Innovaatiotoiminta - Etla · ketoimintaa, investointeja ja resursseja ympäristö- ja energia-alalla ja erityisesti uusiutuvassa energiassa sekä globaalisti että Suomessa. Asiasanat:

IInnovaatiotoiminta: Näkemyksiä ympäristö- ja energia-alaan

KeskusteluaiheitaDiscussion Papers

1.6.2011

No 1252

* ETLA – Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos, [email protected]

Jari Hyvärinen*

Näkemyksiä ympäristö- ja energia-alaanInnovaatiotoiminta

ETLA Keskusteluaiheita – Discussion Papers No 1252II

Raportti kuuluu ETLA:n ja Tekesin yhteishankkeesseen, jossa selvitetään tuottavuuden, kansainvälisen tuotannonjaon, talousennusteiden ja innovaatiotoiminnan vaikuttavuuden yhteyksiä. Kiitän Paavo Sunia lukuisista vinkeistä taustamateriaalin ja aineiston suhteen.

ISSN 0781–6847

1Innovaatiotoiminta: Näkemyksiä ympäristö- ja energia-alaan

Sisällysluettelo

Tiivistelmä 2

1 Johdanto 3

2 Ympäristöjayhteiskunta 4 2.1 Ympäristönmuutosjailmastonlämpeneminen 4 2.2 YmpäristöntilaSuomessa 10

3 Kestäväkehitysympäristö-jaenergia-alannäkökulmasta 16 3.1 Ympäristö-jaenergia-alanmarkkinat 16 3.2 Uusiutuvaenergia 21

4 Ympäristö-jaenergia-alaninvestoinnitjaresurssit 29 4.1 Investoinnit 29 4.2 T&k-jainnovaatiotoiminta 31 4.3 Resurssit 34

5 Lopuksi 36

Lähteet 38

ETLA Keskusteluaiheita – Discussion Papers No 12522

Tiivistelmä

Tutkimuksessa selvitetään ympäristö- ja energia-alan rakenteita ja haasteita ilmaston lämpenemiseen. Sii-nä tarkastellaan aluksi ilmaston lämpenemisen vähentämiseen liittyviä tavoitteita, tutkimustuloksia sekä skenaarioita näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Raportissa tutkitaan myös Suomen tavoitteita ympäris-tön parantamiseksi sekä Itämeren tilaa parantavia ratkaisuja. Raportin lopussa selvitetään markkinoita, lii-ketoimintaa, investointeja ja resursseja ympäristö- ja energia-alalla ja erityisesti uusiutuvassa energiassa sekä globaalisti että Suomessa.

Asiasanat: Ilmaston lämpeneminen, ympäristö, energia, uusiutuva energia, innovaatiotoiminta Abstract

This study examines structures at the environment and energy sectors and those challenges to face on-going climate change. Firstly it investigates goals behind steps how to decrease effects of climate change, and then research results and scenarios, which support to achieve these goals. Study also clarifies those goals set in Finland which improve environmental conditions, and moreover in the Baltic Sea. In the end, the study explores markets, business possibilities, investments and resources at the environment and en-ergy sectors, and especially at the renewable energy sector both globally and in Finland.

Key words: Global warming, environment, energy, renewable energy, innovation activity

JEL: H23, O13, O33, O44


1 JohdantoIlmastonmuutosonesimerkkilaajalleleviävistäulkoisvaikutuksista.Nemaat,jotkasijoittavatvähäpäästöisiinteollisuudenjapalveluidentoimintamalleihin,eivätsaakaikkiainvestoimiaanhyötyjäitselleen.Toisaaltailmastotalkootluovathelpostivapaamatkustajantilanteenelimaat,jotkasaastuttavatenemmän,saattavatottavatvastuutavähemmän.Lisäksijoukossaonmuka-namatalantulotasonmaita,joillaeiolevaraainvestoidavähäpäästöiseenteknologiaan.Siksionkintärkeääsaadakansainväliseenyhteistyöhönmukaanmahdollisimmanlaaja joukkoil-maston lämpenemiseenvaikuttaviamaitasekäsaadasovittuamahdollisimmanrealistiset il-mastotavoitteet,joitakukinmaapystyynoudattamaan.Teollisuusmaidenkoalitioeitässäti-lanteessariitä,vaanmukaanonsaatavasitoutettuanopeastikasvaviakehittyviämaita.SamoinontilanneItämerentilanparantamiseksi.KaikkienItämertasaastuttavienmaidenonsaatavaaikaanyhteinenpitkäjänteinenstrategia,joillapäästöjävähennetään.

Elinkelpoisen ja puhtaan ympäristön turvaaminen sekä energiankulutuksen vähentäminenovatsekäkansallisiaettäkansainvälisiähaasteita.Varautuminen jasopeutuminen ilmaston-muutokseenedellyttääyhteiskunnanerisektoreiltaennenkaikkeanykyistäparempaakykyähallita epävarmuutta ja reagoida joustavasti erilaisiin uusiin tilanteisiin. Lisäksi on entistäsuurempitarvehahmottaajahallitasekäomanalanarvoketjujenettämuidensektoreidenym-päristövaikutuksia.Tällähetkelläenergia-jailmastoalallaonainakinseuraaviakotimaisiajaglobaalejahaasteita:

1) Kansainväliseen ilmastomuutoksen ehkäisyyn sitoutuneet maat ovat kukin tarjonneetomiatavoitteitaanpäästöjenvähentämiseksi.Yleisenätavoitteenaonasetettulämpöti-lannousunylärajaksikaksiastettaesiteolliseenaikaannähden.Kansainväliselläyhteis-työlläonsaatavaaikaantilanne,jossajokainenmaaaidostisopeuttaaomiapäästöjäänympäristönkestokyvynmukaan.Koskaalankehitysonregulaatiovetoista,silläonsuo-ravaikutust&k-jainnovaatiotoimintaan.Kuntavoiteonaidostikansainvälisellätasollasovittu,niinsenjälkeenyrityksetuskaltavatsitoutuat&k-jainnovaatiotoiminnankas-vattamiseen.Toimintojaonkehitettäväjarakenteitamuutettavapäästöjenhillitsemisek-siyhteishengessä,jolloinpäästörajoituksetluovatuusialiiketoimintamahdollisuuksia.

2) Energiamarkkinoillaonhavaittavissakasvavaahintojenvolatiliteettiajaepävarmuuttasaatavuudessa.Vähäpäästöisetenergiainnovaatiotmuuttavattulevaisuudessaglobaalintaloudenrakenteita.Kunnämäinnovaatiotovatsekäpäästöjävähentäviäettätuottavia,niinenergiantuotantojaeritotenhinnoitteluirtaantuvatpitkälläaikavälilläfossiilisistapolttoaineista.Tämämuuttaaenergiamarkkinoidenriippuvuussuhteita.

3) Kuluttajien ja loppukäyttäjienvalinnat ratkaisevat lopultakestävän taloudenkehityk-sen.Eettinenkulutusjakuluttajienvastuuympäristöstäovatratkaiseviatekijöitä,jottatulevaisuudeninvestoinnitsuuntautuvatkestäväänkehitykseenperustuviinlopputuot-teisiin.Siksikuluttajilleon tarjottavaenemmän tietoa lopputuotteidenkokoarvoket-jun hiilijalanjäljestä. Pelkän lopputuotteen tuotantomuodon ympäristöystävällisyydenmarkkinointieiolepitkälläaikavälilläkestäväratkaisu.

Myös vähäpäästöisen talouden oloissa tarvitaan tuottavuutta ja talouskasvua. Ilman talous-kasvuaeisaavutetavähäpäästöistäelinkeinorakennetta,sillävauraimmillamailla–joissata-louskasvuonollutnopeaa–onlaajemmattoimintaedellytyksettorjuailmastonmuutosta.Ta-


louskasvuonsiisväline, jollaylläpidetäänhyvinvointia jasamallapidetäänhuoltaympäris-töntilastajakestävästäkehityksestä.Kestävänkehityksentalouskasvullarakennetaankinsentyyppisiäpalveluitajateollisuustuotteitasekäjulkisinvarointarvittavaainfrastruktuuriaku-tendigitaalisiapalveluja,jotkapitkälläaikavälillätakaavatkestäviäratkaisuja.

Tämänraportintavoitteenaonhahmottaaympäristö-jaenergia-alankokonaisuuttainnovaa-tiotoiminnan vaikuttavuuden tueksi. Raportissa käydään läpi keskeisimpiä skenaariovaihto-ehtoja,joitakintutkimustuloksiasekäkansallisiastrategioita,joidentavoitteenaonilmaston-muutoksenehkäiseminen.RaporttionosaETLAnjaTekesinyhteishanketta,jossaselvitetääntuottavuuden,kansainvälisentuotannonjaon,talousennusteidenjainnovaatiotoiminnanvai-kuttavuudenyhteyksiä.

2 YmpäristöjayhteiskuntaTässäluvussatarkastellaanympäristönmuutoksenjailmastonlämpenemisenhillitsemiseksitehtyjätavoitteitasekäskenaarioitatavoitteidentoteuttamiseksiseuraavillavuosikymmenillä.LisäksihahmotetaanSuomenrooliajatavoitteitapäästöjenvähentämiseksisekälyhyestiItä-merentilaa.

2.1 Ympäristönmuutos ja ilmaston lämpeneminen Ilmastonlämpenemisenjohdostauusiutumattomilleluonnonvaroillehaetaanvaihtoehtojajamaailmanlaajuisesti puhutaan yhä enenevässä määrin uusiutuvien luonnonvarojen käytöstäenergian, kemikaalien ja materiaalien tuotannossa. Eräs puhtaimmista uusiutuvan energianmuodoistaonaurinkoenergia,jotatuotetaanmm.aurinkopaneeleilla,sekätuulivoima,muttakemiallistenyhdisteiden jamateriaalientuottovaatiihiiltäsisältävääraaka-ainetta,biomas-saa,erityisestikasvimateriaaleja.Energiantuotannossatulisikintarkastellakokotuotantoket-jua,eikävertaillapelkästäänesimerkiksiloppupäätä,jolloinpolttoainevapautuupoltettunail-makehään.Myösitseenergiantuotantovaihevoiheikentääilmastonlaatuaenemmänkuinfos-siilisetpolttoaineet, jotenpitkälläaikavälilläkannattaaarvioidamilläenergiamuodollaolisivähäpäästöisintuotantoketjuesimerkiksihiili-taiekologisellajalanjäljellä1mitattuna.

Onesitettyarvioitasiitä,ettäilmastonlämpenemineneijakaudutasaisesti.Arktisillaalueillalämpötilaonnoussutlikikaksikertaaniinnopeastikuinmaapallollakeskimäärin.Maa-alu-eillalämpeneminenonollutniinikäänkaksikertaaniinvoimakastakuinmerialueilla.Läm-penemineneimyöskäänvälttämättäeteneajallisestitasaisesti,vaansevoivälillähidastuajavälillätaaskiihtyä.Jotähänastinenlämpeneminenonaiheuttanutlukuisiamuutoksiaympä-ristössä.2Näitäovatmm.

– kylmienkausienväheneminenjakuumienkausienlisääntyminen – jäätiköidenmassan,pohjoisennapa-alueenjääpeitteenjaikiroudansupistuminen – merenpinnannousu – satamisen,haihtumisenjatuultenjakaumanmuutokset

1 Hiilijalanjälki ilmoitetaan massana ja ekologinen jalanjälki ilmoitetaan pinta-alana.2 VNK (2009).


Inde

ksi (

1970

= 1

.0)

Living Planet indeksi

– kuivuuskausienvoimistuminenjapiteneminensekärankkasateidenyleistyminen – eliölajiensiirtyminenviileämmänilmastonperässälähemmäsnapojajakorkeammalle

Kaikissailmastotekijöissäeikuitenkaanolehavaittumuutoksia,eivätkäkaikkihavaitutmuu-tokset johdu ihmisestä. Esimerkiksi Antarktiksen merijää ei näytä supistuneen ja ilmaston-muutoksenyhteydestätrooppistenhirmumyrskyjenyleisyydestäonristiriitaisiaarvioita.

Vieläeitarkalleentiedetä,mitentiettyjenelintärkeidenasioidenkutenvedenjaruuantuotan-nonpainopisteetmuuttuvat ilmaston lämpenemisenedetessä.Elintärkeät sateetvoivatosuaerimaantieteellisillealueillekuintällähetkelläjaaiheuttaavilja-jamuidensatojenkatokau-sia.Vedenpuuteonehkätärkeinestekehitysmaidenmuullekehitykselle.Moninpaikoinkui-vuusrajoittaajonytmerkittävästiruuantuotantoa.Tärkeimpinäkeinoinatavoitteensaavutta-miseksionnähtyintegroituvesivarojenhallintajakunnollinenvesihuolto.Integroidunvesiva-rojenhallinnankeskeinenperiaateonkokovesistöalueenkokonaisvaltainentarkastelu,jossasovitetaanyhteenyhteiskunnaneritaloudellistensektoreidentarpeetekologisestijasosiaali-sesti kestävän kehityksen asettamissa rajoissa. Alueen asukkaiden aktiivinen osallistuminenontärkeäosaprosessia.

Elinympäristömmeonsidottumaapallonluonnonkiertokulkuunjauudistumiseen.WWF:nraportinmukaankulutammeluontoanopeamminkuinseehtiiuudistuajaihmistenluonnonpääomienkulutuksenkiihtyminenvaarantaatulevaisuudenhyvinvoinnin.3WWF:nkehittämäLivingPlanet-indeksionindikaattori,jonkaavullavoidaantarkkaillamaapallonmonimuotoi-

3 WWF (2010); The Living Planet Report (2010).

Kuvio 2.1 Living Planet -indeksi, 1970–2007

Lähde: WWF (2010).

ETLA Keskusteluaiheita – Discussion Papers No 12526M

aapa

llon

lajie

n m

äärä

Maailman biokapasiteetti

Ekologinen jalanjälki

suutta.Indeksimittaaluonnonkasvi-jaeläinlajienpopulaatioidenkehitystähiemansamallatavallakuinosakemarkkinaindeksitkertovatyritystenarvojenkokonaisuudestataikuluttaja-hintaindeksiostoskorinhinnankehityksestä.Indeksiosoittaa,ettäviimeisen35vuodenaika-namaapallonkasvi-jaeläinlajienpopulaatiotovatvähentyneetnoinkolmanneksen.

Ekologinenjalanjälkioneräslaajaahuomiotasaanutluonnonvarojenkäytönmittari.Sekuvaaihmisenkuluttamienuusiutuvien luonnonvarojenmäärää suhteessa luonnonuusiutumisky-kyynjahiilidioksidipäästöjenmäärääsuhteessaluonnonhiilensitomiskykyyn.Ekologinenja-lanjälkiilmoitetaanlaskennallisinahehtaareina,jotkailmentävätkulutukseenjajätteidenkä-sittelyyntarvittavaabiologisesti tuottavaaaluetta. Jalanjälkivoidaan laskeaniinyksittäiselleihmisellekuinkokoihmiskunnallekin.Kaikkienihmistenyhteenlaskettuekologinenjalanjäl-kiylittäänoin50prosentillamaapallonbiokapasiteetineliuusiutuvienluonnonvarojentuot-tokyvyn.

Erimaanosissaonasetettulämpötilannousulleeräänlaisiatakarajoja.EsimerkiksiEuroopanunionionasettanut lämpötilannousunrajaksikaksiastetta.Rajoittamallamaapallonkeski-lämpötilan nousu kahteen asteeseen esiteolliseen aikaan nähden voitaisiin merkittävästi ra-joittaa ilmaston muuttumisesta seuraavia haittoja verrattuna tilanteeseen, jossa lämpötilanousisiselvästiylikahdenasteentason.Tällaisettakarajatovatkeinotekoisia,muttaasettavatjonkinlaisiamittareitasille,missähaarukassailmastonlämpenemisentulisiliikkuajasamallaantaamahdollisuudenluodakeinoja,joillalämpenemisenhillintäänpäästäisiin.

Ilmakehänkasvihuonekaasujenpitoisuuksienvakauttamisenedellytyksenäonpäästöjenkas-vun kääntyminen laskuun. Mitä alhaisempi vakautustaso, sitä aikaisemmin ja jyrkemminpäästöjen tulisi vähentyä. Seuraavien kahden tai kolmen vuosikymmenen aikana tehtävillävalinnoillatuleeolemaansuurivaikutusmahdollisuuksiinsaavuttaaalhaisiapitoisuustasoja.

Kuvio 2.2 Ihmiskunnan ekologinen jalanjälki, 1961–2005

Lähde: WWF (2010).


Maapallon lämpötilan muutos tämän vuosisadan loppuun mennessä -esiteolliseen aikaan verrattuna

0°C 1°C 3°C 4°C 5°C 6°C2°C

Sadot pienenevät monissa kehittyvissä maissa

Sadot lisääntyvät kehittyneissämm. pohjoisissa maissa

Ruoka

Vesi

Ekosysteemit

Äärimmäiset sääilmiöt

Riski nopeisiin muutoksiin

Sadot pienenevät myös kehittyneillä alueilla

Meriveden nousu uhkaa suuria kaupunkeja kuten Lontoota, Shanghaita, New Yorkia, ja Tokiota

Pulaa ja merkittäviä veden saannin ongelmia mm. välimeren ja Afrikan alueilla

Pienet vuoristojäätiköt katoavat – vedensaanti vaikeutuu monilla alueilla

Riski laajamittaisiin muutoksiin ilmastojärjestelmissä kasvaa

Myrskyt, metsäpalot, kuivuus, tulvat ja hellekaudet lisääntyvät

Sademetsien monimuotoisuus romahtaa

Lajien sukupuutot kasvavat nopeasti

Koralliriutat kärsivät laajoja vaurioita

Hallitustenvälinenilmastonmuutospaneeli(IPCC)julkaisivuonna2007raportin,jossaarvi-oitiineriskenaarioidenkautta,ettämaailmankeskilämpötilanousisitämänvuosisadanlop-puunmennessävähintään1.1astettajaenintään6.4astetta.4Nämäskenaariotjaettiinneljäänryhmäändemografisen,taloudellisenjateknologisenkehityksenmoottoreidenmukaan,mut-taniidensisääneiolerakennettuerityisiä ilmastopoliittisiaohjelmia. Jos tämänvuosisadankehitystäverrataanesiteolliseenaikaan, lämpeneminenolisivähimmilläänkin läheskaksi jaenimmilläänjopaseitsemänastetta.Viimejääkaudenollessalaajimmillaankeskilämpötilaoli3–5astettanykyistäalhaisempi.IPCC:narvioitatukevatmuunmuassaMIT:in(MassachusettsInstituteofTechnology) laskelmat, jonkamukaan lämpeneminenolisi suurella todennäköi-syydelläjopa3.5–7.4astetta,elleipäästöjärajoiteta.5Sternin(2006)raportissaesitettiinerilai-siaskenaarioitailmastonlämpenemisenvaikutuksista.NeovatsamansuuntaisiakuinIPCC:nraportissaesitetytskenaariot,jossaonkuvattumyöserimantereillekohdistuviavaikutuksia.

Taloustieteellisissäympäristöalantutkimuksissaekonometrisetsimulointimallitovatyleisty-neet1990-luvunalustalähtien,janäillämalleillaontutkittuilmastonmuutoksenmahdollisiavaikutuksia talouteen. Näissä malleissa ovat peruslähtökohtana olleet kustannus-hyöty-ana-lyysit,jatavoitteenaonarvioidaminkälaisillapäästöjenlisäyksillätaiilmastonlämpenemisel-läontietynsuuruisetvaikutuksetesimerkiksimaidentulotasoonBKT:llämitaten.Mallitovat

4 IPCC (2007).5 VNK (2009).

Kuvio 2.3 Ilmaston lämpenemisen vaikutuksia

Lähde: Stern (2006).


Lämpöasteet °C

Hyv

invo

intiv

aiku

tus

(% B

KT:

sta)

suuntaa-antavia,koskatiettyjenpäästöjenlopullisiavaikutuksiailmastonmuutokseeneitar-kalleentunneta tainiitäeipystytähuomioimaanmalleissa.Myöskääntarkkojenkertoimienarviointionhaasteellista,kuntavoitteenaovatilmastonlämpenemisenvaikutuksettaloudeneritasoillajapitkälläaikavälillä.

Tol(2009)ontehnytsurvey-tutkimuksen,jossapoimittiin14keskeisimmäntutkimuksentu-loksetyhteenjasiltäpohjaltaarvioitiinkeskimäärinnäidenmallienkautta ilmastonlämpö-tilannousunvaikutuksiaBKT:hensekäheikoimminettäparhaitenselviytyvilläalueilla.Tar-kasteluajanjaksonaonkäytettyvuosia2000–2100,javaikutuksettoteutuisivatvuosisadanlop-pupuoliskolla.Kuviossa2.4onesitettynäidentutkimustenyhteenveto.PaksukäyräkeskelläkuvaatuloksistatehdynOLS-estimointikäyrää.Pallukatovatestimaatteja,neliötotoksenkes-kiarvoja,pystyviivatkeskihajontoja jaohuetkäyrät95%:nluottamusvälejä.Kuvionmukaankäännepisteolisinoin1.1°C:nkohdalla,jonkajälkeenhyvinvointivaikutuksetkääntyvätlas-kuun.Ulommatpaksutkäyrätkuvaavatkehitystäoptimistisimpienjapessimistisimpienske-naarioidenvälillä,joillahyvinvointivaikutuksetovatrajumpia.

Politiikkapäätökset, joita tehdään nyt, vaikuttavat näiden mallien mukaan vuoden 2050 jäl-keen.Kansainvälistäyhteistyötä siis tarvitaan,koskayksittäisenmaanpolitiikkavalinnat ei-vätratkaisekokoongelmaa.Yhteistyöonmyöspoliittisestihaasteellista,koskahyödytnäky-vätpitkälläviiveellä janiistähyötyväteniten tulevat sukupolvet.Lisäksiheikoimmassaase-massa tulevat olemaan matalan tulotason maat, jotka sijaitsevat kuumilla ilmastoalueilla jajoidenomatvarateivätriitäkansallistenpäästöjenvähentämiseen.Kansainvälisilläilmastoso-

Kuvio 2.4 Ilmaston lämpeneminen ja globaali talous

Lähde: Tol (2009).


pimuksillaonsiisentistävähemmänaikaa,japelkästäänteollisuusmaidenyhteisymmärryk-sellä tilannettaei ratkaista,vaanmyöskehittyvät taloudet tarvitaanmukaankansainvälisiinsopimuksiin.

KohtikansainvälisestiyhdenpitävääilmastosopimustatähtääväkokouspidettiinKiotossa,jos-sahyväksyttiinKiotonpöytäkirjavuonna1997.Pöytäkirjatulivoimaanvuonna2005,jasenon ratifioinut vuoteen 2007 mennessä 176 maata. Kioton pöytäkirja velvoittaa kehittyneitämaitavähentämäänkasvihuonekaasujen6päästöjäyhteensä5.2prosenttiavuoden1990tasos-tavuosina2008–2012.Pöytäkirjaeiasettanutkehitysmaillesitoviapäästövähennysvelvoittei-ta, mutta velvoitti ne muun muassa laatimaan ja toteuttamaan ilmastonmuutosta hillitseviätoimintaohjelmia.LisäksiKiotonpöytäkirjaasettikehittyneillemailletiukatjayksityiskohtai-setraportointivelvoitteet, joissakuitenkinmaakohtaisetvelvoitteetovaterisuuruisia.Yhdys-vallatjättäytyipöytäkirjanulkopuolelle.7

Kööpenhaminassa oli tavoitteena saada aikaan kansainvälinen sopimus ilmastonmuutoksenlievittämisestä vuoden 2012 jälkeen, jolloin Kioton sopimuksen voimassaolokausi päättyy.Kööpenhaminassaeisaatuaikaansopimustavaanilmastojulistus,johononkirjattu,ettäglo-baalilämpötilannousutuleepystyäpitämäänallekahdessaasteessa.Lisäksikehittyneetmaatantavatvuosittainköyhillemailleyhteensä100miljardiadollariailmastonmuutoksenhillit-semiseksivuoteen2020saakka.Jottateknologiansiirtoonvoidaanpanostaa,kehittyneetmaatovatsitoutuneetuudenteknologiankehittämiseenilmastonmuutoksenhillitsemiseksi.8

Kööpenhaminan ilmastokokouksen alla useat maat ilmoittivat sitoutuvansa kasvihuonekaa-supäästöjensävähentämiseen.Monettahot,muunmuassaEU,KiinajaYhdysvallatlupasivatpäästöjen toteuttamiseksi alentamistavoitteensa.9 Yhdysvalloissa toimiva EIA arvioi omassakatsauksessaan10,minkäverranpäästövähennyksiäolisitehtävä,jottalupauksettäyttyisivätse-käomanarvionpäästövähennystentoteutumisestavuoden2010aluntilanteessa.

Tulevaisuudenhaasteenaonse,ettämaattoteuttavatlupaamansatavoitteet.Kööpenhaminankokouksessa ei saatuaikaankansainvälistä sitovaa sopimusta, jotenmaiden tavoitteet jäivätlupausten tasolle.Cancunissa,Meksikossa joulukuussa2010pidetyssäkokouksessasovittiinerillisistä tavoitteista, joilla ilmastonmuutosta voidaan rajoittaa ja eritoten auttaa kehittyviämaitarakentamaanomiakestävänkehityksentavoiteohjelmia.Eräsmerkittävätavoiteoliso-pia tarkemmistarajoitteista, joillaglobaali ilmaston lämpeneminensaadaanpysäytettyäallekahteenasteeseen.Tähäntavoitteeseenontarkoituspäästäsiten,ettäjokainenmaaottaavas-tuunkansallisestivähentääpäästöjä,lisätäläpinäkyvyyttäsekäparantaapuhtaanteknologiankehittämistäjaleviämistämaidenvälillä.Lisäksiontavoitteenamuunmuassalisätärahoitus-takehittyvissämaissa,suojellametsiäjakehittääinstituutio-jasysteemitasollakeinoja,joillatavoitteetvoidaantoteuttaa.

Eräänä ilmastonmuutoksenvähentämisenkeinonaonehdotettupäästöjen rajakustannustenveroa,jollavähennettäisiinhiilidioksidipäästöjenkielteisiäulkoisvaikutuksiajakannustettai-

6 Hiilidioksidi, metaani, dityppioksidi, fluorihiilivedyt, perfluorihiilivedyt ja rikkiheksafluoridi.7 www.ymparisto.fi/default.asp?node=1885&lan=fi.8 http://unfccc.int/files/meetings/cop_15/application/pdf/cop15_cph_auv.pdf.9 http://unfccc.int/2860.php.10 EIA (2010): International Energy Outlook.


siinenergiatuotannontehokkuudenlisäämiseen.TällainenveroolieräänlainenPigounsovel-luskielteistenulkoisvaikutustenkorjaamiseen,jokavoitaisiinasettaajokotuottaja-taikulut-tajaverona.Autonkäyttömaksuonesimerkkiympäristöverosta, jos seon sidottuajoneuvonhiilidioksidipäästöjen määrään. Tämäntyyppisiä veroja on jo käytössä monessa maassa. Pi-gou-verosta ja sen kohteista on tehty lukuisia tutkimuksia. Esimerkiksi on estimoitu, kuin-kasuuriverontulisiollasuhteessahiilidioksidipäästöjätonniakohden.Lisäksiontarkastel-tusopisikoveroparemmintuottajallevaikuluttajalle(ks.Tol(2009),s.41,Tol(2008),s.444).

2.2 Ympäristön tila Suomessa Ilmastonmuutos ja Suomi

Suomellaonerityisiähaasteita jamyös lukuisiamahdollisuuksiavähentäähiilidioksidipääs-töjä.Erästapakartoittaanäitähaasteitaonkäyttääekologistajalanjälkeä,jotavoidaankäyttäämyösmaa-jaasukaskohtaisesti.SuomalaisenkeskimääräinenekologinenjalanjälkihenkilöäkohdenonWWF:nLivingPlanet2010raportissaarvioitunoin6hehtaarinsuuruiseksi.Laa-janmetsäalanjaharvanasutuksenansiostakeskimääräinenbiokapasiteettiSuomessaonnoin

a Arvio tavoitevuoden päästöistä perustuu kunkin maan lakeihin ja asetuksiin vuoden 2010 alussa sekä olemassa olevaan teknologiaan, joilla päästöjä on tarkoitus vähentää.b Jos vastaavansuuruisista päästövähennyksistä saadaan aikaan sitova kansainvälinen sopimus. Lähde: EIA (2010): International Energy Outlook, s. 125.

Taulukko 2.1 Päästötavoitteet ja toteutuminen

Maat, jotka ovat sitoutuneet kaikkien päästöjen vähentämiseenYhdysvallat 17 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä ja 83 % vuoteen 2050 mennessä 4 959 5 851 5 986 893 -1.4 % EU 20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä 3 232 4 042 4 386 719 -2.1 % 30 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessäb 2 907 2 907 4 386 1 135 -3.1 %

Japani 25 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä 788 1114 1262 325 -3.6 % Brasilia 36–39 % vuoteen 2020 mennessä 347 534 394 187 -1.0 % Venäjä 15–25 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä 1 780 1 648 1 664 – –

Maat, jotka ovat sitoutuneet hiilidioksidipäästöjen vähentämiseenKiina 40–45 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä 9 810 9 057 6 284 – – Intia 20–25 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä 2 314 1 751 1 399 – –

Maa Vähennystavoite Hiilidioksidi- IEO2010 2007 Tarvittava Vuosittainen päästöt,tavoi- arviotavoite- päästöt,Mt päästövähen- vähennystarve tevuonna,Mt vuodenpääs- nystavoitteen töistäa,Mt saavuttamiseksi,Mt


12hehtaariajokaistasuomalaistakohden.Maailmassabiologisestituottavaapinta-alaariittäävainnoin2hehtaariayhtäihmistäkohden.

Erityisestiluonnonmonimuotoisuudenjasiihenvaikuttavientekijöiden(maankäyttömuoto-jen ja maisemarakenteen muutokset, metsien pirstoutuminen) kehityksen seuranta Suomenkaltaisessa,pinta-alaltaansuuressa jaharvaanasutussamaassa,asettaaseurantamenetelmilleerityisiävaatimuksia.Tähännykyaikaisetkaukokartoitus-japaikkatietomenetelmät,yhdessämobiiliteknologianjahyvinkehittyneidentietojärjestelmienkanssa,antavathyvätedellytyk-set.Suomionedelläkävijöidenjoukossanäidenmenetelmienkehittämisessäjasoveltamisessa,jaosaamiskokonaisuudelleonrunsaastikysyntäämyöskansainvälisesti.11

Suomessaympäristön tämänhetkistä tilaa, ilmastotavoitteidenkartoitusta tulevaisuudessa janäihinliittyviätoimenpiteitäonselvitettyeriskenaarioidenavulla.Valtioneuvostonkanslian(VNK,2009)tulevaisuusselontekoavartenlaadittiinasiantuntijavoiminneljäskenaariota.Nä-mäesimerkinomaisetvähäpäästöisenSuomenpolutnimettiinniidenjohtoajatustenmukaan:tehokkuuskumous,kestäväarkikilometri,omassavaraparempijateknologiaratkaisee.Ohes-saonlistattuselonteonjohtopäätöksetSuomelle:12

– Energiatehokkuuden parantaminen edellyttää mm. uudisrakentamisen normien tiu-kentamista kohti nollaenergiatasoa ja velvoitteiden asettamista myös korjausrakenta-miselle.Rakennuskannanuusiutumisenhitauden takia jo2010-luvun taloton raken-nettavavuoden2050tavoitteethuomioonottaen.KodinkoneidenjamuidenlaitteidentehokkuusnormejatuleetiukentaaEU-tasolla.

– Vähäpäästöisen teknologian kehittämistä, kaupallistamista ja käyttöönottoa tarvitaankaikillapoluilla.Erityisestiteknologiaharppauksiatarvitaanenergiaintensiivisessäteol-lisuudessajabiotalouteensiirtymisessä.Tämäedellyttäälisäsatsauksiatutkimukseenjakehitykseen,kansainvälistäteknologiayhteistyötäsekäkotimarkkinoitasynnyttäviäoh-jauskeinoja.

– Kaikissa skenaarioissa uusiutuvaa energiaa tarvitaan merkittävästi lisää. Bioenergiankäytönlisäysedellyttääkorjuunjavarastoinnintehostamistasekätyövoimankoulutta-mista.Lisäksitarvitaanuusiaratkaisujasuurtentuulimäärienintegroimiseenenergia-järjestelmään.

– Liikenteessäsuurimmatpäästövähennyksetvoidaansaavuttaaottamallakäyttöönnope-astitehokastaajoneuvoteknologiaa,mikäedellyttäävahvojaohjauskeinoja.Joukko-jakevyen liikenteensuosiotaonkasvatettavamerkittävästi,mihintarvittaneensekärai-deinvestointejaettätaloudellisiaohjauskeinoja.Kestävienbiopolttoaineidenkehittämi-nenjakäyttöönottovaatiimyöslisäsatsauksia.

– Maatalouden päästöjen merkittävä vähentäminen on haastavaa ilman kulutustottu-musten muutoksia. Paljon päästöjä tuottavien ruokien käytön vähentäminen ja kor-vaaminen ilmastomyötäisemmillä helpottaisi päästötavoitteiden saavuttamista. Pääs-töjävoidaanvähentäämyöskehittämällätuotantomenetelmiäkokoketjussa.Jätteiden

11 FinnSight 2015 (2006).12 VNK (2009).


0

20

40

60

80

100

120

140

1990 1995 2000 2005 2010

Energia

Teollisuusprosessit

Liuottimet ja muutuotteiden käyttöMaatalous

Jäte

1990=100

kierrätyksen ja energiakäytön lisääminen sekä biohajoavan jätteen kaatopaikkakieltoleikkaavatkaikissaskenaarioissajätehuollonpäästöjä.

Ylläkuvattuaselontekoaon joarvioitusiten,ettäsitä tulisi syventääeri sektoreille ilmasto-jaenergiapoliittisiintalousvaikutuksiintyöllisyydessä,teollisuudessa,investoinneissa,koulu-tuksessajamaataloudessa.Myösskenaarioidenpolkuriippuvuuksiakannattaisinäihintekijöi-hinselventää.Lisäksiluonnonvarojensuhdettailmasto-jaenergiapolitiikkaantulisitäsmen-tää.13

KunSuomenkasvihuonekaasupäästöjä14tarkastellaanviimeisen20vuodenaikana,niinener-giateollisuuden ja teollisuusprosessien päästöt ovat säilyneet vuoden 1990 tasolla vahvas-ta talouskasvusta huolimatta. Maatalouden päästöt ovat myös säilyneet viime vuosina en-nallaan,muttasensijaanjätesektorinsekäliuottimienjamuidentuotteidenpäästötovatvä-hentyneetmerkittävästiviimeisen20vuodenaikana.Maankäyttö,maankäytönmuutoksetjametsätalous-sektori (LULUCF15) on Suomessa nettonielu, sillä poistumat ilmakehästä ovatsuuremmat kuin päästöt. Nettonielun suuruus vuonna 2008 oli 35.4 miljoonaa tonnia hii-

13 VNK (2011).14 Suomen kasvihuonekaasupäästöt vastasivat 70.1 miljoonaa tonnia hiilidioksidia (t CO2-ekv.) vuonna 2008 ja ne olivat noin 1.2 prosenttia alle Kioton pöytäkirjan velvoitetason.15 LULUCF (Land use, land-use change and forestry) = Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätaloussektori kansallisessa kasvihuo-nekaasujen inventaariossa.

Kuvio 2.5 Suomen kasvihuonekaasupäästöjen kehitys vuosina 1990–2009, 1990=100

Lähde: Tilastokeskus.


* EPI = Environmental Performance Index

EPI-indeksi* (2008)

Uusi-Seelanti

Kanada

Taiwan

Islanti

Irlanti

Belgia

Ranska

Iso-Britannia

Alankomaat

Itävalta

Saksa

Sveitsi

Tanska

Suomi

RuotsiNorja

Kasvukilpailukyky - Global Competitiveness Ranking (2008)

Japani

AustraliaIsrael

Espanja

Yhdysvallat

lidioksidia. Vuoden 2008 nettonielu oli noin 15 prosenttia edellisvuoden nielua suurempi.LULUCF-sektorin päästöjä ei kuitenkaan lasketa täysmääräisinä mukaan Kioton pöytäkir-janvelvoitteeseen.

Kasvanuttietoisuusilmastonmuutoksestajasiihenliittyvistäuhkistaonsynnyttänytpaineensiirtyä ekologisesti kestävään tuotantoon ja kulutukseen. Painetta lisäävät raaka-aineiden jaenergianniukkuusjaniidenjyrkästinousseethinnat.16

Kestäväänkehityksenkansainvälisiämittareitaonlukuisia.Eräsmittari,jollaSuomenkestä-vänkehityksentilaavoidaanverratakansainvälisesti,onWEF:nkehittämäkestävänkehityk-senESI-ympäristöindeksi(EnvironmentalSustainabilityIndex).Seonrypässosioekonomisia,ympäristö-jainsitutionaalisiaindikaattoreita,jotkakuvaavatjavaikuttavatympäristönkestä-vyyteenkansallisellatasolla.ESI-indeksinmukaanSuomisijoittuikansainvälisessävertailus-sakärkisijalle.IndeksiäonuudistettujaseonnimettyEPI-indeksiksi(EnvironmentalPerfor-manceIndex),javuoden2008vertailussaSuomisijoittuineljänneksi(kuvio2.6).Ympäristönkestäväkehitys,energiankäyttöjaekotehokkuusnousevatjatkossakinentistätärkeämmiksi.

16 Kansallinen innovaatiostrategia (2008).

Kuvio 2.6 Ympäristön laatu ja kasvukilpailukyky

Lähteet: Global Competitiveness Report 2008–2009 (WEF) ja Environmental Performance Index (2008).


EPIonrakennettukuvaamaankahdenpäätavoitteenympäristövaikutuksia:

1. vähentää ympäristön vaikutuksia terveyteen (ympäristön terveystavoitteet); sairaudetjaympäristönkuormitus,puhtaanvedenvähenemisenvaikutuksetjailmansaastumi-nenvaikutuksetihmisiinsekä

2. suojellaekosysteemejäjaluonnonvaroja(ekosysteeminelinvoimaisuudentavoitteet);il-mansaastuminen(vaikutuksetekosysteemeihin),tuottavatluonnonvarat(metsänhoito,kalastus,maanviljelys),luonnonmonimuotoisuusjaelinympäristö.

Itämeren tila

Itämerensaastumisenvähentäminenontyypillinenesimerkkiulkoisvaikutustenmerkitykses-tä.PelkästäänSuomentoimeteivätriitäItämerentilanparantamiseenvaanmukaanonsaata-vasuurimmattypenjafosforinkuormittajat,jotkaovatPuolajaVenäjä.

Itämeren pahin ongelma on rehevöityminen, joka on seurausta siitä, että vesistöön on jou-tunut liian suuria määriä typpeä ja fosforia. Ravinteita mereen joutuu mm. maa- ja metsä-taloudesta, yhdyskuntien jätevesistä, teollisuudesta ja haja-asutuksesta. Rehevöitymisen nä-kyvinämerkkeinäovatesimerkiksijokakesäisetrunsaatleväkukinnat,limoittuneetrannatjasameavesi.Rehevöityminenonmyösvaikuttanuteliöstöön-esimerkiksisärkikalojenlisään-tymiseenarvostettujenruokakalojenkustannuksellasekäruokakalojenpitoisuuksiennousu-na.Levät tuottavatmyösmyrkkyjä jaaiheuttavatmassaesiintyminä terveysriskejä. Itämerentilaonkuitenkinhiljalleenparantunut,silläkuormituksessaontapahtunutselväälaskuavii-meisenkymmenenvuodenajalta(fosfori-15%jatyppi-14%).Tähänovatvaikuttaneetvalu-ma-alueillatehdyttoimenpiteet,erityisestiteollisuudenjayhdyskuntajätevesientehokaspuh-distaminen.17

SuurinosaItämereentulevastaraskasmetallikuormituksestaonperäisinvaluma-alueentaaja-mistajateollisuudesta,jokaonkulkeutunutvähitellenItämereen(n.50%lyijystä,80%elo-hopeastaja90%kadmiumista).Loppuosasaapuukaukokulkeutumanailmakehässä.Raskas-metallitovatkuormittaneetItämertaaina1900-luvunalkupuoleltaasti,muttaviimeisten30vuoden kuluessa kuormitus on vähentynyt merkittävästi. Huolimatta yleisestä päästöjen jaItämerenvedenraskasmetallipitoisuuksienvähentymisestäovatnämäpitoisuudetvieläuseitakertaluokkiakorkeampiakuinesimerkiksiPohjois-Atlantilla.18

ViimeisensadanvuodenaikanaItämerenalueonkäynytläpimoniayhteiskunnallisiajatalou-dellisiamuutoksia,joidenseurauksenaItämerenympäristöntilaonmuuttunutdramaattisesti.Muuttuvataloudellinenjapoliittinentoimintaympäristövaikuttaaennenpitkääluonnonym-päristöntilaanjaympäristönsuojeluun,japäinvastoin:tänäpäivänäItämerenheikkoyleistilavaikuttaavoimakkaastiyhteiskunnallisiintoimintoihin.Onolennaistatietää,mihinresurssejajavarojatuleekohdistaajamitäyhteiskunnallisiarakenteitatarvitaanponnistustenkohden-tamiseksi oikein.19 Lisäksi Itämeren alueen taloudellinen kasvu ja käyttöpaineet vaikuttavatItämerenekologiseentilaan.MuunmuassaItämeriArgumenta-hankkeessaeritieteenalojen

17 Itämeren haasteet ja Itämeri-politiikka, Valtioneuvoston selonteko 23/2009.18 Itämeri 2008 – Merentutkimuslaitoksen Itämeriseurannan vuosiraportti.19 Itämeri Argumenta -hanke.


Saksa 3 %Viro 5 %

Tanska 8 %

Liettua 5 %

Latvia 10 %

Suomi 11 %Ruotsi 17 %

Venäjä 14 %

Puola 27 %

Saksa 2 %Viro 4 %

Tanska 5 %Liettua 7 %

Ruotsi 11 %Venäjä 19 %

Puola 34 %

Suomi 10 %

Latvia 8 %

Fosforikuormitus Itämeren maista Typpikuormitus Itämeren maista

roolejajaerilaisianäkemyksiä,tieteellisiäarvojajaymmärrystäpyritäänsovittamaanyhteenkeskustelemalla siitä, miten luonnontieteellisestä ja yhteiskunnallisesta perustutkimuksestasaatavaatietoavoidaansoveltaajasaadamukaanpäätöksentekoon.

Itämeren tilan parantamiseen tähtääviä ohjelmia

Itämerensuojeluedellyttääjulkisuutta,demokratiaajakansalaisaloitteellisuutta.Julkisuudenpuute, demokratiavaje ja luonnonsuojeluliikkeen vastaisuus ovat selkeitä esteitä siirtymäta-louksien maiden kansallisen ympäristöpolitiikan kehitykselle. Itämeren monimuotoisuudensuojeluedellyttääluoviaratkaisuja.MuunmuassaseuraaviaohjelmiaonkäynnistettyItäme-ren pelastamiseksi. 1) BIREME-ohjelman tavoitteena oli syventää Itämeren suojelun tueksitarvittavaatietopohjaajasitenseosaltaantukimyösSuomenhallituksenItämeri-ohjelmaa;2)BONUSERANET-projektissaolivatmukanakaikkiyhdeksänItämerenmaata(Latvia,Liet-tua,Puola,Saksa,Suomi,Ruotsi,Tanska,VenäjäjaViro).BONUSERANETinaiheolitärkeä,silläsetukeeuseitaEU:najankohtaisiapoliittisiatavoitteitamuunmuassavesipuitedirektiiviä,meripolitiikkaajasenmeriympäristöstrategiaa,kehitteilläolevaaItämeri-strategiaasekäItä-merenSuojelukomissionItämerensuojeluntoimintaohjelmaa.Senlisäksi,ettäohjelmatuot-taauuttatietoajauusiatyökalujameriympäristönkestävänkäytöntueksisemyöspyrkiipa-rantamaantutkimuksenjapäätöksenteonvälistätiedonkulkua.

Kuvio 2.7 Rantavaltioiden osuus Itämeren kuormituksesta vuosina 2001–2006

Lähde: VNK 2007.


0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

14000

1990 2008

Mto

e

Muut uusiutuvatVesivoimaYdinvoimaBiomassa ja jäteKaasuHiiliÖljy

3 Kestäväkehitysympäristö-jaenergia-alannäkökulmastaTässä luvussahahmotellaanympäristö- jaenergia-alanglobaalejakysyntätekijöitä,energiansaatavuuttajahintakehitystäsekäuusiutuvanenergiankehitystäsekäglobaalitasollaettäSuo-messa.

3.1 Ympäristö- ja energia-alan markkinatKutenkuviosta3.1havaitaan,energiankysynnästäsuurinosasuuntautuuedelleenfossiilisiinpolttoaineisiin,kutenöljyyn,maakaasuunjahiileen.Energiankäyttöonsidoksissatulotasonkasvuunlähes1:1,muttatämänsidoksenontulevaisuudessaarvioituheikkenevän,koskata-louden rakenteet ovat muuttumassa vähemmän energiaintensiivisiksi ja teknologian kehit-tyminentehostaaenergiankäyttöä.Kunenergiankulutusta tarkastellaansektoreittain,niinteollisuus,liikennejarakennustenlämmitysjaviilennyskuluttavatkukinnoinkolmanneksenenergiasta(kuvio3.2).Seuraavan20vuodenaikanaenergianloppukysyntäteollisuudessajaliikenteessäkasvaaOECD-maidenulkopuolellajaerityisestiKiinassa.Sensijaanperinteisissäteollisuusmaissaenergianloppukysynnänonarvioitukasvavanrakennustenlämmityksessä.

Kuvio 3.1 Primäärienergian* kysyntä globaalitasolla

* Primäärienergia (TPED, Total primary energy demand ) sisältää energian tuotannon, muut energiasektorit poislukien sähkön ja lämmön tuotannon ja loppukysynnän poislukien sähkön ja lämmön tuotannon. toe (tonnes of oil equivalent) = öljyekvivalenttitonni, energiamäärä, joka vapautuu poltettaessa tonni raakaöljyä. Mtoe = megaöljyekvivalenttitonni

Lähde: IEA (2010).


Hiilidioksidipäästöjen jakautumista globaalitasolla vuonna 2008 on vertailtu kuviossa 3.3.Päästöt on jaettu voimantuotantoon ja loppukulutukseen. Loppukulutuksen osalta liikenneaiheuttaa40%päästöistä.Hiilenpäästötovattässävertailussasuurimmat–läheskolmasosakaikistapäästöistä.LisäksiIEA:nskenaarioidenmukaanhiilenpäästötovatseuraavankym-menenvuodenaikanakasvussa,koskaerityisestiKiinassaenergiankysynnänkasvuaeivoidatyydyttääkokonaanmuillaenergiamuodoilla.Myösmuidenfossiilistenpolttoaineidenkysyn-nänkasvujatkuukehittyvissätalouksissaainakin2020-luvullesaakka.

Suomenenergiankulutuksenvähentämisessäontiettyjäerityishaasteita,koskailmastonläm-pötilaonalhainenpohjoisensijainnintakiajaSuomionharvaanasuttumaa.MyösSuomenteollisuudenrakenneonenergiavaltaisempi,jossitäverrataanesimerkiksimuihinkehittynei-siinmaihin.Toisaaltatärkeääeioleniinkäänenergiankulutuksenmäärävaanse,milläener-giaatuotetaan.Vuonna2008energiankokonaiskulutuksestauusiutuvanenergianosuusoli28%.Tilastokeskuksentietojenmukaanenergiantuotannonjakäytönhiilidioksidipäästötovatviimevuosinavähentyneet.Kuntarkastellaanenergiankulutustapitkälläaikavälillä,niinku-vion3.4mukaanfossiilistenpolttoaineidenkäyttöonpysynytsamallatasolla jauusiutuvienenergialähteidenkäyttöontasaisestikasvanut.

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

1990 2008

Mtoe

MuutRakennuksetLiikenneTeollisuus

28.8 %

25.1 %

35.7 %

10.4 %

27.9 %

11 %

33.8 %

27.3 %

Kuvio 3.2 Energian loppukysyntä* sektoreittain globaalitasolla

* Loppukysyntä (TFD, Total final demand) sisältää teollisuuden, liikenteen, rakennusten lämmityksen ja viilentämisen (asunnot ja palvelut) sekä muut (maatalous ja ei-energia käyttö).

Lähde: IEA (2010).


Kuvio 3.3 Hiilidioksidipäästöjen jakautuminen globaalitasolla vuonna 2008

Lähde: IEA (2010).

Kuvio 3.4 Energian kokonaiskulutus suomessa vuosina 1970–2009


0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

35000

Voimantuotanto Loppukulutus Yhteensä

Mt

KaasuÖljyHiili

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010

MuutYdinenergiaUusiutuvat energialähteetTurveFossiiliset polttoaineet

PJ

PJ = petajoulea (1 petajoule = 1000 terajoulea)


Sähkön kysyntä ja tarjonta

Globaalillatasollasähkönkysyntäoliyli16800Twhvuonna2008,jostaOECD-maidenosuusolinoin9200TwhjaOECD:nulkopuolisissamaissakulutusolilähes7600Twh.

Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska muodostavat pohjoismaiset sähkömarkkinat, joilla sähkönhintamääräytyymarkkinaehtoisestikysynnänjatarjonnanmukaan.SuurinosaPohjoismai-denNordPoolinkauttamyytävästäsähköstätuotetaanvesi-jaydinvoimallasekäuusiutuvallaenergiallajaväheneväosafossiilisillapolttoaineilla.20SiltifossiilistenpolttoaineidenmerkitysonvieläsuuriTanskassajaSuomessa.

Ilmastonmuutoksen ja päästöjen kannalta keskeistä on energian tuotantorakenne. Vuonna2009Suomessatuotettiinsähköä69.2TWh.Suomessatuotetustasähköstätuotetaannykyisinyli60%ilmankasvihuonekaasupäästöjä.Suomessasähkönkulutusoli87.5TWhvuonna2010(kuvio3.7).Teollisuuskuluttaasähköstä47%,jametsäteollisuudenosuusoli25%jametallinjalostuksen9%kokosähkönkulutuksesta.Asuminenjamaatalouskuluttavat28%sekäpal-velutjarakentaminennoin22%.

20 Liski – Kauppi (2008), Liski – Murto (2009).

Kuvio 3.5 Energian kokonaiskulutus Suomessa (1.44 milj. TJ) vuonna 2010


Öljy24,5 %

Ydinenergia16,5 %

Maakaasu10,3 %

Vesi- ja tuulivoima

3,3 %

Turve6,5 %

Sähkön nettotuonti

2,6 %

Hiili12,9 %

Puupolttoaineet21,3 %

Muut, 2,2 %


Kuvio 3.7 Sähkön hankinta energialähteittäin Suomessa vuonna 2010

Kuvio 3.6 Sähkön tuotantomuodot Pohjoismaissa vuonna 2009

Lähde: Energiateollisuus ry.

Lähde: Energiateollisuus ry.

Vesivoima

YdinvoimaFossiiliset

Tuulivoima

17 TWh

134 TWh

69 TWh

34 TWh

133 TWh

Yhteensä

387 TWh

Lähde: ENTSO-E

73 %

27 %

73 %

56 %

Muut uusiutuvat

15 %

19 %

20 %

7 %

7 %3 %

96 %

3 %1 %33 %

36 %18 %

12 %

49 %37 %

8 %2 %

4 %

1 %

Muu

Nettotuonti12,0 %

Vesivoima14,6 %

Ydinvoima25,0 %

Biomassa11,9 %

Jäte0,8 %

Öljy0,6 %

Turve6,0 %

Kivihiili16,3 %

Maakaasu12,5 %Tuuli

0,3 %

Yhteensä 87,5 TWh


1877: käännekohta markkinoiden rauhoittumiseen

1972: käännekohta epävarmuuden lisääntymiseen

Öljy

n hi

nta

(200

7 U

SD

)3.2 Uusiutuva energia Uusiutuva energia, fossiiliset polttoaineet ja hinnat

Energiankysynnässätarkastelukeskittyymyösjatkossaenenevästisiihen,tuotetaankoenergi-aafossiilisillapolttoaineillavaiuusiutuvallaenergialla.DvirjaRogoff(2009)ovatanalysoineetöljymarkkinoiden pitkiä trendejä ja todenneet, että öljyn hintojen volatiliteetissa ja tasossavoidaanlöytääneljävaihetta(ks.kuviot3.8ja3.9).Ensimmäinenvaiheoli1860–1870-luvuil-la, jolloinbarrelihintavaihteli20–100dollarinvälillä.Hintavaihtelujaaiheuttivattuotannonalkuvaiheen ongelmat ja kuljetuskustannukset. Toinen vaihe alkoi 1870-luvun lopulla, jol-lointeollistuminenolivoimakastajaYhdysvallatohittiIson-Britannianteollisuudentuotan-topaikkana.Yhdysvalloissakuljetuksetolivatrautateidenhallinnassa,kunneskokomantereenkattavia öljyputkia rakennettiin, mikä johti rautateiden monopolin murtumiseen. Nopeastakysynnänkasvustahuolimattauudenlogistiikanavullaöljybarrelinhintatasorauhoittui20–40dollarinvälille.Kolmasvaihealkoi1930-luvulta,jolloinlama-ajanhintaromahduksenta-kiaöljyntuotantoaalettiinsäännöstelläYhdysvalloissa,jatoisenmaailmansodanaikanaöljyntarjontakasvoinopeasti.SodanjälkeenYhdysvaltojenomatuotantotoimiöljymarkkinoidenautomaattisenastabilisaattorina, jolloinöljynhintaonollutalhaisimmillaanalle20dollarinjahintatasonvaihtelutvähäisiä.Neljäsvaihealkoi1970-luvunalussa.Yhdysvaltojentuotantosaavuttihuippunsaeikäsenavullavoinutenäätasapainottaamarkkinoita.TarjonnansääntelysiirtyiOPEC-maille,jossavähäisinkustannuksinpumpattavaaöljynylikapasiteettiaolijäljel-lä.Maailmantaloudenherkkyysraakaöljynsaatavuudellenousiesiin1970-luvunöljykriiseis-

Kuvio 3.8 Öljyn reaalihinta vuosina 1861–2008

Lähde: Dvir – Rogoff (2009).


1. Murroskohta: 1878



vola

tilite

etti

sä, jolloin öljyn hinta nousi tarjonnan rajoittamisen seurauksena. Teollisuusmaat ajautuivattaantumaanjakärsivätpitkäänkorkeastainflaatiostajahitaastatalouskasvusta.

2000-luvulletultaessaöljynhintavaihteluaovatlisänneetalhaisinkustannuksinpumpattavienöljykenttienväheneminen,poliittisetkriisitLähi-idässäsekäöljynkulutuksenvoimakaskas-vukehittyvissämaissa.EsimerkiksiKiinanöljynkulutusonvuosina1970–2009yli11-kertais-tunutjaIntiankulutuslähes8-kertaistunut.Kiinanjamuidenkehittyvienmaidenkulutuksenkasvu2000-luvullaonollutraakaöljynjamuidenkinraaka-aineidenkäytönkasvuntaustalla.Kiinanosuusmaailmanöljynkulutuksestaolivuonna2009nopeastakasvustahuolimattavie-lähiemanallepuoletYhdysvaltojenkulutuksesta.Öljyriippuvuus,öljynkulutusperreaalinenBKT,onkuitenkinpudonnutselvästiallepuoleenteollisuusmaissa1970-luvulta.Öljynkoko-naiskulutusonEuroopassajopalaskenutmuunmuassapolttoaineverotuksenkiristymisenta-kia1970-luvunalusta.Yhdysvalloissaseonnoussutnoin30prosenttia.21

Öljynkysynnänonarvioitukasvavansiten,että1prosentinkasvumaailmantaloudenBKT:ssakasvattaaöljynkysyntää0.5%,muttaOECD:nulkopuolistenkehittyvienmaidenöljynkysyn-näntulojoustononarvioituolevannoin1.Kiinanonarvioitunostavanglobaalinöljynkysyn-näntulosjouston0.7:aan(IEA,2009).

KiinanBKT:nnopeakasvuonlisännytenergia-intensiivisenteollisuudentuotantoajasamallaenergiankysyntääripeästi.Kiinanosuusonnoin28%kokoglobaalintaloudenteollisuuden

21 ETLA Suhdanne 2011/1 sivu 30.

Kuvio 3.9 Öljyn hinnan volatiliteetti 1861–2008

Lähde: Dvir – Rogoff (2009).


energiankysynnästä,kunosuusoli16%vuonna2000.Kiinanenergianjasamallafossiilistenpolttoaineidenkysyntäkasvaamyöstulevaisuudessa,vaikkaKiinainvestoienenevässämäärinuusiutuvaanenergiaanjaenergiatehokkuudenkasvattamiseen(IEA,2010).

Seuraavassa tarkastellaan, miten uusiutuvan energian lisääntyminen ja fossiilisista polttoai-neistaluopuminenvaikututtaisienergiamarkkinoidentoimivuuteenjahintatasoon.Koskauu-siutuvanjaydinvoimanenergiantuotantoeiriitäkattamaankokoenergiankysyntää,sähkö-markkinoillamyydynsähkönhintamuodostuurajakustannustenmukaan–siisviimeisimmänkilowattitunnistasyntyvänkaupanmukaan.Tätenöljynhinnanspekulatiivisetvaihtelutvai-kuttavatkokosähkönhintaan,koskaöljynhintaanindeksoidaanmuunmuassakivihiilen jamaakaasunhintakehitys.Siksiuusiutuvallaenergiallatulisisaadakorvattuafossiilistenpolt-toaineidenenergiatuotantoanopeaantahtiin.Mitänopeammintämätapahtuisi,sitänopeam-minöljynhinnanvaihtelujenvaikutussähkömarkkinoidenhintoihinkatkeaisi.Tämäkehitysvähentäisiepävarmuuttasähkömarkkinoidentulevistahinnoista.

Tällähetkelläöljynhintavaikuttaamyösmuidenfossiilistenenergiamuotojenjalisäksiuusiu-tuvanenergiansekäydinvoimallatuotetunsähkönhintaan(kuvio3.10,kuva1).Uusiutuvanenergianlisääntymisentulisilaskeapitkälläaikavälilläenergianhintaa(hintaA–>B),koskafossiilistenpolttoaineidenriippuvuuspieneneejaöljynhinnanspekulatiivinenmerkitysvähe-nee(kuvio3.10,kuva2).Tämästabiloisisähkömarkkinoitajalisäisiinvestointeja.

Uusiutuvan energiateknologian markkinat

Painekehittääuusiutuvaaenergiaaonkorostunut1990-luvultalähtien.Uusiutuvanenergianavullaontavoitteenaluodaturvallisempiaenergiantuotantoketjujajakestävämmänkehityk-sen ratkaisuja. Vapaaehtoinen kestävän teknologioiden käyttö ja ympäristötietoisuuden pa-rantuminenovatluoneetpohjaamarkkinavetoisuuteenjatuottavuuttakasvattaviinratkaisui-hin.Energiaontulossakriittiseksi tekijäksiuseissa teollisissa investoinneissa, joitaohjaavatilmastonmuutos,energiatehokkuusjaerityisestisähköenergianhintajasaatavuus.Luonnon-varojenkäytönonoltavatehokasta,jolloinkokojalostusketjunhallintajatuotteidenkierrätet-tävyysovatavainasemassa.Puhdasvesionjonytkriittinenresurssimonissapaikoissa,joissapieniäjateknologialtaanvanhentuneitatehtaitasuljetaanjakorvataanuusillakapasiteetiltaansuuremmillajaenergiatehokkaammillalaitoksilla.

Ihmisethaluavatpuhdastaympäristöä ja turvallista työympäristöä.Tähänkuuluvatpuhtaatjakorvaavatteknologiat,suljetutkierrot(nollapäästöt),uusiutuvaenergiajamateriaalitehok-kuus.Kestävänkehityksenvälttämättömyysonlaajastitiedostettumyöskehitys-jakehittyvis-sämaissa,joissamediajakansalaisjärjestöjentoimintaontuonutavoimuuttaympäristönsuo-jelemiseksi.

Pelkästäänalhaisetpäästöteivätteeprosesseistakestäviävaanerienergialajienkäyttöjakäy-töntehokkuus.Tähänkuuluvatulkoisenenergiantarve,fossiilistensekäuusiutuvienpolttoai-neidenkäytönsuhde,energiantalteenottosekäkokonaisenergiankäyttö.

Vähäpäästöisistä teknologioista on tullut kilpailukyvyn ja taloudellisen kasvun vauhdittajia,jossavastuullinentoimintaonkeskeinenkilpailutekijämaailmanlaajuisesti.Ympäristömäärä-yksetonkuitenkinmitoitettavasiten,ettäneeivätvääristäkilpailuatoimialallataijohdatie-tynmaankohdallakannattamattomaantoimintaan,vaikkamuuttekijätolisivattehokkaatja


Uusiutuva energian ja ydinvoiman tuotantokustannukset

Fossiilisilla polttoaineilla tuotetun energian tuotantokust.

Öljy

Energian tarjontakäyrä

Energian kysyntäkäyrä

Energian kuluttaja‐hinta

euroa/kwh

Energian määrä

KUVA 1

Hinta A

Fossiilisilla

polttoa

ineilla tu

otetun

en

ergian

tuotan

tokust.

Öljy




euroa/kwh

Energian määrä


KUVA 2

Hinta B


Fossiilisilla polttoaineilla tuotetun energian tuotantokust.

Öljy




euroa/kwh

Energian määrä

KUVA 1

Hinta A

Fossiilisilla

polttoa

ineilla tu

otetun

en

ergian

tuotan

tokust.

Öljy




euroa/kwh

Energian määrä


KUVA 2

Hinta B

Kuvio 3.10 Fossiilisista polttoaineista luopumisen vaikutus energiamarkkinoiden hintatasoon

Lähteet: Liski – Kauppi (2008), Liski – Murto (2010).


Mrd. EUR % BKT:stä

kilpailukykyiset. Kannattavuus ja ympäristömyönteiset teknologiat ovatkin toisiinsa rinnas-tettaviatekijöitä.

Vuonna2007uusiutuvanenergianmarkkinatarvioitiinliikevaihdoltaan630mrd.euronsuu-ruisiksi.22Markkinatjakautuvatkahteenosaan.Energiantehokkuuttaparantavanteknologianosuusoli540mrd.euroa jauusiutuvanenergianosuusnoin90mrd.euroa.Kuitenkinvuo-teen2020mennessäuusiutuvanenergianosuudenennakoidaankasvavanripeästinoin9%:nvuosivauhtia,jolloinliikevaihtoolisijolähes300mrd.euroa.Energiantehokkuuteenliittyvi-enmarkkinoidenennustetaankasvavanmyösnopeasti,koskauusiutuvaanenergiaanperustu-vienenergiajärjestelmientehokkuusonyksiosa-aluetätämarkkinaa.

Uusiutuvan energian teknologioista merkittävimmät ovat tuulienergia, bioenergia ja aurin-koenergia.Teknologioistabio-jaaurinkoenergiankasvuonollutkovinta:vuosina2000–2008aurinkoenergiankäyttökasvoi jopa53%jabiodieselvastaavasti31%.Tuulienergiankäyttökasvoi24%.

