Embed Size (px)
Citation preview
42012
Kuntien asiantuntijat KUMULA ry:n jäsenlehti
Johtaminen on taitolaji
Teemana
Johtaminen
Kiitos!
Kumina
Kuntien asiantuntijat
Kumula ry:n jäsenlehti
Julkaisija:
Kuntien asiantuntijat -
Kommunala specialister -
Kumula ry,
Maistraatinportti 4 A, 00240
Helsinki, [email protected]
Toiminnanjohtaja:
Jussi Näri,
puh. 0201 235 384 ja
0400 816 284,
Järjestösihteeri:
Jaana Hiltunen,
puh. 0201 235 385 ja
040 1599 397,
Päätoimittaja:
Maarit Helén,
puh. 040 749 2299,
Toimituskunta:
Maarit Helén, Jaana Hiltunen,
Jussi Näri, Ulla Pötsönen, Tarja
Vuorinne, Tuija Heikkilä
Toimittaja ja ilmoitusmyynti:
Tuija Heikkilä,
puh. 050 430 5792,
Svensk resumén käännös:
Solveig Stormbom
Ulkoasu: Marja Muhonen
Paino: Forssa Print 2012
Painos: 2 900 kpl
ISSN-L 1796-3605
ISSN 1796-3605 (Painettu)
ISSN 2323-4644 (Verkko-
julkaisu)
7. vuosikerta.
Neljä numeroa vuodessa.
www.kumula.fi
441 428PAINOTUOTE
2 K U M I N A 4 • 2 0 1 2
42012
P ä ä k i r j o i t u s
K
”Kiitän teistä
ihan jokaista näistä
nopeasti vierähtäneistä
kahdestatoista vuodestani
Kumulan hallituksen
puheenjohtajana!”
un olen seitsemän vuotta näitä Kuminan pääkirjoituksia kirjoit-tanut, olen usein ajatellut, että sen päätoimittajaurani viimeisen kir-joittaminen on helppoa: ei tarvitse
miettiä, mistä ja mitä kirjoittaa, riittää vain kun kiittää kaikesta. Nyt kun se hetki on sit-ten konkreettisesti tullut eteen, että seuraa-van Kuminan päätoimittaja on Kumulan hallituksen uusi, marraskuun 2012 lopussa valittava puheenjohtaja, ei tämä kirjoittami-nen olekaan yhtään helppoa.
Vaikeaa ei ole todella-kaan löytää kiitettävää. Vaikeaa on se, mistä kaikesta teitä kumu-la laisia pitäisi muis-taa kiittää ja missä järjestyksessä nuo asiat tuon tässä teks tissä esiin.
Ensimmäiseksi haluan kiittää teitä kaikkia, jotka otitte ak tii-visesti osaa Kumulan liitto-valtuuston vaaleihin – teitä, jotka asetuitte ehdolle, teitä jotka etsitte hyviä eh-dokkaita ja ennen kaikkea teitä, jotka äänes-titte vaaleissa ja vaikutitte näin aktiivisesti tulevan valtuuston kokoonpanoon.
Vaalien lopputuloksessa minua ilahdut-taa erityisesti pari asiaa. On mukavaa, että valtuustossa on edustettuna eri-ikäisiä ih-misiä. On niitä, jotka ovat vasta työuran-sa alkutaipaleella ja myös sieltä ikähaita-rin toisesta päästä. Toinen minua ilah-duttanut seikka on se, että valtuutettuja on ympäri maatamme. Pari valkeaa läis-kää kartalle valitettavasti jäi, sillä olisi-han ollut mukavaa saada joku ihan poh-joisimman Suomen kumulalainenkin valtuustoon, ja vähän harvakseltaanhan tuo länsirannikkokin on edustettuna.
Itse olisin myös toivonut, että var-sinaisten valtuutettujen ammatillinen tausta olisi ollut paremmin koko jäse-nistöämme kuvaava, mutta jos ajatte-lemme sekä varsinaisia että varavaltuu-tettuja, niin tämäkin toiveeni toteutuu melko hyvin. Kumulan tuleekin ottaa jatkossa kaikki valitut, sijaluvusta vä-littämättä, hyvin aktiivisesti mukaan
yhteiseen toimintaan, sillä vain siten saam-me jäsenkenttämme äänen parhaiten kuu-luviin päättävissä ja suunnittelevissa eli-missämme. Enkä minä unohtaisi kyllä niitä näissä vaaleissa valtuuston ulkopuolelle jää-neitäkään, sillä tarvitsemme toiminnassam-me kaikkia aktiivisia jäseniämme!
Omalta osaltani kiitän sydämellisesti teitä kaikkia, jotka luotitte minuun ja an-noitte äänenne, jotta voin jatkaa toimintaa-ni Kumulan hyväksi valtuustossa.
Samalla kiitän teistä ihan jokaista näis-tä nopeasti vierähtäneistä kah-
destatoista vuodestani Kumu-lan hallituksen puheen-
joh tajana. Ne ovat olleet täynnä työtä ja toimin-taa. Vuosiin on mahtu-nut hetkiä, jolloin olen miettinyt vapaa-ajan harrastukseni järkevyyt-tä, mutta valtaosin on
ollut ihanaa toimia tässä upeassa joukossa.Kiitos!
Hyvää Joulua ja Onnellista Vuotta 2013 teille kaikille!
Maarit Helén
Päätoimittaja
ätä ennen vaaleissa nouda-tettiin valitsijayhdistysme-nettelyä. Liittokokousvaaleis-ta tuli sopuvaaleja, koska eh-dokkaiksi ei asetettu enem-pää ehdokkaita kuin mitä lii-
ton säännöissä oli enimmäismääräksi il-moitettu.
Nyt ehdokkaita oli kaikkiaan 50, joista 20 eniten ääniä saanutta valittiin Kumu-lan 2013–2017 liitovaltuustoon. Heidän varajäsenikseen tuli 20 seuraavaksi eniten ääniä saanutta äänimääräjärjestyksessä. Viimeisten varajäsenten paikoista kamp-paili neljä ehdokasta samalla äänimääräl-lä, jolloin kahden viimeisen varajäsenen paikat ratkaistiin arvalla.
Vaaleissa annettiin kaikkiaan 648 ään-tä, joista yksi hylättiin. Äänestysprosentti oli 24, mitä voidaan pitää varsin kohtuul-lisena, etenkin kun vaalit olivat todellakin liiton ensimmäiset.
Postivaalin käytännön toteutuksesta ja vaalin tuloslaskennasta vastasi Itella Oyj.
Onnittelut uusille valtuutetuille ja va-ravaltuutetuille sekä lämpimät kiitokset kaikille ehdokkaaksi asettuneille ja eh-dokkaita innostaneille! Suurkiitos myös kaikille äänioikeuttaan käyttäneille Ku-mulan jäsenille! ●
T
3 4 • 2 0 1 2 K U M I N A
Lokakuussa tehtiin historiaa: Kuntien asiantuntijat - Kumula ry:n liittovaltuustoon
asetettiin ehdokkaita ilahduttavasti niin paljon, että piti järjestää ensimmäisen
kerran liiton olemassaolon aikana vaalit.
Kumulan liittovaltuustovaa-leissa oli mahdollista myös pyy-tää jotakin toista henkilöä asettu-maan ehdokkaaksi. Ehdokasaset-telun yhteydessä avattiinkin jä-senille kilpailu, jossa liitto lupa-si palkita matkalahjakortilla eni-ten ehdokkaiksi innostaneen. Ku-mulan hallituksen puheenjohtaja Maarit Helén mainittiin yhdek-sän ehdokkaan paperissa suosit-telijana. Hän katsoi toimineensa kuitenkin ”viran puolesta” ja jätti voitostaan palkinnon lunastamat-ta. Onnittelut silti hänelle!
