1

3 2012

HUOLTOUPSEERIHuoltoupseeriyhdistys r.y:n jäsenlehti

★ Kenttähuolto uudistuu

★ Vuoden Huoltotapahtuma Turussa

TÄYTTÄ OLUTTA.

3

Kansikuva: Huoltotapahtuma on alka-massa miinalaiva Uusimaan kannella. (Hans Gabrielsson)

ISSN 0355-2586AO-PAINO 2012

Teollisuuskatu 9, 50130 Mikkeli, www.ao-paino.fi

Tässä numerossa:

Sotilashallinnollisenaikakauslehden

perinteiden jatkaja

Huoltoupseeriyhdistys r.y:nJÄSENLEHTI

3/2012

PäätoimittajaEV evp Risto Gabrielsson

Kalevi 109 B – 350104 Tartto, Viro

risto_gabrielsson@hotmail.com

ToimittajatHans Gabrielsson

Luuvantie 6 B 4, 02620 Espoo040 952 3062

hans.gabrielsson@elisanet.fi

IlmoitusmarkkinointiJuha Halminen(09) 873 6944

juha.halminen@kolumbus.fi

Huoltoupseeriyhdistys r.y.ValtuuskuntaPj Harri Juhani KoponenVpj Heikki Härtsiä

HallitusPj EV Risto KosonenVpj KAPT res Caj Lövegren

JäsenetEVL Timo VilkkoEVL evp Matti PaasivaaraLTN res Hans GabrielssonEVL Timo SaarinenKAPT res Olli HapponenMAJ Lauri RissanenMAJ Juha PontoMAJ Juha LemminkiOsoitteiden muutokset, jäsen-maksuja sekä jäsenrekisteriä koskevat tiedustelut ja laskutusasiat pyydetään lähettämään KIRJALLISESTI osoitteellaHuoltoupseeriyhdistys r.y./co Tarja TakalaSepäntie 15 A04300 TUUSULAtai sähköpostilla tarja.takala@pp.inet.fi

Kokousasiat, jäsenhakemukset ja aluetoimintaa koskevat tukipyynnötSihteeriKAPT Jere PerkiökangasMaanpuolustuskorkeakouluPL 7, 00861 HELSINKIjere.perkiokangas@mil.fi

Pääkirjoitus .............................................................................. 3Puheenjohtajan kynästä .......................................................... 4Uudistuva kenttähuolto ........................................................... 6–9Logistiikan johtaminen ja siinä käytettävät johtamisjärjestelmäpalvelut ..................................................... 10–13Logistiikka mahdollisti Operaatio Albionin 1917 onnistumisen – toinen osa ...................................................... 14–18Helsingin Päävartio 1945–2012 ja vartioparaati ....................... 20–25Kustannustietoisuus elektronisten järjestelmien ylläpidossa .. 26–28Muutoksen johtamisesta ........................................................ 30–31Kouluttajana LogC-PSO/OC kurssilla Itävallassa ...................... 32–34Kaaderin vuosi Huoltokoulussa ............................................... 36–38Perinteinen Huoltotapahtuma Turussa ..................................... 40–44Syyskokouskutsu ..................................................................... 46

USA:n vaalitaistelu käy tiukkana. Republikaanit syyttävät istuvaa pre-sidenttiä “takaa johtamisesta“. Niin kutsutun Arabi-kevään Libyan kansan-nousussa Ranskan Sakozy otti johta-van roolin viedessään NATO:n pikai-sesti konfliktiin. Ilman USA:n tukea NATO:n operaatio ei olisi onnistunut johtuen eurooppalaisten NATO-mai-den puutteellisista resursseista. Siitä huolimatta republikaanien mielestä USA:lla olisi pitänyt olla näkyvämpi, johtava rooli. Nyt “johdettiin takaa“. Konflikti ei suinkaan loppunut siihen, vaan hiljan väkivaltaises-sa mielenosoituksessa ilmeisen suunnitelmallisesti surmattiin nel-jä amerikkalaista mukaan luettuna USA:n Libyan suurlähettiläs. Jäl-leen presidenttiä arvostellaan liian passiiivisesta politiikasta alueella. Myös Syyriassa on laaja konflikti meneillään Sinnekin on republikaa-nien taholta vaadittu voimakkaam-paa USA:n roolia, vähintäänkin len-tokieltoalueen perustamista kuten Libyassakin tehtiin. Libyassa lentokieltoalue tepsi, dik-taattori saatiin kaadettua. Gaddafin hallinto kukistui, mutta se ei suoraan johtanutkaan demokratiaan. Toisaal-ta voidaan sanoa, että Libya jätettiin oman onnensa nojaan. Toisaalta taas voidaan kysyä mitä muuta olisi voitu tehdä. Miehittää maa sen rauhoitta-miseksi? Sekään ei välttämättä tep-si, kuten Irakissa on nähty. Libyas-sa, kuten muissakin Pohjois-Afrikan

Takaa johtaminen ja kokonaisuuksien hallinta

ja Lähi-Idän maissa, on liian paljon etnisiä ja uskonnollisia ryhmittymiä, joilla on toisistaan hyvinkin poikkea-via tavoitteita. Kaikilla se ei ole länsi-mainen demokratia. NATO:n uusi suunnitteluohje on sisällöltään laaja ulottuen taktiselta tasolta strategiselle tasolle. Perus-ajatus on, että kaikki tekijät, mm. demografiset, poliittiset, maantiete-elliset, taloudelliset, ilmastolliset ja sotilaalliset otetaan suunnittelussa huomioon. Näin saavutetaan sotilaal-liset operatiivset ja strategiset sekä poliittiset strategiset tavoitteet. Kokonaisvaltaisen suunnittelun jälki ei näkynyt Libyan operaatios-sa kovin vahvana. Vain sotilaalliset operatiiviset tavoitteet saavutettiin. Mitä sitten Syyrialle pitäisi tehdä? Diktaattori saataisiin sielläkin var-masti kaadettua, mutta pelkkä dikta-tuurin lakkauttaminen ei riitä. Millä ohjata maa rauhanomaisesti demo-kratiaan? Liian monilla ryhmittymillä on siinäkin maassa omia tavoittei-taan ja etujaan ajettavana. Operatii-viselle ja strategiselle suunnittelijal-le riittää pähkinöitä purtavaksi.

4

Mikä ero on huollolla ja logistii-kalla? Kysymyksen esitti nykyinen puolustusvoimain komentaja alle-kirjoittaneelle joitakin vuosia sitten esitellessäni luonnosta nykyisestä puolustusvoimien logistiikkajärjes-telmästä. Hätäpäissäni esitin seli-tykseksi: ”Herra kenraali kyse on näköalasta – kersantti puhuu huol-losta ja eversti logistiikasta”. Vas-taus hyväksyttiin myhäillen.

Yhä useammin keskustellaan, mi-hin tulisi rajata logistiikka ja mihin huolto. Sujuvasti puhutaan Puolus-tusvoimien logistiikkajärjestelmästä. Tulossa on logistiikkalaitos ja logis-tiikkarykmenttejä. Pääesikunnan lo-gistiikkaosastoa johtaa logistiikka-päällikkö. Osaston keskeinen tuote on ohjausasiakirja ”Puolustusvoimi-en logistiikkastrategia”.

Kuitenkin käytössä ovat termit puo-lustushaaran huolto, kenttähuolto, kenttähuoltojoukot, huoltokomppa-nia ja huoltoupseeri. Vai tulisiko pu-hua logistiikkaupseerista huoltoup-seerin sijaan? Entä logistiikkamies? Perusteita voi etsiä monesta suun-nasta. Voi aloittaa vaikkapa kääntä-mällä huolto ja logistiikka englan-

Puheenjohtajan kynästä

Logistiikka vai

huolto

niksi. Tuloshan on sama – logistics. Haasteita tulee kenttähuollon mää-rittelyssä CSS – combat service support tai esimerkiksi field logis-tics, miten halutaan. Käännösmie-lessä logistiikka-termin käyttö on siis varsin perusteltua. Koko termin ytimenä on sana ”logistic”, joka tar-koittaa perinteisesti logistista ajat-telua tai joukkojen siirtelyä paikasta toiseen. Termi on siis mitä sopivin sotilasympäristöön! Logistiikka-sa-nan laajempaa käyttöä tukee myös Puolustusvoimien logistiikkastrate-gia.

Puolustusvoimien Logistiikkapäällik-kö on tehtävä, jota aiemmin hoiti pääesikunnan huolto-osastonpäällik-kö tehtävänimikkeellä apulaishuolto-päällikkö. Ikävä kyllä siviilissä termi voidaan ymmärtää jopa kuljetusvas-taavaksi. Katselkaapa kuljetusliik-keiden toimistojen ovia, jostain se löytyy – yrityksen logistiikkapääl-likkö! Kyseessä on työnjohtotason virkamies jakamassa ajovuoroja tai ohjaamassa materiaalin liikettä. Ja herra paratkoon, meillä puolustus-voimissa tehtävänhoitaja on taas, mitä suurimmassa määrin strategi-sen tason johtaja! Nyt hän johtaa

puolustusvoimien sotien jälkeisen ajan suurinta muutosta yhdessä so-tatalouspäällikön kanssa.

Nimikkeistön sekamelskaa on li-sännyt perinteinen materiaalialan ja huollon välillä oleva kuilu. Tosin jo aikoja sitten NATO Handbook mää-ritteli logistics-termin alle myös so-tatalouden ja materiaaliasiat. Näin tulee olemaan myös puolustusvoi-missa. Kyseiset alat ovat yhdistet-tynä uudistettuun pääesikunnan logistiikkaosastoon ja uuteen Puo-lustusvoimien logistiikkalaitokseen. Toiveita on, että huolto- ja materiaa-liupseerit lähenevät toisiaan ja nä-köalat laajenevat!

Miten olisi nimen vaihdos Huol-toupseeriyhdistykselle? Viittaisiko Logistiikkaupseeriyhdistys liikaa vain kuljetuksiin? Vai olisiko siinä jo strategista näkökulmaa kenttähuol-losta yhteiskunnan logistiikkaan? Voi olla, että ajatus tuntuu nyt vieraalta, mutta veikkaanpa, että tästäkin kes-kustellaan lähitulevaisuudessa. Nuo-ria huolto (logistiikka)upseereita on tulossa. Toki aina voi olla perinteitä!

Tuottavaan työhön

Ehdottomasti päällimmäinen kokemus on taloudellisuus

”Pieni polttoaineen kulutus on ollut positiivinen yllätys. Sen merkitys vain kasvaa tässä taloudellisessa tilantees-sa. Auto on myös hiljainen ja todella miellyttävä ajaa.”

Ralf Tallqvist, Sisu Rock 8x2 kasettiyhdistelmä, V8+PowerShift

Vahvaa alavääntöä

”Moottorin alavääntö on todella vahva. Auto on hiljainen, ajettavuus kohdallaan ja kirkkailla ajovaloilla on turvallista ajaa. Myös pieni poltto-aineen kulutus on yllättänyt.”

Jari Korjus, Sisu Polar 8x2 koukkulaiteyhdistelmä romunajossa, V8+Telligent

Upeasti toimiva Fuller

”Fulleria täytyy kehua. Vaihteisto toimii tosi upeasti. Sillä pystyi heti uutena vaihtamaan Fullerin tapaan eli ilman kytkintä. Suunnittelijat ovat tehneet todel-la hyvää työtä vaihteiston sovittamisessa. Ja hintakin on kohdallaan.”

Urpo ja Yrjö Kanervo, Sisu Rock 8x4 nuppiauto, V6+Fuller

www.sisuauto.com

SISU_Polar_A4.indd 1 20.9.2012 15.46

6

Puolustusjärjestelmän keskeise-nä osana maavoimilla on tarvit-taessa valmius maahyökkäyksen torjuntaan, muiden viranomais-ten tukemiseen ja vaativiin krii-sinhallintatehtäviin. Jotta maa-voimien kyky haasteellisiin teh-täviin säilyy, on toimintatapoja ja joukkoja uudistettava. Vähem-män julkisuuteen näkyvänä osa-na puolustusvoimauudistusta, uudistetaan alueellisten joukko-jen taistelutapa ja vaikuttamisen kokonaisuus.

Keskeisimmät syyt taistelutavan ja jouk-kojen uudistamiseen ovat muutokset taistelukuvassa. Nykyaikainen taiste-lukenttä käsittää perinteisen maaston, vesialueiden ja ilmatilan lisäksi myös kaiken, mikä liittyy tietoon ja tiedonvä-littämiseen. Joukkojen vähentyminen korvataan parantuneella suorituskyvyl-lä. Parempaan suorituskykyyn päästään hyödyntämällä uusimmat tekniikan saa-vutukset ja tehostamalla koulutusta. Jatkossa yksittäisillä aseilla ja taisteli-joilla voidaan saavuttaa entisen ryhmän teho paremman tilannekuvan ja johta-misjärjestelmien avulla. Kehitystä rajoit-taa kuitenkin sotavarusteiden voimak-kaasti kohoava hinta. Uuden tekniikan lisäksi tulisi kyetä hankkimaan korvaavia tuotteita, jo tehonsa tai toimintakykyn-sä menettäneiden vanhempien järjestel-mien tilalle, jotta muun muassa maavoi-mien iskukyky säilyy. Maavoimien taistelutavan ja joukko-jen uudistaminen perustuu laajaan tut-kimus- ja kokeilutoimintaan. Jatkossa

poikkeusolojen maavoimat toimii en-tistä pienemmillä, mutta suorituskykyi-semmillä ja eri taistelulajeja hyödyntä-villä joukoilla. Taisteluun valmistautu-mista edeltävät joukkojen huolelliset valmistelut omalla tutulla maaperällä. Joukkoja käytetään hajautetusti koko valtakunnan alueella. Vaikuttaminen toteutetaan keskitetysti niin ajallisesti kun paikallisestikin. Joukkojen käytöllä pyritään aiheuttamaan vastustajalle niin suuret tappiot, että sen hyökkäys py-sähtyy. Taistelussa sovelletaan aktiivi-sesti ja monipuolisesti eri taistelulajeja hajautetusta toiminnasta hyökkäykseen ja viivytykseen. Yksipuolisen jäykästä puolustuksesta puolustusasemassa luovutaan. Maavoimien toiminnan mahdollistaa nykyaikainen johtaminen, hyvä koulutus ja tehtäviin mitoitettu varustus. Hajaut-taminen, liike, nopeat ryhmitysmuutok-set ja harhauttaminen ovat leimaa-anta-via. Kaukovaikutteisilla aseilla ja uusilla räjähdepanoksilla perinteisten asejärjes-telmien ohella vaikutetaan vastustajan kriittisimpiin kohtiin. Tulivaikutusta tukee elektroninen sodankäynti, iskut vastus-tajan johtamiseen ja huoltomuodostel-miin. Lähivuosien kehittämisessä panoste-taan nimenomaan alueellisten joukkojen tulivoiman, liikkuvuuden ja johtamisen parantamiseen. Kaiken toiminnan pe-rustana oleva ajantasainen tilannekuva, muodostetaan uudistuvalla johtamis- ja tiedusteluvälineistöllä. Tällaista välineis-töä ovat muun muassa digitaaliset ra-dio- ja linkkijärjestelmät, liikkuvat joh-tamispaikat ja pataljoonatasolle tulevat lennokkijärjestelmät.

Kenttähuolto perustuu nykyaikaiseen johtamiseen

Kenttähuoltojoukolla on hyvin keskeinen rooli maavoimien taistelutaistelutavan uudistamisessa. Kenttähuollon tavoittee-na on palauttaa ja ylläpitää niin taistelijoi-den taistelukyky, kun sotavarusteidenkin käytettävyys, taistelukentällä. Huollon on kyettävä tukemaan laajalla alueella liikku-via taistelujoukkoja, jotka on varustettu uusimmalla teknisellä kalustolla. Kyseistä kalustoa leimaa riippuvuus sähköstä ja se sisältää runsaasti ohjelmoitavaa elekt-roniikkaa. Jatkossa tätä kalustoa on kai-killa joukoilla. Kenttähuollolta vaaditaan liikkuvuutta, korkeaa teknistä osaamista ja hyvää tilannekuvaa. Johtajien on joka hetki tiedettävä, missä tuen tarve on suurin, mistä tuki saadaan ja miten se toimitetaan perille.

Uutta välineistöä kenttähuoltoon

Risto Kosonen

7

Ajantasainen tilannekuva ja toimivat johtamisyhteydet ovat kenttähuollon pe-rusta. Tätä varten huoltopataljoonien ja -komppanioiden johtamisvälineet ja -jär-jestelmät uusitaan. Välineistö on samaa, joka on käytössä tuettavillakin aselajeilla. Meneillään olevilla hankinnoilla saadaan kenttähuolto suorituskyvyltään samalle vuosituhannelle muiden joukkojen kans-sa. Jatkossa huollolla on jopa reaaliai-kaiset yhteydet taistelukentältä maavoi-mien tietojärjestelmää myöten suoraan PVSAP-järjestelmään ja edelleen elinkei-noelämän tilausjärjestelmiin. Kohta kent-tähuollossakin voidaan puhua varmenne-tusta nykyaikaisesta tilaus- toimitusket-justa elinkeinoelämän tapaan.

täydennystarpeiden perusteella mah-dollisimman vähin välilastauksin suo-raan perille. Kuormausratkaisuna ovat siviililiikenteestä tutut standardikontit koukkuvetolaitteella. Materiaali paka-taan pääsääntöisesti kuormalavoille ja-kovalmiiksi. Tärkeimpien materiaalierien liikettä voidaan seurata tulevaisuudessa sähköisillä RFID-tunnisteilla. Kuljetuskalustoa ei voida varata yh-teiskunnalta määrättömästi odottamaan kuljetustehtäviä, vaan puolustusvoimille osoitetut resurssit tulee kenttähuollos-sakin olla tehokäytössä. Kuljetuskalusto-na toimivat tukkirekka-alustaiset huonon tien liikkuvuuteen kykenevät kuorma-au-tot. Autoilla kuljetetaan maksimissaan

täydennys tulee kyetä saamaan tehtai-den valmistuslinjoilta suoran kentälle. Poikkeusolojen huoltovarmuuteen tämä on vakava haaste. Varautumisen ja va-raosalogistiikan tulee toimia! Tekniikan kehittyessä käyttäjien oma kyky ja muu kenttähuolto rajoittuu vain vika-analyysiin ja komponenttien vaihtoon. Näin ollen teollinen korjaus tulee saada aiempaa lähemmäksi tuettavia joukkoja. Näitä haasteita hallitaan varaamalla vaihtolait-teistoa, tehostamalla varaosalogistiikkaa, seuraamalla sotavarusteiden käytettä-vyyttä ja rakentamalla riittävästi liikkuvia kunnossapitoyksiköitä ja -partioita. Kaikki tämä on työn alla ja strateginen kump-pani Millog Oy on työssä mukana.

Kenttähuollon johtamista edistävät käyttöön tulevat partioradiot, joilla voi-daan johtaa taistelukentällä operoivia kuljetus-, kunnossapito- ja lääkintäpar-tioita reaaliaikaisesti. Toimintatapa on lähes sama, joka ollut elinkeinoelämän käytössä jo parikymmentä vuotta. Poh-dinnassa ovat myös siviilistä tutut ”hir-viradiot”, jotka sopisivat helppokäyttöisi-nä ja taloudellisina mainiosti huoltojouk-kue- ja komppaniatason toimintaan.

