Upload
others
View
2
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
14.1.18
1
Erja Sandberg KT, EO
Tarkkaavuuden pulmien vahvuusperustainen
tukeminen
Paimio-akatemia 11.1.2018
HISTORIANI ADHD:N PARISSA • Vanhemman kokemus ADHD:sta, oma vahvuuksilla kasvatettu nuori nuori
nyt 16v. ja kokee ADHD:n yhdeksi vahvuudekseen. • Laaja-alainen erityisopettaja, opetushallinnon ja rehtorinpätevyys,
neuropsykiatrinen valmentaja sekä ratkaisukeskeinen työnohjaaja. • Kandidaatin tutkielma ja pro gradu ADHD-oireisten lasten ja nuorten
sisaruksista. (KK ja KM erityispedagogiikasta) • Väitöskirja ADHD-oireisten henkilöiden monialaisesta tukemisesta opetus-,
sosiaali- ja terveystoimen alaisista palveluissa. (KT erityispedagogiikasta) • Työkokemusta jokaisella kouluasteella: varhaiskasvatus, perusopetus,
toinen aste, aikuiskoulutus, korkeakoulutus, vapaa sivistystyö. • Työkokemusta kuntoutustyössä, mm. lasten, nuorten ja perheiden
sopeutumisvalmennuskurssien kurssinjohtajana. • Asiantuntijaluennoitsija. • Yliopisto-opettaja (HY). • Tietokirjailija.
© copyright Erja Sandberg KT, EO
USEIN KUULTUA JA LUULTUA.. ✔ ADHD = Käytöshäiriö (Conduct Disorder) -> ADHD ≠ Käytöshäiriö -> Ilman varhaisia tukitoimia jatkuvan negatiivisuuden kierteen kanssa eläessä voi henkilölle tulla LISÄKSI käytöshäiriö!
✔ ADHD-oireiset henkilöt suoriutuisivat tehtävistään kuten muutkin henkilöt, jos vain haluaisivat (ennen vrt. laiskat). -> Tarvitsevat konkreettisia toimintamalleja, miten tehtävät tehdään
✔ ADHD-oireiset henkilöt ovat älykkyydeltään heikompia (ennen vrt. tyhmät). -> Ei pidä paikkaansa! Moni ADHD-oireinen oppilas kaipaisi ns. ylöspäin eriyttämistä. -> Mahdollisuudet tukitoimien kanssa kouluttautua kuten muutkin, esim. yliopistoon.
© copyright Erja Sandberg KT, EO
USEIN KUULTUA JA LUULTUA.. ✔ ADHD johtuu vain kasvatuksesta. -> ADHD-oireet ovat aina perimän ja ympäristötekijöiden summa! -> Oireita voi vahvistaa tai vähentää esim. koulussa ja kotona. ✔ Hyvin menestyneellä henkilöllä ei voi olla ADHD. ->Kognitiiviset taidot eivät ole yhteydessä ADHD:n kanssa. -> Ei pidä paikkaansa. Lahjakkuus voi kompensoida oireita. -> Henkilö voi myös olla opetellut toimivia opiskelukäytänteitä.
© copyright Erja Sandberg KT, EO
KESKEISIMMÄT DIAGNOSOITAVAT OIREET ADHD:SSA • Tarkkaavuuden puute – vaikea keskittyä, haaveilee tai poukkoilee asiasta toiseen, Välttää ponnistusta vaativia tehtäviä, koska kokee ettei tarkkaavuus pysy aiheessa. • Ylivilkkaus – aina vauhdissa, aina äänessä, levoton ja hyörii jatkuvasti, oppilas
hypistelee ja tunnustelee tavaroita, jalat tutisevat ja sormet napsuvat. Näkyy ja kuuluu. (Myös aliaktiivisuus!)
• Impulsiivisuus – reagoi nopeasti eri ärsykkeisiin, puhuu ja toimii ajattelematta, ei noudata sääntöjä, ei malta odottaa vuoroaan ja tunteet voivat helposti käydä kuumiksi.
