Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 1 kk:n euriborkorko 3 kk:n euriborkorko 12 kk:n euriborkorko % Lähde:

SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Rahatalouden perusasioita I

2.12.2008

Markus Haavio, VTT

Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto

Suomen Pankki

11.12.2008


Esityksen rakenne

1. Rahajärjestelmät

2. Hintavakaus

3. Rahapolitiikka

21.12.2008


Rahajärjestelmä

Rahajärjestelmällä tarkoitetaan

– Mitä käytetään rahana

– Miten sen liikkeeseen lasku ja arvon

määräytyminen on järjestetty

31.12.2008


Keskeiset rahajärjestelmät

Metallikanta

- Rahan arvo määritelty jalometallin avulla

- Paperista tehtyjä seteleitä käytössä

Paperirahajärjestelmä

- Paperirahan arvo irtosi jalometallista

- Ongelma: miten arvoon voi luottaa?

41.12.2008

SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 51.12.2008

Hintavakaudesta

SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 6

Inflaatio ja deflaatio

Inflaatio: yleinen hintatason nousu

– rahan ja rahaomaisuuden arvo laskee

– kiinteäkorkoisten velkojen reaaliarvo

laskee

Deflaatio: yleinen hintatason lasku

– rahan ja rahaomaisuuden arvo nousee

– velkojen reaaliarvo nousee

Odotettu hintojen muutos näkyy

nimelliskoroissa


Inflaation vaikutuksista (1)

Jos inflaatio on nopeaa

– se pitää ottaa erikseen huomioon

taloudellisissa suunnitelmissa

– se yleensä myös vaihtelee voimakkaasti

ja on vaikeasti ennustettavissa

71.12.2008


Inflaation vaikutuksista (2)

Inflaatio johtaa tulojen ja varallisuuden

sattumanvaraiseen uudelleenjakoon

Inflaatioepävarmuus näkyy riskilisänä koroissa ja

kustannuksissa

”Inflaatio on hiekkaa talouden rattaissa” (Friedman)

– hintainformaation laatu heikkenee inflaation oloissa

”Inflaatio voitelee talouden rattaita” (Tobin)

– hinnat ovat jäykkiä alaspäin: siksi hintamekanismi

takkuaa alhaisen inflaation oloissa


Mitä on hintavakaus?

”Hintavakaus vallitsee, kun yritysten ja yksityisten

henkilöiden ei tarvitse ottaa yleistä hintatason nousua

huomioon päätöksiä tehdessään”

Greenspan 1989)


Inflaatio Suomessa1860-1996

-10

0

10

20

30

40

50

1860 1870 1880 1890 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990

%

Elinkustannusindeksin muutos

%/v


-5

0

5

10

15

20

25

30

1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005

%

Euroalue Yhdysvallat Ranska

Iso-Britannia Saksa Japani

Lähteet: Eurostat ja OECD.

Kuluttajahintojen nousuvauhteja

”Great Inflation”


Euroalueen maiden inflaatio 1980-2007

12


Inflaatio ja sen volatiliteetti euroalueella (EU12)

13

Inflaatio keskimäärin

Standardi-

poikkeama

% p.a.

Pitkä reaalikorko

1989–98 4.7%

1999–08 2.4%

Source: European Commission, EMU@10 (2008)


Inflaatio Suomessa ja euroalueella

(yhdenmukaistettu kuuluttajahintaindeksi)

14

Euroalue

Suomi


Deflaatio 1

151.12.2008

Deflaatio tarkoittaa tavaroiden ja palveluiden

hintojen yleistä alenemista.

Deflaatio on haitallista silloin, kun

- se heijastaa talouskasvun vaimeutta

- siihen liittyy varallisuushintojen lasku

- sen odotetaan jatkuvan tulevaisuudessa


Deflaatio 2

161.12.2008

Deflaatio rajoittaa keskuspankin mahdollisuuksia

vaikuttaa reaalikorkoon.

Nimellinen korko ei voi olla nollaa alempi. Siten

deflaatio-odotusten vallitessa keskuspankki ei voi

painaa reaalikorkoa odotettua deflaatiovauhtia

alemmaksi.

Deflaatiokierteessä varallisuushinnat laskevat ja

talouskasvu on vaimeaa.


Japanin deflaatio

171.12.2008

-2

-1

0

1

2

3

4

5

6

7

1990 1995 2000 2005

Kuluttajahintaindeksin vuosimuutosKeskuspankin yön yli -korko, Japani

%

Lähde: Bloomberg.


Japanin deflaatio

181.12.2008

-2

-1

0

1

2

3

4

5

1990 1995 2000 2005

Japani, kuluttajahintaindeksi

Japani, kuluttajahintaindeksi pl. ruoka ja energia

Lähde: Bloomberg.

Prosenttimuutos edellisestä vuodesta


Rahapolitiikan periaatteista

19


Rahapolitiikka

Korkojen, rahan määrän tai valuuttakurssin

ohjaaminen tiettyjen tavoitteiden aikaansaamiseksi

Vaikuttaminen markkinoiden kautta

– aikaisemmin myös säännöstely

• korkosäännöstely

• luotonsäännöstely

Kelluvien kurssien oloissa pääasiallinen instrumentti

on ohjauskorko ja kommunikaatio

– kommunikaatio vaikuttaa odotuksiin


Rahapolitiikan tavoitteet

Rahapolitiikalle asetetaan yleisesti kolmenlaisia

vakaustavoitteita:

– hintavakaus

– reaalitalouden kehityksen vakaus

– rahoitusmarkkinoiden vakaus

Rahapolitiikan keskeiseksi tavoitteeksi on vakiintunut

hintavakaus

– perustuu sekä käytännön kokemuksiin että talousteoriaan

Vakauttamalla inflaatio-odotukset alhaisen inflaation tasolle

(hintavakaus) keskuspankki voi parhaiten tukea kestävää

pitkän ajan kasvua


Rahapolitiikan strategia

Määrittelee toimintatavat tavoitteen

saavuttamiseksi

Ensisijainen tavoite: hintavakaus

– Suora inflaatiotavoite

– Välitavoite

• valuuttakurssi

• rahan määrä


Valuuttakurssitavoite

Kiinteä valuuttakurssi

– muutettavissa oleva

– hyvin vaikeasti muutettavissa oleva

Ei omaa inflaatiotavoitetta

Esimerkkejä:

– useimmat maat 1970-luvun alkuun saakka

– Suomi vuoden 1993 helmikuuhun saakka

– Tanska

Valuuttakatejärjestelmä

– Mm. Viro Liettua Bulgaria


Suora inflaatiotavoite

Selvästi määritelty tavoite inflaatiolle

Kelluva valuuttakurssi

Tilivelvollisuus (accountability)

Kommunikaatio

Esimerkkejä:

– Ruotsi, Norja, Suomi (1993-1996)

- Uusi Seelanti, Iso-Britannia, Australia, Kanada, Puola,

Tsekki, Romania, Chile jne.


Eurojärjestelmän tavoitteet

Ensisijainen tavoite on hintavakaus

Toissijainen tavoite on yleisen

talouspolitiikan tavoitteiden tukeminen


EKP:n rahapolitiikan strategia

Hintavakauden operationaalinen määrittely:

– yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin

nousu hieman alle mutta lähellä kahta

prosenttia

Inflaationäkymien laaja-alainen arviointi

– taloudellinen analyysi

– monetaarinen analyysi

Euro on kelluva valuutta: ei valuuttakurssi-

tavoitetta


Rahapolitiikan välittyminen

Keskuspankki laskee liikkeeseen rahaa lainaamalla sitä

pankeille.

Pankit lainaavat sitä edelleen yrityksille ja kotitalouksille.

Näin keskuspankin pankeilta vaatima korko vaikuttaa

yleiseen lyhyeen korkotasoon.

271.12.2008


Reaalikorko

Reaalikorko on nimellinen korko miinus odotettu

inflaatiovauhti.

Reaalikorko vaikuttaa yritysten ja kotitalouksien

päätöksiin.

281.12.2008


Korko, kasvu ja inflaatio 1

Keskuspankin korkopäätös vaikuttaa lyhyeen

reaali-korkoon.

Koronnosto tekee lainaamisen kalliimmaksi. Se lykkää

yritysten investointeja ja kotitalouksien kulutuspäätöksiä.

Korkomuutos vaikuttaa talouteen myös

valuuttakurssien ja varallisuushintojen välityksellä

29


Korko, kasvu ja inflaatio 2

Koronnosto hidastaa tyypillisesti talouskasvua lyhyellä

aikavälillä.

Koronnosto vaimentaa inflaatiota.

Korkojen muutokset vaikuttavat inflaatioon noin ½−2

vuoden viiveellä.

30


Rahapolitiikan operatiiviset välineet

Keskuspankilla on monopoliasema perusrahan

tarjonnassa

– setelit ja kolikot

– pankkien varantotalletukset keskuspankissa

– pankkien ylimääräiset reservit keskuspankissa

Avomarkkinaoperaatiot

– vaikutetaan pankkijärjestelmän likviditeettiin/maksuvalmiuteen

Maksuvalmiusluottoikkuna

Talletusmahdollisuus ylimääräisille reserveille


Ohjauskorko ja markkinakorot

Rahapolitiikan keskeisin väline on korko

– ohjauskorko

– maksuvalmiusjärjestelmän korot

Markkinakorot muodostuvat odotusten perusteella

– lyhyet korot: nykyinen rahapolitiikka+ odotukset tulevasta

rahapolitiikasta (+riskilisä)

– pitkät korot: inflaatio- ja kasvuodotukset (+riskilisä)


Keskuspankkikorkoja

Lähde: Bloomberg.

Yhdysvaltain fed funds -tavoitekorko

Japanin yön yli -lainakorko

Ison-Britannian repokorko

Ruotsin repokorko

Eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden minimitarjouskorko

%

7

6

5

4

3

2

1

02003 2004 2005 2006 2007 2008

24.11.2008 - 231 - RPTPCopyright Suomen Pankki - Finlands Bank


0

1

2

3

4

5

6

1999 2001 2003 2005 2007

Perusrahoitusoperaatioiden korko (EKP:n ohjauskorko)

1 kk euriborkorko

%

Lähde: EKP.

SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 351.12.2008

1

2

3

4

5

6

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

12 kk:n euribor

Saksan 10 v. obligaatiokorko

Perusrahoitusoperaatioiden korko

Euroalueen keskeisiä korkoja


Euriborkorot kuukausittain

keskiarvo, todell. pv:t / 360

Lähde: Reuters.

1 kk Euribor 3 kk Euribor 12 kk Euribor

%

5.5

5.0

4.5

4.0

3.5

3.0

2.5

2.0

1.52003 2004 2005 2006 2007 2008

31.10.2008 - 243 - RPTPCopyright Suomen Pankki - Finlands Bank


Uskottavuus

Uskottavuus on rahapolitiikan onnistumisen

keskeinen edellytys

rahapolitiikka on yksityisen sektorin odotuksiin vaikuttamista

Keskuspankki voi onnistua politiikassaan vain mikäli

yhteiskunta on laajasti valmis jakamaan ja tukemaan

hintavakaustavoitteen saavuttamista

alhaiset inflaatio-odotukset

taloudenpitäjien toimet

keskuspankki toteuttaa alhaisen inflaation


Eurojärjestelmän korot

Rahapoliittiset korot

– perusrahoitusoperaatioiden (viikko) minimikorko i

– maksuvalmiusluoton (yli yön) korko i +1% (nyt i +0,5%)

– talletuskorko (yli yön) i -1% (nyt i - 0,5%)

Markkinakorot

– EONIA (pankkien välinen yli yön-korko)

– EURIBOR (1-12 kk rahamarkkinakorot)

– joukkovelkakirjojen korot (pitkät korot)


http://www.suomenpankki.fi/Stats/default.aspx?r=%2ftilastot%2fmarkkina-_ja_hallinnolliset_korot%2fekp_korot_kk_chrt_fi

http://www.suomenpankki.fi/Stats/default.aspx?r=/tilastot/markkina-_ja_hallinnolliset_korot/ekp_korot_kk_chrt_fi




Euroopan keskuspankin korot ja markkinakorkoja

Lähteet: Euroopan keskuspankki ja Reuters.

Maksuvalmiusluoton korko

Yön yli -talletuksen korko

Eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden minimitarjouskorko

1 kk Euribor

Eonia

%

6.0

5.0

4.0

3.0

2.0

1.0

0.02003 2004 2005 2006 2007 2008

24.11.2008 - 221 - PTCopyright Suomen Pankki - Finlands Bank


Rahoitusmarkkinakriisi: Rahapolitiikan

välittymismekanismi häiriintynyt

Pankit eivät luota toisiinsa

Ohjauskorkojen alenemisesta huolimatta riskilisät

jääneet leveiksi pankkien välisillä markkinoilla

Yritysten rahoituskustannukset de facto nousseet

Luoton tarjonnan kiristyminen heikentää reaalitaloutta

– likviditeetin hamstraus pankkien taholta

Epävarmuus nostaa säästämistä

– liikasäästäminen

Rahapolitiikan ”nollakorkorajoitus”

41


0

1

2

3

4

5

6

1999 2001 2003 2005 2007

Perusrahoitusoperaatioiden korko (EKP:n ohjauskorko)

1 kk euriborkorko

%

Lähde: EKP.


EKP:n ohjauskorko ja lyhyet markkinakorot

2,5

3,0

3,5

4,0

4,5

5,0

5,5

6,0

07/07 10/07 01/08 04/08 07/08 10/08

1 kk:n euriborkorko EONIA yön-yli -korko EKP:n ohjauskorko

Prosenttia

Lähde: Bloomberg.


Keskuspankista on tullut ensikätinen lainaaja

Rahapolitiikka

– asetetaan ohjauskorko inflaatiotavoitteen saavuttamiseksi

Likviditeettipolitiikka

– avomarkkinaoperaatioilla pyritään pitämään yli/yön-korko lähellä

ohjauskorkoa

Maksuvalmiusjärjestelmä

– ”lender of last resort”

Pankkien välisen markkinan toimimattomuus on

heikentänyt operaatioiden ohjausvoimaa

Pankit nojautuvat likviditeetinhallinnassaan ensisijaisesti

keskuspankkiin

– ”lender of first resort”

44


EKP:n likviditeettipolitiikka

Likviditeettioperaatioiden maturiteetin piteneminen

syksystä 2007 alkaen

Dollarioperaatioita yhdessä muiden keskuspankkien

kanssa

Siirtyminen kiinteäkorkoiseen täyden määrän

huutokauppaan perusrahoitusoperaatioissa

Vakuusmateriaalin laajentaminen

45


Eurojärjestelmän avomarkkinaoperaatiot ja

maksuvalmiusjärjestelmän käyttö

-400

-200

0

200

400

600

800

1 000

touko 07 elo 07 marras 07 helmi 08 touko 08 elo 08 marras 08

Hienosäätöoperaatiot (1-5 pv)

Maksuvalmiusjärjestelmän käyttö (1 pv)

Perusrahoitusoperaatiot (1 vko)

Ylimääräiset pitempiaikaiset operaatiot (1-6 kk)

Pitempiaikaiset operaatiot (3 kk)

Lähde: Suomen Pankki.

EUR mrd.


Euribor-korot vuonna 2008

47

3,5

4,0

4,5

5,0

5,5

6,0

tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu

1 kk:n euriborkorko 3 kk:n euriborkorko 12 kk:n euriborkorko%

Lähde: Bloomberg.

Ohjauskorko

4.25 -> 3.25

Documents

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 1 kk:n euriborkorko 3 kk:n euriborkorko 12 kk:n euriborkorko % Lähde: