Janakkalan kunta

Kunnanvirasto Puh. (03) 68 011 tai (019) 75 801

Juttilantie 1 Fax (03) 680 1209 tai (019) 758 0209

14200 Turenki janakkalan.kunta@janakkala.fi

JANAKKALAN TYÖLLISYYSOHJELMA 2016

Työllisyystoimikunta

1 (12)

1. Katsaus työllisyystilanteeseen ja työllisyydenhoitoon

Elokuun lopussa 2015 Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli 346 700 työtöntä työnhakijaa. Hämeen työ- ja elinkeinotoimistossa heistä oli 24 324, joista janakkalalaisia 850. Työttömien työnhakijoiden määrä on vuosittain lisääntynyt.

Huolestuttavaa on, että työttömyys pitkittyy, määrä kasvaa yli 50 -vuotiaitten työttömien kohdalla (ja heidän osaltaan työttömyyden pitkittymisen riski on suuri), toisaalta myös nuorisotyöttömyys kasvaa, eivätkä nuoret pääse kiinni yhteiskuntaan työn avulla.

0

50

100

150

200

250

300

Tam

mi

Hel

mi

Maa

lis

Hu

hti

Tou

ko

Ke

sä

Hei

nä

Elo

Syys

Loka

Mar

ras

Jou

lu

2012

2013

2014

2015

Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleet Janakkalassa

Lähde: ELY työllisyyskatsaus

0

200

400

600

800

1000

1200

v.2012

v. 2013

v.2014

v. 2015

Työttömien määrä Janakkalassa

Lähde: ELY, työllisyyskatsaus

0

20

40

60

80

100

120

140

160

tam

mi

hel

mi

maa

lis

hu

hti

tou

ko

kesä

hei

nä

elo

syys

loka

mar

ras

jou

lu

2012

2013

2014

2015

Lähde: ELY työllisyyskatsaus

Alle 25-vuotiaat työnhakijat (ml. lomautetut) Janakkalassa

2 (12)

Janakkalan työttömyystilanne on kuitenkin koko Hämeen alueeseen verrattuna kohtalainen. Hämeen ELY -keskuksen työllisyyskatsausten mukaan Hämeen alueen pahin työttömyysalue on Päijät-Hämeessä sekä Forssan seudulla, Riihimäen ja Hämeenlinnan seudut pärjäävät vertailussa parhaiten.

Työllisyydenhoito on edelleen valtion tehtävä. Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (JTYPL) määrittää, että valtio edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja työvoiman tarjontaa yhdessä kuntien, työmarkkinajärjestöjen, yritysten ja muiden työnantajien sekä kansalaisten kanssa. Työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus ja elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus tarjoavat laissa säädettyjä julkisia työvoima- ja yrityspalveluja (JTYPL, 1 luku). Työ- ja elinkeinotoimiston tehtävä on palvella työnhakijaa (ja myös työnantajia). Tärkein palvelu työttömän kannalta on työnvälitys. Se on valtion, ei kunnan tehtävää. Työttömyysturvalakiuudistuksen myötä kunnille on siirretty maksuvastuuta pitkään (yli 300 päivää) työmarkkinatukea saaneista. 1.1.2015 alkaen kunta maksaa 50 % niiden kuntalaisten työmarkkinatuesta, jotka ovat saaneet sitä 300 -999 päivää ja 70 % yli 1000 päivää saaneiden työmarkkinatuesta. Kunnan mahdollisuudet työllisyydenhoitoon ovat kuitenkin rajalliset. Työ- ja elinkeinotoimiston asiantuntija on viranomainen, joka päättää, mitä etuuksia ja palveluja työttömälle myönnetään. Työ- ja elinkeinotoimiston asiantuntija ottaa kantaa työttömän palkkatukioikeuteen, työkokeilumahdollisuuteen ja mahdollisuuteen osallistua kuntouttavaan työtoimintaan. Kunnan mahdollisuudet rajoittuvat palkkatukityö- ja työkokeilupaikkojen sekä kunnan palvelujen tarjoamiseen, ainoastaan pitkään työttömänä olleen palvelutarpeen niin vaatiessa kunnan järjestämä kuntouttava työtoiminta on työttömälle velvoittavaa. Janakkalassa yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneita oli toukokuussa 2015 yhteensä 185 henkilöä, heistä 138 oli henkilöitä, joista kunta maksoi kuntaosuutta. Kuntaosuusmaksulistalla oli 18 henkilöä osa-aikatyössä ja työkyvyttömäksi todettuja 19 henkilöä. Yli 55 -vuotiaita listalla oli 37 henkilöä ja alle 29 -vuotiaita 18 henkilöä.