Uusi liittovaltuusto
Kuntien asiantuntijat – Kumula ry:n liittovaltuustovaalien tulos:
valittiin Kumulan ensimmäisillä vaaleilla
Sukunimi Etunimi Tehtävä Kotipaikka Ääniä
Helén Maarit Kokoelmapäällikkö Tampere 55
Vuorinne Tarja Kirjastonjohtaja Helsinki 52
Seppänen Raija Kirjastonjohtaja Haukipudas 29
Savolainen Sanna Informaatikko Oulu 26
Pohjalainen Marjut Aluekirjastonjohtaja Tampere 25
Junttila Riikka Osastonjohtaja Lahti 22
Palmi-Felin Salla Pedagoginen Informaatikko Lahti 22
Sormunen Kai Kirjastonjohtaja Joensuu 22
Kivioja Reino Kaupunginsihteeri Nivala 21
Röynä Pirjo Kirjastonhoitaja Kuopio 21
Sihvonen Raili Tietopalvelupäällikkö Tampere 20
Pantakoski Liisa Ruokapalvelun toimialajohtaja Kuopio 19
Vigand Kersti Kirjastonhoitaja Pori 19
Isokivijärvi Irmeli Palvelupäällikkö Hämeenlinna 18
Nieminen Heli Työnhakija Jyväskylä 18
Pitkänen Hanna Kirjastovirkailija Joensuu 15
Rissanen Jaana Hallintojohtaja Asikkala 15
Lindblad Marianne Kirjastotoimenjohtaja Pornainen 14
Mäkinen Eeva Kirjastonjohtaja Oulu 14
Andersson Helena Palvelupäällikkö Siuntio 13
Tranberg Riitta Kirjastonjohtaja Liminka 12
Peltonen Antti Kirjastotoimenjohtaja Akaa 11
Lampola-Autio Susanna Suunnittelija Tampere 10
Rautavuo Pirita Vastaava kirjastonhoitaja Lahti 10
Boström Per-Elof Konsult Kristinestad 9
Hytönen Päivi Henkilöstöpäällikkö Helsinki 9
Rautiainen Anne-Marie Toiminnanjohtaja Lieto 9
Kesseli Mika Hallinnon suunnittelija Taipalsaari 8
Sahavirta Hilkka Koulutusvastaava Oulu 8
Vertainen Mika Hallinnon suunnittelija Siuntio 8
Niittymäki Seija Hallintopäällikkö Pirkkala 7
Varkila-Saukkola Leila Musiikkiterapeutti, PLM Lahti 7
Asula-Myllynen Ritva Seutukoordinaattori Tampere 6
Honkanen Jarmo Liikuntasihteeri Lieksa 6
Kumlander Kimmo Johtaja Helsinki 6
Löfbacka Mikko Hankintasuunnittelija Kauniainen 6
Reinikainen Sten Opiskelija Tampere 6
Suhonen Pekka Opiskelija Tampere 6
Jussila Mirja-Liisa Toimistosihteeri Orivesi 5
Ranta Auli Hoitotyönpäällikkö Ikaalinen 5
Paavola Saara Opiskelija Tampere 5
Tamminen Timo Kirjastotoimenjohtaja Kangasala 5
Justander Arja Arkistosihteeri Pieksämäki 4
Renvall Petra Hallintosihteeri Helsinki 4
Ketola Taina Erikoissuunnittelija Hyvinkää 3
Koskinen Ari Hallintoasiantuntija Kotka 3
Rasimus Edvard Ymparistötarkastaja Hyvinkää 3
Vaattovaara Jukka Hallintosuunnittelija Hamina 3
Pälmä Pekka Vanhustyön suunnittelija Tampere 2
Järvinen Jukka EU-asiamies Tampere 1
ei
v
al
it
tu
va
ra
si
jo
il
la
va
li
tt
u
4 K U M I N A 4 • 2 0 1 2
Kuntajohtajuuolisi erotettava poliittinen ja operatiivinen johtajuus
Ku
va
t:
A
sk
ol
an
k
un
ta
j
a
Ha
ap
aj
är
ve
n
ka
up
un
ki
H a a s t a t t e l u t : T u i j a H e i k k i l ä
Kumulassa on jäseninä myös kunnan- ja kaupunginjohtajia.
He työskentelevät ympäri maata, noin 100 000 asukkaan kaupungista
1 500 asukkaan kuntaan. Haastattelimme heistä kahta.
Haapajärven kaupunginjohtaja Maija-Liisa Veteläinen ja Askolan
kunnanjohtaja Esko Rautiainen kertovat, millaisina he näkevät työnsä,
kuntakokonaisuuden johtamisen, tämänhetkiset haasteet. Kumpikin
kaipaa selkeämpää vastuunjakoa kuntajohtajan ja poliittisen johdon välille.
Kysymykset
1 ] Mikä on koulutuksenne?2 ] Mistä asti olette työsken-nellyt nykyisessä tehtävässän-ne?3 ] Oletteko toiminut muissa kaupungin- tai kunnanjohta-jan tehtävissä?4 ] Miten kaupungin / kun-nan johtaminen on mielestän-ne viime vuosina muuttunut? Millaisia vaatimuksia se teille asettaa? Mitkä ovat suurimmat haasteet ja ongelmat? Entä ilot?5 ] Miten kaupungin- / kun-nanjohtajan työtä tulisi mie-lestänne kehittää?6 ] Oletteko innostunut josta-kin uudentyyppisestä johtami-sen trendistä?7 ] Millaista lisäkoulutusta kaipaatte tehtävissänne?
Maija-Liisa
Veteläinen
Haapajärven
kaupungin-
johtaja
1 ] Humanististen tieteiden kandi-daatti.2 ] Vuodesta 2003.3 ] Työskentelin Puolangan kunnanjoh-tajana kolme vuotta kesästä 1999 kesään 2003.4 ] On siirrytty vahvasti tiedolla johta-misen suuntaan. Puolangalla olin raken-tamassa ensin Suomussalmen ja Puolan-gan yhteistä sosiaali- ja terveydenhuollon mallia, jossa Suomussalmi toimi vastuu-kuntana, ja heti sen jälkeen Kainuun hal-lintokokeilumallia. Eurot ja erikoishen-kilöstön puute ajoivat suurempiin yh-teistoimintakokonaisuuksiin. Tavoittee-na olivat toimivat ja entistä kustannus-tehokkaammat palvelut kuntalaisille, ja että rahaa jäisi elinkeinoelämän kehittä-miseen.
Haapajärven kau-punginjohtajana oloai-kanani yritimme vasta-ta Paras-lainsäädännön haasteisiin muodosta-
malla Haapajärvestä, Py-häjärvestä, Kärsämäestä ja
Reisjärvestä vahvan 20 000 asukkaan peruskunnan. Kaksi
pienintä kuntaa kuitenkin kaatoi niu-kasti uuden kunnan muodostamisen. Seuraava selvitys Nivalan, Haapajärven ja Reisjärven keskinäisestä kuntaliitokses-ta keskeytettiin kalkkiviivoilla ennen pää-töksentekoon viemistä. Jäljelle jäi sosi-aali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän muodostaminen Haapajärven, Pyhäjär-ven, Kärsämäen ja Reisjärven kesken. Pe-ruspalvelukuntayhtymä Selänne täyttää kolme vuotta 2013 alussa.
On pitänyt olla erittäin keskeises-ti mukana kuntayhtymän hallinnossa, koska reilut 60 % budjettiresursseista on siellä. Kuntatalous on ollut erittäin tiu-kalla, ja kriisikuntastatus on teettänyt ta-louden tasapainottamiseen liittyvää työtä paljon. Nyt talous on tasapainossa, mutta
”On pitänyt
olla erittäin
vahva johtaja.”
5 4 • 2 0 1 2 K U M I N A
dessa
tämän hallituskauden valtionosuusleik-kaukset edellyttävät edelleenkin raken-teellisten muutosten jatkamista.
Oikea-aikaisen ulkopuolisen konsult-tiavun käyttäminen talouden tasapainot-tamisohjelman tekemisessä on ollut tosi onnistunut toimenpide. Omaa talous-osaamista on pitänyt kehittää. On pitänyt olla erittäin vahva johtaja.
Olen pitänyt luottamushenkilöt erit-täin hyvin ajan tasalla kaikissa asioissa, mikä on vaikuttanut hyvähenkiseen hal-litus- ja valtuustotyöskentelyyn.
Elinkeinotoimi on yhtiöitetty seudulli-sena toimivaksi. Se on viiden kunnan yh-teinen, ja toimintaan ollaan suhteellisen tyytyväisiä.
Tuleva kuntarakenne- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen ovat jo keskusteluissa mukana.
Suurimmat haasteet on antaa luotta-mushenkilöille hyvät riittävät tiedot ja hyvä asiavalmistelu päätöksenteon tuek-si. Suurimpana ongelmana on ollut sosi-aali- ja terveydenhuollon kuntayhtymäs-sä yhden kunnan säännölliset eroamisyri-tykset, mikä on vaikeuttanut kuntayhty-män toimintaa.
