Opas IFRS- standardien vaikutuksista - porssisaatio.fi · 3 Euroopan unionin alueen listayhtiöt ryhtyvät laatimaan konsernitilinpäätöksensä kansainvälisten tilinpäätösstandardien

Opas IFRS-standardienvaikutuksista

www.porssisaatio.fi

M i ten t i l inpää tös muut tuu?

LUKIJALLE 3

JOHDATUS IFRS-TILINPÄÄTÖKSEEN 4Huomio taseeseen 4Vertailtavuus 4Muutokset pähkinänkuoressa 6

SIIRTYMINEN IFRS-TILINPÄÄTÖKSEEN 7Täsmäytyslaskelma 7Avaava tase ja oman pääomantäsmäytyslaskelma 9

UUSI TILINPÄÄTÖS 10Laskelma oman pääoman muutoksista 10Rahavirtalaskelma 10Konsernitilinpäätöksen laajuus 11Laatimisperiaatteet 11Tietoa liiketoiminta-alueittain 11

MUUTOKSIA TULOSLASKELMAANJA TASEESEEN 13Milloin myynti kirjataan? 13Henkilöstökulujen laskenta muuttuu 14Omaisuuden arvostaminen 16Rahoitusvarojen arvostaminen 18Liikearvojen poistoista luovutaan 20Laskennalliset verosaamiset ja verovelat 22Vuokrasopimukset 23Takaisinvuokraus 24Milloin voi tehdä varauksen? 25Menojen aktivointiin rajoituksiaja velvoitteita 26Vaihto-omaisuus 27Muita muutoksia 28

LIITETIEDOT LISÄÄNTYVÄT 28Muutosten vaikutus tunnuslukuihin 30TUNNUSLUVUT 29SIJOITTAJAN MUISTILISTA 31SANASTO 32

M I T E N T I L I N P Ä Ä T Ö S M U U T T U U ?O P A S I F R S - S T A N D A R D I E N V A I K U T U K S I S T A

2

3

Euroopan unionin alueen listayhtiöt ryhtyvät laatimaan konsernitilinpäätöksensäkansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti. Uudet standardit tunne-taan ehkä vielä paremmin vanhalla nimellään IAS (International Accounting Stan-dards).

Osa suomalaisista yhtiöistä on ottanut uudet laatimisperiaatteet käytäntöön jo ai-emmin ja loputkin julkaisevat IFRS-tilinpäätökset viimeistään vuodelta 2005. IFRSpoikkeaa monin osin suomalaisesta käytännöstä. Tilinpäätöksen laatimisperiaattei-den muutokset eivät tietenkään vaikuta yhtiön arvoon eikä osakkeen pörssikurssiin,ellei sitten entistä avoimemman informaation vuoksi käsitys yhtiön kannattavuudes-ta ja taloudellisesta asemasta muutu. Ennen vuoden 2004 loppua IFRS:ään siirty-neiden yhtiöiden pörssikursseihin vaikutus oli vähäinen.

Perinteisen tuttu ja turvallinen tilinpäätöksen perusrakenne säilyy eli tietoja onsaatavissa toimintakertomuksesta, tuloslaskelmasta, taseesta, rahavirtalaskelmastaja liitetiedoista. Tilinpäätöksen lukijan kannattaa nyt kiinnittää entistä enemmänhuomiota taseeseen, jonka merkitys korostuu uudessa tilinpäätöskäytännössä. Ti-linpäätöksen liitetiedoissa annetaan runsaasti uusia lisätietoja.

Laatimisperiaatteiden yhtenäistämisen tavoitteena on palvella sijoittajia paranta-malla yritysten talousinformaation laatua ja lisäämällä tilinpäätösten kansainvälistävertailukelpoisuutta. Suomalainen tilinpäätösnormisto on perinteisesti korostanuthyvin paljon verottajan ja lainanantajien näkökulmaa.

Todennäköisesti useimmat suomalaiset listayhtiöt laativat siirtymävaiheessaIFRS:n mukaisen tilinpäätöksen ainoastaan konsernista. Konserniin kuuluvat yhtiöt,kuten emoyhtiö, voivat laatia edelleen suomalaisen tilinpäätöksen.

Sijoittajan kannattaa siirtymäkautena seurata yhtiöiden tiedottamista muutostenvaikutuksista, koska ne ovat erilaisia eri yhtiöissä.

Tämän oppaan tavoitteena on kuvata mahdollisimman helppotajuisesti muutok-sia, joita uusiin laatimisperiaatteisiin siirtyminen listayhtiöiden tilinpäätöksiin aiheut-taa. Tällöin lukijalta edellytetään perustietämystä suomalaisesta tilinpäätöksestä.Täsmällistä tietoa kaipaaville lukijoille on tarjolla runsaasti IFRS:ää esittelevää kirjal-lisuutta. Oppaan ovat tehneet yhteistyössä Pörssisäätiö ja PricewaterhouseCoo-pers. Pörssisäätiö kiittää PricewaterhouseCoopersin asiantuntijoita erittäin hyvästäyhteistyöstä oppaan kirjoittamisessa.

Helsingissä 31.1.2005Sirkka-Liisa Roine

Pörssisäätiö

L U K I J A L L E

J O H D A T U S I F R S - T I L I N P Ä Ä T Ö K S E E N

Tilinpäätösten laatimisperiaatteiden yhtenäistäminen on tullut tärkeäksi, kun yri-tykset ovat kansainvälistyneet ja sijoittaminen ulkomaille on yleistynyt. Euroop-palaisten yhteisten standardien valmistelu alkoi EU:ssa jo 1990-luvulla. Kansain-väliset tilinpäätösstandardit, (IFRS) on laatinut International Accounting Stan-dards Board, (IASB). EU-alueen listayhtiöiden on ryhdyttävä noudattamaan kan-sainvälisiä tilinpäätösstandardeja viimeistään vuoden 2005 konsernitilinpäätök-sissä.

IFRS koostuu normeista eli standardeista ja niiden tulkinnoista. Kukin stan-dardi säätelee tietyn liiketapahtuman kirjaamista, arvostamista sekä esitettäviätietoja koskevia vaatimuksia.

Huomio taseeseen

Monet IFRS:n periaatteet ovat samoja, joita useimmat listayhtiöt ovat jo noudat-taneet. Tilinpäätöstä lukiessa huomio kannattaa kiinnittää entistä enemmän ta-seeseen, kun aikaisemmin on totuttu seuraamaan tuloksen kehitystä. IFRS:nmukaisessa taseessa on enemmän eriä kuin nykyisessä ja joitakin tase-eriä ar-vostetaan käypiin arvoihin. Tilinpäätöksessä esitetään määrättyjen tase-erienhankintahintojen ja käypien arvojen realisoitumattomat erot.

Vertailtavuus

Uusien tilinpäätösperiaatteiden kunnianhimoisena tavoitteena on aikaisempaayhdenmukaisempien tilinpäätöskäytäntöjen saavuttaminen kaikissa EU-maissa.Tilinpäätösten vertailtavuuden paranemista varten on kehitetty yhdenmukaisetIFRS-laatimisperiaatteet, joita tilinpäätösten laatijoiden tulee pyrkiä soveltamaanyhdenmukaisesti ja tilintarkastajien tulee varmentaa soveltamisen asianmukai-suus. Markkinoiden luottamusta tilinpäätösten luotettavuuteen pyritään lisää-mään viranomaisten valvonnan avulla. Suomessa valvova viranomainen on Ra-hoitustarkastus.

IFRS sisältää enemmän sitovaa, yksityiskohtaista säätelyä kuin suomalaisettilinpäätöksen laatimisperiaatteet. Vain tilinpäätöstä, jonka laatimisessa on nou-datettu kaikkia standardeja ja virallisia tulkintoja, voidaan kutsua IFRS-tilinpää-tökseksi.

Yhteneväisistä laadintaperiaatteista huolimatta yhtiöt voivat käyttää tiettyjävaihtoehtoisia laskenta- ja esittämistapoja, mikä vaatii käyttäjältä tarkkaavai-suutta. Sijoittajien on syytä perehtyä kunkin yhtiön tilinpäätöksessään julkista-miin laadintaperiaatteisiin sen selvittämiseksi, miten vaihtoehtoisia periaatteita

4

5

on sovellettu. Tällaisia vaihtoehtoja sisältyy esimerkiksi aineellisten käyttö-omaisuushyödykkeiden, aineettomien hyödykkeiden ja sijoituskiinteistöjen sekärahoitusinstrumenttien arvostamiseen ja eläkevastuiden kirjauskäytäntöön.

Vertailukelpoisuutta heikentää se, että IFRS-tilinpäätökseen siirryttäessä yri-tyksillä on mahdollisuus hyödyntää tiettyjä helpotuksia standardien muuten pa-kottaviin määräyksiin. Yhtiö voi esimerkiksi käyttää osassa tase-eristä aikaisem-piin laadintaperiaatteisiin perustuvia kirjanpitoarvoja ja muuttaa osassa varojenarvostusperiaatetta. Entisiä kirjanpitoarvoja voi käyttää esimerkiksi yritysostois-sa syntyneistä liikearvoista (ks. sanasto). Tämän seurauksena lähtötietoihin si-sältyy vielä vuosienkin päästä erilaisia laskentakäytäntöjä.

IFRS ei muuta sitä tosiasiaa, että kaikkien laatimisperiaatteiden soveltaminenedellyttää aina sekä yhtiön johdon arvioita ja harkintaa että tilintarkastajien kan-nanottoja näihin arvioihin. Tilinpäätöksiä tekevät ja tarkastavat aina yksittäisethenkilöt.

Uudet säännöksetkään eivät sisällä aina niin yksityiskohtaista ohjeistusta, jot-ta laatimisperiaatteita pystyttäisiin soveltamaan kaikissa yhtiöissä aina yhden-mukaisella tavalla. Käytännön soveltamistilanteisiin vaikuttavat myös kyseisenasian olennaisuus sekä yhtiöiden ja niiden liiketoimintojen erityispiirteet.

Yhtiön tilinpäätös sisältää aina tietoa sovelletuista laatimisperiaatteista ja nii-den vaikutuksesta. Erityisesti siirtymävaiheessa yritysten antamat tiedot uusistalaatimisperiaatteista ja niiden soveltamisen vaikutuksista ovat erityisen tärkeitäsijoittajille. Yhtiöt voivat tiedottaa vaikutuksista vuoden 2004 tilinpäätöksen jul-kistamisen yhteydessä tai erillisellä pörssitiedotteella alkuvuodesta 2005. Josvuoden 2005 osavuosikatsaukset laaditaan IFRS:n mukaan, muutoksista anne-taan tietoja myös osavuosikatsauksissa. Yhtiöiden on laadittava IFRS-tilinpäätösviimeistään koko tilivuodelta 2005.

Muutoksen tavoitteena on saavuttaa kansainvälisesti nykyistä vertai-lukelpoisemmat tilinpäätökset, kun niiden perustana ovat yhteiset laa-timisperiaatteet.

6

Muutokset pähkinänkuoressa

l Myytyjen hyödykkeiden ja palveluiden esittämisajankohta tuloslaskelman lii-kevaihdossa ja tilikauden tuloksessa voi muuttua.

l Henkilöstön eläkekulujen ja niihin liittyvien vastuiden uudenlainen laskenta voimuuttaa yhtiöiden varojen ja velkojen määrää.

l Tiettyjä tase-eriä voidaan esittää ja tiettyjä on pakko esittää käypiin arvoihinarvostettuna, millä on vaikutusta tilikaudelta esitettävän tuloksen tai oman pää-oman määrään. Aikaisemmin tase-erät on arvostettu alkuperäisiin hankintame-noihin.

l Liikearvojen eli goodwillin säännönmukainen vuosittainen poistaminen kulunatuloslaskelmassa lopetetaan.

l Vuokratut hyödykkeet tulee tiettyjen edellytysten täyttyessä esittää taseessavaroina ja velkoina.

l Yhtiöiden tulee arvioida aikaisempaa tarkemmin omaisuutensa taseessa ole-vien kirjanpitoarvojen ja käypien arvojen eroja. Mikäli omaisuuserän kirjanpitoar-vo ylittää sen käyvän arvon, tulee tase-erästä kirjata tilikauden tulosta heikentä-vä arvonalennus.

7

S I I R T Y M I N E N I F R S - T I L I N P Ä Ä T Ö K S E E N

Suurin osa suomalaisista listayhtiöistä laatii ensimmäisen IFRS:n mukaisen tilin-päätöksen vuodelta 2005. Osa yhtiöistä on ottanut uudet laatimisperiaatteetkäytäntöön jo aiemmin. Kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja kehitetään kokoajan, joten jo aikaisemmin siirtyneiden yhtiöidenkin tilinpäätösperiaatteisiin tuleemuutoksia.

Kun yhtiö laatii ensimmäisen IFRS:n mukaiseen tilinpäätökseen tilivuodelta2005, se tarvitsee samojen laatimisperiaatteiden mukaiset vertailutiedot jo vuo-delta 2004. Lisäksi yhtiön tulee laatia standardien mukainen avaavaa tase ajan-kohdasta 1.1.2004. Tätä tasetta ei tarvitse erikseen julkistaa. Suomalaisen tilin-päätöskäytännön ja IFRS:n mukaisen taseen oman pääoman väliset erot tuleeselvittää ja selostaa yksityiskohtaisesti erillisillä täsmäytyslaskelmilla ajankohdilta1.1. ja 31.12.2004. Lisäksi yhtiö tekee vuodelta 2004 vastaavat täsmäytyslas-kelmat sekä koko vuoden että osavuosikatsausten tuloksista.

Täsmäytyslaskelma

Täsmäytyslaskelmat kertovat sijoittajalle, miten laatimisperiaatteiden muutoksetvaikuttavat siirtymävaiheessa omaan pääomaan ja tulokseen. Laskelmien läpi-käynti auttaa kaikkein parhaiten ymmärtämään, miten IFRS vaikuttaa kyseisenyhtiön tilinpäätökseen. Rahoitustarkastuksen suosituksen mukaan yhtiön tulisijulkistaa täsmäytyslaskelmansa ennen maaliskuun 2005 osavuosikatsausten jul-kistamista, mikäli se siirtyy noudattamaan IFRS:ää siinä osavuosikatsauksessa.

E S I M E R K K I T U L O K S E N T Ä S M Ä Y T Y S L A S K E L M A S T A

Huhtamäki Oyj, Laskelma nettovoiton muutoksista v. 2002 *milj. euroa

Nettovoitto suomalaisen laadintakäytännön mukaan 88,3 Vaikutukset IFRS:in siirtymisestä

Tuloverot 0,9Työsuhde-etuudet -0,1Rahoitusinstrumentit -1,0Muut (vaihto-omaisuus,varaukset) - 0,8IFRS-oikaisut yhteensä -1,0

Nettovoitto IFRS:n mukaan 87,3

*Huhtamäki Oyj siirtyi IFRS:ään 1.1.2003 lähtien, minkä vuoksi aloitustase on laadittu 1.1.2002. Säännös, jonka mukaan liikearvosta ei tehdä enää poistoja, tuli voimaan vuonna 2004. Tämän vuoksi Huhtamäen IFRS:n mukainen tulos 2002 ja 2003 sisältää vielä liikearvojen poistot.

8

E S I M E R K K I O M A N P Ä Ä O M A N

T Ä S M Ä Y T Y S L A S K E L M A S T A

Huhtamäki Oyj, Laskelma oman pääoman muutoksista 1.1.2002milj. euroa

Oma pääoma suomalaisen laadintakäytännön mukaan 874,6Vaikutukset IFRS:in siirtymisestä

Tuloverot 16,3Vuokrasopimukset 19,3Työsuhde-etuudet - 32,8Arvonalentumiset aineettomista hyödykkeistä - 4,9Arvonalentumiset aineellisista hyödykkeistä - 3,7Rahoitusinstrumentit - 3,9Muut (vaihto-omaisuus, varaukset jne) - 2,0IFRS-oikaisut yhteensä -11,7

Oma pääoma IFRS:n mukaan 862,9

E S I M E R K K I Y H T I Ö N T I E D O T U K S E S T A

Metso Oyj: Metso julkaisee IFRS-tilinpäätöskäytäntöön siirtymisen vaikutuksistataloudelliseen informaatioon erillisen tiedotteen vuoden 2005 ensimmäisen vuo-sineljänneksen loppuun mennessä. Tähän tulee sisältymään myös suomalaisenja IFRS-tilinpäätöskäytännön erot tilinpäätöksessä 31.12.2004.

Siirtymävaiheen täsmäytyslaskelmista on nähtävissä kaikki olennaisetIFRS:ään siirtymisen aiheuttamat vaikutukset. Täsmäytyslaskelmienläpikäynti on tärkeää muutosten analysoimisessa ja ymmärtämisessä.IFRS:ään siirtymisen ajankohta on useimmilla yhtiöillä jo 1.1.2004,vaikka ensimmäinen IFRS-tilinpäätös laaditaan vuodelta 2005.

9

Avaava tase ja oman pääoman täsmäytyslaskelma

IFRS:ään siirryttäessä tase-erien arvostusta voidaan muuttaa. Tasearvojenmuutokset, korotukset tai alennukset, otetaan huomioon avaavan taseenomassa pääomassa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että entisten ja uusienlaatimisperiaatteiden eroista aiheutuvat arvonmuutokset, jotka ovat kertyneetennen 1.1.2004, eivät pääsääntöisesti tule missään vaiheessa kirjattavaksi tu-losvaikutteisesti tuottoina tai kuluina yhtiöiden tuloslaskelmiin.

Laatimisperiaatteiden muutoksista aiheutuvat tulosvaikutukset kirja-taan suoraan omaan pääomaan. Siirtymisestä johtuvaa kertavaiku-tusta ei siten esitetä tuloslaskelmassa tuottona tai kuluna.

Pääperiaate on, että avaava tase laaditaan ikään kuin yhtiö olisi aina noudat-tanut IFRS:n periaatteita. Siirtymäsäännökset sisältävät kuitenkin merkittäviävaihtoehtoisia helpotuksia tähän pääperiaatteeseen. Merkittävin helpotus on, et-tä taseen liikearvot voivat edelleen perustua aikaisempaan kirjanpitokäytäntöön.Näin ollen aikaisempia yritysostojen liikearvoja ei tarvitse määritellä uudelleenIFRS:n mukaisesti. Yhtiö voi valita, laskeeko liikearvot uudelleen IFRS:n mukai-sesti vai jättääkö helpotuksen hyödyntämättä.

Käyttöomaisuus voidaan arvostaa alkuperäisen hankintamenon sijasta siirty-mähetken käypään arvoon. Vaihtoehdot kuvastavat hyvin sitä, että yhtiöidenvertailukelpoisuuteen liittyy edelleen ongelmia.

K I I N N I T Ä H U O M I O T A S I I R T Y M I S E N Y H T E Y D E S S Ä

l yhtiön valitsemiin laatimisperiaatteisiinl siirtymisen aiheuttamiin vaikutuksiin vuoden 2004 tulokseen ja 1.1.2004 sekä31.12.2004 omaan pääomaanl siirtymisen aiheuttamien muutosten luonteeseen: ovatko helpotuksista aiheu-tuvia kertaluonteisia vaikutuksia vai onko muutoksilla vaikutusta tulevaan tilin-päätösraportointiinl muuttuuko käsitys yhtiön taloudellisesta asemastal IFRS:n laatimisperiaatteiden ja niihin sisältyvien vaihtoehtojen soveltamiseen

10

U U S I T I L I N P Ä Ä T Ö S

Rakenteeltaan IFRS-tilinpäätös ja osavuosikatsaukset ovat pitkälti entisen kal-taisia. Ne sisältävät tuloslaskelman, taseen ja rahavirtalaskelman, jotka ovatpääosin aikaisempien esittämistapojen mukaisia. Taseeseen tulee kuitenkin esi-tettäväksi uusia eriä, koska IFRS määrittelee tietyt tase-erät eri tavoin kuin aikai-semmin on ollut tapana. IFRS tuo tilinpäätökseen uutena erillisen laskelmanoman pääoman muutoksista, jossa eritellään myös valittujen laadintaperiaattei-den mukaisia tase-erien kirjanpitoarvojen ja käypien arvojen eroja.

IFRS ei säätelee toimintakertomuksen sisältöä, se ainoastaan suosittaa joh-don taloudellisen katsauksen esittämistä osana tilinpäätöstä. Todennäköisestiyhtiöt noudattavat toimintakertomuksissaan aikaisempaa esittämistapaa. Toi-mintakertomus on jatkossakin virallisen tilinpäätöksen olennainen osa sisältäensanallisen kuvauksen tilikauden kaikista merkittävistä tapahtumista.

IFRS ei sisällä tarkkoja tuloslaskelma- ja tasekaavoja, mutta kylläkin vaati-muksia tiedoista, jotka on vähintään sisällytettävä tuloslaskelmaan ja taseeseen.Joidenkin erien esittämispaikka tuloslaskelmassa ja taseessa saattaa muuttua.Tase-erät on jaettava lyhyt- ja pitkäaikaisiin eriin. Raja kulkee yhdessä vuodessa.

Laskelma oman pääoman muutoksista

Tilinpäätökseen tulee uutena erillisenä tilinpäätöksen osana laskelma omanpääoman muutoksista. Oman pääoman muutoksiin sisältyy arvonmuutosrahas-to, jonka avulla eritellään tase-erien käypien arvojen ja kirjanpitoarvojen eroja,jotka eivät ole vielä toteutuneet tulosvaikutteisesti yhtiön tuloslaskelmaan. Las-kelman esittäminen erillään liitetiedoista on perusteltua, koska IFRS:n mukaankirjauksia tehdään suoraan omaan pääomaan, mikä on ollut aikaisemmin suo-malaiselle kirjanpitokäytännölle vierasta.