Työttömien osuus työvoimasta (%) elokuun 2015 lopussa Hämeen ELY -keskuksen alue 13,7

Hattula 8,8 Asikkala 11,4 Hämeenlinna 12,1 Hollola 10,9 Janakkala 10,7 Hämeenkoski 10,9 Forssa 15,2 Kärkölä 12,4 Humppila 13,9 Lahti 18,0 Jokioinen 11,1 Nastola 13,1 Tammela 9,5 Orimattila 12,9 Ypäjä 12,3 Padasjoki 13,7 Hausjärvi 7,9 Hartola 12,8 Loppi 7,9 Heinola 16,1 Riihimäki 11,9 Sysmä 12,9

3 (12)

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta tuli voimaan 1.1.2015. Monialainen yhteispalvelu pitää olla toiminnassa 1.1.2016 alkaen ja monialaisen palvelun tarve arvioidaan työttömille, jotka ovat olleet yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä (alle 25 -vuotiaat yhdenjaksoisesti yli 6 kk) tai saaneet yli 300 päivää työmarkkinatukea. Asetuksen mukaan työvoiman palvelukeskuksia johtaa kuntien valitsema johtaja ja päätökset tekee työvoiman palvelukeskuksen johtoryhmä, joka on kuntavetoinen. Monialaisen yhteispalvelun kautta kunnat saivat siis vihdoin vaikutusmahdollisuuksia pitkään työttömänä olleiden palveluihin.

Koko yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta työllisyyden parantaminen on ratkaisevassa asemassa. Kuntien elinvoimapolitiikan rooli korostuu, Suomen kilpailukyvyn ja yritystoiminnan toimintaedellytysten vahvistaminen on työllisyydenhoidossa ensiarvoisen tärkeää. Koko Suomen työpolitiikkaan kohdistuu erilaisia paineita: työttömyys pysyy korkealla tasolla, pitkäaikaistyöttömyys kasvaa, toisaalta rekrytointiongelmat lisääntyvät. Työvoiman kohtaanto-ongelman ratkaisu on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää.

Työvoiman tarpeen rakenne muuttuu, jolloin avustavia töitä on tarjolla vähän. Työntekijältä vaaditaan entistä enemmän ennen kaikkea psykologista joustavuutta, kykyä tehdä joustavasti erilaisia töitä. Työnkuvat ovat aiempaa monipuolisempia ja vaativat entistä enemmän erilaista osaamista monesta asiasta. Kaikki heikoimmassa asemassa olevat osatyökykyiset eivät kykene joustavuuteen – syrjäyttääkö yhteiskunta heidät kokonaan työmarkkinoilta? Janakkala 2020 strategiassa taloudellisen vakauden kriittisenä menestystekijänä ovat taloudellisesti vastuullinen päätöksenteko sekä aktiivinen työllisyydenhoito. Työllisyyden paranemista autetaan kunnan ja yritysten yhteistyössä luomien toimintamallien avulla. Strategian jatkosuunnittelu ja seuranta perustuvat talouden ja toiminnan suunnittelun prosessiin tulosaluetasolla. Taloussuunnitelmassa 2015 -2018 ja talousarviossa 2015 todetaan kunnanhallituksen perustaneen vuonna 2014 työllisyystoimikunnan. Työllistämisen tulosalueella valtuustokauden tavoitteena on, että kunnan työllisyystoimenpiteet muodostavat yhtenäisen ja vaikuttavuudeltaan tehokkaan kokonaisuuden ja talousarviovuonna 2015, että työllistämiskoordinaattorilla on käsitys työllistämisen kokonaisuudesta ja ehdotus toimenpiteiksi seuraaville kahdelle vuodelle. Muilla tulosalueilla aktiivinen työllisyydenhoito

4 (12)

on huomioitu talousarviossa perusturvassa talous- ja hallintopalveluiden sekä sosiaalityön ja toimeentuloturvan tulosalueella ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan opetustoimen tulosalueella.

2. Työllisyydenhoito Janakkalassa

Janakkalan kunnanhallitus päätti 24.3.2014 asettaa työllisyystoimikunnan kaudeksi 2014 -2015. Työllisyystoimikunnan tehtäviksi asetettiin työllistämisorganisaation poliittinen ohjaus, Janakkalan kunnan työllisyysohjelman laadinta sekä osallistuminen seudullisen työllisyysohjelman laadintaan, työllisyysmäärärahojen käytön valmistelu ja seuranta, lausuntojen antaminen kunnanhallituksen erityisesti pyytämistä asioista, työllisyysasioiden yleinen seuranta sekä työllisyyttä koskevien esitysten teko kunnanhallitukselle. Työllisyystoimikuntaan valittiin jäseniksi Mikko Viskari (SDP, pj.), Teemu Saarinen (KOK, vpj.), Ari-Pekka Jaatinen (VAS) ja Irmeli Elo (KESK). Kunnanhallitus vakinaisti työllisyystoimikunnan 28.9.2015.

Työllisyystoimikunta kokoontui ensimmäisen kerran 3.6.2014. Toimikunta määritteli ensisijaiseksi tehtäväkseen selvittää kunnan sisäisesti työllistämisen organisointiin liittyvät kysymykset. Toimikunta totesi myös, että työllistämisen toimenpiteitä toteuttamaan tarvitaan henkilö, joka toteuttaa toimenpiteet niin työllistettävää kuin kuntaakin mahdollisimman hyvin hyödyttäen.

Kunnanhallitus päätti työllisyystoimikunnan esityksestä 15.9.2014 perustaa määräaikaisen työllisyyskoordinaattorin viran tukemaan työllisyystoimikunnan työtä. Työllisyyskoordinaattorin virka ajalle 1.12.2014 -31.12.2015 sijoitettiin konsernipalveluihin henkilöstöjohtajan alaisuuteen, missä on myös työllistämisen tulosalue. Kunnanvaltuusto vakinaisti työllisyyskoordinaattorin viran 12.10.2015. Työllisyyskoordinaattorin tehtävä on painottunut Janakkalan kunnan työllisyydenhoidon kokonaismallin luomiseen, prosessien ja rakenteiden tarkasteluun ja tehokkuuden varmistamiseen sekä osallistumiseen työllisyydenhoitoon liittyvien hankkeisiin ja työryhmiin. Koordinaattori on luonut kokonaiskuvan kunnan työllisyydenhoitoon liittyvistä tehtävistä. Aiemmin työllisyydenhoidon tehtävät ovat jakautuneet kunnanjohtajan, talous- ja hallintojohtajan, henkilöstöjohtajan, perusturvajohtajan ja sosiaalityön johtajan kesken.

5 (12)

Janakkalan kunnan työllisyydenhoidon kokonaismalli on duaalimalli, missä työllisyydenhoito jakautuu konsernihallinnon sekä perusturvan eri tehtäviin. Työllisyydenhoito nähdään kokonaisuutena, missä työttömille on tarjottava heidän palvelutarpeensa mukaisia palveluja. Alla olevassa kuvassa on työllisyydenhoidon henkilöstö. Vihreällä merkittynä ovat vakituiset vakanssit. Oranssilla merkittynä ovat palkkatuella työllistetyt määräaikaiset työntekijät (ma./pt), määräaikaiset työntekijät ovat merkittynä tunnuksella ma. Terveydenhoitajan määräaikaisuus (vakanssi 50 %) on 15.5.2016 saakka ja työvalmentajan vakanssi tammikuuhun 2017.

