Jääkärilippu Itsenäisen Suomen ensimmäinen joukko-

osastolippu.

Jääkärilippu vihittiin Kuninkaallisen Preussin

Jääkäripataljoona 27:n edessä Libaun

(Liepajan) Pyhän Kolminaisuuden Kirkossa

(Trinitatiskirkko)13. helmikuuta 1918. Lipun

vihki jääkäri, teologian ylioppilas Hannes

Anttila. Jääkärit vannoivat lipun ääressä

sotilasvalan Suomen lailliselle hallitukselle.

Pataljoona siirtyi välittömästi

jumalanpalveluksen jälkeen Suomeen

lähteviin laivoihin. Lippu oli kootun pataljoonan

edessä viimeisen kerran Vaasan paraatissa

26.helmikuuta 1918. Tämän jälkeen jääkärit

siirrettiin hallituksen joukkojen johtajiksi ja

kouluttajiksi.

Jääkärilippua kannetaan tänä

päivänä valtiollisissa

paraateissa kunniapaikalla

heti kolmikielekkeisen

Valtiolipun jälkeen.

Sortokaudet loivat vastarinnan ja

synnyttivät itsenäisyysliikkeet

Lukuisia itsenäisyysliikkeitä, joiden päämäärät ja

keinot olivat hyvin erilaisia.

Yliopistopiirit ja osakunnat olivat aktiivisia vaikuttajia

erityisesti Nylands Nation ja Pohjalainen Osakunta.

Nämä liikkeet kokoontuivat marraskuun 20.päivänä

1914 Ostrobotnian kassahuoneessa.

Tavoite irrottaa Suomi Venäjästä!

Turvaudutaan voimakeinoihin

Päätettiin hankkia sotilaskoulutusta Ruotsista tai Tanskasta.

Maat kieltäytyivät puolueettomuuteensa vedoten. Päätettiin

kääntyä Venäjän vihollisen Saksan puoleen.

Ylioppilaat Walter Horn ja Bertel Paulig matkustivat

Tukholmaan, jossa he yhdessä tohtori Gummeruksen kanssa

laativat kirjeen Saksan sotilasviranomaisille.

Tammikuussa Saksa päätti antaa muutaman viikon kurssilla

sotilaskoulutusta 200 suomalaiselle saksankielentaitoiselle

ylioppilaalle Lockstedter Lagerissa noin 50 km Hampurista

pohjoiseen

Pfadfinder -kurssi

Ensimmäiset 55 jääkäriä saapuivat Lockstedter Lageriin

25.helmikuuta 1915

Maaliskuun lopulla miehiä oli 162. joista

39 oli Saksasta mukaan tulleita opiskelijoita,

kurssi jatkui ja pitkittyi useilla viikoilla

Kurssin johtajana oli Saksan partioliikkeen johtaja,

majuri Maximilian Bayer

Majuri Maximilian

Bayer

Syntyi 11.5.1872 Karlsruhessa

Kaatui rykmentinkomentajana

Verdun 25.10.1917

Haudattu Mannheimiin

Suomalaiset jääkärit pystyttivät

haudalle muistokiven 1920-

luvulla

Kuva otettu talvella 1917 Riianlahdella

Ausbildungsruppe Lockstedt

(LoLa) Berliinissä varatuomari Fritz Wetterhoff vaikutti ratkaisevasti, että Wilhelm II allekirjoitti 28.8.1915 käskyn, jolla Pfadfinder -kurssi laajennettiin 2 000 miehen vahvennetuksi jääkäripataljoonaksi. Värväystoiminta kohdistui aluksi Saksassa oleviin suomalaisiin ja sekä organisoinnin jälkeen salaiseen värväykseen Suomessa.

Suomessa värväystä johti Aktiivinen komitea ja sen tukena oli Keskuskomitea. Näissä oli jäseniä kaikista porvaripuolueista, sekä siviilihenkilöitä että entisiä tsaarinvallan sotilaita. Sosiaalidemokraatit jäivät ulkopuolelle, mutta Yrjö Mäkelin, Oskari Tokoi ja K.H.Wiik suhtautuivat liikkeeseen myönteisesti .

Saksasta lähetettiin jääkäreitä värväystehtäviin ja organisoimaan

etappeja erityisesti länsirannikolle ja Itä- sekä Pohjois-Suomeen.

Lockstedter Lager

Lockstedter Lager

tämän päivän Hohenlockstedt Alue oli Preussin Armeijan ampuma- ja harjoitusalue, jolla saattoi olla

samanaikaisesti yli 10.000 sotilasta. Alueella koulutettiin pääasiallisesti

jalkaväkeä ja tykistöä. Kasarmialue oli rakennettu kuten pysyvä varuskunta-

alue. Nykyisin alue on Hohenlockstedtin kunnan keskustaajama ja kasarmit

ovat asuntoina teollisuus- ja liiketiloina tai gallerioina..

Pfadfindereitä ja konekiväärikoulutusta

Jääkärien koulutustausta

Akateeminen loppututkinto 52 hyvä kielitaito

Ylioppilas 270 tyyd. kielitaito

Lukio 19 ”

Osa lukiota 81 ”

Keskikoulu 163 vältt. kielitaito

Kansakoulu 946 ei kielitaitoa

Ei koulua 366 ”

Yhteensä 1897

Jääkäreiden ammatit

Koululaisia n. 200 keskik. tai lukio

Työläisiä 513

Maanviljelijöitä 268

Kalastajia 17

Yrittäjiä ym. 148

Merimiehiä 132 pääll. ja miehistöä

Virkamiehiä n. 50 pol,tulli,luotsi,op

Muita n. 100

Karkea jako 1/3 työläisiä, 1/3 maanvilj, 1/3 opisk.