Suurimmat ilonaiheet ovat olleet Haa-pajärven hyvä poliittinen toimintakult-tuuri ja onnistunut talouden tasapainot-taminen. Työilmapiiri on hyvä. Yritys-puolella on tehty pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavia investointeja, ja työpaikka-omavaraisuus on 108 %.5 ] Selkeä vastuunjako, mikä kuuluu kun-tajohtajalle ja mikä poliittiselle johdolle. Ajankohtaisella hyvällä tilastomateriaalil-la, millä oma kunta on peilattavissa ver-rokkikuntiin, on käyttöä. Sitä pitäisi olla saatavilla. Liian pienissä, heikon talou-dellisen liikkumavaran kunnissa ei pitkän päälle jaksa kukaan.6 ] En enää tässä vaiheessa.7 ] Elinkeinojen kehittämisen ja talouden lisäkoulutus on aina paikallaan. ●
Esko Rautiainen
Askolan kunnanjohtaja
1 ] Hallintotieteiden maisteri, sosionomi.2 ] Kesäkuusta 2007.3 ] Työskentelin Pukkilan kunnan vs. kunnanjohtajana neljä ja puoli kuukaut-ta 1997 ja Mellilän kunnanjohtaja huhti-kuusta 2003 kesäkuuhun 2007.4 ] Suurin ilo on saada tehdä työtä, johon on saanut koulutuksen ja jonka tuntee omakseen. Tämä työ on puolustusvoi-mien mainosta mukaellen työtä, jolla on tarkoitus. Pidän asioihin vaikuttamises-ta sekä siitä näköalapaikasta, minkä työni tarjoaa suomalaiseen yhteiskuntaan. Kun-ta-alalla on tehtäviä, joissa ihmiset teke-vät työtään toisten ihmisten hyväksi, kuten minäkin teen. Se on joskus raskas-ta, mutta se on antoisaa.
Kuntien johtamisessa korostuu entis-tä enemmän verkostojen johtaminen ja vaikuttaminen monissa erilaisissa yhteis-työverkostoissa. Toisaalta työni on entistä enemmän juridisoitunut ja ikävä kyllä by-rokratisoitunut. Suurin haaste on kunta- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon raken-neuudistuksesta johtuva epävarmuus, roikkuminen, milloin asiat eivät etene, sekä toisaalta kiristyvä kuntatalous. Kun-tatalous on valtiontalouden jakojäännös, ja kunnat mielestäni ovat liikaa valtion ja kulloisenkin hallitusohjelman armoil-la, jolloin tehtäväni on yrittää sopeuttaa kunnan talous jopa 1,3 prosenttiyksikön tulonmenetyksiin, jotka valtio on tehnyt valtionosuuksien jakoperusteita muut-tamalla. Kuitenkaan ns. subjektiivisia oi-keuksia ei ole poistettu tai vähennetty.5 ] Kuntien toiminnan ohjauksesta pitäi-si purkaa pois pikkutarkka sääntely ja jät-tää se sitovien tavoitteiden varaan siten, että paikallisuutta ja paikallisia voimava-roja voitaisiin käyttää tarkoituksenmu-kaisimmalla tavalla hyödyksi. Johtajuu-dessa olisi erotettava poliittinen johtajuus ja operatiivinen johtajuus siten, että luot-tamushenkilöt eivät toimi operatiivisella kentällä eikä kuntien palkattu henkilös-tö lainkaan kuntien hallituksissa tai oman alansa lautakunnissa.6 ] Opiskelen johtajuudesta lisää MBA-koulutuksessa, enkä ole niinkään kiinnos-tunut trendeistä, kuin johtajana kehitty-misestä.7 ] MBA-tutkinnon tavoiteltu valmistu-misaikani on kesäkuussa 2013. ●
Haapajärvikaupunki Pohjois-Pohjanmaalla
asukkaita 7 643
ikäjakauma 2011:
• 0–14 v. 20,6 %
• 15–64 v. 61,0 %
• yli 64 v. 18,3 %
pinta-ala on 789 km?
kunnallisvero 21 %
H
i
Askolakunta itäisellä Uudellamaalla
asukkaita 4 968
ikäjakauma 2011:
• 0–14 v. 20,6 %
• 15–64 v. 64,9 %
• yli 64 v. 14,5 %
pinta-ala on 218 km?
kunnallisvero 20 %
Haapajär v i
Ask ola
”Kuntien
johtamisessa
korostuu entistä
enemmän verkosto-
jen johtaminen.”
6 K U M I N A 4 • 2 0 1 26
Mikä on Kuntajohtaminen 2017
-projekti?
Se on kehittämistyöryhmän aivoriihi-tyyppiseen työskentelyyn perustuva, 2011 käynnistynyt ja tämän vuoden lopussa päättyvä kaksivuotinen projekti, jossa on mietitty hyvinkin laajasti kuntien ylim-män ammatillisen viranhaltijajohdon ja poliittisen johdon yhteistyötä ja kaksois-johtamisen ongelmakenttää. Monialaiseen joukkoon on kuulunut Kuntaliiton, Kunti-en eläkevakuutus Kevan, Kuntatyönantajat KT:n ja Suomen Kuntajohtajat ry:n edusta-jat sekä kunnanjohtajia ja kaupunkien joh-tavia luottamushenkilöitä. Itse olen ollut mukana vuoden verran.
Millaisia asioita projektissa
on käsitelty?
Teemat ovat olleet erilaisia lähtien johdon palkitsemisjärjestelemistä hyvään hallitus-työskentelyyn. Kärkihankkeena laajan ke-hittämishankkeen sisällä on kuntapuheen-johtajien eli kunnanhallituksen ja -valtuus-ton puheenjohtajien johtamisvalmiuksien tukeminen. Olen toiminut vetäjänä tässä uudenlaisen koulutusohjelman tuoteke-hitystyössä. Lähestymistapana on tarjo-ta kuntapuheenjohtajille samantyyppistä koulutusta kuin viranhaltijoillekin.
Miksi?
Kuntakenttä monimutkaistuu, kunnalli-siin luottamustehtäviin käytettävä aika li-sääntyy ja luottamushenkilöt joutuvat vas-
taamaan monimutkaisista poliittisista pro-sesseista. Luottamushenkilöillä on osaa-mista, mutta se on hankittu pitkän ja ki-visen luottamushenkilöuran ja oman työ-elämäosaamisen ja -taustan kautta. Kou-lutuksella halutaan myös tukea sukupolven vaihdosta: tarjota uusille luottamushen-kilöille nopeampi väylä omaksua erilai-sia toimintamalleja ja johtamiseen liit-tyviä ajattelutapoja. Poliittinen johta-minen on tulossa vahvasti enemmän esiin perinteisen kokouksiin perus-tavan johtamisen sijaan. Laajem-malle, näkemykselliselle poliittisel-le johtamiselle on kunnissa tarve. Kunnanhallitusten ja -valtuusto-jen puheenjohtajia ei nähdä enää niinkään kokousten puheenjoh-tajina vaan laajemmin poliittisi-na johtajina.
Mitkä ovat operatiivisen
johdon ja poliittisen johdon
välejä hiertäviä asioita?
Ne voivat lähteä rooliodo-tuksista, ovatko roolit sel-keästi ymmärretty yhdes-sä oikein. Vaikka ne on määritelty kunnan hal-linto- ja johtosäännös-sä ja paalutettu kun-talaissa, voidaan asiat tulkita eri lailla. Jos ei ole käyty riittä-västi yhteistä kes-
Virkamiesjohto ja poliittinen johto
parempaan yhteistyöhön
Kuntajohtajan työ ja kuntasektorin johtaminen ovat muutoksessa.
Suomen Kuntaliiton erityisasiantuntija ja Kuntajohtaminen 2017
-projektipäällikkö Markus Pauni kertoo millaisin keinoin
muutosta voi hallita. H a a s t a t t e l u : T u i j a H e i k k i l ä
7 4 • 2 0 1 2 K U M I N A
kustelua, voi helposti syntyä ristiriitati-lanteita, joissa poliittinen johto puutuu operatiivisen johtamisen kentälle ja päin-vastoin.
Mitä muita apuvälineitä kunta-
johtajien työhön on kehitetty?
Yksi ajankohtainen on johtajasopimus, jota on ruvettu käyttämään yhä enem-män, ja se on nähty hyvin toimivana jär-jestelynä niissä kunnissa, joissa se on käy-tössä. Kuntaliitto antoi sen käytöstä suo-situksen viitisen vuotta siten ja kehitys on ollut nopeaa. Kun Kuntaliitto tutki asiaa ensi kerran 2004, oli johtajasopimus käy-tössä 11 %:ssa kunnista, tänä syksynä 58 %:ssa. Yleisimmin johtajasopimus on käytössä yli 50 000 asukkaan kunnissa, vähiten alle 2 000 asukkaan kunnissa.
Mikä on johtajasopimus?
Se on yhteistyösopimus, jossa sovitaan muun muassa kunnan- tai kaupungin-johtajan työstä, palkkauksesta ja sen tar-kistamisesta. Sopimuksen teko pakottaa käymään roolikeskustelun keskustelu-kumppanina kunnanhallitus tai sen pu-heenjohtajisto ja luo kentän keskustella asiat halki. Johtajasopimus toimii kehitys-keskustelujen taustadokumenttina. Siihen voi palata ja päivittää sen.
Koskeeko johtajasopimus
vain kunnan ylintä johtoa?
Kunnissa on käytössä erilaisia malleja. Se voi koskea laajempaakin joukkoa johto-ryhmän jäseniä, kuten isoissa kaupun-geissa apulaiskaupunginjohtajia.
Kuka on kuntajohtajan esimies?
Hänellähän ei ole viranhaltijaesimiestä, vaan esimies on kunnanhallitus. Kunta-johtaja käy oman kehityskeskustelunsa kunnanhallituksen, käytännössä sen pu-heenjohtajan kanssa. Samalla tulee kes-kusteltua tavoitteista ja missä roolissa kukin eri tilanteissa on. Luottamushen-kilö saattaa siis joutua yllättäen esimies-asemaan, vaikka hänellä ei olisi siihen val-miuksia. Tilannetta helpottamaan Kunta-liitto on tehnyt Kevan kanssa yhteistyös-sä aiheesta tuoreen Kehityskeskusteluopas kuntajohtajalle ja kunnan poliittiselle joh-dolle. (Oppaan voi ladata tai tilata osoit-teesta: www.keva.fi/fi/julkaisut/Sivut/ty-ossa_jatkaminen_julkaisut.aspx)
Mikä on juuri nyt vaikeinta
kuntajohtamisessa?
Muutoksen pyörteissä toimiminen. Se on kaikille yhteinen vaikeus, kun muutos-prosesseja viedään eteenpäin, olivat ne sitten kuntaliitoksia tai pienempiä muu-toksia. Kuntakonsernit laajenevat koko ajan, ja perinteinen hierarkinen johta-mismalli on muuttumassa laajemmaksi monituottajaverkostoksi, jossa on muka-
johdolle. Muutamissa kunnissa on otettu käyttöön pormestarimalli. Kärkipoliitik-kojen osalta mietitään erilaisia malleja ja tutkitaan, onko mahdollista, että luotta-mustoimi on kokoaikainen tehtävä, josta maksetaan kuukausipalkkio.
Turussa on käytössä malli, jossa kun-nanhallituksen puheenjohtajuus on ko-koaikainen tehtävä. Päättyvällä valtuus-tokaudella Hämeenlinnassa kunnanhalli-tuksen puheenjohtajuus oli osa-aikainen tehtävä puolellatoista työpäivällä viikos-sa. Porissa ollaan ottamassa käyttöön ns. ministerimalli, jossa suurimpien lauta-kuntien puheenjohtajat ovat automaatti-sesti kunnanhallituksen jäseniä. Tällä yri-tetään parantaa kokonaisnäkemystä, kun lautakunnista ei tule yllätyksiä. Poliittis-ten luottamusmiesten tehtävät ovat hur-jia harrastuksia, tutkimusten mukaan rei-lusti yli osa-aikatyömäärän.
Millaisia haasteita näet kunta-
sektorin muilla johtoportailla?
Kuntien yksikkökoot tulevat todennä-köisesti kasvamaan tavalla tai toisella, ja se muuttaa johtamista. Asiantuntemus-ta voidaan koota laajemmin kuin pie-nissä yksiköissä. Erikoistuminen vaikut-taa johtamistehtävään hyvinkin voimak-kaasti. Lisäksi kunnissa yritetään vahvis-taa ja viedä eteenpäin esimerkiksi ohjel-mien kautta strategista johtamista, jolloin keskijohdon rooli keskeisenä toimeenpa-nijana korostuu.
Yksi kuntien johtamiseen kaikilla ta-soilla vaikuttava asia on kansainvälisty-mien: miten johtaa eri kansallisuuksis-ta koostuvaa työyhteisöä tai organisaati-ota. Kunnilla on kuitenkin hyvää moni-kulttuurisuusjohtamiseen liittyvä kehit-tämistyötä.
Myös sukupolvivaihdos heijastuu kun-nallisen johtamisen joka tasolla, samoin eläköitymispommin myötä myös ikäjoh-taminen. On iso kysymys, miten saada ikääntyvä pysymään työssä mahdollisim-man pitkään ja hänelle sopivat ja mielek-käät tehtävät.
Onko kunnissa osattu huolehtia
hiljaisen tiedon siirtämisestä?
Ei se varmaan hyvässä mallissa ole, mutta haaste on kaikilla sama. Tätä on selvitetty ELSA eli eläkkeelle siirtyminen asiatunti-jatyössä -tutkimuksessa, jossa oli muka-na myös iso kuntajoukko. Hiljaisen tie-don siirtämisen kehittämiseen tarvittai-siin johdonmukaisempia malleja ja apu-välineitä organisaatioille. Liian harvoin on mahdollista, että eläkkeelle jäävä ja hänen seuraajansa voivat työskennellä yhtä aikaa. On myös osaamista, joka on niin henkilökohtaista, että sen siirtämi-nen on mahdotonta. ●
na myös markkinatoimijoita. Isojen muu-tosten ja laajemman toiminnan hallinta edellyttää hyvää yhteistyötä poliittisen ja ammatillisen johdon välillä.
Hallitustyöskentely on hermokeskus, kun mietitään kunnan strategisimpia ky-symyksiä. On ydinkysymys, miten esitteli-jä ja hallituspöydässä asiantuntijoina istu-va johtoryhmä ja kunnanhallitus saadaan toimimaan yhdessä ja toteuttamaan kun-tastrategiaa. Se on koko toimielimen pe-rustehtävä. Onko kaikilla yhtenäinen nä-kemys, millaisia asioita ja kokonaisuuksia on syytä tässä pöydässä käsitellä ja mitkä asiat pitäisi päättää aivan muualla? Myös kunnanhallituksen rooli ja työskentely-malli on muutoksessa.
Mikä muuttaa kunnan ammatillista
johtamista ja kuntajohtajan roolia?
Uuden sukupolven johtajien tuleminen. Kuntajohtajat ovat perinteisesti olleet paitsi ammattijohtajia myös kuntayhtei-sönsä johtajia, kunnan isiä. Se on hyvä ja kunniakas perinne, mutta uuden suku-polven johtajat ovat ravistelemassa itse-ään siitä irti ja näkevät itsensä puhtaas-ti ammattijohtajina. He tekevät omassa roolissaan enemmän eroa työn ja vapaa-ajan välillä siinä, missä katsovat olevansa vahvimmillaan.
Miten tämä ilmenee?
Perinteisesti on nähty, että kuntajohtaja on osa yhteisöään ja käyttää kunnan pal-veluja. Uuden sukupolven johtajat eivät kuitenkaan enää välttämättä koe, että kuntajohtajan pitäisi asua johtamassaan kunnassa, vaan heistä tuoreet ajatukset ja terve ulkopuolisuus tuo kunnanjohtami-seen hyvää. Kun tämmöisiä kehityskulku-ja on menossa, se jättää poliittisille johta-jille enemmän tilaa. Arvioinkin, että tule-vaisuudessa luottamushenkilöjohto ottaa nykyistä isomman roolin.
Millaisia uusia johtamisen
malleja on näkyvissä?
Ammatillistumiskehitys on tuonut uusia malleja niin virkamies- kuin poliittiselle
8 K U M I N A 4 • 2 0 1 2
ohtaminen ja esimiestyö on vih-doin ymmärretty niin keskeisek-si erityisosaamista vaativaksi teh-täväksi, että maan hallitus on kir-jannut sen kehittämisen hallitus-ohjelmaansa.
Akavalaisista miehistä 29 prosenttia ja naisista 13 prosenttia työskentelee yritys-ten ja julkishallinnon eritasoisissa johto-tehtävissä. Akavalaisilla on asiantuntijuu-den johtamisessa kaksoisrooli: he toimi-vat sekä itse esimiehinä että näiden joh-dettavina asiantuntijoina.
Johtamisen ja esimiestyön uudet haasteetTyöelämätutkimukset ovat jo vuosia osoittaneet, että työpaikoilla kaivataan johtamisen ja esimiestyön kehittämistä. Uudistuksia tarvitaan, koska työelämässä on käynnissä sukupolvenvaihdos. Työelä-mään tulevat nuoret ovat entistä koulute-tuimpia ja he odottavat esimiehiltään ny-kyistä tasavertaisempaa ja vuorovaikuttei-sempaa johtamista.
