Helsingin kaupunki

Ympäristöraportti 2013www.hel.fi/ymparistoraporttiwww.hel.fi/ymparistoraportti

SisältöApulaiskaupunginjohtajan katsaus 3

Ympäristöjohtaminen ja kumppanuudet 4

Ilmastonsuojelu 5

Ilmansuojelu 8

Indikaattorit 10

Meluntorjunta 12

Vesiensuojelu 13

Luonnon ja maaperänsuojelu 14

Hankinnat, jätteet ja materiaalitehokkuus 16

Ympäristötietoisuus ja -vastuullisuus 18

Ympäristöriskit 19

Ympäristötalous 20

Helsingin kaupunki on merkittävä ympäristön-suojelun toimija, mutta sen toimilla on myös huomattavia ympäristövaikutuksia. Helsin-

gin kaupungin ympäristöraportti on kaupunkikon-sernin yhteinen raportti, jossa kuvataan kaupungin ympäristötavoitteiden toteutumista ja toiminnan vaikutuksia ympäristöön. Ympäristöraportin taus-taraportti ja hallintokuntien tuottamat aineistot täy-dentävät ympäristöraporttia. Kaikki aineisto löytyy osoitteesta www.hel.fi/ymparistoraportti.

Kaupungin ympäristöpolitiikassa ja kaupungin strategiaohjelmassa asetetaan tavoitteita ympä-ristönsuojelun eri osa-alueille. Ympäristöpolitiikka löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta www.hel.fi/ymparistopolitiikka, mutta keskeiset tavoitteet on esitetty tämän raportin kappaleiden alussa.

Ympäristökeskuksen kokoamaan ja toimitta-maan raporttiin ovat tuottaneet tietoja kaikki kau-pungin 29 virastoa ja kuusi liikelaitosta. Kaupunki-konserniin kuuluu myös 11 säätiötä ja 72 tytäryh-teisöä, joista yhteensä 67 toimitti ympäristötietoja ympäristöraporttiin.

Ympäristöraportointia koordinoi kaupunginjohta­jan asettama työryhmä, jossa ovat edustettuina ympäristö vaikutusten hallinnan kannalta merkittä­vimmät virastot ja liikelaitokset.

Työryhmän jäsenet ovat: Päivi Kippo­Edlund, pj. (Ymk), Markus Lukin, varapj. (Ymk), Johanna af Hällström, siht. (Ymk), Marianne Annanolli (Kkanslia), Pia Halinen (Kkanslia), Seppo Manner (Opev), Heidi Huvila (HKR), Pälvi Holopainen (HKR), Sonja Pekkola (Sote), Perttu Pohjonen (Hank), Eeva Heckwolf (HKL), Maija Sarpo (Palmia), Rauno Tolonen (Helen), Ari Piispanen (HelSa), Katarina Kurenlahti (Kv), Juha Uuksulainen (HSY), Helena Suomela (HSL), Susanna Saloranta (Kv) ja Riikka Jääskeläinen (Stara).

Helsingin avainlukuja• Helsingissäasuivuoden2013lopussa613114asukasta (+1,4%vuodesta2012).• Kaupunginpinta-alaon716km²(maa-alaa214km², merivesialueita501km²jasisävesialueita1km²).• HelsinkituottaaSuomenhiilidioksidipäästöistä noin viisi prosenttia.• Viikinmäenjätevedenpuhdistamo(HSY)vastaa noin800000asukaanjätevesienpuhdistamisesta.• Kaupunginpalveluksessaolivuoden2013lopussa 40139henkilöä.• Toimintakulutvuonna2013olivat4673milj.€ (+2,4%vuoteen2012)

Matti Tirri / Helsingin kaupungin aineistopankki

Ympäristöraportti 2013 n Helsingin kaupunki 3

Apulaiskaupunginjohtajan katsaus

Useat ympäristönsuojelun trendit kehittyivät hyvään suuntaan viime vuonna. Esimerkiksi kasvihuonekaa-sujen kokonaispäästöt jatkoivat vähenemistään, jouk-

koliikenteen matkustajamäärät kasvoivat edellisvuodesta ja jätevedenpuhdistuksen päästöissä tulos oli ennätyksellisen hyvä. Osa positiivisesta kehityksestä on kaupungin omien toi-mien ja aktiivisuuden ansiota. Muun muassa joukkoliikentee-seen panostaminen kaupungin strategian mukaisesti näkyy selvästi tämän raportin indikaattoreissa.

Erityisesti haluan kuitenkin korostaa kaupunkilaisten roolia positiivisessa kehityksessä. Sähkönkulutuksen kääntyminen selvään laskuun viime vuosina on esimerkki siitä, että kaupun-kilaisten ympäristötietoisuus näkyy myös teoissa. Helsingin sähkönkulutus on laskenut jo vuodesta 2009 asti sekä koko-naiskulutuksena että asukaskohtaisena kulutuksena mitattu-na. Asukaskohtaisesti kulutus on pudonnut jo peräti yhdeksän prosenttia.

Sekä ilmaston- että vesiensuojelussa myös kumppanuu-det sidosryhmien, muun muassa elinkeinoelämän ja tutkimus-laitosten kanssa ovat tärkeitä. Viime vuonna kumppanuudet korostuivat etenkin Ilmastokumppanit-verkoston ja Itämeri-haasteen laajentamisen myötä. Itämerihaasteen toimenpide-ohjelman uusiminen oli merkittävä askel kaupungin ja haas-teen vastaanottaneiden tahojen yhteisissä ponnisteluissa puhtaamman Itämeren puolesta. Sidosryhmien kanssa muo-dostetut kaupungin aktiivisesti ylläpitämät verkostot tarjoa-vat erinomaisen mahdollisuuden jakaa hyviä käytäntöjä, oppia uusia toimintamalleja ja rakentaa siltoja erilaisten toimintakult-tuurien välille.

Ympäristöpoliittisessa keskustelussa kuulee usein sanotta-van, että pitäisi keskittyä isoihin ja olennaisiin päätöksiin eikä sortua näpertelyyn pikkuasioilla. Tällaisten puheenvuorojen esittäjät ovat sitä mieltä, että Suomen saati yksittäisten kau-punkien päästöillä ei ole juuri merkitystä, sillä maailman koh-talo ratkaistaan Kiinassa, Venäjällä ja niin sanotuissa nousevis-sa talouksissa. On kuitenkin muistettava, että näissä maissa seurataan tarkoin, minkä tasoista ympäristönsuojelua kehitty-neissä länsimaissa harjoitetaan - eikä taatusti tehdä tiukempaa politiikkaa, jos siihen ei katsota olevan varaa.

Siksi meillä suhteellisen hyvinvoivilla valtioilla ja kaupungeil-la on suuri vastuu maapallon tulevaisuudesta muun muassa ympäristöpolitiikan kautta. Vastaavalla tavalla myöskään Hel-singissä ei voida ajatella, että merkitystä on vain isoilla ympä-ristöpäätöksillä, kuten energiantuotannon polttoainevalinnoilla tai liikenneratkaisuilla. Yksikään iso ratkaisu ei nimittäin toteu-du, ellei sillä ole kaupunkilaisten hyväksyntää tai elleivät kau-punkilaiset suostu ottamaan käyttöön uusia toimintatapoja.

Ympäristöasioista viestiminen onkin tulevaisuudessa entis-tä tärkeämpää. Viestintä ei saa jäädä pelkästään viestintäosas-tojen harteille, vaan myös organisaatioiden johdolla on vas-tuunsa viestinnästä. Viestintä on olennainen osa kaupungin kaikkea toimintaa.

Ympäristö- ja erityisesti ilmastoasioista viestiminen ei kui-tenkaan aina ole helppoa, sillä esimerkiksi suurien investointi-en ympäristövaikutukset saattavat konkretisoitua vasta niiden elinkaaren loppupuolella. Lisäksi suorien ympäristövaikutusten lisäksi hankkeilla voi olla pitkien ja globaalien alihankintaketju-jen takia merkittäviä ympäristövaikutuksia kaukana helsinkiläis-ten arjesta.

Helsingin Energian kehitysohjelmaan liittyvät päätökset, yleiskaavan myötä toteutuva kaupunkirakenteen tiivistämi-nen ja isot liikenneratkaisut, kuten tiemaksujen kohtalo, ovat lähivuosina kaupungin ympäristöpolitiikan kannalta tärkeimpiä päätöksiä. Lisäksi on otettava huomioon se kiistämätön tosi-seikka, että kiihtyvä ilmastonmuutos on täyttä totta, ja siihen sopeutuminen on otettava huomioon kaupungin toimissa ja etenkin infran suunnittelussa.

Jotta Helsinki olisi strategiansa mukainen ympäristöviisas vihreän talouden kaupunki, on näiden päätösten yhteiskunta-taloudelliset vaikutukset arvioitava mahdollisimman perusteel-lisesti. Arvioinnissa on otettava huomioon myös päätösten sosiaaliset ja eettiset vaikutukset sekä niiden merkitys kau-punkilaisten arjen kannalta.

Pekka Sauri Apulaiskaupunginjohtaja

Pertt

i Niso

nen

/ Hel

singi

n ka

upun

gin

aine

istop

ankk

i

Palkin otsikko tähän

Helsingin kaupunki n Ympäristöraportti 20134

Palkin otsikko tähänYmpäristöjohtaminen ja kumppanuudet

Ympäristöpolitiikka täydentää strategiaohjelmaa

Eettisten periaatteiden mukaan Helsinki on kansainvälisesti aloitteellinen, kehit-tyvä ja osaava toimija globaalin vastuun kantamisessa paikallisesti, mitä toteute-taan muun muassa edistämällä taloudel-lista, sosiaalista sekä ympäristön huomi-oon ottavaa kehitystä ja kantamalla vas-tuuta ilmastonmuutoksen torjumisessa. Ekologisuus on yksi kaupungin kuudes-ta arvosta. Strategiaohjelman ympäristö-asioita koskevat toimintalinjaukset liitty-vät vihreään talouteen, ilmastonmuutok-seen sopeutumiseen ja sen hillintään, energiansäästöön, energia- ja resurssite-hokkuuteen, joukkoliikenteen edistämi-seen, hankintojen ympäristönäkökulmiin sekä vesien- ja luonnonsuojeluun.

Ympäristöpolitiikka asettaa konkreet-tisia ja määrällisiä tavoitteita ympäris-tönsuojelun eri osa-alueille pitkällä ai-kavälillä (2050) ja keskipitkällä aikavälil-lä (2020). Käsissäsi oleva ympäristöra-portti raportoi ympäristöpolitiikan toteu-tumista vuodelta 2013.

Ympäristöjohtaminen hallinto-kunnissa ja tytäryhteisöissä

Ympäristöjohtaminen on monissa hal-lintokunnissa pitkälle vietyä. ISO 14001 -järjestelmä on käytössä Helsingin Sata-malla, Palmialla sekä Helsingin Energian voimalaitoksilla, lämpökeskuksilla ja kau-kolämpötoiminnalla. Ekokompassi-järjes-telmä on käytössä ympäristökeskuksel-la ja kaupunginkirjaston neljällä kirjastol-la. Rakennusvirasto, Stara, kaupungin-kirjasto ja osa liikuntavirastoa rakentavat Ekokompassi-järjestelmää ja myös useat muut hallintokunnat suunnittelevat aloit-tavansa ympäristöjärjestelmän rakenta-misen lähivuosina. Helsingin Energialla ja opetusviraston hallinnolla on käytös-sä WWF:n Green Office -järjestelmä ja

muutamilla kouluilla ja päiväkodeilla Vih-reä lippu -järjestelmä tai Okka-säätiön myöntämä ympäristösertifikaatti. Ym-päristöohjelma on 18 hallintokunnalla ja ympäristöasioita oli kytketty 12 hallinto-kunnan henkilöstön palkitsemisjärjestel-miin.

Vuoden 2013 talousarviossa oli 17 ympäristöasioihin liittyvää sitovaa toi-minnallista tavoitetta, joista 15 toteutui täysin ja yksi osittain. Toteutuneet ta-voitteet koskivat katupölypitoisuuksia, yleisten alueiden puhtaanapitoa, kaivu-töitä, katu- ja puistorakentamisen ylijää-mämassojen hallintaa, puukujanteiden paikkausistutuksia, kaupunkiluonnon mo nimuotoisuuden edistämistä, kalata-louden kehittämistä ja valvomista, täy-dentämisrakentamista, joukkoliikenteen kuljetusosuutta, energiasäästöä sekä rai-tioliikenteen luotettavuutta ja asiakas-tyytyväisyyttä. Osittain toteutunut ta-voite koski raitio- ja metroliikenteen asia-kastyytyväisyyttä. Tavoite ei toteutunut

metroliikenteen osalta. Joukkoliikenteen osuutta poikittaisliikenteessä koskeva tavoite ei toteutunut.

Tytäryhteisöjen ympäristötyössä on tapahtunut viime vuosina selvää kehi-tystä. ISO 14001 -järjestelmä on käytös-sä kolmessa tytäryhteisössä ja Ekokom-passi-järjestelmä on käytössä tai sitä ra-kennetaan 11 tytäryhteisössä. Usea ty-täryhteisö suunnittelee ympäristöjärjes-telmän käyttöönottoa lähivuosina.

Yhteistyöstä voimaa

Ympäristöjohtamista toteutetaan usein ekotukihenkilöiden kautta, sillä ekotu-kitoiminta luo ympäristövastuullista toi-mintakulttuuria ja juurruttaa kaupungin ympäristöstrategioita ja tavoitteita käy-tännön toimenpiteiksi. Vuoden 2013 lo-pussa kaupungin hallintokuntiin ja tytär-yhteisöihin oli koulutettu 1 077 ekotuki-henkilöä. Vuoden aikana kehitettiin eko-tukitoiminnan viestintää ja käynnistet-tiin yhteistyö Kuntaliiton kanssa ekotuki-toiminnan markkinoimiseksi uusiin kun-tiin. Tällä hetkellä ekotukitoimintaa toteu-tetaan Helsingin mallin mukaan 22 kun-nassa sekä Uudenmaan ELY-keskukses-sa.

Kaupungin tekemä sidosryhmäyh-teistyö on aktiivista ja se kehittyy koko ajan. Kaupunki on kokeillut muun mu-assa uusia osallistumisen keinoja, joista hyviä esimerkkejä ovat ryhmärakentami-nen ja ympäristöjärjestö Dodo ry:n vilje-lysäkkiviljelmät Tukkutorin pihalla ja Kala-satamassa. Myös yritysten kanssa teh-tävä yhteistyö on lisääntynyt viime vuo-sina (mm. Ilmastokumppanit).

Kuvio 1: Ympäristöasioiden huomioon ottamista ohjaavat kaupunginvaltuuston hyväksymät strategiaohjelma, ympäristöpolitiikka sekä kaupunginhallituksen hyväksymät talousarvio-ohjeet. Kaupungilla on lisäksi useita ympäristönsuojelun osa­alueiden ohjelmia, jotka toimivat osaltaan kaupungin ympäristöjohtamisen toteuttajina. Hallintokuntien ympäristöohjelmat tukevat kaupungin tason ympäristöjohtamista.

Ympäristöpolitiikka 2020Ympäristöjohtaminen• Liikelaitoksillaonkäytössä todennettuympäristöjärjestelmä• Virastotjatytäryhteisötsisäl- lyttävätympäristöjohtamisen toimintaansanoudattaen

kevennettyjenympäristöjärjestelmienperiaatteita

• Ympäristöjohtaminenotetaanosaksivirastojenjaliikelaitostentulospalkkiojärjestelmääjamuitapalkitsemisenmuotoja

Ympäristöpolitiikka 2020Kumppanuudet• Kaupunkihakeeaktiivisestikumppanuuksiaja

verkostoituuyritystenjamuidensidosryhmienkanssaympäristöpolitiikantavoitteidentoteuttamiseksitukiensamallakaupunginelinkeinostrategiantoteutumista

• Ekokompassi-järjestelmäontunnettuvälinepk- yritystenympäristöhallinnanparantamiseksijaseon

kaikkienpääkaupunkiseudunpk-yritystensaatavilla• Itämerihaasteenonvastaanottanut300toimijaa, joitakaupunkitukeelaadukkaidenjaItämerensuojelua

tehostavientoimenpideohjelmientoteuttamiseksi• Kaikillekaupungissajärjestettävillesuurtapahtumille

laaditaanympäristöohjelmatai-suunnitelma

Kehi

ttäm

inen

Kaupunginvaltuusto

Ympäristöpolitiikka

Hallintokunnat ja tytäryhteisöt

Ympäristöjärjestelmät

Ympäristö­ tai keke­ohjelmat

Talousarvion ympäristötavoitteet

Toteutus ja Ekotukitoiminta

Ympäristöraportit ja toimintakertomukset

Kaupunginhallitus

Talousarvio­ohjeet(laatimis­ ja noudattamisohjeet)

Ympäristönsuojelun osa­alueiden ohjelmat

Kaupungin ympäristöraportti

Ympäristöasiat kaupungin strategiassa

Palkin otsikko tähän

Ympäristöraportti 2013 n Helsingin kaupunki 5

Palkin otsikko tähänIlmastonsuojelu

Päästötavoite saavutettavissa

Keväällä 2014 valmistui selvitys toimen-piteistä ja niiden kustannusvaikutuksis-ta, joiden avulla kaupunki pääsisi vuo-den 2020 ilmastotavoitteisiin. Samalla arvioitiin päästöpolut vuoteen 2050 asti (Kuvio 2). Johtopäätöksenä on, että vuo-teen 2020 mennessä päästöt alenevat 24 prosenttia ilman mitään uusia kau-pungin toimia. Toteuttamalla Helsingin Energian kehitysohjelmaa voi päästöjen alenema olla vuonna 2020 jopa 40 pro-senttia vuoteen 1990 verrattuna. Selvi-tykseen valituilla 18 lisätoimella ei saada nopeita vaikutuksia vuoteen 2020 men-nessä, mutta ne ovat kustannustehok-kaita ja kannattavia toteuttaa. Vuoden 2050 hiilineutraalisuus toteutuu parhai-ten toteuttamalla lisätoimet ja kehitys-ohjelma, jolloin kompensoitavaksi osuu-deksi jäisi alle 10 prosenttia.

Ilmastotyö arvioitiin

Alkuvuodesta 2013 toteutettiin Helsin-gin, Turun ja Lahden kaupunkien välinen vertaisarviointi, jossa tarkasteltiin kau-punkien ilmastopolitiikkaa ja hulevesien hallintaa osana ilmastonmuutokseen so-peutumista. Arviointi oli osa ympäristö-keskuksen koordinoimaa Ilmastonkestä-

vä kaupunki (ILKKA) – työkaluja suunnit-teluun -hanketta. Vertaisarviosta käy il-mi muun muassa, että Helsingissä toi-menpiteitä toteutetaan jo laajasti eri sek-toreilla ja sillä on muita kaupunkeja pa-remmat resurssit. Toimet ovat kuitenkin osittain keskenään ristiriitaisia ja selkeä koordinointivastuu ilmastotyöstä puut-tuu. Arvioinnissa ehdotettiin kattavan hillinnän ja sopeutumisen tiekartan laati-mista sekä sidosryhmien tehokkaampaa osallistamista.

Kaupunkialueen kasvihuone-kaasupäästöt pudonneet 21 prosenttia vuodesta 1990

Vuonna 2013 Helsingin asukkaiden, pal-veluiden ja teollisuuden aiheuttamat kas-vihuonekaasujen kokonaispäästöt oli-vat kolme prosenttia alhaisemmat kuin vuonna 2012 ja jo 21 prosenttia alem-mat kuin vuonna 1990. Kasvihuonekaa-supäästöistä 46 prosenttia syntyi kauko-lämmityksestä, 23 prosenttia liikentees-tä, 20 prosenttia kulutussähkön käytös-tä ja kahdeksan prosenttia öljy- ja sähkö-lämmityksestä. Kaikkien päästöjen kan-nalta merkittävien sektoreiden päästöt pienenivät edellisvuodesta. Kuviossa 3 esitetään eri tekijöiden vaikutus päästö-jen vähenemisessä vuodesta 1990.

Ympäristöpolitiikka 2050Ilmastonsuojelu• Helsinkitavoitteleehiilineutraalia tulevaisuuttavuoteen2050mennessä.

Tavoitteentoteutumistaseurataan säännölliselläraportoinnillamäärävälein,

jollointoimenpideohjelmaanvoidaantehdätarvittavatmuutokset.

• Helsinkioneturivintoimijaenergia- tehokkuudessa,ilmastonmuutoksen hillinnässäjasiihensopeutumisessaniin

kansallisestikuinkansainvälisesti

Ympäristöpolitiikka 2020Ilmastonsuojelu• Kasvihuonekaasupäästöt(kulutus- peräiset)ovatalentuneetvähintään 20%vuoteen2020mennessäenergia-

tehokkuudenparantamisenjaelin- kaareltaanvähäpäästöiseenenergian- tuotantoonsiirtymisenmyötä(vertailu- vuosi1990).Tavoitenostettiin30%:iin

strategiaohjelmassa.• Uusiutuvanenergianosuuson vähintään20%vuonna2020• Energiatehokkuusonparantunut vähintään20%vuoteen2020 (mittarinaasukaskohtainenenergian- kulutus,vertailuvuosi2005)• Ilmastonmuutokseensopeutuminen integroidaankaikkienhallintokuntien toimintaanriskienminimoimiseksi. Ilmastonmuutoksenvaikutuksistaja keinoistasiihenvarautumiseksi viestitäänkuntalaisillejayrityksille.

Taulukko 1: Helsingin kaupungin ilmasto- ja energiatavoitteet ja niiden toteuma vuonna 2013

TAVOITEKasvihuonekaasupäästöt HiilineutraaliHelsinki2050Helsinginalueenhiilidioksidipäästöt-30%(1990-2020) Energiantuotannonpäästöt-20%(1990-2020) Uusiutuva energia Helsinginalueenuusiutuvanenergianosuusonvähintään20%vuonna2020HelsinginEnergiansähkönjalämmönuusiutuvienenergialähteidenosuusonvuoteen2020mennessänoin20% Energiatehokkuus Helsinginalueenenergiatehokkuusonparantunut20%(2005-2020,asukaskohtainen) Kaupungintoiminnanenergiansäästö129GWh(9%)(KETS2005-2016)

Asuinrakennukset:49,9GWh(7%)2010-2016 Kaupunginhallintokuntienenergiansäästö2%(2010-2012)

TOTEUMA 2013

-21%

-4%

7%

7%

10%

86,34GWh(66,9%tavoitteesta)Varhaistoimienkanssa(ennenv.2008):141GWh(109%tavoitteesta)23,66GWh(47,4%tavoitteesta)kokonaiskulutus-4,8%,ominaiskulutus-4,2%(julkisetpalvelurakennukset)

Helsi

ngin

kaup

ungi

n ai

neist

opan

kki

Helsingin kaupunki n Ympäristöraportti 20136

Ilmastonsuojelu

Sähkönkulutus kääntynyt historialliseen laskuun

Energian kokonaiskulutus Helsingissä oli vuonna 2013 noin 14 300 GWh pie-nentyen kaksi prosenttia edellisvuodes-ta. Koko kaupunkialueen sähkönkulutus on kääntynyt viiden viime vuoden aikana laskuun, eikä näin pitkää kulutuksen ale-nemista ole koskaan aiemmin tapahtu-nut. Vuonna 2013 sähkön kokonaiskulu-tus laski kahdella prosentilla edellisvuo-teen verrattuna ja oli viisi prosenttia vuo-den 2009 alapuolella. Asukaskohtainen sähkönkulutus on laskenut jo peräti yh-deksällä prosentilla vuodesta 2009. Syy-nä historialliseen kulutuksen laskuun on ollut merkittävänä syynä energiatehok-kuuden paraneminen esimerkiksi valais-tuksessa.

Kaukolämpöä kulutettiin noin 4,5 pro-senttia vähemmän kuin edellisvuonna lämpimämmästä säästä johtuen. Vuo-teen 2005 verrattuna kaukolämmön sää-korjattu kokonaiskulutus on pienentynyt noin kolme prosenttia ja kaukolämmön kulutus asukasta kohden on pienentynyt jopa kymmenen prosenttia.

Helsingin uusien asuinrakennusten energiatehokkuus on selvästi parantunut viimeisten neljän vuoden aikana. A-luo-kan osuus nousi 21 prosentista 68 pro-senttiin.

Energiantuotannon päästöt laskussa

Kaikkiaan Helsingin energian omistaman energiantuotannon hiilidioksidipäästöt pienenivät noin viisi prosenttia vuon-na 2013 ja energiantuotannon ominais-päästöt olivat kaikkien aikojen pienim-mällä tasolla 240 g CO2/kWh. Lasku joh-tui energiatehokkaan yhteistuotannon korkeasta osuudesta kaukolämmön tuo-tannossa sekä edellisvuotta lämpimäm-mästä säästä, joiden seurauksena maa-kaasun ja kivihiilen käyttö väheni kau ko-lämmön tuotannossa. Vuonna 2013 Hel-sin gin Energian sähkön, kaukolämmön ja jäähdytyksen hankinnasta uusiutu-van energian osuus nousi uuteen ennä-tykseen (7 %) uuden vesivoimaosuuden hankinnan ansiosta. Hiilineutraalit

Ympäristökeskus & Stara!

www.stadinilmasto.fi

-sivusto kertoo ajan-

kohtaisesti Helsingin

ilmastotoimista

Pirkkolan liikuntapuiston kiin-teistöissä on vuosien 2010–2012 aikana toteutettu useita eri sähköenergiaa säästäviä toi-menpiteitä. Kohteessa on teh-ty teknisiä muutostöitä ja jär-jestelmien optimointia, mutta myös henkilökunnan toimilla on ollut suuri merkitys. Vuosien 2010–2012 aikana sähköener-giankulutus laski keskimäärin viisi prosenttia vuosittain. Vuo-desta 2009 lähtien Pirkkolassa on saatu energiaa säästetyksi yhteensä yli 600 000 kWh. Tä-mä tarkoittaa yhteensä yli 60 000 euron säästöä.