Janakkalan kunta on ollut mukana Hattulan ja Hämeenlinnan kanssa yhteistyönä tehtävässä kunta- ja palvelurakenneselvityksessä. Janakkalan elinvoimaohjelma on valmistumassa vuoden 2015 aikana. Sosiaali- ja terveystoimen selvitystyöryhmässä on toisena kärkenä ollut työllisyyspalvelujen seudullistaminen. Hämeenlinnan kaupunki on kutsunut Janakkalan ja Hattulan seudulliseen työllisyystyöryhmään, kunnanhallitus pääti siihen osallistumisesta 31.8.2015, seudullisen työllisyystyöryhmän tavoitteena on luoda seudullinen työllisyysstrategia. Janakkalan kunnan työllisyysohjelman aikajänne on vain yksi vuosi, koska tulossa on sekä rakenteellisia että lakimuutoksia, jotka vaativat ohjelman päivittämistä jo vuonna 2016.

6 (12)

2.1. Palvelutarpeen arviointi Työttömien palvelutarpeen arviointi tapahtuu joko työ- ja elinkeinotoimistossa (työnvälityspalvelut, palvelulinja 1) tai työ- ja elinkeinotoimiston sekä sosiaalityön yhteistyönä (osaamisen kehittämisen palvelut ja tuetun työllistämisen palvelut sekä työvoiman palvelukeskus). Sosiaalityössä kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan elämäntilanne, tunnistetaan työllistymisen esteitä ja tarjotaan asiakkaalle tukea ja apua työllistymisen esteiden poistamiseksi. Sosiaalityön rooli työllisyydenhoidossa on kuntouttamista ja yhteiskuntaosallisuuden lisäämistä. Sosiaalityön avulla rakennetaan ihmisille luottamusta yhteiskuntaan ja tehdään asennetyötä siitä, miksi yhteiskunnassa kannattaa olla osallisena. Asiakkaan elämäntilanteen kokonaisvaltainen kartoittaminen sisältää mm. taloustilanteen (tulot, menot, velat), asumisen (olosuhteet, sijainti), sosiaalisten suhteiden/verkostojen (perhe, läheiset, ystävät – tuki vai houkuttelu huonoihin vaihtoehtoihin?), elämäntilanteen (historia ja nykyisyys, selviytymismallit), terveyden & toimintakyvyn (mielenterveys, fyysiset sairaudet, päihteet, kognitiiviset ongelmat – ymmärryskyvyn rajoitteet) ja elämänhallinnan (ajanhallinta, arkirytmi, rahankäyttö, asioiden hoito, sosiaaliset taidot – kanssakäyminen, itsestä huolehtiminen, vastuunotto) kartoittamisen. Lisäksi sosiaalityö kartoittaa te –toimiston kanssa yhteistyössä asiakkaan osaamista: ammattitaitoa, koulutusta, työkokemusta, asiakkaan vahvuuksia sekä työmotivaatiota ja työnhakutaitoja (esim. tietotekninen osaaminen). Kartoituksen kautta esiin tulleisiin työllistymisen esteisiin tarjotaan tukea: terveyden ja toimintakyvyn haasteet, pitkittyneen työttömyyden mukanaan tuomat vaikeudet (taloudellinen niukkuus, puutteellinen ammattitaito, itsetunto, motivaatio), itsensä ilmaisemisen vaikeus, ulkoisen olemuksen vaikutus, kulkemisen haasteet, työn kannattavuus (velallisuus), elämänhallinnan puutteet, päihteiden käyttö, perhearjen ja työn

7 (12)

yhteensovittamisen haasteet, rikostaustan (tuomiot & rikkeet) vaikutukset, kiinnittymisen vaikeudet (arjen sietokyky) sekä kielitaidon ja kulttuurin sisäistämisen haasteet; näitä sosiaalityössä pohditaan asiakkaan kanssa, luodaan sopivia tukitoimia ja yhteistyöverkostoja ja tehdään yhdessä asiakkaan kanssa muutostyötä työllistymisen edistämiseksi.

2.2. Työllisyydenhoidon prosessit

Janakkalassa sovelletaan hybridistrategiaa työllisyydenhoidossa. Hybridimallilla tarkoitetaan kahta eri näkökulmaa työllisyydenhoitoon. Vaikuttavimmat resurssit (palkkatukityöllistäminen, työllisyysseteli ja yhdistysten kuntalisä) kohdennetaan henkilöille, joilla on aito mahdollisuus työllistyä, joko heti tai kuntoutuksen kautta. Nämä palvelut ovat Janakkalassa henkilöstöhallinnossa, työllistämisen tulosalueella.

Toinen näkökulma on ohjata resursseja henkilöille, joilla mahdollisuus työllistyä on tilapäisesti tai pysyvästi alentunut ja taata heille mahdollisuus arkea rytmittäviin palveluihin. Janakkalassa kunnan perusturva vastaa sosiaalisen kuntoutuksen, kuntouttavan työtoiminnan sekä vammaisten työtoiminnan ja työllistymistä edistävän toiminnan järjestämisestä asiakkaiden palvelutarpeiden mukaisina. Työllisyyden edistämisessä on kysymys laaja-alaisesti katsottuna fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn parantamisesta siten, että kaikilla on mahdollisuus kuntoutua työmarkkinoille. Näillä arkea rytmittävillä palveluilla edistetään asiakkaiden elämänhallintaa, vaikutetaan työmarkkinatuen kuntaosuuksiin sekä välillisesti sosiaali- ja terveysmenoihin. (KTH-analyysi Janakkala, Tempo Economics). 2.2.1. Työllistäminen

Työssäoloehdon täyttäminen vaatii palkkatyötä. TE -toimiston maksaman palkkatuen kautta valtio subventoi työllistettävästä aiheutuvia palkkauskustannuksia. Kunnalle palkkatukityöllistäminen tarjoaa mahdollisuuden saada tilapäistä työvoimaa, hyödyntää työllistetyn työpanosta, vähentää pitkään työmarkkinatukea saaneiden kohdalla Kelalle maksettavaa työmarkkinatuen kuntaosuutta sekä saada verotuloja. Työllistettävälle taas työ tarjoaa mahdollisuuden olla osallisena työyhteisössä, tehdä merkityksellistä työtä, parantaa mahdollisuuksia saada pysyvämpi työpaikka (työstä työhön), saada palkkaa ja työssäoloehdon täyttymisen jälkeen myös ansiosidonnaista päivärahaa, mikäli pysyvämpää työtä ei ole löytynyt.

8 (12)

Konsernihallinnossa henkilöstöpalveluissa olevalla työllistämisen tulosalueella hoidetaan kunnan palkkatuella tapahtuva työllistäminen. Henkilöstöhallinnon työvalmentaja antaa esimiehille tukea työllistämisprosessissa, hoitaa palkkatukityöllistämiseen liittyvän byrokratian yhdessä työllisyyskoordinaattorin kanssa ja etsii työllistettäville sopivia töitä kunnan yksiköistä. Hän auttaa myös esimiehiä räätälöimään avustavia/tukityötehtäviä osatyökykyisille. Työvalmentaja etsii paikat myös työllistämisvelvoitteen piirissä (JTYPL, 11 luku) oleville kuntalaisille. Palkkatukityöllistäminen kohdennetaan työkykyisille nuorille tai kaikille vähintään 300 päivää työmarkkinatukea saaneille. Palkkatukityöllistämistä rajoittavat TE -toimiston linjaukset siitä, kenelle he määrärahaa myöntävät. Janakkalan kunnassa on myös käytössä työllisyysseteli. Työllisyyssetelin avulla kunta tukee yrittäjää, joka työllistää janakkalalaisen nuoren, pitkäaikaistyöttömän tai maahanmuuttajan. Työllisyyssetelin arvo on 400 €/kk ja sitä maksetaan 6 kk ajan. Henkilöstöjohtaja on myöntänyt myös kuntalisän sitä hakeneille yhdistyksille. Kuntalisää maksetaan yhdistykselle, joka työllistää pitkäaikaistyöttömän janakkalalaisen. 2.2.2. Kuntoutuminen työelämään Toinen näkökulma kunnan työllisyydenhoitoon tulee kuntoutuksen kautta. 1.4.2015 on voimaan tullut uusi sosiaalihuoltolaki, jossa korostetaan sosiaalisen kuntoutuksen merkitystä. Myös laki kuntouttavasta työtoiminnasta on uudistumassa 1.1.2017 alkaen. Uudistusesityksessä kuntouttava työtoiminta jakautuu osallisuutta edistävään sosiaaliseen kuntoutukseen ja työelämäosallisuutta edistävään sosiaaliseen kuntoutukseen (Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän…). Vanhan sosiaalihuoltolain voimaan jätetyt pykälät vammaisten työllistymistä edistävästä toiminnasta ja työtoiminnasta poistuvat uuden kuntouttavan työtoiminnan lain myötä. Kuntouttavan työtoiminnan toteuttajat tarvitsevat laajat verkostot. Asiakkaan palvelutarve on toimintakykyä tukevassa kuntouttavassa työtoiminnassa toisenlainen kuin kuntouttavassa työtoiminnassa, josta asiakas on siirtymässä työelämään. Asiakkaan palvelutarpeiden täyttämisessä ja asiakkaan rinnalla kulkemisessa korostuu uuden sosiaalihuoltolain mukaisesti sosiaalihuollon ammatilliseen henkilöstöön kuuluvan omatyöntekijän merkitys. Kuntouttava työtoiminta on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jota kunnan tulee järjestää nuorille työttömille ja kaikille pitkään työttömänä olleille henkilöille, jotka eivät kykene osallistumaan TE -palveluihin tai työhön. Työtoiminnan lisäksi sosiaalihuollon ammatillinen henkilöstö työskentelee yhdessä asiakkaan kanssa työllistymisen esteitä poistaen ja mahdollistaen asiakkaan siirtymisen kuntouttavasta työtoiminnasta eteenpäin.

9 (12)

Kuntoutusprosessit kohti työelämää ovat eri henkilöillä eripituisia. Kuntouttava työtoiminta on hyvin monimuotoista – ryhmämuotoisesta sosiaaliseen kuntoutukseen painottuvasta työtoiminnasta aivan työmarkkinoita lähestyvään, kunnan sisäisiä tilaustöitä tekevään toimintaan saakka. Janakkalan kunta järjestää kuntouttavaa työtoimintaa pääosin omana toimintanaan sosiaalityön tulosalueella toimivalla työpajalla sekä ”seinättömässä pajassa”, jolloin työtön on työtoiminnassa kunnan omissa yksiköissä. Työpajalla on kolme yksikköä seinättömän pajan lisäksi: ”Pollari” - sosiaalisen kuntoutuksen yksikkö, Taimistotie – työpaja ja ”Höylä” – Kuumolassa sijaitseva kierrätykseen ja ulkopuolisiin töihin keskittyvä yksikkö. Lisäksi kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään yhdistyksissä (mm. Mannerheimin lastensuojeluliitto, Turengin omakotiyhdistys jne.) sekä Janakkalan seurakunnalla ja hankitaan myös tarvittaessa ostopalveluna.

3. Janakkalan kunnan työllisyydenhoidon tavoitteet, mittarit, seuranta Janakkalan kunnan työllisyystoimikunta on määritellyt työllisyydenhoidon tavoitteiksi pitkäaikaistyöttömyyden katkaisemisen ja ehkäisemisen, kuntalaisten hyvinvoinnin lisäämisen sekä työmarkkinatuen kuntaosuusmaksun vähentämisen. Palkkatukityöllistäminen on kohdennettu Janakkalassa työkykyisten 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden ja nuorisotakuun piiriin kuuluvien työllistämiseen. Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään kaikille kohderyhmille. Tavoitteena on, että asiakkaan polku kuntouttavasta työtoiminnasta työhön on sujuva. Asiakkaan palvelutarve ratkaisee tarvittavat työllistymistä edistävät toimenpiteet. Asiakas saa sosiaalityöstä ja/tai TE -toimistosta tarvittavan tuen edetäkseen työelämään. Tavoitteena on, että työllisyydenhoidon vastuualueet ja tehtävät kunnassa ovat selkeät. Esimiehet saavat tukea työllistämiseen henkilöstöpalveluista ja seinättömän pajan

10

(12)

asiakkaiden osalta perusturvasta. Toiminnan johtoajatuksena on asiakaslähtöisyys ja taloudellisuus sekä niiden yhteistuloksena saatava tuloksellisuus.

3.1. Palkkatukityöllistämisen tavoitteet ja mittarit vuonna 2016

Kunnan palkkatukityöllistämisestä kohdentuu nuorisotakuun piiriin kuuluviin sekä vähintään 300 päivää työmarkkinatukea saaneisiin vähintään 80 %

Työllistetyistä enemmän kuin 50 % on vähintään 300 päivää työmarkkinatukea saaneita

Palkkatukityöllistämiseen siirtyvät kuntouttavasta työtoiminnasta ne työkykyiseksi kuntoutuneet, joiden polutuksessa työmarkkinoille määräaikaisesta työsuhteesta on hyötyä

Palkkatuella työllistetään vähintään 5 apuohjaajaa työpajalle ja sitä kautta mahdollistetaan useamman osallistuminen kuntouttavaan työtoimintaan

Asiakaspalaute kerätään 3 kuukautta palkkatukijakson jälkeen ja samalla selvitetään asiakkaan sijoittuminen (onko työssä, työtön, toimenpiteessä?)

3.2. Työllisyyssetelin ja kuntalisän tavoitteet ja mittarit vuonna 2016

Työllisyyssetelin määrärahasta on käytetty 100 % ja se kohdentuu yli 50 %:sti nuorisotakuun piiriin kuuluviin

Yhteistyötä TE -palvelujen työhönvalmennuksen kanssa lisätään, jotta työhön valmentajat voivat tarjota tukea työllistäville pienyrittäjille

Työllisyysseteli kohdennetaan mikro- ja pienyrityksiin ja sen avulla pyritään madaltamaan rekrytointikynnystä

Kuntalisän avulla on työllistetty 5 janakkalalaista pitkäaikaistyötöntä yhdistyksiin

3.3. Kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalityön tavoitteet vuonna 2016

Palvelujen lähtökohtana on asiakkaan tarve

Kunnan palvelut kantavat päävastuun työmarkkinoille kuntoutuvien palveluista, TE -palvelut kantavat päävastuun yrityspalveluista sekä työllistyvien osaamisen kehittämisestä sekä työnvälityksestä. Työnjakoa selkeytetään.

Aktivointi- ja/tai monialaisia työllistymissuunnitelmia on tehty vähintään 50 %:lle työllistymistoimenpiteisiin oikeutetuista

Työmarkkinatuen kuntaosuutta kerryttävistä henkilöistä vähintään 30 % on mukana aktiivitoimissa (esim. kuntouttava työtoiminta, TE -palvelut, palkkatuettu työ) kuukausitasolla

Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden määrä on vuonna 2016 enintään 250 henkilöä kuukausittain

Kuntouttavaan työtoimintaan on osallistunut vuonna 2016 kaikkiaan 110 henkilöä

Seinättömän Pajan kautta kuntouttavassa työtoiminnassa on 30 henkilöä

Työpajan käyttöaste on 70 %

Kuntouttavaa työtoimintaa on tuotettu yli 6100 työtoimintapäivää vuonna 2016

Kuntouttavan työtoiminnan mahdollisuuksia on lisätty asiakkaan palvelutarpeen vaatiessa myös muihin kuin kunnan itse tuottamiin palveluihin (esimerkiksi seudulliset palvelut)

11

(12)

Työkyvyn arviointiin on ohjattu 10 henkilöä

Eläkeselvityksiin on ohjattu 12 henkilöä

Työttömien terveystarkastusten piiriin on päässyt vähintään 60 % yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneista

3.4. Työllisyystoimikunnan tavoitteet vuonna 2016

Työllisyydenhoito linkittyy luontevaksi osaksi kunnan elinkeinopolitiikkaa ja koulutuspolitiikkaa

Työllisyystoimikunnan kokoonpanoon lisätään elinkeinoelämän ja työvoimahallinnon edustajia

Työllisyystoimikunnassa aloitetaan yritysyhteistyön kehittäminen

Työllisyydenhoito läpäisee kaikki kunnan toimialat ja kaikki toimialat tukevat työllistymistä ja työkyvyn säilymistä (kartoitetaan esim. palvelut/alennukset työttömille mm. liikunta- ja kulttuuripalveluista)