Toinen vähintään yhtä merkittävä te-kijä on teollisen yhteiskunnan muuttu-minen tieto- ja palveluyhteiskunnaksi. Tämän päivän esimiestyö on ennen kaik-kea tiedon ja ihmisten johtamista. Tieto- tai asiantuntijaorganisaatiot tarvitsevat menestyäkseen itsenäiseen työskentelyyn kykeneviä, sitoutuneita ja itse itseään joh-tavia työntekijöitä. Toki myös asiantunti-jaorganisaatioissa esimiesten on huoleh-dittava siitä, että heidän johdettavansa te-kevät sovitut työt ja saavat aikaan tulok-sia.
Asiantuntijatyön ymmärtäminen tärkeääAsiantuntijoiden johtaminen perustuu vuorovaikutteiseen esimiestyöhön, jossa keskustelu on esimiehen yksinpuhelua tärkeämpää. Esimiehiltä ei voida kuiten-kaan vaatia, että he pystyisivät hallitse-maan jokaisen johdettavan työn sisällön yksityiskohtaisesti. Heidän tehtävänään on vastata toimenkuvien ja työnjaon sel-keydestä.
Asiantuntijatyön ydin on tiettyyn eri-tyisalaan perustuva ammattitieto. Itsenäi-nen työote on olennainen osa ammatti-taitoa. Jos halutaan, että asiantuntijat saa-vuttavat työssään parhaat mahdolliset tu-lokset, on heidän johtamisessaan ymmär-rettävä näitä kahta asiantuntijuuden pe-rusulottuvuutta.
Esimiesten on huolehdittava, että asi-antuntijoilla on mahdollisuus päivittää ja uudistaa omaa osaamistaan. Myös hyvät työehdot ja -olosuhteet turvaavat asian-tuntijoiden riittävän itsenäisyyden ja vai-kutusmahdollisuudet omaan työhön.
Asiantuntijan on voitava ennalta sovi-tuissa puitteissa päättää itse, miten työn-sä organisoi ja ajoittaa ja miten saavut-taa parhaiten työlleen asetetut tavoitteet. Tähän tarvitaan riittävän joustavia työ-aikoja, työaikapankkeja ja etätyökäytän-töjä.
Esimiesten on ymmärrettävä asian-tuntijatyön vaatimukset myös siksi, että he kykenevät ennakoimaan ja tunnista-maan asiantuntijatyöhön liittyviä kuor-mitusriskejä.
Kuka huolehtii esimiehistä?Esimiestyö ja johtaminen ovat erityis-asiantuntija-ala, johon pätevyys tulisi hankkia sekä koulutuksen että kokemuk-sen kautta.
Akavan tavoitteena on, että yliopisto-jen ja ammattikorkeakoulujen perustut-kintoihin sisällytetään kaikille tutkinnon suorittajille pakollisia opintojaksoja, jotka käsittelevät esimiestyötä ja johtamista ny-kypäivän työorganisaatioissa.
On myös huolehdittava siitä, että esi-miehille annetaan työpaikoilla riittäväs-ti aikaa ja resursseja esimiestyön hoita-miseen. Johtajien ja esimiesten on voita-va päivittää ja uudistaa omia esimiestai-tojaan ammatillisella täydennyskoulutuk-sella koko työuran ajan.
Tieto muutettava arjen käytännöiksiJohtamisen ja esimiestyön muuttumista ja kehittämisen haasteita on tutkittu yli-opistoissa ja korkeakouluissa jo vuosi-kymmeniä. Tarjolla on valtava määrä tie-toa, minkälaista johtajuutta ja esimiestyö-tä työpaikoilla kaivataan.
Suurin haaste on, miten olemassa oleva tieto saadaan vietyä työpaikkojen ar-ki käytäntöihin. Tässä Akavalla, sen jäsen- ja neuvottelujärjestöillä sekä alue toi min-nalla on suuri rooli ja vastuu. Aka va laiset esimiehet ja asiantuntijat ovat asiantun-tijajohtajuuden parhaita asiantuntijoita. Heidän tehtävänään on kaventaa kuilua sekä rakentaa tiedon ja osaamisen siltoja teoriasta käytäntöön. ●
Johtaminen ja esimies-
työ vaativat osaamista,
jonka kehittämiseen
on kiinnitettävä huo-
miota jo korkeakoulu-
opinnoissa.
Asiantuntijoiden johtaminen on
T e k s t i : U l l a A i t t a , t u t k i j a , A k a v a
J
vuorovaikutuslaji
9 4 • 2 0 1 2 K U M I N A
MALJA Akavan Erityisaloille!Akavan Erityisalat ry on tullut 40 vuoden
ikään. Liiton historia on pitkälti myös
Kumulan historiaa. T e k s t i : T u i j a H e i k k i l ä
Ve
ik
ko
S
om
er
pu
ro
AAkavan Erityis-
alojen puheenjohtaja
Jorma Rihto ja
toiminnanjohtaja
Salla Luomanmäki ja
malja liitolle.
kavan Erityisalat ry on kulttuurin, hallin-non ja liike-elämän asiantuntija – ja esi-miestehtävissä toimi-vien etujärjestö. Se perustettiin 1972 ja toimi vuoteen 2005
nimellä Akavan Erityisalojen Keskus-liitto ry eli AEK. Liitto syntyi 40 vuotta sitten tarjoamaan jatkuvasti laajeneval-le ja uudistuvalle korkeasti koulutettu-jen asiantuntijoiden joukolle mahdolli-suuden järjestäytyä.
Kun yksi Kumulan perustajista, Kirjastonhoitajaliitto ry, liittyi 1991 AEK:hon, lisääntyi AEK:n jäsenmäärä reilusti. Liitosta tuli menestys: tällä het-kellä Akavan Erityisaloihin kuuluu 26 itsenäistä jäsenyhdistystä, myös Kunti-
10 K U M I N A 4 • 2 0 1 2
en asiantuntijat Kumula ry. Jäseniä AE:n jäsenliitoissa on yhteensä yli 27 000.
Kumulalla ja sen perustaneilla liitoilla sekä näiden jäsenillä on ollut suuri mer-kitys Akavan Eritysalojen toiminnassa sen koko 40-vuotisen historian ajan. Lii-ton kuudesta tähänastisesta puheenjoh-tajasta neljä ensimmäistä – Kalevi Nikki, Pekka Käppi, Jorma Puhakka ja Jussi
Perttola – oli KKHV:stä eli Kunnan kou-luhallintovirkamiehet ry:stä, joka oli yksi neljästä Kumulan 1994 perustaneesta yh-distyksestä. He johtivat AEK:ta yhteensä peräti 26 vuotta.
Kumulan hallituksen puheenjohtajat Pirjo Pietikäinen ja Maarit Helén ovat kummatkin toimineet Akavan Erityis-alojen hallituksen varapuheenjohtajina, Pietikäinen 1995–2000, Helén vuodes-ta 2001. Liiton hallituksessa pitkään toi-mineita kumulalaisia on myös Kumulan kunniajäsen Eero Hartikainen.
Pentti Jormanainen on toiminut useina vuosina niin AE:n hallitukses-sa, kunnan neuvottelukunnassa kuin Akavan aluetoimikunnassa, jossa myös varapuheen-johtajana. Samoin useissa eri luottamustehtävissä AE:sa ovat pitkään toi-mineet muun muas-sa kumulalaiset Päivi
Hytönen, Reino Kivi-
oja, Merja Komonen
ja Tarja Vuorinne.Akavan Erityisalojen
kuntasekto rin suurimpana
Akavan Erityisalojen toiminnanjohtajat:• Kari Turunen vuodesta 1979
• Tapio Jaakkola
• Marjatta Huuhtanen (1996–2004,
aiemmin Kirjastonhoitajaliiton
toiminnanjohtaja)
• Salla Luomanmäki vuodesta 2004
Akavan Erityisalojen puheenjohtajat:• Kalevi Nikki 1972
• Pekka Käppi 1972–1982
• Jorma Puhakka 1983–1995
• Jussi Perttola 1995–1998
• Salla Luomanmäki 1999–2004
• Jorma Rihto 2004–2012
• Risto Tolonen 2013–
Akavan Erityis-
alojen historiaa, liiton
neljä puheenjohtajaa:
Jorma Rihto (vas.) ja Salla
Luomanmäki, sekä kumula-
laiset Jussi Perttola ja Jorma
Puhakka – molemmat
Kumulan kunnia-
jäseniä.
Akavan
Erityisaloja
juhlivat myös ku-
mulalaiset Mikat
Kesseli (vas.) ja
Vertainen.
Pöydälli-
nen kumulalaisia:
Riikka Junttila (vas.),
Jussi Näri, Maarit Helén,
Pentti Jormanainen, Päivi
Hytönen, Raija Seppänen,
Timo Tamminen ja
Arja Justander.
Ve
ik
ko
S
om
er
pu
ro
Jo
ha
nn
a
Ka
nn
as
ma
a
11 4 • 2 0 1 2 K U M I N A
yhdistyksenä Kumulalla on ollut luonnol-lisesti tärkeä asema AE:n Kunnan neuvot-telukunnassa. KKHV:n Heikki Hirvonen toimi AEK:n Kunnan neu vottelukunnan puheenjohtajana 1995–2000. Maarit Helén on ollut neu vot te lukunnan jäsen sekä puheenjohtaja 2005–12, Eija Leivo (aik. Kiviniemi) ja Päivi Karppinen pitkäai-kaisia jäseniä.
Yhteiskunnallisen vaikuttamisen toi-mikunnassa ovat toimineet Eila Ainali ja Edvard (aik. Jouni) Rasimus, Opiskelija-toimikunnassa Juho Järvenpää, Ville La-
vikainen, Jarno Moisala, Terhi Tikkanen
Lue Akavan Erityisalojen
historiikki verkossa!
Osoite on
http://live.dmp.fi/akavan-
erityisalat
AEK:n
tuttua väkeä:
entinen järjestöpäällikkö
Aulikki Sauramo (vas.) ja
entinen toiminnanjohtaja
Marjatta Huuhtanen sekä
edelleen liitossa työs-
kentelevä sihteeri
Anita Leinikka.
ja Mika Kesseli (toimikunnan puheen-johtaja 2011–2012).
Akavan aluetoimikunnissa tai AE:n alueryhmissä ovat pisimpään kumulalai-sista toimineet Edvard Rasimus, Lasse
Särkimäki, Pentti Jormanainen, Timo
Tamminen, Arja Justander, Päivi Karp-
pinen ja Reino Kivioja. Aluesihteerei-nä ovat toimineet muun muassa Mari-
ta Ahola, Arja Justander, Marja-Lee-
na Martikainen, Ulla Pötsönen, Ed-vard Rasimus, Anne-Marie Rautiainen ja Lasse Särkimäki. ●
Ve
ik
ko
S
om
er
pu
ro
Ve
ik
ko
S
om
er
pu
ro
12
ikkujoulujen järjestämistä perustellaan usein virkistystoimintana ja ilmapiiriä puhdistavana yhteistyönä eli sillä, että tä-nään puhutaan asiat suoraan ja riisutaan natsat. Tänään kaikki syövät samoista pa-
doista ja ”ollaan perhana niinku yhtä suurta perhet-tä”. Nyt vaihdetaan vapaalle ja puhutaan niin kuin asiat ovat!
Ennen kuin päästään ilmapiiritalkoisiin pitää kuitenkin nimittää juhlatoimikunta, joka saa tehtä-väkseen työaikaa käyttämättä suunnitella ja toteut-taa pikkujoulujuhlat, joiden sisällöstä viimekädessä päättää ylin johto ja jotka eivät saa maksaa käytän-nössä mitään. Näillä reunaehdoilla päädytään viras-totalon lounasravintolaan huuhtelemaan alas haalei-ta jouluruokia keskioluella ja kehnolla punaviinillä, ja nauttimaan yhteisestä tuokiosta yhtä paljon kuin
keväisestä tyky-päivästä yläasteen jumppasalissa.Jouluisen pöydän antimia nauttiessa mieleen kir-
poaa ajatus jos toinenkin, jotka kannattaa saattaa vä-littömästi juhlakansan tietoisuuteen. Sivistystoimen-johtajan sisarentyttären suosimisen opettajantointa täytettäessä voi mainita kepeällä ”mitäs me pelimie-het” -silmäniskulla ryyditettynä. Vastikään valitun nuoren kunnanjohtajan kehuminen ”puolueen sät-kynukeksi, mutta muodollisesti päteväksi” kirvoit-taa varmasti hersyvät naurut varttuneemmilta kolle-goilta. Veitikka silmäkulmassa ja pikkujoulumielellä liikkeellä olevat ilonpitäjät tuskin pahastuvat muuta-masta pikkutuhmasta sutkautuksestakaan.
Loppuillasta voikin sitten puhua suoraan miten asiat oikeasti ovat, ja korostaa sanottavan tärkeyttä veijarimaisella tönäisyllä hallintopäällikön hartioi-hin. Yhtä suurta perhettähän tässä ollaan ja kyllä asi-oista pitää pystyä puhumaan. Sitä vartenhan tässä ol-laan ja yhdessä juhlitaan.
Kun pikkujoulut on saatu pidettyä, on jälkisiivo-uksen aika, enkä tarkoita nyt lounasravintolan latti-oita. Koska olemme rakentavan kritiikin kehitysmaa, on paljon mainostettu kansallinen ”suorapuheisuu-temmekin” liian usein lähempänä ilkeämielistä pii-kittelyä kuin keskustelua. Sanomisia ja sanomatta jättämisiä käydään läpi vielä pitkään, kunnes tulee jälleen uudet pikkujoulut, jolloin syntyneet kaunat ja henkilökohtaiset tarkoitusperät voidaan nostaa koko juhlaväen ihmeteltäväksi.
Silti pikkujouluaikaan kaupunkien kadut täyt-tyvät hilpeistä juhlijoista. Ravintoloista kantautuva iloinen puheensorina kertoo, että nyt on vaihdettu hetkiseksi vapaalle. Pikkujoulumieli tempaisee jou-kon hiljaisemmatkin mukaan rentoutumaan ja naut-timaan kuluneen vuoden tuloksista. Illan ehtiessä löysäillään solmioita ja annetaan hartioiden laskeu-tua. Tänään ei jännitetä eikä pingoteta, vaan työnne-tään painolasti hetkiseksi sivuun ja iloitaan yhdessä yhteisestä ajasta rakkaiden kollegojen kanssa.
Lumihiutaleet leijailevat hiljalleen juhlapaikan kylpiessä tunnelmallisten kyn ttilöiden valossa. Yh-dessä koettava lähestyvän joulun taika ei jätä ketään kylmäksi. Mutta liian pian koittaa maanantai, jolloin suorapuheisuus punnitaan kahvihuoneessa.
Yhtä kaikki, riehakasta pikkujouluaikaa kaikille kumulalaisille sekä rauhallista joulunodotusta. Ol-kaapa kiltisti niin joulupukki voi tuoda kuntaanne veronmaksajia ja valtionosuuksia.
TO I M I S TO N S I S Ä I L M A N P U H D I S T I N
Kolumni
Suoran puheen päivä
P
K U M I N A 4 • 2 0 1 2
13 4 • 2 0 1 2 K U M I N A
L u k u v i n k k e j ä
Huilaja, Janne
Jimi
Karisto, 2012
Jarla, Pertti
Fingerpori – Kuntauudistus
Arktinen Banaani, 2012
T e k s t i : U l l a P ö t s ö n e n
H a a s t a t t e l u : T u i j a H e i k k i l ä
Tervetuloa Kumulaan Pauli Salminen
U u s i j ä s e n
Kuka ja mistä olet?
Mitä teet työksesi?
Olen Pauli Salminen. Toimin täällä
Loimaan preerialla seitsemän kunnan
yhteisen yrityskehitysyksikön toimitus-
johtajana.
Loimaan seutukunnan kehittämis-
keskus on EU:n lapsi. Se perustettiin
1995 peräti 12 kunnan yhteisek-
si yksiköksi. Meidän tarinamme on
menestystarina. Olemme luoneet seu-
dustamme muun muassa menestyvän
Vihreän Kolmion matkailualueen, joka
on lyönyt kaikki ällikällä. Meillä kun
ei pitänyt olla luontaisia edellytyksiä.
Hyvällä joukkuepelillä tänne tulivat
myös Suomen ensimmäiset biisonit.
Loimaan seutukunnan yritysilmasto on
tutkitusti Suomen kolmanneksi paras
Seinäjoen ja Tampereen jälkeen.
Olen maatalon poika ja harjoitinkin
maataloutta muiden toimien ohessa
1990-luvun puoliväliin. Aiemmin olen
toiminut poliisina ja haastemiehenä.
Työn ohessa opiskelin Turun yliopistossa
varanotaariksi. Ilmoittauduin jo oikeus-
tieteen ylioppilaaksi Helsinkiin, mutta
perheen perustaminen ja Loimaan kun-
nan palvelukseen siirtyminen muuttivat
suunnitelmani.
Ensimmäinen kuntatyöni oli Suomen
maatalousmuseo -hankkeen projekti-
sihteerin toimi 1987. Museo toteutettiin
Loimaalle 2000-luvulla. Seuraavaksi
työskentelin Loimaan kunnan elinkeino-
asiamiehenä ja minusta tulikin pian
kun tien yhteisen elinkeinotoimen
vetäjä. Loimaan kaupunginjohtajan
viransijai sena toimin lähes vuoden.
