HENKILÖSTÖSUUNNITELMA2016 - 2018

Kaupunginvaltuusto 7.12.2015 Liite 1

1

1. JOHDANTO .............................................................................................................................................. 2

2. KESKEISET HENKILÖSTÖLINJAUKSET ........................................................................................................ 2

2.1. HENKILÖSTÖMÄÄRÄN KEHITYS ................................................................................................................. 32.2. HENKILÖSTÖTOIMENPITEET 2016 - 2017 .................................................................................................. 32.3. MUITA TOIMENPITEITÄ .......................................................................................................................... 42.4. ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN ................................................................................................................... 42.5. ELÄKÖITYMISEN HALLINTA ...................................................................................................................... 5

3. TYÖLLISTÄMINEN .................................................................................................................................... 5

4. TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINNAN JA TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJEN KEHITTÄMINEN ................... 5

5. TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUT ........................................................................................................... 6

6. HENKILÖSTÖTARPEESEEN VAIKUTTAVAT MUUTOKSET VUOSINA 2016 – 2018 ........................................ 6

6.1. TOIMINNAN JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS........................................................................................... 66.2. OSTOPALVELUT JA ULKOISTAMINEN ......................................................................................................... 106.3. HENKILÖRESURSSIN KOHDENTAMINEN/SIIRTÄMINEN SISÄISESTI ...................................................................... 126.4. TYÖKYKYTAVOITE................................................................................................................................ 126.5. MÄÄRÄAIKAINEN HENKILÖSTÖ ............................................................................................................... 136.6 REKRYTOINTITARVE JA NIMIKEMUUTOSTARVE ............................................................................................ 156.7 VAKANSSIPAKETTI .............................................................................................................................. 17

7. KOULUTUSSUUNNITELMA ..................................................................................................................... 17

LIITE 1 ......................................................................................................................................................... 18

2

1. Johdanto

Henkilöstösuunnittelun tavoitteena on varmistaa, että Mikkelin kaupungin palveluja tuottaa riittävämäärä osaavaa henkilöstöä. Henkilöstösuunnittelun avulla määritellään kaupungin strategian ja pal-velutuotannon vaatima määrällinen ja laadullinen henkilöstötarve. Henkilöstösuunnitelman lähtö-kohtina ovat kaupungin strategia ja henkilöstöstrategia. Niistä ilmenevät henkilöstön kehittämisen jahyvinvoinnin keskeiset tavoitteet.Tavoitteena on, että Mikkelin kaupungilla on oikea määrä henkilöstöä, prosessit, resurssit ja palvelutovat tasapainossa ja, että sisäinen viestintä tukee henkilöstöstrategiaa ja henkilöstösuunnittelua.Tavoitteena on, että Mikkelin kaupungin työntekijöillä on oikeanlaista osaamista, motivaatiota yh-teisten tavoitteiden toteuttamiseen, halua itsensä ja työnsä kehittämiseen ja hyvinvointia jaksaa jajatkaa työelämässä myös henkilökohtaisen eläkeiän täytyttyä.Henkilöstösuunnittelun ydin on henkilöstön määrän, laadun ja kohdentumisen määrittely tulevai-suuden tarpeita varten. Henkilöstösuunnittelu on toimenpiteiden suunnittelua ja varautumista toi-minnan edellyttämiin henkilöstöä koskeviin muutoksiin. Määrän, laadun ja kohdentumisen lisäksihenkilöstösuunnittelun tulee kattaa myös henkilöstövoimavaroista huolehtiminen.Toimialoilta kootaan tietoa toiminnan suunnittelusta mahdollisimman yhteismitallisesti. Henkilöstö-suunnitelma pohjana on toimialoille tehty seuraavia asioita koskeva kysely: toiminnan ja toimin-taympäristön muutos, ostopalvelut ja ulkoistaminen, henkilöresurssin kohdentaminen/siirtäminensisäisesti, työkykytavoite, määräaikaisen henkilöstö, rekrytointi-tarve ja nimikemuutostarve sekäkoulutussuunnitelma.

2. Keskeiset henkilöstölinjaukset

Mikkelin kaupunki tulee vuoden 2016 aikana päivittämään kaupungin nykyisen tasa-arvosuunnitelman ja laatimaan kaupungin yhdenvertaisuussuunnitelman. Tasa-arvosuunnitelmanpäivittäminen perustuu 1.1.2015 voimaan tulleeseen tasa-arvolain osittaisuudistuksen. Yhdenver-taisuussuunnitelman laatiminen perustuu 1.1.2015 voimaan tulleeseen uuteen yhdenvertaisuusla-kiin. Kumpikin suunnitelma tullaan laatimaan yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa.

Mikkelin kaupungin tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelmassa (KV 12.11.2012) kaupungin henki-löstölinjauksien lähtökohtana on tuottavuuskehityksen avulla hillitä henkilöstönmäärän kasvua. Ta-voitteena ovat rakenteelliset ja pysyvät muutokset kaupungin palveluverkossa ja palveluissa sekäorganisaatiossa ja johtamisjärjestelmissä. Vaikka henkilöstösuunnitelmaa tehdäänkin kolmen vuodentarkastelujaksolla (2016 - 2018), niin henkilöstömäärää tarkastellaan valtuuston päätöksen mukai-sesti kausilla 2013 – 2016.

Vuoden 2016 talousarviossa henkilöstökulu on 152,2 M€. Henkilöstökulun vähennyksen vuonna2016 ennustetaan olevan – 1,7 %. Henkilöstömenot muodostavat valtaosan kuntatalouden menois-ta, joten erityisesti palkkamenojen kasvun hillitseminen on välttämätöntä.

3

Taulukko 1.Henkilöstökulun kehittyminen 2014 -2018

Talous TP 2014 TA 2015 Enn. 7/ 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018

Henkilöstökulut - 155 070 433 - 154 953 400 - 153 609 764 -152 201 859 -153 419 474 -154 646 830

Palkat ja palkkiot - 120 154 071 - 119 378 500 - 118 034 864 -117 545 714 -118 486 080 -119 433 968

Henkilöstösivukulut - 34 916 362 - 35 574 900 - 35 574 900 -34 656 145 - 34 933 394 - 35 212 861

Eläkekulut - 29 959 926 - 30 264 300 - 30 289 100 -29 635 983 -29 873 071 -30 112 055

Muut henkilöstösivukulut - 4 956 436 - 5 310 600 - 5 285 800 -5 020 162 -5 060 323 -5 100 806

2.1. Henkilöstömäärän kehitys

Suunniteltu henkilöstön määrä vuoden 2016 lopussa on 3313 henkilöä. Suunnitelma sisältää vakinai-sen ja määräaikaisen henkilöstön sekä liikelaitokset ja taseyksiköt. Yhteistyön kehittäminen sairaan-hoitopiirin kanssa ruoka- ja puhtauspalveluhenkilöstön osalta voi vaikuttaa merkittävästi henkilös-tömäärään. Alueellinen sote-ratkaisu tulee näillä näkymin vaikuttamaan erittäin paljon henkilöstö-määrään 1.1.2017. Taulukossa 2 on huomioitu Etelä-Savon työterveyshuollon yhtiöittämisen vaiku-tus henkilöstömäärään, mutta ei ole huomioitu sote-ratkaisun vaikutusta ruoka- ja puhtauspalvelui-den osalta.

Taulukko 2.Henkilöstömuutokset 2014 -2017

2014 2015 2016 2017Henkilöstömäärä 31.12. 3434 3383 3313 *)2129Vakinaiset 31.12. 2923 2854 2924 1904Määräaikaiset 31.12. 511 529 389 225*) valtakunnallinen sote-ratkaisu

Vakituisiin työsuhteisiin henkilöitä palkataan edelleen hyvin harkiten. Vakituisen henkilöstön määrälisää sellaisten määräaikaisten palvelussuhteiden vakinaistaminen, joiden määräaikaisuuden jatka-miselle ei enää ole laillista perustetta.Satunnaisia henkilöstön poistumia tapahtuu kutakin toimialaa kohti 10 - 15 henkilöä vuodessa. Hen-kilöstösuunnittelun kannalta tämä on tärkeä kohderyhmä. Tilanteita ei voida suunnitella etukäteen.Ne tulee kyetä hallitsemaan tapahtumahetkellä. Rekrytointiohjeet ja tiukka rekrytointilinja pidetäänvoimassa ainakin 31.12.2016 asti.

2.2. Henkilöstötoimenpiteet 2016 – 2017

Vuoden 2014 talousarviosta päättäessään kaupunginvaltuusto asetti toimialoille tavoitteeksi vähen-tää yhteensä vähintään 200 henkilöä vuosina 2013 - 2016. Ennusteen mukaan kaupungin henkilös-tömäärä vähenee yhteensä 232 henkilöllä vuoden 2015 loppuun mennessä.

4

2.3. Muita toimenpiteitä

Kaupungin lähtökohtana on saada aikaan tuottavuuskehitys tiiviissä yhteistyössä henkilöstön kanssa.Käynnistettäviä ja meneillään olevia toimenpiteitä ovat mm.

- hallintopalvelukeskuksen perustaminen- Etelä-Savon Sote-alueen perustaminen- Esper- (Mikkelin kaupungin perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon sekä sosiaalityön

yhdistäminen kokonaisuudeksi nykyiselle sairaalakampukselle) ja Esso- (perusterveydenhuol-lon ja erikoissairaanhoidon integroitu toimintamalli) -hankkeisiin, joilla uudistetaan toiminto-ja, palveluja ja prosesseja.

- palveluverkkojen kriittinen arviointi- toimialojen palvelutuotantoon liittyvien ulkopuolisten palvelujen ostojen tarkastelu- tiukka rekrytointipolitiikka- tilankäytön tehostaminen ja tilakustannusten karsinta- hallinnonalojen yhteistyön tiivistäminen ja siihen liittyvä tehtävänkuvien kokonaistarkastelu

(osaamisen johtaminen)- työaikajärjestelyt ja päivystysjärjestelyt.

Henkilöstökustannuksia alennetaan mahdollisuuksien mukaan mm. eläköitymistä hyödyntämällä,sijaisten ja määräaikaisen henkilöstön täyttämättä jättämisellä, lomarahojen vaihdolla, kannustamal-la harkinnanvaraisten palkattomien vapaiden käyttöön, tehostamalla tehtävä- ja urakiertoa ja suun-nitelmallisemmalla vajaatyökykyisten työllistämisellä. Hallinnollisen yhteistyön kehittämistä sairaan-hoitopiirin kanssa jatketaan.

2.4. Esimiestyön kehittäminen

Johtaminen on muuttunut asiantuntijajohtajuudesta verkostojen johtamiseksi (henkilöstöstrategia2012 -). Esimiestyön kehittämisen tavoitteena on henkilöstöstrategian mukaan asiantuntevan jaosaavan esimiestyön kehittäminen. Osaamista kehitetään yksilöiden, toimialojen sekä koko organi-saation tasolla.Esimiestyön kehittäminen on henkilöstöpalvelujen lähivuosien keskeinen painopistealue. Esimies-työtä kehitetään henkilöstöpalvelujen ja toimialojen kiinteällä yhteistyöllä. Henkilöstöstrategiastanousevat kolme kehittämisen osa-aluetta: 1) organisatoriset tekijät, 2) oikeudenmukaisuuteen liitty-vät tekijät ja 3) itsensä kehittämiseen liittyvät tekijät.Esimieskoulutuksen tarkoituksenmukaisella suunnittelulla ja muutamien keskeisten perusasioidenkartoituksella varmistetaan ja mahdollistetaan, että tarvittavaa koulutusta tarjotaan oikeille kohde-ryhmille.Kun tarvittavat alkukartoitukset on tehty, esimiestyötä tullaan kehittämään kokonaisvaltaisesti. Sa-maan aikaan tulee ottaa huomioon kaupungin organisaation eri tahojen sekä esimieskunnan yhteisetja eri kohderyhmien eriytyneet koulutustarpeet. Lähtökohtana esimiesten itsensä ja työnsä kehittä-miseen on henkilökohtaisen esimiesosaamisen vahvistaminen organisaation tavoitteista käsin. Kar-toituksessa on huomioitava mm. esimiesten omat käytännön tarpeet esimiestaitojensa kehittämi-sessä, toimialojen tarpeet esimiestyön yleisessä kehittämisessä sekä henkilöstöpalvelujen tarveopastaa esimiehiä keskeisten henkilöstöasioiden hoitamisessa. Jo aloitetut tavat kouluttaa ja infor-moida esimiehiä, kuten strategisen tason esimieskoulutus ja esimiesinfot tulee tällöin nivoa osaksisuurempaa kokonaisuutta.Johtamisen haasteena on pitää hyvää huolta henkilöstön hyvinvoinnista kaikkien myllerrysten kes-kellä. Tulevan vuoden keskeisenä tavoitteena on yli toimialojen yhteisten pelisääntöjen ja johtami-sen periaatteiden luominen. Toiminnassa vahvistetaan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.

5

2.5. Eläköitymisen hallinta

Kunta-alalta siirtyy eläkkeelle noin 292 000 henkeä seuraavien 19 vuoden aikana (2012–2030). Se on57,9 % nykyisistä kunta-alan työntekijöistä. Suurin eläkepoistuma ajoittuu kuluvalle vuosikymmenel-le. Yksittäistä suurimman poistuman vuotta on vaikea ennakoida. Vuoteen 2021 mennessä jo noinkolmasosa ja vuoteen 2025 mennessä noin puolet kunta-alan työntekijöistä siirtyy eläkkeelle. (Läh-de: Keva). Mikkelin kaupungissa henkilökohtainen eläkeikä täyttyy noin 90 - 100 henkilöllä vuosit-tain. Tavoitteena on viranhaltijoiden/työntekijöiden työurien pidentyminen ja sen myötä eläkkeellesiirtymisten myöhentyminen. Vuoden 2017 alussa tulevan eläkeuudistuksen vaikutusta työurienpituuteen ja tulevaan eläköitymiseen on vielä vaikea arvioida.

3. Työllistäminen

Työllisyydenhoidossa pääkohderyhmänä ovat nuoret ja pitkäaikaistyöttömät. Nuorten saattamistatyö- ja koulutusurille velvoittaa nuorten yhteiskuntatakuu. Sen tavoitteena on varmistaa, että vii-meistään kolmen kuukauden kuluessa työnhaun alkamisesta nuorelle tarjotaan palvelu tai toimenpi-de, joka parantaa nuoren mahdollisuuksia selviytyä työmarkkinoilla ja/tai löytää työpaikka. Pitkääntyöttömänä olleiden työllistämisessä Mikkeli on mukana kuntakokeilussa etsimässä uusia keinoja javastuunjakoa TE-palvelujen ja kuntapalvelujen välillä. Edellisen ja nykyisen hallituksen ohjelmassakuntien vastuuta pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa on lisätty ja tullaan lisäämään.

Työllistämismäärärahan hallinnointi jatkuu konsernipalveluiden työllisyyspalveluissa. Palveluyksiköil-le tarjotaan työvoimaa sen mukaan, miten em. kohderyhmistä paikkoja pystytään täyttämään. Oppi-sopimuskoulutukseen haluavien asiakkaiden haastattelu ja ohjaus on keskistetty työllisyyspalvelui-hin. Työnantajayhteistyöllä tähdätään koululaisten ja opiskelijoiden kesätyöllistämisen määrän nos-tamiseen. Kesätyöllistämisen lisäksi myönteistä työnantajakuvaa luodaan RekryOn-messuilla, joissaseudun työnantajat esittelevät työllistämismahdollisuuksiaan.

4. Työsuojelun yhteistoiminnan ja työterveyshuollon palvelujenkehittäminen

Mikkelin kaupungin työsuojelun periaatteet ja tavoitteet ovat koottuina työsuojelun toimintasuunni-telmaan. Se on päivitetty syksyllä 2014 koskemaan vuosia 2014 - 2017. Työsuojeluvaltuutettuja onkuusi. Heistä viisi edustaa toimialojen työntekijöitä ja yksi edustaa esimiehiä. Työsuojelutoimikuntatoimii asiantuntijaelimenä ja tukee koko työyhteisöä. Työsuojelutoimikunta seuraa aktiivisesti työnturvallisuuden ja terveellisyyden tilaa sekä edistämistä kaupungin työpaikoilla. Tarkastelun kohteenaon työturvallisuuslain toteuttaminen käytännön tasolla.Työn turvallisuuden varmistaminen perustuu työpaikkakohtaiselle riskien arvioinnille. Riskit vaihtele-vat suuresti työpaikasta riippuen. Työturvallisuuden tulee olla riittävän hyvällä tasolla, jottei työnte-kijöiden terveys ja turvallisuus työssä vaarannu. Työnantajan tulee tarkkailla työympäristöä, puuttuaepäkohtiin ja mahdollisuuksien mukaan poistaa terveydellisen riskin aiheuttavat tekijät. Jos riskiteki-jöitä ei voi kokonaan poistaa, on niiltä suojauduttava siten, etteivät ne vaaranna työntekijän terveyt-tä ja turvallisuutta. Tavoitteena on saada työn riskien arviointi sähköiseen järjestelmään koko kau-punkitasolla. Tapaturmakehityksen alentaminen on aina tärkeänä tavoitteena. Tämä edellyttäähenkilöstöön kohdistuvien työn ja työympäristön vaarojen selvittämistä ja arviointia vuosittain sekäsattuneiden työmatka- ja työtapaturmien ja myös ”läheltä piti” -tilanteiden kirjaamista ja käsittelyätyöpaikoilla.Työnantajan ja työterveyshuollon yhteisin toimenpitein vaikutetaan kaupungin henkilöstön tervey-teen ja hyvinvointiin sekä henkilöstön sairauspoissaolojen ennaltaehkäisyyn. Työterveyshuolto ja

6

työsuojelu toteuttavat työpaikkakäynnit yhteistyönä suunnitellusti ja työolojen muuttuessa myösakuutisti. Työnantaja seuraa sairauspoissaoloja työterveyshuollon tietojärjestelmän avulla. Työyksik-köjen esimiehet pyytävät oman yksikkönsä sairauspoissaoloraportit työterveyshuollolta. Ajantasai-nen tilastointi edellyttää, että yksikköjen esimiehet toimittavat alaisten omaan ilmoitukseen perus-tuvat sairauspoissaolotiedot vähintään kerran kuukaudessa työterveyshuoltoon.Henkilöstöpalveluissa työsuojelupäällikkö seuraa työterveyshuollosta saatujen raporttien perusteellasairauspoissaoloja koko kaupungin tasolla. Seurannan kohteena ovat sairauslomapäivien määrätkuukausittain, sekä puolivuosittain sairauslomien jakautuminen niiden pituuden mukaan.Kausi-influenssarokote kustannetaan myös niille kaupungin henkilöstöryhmille, joille se ei muutoinkuulu. Henkilöstöä kannustetaan omatoimiseen liikkumiseen ja työkyvyn ylläpitämiseen. Henkilöstöl-lä on mahdollisuus osallistua kohdennettuun kuntoremonttikurssitoimintaan. Kuntoremonttiin työn-tekijä käyttää palkatonta vapaata tai lomapäiviä.

5. Työterveyshuollon palvelut

Työterveyshuollon lähitavoitteena on vajaakuntoisten työntekijöiden seurannan tehostaminen erimenetelmillä. Menetelmiä ovat mm. työn ja työympäristön ergonominen tarkastelu, kuormittavuu-den mittaaminen ja työkyvyn arviointi ja seuranta. Jaksamiseen ja työn kuormittavuuteen myös hen-kisellä puolella paneudutaan työturvallisuuslain mukaisesti.Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on tehty Etelä-Savon työterveyden kanssa ajalle 1.1.2015 -31.12.2019. Uudet tarpeet otetaan huomioon ja päivitetään suunnitelmaan, jos suunnitelmakau-della tulee tähän tarvetta. Toimintasuunnitelmakauden lopussa laaditaan uusi toimintasuunnitelma.

Toimintasuunnitelmakauden kolme keskeistä työterveyshuollon tavoitetta on:1. Työterveyshuollon tavoitteena on henkisen ja fyysinen kuormituksen varhainen tunnistaminen ja

selvittäminen ja toimenpide-ehdotusten antaminen.2. Työkyvyn menettämisen uhan tunnistaminen ja toimenpiteiden aloittaminen yksilötasolla on

aloitettava mahdollisimman varhain. Varhaisen tukemisen tuloksellisuuden seuranta ja kehittä-minen.

3. Altisteisten työpisteiden tunnistaminen (esim. sisäilmariskit).Syksyllä 2015 toteutetaan Mikkelin kaupungin työterveyshuollon palvelujen kilpailutus. Kilpailutuk-sen voittaja tulee hoitamaan työterveyshuollon palvelut 1.1.2016 alkaen.

6. Henkilöstötarpeeseen vaikuttavat muutokset vuosina 2016 –2018

6.1. Toiminnan ja toimintaympäristön muutos

HallintopalvelukeskusKaupunginhallitus hyväksyi 22.6.2015 § 234 Hallintopalvelukeskuksen raportissa mainitut esitykset jalinjaukset ja päätti, että Hallintopalvelukeskuksen perustamistyö aloitetaan raportissa esitetyn aika-taulun mukaisesti.Hallintopalvelukeskus aloittaa toimintansa vuoden 2016 alussa. Konsernipalvelujen osana toimivaanhallintopalvelukeskukseen siirtyvät kaikki nykyisin konsernipalvelujen ja toimialojen hallinnon tuot-tamat tehtävät sekä niitä tekevät henkilöt. Muutos koskettaa noin 160 henkilön työpanosta. Hallin-non henkilöistä toimialoille tulevat jäämään ainoastaan toimialojen operatiivinen johto sekä yksittäi-set asiantuntija- ja erityistehtävät. Hallintopalvelukeskus tulee tuottamaan kaikille toimialoille niidentarpeiden mukaiset, laadukkaat ja yhtäläiset palvelut.

7

Hallintopalvelukeskuksesta tulee hallinnon ydinprosessien perustalle rakennettu tehokas tiimiorga-nisaatio. Ydinprosessit tulevat olemaan: Asianhallinta, Henkilöstöpalvelut, Viestintä ja markkinointi,Asiakaspalvelu, Talouspalvelut, Hankintapalvelut, Lakiasiat, Yleishallinto sekä Tietohallinto.Hallintopalvelukeskuksen perustamisella on suoria ja välillisiä vaikutuksia kaikkiin toimialoihin sekäniiden lukuisiin yksikköihin. Hallintopalvelukeskuksen perustamisen vaikutuksia toimiala- ja yksikkö-tasolla ei ole vielä tällä hetkellä mahdollista arvioida.KonsernipalvelutElinvoima- ja kilpailukykypalvelujen yksikkö lakkautetaan ja toiminnot siirretään hallintopalveluihinja talouspalveluihin vuoden 2016 alusta. Yksikkö on esittänyt projekti/hanketoiminnan resurssiavakinaistettavaksi.Toimialakohtaiset asiakaspalvelutehtävät erityisesti virastotalon toimipisteiden osalta siirretään vai-heittain Asiointipisteeseen. Muutos ei koske tässä vaiheessa Vilhonkadun sote -yksikköä. Asiointipis-teeseen keskitetään muun muassa vuoden 2016 alusta koko organisaation tilavaraukset sekä palaut-teen vastaanottaminen.Kokonaisarkkitehtuurin yhtenäistämiseksi tietohallintopalveluiden osaamisprofiilit tullaan eläköity-misten myötä uusimaan. Uudelleenrekrytointien yhteydessä kiinnitetään huomio sovellusarkkiteh-tuuri- ja suunnitteluosaamiseen.Ruoka- ja puhtauspalveluissa toimintaympäristöjen muutokset lähtevät pääsääntöisesti asiakkainaolevien tulosyksiköiden palvelujen tarpeesta ja niissä tapahtuvista muutoksista. Muutokset asiakas-määrissä, tiloissa tai palvelun laajuudessa vaikuttavat suoraan ruoka- ja puhtauspalveluiden toimin-taan. Henkilöstötarpeen ennakointi edellyttää ajantasaista tiedonsaantia palveluverkkoon suunnitel-luista muutoksista ja niiden toteutusaikataulusta sekä niihin tulevista muutoksista. Sote-palvelu-tuotantoalueen perustaminen ja/tai fuusio Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ruoka- ja puhtauspalvelui-den kanssa sekä tehtävät ratkaisut tukipalveluiden organisoinnista sote-palvelutuotantoalueellavaikuttavat ruoka- ja puhtauspalveluihin. Ruoka- ja puhtauspalveluiden henkilöstömäärä ei merkittä-västi vähene tukipalveluiden uudelleenorganisoinnista huolimatta, ellei palveluverkossa (koulut,päiväkodit, soten yksiköt) tapahdu samassa yhteydessä selkeää supistumista tai soten ja Mikkelinkaupungin muiden hallintokuntien tarvitsemia tukipalveluita eriytetä.

Sosiaali- ja terveyspalvelutVuonna 2016 sosiaali- ja terveystoimen organisaatio koostuu sosiaalipalveluista, terveyspalveluista,vammais- ja vanhuspalveluista sekä johtamisen tukipalveluista. Vuonna 2016 jatketaan sosiaali- jaterveydenhuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon mahdollisimman laajaa integraa-tiota. Alueelle on syntymässä Etelä-Savon sote-palvelutuotantoalue. Tavoitteena on perus- ja eri-koispalveluista muodostuva ehjä palvelukokonaisuus vuoden 2017 alusta.Keskeisimmät toiminnan muutokset vuonna 2016 - 2020:

- Eri toimintojen uudelleenorganisointi yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa:- Pankalammen pääterveysaseman toiminnot ja jotkut kaupungin sosiaalipalvelujen sekä

vammais- ja vanhuspalvelujen toiminnot sijoittuvat sairaala-alueelle.- Pankalammen ja eräiden muiden vastaanottotoimintojen siirtymäaikataulu:

- kaksi aluetiimiä keskussairaalan poliklinikka-alueelle vuoden 2017 alussa- kaksi aluetiimiä keskussairaalaan väistötiloihin vuoden 2017 alussa- röntgen ja laboratorio lakkaavat Pankalammella vuoden 2017 alussa- äitiys- ja lastenneuvolat (Pankalammen, Lähemäen ja Rantakylän) sairaala-

alueen Perhetaloon syksyllä 2018- hammashoitolat (Pankalammen, Lähemäen ja Rantakylän) sairaala-alueelle syk-

syllä 2019- Pankalammen mielenterveysvastaanotot sairaala-alueen Mielentaloon keväällä

2020- Etelä-Savon Ensineuvo sairaala-alueelle loppusyksystä 2020

8

- Yhteisen Hoitotarvikejakelun toimintamalli on kehitteillä ja ko. toiminta siirtyy mahdolli-sesti osaksi yhteistä toimintaa vuonna 2017.

- Kotisairaalatoiminnan integroituminen osaksi päivystystoimintaa on kehitteillä ja muu-tos olisi mahdollista toteuttaa vuoden 2017 alusta.

- Sähköistä asiointia lisätään tulosalueittain palvelusuunnitelman mukaisesti.- Perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyvät Kelaan 1.1.2017, mutta täy-

dentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki jäävät edelleen kaupungin hoidettaviksi. Muutosmahdollistaa resurssien tehokkaamman suuntaamisen sosiaalihuollon asiakastyöhön.

- Perhepalvelut, terveysneuvonta, varhaiskasvatus ja perusopetus käynnistävät varhaisen tuentiimin toiminnan alle 13-vuotiaiden lasten, heidän perheidensä ja verkoston varhaiseen tu-kemiseen.

- Asumispalvelut ja laitoshoito, kotihoito sekä avohoito muodostavat jatkossa kolme selkeäälaskutuskokonaisuutta.

- Varahenkilöstöyksikössä, johon siirretään kaksi hoitajan toimea ja määrärahoja, aletaan1.1.2016 alkaen hoitaa sijaistukset ym. henkilöstöhallinnon tehtävät myös terveyspalvelui-den vastaanottotoiminnan ja sosiaalipalveluiden Havurinteen osalta.

- Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden avohoidon kehittäminen jatkuu:- Päihdeavohoitopalveluja kehitetään ja käynnistetään omana toimintana.- Kinnarin asumispalveluyksikön toimintamalli muutetaan tiiviin päihdeavohoidon ja –

kuntoutuksen toimintamalliksi.- Tupalan asumisyhteisön toimintamalliin lisätään päiväintervallihoitojen ja jälkipolikliinis-

ten käyntien mahdollisuus.- Kinnarin asumispalveluyksikön toiminta lakkaa 31.12.2015 mennessä.- Osa asumispalveluyksikön henkilökunnasta siirtyy tekemään päihdeavohoito- ja kuntou-

tusta ja osa siirtyy Tupalan asumisyhteisön avohoitotoimintaan.- Toimintamalli työstetään yhteistyössä henkilöstön ja asiakkaiden kanssa.

- Suunnitellaan, että vuosille 2017-18 tulee vanhusten ja vammaisten palveluasumisen ja te-hostetun palveluasumisen paikkamäärätarve lisääntymään tehdyn palvelutaloselvityksen pe-rusteella. Palvelutarpeen kasvu pyritään kattamaan lisäämällä omaa toimintaa ja tilakysy-mykset pyritään linjaamaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Uuden yksikön käynnistymi-nen vaati lisähenkilökuntaa, joka on suunniteltu siirrettäväksi osaksi kotihoidosta ja osaksirekrytoimalla.

SivistystoimiVarhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluissa kaupungin nykyinen taloustilanne edellyttää, että palve-luverkkoa tulee yhä tiivistää. Palveluverkkotyöryhmän työ on kesken. Sen linjaukset eivät ole vieläkäytettävissä. Perusopetuksen opetussuunnitelmauudistustyö on vielä kesken. Sen merkitys opetta-jatarpeeseen ja opettajasijoitteluun ei ole vielä tiedossa.Sivistystoimiala esittää Mikkelin lukiokoulutuksen keskittämistä yhden hallinnon alaisuuteen1.8.2016 alkaen. Tämä tarkoittaa muutosta johtamis- ja hallintojärjestelmissä henkilöstöineen.Vuosi 2016 on kaupunginhallituksen asettaman orkesterin kehittämistyöryhmän laatiman kehittä-misohjelman viimeinen vuosi. Orkesterin näkyvyys, julkisuuskuva, kansainvälinen maine ja hanke-toiminta ovat kehittyneet merkittävästi. Orkesterin kehittämissuunnitelmassa yhtenä kehittämiskoh-teena on orkesterin koon kasvattaminen, johon ei ole vielä osoitettu resursseja. Lisävakanssien saa-minen soittajistoon olisi tärkeää. Kansalaisopistotoimintaa kehitetään toimintaympäristön muutok-sen näkökulmasta niin, että lukuvuotta lyhyempien kurssien suhteellista osuutta lisätään. Opistontarjontaa ei ole kuitenkaan tarkoitus haja-asutusalueillakaan supistaa. Toimintaa keskitetään taaja-miin vähitellen väestön ikärakenteen muutoksen ja keskuksiin muuttamisen myötä.Kirjastoissa henkilöresurssia kohdennetaan lisää henkilökohtaisiin asiantuntijapalveluihin kuten tie-donhankintataitojen opettamiseen sekä asiakkaan ohjaamiseen tiedon äärelle. Tämä toteutetaanrutiinitehtäviä automatisoimalla ja ulkoistamalla. Henkilöstöresurssin vähentäminen sekä 1.7.2013säädetyn ja viiden vuoden siirtymäajalla sitoviksi tulevien Kirjastoasetuksen (406/2013) henkilöstön

9

koulutusrakennetta koskevien määräysten samanaikainen noudattaminen edellyttävät palveluverk-koon puuttumista.Museotoimessa valmistellaan taidemuseon uutta tilaratkaisua. Henkilöstötarve tulisi ratkaista ennenuusiin toimitiloihin siirtymistä.Päämajahistoria on Mikkelin seudun kulttuuriperinnön keskeisintä aihepiiriä. Päämajamuseon toi-mintaa tulee yhä kehittää. Tämä edellyttää riittävää henkilöstöresursointia. Päämajamuseon asia-kaspalvelun kehittämisestä sekä näyttelyistä ja kokoelmista vastaamaan tulisi saada päätoiminenamanuenssi. Vuoden 2017 kevääseen mennessä selvitetään, millä edellytyksillä Mikkeliin voitaisiinperustaa Sotahistoriakeskus. Jos tämä toteutuu, näyttelytoiminnan, asiakaspalvelun ja toiminnankehittämisen synergiahyödyt ovat Päämajatalon kiinteistössä merkittävät Päämajamuseon osalta.Eläköitymisen myötä 1.1.2015 museotoimessa vapautui 0,5 vakanssia, jota ei ole toistaiseksi täytet-ty. Vakanssin muuttamista kokopäiväiseksi museolehtorin toimeksi tulisi harkita.Etsivää nuorisotyötä esitetään vakinaistettavaksi. Esitetään perustetavaksi kuusi etsivän nuoriso-työntekijän toimea, jolloin toiminta voidaan järjestää nykyisenkaltaisena pysyväisluonteisesti. Etsivänuorisotyö on osoittanut tehokkuutensa hankalassa elämäntilanteessa olevien nuorten tavoittami-sessa ja motivoinnissa niin valtakunnallisesti kuin Mikkelissäkin. Etsivä nuorisotyö on Mikkelissä teh-ty erillisen valtionavun turvin. Valtionapua tullaan edelleen hakemaan. Opetus- ja kulttuuriministeriöon viestittänyt, että aiemmin valtionapua etsivän nuorisotyön järjestämiseen saaneet kunnat saavatsitä edelleen, joten lisärahoitusta kaupungin taholta ei ainakaan vakinaistamisen alkuvaiheessa tarvi-ta.

Tekninen toimiTekninen toimi on toteuttanut sille vuosille 2013 - 2016 asetetun 9 henkilön vähentämistavoitteen.Toimialalta on eläköitynyt tai eläköitymässä (jäänyt eläkkeelle, siirtynyt osa-aikaeläkkeelle tai las-kennallinen eläkeikä täyttyy) vuosina 2015 - 2019 yhteensä n. 30 henkilöä. Korvausrekrytointejatehdään jatkossa harkiten. Jokainen rekrytointi perustuu aina tulevaisuuden ja asiakaspalvelun tar-peeseen.

TilakeskusTalonrakennusinvestointien taso on sopeutettu kaupungin taloudelliseen tilanteeseen. Kiinteistöjenyllä- ja kunnossapidon merkitys korostuvat. Resurssit suuntautuvat merkittävimmin tähän uus-investointien kustannuksella. Henkilöstömäärä sopeutetaan kiinteistöjen määrän kehitykseen jatehostuvien prosessien mukaisesti.

VesilaitosToimintojen ja tehtävien arvioidaan pysyvän nykyisen laajuisina. Vakituisen henkilöstön määrä onvähentynyt viimevuosina lähinnä eläköitymisen vuoksi. Henkilövajausta on osittain korvattu täyttä-mällä avoimia vakansseja, tekemällä määräaikaisia työsopimuksia ja käyttämällä ostopalveluja. Hen-kilöstön määrää koskeva tavoite on saavutettavissa mm. vakinaistamalla määräaikaista henkilöstöä.Eläköityvän tuntipalkkaisen henkilöstön tehtäviä on tarkoitus muuttaa kuukausipalkkaiseksi ja näitätehtäviä varten tarvitaan perustettavaksi vastaava määrä uusia vakansseja.

YmpäristöpalvelutMaa-aineslupien käsittely ja valvonta siirtyy ympäristöpalvelujen tehtäväksi vuonna 2016. Ympäris-tönsuojelulain muutoksen ja maa-aineslakiin tulleen lisäyksen seurauksena maa-aineslupien ja ym-päristölupien käsittely yhdistetään ja toimivaltainen viranomainen 1.7.2016 alkaen on kunnan ympä-ristönsuojeluviranomainen. Mikkelin seudun ympäristö-palvelujen alueella on tällä hetkellä yhteensä179 maa-aineslupaa ja uusia lupahakemuksia tulee vireille vuosittain arviolta 25.

10

Otavan OpistoVerkossa toimivien perusopetus- ja lukiokoulutuksen valtakunnallinen kysyntä on tasaisesti kasvanutopiskelijoiden hakiessa yhä joustavampia mahdollisuuksia suorittaa opintojaan. Verkkokoulutuksenmäärällistä kasvua tavoitellaan edelleen sekä verkkokoulutuksen toiminnan valtakunnallistamista.Tarve edellyttää verkkokoulutuksessa käytettävän opetus- ja ohjaushenkilöstön määrän lisäämistä.Suomeen saapuvien maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden määrä on kasvamassa valtakunnal-lisesti. Otavan Opisto pyrkii omalta osaltaan vastaamaan maahanmuuttajille suunnatun kieli- ja ko-toutumiskoulutuksen sekä yleissivistävän koulutuksen järjestämisestä. Tavoitteena luoda jatkumokielikoulutuksesta perusopetuksen alkuvaiheen koulutukseen ja perusopetukseen sekä lukion val-mistavaan koulutukseen ja lukiokoulutukseen. Maahanmuuttajien määrän lisääntyminen tulee nä-kymään henkilöstöresurssin lisäyksenä erityisesti opetushenkilöstön osalta.Hallituksen esitykset mahdollisista koulutuksen rahoitusperusteiden muuttamisesta voivat nopeallaaikataululla vaikuttaa tulorahoitukseen.

Etelä-Savon pelastuslaitosPalvelutasopäätöskauden aikana toteutetaan tarvittavat toiminnalliset muutokset ja tähdätään sii-hen, että päätoimista henkilöstöstä vähennetään 3 – 5 henkilötyövuoden verran. Tuleva Sote-uudistus vaikuttaa todennäköisesti myös pelastuslaitoksen toimintaan ainakin ensihoidon osalta.Muutoksen vaikutuksia on tässä vaiheessa vaikea arvioida.

6.2. Ostopalvelut ja ulkoistaminen

KonsernipalvelutRuoka- ja puhtauspalvelut käyttää noin 13,5 henkilötyövuoden verran kilpailutuksen perusteellavalittuja palveluliikkeen palveluja siivouspalvelujen tuottamiseen. Lisäksi henkilöstökustannuksistakäytetään noin 3,5 % vuokratyövoiman hankintaan, jotta vakituisen henkilöstön työlomia voidaansijaistaa.

Sosiaali- ja terveyspalvelutESPER -hankesuunnitelmaan sisältyvä ja hankkeen seurantaryhmässä on sovittu kehittämistyön to-teutuvan osittain siten, että hanke ostaa asiantuntijatyötä. Soten työntekijät (ainakin 6) tekevät os-tettavan palvelun eli kehittämistyön yhteistyössä hankejohtajan kanssa sovitulla keskimääräiselläkuukausittaisella työpanoksella (20 – 50 %) määrättynä aikana vuosien 2015 - 2016 aikana. Tilaajamaksaa tuottajalle sopimuksen mukaisen tehtävän hoitamisesta aiheutuvat kulut. Sote ei rekrytoiulkopuolista henkilöstöä myytävän työpanoksen korvaamiseksi vaan työt hoidetaan sisäisin järjeste-lyin.Syksyllä 2016 selvitetään kehitysvammaisten neuvolatoiminnan siirtämistä omaksi toiminnaksi. Nytse hankitaan ostopalveluna Vaalijalasta.Hirvensalmella on ostettu hoiva-avustajan (salityöntekijä) työpanosta 80 % Hirvensalmen kunnalta.Tähän käytetty määräraha on ostopalveluissa. Hirvensalmi ei enää palvelua tarjoa, joten ostopalve-lumääräraha siirretään hoiva-avustajan vakanssiin.

SivistystoimiVarhaiskasvatuksessa otetaan käyttöön palvelusetelimalli. Mallin käyttöönotolla saattaa olla alenta-va vaikutus varhaiskasvatuksen henkilöstötarpeisiin.Kansalaisopisto on hankkinut liikunnan ja tanssin kurssien koordinoinnin ostopalveluna Etelä-SavonLiikunta ry:ltä.Kaupunginorkesterissa vierailevat taiteilijat kiinnitetään esiintymään lyhyillä määräaikaisilla työso-pimuksilla tai hankitaan ostopalveluina. Ylikapellimestarin tehtävä hoidetaan ostopalveluna.

11

Kirjastopalvelujen vilkkaimmissa kirjastoissa on automatisoitu lainaus- ja palautustoimintoja eli niitäon ulkoistettu asiakkaille. Kirjojen muovituspalvelu on otettu käyttöön. Luettelointitiedot pyritäänjatkossakin hankkimaan ostopalveluna.Kulttuuripalvelut käyttävät ostopalveluja suurimpien kulttuuritapahtumien järjestelyissä kulttuuri-tuottajien tukena. Vuoden aikana ostopalveluja on esityksistä aina tapahtumien suunnitteluun jakoordinointiin asti. Suurin ostopalvelu on Hulivili-karnevaali.Museotoimessa hoidetaan ostopalveluina mm. museokokoelmien konservointi, museokasvatus sekäraskaasti tai hankalasti liikuteltavien näyttelyesineiden ja taideteosten siirto.Liikunta- ja nuorisopalveluissa haja-asutusalueiden latureittien hoitoon on tehty ostopalvelusopi-muksia paikallisten palveluntarjoajien kanssa. Tarkastelujakson loppupuolella on varauduttava sii-hen, etteivät kaikki nykyiset toimijat jatka palvelua. Tällöin latureittien ylläpitoa joudutaan suunnit-telemaan uudelleen, tai karsimaan palvelua. Jos kaupungin osoittamat määrärahat työllistämiseenvähenevät, joudutaan kenttien hoidossa, jäähalleilla, ulkoilureittien raivaustehtävissä ja avustavissatehtävissä ostamaan palvelua ulkoa tai palkkamaan määräaikaista henkilöstöä. Nuorisopalveluissaeläköityy vuonna 2016 todennäköisesti yksi henkilö siivoustehtävistä. Näillä näkymin tehtävään eirekrytoida uutta henkilöä, vaan siirrytään tältä osin siivouksen ostopalveluun. Muutoksella on vähäi-nen vaikutus tulosalueen talousarvioon.

Tekninen toimiVarsinainen tuotannollinen tekeminen on siirretty ulkoisilta palveluntuottajilta ostettavaksi ns. tilaa-ja-tuottaja -mallin mukaisesti. Oman henkilökunnan määrä vastaa pitkän aikavälin tarvetta. Omaapalvelutuotantoa, mm. kaupunkisuunnittelu, strategiset projektit (asuntomessut, satamalahti), täy-dennetään osaamisen ja määrän suhteen ostopalveluilla. Kaupungin strategisten projektien edetessäon ulkopuolisten ostopalvelujen käyttö kasvanut.

MaaseutuhallintoToimistotyön ostopalvelua vähennetään näillä näkymin vuosina 2016 - 2017 sähköisen asioinninlisääntyessä. Lomitustoiminnassa käytetään tarpeen mukaan ostopalvelulomittajia. Tietoimessaostetaan tieisännöitsijäpalveluja.

TilakeskusProjektinjohdossa ja laadunvarmistuksessa käytetään harkiten ostopalveluita. Kiinteistöjen ylläpidos-sa ostopalvelujen euromäärä kasvaa, sillä investointeja on supistettu ja ostopalvelujen hinnat ovatnousseet.

VesilaitosOstopalveluina tehtävä pumppaamojen tarkastus- ja huoltotyöt pyritään kokonaisuudessaan jatkos-sa tekemään omalla henkilöstöllä. Muutos edellyttää yhden henkilön vakinaistamista tehtävään.

YmpäristöpalvelutUlkoisina ostopalveluina hankitaan jonkin verran näytteenotto- ja analyysipalveluja sekä siivouspal-veluja eläinlääkintähuollossa.

Otavan OpistoTavoitteena on vähentää hieman ostopalveluja. Eri toimijoiden kanssa kehitetään kumppanuuksiaanniin, että opisto voi keskittyä ydinosaamiseensa.

12

Etelä-Savon pelastuslaitosTaloussuunnittelijan virka lakkautetaan vuoden 2016 alusta. Viranhaltijan on eläköitynyt kesällä2015 ja pääosa toiminnoista on siirretty Kunnan Taitoa Oy:lle.

6.3. Henkilöresurssien kohdentaminen/siirtäminen sisäisesti

KonsernipalvelutAsiointipisteen henkilöstömäärä ei kasva, jos tehtäväsiirrot toteutuvat suunnitellusti. Yksi palvelu-avustajan toimi jätetään eläköitymisen jälkeen täyttämättä.Ruoka- ja puhtauspalveluissa on useita henkilöitä, joiden työpanos jaetaan sisäisesti eri tulosyksiköi-den kesken (siivous/ruoka). Yhdistelmätyötä tekevien osuus henkilöstöstä lisääntyy lähivuosinakin.Yhdistelmätyöllä saavutetaan henkilöresurssien mahdollisimman kustannustehokas käyttö. Samallatehdään Mikkelin kaupunki houkuttelevaksi työnantajaksi tarjoamalla kokopäiväistä työtä ja vähen-netään ostopalvelujen tarvetta. Yhdistelmätyötä tekee nyt 41 henkilöä, joka on 18 % henkilöstöstä.

Sosiaali- ja terveyspalvelutHenkilöstöresursseja siirretään tarpeen mukaan jatkuvasti tulosalueiden ja tulosyksikköjen kesken.Näin turvataan minimimitoitus yksiköissä, joissa on asiakkaita sovitusti, jatkuvasti ja pysyvästi. No-pein henkilöstösiirroin ratkaistavan tilapäisen henkilöstövajeen syynä on useimmiten äkillinen pois-saolo tehtävistä, joita on välttämätöntä hoitaa toiminnan ja turvallisuuden takaamiseksi.Vuoden 2017 alusta näillä näkymin syntyvän Etelä-Savon sosiaali- ja terveystoimen tuotantoalueentuloon valmistaudutaan toimintamalleja kehittämällä. Samalla harkitaan jokainen rekrytointi myöstulevan yhteisen alueen näkökulmasta.Terveysneuvonnan terveydenhoitaja (perheterapeutti) työskentelee osa-aikaisesti (50 %) matalankynnyksen työssä varhaistuen tiimissä. Vaje (50 %) opiskeluterveydenhuollossa katetaan sisäisesti.

SivistystoimiSivistystoimessa henkilöstöä käytetään joustavasti yli tulosaluerajojen sekä vakinaisin järjestelyin,että tilapäisesti silloin, kun akuutisti tarvitaan apua toisaalla.Johtamisen tukipalveluissa yhden toimistosihteerin tehtävä on siirretty liikuntapalveluihin määrä-ajaksi 31.12.2016 asti. Yksi työntekijä saavuttaa henkilökohtaisen eläkeiän.Varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluissa etsitään sopivia tehtäviä varhaiskasvatuksesta ja sotestakoulunkäyntiavustajien työllistämiseksi koulujen toimintojen keskeytymisaikoina.Kansalaisopisto valmistautuu siihen, että vahtimestarityö suunnitellaan uudelleen. Uutta osa-aikaistavahtimestaria ei rekrytoida, vaan tehtävä hoidetaan jollakin muulla järjestelyllä.

Tekninen toimiEnergiapuutuotannon loppuessa yksi henkilöresurssi sijoitetaan uudelleen.

6.4. Työkykytavoite

KonsernipalvelutTavoitteena on sairauslomapäivien alentaminen ja sairauslomien seurannan tehostaminen kaupun-gin organisaatiossa.

13

Sosiaali- ja terveyspalvelutTavoitteena on työkyvyn sekä työhyvinvoinnin turvaaminen ja ylläpito ja sairauslomapäivien määränalentaminen tai ainakin niiden kasvun pysäyttäminen.

SivistystoimiJohtamisen tukipalveluissa, varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluissa, lukiokoulutuksessa ja kansa-laisopistossa sekä kirjastopalveluissa tavoitteena on sairauslomapäivien alentaminen.Museotoimen tavoitteena on sairauslomapäivien alentaminen ja ergonomiapuutteiden korjaaminen.

Tekninen toimiTavoitteena on sairauslomapäivien vähentäminen. Tavoitteena on räätälöidä myös työtehtäviä hen-kilön yksilöllinen työkyky huomioiden, jos työkyvyn todetaan heikentyneen. Tekninen toimi tukeetyökykyä ylläpitävää toimintaa mm. kuntoremontein ym.

VesilaitosTavoitteena on sairauspoissaolojen määrän säilyttäminen kaupungin keskimääräisen tason alapuo-lella.

Otavan OpistoTavoitteena on sairauslomapäivien alentaminen.

Etelä-Savon pelastuslaitosTavoitteena on sairauslomapäivien alentaminen.

YmpäristöpalvelutTavoitteena on varmistaa ammatillisen osaamisen ylläpito seuraamalla koulutukseen osallistumistahenkilötasolla.

6.5. Määräaikainen henkilöstö

KonsernipalvelutHallintopalveluilla on määräaikaista henkilöstöä työllisyysprojekteissa. Tehtävät esitetään vakinais-tettavaksi vuoden 2016 alusta. Hallintopalveluissa sekä henkilöstöpalveluissa vuodesta 2012, ulkoisiaja sisäisiä www-sivuja tehnyt määräaikainen työntekijä esitetään vakinaistettavaksi 1.1.2016 alkaen.Ruoka- ja puhtauspalveluissa määräaikaista henkilöstöä käytetään pääsääntöisesti sijaistamaan vaki-tuisen henkilöstön pitkiä työlomia. Jonkin verran määräaikaista henkilöstöä käytetään myös pusku-roimaan asiakaskentässä tapahtuvia muutoksia.

Sosiaali- ja terveyspalvelutToimialalla on kaksi varahenkilöstöyksikköä. Mikkelin palvelutuotantoyksikön varahenkilöstöyksikös-sä on 72,5 hoitajaa ja Puumalan varahenkilöstöyksikössä on 8,5 hoitajaa. Varahenkilöstön sijaistetta-via työyksiköitä on 72. Henkilökuntaa on n. 750 näissä yksiköissä. Henkilöstön vuosilomat sekä muutpoissaolot katetaan resurssit oikein kohdentaen. Täytettyjä varauksia on vuositasolla n. 32 500 työ-päivää. Lääkäreistä osa palkataan, omasta pyynnöstä, määräaikaisiin virkasuhteisiin.Sosiaalipalvelujen Taloudellisen tuen -yksikössä (toimeentulotuki) joudutaan ajoittain määräaikaisiinrekrytointeihin toiminnan ja palvelun turvaamiseksi. Etuuskäsittely siirtynee vuoden 2017 alustavaltiolle, joten tarvittaessa palkataan määräaikaista henkilöstöä tähän tehtävään.

14

Kehitysvammaisten päivätoimintaa tuottavan Kipinän kolme määräaikaista henkilökohtaista avusta-jaa tulee vakinaistaa 1.1.2016, koska ko. työvoiman tarve on pysyvä. Tämä ei aiheuta lisäkustannuk-sia. Palkkavaraus on ollut useita vuosia tilapäisen työvoiman kohdalla.

SivistystoimiJohtamisen tukipalveluissa palkataan ”Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä”-hankkeeseen kolme projekti-työntekijää alustavan suunnitelman mukaan lokakuusta 2015 kesäkuuhun 2018 asti.Perusopetuspalveluissa määräaikaista henkilöstöä palkataan vakinaisen henkilöstön pitkien työva-paiden ajaksi. Opetusryhmien koon pienentämiseen on useina vuosina saatu Opetus- ja kulttuurimi-nisteriöltä rahoitusta. Sen turvin on palkattu kymmeniä määräaikaisia opettajia. Jos eräät hallitusoh-jelman linjaukset toteutuvat, ei tuota avustusta ehkä jatkossa saada. Se tulee vaikuttamaan ryhmä-kokoihin ja määräaikaisten opettajien määrään.Määräaikaisiksi koulunkäyntiavustajiksi palkataan henkilöitä, jotka ovat tietyn oppilaan henkilökoh-taisia avustajia. Lisäksi koulunkäyntiavustajia palkataan Opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksilla.Varhaiskasvatuksessa määräaikaista henkilöstöä palkataan henkilökohtaisiksi avustajiksi ja lisäksitilapäisen työvoiman tarvetta tulee lisälapsiryhmien myötä.Lukiokoulutuksessa määräaikaista henkilöstöä palkataan vakinaisen henkilöstön pitkien työvapaidenajaksi. Joidenkin valinnaisten kurssien opettajiksi palkataan tarpeen mukaan määräaikaista sivutoi-mista henkilöstöä. Lukioon on palkattu atk-tukihenkilö määräajaksi sähköisiin ylioppilaskirjoituksiinsiirtymisen onnistumisen varmistamiseksi.Kansalaisopistossa kurssitoiminnasta valtaosan hoitavat määräaikaiset tuntiopettajat. Iltavahtimes-taritoiminta hoidetaan myös määräaikaisten toimesta.Kaupunginorkesterin pysyvästä toiminnasta intendentin virka ja ylikapellimestarin tehtävä ovat mää-räaikaisia. Ylikapellimestarin tehtävä on taiteellisen toiminnan luonteen vuoksi tarkoituksenmukai-sesti määräaikainen ja osa-aikainen, ja hankitaan nyt ostopalveluna. Intendentin virka tulee täyttäävakinaisesti vuoden 2016 aikana.Vierailevat kapellimestarit ja solistit ovat lyhytaikaisia määräaikaisia työntekijöitä tai ostopalveluinahankittavia. Muusikoiden sairaustapauksissa sijaisuudet ovat konserttitoiminnan vuoksi välttämät-tömiä. Tämä aiheuttaa ajoittain lukuisia lyhyitä määräaikaisia työsuhteita.Kulttuuripalveluissa on määräaikaisia työntekijöitä noin yksi vuodessa virkavapaiden ja hankkeidenvuoksi. Harjoittelijoita ja opiskelijoita on vuosittain 1-2 ja kesätyöntekijöitä 5-7.Museotoimeen palkataan vuosittain pari opiskelijaa avustuksin rahoitettaviin projekteihin. Kesäaika-na palkataan muutama museoalan opiskelija kohteiden auki pitoon ja valvontaan.Liikunta- ja nuorisopalveluissa käytetään ostopalveluita latujen hoitoon. Haja-asutusalueiden kent-tienhoidossa, jäähallilla ja eräissä uimahallien laitosmiesten avustavissa tehtävissä käytetään myöstyöllistettyjä.Nuorisotiedotus ja nuorisotiedotussivuston kehittäminen on valtaosin hoidettu valtionavulla palka-tun määräaikaisen työntekijän toimesta.

Tekninen toimiAsuntomessut 2017-projektin tehtävissä vuonna 2016 ovat ainakin määräaikaiset projektipäällikkö,projektikoordinaattori ja tiedottaja. Muun määräaikaisen henkilöstön palkkaustarve määräytyy mes-sujen järjestelysopimuksen ja projektin tarpeiden mukaan. Messuvuonna 2017 lienee suurin tarvepalkata määräaikaista henkilöstöä tähän tarkoitukseen. Teknisen toimen muissa tehtävissä määräai-kaista henkilöstöä palkataan vakinaisen henkilöstön pitkien työvapaiden ajaksi.

RakennuslautakuntaKesäisin työllistetään tarvittaessa määräaikainen työntekijä lupaprosessien varmistamiseksi.

15

MaatalouslomitusTyövoiman joustavan käytön vuoksi käytetään määrä-aikaisia työntekijöitä.

TilakeskusMääräaikaisessa palvelussuhteessa olevan energiainsinöörin toimi on päättymässä 31.12.2016.

VesilaitosTavoite palkata vakinaista henkilöstöä pysyväisluonteisiin tehtäviin ja vähentää näin määräaikaisiapalvelussuhteita.

YmpäristöpalvelutMääräaikaista henkilökuntaa on eniten pitkissä virkavapauksissa ja eläinlääkintähuollossa jonkunverran myös vuosiloman sijaisina ja ulkopuolisina päivystäjinä. Ympärivuorokautinen päivystyksenvuoksi sijaisten käyttö on välttämätöntä. Määräaikaisia henkilöitä otetaan pääosin ulkopuolisellarahoituksella toteutettuihin hankkeisiin. Luontokeskukseen palkataan vuosittain määräaikainentoiminnanohjaaja kuudeksi kuukaudeksi. Kesäisin palkataan muutamia koululaisia apuoppaiksi jaopiskelijoita harjoittelijoiksi.

Otavan OpistoVerkko-opettajien osalta määräaikaisen opetushenkilöstön määrä on ollut suuri. Projekteihin ja va-paan sivistystyön koulutukseen palkataan määräaikaista henkilökuntaa tarpeen mukaan. Suunnitel-missa olevissa maahanmuuttajien kielikoulutuksissa määräaikaisen opetushenkilöstön tarve voiajoittain kasvaa.

Etelä-Savon pelastuslaitosMääräaikaista henkilöstöä palkataan mm. vakinaisen henkilöstön vuosilomien sijaisiksi ja lyhyidenäkillisten poissaolojen vuoksi.

6.6. Rekrytointitarve ja nimikemuutostarve

KonsernipalvelutHallintopalveluista ja henkilöstöpalveluista eläköityy vuoden 2016 puolella yhteensä kolme henkilöä.Tyhjäksi jäävät vakanssit esitetään lakkautettavaksi. Hallintopalveluiden asiointipisteessä työskente-levän toimistosihteerin vakanssin nimike esitetään muutettavaksi vastaamaan muiden vastaavaatyötä tekevien palveluneuvoja- nimikkeeksi.Ruoka- ja puhtauspalveluissa eläköityy vuoden 2015 ainakin 14 henkilöä. Vuonna 2016 henkilökoh-taisen eläkeiän saavuttaa 8 henkilöä ja ennen henkilökohtaisen eläkeiän täyttymistä 3 – 4 henkilönarvioidaan siirtyvän eläkkeelle. Vuonna 2017 henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaa yhteensä 7 henki-löä, jonka lisäksi todennäköisesti 2 – 3 henkilöä siirtyy eläkkeelle ennen henkilökohtaisen eläkeiäntäyttymistä. Henkilökohtaisen eläkeiän saavuttavista henkilöistä useat tuottavat palveluita sosiaali-ja terveystoimen eri yksiköille. Vapautuvien tehtävien myötä vakanssien täyttötarve riippuu täysinpalveluverkkorakenteesta. Mikäli palveluverkko säilyy vuoden 2015 tasolla, tulee kaikkiin vapautu-viin tehtäviin rekrytoida uusi työntekijä.Mikäli ruoka- ja puhtauspalvelut yhtiöitetään ja eläkevakuutus vaihtuu Kevasta yksityisen sektorineläkevakuutukseen, noussee eläköityvien määrä edellä mainitusta vähintään 10 henkilöllä.

16

Sosiaali- ja terveyspalvelutLakien ja toimintarakenteen aiheuttamien muutosten myötä syntyy rekrytointitarvetta, tähän vai-kuttaa myös palvelun tarjoaminen alueellisesti. Vakinaistamista aiheutuu myös, kun vakiintunuttatoimintaa on hoidettu usean vuoden ajan määräaikaisilla työntekijöillä. Nimikemuutokset perustuvatosaltaan lakimuutosten kautta tulleisiin määräyksiin ja vastaavat tarpeeseen ko. resurssin käytönlaajentamisesta. Työtehtävien sisällön muuttuminen aiheuttaa osan nimikemuutoksista.

SivistystoimiVarhaiskasvatus- ja perusopetuksen iltapäivätoimintaan esitetään vakinaistettavaksi määräaikaisinatoimivia koulunkäyntiavustajia. Varhaiskasvatuksessa päivähoitoa on keskitetty ja tullaan keskittä-mään suurempiin päiväkotiyksiköihin, mistä seuraa lastentarhanopettajien ja lastenhoitajien rekry-tointitarpeen lisäystä. Osa tarpeesta katetaan nimikemuutoksilla. Etsivä nuorisotyö on osoittanuttehokkuutensa. Toimintaa on kehitetty osin sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen yhteistyönäosana Olkkari-toimintaa. Tehtävissä määräaikaisina toimivat henkilöt esitetään vakinaistettavaksitehtäviin, toiminnan pysyväisluontoisen jatkumisen vuoksi. Nyt toiminnan hoitaminen on ollut mah-dollista erillisen valtionavun turvin. Valtionapua tullaan edelleen hakemaan. Opetus- ja kulttuurimi-nisteriö on viestittänyt, että aiemmin valtionapua etsivän nuorisotyön järjestämiseen saaneet kun-nat saavat sitä edelleen, joten lisärahoitusta kaupungin taholta ei ainakaan alkuvaiheessa tarvita.

Tekninen toimiJokaisen rekrytointiesityksen kohdalla arvioidaan tehokkaan ja tuloksellisen toiminnan tarpeet sekätehtäväkokonaisuudelle ajatellut vastuut.

Teknisen lautakunnan alainen toimintaHenkilökohtaisen eläkeiän saavuttaa n. 7 henkilöä 2016 - 2019. Mittaus- ja kiinteistöt -yksikköönpalkataan tuntipalkkainen metsuri. Kaupunkisuunnittelu-yksikön kaavoitusarkkitehdin virka täyte-tään. Kaupunkiympäristö-yksikön kehitysinsinöörin virka täytetään.

Rakennuslautakunnan alainen toimintaHenkilökohtaisen eläkeiän saavuttaa n. 4 henkilöä 2016 – 2019. Tarkastusmestarin eläköityessä2016, muutetaan nimike korvausrekrytoinnin yhteydessä rakennustarkastajaksi. Toimistosihteerineläköitymisestä aiheutuva korvausrekrytointi on ajankohtainen vuonna 2016.

Maaseutu- ja tielautakunnan alainen toimintaHenkilökohtaisen eläkeiän saavuttaa n. 10 henkilöä 2016 - 2019. Yksityisteiden viranomaistehtäväthoidetaan jatkossakin riittävin henkilöresurssein. Vuonna 2016 on yhden lomittajan rekrytointitarve.

Tilakeskuksen jaostoHenkilökohtaisen eläkeiän saavuttaa n. 4 henkilöä 2016 – 2019. Markkinoijan nimike muutetaanvuokrausneuvottelijaksi.

VesilaitosUusia vakansseja esitetään perustettavaksi neljä. Verkostoyksikön vakanssitarve on syntynyt tunti-palkkaisen henkilöstön eläköityessä. Uudet tehtävät perustetaan kuukausipalkkaisina. Käyttöpäivys-tyksessä oleva yhden vakanssin vajaus on tarkoitus täyttää.

YmpäristöpalvelutSuunnitelmakaudella saavuttaa eläkeiän kaksi henkilöä, terveysvalvonnan johtaja sekä eläinlääkintä-huollossa osa- aikaeläkkeellä oleva kaupungineläinlääkäri. Terveysvalvonnan johtajan virka täyte-

17

tään. Eläinlääkintähuollossa on täyttämättä yksi aiemmin eläköitymisen takia avoimeksi jäänyt eläin-lääkärin virka. Eläinlääkintähuollossa täytetään yksi kaupungineläinlääkärin virka kokoaikaisesti.Kesäkuusta 2014 alkaen eläköitymisen jälkeen määräaikaisesti hoidettu terveystarkastajan virkaesitetään täytettäväksi vakituisesti vuoden 2016 alussa.Uutena tehtävänä ympäristönsuojelulle siirtyy maa-aineslupien käsittely ja valvonta 1.7.2016 alkaen.Ympäristöpalvelut selvittää kyseisiin tehtäviin tarvittavia henkilöresursseja. Tarve selviää, kun lupienkäsittely ja valvonta on siirtynyt Mikkelin seudun ympäristöpalveluille. Vuoden 2016 aikana maa-aineslupiin liittyvät tehtävät hoidetaan määrä-aikaisella työvoimalla.

Otavan OpistoLukio- ja peruskoulun etäopetuksen tavoitteeksi on asetettu kasvattaa etäopetuksessa olevien opis-kelijoiden määrää. Määrän kasvaessa myös rekrytointitarve kasvaa. Etäopetuksen saaminen vapaansivistystyön järjestämislupaan voi suunnitelmakaudella lisätä henkilöstön määrää. Suunnitelmakau-den aikana olemassa olevien vakanssien nimikkeet muutetaan tarvittaessa vastaamaan paremminko. henkilön tekemää työtä.

Etelä-Savon pelastuslaitosEtelä-Savon pelastuslaitos arvioi eläköitymisen vähentävän henkilömäärää 3 - 5 henkilötyövuodellavuosina 2014 – 2016. Muiden eläköityvien tilalle suoritetaan korvausrekrytoinnit.

6.7. Vakanssipaketti

Henkilöstösuunnitelman rinnalla henkilöstöpalvelut on yhteistyössä toimialojen kanssa työstänyterillisenä asiakirjana vakanssipaketin. Se tuodaan erikseen päättävien hallintoelinten käsittelyyn.Vakanssipakettiin on koottu Mikkelin kaupungin nykyisessä toiminnallisessa ja taloudellisessa tilan-teessa tarvittavat:

- toimia koskevat muutosesitykset- virkojen ja toimien perustamista koskevat esitykset sekä- virkojen ja toimien lakkauttamista koskevat esitykset.

7. Koulutussuunnitelma

Mikkelin kaupungin organisaatiossa esimiehille on tarjolla kolmen tyyppistä koulutusta: strategis-ta johtamiskoulutusta, ammattitaitoa ylläpitävää koulutusta ja muuta osaamisen kehittämistä.Strategista johtamiskoulutusta ovat mm. johtamisen erikoisammattitutkinto, muut erikoisammat-titutkinnot, yliopistotasoiset, ei tutkintoon valmistavat, pitkäkestoiset koulutusohjelmat sekä yh-teistyöverkostomme (esim. Kuntaliitto, KT, MAMK, Mikkelin yliopisto, Keva, Kela) antama koulu-tus.Ammattitaitoa yläpitävää koulutusta ovat mm. lakisääteinen täydennyskoulutus, sivistystoimenveso-päivät koulutuksen osalta ja kaikki muu ammatillinen koulutus.Muuta osaamisen kehittämistä ovat mm. esimiesinfot, mentoroinnit, tehtävä- ja urakierto, työ-kierto, riskikoulutukset, valmius-, varautumis- ja kriisikoulutukset, työhyvinvointikoulutukset, työ-suojelu ja työturvallisuuskoulutukset ja oman yhteistyöverkostomme (esim. Kuntaliitto, KT,MAMK, Mikkelin yliopisto, Keva, Kela) antama ajankohtaiskoulutus.Toimialoilla arvioidaan yksikkökohtaisesti yllämainittuihin koulutuksiin osallistuvien henkilöidenlukumäärä ja koulutuksiin käytettävä aika täysinä päivinä. Koulutussuunnitelman toteutumistaarvioidaan puolivuosittain.

18

Taulukko 3. Vuodelle 2016 suunnitellut koulutuspäivät

Liite 1Tarkasteltaessa taulukkoa tulee huomioida se, että taulukossa olevat luvut ovat toimialojen ilmoit-tama tarve nykyisellä palvelutuotantotarpeella. Luvut heijastelevat kuitenkin hyvin tasapainoisenkasvun ja talouden ohjelmassa hyväksyttyjä henkilövähennyksiä. Etelä-Savon työterveyshuollon yh-tiöittämisen vaikutus näkyy henkilöstömäärä-luvussa vuoteen 2015 asti, joten vähenemäennuste onvertailukelpoinen vuoden 2013 tilanteeseen.

KoulutussuunnitelmaSote Sivistys Tekninen Vesilaitos Yhteensä

Kopa Rupu Ympäristö Pela Otavan Opisto

Strategiset johtamis-ja esimieskoulutukset(0936)

23 3 12 150 18 50 70 17 5 348

Ammattitaitoaylläpitävä koulutus(0934)

90 78 75 500 220 2600 2600 238 19 6420

Muu osaamisenkehittäminen (0937)

40 380 5 130 90 300 300 108 6 1359

Yhteensä 153 461 92 780 328 2950 2970 363 30 8127

Keskushallinto

19

TOIMIALOJEN HENKILÖMÄÄRÄN KEHITYS VUOSINA 2015-2018Henkilöstö- Muutos

määrä arvio Yht.31.12.2014 1.1.2015 31.12.2015

Toimielimen ilmoituksen mukaan Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos 2015-18Keskushallinto yht. 719 658 -61 675 -44 642 -33 640 -2 638 -2 -81Kaupunginhallitus yht. 303 297 -6 287 -16 277 -10 275 -2 275 0 -28Vakituiset yht. 256 256 0 248 -8 265 17 265 0 265 0 9Hallintopalvelut 30 28 -2 27 -3 25 -2 25 0 25 0 -5Henkilöstöpalvelut 9 9 0 8 -1 7 -1 7 0 7 0 -2Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut 22 24 2 23 1 24 1 24 0 24 0 2Talouspalvelut 13 12 -1 14 1 14 0 14 0 14 0 1Ruoka- ja puhtauspalvelut 182 183 1 176 -6 195 19 195 0 195 0 13Määräaikaiset yht. 47 41 -6 39 -8 12 -27 10 -2 10 0 -37Hallintopalvelut 4 3 -1 2 -2 2 0 0 -2 0 0 -4Henkilöstöpalvelut 0 1 1 0 -1 0 0 0 0 0Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut 16 15 -1 16 0 10 -6 10 0 10 0 -6Talouspalvelut 0 0 0 1 1 0 -1 0 0 0 0 0Ruoka- ja puhtauspalvelut 27 23 -4 19 -8 0 -19 0 0 0 0 -27Ympäristölautakunta yht. 27 28 1 28 1 26 -2 26 0 26 0 -1Vakituiset 22 23 1 22 0 24 2 24 0 24 0 2Määräaikaiset 5 5 0 6 1 2 -4 2 0 2 0 -3Etelä-Savon pelastuslaitos 196 193 -3 206 10 186 -20 186 0 186 0 -10Vakituiset 163 161 -2 169 6 181 12 181 0 181 0 18Määräaikaiset 33 32 -1 37 4 5 -32 5 0 5 0 -28Etelä-Savon Työterveys liikelaitos 50 0 -50 0 -50 0 0 0 0 0 0 -50Vakituiset 45 0 -45 0 -45 0 0 0 0 0 0 -45Määräaikaiset 5 0 -5 0 -5 0 0 0 0 0 0 -5Mikkelin Vesiliikelaitos 35 35 0 43 8 40 -3 40 0 40 0 5Vakituiset 27 27 0 31 4 37 6 37 0 37 0 10Määräaikaiset 8 8 0 12 4 3 -9 3 0 3 0 -5Otavan Opiston liikelaitos 108 105 -3 111 3 113 2 113 0 111 -2 3Vakituiset 59 61 2 63 4 70 7 71 1 71 0 12Määräaikaiset 49 44 -5 48 -1 43 -5 42 -1 40 -2 -9Sosiaali- ja terveystoimi 1225 1210 -15 1206 -19 1182 -24 0 SP 0 SP -43Mikkelin seudun sosiaali- ja terveysltk 3 3 0 2 -1 2 0 0 SP 0 SP -1Vakituiset yht 3 3 0 1 -2 2 +1 0 SP 0 SP -1Järjestäjälautakunta 3 3 0 1 -2 2 1 SP 0 SP -1Määräaikaiset, yht 0 0 0 1 1 0 -1 0 SP 0 SP 0Järjestäjälautakunta 0 0 0 1 1 0 -1 0 SP 0 SP 0Tuotantolautakunta 1 222 1 207 -15 1 204 -18 1 180 -24 0 SP 0 SP -42Vakituiset yht 1 043 1 029 -14 1 017 -26 1 019 +2 0 SP 0 SP -24Sosiaalipalvelut 133 88 -45 95 -38 96 1 0 SP 0 SP -37Terveyspalvelut 289 275 -14 271 -18 269 -2 0 SP 0 SP -20Vanhusten palvelut 609 0 -609 0 -609 0 0 0 SP 0 SP -609Vammais- ja vanhuspalvelut 653 653 640 640 643 3 0 SP 0 SP 643Johtamisen tukipalvelut 12 13 1 11 -1 11 0 0 SP 0 SP -1Määräaikaiset, yht 179 178 -1 187 8 161 -26 0 SP 0 SP -18Sosiaalipalvelut 27 24 -3 27 0 18 -9 0 SP 0 SP -9Terveyspalvelut 38 31 -7 40 2 23 -17 0 SP 0 SP -15Vanhusten palvelut 114 0 -114 0 -114 0 +0 0 SP 0 SP -114Vammais- ja vanhuspalvelut 123 123 120 120 120 +0 0 SP 0 SP 120Johtamisen tukipalvelut 0 0 0 0 0 0 +0 0 SP 0 SP 0

Toimialan Toimialan ToimialanHenkilöstömäärä Toteutuma Tavoite 2016 Tavoite 2017 Tavoite 2018

asettama asettama asettama

20

Toteutuma Muutosarvio Yht.

31.12.2014 1.1.2015 31.12.2015Toimielimen ilmoituksen mukaan Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos 2015-18Sivistystoimi 1 273 1 266 -7 1 287 14 1 261 -26 1 261 0 1 261 0 -12Kasvatus- ja opetuslautakunta 1 123 1 116 -7 1 127 4 1 104 -23 1 104 0 1 104 0 -19Vakituiset yht 972 970 -2 971 -1 973 2 973 0 973 0 1Johtamisen tukipalvelut 16 5 -11 6 -10 6 0 6 0 6 0 -10Varhaiskasvastus- ja perusopetuspalvelut 880 889 9 889 9 891 2 891 0 891 0 11Lukiokoulutus ja toisen asteen yhteistyö 65 65 0 65 0 65 0 65 0 65 0 0Kansalaisopisto 11 11 0 11 0 11 0 11 0 11 0 0Määräaikaiset, yht 151 146 -5 156 5 131 -25 131 0 131 0 -20Johtamisen tukipalvelut 1 1 0 1 0 1 0 1 0 1 0 0Varhaiskasvastus- ja perusopetuspalvelut 146 141 -5 145 -1 120 -25 120 0 120 0 -26Lukiokoulutus ja toisen asteen yhteistyö 4 4 0 10 6 10 0 10 0 10 0 6Kansalaisopisto 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoltk. yht. 150 150 0 160 10 157 -3 157 0 157 0 7Vakituiset yht. 130 132 2 134 4 139 5 140 1 140 0 10Kirjastopalvelut 42 46 4 46 4 46 0 46 0 46 0 4Liikunta- ja nuorisopalvelut 57 57 0 59 2 65 6 65 0 65 0 8Museot 12 11 -1 11 -1 11 0 11 0 11 0 -1Yl. Kulttuuripalvelut 5 4 -1 4 -1 4 0 4 0 4 0 -1Kaupunginorkesteri 14 14 0 14 0 13 -1 14 1 14 0 0Määräaikaiset, yht 20 18 -2 26 6 18 -8 17 -1 17 0 -3Kirjastopalvelut 4 3 -1 7 3 4 -3 4 0 4 0 0Liikunta- ja nuorisopalvelut 15 14 -1 15 0 9 -6 9 0 9 0 -6Museot 0 0 0 2 2 2 0 2 0 2 0 2Yl. kulttuuripalvelut 1 1 0 0 -1 1 1 1 0 1 0 0Kaupunginorkesteri 0 0 0 2 2 2 0 1 -1 1 0 1Tekninen toimi 217 226 9 215 -2 226 11 227 1 207 -20 -10Tekninen lautakunta, yht. 77 74 -3 74 -3 76 2 78 2 63 -15 -14Vakituiset yht. 75 72 -3 69 -6 73 3 73 0 63 -1 -4Hallinto 15 15 0 14 -1 15 1 15 0 13 -2 -2Mittaus ja kiinteistöt 36 23 -13 22 -14 24 2 24 0 24 0 -12Kaupunkiympäristö 24 26 2 25 1 25 0 25 0 26 1 2Kaupunkisuunnittelu 8 8 8 9 1 9 0 10 1 10Määräaikaiset, yht 2 2 0 5 3 3 -2 5 2 0 -5 -2Hallinto 0 0 0 3 3 3 0 5 2 0 -5 0Mittaus ja kiinteistöt 1 1 0 2 1 0 -2 0 0 0 0 -1Kaupunkiympäristö 1 1 0 0 -1 0 0 0 0 0 0 -1Kaupunkisuunnittelu 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0Maaseutu- ja tielautakunta yht 109 116 7 105 -4 113 8 113 0 108 -5 -1Vakituiset 99 100 1 94 -5 103 9 103 0 98 -5 -1Lomitustoimi 90 91 1 85 -5 94 9 94 0 90 -4 0Maaseutu 9 8 -1 8 -1 8 0 8 0 7 -1 -2Tietoimi 0 1 1 1 1 1 0 1 0 1 0 1Määräaikaiset 10 16 6 11 1 10 -1 10 0 10 0 0Lomitustoimi 10 16 6 11 1 10 -1 10 0 10 0 0Maaseutu 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0Tietoimi 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0Rakennuslautakunta 11 16 5 17 6 18 1 18 0 18 0 7Vakituiset 11 16 5 17 6 18 1 18 0 18 0 7Määräaikaiset 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0Tilakeskus, yht. 20 20 0 19 -1 19 0 18 -1 18 0 -2Vakituiset 18 18 0 18 0 18 0 18 0 18 0 0Määräaikaiset 2 2 0 1 -1 1 0 0 -1 0 0 -2Työllistetyt 29 20 -9 23 -6 45 22 45 0 45 0 16Yhteensä 3463 3380 -83 3406 -57 3358 -70 2174 -2 2152 -22 -129

Henkilöstömäärä Toteutuma Tavoite 2016 Tavoite 2017 Tavoite 2018Toimialan Toimialan Toimialanasettama asettama asettama