KonsulttiyhtiöRolandBergerarvioiuusiutuvanenergiateknologianrakennetta.SenmukaanSaksa jaUSAolivat liikevaihdollamitattunasuurimmattuottajatvuonna2008(kuvio3.11).Kun liikevaihto suhteutettiin maan bruttokansantuotteeseen, Suomi sijoittui viidenneksi.Tanskaonjohtavamaaesimerkiksituulienergianturbiinienvalmistuksessa.Brasiliankorkeasijoitus johtuubioetanolinsuuresta tuotannosta, jokaonvähentänytmyösmaanöljyriippu-vuutta.Saksaonkeskittynytuusiutuvanenergiankonepajateollisuuteen, joka jakaantuu toi-mialankaikilleosa-alueille.

22 Clean Economy, Living Planet (2009) .

Kuvio 3.11 Uusiutuvan energiateknologian liikevaihto maittain vuonna 2008

Lähde: Clean Economy, Living Planet (2009).


Tuuliturbiinit Biopolttoaineet

Aurinkoenergia Eristeet

Globaalit markkinat

Tuuli Bio

EristeetMuut

Aurinko

Maiden osuudet suhteutettu BKT:hen, %

Kuvion 3.12 mukaan tuulienergialla ja biopolttoaineilla oli suurimmat markkinaosuudetvuonna2008.TuulienergiankysyntäonkasvanuterityisestiEuroopassa,USA:ssajaKiinassa.Suurinenergiantehokkuuteenliittyvämarkkinasegmenttioneristeet.Kunuusiutuvanener-giateknologian markkinoita tarkastellaan maittain, Suomi yltää viiden parhaan maan jouk-kooneristeidentuotannossa.

Johtavienuusiutuvanenergianmaidenkyselyssä (mm.Tanska,Brasilia,Saksa) tarkasteltiin,mitkäolivat tärkeimmät tekijätalankasvuun.Ensimmäiseksi tekijäksinousi julkisensekto-rinpanostusaikaisessavaiheessajamukanaolokokoinnovaatiosyklinajan.Brasiliassajulki-nensektorirahoittietanolinjaflexifuelpolttoaineidentutkimustajaaktivoikansallistakysyn-tää.Tanskassajulkistatutkimustajatuotekehitystäkeskitettiintuulienergiankehittämiseenjaprototyyppientestaamiseen.Saksassajulkistatutkimustaonsuunnattutuuli-jaaurinkoener-giaanjalisäksitoteutettujulkisestirahoitettujat&k-ohjelmiayksityistenjajulkistentoimijoi-denvälillä.

Uusiutuvan energian kysyntä on ollut ja tulee olemaan myös tulevaisuudessa regulaatiove-toista.Kööpenhaminanilmastoneuvottelutjoulukuussa2009olivatmerkittävässäroolissalaa-jankansainvälisenilmastosopimuksenaikaansaamisessa.Vaikkasopimustaeisyntynyt,niinkansallinentyö jatkuu ilmastotavoitteidensaavuttamiseksi.MuunmuassaEUjaSuomiovatasettaneet omat ilmastotavoitteet uusiutuvan energian osuudelle kulutuksesta vuoteen 2020mennessä. IAEonesittänytskenaarion,ettäuusiutuvanenergianosuussähköntuotannossanousisi18%:sta(2005)46%:iinvuoteen2050mennessä,kuntavoitteenaonvähentäähiilidi-oksidipäästöjä50%:nnykytasosta(kuvio3.13).

Kuvio 3.12 Uusiutuvan energian segmentit vuonna 2008

Lähde: Clean Economy, Living Planet (2009).


Uus

iutu

va e

nerg

ia s

ähkö

n tu

otan

noss

a (T

Wh

vuod

essa

)

TuuliVesi

MuuVuorovesiMaalämpöBiomassa, jäte

Aurinko

Ympäristö- ja energia-alan liiketoiminnan haasteita Suomessa

Suomenkansallisessa ilmasto- jaenergiastrategiassamääritettiin tutkimus-, tuotekehitys- jainnovaatiotoimintakeskeiseksikeinoksienergia-jailmastotavoitteidensaavuttamisessa.Suo-men energia- ja ympäristöalan tutkimus- ja innovaatiotoiminta arvioitiin Tekesin strategi-aa varten vuonna 2007. Siinä yritysten vuosikertomuksista kerättiin energia- ja ympäristö-alaanliittyviätoimintoja,jalisäksikäytettiinmuitayleisiätilastojatilanteenhahmottamisek-si.Energia- jaympäristöalankokonaisuudenarvioitiinolevanliikevaihdoltaanSuomessayli32mrd.euroavuonna2007.23Tästäenergia-jaympäristöinnovaatioihinsuuntautuneeseenlii-ketoimintaan(t&k-panostuksenmukaan)voidaanlaskeaenergiateknologian(laitetoimittajat)liikevaihtonoin5mrd.euroasekäenergia-alanpalvelut(reilut300milj.euroa).Ympäristö-alallaekologisentuotannonjatuotteidenkokonaisuustuottiliikevaihtoanoin700milj.euroa,vesihuoltojajätevedenkäsittely(nojn2mrd.euroa),kierrätyslähes600milj.euroa,ilmansuo-jelunoin250milj.euroajajätehuoltonoin800milj.euroa.TätenSuomessaenergia-jaympä-ristöinnovaatioihinpohjautuvanliiketoiminnanliikevaihtoonlähes10mrd.euroajat&k-toi-mintanoin250milj.euroa.

BioenergiajapuunlisääntyväkäyttöonSuomessaeräsjohtavauusiutuvanenergianalue.Pit-känaikavälinenergia- ja ilmastotavoitteetvoidaantoteuttaakasvattamallapuunosuuttara-

23 Tekesin strategiatyö 2007.

Kuvio 3.13 Uusiutuvan energian kasvuskenaario globaalissa sähkön tuotannossa

Lähde: IEA (2008).


kentamisessa, millä lisätään uusiutuviin raaka-aineisiin pohjautuvaa rakennusmateriaalitar-jontaa.24

Suomalaisillayrityksilläonkokemustajatietotaitoabioenergiankehittämisestä.Tämäkattaakoko tuotantoketjun puunkorjuusta biomassan lopputuotantoon saakka.25 Seuraavan suku-polvenbiojalostamotovatmyösyksiratkaisu.Biojalostamonuusiatuotteitaovatbiopolttoai-neet ja-kemikaalitsekäerilaisetbiokomposiitit, -muovit jamuutbiomateriaalit.26Erityises-tibiopolttoaineidenmarkkinatkasvavatnopeasti.KasvujohtuupitkältiEU:ntavoitteistauu-siutuvienenergialähteidenosuudenkasvattamiseksi.Seuraavansukupolvenbiojalostamoidentuotteitaovatmuunmuassatoisensukupolvensynteettinenbiodiesel,bioetanoli,biopolttoöl-jysekäbioenergia(vihreäsähköjalämpö).Puunainesosistajakemiallisistayhdisteistävoi-daantehdämyöselintarvikkeita,lääkkeitäjakosmetiikkaasekätäysinuusienmateriaalienra-kenneosia.

Aurinkoenergiassasuomalaisetyrityksetovatkehittäneetteknologiaaaurinkokennoissa,pa-neeleissajalämmitysjärjestelmissäjo1980-luvultaalkaen.Tällähetkelläkehitystyötäonkas-vatettu myös vesi- ja lämmitysteknologiassa. Tuulienergian osuus Suomessa on vain 0.3 %sähköntuotannossa,muttaSuomessakehitetäänedistynyttäteknologiaakeskeisilletoimijoil-lemaailmanlaajuisesti.27

Tulevaisuudessa kasvava haaste liiketoiminnassa on ympäristökysymysten entistä suurempipainoarvo,silläilmastonmuutosvaikuttaataustatekijänälaajasti.Esimerkiksionarvioitu,ettäluonnonvaratniukkenevatjaenergianjaraaka-aineidenhinnatnousevat.Lisäksitalouskasvusuuntautuuentistäenemmänkehittyviintalouksiin,jamuunmuassaAasiantalouskasvulisääenergiankulutustajaraaka-aineidenkäyttöä.

Energiajärjestelmien hierarkioiden kehittäminen etenee hitaasti. Perustiedot ovat kuitenkinolemassa, samoin analyysivälineet (kuten exergia-analyysit, pinch-tekniikka, kustannuslas-kenta).Alanosaamistaon,muttasovellutuksia,demonstrointiajaviimekädessäohjauskeino-jatarvitaan.Integroidutenergia-jaympäristöjärjestelmäturbaanissaympäristössäovatavain-sanatässäyhteydessä.Esimerkiksierilaisten”virtojen”optimointi,näihinliittyvätteknologiatjalinkkiteknologiatovatkeskeisiäalueita.Lähtökohtanaolisikokonaiskuvanmuodostaminen,jostasittensyntyyalakohtaistakehittämistyötä.Jäte-jaenergiavirtojenminimointi,exergia-ajattelu,plus-energiatalot,energia-liikenne-jäteverkotjamuutvastaavattekijätovatmyöstär-keitäavainsanoja.

Energiansäästö,sähköntuotantojakäyttöentistätehokkaamminesimerkiksibiomassastajaerilaisistajätelämmöistäontärkeäkehityskohdemyöstulevaisuudessa.Rakennustenenergia-käyttö on merkittävä osa koko energiankulutusta ja päästöjä. Uusilla teknologiaratkaisuillavoidaankäyttääenergiaatehokkaasti.

Innovaatiotoiminnankauttaliiketoiminnankasvupotentiaaliaympäristö-jaenergia-aloillaonmuunmuassa:

24 Metsäteollisuus ry, www-sivut.25 Cleantech Finland, www-sivut.26 Metsäteollisuus ry, www-sivut.27 Cleantech Finland, www-sivut.


– energiatehokkaissaratkaisuissajapalveluissa – puhtaanenergiantuotannonlaitteissajajärjestelmissä – raaka-aineidenkestävänkäytönratkaisuissa – ekologisessatuotannossajatuotteissa – älykkäissäenergiajärjestelmissä

Myös tietoyhteiskunnan mahdollistamat rakenteelliset ja toiminnalliset uudistukset tulevatolemaanentistäkeskeisemmässäroolissaelinympäristöönvaikutettaessa.Kestäväkehityson-kinnousemassatietoyhteiskuntakehityksenyhdeksipainopistealueeksi.Kestäväntietoyhteis-kuntakehityksentavoitteenaonkorvatataitäydentääfyysisiätuotteitaaineettomillatuotteil-la ja palveluilla. Keskeisenä tavoitteena on myös vähentää ympäristökuormitusta tuotettuayksikköä kohden erityisesti perinteisillä toimialoilla. Tähän voidaan vaikuttaa esimerkiksienergiankulutustapienentävilläjalogistisillaratkaisuillasekänanoteknologiaajabiomateri-aalejahyödyntämällä.28

Elinkelpoisen ja puhtaan ympäristön turvaaminen sekä energiankulutuksen vähentäminenovatsekäkansallisiaettäkansainvälisiähaasteita.Kuluttajienja loppukäyttäjienvalinnattu-levatvaikuttamaanentistäenemmänkestävänkehityksentoteuttamiseksi.Eettinenkulutusjakuluttajienhuoliympäristöstäovatratkaiseviatekijöitä,jottatulevaisuudeninvestoinnitsuun-tautuvatkestäväänkehitykseenperustuviinlopputuotteisiin.Innovaatiotoimintamyösmuut-tuu,jaloppukäyttäjätovatmukanaentistätiiviimminluomassaenergiaajaympäristöäsäästä-viäinnovaatioita.Verkottunutavoinmaailmalisäätiedonkulkuajaomaltaosaltaanmyöspai-neitamuuttaatoimintatapojaympäristöystävällisempäänsuuntaan.Globaalintaloudenmyötädigitaalisuusmuuttaatoimintatapoja,jasamallajulkisuusjaavoimuuslisääntyvät.

4 Ympäristö-jaenergia-alaninvestoinnitjaresurssitTässä luvussa tarkastellaanenergia-alan investointikohteita sekäuusiutuvaanenergiaan tar-vittavia investointeja, jottakestävänkehityksen skenaariot toteutuisivat sekäglobaalilla ettäkansallisellatasolla.Lopussakuvaillaantutkimus,kehitys-jainnovaatiotoiminnansekämui-denresurssienrakenteita.

4.1 InvestoinnitJotta ilmastonmuutoksen haittojen vähentäminen olisi mahdollista, IEA:n (2010) skenaari-onmukaanenergiainvestointeihintarvitaannoin1.4%:nosuusglobaalistaBKT:stavuoteen2035 mennessä. Maailmantalouden bruttoinvestoinnit ovat olleet 2000-luvulla keskimäärin22%BKT:stä,jotenIEA:nvaatimatenergiainvestoinnitolisivatnoin7%bruttoinvestoinneis-ta.29Nämäenergiainvestoinnittulisisuunnatatarjonnanuudistamiseen,jollavähennettäisiinvanhentuneenteknologiantuotantomuotojajasiirryttäisiinuusiutuviinenergialähteisiin,se-käuusittaisiinliikenneinfrastruktuuria.

