Upload
others
View
0
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
L E E N A K E R K E L Ä
MAKROTALOUS-TIETEEN
PERUSTEET
Pellervon taloustutkimus
mailto:[email protected]
KOKONAISKUVAA PILKKOEN
• Mitä makrotaloustiede käsittelee? • Suhdannevaihtelut • Pitkän aikavälin kasvu • Inflaatio, deflaatio ja hintavakaus • Miten avotalous toimii?
• Lähdetään liikkeelle käsitteistä • Teoriat kytkevät käsitteet toisiinsa
• Korkojen ja kansantulon välinen yhteys
• Voidaan käsitellä myös toisistaan riippumattomina
• Kansantulon ja työllisyyden välinen yhteys
• Inflaation ja rahapolitiikan välinen yhteys
• Inflaation ja työllisyyden välinen yhteys
• AD-AS-malli (IS-LM –malli)
• Kokonaiskysynnän säätely, voidaanko finanssipolitiikalla vaikuttaa
kokonaistuotannon tasoon (Lyhyen tähtäimen AD-AS-mallissa voitiin, pitkällä tähtäimellä ei
• Keynes*n kerroin – päteekö kotimaisessa talouspolitiikassa? • Investointituet, Ilmastopolitiikka
• Lähteet Begg: Luvut.. • Pohjola … • Krugman and Wells • Jatkokurssit; ks. Esim. Vehviläinen /Helsingin yliopisto • Tilastokeskus • Suomen Pankki
• Tavoite : Lukea sujuvasti ”yleisekonomisti” artikkeleita makrosta. • Analysoida keskeisten käsitteiden toimintaa • Käydä läpi teorianmuodostuksen periaatteita
LAAJENNETTU KIERTOKULKUKAAVIO
Julkinen valtat
Yritykset
Rahoitusmarkkinat
Kotitaloudet
Tuotannon
tekijämarkkinat
Muu maailma
Julkiset ostot Julkinen
lainaaminen
Yksityinen
säästämin
en
Tulonsiirrot
Palkat, voitto, korot,
pääoman tuotto
Palkat,
voitto,
korot
pääoman
tuotto
Lainaaminen
ja yritysten
osakeannit
Ulkomainen
lainaaminen
ja osakkeiden
myynnit
Ulkomainen tallettaminen ja
yritysten osakkeiden
hankinta
Vienti
Tuonti
BKT
Ver
ot Yksityinen
kulutus
KANSANTALOUDEN TILINPITO - SUOMI
2007 Milj. euroa Osuus %
BKT markkinahintaan BKT 179734 71,1
Tavaroiden ja palveluiden
tuonti M
73102 28,9
Kokonaistarjonta yhteensä 252836 100
Yksityiset kulutusmenot C 90610 36,1
Julkiset kulutusmenot G 38154 15,2
Kiinteän pääoman
bruttomuodostus I
36517 14,5
Varastojen muutos 3594 1,4
Tavaroiden ja palveluiden
vienti
82228 32,7
Kokonaiskysyntä yhteensä 251103 100
Tilastollinen ero 1733
Huoltotase :Kokonaistarjonta = Kokonaiskysyntä
Y = C + I + G + X- M
BKT :n laskeminen lopputuotemenetelmä
BKT:N LASKEMINEN
• Suomessa päämenetelmä, arvonlisäysmenetelmä, jossa lähdetään tuotannosta: kun tuotoksesta vähennetään välituotekäyttö, saadaan arvonlisäys. Arvonlisäys lasketaan toimialakohtaisesti ja summaamalla arvonlisäykset päästään bruttokansantuotteeseen.
• Toinen tapa on tulomenetelmä, jossa lasketaan yhteen tuotannon tuloerät: palkat, sosiaaliturvamaksut, voitot ja pääomakorvaukset. Tuotannosta syntyvien tulojen näkökulmasta katsottuna arvonlisäys sisältää palkansaajien saamat korvaukset, voitot (=toimintaylijäämä), tuotantopääoman korvauksista kertyvät tulot sekä julkisen sektorin osuuden tuotannosta eli tuotantoon liittyvät verot vähennettynä tuotantoon liittyvillä tukipalkkioilla.
• Kolmas tapa on lopputuotemenetelmä, jossa BKT lasketaan kysynnän kautta eli kysyntäerien summana: BKT = C + G + I + (X - M). Lopputuotteita ovat tuotteet, jotka menevät suoraan yksityiseen tai julkiseen kulutukseen, investoinneiksi tai vientiin ulkomaille. BKT:n laskemiseksi viennistä on vähennettävä tuonti ulkomailta. Ne tuotteet, jotka menevät välituotekäyttöön, esiintyvät tuottajien tileillä sekä tuotoksina (tuottoina) että panoksina (kuluina), joten nämä välituotteet voidaan nettouttaa pois.