Mitä harrastat?
Harrastukseni on kirjoittaminen ja käden-
jälkeni näkyy kahdessa kirjassa: jälkimäi-
nen, Savisaappaissa yli Atlantin, kertoo
Loimaan seutukunnan emigranteista.
Helmenä on Lydia Palomäki, joka päätyi
Nelson D. Rockefellerin keittiöpäällikök-
si. Tällöin kohtasivat maailman paras ka-
kuntekijä ja maailman paras rahantekijä.
Mitä toivot ja odotat uudelta liitoltasi?
Reipasta otetta! Uskon tarvitsevani
työlainsäädän-
nöllistä apua ihan
lähiaikoina. Työnan-
tajaportaan kanssa
on työsuhdeturvaan
ja työturvallisuuslain-
säädäntöön liittyviä avoimia
hankalia kysymyksiä.
Millaisena näet johtamisen
kuntasektorilla tällä hetkellä?
Kunnissa tehdään arvokasta työtä, joka
on pirstoutunut moneen sataan eri loh-
koon. Kokemuksesta tiedän, että tällai-
sen vyyhdin johtaminen on jokseenkin
vaikeaa. Kuntajohtaminen reippain
ottein on lähes mahdotonta. Työ jää hel-
posti toteavaksi. Muutosjohtaminen on
riittämätöntä. Asioita pitäisi tehdä toi-
sella tavalla. Pitäisi olla uskallusta katsoa
”isosta ikkunasta” ja toteuttaa kokeillen
pieniä muutoksia. Rohkaisua ideointiin
kaivataan lisää. Uutta trendiä hakiessa
toivon mahdollisimman monen lukevan
Anssi Tuulenmäen kirjan Lupa toimia eri
tavalla (WSOYPRO 2010). ●
JANNE HUILAJAN Jimi ujuttaa lukijan pohjoisen miehen nahan alle. Tar-mo na syntynyt, kitara-sankaria etäisen kaukai-sesti muistuttava Jimi elelee hiljaiseloa kiljun, sätkän ja huumorin voi-malla. Koulu, armeija, työ ja naiset eivät ole
kos kaan menneet putkeen. Elämä on enimmäkseen synkeitä krapula-aamuja ja karenssia mutta myös äkkiväärää huumo-ria kaljoitteluporukan kanssa. Viiltävän analyyttistä huumoria, sanoisi kriitikko. Vaikka eivät Jimi, Janne, Matti, Anssi, Simppa ja Pentti sitä sillä lailla kutsuisi unissaankaan.
Jimi on ankea ja harmaa kuvaus siitä karun niukasta todellisuudesta jossa moni elää. Tahtomattaan, vahingossa tai itse niin valittuaan. Silti lukiessa nousee
hymyn kare kasvoille. Viiden euron ässä-arpavoitto, hissukseen kohoava nousuhu-mala, variksen liito sohjoisen pellon pääl-lä. Elämän hyvänä kokeminen voi olla pienestä kiinni jos niin itse päättää.
Kunhan vaalihuuma laimenee, elämä jatkuuNäiden lukuvinkkien kirjoituspäivänä suomalaiset äänestivät kunnallisvaaleis-sa. Toivottavasti mahdollisimman moni äänestäjistä tarttuu Pertti Jarlan Finger-pori-uutuuteen, Kuntauudistus-albumiin, jossa kunniansa saavat kuulla niin kirjas-ton poistomyynti, kansainvälistyminen kuin läpinäkyvä hallintokin. Kaksimieli-set tuhmuudet ja sananmuunnokset eivät tietenkään naurata valveutunutta lukijaa – paitsi ehkä äänekkäästi hirnuen ja vesiä silmistä pyyhkien. Siksi en voi suositella lukemaan teosta työpaikalla, etenkään jos työnantaja on kunta. ●
14 K U M I N A 4 • 2 0 1 2
KOKOUKSETKumulan hallituksen vuoden viimeinen kokous on 15.12., Akavan Erityisalojen hallituksen kokous 14.12. ja Akavan Erityis-alojen Kunnan neuvottelukunnan kokous 13.12.2012. Kumulan hallituksen vuoden ensimmäiseen kokoukseen kutsutaan sekä varsinaiset että varajäsenet, ja uudet hallitus-toimijat perehdytetään samalla hallitustoi-mintaan.
RISTO TOLONEN AKAVAN ERITYIS-ALOJEN PUHEENJOHTAJAKSISpecia – Asiantuntijat ja ylemmät toimi-henkilöt ry:n puheenjohtaja Risto Tolonen valittiin 10.11.2012 Akavan Eritysalat ry:n liittokokouksessa järjestön uudeksi pu-heenjohtajaksi toimikaudelle 2013–2014. Tolonen voitti vaalissa täpärästi liittoa vuo-desta 2004 johtaneen Jorma Rihdon ää-nin 230–214. Kumula kannatti Rihdon jat-koa AE:n puheenjohtajana. Turussa asuva Tolonen on koulutukseltaan valtiotieteen maisteri ja työskentelee toiminnanjohtaja-na Kaarinan Nuoret Pajamestarit ry:ssä.
JOULUN AIKAANKumulan toimisto lomailee joulun ajan ja palaa töihin vuoden vaihteen jälkeen. Aka-van Erityisalojen toimistolla on kuitenkin päivystys koko joulun ajan. Sieltä saat siis esimerkiksi lakimiehen apua kiireellisiin työelämän ongelmiin. Kiireettömiin jäsen-asioihin kannattaa palata vasta vuoden vaihteen jälkeen. Vakuutuksiin liittyvissä asioissa ja kysymyksissä voit olla yhteydessä myös suoraan If-vakuutusyhtiöön.Joulukorttirahat Kumula lahjoittaa Ylen Hyvä Säätiön Nenäpäivä-keräykseen.
VUOSI 2013Kumula valmistautuu tulevaan vuoteen ja suunnittelee toimintaansa. Tiedottamista alkuvuoden tapahtumista kannattaa seurata Kumulan nettisivuilta osoitteesta www.kumula.fi, Kumulan Facebook-sivuilta sekä sähköisistä jäsenkirjeistä.
JÄSENTIETOJEN PÄIVITYSOmat jäsentiedot kannattaa aina pitää ajan tasalla. Monella jäsenellä on tiedoissa vanha tai toimimaton sähköpostiosoite, mikä mer-kitsee sitä, että jäsen ei saa liiton sähköisiä jäsentiedotteita ajankohtaisista asioista ja kutsuja oman alueen tapahtumiin. Käy tarkistamassa Akavan Erityisalojen sähköi-sessä jäsenasioinnissa osoitteessa www.akavanerityisalat.fi, että kaikki jäsentietosi pitävät paikkansa.
OPISKELIJOILLE
Tilaisuuksia opiskelijoille Kevään 2013 aikana järjestetään sekä Kumulan omia että Akavan Erityisalojen kaikille yhteisiä opiskelijatilaisuuksia ympäri Suomen. Seuraa tiedotusta sähköpostistasi!
A j a n k o h t a i s t a
Kun
tarvitsetJ
oh
an
na
K
an
na
sm
aa Tilaisuudet ovat oiva keino kartuttaa tärkeää
työelämätietoutta sekä tutustua ja verkos-toitua niin oman alan kuin muiden alojen opiskelijoiden kanssa.
HarjoittelubarometriAkava teetti syksyllä 2012 harjoittelubaro-metrin, jossa tutkittiin sekä yliopisto- että ammattikorkeakouluopiskelijoiden koke-muksia harjoittelusta. Barometrin mielen-kiintoisia tuloksia voi lukea Akavan sivuilta osoitteesta www.akava.fi > Opiskelijat > Tutkimukset.