”Läpileikkaus” Suomen kansasta

Itärintamalla

Kesäkuu 1916 – Helmikuu 1917 Misse -joen suot ja pusikot

Riianlahden rantaharjulla

Itärintamalla 30.5.1916 - 25.3.1917

Kaatuneita ja kad. 13 (15)

Haavoittuneita 49

Siviilityöhön 15

Karanneita (venäläisten puolelle) 4

Työleirille (Bahrenfelt) 69

Poistettu (sairaat ) 20

Kuolleita (taudit) 74

Työleirille kaikkiaan, 254

joista takaisin pataljoonaan 32

Pataljoonassa 203 saksal. ja 1254 suomal.

Kotiinpaluu Aiemmin kouluttajina Suomessa 100 noin

Vaasaan 18.1.1918 85

Vaasaan 25.2.1918 950

Vapaussodassa yhteensä 1261

Saksaan jäi 13.2.1918 noin 600 jääkäriä

Myöhemmin 1918 n. 250

Vuonna 1919 n. 300

Muihin maihin yli 10 USA?

Saksaan lopullisesti 15 naimisissa ?

Edelleen kadoksissa n.40, NL 22 ?

Puolustusvoimissa, RVL:ssä ja suojeluskunnissa palveli myöhemmin

palanneita noin 250. Heimosotiin osallistui noin 160 jääkäriä. Altona –

Bahrenfeldissä olleista tuli yht 30 ups ja aliups. Noin 250 jääkäriä ei

kotiinpaluun jälkeen pukeutunut missään vaiheessa sotilaspukuun.

Kokonaispoistumaksi voidaan laskea nämä 250 miestä. Eli alle 20 %.

Vaasan paraati 26.2.1918

Jääkäritappiot 1918

Kaatuneet 131

Haavoittuneet 238

Yhteensä 365 = n. 30 %

Tampereella 61

Raudussa 18

Viipurissa 11

Muualla 41

Heimosodat 1918 – 22 erikseen

Jääkärit talvisodassa

Talvisotaan 774

Rintamatehtävissä 494

Kotijoukoissa 236 Sk, varikot, KoulK

Siviilitehtävissä 44 VS, poliisi,luotsit

Ylin johto kenraalit 14 PM, AK, Div

Rykmenttiporras 62 (36 komentajaa)

Pataljoonaporras, pstot 100 (83 komentajaa)

Perusyksiköt, ptrit 98 (65 päällikköä)

Muut tehtävät 42 joukkueet, tjat ym

Kaatuneet 18

Jääkärit jatkosodassa

Jatkosotaan osallistui 710 (57 %)

Rykmenttiporras 36 (25 komentajaa)

Pataljoonaporras 64 (50 komentajaa)

Perusyksikköporras 64 (66 päällikköä)

Muut rintamatehtävät 34

Kaatuneet 21

Jääkärikenraalit puolustusvoimien

komentajina 1928 - 1959

Aarne Sihvo 1926-1933 ja

1946-1953

Hugo Österman 1933-1939

Erik Heinrichs 1945

Jarl Lundqvist 1945-1946

Kaarlo Heiskanen 1953-1959

Jääkärikenraalit

ja Mannerheim-ristin ritarit Yhteensä 49 jääkäriä saavutti kenraalin arvon.

Heistä mainittakoon:

- jalkaväenkenraali Erik Heinrich

- jalkaväenkenraali Taavetti Laatikainen

- kenraaliluutnantti Lennart Oesch

- kenraali V.Valve (viimeinen jääkäri, meriv )

- kenraaliluutnantti Jalmar Lundqvist (ilmav)

- kenraalimajuri Erkki Raappana (RVL)

- kenraalimajuri Uno Fagernäs

- kenraalimajuri EinarVihma

- kenraalimajuri Albert Puroma (RVL)

- jalkaväenkenraali PaavoTalvela

- jalkaväenkanraali Eino Armas Martola (YK)

- kenraaliluutnantti Woldemar Hägglund

Yteensä 20 jääkäriä nimitettiin Mannerheimristin

Ritariksi.

Heistä mainittakoon:

- jvkenr Erik Heinrich, 1.lk Mannerheimristi

- ev Ruben Lagus, no 1, 22.7.41

- kenrm Paavo Talvela , no 2, 3.8.41

- ev Erkki Raappana, no 3, 3.8.41

- evl Auno Kuiri, no 128, 19.6.44

- ltn Albert Räsänen, no 40, 19.11.41

- ev Albert Puromaa, no 96, 18.10.42

- Ev Berndt Polon , no 80, 23.8.42

- Evl Viljo Laakso, no 191, 17.5.1945

Evl Laakso osallistui Lapin sotaan toisen

jalkansa menettäneenä . Hän oli

viimeinen ritariksi sodanajan ansioista

nimitetty.

Jääkärien perinteet

Jääkäriliitto 1922 – 1988

Jääkärisäätiö 1988

Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistys ry 1972

Muistomerkit ja -laatat

• Suomessa n. 250 kpl ja

Jääkärimuseo

• Ruotsissa n. 10 kpl

• Saksassa 1 ja museo

• Latviassa 3 ja näyttely

• Virossa 3 kpl

Jääkärihaudat kansallisia

muistomerkkejä

Haudalla jääkärihautamerkki