• Lisäksi oman itsesäätelyn ja toiminnanohjauksen hankaluudet, voi olla työmuistin heikkoutta, aistien herkkyyttä ja mahdollisia liitännäisoireita tai -sairauksia.
• Oireet vaihtelevat eri tilanteissa ja myös motivaation mukaan. • Oppilaan päivittäistaitotaso ja tunne- elämän taso 1/3 alle kronologisen iän. • Heikko itsetunto usealla jo nuorena.
© copyright Erja Sandberg KT, EO
Keskittymisen ja toiminnanohjauksen pulmia on n. 20-25 % lapsista ja nuorista.
Vrt.
ADHD-diagnoosi on maailmanlaajuisesti n. 5% lapsista ja nuorista.
Väite: Oppilas tarvitsee diagnoosin tukitoimia koulussa saadakseen.
-> Ei tarvitse. Lainsäädännössä todetaan tukitoimia annettavan tuen tarpeen mukaan, ei diagnoosiperustaisesti.
-> Opettajat toimivat pedagogisin perustein, lääketiede sairauksien
luokitusjärjestelmäperustaisesti.
-> Tuemme koulussa kaikkia tukea tarvitsevia ilman lääketieteellisiä termejä.
DIAGNOOSILLA VAI ILMAN?
14.1.18
2
TARKKAAVAISUUS
© copyright Erja Sandberg KT, EO
Ylläpitäminen
Kohdentaminen
Siirtäminen ja joustava
vaihtaminen
Jakaminen
Impulssien
hallinta Kyky
kiinnittää huomio
olennaiseen
Ohjeiden kuunteleminen
ja niiden mukaan
toimiminen, omien
ajatusten häiritsemättö-
myys toimintaan
Kyky pysyä tarkkaavai-
sena tehtävässä
riittävän kauan
Onnistuu itseä kiinnostavissa
asioissa, tehtävän
vaikeutuessa ponnistelu vähenee
Kyky tehdä/huomioida kahta tai
useampaa asiaa
yhtäaikai-sesti
Kahden asian
yhtäaikainen huomioon ottaminen,
esim. kuunnella ja
toimia
Kyky vaihtaa
suoritus-tapaa; kyky
löytää vaihtoehtoja
Tehtävä-tyypin
vaihtuminen, siirtyminen
toiminta-tavasta toiseen
Kyky ehkäistä
ensisijaisia ärsykereaktio-pyrkimyksiä
Vuoron odottaminen,
harkittu toimiminen
(syy-seuraus)
MITEN TARKKAAVAISUUS LINKITTYY OMAN TOIMINNAN OHJAUKSEEN? • Tarkkaavaisuutta tarvitaan kaikilla toiminnanohjauksen alueilla. • Toiminnanohjauksen, etenkin käyttäytymisen ja reaktioiden säätelyn
vaikeudet ovat tyypillisiä lapsille ja nuorille, joilla on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö.
• Aivojen otsa- ja ohimolohkot ovat toiminnan johtajia, kapellimestari joka ohjaa aivojen muissa osissa sijaitsevia kielellisiä toimintoja ja muistitoimintoja. -> Nämä etuosan keskukset käsittelevät sitä tietoa mistä tulemme, mihin haluamme mennä ja miten ohjaamme itseämme kohti tavoitetta.
• Näitä aivojen viimeisenä kehittyviä (20-25v), sääteleviä järjestelmiä kutsutaan toiminnanohjausjärjestelmäksi.
© copyright Erja Sandberg KT, EO
TARKKAAVUUDEN JA TOIMINNAN- OHJAUKSEN HÄIRIÖ?
• Toiminnanohjauksen puutteellisuutta pidetään myös aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (ADHD) keskeisenä piirteenä. -> Tällöin aivoalueiden kehittyminen ei korjaa täysin säätelyjärjestelmää vaan tarkkaavuutta ja toiminnanohjausta täytyy tukea.