Kaupungin organisaatiot tehostivat ilmastotoimiaan

Kaupungin rakentamispalvelu Stara on päättänyt tavoitella hiilineutraaliutta jo vuonna 2030 eli 20 vuotta aiemmin kuin koko kaupungin tavoite edellyttää. Sta-ra otti myös käyttöön Ekokompassi-ym-päristöjärjestelmän, joka tukee ja seuraa asetettuja ympäristötavoitteita. Ympä-ristökeskus on jo muutama vuosi sitten ottanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuonna 2015.

Jukk

a-Pe

kkaM

ännikk

ö/H

elsin

ginka

upun

ginaine

istop

ankk

iHe

lsing

in ka

upun

gin

aine

istop

ankk

i

Helsi

ngin

kaup

ungi

n ai

neist

opan

kki

Ympäristöraportti 2013 n Helsingin kaupunki 7

Toteuma PeruskehitysilmanHeleninkehitysohjelmaa Heleninkehitysohjelmanmukaan Kehityslisätoimienkanssa

Ilmastonsuojelu

Kuvio 2. Kaupunkialueen päästökehitys vuosikymmenittäin vuodesta 1990 vuoteen 2010 sekä arviot tulevasta kehityksestä perusurassa ja vähennyspotentiaali Helsingin Energian kehitysohjelmanja18lisätoimenkanssa.Lähde:ympäristökeskus

Kuvio 3. Helsingin kasvihuonekaasupäästöjä pienentäneet ja kasvattaneet tekijät tarkasteluaikajaksolla 1990–2013. Lähde: ympäristökeskus

Energiansäästöä monin eri keinoin

50/50-hanke käynnistyi Helsingissä e ner giansäästöviikolla 2013, ja tavoittee-na on saavuttaa kouluissa vähintään kah-deksan prosenttia säästöt aiempaan ku-lutukseen verrattuna. Energiankulutusta pyritään pienentämään ensisijaisesti tie-toisuutta lisäämällä sekä asenteita ja ku-lutustottumuksia muuttamalla. 50/50–me todin mukaisesti kouluille palautetaan puolet siitä rahallisesta säästöstä, jonka nämä energiansäästöllään saavat aikaan. Koulu saa itse päättää, mihin tämän ra-han käyttävät.

Palmia on kehittänyt hyvän tavan säästää energiaa omissa toiminnois-saan: kahdessa lounasravintolassa on luovuttu tarjottimien tai salaattilautasten tai molempien käytöstä ja samalla asti-anpesun tarve on vähentynyt. Toisessa ravintoloista laskettiin, että energianku-lutus vähenee toimintatavan ansiosta 15 prosenttia. Lisäksi säästyy vettä ja pesu-aineita.

Kaupungin kiinteistöjä katselmoidaan suunnitelmallisesti kannattavien energi-an säästömahdollisuuksien selvittämi-seksi. Vuoden 2013 loppuun mennes-sä 84 prosentissa kaupungin julkisista toimitiloista (rakennustilavuudella mitat-tuna) on teetetty kiinteistön energiakat-selmus vähintään kerran. Katselmukses-sa ehdotetuista energiansäästötoimen-piteistä suurin osa liittyi rakennusten yl-läpitoon tai käyttöön ja niistä noin puo-let on toteutettu. Vuonna 2013 kaupun-gin omistamissa kiinteistöissä tehdyis-sä energiakatselmuksissa (18 kpl) ehdo-tetut toimenpiteet säästävät toteutues-saan vuositasolla arviolta noin 460 000 euroa eli tarvittavat investoinnit maksa-vat itsensä takaisin noin kolmessa vuo-dessa.

Helsingin kaupunki toteuttaa uudis-rakennuskohteet matalaenergiaperiaat-teilla ja soveltaa matalaenergiaohjeistus-ta myös peruskorjauksissa rakennusten erityispiirteet huomioiden. Vuonna 2013 valmistui ensimmäinen versio Helsingin kaupungin julkisten uudisrakennusten lä-hes nollaenergiarakentamisen yleisoh-jeeksi sekä viisi matalaenergiatason pal-velurakennuskohdetta (peruskorjauksia), jotka ovat lastenpäiväkoti Kumina, Mylly-puron ala-aste ja lastenpäiväkoti, lasten-päiväkodit Nalle ja Keula sekä Roihuvuo-ren kirjasto ja Porolahden hammashoito-la.

1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050

4000

3500

3000

2500

2000

1500

1000

500

0

ktCO2ekv.

Tavoite-30%

Päästöjenmuutos1990-2013(1000tCO2-ekv.)

Yhteensä

Kaukolämmönkulutus

Sähkönkulutus

Muun liikenteen energiankulutus

Sähkölämmityksenenergiankulutus

Tieliikenteen energiankulutus

Erillislämmityksenenergiankulutus

Tieliikenteen biopolttoaineet

Sähköntuotannonpolttoaineet

Teollisuudenjatyökoneidenenergiankulutus

Jätteidenjajätevedenkäsittelynpäästöt

Kaukolämmöntuotannonpolttoaineet

-800 -700 -600 -500 -400 -300 -200 -100 0 +100 +200

Helsingin kaupunki n Ympäristöraportti 20138

Kuvio 5. Liikenteen eri kulkumuotojen CO2-päästöt Helsingissä 1990 ja 2000–2013 (ilman lentoliikennettä). Lähde: HSY

Ilmansuojelu

Ympäristöpolitiikka 2050Ilmansuojelu• Liikenteenpakokaasuteivätheikennä

ilmanlaatua(tieliikenneonlähespäästötöntä)

• Hengitettävienhiukkasten(PM10) vuorokausiraja-arvotasonylittävien vuorokausienlukumääräonvähintään

puolittunutnykyisestäsallitustatasosta(35kpl/v)ollenalle18kpl/v.Selkeästikaukokulkeumanvuoksiaiheutuneita

ylityksiäeiotetahuomioon.• Uusiutuvanenergiankuljetusjakäyttö eivätheikennäilmanlaatua(biopoltto- aineet,biomassajapienpoltto)

Ympäristöpolitiikka 2020Ilmansuojelu• Ilmanlaadunraja-arvojaeioleylitetty vuoden2015jälkeen.Ilmanepäpuhtauksien

pitoisuudet(ml.pienhiukkasten)ovattämänjälkeenedelleenalentuneet

• Ilmanlaaduntavoitearvojasekäkansallisiaohjearvojaeiylitetä

Liikenteen kehitys

Helsingin pääkatuverkossa oli liikennet-tä vuoden 2013 syksyllä 1-3 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2012. Pitkällä aikavälillä liikennemäärät ovat kuitenkin kasvaneet. Kaikki kaupungin laskentalin-jat yhteenlaskettuna vuonna 2013 liiken-nettä oli 12 prosenttia enemmän kuin 20 vuotta aiemmin. Kaupungin rajan liiken-ne on kasvanut tässä ajassa reilun kol-manneksen. Tulevaisuudessa liikenne-määrien niemellä ja kantakaupungissa ennustetaan kasvavan uusien asuin- ja työpaikka-alueiden rakentuessa.

Helsingin strategiaohjelman 2013–2016 mukaan kaupunkirakennetta tiivis-tetään hyvien joukkoliikenteen yhteyksi-en varteen ja kestävää liikkumista edis-tetään. Vuonna 2013 valmistunut Helsin-gin liikkumisen kehittämisohjelma konk-retisoi liikenteeseen ja liikkumiseen liit-tyviä tavoitteita.

Helsingin seudun uutta liikennejär-jestelmäsuunnitelmaa (HLJ) valmistel-tiin 14 kunnan kesken kiinteässä yhteis-työssä seudun maankäyttösuunnitelman

(MASU) valmistelun kanssa. HLJ 2015 luonnoksen on määrä valmistua vuonna 2014.

Helsingissä aloitettiin citylogistiikan kehittäminen. Tarkoituksena on edistää yritysten toimintaedellytyksiä ja samalla vähentää jakelu-, keräily- ja asiakasliiken-teen haitallisia ympäristövaikutuksia. Uu-den pysäköintipolitiikan mukaisesti py-säköinnin hinnoittelussa siirrytään koh-ti Käyttäjä maksaa -periaatetta. Kanta-kaupungin pysäköinnin hintaa nostetaan vaiheittain. Vähäpäästöisille ajoneuvoille tarjottiin edelleen 50 prosentin pysäköin-tietuisuutta.

Kaupungin hallintokunnissa edistettiin kestävää liikkumista

Taloudellisen ajotavan koulutukseen osallistui 300 työntekijää. Useissa toimi-paikoissa tehtiin liikkumissuunnitelmia tai sisällytettiin liikkumisasioita osaksi ympäristöohjelmia.

Useat hallintokunnat käyttävät yhteis-käyttöautoyrityksen palveluita ja lähes koko henkilöstöllä on käytössään työ-matkasetelit ja/tai työsuhdelippu. Hel-singin Satama tukee henkilöstönsä pyö-räilyä työsuhdepyörillä. Etätyötä ediste-tään monessa yksikössä lisäämällä etä-työsopimuksia ja etäneuvottelumahdol-lisuuksia.

Kalustossa on siirrytty vähäpäästöi-sempään, kuljetus- ja työmaakonepal-veluille on asetettu vaateet käyttöön-ottovuoden osalta ja muutamiin hallin-tokuntiin on hankittu sähköautoja. Kul-jetuksia ja ajoja on vähennetty yhdis-tämällä kuljetuksia, tilaamalla kerral-la suurempia eriä, suunnittelemalla ajo-reittejä sekä seuraa malla kilometre-jä ja polttoaineen kulutus ta. Kuljetusten

Kuvio 4. Kulkutapajakauma Helsingis-sä 2013 (pyöräily, joukkoliikenne ja henki-löautot). Pyöräilyn lisäämiseksi tehdyt toi­met ovat tuottaneet tulosta: pyöräily kasvoi erilaskentalinjoilla6-21%kesä-elokuus­savuodesta2012.Tammikuussa2013val­mistunut pyöräilyn hyötyjä ja kustannuksia arvioinut selvitys osoittaa, että pyöräilyin­vestointien hyötykustannussuhde on lähes kahdeksan eli yhdellä eurolla saadaan kah­deksan euron arvosta hyötyjä. Ensimmäis-tä kertaa 50 vuoteen matkustaminen jouk-koliikenteellä kasvaa Helsingin seudulla nopeammin kuin yksityisautoilu! Lähde: kaupunkisuunnitteluvirasto

ympäristövaikutus ten selvittämistä jat-ketaan ja tavoitteena on kaupungin omi-en työkoneiden ja kuljetuspalveluiden ympäristöhaittojen vähentäminen.

Baana on saanut kunniamaininnan European Prize for Urban Public Space -kilpailussa, johon osallistui 274 projek-tia lähes 200 kaupungista. Kunniamai-ninnan perusteluina oli Baanan kyky yh-distää kaupunginosat ja luoda uutta ei-kaupallista kaupunkitilaa, jonka ovat löy-täneet monenlaiset käyttäjät. Kiitosta tuli myös kehitysprosessista, jossa yh-teistyötä tekivät niin kaupunki, asukkaat kuin yliopisto-opiskelijatkin.

HenkilöautoJoukkoliikenne Pyöräily

90 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13*

800

700

600

500

400

300

200

100

0

Raideliikenne

Laivatjaveneet

Kuorma-autot

Linja-autot

Pakettiautot

Henkilöautot

Päästötasukastakohti

*ennakkotieto

khk-päästöt(1000tCO2-ekv.) khk-päästöt(tCO2-ekv./as.)

1,6

1,4

1,2

1,0

0,8

0,6

0,4

0,2

0,0

Sepp

oLa

akso

/He

lsing

inka

upun

ginaine

istop

ankk

i

Ympäristöraportti 2013 n Helsingin kaupunki 9

Ilmansuojelu

Katupölypitoisuuksia on saatu pienentymään

Viime vuosien panostukset katupölyn torjuntaan ovat tuottaneet tulosta eikä raja-arvo ole ylittynyt raja-arvoa seuraa-villa mittausasemilla vuoden 2006 jäl-keen. Vuonna 2012 raja-arvo kuitenkin ylit tyi Kehä I:n mittausasemalla, jolla ra-ja-arvotason ylityksiä oli 36, kun sallittu enimmäismäärä on 35 (Kuvio 7). Asema ei kuitenkaan ollut virallinen raja-arvon seuranta-asema, vaan mittausten tarkoi-tuksena oli saada tietoa siitä, millaisia pi-toisuuksia ovat aivan tien välittömässä läheisyydessä.

Katupöly heikentää kuitenkin edel-leen ilmanlaatua erityisesti keväisin, jol-loin raja-arvon ylittyminen on ollut lä-hellä keskustan katukuiluissa. Vuonna 2013 jatkettiin katupölyn torjunnan käy-täntöjen kehittämistä EU:n Life+-rahoit-teisessa Redust-hankkeessa. Tutkimus-ten perusteella tehokkaiksi katupölyä vä-hentäviksi menetelmiksi todettuja puh-taanapidon ja pölynsidonnan käytäntöjä on otettu aktiivisesti käyttöön. NASTA-tutkimus ohjelmassa (2011–2013) selvi-tettiin nastarenkaiden käytön vähenty-misen vaikutuksia muun muassa ilman-laatuun, terveyteen sekä liikenneturvalli-suuteen.

Kantakaupungin alueella on käytös-sä ympäristövyöhyke, jonka sisäpuolel-la liikennöivän HSL:n tilaaman bussilii-kenteen ja HSY:n tilaamien jätekuljetus-ten kilpailutuksissa sovelletaan tiukem-pia päästönormeja (busseille Euro 3 ja jä-teautoille Euro 5) kuin alueen ulkopuoli-silla reiteillä liikkuvalle kalustolle. Marras-kuusta 2013 lähtien ympäristövyöhyk-keellä kaikki seka- ja biojäteautot ovat Euro 5-luokkaa. HSL:n bussiliikentees-tä jo 70 prosenttia on Euro 3-luokkaa tai uudempaa kalustoa. Vuonna 2013 liiken-teeseen tuli 126 uutta EEV- bussia ja nel-jä Euro 6-luokan bussia. Uudella HSL:n ympäristöbonusmallilla voidaan jousta-vasti ja kustannustehokkaasti hyvittää lii-kennöitsijöiden toimenpiteet hiilidioksidi-päästöjen ja haitallisten lähipäästöjen vä-hentämiseksi.

Kuvio 7. Helsingin ilmanlaadun mittausasemien hengitettävien hiukkasten (PM10) raja-arvotason (50 µg/m3) ylittävien päivien lukumäärä 1993–2013. Lähde: HSY

Kuvio 6. HSY:n mittausasemilla ja passiivikeräinmittauksilla todetut typpidioksidin (NO2) vuosikeskiarvot 2005–2013. Lähde: HSY

Liikenteen vaikutukset ilmanlaatuun

Helsingissä ilmanlaatua heikentävät eni-ten autoliikenteen päästöt, koska ne pur-kautuvat lähelle hengityskorkeutta. Lii-kenteen päästöt ovat myös suurimmil-laan ruuhka-aikoina vilkasliikenteisillä alueilla, joilla ihmisiä liikkuu runsaasti, mikä lisää altistumista.

Typpidioksidin vuosiraja-arvo ylittyy edelleen

Typpidioksidin vuosiraja-arvo (40 µg/m3) tuli saavuttaa 1.1.2010, mutta se ylittyy edelleen Helsingin keskustan katukui-luissa, mikä johtuu autoliikenteen pääs-töistä ja dieselautojen osuuden kasvus-ta. Mannerheimintien mittausasemalla typpidioksidin vuosiraja-arvo ei ole ylit-tynyt vuoden 2010 jälkeen. Kantakau-pungissa on kuitenkin useita katukuiluja,

joissa ilmanlaatu on heikompi kuin Man-nerheimintien mittausaseman ympäris-tössä. HSY:n tekemät passiivikeräinmit-taukset osoittavat raja-arvon ylittyvän edelleen useilla vilkkailla katukuiluosuuk-silla. Vuonna 2013 näissä katukuiluissa mitatut vuosipitoisuudet vaihtelivat 43–49 µg/m3 (vuosiraja-arvo 40 µg/m3). Pi-toisuudet eivät ole viime vuosina juuri-kaan laskeneet (Kuvio 6).

Helsinki on saanut jatkoaikaa EU:n typpidioksidille asettaman vuosiraja-ar-von saavuttamiseksi 1.1.2015 saakka. Kes kustan uudet asuinalueet aiheutta-vat kuitenkin jatkossa painetta liikenne-määrien lisääntymiseen kantakaupun-gissa, jossa liikennemäärät ovat pysy-neet samalla tasolla jo kolmisenkym-mentä vuotta. Jos liikennemäärät kasva-vat ennustetulla tavalla, on todennäköis-tä, että raja-arvo ylittyy edelleen vuonna 2015. Parhaillaan selvitetään yhteistyös-sä HSY:n ja HSL:n kanssa, millä toimen-piteillä raja-arvon alle voitaisiin päästä mahdollisimman pian.

Helsingin seutu arvioitiin

kansainvälisessä BEST-

tutkimuksessa parhaaksi

joukkoliikennekaupungiksi jo

neljäntenä vuotena peräkkäin.

Asukkaista 77 %

oli tyytyväisiä

joukkoliikenteeseen.

70

60

50

40

30

20

10

0

60

40

20

02005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

vuosikeskiarvo(µg/m3)Raja-arvoTöölöntulliMäkelänk.50AHämeentie7BHämeentie14MannerheimintieKehäIUnioninkatuRuneberg.49BNordenskiöldTikkurilaLeppävaara4VallilaLeppävaara3KallioVartiokyläLuukki

EU:nraja-arvo

Töölö(2004saakka)

Vallila

Kallio

Runeberginkatu (siirrettävä)

Mannerheimintie(2005alk.)

Unioninkatu(siirrettävä)

Töölöntulli(siirrettävä)

Hämeentie(siirrettävä)

Mäkelänkatu(siirrettävä)

KehäI

Raja-arvotasonylittävätpäivät(kpl/a)

1994

1996

1998

2000

2002

2004

2006

2008

2010

2012

Helsingin kaupunki n Ympäristöraportti 201310

Indikaattorit

Indikaattori ENERGIA JA ILMASTOHelsinginkulutustavastaavatkasvihuonekaasupäästötHelsinginkulutustavastaavatkasvihuonekaasupäästötasukastakohden

EnergiantuotannonkasvihuonekaasupäästötYhdyskunnanenergiankulutusasukastakohdenUusiutuvanenergianosuusHelsinginEnergiansähkön,kaukolämmönja-jäähdytyksenhankinnastaSähkönominaiskulutuskaupunginomistamissarakennuksissaLämmönominaiskulutuskaupunginomistamissarakennuksissaEnergiansäästökaupungintoiminnassaEnergiansäästöasuinrakennuksissaEnergiansäästökaupunginhallintokunnissa(julkisetpalvelurakennukset)KaukolämmönosuusuudisrakennuskannassaUusienkaukolämmitteistenasuinrakennustenominaislämmönkulutus

A-energialuokanosuuskaupunginasuinrakennuksille myönnetyistärakennusluvistaLIIKENNE JA ILMANLAATUHelsinkiläistenkulkutapajakauma(kävely+pyöräily+joukkoliikenne)

Autoistuminen

Joukkoliikenteenmatkamäärä

Helsingin tieliikenteen hiilidioksidipäästötHelsinginensirekisteröityjenhenkilöautojenhiilidioksidipäästöt

Joukkoliikenteenkuljetusosuusaamuliikenteessäkeskustaan

Joukkoliikenteen osuus poikittaisliikenteessä

Pyöräilynkulkutapaosuus

Typpidioksidinvuosikeskiarvo(Mannerheimintienmittausasema)Hengitettävienhiukkastenraja-arvotasonylittävienpäivienmääräHelsingissä(Mannerheimintienmittausasema)

Tavoite

-30%vuoden1990tasostavuoteen2020mennessä(strategiaohjelma2013-2016)4,3tCO2-ekv/asukasvuoteen2030mennessä(pääkaupunkiseudunilmastostrategia)-30%vuoden1990tasostavuoteen2020mennessä(strategiaohjelma2013-2016)energiatehokkuusonparantunutvähintään20%vuoteen2020mennessävähintään20%vuonna2020

-9%vuoteen2016mennessä(kuntienenergiatehokkuussopimus)-9%vuoteen2016mennessä(kuntienenergiatehokkuussopimus)129GWh(9%)(KETS2005–2016)49,9GWh(7%)(VAETS2010–2016)4%vuonna2013(vertailuvuosi2010,KETS)kaukolämmönosuuskasvaa(Helsinginenergiapoliittisetlinjaukset) EU:nlähesnollaenergiarakentamisenvaatimusvuonna2020(kriteeritmääritelläänvuonna2015)A-energialuokkavaatimuskaupungintonttiluovutusehtoihin(kiinteistölautakunnanpäätös2011)

Lisätäänkävelyn,pyöräilynjajoukkoliikenteenosuuttaliikenteestä(%-yksiköllävuosittain,4%-yksikköävaltuustokaudenaikana)(strategiaohjelma2013-2016)Edistetäänkestävääliikkumista(strategiaohjelma2013-2016),Pysäköintitukeeekologisestikestävääjaviihtyisääkaupunkirakennettajaliikkumista(Helsinginpysäköintipolitiikka)Edistetäänkestävääliikkumistalisäämälläjoukkoliikenteenosuutta(strategiaohjelma2013-2016)-20%2030(pääkaupunkiseudunilmastostrategia2030)EU:ssarekisteröidytuudethenkilöautotsaavuttavatvuosina2012–2015keskimääräisiäpäästöjäkoskevantavoitteen130gCO2/km(EU-asetus)>73%vuonna2013(kaupunkisuunnitteluvirastonsitovatoiminnallinentavoite)>21%vuonna2013(kaupunkisuunnitteluvirastonsitovatoiminnallinentavoite)15%vuoteen2020mennessä(Brysselinjulistus2009)40mikrog/m3vuonna2015(EU-direktiivi)max35päiväävuodessa2010(EU-direktiivi)

ka.2008-2012

3132,8tCO2-ekv.

5,32tCO2-ekv./as/a

3447000tCO2-ekv.

25026,8kWh/as/a

5,8%

63,1kWh/m2

150,2kWh/m2

-14,2GWh/a-8,3GWh/a

-1,3%

90,7%

29,2kWh/m3

30,5%

73,8%

394,6hlöautojenmäärä/1000as

(liikennekäytössä348)

396matkaa/as/a

590800tCO2

149,6gCO2/km

72,3%

18,7%

9,1%

40mikrog/m3

23kpl/a

2013

2849tCO2-ekv.(-21%vuodesta1990)4,7tCO2-ekv./as/a

3261000tCO2-ekv.(-4%vuodesta1990)23397kWh/as/a

7,0%

61,4kWh/m2

139,1kWh/m2

4,8GWh/a0,0GWh/a

-4,8%

90,9%

27,0kWh/m3

64,0%

76,7%

405hlöautojenmäärä/1000as

(liikennekäytössä337)

397matkaa/as/a

507800tCO2

132,4gCO2/km

73,6%

19,7%

11%

37mikrog/m3

17kpl/a

Trendi

-9%

-12%

-5%

-7%

20%

-3%

-7%

-66%-100%269%

0,2%

-8%

110%

4%

3%

0,3%

-14%

-12%

2%

5%

21%

-8%

-26%

6-pack

6-pack

6-pack

6-pack

6-pack

6-pack

6-pack

6-pack

6-pack

6-pack

Viikinmäen

jätevedenpuhdistamon typpipäästöt

mereen vähenivät 18 %

Helsingin kulutusta vastaavat

kasvihuonekaasupäästöt

vähenivät 9 %

Ympäristöraportin seurattavat indikaattorit

Ympäristöraportti 2013 n Helsingin kaupunki 11

Indikaattorit

Trendi

-69%

91%

-18%

-36%

-32%

10%

40%

-1%

38%

4%

30%

-19%

19%

IndikaattoriMELUMeluesteidenrakentaminennykyisenmaankäytönsuojaksi

Meluavaimentavienpäällysteidenkäyttö

VEDETViikinmäenjätevedenpuhdistamontyppipäästötmereen(t/a)Viikinmäenjätevedenpuhdistamonfosforipäästötmereen(t/a)Koulutettujenöljyntorjuntajoukkojenmäärä

Sekaviemäriverkostonylivuotojenmäärä

LUONTOLuonnonsuojelualueidenosuusmaa-alasta

RESURSSITEHOKKUUSYmpäristökriteerienosuusHelsinginkaupunginkeskitetyissähankinnoissa(Hank)Pääkaupunkiseudunkotitalousjätteenmääräasukastakohden

YMPÄRISTÖTIETOISUUSJA-VASTUULLISUUSKaupunginjärjestämiinympäristökasvatustapahtumiinjailmasto-jaenergianeuvontaanosallistuneidenhenkilöidenosuuskaupunkilaisistaEkotukihenkilöidenmääräkaupunkiorganisaatiossaYMPÄRISTÖJOHTAMINENJAKUMPPANUUDETHallintokuntienmäärä(suhteessatulos-palkkionpiirissäolevistahallintokunnista),joissaympäristöjohtaminenonosanatulospalkkiojärjestelmääHallintokuntienmäärä(suhteessatulospalkkionpiirissäolevistahallintokunnista),joissaonympäristöjohtaminenonosanatulospalkkiojärjestelmää(mukanavaintulospalkkionpiirissäolevathallintokunnat)AuditoitujenEkokompassi-jaIlmastokumppani-yritystensekäItämerihaasteenvastaanottaneidenorganisaatioidenyhteenlaskettulukumäärä

Tavoite

toimintasuunnitelmassaesitetytuudetmeluesteet(meluntorjunnantoimintasuunnitelma)meluavaimentavienpäällysteidenkäytönlisääminen(meluntorjunnantoimintasuunnitelma)

HelsinginomaravinnekuormitusvesistöihinonvähentynytHelsinginomaravinnekuormitusvesistöihinonvähentynytrantojenpuhdistustoimintaanonriittävästikaupunginomiakoulutettujajoukkoja;koulutetaankaupunkienhenkilöstöäöljyvahinkojentorjuntaan(Itämerihaasteentoimintaohjelma2014-2018)Sekaviemäriverkostonylivuotojenmääräonvähentynyt20%nykytasosta

Helsinginmonimuotoinenluontosäilyyosanaeheytynyttäkaupunkirakennettapitkällätähtäimellä

50%vuonna2015,100%vuonna2020

kaupunginalueellasyntyvänyhdyskuntajätteenmääräasukastakohdenlaskee10%vuoteen2020mennessä

kaupunginhenkilöstönjaasukkaidenympäristötietoisuuttaparannetaan

jokaisellatyöyhteisölläonkoulutettuekotukihenkilö

virastotjatytäryhteisötsisällyttävätympäristöjohtamisentoimintaansanoudattaenkevennettyjenympäristöjärjestelmienperiaatteitaympäristöjohtaminenotetaanosaksivirastojenjaliikelaitostentulospalkkiojärjestelmää

Ekokompassi-järjestelmäntunnettuusjasaatavuuspk-yritystenkeskuudessaparantuu;kaupunkihakeeaktiivisestikumppanuuksiajaverkostoituuyritystenjamuidensidosryhmienkanssa;Itämerihaasteenonvastaanottanut300toimijaa

ka.2008-2012

1808m/a

15375m2

24,4t/a

542,8t/a

ei tietoa

250306m3

2,9%

31,5%

317kg/as/a

27,1%

1094ekotukihenkilöä(2012)

20%(2012)

54%(2012)

257kpl(2012)

2013

560m/a

29400m2

20,0t/a

345,0t/a

800henkilöä

170622m3

3,2%

44,0%

315kg/as/a(2012)

37,3%

1137ekotukihenkilöä

26%

44%

305kpl

Ympäristöraportin seurattavat indikaattorit

6-pack

6-pack

6-pack

6-pack

6-pack

6-pack

6-pack

KeltasinisellämerkitytovatHelsinginkaupunginympäristöpolitiikanindikaattoreita.

6-pack:Suomenkuudensuurimmankaupunginyhteisiäindikaattoreita

Yli 300 auditoitua

Ekokompassi- ja Ilmastokumppani-

yritystä sekä Itämerihaasteen

vastaanottanutta organisaatiota!

Helsingin kaupunki n Ympäristöraportti 201312

Meluntorjunta

Ympäristöpolitiikka 2050Vesien suojelu• Helsinginomaravinnekuormitus vesistöihinonvähentynytentisestään jaravinteidenhyötykäyttötehostunut• Sekaviemäriverkostonylivuotojenmääräon

puolittunutnykytasosta• Öljyntorjuntaestääöljynpääsynasutuille

rannoilleuseimmissaolosuhteissa

Ympäristöpolitiikka 2020Itämeren suojelu• Helsinginedustanmeriympäristöonhyvässä

tilassaEU:nmeristrategia- direktiivinmukaisestivuoteen2020

mennessä• Helsinginedustanrannikkovesi-

muodostumienhyvätilasaavutetaanvesienhoitosuunnitelmanmukaisillalisätoimenpiteillä2027mennessä

• Helsinginomanöljyntorjunnanvaikuttavuusasutuillerannoillepääsevänöljynmääräänjalaajuuteenonmerkittäväuseimmissaluonnonolosuhteissa.

HelsinginItämerensaaristoonantamaöljyntorjunta-apuonhuomattavantehokasta

Ympäristöpolitiikka 2020Helsingin pintavesien suojelu• Helsinginkeskeisiinvirkistyssaariinon

rakennettukeskitettyvesihuolto• Sekaviemäriverkostonylivuotojenmääräon

vähentynyt20%nykytasosta• Öljyntorjuntaestäävahingonleviämistä jaöljynkerääminenvedenpinnaltasekä

rantojensuojeluontehokasta.Rantojenpuhdistustoimintaanonriittävästi

kaupunginomiakoulutettujajoukkoja.

Ympäristöpolitiikka 2050Meluntorjunta• Ympäristömelunohjearvojaeiylitetä.

Ihmiseteivätaltistupitkäaikaiselle, erityisestiliikenteenaiheuttamalle voimakkaallemelulle,jollaon haitallinenvaikutusterveyteen.

Ympäristöpolitiikka 2020Meluntorjunta• Melullealtistuminenonvähentynytsiten,

ettävuoteen2020mennessä päiväajankeskiäänitasonyli55dB

melualueillaasuvienmääräonvähintään20%pienempikuinvuonna2003(vanhatasuinalueet;eiuusiamelullealtistuviaasukkaita).

• Erityisestivoimakkaallemelulle altistuminenonvähentynytsiten,että

vuonna2020eioleyli70dBpäiväajanjayli65dByöajankeskiäänitasollealtistuviaasukkaita(vanhatasuinalueet).

• Herkimpienväestöryhmientoimi- pisteidenmm.päiväkotien,leikki- puistojen,koulujenjavanhainkotien

leikki-jaoleskelualueillaalitetaan päiväajankeskiäänitaso60dB (vanhattoimipisteet).

Meluntorjuntaa tehostettava

Suurin meluhaittojen aiheuttaja Helsin-gissä on tieliikenne. Lähes 40 prosenttia helsinkiläisistä asuu alueilla, joilla tielii-kenteen aiheuttama melutaso ylittää päi-väaikaan ohjearvotason 55 dB. Ympäris-tömelua aiheuttavat myös teollisuus- ja voimalaitokset, satamat sekä tilapäiset rakennus- ja korjaustyöt sekä yleisöta-pahtumat.

Liikenteen melulle altistuminen ei ole vähentynyt, vaikka toimintasuunni-telman toteuttaminen on ollut kohtalais-ta. Toimintasuunnitelman tarkistukses-sa meluntorjunnan toteuttamiseksi ja lii-kenteen melutasojen alentamiseksi esi-tetään 26 toimenpidettä, jotka liittyvät muun muassa maankäytön ja liikenteen suunnitteluun, melua vaimentavien pääl-lysteiden käytön lisäämiseen, hiljaisem-pien liikkumismuotojen ja hiljaisemman ajoneuvo- ja työkonekaluston edistämi-seen, meluesteiden rakentamiseen ja ääneneristävyyden parantamiseen sekä hiljaisten alueiden kehittämiseen.

Ympäristökeskus teetti vuonna 2013 liikenteen melu- ja ilmanlaatuhaittojen torjuntakeinoista selvityksen ja pääkau-punkiseudun kuntien yhteistyönä valmis-tellaan parhaillaan asukkaiden käyttöön opasta kiinteistöjen omatoimisesta me-luntorjunnasta.

Meluesteitä rakennettiin Tapaninky-läntien varteen ja Kehä I:n varteen Kivi-kossa ja melua vaimentavia päällystei-tä käytettiin viidessä kohteessa. Raken-nusvirasto ja ympäristökeskus selvittä-vät parhaillaan melua vaimentavien pääl-lysteiden ja niiden kulumisen vaikutuksia ympäristön melutasoon. Liikenteen me-luunkin vaikuttavan nopeusvalvonnan te-hostamiseksi keskustaan on sijoitettu uusi kiinteä mittauspiste.

2010 2011 2012 2013rakentaminen 60% 66% 67% 67%tapahtuma 40% 34% 23% 23%

ilmoituksia YHTEENSÄ 242 204 222 204

Taulukko 2. Ympäristökeskuksen käsit-telemät ympäristösuojelulain mukaiset meluilmoitukset vuosina 2010–2013. Ilmoi­tusmenettely koskee vain osaa meluhaitto­ja aiheuttavista toiminnoista, mutta kaikki­en tilapäistä melua aiheuttavien toimintojen meluhaittoja säännellään Helsingin kaupun­gin ympäristönsuojelumääräyksillä.

Vuonna 2013 valmistui

Helsingin kaupungin

meluntorjunnan toiminta-

suunnitelman tarkistus, joka

perustuu meluntorjunnan

toimintasuunnitelmaan

2008 sekä vuoden 2012

meluselvitykseen.

Mat

ti Tir

ri / H

elsin

gin

kaup

ungi

n ai

neist

opan

kki

Sini-Pilv

iSaa

rnio/He

lsing

inka

upun

ginaine

istop

ankk

i

Ympäristöraportti 2013 n Helsingin kaupunki 13

Helsingissä monimuotoinen vesistö

Helsingin vesialueita ovat laajat merialu-eet sekä makeanveden alueet Vantaan-joki, purot, ojat, lammet ja lähteet. Ve-denlaatuun vaikuttavat hulevesien epä-puhtaudet, hajakuormituksen tuomat ra-vinteet, ulkosaaristoon ohjatut puhdis-tetut jätevedet, ihmistoiminta, Vantaan-joesta virtaavat sameat vesimassat se-kä Suomenlahden ulapan tila. Kaupungin vesiensuojelua ohjaavat ympäristöpolitii-kan lisäksi Helsingin kaupungin huleve-sistrategia (2008), Helsingin pienvesioh-jelma (2007) ja päivitetty Itämerihaas-teen Helsingin toimintaohjelma (2013).

Jätevedenpuhdistuksessa erinomainen vuosi

Vuonna 2013 Viikinmäen jätevedenpuh-distamolle tuli käsiteltäväksi jätevettä yhteensä 96,3 miljoonaa m3, josta 71,7 miljoonaa m3 tuli Helsingistä. Jätevesi-määrä väheni edellisvuodesta 15 pro-senttia. Osasyynä oli vähäsateinen vuo-si. Viikinmäen puhdistamo täytti kaik-ki lupaehdot vuonna 2013. Viikinmäelle johdetuista vesistä 0,19 prosenttia ohit-ti normaalin puhdistusprosessin.

Vuositasolla Viikinmäellä saavutet-tiin fosforin 96,8 prosentin, biologisen hapenkulutuksen 97,3 prosentin ja ty-pen 92,4 prosentin käsittelyteho. Vuon-na 2013 Viikinmäen jätevedenpuhdis-tamolta Helsingin edustan merialueel-le kohdistuva fosforikuorma oli 20 000 kg/a (-23 % vuoteen 2012) ja typpikuor-ma 345 000 kg/a (-42 % vuoteen 2012) (Kuvio 8). Rehevöitymisen kannalta typ-pikuorma on merkittävämpi, sillä se on minimiravinne1 Helsingin alueen vesis-töissä.

Vesistön tila

Levätilanne Helsingin ulko- ja sisäsaa-ristossa oli kesällä 2013 kokonaisuudes-saan tavanomainen. Helsingin merialu-eilla esiintyi vain satunnaisesti sinilevi-en muodostamia pintaesiintymiä. Keski-kesällä merialueella havaittiin voimakas-ta syvän veden kumpuamista, joka ai-heutti pintavesien normaalia viileämmät läm pötilat heinäkuussa. Uimarannoilla si ni levää havaittiin verraten aikaisessa vaiheessa, mutta sinilevämäärät pysyi-vät useimmiten vähäisinä. Vantaanjoen uimarannoilla sinilevää ei havaittu lain-kaan.

1 Minimiravinteella tarkoitetaan sitä päära-vinnetta (typpi tai fosfori), jonka olemassa-olo vedessä säätelee levien kasvua. Levät tarvitsevat kasvuunsa pääravinteita tietys-sä suhteessa, joka on lajista ja sen kasvu-nopeudesta riippuvainen.

Kuvio 8. Viikinmäen jätevedenpuhdistamolta mereen johdettu typpikuormitus vuosina 2001–2013. Lähde: HSY

Vuonna 2013 tehdyn Helsingin ja Es-poon kaupunkien jätevesien vesistö-vaikutusten yhteistarkkailun perusteel-la voidaan todeta, että jätevesien pur-kualueiden vesien rehevöityminen ei juurikaan eroa Länsi-Tontun vertailualu-een vesien rehevöitymisestä. Tutkimus-ten mukaan noin 40 prosenttia Helsin-gin edustan merialueen tutkituista poh-jista oli kuitenkin hapettomia ja ravintei-den sisäisen kuormituksen todettiin ole-van merkittävä alueella.

Helsingin lähteet kartoitettiin vuosi-na 2011–2012 rakennusviraston ja ym-päristökeskuksen yhteisprojektissa. Läh-teistä määritettiin muun muassa tyyp-pi, koko, sijainti, veden virtaus ja veden laatu. Lisäksi tehtiin havaintoja lähteiden kunnosta ja ympäristöstä, sekä annettiin kunnostusehdotuksia.

Itämeren suojeluun panostetaan

Elokuussa 2013 toteutettiin Itämerihaas-teen puitteissa T/A Muikulla tutkimus-matka, jonka tarkoituksena oli kartoit-taa Helsingin edustan merialueen poh-jan kunto sekä sisäisen ravinnekuormi-tuksen osuutta merialueen rehevöitymi-sessä laajentaen edellisvuonna tehdyn tutkimusmatkan tuloksia. Itämerihaas-teessa Helsingin ja Turun kaupungit si-toutuivat vuonna 2007 konkreettisiin uu-siin vapaaehtoisiin toimiin ja kuormitus-vähennyksiin rannikkovesien ja koko Itä-meren hyväksi. Itämerihaasteen on ot-tanut vastaan jo yli 200 organisaatiota. Vuonna 2013 uudistettiin Itämerihaas-teen toimenpideohjelma vuosille 2014–2018 ja käynnistettiin Citywater-hanke, joka edistää Itämerihaasteen leviämis-tä Baltian maissa ja toteuttaa muun mu-assa uusia hulevesi-investointeja Hel-singissä, Turussa ja Tallinnassa vuosien 2013−2015 aikana.

Vesiensuojelu

Vesijohtoverkkoon pumpattiin HSY:n vesi-huollon alueella vettä yhteensä 90 milj. m3

vuonna 2013. Asukasta kohden veden kulutus oli Helsingissä 190 litraa/vrk,

mikä on kaksi litraa vähemmän kuin

vuonna 2012.

1600

1400

1200

1000

800

600

400

200

02001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

tn/vuosi

Mat

ti M

iinal

aine

n / H

elsin

gin

kaup

ungi

n ai

neist

opan

kki

Helsingin kaupunki n Ympäristöraportti 201314

Luonnon ja maaperänsuojelu

ti Helsingin kaupunkikasvioppaan haital-listen vieraslajien listan lajeista, joita ei saa istuttaa ollenkaan tai niitä tulee vält-tää luonnonalueiden ja/tai vesistöjen lä-heisyydessä (esim. lupiini). Vuoden ai-kana järjestettiin myös kahdet jättipalsa-min torjuntatalkoot ja annettiin asukkail-le neuvontaa vieraskasvien torjunnasta.

Kestävää kaupunkisuunnittelua

Kaupunkisuunnittelu painottui vuonna 2013 uuden yleiskaavan valmisteluun ja osayleiskaavoitukseen. Kaavoituksen yh-teydessä tarkastellaan hankkeen vaiku-tuksia ympäristöön, ympäristötekijöiden maankäytölle asettamia reunaehtoja se-kä hankkeen suhdetta kaupunkiraken-teeseen, kaupunkikuvaan ja liikennejär-jestelmään. Vuoden 2013 aikana valmis-tuivat Hernesaaren ja Meri-Rastilan län-sirannan osayleiskaavat ja työn alla oli-vat Pohjois-Haagan itäosan, Kivinokan ja Vartiosaaren osayleiskaavat sekä Helsin-gin, Vantaan ja Sipoon yhteinen Öster-sundomin alueen yleiskaava.

Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen

Luonnonhoito noudattaa kaupunginhal-lituksen hyväksymiä luonnonhoidon ja LUMO-ohjelman (Helsingin luonnon mo-nimuotoisuuden turvaamisen toiminta-ohjelma vuosille 2008–2017) tavoitteita sekä yleisten töiden lautakunnan hyväk-symää Helsingin luonnonhoidon linjaus-ta. Maankäytön ja asumisen toteutumis-ohjelma vuosille 2008–2017 on keskei-nen kaupungin asuntorakentamisen ke-hittymistä ohjaava väline. Nämä ohjel-mat konkretisoivat ympäristöpolitiikan luontotavoitteita.

Vuonna 2013 valmistuivat Kallahden-harjun ja Kallahden rantaniityn luonnon-suojelualueiden uudet hoito- ja käyttö-suunnitelmat. Vanhankaupunginlahden jokavuotista ekologisen tilan seurantaa linnuston osalta jatkettiin. Pitkän aikavä-lin seurantatieto antaa hyvän pohjan tu-levalle hoito- ja käyttösuunnitelman päi-vitykselle, joka alkaa vuonna 2014.

LUMO-ohjelman toteutus eteen hy-vin ja osana sitä jatkettiin biotooppikar-toitusta, jonka yhteydessä kerättiin tie-toja myös haitallisten vieraskasvilaji-en esiintymisestä. Kartoituksen tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa kaa-voituksessa sekä luonnonhoidon ja luon-nonsuojelun suunnittelussa.

Kaupungin omistamien metsien luon-non monimuotoisuuden kannalta arvok-kaiden kohteiden inventointi valmistui lu-kuun ottamatta saaristoa. METSO-ohjel-man luonnontieteelliset valintaperusteet täyttäviä kohteita löytyi kaikkiaan 1 180 hehtaaria. Löytyneistä kohteista suu-rin osa on runsaslahopuustoisia kangas-metsiä. Löytyneistä METSO-kohteis ta arvokkaimmat ovat yhtenäisiä kokonai-suuksia, jotka ylläpitävät monimuotoi-suutta hyvin ja toimivat lähdealueina, joista lajit voivat levitä pienialaisemmille kohteille.

Rakennusviraston tavoitteena on laa-jentaa kasvien ja puiden lajivalikoimaa sopimaan paremmin muuttuviin ilmas-to-oloihin ja seurata kokeiltujen lajien menestymistä. Rakennusvirasto koordi-noi myös vieraslajien torjuntaa ja päivit-

Ympäristöpolitiikka 2050Luonto• Helsinginmonimuotoinenkaupunkiluonto onsäilynyterityispiirteineenosana eheytynyttäkaupunkirakennetta

Ympäristöpolitiikka 2020Luonto• Turvataankattavanviherverkostonekologinen

toimivuusosanaseudullistakokonaisuutta• Säilytetäänvakiintuneetluontotyypitja eliölajithoitamallajaennallistamalla niitätarvittaessa• Säilytetäänmetsienjasoidenluonnolliset

rakennepiirteet • Turvataankulttuuriympäristöjenluonnon monimuotoisuuskunnostamallajahoitamalla

niitäpitkäjänteisesti• Kompensoidaanviheralueiksikaavoitetuille

alueillerakentaminenkaavoituksenjaviheraluesuunnittelunyhteydessäesimerkiksiparantamallaviheralueidentoiminnallisuuttajaekologistalaatua,ennallistamallaluontokohteitatailuomallauusialähiviherympäristöjä

Ympäristöpolitiikka 2050Maaperä• Kaupunginalueellaoleva pilaantunutmaaperäonkunnostettu

viimeistäänrakentamisenyhtey- dessäsiten,etteisiitäjatkossakaan olehaittaaterveydelletaiympäristölle

Ympäristöpolitiikka 2020Maaperä• Kunnostetaankaupunginalueella olevatvanhatkaatopaikat• Turvataanmaaperänluontaiset ominaisuudetjatoiminnot (biologiset,kemiallisetjafysikaaliset)

viheralueilla• Merkittäviengeologistenkohteiden

säilyminenonturvattu

Kaupungin

omistamien

metsien luonnon

monimuotoisuuden

kannalta arvokkaiden

kohteiden inventointi

valmistui.

SimoKa

risalo/H

elsin

ginka

upun

ginaine

istop

ankk

i

Ympäristöraportti 2013 n Helsingin kaupunki 15

Luonnon ja maaperänsuojelu

Helsingin luonto on monimuotoista. Maapinta-alasta3,2prosenttiajavesipinta-alasta1,2prosenttiaon luonnonsuojelulaillasuojeltuataiNatura-aluetta.Luonnonsuojelualueitaon52.

Uusi yleiskaavatyö lähtee tarpees-ta sovittaa liikenne ja maankäyttö entis-tä tiiviimmin tosiinsa. Raideliikenne, il-mastonmuutokseen sopeutuminen se-kä energiakysymykset ovat keskeisissä rooleissa. Yleiskaava vaikuttaa monin ta-voin kaupunkiin ja kaupunkilaisiin. Vaiku-tusten arvioimiseksi yleiskaavan laadin-nassa hyödynnetään monenlaisia mene-telmiä, muun muassa kaavoituksen ar-viointi- ja seurantatyökalua (KARVI), ja kaavoituksen ekotehokkuuden arviointi-työkaluja (HEKO, KEKO).

Asuntotuotantotoimiston rakennutta-ma Kalasatamaan sijoittuvan autopaikat-toman korttelin toinen rakennuskohde valmistui vuonna 2013. Käynnissä ovat myös Jätkäsaareen sijoittuvat asuinra-kennushankkeet, joissa on normimää-rää vähemmän autopaikkoja ja autopai-kat on sidottu tiettyihin asuntoihin sekä käytön että kustannusten osalta. Vuon-na 2013 käynnistyi myös Vallilaan sijoit-tuva täydennysrakentamiskohde, jossa aurinkoenergiaa hyödynnetään käyttöve-den lämmittämisessä.

Pilaantuneiden maiden kunnostaminen

Merkittävimpiä pilaantuneen maaperän kunnostuskohteita olivat vuonna 2013 Jät käsaari, Kalasatama ja Töölönlah-ti. Jätkäsaaren alueella muodostuvat pi-laantuneet maat, lukuun ottamatta vaa-rallisia jätteitä, sijoitetaan Hyväntoivon-puiston hyötykäyttöalueille. Uuden, suu-remman hyötykäyttöalueen ympäristölu-pa saatiin vuonna 2013. Vuosaaren kaa-topaikan kunnostamisen ympäristölu-paan saatiin muutos vuonna 2013. Muu-tos mahdollistaa 500 000 m3 ylijäämä-maiden hyötykäytön alueen muotoilutäy-töissä ja pintarakenteissa.

Luonnonsuojelualue(52),määräsis.kansallispuiston

Kansallispuisto(1)

Natura-alue(4)

Suojeltuluontotyyppi(31)

Luonnonmuistomerkki(32)

Helsingin kaupunki n Ympäristöraportti 201316

Hankinnat, jätteet ja materiaalitehokkuus

Ympäristöpolitiikka 2050Hankinnat, jätteet ja materiaalitehokkuus• Kaupungintoimintojenmateriaali-ja ekotehokkuusonselvästiparantunutjane

otetaanhuomioonkaikissainvestoinneissa,hankinnoissajamerkittävissähankkeissa

Ympäristöpolitiikka 2020Hankinnat • 50%kaupunginhankintaprosesseista

sisältääympäristökriteerejävuoteen 2015mennessä• 100%kaupunginhankintaprosesseista sisältääympäristökriteerejä2020mennessä• Ympäristökriteeritvoivatollajoko ehdottomiavaatimuksiataivertailu- perusteita • Kaikkihallintokunnatjatytäryhteisöt koulutetaankestävienhankintojen

tekemiseen

Ympäristöpolitiikka 2020Jätteet• Kaupunkiorganisaationtuottaman

yhdyskuntajätteenmäärävakiintuu vuoden2013tasollejajätemäärä /työntekijäonlaskenut10% vuoteen2020mennessä• Kaupunkiorganisaationtuottaman

yhdyskuntajätteenmateriaalihyöty- käyttöasteonnoussut10prosentti- yksiköllävuoteen2020mennessä• Kaupunginalueellasyntyvänyhdys- kuntajätteenmäärävakiintuuvuoden2013

tasollejajätemäärä/asukasonlaskenut10%vuoteen2020mennessä

• Rakentamiseentarvittavienmaamassojen,ylijäämämaidenjapilaantuneidenmaidenlogistiikkaonjärjestetty

taloudellisestijaekotehokkaasti

Ympäristökriteerit hankinnoissa

Kaupungin ympäristöpolitiikka asettaa kau pungin hankinnoille kunnianhimoi-set tavoitteet. Nämä tavoitteet koske-vat kaikkien hallintokuntien hankintoja, ei vain keskitettyjä hankintoja.

Ympäristökeskus käynnisti lokakuus-sa 2013 hankintojen ympäristöverkos-ton yhdessä hankintakeskuksen kans-sa. Verkoston tehtävänä on auttaa hallin-tokuntia ympäristöpolitiikan hankintata-voitteisiin pääsemisessä. Vuoden 2013 kahdessa tapaamisessa verkosto työsti muun muassa hankintojen ympäristökri-teerien seurannan rajauksia ja menetel-miä sekä käsitteli hankintojen ympäris-töasioiden hyviä käytäntöjä. Vain muuta-

ma hallintokunta on toistaiseksi pystynyt arvioimaan ympäristökriteerien osuuden omissa hankinnoissaan. Verkoston toi-mintaan yhdistettiin myös energiansääs-töneuvottelukunnan hankintaryhmän toi-minta, koska näiden ryhmien tavoitteet nähtiin varsin yhteneviksi.