Rahavirtalaskelma

Rahavirtalaskelmassa esitetään vakiintuneen käytännön mukaisesti kauden ra-havirrat jaoteltuina liiketoiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirtoihin.IFRS:n kassavirtalaskelman on kuvattava rahavirtoja maksuperusteisina elimaksuhetki ratkaisee kirjaamisen. Suomalaisen käytännön mukaan tiedot voikirjata myös suoriteperusteisesti eli suoritteen luovutushetken mukaisesti. Muu-toksen vuoksi rahavirtalaskelmat antavat jatkossa vertailukelpoisemman kuvanyhtiöiden toteutuneista rahavirroista. Näin ollen rahavirtalaskelmien antaman in-formaation merkitys kasvaa ja korostuu edelleen merkittävästi sekä yksittäisenyhtiön taloudellista kehitystä analysoitaessa että eri yhtiöitä vertailtaessa.

11

Rahavirtalaskelma helpottaa yhtiöiden kehityksen ja taloudellisen ase-man vertailua.

Konsernitilinpäätöksen laajuus

Konsernitilinpäätökseen yhdistellään edelleen kaikki sellaiset tytäryhtiöt, joissaemoyhtiöllä on määräysvalta eli yhtiö omistaa yli 50 % tytäryrityksen osakkeidenäänimäärästä. IFRS:n mukaan myös niin sanotut erityistä tarkoitusta vartenperustetut yksiköt (ks.sanasto) tulee yhdistellä konsernitilinpäätökseen. Kaik-ki yhtiöt, joissa emoyhtiöllä on tosiasiallinen määräysvalta tulevat mukaan kon-sernitilinpäätökseen.

Tosiasiallinen määräysvalta voi edellyttää yhdistelyä konsernitilinpää-tökseen, vaikka omistuksellinen yhteys ei toteudukaan.

Laatimisperiaatteet

Laatimisperiaatteet ovat olennainen osa tilinpäätösinformaatiota. Niistä sijoittajatsaavat tiiviin tietopaketin IFRS:n periaatteista sekä selvityksen, miten yhtiö so-veltaa standardeja. Tämä osa kuvaa ja opastaa sijoittajaa kaikkein parhaiten sii-hen, mitä IFRS:n soveltaminen kyseiselle yhtiölle tarkoittaa.

Laatimisperiaatteet kuvaavat ja opastavat sijoittajaa kaikkein parhai-ten siihen, mitä IFRS:n periaatteiden soveltaminen kyseiselle yhtiölletarkoittaa.

Tietoa liiketoiminta-alueittain

IFRS edellyttää, että yhtiöt antavat aikaisempaa enemmän informaatiota eri lii-ketoimialoistaan eli segmenteistä. Tavoitteena on tarjota sijoittajille entistä yh-denmukaisemmat ja kattavammat tiedot ja paremmat mahdollisuudet arvioidayrityksen toimintaa, siihen liittyviä riskejä ja tulonmuodostusta. Nykyisten sää-dösten mukaan on riittänyt toimialojen liikevaihdon ja liikevoiton esittäminen,mutta toimialat ovat olleet yrityksen määriteltävissä ja määrittely on siten ollutjoustavaa.

12

IFRS:n mukaan liiketoiminnalliset ja maantieteelliset segmentit on määriteltä-vä niin, että määrittely perustuu yrityksessä selkeästi erotettaviin osiin, joihin liit-tyvät riskit ja kannattavuus eroavat muista liiketoimintasegmenteistä. Maan-tieteellisen segmentin yritys voi määritellä joko yrityksen toimintojen tai asiakkai-den sijainnin perusteella. Segmenttien määrittelyyn vaikuttaa merkittävästi yri-tyksen oma sisäinen raportointi, jonka perusteella johto seuraa yrityksen liiketoi-mintaa. Segmentti-informaation esittämistä tilinpäätöksissä vaaditaan, mikälisegmentti edustaa vähintään kymmentä prosenttia yrityksen tuotoista, tulok-sesta tai varoista.

Yritys luokittelee segmentti-informaationsa ensisijaiseen ja toissijaiseensegmenttiin. Ensisijaisesta segmentistä on liitetiedoissa annettava tiedot mm.liikevaihdosta, tuloksesta, varoista, veloista ja investoinneista. Toissijaisesta seg-mentistä on kerrottava liikevaihdosta, varoista ja investoinneista.


Elcoteq Network Oyj: Elcoteq on organisoinut liiketoimintansa ensisijaisesti kah-teen liiketoiminta-alueeseen, jotka ovat Päätelaitteet ja Tietoliikennejärjestelmät.Elcoteq raportoi nämä liiketoiminta-alueet ensisijaisina segmentteinään noudat-taen IFRS-laskentaperiaatteita. Näiden liiketoiminta-alueiden lisäksi Elcoteqillaon ollut erillinen Teollisuuselektroniikka-toiminto, jonka pääosasta yhtiö luopui.Elcoteqille jäänyt osuus teollisuuselektroniikkatoiminnosta on yhdistetty yhtiönTietoliikennejärjestelmät-liiketoiminta-alueeseen. Segmenttikohtaiset vertailutie-dot on muutettu vastaamaan tätä uutta liiketoimintajakoa. Toissijaisina seg-mentteinään Elcoteq raportoi maantieteelliset alueet, jotka ovat Euroopan Pää-telaitteet, Euroopan Tietoliikennejärjestelmät, Aasian alue ja Amerikan alue.

Myytävänä olevista ja lopetetuista toiminnoista tulee tilinpäätöksissä antaaenemmän ja yksityiskohtaisempaa informaatiota kuin suomalaisessa käytän-nössä. Tavoitteena on entistä parempi informaatio liiketoiminnoista, jotka edel-leen tulevaisuudessa kuuluvat yhtiön liiketoimintaan ja toisaalta kertaluonteistentapahtumien tulosvaikutusten erittelystä.

M U U T O K S I A T U L O S L A S K E L M A A NJ A T A S E E S E E N

Milloin myynti kirjataan?

IFRS sisältää suomalaista käytäntöä yksityiskohtaisempaa ja tarkempaa ohjeis-tusta siitä, missä vaiheessa myynti on kirjattavissa liikevaihdoksi yhtiön tuloslas-kelmaan. Muutos saattaa vaikuttaa esimerkiksi ohjelmisto- ja biotekniikka-alanyhtiöihin, joilla myytävän tuotteen tai palvelun luovuttamishetki voi olla tulkinnan-varainen. Myös myyntiin liittyvillä erityisehdoilla, kuten takaisinostositoumuksillaja rahoitusjärjestelyillä, on merkitystä myynnin tuloutuskelpoisuuteen. Samointavaroiden toimitusehdot vaikuttavat aikaisempaa enemmän tuloutuskypsyydenarviointiin.


SanomaWSOY Oyj: Uudet IFRS-laatimisperiaatteet vaikuttavat SanomaWSOY:nliikevaihtoon. Suurimmat liikevaihtomuutokset aiheutuivat lehtijakelun käsittele-misestä aikaisemmin välitysmyyntinä sekä annettujen alennusten ja ostettujenpalvelujen kirjauskäytännön yhtenäistämisestä.

IFRS:ssä liikevaihdon kirjaamisen ja tuloutuskelpoisuuden kannalta keskeis-tä on, että myyvä yhtiö on todellisuudessa siirtänyt myytävään suoritteeseen liit-tyvät merkittävät riskit ja edut ostajalle, jolloin myös myyntitapahtumaan liittyvätaloudellinen hyöty on siirtynyt myyjälle. Välttämättä tällöin ei ole kyse laillisenomistusoikeuden tai hallinnan siirtymisestä.

Lisäksi edellytetään, että myyvälle yhtiölle ei jää enää tosiasiallista liikkeenjoh-dollista tai muuta määräysvaltaa jo myytyihin tavaroihin. Myynnin tuottojen ja lii-ketoimeen kohdistuvien menojen on oltava määriteltävissä riittävän luotettavasti.

Liiketoimeen liittyviä tekijöitä, jotka kertovat, että kyseessä ei ole vielä tosi-asiallinen myynti, saattavat olla esimerkiksi pitkä maksuaika, kauppahinnan saa-misen sitominen ostajan jatkotoimenpiteisiin, tavanomaisesta poikkeavat myyjäntakuu- tai muut velvoitteet tai ostajan poikkeavat oikeudet kaupan peruuttami-seen.

Mikäli yhtiö toimittaa valmistusajaltaan pitkäkestoisia hankkeita tai tuotteita,kuten vaikkapa laivoja tai paperikoneita, ne tulee IFRS:n mukaan tulouttaa ainavalmistusasteen mukaan. Valmistusasteen mukainen tulouttaminen koskeemyös pitkäkestoisia palveluita. Laadintaperiaatteen muutos aikaistaa pitkäai-

13

14

kaishankkeiden tuottojen ja tuloksen kirjautumista tuloslaskelmaan. Suomalai-nen kirjanpitokäytäntö sallii pitkäaikaishankkeiden tulouttamisen myös yhdelläkertaa vasta, kun hanke on lopullisesti valmistunut, ja se luovutetaan asiakkaal-le. IFRS:ssä pakollinen valmistusasteen mukainen tulouttaminen voi muuttaamerkittävästi joidenkin yhtiöiden laadintaperiaatteita ja vuosittaisen tuloksenmuodostumista.

IFRS edellyttää pitkäaikaishankkeiden tulouttamista valmistusasteenmukaisesti.


KONE Oyj: Valmistusasteen mukainen tuloutus on otettu käyttöön pitkäaikais-hankkeille.

IFRS säätelee aikaisempaa tarkemmin myös myynti- ja muiden saamisten esit-tämistä rahavaroissa, kun saamiset on myyty esimerkiksi ulkopuoliselle rahoi-tusyhtiölle. IFRS:n mukaan saamiset voi kirjata pois taseesta vain siltä osin, kunmääräysvalta ja luottotappioriski kyseiseen omaisuuserään on tosiasiallisesti jalopullisesti siirtynyt saamiset ostaneelle yhtiölle.

Henkilöstökulujen laskenta muuttuu

IFRS antaa yksityiskohtaiset ohjeet eläkevastuiden määrittämisestä ja kirjaami-sesta yhtiöiden tuloslaskelmiin ja taseisiin. Erityisesti kansainvälisille konserneilletämä saattaa olla suurimpia muutoksia siirryttäessä IFRS:ään. Muutos voi vai-kuttaa merkittävästi myös kotimaisiin henkilöstökuluihin, mikäli eläkevastuita onhoidettu omien eläkesäätiöiden kautta.