Janakkala on aktiivisesti mukana seudullisen työllisyysstrategian luomisessa

Sosiaaliset kriteerit otetaan mukaan julkisiin hankintoihin ja sitä kautta luodaan alueelle uusia työpaikkoja

Seudullisessa strategiassa huomioidaan yhdenmukaisuus kuntien palveluissa yrittäjille > yhden luukun palvelujen kehittäminen verkostossa työnantaja-asiakkaille

Työllisyydenhoidon poikkihallinnollinen koordinaatio toimii (sekä kuntouttava työtoiminta että työllistäminen kehittyvät tavoitteiden suuntaisesti) ja kaikkia toimia seurataan ja raportoidaan vuosittain kunnanhallitukselle

Toimikunta seuraa ja tarkastelee työttömyystilannetta ja tilanteen kehittyminen tuodaan tietoon kaikille hallinnonaloille, jotta tarvittavia toimenpiteitä voidaan kehittää

Te -toimiston kanssa tehtävää yhteistyötä kehitetään tiiviimmäksi, TYPin asiantuntijaresurssi Janakkalassa säilyy

Työmarkkinatuen kuntaosuuden henkilö- ja euromäärä saadaan laskemaan

4. Toimenpide-esitykset

Työttömyyden trendit näyttävät edelleen synkiltä, työttömyyden pitkittyminen lisää kunnan maksettavaksi tulevia kuluja ja nousukautta ei ole näkyvissä. Olennainen kysymys on, kuinka Janakkalan kunta hoitaa aktiivisesti työllisyyttä ja millä resursseilla työllisyydenhoidosta kunnassa huolehditaan? Miten mahdollistetaan tehokkaat resurssit ja palvelujen kehittäminen? Janakkalan työllisyydenhoidon duaalimallin vahvistamiseksi ehdotetaan seuraavia toimenpiteitä:

Työvalmentajan toimen vakinaistaminen henkilöstöhallinnossa selvitetään vuoden

2016 aikana Sosiaalityön resurssia uudessa työvoiman palvelukeskuksessa vahvistetaan

palveluohjaajalla/palveluohjaajilla, joka/jotka toimii/toimivat sosiaalihuoltolain mukaisena omatyöntekijänä. Työllisyysprosessien pullonkaulana ovat tällä hetkellä

12

(12)

sosiaalityön ja TE -palvelujen henkilöresurssien niukkuus ja valtavat asiakasmäärät virkailijaa kohden

Terveydenhoitajan palvelut työvoiman palvelukeskuksessa jatketaan vuoden 2016 loppuun ja vuoden 2016 aikana selvitetään jatkotarve

Työllistämismäärärahoja suunnataan pitkäaikaistyöttömien (yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneet) ja nuorten oppisopimuskoulutukseen kunnan sisällä heidän tarpeensa mukaan. Tämä mahdollistaa pitkäaikaistyöttömän ammatin vaihdon tai ammattikouluttamattoman ensimmäisen ammatin ja parantaa henkilön jatkotyöllistymismahdollisuuksia.

Lähteet: Janakkala 2020 strategia (KV 15.11.2010/63 §, liite 8) Janakkala Taloussuunnitelma 2015 -2018, talousarvio 2015, Kunnanhallituksen esitys valtuustolle 3.11.2014. Karjalainen Vappu & Karjalainen Jarno: Kuntouttava työtoiminta kunnissa. Arvioita toiminnan järjestämistavasta ja kehityssuunnasta. THL raportti 46/2011. Kelasto, Kelan tilastot. Kuntaliitto: Suomen kuntaliiton työpoliittinen ohjelma 2014 Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (JTYPL) 28.12.2012/916 Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 2.3.2001/189 Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 30.12.2014/1369 Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti. STM raportteja ja muistioita 2014:32. Sosiaalihuoltolaki 17.9.1982/710 Sosiaalihuoltolaki 30.12.2014/1301 Tempo Economics: Janakkala KTH-analyysi 30.4.2015 Työllisyyskatsaukset, ELY-keskus Työttömyysturvalaki 30.12.2002/1290 Valtioneuvoston asetus julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 28.12.2012/1073 Valtioneuvoston asetus työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 30.12.2014/1377