Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet

Lukuisia itsenäisyysliikkeitä, joiden päämäärät ja keinot olivat hyvin erilaisia. Yliopistopiirit ja osakunnat olivat aktiivisia vaikuttajia erityisesti Nylands Nation ja Pohjalainen Osakunta. Nämä liikkeet kokoontuivat marraskuun 20.päivänä 1914 Ostrobotnian kassahuoneessa. Tavoite irrottaa Suomi Venäjästä!

Turvaudutaan voimakeinoihin Päätettiin hankkia sotilaskoulutusta Ruotsista tai Tanskasta. Maat kieltäytyivät puolueettomuuteensa vedoten. Päätettiin kääntyä Venäjän vihollisen Saksan puoleen. Ylioppilaat Walter Horn ja Bertel Paulig matkustivat Tukholmaan, jossa he yhdessä tohtori Gummeruksen kanssa laativat kirjeen Saksan sotilasviranomaisille. Tammikuussa Saksa päätti antaa muutaman viikon kurssilla sotilaskoulutusta 200 suomalaiselle saksankielentaitoiselle ylioppilaalle Lockstedter Lagerissa noin 50 km Hampurista pohjoiseen

Pfadfinder -Kurssi

Ensimmäiset 55 jääkäriä saapuivat Lockstedter Lageriin 25.helmikuuta 1915 Maaliskuun lopulla miehiä oli 162. joista 39 oli Saksasta mukaan tulleita opiskelijoita, kurssi jatkui ja pitkittyi useilla viikoilla Kurssin johtajana oli Saksan partioliikkeen johtaja, majuri Maximilian Bayer

Majuri Maximilian Bayer Syntyi 11.5.1872 Karlsruhessa Kaatui rykmentinkomentajana Verdun 25.10.1917 Haudattu Mannheimiin Suomalaiset jääkärit pystyttivät haudalle muistokiven 1920-luvulla

Kuva otettu talvella 1917 Riianlahdella

Ausbildungsgruppe Lockstedt (LoLa)

Berliinissä varatuomari Fritz Wetterhoff vaikutti ratkaisevasti, että Wilhelm II allekirjoitti 28.8.1915 käskyn, jolla Pfadfinder -kurssi laajennettiin 2 000 miehen vahvennetuksi jääkäripataljoonaksi. Värväystoiminta kohdistui aluksi Saksassa oleviin suomalaisiin ja sekä organisoinnin jälkeen salaiseen värväykseen Suomessa.

Suomessa värväystä johti Aktiivinen komitea ja sen tukena oli Keskuskomitea. Näissä oli jäseniä kaikista porvaripuolueista, sekä siviilihenkilöitä että entisiä tsaarinvallan sotilaita. Sosiaalidemokraatit jäivät ulkopuolelle, mutta Yrjö Mäkelin, Oskari Tokoi ja K.H.Wiik suhtautuivat liikkeeseen myönteisesti .

Saksasta lähetettiin jääkäreitä värväystehtäviin ja organisoimaan

etappeja erityisesti länsirannikolle ja Itä- sekä Pohjois-Suomeen.

Lockstedter Lager

Pfadfindereitä ja konekiväärikoulutusta

Jääkärien Koulutustausta Akateeminen loppututkinto 52 hyvä kielitaito Ylioppilas 270 tyyd. kielitaito Lukio 19 ” Osa lukiota 81 ” Keskikoulu 163 vältt. kielitaito Kansakoulu 946 ei kielitaitoa Ei koulua 366 ” Yhteensä 1897

Jääkäreiden ammatit Koululaisia n. 200 keskik. tai lukio Työläisiä 513 Maanviljelijöitä 268 Kalastajia 17 Yrittäjiä ym. 148 Merimiehiä 132 pääll. ja miehistöä Virkamiehiä n. 50 pol,tulli,luotsi,op Muita n. 100 Karkea jako: 1/3 työläisiä, 1/3 maanvilj, 1/3 opisk. ”Läpileikkaus” Suomen kansasta

Itärintamalla kesäkuu 1916 – helmikuu 1917

Misse -joen suot ja pusikot

Riianlahden rantaharjulla

AA-Joki v. 1917, Oesch

Itärintamalla 30.5.1916 - 25.3.1917 Kaatuneita ja kad. 13 (15) Haavoittuneita 49 Siviilityöhön 15 Karanneita (venäläisten puolelle) 4 Työleirille (Bahrenfelt) 69 Poistettu (sairaat ) 20 Kuolleita (taudit) 74 Työleirille kaikkiaan, 254 joista takaisin pataljoonaan 32 Pataljoonassa 203 saksal. ja 1254 suomal.

Kotiinpaluu Aiemmin kouluttajina Suomessa 100 noin Vaasaan 18.1.1918 85 Vaasaan 25.2.1918 950 Vapaussodassa yhteensä 1261 Saksaan jäi 13.2.1918 noin 600 jääkäriä Myöhemmin 1918 n. 250 Vuonna 1919 n. 300 Muihin maihin yli 10 USA? Saksaan lopullisesti 15 naimisissa ? Edelleen kadoksissa n.40, NL 22 ? Puolustusvoimissa, RVL:ssä ja suojeluskunnissa palveli myöhemmin palanneita noin 250. Heimosotiin osallistui noin 160 jääkäriä. Altona – Bahrenfeldissä olleista tuli yht 30 ups ja aliups. Noin 250 jääkäriä ei kotiinpaluun jälkeen pukeutunut missään vaiheessa sotilaspukuun. Kokonaispoistumaksi voidaan laskea nämä 250 miestä. Eli alle 20 %.