Suomalaiseen TEL-eläkejärjestelmään sisältyvä työkyvyttömyyseläke on vuo-sina 2003 ja 2004 voimassa olleessa muodossaan tulkittu järjestelyksi, jokaedellyttää työkyvyttömyyseläkkeeseen liittyvän vastuun huomioonottamistayhtiöiden taseissa velkana. Työkyvyttömyyseläkkeen kirjanpitokäsittelystä ei kui-tenkaan saavutettu vuoden 2004 aikana täysin yhtenäistä kantaa Suomessa.Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen eläkeneuvotteluryhmä päätti lokakuussa2004 suositella työkyvyttömyysmaksujen määräytymiseen muutosta, joka pois-taisi yhtiöiden velvollisuuden jaksottaa työkyvyttömyysetuus velkana IFRS:n

15

mukaiseen tilinpäätökseen. Sosiaali- ja terveysministeriö on hyväksynyt ehdote-tut muutokset joulukuussa 2004, minkä perusteella TEL-eläkejärjestelmän työ-kyvyttömyyseläke on jo tilinpäätöksissä 2004 käsiteltävä siten maksuperustei-sena, että siitä ei muodostu velkaa yritysten taseisiin.


Stora Enso Oyj (28.12.2004) Sosiaali- ja terveysministeriö on hyväksynyt tiettyjämuutoksia Suomen työeläkejärjestelmän (TEL) työkyvyttömyyseläkevastuidenlaskentaperusteisiin. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2006. Uuden käytännönmukaan TEL:n työkyvyttömyysosa käsitellään maksuperusteisena järjestelmänäIFRS-tilinpäätöksissä. Tämän muutoksen takia Stora Enso tulouttaa valtaosan(noin 90%) aiemmin tekemästään varauksesta ja kirjaa noin 170 milj. euron ker-taluonteisen positiivisen erän vuoden 2004 viimeisen neljänneksen liikevoittoon.Summan lopullinen suuruus määräytyy vakuutusmatemaattisten laskelmien pe-rusteella vuoden lopussa.

IFRS jakaa eläkejärjestelyt etuuspohjaisiin (ks.sanasto) ja maksupohjaisiin(ks.sanasto) järjestelyihin.

Etuuspohjaisissa järjestelyissä yhtiöillä on vielä vastuu henkilökuntansa tule-vista eläkkeistä, jonka vuoksi yhtiön varoihin tai velkoihin tulee kirjattavaksi va-kuutusmatemaattisiin laskelmiin perustuva velka- tai varallisuuserä, jonka muu-tokset vaikuttavat yhtiön tulokseen. IFRS-säännökset säätelevät nykyistä yksi-tyiskohtaisemmin eläkejärjestelyjen arvostamista ja kirjanpidollista käsittelyä.Eläkevastuiden määrään vaikuttavat esimerkiksi teoreettiset oletukset henkilös-tön työsuhteiden päättymisestä, tulevista palkankorotuksista ja arviot eläkevas-tuun katteena olevan omaisuuden odotetusta tuotosta. IFRS sisältää sekä siir-tymisen yhteydessä että myöhemmin vaihtoehtoja eläkevastuiden kirjaamises-sa, joten yhtiöitä vertailtaessa myös eläkevastuiden laskentaperiaatteet on käy-tävä läpi.

Maksupohjaisissa järjestelyissä yhtiön maksama vuosittainen eläkevakuutus-maksu on yhtiön kannalta lopullinen kulu. Yhtiölle ei tule enää kyseiseltä jaksol-ta maksettavaa, eikä vakuutusmatemaattista jaksotuskirjausta tarvita.

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen huomioonottaminen voi vaikuttaamerkittävästi yhtiöiden tase-asemaan, yleensä siirtymähetken velkojalisäten.

16


Kesko Oyj : Kesko-konsernin etuuspohjaiset eläkejärjestelyt on kirjattu IFRS:nmukaisesti ja kaikki kertyneet vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot on kirjat-tu siirtymähetken taseeseen. Avaavaan IFRS-taseen sijoituksiin on kirjattu 167milj. euroa, mikä vastaa määrää, jolla Keskon Eläkekassan varojen käypä arvoylittää järjestelyistä aiheutuvat velvoitteet. Lisäksi avaavan IFRS-taseen pitkäai-kaisiin velkoihin on kirjattu 25 milj. euroa velvoitetta tulevista työkyvyttö-myyseläkkeistä niiden henkilöiden osalta, joitten eläketurva on hoidettu työelä-kevakuutusyhtiössä.

IFRS edellyttää myös yhtiöiden optioiden tai muiden osakepohjaisten kan-nustinjärjestelmien vaikutuksen kirjaamista kuluksi tuloslaskelman henkilöstö-kuluihin. Kirjauksen taustalla on ajatus, että optioiden ollessa osa palkkausjär-jestelmää, tulee kaikissa yhtiöissä palkanluonteiset edut kirjata henkilöstökului-hin. Koska kyseessä ei ole kuitenkaan todellinen yrityksen itsensä maksettavak-si tuleva kulu, tuloslaskelmassa henkilöstökuluna kirjattava määrä lisätään ta-seessa takaisin kertyneisiin voittovaroihin. Aikaisemmin kannustinjärjestelmienvaikutukset on selostettu ainoastaan yhtiöiden liitetiedoissa ja otettu huomioontunnusluvuissa ns. laimennettua tulos/osake-tunnuslukua esitettäessä.

Uutta säännöstä sovelletaan optio-ohjelmiin, jotka on myönnetty 7.11.2002jälkeen ja joissa optioon liittyvät oikeudet eivät ole vielä 1.1.2005 mennessä ol-leet option saajan käytettävissä. Optiosta tulokseen kirjattava kuluvaikutus mää-ritellään myönnettävän edun myöntämishetken käypään arvoon. Tällöin mah-dollinen maksimikulukirjaus on jo tiedossa optioiden myöntämishetkellä. Myö-häisemmät optioiden ja osakekurssien arvonmuutokset eivät enää vaikuta kulu-kirjausten määrään.

Optioiden aiheuttama yhtiön osakkeenomistajien omistuksen laimen-tuminen tulee kirjattavaksi kuluksi henkilöstökuluihin. Koska kyseessäei ole kuitenkaan todellinen kulu yhtiön kannalta, tuloslaskelmassa ku-luksi kirjattava määrä lisätään taseessa takaisin kertyneisiin voittova-roihin.

Omaisuuden arvostaminen

Yhtiön omassa käytössä olevan käyttöomaisuuden voi IFRS:n mukaan arvostaaensisijaisesti alkuperäiseen hankintamenoon, josta on vähennetty vuosittaiset

17

suunnitelman mukaiset poistot ja mahdolliset ylimääräiset arvonalentumistap-piot. Menettely vastaa nykyistä suomalaista kirjanpitokäytäntöä. Toinen vaihto-ehto on arvostaa omaisuus riittävän säännöllisesti uudelleen käypään arvoon.Tällöin syntyvät laskennalliset arvonkorotukset kirjataan suoraan omaan pää-omaan uudelleenarvostusrahastoon. Poistot kirjataan tuloslaskelmaan uudel-leenarvostukseen perustuvasta käyvästä arvosta.

Erityisesti sijoituskiinteistöjen arvonmuutoksilla saattaa olla huomattava vai-kutus yhtiön tulokseen, taseasemaan ja taloudellisiin tunnuslukuihin. Sijoituskiin-teistöjen arvostukseen suositellaan käypiä arvoja, jolloin arvonmuutokset kirja-taan tuloslaskelmaan. Sijoituskiinteistöjä ovat maa-alueet ja rakennukset, jotkayhtiö omistaa vuokratuoton hankkimista tai arvonnousua varten ja joka ei sitenole yhtiön omassa käytössä. Mikäli sijoituskiinteistöt arvostetaan tilinpäätök-sessä edelleen hankintamenoihin, liitetiedoissa tulee kuitenkin antaa tiedot sijoi-tuskiinteistöjen käyvistä arvoista ja sovellettavista arvonmääritysmenetelmistä.

Sijoituskiinteistöt voidaan arvostaa käypään arvoon, jolloin arvonmuu-tokset kirjataan tuloslaskelmaan.


Sponda Oyj: Suurin muutos Spondan taloudellisessa IFRS-raportoinnissa joh-tuu sijoituskiinteistöjen arvostamisesta. Sponda on päättänyt ryhtyä arvosta-maan sijoituskiinteistöt konsernitaseessa niiden käypään arvoon ja kirjaamaanraportointikauden aikana tapahtuneen arvonmuutoksen tuloslaskelmaan.

Myös metsäteollisuusyhtiöiden metsäomaisuuden arvonmuutokset saattavatvaikuttaa olennaisesti yhtiöiden tulokseen ja taseasemaan. Perinteisesti suoma-laisessa tilinpäätöskäytännössä metsäomaisuus on arvostettu hankintamenoon,johon on lisätty mahdollisesti tasevaikutteiset arvonkorotukset. IFRS:ssä metsä-omaisuus arvostetaan pääsääntöisesti käypään arvoon, jolloin käyvän arvonmuutokset tuloutetaan.


UPM-Kymmene Oyj: Suomalaisessa tilinpäätöskäytännössä UPM:n metsä-omaisuus on aikaisemmin arvostettu hankintamenoon lisättynä tehdyillä arvon-korotuksilla. IFRS:ssä metsäomaisuus arvostetaan käypään arvoon ja käyvän

18

arvon muutos kirjataan tulokseen. Käyvän arvon määrittely perustuu yhtiössäkassavirtalaskentaan.

Suomalaiset yhtiöt ovat voineet tehdä arvonkorotuksia omistamiinsa maa-alueisiin ja osakkeisiin. Arvonkorotuksia ei yleensä ole tehty kuitenkaan mak-simaalisiin käypiin arvoihin perustuen, vaan arvonkorotusten suuruuteen ja kir-jaushetkeen ovat vaikuttaneet muutkin syyt kuin pyrkimys todellisten käypien ar-vojen esittämiseen.

IFRS:ään siirtymisen yhteydessä yhtiö voi peruuttaa aikaisemmat arvonkoro-tukset, jolloin käyttöomaisuuden ja oman pääoman arvot laskevat. Toinen vaih-toehto on ottaa korotettu arvo niin sanotuksi oletushankintamenoksi ja kol-mas vaihtoehto on käyttää oletushankintamenona siirtymähetken käypää arvoa.Todennäköisesti arvonkorotuksia tehneet yhtiöt peruuttavat aikaisemmin tehdytarvonkorotukset siirtymävaiheessa.

Perinteisesti kaikki yhtiön omistama kuluva käyttöomaisuus arvostetaan al-kuperäiseen hankintamenoon, josta on vähennetty vuosittaiset suunnitelmanmukaiset poistot. IFRS mahdollistaa kuitenkin myös tällaisen tavanomaisenkäyttöomaisuuden uudelleenarvostamisen vuosittain käypään arvoon. Tähänyhtiöt tuskin kovinkaan yleisesti siirtyvät, koska käyvät arvot tulee tällöin tarkis-taa säännöllisesti ja poistot tehdä aina uudelleenarvostukseen perustuvastamäärästä.

Rahoitusvarojen arvostaminen

IFRS jakaa rahoitusvarat neljään luokkaan, joista niiden arvostusperiaate riippuu.

