Upload
others
View
2
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Yhdyskuntajärjestelmien ja suunnittelun oikeudelliset perusteet 2016Luento 1 Oikeustieteen perusteet
OTM Saara Jämes Lakiasiaintoimisto Sjlawwww.sjlaw.fi
Kuka minä olen? Saara Jämes, lakimiesLakiasiaintoimisto SJlawwww.sjlaw.fi
Kaikki yleisimmät yksityishenkilöiden ja yritysten juridiset tarpeetErikoistuminen: rikosoikeus,rakentamiseen liittyvä juridiikka, sopimusoikeus, vahingonkorvausoikeus, immateriaalioikeus
Väitöskirja Aallossa palveluliiketoimintakonseptin suojauksesta
Juridiikan opiskelusta
Juridiikan opiskelun lyhyt oppimäärä Oikeustieteessä vaaditaan varsin eksaktia
ilmaisua pienillä nyanssieroilla asia muuttuu helposti aivan
toiseksi Esim. lakitekstien muotoilu on usein pitkän työn
tulos, ja muotoilua on mietitty tarkkaan ja hartaasti Muotoilujen omatoiminen muuttaminen muuttaa
siten usein itse asiaakin, joka usein tiivistyy hyvin lyhyeen tilaan Älä siis tee tätä virhettä tentissä
Teknisiä seikkoja
Säädöksen ja säännöksen ero: Säädös = yleisnimi kaikille säädöskokoelmassa
julkaistaville normeille (lait, asetukset, valtioneuvoston ja ministeriöiden päätökset)
Säännös = säädöksen kohta Huom!:
Säädöksessä (eli myös laissa) säädetään (ei määrätään)
Myös EU-lainsäädäntö säätää
Laki = eduskunnan hyväksymä säädös Laki jakaantuu
Lukuihin Jotka jakautuvat pykäliin
Jotka voivat jakautua momentteihino Jotka voivat jakautua kohtiin
EU:n asetukset puolestaan jakautuvat Lukuihin
Jotka jakautuvat artikloihin (lyh. art) Jotka jakautuvat kohtiin
Asetus (eri kuin EU:n asetus) Tasavallan presidentin, valtioneuvoston tai
ministeriön hallinnollinen säädös. Täsmentävät ja täydentävät lakia.
Määräys / Päätös Esim. Valtioneuvoston, ministeriön tekemä tai muun
viranomaisen.
Oikeudellisen tiedon haku
Mistä haen juridista tietoa?
www.finlex.fi Lainsäädäntö
Mm. Ajantasainen lainsäädäntö Käytä aina ajantasaista ellet jostain syystä
Tarvitse säädöksen aikaisempaa versiota. Oikeuskäytäntö Viranomaiset Valtiosopimukset Hallitukset esitykset www.edilex.fi
Lakikirjasarjat Editan lakikirjasarjat Suomen laki I, II ja III –kirjat (Talentum)
Kirjastot Kaupungin kirjastot Oikeustieteellisen tiedekunnan kirjasto Eduskunnan kirjasto
Oikeuden jaotteluja
Oikeuden perusjako / yksityisoikeus
oikeus voidaan jakaa yksityisoikeuteen ja julkisoikeuteen yksityisoikeus sääntelee yksityisten (luonnolliset henkilöt ja
yritykset ym.) välisiä suhteita.
Oikeuden perusjako / julkisoikeus
julkisoikeus sääntelee julkisyhteisönja yksityisten/toisten julkisyhteisöjen välisiä suhteita
Julkisyhteisöjä esim.valtio, kunnat, valtion liikelaitokset, kirkko, KELA, eläketurvakeskus jos yksityisellä organisaatiolla on julkista valtaa, voidaan tätä
pitää jaottelussa myös julkisena osapuolena Tyypillistä esimerkiksi se, että suhteessa on kaksi osapuolta:
hallintoviranomainen ja ”hallintoalamainen”(-asiakas) vertikaalisuhteessa.
perinteiset tausta-arvot
Julkisoikeus: Yhteisten ja yleisten etujen ajaminen, ns. julkisen intressin edistäminen Ohjaa sääntelyä
Yksityisoikeus: Yksityisten etujen oikeudenmukainen yhteensovittaminen ja yksityisautonomian korostaminen
Keskustelutehtävä
Missä tilanteissa ”joudutte” tekemisiin julkisen vallan kanssa siviilissä / työelämässä?
Mitä oikeudenaloja kuuluu julkisoikeuteen?
Julkisoikeuden alat Hallinto-oikeus Valtiosääntöoikeus Finanssioikeus - verot Kansainvälinen oikeus – valtioiden väliset sopimukset
Osittain: eurooppaoikeus ympäristöoikeus rikosoikeus Prosessioikeus (hallintoprosessi)
Oikeudenalojen jaottelusta
Yksityis- ja julkisoikeuden välisen erottelun merkitys on mm. siinä, että oikeusperiaatteet poikkeavat toisistaan
Esim. sopimusoikeuden säännöt ja periaatteet eivät sellaisenaan välttämättä sovellu sopimuksiin, joissa määrätään julkisen vallan käyttämisestä
Yksityisoikeuteen on tullut yhä enemmän julkisoikeudellisia piirteitä, koska yhteiskunnallinen intressi vaatii heikomman osapuolen tai vähemmistön suojaamista
kuluttajansuoja työsuhde huoneenvuokra
Julkisoikeus / sääntelyn kohteet
1. Julkisen vallan käytön sääntely – yksityisten oikeusturva julkinen valta on tietynlaista pakkovaltaa
julkisen vallan avulla yksityinen voidaan määrätä tekemään jotakin, oikeuksia voidaan supistaa tai laajentaa yksipuolisesti, sopimatta asiasta Esim. lunastus
säännellään esim. poliisin voimankäytön rajat tai lakien ja hallintopäätösten sisällölliset rajat ja oikeusturvakeinot (esim. valitusoikeus)
1. Toimielimien keskinäisten suhteiden sääntely Julkista valtaa käyttävät elimet esimerkiksi kuntien ja valtion väliset suhteet esimerkiksi eri ministeriöiden väliset tehtävät ja toimivalta
2. Valtion suhdetta muihin valtioihin
Oikeuslähteet
Eri oikeuslähteet
Suomessa keskeinen oikeuslähde on kirjoitettu laki eli ennalta asetettu kirjoitettu oikeusnormi Kirjoitetut oikeusnormit = lait, asetukset jne, myös EU-oikeus.
Kirjoittamattomat oikeusnormit = tavanomainen oikeus
Lakien esityöt
komiteanmietinnöt Valiokuntien mietinnöt hallituksen esitykset eduskunnalle
Aikaisemmin näillä ei niin paljon merkitystä Oikeuslähdeoppi oli legalistisempi ja korosti lain
sanamuotoa, sen objektiivista tarkoitusta Nykyään ne ovat tärkeää tulkinta-aineistoa kirjoitetun lain
normeille Mm. korkein oikeus viittaa niihin varsin usein päätöstensä
perusteluissa
Ennakkotapaukset
annetaan yleensä sellaisissa asioissa, joissa lait ja asetukset eivät anna selvää vastausta oikeuskysymykseen tai ne ovat sisällöltään tulkinnanvaraisia
oikeusohjeita tulevien vastaavanlaisten oikeusriitojen varalle pyritään varmistamaan, että tuomioistuimet eri puolilla maata
tulkitsevat lakia samalla tavalla. Ei niin paljon merkitystä kuin common law-maissa Oikeuskäytännön merkitys oikeuslähteenä on kuitenkin
lisääntynyt
Ennakkotapaukset eivät ole samanasteisesti sitovia kuin kirjoitettu laki
Kyse lähinnä korkeimman oikeuden (KKO) ja korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) ennakkopäätöksistä
KKO:n ennakkotapausten sitovuusaste on noussut ratkaisujen perustelut parantuneet
Lisäksi oikeuslähteitä yleiset oikeusperiaatteet arvostuskysymykset
Oikeudellinen ratkaisutoiminta
Oikeusnormien tulkinta
Lähtökohtana kaikessa oikeudellisessa ratkaisutoiminnassa on kirjoitettu laki
Tuomioistuin tulkitsee oikeusnormeja ratkaisutoiminnassaan
Oikeusnormien tulkinnassa: muistettava oikeusvarmuus (mm. tuomioiden yhteneväisyys) käytetään eri oikeuslähteitä ei pyritä vain selvittämään sitä, mitä säädöksen laatijat ovat
tarkoittaneet Varsinkin jos oikeusnormi on vanha, saattavat muuttuneet
olosuhteet merkitä sitä, että sen laatijoiden tarkoitus menettää merkitystään
Oikeusnormien ristiriidat
On varsin mahdollista, että voimassa on keskenään ristiriitaisia oikeusnormeja
Tällaisessa tilanteessa Ylempiasteinen normi syrjäyttää alempiasteisen Uusi normi syrjäyttää vanhan Erityisnormi syrjäyttää yleisnormin
Oikeusnormien hierarkiaLuento 2
Oikeusnormien hierarkia
31
Normihierarkia (kansallinen) perustuslaki eduskuntalaki TP asetus VN asetus M asetus muu viranomaisnormi
(valtion tai kunnan)
Normihierarkia (kansallinen > < EU) EU-oikeus kansallinen oikeus
EU-oikeuden sisäinen normihierarkia primaarioikeus johdannainen oikeus
normien hierarkia
Perustuslaki, laki ja asetus Säädösten ristiriitatilanteet: laki perustuslaki (ilmeinen ristiriita)
→ tuomioistuin jättää soveltamatta lakia, PL 106 § alempi normi PL tai laki → viranomainen tai tuomioistuin ei saa noudattaa
alempaa normia, PL 107 § ristiriidan poistaminen tulkinnalla ensisijaisesti
Perusoikeusmyönteinen laintulkinta EU-oikeusmyönteinen laintulkinta
32
normien hierarkia
Vallan kolmijako-oppi
Montesquieu
Kehitti filosofi Charles-Louis de Secondat, baron de la Brède et de Montesquieu
kuuluisa filosofi ja valistuksen ajan kirjailija tunnetuimmat teokset
Persialaisia kirjeitä (1721) ja De L’esprit des lois (1748, Lakien henki), jota pidetään hänen
pääteoksenaan. laaja teos, jossa käsitellään monia lainsäädännön aloja ja
vertaillaan eri maissa eri aikakausina voimassa olleita lain säännöksiä.
esittelee vallan kolmijako-opin suuri merkitys länsimaisten demokratioiden hallitusmuotojen
kehitykselle
35
Hallitusvalta (toimeenpanovalta) Tuomiovalta
Lainsäädäntövalta
Valtiovallan kolmijako-oppi
Vallan kolmijako-oppi
vallan väärinkäytön estämiseksi lainsäädäntövalta, tuomiovalta ja toimeenpanovalta on erotettava toisistaan Täydellistä vallan kolmijakoa harjoittavassa maassa kaikki
kolme vallankäytön elementtiä on hajotettu. Tällöin jokaisella elementillä on oma tehtävänsä. Joissakin tapauksissa tämä voi tarkoittaa jopa sitä, että kyseiset
instituutiot toimivat eri kaupungeissa.
Kolmijako Suomessa
Suomen hallitusmuodossa kolmijako-oppi otettiin käyttöön itsenäistymisen jälkeisenä vuonna 1919 Nykyisessä perustuslaissa on omaksuttu näkemys, jonka
mukaan kansa eli eduskunta on nostettu kansanvallan periaatteen mukaisesti kahden muun valtiovallan yläpuolelle.
Kolmijako Suomessa - lainsäädäntövalta
Suomessa lainsäädäntövalta on pääosin kansan neljän vuoden välein valitsemalla eduskunnalla, joka säätää lait.
Se voi kuitenkin delegoida sitä muille. Joitain lainsäädäntövallan elementtejä on siirretty myös
presidentille ja valtioneuvostolle.
Kolmijako Suomessa - toimeenpanovalta
Toimeenpanovallan käsite on Suomen perustuslaissa korvattu sanalla hallitusvalta.
Tämä johtuu siitä, että osa presidentin ja valtioneuvoston tehtävistä ei ole suoranaista toimeenpanoa.
Klassiseen toimeenpanovaltaan kuuluu lainsäätäjän tahtoon perustuvan hallinnon järjestäminen ja päätösten toimeenpano.
Kolmijako Suomessa - tuomiovalta
Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet.
Oikeuslaitos, tuomioistuimet ja tuomioistuinjärjestelmä
Oikeuslaitos:
Tuomioistuimet Syyttäjälaitos Ulosottoviranomaiset Vankeinhoitolaitos ja kriminaalihuoltolaitos Asianajolaitos ja muu oikeusapu
42
tuomioistuimet
Yleiset tuomioistuimet KO HO KKO
Hallintotuomioistuimet Alueelliset hallinto-oikeudet KHO
Erityistuomioistuimet Mao Työtuomioistuin Vakuutusoikeus valtakunnanoikeus
muita
Erilliset asunto-oikeudet on lakkautettu vuoden 2003 alusta lukien. Huoneenvuokrauksesta johtuvat riita-asiat ratkaistaan käräjäoikeuksissa muiden riita-asioiden tapaan.
Maaoikeudet itsenäisinä erityistuomioistuimina on lakkautettu 1.3.2001, ja niiden tehtävät on siirretty kahdeksaan käräjäoikeuteen.
. Vesioikeudet on lakkautettu 1.3.2000 lukien. Niiden
tehtävät ovat siirtyneet neljän aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueelle 1.1.2010.
Tuomioistuinten riippumattomuus
Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet (PL 3 § 3 mom.)
Tuomioistuinten riippumattomuus: Lainsäätäjästä Hallintovallan käyttäjästä Viranomaisista ja oikeusjutun osapuolista
(tuomarinjäävit) Alempi TI ylemmästä
Tuomioistuinten riippumattomuus
Rakenteellinen riippumattomuus: Tuomioistuinten organisatorinen riippumattomuus
hallinnosta Tuomarin korostettu virassapysymisoikeus, PL 103 §
Tuomaria ei voida julistaa virkansa menettäneeksi muutoin kuin tuomioistuimen tuomiolla. Häntä ei saa myöskään ilman suostumustaan siirtää toiseen virkaan, ellei siirto aiheudu tuomioistuinlaitoksen uudelleen järjestämisestä.
Lautamiesten asema Yksittäisessä jutussa esim. tuomarin
esteellisyyssäännökset ja muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukset (PL 21§) turvaavat riippumattomuutta.
Käräjäoikeudet
Käsittelevät rikos-, riita- ja hakemusasioita Päällikkö on laamanni Muut tuomarit ovat käräjätuomareita Maallikkojäsenet ovat lautamiehiä Kokoonpanot
yhden tuomarin istuntolautamieskokoonpano sekäkolmen tuomarin kokoonpano
47
Lautamiehet
Kunnanvaltuusto valitsee neljäksi vuodeksi kerrallaan.
25-65v Suomen kansalainen Ei konkurssissa, ei holhouksen alaisena ja muutenkin
sopiva lautamieheksi. Vannoo tuomarin valan. Ratkaisua tehtäessä jokaisella lautamiehellä on
yksilöllinen äänioikeus. Osallistuvat enimmäkseen rikosjuttujen käsittelyyn.
48
Hovioikeudet
Kuusi hovioikeutta. Suurin osa asioista on valituksia käräjäoikeuksien
ratkaisuista. Käsittelevät ensimmäisenä asteena valtio- ja
maanpetosasioita sekä eräitä virkasyyte-asioita. Valvoo yleisellä tasolla piirinsä käräjäoikeuksien
toimintaa. Presidentti,laamanni,neuvos,asessori,viskaali.
49
Korkein oikeus Korkein oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa
oikeusasioissa (Suomen perustuslaki 3 §). Tärkein tehtävä ennakkoratkaisujen antaminen. Valituslupajärjestelmä (OKK 30 luvun 3 § 1 momentti) Presidentti ja oikeusneuvoksia
50
Valituslupa KKO:lta
1. Ennakkopäätösperuste: lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeää saattaa asia korkeimman oikeuden ratkaistavaksi
2. Purkuperuste: asiassa on tapahtunut sellainen oikeudenkäynti- tai muu virhe, jonka perusteella ratkaisu olisi lain mukaan purettava tai poistettava;
3. Painava syy -peruste: valitusluvan myöntämiselle on muu painava syy.
Ennakkopäätösperuste on tärkein valitusluvan myöntämisperuste.
Purkuperustetta ja painava syy -perustetta sovelletaan harvoin. lähinnä silloin, kun ilmenee tarvetta oikaista selvästi
virheellisiä ratkaisuja.
Hallinto-oikeudet
Hallinto-oikeudet ja korkein hallinto-oikeus. Käsittelevät yksityisten ihmisten ja yhteisöjen
valituksia viranomaisten hallintoasioissa tekemistä päätöksistä.
Mm. veroasioista, sosiaali- ja terveyden-huoltoasioista, ympäristö-, rakentamis- ja maankäyttöasioista, kuntien itsehallintoon kuuluvista asioista,erilaisista viranomaisten päättämistä maksuista.
53
Syyttäjälaitos
Syyttäjä tehtävänä on huolehtia siitä, että rikoksesta seuraa lain tarkoittama seuraamus.
Syyttäjät kuuluvat itsenäisenä osana oikeuslaitokseen.
Syyttäjän on oltava objektiivinen riippumaton ja itsenäinen.
Paikalliset syyttäjäyksiköt kihlakunnan-syyttäjineen ja valtakunnansyyttäjänvirasto.
54
Ulosottoviranomaiset
Ulosottoviranomaiset ja ulosoton hallintoviranomaiset. Paikalliset ulosottomiehet ja avustavat ulosottomiehet. Ulosotossa on tavallisimmin kysymys rahasaatavien
perinnästä. Asiat:
rikosoikeudellisten rahamääräisten seuraamuksien kuten sakkojen ja rikesakkojen perintä
häätöjen, tuomioistuinten määräämien takavarikkojen sekä lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevien päätösten täytäntöönpano
55
Suoraan ulosmitattavissa
Tietyt saatavat, voidaan periä ilman tuomioistuimen päätöstä.
Kunnan/kuntayhtymien sairaalamaksut sekä terveyskeskusmaksut
Päivähoitomaksut sekä muut sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksut
Televisiomaksut Pysäköintivirhemaksut ja joukkoliikenteen tarkastusmaksut Verot Pakolliset liikennevakuutusmaksut rikesakot ja rangaistusmääräysmenettelyssä määrätyt
päiväsakot
PerustuslakiLuento 3
Suomen valtiosäännön perusteet (PL 1-3 §)
Tasavaltainen valtiomuoto Valtiollinen täysivaltaisuus Ihmisarvon loukkaamattomuus Yksilön perusoikeuksien loukkaamattomuus Kansanvaltaisuuden periaate Valtiollisten perustehtävien jakaminen (vallanjako)
Montesquin oppi vallan kolmijaosta taustalla Eduskunnan keskeinen asema Parlamentarismin periaate Hallitusvallan jakaminen TP:n ja VN:n kesken Tuomioistuinten riippumattomuus Oikeusvaltioperiaate ja hallinnon lainalaisuus
Perustuslaki
Perusoikeudet turvataan perustuslaissa Perusoikeuksilla tarkoitetaan yksilöiden
perustavanlaatuisia oikeuksia Turvattu valtion perustuslaissa Kuuluvat kansalaisille tai kaikille ihmisille valtion alueella
Perustuslaille ominaista
Korostettu muodollinen lainvoima Kvalifioitu säätämis- ja muuttamisjärjestys ilmentävät ns. ”lakien laki” -ajattelua.
Yleisesti ottaen perustuslakien muuttaminen on vaikeampaa kuin tavallisten lakien. Yleensä tämä on toteutettu eri valtioissa esimerkiksi
määräenemmistövaatimuksilla, vaatimalla useaa päätöksentekokertaa, joissain maissa perustuslain muuttamiseen vaaditaan kansanäänestys, ja liittovaltiomaissa myös osavaltioiden suostumus on saatava jollain tapaa.
Perustuslain säätämisjärjestys
1. Normaali menettely (PL 73 § 1 mom.)2. Kiireellinen perustuslainsäätämisjärjestys (PL 73 § 2
mom.)3. . Supistettu perustuslainsäätämisjärjestys (PL 95 § 2
mom.)
Perus- ja ihmisoikeudet Suomessa
Mitä perusoikeuksia jo tiedätte?
Yksilön oikeuksia
Perusoikeudet ovat ensisijaisesti yksilön oikeuksia, eivät ryhmien. Tosin esimerkiksi kokoontumisvapaus voi toteutua vain
yhteisössä. Kielelliset ja kulttuuriset oikeudet muuttuvat vasta yhteisön kautta merkittäviksi.
Omaisuuden suojan on myös katsottu voivan koskea yrityksiä
Perusoikeudet ryhmitellään usein seuraavasti: vapausoikeudet ja oikeusturva (esim. kotirauhan suoja,
uskonnon vapaus) osallistumisoikeudet eli poliittiset oikeudet (esim. äänestäminen
vaaleissa) yhdenvertaisuusoikeudet (esim. oikeus kieleen ja kulttuuriin) hyvinvointioikeudet (esim. oikeus välttämättömään
toimentuloon)
Perusoikeuksien vaikutus arkielämään
vaikuttavat vahvimmin lainsäädäntötoimintaan ja sitä kautta suoraan ihmisten elämään. Perusoikeudet asettavat julkiselle vallalle velvoitteita. perusoikeussuojaa yksilö saa esimerkiksi kun säädetään
lakeja, tehdään hallinnollisia päätöksiä tai annetaan tuomioistuinten päätöksiä.
Kaikissa tilanteissa julkisen vallan on otettava huomioon, mitä perustuslain pykälät sanovat kansalaisten oikeuksista.
Ihmiset voivat vedota perusoikeuksiinsa myös tuomioistuimissa ja viranomaisissa. Näiden tehtävänä on tulkita lakeja niin, että yksilön
perusoikeudet toteutuvat mahdollisimman hyvin. Kansalaisten oikeuksien vastaparina ovat
kansalaisvelvollisuudet. Perustuslaki ei kuitenkaan anna kattavaa luetteloa kansalaisten
velvollisuuksista. Perustuslaissa säädetään mm. maanpuolustusvelvollisuudesta ja
verovelvollisuudesta. Perustuslaki edellyttää myös, että yksilön velvollisuuksien
perusteista säädetään lailla.
Kenelle perusoikeudet kuuluvat?
perustuslaissa olevat perusoikeudet uusittiin vuonna 1995.
Siitä lähtien niiden piirissä ovat olleet Suomen kansalaisten lisäksi Suomessa olevat ulkomaalaiset. Ainoat poikkeukset koskevat äänioikeutta, vaalikelpoisuutta ja
valtakunnan rajat ylittävää liikkumisvapautta. Perusoikeudet kuuluvat kaikille esimerkiksi ikään
katsomatta. Alaikäisten ja vajaavaltaisten kohdalla päätösvalta
edunvalvojalla
Julkisen vallan tehtävä on turvata, että nämä oikeudet toteutuvat ja pysyvät voimassa.
Maailman mittakaavassa valtiot ovat kuitenkin suurimpia ihmisten perusoikeuksien rikkojia.
Yleisesti ottaen voi todeta, että kansanvaltaisesti hallituissa maissa myös yksilön oikeudet toteutuvat parhaimmin.
Kansainvälisillä sopimuksilla luodaan yhteisiä pelisääntöjä ja vahvistetaan ihmisoikeudet, joita jäsenvaltioiden tulee kunnioittaa.
Perusoikeuksien kollisio
Monessa tilanteessa perusoikeus on perusoikeutta vastassa Kyseessä perusoikeuksien kollisio
Keskustelutehtävä
Pohtikaa, mitkä perusoikeudet voivat joutua kollisioon toistensa kanssa
Perusoikeuksien rajoittaminen ja niistä poikkeaminen
Perustuslaki nauttii ns. korotettua lainvoimaa Perustuslain säätäminen, muuttaminen ja kumoaminen on
vaikeampaa kuin tavallisen lain Perusoikeuksiin on kuitenkin mahdollisuus tietyin
edellytyksin säätää rajoituksia tavallisella lailla
Perusoikeuksien rajoittaminen ja niistä poikkeaminen
Erotettava toisistaan Perusoikeuden rajoittaminen
= perusoikeuden rajoittaminen tavallisella lailla Tilapäinen poikkeus perusoikeuksiin
= poikkeusoloissa tapahtuva välttämätön poikkeaminen Perusoikeuspoikkeus
=poikkeuslaki-instituutio
Perusoikeuksien rajoitusedellytykset
Vakiintuneet seitsemään vaatimukseen, joiden kaikkien täytyttävä yhtä aikaa jotta poikkeus hyväksyttävissä1. Lailla säätämisen vaatimus2. Täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimus3. Rajoitusperusteen hyväksyttävyysvaatimus
(esim. kuvaohjelmien ennakkosensuuri, kotirauha kotietsintä)
4. Ydinalueen koskemattomuuden vaatimus Tavallisella lailla ei ytimeen kohdistuvia rajoituksia
5. Suhteellisuusvaatimus6. Oikeusturvavaatimus7. Ihmisoikeuksien noudattamisvaatimus
Poikkeuslaki-instituutio
Syntyi Venäjän vallan alla autonomian aikana Edelleen voimassa Suomessa
mahdollistaa poikkeusten tekemisen PL:iin. Poikkeuslaki rinnastuu tavalliseen lakiin, sitä voidaan muuttaa
normaalissa lainsäätämisjärjestyksessä. -Nykyisin omaksuttu torjuva kanta poikkeuslakeihin, ts.
poikkeuslakien välttämisen periaate. Poikkeuslaista säädetään PL 73 §:ssä (”rajattu
poikkeus”). PL:n säätämisjärjestyksessä voidaan säätää PL:iin tehtävästä
rajatusta poikkeuksesta. Poikkeuslakimenettelyyn tulee turvautua vain
poikkeuksellisissa olosuhteissa ja pakottavasta syystä
Ihmisoikeudet
Osa kansainvälistä oikeutta kansainvälisiä sääntöjä, jotka on määritetty kansainvälisillä
sopimuksilla ja julistuksilla Valtioiden välisillä ihmisoikeussopimuksilla on
perustettu kansainvälisiä elimiä, joille valtiot ovat tunnustaneet oikeuden tutkia valituksia ja tehdä arviointeja jäsenmaiden ihmisoikeusongelmista
Erotettava perusoikeuksista, jotka ovat kunkin maan asukkailleen takaamia oikeuksia, joista säädetään perustuslaeissa.
Suomi kuuluu mm. EIS:n sekä YK:n KP- ja TSS-sopimuksiin
EIS:ta soveltaa EIT (ei ole EU:n toimielin)
Suomi ja EIT
Vuoden 2009 loppuun mennessä Suomi on saanut ihmisoikeustuomioistuimelta 128 tuomiota ja lisäksi 54 valitusta on päätynyt sovintoon tai hallitus on
yksipuolisesti myöntänyt ihmisoikeusloukkauksen. Tuomioista 99 on ollut langettavia. Suomen jäsenyysaikana muut Pohjoismaat ovat yhteensä
saaneet vuoden 2009 loppuun mennessä 54 langettavaa tuomiota.
Vuonna 2009 Suomi sai 28 langettavaa tuomiota kun Ruotsi ja Norja saivat kumpikin vain kolme [
EU-oikeus
EU-oikeus Kirjoitettu EU-oikeus jakaantuu primaari- ja
sekundaarioikeuteen primaarioikeutta ovat EU:n perustamissopimukset
muutoksineen sekä jäsenmaiden liittymissopimukset. Ne ovat kansainvälisiä sopimuksia, joilla jäsenvaltiot
ovat luovuttaneet osan suvereenia valtiovaltaansa EU:lle
sekundaarioikeutta ovat EU:n itsensä tuottamat normit: asetukset, direktiivit ja päätökset
EU-oikeuden toimeenpanee pääasiassa jäsenmaiden hallinto
80
EU-oikeus EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntö
EU-tuomioistuin ratkaisee EU-oikeuden tulkinnan ja johdannaisen EU-oikeuden laillisuuden
Epäselvät kysymykset tulevat EU-tuomioistuimeen lähinnä komission (myös toinen jäsenvaltio) rikkomuskanteilla (jäsenmaita vastaan) tai ns. ennakkoratkaisupyynnöillä (jäsenmaan tuomioistuin kysyy kantaa)
Ratkaisuja on pidetty sitovina, ao. kysymyksen pysyvästi ratkaisseina linjanvetoina, joita jäsenvaltioissa noudatetaan
81
EU-oikeus
Perustamissopimukset ja EU-asetukset sitovat sinänsä kaikkia viranomaisia
Direktiivit sitovat hallintoviranomaisia pääsääntöisesti vasta sen jälkeen, kun ne on lailla tai asetuksella saatettu Suomessa voimaan
82
EY-tuomioistuimen oikeuskäytäntö on ollut EU-oikeutta “luova” ja sen tulkinnat ovat sitovia
EU-oikeuden oikeusperiaatteet, samoin kuin EU:n perusoikeudet, sitovat vain EU-oikeutta sovellettaessa