28 §:t.

Novaatio

• Miten päävelan ”uudistaminen” vaikuttaa takaukseen. Onko takaaja sidottu uuteen velkaan?

• Onko takaussitoumuksessa varauduttu uudistamiseen (”Takaus on voimassa, vaikka se samansuuruisena tai pienempänä kerran tai useammin pidennetään tai uudistetaan”)

• Jos takaajaa ei ole sitoutettu uudistettuun velkaan kuten notariaattiluottoon, takausvastuu saattaa poistua (KKO 1995:126)

REGRESSI

• 28 §. Takaajalla on oikeus regressiin päävelallista kohtaan. Legaalinen siirtymä.

• Regressistä voi luopua. Regressi edellyttää, että velka on maksettu takaajan varoilla.

• Velallisilla solidaarinen vastuu takaajaan.

• Päävelan on oltava pätevä, jotta regressi kyseeseen

• 29 §. Kun velkoja vaatii takaajalta suoritusta, velallisen on annettava takaajan pyynnöstä tarpeelliset tiedot suoritusvelvollisuudesta. Jos bona fide maksuvelvollisuuden suhteen, saa regressioikeuden

• 30 §. OIKEUS VAKUUTEEN sama kuin velkojalla. Jos ei ole suorittanut koko

• määrää, oikeus velkojan saatavan jälkeen

• Jos vakuuden on antanut muu kuin velallinen, saa oikeuden vakuuteen vain, jos näin on sovittu takaajan ja vakuuden antajan välillä.

• Merkitystä ei ole sillä, milloin takaus ja esinevakuus on annettu

• 31 §. Takautumisoikeus toiseen takaajaan. Regressin edellytys: samanaikaisesti annetut tai toisiaan edellyttävät takaukset.

• Takaaja suorittanut yli oman osuutensa ja vähentänyt muiden vastuuta. Saa toisilta pääluvun mukaisen osuuden.

• Jos em. Edellytykset eivät täyty, saa regressin aikaisempaa takaajaa kohtaan.

• Saa aikaisemmalta koko maksamansa märän. Tässä relaatiossa tyypiltään jälkitakaus.

• Jos joltain ei saada maksua kuukaudessa tai jos osoitettu maksukyvyttömäksi, tasataan puuttuva regressi.

• 32 §. Oikeus regressiin velalliselta ja kanssatakaajalta alkaa, kun on maksanut

• velan, ei kuitenkaan ennen päävelan erääntymistä.

• Saa viivästyskoron tuosta ajasta alkaen, ellei muuta sovittu

• 33 §. Takaajan regressisaatava vanhentuu kuten päävelka. Vanhenee aikaisintaan 3 vuodessa, kun sai takautumisen velalliseen.

• Takautumissaatava toiselta takaajalta vanhenee kolmessa vuodessa, ellei vanhenemista ole sitä ennen katkaistu.