86 Meidän talo 9/2015

4

1112

35

96

TEKSTI TEA MAJANIEMI HENKILÖKUVAT A-LEHTIEN KUVA-ARKISTO

HELLAHUONEESTA PRESIDENTIN-

LINNAANSuomessa tasavallan presidentiksi on päädytty niin hellahuoneesta, pappilasta kuin linnastakin. Presidenttien syntymä- tai lapsuuskoteja

on säilynyt eri puolilla Suomea. Osa niistä toimii museoina.

1

2

3

4

Haapajärvi K. J. Ståhlberg

Kurkijoki Lauri Kristian Relander

Sääksmäki P. E. Svinhufvud

Ylivieska Kyösti Kallio

Toimikausi 1919–1925

Toimikausi 1925–1931

Toimikausi 1931–1937

Toimikausi 1937–1940

9/2015 Meidän talo 87

4

1

8

10

2

7

11

9

5

10

6

11

7

12

8Turku Mauno Koivisto

Huittinen Risto Ryti

Kuopio Martti Ahtisaari

Askainen Carl Gustaf Emil Mannerheim

Helsinki Tarja Halonen

LahtiJ. K. Paasikivi

Salo Sauli Niinistö

Pielavesi Urho Kekkonen

Toimikausi 1982–1994

Toimikausi 1940–1944

Toimikausi 1994–2000

Toimikausi 1944–1946

Toimikausi 2000–2012

Toimikausi 1946–1956

Toimikausi 2012–

Toimikausi 1956–1982

1

Ståhlbergin pohjalainen pappilaHAAPAJÄRVI Suomen ensimmäisen presidentin Kaarlo Juho Ståhlbergin (1865–1952) synnyin-koti oli vuonna 1784 rakennettu Ronkaalan pap-pila, jossa Kaarlo Juho asui useita vuosia lapsuu-dessaan. Pappilassa oli varta vasten Pietarista han-kittuja huonekaluja ja astioita sekä muun muassa Haapajärven ensimmäinen kaakeliuuni. K.J. Ståhl-berg nukkui yläkerran lasten- ja palvelijoidenhuo-neessa, kesäisin piha-aitassa.

Kun perheen isä kuoli 1873, leski sai tuomioka-pitulilta yhteensä kuusi ”armovuotta”. Sen jälkeen leski muutti neljän lapsensa kanssa Ouluun, josta hän sai työtä tyttökoulun vahtimestarina. Koulu-talosta saatu asunto oli niin pieni, että Kaarlo jou-tui nukkumaan koulun käytävässä.

Vuonna 1969 alkuperäiselle paikalleen siirretty ja kunnostettu pappila toimii museona ja on avoin-na kesäisin, muina aikoina sopimuksesta.

Relanderin opistoasuntoKURKIJOKI Lauri Kristian Relander (1883–1942) eli Laatokan rannalla sijainneella Kurkijoella elä-mänsä ensimmäiset kymmenen vuotta, minkä jäl-keen hän siirtyi käymään koulua Viipurissa. Hänen isänsä työskenteli Kurkijoen maanviljelysopistos-sa, jonka asunnossa Relanderit asuivat.

Relanderin elämästä Kurkijoella on vain vä-hän tietoja. Kerrotaan, että hän viisivuotiaana is-tui postin rappusilla ja huuteli ohikulkijoille: ”Tul-kaa meille vaan, kyllä äiti keittää kahvia”.

Relandereiden kotitalo on sotien jälkeen ollut opistokäytössä ja myöhemmin asuintalona. Toinen talon nykyisistä omistajista on kunnostanut talon-sa koristeellisen sinivalkoiseksi, ja toinen pää on sotia edeltävässä asussaan.

2

Rakennusvuosi: 1784Rakennusmateriaali: hirsi

Neliöt: noin 120, yläkerrassa muutama neliöPintamateriaali: ei tiedossa

Huoneet: keittiö, sali ja kolme kamaria, yläkerrassa vierastupa ja väentupa,

joiden välissä iso vinttitilaKerrokset: kaksi

Katto: taitekatto, päreRakennuspaikka: Kalajoen rannalla, lähellä

kirkkoa ja hautausmaataVuokralla vai oma: papin virka-asunto

Rakennusvuosi: viimeistään 1870-luvullaRakennusmateriaali: hirsirunko, perustukset