• Ks. www.stat.fi Verkkokoulu – kansantalouden tilinpito
http://www.stat.fi/
BKT 3:LLA TAVALLA LASKETTUNA
Malmi Teräs Auto
Liikevaihto 4200 9000 21500
Välituote-
panokset
4200 9000
Palkat 2000 3700 10000 15700
Korot 1000 600 1000 2600
Pääomako
rvaus
200 300 500 1000
Voitto 1000 200 1000 2200
Menot 4200 9000 21500
Arvonlisä 4200 4800 12500 21500
BKT 21 500 kolmella eri tavalla laskettuna :Lopputuote,
tulot ja arvonlisä
Kansantulo = Palkat + muut tuotannontekijäkorvaukset
BKT= BKTL –ensitulo ulkomaille + ensitulo ulkomailta
Kansantulo = BKT L+ tulonsiirrot
Arvonlisä + Tuoteverot – tukipalkkiot =BKT
markkinahintaan
Tulomenetelmä • Bruttokansantulo (BKTL = GNI, Gross National Income)
kuvaa maan tuotannosta saamia tuloja. Ero BKT:een on, että bruttokansantuloa laskettaessa huomioidaan mukaan myös ulkomailta saadut ja sinne maksetut ensitulot eli
• bruttokansantuote + ulkomailta saadut ensitulot - ulkomaille maksetut ensitulot = bruttokansantulo. Näitä ensituloja ovat
• palkat korot osingot suorien ulkomaisten sijoitusten uudelleen sijoitetut voitot tuotannon ja tuonnin verot (EU:n perimät alv-maksu ja tullit) tukipalkkiot (EU:n maksamat tuet). EU:n hallinnossa (mm. jäsenmaksujen määräämisessä) käytetään nimenomaan jäsenmaiden bruttokansantuloa, ei bruttokansantuotetta. Ulkomaille maksetut korot ovat Suomessa merkittävä erä, joten perinteisesti Suomen osalta bruttokansantulo on ollut pienempi kuin bruttokansantuote.
• Aikaisemmin bruttokansantulosta käytettiin termiä GNP (Gross National Product), mutta nyt kansainvälisesti on siirrytty käyttämään termiä GNI. Käsitteet eivät tarkoita aivan samaa asiaa, sillä GNP ei sisällä EU:lle maksettuja eikä EU:lta saatuja veroja ja tukia.
• Reaalinen ja nimellinen BKT
• Nimellinen BKT on tuotos arvotettuna
saman vuoden hinnoilla
• Reaalinen BKT on tuotos arvotettuna
jollain perusvuoden hinnoilla
• BKT: hintaindeksi = BKt-deflaattori
ULKOMAAN KAUPAN TILINPITO JA TASEET
• Kauppatase X (+)-M (-)(injection vs. leakage)
• Palvelutase :Palvelujen vienti (+) ja palvelujen tuonti (-)
• Vaihtotase = tavaroiden ja palvelujen tase – nettoensitulot ulkomaille – nettotulonsiirrot ulkomaille
• Nettolainananto ulkomaille (vaihtotase positiivinen)
• Nettovelkaantuminen ulkomaille (vaihtotase negatiivinen)
• Rahoitustase :
• Kirjaa maan ja ulkomaiden väliset pääomaliikkeet kuten lainanoton, pääoman vienti, ulkomaan valuutan vienti ja tuonti, ks. www.suomenpankki.fi
• Vrt. maan ulkomainen nettovelka
http://www.suomenpankki.fi/
VIELÄ HUOLTOTASEESTA JOHDETTUA
• Y = C + G +I +X –M
• Koska käytettävissä olevat tulot
voidaan joko kuluttaa tai säästää
• Y = (C +G ) +S
• S = I+X-M
• Eli säästäminen investoidaan tai
rahoitetaan ulkomaisia talouksia
• I = S-(X-M)
• Pääoman bruttomuodostus
rahoitetaan joko säästämällä tai
ulkomaisella velkaantumisella, jolloin
maa tuo pääomaa maahan
• Suomen vaihtotase ylijäämäinen,
USA:n ja Japanin alijäämäinen
KV. KAUPAN MERKITYS KANSANTALOUDEN
KANNALTA
• Viennin ennustettiin alkuvuodesta
kasvavan 22 prosentillla?
• Mitä tämä ennakoi BKT:n kasvulle?
• Y % = 0.22* 0.32X =0,07 =7%
Suhdannekuva taloudesta
- Missä ollaan nyt ja minne ollaan
menossa?
- Miksi laaditaan?
- BKT-ennuste verotulojen perusta
- Kysyntäennusteet investointien
perustana
INFLAATIO
• Mittaaminen, esimerkki (Pohjola
Taulukko 11.1)
• Hyödykekori: 2 maitoa ja 1 leipä
Vuosi Maidon
hinta
Leivän hinta
1 1 2
2 2 3
3 3 4
Vuosi Hyödykekorin hinta
1 1*2+ 2*1=4
2 2*2+3*1 =7
3 3*2 +4*1=10
Vuosi Kuluttajahintaindeksi, vuosi 1 =100
1 (e4/e4)*100=100
2 (e7/e4)*100= 175
3 (e10/e4)*100=250
• Kustannukset ja suojautuminen
• - rahan arvon pieneneminen
• (velan reaalisen arvon pieneneminen)
• Hyperinflaatio > yli 50 prosenttia kuukaudessa
• Zimbabwe
• Suojautuminen
• indeksointi
• Opintotuen sitominen indeksiin
• Lapsilisät kansaneläkeindeksiin
• Taitettu indeksi eläkeläisille (50-50 kuluttajahinta- ja ansiotasoindeksi)
Vuosi Kuluttajahintaindeksin
vuosimuutos, %
2 (175-100)/100*100 = 75
3 (250-175)/175*100 =43
MONEY SUPPLY GROWTH AND INFLATION IN ZIMBABWE
KVANTITEETTITEORIA YKSINKERTAISIN MALLI
INFLAATIOSTA
• MV = PY identiteetti
• M on rahan määrä
• V rahan kiertonopeus
• P yleinen hintataso
• Y bruttokansantuote
• P Y = bruttokansantuotteen arvo
• Jos Y on luonnollisella tasolla ja V
annettu, rahan määrällä vaikutetaan
inflaatioon
• Rahan määrällä ei tällöin ole
vaikutusta työllisyyteen eikä
kokonaistuotantoon
RAHAPOLITIIKKA
• Rahan määrällä vaikutetaan
korkotasoon ja sitä kautta talouden
aktiviteetteihin
• Rahapolitiikan instrumentteja joko
korko tai rahan määrä
• M rahan määrä taloudessa –
avomarkkinaoperaatiot,
luotonlaajennus
• (Subprime-kriisi)
• LM-käyrä
• Inflaatio ja korot liikkuvat yleensä
yhdessä sillä reaalikorot eivät juuri
vaihtele pitkällä tähtäimellä (Fisherin
hypoteesi)
RAHAPOLITIIKKA JA PANKKIJÄRJESTELMÄ
• Rahan kysyntä
• M = f(P,r,Y)
• P = hintataso
• r = korkotaso
• Y = kansantulo
• Hintatason nousu vähentää rahan
kysyntää
• Raha on likvidi, jolloin se tuotto syntyy
sen vaihtoehtoisesta käytöstä eli
koron noustessa rahan kysyntä
pienene
• Kansantulon kasvaessa rahan kysyntä
lisääntyy
RAHAN TARJONTA
• Pankkijärjestelmä
• Tase
• Vastaavaa / Vastattavaa
Lainat 90 Talletukset100
Reservit 10
Luotonlaajennus
Rahaperusta
Rahan tarjonta
INFLAATIO JA TYÖTTÖMYYS
• Työttömyys on potentiaaliseen
tuotantoon liittyvä käsite
• Inflaation hillitseminen tapahtuu usein
työllisyyden kustannuksella, kun
talouspolitiikalla rajoitetaan hintojen
nousua
• AD-AS-malli
• Phillips-käyrä
• Okunin laki
21 of 46
Short-run Phillips Curve
The short-run Phillips curve is the
negative short-run relationship
between the unemployment rate and
the inflation rate.
22 of 46
Unemployment and Inflation, 1955-1968
23 of 46
The Short-Run Phillips Curve
When the unemployment rate is low, inflation is high.
Inflation
rate
0
When the unemployment rate is high, inflation is low.
Unemployment
rate
24 of 46
FOR INQUIRING MINDS
The Aggregate Supply Curve and the
Short-Run
Phillips Curve
Figure 32-8 on the next slide shows how
changes in the aggregate price level and
the output gap depend on changes in
aggregate demand.
Consider two possible paths for the
economy over the next year.
One is that aggregate demand remains
unchanged and the economy stays at E1.
The other is that aggregate demand shifts
rightward to AD2 and the economy moves
to E2. At E2, real GDP is $10.4 trillion, $0.4
trillion more than potential output.
Meanwhile, at E2 the aggregate price level
is 102.
25 of 46
FOR INQUIRING MINDS
The AD-AS Model and the Short-Run Phillips Curve
26 of 46
The Short-Run Phillips Curve and Supply Shocks
A negative supply shock shifts SRPC up.
Inflation
rate
0
A positive supply shock shifts SRPC down.
Unemployment
rate
27 of 46
Inflation Expectations and the Short-Run Phillips Curve
28 of 46
Inflation and Unemployment in the Long Run
The nonaccelerating inflation rate
of unemployment, or NAIRU, is the
unemployment rate at which inflation
does not change over time.
The long-run Phillips curve shows
the relationship between
unemployment and inflation after
expectations of inflation have had
time to adjust to experience.
Disinflation is the process of
bringing down inflation that is
embedded in expectations.
29 of 46
The Natural Rate of Unemployment
The natural rate of unemployment is the portion of the unemployment rate unaffected by the swings of the business cycle.
The NAIRU is another name for the natural rate.
The level of unemployment the economy “needs” in order to avoid accelerating inflation is equal to the natural rate of unemployment.
In fact, economists estimate the natural rate of unemployment by looking for evidence about the NAIRU from the behavior of the inflation rate and the unemployment rate over the course of the business cycle.
30 of 46
Cost of Disinflation
Once inflation has become
embedded in expectations, getting
inflation back down can be difficult
because disinflation can be very
costly, requiring the sacrifice of large
amounts of aggregate output and
imposing high levels of
unemployment.
However, policy makers in the United
States and other wealthy countries
were willing to pay that price of
bringing down the high inflation of the
1970s.
KERTAUS: SUOMEN HUOLTOTASE
• Ks. www.stat.fi
• Käsitteitä
• BKT ja Bruttokansantulo
• Vaihtotase
• Maksutase
• Pääomatase
• Vaihtotaseen alijäämä/ylijäämä
• Alijäämän rahoitus
• Krugman pilapiirros
• Ylijäämien globaali allokoituminen
• Yhdysvaltojen velkaantuminen
VALUUTTAKURSSIT
• Reaalinen valuuttakurssi /nimellinen
• Ostovoimapariteetilla korjattu
valuuttakurssi
• Katainen ja Venäjä / OECD
AD-AS-KÄYRÄN TAUSTALLA
• AD- Miksi alemmalla hintatasolla
tasapainotuotanto on korkeammalla
tasolla
• Mitkä tekijät siirtävät AD-käyrää ja
miksi?
• Missä ovat korot?
• Entä lyhyen tähtäimen AS-käyrä?
HARJOITUKSIA
• Naisten työn tarjonta lisääntyy työmarkkinoilla, Analysoi pitkällä ja lyhyellä aikavälillä
• Pysyvä shokki / tilapäinen shokki
• Kokonaistarjonta kasvaa
• Pitkällä aikavälillä, kysyntä sopeutuu
• Inflaation ollessa annettu, alhaisemmat korot mahdollistavat korkeamman kokonaiskysynnän?
• Jos rahapolitiikkaa löysätään, oikealle siirtyvä AD-käyrä kohtaa kokonaistarjontakäyrän
• …jatkuu viimeisellä luennolla
• Rahapolitiikka vastaa alhaisemmilla koroilla
HARJOITUS
• Äkillinen hintojen nousu pakottaa
kaikki yritykset nostamaan hintojaan
yhtäaikaisesti, analysoi
• … jatkuu
HARJOITUS
• Kysyntäshokit
HS-ARTIKKELI - KÄSITTEITÄ
• Ostovoima
• Ostovoimapariteetti
• Valuuttakurssi, valuuttakurssipolitiikka
• IMF, OECD
• Venäjän BKT ruplissa /Yhdysvaltain dollareiksi
• Ostovoimapariteettikorjattu BKT ottaa huomioon maiden inflaatioerot ja niiden vaikutuksen kansalaisten ostovoimaan
• Keskuspankit
• Viennin rakenne
• Viennin ja kulutuksen rooli
• Harmaa talous
• Valtion velka
AD-KÄYRÄ
• 1 Hintatason laskiessa varallisuusarvot
kasvavat – kansantuote kasvaa
• 2 Investointien korkovaikutus
• 3 Alhaisemmalla hintatasolla tarvitaan
vähemmän taloustoimiin, joten ne
sijoitetaan…
• … jatkuu
3. LUENTO
• AD-AS-mallin yhteenkokoaminen
• Valikoiden kirjan lukuja 28 ja 29