Tehokkaat toimintatavat siviililogistiikasta

Täydennyskuljetuksia rajoittavat suuret etäisyydet, epävarmat huoltoyhteydet ja rajalliset resurssit sekä nopeasti muut-tuvat tilanteet. Täydennysten lähtökoh-tana on koneellinen materiaalin käsitte-ly. Täydennykset toteutetaan arvioitujen

16 tonnia painava kontti suoraan loppu-käyttäjälle vaikkapa tuliasemaan. Mikäli tarvitaan lisää maastoliikkuvuutta, se toteutuu maantietraktorein, jotka jaksa-vat kiskoa tarvittavat kuormat vaikkapa tykin viereen. Samoilla traktoreilla käy myös kuorman purkaminen kätevästi. Huomattavaa on, että nämä kaikki rat-kaisut ovat valmiita kaupallisia tuotteita ja käytössä siviililogistiikassa. Omista kokeiluista saadut käytännön kokemuk-set ovat hyvät ja tukevat uutta toiminta-tapaa. Ratkaisut ovat myös taloudellisia ja valmiutta kohotettaessa on mahdol-lista saada ammattitaitoisia käyttäjiä ja samaa kalustoa lisää reservistä. Sotavarusteiden jatkuva kallistuminen merkitsee sitä, että pääosa varaosista ja vaihtokomponenteista ei ole valmiina varastohyllyssä. Saatavuustiedot kuiten-kin ovat olemassa. Tarvittaessa varaosa-

Taistelijan osattava henkeä pelastava ensiapu

Kenttälääkinnässä panostetaan taiste-lijoiden kykyyn antaa välitön henkeä pelastava ensiapu alle 10 minuutissa haavoittumisesta. Osaamisen varmis-tamiseksi hankitaan rauhan ajan koulu-tukseen lääkintäsimulaattoreita ja koulu-tusvälineistöä sekä lisätään koulutusta. Taistelijoille hankitaan mieskohtainen ensiapupakkaus, joilla voidaan tyrehdyt-tää voimakas verenvuoto ja turvata hen-gitysteiden toiminta. Uutena kuhunkin jalkaväkiryhmään tulee taistelupelastaja, jolla on rivisotilasta parempi osaami-nen etulinjan henkeä pelastavaan kent-tälääkintään. Lääkintähuollon uudistus perustuu muun muassa Afganistanista saatuihin kokemuksiin, joissa ammat-tiapu ei aina ole heti saatavissa, vaan

Uudistettu aktiivinen taistelutapa sisältää kaikkia taistelulajeja hajautetusta toiminnasta hyökkäykseen ja viivytykseen.

8

on osattava itse. Laajassa mielessä lääkintähuolto perustuu kunnossapidon tapaan liikkuviin ensihoitopartioihin. Pa-ras ensihoidon osaaminen keskitetysti ja lähetetään tilannekuvan mukaan sin-ne missä avuntarve on suurin. Tilanteen niin salliessa myös helikoptereita varau-dutaan käyttämään haavoittuneiden eva-kuointeihin.

Kenttämuonitus luopuu kylmäketjusta

Kenttämuonituksen toteutusta rajoittaa tämän hetkinen riippuvuus kylmäket-justa, puutteellinen kyky lämpimän ruo-an kuljetukseen ja suuritöinen kaluston puhtaanapito maastossa. Jopa nykyinen ruokalista ohjaa taistelutoimintaa. Nyt kenttämuonitusta uudistetaan hyödyn-tämällä tämän päivän teknisiä ratkaisuja

ja toimintaa. Jatkossakin kenttämuoni-tuksen perusperiaate, kenttäkeitin, tulee säilymään. Se on kustannustehokkain ratkaisu. Tästä huolimatta vanhat m29 keittimet hylätään epähygieenisinä ja korvataan uusilla nykyaikaisilla keittimillä. Päiväannoksen minimivaatimuksena on vähintään yksi lämmin ateria taistelijal-le vuorokaudessa. Toinen lämmin ateria voidaan korvata vahvalla aamu/iltapalal-la tilanteen mukaan. Kaikissa tilanteissa taistelijan tarvitsema 3300 kcal vuoro-kaudessa pyritään varmistamaan. Elintar-vikelogistiikka rakennetaan kylmäketjusta riippumattomaksi yhdessä Leijona Cate-ringin kanssa uuden ruokalistan pohjalta. Hajautetussa taistelussa toimivien jouk-kojen ruoanvalmistuskykyä parannetaan hankkimalla huomattava määrä retkikeit-timiä. Jokaiselle taistelijalle turvataan lämpimään juomaan saatavuus hankki-

malla henkilökohtaiset termokset. Veden porauksessa tukeudutaan yhteyskunnan tarjoamiin palveluihin ja tätä tukevaan pohjavesitutkimukseen. Vedenkuljetuska-lustoa hankitaan lisää.

Huoltokomppanian moduulirakenne mahdollistaa hajauttamisen

Vastustaja pyrkii toiminnallaan vaikutta-maan myös huollon toimintaan. Huollon kriittiset toiminnat tuhoamalla vastustaja pyrkii hyydyttämään koko puolustusky-vyn. Erityisenä kohteena ovat logistiikan johtamisjärjestelmät, kriittiset osaamis-keskittymät ja kuljetukset. Tähän vas-tataan hajauttamalla ja harhauttamalla. Uusi huoltopataljoona ja sen komppani-at voidaan hajauttaa moduulirakenteise-na laajalle alueelle. Konteissa varastoitu materiaali on sääsuojassa ja helposti siirreltävissä uuteen paikkaan. Tyhjiä kontteja voidaan hyvin käyttää myös valemaaleina. Aiemmin puuttuva suoja saadaan siis ryhmittämällä huolto laajal-le alueelle. Hajauttaminen mahdollistaa myös aiempaa paremman tiestönkäytön vaihtoehtoisten reittien lisääntyessä.. Uusi huoltokomppania käsittää huolto-palvelu-, täydennys-, kuljetus-, kunnossa-pito ja lääkintäjoukkueet. Sen suunniteltu vahvuus on 200. Huoltopataljoona taas koostuu neljästä täsmälleen samanlaises-ta huoltokomppaniasta. Moduuliraken-teen pohjalta rakennettu huoltokomppania mahdollistaa joustavan tavan osoittaa toi-mialajoukkueita, -ryhmiä ja -partioita huol-

Uutta huollon maastoliikkuvuutta kenttätestissä

Uusi moduulirakenteinen huoltokomppania koostuu päälliköstä ja varapäälliköstä sekä huoltopalvelu-, täydennys-, kuljetus-, kunnossapito ja lääkintäjoukkueista.

9

lon tarpeen mukaan oikeisiin tehtäviin. Osa suorituskyvystä voidaan pitää reser-vinä tai siirtää tilanteen salliessa uudelle toimialueelle. Huoltojoukkojen tulee ras-kaiden huoltotehtävien ohella kyetä myös itse suojaamaan toimintansa. Tämän vuoksi on jo lähtökohtana pidettävänä, että kenttähuollon tehtävissä huoltomies-ten ja -naisten on oltava taistelijoita niin fyysisiltä kun psyykkisiltä ominaisuuksil-taan. Vaatimus on huomioitu uudistetuis-sa koulutusnormeissa.

Kenttähuollon uudistuksella suorituskykyä

Tiivistetysti voidaan todeta, että kent-tähuoltojoukkojen ja -materiaalin sekä toimintatapojen uudistuksella saavute-taan aiempaa huomattavasti parempi suorituskyky. Kenttähuollon johtaminen paranee aivan uudelle tasolle. Jatkossa huoltopataljoonilla ja -komppanioilla on käytössään sama johtamisjärjestelmä ja -välineistö kuin tuettavillakin. Tämä on ehdoton edellytys laajalla alueella toi-mivien ja liikkuvien nykyaikaisten jouk-kojen huoltamiselle. Aiemmin välttämät-tömänä pidetty nouto- periaate voidaan hyvän tilannekuvan perusteella kääntää yhä enemmän resursseja säästävään vienti- periaatteeseen. Tutkimustulosten perusteella huolto-joukoille riittää siviilielämän käytössä oleva ”huonon tiestön” kuorma-auto ja traktorikalusto, millä ratkaisulla saa-daan varsin kustannustehokkaat kul-jetusjärjestelyt. Tätä tukee siirtymällä käyttämään vain standardi-kontteja ja kuormalavoja. Edellä mainitut ratkaisut ovat hyödynnettävissä jo rauhan aikana kuljettajakoulutuksessa tai varastoinnis-sa. Järjestelmä on hyvin yhteensopiva elinkeinoelämän järjestelmiin. Huoltokomppanian moduulirakenne toimialajoukkueineen ja -ryhmineen on hyvin tuotettavissa myös varusmieskou-lutuksen kautta. Tätä varten Kainuun, Porin, Karjalan prikaateissa ja Panssari-

Raskasraketinheitin, lennokkijärjestelmät ja nykyaikainen taistelija tuovat uutta suo-rituskykyä, mutta vaativat kenttähuollolta aiempaa enemmän.

prikaatissa toimii puolustusvoimauudis-tuksen jälkeen huoltojoukkoja koulutta-vat rauhan ajan huoltopataljoonat. Huol-tokomppania- rakenne viimeistellään tä-män ja ensivuoden aikana olevissa har-joituksissa lopulliseen muotoonsa niin henkilöstön kun varustuksenkin osalta.

Miksi tätä ei ole tehty aiemmin?

Kuinka on ollut mahdollista, että näinkin kriittistä tekijää, kun kenttähuoltoa, ei ole paneuduttu kehittämään aiemmin – ainakaan näin laajasti. Sitä vastoin huol-lon ulkoistamishankkeisiin on mielen-kiintoa riittänyt. Onpa niihin haettu op-piakin muun muassa Isosta-Britanniasta sillä siviilijohtopäätöksellä, että jopa koko kenttähuolto voitaisiin ostaa ul-koa! Afganistanin ja Irakin kokemusten perusteella tiedetään, että Britannian

armeija ei ole ulkoistanut kenttähuoltoa vaan omaan huollon osaamiseen panos-tetaan yhä vahvemmin. Vastauksia kysymykseeni on var-maan useita. Eräs niistä on varmaan se, että vasta kunnollisen joukkotuotannon kautta huolto on jalkautunut rauhanajan esikunnista ja varastoista kentälle. Toi-sekseen vaativat kriisinhallinta tehtävät ovat avanneet silmiä ymmärtämään, mi-ten tärkeää on osata ensiaputaidot, oma suoja ja taistelijan perustaidot. Etulinjas-sa eivät myöskään ostopalvelut toimi. Kolmanneksi elinkeinoelämän osaamista tilaus-toimitus ketjun sujuvuudesta ei osata riittävästi hyödyntää. Lieneekö pel-kona se, että tuesta tulee liian sujuvaa ja voidaan jakaa liikaa? Vai eikö reservin osaamista osata hyödyntää? Edellä olevasta omasta kritiikistäni huo-limatta on mukava havaita, miten hyvin kenttähuolto on saanut viime vuosina osakseen huomioita. Logistiikka ja huolto tunnustetaan olennaiseksi osaksi taistelu-kenttää. Tukea ja mukana oloa vaaditaan. Varmaa on, että lähivuosina meillä tulee olemaan entistä osaavampi kenttähuolto osana uudistettuja maavoimia ja osana puolustusvoimien logistiikkaa.

10

Puolustusvoimien logistiikkajär-jestelmä muodostuu puolustus-voimien omasta ja yhteiskunnan logistiikkajärjestelmästä. Puolus-tusvoimien osalta järjestelmään kuuluvat Pääesikunta, Puolustus-voimien Logistiikkalaitos ja sen alaiset joukot, muiden pääesikun-nan alaisten laitosten huolto sekä puolustushaarojen huolto. Yhteis-kunnan logistiikkajärjestelmään kuuluvat yhteiskunnan logistiset toimijat ja resurssit, sekä elinkei-noelämän toiminnot, joita ovat strategiset kumppanuudet, muut kumppanit, ostopalvelut, tuotan-to ja käyttöön saatavat resurssit sekä näihin liittyvät sopimukset. Logistiikkajärjestelmä on yhte-näinen tuotanto-, tukeutumis- ja palveluverkosto, joka toimii ja verkottuu sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Logistiikkajärjestelmän sotilaallisella komponentilla ylläpidetään tarkoituksen-mukainen tukeutumis- ja tuotantoraken-ne sekä niiden tarvitsema osaaminen

Komentajakapteeni Vesa AaltoKirjoittaja palvelee Maavoimien Esikunnan huolto-osastolla.

Logistiikan johtaminen ja siinä käytettävät johtamisjärjestelmäpalvelut

ja välineet. Sotilaallinen komponentti tukee alueellisten ja operatiivisten jouk-kojen tuottamista, perustamista ja käyt-töä operaatioiden tarpeiden mukaisesti. Siviilikomponentilla luodaan edellytyksiä ja tuetaan sotilaallisen komponentin toi-mintaa sekä ylläpidetään yhteiskunnan huoltovarmuutta.

Logistiikkajärjestelmän muutos

Logistiikkajärjestelmän keskittämiseksi perustetaan Pääesikunnan alaisuuteen Puolustusvoimien Logistiikkalaitos (PV-LOGL) vuoden 2015 alkuun mennessä. Laitos toteuttaa valtakunnallisesti logistii-kan järjestelyt ja tuottaa logistiikan palve-lut. Laitos omistaa kaiken puolustusvoi-mien materiaalin ja vastaa sen elinkaaren hallinnasta. Puolustusvoimien logistiikan tehtävänä on kaikissa valmiustiloissa luo-da edellytykset suorituskykyjen käytölle ja operaatioiden toimeenpanolle sekä yl-läpitää ja palauttaa joukkojen, henkilöstön ja järjestelmien toimintakyky. Materiaalihankinnat ja yhteiset logis-tiikan toiminnot kootaan Logistiikkalai-toksen vastuulle, joka toteuttaa logistii-

kan toimitusketjun puolustushaarojen antamien tarpeiden ja vaatimusten perusteella. Puolustushaarojen pääteh-täviksi muodostuu sotilaallisen suoritus-kykyjen ja niiden käytön suunnittelu ja valmistelu sekä koulutus ja toimintojen harjoittelu. Maavoimat vastaa vuodesta 2015 alkaen oman puolustushaaransa huollon suorituskyvystä ja valmiudes-ta, huollon operatiivisesta johtamisesta

Muutos logistiikkajärjestelmässä

11

sekä niiden kehittämisestä. Maavoimien esikunta suunnittelee materiaalisen suo-rituskyvyn ja huollon osana maavoimien operaatioita ja kehittämistä. MAAVE an-taa PVLOGL:lle materiaalisen suoritus-kyvyn toimeksiannot, logistiikan tukitar-peet sekä muut yksilöidyt vaatimukset. Maavoimien osalta muutos on mer-kittävä. Maavoimien alueellisten yhty-mätason kenttähuollon toteuttamisen vastuu siirtyy Puolustusvoimien Logis-tiikkalaitoksen Logistiikkarykmenttien Logistiikkapataljoonille. Operatiivisten joukkojen osalta huoltopataljoonat säily-vät edelleenkin operatiivisten yhtymien orgaanisina kenttähuollon toteuttajina. Kenttähuollon toimintoja kehitetään joukkorakennetta yhtenäistämällä. Huol-tokomppanian (m15) perusrakentees-ta on tavoitteena muodostaa kaikkien puolustushaarojen joukkoyksikkötasan modulaarinen kenttähuoltojoukko. Tässä artikkelissa käsitellään logistiikkajärjes-telmän muutoksen vaikutusta logistiikan johtamiseen ja logistiikan tarpeita johta-misjärjestelmäpalveluille. Tarkastelu kes-kittyy maavoimien huoltojärjestelmään, mutta periaatteita voidaan hyödyntää kaikissa puolustushaaroissa.

Logistiikan ja kenttähuollon johtaminen

Logistiikkajärjestelmän johtaminen muo-dostuu toimintatavoista, johtamiseen tarvittavasta henkilöstöstä ja sen osaa-misesta, tiedosta, johtamisrakenteesta sekä teknisistä rakenteista. Puolustus-voimien johtamisjärjestelmällä luodaan perusta puolustushaarojen suoritusky-

kyjen tukemisen johtamiselle. Raken-nettava kokonaisuus mahdollistaa lähes reaaliaikaisen huolto- ja logistiikkatilan-nekuvan sekä valtakunnallisen elinkei-noelämän, yhteiskunnan resurssien ja kansainvälisten resurssien käyttöön saa-misen ja käytön ohjaamisen. Puolustushaaran huollon johtamisen kehittämisen tavoitteena on tehostaa johtamiskykyä ja -edellytyksiä siten, että kaikkien tasojen huollon johtopor-taat ja -paikat kykenevät ennakoivaan ja oikea-aikaiseen huollon suunnitteluun ja johtamiseen, resurssien hallintaan sekä suorituskykyjen kohdentamiseen.

Tämä edellyttää:1. Oikeaa ja riittävää materiaalia em.

tehtävien toteuttamiseen2. Riittävää määrää osaavaa henkilös-

töä kaikilla tasoilla 3. Vaatimukset täyttävää infrastruktuu-

ria 4. Selkeitä käyttö- ja toimintaperiaattei-

ta ja ajantasaista ohjeistusta5. Vaatimukset täyttävää ylläpitojärjes-

telmää6. Toimivaa ja puolustusvoimissa puo-

lustustushaarayhteensopivaa (yhteis-käyttöistä) tietojärjestelmäalustaa ja sovelluksia.

Suorituskyvyn käytön prosessissa muo-dostetaan logistiikkajärjestelmän tilanne-kuva puolustushaarojen huollon, logistiik-kajärjestelmän omasta sekä puolustus-voimien logistiikkajärjestelmää tukevas-ta yhteiskunnan logistiikan tilanteesta. Puolustusvoimien logistiikkajärjestelmän tilannekuva sisältää tiedot sekä arviot,

analyysit ja ennusteet, yhteiskunnan huoltovarmuudesta, logistiikkajärjestel-män suorituskyvystä sekä lähi- ja kohde-alueiden logistiikan tilanteesta. Järjestelmän ja taistelutavan muutok-sessa yksi tärkeimmistä onnistumisen edellytyksistä on toimiva johtamisjärjes-telmä. Maa-, ilma- ja meripuolustuksen johtamisen kehittämishankkeet tuot-tavat suorituskykyjä, joilla kyetään to-teuttamaan suorituskykyinen johtamis-järjestelmä. Eri hankkeiden tuottamilla suorituskykyjen kehittämisellä tuetaan johtamisympäristön kehittämistä tavoi-tetilan saavuttamiseksi.