sekä kellarinseinät kiveäNeliöt: ei tiedossa

Pintamateriaali: lautaverhousHuoneet: talossa oli kaksi huoneistoa,

joista Relanderit luultavasti asuivat isommassa 6 h + keittiön asunnossa

Kerrokset: 1 + kellariKatto: satulakatto

Rakennuspaikka: Neuvostoliitolle jääneessä Kurkijoen kirkonkylässä

Vuokralla vai oma: vuokralla Kurkijoen maanviljelysopiston omistamassa talossa

KU

VA

JU

HA

ER

ON

EN

KU

VA

HE

LEN

A S

ULA

VU

OR

I

88 Meidän talo 9/2015

9/2015 Meidän talo 89

Svinhufvudin kartanoSÄÄKSMÄKI Tasavallan kolmas presidentti Pehr Evind Svinhufvud (1861–1944) syntyi Rapolan kartanossa Sääksmäellä (nykyisin Valkeakoskea) ja vietti siellä ensimmäiset kaksi vuotta elämästään. Isoisä kasvatti pojanpoikaansa ankarasti ja yritti esimerkiksi karkottaa pojasta pelkoa pitämällä tä-tä ulkona ukkosenilmalla.

Tulevan presidentin merikapteeni-isä kuoli po-jan ollessa kaksivuotias, ja pian sen jälkeen karta-no jouduttiin myymään pakkohuutokaupalla. Les-ki Olga Svinhufvud muutti lapsineen Helsinkiin ja hankki itselleen työpaikan.

Kyösti Kallion iso maataloYLIVIESKA Talonpoikaispresidenttinä tunnettu Kyösti Kallio (1873–1940) syntyi Ylivieskassa ta-lonpoikaiseen sukuun. Niemelänkylässä sijainnut vauras tila oli iso ja lapsia kahdeksan. Kustu-nimel-lä kutsuttu poika työskenteli mielellään tallissa ja karjakartanossa.

Kotitalo purettiin 90-luvulla, eikä siitä ole säily-nyt paljon tietoja. Aikuisena Kallio viljeli maata Ni-valassa, jossa sijaitsevassa Kyösti ja Kalervo Kalli-on museossa on osasto Kallion lapsuuden ajan esi-neistä.

3

4

Rakennusvuosi: 1813. Tiilikellarin osat 1600-luvulta, talon nykyinen muoto vuodelta 1923.

Rakennusmateriaali: hirsiNeliöt: noin 310, lisäksi varastotilaa

Pintamateriaali: puuverhoiluHuoneet: aula, keittiö, viisi makuuhuonetta, ruokasali, sali, ylhäällä kolme kesähuonetta,

alakerrassa nykyään sauna ja pesutilatKerrokset: kolme

Katto: harjakatto, peltiäRakennuspaikka: Rapolanharjun rinteessä

muinaislinnan lähistölläVuokralla vai oma: kartano oli P.E. Svinhufvudin

isoisän omistama

Rakennusvuosi: 1843Rakennusmateriaali: hirsi

Neliöt: noin 200Pintamateriaali: laudoitus

Huoneet: alakerrassa oli iso tupa, kaksi makuuhuonetta ja iso lämmin eteinen,

myös yläkerrassa ilmeisesti oli huoneita.Kerrokset: asuinkerros, yläkerta ja kellari

Katto: harjakatto, pärettä, myöhemmin tiiltäRakennuspaikka: peltoa ja 100 metrin

päässä KalajokiVuokralla vai oma: oma

KU

VA

MU

SEO

VIR

AST

O

KU

VA

YLI

VIE

SKA

N K

OTI

SEU

TUA

RK

ISTO

Mannerheimin kartanolinnaASKAINEN Carl Gustaf Emil Mannerheim (1867–1951) syntyi Askaisissa (nykyisin Maskua) aatelis-sukuun. Suvun omistama Louhisaaren kartanolin-na edustaa Suomessa harvinaista palatsiarkkiteh-tuuria.

Lapsuusvuosinaan nuori Gustaf oli varsinainen rasavilli ja joutui useisiin onnettomuuksiin. Kerran hän hyppäsi navetan vintillä parrulta toiselle, puto-si ja loukkasi itsensä pahasti lattian teräviin hirsiin.

Kartano jouduttiin myymään talousvaikeuksien vuoksi vuonna 1880.

Museoviraston omistama Louhisaari on avoinna yleisölle kesäaikaan ja ryhmille syyskuussa.

Rytin purettu sukutaloHUITTINEN Risto Ryti (1889–1956) syntyi Huit-tisten Loiman kylässä kymmenlapsiseen talonpoi-kaisperheeseen. Tila oli iso, ainakin 400 hehtaaria. Risto oli lukutoukka ja viihtyi sisaruksiaan parem-min sisällä lukemassa kirjoja.

Sukutalosta ei ole juuri säilynyt tietoja, koska se purettiin jo 1929. Elämäkertatietojen ja ainoan tunnetun valokuvan perusteella voi kuitenkin teh-dä jotain päätelmiä.

5

Rakennusmateriaali: hirsiNeliöt: talo näyttää melko tilavalta

(yli 150 neliötä)Pintamateriaali: laudoitus

Kerrokset: asuinkerroksen lisäksi ullakkokerros

Katto: harjakatto, pärettäRakennuspaikka: satakuntalaista pelto-

maisemaa ja lähellä jokiVuokralla vai oma: oma

Rakennusvuosi: 1650-lukuRakennusmateriaali: kivi, tiili, puu

Neliöt: noin 1 000Pintamateriaali: kalkkimaali

Huoneet: kolmessa asuinkerroksessa yhteensä 25 huonetta, kellarissa ja ullakolla lisäksi neljä

Kerrokset: kolme asuinkerrosta, ullakko ja kellariKatto: tervattu aumakatto

Rakennuspaikka: Meren rannalla, ympärillä oli englantilaistyyppinen

maisemapuisto. Nykyään jäljellä on nurmikenttä ja puita. Mannerheimin aikaan päärakennuksen ympärillä mantereen puolella sijaitsivat ajalle

tyypillisesti hedelmä- ja kasvitarhat, maatalousrakennukset ja kauempana pellot.

Vuokralla vai oma: oma

6K

UV

A H

UIT

TIST

EN

MU

SEO

N K

OK

OELM

AT

KU

VA

MA

TT

I K

IVE

KÄ

S

90 Meidän talo 9/2015

9/2015 Meidän talo 91

Paasikiven kangaskauppaLAHTI Juho Kusti Paasikiven (1870–1956) lapsuu-denkodeista ei juuri ole säilynyt tietoja.

J. K. Paasikiven äiti kuoli 1875 ja sen jälkeen hä-nen miehensä, kauppias Johan Hellsten muutti poikansa ja adoptiotyttärensä kanssa Tampereelta Lahteen. Isä-Hellsten perusti kangaskaupan, jonka oletetaan sijainneen nykyisten Rautatienkadun ja Vapaudenkadun luoteiskulmauksen tienoilla.

Talon rakennusmateriaali oli puu, mutta muu-toin siitä ei ole tietoja.

Lahden kylä paloi vuonna 1877, ja tuli tuho-si myös Hellstenin kauppiastalon. Lahden kylästä tuli kauppala seuraavana vuonna, ja samalla kylä-alue kaavoitettiin. Hellsten osti kauppalan ensim-mäisessä huutokaupassa 24.7.1878 tontin Hämeen-katu 14 / Mariankatu 19 ja rakennutti siihen talon ja ulkorakennuksen seuraavana vuonna. Talo pa-loi 1890. Kuvassa Hämeenkatu 14:n tontti oikealla.

7

Kekkosen paranneltu torppaPIELAVESI Urho Kaleva Kekkonen (1900–1986) syntyi Pielavedellä Lepikon torpassa. Toisin kuin ni-mestä voisi päätellä, Kekkoset eivät olleet torpparei-ta, vaan torppa hankittiin perheen asunnoksi.

Kekkoset muuttivat torppaan, ja esikoinen Urho syntyi. Torppaa laajennettiin alkuperäisestä savu-pirtistä, savutuvan kiuas korvattiin piipullisella uu-nilla ja pienet ikkunat muutettiin T-mallisiksi. Ur-holla oli pikkupoikana iltarituaalina käydä Kalle-se-tänsä kanssa iltapissalla talon seinustalla ja samal-la kilpailtiin, kumman kaari nousee korkeammalle.

Torppa on nykyään museona ja avoinna kesäai-kaan.

Rakennusvuosi: alkuperäinen savupirtti viimeistään 1860-luvulla, laajennus ja

uudistus 1900Rakennusmateriaali: hirsi

Neliöt: ulkomitat ovat noin 12 x 6 metriä, mutta asuinneliöitä vähentää keskellä oleva

iso kylmä eteinenHuoneet: tupa, ruokahuone ja vierashuone,

keskellä kylmä eteinen ja sen perällä ruokavarasto.

Kerrokset: yksiKatto: harjakatto, pärettä

Rakennuspaikka: nimensä mukaisesti Lepikon torppa sijaitsee lepikon vieressä, pihapiiriin

kuuluu myös aitta, savusauna ja navetta.Vuokralla vai oma: oma

8

KU

VA

LA

HD

EN

K

AU

PU

NG

INM

USE

ON

KU

VA

-AR

KIS

TO

KU

VA

MU

SEO

VIR

AST

O

92 Meidän talo 9/2015

KUOPIO Martti Ahtisaari (1937–) vietti suuren osan lapsuuttaan Kuopiossa, jon-ne vanhemmat Oiva ja Tyyne Ahtisaari olivat muuttaneet Viipurista sodan aika-na. Ahtisaaret asuivat Kuopion kasarmil-la isän työn takia. Asunto sijaitsi punatiili-rakennuksessa numero 45. Rakennukses-sa oli kolme kerrosta, ja Ahtisaaret saivat toisesta kerroksesta käyttöönsä 27 neliön suuruisen korkean huoneen. Asunnossa oli keittiö ja sisävessa, joka oli erotettu naa-purin vastaavasta vain kevyellä lautasei-nällä. Keittiöön tuli juokseva kylmä vesi.

Rakennusvuosi: 1939Rakennusmateriaali: betoni-perustus, sokkeli harmaata

graniittiaPintamateriaali: rapattu

harmaaksiKerrokset: seitsemän

Katto: peltinen harjakatto

TURKU Mauno Koiviston (1923–) syntymä-koti sijaitsee Turussa Tehtaankadun ja Piis-pankadun kulmassa sijaitsevassa puutalos-sa. Kyseessä on vaatimaton 30 neliön korkea hellahuone.

Nykyään asunto tunnetaan nimellä Ma-nun kammari ja se on Turun yliopiston omis-tuksessa. Asukkaaksi otetaan hakemukses-ta yksi väitöskirjantekijä vuoden ajaksi. Pi-an Koiviston syntymän jälkeen perhe muut-ti Kivilinna-nimiseen opettajien asuntoyhti-öön Sirkkalankadun ja Kellonsoittajankadun kulmaan. Asunto oli talonmiehen asunto, mutta Hymni-äitiä ei rappujen siivoaminen kiinnostanut. Niinpä perhe osti asunnon Itäi-seltä Pitkäkadulta.

Neliöt: 30Huoneet: yksi hellahuone

Kerrokset: asuinkerros, kylmä vintti ja matala kellari

Rakennuspaikka: Turun keskustaVuokralla vai oma: vuokralla

Rakennusvuosi: 1914–1915

Rakennusmateriaali: tiiliHuoneet: 1 huone

ja keittiöKerrokset: koko raken-

nuksessa kolmeKatto: peltinen

harjakattoVuokralla vai oma:

vuokralla

HELSINKI Presidentti Tarja Halonen (1943– ) vietti lapsuutensa aina toisel-le kymmenelle saakka Helsingissä Hä-meentie 34:ssa. Talo on valmistunut vuonna 1939 ja edustaa funktionalis-mia. Sen erityispiirre ovat suorakaide-erkkerit.

9

11

Koiviston vaatimaton hellahuone

Halosen kerrostaloasunto

10

Ahtisaaren kasarmilapsuus

KU

VA

KA

RI

KA

IPA

INE

N

KU

VA

KU

HM

U/K

AR

I JÄ

MSÉ

N

KU

VA

MIN

NA

DO

MA

ND

ER

Niinistön ruotsalaistaloSALO Sauli Niinistö syntyi 1948 Salossa nelilapsi-sen perheen kuopuksena. Tuleva presidentti per-heineen asui ensimmäiset viisi vuottaan Salon Alhaisten kaupunginosassa. Alhaisiin oli vuosina 1940–1941 pystytetty ruotsalaisilta lahjoituksena saatuja niin sanottuja ruotsalaistaloja. Kun Niinis-tö oli viisivuotias, perhe muutti isompaan taloon Rappulan kaupunginosaan. Tämä talo on nykyään purettu, ja sen tilalla on kerrostalo.

Rakennusvuosi: 1941Rakennusmateriaali: puu

Kerrosala: 54 neliötäPintamateriaali: lauta

Huoneet: alakerrassa 1 h ja keittiö, lisäksi ullakkohuone

Kerrokset: asuinkerros, puolikorkea ullakko sekä kellari

Katto: harjakatto, peltiä

12

KU

VA

KA

TR

I LE

HTO

LA

PÄ

ÄA

SIA

LLIS

ET

LÄH

TEET:

PR

ESI

DEN

TTI

EN

ELÄ

MÄ

KER

RA

T JA

MU

ISTE

LMA

T, M

USE

OID

EN

TU

TKIJ

AT

SEK

Ä P

RESI

DEN

TTI

EN

JÄ

LKELÄ

ISET.

Meidän kotiin

Jälleenmyynti: K-raudat, rautiat ja puutavaraliikkeet www.arvolista.fi /facebook

Hirsipaneeli 20x214x2370 valkoinen päätypontattu. Menekki 5 jm/m2.Saatavilla myös valkolakattuna.

Valikoimassamme myös kulmapalat koristelistoille. Kattolistapalat 1 kpl/pkt ja peitelistapalat 2 kpl/pkt.

Katsoasennusvideo