Il r* 1 1 iV 1 1 n Hsl

MATKAILUREITTEJÄ SUOMESSA.

Seuraavassa esitetään 15 kiertomatkaehdo-tusta, jotka ovat lähinnä tarkoitetut kotimaassakesälomaansa viettäville. Näitä ehdotuksialaadittaessa on pyritty yhdistämään matkaili-joiden niin nähtävyyksiin, historiallisiin muisto-merkkeihin, luonnonkauneuksiin jne. kohdis-tuvat kuin sellaiset vaihtelua, kulkuneuvoja jamajoitusmahdollisuuksia koskevat vaatimuk-set, jotka oikeutetusti voi asettaa nykyajanmatkailureitille. Osa tässä esitetyistä mat-koista käy tavallisia reittejä, mutta niiden li-säksi on tahdottu kiinnittää huomiota harvi-naisempiinkin matkailuteihin.

Lähettäkää uusia ehdotuksia sekä tässä esi-tettyjä matkailureittejä koskevia huomautuk-sia Matkailijayhdistyksen keskustoimistoon!

Matkojen lähtökohdaksi on yleensä valittumaan pääkaupunki. Matkasuunnitelmia voi-daan kuitenkin luonnollisesti käyttää hyväksi,alkoipa matka miltä paikkakunnalta tahansa.Matkoja voidaan sitäpaitsi eri tavoin yhdistellä.

Matkojen päiväohjelmia selostettaessa on tah-dottu osoittaa, miten eri liikenneyhteydet liit-tyvät toisiinsa ja missä sopivimmin voi yöpyä.Nämä »aikataulut» edustavat yleensä lyhyintäaikaa, minkä kuluessa kysymyksessäolevamatka voidaan suorittaa. Kulkuneuvoja kos-kevat tiedot ovat yleensä voimassa 1/6—31/8;mahdolliset poikkeukset ilmoitetaan tekstissä.

Eri matkaselostusten lopussa ilmoitetaanmatkakustannukset. Hintaan sisältyvät vainvarsinaiset matkustamiskustannukset (ruokaa,asuntoa, paikka- ja makuupaikkalippuja lu-kuunottamatta). Hinta A tulee kysymykseenkäytettäessä 2. luokkaa junassa ja 1. luokkaalaivassa, hintaB käytettäessä 3. luokkaa junassaja 2. luokkaa laivassa.

Yksityiskohtaiset aikataulut »Suomen Kulku-neuvojen» toukokuun 22 p:nä ilmestyneessänumerossa.

1

YLEISIÄ TIETOJA.Rautatiet. Matkustettaessa pikajunissa on lunastettava matka-

lipun lisäksi paikkalippu (1. lk. 20:—, 2. lk. 10:— ja 3.lk. 5: —). Makuuvaunua käytettäessä on lunastettavamatkalipun lisäksi makuusijalippu (1. lk. 120: —, 2. lk.60: — ja 3. lk. 30: —), joka voidaan tilata enintään 14päivää aikaisemmin kuin makuusija tarvitaan sekä makuu-vaunun lähtöasemalta että kaikilta muiltakin asemilta(viimeksimainitussa tapauksessa tilausmaksu 5: —). Ravin-tolavaunu seuraa pikajunia Helsingin—Viipurin, Helsingin—

Turun ja Helsingin—Tampereen välillä.Yksinkertainen matkalippu on voimassa enintään 50 km:n

matkalla ainoastaan leimaamispäivän, yli 50 km:n mat-kalla viisi päivää, leimaamispäivä lukuunotettuna. Matkavoidaan keskeyttää kerran, mutta matkalippu on silloinkeskeytysasemalla leimautettava.

Pitempiä kiertomatkoja varten tarkoitettuja kuponkilippujamyydään matkatoimistoissa, useilla kaupunkiasemilla sekäeräillä muilla suuremmilla asemilla. Koko kuponkilipunhinta on sama kuin kaikkien siihen sisältyvien rautatie-,laiva- ja muiden kuponkien yhteenlaskettu hinta, siihenlisättynä 8: — 1. lk:n, 4: — 2. lk:n ja 2: — 3. lk:n lipusta.Matka voidaan keskeyttää jokaisella rautatieasemalla,jolloin lippu muilla paitsi kupongin pääteasemilla on lei-mautettava.

Seuruelippuja myydään ryhmänä matkustaville 25 %:n alen-nuksella, jos osanottajia on vähintään 12, ja koululaisille50 %:n alennuksella (vähintään 6:lle). Seuruelippujavoidaan tilata kaikilta asemilta. Niitä myydään vain yli50 km:n matkalle. Matka voidaan keskeyttää rajoituk-sitta.

Rengasliput, joita myydään aikana 1/5—30/9 alennettuun hin-taan, sopivat käytettäviksi useimmilla tässä kirjasessaselostetuilla kiertomatkoilla ja halventavat matkakustan-nuksia melkoisesti. Tarkempia tietoja valtionrautateidenjulkaisemassa vihkosessa »Rautateiden rengasmatkat» (saa-tavana maksutta).

Matkatavara kuljetetaan matkatavaravaunussa erityisen tak-san mukaan. Jokaiselle asemalle voidaan jättää matka-tavaraa säilytettäväksi (säilytysmäksu 1:— kollilta vuoro-kaudessa). Asemilla on saatavina matkatavaravakuutuksiaEurooppalaisessa Tavara- ja Matkatavaravakuutus-Oy:ssä(vakuutusmaksu 2: — 1.000 mk:n vakuutussummasta).

Linja-autoliikenne. Monet autolinjat ovat yhdysliikenteessävaltionrautateiden kanssa, joten paikkoja näihin autoihinvoi tilata myös rautatieasemilta. Taksa on nykyisin 30—60penniä hengeltä kilometriä kohti. Useat linja-autoliiken-nöitsijät ovat nykyisin järjestäneet rengasmatkoja (varsin-kin Karjalassa), joille lippuja myydään alennettuun hintaan.Suomen Matkailijayhdistyksen jäsenet saavat monillaautolinjoilla 10 %:n alennuksen matkalippujen hinnoistanäyttämällä kuluvan vuoden jäsenkorttinsa.

Lentoliikenne. Aero Oy. pitää yllä tästä vuodesta alkaen sään-nöllisiä vuoroja paitsi Helsingin—Turun myös Helsingin—

Tampereen ja Helsingin—Viipurin linjoilla.Laivaliikenne. Kaikissa tärkeimmillä matkailureiteillä kulke-

vissa laivoissa on hyttipaikkoja sekä hyvät ravintolat.Useat laivalinjat sisältyvät rautateiden rengasmatkoihin.Kaikki huomattavimmat sisävesien sekä eräät rannikko-saariston laivaliikennöitsijät myöntävät Matkailijayhdis-tyksen jäsenille 10 %:n alennuksen matkalippujen hinnoistakuluvan vuoden jäsenkorttia näytettäessä.

2

Aikataulustot. »Suomen Kulkuneuvot» (julkaisija SuomenMatkailijayhdistys), jonka kesänumero ilmestyy tänävuonna 22/5, sisältää rautateiden aikataulut sekä höyry-laivojen, linja-autojen ja lentoliikenteen kulkuvuorotietoja.Tätä matkailijoille välttämätöntä julkaisua (hinta 7: —)on saatavissa kaikista matkatoimistoista, kirjakaupoista jarautatieasemilta.

Hotellit. Tarkat hotelleja koskevat tiedot saa Matkailijayhdis-tyksen julkaisemasta hakemistosta »Suomen hotellit» (ilmai-nen). Lisäksi voi matkailija käyttää hyväkseen opas-vihkosia: »Täysihoitoloita, lepokoteja ja kylpylaitoksia Suo-messa» (hinta 3: —) ja »Matkailijayhdistyksen matkailu-majat ja liikennereitit» (ilmainen). Suomen Matkailija-yhdistyksen jäsenet saavat kaikissa yhdistyksen matkailu-majoissa ja hotelleissa 10 %:n alennuksen asunnon ja ruoanhinnoista.

Matkailukauden aikana on mikäli mahdollista tilattavahuoneet etukäteen.

Tiedonantotoimistot. Helsinki: Suomen Matkailijayhdistys,Aleksanterink. 7a, puh. 26 752. Turku: Varsinais-SuomenMatkailuyhdistys, Uudenmaank. 1. Tampere: Rautatie-asema. Viipuri: Rautatieasema (Matkailijayhdistyksenpaikallisosasto). Vaasa: Etelä-Pohjanmaan Matkailuyhdis-tys, Vaasanpuistikko 13. Kuopio: Vuorik. 23 (Matkailija-yhdistyksen paikallisosasto). Kotka: Uusi Paperikauppa,Kirkkok. 9 (Matkailijayhdistyksen paikallisosasto). Oulu:Torik. 4 (neiti Ester Nikkinen). Jyväskylä: Jyväskylä—Päijänteen Laiva Oy:n konttori, Rantak. 21 (puh. 1033).Heinola: K. Saarelman autoliike (puh. 55) (Matkailija-yhdistyksen paikallisosasto). Sortavala: Sortavalan Kirja-kauppa (Matkailijayhdistyksen paikallisosasto). Savonlinna:Nälkälinna (Matkailijayhdistys); sitä paitsi annetaan mat-kailijoille tietoja satamakioskissa. Maarianhamina: Ahve-nanmaan Matkailuyhdistys.

Matkatoimistot Helsinki: Suomen Matkatoimisto, P. Espla-naadik. 19 (sivuliike Stockmannin tavaratalossa, Alek-santerink. 52). Matkatoimisto Kaleva, Heikink. 9. AeroOy:n toimisto, Ruotsalaisen Teatterin talo. — Koulu-matkailutoimisto, Ratak. 2, järjestää koulu- ja seura-matkoja. Turku: Aero Oy:n toimisto, Kauppatori. Tam-pere: Matkatoimisto Sampo, Kauppatori 1.

Matkaoppaat ja kartat. Suomen Matkailijayhdistys ja senpaikallisosastot ovat julkaisseet joukon Suomen eri matkailu-seutuja selostavia matkaoppaita sekä erilaisia opaslehtisiä,joita on saatavissa julkaisijalta ja kirjakaupoista. — Maan-mittaushallituksen julkaisemat Suomen kartta (kartta-kirja, mittakaava 1:400.000, hinta 100: —, saatavana myösirtolehtinä hintoihin 6: — ja 20: —) ja Suomen pienoiskartta(karttakirja, mittakaava 1:1.750.000, hinta 25:—) ovatmatkailijalle suositeltavimmat yleiskartat.

Lyhyitä tietoja maan tärkeimmistä matkailupaikoista tämänvihkosen lopussa.

Liittymällä jäseneksiSuomen Matkailijayhdis-tykseen edistätte osaltanne Suomen matkailu-olojen kehittämistä. Vrt. s. 12.

3

Sivu tuhansien saarien.

Helsinki— Hanko — Turku — Maarianhamina—

Turku— Helsinki.

Laivamatka Uudenmaan ja Turun saaris-tossa osoittaa matkailijalle, että tuhansienjärvien maa on myöskin tuhansien saarienmaa. Mantereella olevista kaupungeista javaurailta viljelysseuduilta hän matkustaasisäsaariston lehväisten saarien ja kirk-kaina vilkkuvien kesähuviloiden ohi aavanmeren partaalle. Viheriöivä näköpiiri häi-pyy vähitellen, salmet ja lahdet laajenevatulapoiksi ja metsäisiä saaria seuraavatvaivaismäntyjen peittämät luodot ja tyrs-kyjen hiomat ulkokarit.

1. päivä. Lähtö aamupäivällä (sunnunt. tai tiist.) höyry-laivoissa »Oihonna» tai »Nordstjernan» Helsingistä. TuloHankoon iltapäivällä.

2. päivä. Aamujunassa Hanko—Turku. Illalla höyrylaivassa(useita laivoja, paitsi sunnuntaina) Maarianhaminaan.

3. päivä. Tulo aamulla tai yöllä Maarianhaminaan. PaluuTurkuun illalla.

4. päivä. Tulo Turkuun aamulla. Juna Turku—Helsinki(mahd. lentokone tai laiva).

Hinta: A 340—435:— (laivoilla eri hinnat), B 270—345:Huom. Lentomatka Turku—Helsinki 320: —. Laiva Turku

—Helsinki (lauant. ja keskiv.) 65:— ja 50: —.

Hangon kirkko ja vesitorni. Valok. G. Welin.

4

Nykyajan kulttuuria ja kaunista sisämaanluontoa.

Kuusiston linnan rauniot. Valok. Aho & Soldan.

Helsinki — Hämeenlinna — Kangasala — Tam-pere—Helsinki.

Vanha päärata, jota pitkin höyryhepo»Ilmarinen» 75 vuotta sitten ajaa kolistelipelottomine matkustajineen, toi mukanaankoneitten aikakauden Hämeenlinnaa ym-päröivään kauniiseen sisämaanseutuun, mis-sä keskiaikaiset kirkot ja kunnianarvoisatherraskartanot ovat todisteina vanhastakulttuurista. Silmiinpistävä on myös vasta-kohta rauhallisen hämäläisen maaseudunja Näsijärven rannalla sykkivän tehdas-kaupungin välillä. Ja — »niin kauas kuinsilmän' siintää, nään järviä lahtineen».

1. päivä. Päiväjunassa Helsinki—Hämeenlinna. Käynti (taipitempi oleskelu) Aulangon matkailukeskuksessa.

3. päivä. Pikajunassa Tampereelta Helsinkiin (tai lento-koneessa).

2. päivä. Hämeenlinnasta linja-autossa Kangasalle ja Tampe-reelle.

Hinta: A 134:—, B 97: —. Lentomatka Tampere—Helsinki200: —.

5

Suomen historiaa kesäisellä matkalla.

O Helsinki—Hämeenlinna—Kangasala—Tampe-I re—Pori —Rauma—Turku—Helsinki.

Birger jaarlin linnan partailta kiidetäänautossa Hattulan keskiaikaisen kirkon jaKangasalan välkkyvien harjumaisemien ohi»Suomen Manchesteriin». Sieltä matka jat-kuu pitkin Kokemäenjoen, vanhan pirk-kalaiskulttuurin valtasuonen vartta Poh-janlahden rannikkokaupunkeihin, joidenmutkaiset kujat »maistuvat» suolalta. Mat-katessaan merikaupungeista vanhan luos-tarikaupungin kautta kulttuurikehtoonmatkailija saa nähdä mielenkiintoisen kap-paleen Suomen kulttuurihistoriaa.

1. päivä. Päiväjunassa Helsingistä Hämeenlinnaan. Illallalinja-autossa Vehoniemenharjulle Kangasalle.

2. päivä. Linja-automatka Vehoniemenharju—Tampere.

3. päivä. Junassa Poriin (tai linja-autossa Tampereelta Ikaa-listen kautta Kankaanpäähän, sieltä edelleen junassa Poriin).

4. päivä. Linja-autossa Porista Raumalle.5. päivä. Aamupäivällä linja-autossa Uuteenkaupunkiin, sitten

junassa tai linja-autossa Naantaliin ja Turkuun.6. päivä. Pikajunassa Turusta Helsinkiin. Ks. matkaa 1.Hinta: A 250: —, B 195: —.

Suloisia sisämaanseutuja.

Helsinki—Hämeenlinna—Heinola—Lahti—Hel-sinki.

Tämä lyhyt mutta vaihteleva matka tar-joaa monta tilaisuutta pysähtyä hetkeksijohonkinrauhalliseen sisämaansoppeen väl-kehtivien järvien rantamille, missä ranta-koivut kurkottelevat oksiaan kohti järven-pintaa ja hauki piirtelee ympyröitään ve-denkalvoon. Aulangon herraskartano jasen puisto, joka on pohjolan kauneimpia,Heinolan idyllinen kylpyläkaupunki ja Vie-rumäen harjanteet ovat eräitä tämän reitinnähtävyyksiä.

1. päivä. Päiväjunassa Helsingistä Hämeenlinnaan. Pysäh-dys Aulangolla.

2. päivä. Iltapäivällä linja-autossa Heinolaan (n. 3 y 2tuntia).

3. tai 4. päivä. Junassa Heinola—Lahti—Helsinki. Pysäh-dystä Vierumäellä ja Lahdessa suositellaan.

Hinta: A 136:—, B 101:—.6

Tänä kesänä Päijänteelle!

Helsinki — Lahti —Jyväskylä—Virrat—Tampere—Helsinki.

Hämeen kauneimmat näköalat tarjoaa mat-kailijalle yllämainittu kiertomatka Helsin-gistä Tampereelle. Kaupungit ja maa-seutu, metsät, harjut, järvet ja saaretsoluvat katsojan ohi yhtämittaisena kieh-tovana kuvasarjana. Jyrkkien rinteidenja synkkien metsien, hymyilevien notkelmienja kirkkaiden niittyaukeamien välitse kie-murtelee Päijänne kuin hopeakäärme Vesi-järveltä Jyväskylään.

1. päivä. Helsingistä junassa Vesijärvelle, mistä heti laivassa(»Suomi» tai »Jyväskylä») Jyväskylään.

2. päivä. Tulo Jyväskylään aamulla klo 3. Yövytään laivassa.Aamujunassa Haapamäelle. Samana päivänä HaapamäeltäVirroille linja-autossa.

3. tai 4. päivä. Lähtö aikaisin aamulla (sunnunt. päivällä)laivassa (»Tarjanne» tai »Pohjola») Tampereelle. Samanailtana (ei sunnunt.) voidaan jatkaa Helsinkiin.

Hinta: A 304: —, B 219: —.

Hämeestä Pohjanmaalle.

Helsinki—Tampere—Virrat—Vaasa.

Tämä Hämeen jaEtelä-Pohjanmaan kauttakulkeva matkailureitti on pääsemässä suu-reen suosioon. Hyvien liikenne- ja majoitus-olojensa ansiosta se täyttää suuret vaati-mukset. Reitti tarjoaa monipuolisen luon-nonkauneuden lisäksi myös kulttuurihis-toriallista mielenkiintoa. Tampereelta Vir-roille ulottuva kauniiden järvien helmi-nauha on elämys myös sille, joka on näh-nyt Saimaan ja Päijänteen, ja samallavaikuttava alkutaival ennen linja-automat-kaa yli Pohjanmaan lakeuksien.

1. päivä. Aamupäivällä junassa Helsingistä Tampereelle.Iltapäivällä (ei sunnunt.) laivassa (»Pohjola» tai »Tarjanne»)Virroille. Yövytään matkailumajassa.

2. päivä. Aamupäivällä linja-autossa Vaasaan.

Hinta: A 200: —, B 157: —. Lentomatka Helsinki—Tampere200: —.

7

Saarelle merelliselle!

Helsinki —Suursaari—Kotka —Loviisa—Porvoo—Helsinki.

Matkailijalla on edessään vaihteleva matka,kun hän astuu Suursaareen vievään laivaanHelsingissä. Se ohjaa kulkunsa kohtimyrskyjen pieksämää ulkosaarta, jonkarantajyrkänteiden välissä kalastajakylät (jaensiluokkainen ravintola) tarjoavat suojaa.Kymijoen suulla olevassatyön kaupungissa,missä suuret sahat nielevät sisämaan met-siä, hän tuntee kuumeisen työn kiihkeänsykinnän. Sitten nopea kierros Uuden-maan maaseudun halki muistojen kaupun-kien ja lainehtivien viljavainioiden ohi.

1. päivä. Lähtö Helsingistä iltapäivällä (ks. huom.) Suursaareen.Perille saavutaan myöhään illalla.

2. päivä (mieluimmin 4. tai 5. päivä!). Lähtö iltapäivällälaivassa Kotkaan.

3. päivä. Linja-autossa (tai laivassa Loviisasta tai Porvoosta)Helsinkiin. Viipymistä Loviisassa ja Porvoossa suositellaan.

Huom. Helsinki—Suursaari, »Suomi» lauant. (12/6 —14/8),»Lovisa» tust, ja perjant. (15/6 —13/8). Suursaari—Kotka,»Suursaari» sunnunt., keskiv. ja lauant. (12/6 —22/8),»Oiva» tiist., perjant. ja lauant.

Hinta: A 165: —, B 150: —.

Merta, hiekkaa ja aurinkoa!

ö Helsinki —Suursaari — Koivisto —Terijoki—Vi-i puri—Helsinki.

Tässä reitissä on jotakin ennen koettele-mattoman viehätystä. Kaakkoisin Suomion pysynyt syrjässä jokapäiväisistä mat-kailuteistä. Lomamatka karuille ulkosaa-rille, missä kalastajaväestö kamppailee lei-västä, Terijoen avarille kylpylärannoille,missä on vielä jäljellä tuulahdus Pietarinhovielämää, jakarjalaisten vilkkaaseen pää-kaupunkiin jättää matkantekijään vaihtele-via vaikutelmia. Allaolevat liikenneyhteyk-siä koskevat ohjeet on syytä ottaa tarkoinhuomioon.

Lähtö Helsingistä iltapäivällä (ks. edellisen matkan huomautusta) Suursaareen.

Muutaman päivän kuluttua (ainoastaan »Suursaari» maa-nant. ja torst.) ulkosaarten kautta Koivistolle. Koivis-tolta Terijoelle junassa tai linja-autossa. Mahdollisestikäynti Rajajoella. Junassa tai linja-autossa Viipuriin jaedelleen Helsinkiin yöjunassa.

Hinta: A 304: —, B 232:50.Huom. Matkailijalla tulee olla Karjalan kannakselle matkustaes-

saan ns. rajaseutupassi, joka saadaan asuinpaikkakunnanviranomaisilta. Tämä ei koske ainoastaanTerijoella kävijöitä.

8

Kaksi\vuorokautta Suomen kauneirnmilla sisä-järvillä.

Päijänteeltä. Valok. F. Pakkala.

Suomen järvialue on matkailunähtävyys,jonka vertaista on tuskin missään muuallaEuroopassa. Sen vaihtelevat vesistöt jakiemurtelevat harjut, sen saaret ja niemetmuodostavat maisemakudoksen, joka ontulvillaan ihastuttavia kuvia. Tämä reittisopii miellyttävän juna- ja laivamatkojenvaihtelun vuoksi ihanteelliseksi lomamat-kaksi ja sitä suositellaan varsinkin niille,jotka tahtovat nähdä Saimaan ja Päijän-teen samalla matkalla.

Helsinki — Lahti —Jyväskylä—Savonlinna—Pun-kaharju—Savonlinna — Imatra — Viipuri — Hel-sinki.

1. päivä. Helsingistä junassa Vesijärvelle, josta suoraanlaivassa Jyväskylään (»Suomi» tai »Jyväskylä»).

2. päivä. Tulo Jyväskylään klo 3. Yövytään laivassa. Aamu-junassa Savonlinnaan. Päivällä laivassa Punkaharjulle,jossa yövytään.

3. päivä. Aamujunassa Savonlinnaan. Päivällä laivassaVuoksenniskalle. Tulo myöhään illalla (lauant. lähtevälaiva saapuu vasta sunnuntaiaamuna Vuoksenniskalle), minkäjälkeen heti junassa Imatralle, jossa yövytään.

4. päivä. Päiväjunassa Viipuriin, josta yöjunassa Helsinkiin.Hinta: A 465: —, B 324:—.Huom.! Matka Helsingistä Savonlinnaan voidaan tehdä myös

Mikkelin kautta. Mikkelin ja Savonlinnan välinen laiva-reitti on maamme sokkeloisimpia (Mikkelistä maanant.,keskiv. ja lauant.: tulo Savonlinnaan seur. aamuna).

9

Onnistuneen lomamatkan kolme avainsanaa:Valamo—Koli—Saimaa.

Tolvajärvien harjumaisema. Valok, Ilmavoimat.

Viipuri — Lahdenpohja—Valamo—Sortavala—Koli — Joensuu -(Kuopio)—Savonlinna-Pun-kaharju—Viipuri.Kaksi ikivanhaa, Novgorodin laumojenhyökkäyksiä vastaan rakennettua linnoi-tusta, Punkaharjun vihreät nauhat vettenvälissä, Kolin havumetsän peittämät laetkorkealla saarekkaan Pielisen yläpuolella,Valamon luostarimystiikka ja vuonomai-semat Euroopan suurimman sisäjarven ran-noilla — siinä lyhyt mutta houkuttelevayhteenveto tämän reitin nähtävyyksistä.Oikea toivioretkireitti Karjalan ja Savonystäville!

1. päivä. Aamujunassa Viipurista Lahdenpohjaan. Sieltäpäivällä laivassa (»Valamon Luostari») Valamoon. YövytäänValamossa.

2. päivä. Aamulla Valamosta (»Otava») Sortavalaan, josta ju-nassa Vuonislahteen Pielisen rannalle. Moottoriveneessä(»Ukko-Koli») Kolille.

3. päivä. Oleskelua Kolilla.4. päivä. Aamulla linja-autossa Joensuuhun. Päivällä Joen-

suusta laivassa (»Orivesi I tai II») Savonlinnaan. Yövytäänlaivassa. Vaihtoehtoisesti linja-autossa Kolilta Kuopioon,josta laivassa (»Heinävesi tai »Leppävirta») Savonlinnaan.

5. päivä. Tulo Savonlinnaan aikaisin aamulla. Päivällälaivassa (»Punkaharju II») Punkaharjulle, jossa yövytään.

6. päivä. Iltapäivällä junassa Viipuriin.Hinta: A 393: —, B 303: —.

Huom. Sortavalasta voi tehdä kiertomatkan Raja-Karjalaan.Erikoisesti ovat kauniit Tolvajärvien harjut katsomisenarvoiset. Sieltä löytää koskematonta erämaanluontoa,ja pienet rajakylät »tsasovnoineen» ja »praasnikoineen» ovatomalaatuisia nähtävyyksiä.

10

Parhaat matkailuseutumme yhdessä apajassa.

Punkaharjun Finlandia-hotelli. Valok. A. Pietinen.

Helsinki —Sortavala — Valamo — Sortavala-Joensuu—Koli—Vaala Oulu—Tampere—Kan-gasala —Hämeenlinna—Helsinki.Tätäkahdeksan päivän »vakioreittiä»voisi sa-noa erinomaiseksi Suomen maantieteen oppi-tunniksi. Vaikka matka käykin nopeastija näköalat vilahtelevat ehkä liiankin pikai-sesti ohi, vaikutelmat Laatokalta, Karjalansisäosista, Oulujoelta, Pohjanmaan niityiltäja Hämeenlinnan ympäristön kulttuuri-seuduilta kutoutuvat matkan päätyttyäharmooniseksi kokonaisuudeksi ja eläväksitiedoksi omasta maastamme.

1. päivä. Helsingistä yöjunassa Sortavalaan (makuuvaunusuoraan Sortavalaan).

2. päivä. Laivassa (»Otava») Valamoon, jossa yövytään.3. päivä. Valamosta aamulla Sortavalaan, josta junassa Joen-

suuhun. Iltapäivällä linja-autossa Joensuusta Kolille.

5. päivä. Aamulla moottoriveneessä Pielisen yli Vuonis-lahteen ja sieltä junassa Vaalaan, jossa yövytään.

4. päivä. Oleskelua Kolilla.

6. päivä. Vaalasta keskipäivällä koskiveneessä Muhokselle,jonne saavutaan iltapäivällä. Sieltä junassa illaksi Ouluunja lähtö yöjunassa Tampereelle.

7. päivä. Tulo Tampereelle iltapäivällä. Illalla linja-autossaKangasalan Vehoniemenharjulle.

Hinta: A 724: 50, B 554: —.

8. päivä. Aamulla linja-autossa Hämeenlinnaan. IltajunassaHelsinkiin.

Huom. Koskivene Vaala—Muhos 10/6—31/8.11

Saimaan sinisiltäaalloitaPohjanmaan lakeuk-sille.Helsinki— Punkaharju—Savonlinna—Kuopio-Kajaani —Vaala —Oulu Vaasa Virrat—Tam-pere—Helsinki.Niinkuin edellinen reitti tämäkin pitkämatka on tarkoitettu lähinnä niille, jotkahaluavat saada yhtenä kesänä yleiskatsauk-sen Suomen matkailunähtävyyksistä. Tä-hän matkasuunnitelmaan sisältyy paitsiItä-Suomen tunnettuja matkailuseutujamyöskin uusi Pohjanmaan—Hämeen mat-kailureitti, joka johtaa Vaasasta Helsinkiin.Huomattakoon vielä, että kuuluisan koski-matkan satu on pian päättynyt, joten onpidettävä kiirettä, ennenkuin tuleva voima-laitos vangitsee rajut pyörteet.

1. päivä. Helsinki—Imatra yöjunassa (makuuvaunu Helsin-gistä Ensoon).

2. päivä. Tulo Imatralle aamulla. Aamupäivällä junassa Vuok-senniskalle, josta heti laivassa (»Imatra II» tai »Savonlinna»)Savonlinnaan; tulo myöhään illalla^(2s/5 —30/6 ja 15—31/8aikaisin seur. aamuna). Edelleen Punkaharjulle.

3. päivä. Punkaharjulta laivassa (»Punkaharju II») Savon-linnaan. Iltapäivällä Kuopioon joko Leppävirran kautta(»Leppävirta I» tai »Leppävirta II») tai Heinäveden kautta(»Heinävesi I» tai »Heinävesi II»).

4. päivä. Tulo Kuopioon aamulla. Päiväjunassa Vaalaan.5. päivä. Vaalasta päivällä koskiveneessä Muhokselle, mistä

matka jatkuu Ouluun junassa. Yöjunassa etelään (makuu-vaunu Seinäjoelle).

6. päivä. Junanvaihto aamulla Seinäjoella. Tulo Vaasaanaikaisin aamupäivällä. Linja-autossa Kuortaneen ja Ala-vuden kautta Virroille. Perillä illalla.

7. päivä. Aamulla (sunnunt. iltapäivällä) laivassa (»Tarjanne»tai »Pohjola») Tampereelle. Arkipäivisin voi heti laivantultua perille jatkaa iltapäiväjunassa Helsinkiin.

Hinta: A 873: —, B 664: 50.Huom. Koskivene Vaala—Muhos 10/6—31/8. Suositellaan

pysähtymistä Kajaanissa ja laivamatkaa (»Salo») Oulu-järven yli Kajaanista Kaivannon kautta Vaalaan (hintaI Ik. 50: —, II lk. 37: 50, kuitenkin vain tiistaisin). — Ou-lusta voi matkustaa junassa Kokkolaan ja sieltä linja-autossa Vaasaan, mikä sopii ylläolevaan aikatauluun.

Suomen Matkailijayhdistystarjoaa jäsenilleen mm. seuraavat edut:

10 %:n alennuksen yhdistyksen matkailumajoissa, ho-telleissa ja ravintoloissa, Oulujoen koskivenematkalla,tärkeimmillä laivareiteillä sisävesillä ja rannikkosaaris-tossa sekä useilla autolinjoilla;

runsaasti kuvitetun, syväpainossa painetun aikakauslehden»Suomen Matkailun», joka ilmestyy viidesti vuodessa.Viides numero on 64-sivuinen kuvajulkaisu;

12 kotimaista vapaamatkaa arvonnan perusteella.Jäsenmaksu 25; - (ulkomailla asuvilta 50: —).

12

Kuusamon sydänmaahan.

Kuusamon Kiutaköngäs. Valok. A. Raappana.

Oulu—Kuusamo — Paanajärvi—Salla—Kemi-järvi—Rovaniemi—Oulu.

»Ryysyrannan Joosepin» laihat peltosarattunkeutuvat hallaisiin laaksoihin vaaro-jen keskellä, kunnes ne lopulta kokonaanhäviävät synkän erämaan tieltä. Neitseel-lisiä ovat tosiaan nämä jokien ja vuortenväliset metsät, ja surkeilematta karista-vat tunturit hartioiltaan puupeitteen. Ka-peita ovat erämaan polut harmaiden ky-lien ja metsämiesten kulkutiet leirinuoti-oiden välillä. Kuusamo on retkeilijäinluvattu maa.

2. päivä. Kuusamosta Paanajärvelle linja-autossa (arkipäi-visin).

1. päivä. Linja-autossa Oulusta Kuusamoon.

3. päivä. Retkeilyjä Paanajärven ympäristössä.4. päivä. Aamupäivällä linja-autossa Käylän vaatimattomaan

majaan, jossa yövytään.5. päivä. Iltapäivällä linja-autossa Sallaan Märkäjärven kautta

(tust., torst. ja lauant.).6. päivä. Käynti Sallatunturilla7. päivä. Aamulla linja-autossa Kemijärvelle ja iltapäivällä

junassa Ouluun.Hinta: A 260: —, B 224: —.

Huom. Jalkamatkareittiä Kemijärveltä Pyhätunturille suosi-tellaan. Matkailijalla täytyy olla ns. rajaseutupassi, jonka saamaksuttomasti sen seudun viranomaisilta, missä asian-omainen asuu.

13

Keskiyön auringon maahan.

Oulu—Tornio —Muonio (Enontekiö) —Pallas-tunturi—Kittilä—Rovaniemi—Oulu.Sille, joka ei aikaisemmin ole ollut Lapissaja jolla on vähän aikaa käytettävänään,suositellaan erikoisesti tätä reittiä. Nopeat,hyvät kulkuneuvot vievät matkailijan Län-si-Lappiin, missä tunturit kohoavat kuinsinertävät pilvet, missä jokiveneet liukuvatalaspäin lehtevien rantatöyräiden välitseja missä penikulmien laajuinen erämaaeroittaa uudisasumukset toisistaan. Sielläon myös Suomen suurin kansallispuisto,joka vielä aikojen kuluttua antaa tulevillesukupolville kuvan alkuperäisestä luon-nosta.

1. päivä. Junassa Oulu—Tornio—Kauliranta, josta linja-auto lähtee Muonioon heti junan saavuttua.

2. päivä. Aamulla linja-autossa Särkijärvelle ja sieltä jalan(tai autolla, n. 17 km) Pallasjärvelle.

3. päivä. Nousu Pallastunturille.4. päivä. Jalan (n. 15 km) Pallasjärveltä Rauhalan taloon

Muonion—Kittilän maantien varrelle.5. päivä. Aamulla linja-autossa Rovaniemelle Kittilän kautta

(ei maanant.). Edelleen junassa Ouluun, jonne saavutaanmyöhään illalla.

Hinta: A 263:—, B 210:—.Huom. Tottuneille retkeilijöille suositellaan matkaa Enon-

tekiön kirkonkylään (Hettaan) ja sieltä 2—3 päivän jalka-matkaa Ounas- ja Pallastunturin tunturijonoa seuratenPallasjärvelle ja Rauhalaan. Linja-autoyhteys Muonio—Hetta (kaikkina päivinä paitsi keskiv.). — Länsi-Lapinmatkoista tarkemmin Matkailijayhdistyksen kirjasessa »Tun-tureille!))

Könkämäeno Enontekiöllä. Valok. H. Roivainen.

14

Halki Lapin Jäämeren rannalle.

Rovaniemi—lnari— Liinahamari—Kirkkonie-mi (Kirkenes) —Kolttaköngäs — Salmijärvi —

Rovaniemi.»Maailman ainoa Jäämerelle johtava maan-tie» on iskusana, joka kuuluu vielä muuta-mia vuosia meidän Petsamontiellemme.Vuosi vuodelta tulevat matkailuolot pa-remmiksi tämän kansainvälisen matkailu-reittimme varrella. Matkailijain tulisi kui-tenkin tottua varaamaan riittävästi aikaaPetsamon-matkaansa varten; se joka eiole vaeltanut Petsamonvuonon rantatun-tureilla tai nähnyt keskiyön auringon heh-kuvan Jäämeren yllä, ei ole saanut mat-kastaan sitä mitä siitä voi saada.

1. päivä. Rovaniemeltä iltapäivällä linja-autossa Ivaloon,jossa yövytään.

2. päivä. Ivalosta varhain aamulla linja-autossa Inarinkirkon-kylään (n. 40 km).

3. päivä. Päivällä linja-autossa Ivaloon ja edelleen (pika-vuoro) Liinahamariin.

4. päivä. Lähtö »Jäämeri»-laivassa (maanant. ja perjant.; 2/7alkaen) Heinäsaarien kautta Vaitolahteen Kalastajasaaren-nolle. Lyhyen pysähdyksen jälkeen (jolloin mm. voi käydäVenäjän rajalla) paluu Liinahamariin.

5. päivä. Liinahamarissa. Retkeilyä ympäristössä. Mahdolli-sesti käynti Yläluostarilla. Urheilukalastusta.

6. päivä. Lähtö »Jäämeressä» (ainoastaan keskiv. iltapäivällä)Kirkkoniemeen Norjaan. Kirkkoniemestä moottoriveneelläKolttakönkäälle.

7. päivä. Kolttakönkäältä ensin moottoriveneellä (n. 2 km),sitten linja-autossa Salmijärvelle, josta vaunua vaihdettuaedelleen Ivaloon, minne saavutaan illalla.

8. päivä. Aamulla linja-autossa Rovaniemelle.Hinta: A 479: —, B 414: —.

Huom. Ns. rajaseutupassi, joka saadaan maksutta asuin-paikkakunnan viranomaisilta, ja pohjoismainen matkakortti(8: —) vaaditaan. Ks. erikoisselostusta »Jäämerentiestä».

Petsamonmatkaan voi erinomaisen hyvin yhdistääkiertomatkan Pohjois-Norjan ympäri. Kirkkoniemestä läh-tee laiva (»hurtigrutten») joka päivä Vadsön, Vardön,Hammerfestin ja Tromsön kautta Finsnesiin. Finsnesistälinja-autossa Narvikiin ja sieltä junassa Kirunan, Bodeninja Haaparannan kautta Tornioon jaKemiin. Matkakustan-nukset: A n. 1.200: —, B (111 lk. junassa, I lk. laivassa)n. 1.000:—.

Huom.! Yksityiskohtaiset aikataulut „Suo-men Kulkuneuvojen" toukokuun 22 p:nä il-mestyneessä numerossa.

15

LYHYITÄ TIETOJA TÄRKEIMMISTÄ MAT-KAILU PAI KOI STA.

Aulanko. Tunnettu matkailukeskus lähellä Hämeenlinnaa.Kauniita puistoistutuksia, joutsenlampi ja taideaarteita.Aulangon vuorella on n. 40 m korkea graniittinen näkötornija vuoren juurella ns. karhuluola, jossa on Stigellin karhu-veistos. Kaunista sisäjärviseutua. Matkailuhotelli.

Enontekiön kirkonkylä Hetta on Luoteis-Lapin harvaanasutuntunturimaan keskus. Lähellä (9 km) tunnettu Ounastunturi,jonka pohjoisimmalle huipulle, Pyhäkerolle (725 m meren-pinnan yläpuolella) on helppo nousta. Matkailijayhdis-tyksellä on kylässä matkailumaja sekä Pyhäkeron laellaretkeilymaja.

Hanko. Kaupunki Suomen eteläisimmällä niemellä. Maantärkeimpiä talvisatamia. Ennenkaikkea suuresti suosittukylpypaikka ja saaristoon tehtävien retkien keskus.

Helsinki, »Pohjolan valkea kaupunki», on Suomen pääkaupunkija samalla maan suurin kaupunki (290.000 asukasta).Rakennustaiteellisesti on huomattava varsinkin Suurtori,jonka ympäristöllä ja lähistöllä olevat julkiset rakennukset,Valtioneuvoston linna, Suurkirkko, Helsingin Yliopisto jaYliopiston kirjasto, ovat rakennetut 1800-luvun alku-puolella yhtenäiseen uusklassilliseen tyyliin C. L. Engelinsuunnittelun mukaisesti. Kaupungin muista rakennuksistaovat mainittavimmat Eliel Saarisen piirtämä Asematalo jaSuomen Kansallisteatteri, Turuntien varrella kohoavamahtava Eduskuntatalo ja vanhaan linnatyyliin rakennettuKansallismuseo sekä kirkoista goottilaistyylinen Johan-neksen kirkko ja kaupungin pohjoisosassa kohoava gra-niitista rakennettu Kallion kirkko sekä Eiran kaupungin-osassa sijaitseva uusi Agricolan kirkko. Aleksanterinkadun,kaupungin valtakadun varrella kohoaa joukko suuria liike-palatseja, joissa — samoinkuin Töölön kaupunginosanasuinrakennuksissa — on pyritty uudenaikaisten tyyli-suuntien toteuttamiseen.

Museoista ja taidekokoelmista ovat tärkeimmät Kan-sallismuseo, joka sisältää esihistoriallisen, historiallisen jakansatieteellisen osaston, Ateneumin sekä suomalaista ettäulkomaista maalaus- ja kuvanveistotaidetta edustavatkokoelmat ja Sinebrychoffin taidekokoelmat.

Helsingin ympäristön nähtävyyksistä ovat huomatta-vimmat Suomen kansanomaista kulttuuria esittävä Seura-saaren ulkomuseo, kaupungin edustalla seitsemällä saarellasijaitseva, Augustin Ehrensvärdin 1700-luvun loppupuolis-kolla rakentama Suomenlinnan linnoitus historiallisinemuistomerkkeineen sekä Korkeasaaren eläintarha, Hertto-niemen museo ja Pihlajasaaren hiekkaranta.

Heinola. Idyllinen kylpyläkaupunki Kymijoen rannalla ver-rattoman kauniissa ympäristössä. Moottorivene saata-vissa retkiä varten.

Hämeenlinna. Kaupunginoikeudet 1639. Huomattavimmatnähtävyydet: Hämeen linna, joka on perustettu Birgerjaarlin ristiretken aikana 13. vuosisadalla. Lähellä Hat-telmalan harjut, joilta on kaunis näköala yli kaupungin,sekä Aulanko (ks. edeltä).

Imatran maailmankuulu koski purkaa Saimaan vedet Vuok-seen jyrkkien kallioseinämiensä välitse. Sen länsirannallasijaitsevaa Valtionhotellia ympäröivästä puistosta koskensuurenmoiset nähtävyydet esiintyvät parhaiten katsojalle.— Imatraan on vv. 1921—29 rakennettu valtava voima-laitos (110.000 hv.), joka antaa sähkövoimaa koko Etelä-Suomelle. Lähellä Imatraa oleva Vallinkoski on koskis-tamme kauneimpia.

16

Inari. Kirkonkylä laulujen ylistämän Inarijärven rannalla.Matkailumaja. Ympäristössä lappalaisasutusta. Hyväturheilukalastusmahdollisuudet.

Joensuu. Pohjois-Karjalan ainoa kaupunki ja maakunnanliikenneverkoston solmukohta. Koulu- ja puuteollisuus-kaupunki. Lähellä Pärnävaara (235 m merenpinnan ylä-puolella). Sivurata Outokummun kuparikaivokselle.

Jyväskylä. Tunnettu sivistyskeskus Keski-Suomessa. Kau-niilla paikalla Jyväsjärven rannalla. Paljon puistoja.Kesäyliopisto. Kaupunki viettää v. 1937 satavuotis-juhlaansa.

Jäämeren tie. »Maailman ainoa maantie Jäämerelle» alkaaRovaniemeltä n. 5 km napapiirin eteläpuolelta. Karujen jaharvaanasuttujen seutujen läpi tie vie koilliseen Sodankyläänja jatkuu asumattomien seutujen halki Vuotson rajavartio-asemalle (lähellä lappalaiskylä) ja Kaunispään tunturin yliIvalon (Kyrön) kylään Ivalojoen rannalle (295 km). Iva-lossa on Matkailijayhdistyksellä kaksi matkailumajaa, joissaPetsamon kävijät yöpyvät. Ivalosta vie sivutie Inarinkirkonkylään (matkailumaja). Virtaniemen matkailumajaon Jäämeren tien varrella lähellä sitä kohtaa, jossa joki saaalkunsa Inarijärvestä; mainio tilaisuus urheilukalastukseen.

Maantie jatkuu Paatsjoen vartta seuraten Salmijärvelle(452 km). Salmijärveltä johtaa uusi autotie Töllevijärvenja komean Jäniskosken ohi n. 2 km:n päähän Paatsjoenviimeisestä mahtavasta koskesta, Kolttakönkäästä; matkaajatketaan moottoriveneessä lähelle Kolttakönkään koskenniskaa, josta on 1 km:n kävelymatka Kolttakönkään lap-palaiskylään, jossa sijaitsee Suomen Matkailijayhdis-tyksen matkailumaja. ■— Kolttakönkään kylää nimitetäänmyöskin Boris-Glebiksi siellä sijaitsevan, v:n 800 tienoillamurhattujen Boris ja Gleb nimistenkristittyjen ruhtinaidenmuistoksi 1500-luvulla rakennetun vanhan kirkon mukaan.

Seuraava tärkeä »pysäkki» Jäämerentien varrella Salmi-järven jälkeen on Yläluostari, jossa Matkailijayhdis-tyksellä on matkailumaja. Sielläkin on tilaisuus urheilu-kalastuksen harjoittamiseen (Lohilinnan kalastusmaja).Lähellä tunnettu kreikkalaiskatolinen luostari ja »Pelas-tusvuori». Alaluostarin kylä on Petsamon alueen hal-linnollinen keskus; sitä seuraa Näsykän talonpoikaiskyläja sen jälkeen Parkkinan kylä, joka sijaitsee 15 km pitkänPetsamonvuonon pohjukassa ja on Petsamon huomattavinasutuskeskus. Parkkinasta maantie jatkuu Liinahamarinsyväsatamaan (531 km), jossa sijaitsee Matkailijayh-distyksen matkailumaja. Liinahamarista on laivayhteyskerran viikossa Paatsjoen suussa Norjan puolella sijaitse-vaan Kirkkoniemen kauppalaan sekä kaksi kertaa viikossaHeinäsaarille ja Kalastajasaarennon satamiin.

Keskiyön aurinko näkyy Petsamossa 22/5—23/7.Kajaani. Sijaitsee mahtavan Ämmäkosken rannalla. Koskessa

olevalla saarella vanhan Kajaaninlinnan rauniot.Kangasala. Luonnonkauneudestaan kuuluisa harju- ja sisä-

järviseutu Hämeessä. Vehoniemenharju, jossa on matkailu-maja ja näkötorni.

Kemi. Huomattava puutavarakaupunki Pohjanlahden ran-nalla. Nähtävyys: Kemijoen kosket.

Kemijärvi. Suuri kirkonkylä Kemijärven rannalla napapiirinpohjoispuolella. Lähellä tunnettu Pyhätunturi (540 mmerenpinnan yläpuolella), joka on sopiva päämäärä jalka-retkeilijöille.

Kittilä. Kaunis Lapin-kylä, johon näkyy useita tuntureita,esim. Levitunturi (531 m korkea).

Koivisto. Kauppala. Merikylpylä kasinoineen ja viikonloppu-majoineen.

17

Koli. Saaririkkaan Pielisen rannalla kohoaa Ukko-Koli 348 mmerenpinnan yläpuolelle. Aivan lähellä huippua olevallatasanteella on Matkailijayhdistyksen matkailumaja. Kau-niita kävelypolkuja ja mahtavia näköaloja Pieliselle.

Kotka. Suurin vientisatamamme. Nähtävyyksiä: vesitorni,josta on näköala Suomenlahdelle, kirkko (1795) ja Langin-koski, jonka partaalla on keisarillinen »kalastusmaja».Lähellä Kustaa III:n sodasta tunnettu Ruotsinsalmi.

Kuopio. Tärkeä hallinnollinen ja kulttuurikeskus Savossa.Nähtävyyksiä: Väinölänniemen puisto, kirkko ja kau-punginmuseo. Lähellä Puijo (232 m merenpinnan ylä-puolella), jonka huipulta on suurenmoinen näköala kau-niille Kallavedelle; matkailumaja.

Kuusamo on erämaaluonnon ihailijain ja urheilukalastajainluvattu maa. Kiertomatkaa Kuusamo—Paanajärvi—Käyläsuositellaan. Kuusamon kirkolla on kansanopiston majalamatkailijain käytettävänä. Urheilukalastajat ja salomat-kailijat käyttävät kulkutienä Paanajärvelle Kitkajokea jaOulankajokea. Käylänkoskella on Käylän vaatimatonmaja, Juumassa majoitutaan Yli-Juuman taloon. Oulanka-joen Kiutakönkäällä on erämaamaja. Paanajärvellä ma-joitutaan Punaisen Ristin sairasmajaan, josta käsin voidaantehdä moottoriretkiä Paanajärvelle.

Lahdenpohja. Kauppala Laatokan rannalla n.40 km lounaaseenSortavalasta; läheiset lahdet vuonomaisia.

Lahti. Suomen nuorin, ripeästi kehittyvä kaupunki. Huomat-tava teollisuuskaupunki. Nähtävyyksiä: Salpausselän har-jut, yleisradioasema. Päijänteen-matkojen lähtöpaikka.

Loviisa. Perustettu v. 1745. Merenkulkukaupunki. LähelläSvartholman linnanrauniot.

Maarianhamina. Ahvenanmaan pääkaupunki. »Lehmuskau-punki». Kylpypaikka. Nähtävyyksiä: lintulammikko, länsi-sataman syvänmeren purjelaivat. Lähellä Möckelön meri-kylpylä.

Mikkeli. Kaunis sisämaankaupunki Saimaan rannalla. Sokke-loisten sisävesireittien lähtöpaikka.

Muonio. Suuri Lapin-kylä läntisellä valtakunnanrajalla. Lä-hellä Olostunturi (524 m korkea).

Naantali on Suomen pienin kaupunki, mutta sillä on siitähuolimatta 500 vuoden historia. Kuuluisa birgittalais-luostari. Useita keskiaikaisia muistoja. Nykyisin Naantalion ennenkaikkea kylpyläkaupunki.

Oulu on Pohjois-Suomen suurinkaupunki. Kaupungin pohjois-puolella pauhaa Merikoski, Oulujoen viimeinen mahtavakoski ennen joen Pohjanlahteen laskemista; koskessa sijait-see kaunis Hupisaarten saariryhmä puistoineen.

Pallastunturi. Enontekiön koillisosassa olevien tunturienjälkeen korkein tunturimme (821 m merenpinnan yläpuo-lella). Kohoaa jyrkästi Pallasjärvestä, jonka rannalla Mat-kailijayhdistyksellä on matkailumaja. Kansallispuisto.Uusi suuri matkailuhotelli rakenteilla tunturin etelärin-teellä.

Porvoo. Kaupunki, jolla on historiaa. Tärkeä kauppapaikkajo 1300-luvulla. »Vanhan Porvoon» keskiaikaiset kujat,Runebergin koti, tuomiokirkko (1414—18), Linnanmäki,raatihuone ja runoilijakoti ovat kaupungin huomattavim-mat nähtävyydet.

Punkaharju on 7 km:n pituinen, havumetsän peittämä vierin-kiviharju, joka kauniin luontonsa ja ihanien näköalojensaansiosta on Suomen kuuluisimpia matkailupaikkoja. —

Kaksi matkailuhotellia.Rauma. Vanha merikaupunki, joka mainitaan jo 1400-luvulla.

Keskiaikainen leima. Nortamon »jaaritusten» sankarienkotikaupunki. Nähtävyyksiä: Kolminaisuuden kirkon (1300-

18

Turun linna, Valok. Ilmavoimat.

luvulta) rauniot, Pyhän Ristin kirkko (1400-luvulta,aikaisemmin fransiskaaniveljien luostarikirkko).

Rovaniemi. »Lapin pääkaupunki». Lapin liikenteen keskus.Kauppalan lähellä Ounasvaara (204 m merenpinnan ylä-puolella), josta näkee juhannuksen aikaan keskiyön aurin-gon. Ounaskosken rannalla nykyaikainen hotelliPohjanhovi.

Sallan kirkonkylä on Kaakkois-Lapin keskuspaikka. LähelläSallatunturi ja Rohmoiva (656 m merenpinnan yläpuolella).Majoitusmahdollisuuksia kylässä. Sopiva erämaaretkeilyjenlähtökohta.

Savonlinna. Tärkeä matkailukeskus Itä-Suomessa. Kylpylä-paikka. Huomattavin nähtävyys: Olavinlinna, Pohjolankauneimpia keskiaikaisia linnoja (1475). Luonnonkaunisympäristö.

Sortavala. Kaunis kaupunki Laatokan rannalla. Kaupunginlähellä olevalta Kuhavuorelta viehättävä näköala kallioi-seen Laatokan saaristoon.

Suursaari. Noin 12 km pitkä ja I—3 km leveä kalliosaariSuomenlahdessa. Saaren korkein huippu on 158 m meren-pinnan yläpuolella. Kylpypaikka. Vaihteleva luonto.Matkailijayhdistyksen uusi, suuri ravintola. Asuntoja ta-loissa.

Tammisaari. Ikivanha kauppapaikka, joka sai vuonna 1546kaupunginoikeudet. Kaunis harmaakivikirkko (1650) jaHagenin luonnonpuisto ovat kaupungin huomattavimmatnähtävyydet. Kylpypaikka. Kauniita purjehdusreittejäympäristön saaristossa.

Tampere. Tyypillinen teollisuuskaupunki, jonka teollisuus-laitokset saavat käyttövoimansa kaupungin läpi virtaavastaTammerkoskesta. 250 tehdasta. Nähtävyyksiä: tuomio-kirkko, taidemuseo, Pyynikin harju hiekkarantoineen janäkötorneineen, Hämeensilta Aaltosen veistoksineen jakaupunginpuisto Näsijärven rannalla. Lähellä Messukylä,jossa on 1400-luvulta peräisin oleva kirkko.

Terijoki. »Suomen Riviera». Hieno merikylpylä Suomen-lahden rannalla. Hotelleita ja täysihoitoloita.

Tolvajärvien harjut kilpailevat luonnonkauneudessa Punka-harjun kanssa. Koskematonta erämaata. Suomen Raja-seutuyhdistyksellä on kaksi majaa Tolvajärvellä.

Tornio. Rajakaupunki Tornionjoen länsirannalla (!). Huomat-tavin nähtävyys: vanha puukirkko (1686) puuveistoksineenja maalauksineen.

19

Turku on Suomen vanhin kaupunki ja entinen pääkaupunki.Sen huomattavimmat nähtävyydet ovat tuomiokirkko jalinna. Turun tuomiokirkko, joka mainitaan ensimmäisenkerran v. 1229, on nykyisessä muodossaan vuosisatojentyön tulos; sen viimeinen perusteellinen restaurointi saatiinloppuunsuoritetuksi v. 1929. Lukuisine sivukappeleineen,hautamonumentteineen, fresko- ja ikkunamaalauksineenkirkko on Suomen ja Pohjoismaiden huomattavimpia his-toriallisia muistomerkkejä. Aurajoen suussa sijaitsevaTurun linna on vanhin Suomen keskiaikaisista linnoista.Se on perustettu 1200-luvun lopulla ja saanut nykyisenasunsa 1500-luvulla. Linnaan on sijoitettu Turun historialli-nen museo. Myöskin Turun Taidemuseo on mainitsemisenarvoinen. Lähellä Ruissalon tammimetsät ja kauniitasaaristomaisemia.

Uusikaupunki. Yli 300 v. vanha merikaupunki. Uuden-kaupungin vanhaan harmaakivikirkkoon on nykyisin sijoi-tettu sivistyshistoriallinen museo.

Vaala sijaitsee Oulujoen länsipäässä Oulujoen lähtökohdassa.Suomen Matkailijayhdistyksen Oulujoelle järjestämän koski-veneliikenteen alkukohta. Matkailuhotelli (seisake »Vaalanhotelli» aivan hotellin kohdalla).

Kohta Vaalasta lähdettyään koskiveneet joutuvat kiitä-mään ensimmäiseen suureen koskeen, Niskakoskeen. Senjälkeen seuraa suvantoja ja pienempiä koskia, joiden ohimatkustetaan junassa Nuojuan pysäkiltä Ojalanojan seisak-keelle. Siellä astutaan jälleen koskiveneeseen, ja koski-matkan mielenkiintoisin vaihe, Pyhäkosken lasku, alkaa.Pyhäkoski on Suomen voimakkain koski (200.000 hv.),jossa korkeat vaahtopäät heittelevät venettä. Koskiveneetpysähtyvät n. 30 minuutiksi Leppiniemeen, jossa on Matkai-lijayhdistyksen ravintola (riippusilta kosken poikki). Pyhä-kosken alla olevaan Muhoksen kirkonkylään koskimatkapäättyy.

Vaasa. Perustettu 1606. Pohjanmaan suurin kaupunki.Höyrylaivayhteys Uumajaan ja Sundsvalliin Ruotsiin.Nähtävyyksiä: hovioikeuden taulukokoelmat, Bragen ulko-ilmamuseo, Pohjanmaan historiallinen museo. LähelläVanha Vaasa, jossa on 1300-luvulta peräisin olevan risti-kirkon rauniot ja samoin 1300-luvulta olevat Korshol-man vallit.

Valamon saariryhmä sijaitsee Laatokan, Euroopan suurim-man sisäjärven pohjoisosassa. Pääsaaren suurin pituuson 9 km ja leveys 7'km. Rannat kohoavat jyrkkinä vedestä,maasto on vuorista ja metsän peittämää.

Pääsaarella sijaitsee kuuluisa Valamon luostari, jonkaperustamisvuodeksi mainitaan 992. Loistoaikansa sillä oli1800-luvun lopulla, jolloin sinne kokoontui suuria pyhiin-vaeltajajoukkoja. Pääluostarin huomattavin nähtävyyson Kirkastuskirkko, johon kuuluu kaksi päällekkäin olevaakirkkorakennusta. Pääluostarin viereen on matkailijoitaja pyhiinvaeltajia varten rakennettu hotelli.

Viipuri, joka sijaitsee Suomenlahdesta työntyvän Viipurin-lahden pohjukassa, on Suomen historiallisesti muistorikkaim-pia kaupunkeja. Sen mielenkiintoisimpia nähtävyyksiäovat 1200-luvun lopulla rakennettu linna, kauppatorillasijaitseva, nykyjään ravintolaksi sisustettu Pyöreä torni,joka on jäte kaupunkia ympäröineistä vannoista muu-reista, Eliel Saarisen piirtämä asematalo, uusi kirjastotalosekä kaupungin eteläosassa Pantsarlahden valleilla kohoavataidemuseon tyylikäs rakennus. — 1 % km kaupungista poh-joiseen sijaitsee kauneudestaan kuuluisa Monrepoon puisto.

Virrat. Tampere—Virrat-laivareitin päätepiste. Luonnoniha-nat vesistöt, joista mainittakoon tunnetut Torisevan järvet.

20

— rautatie .•._« = laivareltti= autolinja D = Matkailijayhdistyksen matkailumaja

JulkaisijaSUOMEN MATKAILIJAYHDISTYS

Aleksanterinkatu 7 a, Helsinki. Puh. 26 752

Tarkempia tietoja antaa:

N:o 420 WBIMaooea. HnjaiNM