AOVA palkitsi Suomen parhaan kesätyönantajanAkavan opiskelijavaltuuskunta AOVAn raati valitsi korkeakouluopiskelijoilta saatujen 56 ehdotuksen joukosta tä-män vuoden parhaan kesäntyönanta-jan valtion paikallishallinnosta. Palkittu, Sisä-Suomen maistraatin Jyväskylän yksikkö, on vahvistanut sukupolvien välistä yhteistyötä työpaikalla. Valin-nassa raati painotti esimiestyön laatua. Kunniamaininnat esimerkillisestä kesä-työnantajana toimimisesta saivat Des-tia, Pelastusarmeijan lomakotitoiminta ja Imatran kaupungin vammaispalve-lut, jota kiitettiin kunnollisen perehdy-tyksen mahdollistavasta avoimesta työilmapiiristä. Katso lisää: www.paraskesatyonantaja.fi ja www.akava.fi/opiskelijat/akavan_opis-kelijat/ajankohtaista
TULEVAA KOULUTUSTA
Koulutustilaisuuksista ja niihin ilmoittau-tumisesta kerrotaan Akavan Erityisalojen nettisivuilla www.akavanerityisalat.fi > Jäsenyys > Jäsenedut > Koulutus ja kurssit sekä Akavan Erityisalojen koulutusesittees-sä. Muistathan, että KUMULA maksaa yhden TJS-Koulutuskeskuksen järjestämän koulu-tuksen jäsen / vuosi. Lisätietoja TJS:n koulu-tuksista osoitteesta www.tjs-opintokeskus.fi
AKAVAN ERITYISALOJEN KOULUTUSTA JÄSENILLE• Kouluttajan ABC – innostavaa oppimista: 13.12. Helsinki (täynnä)• Miten neuvottelen palkkani: 11.12. Turku
AKAVAN ERITYISALOJEN ALUETAPAHTUMIA JÄSENILLEAkavan Erityisalat 40 vuotta:• Etelä-Savo: Sasha ja Sibelius 4.12. Mikkeli• Kainuu: Vesa-Matti Loirin Sydämeeni Joulun teen -konsertti 7.12. Kajaani• Keski-Suomi: Rajaton -yhtyeen siivittämä Pikkujoulukonsertti 8.12. Jyväskylä• Pohjois-Karjala: elokuvailta 11.12. Joensuu• Uusimaa: Karkkipäivä-näytelmä KOM- teatterissa 15.12. Helsinki
AOVAn
Huom!
Kumulan jäseneksi voi liittyä
osoitteen www.akavanerityis-
alat.fi/lomakkeet/kunta.php
lomakkeella. Sivustossa on
lomakkeet myös jäsenmaksu-
valtakirjaan ja jäsentietojen muu-
toksiin. Muutoksista voi ilmoittaa myös
www.akavanerityisalat.fi-sivuston sähköisessä
jäsenrekisterin päivityksessä.
Eläkkeelle jäävän ei kannatta erota liitosta!
Jäsenmaksu on vain 50 € vuodessa. Vastineeksi
saa konkreettisia jäsenetuja, kuten ilmaista
perhe- ja perintöoikeudellista neuvontaa.
Ilmoita eläkkeelle jäännistäsi osoitteessa
www.akavanerityisalat.fi > Jäsenyys > Päivitä
jäsentietosi.
Kuntien asiantuntijat -
Kommunala specialister - Kumula ry
Maistraatinportti 4 A, 6. krs., 00240 Helsinki
Puh. 0201 235 385
Sähköposti [email protected], www.kumula.fi
Akavan Erityisalat ry
Maistraatinportti 4 A, 6. krs., 00240 Helsinki
Puh. 0201 235 340, faksi (09) 147 242
Jäsensihteereiden palvelunumero 0201 235 370
Sähköinen asiointi osoitteessa
www.akavanerityisalat.fi
Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko
Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki
Käyntiosoite Kellosilta 5 B, 6. krs, Itä-Pasila,
toimisto avoinna ma-pe klo 9-15
Palvelunumero (09) 7206 4343 ma-to klo 12-15
Info-puhelimesta 0600 944 94 etuuden hakija
saa tiedon viimeisimmästä maksupäivästä
24 h/vrk, puhelun hinta pvm + 0,37 e/min
Faksi (09) 272 1212
Sähköposti [email protected]
Sähköinen asiointi osoitteessa
www.erko.fi > Asioi verkossa
15 4 • 2 0 1 2 K U M I N A
TEMAT för årets sista nummer av Kumina är ledarskap. Ledarskap betraktas via administrering av specialister och genom kommun- och stadsdirektörsarbete samt nya trender och modeller för ledarskap.
KUMINA ger en översikt på hur kumulamedlemmarna genom åren har verkat inom Akavas Special-organisationer rf som firades sin 40 åriga verksamhet i början av november. På förbundsfullmäktige-mötet då valdes pol.mag. Risto Tolo-nen till ny ordförande för Akavas Specialorganisationer till verksam-hetsperioden 2013–2014. Tolonen vann Jorma Rihto som lett förbundet sedan år 2004 med en knapp röst-marginal 230–214. Kumula var anhängarer av Rihto.
OCKSÅ inom Kumula tar nya ansvarsbärare över rodret. I oktober gjorde man historia: För De kommunala specialisterna – Kumula r.f.:s förbundsfullmäktige upptälldes till stor glädje så många kandidater att man måste ordna ett fullmäktigeval. Det fanns 50 kandidater av vilka de 20 som erhöll mest röster blev invalda
i Kumulas förbundsfullmäktige för åren 2013–2016 och till deras suppleanter de följande 20 i den ordningsföljd de erhållit röster. I valet gavs 648 röster av vilka en inte god-kändes, röstningsprocenten var 24. Vi gratulerar de nya fullmäktigemedlem-marna samt deras suppleanter!
MAARIT Helén som lett Kumula i 12 års tid lämnar sin post som styrelse-ordförande och huvudredaktör för Kumina. Hon blev dock invald med den största röstsiffran i förbunds-fullmäktige och sålunda kommer hon också i fortsättninge att kraftigt fungera inom Kumula och för Kumulas medlemmar. Den nya styrelseordföranden kommer att väljas på den nu sittande fullmäktiges för åren 2009–2012 sista möte i slutet av november, då detta nummer för Kumina redan gått i tryck.
I SIN sista ledaren i Kumina skriver Helén: ”När jag i sju års tid har skrivit dessa ledare i Kumina har jag ofta tänkt att det kommer att vara lätt att skriva min huvudredaktörkarriärs sista ledare: jag behöver inte längre tänka på om vad och hur ja skriver,
det räcker med att tacka för allt. Nu när denna stund alldeles konkret är kommen, känns det inte alls lika lätt att skriva. Det är inte svårt att finna saker att tacka för, det svåra är att finna vad allt jag borde minnas att tacka er kumulamedlemmar för.
FÖRST och främst vill jag tacka alla er som aktivt tog del i Kumulas förbundsfullmäktigeval – er som ställde upp som kandidater och sålunda aktivt påverkade samman-sättningen av blivande fullmäktige. Å min egen del tackar jag hjärtligt alla er som litade på mig och gav mig er röst så att jag kan fortsätta min verksamhet och befrämja Kumula som fullmäktigemedlem. Samtidigt vill jag tacka var och en av er för dessa tolv år som gick så fort som styrelseordförande för Kumula. De har varit fullspäckade år av arbete och verksamhet. Det har varit underbart att verka i denhär utmärkta gruppen.”
KUMULA och Kuminas redaktion tillönskar alla en God Jul samt ett Gott Nytt År 2013! ●
S v e n s k r e s u m é
Joululahjojajasenedut.fi -palvelusta!
Sivustolla www.jasenedut.fi on
akavalaisten liittojen – myös Akavan
Erityisalojen – yhteinen jäsenetu-
palvelu. Kaikkien mukana olevien
liittojen jäsenet, siis myös kumula-
laiset, voivat rekisteröityä palveluun
käyttäjäksi. Kirjoita rekisteröityessäsi
jäsennumerosi ja valitse liitoksesi
pudotusvalikosta Akavan Erityisalat
ry. Mukana palvelussa on joululah-
joiksikin sopivaa tarjottavaa kuten
matkoja ja ravintolapalveluita,
vaatteita, asusteita ja koruja, kirjoja
ja lehtitilauksia, liikunta-, viihde- ja
kulttuuripalveluja sekä terveyden-
hoitoa.
Kuntien asian-
tuntijat Kumula ry toivottaa
jäsenilleen ja yhteistyökumppaneilleen
Joulukorttirahat olemme lahjoittaneet
Ylen Hyvä Säätiön Nenäpäivä-keräykseen.
HYVÄÄ TAHTOA JA VALKEATA JOULUA
Joulun ympäristöystävällisin joulutervehdys löytyy yhtä läheltä kuin lähin nettiyhteys: wwf.fi/joulu
Luonto kiittää tuestasi. Hyvää joulua!
Anna joulun ympäristö-ystävällisin joulutervehdys. Tee lahjoitus valitsemallesi WWF:n suojelukohteelle, lataa joulutervehdykset ja jaa moninkertaisesti iloa sähköisillä jouluterveh-dyksilläsi.
Kieliversiot: suomi, ruotsi tai englanti. Yli 50 euron lahjoituksesta saat lisäksi tulostettavan diplomin, jonka voit pitää itse tai antaa lahjaksi.
© N
ATU
RE
PL.
CO
M /
AN
DY
RO
US
E /
WW
F-C
AN
ON