• Tarkkaavaisuushäiriöisen on vaikea 1) kohdistaa tarkkaavuuttaan olennaiseen ja 2) ylläpitää sitä kohteessa riittävän kauan.
• Myös toiminnan suunnittelu ja arvioiminen suhteessa tehtävien asettamiin vaatimuksiin on etenkin tehtävissä jotka edellyttävät ennakointia tai toiminnan joustavaa vaihtamista.
© copyright Erja Sandberg KT, EO
POHDITTAVAKSI • Lääketieteen valtateorian mukaan ADHD on oireyhtymä ja häiriö.
Onko se? Voisiko ADHD olla myös vahvuus?
• Haluatko, että lapsesta tai nuoresta kehittyy heikolla vai vahvalla itsetunnolla varustettu aikuinen? Mitä voit tehdä sen eteen?
• Miten ympäristö kohtelee henkilöitä, jotka ajattelevat tai toimivat
eri tavalla? Pakottaa muottiin? Antaa toimintavaihtoehtoja? • Kuka määrittelee normaalin?
© copyright Erja Sandberg KT, EO
INKLUUSION IHANNE • Kouluissa suositaan inkluusiota eli lähikouluperiaatetta ja
integrointia eli yhdistämistä yleisopetukseen -> Erityiskouluja ajettu alas, erityisluokkia, pienryhmiä yhä vähemmän. -> ADHD-oireisia oppilaita paljon integroitu isoon yleisopetuksen luokkiin. • Tasa-arvoista esim. häiriöherkkyyden ja opetukseen
keskittymisen kannalta?
© copyright Erja Sandberg KT, EO © copyright Erja Sandberg KT, EO
Impulsiivinen
Tarkkaamaton
Käyttäytyy huonosti
Vaikeuksia sosiaalisissa suhteissa
Oppimisen pulmia
Häiriköi
Levoton
Toiminnanohjauksen ongelmia
Missä vahvuudet?
ADHD-oireiset lapset ja nuoret nähdään usein vain ongelmallisina, ja heidän vahvuusalueensa sivuutetaan.
”Toivon että vahvuuteni olisi huomattu ja osattu auttaa adhd:n tuomissa vaikeuksissa…”
Heikko keskittymään
14.1.18
3
”Kun siirryin yläasteelle pistin täysin ranttaliksi; häiriköin ja pinnasin minkä kerkesin. Alisuoriuduin siis pahasti, päästötodistuksen ka. oli 6,8. Kävin yläasteen jälkeen vielä 10-luokan, se sujui hyvin kannustavan ja vahvuuksia korostavan opettajan ansiosta, vaikka menin erään toisen oppilaan kanssa luokalle diagnoosilla ’näiden kanssa ei pärjää kukaan’. Tämä opettaja todellakin teki kaikkensa että itsetuntomme kohenisi, löytäisimme itsemme ja oman uramme.”
© copyright Erja Sandberg KT, EO
NEGATIIVISEN VUOROVAIKUTUKSEN KEHÄ
Lapsen kyvyt ja taidot toimia
Toimintaympäristön esioletukset/tulkinnat
Aikuisen negatiivinen
palaute
Lapsen minäkuva vaurioituu
Lapsen vastareaktio/”ongelmakäyttäytym
inen”
Aikuisen vastareaktio/toimintavaati
mukset
Missä kohtaa lapselle/nuorelle
opetetaan uusi toimintamalli?
(Juho Honkasilta & Erja Sandberg, 2013) Kuka huomaa vahvuudet?
© copyright Erja Sandberg KT, EO
KOULU TOIMII PEDAGOGIIKALLA • Koulu ei toimi lääketieteellisillä luokitteluilla, koulu toimii pedagogisin
ratkaisuin. • ADHD-diagnoosia ei tarvitse tukitoimia saadakseen. Lääketieteellisellä
lausunnolla ei saa mitään lisää koulussa. • Perusopetuslaissa todetaan esim.: Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta. Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa. Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti.