Vuoden 2013 aikana hankintakeskus kilpailutti yhteishankintoja 34 tarjouskil-pailulla, joiden perusteella tehtyjen so-pimusten arvo on 105,3 miljoonaa eu-roa. Ympäristökriteerejä sisältävien yh-teishankintakilpailutusten arvo oli 60,7 miljoonaa euroa, mikä on 57,6 prosent-tia kilpailutuksista (36 % vuonna 2012). Määrällisesti 34 yhteiskilpailutuksesta 15 kilpailutuksessa, eli 44 prosentissa, oli mukana ympäristökriteerejä (37 % vuonna 2012).

Hankintoja tehdään kaikissa kaupun-gin hallintokunnissa, mutta tiettyjen tuotteiden osalta vastuu kilpailutuksis-ta on keskitetty yhteishankintayksiköille, joita ovat hankintakeskus, Stara, Helsin-gin Energia, sairaala-apteekki ja Helsin-gin Bussiliikenne Oy.

Ympäristönäkökulman huomioiviksi kilpailutuksiksi katsotaan ne, joissa ym-päristönäkökulma on mukana joko pakol-lisissa vaatimuksissa tai tarjousten ver-tailukriteereissä.

Yhteishankintaprosesseissa käytet-tyjä ympäristökriteerejä ovat muun mu-assa ympäristömerkin vaatimukset, ko-konaistaloudellisuus, monikäyttöisyys, energiankulutus ja polttoaineen kulutus.

HKL:n tilaaman uuden Transtech Ar-tic-raitiovaunun suunnittelussa ja han-kinnassa ympäristöystävällisyys ja alhai-set elinkaarikustannukset ovat olleet tär-keässä asemassa. Vaunu on kestävä, ke-vyt ja vaatii vähän kunnossapitoa, mi-kä vähentää materiaalinkulutusta. Kos-ka jarrutuksista vapautuva energia käy-tetään vaunun lämmittämiseen, sääs-tetään vaunun lämmitysenergiakulu-tuksesta 75 prosenttia. Vaunun jousta-va rakenne vähentää kitkaa ja siten pie-nentää energian kulutusta. Vaunu kyke-nee myös syöttämään jarrutusenergi-aa takaisin verkkoon. Kaksi ensimmäis-tä raitiovaunua vastaanotetaan matkus-tajaliikennekäyttöön alkuvuodesta 2014 ja loput 38 vaunua toimitetaan vuosina 2016–2018.

osuus euro-määrästä osuus kpl-määrästähankintakeskus 58% 44%Stara 73% 20%HelsinginEnergia tietoaeisaatavilla 57%HelsinginBussiliikenneOy eikilpailutuksia eikilpailutuksiasairaala-apteekki 0% 0%

Taulukko 3. Ympäristökriteerien osuus keskitetyissä hankinnoissa.

Ympäristökriteerejä

sisältäviä yhteishankinta-

kilpailutuksia oli noin

44 % kilpailutuksista.

HKL:n tilaaman uuden

Transtech Artic-raitiovaunun

suunnittelussa ja

hankinnassa

ympäristöystävällisyys

ja alhaiset elinkaari-

kustannukset ovat olleet

tärkeässä asemassa.

Helsi

ngin

kaup

ungi

n ai

neist

opan

kki

Ympäristöraportti 2013 n Helsingin kaupunki 17

Päämääränä materiaalitehokkuus

Ympäristöpolitiikka asettaa jätehuollol-le useita haastavia tavoitteita. Suurim-mat haasteet liittyvät tiedon saantiin ja sen hyödyntämiseen. Jätemäärätieto-ja ei toistaiseksi saada kaupunkikohtai-sesti vaan tarkastelu kattaa koko pää-kaupunkiseudun. Kiinteistökohtaiset jä-temäärätiedot arvioidaan puolestaan ko-ko seudun jätemäärästä lasketun kertoi-men avulla. Jäteraportoinnin kehittämis-tä ja ympäristöpolitiikan jätetavoitteiden seurantaa varten perustettiin kaupungin sisäinen jäteverkosto.

Jätehuolto pääkaupunkiseudulla

Helsingin ja muun pääkaupunkiseudun asuinkiinteistöjen ja julkishallinnon jäte-huollon järjestää HSY:n jätehuolto, joka hoitaa lisäksi hyöty- ja vaarallisten jättei-den keräyksen sekä antaa muun muas-sa lajittelua ohjaavat jätehuoltomääräyk-set. Yritykset sekä teollisuus ja tuotanto-laitokset vastaavat itse jätehuollostaan. Jätteitä vastaanotetaan kiinteistökoh-taisen keräyksen lisäksi Sortti-asemilla, kierrätyspisteissä sekä keväisin kiertä-vissä keräysautoissa.

Pääkaupunkiseudulla syntyy vuosit-tain noin 5-6 miljoonaa tonnia jätettä, josta kotitalouksien osuus on noin 350 000 tonnia. Vuonna 2012 seudun asuk-kaat tuottivat henkilöä kohden kotita-lousjätettä keskimäärin 315 kiloa.

Pääkaupunkiseudun ainoa toiminnas-sa oleva yhdyskuntajätteen kaatopaikka sijaitsee Ämmässuon jätteenkäsittely-keskuksessa. Alalla on myös muita toi-mijoita, joiden keräämät jätemäärät ei-vät ole mukana tässä raportissa. Vuonna 2014 aloittaa Vantaan Långmosseberge-nissa uusi jätevoimala, joka hyödyntää energiantuotannossa kaiken pääkaupun-kiseudulla syntypaikkalajittelun jälkeen jäävän sekajätteen. Vuonna 2013 Äm-mässuolla vastaanotettiin jätettä ja maa-ta yhteensä 499 441 tonnia (-15 % vuo-teen 2012).

Hyviä tuloksia jäteseurannasta

Koulukiinteistöissä tehtiin jätteen mää-rää ja lajittelua koskeva seuranta yhteis-työssä kiinteistöviraston tilakeskuksen, Palmian ja opetusviraston kanssa. Pro-jekti oli osa HSY:n vetämää EAKR-ra-hoitteista Materiaalitehokas jätehuolto -hanketta. Tulosten perusteella jätteen määrät ovat laskeneet, vuonna 2011 Helsingin peruskoulujen jätekertymä oli 33,9 kg/henkilö ja vuonna 2013 29,8 kg/henkilö.

Ylijäämämaiden

hyötykäytön tehostamisen

kautta massasäästöt

ovat olleet vuosina

2012–2013 noin

seitsemän miljoonaa

euroa.

Maamassojen hallinta resurssitehokkaaksi

Massatalouden merkitys kaupungin toi-minnassa on korostunut viime vuosina laajojen aluerakentamishankkeiden myö-tä. Kaupunginjohtaja on asettanut työ-ryhmän, joka laatii pilaantumattomien kaivumaiden hyödyntämisen kehittämis-ohjelman rakentamisessa muodostuvien ylijäämämaiden kokonaisvaltaisen hallin-nan tehostamiseksi. Ohjelma valmistuu vuonna 2014.

Vuonna 2013 käynnistettiin usei-ta ylijäämämaiden hyötykäyttöhankkei-ta, joista merkittävimpiä ovat Vuosaa-ren kaatopaikan muotoilu ja Lahdenväy-län meluvallit. Ylijäämämaiden hyöty-käytön tehostamisen kautta massasääs-töt ovat olleet vuosina 2012–2013 noin seitsemän miljoonaa euroa. Viime vuon-na omilta työmailta ajettiin ylijäämämai-ta kaupungin ulkopuolisille vastaanotta-jille noin 10 000 tonnia, kun vuonna 2012 määrä oli noin 200 000 tonnia.

Hankinnat, jätteet ja materiaalitehokkuus

Helsi

ngin

kaup

ungi

n ai

neist

opan

kki

Helsingin kaupunki n Ympäristöraportti 201318

Ympäristötietoisuus ja ­vastuullisuus

Ympäristökasvatus tavoitti kaupunkilaiset

Ympäristökasvatuksesta vastaavat ym-päristökeskus, rakennusvirasto, nuo-risoasiainkeskus, Korkeasaaren eläin-tarh, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskes-kus Oy sekä tilauksesta Oy Helsinki-Gar-denia Ab. Lisäksi työväenopistot järjes-tävät paljon ympäristöaiheisia kursseja. Vuoden aikana järjestettiin muun muas-sa luontokouluja, luontoretkiä, saariseik-kailuja, teemaviikkoja, ympäristökoulu-tuksia, koululaiskonferenssi sekä ympä-ristöaiheisia yleisötapahtumia, kevätsii-voustapahtumia ja puistokävelyitä.

Suosituimpia retkiä olivat Täyden-kuun rupikonnat Harakan saarella, Kevät-retki Harakan lintusaareen, Kruunuvuo-ren lampi ja aavetalot, Annalan ja Kello-mäen luonto sekä Malmin hautausmaan puita ja syysvaelluslintuja. Myös Villivi-hanneksia ja mehiläistenhoitoa -yleisöta-pahtuma kiinnosti kaupunkilaisia. Puisto-kävelyt täyttivät 10 vuotta ja niistä suosi-tuin oli Helsinki-päivän kävely, jossa kes-kustan patsaat heräävät henkiin. Eniten yleisöä keräsivät Korkeasaaren Kisso-jen yö ja Pääsiäissaari-tapahtumat (yli 20 000 kävijää). Kaupunkilaiset olivat myös hyvin aktiivisia vapun kuohuviinipullojen keräystempauksessa Kaivopuistossa, hyötykäyttöön saatiin 30 000 pulloa. Ke-vätsiivoustalkoisiin osallistui puolestaan lähes 24 000 kaupunkilaista.

Ilmasto- ja energianeuvontaa

Ilmasto- ja energianeuvonta tavoitti vuonna 2013 yhteensä 147 000 kaupun-kilaista, mikä vastaa 24 prosenttia hel-sinkiläisistä.

Keskeisimpiä energia- ja ilmastoneu-vojia ovat Helsingin Energia, rakennusvi-rasto, ympäristökeskus, Ilmastoinfo se-kä HSL. Energia- ja ilmastoneuvontaa annetaan sekä paikan päällä ja tapahtu-missa että Internetin ja puhelimen väli-tyksellä.

Vuoden aikana valmistui Helsingin Energian uusi Energiatori-energianäytte-ly Kampin Sähkötaloon. Helsingin Ener-gia kehitti energianeuvontaa myös yh-dessä nuorten kanssa. Neuvonta tavoit-ti kaupunkilaiset erittäin hyvin (140 000 kaupunkilaista).

Rakennusviraston Energiaa tokaluok-kalaisille -kampanjassa toimitettiin kou-luille tuttuun tapaan laaja tietopaketti yli 1 700 oppilaalle ja opettajalle.

Ilmastoinfo järjesti kolmatta kertaa Energiatehdas-tapahtuman ja jakoi lisäk-si ilmastotietoa muun muassa Auton va-paapäivänä 22.9. ja erilaisten kampanjoi-den kautta, kuten 30 sekuntia riittää -ui-mahallien vedensäästökampanja ja Ruo-kaa vai roskaa -kampanja lounasravinto-loissa.

HSL:n Setä Sininen -toiminta levittää tietoa viisaasta liikkumisesta koululaisil-le. Konsepti uudistui keväällä 2013 ja jat-kossa HSL:n Matkakummi vierailee päi-väkodeissa, kouluissa, tapahtumissa se-kä Lasten liikennekaupungissa ja Liiken-nepartiossa Helsingissä.

2011 2012 2013Ympäristökasvatus 96 422 78 287 83 199

Harakanluontokeskus(Ymk) 6040 5193 4937Kevätsiivoustalkoot(HKR) 30530 27628 23700Nuorisoasiainkeskus 2689 3675 5710HelsinginEnergia 1736 1373 1565Korkeasaareneläintarha 30045 17644 22300PääkaupunkiseudunKierrätyskeskusOy 14724 11495 13582Muut(OyGardenia-HelsinkiAb,puistokävelytja-kummit(HKR),SetäSininen(HSL)) 10658 11279 11405

Ilmasto- ja energianeuvonta 133 765 174 146 145 540

Energiaa2-luokkalaisillejamuut(HKR) 1380 1184 1733HelsinginEnergia 123660 165675 139911Ilmastoinfo 8725 6750 2096ASIAA-hanke 0 537 1800

YHTEENSÄ 230 187 252 433 228 739

Taulukko 4. Helsingin kaupungin ympäristökasvatus ja ilmasto- ja energianeuvonta vuosina 2011–2013 (osallistuneiden lukumäärät).