Vaasan paraati 26.2.1918

Jääkäritappiot 1918 Kaatuneet 131 Haavoittuneet 238 -Yhteensä 365 = n. 30 % Tampereella 61 Raudussa 18 Viipurissa 11 Muualla 41 Heimosodat 1918 – 22 erikseen

Tilanne vapaussodan jälkeen V. 1918 • Sotatila ja rauhattomuus rajalla

• Armeijan suunnittelu Saksan Itämeren

divisioonan komentajan tehtäväksi

• Erimielisyyksiä puolustuslaitoksen

kehittämisessä

• Henkilökunnan kirjavuus ja puute

• Majoitus - ja ravitsemustilanne

• Kurikysymykset

MIKKELI 10.5.1918

Jääkärit

maanpuolustuskyvyn

rakentajina

1920 – 1930 luvuilla

Operatiiviset suunnitelmat V. 1927 VK 1 Hyökkäyksellinen puolustus, lähtökohta: Suomi ei taistele yksin VK 2 Puolustustaisteluun perustuva suunnitelma Tavoitteena 1920 – ja 1930 luvuilla puolustuskyky, Jolla NL:n hyökkäys Karjalan kannaksen kautta voitaisiin torjua ja saavuttaa aikavoitto poliittisille neuvotteluille

Koulutus • Reserviupseerien koulutus alkoi 1920 luvun alussa - ennen talvisotaa koulutettiin 15 000 miestä • Sotakorkeakoulu perustettiin v. 1924 - koulutettiin 370 upseeria, joista 64 jääkäreitä,

ulkomailla opiskeli huomattava määrä • Kertausharjoitukset - 180 000 miestä

EVERSTI ARMAS MARTOLA

Suojeluskuntien

yliesikunnan

esikuntapäällikkö

Vuonna 1935

KARL LENNART

OESCH

Yliesikunnan päällikkö

v. 1930 - 1939

JARL LUNDQVIST

Ilmavoimien komentaja v. 1932 – 1944

Marsalkka Mannerheim ja kenraali Väinö Valve Suomen Joutsenella v. 1935 Helsingissä

Jääkärikenraalit puolustusvoimien komentajina 1928 - 1959

Aarne Sihvo 1926-1933 ja 1946-1953

Hugo Österman 1933-1939

Erik Heinrichs 1945

Jarl Lundqvist 1945-1946

Kaarlo Heiskanen 1953-1959

Heinjoki

Syksy v. 1939

Jääkärit talvisodassa Talvisotaan 774

Rintamatehtävissä 494

Kotijoukoissa 236 Sk, varikot, KoulK

Siviilitehtävissä 44 VS, poliisi,luotsit

Ylin johto kenraalit 14 PM, AK, Div

Rykmenttiporras 62 (36 komentajaa)

Pataljoonaporras, pstot 100 (83 komentajaa)

Perusyksiköt, ptrit 98 (65 päällikköä)

Muut tehtävät 42 joukkueet, tjat ym

Kaatuneet 18

JÄÄKÄRIT JATKOSODASSA Jatkosotaan osallistui 710 (57 %) Rykmenttiporras 36 (25 komentajaa) Pataljoonaporras 64 (50 komentajaa) Perusyksikköporras 64 (66 päällikköä) Muut rintamatehtävät 34 Kaatuneet 21

Ylipäällikkö ja kenraali

Heinrichs Päämajassa

Jatkosodan aikana

Heinrichs, Lagus ja Talvela v. 1941

Kenraalimajuri Erkki Raappana Mannerheim-ristin ritari Joensuun SK piirin päällikkö v. 1921, Joensuun Rajavartioston komentaja v. 1921 - 1939

Enso 4.6.1944

Jääkärikenraalit ja Mannerheim-ristin ritarit Yhteensä 49 jääkäriä saavutti kenraalin arvon. Heistä mainittakoon: - jalkaväenkenraali Erik Heinrich - jalkaväenkenraali Taavetti Laatikainen - kenraaliluutnantti Lennart Oesch - kenraali V.Valve (viimeinen jääkäri, meriv ) - kenraaliluutnantti Jalmar Lundqvist (ilmav) - kenraalimajuri Erkki Raappana (RVL) - kenraalimajuri Uno Fagernäs - kenraalimajuri EinarVihma - kenraalimajuri Albert Puroma (RVL) - jalkaväenkenraali PaavoTalvela - jalkaväenkanraali Eino Armas Martola (YK) - kenraaliluutnantti Woldemar Hägglund

Yteensä 20 jääkäriä nimitettiin Mannerheimristin Ritariksi. Heistä mainittakoon: - jvkenr Erik Heinrich, 1.lk Mannerheimristi - ev Ruben Lagus, no 1, 22.7.41 - kenrm Paavo Talvela , no 2, 3.8.41 - ev Erkki Raappana, no 3, 3.8.41 - evl Auno Kuiri, no 128, 19.6.44 - ltn Albert Räsänen, no 40, 19.11.41 - ev Albert Puromaa, no 96, 18.10.42 - Ev Berndt Polon , no 80, 23.8.42 - Evl Viljo Laakso, no 191, 17.5.1945 Evl Laakso osallistui Lapin sotaan toisen

jalkansa menettäneenä . Hän oli viimeinen ritariksi sodanajan ansioista nimitetty.

Jääkärien perinteet

Jääkäriliitto 1922 – 1988 Jääkärisäätiö 1988 Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistys ry 1972

MUISTOMERKIT JA LAATAT • Suomessa n. 250 kpl ja

Jääkärimuseo • Ruotsissa n. 10 kpl • Saksassa 1 ja museo • Latviassa 3 ja näyttely • Virossa 3 kpl Jääkärihaudat kansallisia

muistomerkkejä Haudalla jääkärihautamerkki