© copyright Erja Sandberg KT, EO
VOIMATYÖKALUT REPPUUN
Copyright © Erja Sandberg KT, EO
• Koulun tehtävänä on opettaa taitoja.
• Mitä taitoja haluaisit opettaa lapselle, reppuun tulevaisuuden voimavaroiksi, voimatyökaluiksi?
Kun lapsi, nuori tai aikuinen kohtaa vastoinkäymisiä, kuinka selviämme niistä yli?
Itsesäätelykyky Resilienssi
Sinnikkyys
Hyvän huomaaminen
Tunnetaidot
OPS 2016 KOROSTAA VAHVUUKSIA
Copyright © Erja Sandberg KT, EO
”Ohjaa oppilaita löytämään omat vahvuutensa ja rakentamaan tulevaisuutta oppimisen keinoin.”
” Erityisen tärkeätä on rohkaista oppilaita tunnistamaan oma erityislaatunsa, omat vahvuutensa ja kehittymismahdollisuutensa sekä arvostamaan itseään. ”
”Yhteisö antaa sopivia haasteita ja tukee vahvuuksien löytämistä ja hyödyntämistä.”
”Koulutyön järjestämisessä otetaan huomioon kaikkien oppilaiden tarpeet, edellytykset ja vahvuudet. Huoltajien ja muiden tahojen kanssa tehtävä yhteistyö tukee tässä onnistumista.”
TARJOA ONNISTUMISIA • Koulun ja kodin tulee tarjota myös onnistumisenkokemuksia.
-> Vahvistaa lapsen tai nuoren itsetuntoa ja kuvaa itsestä. -> Rakennetaan vahva aikuinen!
• Vahvuustestit käyttöön (löytyy suomeksi www.viacharacter.org). • Vahvuusperusteinen opetus ja ohjaus. • Positiivinen palaute. • Ei-kielen vähemmälle jättäminen. • Mielenkiinnonkohteiden mukainen ohjaus elämässä eteenpäin.
© copyright Erja Sandberg KT, EO
14.1.18
4
KRONOLOGINEN IKÄ EI KERRO KAIKKEA • Oppilaan tietty ikä vuosina tai tietty luokka-aste ei kerro mitään
toimintakyvystä tai taidoista oppitunneilla/koulupäivän aikana/arjessa. • Kehityksillissä häiriöissä oppilas voi olla esim. muutaman vuoden
ikätasoaan jäljessä tietyissä taidoissa. • Tukitoimien tulee pohjata yksilöllisiin tuen tarpeisiin. • Huom. Oppilas voi olla kognitiivisesti taitava, mutta silti tarvitsee tukea
esimerkiksi tarkkaavuuteen tai toiminnanohjaukseen. -> Laaja-alaisen erityisopettajan työnkuva on laaja, tuetaan myös arjen taitoja, tuetaan myös eriyttämisellä alas- ja ylöspäin. Tuetaan siis myös lahjakkaita oppilaita, joilla on tarkkaavuuden pulmaa.
© copyright Erja Sandberg KT, EO
ENNAKOINTI JA STRUKTUROINTI • Selkeät toimintatavat ja rutiinit auttavat lasta ja nuorta. • Opettaja suunnittelee oppitunnin kulkun, strukturoi aiheen, käytettävät materiaalit,
ajankäytön, vaihtoehtoiset toimintatavat.. • Koulupäivän ohjelma aina esille kirjallisesti ja/tai kuvin havainnollistamisen ja
toiminnanohjauksen tueksi. -> Toteutuneet kohdat voi yliviivata tai poistaa koulupäivän aikana.
• Tehkää yhdessä luokan/ryhmän sopimukset (allekirjoittakaa ne yhdessä), tarvittaessa käykää läpi päivittäin
• Ennakoi tulevat tapahtumat, anna aikaa sopeutua: ”Lähdetään 15 minuutin päästä” ”…10 minuutin…” ”…5 minuutin…
• Tarkista onko ohjeistuksesi kuultu kuten sen tarkoitit: ”kertoisitko omin sanoin mitä tapahtuu 15 minuutin päästä?”