Ympäristöpolitiikka 2050Ympäristötietoisuus ja -vastuullisuus• Helsinginkaupunginhenkilöstönja

asukkaidenympäristötietoisuusonEuroopanpääkaupunkienkolmen

parhaanjoukossa• Kaupunkilaisetjakaupungintyön- tekijätovatsitoutuneitaympäristö- politiikantavoitteisiin

Ympäristöpolitiikka 2020Ympäristötietoisuus ja -vastuullisuus• Helsinkionympäristökasvatuksen

edelläkävijä• Jokaisellatyöyhteisölläonkoulutettu

ekotukihenkilö• Helsinkiläistenkestävääelämäntapaa

tukevapalvelutarjontatekeeympäristövalinnoistahelppoja

• Kaupungintyöntekijätovattietoisiaympäristövastuullisistatoimintatavoistajaottavatnehuomioontyössään

• Päättäjienhyväympäristötietoisuusmahdollistaaympäristövastuullistenpäätöstentekemisen

Ympäristö-

kasvatuksellisiin

tapahtumiin osallistui

vuoden 2013 aikana lähes

82 000 kaupunkilaista,

mikä on 13,3 prosenttia

helsinkiläisistä.

AuraPiha/H

elsin

ginka

upun

ginaine

istop

ankk

i

Ympäristöraportti 2013 n Helsingin kaupunki 19

Ympäristöriskit

Riskit kasvavat

Ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-il-miöt voivat lisääntyä ja ilmasto voi muut-tua ennakoimattomammaksi. Viime vuo-sina maailmalla on jo nähty useita esi-merkkejä äärisääilmiöistä, joista kuivuus ja myrskyt ovat saaneet eniten huomio-ta. Öljyvahingon riski on suuri Itämerel-lä, joka on yksi maailman haavoittuvim-mista ja ruuhkaisimmista merialueista.

Ilmastonmuutoksen sopeutumisen toimet on hajautettu usealle eri hallinto-kunnalle ja useat eri toimenpideohjelmat edistävät sopeutumistoimia. Muun mu-assa Helsingin kaupungin hulevesistra-tegiassa, tulvastrategiassa, LUMO-oh-jelmassa ja Helsingin luonnonhoidon lin-jauksissa on toimenpiteitä ilmastonmuu-tokseen sopeutumiseksi.

Toimenpiteitä vuonna 2013

Ilmastonmuutokseen sopeutumista edis tettiin osana jokapäiväistä työtä, ku-ten pitämällä ulkoilualueet hoidettuina ja elinvoimaisina. Kaupungilla oli myös useita kehityshankkeita. Vuonna 2013 valmistui Hulevesihaittojen ehkäisemi-nen kaupunkialueella -selvitys, josta käy ilmi, että hulevesitulviminen aiheutuu pääasiassa ongelmakohteiden viemäri-kapasiteetin ylittymisestä, alapuolisen viemäriverkoston padotusvaikutuksesta sekä kohteen maastonmuodoista. Erityi-sesti kevään rankkasateet johtavat hule-vesitulviin ja sateen suurella intensitee-tillä vaikuttaa olevan huomattava mer-kitys hulevesitulvan syntyyn. Hulevesi- ja tulvatyöryhmät jatkavat toimintaansa vuoden 2014 loppuun.

Ympäristökeskuksen koordinoimassa Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) -EU-hankkeessa luodaan suunnittelutyöka-luja ja -ohjeistuksia kaupunkisuunnitteli-joille ilmastonmuutoksen huomioon ot-

Ympäristöpolitiikka 2020Ilmastonmuutokseen sopeutuminen • Ilmastonmuutokseensopeutuminen

integroidaankaikkienhallintokuntientoimintaanriskienminimoimiseksi.Ilmastonmuutoksenvaikutuksistaja

keinoistasiihenvarautumiseksi viestitäänkuntalaisillejayrityksille.

tamisesta. Hankkeessa pilotoidaan vi-herkerroin-työkalua, lasketaan hiilinielu-ja, selvitetään parhaita sopeutumistoi-menpiteitä (esim. hulevesien hallinta) ja etsitään keinoja lämpösaarekeilmiöltä suojautumiseen.

Öljyntorjuntaharjoituksia suuronnettomuuksien varalle

Helsingin alueella tapahtui vuonna 2013 yhteensä 365 öljyvahinkoa, joista 51 ve-sistöissä, 11 tärkeillä pohjavesialueilla ja 303 muilla alueilla. Vahinkojen määräs-sä ei tapahtunut merkittävää muutosta edellisvuoteen verrattuna.

Pelastuslaitos osallistui vuonna 2013 Monialaisen merionnettomuuden hallin-ta Itämerellä -hankkeeseen, jossa selvi-tetään kaikkien Itämeren maiden sekä Islannin ja Norjan varautumista monivi-ranomaistoimintaa vaativaan merionnet-tomuuteen.

Helsingin kaupungin öljyvahinkojen torjuntavalmiuden sekä meripelastustoi-minnan kehittämistä jatkettiin ja Santa-

Ympäristöpolitiikka 2020Öljyntorjunta• Helsinginomanöljyntorjunnanvaikuttavuus

asutuillerannoillepääsevänöljynmäärään jalaajuuteenonmerkittäväuseimmissa luonnonolosuhteissa.HelsinginItämeren saaristoonantamaöljyntorjunta-apuon huomattavantehokasta.• Öljyntorjuntaestäävahingonleviämistä jaöljynkerääminenvedenpinnaltasekä rantojensuojeluontehokasta.Rantojen puhdistustoimintaanonriittävästikaupungin

omiakoulutettujajoukkoja.

haminan öljyntorjuntavarikolle hankittiin yli 600 m2:n laajuinen varastointiteltta öl-jyntorjuntakaluston säilyttämistä varten.

Myös kaupungin virastojen öljyntor-juntakoulutusta jatkettiin. Lähes kaikki-en pelastuslaitoksen meritoiminta-ase-mien henkilöstö sai koulutusta uuden ja tehokkaan avomeripuomikaluston kä-sittelyyn. Öljyisen jätteen logistiikkaan suunniteltiin ja koulutettiin merkittävä li-säys Staran henkilöstöön ja konekalus-toon. Öljyntorjunnan koulutuksen rahoit-taminen Öljysuojarahastosta saatiin vuo-sille 2013–2017 kaksinkertaistettua.

Itämeri on

yksi maailman

haavoittuvimmista

ja ruuhkaisimmista

merialueista.

Erityisesti kevään

rankkasateet johtavat

hulevesitulviin.

Helsi

ngin

kaup

ungi

n ai

neist

opan

kki

Helsingin kaupunki n Ympäristöraportti 201320

HELSINGIN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI 2013Helsingin kaupungin keskushallinnon julkaisuja 2014:13ISBN978-952-272-668-1(painettujulkaisu)ISBN978-952-272-669-8(verkkojulkaisu)ISSN-L2242-4504ISSN2242-4504(painettujulkaisu)ISSN2323-8135(verkkojulkaisu)

YhteystiedotHelsingin kaupungin ympäristökeskuss­posti: ymparistoraportti@hel.fiPäiviKippo-Edlund,puh.(09)31031540MarkusLukin,puh.(09)31031606JohannaafHällström,puh.(09)31032044

Avainsanat: ympäristöraportointi, ympäristöjohtaminen, ympäristötalous

Ulkoasu:VappuOrmioKannen kuva: Helsingin kaupungin liikennelaitosPainovuosi:2014Painosmäärä:750kplPaino: Kirjapaino Uusimaa

Taulukko 5: Kaupungin ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit 2012 ja 2013 (1000 €).

Ympäristötuotot

UlkoilmansuojeluIlmastonsuojeluVesiensuojeluJätehuoltoMaaperänsuojeluLuonnonsuojeluYmpäristöhallintoYmpäristöjohtaminenYmpäristökoulutusjaympäristökasvatusEkotehokkuuttaparantavatoiminta

Ympäristökulut

UlkoilmansuojeluIlmastonsuojeluVesiensuojeluJätehuoltoMaaperänsuojeluMeluntorjuntaLuonnonsuojeluYmpäristöperustaisetverotYmpäristönsuojelunviranomaistehtävätYmpäristöjohtaminenYmpäristökoulutusjaympäristökasvatusIlmasto-jaympäristöystävällinenliikkuminenEkotehokkuuttaparantavatoiminta

Ympäristöinvestoinnit

UlkoilmansuojeluIlmastonsuojeluVesiensuojeluJätehuoltoMaaperänsuojeluMeluntorjuntaLuonnonsuojeluMuut

LaskennallinenosuusIlmanHSY:tä HSY:nluvuista 2 012 2 013 2 012 2 013 8 098 9 468 123 215 135 051 956 979 956 979 1155 664 1155 664 278 215 62589 64288 1734 1037 54541 62547 370 287 370 287 0 26 0 26 602 2802 602 2802 134 4 134 4 2869 3335 2869 3335 0 119 0 119 128 087 136 224 220 513 236 172 12619 12857 13105 13512 26465 25993 27397 27331 3192 4880 56318 54774 24240 26290 62121 74351 4228 1500 4228 1500 224 256 224 256 4391 4177 4391 4177 30930 34102 30930 34102 4313 4617 4313 4617 5145 3225 5145 3225 3733 3800 3733 3800 8502 7543 8502 7543 104 6984 104 6984 20 340 22 451 72 220 91 857 992 1286 1021 1323 1740 4670 1796 4746 394 977 45360 61785 2072 527 8902 9012 10722 8768 10722 8768 918 264 918 264 0 1234 0 1234 3501 4725 3501 4725

Helsingin ympäristökulut, poistot ja HSY:n osuudet2 mukaan lukien, olivat yhteen-sä 236 miljoonaa euroa (+7 % vuodesta 2012). HSY:n vesihuollon osuus oli 50 mil-joonaa euroa ja HSY:n jätehuollon osuus 48 miljoonaa euroa. Helsingin kaupungin omaan toimintaan perustuvat ympäristöku-lut olivat tästä 136 miljoonaa euroa (+6 % vuoteen 2012). Helsingin kaupungin omas-ta toiminnasta aiheutuneet ympäristökulut olivat 2,9 prosenttia kaupungin kaikista toi-mintakuluista ja 222 euroa asukasta koh-den (214 euroa vuonna 2012). Suurimmat kuluerät kaupungille olivat ympäristöperus-teiset sähkö- ja polttoaineverot (25 %), alu-eiden puhtaanapidon ja jätehuollon (19,3 %) sekä ilmastonsuojelun (19,1 %) aiheut-tamat kulut. Kaupungin omien ympäristö-kulujen kasvua edellisvuoteen nähden se-littää ympäristöverojen kasvu ja ekotehok-kuutta parantavan toiminnan lisääntyminen ja sen parantunut raportointi.

Helsingin ympäristöinvestoinnit, HSY:n osuudet mukaan lukien, olivat 92 miljoo-naa euroa (+29 % vuoteen 2012), josta HSY:n vesihuollon investoinnit muodosti-vat 61 miljoonaa euroa ja HSY:n jätehuol-lon investoinnit 8,5 miljoonaa euroa. Hel-singin kaupungin vuoden 2013 ympäris-töinvestoinnit olivat yhteensä 22 miljoo-naa euroa, mikä oli 3,5 prosenttia kaupun-gin kaikista käyttöomaisuusinvestoinneis-ta. Kaupungin ympäristöinvestoinnit kas-voivat 16 prosenttia edellisvuodesta. Kas-vua selittävät erityisesti ilmastoinvestoin-nit (4,7 milj. euroa), jotka lähes kolminker-taistuivat edellisvuoteen verrattuna.

Helsingin ympäristötuotot, HSY:n osuu-det mukaan lukien, olivat 135 miljoonaa euroa (+10 % vuoteen 2012). HSY:n ve-denmyyntituotot sekä perusmaksut muo-dostivat 64 miljoonaa euroa ja HSY:n jät-teen kuljetusmaksut sekä käsittelymaksut 62 miljoonaa euroa. Helsingin kaupungin omat ympäristötuotot olivat 9,5 miljoonaa euroa ollen 0,5 prosenttia kaupungin kai-kista toimintatuotoista. Kaupungin suurim-mat ympäristötuotot tulivat Korkeasaaren eläintarhan pääsylipputuloista sekä alusten jätemaksuista ja romumetallin myynnistä.

Tilinpäätökseen tehtyjen pakollisten varausten ja ympäristövastuiden arvo oli 31.12.2013 yhteensä 41,8 milj. euroa. Vas-tuut koskivat Hanasaaren A-voimalaitok-sen purkua ja varautumista pilaantuneen maaperän käsittelyyn sekä kaatopaikkojen jälkihoitoa.

2 Helsingin kaupungin laskellinen osuus Helsin-gin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) tuottami-en ympäristöpalveluiden ja -toimien rahavirroista.

Kuvio 9. Helsingin kaupungin ympäristöinvestoinnit vuonna 2013. Lähde: ympäristökeskus

Kuvio 10. Helsingin kaupungin ympäristökulut vuonna 2013. Lähde: ympäristökeskus

Ympäristötalous

Ympäristöverot25%Jätehuoltojaalueidenpuhtaanapito19%Ilmastonsuojelu19%Muut16%Ulkoilmansuojelu10%Luonnonsuojelu3%Viranomaistehtävät3%Maaperänsuojelu1%Vesiensuojelu4%

Maaperänsuojelu39%Muut21%Jätehuoltojaalueidenpuhtaanapito2%Ilmastonsuojelu21%Ulkoilmansuojelu6%Meluntorjunta1%Vesiensuojelu4%Luonnonsuojelu6%