Logistiikan ja kenttähuollon tarve johtamisjärjestelmäpalveluilta

Logistiikan ja kenttähuoltojoukkojen joh-tamisen kannalta keskeisiä palveluita ovat tilannekuvapalvelu, sanomapalvelu ja puhepalvelu. Logistiikan ja kenttä-huollon asiakaspalvelun näkökulmasta tärkein tehtävä on hallita tilaus-, toimi-tus- ja evakuointiketjua oikea-aikaisesti materiaalin tai palveluiden tuottamiseksi. Tilannekuvapalvelun tuotteena logis-tiikan ja kenttähuollon joukot saavat lähes reaaliaikaisia tietoja ja arvioita vastustajan suuntautumisesta ja toimin-nasta. Näin logistiikkajärjestelmä kyke-nee suunnittelemaan oman toimintan-sa edullisille alueille. Tilannekuva antaa kenttähuollon johtajille mahdollisuuden tehdä oikeita ja oikea-aikaisia tulkintoja sekä perusteita päätöksenteolle. Huol-tokomppanian ja -joukkueen tasalle tuo-tettavat tilannekuva- ja johtamispalvelut sekä kehittyvät johtamis- ja viestiväli-

12

neet mahdollistavat taistelun johtami-sen entistä laajemmalla alueella. Tilannekuvapalveluilla on tarve tukea kenttähuollon toteuttamista ainakin toi-mintaympäristötietoisuuden, johtami-sen, verkostotoiminnan, vaikuttamisen, suojan ja logistiikan osakokonaisuuksis-sa. Kenttähuolto tarvitsee tilannetieto-utta tuettavan joukon kulutustiedoista, tappioista, materiaali- ja palvelutoimituk-sien toteutumisesta, materiaalin määräl-lisistä tiedoista, johtosuhdemuutoksis-ta (alistukset vast.), joukkojen siirroista sekä vihollistilanteesta. Tilannekuvapalveluiden avulla tuetaan logistiikan ja kenttähuoltojoukkojen ti-laus-, toimitus- ja evakuointiketjun joh-tamista. Johtamisen käytännön toteut-taminen tarvitsee johtamisjärjestelmän tuottamia palveluita, kuten sanoma- ja puhepalveluiden tukea. Logistiikan ja kenttähuollon koko-naistilannekuva muodostetaan logistii-kan toimialojen tilannekuvista. Logistii-kan toimialat ovat: täydennykset, kulje-tukset, kunnossapito, lääkintähuolto ja huoltopalvelu. Logistiikan ja kenttähuol-lon toimialojen tilannekuvaa muodostet-taessa tarkastellaan erityisesti seuraa-via osa-alueita:– tuettavien joukkojen huoltotilanne– oman tukevan joukon huoltotilanne– tukevan huoltojoukon tilanne (ylem-

pi, saman tason tai joku muu huol-tojoukko)

– operatiivisen tehtävän vaatimukset logistiikan suorituskyvyille.

Tukitehtäviä ja toimialan suorituskykyjä vertaamalla luodaan tilannekuva toimi-alan suorituskyvystä vastata asetettui-

hin tukitehtäviin. Logistiikan ja kenttä-huollon näkökulmasta suunnittelun yh-teydessä tapahtuva reagointi luo kyvyn ennakoida tukipalveluiden toteuttamis-ta. Tämä asettaa vaatimuksia erilaisten johtamisjärjestelmäpalveluiden tasolle ja toteutukselle, erityisesti nopeassa tilannekehityksessä tapahtuviin muu-toksiin. Logistiikan ja kenttähuollon toiminnot on kyettävä toimittamaan tarvitsijalle sovittua aikataulua noudatta-en. Haasteita voi aiheutua toimittaessa valtakunnallisesti laajalla alueella, jolloin kaikkien johtamisjärjestelmäpalveluiden käytettävyys ei ole kaikkia alueita täysin kattavaa. Esimerkiksi logistiikka- tai kenttähuol-tojoukon toimiessa ns. tukialueella, on kenttähuoltojoukon tukikohdassa, tuke-van logistiikkajärjestelmässä toimivan tukeutumispisteen sekä tukeutumispis-teen ja tuettavan välillä oltava käytössä johtamisjärjestelmäpalveluiden tuki. Toimiva kenttähuolto tarvitsee siis eri-tyyppisiä palveluita toimintojen tueksi. Esimerkiksi sanomapalveluiden tuella vä-hintään sanomapohjaisten viestien välit-tämisen koko maavoimien verkossa pää-telaitteiden (MATI/MATITSTJJ) välillä. Sa-nomapohjaisen tiedon välittämisen pää-telaitteiden tuki tulee olla laaja-alainen. Kenttähuollon tarpeita tukee esimerkiksi kyky lähettää tietoa GSM:n, VIRVE:n ja erityisesti taistelun johtamiseen hankit-tavilla päätelaitteiden välillä yhteensopi-van tiedonsiirtojärjestelmän tukemana.

Loppuasetelma

Alueellisten joukkojen taistelun ohjeluon-noksen mukaan alueellisessa taistelussa

yhdistyvät tehtävätaktiikka, kaikkien tais-telulajien hyödyntäminen, useat taktiset keinot tasosta riippumatta ja nykyaikai-nen sotavarustus. Tehtävätaktiikka on yksi johtamista kuvaavista avainsanoista. Tehtävätaktiikan perustana on ajatus sii-tä, että vastustaja on innovatiivinen ja arvaamaton, eikä taistelua kyetä täysin ennustamaan ja hallitsemaan. Tehtä-vätaktiikan mukaisesti alaiselle annetaan valtaa ja vastuuta toimia taistelutilan-teessa parhaaksi katsomallaan tavalla si-ten, että komentajan asettama päämäärä ja loppuasetelma täyttyvät. Tietojärjestelmän tai -järjestelmien tu-lee yhteensopivasti tukea suunnittelua yhteisessä kartta- ja tietoaineistossa. Tuen tulee ulottua johtamisen apuväli-neeksi käskyjen ja suunnitelmien laati-misessa ja jakamisessa. Edellä mainit-tujen tukena tarvitaan oikea-aikaista ja kokonaisvaltaista tilannekuvaa suunnit-telun ja johtamisen tukena yksityiskoh-taisina paikkatietoina, tilanneraportteina ja -taulukoina. Puolustusvoimien logistiikkajärjestelmä ja maavoimien huoltojärjestelmän toimin-nan tavoitteena on kyetä toteuttamaan asiakkaan tilaukset ja ylläpitää oma suo-rituskyky sellaisella tasolla, että asiakas-palvelu toteutuu. Kokonaisuutta voidaan tukea palvelukokonaisuuden toimintape-riaatteita yksinkertaistamalla. Tehokkuus, luotettavuus, joustavuus ja yhteistoimin-ta – logistiikan arvojen mukainen toimin-ta – kaikilla tasoilla luo tähän mahdol-lisuuden. Erityinen tarve kohdistuu yh-teensopivan ja toimivan johtamisjärjes-telmän rakentamiseen puolustusvoimien logistiikkajärjestelmän ja puolustushaaro-jen huoltojärjestelmien tueksi.

13

Toimintaperiaatteen yhtenäistäminen kaikilla tasoilla

Menestys on yhteistyötäValitse hankkeisiin aito kumppani, jonka kanssa saavutat tavoitteesi ja menestyt.Nerokkaat ratkaisumme ja palvelumme:Hankkeet• Järjestelmien kokoonpano ja integrointi• Modifikaatiot ja modernisoinnit• Suojaratkaisut

Kunnossapito• Puolustuslaitteiden ja –järjestelmien ylläpito

Asiantuntijapalvelut• Suunnittelu (järjestelmä ja HW)• Dokumentointi

www.oricopa.�

14

Artikkelin ensimmäisessä osassa käsiteltiin operaation taustoja ja venäläisten puolustusvalmistelu-ja Viron suurimmilla saarilla. Täs-sä osassa kuvataan saksalaisten hyökkäysvalmisteluja ja itse ope-raatio.

Saksalaisilla oli hyvin vähän kokemuk-sia maihinnousuoperaatioista suunni-tellessaan Operaatio Albionia. Suurten joukkojen Daugava joen ylitys 1917 ja Tonavan sekä muutamien muiden joki-en ylitykset käyttäen veneitä, joissa on keularamppi, antoivat kuitenkin joitain kokemuksia vesistön ylityksestä. Tällai-set maihinnousuveneet soveltuivat hy-vin hevosten ja ajoneuvojen rantautta-miseen. Veneet kykenivät kuljettamaan joko 70 sotilasta kaikkine varusteineen tai kymmenen hevosta tai kaksi kenttä-tykkiä ampumatarvikkeineen tai yhden kuusituumaisen haupitsin.16 Vaikeudet kuljettaa suuria määriä he-vosia tai ajoneuvoja johti kuitenkin pol-kupyörillä varustetun jalkaväen käyttöön operaatiossa. Tällainen joukko oli helppo lastata tavanomaisiin maihinnousuvenei-siin, joita proomut vetivät. Saaremaalle päästyään ne pystyivät liikkumaan no-peasti suhteellisen pitkiä matkoja. Pol-kupyöräjoukkojen käyttö oli melko uusi asia eikä niitä oltu käytetty maihinnou-suissa aiemmin. Tagalahti osoittautui kaikkein edul-lisimmaksi saksalaisten yleisesikun-taupseerien harkitessa maihinnousulle soveltuvia alueita. Roomassaaren hal-tuunottoa suunniteltiin alkuvaihees-sa laivojen lastien purkamiseksi sen satamassa. Sõrven rannikkotykit olisi kuitenkin pitänyt vaientaa ennen Irben salmeen etenemistä, mutta tällöin yllä-tys olisi menetetty. Siksi maihinnousu Roomassaareen hylättiin. Saarenmaan länsirannikkoa tarkasteltaessa päädyttiin Tagalahteen parhaana vaihtoehtona mai-hinnousulle ja sitä tukevalle tulituelle. Lahti tarjosi myös suojan syksyn län-nestä puhaltavilta puhureilta. Ranta-alu-

een maasto sopi hyvin maihin-nousulle ja lahdelta johti hyvät tiet Kuressaareen. Tagalahti si-jaitsi noin 300 kilometrin päässä Liepajasta, joka oli maihinnou-suosastojen päälastaussatama, 60 kilometrin päässä Kuressaa-resta ja 120 kilometrin päässä Sõrven niemen eteläkärjestä. Huonona puolena tälle vaihtoeh-dolle oli kuljetusalusten pitkä ja avoin merireitti. Lähestymisrei-tiltä piti tuhota kaksi venäläisten rannikkopatteria ennen maihin-nousua. Toinen vaihtoehto mai-hinnousulle oli Pammanan alue. Se oli maastoltaan aika sovel-tuva maihinnousulle, mutta se ei tarjonnut samanlaista suojaa länsituulilta kuin Tagalahti. Pam-manasta johti tiet Kuressaareen ja valtaväylä Muhulle.17 Näillä suunnitteluperusteilla saksalai-set laativat operaatioajatuksen seuraavasti: 1) päämaihinnou-su Tagalahteen ja sieltä joukot

jonka henkilöstö tuli pääasiassa Alsace-Lorrainen ja Reininmaan alueilta. Divisi-oona oli ottanut osaa Galician operaati-oon heinäkuussa 1917 ja Daugavajoen ylitykseen syyskuussa samana vuonna. Erikoisuutena tässä joukossa oli rusaat polkupyörin varustetut kevyet jalkaväki-osat. Nämä kykenivät liikkumaan nope-asti tiestöllä katkaistakseen venäläisten vahvistusten tulon tai estääkseen venä-läisten vetäytymisen. Polkupyöräyksiköt soveltuivat hyvin liikkuvaksi reserviksi.19

Maihinnousujoukko piti kuljettaa kah-dessa portaassa. Osastoon kuului mm. 24 600 upseeria ja miehistön jäsentä, 8 500 hevosta, 2 500 ajoneuvoa, 40 tyk-kiä, 220 konekivääriä ja 80 kranaatinhei-tintä. Tämän lisäksi täytyi vielä kuljettaa suuret määrät ampuma- ja pioneeritar-vikkeita sekä elintarvikkeita kuukaudek-si. Pelkästään elintarvikkeet painoivat 2 300 tonnia.20

Operaation laivasto-osat koostuivat 181 aluksesta ja 124 pienemmästä

suunnataan Kuressaaren suuntaan, 2) operaatiota tukeva maihinnousu Pamma-naan, josta joukot suunnataan sisämaa-han Orissaaren suuntaan, keveillä jou-koilla katkaistaan tieyhteys Muhuun, ja 3) laivojen tykkitulella Kihelkonnaan sekä Sõrven niemen länsirannalle harhaute-taan venäläisiä ja aiheutetaan sekasortoa puolustajan keskuudessa. Maihinnousut edellyttivät yllätystä, nopeutta ja päättä-väistä toimintaa rantautumisen jälkeen sekä erittäin hyvää yhteistyötä jalkaväen ja laivaston välillä.18

Saksalaisten yhteisoperaatio

Saksalaiset perustivat tätä puolustus-haarojen yhteisoperaatiota varten erityi-sen maavoimien ja laivaston yhteisen operaatiojohdon, johon kuului myös il-mavoimien johto-osat. Maavoimaosa koostui maihinnousujoukosta, jonka or-ganisoi saksalaisten Kahdeksas Armeija. Sen ytimenä oli 42. Jalkaväkidivisioona,

Logistiikka mahdollisti Operaatio Albionin 1917 onnistumi sen(Artikkelin toinen osa)

Tagalahti tänään, näkymä pohjoiseen.

15

Logistiikka mahdollisti Operaatio Albionin 1917 onnistumi sen(Artikkelin toinen osa)

Kirjoittaja: tri Eric A. Sibul, Baltic Defence College, Tartto, Viro

Historialliset kuvat: Bundesarchiv

moottoroidusta veneestä. Laivastolla oli johdossaan myös 94 lentokonetta ja vii-si ilmalaivaa. Tämän osan selkärankana oli 3. ja 4. Laivasto-osasto joihin kuu-lui kymmenen kaikkein uudenaikaisinta König- ja Kaiser-luiokkien taistelualusta. Niiden raskaat tykit olivat hyvin tehok-kaita rannikkopattereita vastaan. Tämän lisäksi niiden taistelukestävyyttä lisäsi hyvin valmistetut vesitiiviit osastot, joi-den ansiosta merimiinojen aiheuttamat vauriot kyettiin minimoimaan.21 Saksalaisen laivaston lento-osat oli-vat myös tärkeitä operaatiolle. Ne sekä maavoimien lentokoneet organisoitiin yhden johdon alaisiksi, jotta niiden te-hoa voitiin käyttää maksimaalisesti hy-väksi. Päätehtäviä olivat meri- ja maa-alueiden tiedustelu, tykistön ja jalkavä-en tukeminen sekä pommitustehtävät. Ilmavoimaosien vahvuus mahdollisti jatkuvan operaatioalueen tiedustelun. Il-malaivat antoivat strategista ulottuvuut-ta tiedustelulle ja ne taas pitkälle ulot-

tuvat pommituslennot. Myös suuret Friedrichshafen FF41A vesitasot tekivät pitkälle ulot-tuvia tiedustelu- ja pommitus-lentoja. Niitä käytettiin myös miinoitukissa ja jopa joukkojen ja materiaalin kuljetuksiin. Il-malaivat kykenivät lähettämään radioviestejä aluksille ja mais-sa oleville joukoille. Viestien pudottaminen lentokoneista maassa oleville joukoille jär-jestettiin huolellisesti, näin il-matiedustelun tulokset saatiiin nopeasti käyttöön.22 Saksalaisilla oli parempi ra-diokalusto kuin venäläisillä ja he toivat kannettavat radiot mukanaan Saaremaalle. Koko laivaston ja maihinnousujouk-kojen radioverkkoa kontrol-loitiin lippulaivalta “Moltke“. Kun operaatio oli käynnissä radioviestien määrä tukahdutti lippulaivan kapasiteetin käsitel-lä niitä kaikkia. Koska laivojen taktiset liikkeet olivat etusijalla viestiliikenteessä, oli maihin-nousuosastojen viestiliikenne vasta toisella sijalla. Ongelma selvitettiin lopulta ohjaamalla maalla operoivien osien vies-

tiliikenne Liepajaan rannikkoasemalle, josta se lähetettiin edelleen maavoimien esikuntaan. Maihin nousseille osastoille puhelinyhteydet olivat usein epäkäytän-nöllisiä etäisyyksien ollessa pitkiä osas-tojen välillä ja operaation edetessä niin nopeasti, etteivät kenttäpuhelinverkon rakentajat pysyneet tahdissa mukana.23

Operaatio Albion – nopeudella aloite

Joukot nousivat laivoihin Liepajassa, jonka satamakapasiteetti riitti kuljetus-aluksille sekä lukuisille miinoitus- ja

Kenraali Oskar von Hutier, Operaatio Albionin organisoija

Tagalahden länsipuoli, näkymä maihinnousualueelle.

16

miinanraivauslaivueille ja muille yksiköil-le. Liepaja oli tominut Venäjän Baltian Laivaston päätukikohtana ennen kuin saksalaiset valtasivat sen. Liepajassa varustukset suojasivat hyökkäykseltä ja käytössä olleet laiturit mahdollistivat lai-vojen nopean lastauksen. Joukot valmisteltiin ja keskitettiin operaatiota varten 21.9.–8.10. ja varsi-naiset lastaukset siirtoja varten tapah-tuivat 8.–10.10.Saksalaisten salainen palvelu levittivät tietoa, että mai-hinnousun varsinainen kohde oli Kronstadt. Kun valmisteluja tehtiin Liepajassa, saksalaiset pommittivat tykkiasemia Sõrven niemimaalla. Ilmalaivat lensivät tiedustelulentoja Riianlahdella ja Suomenlahden suulla sekä teki-vät ilmahyökkäyksiä Pärnuun ja Viljandiin Viron mantereella. 11.10. laivasto-osasto kulje-tus- ja täydennyslaivoineen läh-ti Liepajasta kohti Viron suuria saaria.24 Purjehdus miinoista rai-vattua väylää myöten sujui ilman tappiota ja kuljetus- ja saatto-alukset ankkuroituivat Tagalah-della lokakuun 12. päivänä kello 03.00. Kello 05.30 maihinnou-suoperaatio alkoi. Saksalaiset taistelulaivat avasivat tulen kohti Tagalahden tuloväylää vartioivia rannikkotykkejä. Tykit vaiennettiin nopeasti ja saksalaiset ottivat ne haltuunsa. Kello 08.45 kuljetusalukset käskettiin Tagalahdelle ja kello 10.00 mennessä maihinnousu oli jo täydessä vauhdissa.Kulje-tusalusten siirtyessä Tagalahdel-le, avasivat saksalaiset hävittäjät tulen kohti Kihelkonnan lentotu-kikohtaa. Suunnilleen samoihin aikoihin kaksi taistelulaivaa aloit-ti Sõrven niemimaan länsiosien tulituksen. Kihelkonnaan tehtiin myös ilmahyökkäys. Huolimatta laivastotykistön tu-lituksesta ja ilmaiskusta, onnis-tui joidenkin venäläiskoneiden nousta ilmaan ja hyökätä saksa-laisaluksia vastaan. Saksalaiset laivoja suojanneet lentokoneet karkoittivat venäläiset, jotka kui-tenkin onnistuivat tekemään ilmatiedustelua. Venäläisten esikunta pystyi hahmottamaan saksalaisten operaatioajatuksen, kun se sai tietää saksalaisjouk-kojen sijainnit.25 Mutta johtuen joukkojen siirtojen ongelmista sekä venäläisten paniikiksi ylty-neestä huonosta moraalista, venäläisten johto ei kyennyt torjumaan saksalaisten maihinnousua. Operaatiota tukeva maihinnousu Pam-manaan tuli Liikülän ja Tuhkanan väli-maastoon. Maihinnousuosastoon kuului 1. ja 2. Polkupyöräpataljoona, 18. Isku-komppania ja merivoimien maihinnou-suosasto. Koko osaston yhteisvahvuus oli 1900 miestä. Saksalaiset polkupyö-rillä liikkuvat osat alkoivat nopeasti ete-nemisen kohti Orissaarta, joka oli tär-keä sillanpääasemana ja lähellä Muhulle

johtavaa päätietä. Etenemisen nopeut-tamiseksi 18. Iskukomppania kuljetettiin hevoskärryillä, jotka otettiin paikallisilta asukkailta. Lokakuun 12. päivän iltaan mennessä saksalaiset rantauttivat Tagalahdella neljä jalkaväkirykmenttiä, kolme polkupyörä-pataljoonaa ja yhden kenttätykkipatterin.Tämä joukko eteni 10–12 km sillanpää-alueelta ja otti haltuunsa Kihelkonnan lentotukikohdan. Lisää joukkoja nousi

jatkuvasti maihin. Polkupyötäpataljoonat pitivät Orissaaren, venäläiset pitivät vielä tässä vaiheessa päätietä hallussaan. Kahden seuraavan päivän aikana saksalaiset jatkoivat etenemistä Taga-lahdelta etelään kohti Sõrven niemeä. Edeten nopeasti saksalaisten onnistui katkaista yhteys Sõrven niemimaalle. Tämä pakotti venäläisten pääjoukot, Kuresaaressa olleet kaksi jalkaväkidivi-sioonaa peräytymään epäjärjestykses-sä Muhulle. Vetäytyvät venäläisjoukot siirtyivät Pöiden alueelle, joka oli sak-

salaisten hallussa olevan Orissaaren eteläpuolella. Saksalaiset yrittivät epätoivoisesti pitää Orissaaren, estää venäläisten lä-pimurtohyökkäykset ja pitää päätietä hallussa. Venäläiset Pöidessä alkoivat kuitenkin luopua toivosta saksalaisten lähestyessä kahdelta suunnalta. Loka-kuun 15. päivän iltapaivällä venäläisen 107. Divisioonan komentaja antoi kaikille upseereilleen luvan antautua. Ne, jotka

eivät halunneet antautua, saivat luvan yrittää itse läpimurtoa ja pakoa saksalaisten linjojen läpi.26