• Opi ennakoimaan ongelmatilanteet.
© copyright Erja Sandberg KT, EO
JOHDONMUKAISUUS • Tarkkaavuuden pulmia omaavat lapset ja nuoret oireilevat enemmän
epäjohdonmukaisesta opetuksesta ja kasvatuksesta.
• Koulun eri toimijoiden (opettajat, ohjaajat ym.) samanlainen toimintatapa -> Samat säännöt (myös rajat!). -> Johdonmukaiset, riittävät yksilölliset tukimuodot. -> Monenlaiset opetusmenetelmät kaikilla opettajilla tarjolla. -> Aistien huomioiminen niin opetuksessa kuin opetustilankin kannalta (esim. kuormittuneet aistit voivat häiritä, jopa estää oppimista!). Huom! Koulun tukena myös lapsen tai nuorten huoltajien (molemmilla samat!) tulee noudattaa johdonmukaista kasvatusta: Rajat, uusien toimintamallien opettaminen arkeen, positiivinen palaute ym.
© copyright Erja Sandberg KT, EO
HUOMIO OHJEISTUKSEEN • Kun tarkkaavaisena toimintaohjeiden kuunteleminen on hankalaa, tuki
tarvitaan myös esimerkiksi tehtävän tai tilanteen ohjeistukseen. • Ohjeista aina edestäpäin oppilasta. Tehokeinona oppilaan nimen
sanominen alkuun tai vaikka olkapäästä koskettaminen. -> Tarkkaavaisuus valpastuu.
• Anna yksi toimintaohje kerrallaan (myös monivaiheisissa ohjeistuksissa). • Varmista, että oppilas on ymmärtänyt ohjeen ja pystyy toimimaan sen
mukaisesti (huomioi toiminnanohjaius). • Uusi ohje vasta kun edellinen on tehty/työn osavaihe saatu valmiiksi. • Anna ohjeet aina myös muutoin kuin suullisesti (esim. kuvat, kirjallisesti,
näyttämällä). • Ohjeistus on tehokkaampi kuin kielto, se kertoo lapselle/nuorelle mitä
toivot hänen tekevän: ”kävele” on tehokkaampi kuin ”älä juokse”. EI-sana kärsii inflaation jo lapsena.
© copyright Erja Sandberg KT, EO
VAIHTOEHTOJEN KARSIMINEN • Jos on liikaa vaihtoehtoja, lapsi tai nuori helposti jumittuu valintaan eikä
pääse alkuun itse tekemisessä. • Opettaja, ohjaaja tai huoltaja tekee ESIVALINNAN jos on tarjolla paljon
vaihtoehtoja tekemisessä (esim. materiaalit, tehtävät, pelit, leikit, välineet). -> Anna esimerkiksi kaksi vaihtoehtoa, joista oppilas saa valita -> Seuraavalla kerralla vaihtoehdot voivat olla erilaiset -> Samalla tuetaan oppilaan toiminnanohjausta.
© copyright Erja Sandberg KT, EO
TOIMINNANOHJAUKSEN TUKEMINEN • Oman toiminnan suunnittelu, aloitus ja eri välivaiheiden kautta toiminnan
itsenäinen jatkaminen ja valmiiksisaattaminen on hankalaa. • Kyse ei ole siitä, etteikö oppilas osaisi tehdä! • Kun oman toiminnan ohjaaminen ei itsenäisesti onnistu, asioita on
vaikeata aloittaa ja saada valmiiksi. -> Jatkuva epäonnistuminen nakertaa oppilaan itsetuntoa ja hän kokee itsensä huonoksi tai erilaiseksi.
• Oppilas tarvitsee siis aikuisen tukea itsenäiseen toimintaan jokaisella oppitunnilla…
• ...ja myös oppituntien välillä (siirtymät seuraavalle tunnille, välitunnille) ja oppituntien jälkeen (kotimatka).