Rahoitusvarojen luokittelu Rahoitusvarat Arvostustapa

1. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät varat käypään arvoontulosvaikutteisesti

2. Eräpäivään asti pidettävät varat jaksotettuun hankintamenoon

3. Lainat ja muut saamiset jaksotettuunhankintamenoon

4. Myytävissä olevat varat käypään arvoontasevaikutteisesti

19

Rahoitusvarojen arvostamisessa poikkeuksen tekevät johdannaisinstru-mentit, jotka arvostetaan aina käypään markkina-arvoon tulosvaikutteisesti.Mikäli kuitenkin pystytään osoittamaan, että johdannaisten tiukat, tulevien kas-savirtojen suojaavuuden osoittavat kriteerit täyttyvät, arvonmuutokset kirjataansuoraan omaan pääomaan.

Johdannaisten arvostaminen käypiin arvoihin saattaa aiheuttaa merkittäviätuloksen heilahteluita, koska suojaukseen käytettävien johdannaisinstrumenttienkäyvät arvot vaihtelevat paljon. Aikaisemmin tällaiset arvonmuutokset on voitukirjata yhtiöiden omien suojauslaskentaperiaatteiden mukaisesti siten, että ar-vonmuutokset ovat kohdistuneet samalle tarkastelujaksolle kuin suojauksenkohteena olevien kassavirtojen tulosvaikutukset. IFRS:n edellytykset suojaavuu-den tunnistamiselle ovat kuitenkin niin vaativat, että niiden käytännön toteutta-minen saattaa olla jopa mahdotonta ilman merkittäviä järjestelmä- ja dokumen-taatiolisäkustannuksia. Jos IFRS:n suojaavuuden kriteerit täyttyvät, arvon muu-tos kirjataan taseen oman pääoman uudelleenarvostusrahastoon. Tällöin tulos-vaikutus syntyy vasta myöhemmin, kun suojattava kassavirta myös realisoituuyhtiön tuloslaskelmaan.


Kemira Oyj: Rahoitusvarat on luokiteltu IFRS:n edellyttämällä tavalla kaupan-käyntitarkoituksessa pidettäviin rahoitusvaroihin, yrityksille myönnettyihin muihinsaamisiin ja lainoihin ja myytävissä oleviin rahoitusvaroihin. Kemira on luokitellutmuut osakkeet myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi. Käyvän arvon soveltaminenvaikutti merkittävästi myytävissä olevien osakkeiden arvostukseen. Nämä sisäl-tävät pääosin Teollisuuden Voima Oy:n osakkeita. Myytävissä olevien rahoitus-varojen luokkaan kuuluvat osakkeet arvostetaan käypään arvoon, jolloin Teolli-suuden Voima Oy:n osakkeiden arvon on katsottu olevan riittävän luotettavastimääritettävissä. Kemira kirjaa myytävissä olevien osakkeiden realisoitumattomatarvonmuutokset suoraan omaan pääomaan myyntihetkeen saakka, jolloin nesiirretään tuloslaskelmaan. Johdannaiset on kirjattu jo aiemmin käypään arvoontaseessa eivätkä rahoitusinstrumenttien arvostuksen muutokset osakkeita lu-kuun ottamatta aiheuttaneet kokonaisuudessaan merkittäviä muutoksia avaa-vaan IFRS-taseeseen.

Rahoitusvarojen kirjaaminen käypiin arvoihin perustuen lisääntyy.Käypien arvojen esittäminen joko tasearvoina tai tietyiltä osin tilinpää-töksen liitetiedoissa lisää merkittävästi yhtiöiden taloudellisesta ase-masta annettavaa informaatiota.

20

Liikearvojen poistoista luovutaan

Säännöllisistä liikearvojen poistoista luopuminen on merkittävä muutos entiseenkäytäntöön. Aikaisemmin yritysostoista kertyneitä liikearvoja on poistettu suun-nitelman mukaan 5-20 vuoden aikana. Kun näistä poistoista luovutaan1.1.2004 lähtien, tulokset näyttävät entistä paremmilta yrityksissä, joilla on ollutpaljon yrityshankintoja ja niiden kautta syntynyttä liikearvoa. Toisaalta liikearvo-jen mahdolliset arvonalentumiset voivat aiheuttaa merkittäviä kertaluonteisia ku-lukirjauksia yhtiöiden vuosittaisiin tuloksiin.

Liikearvojen suunnitelman mukaisten poistojen sijasta liikearvojen kirjanpito-arvoja arvioidaan säännöllisesti mahdollisen arvonalentumisen selvittämisek-si. Myös muiden taseen omaisuuserien arvoja on arvioitava, mikäli viitteitä mah-dollisista arvonalentumisista havaitaan. Viitteitä voivat olla esimerkiksi omaisuu-den vahingoittuminen, aikaisemmin arvioitua huonompi todellinen suorituskykytai markkinaolosuhteiden tai toimintaan vaikuttavan lainsäädännön muutokset.


Amer-yhtymä Oyj:n vuoden 2003 IFRS:n mukaiseen tulokseen sisältyy golfliike-toiminnan tuotantolaitosten käyttöomaisuuden arvonalentumisia 4,1 MEUR.Suomalaisen käytännön mukaiset arviointimenetelmät eivät johtaneet alaskir-jauksiin vuoden 2003 alkuperäisissä suomalaisen kirjanpitokäytännön mukaisis-sa tilinpäätöksissä.

Arvonalentumistarpeiden selvittäminen perustuu usein arvionvaraisiin tekijöihin.Lopputuloksen kannalta on olennaista, millaista tuottovaatimusta arvioinnin koh-teena olevalta omaisuudelta edellytetään ja miten määritellään omaisuuden tu-levaisuudessa tuottamat kassavirrat.

Omaisuuserien arvostamiseen liittyvissä kassavirran arvioinnissa onolennaista, millaisia tuottovaatimuksia omaisuudelle asetetaan.

Yritysostoissa eli liiketoimien yhdistämisissä, jotka toteutuvat 1.1.2004 jäl-keen, liikearvojen määrittely muuttuu. Hankintamenolaskelmien pitää perustuaaina varojen ja velkojen hankintahetken käypiin arvoihin. Mahdollisuus määritel-lä hankintameno kirjanpitoarvoihin perustuen poistuu.

21

IFRS:ssä liikearvosta pitää yritysoston yhteydessä erottaa hankitut muut ai-neettomat hyödykkeet. Muiksi aineettomiksi hyödykkeiksi määriteltäviä eriäovat esimerkiksi tavaramerkit, patentit, lisenssit, tuotantomenetelmät, sopimuk-siin perustuvat luvat, tilauskanta ja asiakassuhteisiin liittyvä varallisuus. Muita ai-neettomia hyödykkeitä tulee poistaa jatkossakin suunnitelman mukaisesti niidentaloudellisena vaikutusaikana.

Myös hankintamenon määrittämiseen ja hankinta-ajankohtaan liittyvät sään-nökset ovat aikaisempaa huomattavasti yksityiskohtaisempia.

Kaikkien omaisuuserien mahdollinen arvonalentuminen tulee arvioidasäännöllisesti. Koska liikearvoista ei tehdä enää säännönmukaisiapoistoja, yhtiöiden tulokset yleensä paranevat.

KHT-YHDISTYKSEN IFRS-TILINPÄÄTÖSMALLIKIRJAN

KUVAUS ARVONALENTUMISTEN LASKENTAPERIAATTEESTA:

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkinomaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestäomaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva raha-määrä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä,onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, aineettomat hyödykkeet, joilla on ra-jaton taloudellinen vaikutusaika sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynäluovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Rahoitusvaro-jen kerrytettävissä oleva rahamäärä on joko käypä arvo tai odotettavissa olevienvastaisten, alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen rahavirtojen nykyar-vo. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suu-rempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataantuloslaskelmaan. Arvonalentumistappio perutaan, jos olosuhteissa on tapahtu-nut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut ar-vonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuiten-kaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman ar-vonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota eiperuta missään tilanteessa. Myöskään myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luoki-teltujen oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvonalentumistappiota ei peruute-ta tuloksen kautta. Liikearvoille on tehty siirtymästandardin edellyttämä ar-vonalentumistesti 1.1.2004.

22

E S I M E R K K I A R V O N A L E N T U M I S E N K I R J A A M I S E S T A

Yritys hankki uuden tytäryhtiön vuoden 2001 lopussa. Hankitulla tytäryhtiöllä ontoimintaa kolmessa maassa. Vuonna 2004 maahan A valitaan uusi hallitus. Sesaa aikaan lainsäädäntöä, joka rajoittaa merkittävästi ostetun tytäryhtiön pää-tuotteiden vientiä kyseisestä maasta. Tämän seurauksena tytäryhtiön tuotantosupistuu 40 %:lla. Merkittävät vientirajoitukset ja tästä aiheutuva tuotannon su-pistuminen edellyttävät, että Yritys arvioi maassa A sijaitsevan liiketoiminnan ar-von uudelleen. Arvioinnin yhteydessä laaditaan kyseiselle liiketoiminnalle vuosia2005-2009 koskevat tulosennusteet. Tulosennusteiden perusteella todetaan,että tytäryhtiön hankinnasta muodostuneen liikearvon määrä on suurempi, kuinliiketoiminnan arvioitu nykyinen käypä arvo. Liikearvosta kirjataan arvonalennus,joka heikentää yrityksen vuoden 2004 tulosta.

Laskennalliset verosaamiset ja verovelat

Suomalaiset listayhtiöt ovat jo perinteisesti kirjanneet laskennallisia verosaamisiaja verovelkoja taseeseen ja niiden muutoksia tuloslaskelmaan, joskin kirjaamis-periaatteiden soveltamisessa on esiintynyt melko paljon vaihtelua. IFRS:n kirjaa-missäännökset ovat entistä velvoittavammat, yksityiskohtaisemmat ja katta-vammat.

Suomalaisten laadintaperiaatteiden mukaan on mahdollista jättää kirjaamattalaskennalliset verosaamiset verotuksessa vahvistetuista tappioista, joita voidaanhyödyntää tulevina vuosina. Laskennalliset verosaamiset on tällöin ilmoitettu lii-tetiedoissa taseen ulkopuolisina erinä. IFRS:n mukaan laskennallinen verosaa-minen tulee aina kirjata taseeseen varaksi, mikäli on riittävän todennäköistä, et-tä tappiot voidaan tulevaisuudessa hyödyntää verotuksessa.

IFRS edellyttää laskennallisten verojen kirjaamista myös tase-erien verotuk-sellisista eroista. Tällöin tase-erän arvo verotuksessa ja kirjanpitoarvo poikkeavattoisistaan. Suomalaisessa käytännössä näiden kirjaaminen on ollut harvinaista.Tällaisia laskennallisen veron kirjaamista edellyttäviä eriä voivat olla esimerkiksiyritysostojen arvostukset käypiin arvoihin, muiden tase-erien käypiin arvoihin ar-vostukset sekä tytäryhtiöiden jakamattomiin voittovaroihin liittyvät verovelat.

Veroista annetaan liitetiedoissa huomattavasti aikaisempaa enemmänyksityiskohtaisempia lisätietoja.