28 Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia 2007–2015.29 http://unstats.un.org/unsd/snaama/Introduction.asp, vuoden 2005 hinnoin ja USD-valuuttakurssein.


0

10

20

30

40

50

2005 2006 2007 2008 2009

EurooppaKiinaYhdysvallatBrasiliaIntia

Mrd

. US

D

Vuonna 2009 uusiutuvaan energiaan kohdistuvat investoinnit globaalilla tasolla olivat 162mrd.USD.30Tämäoli0.3%maailmantaloudenBKT:sta.31Kiina,tietytEuroopanmaatjaYh-dysvallat ovat suurimmat uusiutuvaan energiaan sijoittavat maat (kuvio 4.1). Myös Etelä-AmerikassaontehtymerkittäviäsijoituksiamuunmuassaBrasiliassabioenergiantuotantoon.Suurimmat investoinnit kohdistuvat tuulienergiaan ja tämän jälkeen aurinkoenergiaan. Sensijaanbioenergianosuusonselvästinäitäkahtaenergiamuotoapienempi.Myös tulevaisuu-dessaIEA:narvionmukaanesimerkiksisähköntuotannossainvestoinnitkohdistuvattuuli-jaaurinkoenergiaan.

EK:n(Elinkeinoelämänkeskusliitto,2011)investointitiedustelunmukaanenergiasektorin(säh-kö-,kaasu-javesihuolto)investoinnitSuomessaolivatnoin1.4miljardiaeuroavuonna2010,kun viime vuosina investoinnit ovat olleet keskimäärin 1.7 mrd. euroa. Tilastokeskus keräätietoateollisuudeninvestoinneistaympäristönsuojeluun,jasenmukaaninvestoinnitolivatlä-hes230miljoonaaeuroavuonna2008(kuvio4.2).Enitenympäristönsuojeluuninvestoimet-säteollisuus,jayli60prosenttiametsäteollisuudenympäristöinvestoinneistakohdistuiilman-suojeluun. Toiseksi eniten investoi kemian- ja mineraaliteollisuus, josta vajaa puolet suun-tautuiilmansuojeluun.Noinpuoletkaikistateollisuudenympäristöinvestoinneistakohdistuuilmansuojeluun,johonkohdennetaanhuomattavatinvestoinnitsiiskaikillateollisuudenaloil-la.Nämäinvestoinnitjakaantuvatuseideneripäästöjenhallinnanosalle:suuriosaniistähiuk-kas-,VOC-jakasvihuonekaasupäästöjen,muttamyösmuidenilmapäästöjenosalle.32

30 Global Trends in Sustainable Energy Investment 2010. Vertailun vuoksi öljyn ja kaasun etsintään ja tuotantoon tehdyt globaalit investoinnit olivat 442 mrd. USD vuonna 2009 (IEA, World Energy Outlook, 2009).31 Vuoden 2009 BKT markkinahintaan.32 Teollisuuden ympäristönsuojelumenot 2008, verkkojulkaisu, Tilastokeskus, tilasto ei kata energian säästötoimia.

Kuvio 4.1 Investoinnit uusiutuvaan energiaan

Lähde: IEA (2010) ja Bloomberg New Energy Finance tietokanta.


0

50000

100000

150000

200000

250000

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

1000

EU

R

TuotantoteknologiaPäästöjen käsittely

Ympäristönsuojelulaitteista ja -toimenpiteistäaiheutuu lisäksikäyttö- jakunnossapitokulujasekämuitatoimintamenojakutenhallinto-jatutkimuskuluja,jotkaovatnoin500miljoonaaeuroavuositasolla.

Julkisensektorinympäristönsuojelumenotolivatvuonna2006yhteensänoin1.2miljardiaeu-roa.Valtionosuusmenoistaoli49prosenttiajakuntien51prosenttia.Julkisensektorinme-noistasuurinosaolitoimintamenoja,660miljoonaaeuroa.Investointejatehtiin230miljoo-nallaeurollajaavustuksiaympäristönsuojeluunmaksettiin320miljoonaaeuroa.33

4.2 T&k- ja innovaatiotoiminta2000-luvullailmastonmuutoksenehkäisynäkyyenergia-alantutkimus-jatuotekehityspanos-tustennousuna.Kutenkuviosta4.3voidaanhavaita,Pohjoismaidenosuusinvestoinneistaonmarginaalinen, mutta sitäkin tärkeämpi. Pohjoismaissa on laajaa innovaatio-osaamista, jotavoidaanhyödyntäämuunmuassahiilidioksidipäästöjenvähentämiseksi.Suurimmatyksittäi-setmaatt&k-toiminnassaovatSaksa,Ranska,Kanada,JapanijaYhdysvallat,joidenyhteenlas-ketutinvestoinnitovat80%kaikistaIEA:njäsenvaltioiden34t&k-investoinneista.

33 Julkisen sektorin ympäristönsuojelumenot 2006, verkkojulkaisu, Tilastokeskus.34 Luvuissa ovat mukana OECD-maat, joten siitä puuttuvat kehittyvät taloudet, kuten Kiina, Intia ja Brasilia.

Kuvio 4.2 Investoinnit päästöjen käsittelyyn ja puhtaampaan tuotantoteknologiaan teollisuudessa

Lähde: Teollisuuden ympäristönsuojelumenot 2008, Tilastokeskus.


0

5

10

15

20

25

30

35

1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005

Mrd

. eur

oa

NorjaSuomiRuotsiTanskaSaksaMuu EurooppaYhdysvallatJapaniMuut

Vuoden 2009 hinnoin ja valuuttakurssein Tilastoissa mukana IEA:n jäsenmaat

Pohjoismaissaenergia-alant&k-investoinnitovatkasvaneetvoimakkaasti2000-luvulla(kuvio4.4).Vuonna2000investoinnitolivatlähes260milj.euroakun2000-luvunlopullaneolivatjoyli450milj.euroa.Suomessainvestoinnitovatkohdistuneetenergiatehokkuudenparantami-seenjauusiutuviinenergialähteisiin.Tanskassaoninvestoitunäidenlisäksimyösvesivoimankehittämiseen,jaRuotsissaonkasvatettumyösydinvoimaanliittyväät&k-toimintaa.

Uusiutuvanenergiant&k-investoinneillaonsuurihaastesaadakehitettyäsellaisiainnovaati-oita, joilla saavutettaisiin kustannustehokkaita tuotantomuotoja verrattuina enemmän saas-tuttaviin polttoaineisiin. Tämä ei tarkoita pelkästään loppukulutusta, vaan koko arvoketjuntulisi olla kestävän kehityksen mukainen esimerkiksi hiilijalanjäljellä tarkasteltuna. Kuvion4.5mukaansuurimmatponnistelutsuuntautuvataurinko-tuuli- jabioenergianteknologiankehittämiseen.Yritystenosuusglobaaleistat&k-menoistaonollutnoin70%viimevuosina.

Energia-jaympäristöalant&k&i-toiminnanarviointionhaastavaa,koskasesirpaloituuvar-sinerityyppisiksitoiminnoiksimonillatoimialoilla.Kutenjoaikaisemmintodettiin,Suomes-sa energia- ja ympäristöalan innovaatiotoiminnan liikevaihdon on arvioitu olevan lähes 10mrd.euroajat&k-toiminnannoin250milj.euroa.

Kuvio 4.3 Energia-alan t&k-investoinnit globaalitasolla

Lähde: IEA:n tietokanta (2011).


Kuvio 4.4 Energia-alan t&k-investoinnit Pohjoismaissa vuosina 1975–2008


Kuvio 4.5 Uusiutuvaan energiaan kohdistuvan T&K-toiminnan globaali jakautuminen vuonna 2009

Lähde: IEA (2010) ja Bloomberg New Energy Finance tietokanta.

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

500

1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005

Milj

. eur

oa

NorjaRuotsiTanskaSuomi

Vuoden 2009 hinnoin ja valuuttakurssein, Suomen osalta tilastointi alkaa vuodesta 1990

AurinkoTuuliBiopolttoaineetBiomassa ja jäteMaalämpöMeriVesivoima

53 %

16 %

15 %

7 %

4 %4 % 1 %

Yhteensä4 Mrd. EUR


Suomi

AurinkoTuuliMeriBioMaalämpöVesimuut

Tanska

Saksa YhdysvallatNorja

Ruotsi Suomi

40.4 Milj. EUR 35.9 Milj. EUR

143.8 Milj. EUR

40.5 Milj. EUR

884.4 Milj. EUR29.2 Milj. EUR

4.3 Resurssit Ympäristö- ja energia-alan t&k&i:n inhimilliset voimavarat Suomessa

Energia-jaympäristöklusterinkokohenkilöstöksiarvioitiinnoin62000henkilöä,jat&k-toi-minnanosuusoli0.7%liikevaihdostavuonna200735.Jostätäosuuttavoisikarkeastikäyttäät&k&i-henkilöstönmittana,niinsilloininhimillisetvoimavaratolisivatnoin500–1000hen-kilöä.Tämäonsiiskarkeaarviokokoklusterissa, jossaonmukanaenergiantuotanto,ener-giateknologia(laitetoimittajat),polttoainetoimittajat,palvelut,ekologinentuotantojatuotteet,kierrätys, vesihuolto ja jäteveden käsittely, ilmansuojelu, jätehuolto, maaperän ja maisemansuojelujakunnostussekäympäristönhuolto.Näistäsektoreistasiiskaikillaont&k-toimintaa.

Tilastokeskuksenmukaanyritystent&k-henkilökuntaenergia-jajätehuollossa(TOL35–39)oli 408 henkilöä vuonna 2008, joista 283 henkilöä oli tutkijoita ja tuotekehitysinsinöörejä.Tästäluvustakuitenkinpuuttuuympäristöalanhenkilöstöyrityksissäsekäjulkisensektorinjakorkeakoulusektorinhenkilöstäympäristö-jaenergia-alalla.Esimerkiksiympäristöministeri-össäolitutkimushenkilökuntaa383henkilöävuonna2007.Karkeaarvioon,ettäenergia-jaympäristöalallaont&k&i-henkilöstöänoin2000–3000henkilöä.

35 Tekesin strategiatyö 2007.

Kuvio 4.6 Uusiutuvan energian t&k-toiminnan jakautuminen tietyissä maissa

Luvut: Tanska 2007, Suomi 2008, Norja 2009, Saksa 2009, Yhdysvallat 2009, josta 405.9 milj. EUR. American Recovery and Reinvestment Act:n kautta



EU energiapaketti- SET-Plan

CleanTech-Finland brändi (Finpro)

Ympäristöfoorumi (EK)

Kartta toimintaympäristöstäTulevaisuus-

selonteko

Suomen pitkän aikavälinilmasto- ja energiastrategia

YK:n kansainvälinenilmastopaneeli

IPCC

Ilmastonmuutokseensopeutumisen ohjelma,

ISTO (MMM)

Ilmastofoorumi(YM)

Sektoritutkimuksenneuvottelukunta,

(OPM)

ElinkeinoelämänKeskusliitto

Toimialajärjestöt:-Teknologiateollisuus-Rakennusteollisuus-RAKL-Metsäteollisuus

Suomen Akatemianohjelmat

Tekesinohjelmat

SHOKit

Motiva

Ministeriöt

TutkimuslaitoksetYritykset

Kansalaiset

KV –ilmastoneuvottelutUNFCCC

(YK)

Ilmasto- jaenergiapolitiikan

ministerityöryhmä

Ympäristö-innovaatiopaneeli (YM)

Kansalaisjärjestöt

Sitra, Energiaohjelma

Yhteistyö, verkostot ja osaaminen

Alanyhteistyöverkostojaonkuvattuallaolevassakuviossa4.7.Kansainvälinenilmastonmuu-toksentutkimusjakoordinointionpitkältiYK:nhallinnoimaa,muttamyösmuuallaonaihee-seenliittyviäinstituutioita, joistatunnetuinonOECD:nkansainvälinenenergiajärjestöIEA.KansainvälisetluonnonsuojelujärjestötkutenWWFjaGreenpeaceovatkannustaneetihmisiäjayhteisöjätoimimaanilmastoajaympäristöäsuojelevastiekologisestikestäviinratkaisuihin.Myösministeriöilläonomiahallinnollisestipoikkileikkaaviaohjelmiaan,työryhmiäänjafoo-rumejaan.Valtioneuvostonkansliaonottanutaktiivisenroolin julkaistessaan tulevaisuudenselontekojailmastonmuutoksesta.Myöstoimialajärjestötesiintuovatenergiatehokkaitajaym-päristöystävällisiäratkaisujaomissajäsenyrityksissä.

Tekesin käynnissä ja valmisteilla olevat ohjelmat sekä SHOKit kattavat jo laajalti ilmaston-muutoksen haasteeseen liittyviä kehittämisalueita. Ilmastonmuutos laajana muutosajurinaleikkaayhäuseampiaohjelmiajatoimenpiteitä,jaenergiatehokkuusonosatavoitteenauusiatuotteitajaprosessejakehitettäessä.ClimBus-ohjelmanjatkonaTekeskäynnistiTiekestävääntalouteen -ohjelman, jonka tavoitteena on yhdistää eri toimialat luomaan vähemmän luon-nonvaroja käyttäviä tuotanto- ja palveluverkkoja. Uusiutuvaa energiaa kehittäviä kasvuyri-tyksiäaktivoiva(Groowe)-ohjelmaonmyöskäynnissä.LisäksiSuomenAkatemiallaonmuunmuassaFICCA-tutkimusohjelmajaSitrallaenergiaohjelma,joidentavoitteenaonympäristön-muutoksenhillintä.

Kuvio 4.7 Kartta Suomen toimintaympäristöstä

Lähde: Tekes.


5 LopuksiIlmastonlämpenemiseenjasitälisääviintekijöihinliittyylukuisiaepävarmuustekijöitä.Läm-penemisenvaikutustenarviointiajallisestijamaantieteellisestionedelleenerilaistenskenaa-rioiden varassa. Näiden arvioiden mukaan ilmaston lämpeneminen ei jakaudu tasaisesti jaesimerkiksiarktisillaalueillalämpötilajonouseenopeamminkuinmaapallollakeskimäärin.Lämpenemineneimyöskääneteneajallisesti tasaisesti,vaansevoivälillähidastua javälillätaaskiihtyä. Jokatapauksessa ilmastonlämpenemiseenpuuttuminenonajankohtaista ja ih-misen aiheuttamaa lisäystä ilmaston saastuttamiseen tulee määrätietoisesti vähentää. Nämäponnistelut eivät mene milloinkaan hukkaan, lämpenee ilmasto joko ihmisen käyttäytymi-sestätaijostainmuustasyystä.Elinympäristömmeonsidottumaapallonluonnonkiertokul-kuunjauudistumiseen,jaWWF:nlaskelmienmukaankulutammeluontoanopeamminkuinseehtiiuudistua.

Tavoitteeksiilmastokokouksissaonmaapallonkeskilämpötilannousunrajoittaminenkahteenasteeseen esiteolliseen aikaan nähden. Jos tämä onnistuisi, ilmaston muutoksesta seuraavathaitatolisivatselvästipienemmätverrattunatilanteeseen, jossa lämpötilanousisiselvästiylitämäntason.Ekonometrisetmallitosoittavat,ettäkeskimäärinkäännepisteon1.1°C:nkoh-dalla,jonkajälkeenhyvinvointivaikutuksetilmastonlämpenemisestäkääntyisivätlaskuun.

Kansainvälistäyhteistyötätarvitaan,koskayksittäisenmaanpolitiikkavalinnateivätratkaisekokoongelmaa.Kannustaminenonsikälimyöspoliittisestihaasteellista,koskahyödytnäky-vätpitkälläviiveelläjaniistähyötyvätenitentulevatsukupolvet.

Erilähteidenmukaanmaailmantaloudenenergiankysynnästäsuurinosasuuntautuuedelleenfossiilisiinpolttoaineisiin,kutenöljyyn,maakaasuunjahiileen.Kuitenkinbiomassastajajät-teistätehtyenergianosuusonjovarsinsuuri.Sensijaanmuitauusiutuvanenergianmuotojatulisiradikaalistikasvattaa.

Historiatietojenmukaanenergiankäyttöonsidoksissatulotasonkasvuunlähessuhteessa1:1,mutta tämän sidoksen on tulevaisuudessa arvioitu heikkenevän. Maailmantalouden raken-teetovatmuuttumassavähemmänenergia-intensiivisiksijateknologiankehittyminentehos-taaenergiankäyttöä.KuitenkinkehittyvientalouksienjaerityisestiKiinanBKT:nnopeakas-vuon lisännytenergia-intensiivisen teollisuuden tuotantoa ja samallaenergiankysyntää ri-peästi.Kiinanosuusonnoin28%kokoglobaalintaloudenteollisuudenenergiankysynnästä.

Öljynkysynnänonvastaavastiarvioitukasvavansiten,että1prosentinkasvumaailmantalou-denBKT:ssakasvattaaöljynkysyntää0.5%,muttaOECD:nulkopuolistenkehittyvienmaidenöljynkysynnäntulojoustononarvioituolevannoin1.Kiinanonarvioitunostavanglobaalinöljynkysynnäntulosjouston0.7:aan.

Painekehittääuusiutuvaaenergiaaonkorostunut1990-luvultalähtien.Uusiutuvanenergianavullaontavoitteenaluodaturvallisempiaenergiantuotantoketjujajakestävämmänkehityk-sen ratkaisuja. Tällä hetkellä uusiutuvan energian teknologian kehitys keskittyy tuuli-, bio-jaaurinkoenergiaan.Globaalitasollabio-jaaurinkoenergiankasvuonollutkovinta:vuosina2000–2008aurinkoenergiankäyttökasvoijopa53%jabiodieselvastaavasti31%.Tuuliener-giankäyttökasvoi24%.


Eräässä johtavien uusiutuvan energian maiden kyselyssä tarkasteltiin, mitkä olivat tärkeim-mättekijätalankasvuun.Ensimmäisenämainittiinjulkisensektorinpanostusaikaisessavai-heessajamukanaolokokoinnovaatiosyklinajan.EsimerkiksiBrasiliassajulkinensektorira-hoittietanolinjaflexifuelpolttoaineidentutkimustajaaktivoikansallistakysyntää.Tanskassajulkistatutkimustajatuotekehitystäkeskitettiintuulienergiankehittämiseenjaprototyyppientestaamiseen.Saksassajulkistatutkimustaonsuunnattutuuli-jaaurinkoenergiaanjalisäksitoteutettujulkisestirahoitettujat&k-ohjelmiayksityistenjajulkistentoimijoidenvälillä.Vii-mevuosinamyösSuomessajaRuotsissaonpanostustauusiutuvaanenergiaanlisättyvoimak-kaasti.


Lähteet Clean Economy, Living Planet (2009): Building strong clean energy technology industries, WWF, Nether-lands.

Cleantech Finland, www-sivut.

Dvir, E. – Rogoff, K. (2009): Three Epochs of Oil, NBER Working Paper No. 14927.

Elinkeinoelämän keskusliitto (2011): investointitiedustelu, Helsinki.

Energiateollisuus ry, www-sivut.

Energy Technology Perspectives (2008): Scenarios and Strategies to 2050, OECD/IEA, Paris.

Environmental Performance Index (2008); Yale University – Columbia University – World Economic Forum, http://epi.yale.edu:2008/Home, http://epi.yale.edu/

ETLA (2011): Suhdanne 2011/1, Helsinki.

FinnSight 2015 (2006): Tieteen, teknologian ja yhteiskunnan näkymät, Tekes ja Suomen Akatemia, Helsinki.

Global Competitiveness Report 2008–2009. World Economic Forum.

Global Trends in Sustainable Energy Investment (2010): UNEP, United Nations Environment Programme; http://www.unep.org/sefi-ren21/

EIA (2010): International Energy Outlook, Energy Information Administration, U.S. Department of Energy, Washington, DC.

IEA (2008): World Energy Outlook, OECD/IEA, Paris.



IPCC (2007): The Intergovernmental Panel on Climate Change, Fourth Assessment Report: Climate Change 2007, http://www.ipcc.ch/

Itämeren haasteet ja Itämeri-politiikka, Valtioneuvoston selonteko 23/2009, Helsinki.

Itämeri 2008 – Merentutkimuslaitoksen Itämeriseurannan vuosiraportti, MERI – Report Series of the Finnish Institute of Marine Research No. 64, 2008, Helsinki.

Kansallinen innovaatiostrategia (2008). Työ- ja elinkeinoministeriö, Helsinki.

Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia 2007–2015, http://www.tietoyhteiskuntaohjelma.fi/esittely/fi_FI/1142405427272/

Kioton pöytäkirja, www.ymparisto.fi/default.asp?node=1885&lan=fi

Liski, M. – Kauppi, O. (2008): An empirical model of imperfect dynamic competition and application to hydroelectricity storage, Helsinki School of Economics.


Liski, M. – Murto, P. (2010): Uncertainty and energy saving investments, Aalto University.

Metsäteollisuus ry, www-sivut.

Stern, N. (2006): Stern Review on the Economics of Climate Change - Executive Summary.

Tilastokeksus, www-sivut.

Tol, R. (2009): The Economic Effects of Climate Change, Journal of Economic Perspectives, 23.

Tol, R. (2008): Why Worry About Climate Change? A Research Agenda, Environmental Values 17.

United Nations Framework Convention on Climate Change, http://unfccc.int/2860.php.

United Nations, National Accounts Statistics database, http://unstats.un.org/unsd/snaama/Introduction.asp.

VNK (2009): Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta: kohti vähäpäästöistä Suomea, Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja, 28/2009.

VNK (2011): Kohti edelläkävijyyttä? Ilmasto- ja energiapoliittisen tulevaisuusselonteon arviointi, Valtio-neuvoston kanslian julkaisusarja, 1/2011.

WWF (2008): Living Planet Report, Switzerland, www.panda.org.




ETLAElinkeinoelämän TutkimuslaitosThe Research Institute of the Finnish EconomyLönnrotinkatu 4 B00120 Helsinki

ISSN 0781–6847

Puh. 09-609 900Fax 09-601 753

[email protected]

Aikaisemmin ilmestynyt ETLAn Keskusteluaiheita-sarjassa Previously published in the ETLA Discussion Papers Series

No 1237 Jukka Lassila – Tarmo Valkonen, Julkisen talouden rahoituksellinen kestävyys Suomessa. 11.01.2011. 28 s.

No 1238 Martin Kenney – Bryan Pon, Structuring the Smartphone Industry: Is the Mobile Internet OS Platform the Key. 10.02.2011. 24 p.

No 1239 Mika Maliranta – Reijo Mankinen – Paavo Suni – Pekka Ylä-Anttila, Suhdanne- ja rakennekriisi yhtä aikaa? Toimiala- ja yritysrakenteen muutokset taantumassa. 17.02.2011. 20 s.

No 1240 Jyrki Ali-Yrkkö – Petri Rouvinen – Timo Seppälä – Pekka Ylä-Anttila, Who Captures Value in Global Supply Chains? Case Nokia N95 Smartphone. 28.02.2011. 22 p.

No 1241 Antti Kauhanen – Sami Napari, Gender Differences in Careers. 9.03.2011. 31 p.

No 1242 Mika Pajarinen – Petri Rouvinen – Pekka Ylä-Anttila, Omistajuuden vaikutus suomalaisen työllisyyden kasvuun ja pysyvyyteen. 16.03.2011. 27 s.

No 1243 Rita Asplund – Sami Napari, Intangibles and the Gender Wage Gap. An Analysis of Gender Wage Gaps Across Occupations in the Finnish Private Sector. 22.03.2011. 24 p.

No 1244 Antti Kauhanen – Sami Napari, Career and Wage Dynamics. Evidence from Linked Employer-Employee Data. 25.03.2011. 28 p.

No 1245 Kari E.O. Alho, Should Sweden Join the EMU? An Analysis of General Equilibrium Effects through Trade. 06.04.2011. 16 p.

No 1246 Heli Koski – Mika Pajarinen, The Role of Business Subsidies in Job Creation of Start-ups, Gazelles and Incumbents. 07.04.2011. 21 p.

No 1247 Antti Kauhanen, The Perils of Altering Incentive Plans. A Case Study. 08.04.2011. 22 p.

No 1248 Rita Asplund – Sami Napari, Intangible Capital and Wages. An Analysis of Wage Gaps Across Occupations and Genders in Czech Republic, Finland and Norway. 11.04.2011. 18 p.

No 1249 Mari Kangasniemi – Antti Kauhanen, Performance-related Pay and Gender Wage Differences. 21.04.2011. 19 p.

No 1250 Ye Zhang, Wireless Acquisition of Process Data. 24.05.2011. 52 p.

No 1251 Rita Asplund – Erling Barth – Per Lundborg – Kjersti Misje Nilsen, Challenges of Nordic Labour Markets: A Polarization of Working Life? 25.05.2011. 21 p.

Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen julkaisemat ”Keskusteluaiheita” ovat raportteja alustavista tutkimustuloksista ja väliraportteja tekeillä olevista tutkimuksista. Tässä sarjassa julkaistuja monisteita on mahdollista ostaa Talous-tieto Oy:stä kopiointi- ja toimituskuluja vastaavaan hintaan.

Papers in this series are reports on preliminary research results and on studies in progress. They are sold by Taloustieto Oy for a nominal fee covering copying and postage costs.

Julkaisut ovat ladattavissa pdf-muodossa osoitteessa: www.etla.fi/julkaisuhaku.php Publications in pdf can be downloaded at www.etla.fi/eng/julkaisuhaku.php

Documents

Innovaatiotoiminta - Etla · ketoimintaa, investointeja ja resursseja ympäristö- ja energia-alalla ja erityisesti uusiutuvassa energiassa sekä globaalisti että Suomessa. Asiasanat: