lokakuu 2009

”O

• • •

”Betoniputken keskeinen etu on sen lujuus. Raskas liikenne ja raitiovaunut aiheuttavat putkistolle hyvin suuria kuormituksia”, tuotantoinsinööri Sami Sillstén Helsingin Vedestä sanoo. Ensi vuoden alussa Helsingin, Espoon, Van-taan ja Kauniaisten vesilaitokset yh-distyvät, jolloin pääkaupunkiseudun kunnallisteknistä verkostoa voidaan paremmin kehittää kokonaisuutena.

•Powermanin urakka loppu-suoralla Turussa s. 2.

t i e d o t u s l e h t i 2 / 2 0 0 9 B e t o n i k e s k u s r y , K u n n a l l i s t e k n i s e t t u o t t e e t

Helsingin viemäriverkosto maan kovimmassa käytössä

Betoniputki kestääKestävyys ja taloudellisuus ovat keskeisiä syitä siihen, että pääkaupun-gin tiivistymisen myötä jatkuvasti kas-vava Helsingin Veden viemäriverkosto on rakennettu ja rakennetaan tälläkin hetkellä pääasiassa betoniputkista.

lemme hyvin vahvasti pe-rinteisiin arvoihin nojaa-va vesilaitos. Olemme kokeilleet erilaisia putki-

materiaaleja, mutta pääosa putkistam-me on jo 1800-luvulta lähtien raken-nettu ja rakennetaan edelleen betonis-ta sen hyviksi osoittautuneiden ominai-suuksien ansiosta”, tuotantoinsinööri Sami Sillstén Helsingin Veden verkko-tuotannosta sanoo.

Helsingin Vedellä on yhteensä 1 900 kilometriä jätevesi-, sadevesi- ja sekave-siviemäriverkkoa, josta noin 70 prosent-tia on rakennettu betoniputkista. Ver-kostosta 15 prosenttia on vanhaa pol-tettua saviputkea ja 15 prosenttia muis-ta materiaaleista tehtyjä putkilinjoja.

Vuodesta 2006 lähtien Helsingin Vesi on kasvattanut vanhojen viemäri-linjojen uusimis- ja saneerausinvestoin-nit yli kaksinkertaiseksi aiempaan 2 – 5 miljoonan euron vuosittaiseen tasoon nähden. Viime vuonna verkoston pa-rantamiseen investoitiin jo 13 miljoo-naa euroa, ja vuoteen 2030 ulottuvan suunnitelman mukaan verkostoa uusi-taan vuodesta 2017 lähtien 17 miljoo-nalla eurolla vuosittain.

”Käytännössä kaikki halkaisijaltaan vähintään 300 millimetrin viemäriputki-linjat rakennetaan Helsingissä betonis-ta. Betoniputken keskeinen etu on sen lujuus. Materiaalin ja rakenteen lujuu-den ansiosta betoniputki kestää hyvin paksujen maakerrosten painon. Lujuus mahdollistaa myös ohuen peitesyvyy-den ja asentamisen lähelle maan pin-taa”, Sami Sillstén sanoo.

Sillsténin mukaan ei ole harvinais-ta, että putken päälle tulee maata yli viisi metriä. Toisaalta putket kulkevat monesti myös esimerkiksi tien kan-tavissa rakennekerroksissa lähellä maan pintaa.

”Raskaasta liikenteestä putkistoon aiheutuvat liikennekuormat ovat valta-van suuria. Rekkojen ja vilkkaan hen-kilöautoliikenteen lisäksi putkiston on kestettävä kaupunkialueella esimerkik-si 50 tonnia painavien raitiovaunujen aiheuttamia rasituksia.”

Betoniputken lujuus tuo etuja myös maatäytöissä. Niissä voidaan hyödyn-tää paremmin samoja kaivettuja maa-aineksia ja edullisempia raaka-aineita.

”Betoniputki ei ole vaativa täytös-sä käytettävän maa-aineksen suhteen. Alkutäyttöönkin voidaan käyttää jonkin verran karkeampaa maa-ainesta kuin lujuudeltaan heikommilla putkimateri-aaleilla.”

Höyrynkestävä ja kilpailukykyinenTaajama-alueilla betoniputken etuna on mekaanisen lujuuden lisäksi se, että be-toni kestää hyvin korkeita lämpötiloja.

”Esimerkiksi kaukolämpöputken rik-koutuessa höyryävän kuuma vesi pai-

2 Raisio-Turku viettoviemärit EK-putkesta 2 Ohenmäen Sora 3 Turun seudun tekopohjavesihanke 4 Helsinki kasvaa kohti merta

puiston alla kulkeva 1,4-metrinen tulva-vesiviemäri suojaa puolestaan keskus-tan arvorakennuksia rankkasateiden aiheuttamilta tulvavahingoilta.

Betoni on Sillsténin mukaan putki-materiaalina joustava myös siksi, et-tä siihen on helppo tehdä sivuliittymiä kun verkostoa kaupunkirakenteen jat-kuvan kehityksen myötä täydennetään.

Rakennusmateriaalien lujuudesta, kestävyydestä ja kierrätettävyydestä on tullut yhä tärkeämpiä ominaisuuk-sia sitä mukaa kun elinkaaritaloudelli-

suuden ja ympäristöarvojen painoarvo on noussut.

”Betoni on pitkän käyttöikänsä ja kierrätettävyytensä ansiosta hyvin eko-loginen materiaali. Betoniputket voi-daan käyttöiän jälkeen murskata ja käyttää esimerkiksi maatäyttöihin.”

Qmax-putki säästää huoltokustannuksiaSami Sillsténin mukaan Helsingillä on hyviä käyttökokemuksia betonisesta Qmax-putkesta, jonka poikkileikkaus muistuttaa kärjellään seisovaa kanan-munaa.

”Putki on erinomainen innovaatio, koska muotonsa ansiosta se huuhtou-tuu hyvin myös pienellä virtaamalla. Sa-malla putken pyöreä yläosa varmistaa kuitenkin suuren kapasiteetin rankka-sateissa ja muissa verkoston harvoin toistuvissa äärimmäisissä kuormitusti-lanteissa. Hyvä huuhtoutuvuus vähen-tää huollon tarvetta ja pidentää putkis-ton kestoikää.”

Hyväkään materiaali ei toimi suun-nitellulla tavalla jollei sitä osata asen-taa oikein. Sillstén antaa alalle tunnus-tusta betoniputkilinjojen suunnittelua, perustamista, asentamista ja käyttöä koskevan koulutuksen säännöllisestä järjestämisestä. Hän katsoo koulutuk-sen osaltaan kohottaneen betoniput-kista toteutettavan infrarakentamisen tasoa ja samalla betonin mainetta hy-vänä putkimateriaalina.

”Myös asennustyötä helpottavia ja nopeuttavia nostolaitteita ja apuvälinei-tä on kehitetty pitkälle.”

Yhdyskuntarakenteen jatkuva tii-vistyminen pääkaupungissa ja muissa kasvukeskuksissa antaa Sami Sillsté-nin mukaan putkivalmistajille uusia tar-peita putkien edelleen kehittämiseen.

”Viemärikaasujen pitoisuudet voivat runkolinjoilla kasvaa huomattavan suu-riksi, ja tiivistyvä kaupunkirakenne te-kee yhä vaikeammaksi kunnollisen tuu-letuksen järjestämisen hajuhaittojen ta-kia. Pinnoitus voisi olla yksi tapa varmis-taa, etteivät voimakkaat kaasut pääse haurastuttamaan putkia, vaan ne kestä-vät koko suunnitellun käyttöiän.”

❍ sampsa heilä

betoni on kustannuksiltaan hyvin kilpai-lukykyinen putkimateriaali.”

Järeimmän kokoluokan 1 000 – 1 400 mm:n viemäriputket tehdään käytännössä aina betonista. Halkaisi-jaltaan yli metrin putkia Helsingissä on asennettu pitkään yli kilometri vuodes-sa, mutta viime vuonna määrä jäi 300 metriin.

Muun muassa Hakamäentien pa-rantamisen yhteydessä ratapihan al-le asennettiin halkaisijaltaan 1,2 -met-ristä betonista EK-putkea. Esplanadin

nuu usein lähellä kulkeviin sadevesivie-märeihin. Helsingissä on ollut tapauk-sia, joissa muoviputket ovat tällöin su-laneet.”

Putkimateriaalin valinnassa putken teknisten ominaisuuksien rinnalla tär-keä tekijä on luonnollisesti myös put-ken hinta. Sami Sillsténin mukaan be-toni pärjää tässäkin suhteessa hyvin.

”Muihin vaihtoehtoihin verrattuna betoni on sitä edullisempaa, mitä suu-rempiin putkikokoihin mennään. Jo 400 millimetrin halkaisijasta ylöspäin

T

L

V

�

Ohenmäen Soran Kimmo Vaak:

viettoviemärit EK-putkesta

Raisio-Turku siirtolinjan

Turun seudun 300 000 asukkaan ja alueen yritysten jätevedet käsitellään jatkossa keskitetysti Turun Kakolanmä-keen rakennettavassa tehokkaassa jätevedenpuhdistamos-sa. Raision ja Turun välille valmistui lokakuussa siirtoviemäri, jonka kautta jätevedet johdetaan käytöstä poistuvalta Raision puhdistamolta Kakolanmäen uudelle puhdistamolle.

urun seudulla toteutetaan pitkälle vietyä seudullista yhteistyötä se-kä jäteveden puhdistuksessa et-

tä käyttöveden tuottamisessa. Raken-tamalla Kakolanmäkeen uusi huippu-nykyaikainen tehokas jätevedenpuhdis-tamo jonne johdetaan myös ympäristö-kuntien jätevedet saavutetaan säästöjä ja parannetaan puhdistustehoa verrat-tuna siihen että kunnat puhdistaisivat jätevedet omissa puhdistamoissa.

Jätevesien johtamiseksi käytöstä poistuvalta Raision puhdistamolta ra-kennettiin lähes kahdeksan kilometrin pituinen siirtolinja Kakolanmäen jäteve-denpuhdistamolle. Lokakuussa valmis-tuneen yli 11 miljoonan euron urakan toteutti Powerman Oy.

”Powerman selvisi haastavasta ura-kasta hienosti. Siirtolinjan rakentami-seen sisältyi muun muassa ratapihan alitus ja vilkkaasti liikennöityjen teiden alituksia. Taajama-alueilla putket oli so-vitettava maan alla tiheästi risteilevien muiden putkien ja kaapeleiden jouk-koon”, Turun seudun puhdistamo Oy:n toimitusjohtaja Timo Anttila sanoo.

Suurin osa siirtoviemäristä toteutet-tiin paineviemärinä ja hankkeeseen si-sältyi myös kahden pumppaamon ra-kentaminen paineviemäreitä varten. Kahden kilometrin osuus kyettiin raken-tamaan viettoviemäriksi. Viettoviemärei-den putkimateriaaliksi valittiin betoni.

”Turussa on käytetty perinteisesti betoniputkia etenkin liikennöidyillä alu-

eilla joissa kuormitukset ovat suuret. Betoniputki on myös hinnaltaan kilpailukykyinen ja yleensä edullisin vaihtoehto silloin kun putken halkaisija on melko suuri”, Timo Antti-la sanoo.

Betoniputkella etuja vaikeassa maaperässä”Turun seudulla maaperä on hyvin savista ja suuri osa lin-jasta on asennettava tuettuun

uosien ja jopa vuosikymmeni-en yhteistyö Joensuun, Kuopi-

on ja Oulun kaupungin kanssa on vakuuttava näyttö Ohenmäen Soran asiakkaiden tyytyväisyydestä. Kiuruve-dellä kunnallisteknisiä EK-tuotteita ja Iisalmessa valmisbetonia ja ympäris-töbetonituotteita valmistava perheyri-tys on varmistanut koko toimitusketjun hallinnan omilla soravaroilla ja omalla kuljetuskalustolla.

”Kun me lupaamme asiakkaalle et-tä tuotteet ovat ensi viikon keskiviikko-na sovittuun aikaan työmaalla, niin ne myös ovat. Oman kuljetuskaluston yl-läpito ei ole halpaa, mutta toimitusvar-muus on meille tärkeä osa palveluko-konaisuutta ja siitä olemme saaneet hyvää palautetta asiakkailtamme”, Ohenmäen Sora Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Vaak sanoo.

Kuljetuskaluston ohella yritys ei ole keskeisen raaka-aineen eli soran osalta riippuvainen muista toimittajista. Tuo-tantolaitosten yhteydessä on yhteensä yli sadan hehtaarin omat sora-alueet.

Asiakassuhteiden pituus on yksi hy-vä asiakastyytyväisyyden mittari. Ohen-mäen Soralla on jo ensi vuodeksi yh-teistyösopimus Oulun, Kuopion ja Joen-suun kaupunkien kanssa.

Luotettavuus on perheyhtiön valtti”Joensuun kanssa yhteistyö on jat-

kunut katkeamatta jo 20 vuoden ajan, ja Kuopionkin kanssa sopimus on jatku-nut jo 15 vuotta”, Kimmo Vaak sanoo.

Oulukin on jo monivuotinen asiakas ja tärkeä yhteistyökumppani.

Kolmen sukupolven yhteistä yrittämistäOhenmäen Soran toimintaan tuo jatku-vuutta se, että perheyrityksessä on ak-tiivisesti mukana kolme sukupolvea.

”Yrityksen 53 vuotta sitten perusta-nut isäni on hallituksen puheenjohtaja, ja muut osakkaat ovat vanhemmat vel-jeni Jarmo, Juhani ja minä sekä lapse-ni Heidi ja Henri.”

Yhtiön liikevaihto on noin kolme mil-joonaa euroa ja se työllistää noin 20 henkeä. Kiuruveden tuotantolaitoksel-la valmistettavien EK-putkien ja kaivo-jen osuus liikevaihdosta on noin 40 prosenttia. Iisalmessa tuotettavan val-misbetonin osuus on samaa luokkaa, ja ympäristöbetonituotteiden noin 20 prosenttia liikevaihdosta.

Yhtiön tuotevalikoima kattaa kaik-ki EK-putkien koot sisähalkaisijaltaan 225 mm:n putkesta suurimpaan 1400 mm:n putkeen.

Kunnallisteknisissä tuotteissa yh-

tiön suurin käynnissä oleva projekti on Rautaruukin Raahen tehtaan meri-vesiviemäri, jonne yhtiö toimittaa 300 metriä halkaisijaltaan järeintä eli 1400 mm:n EK-putkea.

”Kaupungit ovat asiakkaina suu-rempia kuin tällaiset projektit, mutta niiden toimitukset jakautuvat pidem-mälle ajalle erilaisiin kunnallisteknisiin hankkeisiin.”

Tämän vuoden tammi-helmikuussa Ohenmäen Sora rikkoi kaikki tuotan-toennätykset 30 vuoden ajalta, mutta kiivastahtisen alkuvuoden jälkeen on ollut hiljaisempaa.

”Onneksi kaupungeissa on aina ra-kennushankkeita käynnissä ja valtion el-vytystoimet tien- ja radanrakentamiseen tuovat myös meille töitä. Sen sijaan teol-lisuuden investoinneista olen jonkin ver-ran huolissani. Metsäteollisuus oli meil-le aiemmin tärkeä asiakas, mutta met-säteollisuus ei ole pariin vuoteen juuri tehnyt investointeja Suomeen.”

Kimmo Vaakin mukaan Kuopion Ikean kaltaiset suuret liikerakentami-sen hankkeet tuovat yllättävän paljon tarvetta kunnallisteknisille tuotteille. Ohenmäen Sora toimittaa esimerkiksi EK-putkesta rakennettavat sadevesivie-märit Ikean suurelle pysäköintialueelle,

ja EK-putkia ja -kaivoja menee myös eri-laisiin liikennejärjestelyihin ja tienra-kennushankkeisiin joita suuri myymälä asiakasvirtoineen edellyttää.

Uusitut tehtaat ja osaava henkilöstöOhenmäen Sora on viimeisten viiden vuoden aikana investoinut tuotanto-laitoksiinsa noin 2,5 miljoonaa euroa. Muun muassa prosessien lämmitys-järjestelmät ja valmisbetoniasemat on uusittu, ja uusi EK-linja otettiin käyttöön tänä vuonna.

”Olemme hyvässä iskussa kun ra-kentaminen taas lähtee kasvuun, niin kuin se aina jossain vaiheessa tekee. Nyt on jo näkyvissä selkeitä positiivisia merkkejä”, Kimmo Vaak sanoo.

Henkilöstön osaaminen on tehok-kaan tuotantoprosessin ohella tärkeä kilpailutekijä silloin kun halutaan var-mistua tuotteiden ja palvelun laadusta. Yritys kouluttaa omistajia ja koko hen-kilökuntaansa vuosittain.

Kimmo Vaak painottaa, että Ohen-mäen Sorassa vastuu ei katkea teh-

taan portilla, vaan omat kuljettajat vas-taavat siitä että tuotteet kuljetetaan so-vittuna aikana ehjinä perille.

”Autonkuljettajamme ovat työsken-nelleet meillä vähintään 25 vuotta. He tuntevat tuotteemme hyvin ja voivat tar-jota asiakkaille tarvittaessa asennus-apua ja koulutusta. He ovat samalla meidän osaavia myyntimiehiämme ken-tällä”, Kimmo Vaak sanoo.

Yritys järjestää myös asiakkailleen koulutustilaisuuksia esimerkiksi EK-tuotteiden käytöstä. Perheyrityksen kai-kessa toiminnassa pyritään jatkuvuu-teen ja yhteistyökumppaneita halutaan palvella mahdollisimman hyvin.

”Kaupunkien pitkäaikaisten yhteis-työsopimusten lisäksi meillä on asiak-kaina paljon mestareita, jotka työnan-tajaa vaihdettuaankin soittavat tuttuun osoitteeseen.”

Betoniputken lujuus on tärkeä etu Turun seudun savisessa maa- perässä ja suurten liikennekuormien alla. Asennus sujuu kätevästi myös tuettuun kaivan-toon.

kaivantoon. Betoniputki sopii pituudel-taan hyvin tuentojen välistä asennetta-vaksi”, Powerman Oy:n toimitusjohtaja Altti Lehto sanoo. Hänen veljensä Ja-ri Lehto on toiminut siirtoviemärihank-keen projektipäällikkönä.

Hanke on yritykselle merkittävä, sil-lä lähes 60 henkeä työllistävän sekä 20 omalla kaivinkoneella ja aliurakoit-sijaverkoston koneilla toimivan yhtiön liikevaihto on noin 20 miljoonaa euroa.

Altti Lehto kertoo, että viettovie-märistä kaksi kilometriä on rakennettu halkaisijaltaan 800 mm:n betonisesta EK-putkesta ja Raision päässä on 150 metrin pituinen syöttölinja joka raken-nettiin 1200 mm:n EK-putkesta.

Siirtoviemärilinjalla on myös noin 45 betonista EK-kaivoa.

Raisio-Turku siirtoviemärilinjan pää-suunnittelijana oli FCG Planeko Oy. Suunnittelija suositteli rakennuttajalle, että viettoviemärit toteutettaisiin beto-niputkista.

”Linjan perustamisolosuhteet olivat savisen maaperän takia hyvin vaativat. Betoniputken lujuudesta on etua myös siksi, että liikennekuormat ovat suu-ret ja putkilinja kulkee paikoin jopa vii-den metrin syvyydessä”, suunnittelun vetäjänä putkien valintavaiheessa toi-minut Mikko Vuorinen FCG Planekos-ta sanoo.

Asentaja Pasi Mattila Powerman Oy:stä pitää betonisia EK-putkia help-poina asentaa myös vaikeaan maape-rään.

”Noston ja asennuksen apuvälineet on kehitetty niin pitkälle, ettei asennus voisi enää juuri kätevämmin sujua. Vä-lillä vastaan tulee tietysti ahtaita ja vai-keita paikkoja, mutta niistäkin on aina selvitty”, Mattila sanoo.

”Oman kuljetuskaluston yl-läpito ei ole halpaa, mutta toimitusvarmuus on meille tärkeä osa palvelukokonai-suutta ja siitä olemme saa-neet hyvää palautetta asiak-kailtamme”, Ohenmäen Sora Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Vaak sanoo. Vieressä auton-kuljettaja Heikki Väisänen

�

LMATTI SAVOLAINEN / KAuVO-PROJEKTI

emminkäinen Infra Oy raken-taa parhaillaan Turun Saramä-keen YIT:n louhimiin luolastoi-

hin maanalaisia kalliosäiliöitä ja pump-paamoa Turun seudun vesihuollon tur-vaamiseen tähtäävää tekopohjavesi-hanketta varten. Vuoden 2011 alusta lähtien Turun Seudun Vesi Oy toimittaa tekopohjavettä Turun, Kaarinan, Lie-don, Länsi-Turunmaan, Naantalin, Pai-mion ja Raision muodostamalle laajal-le alueelle.

Kokemäenjoesta otettava raakavesi esikäsitellään Huittisissa ja imeytetään tekopohjavedeksi Virttaankankaan har-jualueella. Sieltä se johdetaan Saramä-en kalliosäiliöihin pumpattavaksi edel-leen putkilinjoja pitkin Turkuun ja Turun ympäristökuntiin.

”Tämä pohjavesihanke ja myös sii-hen liittyvä rakentaminen on lajissaan ainutlaatuista. Rakennamme Saramä-keen noin viiden miljoonan euron ura-kassa kaksi yli 30000 kuutiometrin maanalaista kalliosäiliötä, jotka toimi-vat vesivarastoina vesitornin tapaan, sekä pumppaamon YIT:n louhimiin luo-lastoihin”, työmaainsinööri Jukka Vak-kilainen Lemminkäinen Infra Oy:stä sa-noo.

”Kalliotunnelit ovat aina haastavia rakenteita. Tähän hankkeeseen tuo omat erityispiirteensä myös valmiilta rakenteilta edellytettävä puhtaus ja kor-kea hygieniataso”, Vakkilainen sanoo.

Tekopohjavesi johdetaan Saramäes-sä nyt rakennettavien kahden rinnak-kain olevan kalliosäiliön vesitilan pe-räosaan noin 230 metrin pituista järe-än mittaluokan betonista EK-putkea pit-kin. EK-putkien halkaisija on 1200 mm ja ne on asennettu vesisäiliöiden poh-jalle. Käytön aikana ne siis jäävät ve-den alle.

”Putkien tarkoituksena on varmis-taa, että vesi kiertää kunnolla pitkän-

Turun seudun tekopohjavesi kalliosäiliöihin

1200 mm:n EK-putkellaTurun seudun vesihuollon varmistamiseen tähtäävä teko-pohjavesihanke on lajissaan ainutlaatuinen. Turun Sara-mäkeen rakennetaan tekopohjaveden varastointia ja ja-kelua varten maanalaisia kalliosäiliöitä, joihin vesi syöte-tään 1200 mm:n betonisten EK-putkien kautta.

omaisissa säiliöissä eikä oikaise heti säiliön suulla tuloputkelta lähtöputkel-le”, suunnittelupäällikkö Kari Pinnola hankkeessa rakennuttajana toimivasta Turun Seudun Vesi Oy:stä sanoo.

Betoniputki pysyy tukevasti paikoillaanPinnolan mukaan putkien materiaalik-si valittiin betoni useastakin syystä.

”Betoniputket pysyvät painavina hy-vin paikoillaan ja ehdottoman tiiviinä, vaikka niihin kohdistuvat veden noste ja virtaukset. Betoniputki on myös hin-naltaan edullinen ratkaisu etenkin sil-loin kun putkikoko on suuri niin kuin tässä hankkeessa tarvittiin.”

Saramäen säiliöihin asennettiin ja-lallista EK-putkea.

”Valoimme putkille betonista antu-rat, joiden päälle jalallinen betoniput-ki on helpompi asentaa kuin tavallises-ti hiekan tai soran päälle asennettava pyöreä putki. Jalallinen 1200 mm:n EK-putki painaa noin neljä tonnia, ja suuri paino parantaa myös luonnolli-sesti putken tukevuutta ja varmistaa sen pysymisen paikallaan suuren kal-liosäiliön vaativissa käyttöolosuhteis-sa”, Vakkilainen sanoo.

Järeiden putkien asennukseen riit-ti Vakkilaisen mukaan EK-järjestelmän pitkälle kehitettyjen asennuksen apu-välineiden ansiosta yksi mies ja Hiab.

Betoniset EK-putket toimitti Rudus Betonituote Oy.

”Putket tulivat työmaalle sovittuina aikoina yhdeksän putken rekkakuor-mina. Asentaminen sujui hyvin, vaik-ka näin suuren putkikoon ja jalallisen putken asentamista ei tule usein vas-taan eikä kokemusta siten pääse ker-tymään samalla tavalla kuin pienem-mistä betoniputkista”, projektipäällik-kö Henry Kopiloff Lemminkäinen Infra Oy:stä sanoo.

viettoviemärit EK-putkesta

xxxxxxx

Vesitornin tapaan toimiviin maan-alaisiin kalliosäiliöihin asennet-tujen järeiden 1200 mm:n beto-niputkien asennukseen riitti työ-maainsinööri Jukka Vakkilaisen mukaan EK-järjestelmän pitkälle kehitettyjen asennuksen apuväli-neiden ansiosta yksi mies ja Hiab.

Jalallinen betoniputki pysyy painavana hyvin paikoillaan ja säilyy ehdottoman tiiviinä, vaikka veden noste ja virtaukset ovat suu-ressa säiliössä voi-makkaita.

� Teksti ja kuvat: Sampsa Heilä / Viestintätoimisto Linjaari, puh. 040 720 2930 Ulkoasu: Minna Ruusinen / Miks’ ei! Oy, puh. 040 540 8494 Paino: PunaMusta Oy 2009

L änsilinkki on hyvin vaativa pohjarakennuskohde, kos-ka laajoilla alueilla kaivam-me metrin merenpinnan ala-

puolelle ja kunnallistekniikan putkistot asennetaan osittain merenpinnan ta-soon. Kun voimakas tuuli nostaa me-renpintaa korkeammalle vesi nousee parin tunnin viiveellä myös rakennus-alueelle, sillä Jätkäsaari on perustet-tu mereen ajetulle karkearakeiselle ja osin louheiselle täyttömaalle”, työpääl-likkö Antti Partanen Niska & Nyyssö-nen Oy:stä sanoo.

Partasen mukaan myös Länsitermi-naalin ja Mechelininkadun liikenne sekä niiden vaatima kiertoteiden rakentami-nen asettavat työlle omat haasteensa.

”Kun matkustajalaivasta purkautuu kerralla suuri määrä autoja, on kaik-kien kuuden kaistan oltava koko ajan käytössä”, Partanen sanoo.

Niska & Nyyssösen 6,6 miljoonan euron Jätkäsaaren portiksi nimettyyn Länsilinkki-urakkaan sisältyy muun mu-assa Mechelininkadun nostaminen sil-lalle, katualueiden, sillan alle tulevan kävelyaukion ja torin sekä uusien lii-kennejärjestelyiden ja muutosten edel-lyttämän kunnallistekniikan rakentami-nen. uutta raitiotielinjaa rakennetaan noin kilometri.

Helsinki haluaa panostaa alueen rakentamisen tasoon ja ilmeeseen. Hankkeessa on lukuisten arkkitehti, ympäristö- ja erikoisalojen suunnitte-lijoiden lisäksi mukana myös taiteilija Martti Aiha.

”Pintojen muodoissa ja materiaa-leissa on paljon tavanomaista enem-män vaihtelua. Periaatteessa kolmi-aukkoisesta sillasta on vaikea hah-mottaa montako aukkoa siinä oikeas-taan on, sillä taiteellisuus näkyy lähes kaikissa yksityiskohdissa”, Antti Parta-nen sanoo.

EK-putki sopii hyvin ahtaisiinkin paikkoihinAlueen kunnallistekniikan rakentami-sessa käytetään betonisia EK-putkia ja -kaivoja.

”Halkaisijaltaan 300 – 1000 mm:n betoniputkea asennetaan noin kilomet-ri ja betonikaivoja noin 50”, hankkeen vastaava mestari Mikko Parkkinen Niska & Nyyssönen Oy:stä sanoo.

Putkien kahden metrin pituus on kä-tevä kaupunkirakentamisessa, jossa putket on sijoitettava usein hyvin ahtai-siin paikkoihin vanhojen ja uusien ve-si-, viemäri- ja kaukolämpöputkilinjojen sekä sähkökaapelien ja lukuisten ope-raattoreiden tietoliikennekaapeleiden joukkoon. HKL:n raitiotieverkkokin vaa-tii omat sähkökaapelinsa.

”Hankkeen osapuolten ja siihen liit-tyvien eri operaattoreiden sekä samal-la myös maanalaisen tekniikan määrää kuvaa hyvin se, että aloituskokoukses-sa oli noin 30 eri osapuolen edustajat mukana”, Antti Partanen kertoo.

Betoniputkien etuna on myös hyvä paikallaan pysyvyys silloinkin kun ve-den pinta äkillisesti asennuksen jäl-keen nousee.

Hankkeen geo- ja kunnallisteknises-tä sekä siltasuunnittelusta vastaa Ram-boll Finland Oy. Kunnallisteknisen ver-koston rakennuttaja on Helsingin Vesi.

Munanmuotoisen Qmax-putken etuna hyvä huuhtoutuvuus”Teetämme Helsingissä lähes kaikki sadevesiviemärit ja halkaisijaltaan yli 300 mm:n jätevesi- ja sekavesiviemä-rilinjat betonisista EK-putkista ja –kai-voista. EK-järjestelmä on kaupunkialu-eella kestävä ja varma ratkaisu, jos-ta meillä on pitkät ja hyvät käyttökoke-mukset”, työpäällikkö Ari Kivinen Hel-singin Veden verkkopalveluista sanoo.

”Jätkäsaaressa urakoitsijan työn vaativuutta lisää alueen tasaisuus, sil-lä viemäreiden kallistukset ovat aivan minimissään”, Kivinen jatkaa.

Ari Kivisen mukaan Jätkäsaaren ra-kentamisessa käytetään pyöreän put-ken ohella kärjellään seisovan munan muotoista betonista Qmax-putkea, jon-ka etuna on hyvä huuhtoutuvuus myös pienellä virtaamalla putkissa joiden vir-taamavaihtelut ovat suuria. Hyvä huuh-

Pohjarakentamisessa vaativat olosuhteet

Helsinki kasvaa kohti mertaVuosaaren sataman ansiosta Helsingin keskustan lä-heisyydestä vapautuneiden satama-alueiden rakenta-mista asumis-, palvelu- ja toimistokäyttöön on luonneh-dittu Helsingin suurimmaksi muutokseksi vuosikymme-niin. Niska & Nyyssönen rakentaa Jätkäsaaren portiksi Länsilinkkiä, jossa meren pinnan läheisyys ja Länsiter-minaalin matkustajaliikenne lisäävät pohjarakentami-sen ja kunnallisteknisten asennustöiden vaativuutta.

”Investoinnin tarkoituksena on ly-hentää suurten kaivojen toimitus-

aikoja etenkin ruuhkahuippujen aikana ja parantaa siten tuotantomme jousta-vuutta”, tuotantopäällikkö Tero Niklan-der Rudus Betonituote Oy:stä sanoo.

uusi tärymuottikalusto 1600 ja 2000 mm:n betonisten EK-kaivonren-kaiden valmistukseen on ollut koekäy-tössä hyvin tuloksin ja se tulee tuotan-tokäyttöön vuodenvaihteessa.

toutuvuus säästää ylläpito- ja huolto-kustannuksia.

Esimerkiksi sekavesiviemäreiltä vaaditaan suurta välityskykyä rankka-sateiden aikana, mutta normaalisti jä-tevesiviemäreinä niiden virtaama on huippuihin nähden pieni. uusilla alueil-la Qmax-putken etuna on myös jäteve-siviemärinä hyvä huuhtoutuvuus silloin-kin kun vasta pieni osa taloista on ra-kennettu ja käytössä.

”Olemme käyttäneet Helsingissä Qmax-putkea sekavesiviemäreissä sii-tä lähtien kun se tuli markkinoille joi-takin vuosia sitten. Olemme olleet tyy-tyväisiä putken toimivuuteen”, Ari Kivi-nen sanoo.

Uusi siirrettävä täry-muottikalusto nopeut-taa suurten betonikai-vojen toimitusaikoja.

SIIrrEttävät tärymuotIt tuovat lisäkapasiteettia betonikaivoihinSuurten betonikaivojen valmis- tukseen on luvassa lisää nope-utta. Rudus Betonituote Oy on hankkinut siirrettävän tärymuot-tikaluston halkaisijaltaan 1600 ja 2000 mm:n betonisten kai-vonrenkaiden valmistukseen.

”Muottikalusto on siirrettävä, joten sitä voidaan käyttää tarpeen mukaan eri toimipaikoissamme Lohjalla, Lah-dessa, Lappeenrannassa ja Oulussa”, Niklander sanoo.

Tähän asti 2000 mm:n kaivojen tuotantolinja on ollut ainoastaan Loh-jan tehtaalla ja 1600 mm:n kaivoja on valmistettu Lohjan lisäksi Lappeenran-nassa.

Länsilinkin työmaalla tulee ahertamaan kiivaimmassa rakennusvaiheessa noin 30 koneyksikköä.

Työmaainsi-nööri Mari Si-pilä, vastaava mestari Mikko Parkkinen ja työpäällikkö Antti Parta-nen Niska & Nyyssönen Oy:stä pohja-rakentamisel-taan vaatival-la Länsilinkin työmaalla. Taustalla 1000 mm:n EK-putkea.

”Betoninen EK-järjestelmä on kaupun-kialueella kestävä ja varma ratkaisu, josta meillä on pitkät ja hyvät käyttöko-kemukset”, työpäällikkö Ari Kivinen Hel-singin Veden verkkopalveluista sanoo.