23


Outokumpu Oyj: IFRS:ään siirtymisen yhteydessä on kirjattu laskennalliset verottehdyistä IFRS-oikaisuista siltä osin kun ne ovat aiheuttaneet veronalaisia tai vä-hennyskelpoisia jaksotuseroja verotuksen ja tilinpäätöksen välillä. Laskennallisiaveroja ei ole kirjattu liikearvosta, negatiivisesta liikearvosta eikä muista pysyvästiverovapaista tai vähennyskelvottomista eristä. Siirtymähetkellä IFRS-oikaisuihinliittyvät laskennalliset verot vähenivät 22 milj. euroa.

Vuokrasopimukset

Vuokrasopimusten käsittely tilinpäätöksessä muuttuu niin, että rahoitusleasin-giksi määriteltävillä vuokrasopimuksilla hankitut hyödykkeet on kirjattava tasee-seen varoiksi ja velaksi. Aikaisemmin leasingistä on ollut tietoa ainoastaan liite-tiedoissa.

Rahoitusleasingiä käyttäneiden yhtiöiden taseiden loppusummat kasvavat.Tämä vaikuttaa taseesta laskettaviin tunnuslukuihin, kuten sijoitetun pääomantuottoon sekä omavaraisuus- ja velkaantumisasteeseen. Tuloslaskelmassamuutos näkyy niin, että aikaisemmin liiketoiminnan muihin kuluihin kirjattu lea-singvuokra muuttuu leasinghyödykkeestä tehtäväksi poistoksi ja leasingvelastamaksettavaksi korkokuluksi.

IFRS edellyttää vuokrasopimusten luokittelua rahoitusleasingsopimuksiin jamuihin vuokrasopimuksiin. Rahoitusleasingiksi määriteltävät hyödykkeet vuokral-le antaja käsittelee myyntinä ja vuokralle ottaja ostoina. Vuokrasopimus määritel-lään rahoitusleasingsopimukseksi, mikäli vuokrakohteen omistamiseen liittyvätriskit ja edut kuuluvat olennaisilta osin vuokralle ottajalle. Rahoitusleasingistä onkyse myös, kun omistus siirtyy vuokralle ottajalle vuokra-ajan päättyessä tai tälläon oikeus ostaa hyödyke vuokra-ajan päättyessä käyvän arvon alittavaan hin-taan. Rahoitusleasingin tunnusmerkit täyttyvät myös, kun vuokra-aika kattaapääosan hyödykkeen taloudellisesta pitoajasta tai koko vuokra-ajan vähimmäis-vuokrien nykyarvo vastaa olennaista osaa hyödykkeen käyvästä arvosta. Olen-naista on liiketoimen tosiasiallinen luonne ja sisältö, ei vuokrasopimuksen muoto.

Rahoitusleasingin käsittely IFRS:n mukaisesti parantaa eri yhtiöidenvertailukelpoisuutta, koska näin vuokratut hyödykkeet on esitettäväaina taseessa varoina ja velkoina. Vuokrasopimusten käsittely tilin-päätöksissä muuttuu merkittävästi, mikäli sopimus joudutaan luokit-telemaan rahoitusleasingiksi. Muutos vaikuttaa erityisesti taseestalaskettaviin tunnuslukuihin

24


Lassila & Tikanoja Oyj: Ympäristöpalvelut-toimiala vuokraa asiakkaille laitteita,jotka on aikaisemmin kirjattu yhtiön käyttöomaisuuteen. Osa vuokrasopimuksis-ta tulkitaan IFRS:n mukaan rahoitusleasingeiksi ja niiden käsittely muuttuu. Ra-hoitusleasingsopimusten mukaisten tulevien vuokrien nykyarvot tuloutetaan he-ti ja ne kirjataan pitkäaikaisiksi myyntisaamisiksi, eikä laitteita kirjata jatkossa yh-tiön käyttöomaisuuteen. Kukin vuokraerä jaetaan korkoon ja myyntisaamisen ly-hennykseksi. Rahoitusleasingkirjaukset lisäävät konsernin omaa pääomaa noin0,5 miljoonaa euroa.

Takaisinvuokraus

Yhtiöt ovat saattaneet myydä kiinteistönsä ja vuokrata ne heti takaisin omaankäyttöönsä. Järjestelyjä kutsutaan myynti ja takaisinvuokraus -sopimuksiksi(sale and leaseback). Mikäli takaisinvuokraus luokitellaan rahoitusleasingiksi,hyödyke kirjataan edelleen myyvän yhtiön taseeseen.

K H T - Y H D I S T Y K S E N I F R S - T I L I N P Ä Ä T Ö S -

M A L L I K I R J A N K U V A U K S E T V U O K R A S O P I M U S T E N

L A S K E N T A P E R I A A T T E I S T A

Konserni vuokralle ottajanaAineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olen-nainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitus-leasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimus merkitään taseeseen vuokra-ajanalkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaanvähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyö-dykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä ly-hyemmän vuokra-ajan kuluessa. Vuokravelvoitteet sisältyvät taseen korollisiinvelkoihin.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralleantajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimustenperusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinävuokra-ajan kuluessa.

25

Konserni vuokralle antajanaKonsernin vuokralle antamat hyödykkeet, joiden omistamiselle ominaiset riskit jahyödyt ovat siirtyneet olennaisilta osin vuokralle ottajalle, käsitellään rahoituslea-singsopimuksina ja kirjataan taseeseen saamisena. Saaminen kirjataan nykyar-voon. Rahoitusleasingsopimuksen rahoitustuotto määritetään siten, että jäljelläoleva nettosijoitus tuottaa saman tuottoprosentin vuokra-ajan kuluessa.

Muilla kuin rahoitusleasingsopimuksilla vuokralle annetut hyödykkeet si-sältyvät taseessa aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Niistä tehdään pois-tot taloudellisena vaikutusaikana, kuten vastaavista omassa käytössä olevista ai-neellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Vuokratuotot kirjataan tuloslaskelmaantasa-erinä vuokra-ajan kuluessa.

Milloin voi tehdä varauksen?

Tilinpäätöksessä pitää tehdä varauksia sitovista velvoitteista, joiden mak-suajankohta tai määrä on vielä toistaiseksi epävarma. Varauksilla ymmärretääntulevia todennäköisiä menoja tai menetyksiä. Tilikauden tulos heikkenee varauk-sen määrällä. IFRS tiukentaa varausten tekemisen edellytyksiä.

Yhtiöillä on yleensä riittävät edellytykset arvioida sekä varauksen tarpeellisuusettä sen määrä. Tässä mielessä IFRS ei muuta nykyistä käytäntöä, mutta tiu-kentaa edellytyksiä varauksen kirjaamiselle. Suomalaisessa käytännössä onmahdollista kirjata harkinnanvaraisesti varauksia, jotka eivät ole vielä varauksentekohetkellä perustuneet lakiin tai muuhun velvoitteeseen. Tällaisista varauksiaovat esimerkiksi olleet uudelleenjärjestelyvaraukset, joissa yhtiön hallituksentai johtoryhmän päätökset ovat aikaisemmin jo voineet riittää perustaksi varauk-sen kirjaamiseen. IFRS:n periaattein tällaisen varauksen kirjaaminen on mahdol-lista vasta sitten, kun uudelleenjärjestelystä on sekä yksityiskohtainen suunnitel-ma että sen toimeenpano on aloitettu tai siitä on muutoin tiedotettu.

Varausten tekoedellytykset tiukkenevat, mikä voi siirtää varausten kir-jaamista tulevaisuuteen. Yritysjohdon tekemä päätös ei vielä synnytävarauksen kirjaamismahdollisuutta tilinpäätöspäivänä, elleivät muutuudelleenjärjestelyvarausta koskevat ehdot toteudu. Varauksista an-netaan tilinpäätöksen liitetiedoissa yksityiskohtaista tietoa ja varaukseton yksilöitävä aikaisempaa tarkemmin.

26

E S I M E R K K I T O I M I A L A N L O P E T T A M I S E S T A

Yrityksen hallitus päätti 12.12.2004 yhden toimialan lopettamisesta. Ennen tilin-päätöspäivää 31.12.2004 päätöksestä ei vielä tiedotettu eikä muihinkaan toimiinryhdytty päätöksen toimeenpanemiseksi. Toimialan lopettamiseen liittyvistä ku-luista ei tehdä varausta vielä tilinpäätökseen 31.12.2004.

Menojen aktivointiin rajoituksia ja velvoitteita

Suomalaisen kirjanpitokäytännön mukaan kaikki tutkimus- ja kehittämisme-not voidaan kirjata aina vuosikuluina yhtiön tulokseen varovaisuuden periaatet-ta noudattaen. Toisaalta pitkävaikutteiseksi tulkittavien tutkimus- ja kehittämis-menojen tai muiden vastaavien menojen kirjaaminen taseeseen varoiksi eli akti-voiminen on mahdollista, mikäli pystytään osoittamaan, että niiden ansiosta ontulevaisuudessa odotettavissa tuloja. Kirjauskäytäntö on tuonut merkittävänjoustokohdan suomalaisille listayhtiöille, kun esimerkiksi mainoskampanjoiden jatuotanto- ja tietojärjestelmien hankinta- ja kehittämisprojektien menoja on voituaktivoida.


Saunalahti Group Oyj: Nykyinen laskentakäytäntö ennen IFRS-periaatteita: Li-säksi muihin pitkävaikutteisiin menoihin sisältyy asiakashankinnan kuluja, joidenpoistoajat ovat GSM-liittymien osalta 18 kuukautta ja laajakaistaliittymien osalta36 kuukautta.

IFRS jakaa tutkimus- ja kehittämiskustannukset kuluiksi kirjattaviin tutkimusme-noihin ja aktivoitaviin kehittämismenoihin. Se sääntelee huomattavasti yksityis-kohtaisemmin tilanteet, milloin tietty aineeton hyödyke, kuten kehittämismenoon aktivoitava taseeseen ja milloin taas jokin muu aikaisemmin pitkävaikuttei-seksi tulkittu meno on kirjattava kuluksi tilikauden tulokseen.

Kehittämismenot on aktivoitava ja poistettava suunnitelman mukaisina pois-toina vaikutusaikanaan. Aktivointia säätelevät yksityiskohtaiset ehdot, jotkakoskevat mm. hyödykkeen käyttökelpoisuutta sekä yrityksen kykyä ja aikomus-ta saattaa hyödyke valmiiksi. Lisäksi on oltava todennäköistä, että hyödyketuottaa taloudellista hyötyä ja kustannusten seurantajärjestelmän on oltava luo-tettava.

IFRS:n mukaan missään tilanteessa ei voida aktivoida esimerkiksi toiminto-jen käynnistämis- tai uudelleenorganisointimenoja, koulutustoiminnan

27

kustannuksia, myynninedistämis- ja mainontamenoja. Aktivointimahdolli-suus ei liioin koske yhtiön itse sisäisesti aikaansaamaa liikearvoa ja tuotemerk-kejä. Ostetut tuotemerkit voidaan kuitenkin aktivoida taseeseen. Tilinpäätökses-sä käsitellään siten aivan eri tavalla itse kehitettyjä ja ostettuja liikearvoja, mi-kä vaikeuttaa yhtiöiden vertailua. Pelättävissä on myös, että tämänkaltaisia vaih-toehtoja ryhdytään tavalla tai toisella hyödyntämään.

Mahdollisuudet esittää pitkävaikutteisia menoja varoina taseessavähenevät.


Basware Oyj: Tuotekehitysmenojen osalta laskentakäytäntöä on muutettu IFRS-käytäntöä vastaavaksi jo vuoden 2004 alusta alkaen. Tuotekehitysmenoja onaktivoitu katsauskaudelle 1-3/2004 yhteensä 241 tuhatta euroa. Aikaisemminkaikki tuotekehitysmenot on kirjattu kuluksi.

Vaihto-omaisuus

IFRS ei tuo vaihto-omaisuuden määrittelyyn merkittäviä muutoksia. Yleissääntö-nä on edelleen, että vaihto-omaisuuden hankintameno sisältää kaikki menot,jotka ovat välttämättömiä omaisuuden saattamiseksi sen hetkiseen kuntoon jasijaintipaikkaan. Vaihto-omaisuuden valmistukseen tai hankintaan liittyvien kiin-teiden menojen osuuden sisällyttäminen hankintamenoon on IFRS:ssä pakollis-ta, joten se saattaa joissakin yhtiöissä lisätä vaihto-omaisuuden arvoa.

IFRS edellyttää vaihto-omaisuuden yksittäisten tuotteiden arvostamista siten,että tuotteita myytäessä katsotaan myydyn tuotteen hankintamenoksi ainakaikkein vanhin kyseisen tuotteen hankintaerä. Suomalainen kirjanpitokäy-täntö on sallinut myös vaihtoehtoisia muita arvostusperiaatteita, joten IFRS voimyös tältä osin muuttaa vaihto-omaisuuden arvoa.


Tamfelt Oyj: Tamfelt-konsernin vaihto-omaisuudessa IFRS:n mukainen arvostuslisää vaihto-omaisuuden määrää 3 miljoonalla eurolla ja oman pääoman määrää2 miljoonalla eurolla, kun otetaan huomioon myös muutoksesta aiheutuva las-kennallinen verovelka.

28

Muita muutoksia

Hankittujen omien osakkeiden esittäminen varoina taseessa ei ole enää mah-dollista, vaan ne on aina esitettävä oman pääoman vähennyksenä. Taloudellis-ten tunnuslukujen laskennassa omat osakkeet on jo perinteisesti pitänyt elimi-noida siten, kuin niitä ei olisi olemassakaan.

Osakeyhtiölain mukainen pääomalaina on esitetty omana eränään lainan-saajan omassa pääomassa. IFRS:n mukaan pääomalainat on esitettävä vieraa-na pääomana ja korot rahoituskuluna.

IFRS:n mukaan yhtiöille osakeantien yhteydessä syntyvät kulut, kuten jär-jestäjien ja asiantuntijoiden palkkiot tulee kirjata suoraan vähennykseksi omaanpääomaan, jolloin kirjauksella ei ole lainkaan tilikauden tulosta heikentävää vai-kutusta. Suomalaisessa kirjanpitokäytännössä tällaiset kulut kirjataan pääsään-töisesti tuloslaskelmaan tilikauden tulosta rasittamaan.

L I I T E T I E D O T L I S Ä Ä N T Y V Ä T

Liitetiedot sisältävät merkittävästi aikaisempaa enemmän tietoja. Nykyistäenemmän tai erilaisia liitetietoja vaaditaan muun muassa seuraavista asioista:l toimialakohtainen informaatiol rahavirtalaskelman liitetiedotl yritysostoja ja - myyntejä koskevat tiedot l työsuhde-etuusjärjestelyihin liittyvät tiedot (erityisesti eläke-etuudet)l tiedot arvonalentumisten arvioinneista l tiedot rahoitusinstrumenteista ja mahdollisesti sovelletusta

suojauslaskennastal tiedot laskennallisista veroista ja muita lisätietoja veroista.l myytävien ja lopetettavien toimintojen tiedotl optioihin liittyvät tiedotl lähipiiri-informaatiol kuvaus yrityksen riskeistä ja niiden hallinnasta

Liitetiedot antavat yksityiskohtaista lisätietoa yhtiön taseasemasta jatuloksen muodostumisesta.

29

T U N N U S L U V U T

IFRS:n käyttöönotto ei muuta tunnuslukujen laskentaperiaatteita, mutta kos-ka se vaikuttaa tilikauden tulokseen, taseen kokonaismäärään, omiin pää-omiin ja muihin tase-eriin, sillä on näin ollen merkittävä vaikutus myös tun-nuslukuihin.

Tulosta parantavat Tulosta heikentävätn liikearvopoistojen loppuminen n mahdolliset arvonalentumiset

liikearvoista ja aineellisista jaaineettomista hyödykkeistä

n etuuspohjaiset eläkejärjestelyt n etuuspohjaiset eläkejärjestelytn tase-erien arvostaminen n laskennalliset verovelat käypään arvoonn valmistusasteen mukainen n menojen aktivointien peruutuksettuloutusn laskennalliset verosaamiset n menojen aktivoinneista

myöhemmin tehtävät poistotn menojen aktivoinnitn vaihto-omaisuuden arvostus

Tasetta kasvattavat Tasetta pienentävät n liikearvopoistojen loppuminen n menojen aktivointien

peruutukset n etuuspohjaiset eläkejärjestelyt n omien osakkeiden esittämistapan tase-erien arvostaminen käypään arvoonn vuokrasopimukset (rahoistusleasing)n laskennalliset verosaamiset ja-velatn menojen aktivoinnitn vaihto-omaisuuden arvostus

30

Muutosten vaikutus tunnuslukuihin

Liikearvosta ei tehdä säännönmukaisia poistojal tulos ja tulos/osake paranee l tulos voi myös heilahdella vuosittain mahdollisten arvonalentumisten myötäl taseen kokonaismäärä kasvaa ja vaikuttaa heikentävästi sijoitetun ja omanpääoman tuottoon

Rahoitusleasing-järjestelyt sekä myynti ja takaisinvuokraus-järjestelyt kasvattavat taseen loppusummaal sijoitetun pääoman tuotto ja omavaraisuusaste heikkenevätl velkaantumisaste kasvaa

Taseeseen tulevat etuuspohjaiset eläkevastuut vaikuttavat oman pääomanmäärään ja taseen loppusummaanl vaikutukset sijoitetun ja oman pääoman tuottoon

Mahdollisten kehittämismenojen aktivointi lisää käyttöomaisuutta ja omaapääomaal omavaraisuusaste kasvaal sijoitetun pääoman tuotto heikkenee

E S I M E R K K E J Ä I F R S : N V A I K U T U K S I S T A

T U N N U S L U K U I H I N

Tulos/osake Omavaraisuusasteeuroa, 2003 %, 2003

FAS* IFRS FAS* IFRSAmer 2,77 3,35 51 49Kemira 0,62 0,64 44 41KONE 3,10 4,77 30 30Outokumpu 0,54 0,68 32 33UPM 0,70 0,61 48 43

*FAS = Suomalainen tilinpäätöskäytäntö

31

S I J O I T T A J A N M U I S T I L I S T A

Käy läpi siirtymävaiheen täsmäytyslaskelmat: l miten IFRS vaikutti lähtötilanteessa yhtiön omaa pääomaan - merkittävätmuutoksetl miten IFRS muutti vertailuvuoden tulosta - saman tyyppiset muutokset myösjatkossa

Vertaile eri yhtiöitä, niiden käytäntöjä ja annettua informaatiotal IFRS sisältää myös vaihtoehtoja ja arvioita

Rahavirtalaskelma antaa luotettavaa ja johdonmukaista tietoja yhtiönliiketoiminnan kehittymisestä

Muista liitetiedot - niiden merkitys tiedon lähteenä korostuu entisestäänl liitetiedoissa annetaan yksityiskohtaisia lisätietoja tuloskehitykseen ja erityisestitaseasemaan vaikuttavista tekijöistä

Katso liitetiedoissa esitettävä oman pääoman arvonmuutosrahasto l mahdolliset erot joidenkin tase-erien kirjanpitoarvojen ja käypien arvojen välillä

Jos yhtiön taseessa on merkittävä määrä liikearvoa ja aineettomia hyödykkeitä,katso liitetiedoista niiden arvostamisesta annettuja lisätietoja. Usein tällaiset lii-kearvot ovat merkittävä osa yhtiöiden varallisuutta ja tuloksentekokykyä.

Seuraa IFRS:n periaatteisiin tulevia muutoksia. Niitä tulee edelleen. Mahdol-liset muutokset kerrotaan aina listayhtiöiden tilinpäätösten liitetiedoissa

Jos et heti ymmärrä, älä menetä uskoasi, kysy sopivan tilaisuuden tullen. Hy-vä tapa perehtyä yksityiskohtaisemmin asiaan on myös vertailla listayhtiön tilin-päätöksen laadintaperiaatteita viimeisessä suomalaisten tilinpäätösperiaatteidenmukaisessa tilinpäätöksessä ja ensimmäisessä IFRS-tilinpäätöksessä.


Outokumpu Oyj: Outokummun oma pääoma on kasvanut 106 milj. euroaIFRS:n mukaisessa avaavassa taseessa. Tämä johtuu negatiivisen liikearvon kir-jaamisesta omaan pääomaan, varastonarvostusperiaatteen muutoksesta jaIFRS-oikaisuihin liittyvien laskennallisten verojen vähenemisestä. Toisaalta suu-remmat eläkevelvoitteet ja varaukset ovat pienentäneet omaa pääomaa ja kas-vattaneet vierasta pääomaa. Konsernin pääomarakenne on vahvistunut ja vel-kaantumisaste laskenut merkittävästi IFRS:ään siirtymisen seurauksena.

32

S A N A S T O

Sanastossa termit selitetään yksinkertaistaen jamahdollisimman helppotajuiset. Viralliset termienselitykset löytyvät IFRS-standardit -kirjan sanastosta.

Aineellinen hyödyke Yhtiöllä olevaa varallisuutta, jota yhtiö hyödyntää liiketoiminnassaan usean tilikauden ajan.Esimerkiksi maa-alueet, rakennukset, tuotantolaitteet sekä koneet, kalusto ja laitteet. Ks.myös kuluva käyttöomaisuus.

Aineeton hyödykeYhtiöllä oleva omaisuuserä, jolla ei ole aineellista olomuotoa ja jota yhtiö hyödyntää liike-toiminnassaan usean tilikauden ajan. Esimerkiksi tuotemerkit, patentit, atk-ohjelmistot se-kä asiakassuhteet.

AktivointiMenon sisällyttäminen taseeseen varoihin ja osaksi hyödykkeen hankintamenoa. Tasee-seen aktivoidusta omaisuudesta kirjataan tulosta heikentävät poistot vasta useamman tili-kauden aikana. Menettelyn seurauksena kulumassa olevan ensimmäisen tilikauden tulosparanee ja myöhempien vuosien tulos heikkenee poistoja kirjattaessa.

Avaava taseUusiin laatimisperiaatteisiin siirtymisen hetkelle laadittava yhtiön tase, jossa eritellään yhtiönvarat ja velat.

Arvonalennus, arvonalentumistappioMäärä, jolla hyödykkeen kirjanpitoarvo ylittää hyödykkeen käyvän arvon. Pitää kirjata ku-luksi.

ArvostusRahamäärien määrittelyt, joiden suuruisena varat ja velat merkitään taseeseen tai tuotot jakulut tuloslaskelmaan.

EDExposure Draft. Luonnokset uusiksi laadintaperiaatteiksi tai niiden tulkinnoiksi.

EläkevastuuVelvollisuus maksaa henkilöstön eläketurvaan liittyviä maksuja. Eläkevastuu on yhtiön vel-kaa.

33

EmoyhtiöYhtiö, jolla on määräysvalta muissa yhtiöissä, joita kutsutaan tytäryhtiöiksi. Määräysvaltamuodostuu yleensä silloin, kuin emoyhtiöllä on yli 50 %:n äänivalta omistamastaan toisestayhtiöstä. Emoyhtiö ja tytäryhtiöt muodostavat yhdessä konsernin.

ErillistilinpäätösYksittäisen yhtiön oma tilinpäätös. Erillistilinpäätöksen lisäksi emoyhtiöt ovat velvollisia laati-maan konsernitilinpäätöksen, johon yhdistellään kaikkien konserniin kuuluvien yhtiöiden eril-listilinpäätökset.

Erityistä tarkoitusta varten perustettu yksikköYhtiö, jossa tosiasiallinen määräysvalta voi olla jollakin muulla, kuin yhtiön osakkeenomistajil-la. Tosiasiallisen määräysvallan voivat muodostaa esimerkiksi merkittävä liiketoimintasuhde jasen muodostama päätöksentekovalta. Esimerkiksi tuotantolaitoksen yksittäinen osa, jonkajuridinen omistus on jollakin ulkopuolisella, mutta joka tosiasiallisesti palvelee taloudelliseltakannalta ainoastaan kyseistä tuotantolaitosta.

Etuuspohjainen eläkejärjestelmäEläkejärjestelmä, jossa yrityksellä voi edelleen olla maksuvelvollisuus erilliselle eläkkeen jär-jestävälle taholle yrityksen henkilöstön aikaisempiin työsuorituksiin liittyen.

GoodwillKs. liikearvo.

HankintamenoHyödykkeen alkuperäinen ostohinta.

HedgingKs. suojaaminen.

Hyvä kirjanpitotapaYleiset kirjanpitoon ja tilinpäätöskäytäntöihin liittyvät toimintaperiaatteet, joihin vaikuttavat lain-säädäntö, annetut muut ohjeet ja vakiintunut käytäntö.

IAS International Accounting Standards. Aikaisempi nimitys IFRS:lle.

IASBInternational Accounting Standards Board. Kansainvälisiä tilinpäätöksen laatimisperiaatteitalaativa elin.

34

IFRICInternational Financial Reporting Interpretations Commitee of the IASB. Laatimisperiaat-teille tulkintoja antava komitea.

IFRS International Financial Reporting Standards. Kansainväliset tilinpäätösstandardit

JaksotusTulon tai menon kohdentaminen tilikauden tulokseen vaikuttavaksi tuotoksi tai kuluksi si-ten, että tilikauden tulos esitetään oikein.

Johdannainen, johdannaisinstrumenttiSijoitusinstrumentti, jonka arvo perustuu jonkin toisen arvopaperin, indeksin, valuutan,hyödykkeen tai oikeuden arvoon. Optiot, futuurit ja termiinit ovat johdannaisia.

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät sijoituksetSijoitukset tai rahoitusvarat, jotka on hankittu lyhyen aikavälin voittojen hankkimiseksi.

Kerrytettävissä oleva rahamääräVastaa yleensä käypää arvoa.

KonserniEmoyhtiön ja tytäryhtiöiden muodostama taloudellinen kokonaisuus, jonka taloudellinentulos ja asema esitetään konsernitilinpäätöksellä.

KonserniliikearvoYhtiön ostaessa toisen yhtiön tytäryhtiökseen se osa ostetun tytäryhtiön kauppahinnasta,joka ylittää tytäryhtiön varojen ja velkojen käyvän arvon erotuksen.

KonsernitilinpäätösKonsernista laadittu tilinpäätös, joka esitetään siten kuin se olisi yksittäisen yrityksen tilin-päätös.

KuluLuovutettu taloudellinen hyöty, yleensä rahasuoritus, joka vähentää kyseisen tilikaudenvoittoa.

Kuluva käyttöomaisuusEsimerkiksi rakennukset, tuotantolaitteet sekä koneet, kalusto ja laitteet. Hankintamenokirjataan taseeseen ja poistetaan vuosittaisina poistoina arvioidun tulevan taloudellisenkäyttöiän aikana.

35

Käypä arvoRahamäärä, johon omaisuus voitaisiin vaihtaa eri osapuolten välillä.

KäyttöomaisuusYhteinen määritelmä aineellisille ja aineettomille hyödykkeille.

Liikearvo, goodwillOsa ostetun liiketoiminnan kauppahinnasta, joka ylittää ostettujen varojen ja velkojen käy-vän arvon erotuksen.

ListayhtiöArvopaperipörssissä julkisesti noteerattava yhtiö.

LyhytaikainenAlle yhden vuoden vaikutusaikainen.

LähipiiriOsapuolet kuuluvat toistensa lähipiiriin, mikäli toisella osapuolella on määräysvalta tai huo-mattava vaikutusvalta toisen päätöksentekoon.

MaksuperusteinenMenon ja tulon kirjaaminen maksuhetkellä yhtiön kirjanpitoon.

Maksupohjainen eläkejärjestelmäEläkejärjestelmä, jossa yritys suorittaa maksun erilliselle eläkkeen järjestävälle taholle, eikäyrityksellä ole tämän jälkeen myöhemmin maksuvelvollisuuksia.

MenoLuovutettu taloudellinen hyöty, yleensä maksettu rahasuoritus.

Myynti ja takaisinvuokrausjärjestelyt, sale and leasebackMyyjä myy hyödykkeen ja sama hyödyke vuokrataan takaisin myyjälle.

Myytävissä olevat varatVarat, jotka yritys omistaa usein pidemmän aikaa, mutta jotka yrityksen on tarkoitus myy-dä sopivan tilaisuuden tullen.

PitkäaikainenYli yhden vuoden vaikutusaikainen.

36

PoistoHyödykkeen hankintamenon kuluksi kirjaamista useamman tilikauden aikana taloudellisenvaikutusajan kuluessa.

PääomalainaVelka, joka on takaisinmaksuun liittyvien oikeuksien osalta huonommassa asemassa kuinmuut velat.

RahoitusinstrumenttiKahden osapuolen välinen rahoitussopimus, joka muodostaa toiselle osapuolelle rahoi-tusvaroihin kuuluvan erän.

RahoitusleasingVuokrasopimus, jolla siirretään hyödykkeen omistamiseen liittyvät riskit ja edut toiselle osa-puolelle.

RahoitusvaratKäteinen, pankkitilillä olevat varat, osake tai sopimukseen perustuva oikeus saada toiseltaedellä mainittuja rahoitusvaroja.

SICStanding Interpretations Committee of the IASB. Tulkintoja laatimisperiaatteille antava ko-mitea.

SijoituskiinteistöMaa-alue tai rakennus, joka omistetaan vuokratuoton hankkimista tai arvonnousua varten,ja joka ei siten ole yhtiön omassa käytössä.

Suojaaminen, hedgingToimenpide, jolla halutaan poistaa esimerkiksi korko-, valuuttakurssi- tai raaka-aineidenhintakehitykseen liittyvä riski, esimerkiksi johdannaisinstrumentteja käyttämällä.

SuoriteperusteinenMenon ja tulon kirjaaminen hyödykkeen vastaanottamisen ja luovuttamisen hetkellä yhtiönkirjanpitoon.

TuloSaatu taloudellinen hyöty, yleensä rahasuoritus.

TulouttaaKirjata tapahtuman vaikutus yhtiön tuloslaskelmaan tilikauden tulosta parantaen.

37

TulosvaikutteinenTulon tai menon käsittely tuottona tai kuluna siten, että käsittely vaikuttaa kyseisen tilikaudenvoittoon joko lisäävästi tai pienentävästi.

TuottoSaatu taloudellinen hyöty, yleensä rahasuoritus, joka lisää kyseisen tilikauden voittoa.

TytäryhtiöYhtiö, jossa määräysvaltaa käyttää sitä omistava emoyhtiö. Ks. emoyhtiö.

Työsuhde-etuusYrityksen antama vastike henkilökunnalle heidän työsuorituksestaan. Esimerkiksi palkka taieläke-etu.

TäsmäytyslaskelmaTiedot, joilla esitetään aikaisemman ja muutetun menettelytavan väliset erot.

UudelleenarvostusVarojen ja velkojen merkintä taseeseen aikaisemmasta poikkeavan määräisenä korkeampaankäypään arvoon.

Vaihto-omaisuusOmaisuuserä, joka on tarkoitettu myytäväksi yhtiön harjoittamassa liiketoiminnassa.

Vakuutusmatemaattinen laskelmaArvio, jolla määritetään yrityksellä olevien eläkevastuiden määrä tilinpäätöshetkellä.

Valmistusasteen mukainen tuloutusMyynnin tulosvaikutuksen tulouttaminen sitä mukaa, kun pitkäaikaishankkeen valmistuminenetenee.

VarausTaseen velka, jonka toteutumisajankohta tai määrä on vielä toistaiseksi epävarma.

Varovaisuuden periaateTilinpäätösten laadintaan liittyvä yleinen periaate, jonka tavoitteena on varmistaa, ettei tilikau-den tulosta esitettäisi liian suurena. Varoja ja tuottoja ei arvioida liian suuriksi eikä velkoja ja ku-luja liian pieniksi.

Verotuksellinen arvoTase-erän verotuksessa huomioon otettava määrä.

38

Yritysten yhteenliittymä, liiketoimintojen yhdistäminenYrityskaupan seurauksena syntyvä tilanne, jossa yhtiö ostaa määräysvallan toisesta yhtiöstä, ja yhtiöt muodostavat konsernin sekä laativat myös konsernitilinpäätöksen.

39

Opas IFRS-standardienvaikutuksista

www.porssisaatio.fi

h t t p : / / w w w . p o r s s i s a a t i o . f iP L 2 0 , 0 0 1 3 1 H e l s i n k i

M i ten t i l inpää tös muut tuu?

N-P

AIN

O 2

005

Documents

Opas IFRS- standardien vaikutuksista - porssisaatio.fi · 3 Euroopan unionin alueen listayhtiöt ryhtyvät laatimaan konsernitilinpäätöksensä kansainvälisten tilinpäätösstandardien