Lokakuun 16. päivänä Saare-maa oli kokonaan saksalaisten hallinnassa. Jatkuva laivatykkien tulitus ja ilmahyökkäykset olivat rapauttaneet Sõrven niemimaalla saarroksissa olleiden venäläisten moraalin. Samana aamuna venä-läisten 425. Jalkaväkirykmentti antautui ja antoi koko niemen rannikkotykkipattereineen saksa-laisten haltuun. Tämä avasi Sak-san laivasto-osille kulkuyhteyden Riianlahdelle.27 Seuraavana aamuna saksalai-set saivat päätökseen miinan-raivauksen Irben salmella niin, että he kykenivät lähettämään 28 laivan osaston, johon kuului taistelulaivat König ja Kronprinz, Riianlahdelle. Nostaakseen Mu-hulle jääneiden venäläispuolus-tajien moraalia, venäläisalukset Riianlahdella päättivät ryhtyä taistelukosketukseen saksalais-alusten kanssa ennen Muhun Lahdelle vetäytymistä, tämä sii-täkin huolimatta, että saksalaisa-lukset olivat ylivoimaisia. Venäläisosastoon kuului pää-asiassa taistelualukset Slava ja Grazhdanin, panssariristeilijät Admiral Makarov ja Bayan sekä 13 hävittäjää. Alkoi taistelu, joka päättyi venäläisalusten vetäyty-miseen Muhun lahden kautta. Taistelualus Slava sai useita vau-rioittavia osumia, postui muo-dostelmasta ja ajoi kiville Suur-lahdella. Miehistö hylkäsi laivan ja räjäytti jäljellä olevat ampuma-tarvikkeet.Venäläisosasto vetäy-tyi ja tukki pääsyn Muhun Lah-delle upottamalla useita laivoja esteeksi kanavaan. Vaikka pääosat venäläisosas-tosta pääsi onnistuneesti irtau-tumaan taistelusta, oli tapah-tumilla lamaannuttava vaikutus Muhun puolustajiin. Nähdessään

omien alusten vetäytyvän, osan ollessa tulessa, puolustajat menettivät lopunkin toivon.28 Lokakuun 18. päivän aamuna kaksi jalkaväkipataljoonaa, 470. ja 471. sekä 1. Viron Rykmentin kaksi pataljoo-naa, kuten myös vain vapaaehtoisista koostunut Kuolemman Pataljoona, an-tautuivat saksalaisille. Operaatio Albion päättyi. Saksalasten tappiot olivat noin 400 miestä mukaan lukien merivoimien menetykset. Venä-läistten tappiot olivat myös suhteellisen pieniä, vaikka menettivätkin strategisen

Operaatioon osallistunut saksalainen rynnäkkömies.

17

avainalueen. Saksalaiset saivat 20 000 sotavankia ja 140 tykkiä sotasaaliiksi. Venäläisen laivasto-osaston tappiot oli-vat myös melko vähäisiä, päämenetyk-set olivat taistelulaiva Slava ja hävittäjä Grom.29

Jälkivaikutukset

Huolimatta alhaisista tappioista molem-milla puolilla, Operaatio Albion saavutti suuren strategisen edun saksalaisille. Saarten haltuunotto avasi reitin Venäjän pääkaupunkiin Pietariin, joka oli perim-mäinen strateginen tavoite Operaatio Albionille.30 Selustauhan takia Tallinnan linnoituslaitteet, jotka suojasivat pääsyä Riianlahdelle, purettiin, miehet ja mate-riaali evakuoitiin. Lokakuun 19. päivänä väliaikainen hallitus ilmoitti, että Venäjän pääkaupunkitoiminnot oli muutettava Pietarista Moskovaan. Tämä kuvasti hy-vin tilanteen vakavuutta. Vain 448 kilometrin etäisyysdellä Pie-tarista Viron suuret saaret saattoivat Pietarin saksalaishyökkäyksen ulottu-ville.31 Äärimmäinen polittinen vaiku-tus operaatiolla oli Venäjän väliaikaisen hallinnon moraalin täydellinen romah-dus, joka auttoi saksalaisten tukemien bolshevikien valtaan pääsyä. Marras-kuun 25. päivänä 1918 bolshevikkijoh-taja Leon Trotsky (Lev Bronstein) aloitti neuvottelut saksalaisten kanssa Brest-Litovskin rauhasta. Sen johdosta saksa-laiset kykenivät joulukuussa 1917 siirtä-mään joukkojensa pääosan itärintamalta länsirintamalle.32

Kestäviä johtopäätöksiä logistiikasta

Venäläisillä oli voimakkaat joukot, lukui-sia taitavia upseereita ja järkevä Viron saarten puolustussuunnitelma. Venäläi-set olivat pelanneet sotapelin saksalai-sen voimakkaan maihinnousun varalta ja maihinnousun alettua he kykenivät ilmatiedustelulla ja selvittämään saksa-laisten operaatioajatuksen.Ehkäpä ainoa yllätys venäläisille oli saksalaisten pol-kupyöräosastojen nopea eteneminen Orissaareen. Venäläisten joukkojen siirrot olivat vai-keita kuljetusvälineiden, infrastruktuu-rin ja hevosten puutteen vuoksi. Ehkä perimmäinen syy puolustuksen epäon-nistumiseen oli nuorten upseerien ko-kemattomuus joukkojen siirtoihin ja tu-kemiseen vaikeassa maastossa. Joukot miehittivät jatkuvasti asemia tai olivat asemien rakennustöissä eivätkä näin ol-len kyenneet harjoittelemaan manööve-reitä keväällä ja kesällä 1917. Kuljetusvä-lineiden puutteet tekivät vahvistusten ja täydennysten lähettämisestä mantereel-ta vaikeaa. Heikon moraalin on katsottu vaikutta-neen venäläisten taisteluhenkeen mai-hinnousun aikoihin, ja ehkä yhtä suuri vaikutus oli myös aseistuksen ja muun varustuksen heikko huollollinen kunto. Kunnossapito on jatkuva prosessi, joka edellyttää hyviä kunnossapitosuunnitel-mia, täsmällistä toteutusta ja motivoitu-nutta henkilöstöä. Syksyllä 1917 tilanne

Joukkoja lastataan laivaan Liepajassa lokakuussa 1917.

Purkaus käynnissä. Vene on hevosten kuljetukseen tarkoitettu, mutta tämän operaation jälkeen se oli esikuvana maihinnousualuksille II Maailmansodassa.

18

oli vaikea, koska puolustajan teknisen henkilöstön koulutuksessa oli puutteita, korjaus- ja huoltohenkilöstöä oli liian vä-hän, ja pulaa oli kaikenlaisesta täyden-nysmateriaalista, varaosista ja työkaluis-ta. Tilannetta pahensi se, että henkilös-tö oli ylikuormitettu töillä tai se ei vain yksinkertaisesti välittänyt tilanteesta. Saksalaisille Operaatio Albion täh-dentää sopeutumisen tärkeyttä uuteen tilanteeseen etenkin huollon osalta. Heillä ei ollut aiempia kokemuksia mai-hinnousuoperaatioista, mutta he vasta-sivat tehokkaasti operaation haasteisiin ottamalla maksimaalisen tehon irti käy-tettävissä olevista resursseista, impro-visoimalla ja ottamalla käyttöön uusia menetelmiä puolustushaarojen yhteis-operaatiossa. Improvisointi ja innovointi ilmenivät muun muassa alunpitäen hevosten kul-jetukseen jokien ylityksissä tarkoitettu-jen veneiden käyttöönotolla. Myöhem-min tämä toimi mallina ylimenokaluston kehittämiselle Toisessa Maailmansodas-sa. Huollolliset näkökohdat vaikuttivat myös polkupyöräjoukkojen käyttöön ottoon, koska hevosten ja moottoriajo-neuvojen kuljetus vesistöjen yli oli vai-keata. Polkupyörät olivat keveitä, niitä oli helppo käsitellä ja ne sai kuljetettua tavallisissa veneissä miehistön, aseiden ja muun varustuksen kanssa.

Viitteet:

16 G. von Kobinski, “The Conquest of the Baltic Islands.” United States Naval Institute Proceedings (July 1932), 97617 Reek, 5, 112, Von Tschischwitz, 2618 Reek, 112–113, Von Tschischwitz, 30–3119 Reek, 108–109, Von Tschischwitz, 32–3320 Reek, 108–109, Von Tschischwitz, 31–32 21 United Kingdom National Archives ADM 186/594 “The conquest of the Baltic Islands: Translation of Vice-Admi-ral Schmidt’s dispatch November 1919”22 United Kingdom National Archives ADM 186/594 “The conquest of the Baltic Islands: Translation of Vice-Admi-ral Schmidt’s dispatch November 1919,” Reek, 109 23 Von Tschischwitz, 180–18124 Reek, 119–124, Von Tschischwitz, 30–3125 Reek, 12526 Reek, 191–192, Von Tschischwitz, 99–102 27 Reek, 194–19528 Reek, 20629 Ibid, 18430 Ibid, 18431 New York Times. (20 October 1917), New York Times. (21 October 1917)32 G. Von Koblinski, “The Conquest of the Baltic Islands.” Naval Institute Pro-ceedings. (July 1932), p. 984

Maihinnousu Saaremaalle alkaa.

Saksalaisvahvistukset rantautumassa Tagalahdella 12. lokakuuta 1917.

Venäläinen miinalaiva ”Amur”.

Pohjoismaiden suurin raskaiden säiliöperävaunujen ja säiliöpäälirakenteiden

valmistaja

YHTEYSTIEDOT: Myyntijohtaja Santtu Keto 040 716 9525 santtu.keto@nordictank.com Komentaja (evp) Markku Lehto 050 561 2520 markku.lehto@nordictank.com

Huoltoverkostomme palvelee Suomessa:

Oulu, Kuortane, Jyväskylä, Lieto ja Hamina

20

Artikkelin 1. osa ilmestyi numerossa 1/2012, se käsitteli Helsingin Päävartion vaiheita vuosina 1757–1918. Numeros-sa 2/2012 julkaistu 2. osa käsitteli vuo-sia 1918–1945. Sarjan päättävä 3. osa käsittelee vuosia 1945–2012 ja vartio-paraatia.

”Kahdeksan sekunnin arestirangaistus” – sotien jälkeen

Sotien jälkeen arestirangaistuksen suo-rittamispaikkoja Helsingin varuskun-nassa tarkennettiin. Helsingissä olevi-en joukko-osastojen arestilaiset tuotiin Päävartioon. Suomenlinnan ja Santa-haminan joukko-osastojen arestilaiset suorittivat rangaistuksensa mainituilla paikoilla. Suomenlinnasta arestilainen voitiin tuoda Päävartioon siinä tapauk-sessa, että heillä itsellään ei ollut riittä-västi tilaa. Kesäkuun 1945 varuskuntakäskyn mukaan arestiin määrättyjen viran- ja toimenhaltijoiden piti ilmoittautumisen yhteydessä jättää Helsingin Komendan-tinvirastolle muut ostokortit kuin yleis- ja vaatekortit. Näin toimiessaan he sai-vat Päävartiossa rangaistuksena aikana sotilasruokaa. Saman varuskuntakäskyn mukaan arestiin tuotavilla varusmiehillä piti olla lyhyeksi leikatut hiukset ja vain

Majuri Marko MaaluotoHelsingin varuskunnan komendantti

Päävartio joulukuussa 2010.

Arestihuoneen metallisänky vuodelta 1876 käännettynä seinää vasten, kuten sen tuli olla päivisin kovennettua rangaistusta suoritettaessa. Vastaavat sängyt olivat jokaisessa arestihuo-neessa vielä ainakin 1960-luvulla ja tämän jälkeen ne korvattiin perinteisillä sotilassängyillä. Vanhat sängyt on varastoitu Päävartioon ja kaksi sellaista on luovutettu Hämeenlinnaan vankilamuseoon.

lääkärin määräyksestä ne saivat olla pi-demmät. Ilman mainittua lääkärinmää-räystä pitkähiuksisia varusmiehiä ei saa-nut ottaa Päävartioon.

Eri vartiotehtävien hoitajille oli soti-lasarvovaatimuksia, jonka johdosta var-tioidentarkastajien tuli olla majureita tai everstiluutnantteja, Päävartion vartiopääl-

Helsingin Päävartio 19 45–2012 ja vartioparaati

21

Helsingin Päävartio 19 45–2012 ja vartioparaati

likön kapteenin tai yliupseerin ja vartioa-liupseerin aliupseerin. Vaihdonjohtaja oli miehistöön kuuluva sotilas. Lisäksi järjes-tyspartioita saattoi olla kolmenlaisia: up-seeripartio, vääpelipartio ja aliupseeripar-tio. Päävartion vartio-osaston vartiopaik-koja olivat aulavartio, arestikäytävä, Tasa-vallan Presidentin Linna ja kanavavartio. Vuoden 1948 loppuun vartiotehtäviä jaet-tiin jonkin verran muillekin varuskunnan joukoille kuin Helsingin Varuskuntapatal-joonalle. Vuodesta 1949 vartiopalveluk-seen osallistuivat lähes poikkeuksetta vain Helsingin Komennuskomppania ja organisaatiomuutoksen jälkeen Helsingin Varuskuntapataljoona, jonka nimi muuttui 1954 Vartiopataljoonaksi ja 1957 Kaartin Pataljoonaksi. Tällaisia edellä mainittuja poikkeuksia oli neljänä päivänä esimer-kiksi 1960, jolloin Uudenmaan Jääkäripa-taljoona ja Suomenlinnan Rannikkotykis-törykmentti asettivat vartiohenkilöstön. Kaartin Pataljoonan kunniakomppania sai 1966 uuden edustusasun, jota käyt-tivät myös Tasavallan Presidentin Linnan kunniavartiomiehet ja Päävartion aula-vartiomies. Tätä asua tarvitsivat myös vartiopäälliköiksi ja vartioaliupseereiksi määrättävät sotilaat. Ennen vartiotehtä-vän aloittamista he kävivät kuittaamas-sa nämä vaatteet Kaartin Pataljoonasta tai Komendantin toimistosta.

Rangaistusten toteuttamisessa oli vielä ainakin 1960-luvulla erilaisia muo-toja, kuten ”kovennettu” ja ”palvelus-velvollisuudella”. Ensin mainittu tarkoitti sitä, että päivän ajaksi patja ja petivaat-teet luovutettiin pois, jonka jälkeen sel-lin seinään saranoitu sänky nostettiin pystyyn seinää vasten. Lepääminen oli mahdollista vain lattialla. Tavanomaisen rangaistuksen suorittaja sai pitää patjan, mutta petivaatteet luovutettiin vartio-osastolle päivän ajaksi. Rangaistuksen suorittamista ”palvelusvelvollisuudella” sovellettiin ainakin upseereihin. Tämä tarkoitti sitä, että virka-aikana oltiin omalla työpisteellä ja illaksi sekä yöksi tultiin Päävartioon. Tätä rangaistusmuo-toa käytettiin ainakin juopumustapauk-sissa ja vahingonkorvauksen vaihtoeh-tona. Osa rangaistusta saattoi olla myös palkan puolittaminen arestiajalta, lisäksi ruokailu Päävartiossa oli maksullista. Ta-vanomaista oli lisäksi se, että upsee-rien sellien ovia ei lukittu vaan heidän pysymiseen Päävartiossa luotettiin näin paljon. Tiettävästi on kuitenkin ollut yksi siinä määrin hankala asiakas, että sellin ovi piti lukita joka kerta kun hänet tuo-tiin rangaistusta suorittamaan. Arestilaiset eivät saaneet tuoda Pää-vartioon esimerkiksi tupakkaa tai jotain muuta sopimatonta. Eräät vartiopäälli-

köinä toimineet upseerit eivät kuiten-kaan noudattaneet tätä vartio-ohjeen kohtaa täsmällisesti erään esiupsee-rin kohdalla, joka tuli Pääesikunnasta kahden viikon ajan Päävartioon suorit-tamaan rangaistustaan palvelusvelvolli-suudella. Joka päivä hänellä oli tulles-saan mukana kaksi täyttä termospulloa, jotka hän sitten joi tyhjäksi illan kulu-essa mielen muuttuessa koko ajan hil-peämmäksi. Vuosina 1969–1970 Päävartio ja talo-usrakennus maalattiin nykyiseen siner-tävän harmaaseen sävyyn, tätä ennen väri oli vaalean violetin punainen. Aivan alunperin päävärinä oli keltainen, jota on vielä nähtävissä eräissä piilossa ole-vissa rakenteissa. Rakennusten nurkat ja koristeet ovat aina olleet valkoisia. Arestilaisen ilmoitus vuonna 1950 oli seuraava: ”Herra kapteeni. Päävartion arestihuone n:o 9, arestissa sotamies Mökkölä Helsingin Varuskuntapataljoo-nan Vartiokomppaniasta, sovittamassa seitsemän vuorokauden yksinkertaista arestirangaistusta. Sovitus alkoi 1.8.1950 kello 11.00 ja loppuu 8.8.1950 kello 11.00. Rangaistuksen syy: Iltalomalta myöhästyminen 10 minuuttia 27.7.1950. Rangaistuksen määrännyt Helsingin Va-ruskuntapataljoonan Vartiokomppanian päällikkö kapteeni Kutinlahti.” Arestiran-