© copyright Erja Sandberg KT, EO
14.1.18
5
OPETA TUNNETAITOJA • Itsesäätely on monesti hankalaa ja tunnesäätely sen myötä. • Tunnetaidot kuuluvat säätelytaitoihin. • Impulsiivinen oppilas saattaa toimia ensin impulssien ja emootioiden
viemänä, ja pohtia vasta sitten mitä tuli tehtyä. • Puutteellisilla tunnetaidoilla tulee myös helposti väärinkäsityksiä
esimerkiksi sosiaalisissa tilanteissa ja se aiheuttaa ristiriitatilanteita. • Monenlaisten tunteiden tunnistamista, omien tunnetilojen säätelyä ja
tunteessa toimimista tulee harjoitella. • Tulee opettaa myös havaitsemaan toisten henkilöiden tunnetiloja. • Esim. Aggressiivisen käytöksen tai käytöshäiriön takana on yleensä
puutteelliset tunnetaidot.
© copyright Erja Sandberg KT, EO
OPETA SOSIAALISIA TAITOJA • Sosiaaliset taidot ovat täysin opeteltavia taitoja. • Esimerkiksi aggressiivisuutta pidetään sosiaalisten taitojen
vastakohtana. Jos lapsella tai nuorella ei ole taitoja toimia, hän valitsee helpon selviytymismallin, aggressiivisuuden.
• Sosiaaliset taidot peilautuvat sosiaalisiin suhteisiin, kaveritaitoihin. • Sosiaaliset taidot ovat käytössä sosiaalisissa tilanteissa. • Onkin tärkeätä auttaa ja opettaa toimintamalleja toisten kanssa
toimimiseen erilaisissa tilanteissa. -> Oppilaalle hankalalta tuntuvilta ns. vapaissa tilanteissa esim. välitunnilla, pari- tai ryhmätöissä, kaverisuhteissa.
© copyright Erja Sandberg KT, EO
HUOMIOI AISTIT • Aistien herkkyys on hyvin yleistä kaikissa neurologispohjaisissa oireissa.
-> Lisäominaisuus oppilaassa. • Kuormittuvat aistit voivat estää oppimisen. • Kuormittuvat aistit aiheuttavat oppilaalle levottomuutta luokassa. • Huomio etenkin näköaistiin (valkoinen loisteputkivalo luokassa),
tuntoaistiin (toisten oppilaiden kosketus) ja kuuloaistiin (yleinen häly luokassa).
• Mahdollista oppilaalle myös rauhallinen tila, jossa aistikuormaa voi purkaa koulupäivän aikana.
© copyright Erja Sandberg KT, EO
KOULUN NIVELVAIHEIDEN SUUNNITTELU
• Esikoulu -> Alkuopetus • Alakoulu -> Yläkoulu • Yläkoulu -> Toinen aste
• Ajoissa keskustelutilaisuus, jossa suunnitellaan: a) Pedagogisten tietojen siirtyminen (tehdyt asiakirjat) b) Toimivien tukimuotojen siirtyminen c) check pointit tukitoimille, välitavoitteille yms. • Etenkin luokaopettajajärjestelmästä aineenopettajajärjestelmään
siirtyminen kipupiste! (toiminnanohjaus, itsenäinen siirtyminen) • Peruskoulun jälkeinen tuki toisella asteella todella tärkeätä
varmistaa!
© copyright Erja Sandberg KT, EO
LIIKETTÄ OPETUKSEN VÄLIIN • Auta lasta tai nuorta keskittymään: muista aivoperäinen
tarve liikkua, tarve olla ”levoton”. • Tarkkaavuus säilyy max 15min (vrt. 45-90min oppitunnit). • Salli motorinen liike, se nostaa aivojen aktivaatiotasoa
(stressilelu hienomotoriikkaan, liikuntaa, taukojumppaa, talon ympärijuoksua, apuvälineiden käyttö: tasapainotyyny jne.)
• Pidä taukoja, aktivaatiotaso laskee nopeasti ja keskittyminen häiriintyy.
• ”Herättele”
© copyright Erja Sandberg KT, EO
ASENTEET • Oppilas aistii nopeasti hyväksytkö hänet vai et. • Oppilaan huoltajat aistivat kuinka suhtaudut ADHD-oireiseen
oppilaaseen. • Monet ADHD-oireiset henkilöt ovat poikkeuksellisen hyviä jollain
sektorilla (matemaattiset taidot, luovuus, kielet tms.) -> Kannusta vahvuuksien suuntaan • Anna positiivista palautetta -> Itsetunto vahvistuu, myönteinen minäkuva! Positiivinen pedagogiikka! Ks. artikkeli: Sandberg & Vuorinen. (2015).
Kohti vahvuusperustaista opetusta positiivisen pedagogiikan keinoin.
© copyright Erja Sandberg KT, EO
14.1.18
6
Kouluajan toimilla ja opettajan ASENTEILLA on tutkitusti kauaskantoiset vaikutukset. -> Aikuisena muistetaan hyvin -> Koulu voi aloittaa negatiivisen kehityskulun, joka johtaa aikuisena syrjäytymiseen! -> Yhteiskunnallinen epäonnistuminen. Akateeminen julkaisu: Sandberg, E. & Harju-Luukkainen, H. (2017). "Opettajan asenne heijastui suoraan oppilaan koulumenestykseen" Riittämättömät tukitoimet koulussa ADHD-perheiden näkökulmasta viimeisten vuosien aikana. NMI-Bulletin 2/2017.
© copyright Erja Sandberg KT, EO
OIREIDEN VAIHTELEVUUS Oireita lisäävät: � suuri ryhmäkoko � vapaamuotoinen tilanne � ympäristön häiriötekijät � monimutkaiset, pitkät ohjeet � pitkäkestoinen, ponnistelua
vaativa työskentely � palaute vasta tekemisen päätyttyä � toistuva, tylsäksi tai vaikeaksi
koettu tekeminen � useat yhtäaikaiset, huomiota
vaativat asiat � yleisesti koko ryhmälle annettu
ohje � odotus paikallaan pysymisestä � fyysinen tai psyykkinen
epämukavuus (väsymys, nälkä, jännitys)
Oireita lievittävät: � rauhallinen ympäristö � pieni ryhmä, kahdenkeskisyys � strukturoitu tilanne � lyhyet, yksi vaihe kerrallaan annetut ohjeet � lyhyisiin jaksoihin jakautuva tekeminen
(10-15min) � välitön, kannustava palaute � mielenkiintoinen tekeminen, hyvä
motivaatio � työskentely yksi asia kerrallaan � yksilölle suoraan suunnattu ohje � mahdollisuus liikehtiä � Apuvälineet, esim. kiilatyyny tuolilla,
stressipallo, sinitarra, pieni lelu, painopeitto tai -liivi
� vireystilan säätelyä helpottavat olosuhteet turhat ärsykkeet pois ympäristöstä
© copyright Erja Sandberg KT, EO
LISÄLUKE- MISTA
© copyright Erja Sandberg KT, EO
• Väitöstutkimukseni julkaistu toukokuussa 2016. • Löytyy verkosta.
TIETOKIRJA HENKILÖN TUKE-MISESTA TULOSSA 26.1.2018.
© copyright Erja Sandberg KT, EO
Sisältää tarvittavat vahvuusperusteiset tukimuodot: • Varhaiskasvatuksessa • Peruskoulussa • Toisella asteella • Korkea-asteella • Työelämässä
• Sisältää koulun siirtymävaiheiden huomioinnin.
• Tilaa VIP-hintaan 33e osoitteesta: https://www.ps-kustannus.fi/6892.html
• Soveltuu niin ammattilaisille kuin huoltajillekin.
[email protected] www.erjasandberg.eu/blog https://www.facebook.com/KTErjaSandberg/
© copyright Erja Sandberg KT, EO