SISÄLLYSI YKSILÖ JA ARVOT 1 ARVOT 11

Mitä arvot ovat? 11

Välinearvot ja itseisarvot 12

Arvojen kuvaaminen ja arvojen määritteleminen 15

2 EETTINEN HARKINTAPROSESSI 19

Hyviä arvoja vai huonoja arvoja? 19

Mitä on arvojemme takana? 20

Ihmiskäsitys ja yhteiskunta 22

3 YKSILÖNÄ OLEMISEN VAIKEUS 25

Yksilö ja yhteisön paine 25

Tilanteet ja rakenteet 26

Holokausti 28

4 VAPAUDEN RAJAT 31

Syyllisyys 31

Pelko 33

Kateus 33

Häpeä 34

JAKSON KERTAUS 36

II MAAILMA JA ARVOT 5 OVATKO ARVOT UNIVERSAALEJA? 41

Samat arvot kaikilla? 41

Kenellä on parhaat arvot? 42

Mistä löytyy yhteinen minimi? 43

6 YKSILÖN HYVÄ JA YHTEISÖN HYVÄ 47

Yksilöetiikka ja sosiaalietiikka 47

Epätäydellisten ihmisten mahdollisimman hyvä yhteiskunta 48

Mitä valtio saa tehdä, vaikka yksilö ei saa 49

7 GLOBAALI ETIIKKA 53

Lähisuhteista maailmanlaajaksi 53

Eettisen valinnan globaalit vaikutukset 53

Ekososiaalinen sivistys 56

8 EETTISET TEORIAT 59

Hyveet 59

Seuraukset 61

Velvollisuudet 63

JAKSON KERTAUS 66

III SUOMEN KATSOMUSKENTTÄ 9 SUOMALAISTEN USKONNOLLISUUS JA KATSOMUKSELLISUUS 71

Uskonnonvapaus 71

Suomalaisten uskonnollisuus 72

Suomalaisten arvot 77

10 SUOMEN USKONTOHISTORIA 1: KARHU, SAMAANI JA PIISPA 81

Suomalaiset ja saamelaiset luonnonuskonnot 81

Kristinuskon ja kansanuskon kohtaaminen 82

Kristillisen Suomen rakentuminen 84

11 SUOMEN USKONTOHISTORIA 2: LUTERILAINEN SUOMI 87

Reformaatio: katolisesta kirkosta luterilaiseksi kirkoksi 87

Reformaatio uudisti kirkkoa: kansankieli ja kansanopetus 88

Valtionkirkko kansan yhdistäjänä 88

Herätysliikkeet: kaikkien kirkosta uskonyhteisöksi 89

Valtionkirkosta kansankirkoksi 90

12 SUOMEN USKONTOHISTORIA 3: YHTENÄISKULTTUURISTA MONEKSI 93

Suomalaisten kuuluminen uskontokuntiin 93

Uskonnottomuus 94

Uskonnon yksityistyminen 95

Maahanmuuton pitkä historia 96

13 SUOMESSA VAIKUTTAVAT USKONNOT 99

Kristilliset kirkot 99

Muut uskontokunnat 101

Uskontojen yhteistyö Suomessa 102

14 USKONNONVAPAUS SUOMESSA 105

Uskonnonvapaus: vapaus uskoa vai vapaus uskonnosta? 105

Uskonto ja katsomukset julkisessa tilassa ja keskustelussa 106

Moniuskontoinen Suomi 107

15 USKONTO TAITEESSA JA MEDIASSA 111

Uskonnosta kirjoitetaan ja lauletaan 111

Uskonto ja katsomukset suomalaisessa mediassa 112

Globaalit uskonnolliset elementit kulttuurissa 114

JAKSON KERTAUS 116

IKIPEDIA 118

Kuvalähteet 126

j

onyhteisöksi 89

98

IYksilö ja arvotOikein tekeminen ja toimiminen on tärkeää. Miten voi tietää, milloin on toiminut

oikein? Miksi ihmiset toimivat toisin kuin minkä tietävät oikeaksi? Miten valintoja voi

perustella?

Sanat ja teot eivät välttämättä kohtaa. Ihminen voi sanoa haluavansa hyvää mutta

tekee kuitenkin valintoja, jotka ovat ristiriidassa hyvien tavoitteiden kanssa. Kauniille

sanoille ei jää paljoakaan merkitystä, sillä teot ratkaisevat. Myös sanat, puhuminen tai

kirjoittaminen, voivat olla hyviä tai pahoja tekoja.

Ihmisen erikoisuus on ristiriitainen käytös: yhdessä tilanteessa hän toimii yhdellä

tavalla, toisessa toisella. Joskus hän noudattaa hyviksi katsomiaan periaatteita,

toisessa tilanteessa hän unohtaa ne tai vain jättää noudattamatta niitä.

Hyvän elämän tarkastelu ei ole vain ylevien eettisten periaatteiden ihmettelyä ja

soveltamista vaan kiehtova ja osin raadollinen matka ihmisyyteen.

1110 IKI 9 I Yksilö ja arvot

1

Mitä minä oikeasti tavoittelen?

MITÄ ARVOT OVAT?

Jotkin asiat ovat meille tärkeitä, ja

me tavoittelemme niitä. Joku voi

tavoitella viisautta, toinen suosi-

ota, kolmas valtaa. Tärkeinä pidettyjen

asioiden tavoitteleminen vaikuttaa va-

lintoihimme ja tekoihimme. Jos halu-

an olla suosittu, toimin siten, että tu-

len suosituksi. Jos haluan valtaa, mie-

tin keinoja saada valtaa ja teen tekoja,

jotka ilmentävät valtaa. Jos haluan olla

viisas, yritän hankkia tietoa, syventää

sitä ymmärrykseksi ja jalostaa lopulta

viisaudeksi.

Tärkeitä ja tavoiteltuja asioita, jotka

ohjaavat toimintaamme, kutsutaan ar-

voiksi. Arvo on tärkeä asia, jotain mitä

tavoitellaan.

Emme aina ole tietoisia niistä arvois-

ta, jotka ohjaavat toimintaamme. Voin

kuvitella haluavani olla viisas, mutta oi-

keastaan tavoittelen näennäisen viisau-

den avulla valtaa. Voin luulla haluava-

ni suosiota, mutta oikeasti tavoittelen

valtaa. Ihmiset ovat hyviä esittämään

omaa toimintaansa ohjaavat arvot yle-

vämpinä kuin mitä ne todellisuudessa

ovat. Tämä on sekä yksilöiden että ih-

misyhteisöjen taipumus.

Ilman tavoitteita toimiminen on käy-

tännössä mahdotonta. Ihmiset ja yhtei-

söt tavoittelevat aina jotain. Ihminen

voi vain maata sohvalla, mutta tällöin-

kin hän tavoittelee jotain, ehkä omaa

mielihyväänsä.

Arvot

Arvo on tärkeä ja tavoiteltu asia, joka ohjaa toimintaamme.

1312

Ihmisellä ja ihmisyhteisöllä on aina

arvoja, vaikka niistä ei oltaisi kovin tie-

toisia. Omien arvojen tunnistaminen on

osa vastuullista käytöstä. On hyvä kuva-

ta, määritellä ja myöntää itselle, millais-

ten arvojen mukaisesti toimii. On turha

väittää, että makaa sohvalla, koska ha-

luaa tulla mietiskelemällä viisaaksi, jos

todellinen tavoite on vain oma nautinto.

Kun tunnistaa omat tavoitteensa eli ne

arvot, jotka ohjaavat toimintaa, pystyy

myös arvioimaan paremmin omaa toi-

mintaansa. Miksi toimin juuri näiden

arvojen mukaisesti? Haluanko toimia

näiden arvojen ohjaamana?

Myös toisten arvojen tunnistaminen

on mahdollista ja mielekästä. Kun koh-

taamme ihmisen tai luemme hänes-

tä kertovan tarinan, voimme arvioida

hänelle tärkeitä asioita. Toisen arvojen

tunnistamisen tarkoitus ei ole arvioida

häntä kriittisesti vaan ymmärtää hän-

tä: Minkälaiset arvot näyttävät ohjaa-

van hänen toimintaansa? Toisen arvo-

jen tunnistaminen ja ymmärtäminen

on osa suvaitsevaisuutta.

VÄLINEARVOT JA ITSEISARVOT

Kaikki arvot eivät ole samanlaisia. Joi-

denkin asioiden tavoitteleminen on tär-

keämpää kuin toisten. Ehkä tavoittelen

sekä viisautta että valtaa, mutta kumpi

on tärkeämpää?

Joku voi tavoitella viisautta saadak-

seen valtaa. Kun hän tietää ja ymmär-

tää kaiken, hän voi käyttää näennäis-

tä viisauttaan toisten hallitsemiseen tai

jopa alistamiseen. Toinen henkilö taas

tavoittelee valtaa saadakseen viisaut-

ta. Kun hän saa päättää omasta teke-

misestään tai vaikka kirjaston toimin-

taedellytyksistä kotipaikkakunnallaan,

hän voi lukea, sivistyä ja tulla viisaaksi.

Vaikka molemmat tavoittelivat valtaa

ja viisautta, lopputulos oli kovin erilai-

nen. Toisesta tuli viisauden avulla toisia

hallitseva hirmuhallitsija, toisesta val-

taa hyödyntämällä viisautta hankkinut,

sivistynyt kansalainen.

Jotkin arvot voivat olla välineellisiä.

Tällaisia välinearvoja tavoitellaan sik-

si, että ne mahdollistavat jonkin vielä

Ihmisellä ja ihmisyhteisöllä on

aina arvoja.

Miksi koulua käydään? Missä määrin opitut asiat

tai suoritetut tutkinnot ovat välinearvoja ja missä

määrin itseisarvoja? Mikäli oppiminen tai tutkin-

not ovat välinearvoja, mitä ovat ne itseisarvot, joi-

hin niiden avulla pyritään?

Jos saisit paljon rahaa, vaikka tuhansia euroja, mi-

hin käyttäisit sen? Mitä kulutusvalintasi kertoo si-

nun arvoistasi?

IKI 9 I Yksilö ja arvot IKI 9 I Yksilö ja arvot

Välinearvoja tavoitellaan siksi, että

ne mahdollistavat jonkin vielä tärkeämmän

saavuttamisen.

1514

tärkeämmän saavuttamisen. Jos vii saus

on väline vallan saamiseksi, viisaus on

välinearvo. Jos taas valta on väline vii-

sauden saavuttamiseksi, valta on väli-

nearvo.

Suuri osa tavoittelemistamme asiois-

ta on itse asiassa välineellisiä. Niitä ta-

voitellaan siksi, että saavutettaisiin jo-

tain muuta. Jos tuo jokin muu on saa-

vutettavissa muilla tavoin, välinearvo

menettää merkityksensä. Jos valtaa saa

ilman viisautta, ehkä viisaus ei ole niin

tärkeää? Tai jos viisautta saa ilman val-

taa, mihin valtaa tarvitaan?

tys on viisaudella, jota ei hyödynnetä

jonkin vielä tärkeämmän edistämiseen?

Hyvien itseisarvojen miettiminen on

ihmiselämän tärkeimpiä tehtäviä.

ARVOJEN KUVAAMINEN JA

ARVOJEN MÄÄRITTELEMINEN

Sekä yksilöiden että yhteisöjen arvo-

ja voidaan kuvata analysoimalla, mitä

henkilö tai vaikka joukkue tekee ja ta-

voittelee. Arvojen kuvaaminen, sanoit-

taminen ja kirjaaminen on tärkeää, jot-

Itseisarvot ovat tärkeitä itsessään, eivät jonkin muun tavoittelemiseksi.

Tubecon-tapahtuma kokoaa yhteen YouTubeen videoita tekeviä henkilöitä ja heidän fanejaan. Tapah-

tumasta on tullut erittäin suosittu. Mitä arvoja sinun lempitubettajasi edustaa? Mistä sen voi päätellä?

Joskus valinnan tekeminen on tasapainoilua erilaisten arvojen välillä. Millaisiin valintoihin voisi liittyä eri-

laisia, keskenään ristiriitaisia arvoja? Millä perusteella lopullinen valinta tehdään?

IKI 9 I Yksilö ja arvot IKI 9 I Yksilö ja arvot

Jotkin arvot eivät ole välineitä min-

kään muun saavuttamiseksi. Tällai-

sia arvoja kutsutaan itseisarvoiksi. Ne

ovat tärkeitä itsessään, eivät siksi, että

niiden avulla saavutetaan jotain muuta.

Se, mitä ihminen pitää itseisarvona,

kertoo hänen arvoistaan ja hänestä ih-

misenä. Minkälaiset arvot sopivat it-

seisarvoksi? Voiko valta olla itseisarvo?

Mitä tarkoittaa valta, jolla ei tavoitel-

la mitään valtaa tärkeämpää? Entä voi-

ko viisaus olla itseisarvo? Mikä merki-

1716 171717717171717117717171171711717

ta ymmärretään ihmisten ja yhteisöjen

toimintaa. Kun arvot on kuvattu, ta-

voitteet ovat selvillä ja arvojen toteu-

tumista voidaan arvioida.

On eri asia kuvata arvoja kuin mää-

ritellä niitä. Arvojen määritteleminen

tarkoittaa hyvän määrittelemistä. Par-

haimmillaan arvojen kuvaaminen on

sen esittämistä, miten joku ihminen

tai ryhmä tosiasiallisesti toimii. Kuinka

usein ihmiset todella toimivat kuvattu-

jen arvojen mukaisesti? Kun puhutaan

koulun tai joukkueen yhteisistä arvois-

ta, kuvataanko silloin toivottua ideaali -

tilannetta vai vallitsevia, toimintaa jo

ohjaavia arvoja?

Arvojen määritteleminen on sen mää-

rittelemistä, miten yksilöiden ja ryh-

mien pitäisi toimia. Kun puhutaan ar-

voista, on tärkeä tietää, kummasta

näkö kulmasta puhutaan. On eri asia

kuvata, että minun tärkeinä arvoinani

ovat oma nautinto ja kavereiden suo-

sio, kuin asettaa tavoitteeksi, että mi-

nun arvoinani pitäisi olla ahkeruus ja

rakkaus toisia kohtaan.

Todellisten ja toivottujen arvojen vä-

listä eroa kutsutaan arvoristiriidaksi.

Jos ihminen toimii yhdellä tavalla mut-

ta tietää, että hänen pitäisi toimia toi-

sella tavalla, tai haluaisi toimia toisin,

hän elää arvoristiriidassa.

Todellisten ja toivottujen arvojen

välistä eroa kutsutaan arvoristiriidaksi.

Mieti tilanne, jossa et ole toimi-

nut oikeaksi tietämälläsi tavalla.

Mikä sai aikaan sen, että toimit

omien arvojesi vastaisesti?

• Arvo on tärkeä asia, jotain

mitä tavoitellaan. Ihmisellä ja

ihmisyhteisöllä on aina arvoja,

vaikka niistä ei oltaisi tietoisia.

• Omien arvojen tunnistaminen

on osa vastuullista käytöstä.

Toisten arvojen tunnistaminen

on osa suvaitsevaisuutta.

• Jotkut arvot ovat tärkeitä siksi,

että niiden avulla saavutetaan

muita asioita. Tällaisia arvoja

kutsutaan välinearvoiksi. Osa

arvoista on tärkeää niiden it-

sensä takia. Tällaisia arvoja

kutsutaan itseisarvoiksi.

• Arvoja voidaan sekä kuvailla

että määritellä. Arvojen kuvai-

leminen tarkoittaa sitä, että

sanoitetaan niitä arvoja, joi-

den mukaan toimitaan. Arvo-

jen määritteleminen tarkoit-

taa hyvän määrittelyä: näiden

arvojen mukaan itsen tai jon-

kun muun pitäisi toimia.

1. Mitä tarkoittaa

a) arvo

b) välinearvo

c) itseisarvo

d) arvoristiriita?

Vertailkaa parin kanssa, miten

määrittelitte sanat. Kertokaa

omin sanoin ja esimerkein, mitä

sanat tarkoittavat.

2. Miten on mahdollista, että sama

arvo voi olla yhdelle ihmiselle

välinearvo ja toiselle itseisarvo?

Mieti esimerkki tällaisesta tilan-

teesta.

3. Miksi yksilön tulisi olla tietoi-

nen omaa toimintaansa ohjaa-

vista arvoista?

17IKI 9 I Yksilö ja arvot