22

gaistusta ei ole käytetty enää yli kym-meneen vuoteen ja sen aikaisen seu-raamussuosituksen mukaan 10 minuutin myöhästymisestä olisi seurannut ylimää-räistä palvelusta. Vastaavasti viikon pitui-nen arestirangaistus olisi saattanut seu-rata esimerkiksi vartiorikoksesta. Vartiopalvelukseen liittyen joukko-osastojen komentajilla oli tarkastusoike-us oman joukkonsa vartio-osastoon niin Päävartiossa kuin muillakin varuskunnan vartiopaikoilla. Myös varuskunnan päi-vystävällä lääkärillä ja sotilaspapilla oli oikeus käydä Päävartiossa tehtäviinsä liittyen. Lisäksi tietyt valtion viranomai-set saivat tarkastaa vartion, yksi tällai-nen oli puolustusministeriön sosiaali-tarkastaja. Hän kävi tarkastuskäynnillä Päävartiossa 1960-luvulla. Käynnillään sosiaalitarkastaja puuttui sellien turvara-kenteiden epäinhimillisyyteen arestilais-ten näkökulmasta ja käski poistamaan kalterit. Lyhyen aikaa ne olivatkin pois ikkunoista, mutta vastaavien tai parem-pien ratkaisuiden puuttuessa kalterit lai-tettiin takaisin kaikessa hiljaisuudessa. Kalterien vielä puuttuessa sellien ik-kunoista eräs sotilas tuotiin Päävartioon suorittamaan arestirangaistusta ja sul-jettiin yksin selliin. Vartiomiehet laittoi-vat oven kiinni ja lukitsivat salvan, kun sellistä kuului rikkoutuvan ikkunan kilah-dus. Ovi avattiin välittömästi ja tuolloin vain arestilaisen kantapäät näkyivät nii-den vilahtaessa ikkunasta ulos. Vartio-miesten arvion mukaan arestilainen ehti

olla sellissään vain kahdeksan sekuntia. Tämän lyhyempää aikaa tiettävästi ku-kaan ei ole Päävartion sellissä viettänyt. Tasavallan Presidentin Linnan talous-rakennuksessa ei tapahtunut sotienjäl-keisenä aikana erityisiä toiminnallisia muutoksia. Asukkaiden ja työntekijöiden viihtyvyyttä sen sijaan lisäsi oleellisesti saunan valmistuminen vuonna 1972. Päävartion upseerisellit muutettiin pikkuhiljaa sotilashenkilökunnan ares-

tihuoneiksi. Vuonna 1984 niiden käyttö mainitussa tarkoituksessa loppui koko-naan kun, huoneet muutettiin toimis-toiksi ja Helsingin komendantintoimisto muutti sinne vuoden 1985 alussa. Tätä varten sisäpihalle tehtiin uusi sisään-käynti, Päävartion länsiosa tunnetaan edelleenkin komendantin toimistona ja sisäpiha komendantin pihana. Ko-mendantintoimisto sijaitsi kahta reilun vuoden pituista jaksoa 1991 – 1992 ja

1998 – 1999 lukuun ottamatta vuoteen 2003 asti Päävartiossa. Ennen kuin Ko-mendantintoimisto aloitti toimintansa Päävartiossa, se oli sijainnut useissa eri paikoissa kuten Kaartin kasarmilla, Tai-vallahden kasarmilla, Merikasarmilla ja Mariankadullakin kahdessa eri paikassa. Helsingin varuskunnan komendantilla on edelleen toimisto Päävartiossa. Talvisin sään mukaiseen lämpimään pukeutumiseen on kiinnitetty erityistä huomiota kaikkina vuosikymmeninä. Tä-män ansiosta Päävartion vartiomiehillä on ollut käytössään tavanomaista lämpi-mämpiä sormikkaita tai rukkasia ja tur-kisliivit tai vartioturkit. Nykyäänkin kyl-mimpänä vuodenaikana Tasavallan Presi-dentin kunniavartiomiehet ja Päävartion aulavartiomies käyttävät vartioturkkia, rukkasia, korvaläppiä ja tarvittaessa tal-vikumisaappaita. Varsinkin 1980-luvun lopulla kadetit toimivat usein vartiopääl-liköinä. Siitä huolimatta Päävartio, var-tiotehtävät ja vartiopalvelus ylipäätään ei ollut kovin tuttua. Eräälle merikade-tille oli suuri ihmetyksen aihe se mik-si aulavartiomiehen piti käyttää vartio-turkkia, koska aulassahan on lämmintä. Hän ei tiennyt, että aulalla tarkoitetaan Päävartion edessä olevaa kivitolppien ja kettingin rajaamaa aluetta eikä sisällä olevaa eteisaulaa. Vartiotoiminnan kannalta Päävartiossa alkoi uusi aika heinäkuun alussa 1991. Tuolloin Helsingin varuskunnan joukko-osastojen ei enää tarvinnut asettaa var-tiopäälliköitä tai vartiopäällikön apulaisia. Tehtävä kuului tästä alkaen niin sano-

Tasavallan Presidentin Linnan talousrakennuksen sisäpiha.

Päävartion aulavartiomies vartioturkissa vartiopaikallaan 2012.

23

tulle kantakaupungin vartiostolle, johon kuului alkuvaiheessa viisi sotilaspoliisi-koulutettua värvättyä aliupseeria. Vartio-osaston asetti tuttuun tapaan Kaartin Pataljoona. ”Hotelli-periaate” jatkui vielä ainakin vuoden 1992, sillä joukko-osastojen tuli tilata arestiselli komendantintoimistos-ta.

”Lentäviä marssisauvoja ja laukkaavia hevosia” – vartioparaatin historiaa

Nykyään kesäkuukausina järjestettävät vartioparaatit ovat suurimmalta osin ihmisten viihdyttämiseen tarkoitettua erittäin suosittua maanpuolustustyötä. Vartioparaateihin osallistuvat vuorollaan kaikki sotilassoittokunnat ympäri Suo-mea, näistä varuskunnan oma joukko Kaartin Soittokunta muita useammin. Viimeksi mainitun kanssa ovat aina uusi ja vanha vartiojoukkue sekä erillisosasto Kaartin Pataljoonasta. Maakuntien soti-lassoittokuntien vartioparaateissa vaih-

detaan vain Päävartion aulavartiomiehen tehtäviä ja näin ollen muita marssivia joukkoja ei yleensä ole mukana, mutta Kaartin Jääkärirykmentin vartioparaa-teissa tehtävien ohella vaihdetaan myös vartio-osastoja. Paraatien jälkeen soitto-kunnat esiintyvät Esplanadin puistossa Kappelin lavalla. Yleisötapahtumana vartioparaatin historia ulottuu yli 250-vuoden pää-hän Ruotsinvallan ajalle, jolloin Päävar-tio sijaitsi Suurtorilla. Artikkelisarjan 1. osassa olevassa kuvassa näkyy kuinka vuonna 1757 rakennetun Päävartion edustalla seisoo vartiomiehen ohel-

la useampikin vartiomies, voi olla että kuvatussa tilanteessa vartionvaihto on hetki sitten tapahtunut tai se on kohta edessä. Yleisötapahtuman tästä tekee se, että kuvassa on ohikulkevia ihmisiä ja ehkä kaupankäyntiä. Autonomian ai-kana vartiovuorot kestivät yleensä vuo-rokauden ja vartio-osastot marssivat kasarmeiltaan Päävartioon sekä muille vartio- tai komennuspaikoille, kyse oli aina vartioparaatista. Itsenäisyyden aikana vartioparaatit säännönmukaistettiin toukokuun lopussa 1919, jolloin Suomen Valkoisen Kaartin, Uudenmaan Rykmentin ja Meripataljoo-nan soittokuntien tuli saattaa vuorovii-koin vartio-osastot tehtäviinsä. Yleisöä haluttiin myös viihdyttää, jonka johdos-ta soittokunnat käskettiin järjestämään 1927 puistokonsertteja Esplanadin puis-tossa. Talvisodan aikana vartioparaatit järjestettiin lähes säännöllisesti, mutta jatkosodan alussa niihin tuli reilun vuo-den tauko. 1940-luvun lopulta 1980-lu-vun puoleen väliin marras-joulukuussa vartioparaatin reitti kulki joulukadun eli

Aleksanterinkadun kautta, jonka avajai-siinkin paraati kuului. Vartioparaateja jär-jestettiin myös muilla vartiopaikoilla, ku-ten ainakin 1925 Vanhassa kaupungissa, Koskelassa ja Seurasaarentiellä. 1980-luvulle tultaessa vartioparaatien päivittäisestä toistuvuudesta siirryttiin siihen, että ne järjestettiin vain tiistaisin ja torstaisin. Syynä oli osaltaan se, että varusmiesten koulutukselle tarvittiin li-sää aikaa ja vartio-osastoa ei muutoin-kaan enää vaihdettu päivittäin. Vartiopa-raateissa oli ns. Pieni vaihto ja Suuri vaihto. Ensin mainittu tarkoitti toisi-naan hieman eri asiaa, sillä esimerkiksi

1980-luvulla ne alkoivat Ritarihuoneelta ja vartiojoukkueen sekä lippuhenkilöstön mukana marssi rumpuryhmä. 1990-lu-vun puolessa välissä Pieneen vaihtoon kuului vartiopäällikkö, soittokunta ja lip-puhenkilöstö, paraatit alkoivat joko Se-naatintorilta tai Kasarmintorilta. Suuret vaihdot alkoivat yleensä Kasarmintoril-ta, joka on ollut Kaartin kasarmin ohella yleisin vartioparaatin alkupaikka. Vuosi-kymmenien saatossa paraatit alkoivat toisinaan myös Merikasarmilta, Taival-lahden kasarmilta, Kansallismuseolta, Kolmen Sepän patsaalta ja viimeisten vuosien aikana aina Senaatintorilta. Soittokunnan johtajalle marssisauva on paraatissa tärkeä väline, sillä yksin-kertaistettuna sen erilaisilla merkeillä voidaan johtaa niin musiikkia kuin soit-tokunnan liikkeitä. Eräs kapellimesta-ri johti soittokuntaa niin vauhdikkain marssisauvan liikkein, että se lensi ohi ajaneen raitiovaunun katolle. Tarina ei kerro kuinka hän selvisi vartioparaatin loppuun ilman sauvaa ja löytyikö se myöhemmin.

Helsingin varuskunnan komendantti ratsain poliisien kanssa Tasavallan Presidentin Linnan edustalla elokuussa 2009.

Helsingin ratsastavanpoliisin ratsukot on tuttu näky vartioparaatin keulilla ja varsinkin kesän ensimmäiseen sekä viimeiseen he tulevat paikalle mahdol-lisimman suurella joukolla. Poliisin rat-sukot ovat niin oleellinen osa vartiopa-raatia, että niiden puuttuminen herättää yleensä kyselyitä. Tiettävästi ratsastavia sotilaita ei ole nähty vartioparaatissa kuin yhden kerran ja tämäkin tapahtui 2009, jolloin tuli kuluneeksi 15 vuotta puolustusvoimien luopuessa viimeisistä hevosistaan. Tuolloin kesän 2009 viimei-sessä vartioparaatissa Helsingin varus-kunnan komendantti kapteeni Marko

24

Maaluoto osallistui tapahtumaan ratsas-tavan poliisin kanssa heidän hevosella. Poliisin hevoset ovat hyvin koulutettuja monenlaisiin tehtäviin. Hevosten valin-noissa ja koulutuksessa yhtenä keskei-senä vaatimuksena on se, että ainakaan mitkään tavanomaiset kaupungin ää-net, autot ja rakenteet eivät säikäyttäisi niitä. Marssimusiikki ja varsinkin kova rummutus saattaa joskus kuitenkin olla liikaa. Näin ratsukoille kävi erään kerran

haa esineistöä, pelejä sekä kiinteistön-hoitovälineistöä on tallessa Päävartion ja talousrakennuksen varastoissa. Esineis-tön ohella molemmissa rakennuksissa alkuperäisiä tai muita vanhoja rakenteita on säilytetty ja entisöity. Näin on kuulu-nutkin tehdä, sillä joka puolella tuntee ja näkee historian havinan. Korttelin raken-nukset ovat olleet alkuperäisessä käyt-tötarkoituksessaan nyt noin 170 vuotta, ainoana toiminnallisena muutoksena voi-

hialueen asukkaat huomasivat tämän poikkeuksen rutiineihin ja eräät jopa ky-syivät siitä. Kylmää pahempi olosuhde on helle, sillä silloin pukeutumisella ei pysty vaikuttamaan jaksamiseen, vaan riittävä nesteen nauttiminen on tärkeä edellytys tehtävän hoitamiselle. Vartio-miesten mukaan aika tehtävässä kuluu joka tapauksessa yllättävän nopeasti joko laskemalla tietyn väristen autojen määrää tai odottamalla seuraavaa raitio-

Majoitushuonekäytävä eli entinen arestisellikäytävä.

Museoselli. Harmaiden kaappien välissä on aikansa ”insinööri-taidon” huipputuote mitä tulee käymälöihin. Saranoitu istuinosa painuu alaspäin istuttaessa sen päälle, samalla säiliöstä putoaa purua vanhojen ulosteiden päälle ja noustaessa ylös toistuu sama. Oikeassa reunassa näkyy kuvasta 16 tuttu metallisänky.

talojen reunustamalla kadulla, sillä marssirummutuksen jälkeen niitä enää siinä vartioparaatissa nähty. Komendanttikin sai valmistautumis-ohjeiksi pysyä aina rauhallisena, is-tua syvällä satulassa ja jos sattuu putoamaan, niin ohjista tulee pitää koko ajan kiinni!

”Suruliputusta ja muita ihmettelyn aiheita” – Päävartiokortteli nykyään

Koko Päävartiokortteli peruskorjat-tiin vuosina 1998–1999, jolloin put-kistot, sähköt, kaapeloinnit, läm-mitysjärjestelmä, ikkunat, ovet ja pinnat kunnostettiin tai entisöitiin. Samalla rakennuksissa tehtiin pe-rusteellinen rakennushistoriallinen selvitys. Lisäksi Helsingin kaupun-ginmuseolla oli mahdollisuus teh-dä alueella arkeologisia tutkimuksia ja niissä löytyikin artikkelisarjan 1. osassa mainittuja historiallisia kult-tuurikerroksia aina 1600-luvulta al-kaen. Peruskorjaus toteutettiin hie-nosti vanhaa kunnioittaen ja raken-nukset ovat edustavassa kunnossa. Peruskorjauksen jälkeen arestilais-ten säilyttäminen Päävartion itäises-sä selliosastossa loppui ja nykyään siellä majoittuu vartio-osasto ja Ta-savallan Presidentin kanslian varus-mieslähetit. Alkuperäisestä tarkoi-tuksestaan huolimatta majoitustilat vas-taavat kasarmiolosuhteita, mutta käytä-vällä ja huoneissa on selvä selliosaston tuntu. Majoitushuoneiden ikkunat ovat korkealla, nykyään tietenkin ilman kalte-reita. Huoneiden ovet ovat alkuperäisiä vuodelta 1876, niissä on jäljellä tarkas-tusluukut, lukitussalvat ja artikkelisarjan 2. osassa mainitut metallikehykset sinis-tä tai punaista kylttiä varten. Käyttötar-koituksen muuttuessa luukut on suljettu ja käytännönpilojen estämiseksi salvat on hitsattu paikoilleen. Useita Päävartiossa vierailevia huvit-taa Katajanokan entisen vankilan – ny-kyisen hotellin ja Päävartion majoitus-olosuhteiden vertailu. Noin puolen kilometrin päässä olevassa ”vankila-hotellissa” pitää maksaa päästäkseen nukkumaan entiseen selliin. Päävartion vartio-osastolle maksetaan varusmiehen päivärahan verran siitä, että he nukku-vat entisissä selleissä. Yksi selleistä on museoitu. Siinä on jäljellä ilmeisesti alkuperäinen puulattia ja seinällä oleva rautasänky on selliosas-ton valmistumisvuodelta 1876, lisäksi huoneeseen on tuotu korttelista löyty-neitä käymälälaitteita sekä kaappeja noin vuosisadan varrelta. Lisää vastaavaa van-

daan pitää arestisellien muuttamista majoitus-huoneiksi. Eräs useimmiten esitetty kysymys on, kuinka kauan vartio-miehet ovat kerrallaan vartiossa. Vastaus ei ole yksiselitteinen. Var-tiotehtäviin lähdetään säässä kuin säässä ja ne hoidetaan olosuh-teissa kuin olosuhteis-sa. Talvella rannikon sää voi pakkasella olla erityisen jäätävä, siksi normaalia tunnin pi-tuista vuoroa lyhenne-tään tilanteen mukaan jopa noin viiteentoista minuuttiin. Talvi 2009 –2010 oli todella kyl-mä, lisäksi mereltä tuuli erityisen kylmäs-ti ja tämän johdosta eräänä helmikuisena viikonloppuna Päävar-tion aulavartiomies oli pääosan päivästä pois vartiopaikaltaan. Lä-

vaunua. Muualla Päävartiossa on Etelä-Suomen sotilasläänin ja Helsingin varuskunnan komendantin toimis-to- ja neuvottelutiloja. Talousraken-nuksessa on Tasavallan Presidentin kanslian toimistotiloja, neuvottelu-huoneita, autonkuljettajien tauko-huoneita, huoltotiloja, autotalli ja asuntoja. Kanslian varusmieslähet-tien taukotila on talousrakennuk-sessa, mutta majoittuminen tapah-tuu aiemmin kerrotusti Päävartion puolella vartio-osaston kanssa. Tasavallan Presidentin Linnassa tehdään peruskorjaus vuosina 2012 – 2014, jonka johdosta presidentti ja koko kanslian henkilöstö tarvit-sevat korvaavia tiloja muualta. Osa Päävartion toimisto- ja neuvottelu-huoneista vuokrataan Tasavallan Presidentin kanslialle peruskorjauk-sen ajaksi, jolloin ne ja talousraken-nuksen toimistot muodostavat tii-viin toiminnallisen kokonaisuuden.

25

Helsingin varuskunnan komendantille soitetaan monenlaisilla asioilla. Jotkut näistä puheluista alkavat kysymyksellä, ”onko puolustusvoimissa suuri suru tai kuka on kuollut, kun Päävartion lippu on puolitangossa?” Näissä tilanteissa lähes poikkeuksetta on ollut kyse sii-tä, että lippu on jäänyt nostovaiheessa syystä tai toisesta hieman liikaa nupin alapuolelle tai se on valunut alaspäin. Vuosi 2012 on monella tapaa Helsin-gin juhlavuosi. Kaupunki juhlii 200-vuo-tista historiaansa pääkaupunkina ja suomalaisen sotaväen perustamisesta on kulunut yhtä kauan. Näistä tuolloin perustetuista joukoista yksi on Kaartin Pataljoona. Se sai oman kasarmin Hel-sinkiin 1822 ja on siitä lähtien ollut pää-kaupungin oma joukko. Vuodesta 1996 pataljoona on kuulunut Kaartin Jääkäri-rykmenttiin sen yhtenä joukkoyksikkö-nä. Kaartin Pataljoonan historia ja pe-rinteet ovat katkeamattomat vuodesta 1812. Myös tehtävät pääkaupungin ja valtionjohdon turvana ovat alkuperäiset. Päävartiossakin kaartilaiset ovat olleet vartiopalveluksessa selvästi muita use-ammin koko paikan historian ajan.

Artikkeli perustuu majuri Marko Maa-luodon Helsingin Päävartion ja Helsin-gin varuskunnan historiaa käsittelevään tutkimustyöhön.

Keskeisimmät tutkimustyössä käytetyt lähteet ja kuvat:

Helsingin kaupunginmuseo.Helsinki – Historiallinen kaupunkikartas-

to (Marjatta Hietala, Martti Helmi-nen, Marja Lahtinen).

Helsinki 1918 – Pääkaupunki ja sota (Laura Kolbe, Samu Nyström).

Kaartin Pataljoona – Erikoisjoukko Hel-singin suojana vuosina 1957–1996.

Kansallisarkisto: Helsingin varuskunnan päiväkäskyt ja erilliskäskyt 1919 – 1992.

Kansallisarkisto: Helsingin komendantin-viraston päiväkäskyt 1948–1956.

Kansallisarkisto: Suomen Kaartin päivä-käskyt 1876, 1888 ja 1898.

Musiikkikapteeni Jukka Vuolion arkisto.Pojat kansan urhokkaan – Kaartin Jääkä-

rirykmentin perinteet sanoin ja säve-lin (Kaartin Jääkärirykmentin Kilta ry).

Puolustushallinnon Rakennuslaitos.Puolustusvoimat: Helsingin varuskunnan

asiakirjat 1993–2011.Päävartion ja Presidentinlinnan talous-

rakennusten Rakennushistoriallinen inventointi (Tuula Pöyhiä).

Sirpaleita suurvalta-ajan Helsingistä (toim. Marianna Niukkanen).

Soi raikuen Torvet ja Rummut - Suomen sotilasmusiikin perinteitä sanoin, kuvin ja sävelin (Kaartin Jääkäriryk-mentin Kilta ry).

Sotamuseo.Suomen Kaarti 1812–1905 (Torsten Ek-

man).Suomen Valkoinen Kaarti (P. Huhtala).Wikipedia: http://fi.wikipedia.org/wiki/

Luettelo_Helsingin_vanhimmista_ra-kennuksista Helsingin varuskunnan päällikön museomainen neuvotteluhuone, jossa otetaan vastaan esi-

merkiksi laivastovieraat.

Helsingin vartioston henkilöstöä lipunnostotilaisuudessa syyskuussa 2011.

26

Insmaj Jorma IlanenJärjestelmäsektorin johtajaJärjestelmäkeskus / Länsi-Suomen Huoltorykmentti

Artikkelin tiedot perustuvat Toimialapääl-likkökurssi 10:llä tehtyyn tutkimustyö-hön.

”Elinjaksokustannusten hallinta tarkoittaa jatkuvaa toteutuneiden elinjaksokustannusten seurantaa, kustannusperusteisten tai kus-tannustietoisten elinjaksopää-tösten tekemistä sekä elinjakson kokonaiskustannusten ennusta-mista, jonka tavoitteena on op-timoida suorituskyvyn luomises-ta ja ylläpitämisestä aiheutuvat kustannukset”.

Määritelmä elinjaksokustannusten hal-linnasta kuvaa hyvin tavoitetilaa, johon puolustusvoimien tulee pyrkiä ylläpidet-tävien järjestelmien osalta. Maavoimien elektronisille järjestelmille laaditaan hankintavaiheessa elinjakson kustan-nusarvio, mutta siirryttäessä operointi-vaiheeseen syntyneiden kustannusten ja laaditun kustannuslaskelman välillä ei ole vertailtavuutta. Kustannuslaskelmat ovat usein puutteellista tai niitä ei ole operointivaiheen seurantaa varten. Elinjaksokustannusten hallinta on mahdollista vain, mikäli kustannukset pystytään kokonaisuudessaan tunnista-maan ja kirjaamaan toiminnanohjaus-järjestelmään (PVSAP). Näiden tietojen pohjalta on vasta mahdollista laatia rea-listisia ennusteita ja optimointimuutok-sia suorituskyvyn ylläpitämiseksi koko elinjaksolle.

Elinjaksokustannuslaskenta

Insevl Jyri Kosola toteaa kirjassaan Suorituskyvyn elinjakson hallinta, että

Kustannustietoisuus elektronisten järjestelmien ylläpidossa

puolustusmateriaalin yksikkökustan-nukset ovat nousseet keskimäärin 7-10 % vuositahtia jo varsin pitkän aikaa ja tämä kehitys näkyy myös vastaavasti ylläpitokustannusten kasvamisena. Sa-mansuuntainen kehitys on havaittavis-sa myös siviiliteollisuuden kunnossapi-don kustannuksissa. Budjettikehysten pienentyessä myös puolustusvoimissa on tunnistettu tarve entistä parempaan kustannustietoisuuteen. Kunnossa-pidon strategisen kumppanuuden kautta myös toiminnan ylläpitoon vaadittavat kiinteät ja muuttuvat kustannukset tulisi pystyä tunnis-tamaan nykyistä paremmin. Jatkuva kustannussäästövelvoite sekä tehok-kuusvaatimuksien kasvattaminen edel-lyttävät kumppanuuden lisäksi myös puolustusvoimien omilta yksiköiltä yllä-pitotoiminnan tarkempaa suunnittelua ja seurantaan. Operointivaiheen aikaiset kulut koko elinjakson aikaisista kustannuksista voi-vat olla jopa 75 % kokonaiskuluista. Ku-vassa 1 oleva jäävuorimalli kuvaa hyvin

järjestelmän elinjakson kokonaiskustan-nuksia. Järjestelmäkokonaisuus voidaan ja-kaa teknisiin ja taloudellisiin tekijöihin. Teknisiä tekijöitä ovat suorituskyky ja vaikuttavuus, taloudellisia tekijöitä ovat käytettävissä olevat varat ja elinjakso-kustannukset. Teknisten järjestelmien elinjakson aikaiset kustannukset voi-daan jakaa neljään osaan:– Suunnittelu- ja kehityskulut– Tuotanto- ja rakentamiskulut– Käyttö- ja kunnossapitokulut– Käytöstä poistamis- ja jälleenkäsitte-

lykulut

Puolustusvoimissa hankkeen aikainen kustannusseuranta on hyvin yksityis-kohtaista ja tarkkaa johtuen puolus-tusmateriaalin hankintamäärärahojen seurannasta ja budjetoitujen varojen aikasidonnaisuuksista. Hankkeen päät-tyessä ja siirryttäessä operointivaihee-seen järjestelmästä on olemassa en-nuste tulevan elinjakson kustannuksis-ta. Operointivaiheen aikana ei kui-

Järjestelmän kustannukset koko elinjaksolla

27

tenkaan synny vertailua todellisten kulujen ja suunniteltujen elinjakso-kustannuslaskelmien välille. Puolus-tusmateriaalin pitkän ylläpitovaiheen vuoksi jatkossa onkin kiinnitettävä eri-tyistä huomiota kunnossapidosta syn-tyviin kulueriin ja reagoida niiden mah-dollisiin muutoksiin.

Siviiliteollisuudessa kunnossapitokustan-nukset on jaettu esimerkiksi kolmeen osakokonaisuuteen– materiaali (sis. varaosat, aineet, tar-

vikkeet) 28 %– ostetut palvelut (alihankinta, urakoin-

Kunnossapito voidaan jakaa kunnossa-pitolajeittain häiriökorjaukseen, ehkäi-sevään kunnossapitoon, parantavaan kunnossapitoon ja muuhun suunnitel-tuun kunnossapitoon (kts. kuva 2). Elin-jaksokustannusten ja yleisesti järjes-telmien teknisen elinjakson hallinta perustuu näiden kuluerien tunnista-miseen sekä syntyneiden kustannus-ten raportointiin ja analysointiin. Normaalin huolto- ja korjaustoiminnan rinnalla on nykyisin yhä useammin tut-

Kunnossapidon kustannusten jakautuminen Suomen teollisuudessa

kittu mahdollisuutta hankkia käytettä-vyysperusteisia palveluja kumppanil-ta. Kunnossapitotoiminnan kehittäminen vaatii kunnossapitolajeittain kustannus-erien tunnistamista, mutta loppuasiak-kaan (= kouluttava joukko-osasto) kan-nalta tärkein kysymys on, onko ko. jär-jestelmä käytettävissä vai ei. Tulevaisuu-dessa tullaan siirtymään yhä enemmän käytettävyyden ostamiseen. Jotta ter-miä käytettävyys voidaan hyödyntää kunnossapitopalveluja hankittaessa, sille on määriteltävä järjestelmäkoh-

Luotettavuuden ja kustannusten välinen yhteys

taiset raja-arvot toimintakuntoisuu-desta. Ylläpitovaiheen aikaisen kus-tannuslaskennan tavoitteena on pyrkiä tarkastelemaan, toimitaanko asetettujen raja-arvojen sisällä. Ylläpitotoiminnan laajuus voidaan rajata luotettavuuteen ja käytettävissä olevien varojen perusteel-la tietyn suuruiseksi kokonaisuudeksi (kts. kuva 3). Tavoitteena kustannus-ten ja luotettavuuden seurannalla on löytää optimiratkaisut järjestelmien ylläpidolle.

Järjestelmäkohtaisen kustannus-laskennan toteuttaminen

Elinjaksokustannuslaskennan perusteet määräytyvät pääosin puolustusvoimien vaatimustenhallinnan, hyväksymisme-nettelyn ja hanketoiminnan pysyväis-ohjeissa. Ylläpitovaiheen elinjakson kustannuslaskennasta ei vielä ole kattavaa ohjeistusta, mutta tulevai-suudessa järjestelmien tekninen elin-jaksosuunnitelma määrittää tarvitta-van seurantatason.

Elinjaksokustannuslaskennassa on huomioitava ns. muuttuvat kulut, joi-den kustannusvaikutus on riippuvai-nen järjestelmän käyttöprofiilista. Täl-laisia kuluja ovat esimerkiksi: – käyttökulut (käyttötunti, kilometrit,

laukausmäärät)– varastointi- ja kuljetuskulut– ennakoiva huolto– häiriökorjaus– materiaalin elinjakson aikainen päivi-

tys

Näiden lisäksi ylläpitovaiheessa syntyy jatkuvaluonteisia kustannuksia kuten:– materiaalikulut– henkilöstökulut– infrastruktuuri- ja tukeutumiskulut.

Elinjaksokustannuslaskennan tavoit-teena on antaa kustannusarvio, jonka perusteella varmistutaan rahoituksen riittävyydestä elinjakson aikana ja tu-etaan hankkeen investointipäätöksiä. Tämän lisäksi kustannuslaskenta antaa mahdollisuuden kustannustehokkuuden optimointiin, auttaa välttämään virhein-vestointeja sekä tasaamaan ylläpito- ja kehityskustannuksia.

Materiaalilaitoksella on ollut käytössä PVSAP -toiminnanohjausjärjestelmän osia kunnossapidon tilaus-, toimitus- ja seurantajärjestelmänä jo vuodesta 2005 alkaen. Järjestelmään on jouduttu teke-mään vuosien varrella merkittäviä päi-

ti) 35 %– oma työ (palkat, tilat, koneet,

työkalut, pääoma- ja yleiskus-tannukset) 37 %

Nykykehityksen mukaisesti oman työn osuus on jatkuvasti siviili-teollisuudessakin vähentynyt ja ostettujen palveluiden osuus vastaavasti kasvanut. Yritykset erikoistuvat omaan päätuotanto-tehtäväänsä ja hyödyntävät sitä tukevaa palveluliiketoimintaa. Vastaava ilmiö on ollut nähtävis-sä myös puolustusvoimissa ma-teriaalin kunnossapidon ja osal-taan myös varastoinnin siirtämi-senä kunnossapidon kumppanille MILLOG Oy:lle.

28

vityksiä ja niiden johdosta kunnossapi-don historiatiedon kerääminen on ollut joiltain osin mahdotonta tai on vaatinut erittäin suuren työmäärän tarvittavan tiedon kokoamiseksi. Kustannuksia pystytään seuraamaan suurina kokonaisuuksina kuten järjes-telmien huoltoon, vikakorjaukseen tai rakentamiseen käytettynä työaikana, va-raosahankintakustannuksina ja tarvike-kuluina. Saadut kustannusraportit eivät kuitenkaan ole riittävän luotettavia, jotta järjestelmän kunnossapidon kaikki kulu-erät pystyttäisiin niiden avulla tunnista-maan. Osa kustannuksista kohdentuu suoraan järjestelmänimikkeelle, mutta suuri osa kuluista kohdentuu muille yleistöille, joita ei voida osoittaa järjes-telmäkohtaisiksi ylläpitokuluiksi. Kus-tannusseurantaa ei siis ole pystytty toteuttamaan järjestelmäkohtaisesti riittävällä tarkkuudella, jotta suori-tuskyvyn ylläpitämisestä aiheutuvia kustannuksia olisi voitu optimoida. Jatkossa järjestelmien elinjakso-jen kustannusseurantaa toteutetaan PVSAP:ssa projektirakenteiden ja toi-mintopaikkojen avulla. Tavoitteena on luoda järjestelmien toiminnallisuuk-

sista kustannusseurantarakenne, jonka avulla pystytään toteuttamaan luotettavuuskeskeistä kunnossapidon suunnittelua. Kuvassa 4 on esimerkki yhden järjestelmän toiminnallisista ko-konaisuuksista. Luotettavuuskeskeisellä kunnossapidon suunnittelulla pyritään välttämään ylihuoltaminen ja ennaltaeh-käisemään mahdollisia vikaantumisia jo ennen varsinaisen häiriötilan ilmaantu-mista.

Operointivaiheen aikainen kustannus-laskenta ja optimoitu ylläpito onnistuu vain, jos kunnossapidon kokonaispro-sessiin osallistuvat henkilöt pystyvät tuottamaan seurantajärjestelmään tarvit-tavan todenperäisen informaation kaikis-ta kunnossapidon kulueristä. Haastetta siis riittää tulevaisuudessa kunnossapi-to-, ylläpito- ja järjestelmävastuullisille organisaatioille.

Lähteet:– Kosola J (2007), Suorituskyvyn elin-

jakson hallinta– Blanchard B S (2004), Logistics En-

gineering and Management (Sixth Edition)

– Blanchard B S/ Wolter JF (2006), Systems Engineering and Analysis

– Mikkonen H (2009), Kuntoon perus-tuva KUNNOSSAPITO

– Kunnossapitoyhdistys Promaint ry, www.promaint.net

IT-OHJ90M CROTALE NG PS477-27, AFU2

JÄRJESTELMÄAJONEUVO XA-181\IT-OHJ90M

OHJUSJÄRJESTELMÄ\IT-OHJ90M

TAISTELUKESKUSJÄRJESTELMÄ\IT-OHJ90M

VT1-OHJUSLAITTEET\IT-OHJ90M

SERVOJÄRJESTELMÄ\IT-OHJ90M

VALVONTATUTKA\IT-OHJ90M

SEURANTATUTKA\IT-OHJ90M

OPTRONIIKKA\IT-OHJ90M

OHJUSJÄRJESTELMÄN TEHONSYÖTTÖ\IT-OHJ90M

ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄ\IT-OHJ90M

TASAUSJÄRJESTELMÄ\IT-OHJ90M

PAIKANTAMISJÄRJESTELMÄ\IT-OHJ90M

PALOILMOITUSJÄRJESTELMÄ\IT-OHJ90M

VIESTIJÄRJESTELMÄ\IT-OHJ90M

Esimerkki toimintopaikkahierarkiasta

29

Würth Oy Würthintie 1 • 11710 Riihimäki

Puh 010 3080 •e-mail: myynti@wurth.fi www.wurth.fi

Parempaa laatua ammattikäyttöön

30

Toisen maailmansodan jälkeen on maailma perus-teellisesti muuttunut. Saksojen yhdistyminen 1990 loi perustuksen Saksan nykyiselle talousmahdille korkeista liittymiskustannuksista huolimatta. Neu-vostoliitto hajosi 1991. Siinä itsenäistyivät nykyi-set kahdeksan IVY- maata sekä Georgia ja Valko Venäjä. Myös Baltian maat Viro, Latvia ja Liettua julistautuivat itsenäisiksi. Jo 1951 perustettu Euroo-pan hiili- ja teräsyhteisö EHTY toimi lähtöalustana nykyiselle Euroopan Unionille. Käynnistäjinä olivat Hollanti, Belgia, Italia, Luxemburg, Ranska ja Saksa.

EU käsittää nykyisin 27 eurooppalaista valtiota. Yhteinen ra-haliitto EMU perustettiin 1990, johon Suomi liittyi 1999 tili-valuuttana ja käteisvaluuttana 2002. Vapaa työvoiman ja pää-omien liikkuminen on ollut vaikeasti hallittavissa olevan pro-sessi, josta olemme saaneet karvaitakin kokemuksia 2012. EU:n 27:n demokraattisesti hallitun maan on ollut lähes mah-dotonta löytää yhteisiä toimintatapoja talouden johtamiseksi. Maailman kauppaliitto WTO madaltaa valtioitten välisiä estei-tä kaupankäynnissä. Venäjä liittyi WTO: hon elokuussa 2012. Tämä on Suomellekin mahdollisuus ja samalla haaste.

Suomi muuttuu maailman mukana

Suomessa sodan jälkeinen aika on ollut suurten rakennemuu-tosten aikaa. Teollistuminen keskitti työpaikkoja pääasiassa Etelä-Suomeen ja väestö seurasi työpaikkoja. Kauppa ja muut palvelut seurasivat väestöä asutuskeskuksiin. Alkoi valtava yhdyskuntarakenteen muutosprosessi, joka jatkuu vieläkin. Vaasa-Lappeenranta- akselin eteläpuolella asuu nyt 80 pro-senttia suomalaisista. Teollisuus, kauppa ja muut palvelut ovat kokeneet täydelli-sen muodonmuutoksen. Keskittyminen, kansainvälistyminen, yksikkökokojen valtava kasvu ja niiden lukumäärien dramaatti-nen väheneminen ovat olleet leimaa-antavia. Tietojärjestelmät ovat osaltaan mahdollistaneet tuottavuuden merkittävän kas-vun. Oma valmistava perusteollisuutemme on etabloitunut lähemmäksi markkinoitaan ja samalla hyödyntänyt edullisem-mat valmistuskustannukset, osin laadun kustannuksella. Sa-moin on tehnyt kauppa tosin, suppeammille alueille.

Muutos vain kiihtyy

Vaikka tähänastinen muutos on ollut huimaavaa, tuntuu siltä, että muutos olisi kuitenkin vasta alkamassa. BRIC- maat (Bra-silia, Intia, Kiina) ja Venäjä ovat ottamassa lisää osuutta maail-man taloudesta. Se merkitsee USA:n ja Euroopan osuuksien laskua ja entistä tiukempaa kilpailua. Suomi vientivetoisena maana joutuu yhä voimakkaammin kilpailemaan säilyttääk-seen asemansa maapallon edistyneitten maitten joukossa.

Goldman Sachsin ennuste maailmantalouden maakohtai-sista %-osuuksista 2006 ->2050:Kiina 6 -> 28, Intia 2 -> 14, Brasilia 2 -> 4, Venäjä 2 -> 3, USA 28 -> 15, Saksa 6 -> 3, UK 5->3, Ranska 4 -> 2, Ka-nada 3 -> 2, Muut maat 29 -> 23. Millaista johtamista

Nykyisin keskustellaan paljon siitä, millaista johtamisen tulisi olla ja miten muutosta pitäisi johtaa. Onko meillä riittävästi ammattitaitoa nähdä kehitystä etukäteen ja toimia muuttuvi-en olosuhteiden ja tilanteiden mukaisesti. Onko suomalainen suoraviivainen johtamistapa aikansa elänyt. Edellä kuvatuis-sa tilanteissa olemme eläneet jo vuosikymmeniä. Ei meil-tä ainakaan kokemuksia puutu. Muutoksiahan me olemme johtaneet koko ajan. Koska maamme on noussut maailman kansakuntien kärkijoukkoon, ei kai voida tuloksien perusteella suuremmin moittia suomalaista johtajuuttakaan.

Perusasia on ihmisten johtaminen

Suomalaiset yritykset ovat siis kasvaneet, kansainvälistyneet, automatisoituneet, verkottuneet. Perusasia, ihmisten joh-taminen, on edelleen keskeisin johtamisen funktio. Nykyih-miset ovat aikaisempaa koulutetumpia, hellä on laajemmat yleistiedot ja he ovat kielitaitoisempia. Suomalaiselle ei riitä sama kielitaito, kuin USA:n presidentille. Uudet henkilöt tu-levat nykyisin jopa päällikkötehtäviin suoraan koulun penkiltä. Aikaisemmat pitkän linjan johtajat ovat käyneet yhä harvinai-semmiksi. He ovat usein saaneet työnjohdollisen koulutuk-sensa työpaikkojensa käytännön ”korkeakouluissa”. Varsinkin puolustusvoimissa on pantu merkille nuorison heikkenevä fyysinen kunto. Tietokoneen takana syke nousee harvoin. Ny-kypolvilla asenne työhön on merkittävästi muuttunut. Luthe-rilainen työkeskeinen työnteko ei enää ole selviö. Tilalle ovat tulleet sosiaalinen elämä ja entistä enemmän perhekeskei-syys. Nämä ottavat (varmaankin ihan oikein) osansa aikaisem-masta työajasta ja – asenteesta. Myös työmatkat ulkomaille rasittavat enenevästi. Paine saada hankituksi kaikki tarvittava hyvä nyt ja heti, panee nuoren henkisen kestokyvyn koetuk-selle jo varhain.

Voiko muutosta johtaa

Voiko muutosta johtaa yhä epävarmemmaksi käyvässä maa-ilmassa? Varmasti voi, ihan samalla tavalla, kuin ennenkin. Painotukset kyllä muuttuvat, mutta perusasiat kestävät edel-leenkin. Strategia on johtamisen kivijalka. Strategian laatimi-seen on panostettava aikaisempaa enemmän, sillä tulevai-suus on yhä epävarmempaa. Henkilöstön osuus on strategi-assa ratkaiseva. Koneen toimitusjohtaja Matti Alahuhta sanoo Koneen viimeaikaisen menestyksen johtuvan merkittävistä satsauksista koko henkilöstön mukaan saamiseksi. On sat-sattu koulutukseen ja valmentamiseen. Strategiassa on olta-va kiinteitä ja liikkuvia osia, jotta muutoksienkin keskellä sitä kyetään noudattamaan. Strategisissa tavoitteissa on tiukasti pysyttävä.

Strategia

Strategian on oltava selkeä, ymmärrettävä ja konkreettinen. Esimerkit ovat teollisesta yrityksestä:1. asetetaan tavoitteellinen, konkreettinen markkinaosuusta-

voite2. asetetaan tavoitteellinen, konkreettinen tulostavoite3. määritetään tavoitteellinen, konkreettinen toimintastruk-

tuuri4. strategia sisältää henkilöstöstrategian5. noudatetaan strategiaa lähes jääräpäisesti

Strategian toteutus

1. Johtoryhmän uudistus strategiakaudelle2. päätökset uusinvestoinneista – toimipaikkojen lopetuksis-

ta3. strategiset toiminnot omiin käsiin – tarkoituksenmukaista

alihankintaa4. yrityksen toimintoja ohjaa yritys itse, eivät alihankintayri-

tykset5. operatiivisiin tehtäviin valitaan pätevät, motivoituneet hen-

kilöt6. vanhan yrityskulttuurin edustajat toisiin tehtäviin, tai eläk-

keelle7. vanhat toimintatavat romukoppaan – uudet käyttöön7. käynnistetään laaja koulutus- ja valmennusprosessi

Yhteiset arvot moraalisena selkärankana

Arvoista on tullut muotivirtaus. Jokainen itseään kunnioittava

Muutoksen johtamisesta

31

Muutoksen johtamisesta

yritys rakentaa itselleen luettelon arvoista, joita se uskoo noudattavansa. Usein nämä arvot ovat sanahelinää. Itse us-kon konkreettisiin, ymmärrettäviin arvoihin.

1. Asiakastyytyväisyys – korkea laatutaso – korkea toimitusvarmuus – korkea palvelutaso2. Kannattavuus – korkea käyttöaste – alhainen kustannustaso – jatkuva kehittäminen3. Työtyytyväisyys – toistensa keskinäinen kunnioittaminen – jatkuva kehittyminen ammatissa – mutkaton informatiivinen työilmasto

Johtamisen perusasiat

Oikeat avainhenkilöt ratkaisevat organisaation toimimisen. Or-ganisaatiot ovat entistä enemmän yhteistyöorganisaatioita. Niiden on kyettävä monipuoliseen yhteistoimintaan. On kui-tenkin pidettävä selkeästi kiinni vastuurajoista. Vastuu ei saa missään vaiheessa haihtua ilmaan:1. yhteistyökykyisyys on avainominaisuus 2. tavoitetietoisuus3. itsenäisyys ja kokonaisnäkemys4. oikea itsetunto

Johtamisjärjestelmän yksinkertaisuus on tehokkuutta. Moni-mutkaiset organisaatioratkaisut estävät tehokkaan toiminnan. Jokaiselle tekemiselle on löydyttävä vastuuhenkilö:1. selkeät valta- ja vastuurajat, näiden puitteissa toimitaan itsenäisesti2. vahva johdon tuki tekemisille3. tehtävä suoritettu – tehtävä suorittamatta, ilmoitusvelvollisuus4. noudatetaan lakeja ja määräyksiä

Ammattitaito karttuu tehdessä. Perusteet on osattava jo teh-tävää vastaanotettaessa: 1. ala ja vastuualue on tunnettava2. talous on osattava3, aina voi kehittyä ja kehittää

Seuranta tunnuslukujen avulla pitää tehtävät käsissä. Infor-maation nopeus ja tarkkuus ovat avainasemassa toimintoja ohjatessa:1. tarkat ja nopeat mittarit2. mittarit koko organisaation käyttöön, kullekin tasolle omat mittarinsa3. tärkeimmät tunnusluvut aina päässä4. benchmark – älä aliarvioi kilpailijoitasi

Johtamisteesit

Koko johtajakauteni pidin työhuoneeni seinällä pientä sano-malehtileikettä, jossa oli kirjoitettuna Theodore Rooseveltin tiivistys johtamisesta:”Paras johtaja on se, jolla on kylliksi järkeä valita pätevät ih-miset tekemään se, mitä hän haluaa tehtävän ja kylliksi itse-hillintää olla puuttumatta asioihin, kun nämä tekevät sen.” Työurani ajan olen listannut mielestäni tärkeimpiä johtamis-teesejäni. Ne ovat vuosien varrella jonkin verran muuttuneet-kin, mutta tässä esitän niistä tärkeimmät:1. Näe kokonaisuuksia – näe riittävästi eteenpäin: havaitse

ajoissa ympäristössä ja asiakaskunnassa tapahtuvat muu-tokset

2. Suomalaisia johdetaan edestä (Adolf Ehrnrooth). Tämä muistaen, mitä Theodore Roosevelt edellä on sanonut.

3. Pelkällä palkalla ei voi johtaa (muista Maslovin tarvehierar-kia)

4. Katso, että tieto kulkee: tiedota, puhu, kuuntele, kulje5. Ole johdonmukainen ja turvallinen6. Ole ahkera – olet esimerkkinä7. Kiitä – palkitse – rankaise8. Älä uhkaile – se on huonoin johtamiskeinoista9. Tee päätöksiä – olet sitä varten10. Pidä, minkä lupaat – ole luotettava11. Kouluta – valmenna – jatkuvasti12. Huolehdi jälkikasvusta – hanki itseäsi parempia alaisia

Muutos on jatkuvaa

Olemme täällä Suomessa johtaneet muutoksia vuosikymme-net. Sitä ovat tehneet johtajat elinkeinoelämässä, yhteiskunnan eri portaissa sekä puolustusvoimissa. Tärkeää on ymmärtää ajoissa kilpailijamaissa ja omassa yhteiskunnassa tapahtuneet ja tapahtumassa olevat muutokset. Tärkeää on reagoida muu-toksiin nopeasti. Johtamisen pääfunktio on edelleen ihminen. Nykyisillä kansalaisilla on nyky-yhteiskunnan mukainen arvo-maailma. Henkilöstö on tärkeä osa yrityksen strategiaa. Henki-löstön mukaan saaminen on johtajan tärkein tehtävä.

Seppo Laalo

32

Hämeen Rykmentin Huoltokou-lu on aloittanut yhteistoiminnan Itävallan armeijan huoltokoulun kanssa 2000-luvun alussa. Alussa yhteistoiminta rajoittui pelkästään opettajavaihtoon, mutta viime vuosina ovat mukaan tulleet myös koulujen henkilöstön ja kansallisen huoltojohdon vierailut ”Fact Fin-ding” tavoitteilla. Vuodesta 2010 on hallinnollisten vastuiden siirty-misen myötä vastuu kouluttajan valitsemista ja määräämisestä Itä-valtaan ollut PVKVK:lla. Niin Hämeen Rykmentin Huoltokoululla kuin Itävallan Armeijan Huoltokoululla-kin on halu ja tarvekin ylläpitää ja kehit-tää kahden pienen liittoutumattoman maan välistä yhteistoimintaa huollon ja logistiikan alalla.

Kurssi

Itävallan Armeijan Huoltokoulu järjestää kerran vuodessa kriisinhallintaoperaa-tioiden huollon tehtäviin valmentavan kurssin Wienissä. Kurssi on tarkoitettu upseereille ja kestää kolme viikkoa. Up-seereille suunnatun kurssin rinnalla on sen kahden viimeisen viikon ajan käyn-nissä aliupseereille tarkoitettu vastaava Laivarahtaussopimusta valmistelemassa.

Polttoainesopimus. Tämä daami vie Gringoa ja lujaa neuvotteluissa.

Kouluttajana LogC-PSO/OC kurssilla Itävallassa

kurssi. Käytännön harjoitteita toteute-taan molemmille kursseille yhteisesti. Kurssin opetus keskittyy taktisen tason huoltoon johon liittyviä luentoja ja etenkin harjoituksia on huomattava määrä. Kurssin opetus on järjestetty siten, että se palvelee niin YK:n, EU:n kuin NATO:nkin johtamiin operaatioihin lähteviä. Kurssin opetussisältöön kuu-luvat mm. korkeatasoiset luennot edel-

lä mainittujen organisaatioiden toimin-nasta, sen perusteista ja tavoitteista. Oppituntien aikana annetut todelliset esimerkit helpottavat aiheen ymmärtä-mistä esimerkiksi kansainvälisestä po-litiikasta Yhdistyneiden Kansakuntien päätöksenteossa ja sen vaikutuksista kriisinhallintaoperaatioihin. Kurssin huipentuma on kaksi päiväi-nen LOGEX. Harjoituksen voi sanoa

Kirjoittajat:Arto ToivanenMajuriHuoltokoulun apulaisjohtaja

Palvellut:EHK:n varapäällikkönä Bosnia-Herzegovinassa 1996Monikansallisen EHK:n päällikkönä Kosovossa 2004-05NSE:n päällikkönä (oto huoltopäällikkö) Bosnia-Herzegovinassa 2006-07Huoltopäällikkönä Afganistanissa 2008

Mikko RundelinKomentajakapteeniHuoltotoimiston päällikkö/Uudenmaan Prikaati

Palvellut:A-komppanian varapäällik-könä Kosovossa 2004-05NSE:n päällikkönä Tshadissa 2008NSE:n päällikkönä Pohjois-maisessa taisteluosastos-sa 2010-2011

33

Laivarahtaussopimusta valmistelemassa.

Paikallinen kunnossapitosopimus syntymässä.

olevan todellinen ”Helmi” operaatioon lähtevälle nuorelle huoltoupseerille. Har-joitukseen kuuluu 10 käytännön tehtävä-rastia autenttisilla paikoilla. Harjoitukses-sa oppilaat tekevät operaation aloittami-seen liittyen hankintoja ja sopimuksia joukkonsa maahan saapumisen ja sen huollon varmistamiseksi. Esimerkkeinä harjoitteista vaikkapa tilanteet, joissa oppilaat neuvottelivat joukkonsa jäte-huollon ja polttoainetäydennysten jär-jestämisestä, tarvittavista kuljetuksista kuljetusyrityksen tiloissa, tiedustelivat rautatieaseman soveltuvuutta ja kapasi-teettia sekä selvittivät laivakuljetuksiin liittyviä asioita satamakonttorissa. Har-joitukset nivoutuivat loistavasti toisiinsa ja niiden valmisteluissa on tehty erin-omainen, mittava työ. Upseerikurssin vahvuus oli suoma-laisittain pieni. Keskimäärin 6-10 itä-valtalaista oppilasta osallistuu kurssille vuosittain. Ulkomaalaisia oppilaita kurs-silla on yleisemmin Saksasta, Balkanin alueen maista ja Singaporesta. Ulko-maalaisten kurssilaisten määrä on kes-kimäärin 3-6 oppilasta.

Palvelustehtävä kesäisessä Wienissä

Kurssipaikkana oli Itävallan huoltokou-lun kasarmi Wienin länsilaidalla. Opetus tapahtui pääasiassa luokkatiloissa kasar-milla englanniksi. Luokkatilat olivat siis-tit ja varsin riittävän kokoiset. Ruokailut tarjottiin kasarmin ruokalas-sa. Ruoka oli erittäin maittavaa ja tarjol-la oli aina vähintään kaksi vaihtoehtoa pääruokaa ja erinomainen salaattibaari. Kasarmilla ei majoittunut varusmiehiä, joten päivällinen tarjoiltiin vain ulkomaa-laisille opettajille ja oppilaille ennakkoil-moitusten perusteella. Majoitus oli järjestetty kasarmia vas-tapäätä olevassa armeijan henkilökunta-hotellissa jonka pääasiallisena tarkoituk-sena oli tarjota majoituspaikka armeijan henkilöstölle näiden virkamatkojen aika-na. Samanlaisia hotelleja on muissakin suurimmissa varuskuntakaupungeissa Itävallassa. Hotelli on oikea termi käy-tettäväksi tästä majoituksesta. Majoi-tuksen taso oli vähintäänkin yleisesti käytetyn kolmen tähden hotellin luok-kaa vastaanotto-, ravintola-, kuntosali- ja pesulapalveluineen. Mikäli varuskunnallinen aamupala ei aikaisen tarjoiluajankohtansa vuoksi kiin-nostanut, sai hotellilta aamiaisen 1,60 € hintaan. Pientä omakustanteista lisäkor-vausta vastaan on hotelliin mahdollista kurssin aikana majoittaa vaikkapa puoli-so tai koko perhekin. Tilat ja olosuhteet sen kyllä mahdollistavat. Opetusvelvoitteita oli molemmille kursseille, pääpainon ollessa kuitenkin upseerikurssin opetuksessa. Opetusvel-voitteet ilmoitettiin ennen kurssin alkua ja niihin pystyi myös itse vaikuttamaan omien vahvuusalueiden ja kokemusten mukaisesti. Opetusvelvoitteet sisälsivät niin oppituntien pidon, harjoituksissa roolipelaajana toimimisen, kuin yleisenä kommentaattorina, Tutor/mentorina toi-mimisenkin. Muutoksia ja lisäyksiä tuli

tavanomaiseen tapaan lukuisia. Opetuk-sessa haluttiin tuoda teorian lisäksi esil-le myös käytännön kokemukset ja niis-tä saadut opit. Käytännön kokemukset ja saadut opit kiinnostivatkin kurssilaisia selkeästi enemmän kuin teorialuennot. Opettajuuden lisäksi sai kurssilla mahdollisuuden täydentää omaa osaa-mistaan osallistumalla muiden pitämiin oppitunteihin oppilaana niiltä osin, kuin aika ei mennyt omien palvelustehtävien valmisteluun.

Mieleenpainuvia harjoitteita

Kansainvälisille kursseille tyypillisesti parasta antia ovat varmasti keskuste-lut oppilaiden ja opettajien kesken sekä tietysti verkostoituminen huoltoupsee-reiden kesken. Todella opettavainen oli käytännön neuvotteluharjoitus. Suomes-sahan huoltoupseerille ei juurikaan vielä

neuvottelutaitoa opeteta, vaikka tarvetta sille löytyy ulkoistamisen ja paikallista-son sopimustoiminnan kasvun myötä. Jo aiemmin mainittu Helmi, LOGEX on mittavan asiakirja- ja muun valmis-telun tulos. Se on todellakin käytännön taitoa, sosiaalista sopeutumista ja neu-vottelujoustavuutta mittaava ja opettava harjoitus. Kurssilaiset olivat harjoituksen jälkeen henkisesti uuvuksissa. Harjoi-tuksessa tuotiin heille esille lähes kaikki haasteet ja mahdollisuudet jotka heitä operaatioalueella odottavat. Kaikkiaan harjoitus on erinomainen ja mieleenpai-nuvana sekä erityisen opettava.

Kulttuuria, kulinarismia ja muuta ajankäyttöä

Päivän opetusohjelma päättyi yleensä neljän - viiden aikaan iltapäivällä. Tällöin jäi vielä hyvin valoisaa aikaa kaupunkiin

34

tutustumiseen ja päivälliseen paikallisis-sa ravintoloissa. Lähimmältä asemalta kesti noin kymmenen minuuttia metrolla Wienin keskustaan. Sotilashotellilta ase-malle käveli noin viidessä minuutissa. Kaupunki on todellinen aarreaitta. Vaikka mahdollisuutta kaupunkiin tutustumiseen hyödyntäisi päivittäin, ei silti kykene kaik-kea Wienin kulttuuria, arkkitehtuuria, his-toriaa ja muita nähtävyyksiä näkemään ja kokemaan. Tapahtumista ja tilaisuuk-sista, museoista löytyy varmasti jokai-sen makuun soveltuvia kohteita, liikkui sitten yksin tai perheen kanssa. Pakollisia kulinaristisia kokemuksia lienevät Wienin -leikkeet ja aidosti Aidot Sacher -tortut Hotel Sacher”ssa. Kolmen viikon kurssin viikonloput oli-vat lauantaiaamupäiviä lukuun ottamatta vapaat. Ensimmäisen lauantain ohjel-maan kuuluu opastettu kierros histori-allisilla paikoilla ja sotamuseoon tai kes-kiaikaiseen toriin erilaisine toimintanäy-töksineen. Näistä voisi kirjoittaa oman

Unelma-ammatti.

Roolipelaajat eläytyivät odottaen rauhanturvaajien reaktioita.

Laivurin neuvotteluilme seinillä valokuvat perheestä.

sota/historiallisen artikkelin. Toisen lau-antain ohjelmassa oli tutustuminen kan-sallisaarteisiin ja kruunun jalokiviin sekä von Habsburgien suvun kryptaan. Kurssin tutustumisohjelmaan kuului 1. Huoltorykmentti Grazissa ja YK:n toi-misto Wienissä. Ilahduttavaa oli nähdä, miten Itävalta armeijoineen kamppailee samojen haasteiden kanssa kuin me täällä Suomessakin. Yhtä riemastuttavaa oli havaita, että meilläkin käytössä ole-vat laitteet ja toimintatavat olivat myös Itävaltalaisten onnistumisaluetta.

Kurssin Take Away

Kurssille ei Suomesta ainakaan toistai-seksi lähetetä oppilaita. Kurssin opetus on kuitenkin hyvällä tasolla ja sen an-tamilla tiedoilla ja taidoilla on varmasti käyttöä KRIHA -operaatioon huollon teh-tävään lähtevällä upseerilla. Suomessa järjestettäviltä huollon kursseilta puut-tuu edelleen LOGEX:n kaltainen todel-lista käytäntöä ja toimintaa operaatio-

alueella koulutusosio. Ilmapiiri kurssilla on hyvä ja avoin. Sosiaaliset tapahtu-mat kurssin aikana mahdollistavat hyvin verkostoitumisen, mistä voi olla arvaa-matonta apua seuraavassa kansainväli-sessä tehtävässä.

Ensi vuoden kurssiajankohta ja suomalainen kouluttaja

Seuraava LogC-PSO OC kurssi järjes-tetään Wienissä 3.–21.6.2012 välisenä aikana. PVKVK valmistelee tämän vuoden lo-pussa seuraavalle kurssille kouluttajaksi lähetettävän upseerin valintaa. Valitetta-vasti kouluttajatehtävään ei ole, kenties ajankohdan tai kurssin pituuden vuoksi, ollut liikaa innostuneisuutta. Toivottavas-ti tämä muuttuu pian ja esimiehetkin näkevät tämän alaistensa mahdollisena oppimis- ja kasvuympäristönä. Kurssille lähetettävältä upseerilta edellytetään perustietoja ja kokemusta

KRIHA -operaatioiden logistiikasta. Ko-kemuksen olisi mieluiten oltava huolto-päällikkö- tai materiaaliupseeritasoista, mutta toimialakohtaisillakin kokemuk-silla kyllä pärjää. Englannin kielen tulisi olla vähintäänkin ymmärrettävää. Aiemmin kirjoituksessa mainittiin mahdollisuudesta ottaa perhe mukaan tälle virkamatkalle. Tämä on mahdollis-ta ja tällainen harvinainen mahdollisuus tulisi myös hyödyntää. Perhe tai puoliso voi tietenkin olla ”toimialueella” myös vain osan kurssin kestosta. Saadut ko-kemukset ja hyödyt korvaavat varmasti moninkertaisesti aiheutuneen vaivan ja kustannukset. Kirjoittajat antavat auliisti lisätietoja tästä kouluttajatehtävästä. Opetusmate-riaaliakin on jo valmiina. Kouluttajan tehtävään siis valitsee PVKVK…

Aufwiedersehen

35

w w w . m i l l o g . f i

Millog OyHatanpään valtatie 30

33100 TAMPERE

Puh. 020 469 7000

Puolustusvoimien strateginen

kumppani Millog Oy vastaa

maavoimien ajoneuvo-ja panssari-

kaluston, ase- ja elektroniikka-

järjestelmien ja -laitteiden asennuksista,

modifikaatioista ja kunnossapidosta

sekä osallistuu maavoimien

materiaalihankkeisiin.

36

Nykymuotoisen sotatieteen kan-didaatin tutkintoon kuuluva ase-lajikoulutus kestää kolmanneksen koko koulutuksesta. 96. Kadetti-kurssin yhdeksänhenkinen huol-to-opintosuunta suuntasi akatee-misen vuoden jälkeen kurssinsa kohti Hennalan varuskuntaa, käy-tännön opin viitoittaessa tulevaa tietä. Huollon aselajiopinnot ja kou-lutus luovat edellytykset tulevalle sotatieteen kandidaatille toimia sodanajan huoltokomppanian päällikkönä ja jääkäripataljoonan huoltopäällikkönä. Huollon toi-menpiteillä ja niiden toteutumi-sella luodaan edellytykset jouk-kojen taisteluille ja taistelu- ja toimintakyvyn ylläpitämiselle.

Sotaisan ydinbisneksen ohella Huolto-koulu on tarjonnut myös vahvat perus-teet ja puitteet opiskelijoille kehittyä tuleviin kouluttajan tehtäviin. Johta-mis- ja kouluttamissuorituksia on tullut jokaiselle kadetille runsaasti kuluneen vuoden aikana. Yhteistoiminta muiden palkatun henkilökunnan kurssien kanssa ja jatkuva varusmiesten kouluttaminen, niin Hälvälän lentokentän suoralla kuin ampumaharjoituksessa Lohtajalla, luo-vat hyvät edellytykset työelämää var-ten. Johtamis- ja kouluttamissuoritukset vaihtelevat ryhmänjohtajasta jääkäripa-taljoonan huoltopäällikköön tai aamu-reippailusta ensihoitoaseman perusta-miseen – tarjoten jokaiselle jotakin.

Täysillä päin…

Syksyn opintojen painopisteenä oli jää-kärikomppanian huoltojoukkueen toi-minta – huollon peruspalikka. Kyseisen joukon toimintaa opiskellessa vierähti-vät ensimmäiset viisi viikkoa. Kyseinen osajakso huipentui kahteen viikon har-joitukseen Hälvälän kankaalla. Harjoituk-sissa ryhmitimme vuoronperään huolto-joukkuetta ympäri harjoitusaluetta. Tilan-teen mukaisen toiminnan ohella kurssin kesken käytiin pienelle poikaporukalle tyypillistä akateemista väittelyä ja kes-kustelua mihin yksittäinen huoltokoulu-tettu ratsumies tarvittaessa kykenee. Lokakuussa taistelut taukosivat tois-taiseksi ja siirsimme taisteluvarustuk-sen odottamaan tuoreempia konflikteja. Viikon mittaisen ensiapukurssin jälkeen alkoi yksi syksyn odotetuista kohokoh-dista, sotilaskuljettajakurssi. Kyseinen kurssi päättyi viikon mittaiseen kent-täkoulutusharjoitukseen Padasjoella.

Kaaderin vuosi Huoltokoulussa

Huoltojoukkueen ryhmittymiskäsky Hälvälän maastossa. Maavoimien uudistettu taistelutapa edellyttää myös huollolta entistä suurempaa valmiutta ja kykyä taisteluun jalkaväen tapaan. Huoltokoulun koulutuk-sessa ”tilanne on päällä” ja perinteisiä jalkaväen taitoja ei ole unohdettu koulutuksessa.

37

Kaaderin vuosi Huoltokoulussa

Kurssin myötä saimme arvokasta koke-musta ajoneuvon kunnossapidosta, naa-mioinnista ja totta kai itse ajamisesta vaihtelevissa olosuhteissa. Päivitettyäm-me ajokorttimme suuntasimme vielä vii-koksi työkoneiden pariin trukkikurssille. Mutterin kiristelyn ja öljyisten rät-tien parista siirryimme kehittämään koulutustaitojamme. Huoltojoukkueen koulutusharjoituksen ja ITKK- koulutta-jakurssin aikana jokainen kadetti pää-si tekemisiin oikeiden varusmiesten kanssa. Jälkimmäisellä kurssilla luotiin pohjaa Lohtajalla suoritettuun ITKK-am-muntaan. Lohtajan ampumaharjoituk-sen ohjelmistoon kuului myös kadetti-johtoisia räjäytysharjoituksia, ryhmä- ja EOD-ammuntoja. Aseiden hiljentyessä Lohtajalla hiljentyi samaan aikaan myös huolto-opintosuunta joulun viettoon sekä odottelemaan uuden vuoden tuo-mia haasteita.

Ja paareilla pois…

Joululoman loputtua ja uuden vuoden koittaessa uusine kujeineen, alkoi myös uudet isomman mittakaavan tuulet pu-haltaa opetuksessa. Taktiikan suuren-nuslasi siirtyi tarkastelemaan jääkäripa-taljoonan huoltoa. Huoltokomppanian kanssa puuhastelu sai uudet puitteet, kun saimme perusteita myös prikaatita-son huollosta. Muutaman tajuntaa ah-tauttavan lähiopiskeluviikon jälkeen siir-ryimme syksyltä tutulla tyylillä harjoit-telemaan huoltokomppanian taistelua. Harjoituksissa päästiin ryhmittämään huoltokomppanian eri joukkueita ja tar-kastelemaan joukkueiden suorituskykyjä eri olosuhteissa. Taktiikan opintojen to-dellinen koetinkivi oli taktiikan opinnot päättävä johtamisharjoitus maaliskuun toisella viikolla. Harjoituksessa pääsim-me maistamaan esikuntatyöskentelyä ja huollon toiminnan käytännönjohtamista. Harjoitus päättyi opiskeluajan ikimuistoi-simpaan tenttien rykelmään, jossa koe-teltiin kadettien toimintakyvyn jokaista osa-aluetta tasapuolisesti. Taktiikan opintojen päätyttyä oli luvas-sa sivistävämpää kolutusta logistiikan perusteiden muodossa. Kevään edetes-sä syvensimme ensiaputaitojamme ja lisäksi ehdimme myös käydä puhdista-massa kuutioittain Työtjärven tummaa vettä. Toukokuun koittaessa alkoi myös kauan odotettu todellinen oman am-mattitaidon mittari kadeteille – viisiviik-koinen työharjoittelu tulevissa joukko-osastoissa. Se tarjosi kaikille vaihtelevia haasteita todellisessa työympäristössä. Työharjoittelun aikana monet irtonaisel-

38

takin tuntuneet opinnot osoittivat oman paikkansa ja merkityksensä kadeteille annetussa koulutuskokonaisuudessa. Epävarmuus oman ammattitaidon riit-tävyydestä karisi nopeasti harjoittelun edetessä. Siinä missä aikaisemmat opinnot, niin varsinkin viimeinen vuosi Huoltokoulussa oli luonut hyvät valmiu-det kohdata työelämän haasteet. Viisi viikkoa menee nopeasti, varsin-kin jos nauttii siitä mitä saa tehdä. Yk-sikään huolto-opintosuunnan kadetti ei olisi halunnut takaisin koulun penkille, mutta niin koitti sekin hetki. Valmistumi-sen välissä seisoi vielä muutama haas-te, joista kurssi selvisi vuoden aikana muodostuneen yhteishengen avulla loistavasti. Kurssi pääsi osallistumaan IMPI12 harjoitukseen huollon johtopor-taassa, sekä perehtymään uudistetun taistelutavan aiheuttamiin muutoksiin huoltokomppanian taistelussa ja toimin-nassa. Taisteluiden laannuttua kurssi suuntasi palauttamaan ja kehittämään fyysistä toimintakykyään Vierumäelle. Liikuntaleirillä aktiviteetit olivat moni-puolisia ja kolmen päivän rupeaman jäl-keen kurssilaiset siirtyivät ansaitulle ke-sälomalle. Loman jälkeen kurssi suun-tasi Viroon kansainväliseen toimintaan orientoivalle opintomatkalle. Matkaan kuului vierailuita eri varuskuntiin, pereh-tymistä upseerien koulutukseen sekä tutustumista uusiin ihmisiin. Matkan jälkeen tuli kurssin aika jättää haikeat hyvästit Huoltokoululle ja lukita tuvan ovet viimeistä kertaa. Valmistumisen edessä seisoo enää Santahaminassa vietettävät vauhtiviikot. Syyskuun koit-taessa voidaan varmuudella luvata, että joukko-osastoihin tulevat luutnantit ovat koulutettu vastaamaan heille asetettui-hin haasteisiin.

96. KadK, Huolto-opintosuunta

Huollon kädentaidoista pidetään huolta. Kaikkien toimialojen pääkaluston ja toimintaperiaatteiden hallinta kuuluu nuoren huoltoupseerin perustaitoihin. Kadeteista ei kouluteta kenttä-kirurgeja, mutta laaja ensiapukoulutus kuuluu opintoihin.

Teoriasta käytäntöön. Luokkaopetuksen ja hygieniapassin suorittamisen jälkeen siirry-tään tositoimiin. Oman oppimisen kannalta itse keitetyn aterian maku on paras palaute oppimisesta.

Pura ja kokoa. Varastosta otetun ensihoito-aseman pystyttäminen talviseen maastoon on lastenleikkiä kadeteille. Räntäsateen ja sitä seuranneen pikkupakkasen jälkeen ensi-hoitoaseman purkaminen ja pakkaaminen on-kin muutamaa kertaluokkaa vaativampaa.

40

Iloinen joukko huoltoveljiä tukijoukkoi-neen kokoontui 25. elokuuta Pansion Meriupseerikerholle perinteisen huolto-tapahtuman avajaistilaisuuteen. Komentaja Marko Karppinen toivotti vieraat tervetulleiksi lämminhenkisessä avajaispuheessaan. Tapahtuman tarkenne-tun ohjelman selvityksen jälkeen päästiin nauttimaan keittiön herkullisista antimista. Lounaan päätteeksi komentaja evp. Matti Ketola perehdytti vieraat kerhon ja sen esineistön kiinnostavaan historiaan. Yhdistyksen puheenjohtaja, eversti Risto Kosonen luovutti oman puheen-vuoronsa päätteeksi isännille Huoltoup-seeriyhdistyksen standaarin.

Merihenkistä huoltotapahtumaa vietettiin TurussaKiehtova kalustoesittely

Ohjelma jatkui SMMEPA:n aluskalustoon ja Pansion tukikohtaan tutustumisella. Miinalaiva Uusimaan esittelystä huolehti kolme aluksella palvelevaa varusmiestä. Nuorten miesten ammattimaiset ot-teet kertoivat koulutuksen hyvästä ta-sosta ja sitoutumisesta palvelukseen Merivoimien perinteisen hyvässä hen-gessä. Oppaiden fiksu esiintyminen herättikin runsaasti kiitosta ja ihastusta vieraiden keskuudessa.

Tiukka huoltomieskisa

Kisan ainoana lajina oli tänä vuonna mielenkiintoinen discgolf-kierros, jota isännöi ja valvoi komkapt. Jarkko Källi perheineen. Rastikysymyksiä ei esitetty,

PERINTEINEN HUOLTO TAPAHTUMA TURUSSA

Komentaja Marko Karppinen ottaa vastaan yhdistyksen standaarin puheenjohtaja eversti Risto Kososelta. Päivän ohjelma on selvillä, herkullinen lounas nautittu, joten hymykin on herkässä!

Ilmeet ovat hieman jännittyneitä komentaja Marko Karppisen tervetuliaispuheen aikana.

Mitä onkaan päivän mittaan tulossa?

Miinalaiva Uusimaan tehtävät ja suorituskyky selvitettiin vieraille tarkasti. Opastuksesta huolehtineita varusmiehiä eivät lukuisat kysymykset hämmentäneet, vastaus löytyi kaikkeen.

41

PERINTEINEN HUOLTO TAPAHTUMA TURUSSA

joten joukkueiden kirjaamat tärpit jäivät odottamaan myöhäisempää käyttöä… Kilpailulaji osoittautui yllättävän haasta-vaksi, jossa tarvittiin sopivissa määrin tarkkuutta, voimaa ja ripaus oveluutta. Tasainen kilpailu ratkesi vasta viime metreillä tarkastuslaskentaan, joka ei ai-heuttanut protesteja. Runsaan kolmen tunnin ulkoilun tuo-ma näläntunne häivytettiin tehokkaasti varuskuntaruokala Poijussa, josta pääs-tiin ripeästi jatkamaan illan ohjelmaa.

Merellistä historiaa ja laadukasta musiikkia

Aurajoen rannalla sijaitseva merimuseo Forum Marinum osoittautui maineensa veroiseksi. Opastettua kierrosta sisäti-loissa täydensi Aurajoen rannalle ankku-roidut museoalukset. Paikalla oli myös Ruotsista vierailulle tulleita museoituja torpedoveneitä. Illan päätteeksi vieraat saivat nauttia hienosta MILjazz-konsertista, jonka laa-dusta vastasivat Ilmavoimien Big Band solistina Jarkko Ahola, Laivaston Soitto-kunta solistina Victoria Tolstoy sekä Puo-lustusvoimien Varusmiessoittokunnan Show Band solistinaan Jonna Geagea. Ilmakin suosi vieraita, joten Huoltotapah-tuma sai arvoisensa päätöksen.

Parhaat kiitokset vielä isännille vaivannäöstä ja hienosta tapahtumasta!

Komentajakapteeni Jarkko Källi suorittaa tarkastuslaskentaa Kososten tiimin tarkassa valvonnassa.

Yhdistyksen kunniajäsen Arto Arvonen keskit-tyy ratkaisuheittoon. Putti osui kohdalleen!

42

Kisa osoittautui varsin tasaiseksi, mutta mestaritkin

erottautuivat lopulta joukosta

kokeiltiin monenlaista tyyliä ja taktiikkaa

Disc-golfissa

43

Aurajoen ylpeys, Suomen Joutsen, kaikes-sa komeudessaan ei voi olla herättämättä ihastusta.

Opastettu kierros Forum Marinumissa antoi hienon läpileikkauksen Suomen merenkulun historiasta.

44

Källin perheen juniorit antoivat mallisuorituksen laivan keulavisii-rille kiipeämisessä. Haasteeseen ei vastannut kukaan ...

MILjazz-konsertti oli odotettuakin vauhdik-kaampi ja huoltotapahtuma saatiin päätök-seen hienon show´n merkeissä.

Valtakunnallinen puh 010 2320 100

Päivystys 24/7 puh 010 2320 841

Ammattitaitoista monimerkki- palvelua

raskone.fi

Pidämme autosi tien päällä,tuottavassa työssä,

tarvittaessa vaikka kellon ympäri

46

KutsuHUOLTOUPSEERIYHDISTYKSEN

SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN SYYSKOKOUKSEN JA KENTTÄHUOLTOA

KÄSITTELEVÄÄN SEMINAARIINHuoltoupseeriyhdistys ry pitää sääntömääräisen syyskokouksen 7.11 klo 17:30 Maan-puolustuskorkeakoululla Santahaminassa. Kokouksessa päätetään sääntömääräisistä asioista mm. toimintasuunnitelmasta ja hallituksen ja valtuuskunnan kokoonpanosta vuodelle 2013. Kokousta edeltää valtuuskunnan kokous klo 16:00.

Vuosikokouksen liittyen järjestetään Maanpuolustuskorkeakoulun ja Huollon tarkastajan eversti Jussi-Petri Hirvosen tukemana seminaari aiheena “Uudistuva kenttähuolto”. Se-minaari järjestetään Maanpuolustuskorkeakoulun tiloissa Santahaminassa klo 13–16.

Tilaisuuteen ovat kaikki Huoltoupseeriyhdistyksen jäsenet tervetulleet. Seminaari- ja kokouspäivän lounaan, kahvin ja iltapalan tarjoaa Huoltoupseeriyhdistys.Seminaariin tai/ja vuosikokoukseen osallistuvien tulee ilmoittautua järjestelyä ja kulkulu-paa varten HUY:n sihteerille osoitteeseen jere.perkiokangas@mil.fi puh 0299530548 tai juha.ponto@mil.fi puh 0299530517.

Kokoontuminen Santahaminassa päärakennuksen eteen 7.11. klo 12 (lounaalle osallistu-vat), klo 12:45 seminaariin osallistuvat ja klo 17:00 vuosikokoukseen osallistuvat.

Tervetuloa!HUY:n hallitus

Alustava ohjelma 7.11.

klo 12–12:45 lounasklo 13–14:15 Avaus HUY:n puheenjohtaja ev R Kosonen Uudistuva kenttähuolto ja Kenttähuollon johtaminen Huollon tarkastaja ev J-P Hirvonenklo 14:15–14:40 Kahvitaukoklo 14:40–16:00 Huollon toimialat ja Kenttähuoltojoukotklo 16:00– Valtuuskunnan kokousklo 17:30– HUY:n sääntömääräinen syyskokous

Kutsu

Uutta ruista ranteeseen!

Pirkka ruispalat ovat saaneet uuden reseptin, koon ja suuremman pakkauksen. Pirkka ruispalat on pehmeä ja herkullinen koko

perheen ruispalaleipä, jonka lempeä rukiin maku sopii päivän jokaiselle aterialle. Tuote on lisäaineeton.

149 ps

9 kpl/450 g (3,31/kg)

Pirkka ruispalat

UUSIRESEPTI!

Suurempi pakkauskoko

TÄMÄN JA YLI 2000 MUUTA PIRKKA-TUOTETTA SAAT VAIN K-RUOKAKAUPOISTA

HuoltoupseeriPL 515701 Lahti

Turun Osuuskauppa – vastuullisesti

Varsinais-Suomen asialla!

Meillä vastuullisuus on arjen tekoja asiakkaiden, henkilö-kunnan, oman toimialueen

ja ympäristön hyväksi.

www.tok.�

Asiakasomistajuus kannattaa!