KAAKON RANNIKON - Amazon Web Services...kasvun näkökulmasta sijainJ erinomainen • Sijainti ja ... Lähteet: Tilastokeskus, TAK, Rosstat, Owal ... tyypilliset palvelut yritysryhmille)

KKAAAAKKOONN RRAANNNNIIKKOONN LLUUOONNTTOOMMAATTKKAAIILLUUSSTTRRAATTEEGGIIAA 22002200 STRATEGIA JA TOIMENPIDEOHJELMA

Cursor Oy käynnisti tammikuussa seudun luontomatkailustrategian ja toimenpideohjelman 2014–2020 laadinnan. Strategiatyöhön osallistettiin laajasti seudun matkailuun kytkeytyviä toimijoita, yrityksistä poliittisiin päätöksentekijöihin.

Strategiaprosessissa järjestettyihin työpajoihin osallistui kaikkiaan noin 100 henkilöä. Työpajojen lisäksi keskeisten sidosryhmien edustajia haastateltiin.

Kotkan-‐Haminan seudun luontomatkailustrategia ja toimenpideohjelma 2014–2020 tulevat toimimaan luontomatkailusektorin kehittämisen ohjauskeinona vuoteen 2020 asti. Tavoitteena on kehittää luontomatkailusta tunnettu ja oman profiilin omaava osa matkailun toimialaa.

Luontomatkailustrategian ja toimenpideohjelman laadinta liittyy Cursor Oy:n toteuttamaan Kestävän luontomatkailun Kaakko 135° -‐hankkeeseen.

Strategiaprosessin fasilitaattorina toimi Owal Group Oy, joka vastasi myös strategian ja toimenpideohjelman dokumentoinnista.

Lisätietoja: Taini Rajala, projektipäällikkö, Cursor Oy puh. 040 190 2566, [email protected] Kestävän luontomatkailun Kaakko 135⁰

JOHDANTO LUONTOMATKAILUSTRATEGIA JA TOIMENPIDEOHJELMA 2020

¥  LÄHTÖTILANNE

¥  VISIO JA IDENTITEETTI

¥  STRATEGISET TAVOITTEET

¥  KOHDERYHMÄT

¥  PALVELUKOHTAISET STRATEGIAT

¥  MARKKINOINTI

SISÄLLYS

KAAKON RANNIKON LUONTOMATKAILUSTRATEGIA 2020

TOIMENPIDEOHJELMA

BBrräännddii--ssttrraatteeggiiaa

AAssiiaakkaass--ssttrraatteeggiiaa

TTuuoottee--ssttrraatteeggiiaa

MMaarrkkkkiinnooiinnttii--ssttrraatteeggiiaa

VISIO JA TAHTOTILA

LÄHTÖTILANNE

STRATEGISET TAVOITTEET

STRATEGIAMALLI

Miten kehitäm

me

palvelujam

me?

Miten luomme uutta liiketoimintaa ja matkailutuloa luontomatkailusta?

1. LÄHTÖTILANNE

LÄHTÖTILANNE

• Matkailualan liiketoiminta on seudulla pääosin pienimuotoista. Vain noin 6 %:llamatkailutoimialaan kytkeytyvistä yrityksistä liikevaihto ylittää 200 000 euroa. (2013)

• Luontomatkailussa liiketoiminnan pienimuotoisuus korostuu; toiminta on usein osa-‐aikaistatai luonteeltaan harrastetoimintaa.

• Matkailijamäärien kasvu on kokonaisuudessaan ollut verrattain vähäistä; eniten kasvua ontapahtunut venäläisten ostosmatkailussa. Aivan viimeaikoina venäläisten matkailu on ollutlaskussa johtuen ennen muuta ruplan heikosta kurssista suhteessa euroon. Ei ole kuitenkaanmitään syytä olettaa kasvavan trendin pidemmällä aikavälillä muuttuneen.

KESKEISIÄ TUNNUSLUKUJA

94% Liikevaihto alle

200 k€

Kotka-‐Haminan seudun matkailutoimialan yritykset

Yöpymisten keskimääräinen vuosikasvu 2005-‐2012

2.2% Yöpymisten

keskimääräinen vuosikasvu

Matkailutulon merkitys Kotka-‐Haminan seudulla

5.1% Matkailutulon osuus

aluetalouden liikevaihdosta

LÄHTÖTILANNE

• Kotkan-‐Haminan seudulla rekisteröidään vuosittain vajaa 200 000 yöpymistä (2013).

• Kotimaisten matkailijoiden osuus yöpymisistä on hieman yli 60 % (2012).

• Yli puolet Kotkan-‐Haminan seudun ulkomaalaisista rekisteröityneistä yöpymisistä on venäläisiä.Venäläisten matkailijoiden määrä on kolminkertaistunut muutamassa vuodessa.

TILASTOIDUT YÖPYMISET

40%

Hotellien kokonaiskäy=öaste

60%

Ko>maisten matkailijoiden osuus yöpymisistä

2006 2007 2008 2009 2010 2011

10000

20000

30000

40000

50000

Venäläisten yöpymisten kehitys Kymenlaaksossa

LÄHTÖTILANNE SIJAINTI JA SAAVUTETTAVUUS

E18 avaa uudet mahdollisuudet

• Kaakon rannikko sijaitsee hyvienliikenneyhteyksien varrella,pääkaupunkiseudun ja Pietarinmetropolialueen läheisyydessä.

• Seutu on keskeinen osa Tukholma–Turku–Helsinki–Kotka-‐Pietari-‐kehityskäytävää.

• E18-‐tien valmistumisen jälkeenHelsinki-‐Vantaan kentältä pääseetunnissa Kotkan seudulle.

• Pohjois-‐eteläsuunnan tärkeimmätyhteydet suuntautuvat Kouvolaan jaLappeenrantaan.

Kevyt – ja joukkoliikenne

• Kotkaan on lähijunayhteys Kouvolasta, jossaon Allegro junan pysäkki.

• Seudulle pääsee pääkaupunkiseudulta myösbussilla kahdessa tunnissa.

• Jatkossa seutuJeksi muuKuva valtaJe 7mahdollistaa nykyistä paremmin kevyt-‐ jajoukkoliikenteen kehiKämisen

• Seudun joukkoliikennevyöhykkeetpainoKuvat Kotkansaaren, Karhuvuoren,Karhulan ja Haminan välille. Lisäksijoukkoliikennekäytävät uloKuvat Mussaloon,Jäppilään, Koivulaan sekä Suulisniemeen.Intensiivisintä joukkoliikenne onKotkansaarella, Karhulassa ja Karhuvuoressa.

LÄHTÖTILANNE SIJAINTI JA SAAVUTETTAVUUS

Saavute=avuus meriteitse

• Kotkan sijainti Helsinki-‐Pietari-‐Tallinnakolmiossa optimaalinen risteilyliikenteenkannalta

• Pääkaupunkiseudun suunnaltasuuntautuvan huviveneilyn kannaltahaasteena vähäinen ja harvavierasvenesatamaverkosto.

• Venäjältä ja Venäjälle suuntautuvanhuviveneilyn kasvun näkökulmasta sijainJerinomainen

• Sijainti ja savutettavuus pääkaupunki-‐seudulta ja Pietarin alueelta (E18 ja Allegro)

• Kansallispuistot

• Suomen eteläisin lohen kalastukseen jakoskenlaskuun soveltuva joki

• Meri kaupungin sydämessä

• Luontoon yhdistyvä historia

• Vetovoimaiset kärkitapahtumat

LÄHTÖTILANNE SEUDUN LUONTOMATKAILUN VAHVUUDET JA HAASTEET

VAHVUUDET HAASTEET

• Erittäin vetovoimaisia kohteita vähän

• (Luonto)matkailussa yritystoimintapääasiassa pienimuotoista

• Kaakon rannikon tunnettuus(luonto)matkailukohteena vähäinen

• Vahva sesonkiluonteisuus – talvikohteidenpuute

• Venäläismatkailu keskittyy pääosinostosmatkailuun – matkailijavolyyminhyödyntäminen luontomatkailussa onhaastavaa

LÄHTÖTILANNE MONIPUOLISIA KOHTEITA – VETOVOIMAISET KÄRJET HIOMATTA

”KaaKON RANNIKOLLA

on monipuolisia

luontokohteita, mutta

erittäin vetovoimaiset

kärjet puuttuvat ja

matkailijoille suUnnatut

palvelut ovat verrattain

vähäisiä”

05

02

09

01

04

03

ARKTIKA

HURPPU

ITÄINEN SUOMENLAHTI

VALKMUSA

KYMIJOKI SALPAPOLKU

07 08

06

PORTIMON POLKU MUNAPIRTTI

KAUNISSAARI

SUUNNIT

TEILLA)

SUUNNIT

TEILLA)

2. VISIO JA IDENTITEETTI

?

MISTÄ KAAKON RANNIKKO TUNNETAAN VUONNA 2020?

VISIO JA IDENTITEETTI

• Kaakon rannikko tunnetaan merellisenä luonto-‐ ja elämysmatkailukohteena Kymijoen kainalossa.

• Seudulla on Suomen eteläisin lohijoki ja Etelä-‐Suomen ainoa joki, jossa voi harrastaa koskenlaskua.

• Kymijoki laskee itäiseen Suomenlahteen, jonka kansallispuisto houkuttelee matkailijoitaomaleimaisella saaristollaan ja joka keväisellä mahdollisuudella seurata miljoonien arkisten lintujenmuuttoa kohti pohjoista.

• Kaakon rannikon luontomatkailussa korostuvat veteen kytkeytyvät aktiviteetit ja elämykset.

VUONNA 2020 KAAKON RANNIKKO TUNNETAAN MERELLISENÄ LUONTO- JA ELÄMYSMATKAILUKOHTEENA KYMIJOEN KAINALOSSA

STRATEGISET PAINOPISTEET

• Luontomatkailua kehitetään kolmen strategisen teeman alla: Kymijoen kosket, kaakon saaristo jahistoriallinen luonto.

• Strategiset teemat ovat luontomatkailun kehittämisen painopistealueita ja markkinoinnillisetkärjet. Luontomatkailun markkinointi ja kehittämistyö organisoidaan strategisten teemojenmukaisesti.

Kymijoki on Suomen eteläisin ja eteläisen Suomen ainoa lohijoki. Kymijoki on myös Etelä-‐Suomen ainoa joki jossa voi harrastaa koskenlaskua.

Kaakon rannikolla luonto yhdistyy poikkeuksellisella tavalla Suomen historiaan keisarillisista koskista Salpalinjaan ja Ruotsinsalmen hylkyihin.

Itäisen Suomenlahden uniikissa saaristossa voi joka kevät seurata miljoonien arkisten lintujen muuttoa kohti pohjoista.

1 KYMIJOEN KOSKET 2 KAAKON SAARISTO 3 HISTORIALLINEN LUONTO

KYMIJOEN KOSKET

Kymijoki on Suomen eteläisin ja eteläisen Suomen ainoa lohijoki. Kymijoki tarjoaa monipuoliset melontakohteet ja huikeat kosket. Moni-‐ilmeiset maisemat vaihtelevat luonnonvaraisista kohteista kylämaisemiin ja teollisuuteen. Joki on helposti saavutettavissa ja pyöräilymatkan päässä on viisi erilaista koskea. Luontokohteena Kymijoki on tarjoaa kiinnostavia mahdollisuuksia ympärivuotiseen matkailuun.

LIIKETOIMINTAPOTENTIAALI NYKYTILA KEHITYSKOHTEET

•  Useita koskenlaskua jakalastuspalveluita tarjoaviayrityksiä; liiketoiminta kuitenkinpääosin pienimuotoista

•  Jokea on toistaiseksi vain vähänhyödynnetty matkailukohteena jasen tunnettuus ei ole kovin hyvä

•  Joki on puhdistunutmerkittävästi, muttahistoriallinen maine edelleensaastuneena jokena

•  Mahdollisuus kehittyä monipuoliseksi jaympärivuotiseksi seikkailu-‐ jaelämysmatkailukohteeksi (kalastus,koskenlasku, melonta, kiipeily,seikkailuretket, koskiuinti jne.)

•  Parhaat kehitysmahdollisuudet(yritys)ryhmille suunnatuissa palveluissakuten koskenlaskussa

•  Luonnonlohien paluu kalatien myötä tekeejoesta ainutlaatuisen kalastuskohteen

•  Ympärivuotisen tapahtumatarjonnankehittäminen: jokitapahtumia,koskinäytöksiä ja lajipäiviä.

•  Kaavoituksen ja infrastruktuurinkehiKäminen matkailua tukevaksi(lähtöpaikat, valaistus, paikoitus, ranta-‐alueet)

•  Yritysverkoston (Meijän joki) keskinäisentoiminnan tukeminen

•  Reitistöjen kehittäminen ja hyödyntäminen

•  Majoitustarjonta; erityisesti lyhytaikaiseenryhmämatkailuun soveltuvamajoitustarjonta

•  Seuturajat ylittävä yhteistyö jokialueenmatkailuliiketoiminnan kehittämisessä

•  Vuokrausliiketoiminnan kehittäminen(melonta ja kalastus)

TEEMA 1

KAAKON SAARISTO


Itäisen Suomenlahden uniikissa saaristossa voi joka kevät seurata miljoonien arkisten lintujen muuttoa kohti pohjoista. Saaristo on ennen muuta kesäkohde, mutta matkailukausi alkaa jo keväällä lintujen muutosta. Saaristo houkuttelee veneilijöitä ja vierailijoita niin kotimaasta kuin ulkomailta.

•  Yrittäjien ja palvelutarjonnanmäärä vähäinen

•  Huviveneilyn ohella Arktika–päivät ja siihen liittyvälintumatkailu on keskeinen osaalueen luontomatkailua

•  Palvelullisia vierasvenesatamia(ja vierasveneilyä) vähän

•  Huono saavutettavuus ja lyhytkausi

•  Infrastruktuuri kehittymätön(esim. laiturit)

•  Kirkonmaan ja Rankin hyödyntäminenmatkailussa

•  Huviveneilyn kasvattaminenvierasvenesatamaverkostoa kehittämällä

•  Arktika–päivien ja lintumatkailunedelleen kehittäminen

•  Risteily-‐ ja yhteysliikenteen kehittäminen

•  Vedenalaisen maailman hyödyntäminen(hylyt)

•  Haapasaaren laajempi hyödyntäminenmatkailukäytössä

•  Satamainfrastruktuurin (laiturit) japalveluiden (vierasvenesatamat)kehittäminen

•  Etappisatamaverkoston kehittäminenkoko kaakon rannikolle (satama min. 3omailin välein)

•  Yhteysliikenteen ja toimintojenkeskittäminen saaristoliikenne-‐satamiin.

•  Saariston majoituskapasiteetinlisääminen.

TEEMA 2

HISTORIALLINEN LUONTO


•  Tarjonta huonosti tunnettuaja pirstaloitunutta

•  Matkailupalvelujentuotteistamista ja paketointiahistoriateemaa hyödyntäen eiole juuri tehty; nykyisinlähinnä yksittäisiä kohteita.

•  Yrittäjiä ja palveluita vielävähän

•  Houkuttelee nykyisin lähinnäretkeilijöitä lähialueelta.

•  Linnoitusten kehittäminen alueenhistoriallisiksi kärkikohteiksi

•  Historiateema tukee seikkaillullisten jaluonnossa tapahtuvien aktiviteettienkehittämistä (seikkailupuisto, paintball jne.)

•  Vedenalainen luonto ja kulttuuriympäristö

•  Luontomatkailupalvelujen kytkeminenkäyntikohteisiin

•  Temaattisen markkinointikokonaisuudenluominen; kyseessä on selkeästi uusikokonaisuus

•  Historiateemaan liittyvienpalvelukokonaisuuksien luominen erimatkailijaryhmille

•  Olemassa olevien ja uusienretkeilyreitistöjen varrenmatkailupalvelujen kehittäminen.

Kaakon rannikolla luonto yhdistyy poikkeuksellisella tavalla Suomen historiaan keisarillisista koskista Salpalinjaan. Seudun luonto tarjoaa kiinnostavan tavan tutustua paitsi Suomen sotahistoriaan niin myös Ruotsin ja Venäjän vallan aikaiseen historiaan. Historiateema yhdistää koko alueen luontoa: merta, jokea ja kansallispuistoja. Kansallispuistot tarjoavat mahdollisuuksia niin pidemmille vaelluksille kuin lyhyeen retkeilyyn.

TEEMA 3

2. STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT

MATKAILUN TAVOITTEET 2020

• Yksi selkeästi profiloitunut seutu ja markkinoinnin kärkenä seudun kärkituotteet

• Matkailutoimialan tulovaikutus kasvanut 50 %.

• Tilastoidut yöpymiset kasvaneet väh. 15 % / v

• Useita taloudellisesti kannattavia ympärivuotisia tapahtumia ja –tuotteita

• Työ-‐, liike-‐ ja kokousmatkailun kasvu

• Seudun vuode-‐ ja huonekäyttöaste sekä huonekeskihinta on yli kansallisen keskitason

• Seudun luontomatkailuinfra on kehittynyt ja kytkeytynyt verkostomaiseksikokonaisuudeksi muun matkailuinfran kanssa

MATKAILULLE ASETETTUJA KESKEISIÄ TAVOITTEITA VUOTEEN 2020

LUONTOMATKAILU ON SEUDUN YKSI VOIMAKKAIMMIN KASVAVISTA ELINKEINOISTA JA MATKAILUTOIMIALAN TULOVAIKUTUS ON KASVANUT 50 %

LUONTOMATKAILUN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT 2020

BRÄNDI

SEUDULLA ON SELKEÄ JA OMALEIMAINEN LUONTOMATKAILUN PROFIILI

• Seutu tunnetaan merellisenä luonto-‐ ja elämysmatkailukohteena Kymijoen kainalossa.

• Seutu tarjoaa ympäri vuoden vetovoimaisia luontomatkailuun liittyviä tapahtumia ja aktiviteetteja.

SEUDULLA ON YHTEISET LUONTOMATKAILUN KÄRKITUOTTEET JA MARKKINOINTITEEMAT

• Luontomatkailu markkinoidaan ja kehitetään kolmen strategisen teeman alla: Kymijoen kosket,kaakon saaristo ja historiallinen luonto.

• Luontomatkailun kärkituotteita ovat kalastus, koskenlasku, melonta, veneily, pyöräily, vaellus jaretkeily.

PALVELUT

LUONTOMATKAILUN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT 2020 BRÄNDI – PALVELUT – ASIAKKAAT – MARKKINOINTI

ASIAKKAAT

PALVELUJA JA MARKKINOINTIA KEHITETÄÄN SELKEÄN KOHDERYHMÄSTRATEGIAN POHJALTA, JOKA MAHDOLLISTAA LUONTOMATKAILUUN KYTKEYTYVÄN LIIKETOIMINNAN KASVUN

• Luontomatkailupalvelut ja markkinointi kohdennetaan ensisijaisesti ostovoimaisiin kävijäryhmiin jaolemassa oleviin turistiryhmiin viipymän kasvattamiseksi

• Tavoitteena on myös uusien kohderyhmien tavoittaminen

MARKKINOINTI

LUONTOMATKAILUN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT 2020

SEUTUA MARKKINOIDAAN YHTENÄ SELKEÄNÄ KOKONAISUUTENA

• Seudulla on yhteinen matkailupalvelujen myyntiorganisaatio, joka vastaa matkailupalvelujenkeskitetystä myynnistä, varauksesta ja markkinoinnista.

BRÄNDI – PALVELUT – ASIAKKAAT – MARKKINOINTI

TAVOITTEENA ON MARKKINOIDA SEUTUA YHTENÄ SELKEÄNÄ KOKONAISUUTENA, JOKA POHJAUTUU KÄRKITUOTTEISIIN JA JOSSA TOIMIJAT OVAT TIIVIISSÄ YHTEISTYÖSSÄ TUOTTAMASSA LAADUKKAITA JA PROFILOITUJA PALVELUITA SEGMENTOIDUILLE KOHDERYHMILLE

4. ASIAKASRYHMÄT

LLUUOONNTTOOMMAATTKKAAIILLUUNN AASSIIAAKKAASSRRYYHHMMÄÄTT

• Asiakkuuksia koskevien strategisten linjausten päämääränä on luoda luontomatkailupalvelujen kehittämiselleja markkinoinnille selkeä kohderyhmästrategia, joka mahdollistaa luontomatkailuun kytkeytyvänliiketoiminnan kasvun.

• Kotimaisissa asiakkaissa merkittävimmät nykyiset asiakasryhmät ovat: yritysryhmät, lähialueiden asukkaatsekä luontoharrastajat ympäri suomea (lintujen tarkkailu, kalastus).

• Ulkomaalaisista asiakkaista ainoastaan venäläiset muodostavat merkittävän asiakasryhmän. Venäläistenmatkailu on kuitenkin enimmäkseen päivänsisäistä ostosmatkailua. Venäläisten jälkeen merkittävimmätryhmät muodostavat Suomen muiden naapurimaiden matkailijat.

•  Seudun jalähialueidenasukkaidenvirkistäytyminenluontokohteissa

•  Lintuharrastajat•  Harrastajakalastajat•  Vaeltajat/paJkoijat•  Veneilijät

•  Pääkaupunkiseudulta jamuualta Etelä-‐Suomestasuuntautuvakokousmatkailu

•  Tulevat ensisijaisesJostosmatkoille,muKa matkustus-‐virtaa myösluontokohteisiin

AVAINKOHDERYHMÄT

Luontoharrastajat Lähimatkailu Venäläiset matkailijat

Yritys-‐ matkailu

KOTIMAISET ULKOMAALAISET

Muut ulkomaalaiset

•  Toistaiseksivähäinen; siksi eivielä selkeäsJprofiloitavissa olevaryhmä

VENÄLÄISET MATKAILIJAT

LIIKETOIMINTAPOTENTIAALI NYKYTILA

• Suomi on venäläisille ensisijaisestiostosmatkailukohde ja valintaa ohjaaläheisyys ja saavutettavuus.

• 70 % Kotkan-‐Haminan seudulla vierailleistaVenäläisistä on ostosmatkailijoita.

• Noin 60 % viipyi matkallaan vain yhdenpäivän. Yöpyneistä venäläisistä 40 % yöpyituttavan tai sukulaisen luona.

• Venäläisten Suomeen matkustavien määräkasvaa hitaammin kuin matkojen määrä elisamat matkustajat matkustavat Suomeenuseasti. Tämä kertoo myös matkailunluonteesta.

• Venäläisten ulkomaanmatkailu kasvaa voimakkaastivenäjän taloustilanteen heikkenemisestä huolimatta.

• Alle 20 % venäläisistä on matkustanut ulkomaille;ulkomaanmatkailu elää edelleen voimakkaan kasvunvaihetta.

• Viidestä miljoonasta pietarilaisesta 60 % ei ole koskaankäynyt Suomessa.

• Venäläiset käyttävät lomamatkallaan rahaakeskimäärin 600-‐700 euroa henkeä kohden – Suomessavenäläisten käyttämä rahamäärä on puolet vähemmän.

• Suomi on venäläisille ensisijaisesti ostosmatkailukohde;tulevaisuuden suuri kasvupotentiaali ostosmatkailunohella on luontomatkailussa. Venäläiset arvostavatSuomessa turvallisuutta ja puhdasta luontoa.

AAVVAAIINNKKOOHHDDEERRYYHHMMÄÄTT

Lähteet: Tilastokeskus, TAK, Rosstat, Owal Group

YRITYSRYHMÄT

LIIKETOIMINTAPOTENTIAALI NYKYTILA

• Useat seudun luontomatkailutuotteista(esim. koskenlasku) sopii ryhmämatkailuunparemmin kuin perheille tai ystävän kanssamatkailevalle.

• Lyhytaikaiseen ryhmämatkailuunsoveltuvasta majoituskapasiteetista puutetta.

• Luontomatkailuun liittyvän liiketoiminnannäkökulmasta yritysryhmien merkitys on jonyt suhteellista kokoaan suurempi.

• Seutu tunnetaan vielä huonosti yritys-‐ jakokousmatkailukohteena.

• E 18-‐tien valmistuminen parantaa saavutettavuuttapääkaupunkiseudulta ja lisää seudun houkuttelevuuttayritysryhmille.

• Koskenlaskun ja muiden koskipalveluiden edelleenkehittämisessä on merkittävä potentiaali; Kymijoki onEtelä-‐Suomen ainoa joki, joka mahdollistaakoskenlaskun; tuotteena se on useimmille myösuudenlainen (vrt. Moottorikelkkailu, koiravaljakot jamuut Lapin kohteiden tyypilliset palvelutyritysryhmille).

• Etelä-‐Suomen yrityksiä lähellä olevana kohteenakaakon rannikko voi kasvaa huonossakintaloudellisessa tilanteessa, kun yritykset etsivätmatkustuskustannuksiltaan halvempia vaihtoehtoja;tämä näkökulma tukee myös kestävän kehityksen javastuullisen liiketoiminnan tavoitteita.

AAVVAAIINNKKOOHHDDEERRYYHHMMÄÄTT

KYMIJOEN KOSKET

KAAKON SAARISTO

HISTORIALLINEN LUONTO

• Yritysryhmät• Muut ryhmät (polttarit, harrastekerhot jne.)• Kalastuksen harrastajat• Lähimatkailijat

• Huviveneilijät• Yritysryhmät• Lintuharrastajat• Lähimatkailijat

• Lähimatkailijat• Luontoharrastajat• Tapahtumakävijät• Risteilymatkustajat

AAVVAAIINNKKOOHHDDEERRYYHHMMÄÄTT TTEEEEMMOOIITTTTAAIINN

4. PALVELUT

PPAALLVVEELLUUKKOOHHTTAAIISSEETT SSTTRRAATTEEGGIIAATT

KKOOSSKKEENNLLAASSKKUU JJAA MMEELLOONNTTAA I NYKYTILA

II LIIKETOIMINTAPOTENTIAALI

III TARVITTAVAT KEHITYSTOIMENPITEET

HAASTEET VAHVUUDET

• Kaupallisesti lyhyt kausi

• Veden määrä koskissa

• Maanomistustilanne

• Vesi mahdollistaa pitkän kauden

• Sijainti

• Hyvä reitistö

• Retkimelonta

• Opastetut retket

• Kaluston vuokraus

TOIMENPIDE VASTUU AIKATAULU

• Lähtöpaikkojen rakentaminen

• Retkimelonnan markkinointi jamyynti

• Reittiesitteiden kehittäminen

• Kaupungit ja kunnat / yritykset

• Yritykset / Kaakko135 –matkailu

• Kaakko135 -‐matkailu

• 2015

• 2015

• 2015

KKAALLAASSTTUUSS I NYKYTILA



HAASTEET VAHVUUDET

• Ainoa lohijoki etelässä• Isot lohet ja luonnonlohet• Runsas lajisto

• Kalapaikkojen rajallisuus• Sääolosuhteet (lämpötila, virtaamat)• Oheispalvelujen puute• Kalastusaikojen rajoitukset• Kymijoen saavutettavuus

• Lohenkalastuksen laajentaminen uusille alueille (Länsihaara)

• Koko lajiston hyödyntäminen (eri kalastustavat)

• Kokonaisvaltaiset kalastusmatkailupaketit


• Kalatiet

• Infran kehittäminen (ml. mökit)

• Yhteislaituri merialueen yrittäjille

• Kalastusmatkailun palveluhakemisto

• ELY

• Kunnat ja yritykset

• Kunnat

• Kaakko135-‐matkailu

• 2015

• Jatkuva

• 2015

• 2015

VVEENNEEIILLYY I NYKYTILA



HAASTEET VAHVUUDET

• Itäisen Suomenlahdenkansallispuisto ja muu saaristo

• Kaunissaari• Kansainvälisyys

• Heikko saavuteKavuus• Laitureiden ja palvelujen puute• YmpärivuoJsuus

• Rankki ja Kirkonmaa

• Risteily ja rei^matkat lähisaaristoon

• Opasvenepalvelut (KYAMK/EKAMI)

• Kaunissaaren majoitusinvestoinJ

• Keihässalmen satamainvestoinJ, Munapir^ Pyhtää

TOIMENPIDE VASTUU AIKATAULU • Yhteislähtöpisteet• Infran kehiKäminen Tammiossa jaKaunissaaressa,jotka ovat kaakon rannikonkeskeisimipiä olemassa olevia saarikohteita

• Sähköisen infopalvelun kehiKäminen

• Vierasvenepaikkojen lisääminen jasatamapalvelujen kehiKäminen ja lisääminen

• Kunnat ja yritykset• Kunnat

• Kaakko135-‐matkailu, kunnat,yritykset

• Kunnat, Kaakko135-‐matkailu jayritykset

• 2015• Jatkuva

• 2016

• 2018

RREETTKKEEIILLYY I NYKYTILA



HAASTEET VAHVUUDET

• SaavuteKavuus

• Monipuolisia kohteita

• Salpalinja -‐reiJstö

• Volyymi

• YmpärivuoJsuus

• Palvelujen vähäisyys

• Saaristoretkeily• Pyörämatkailu

• Seikkailupalvelut

• Teemamatkailu (esim. lintumatkailu)


• ReiJstöjen kehiKäminen• Oppaat ja kartat

• Palvelujen kehiKäminen reiteille

• YriKäjyyden edistäminen

• Kunnat• Kaakko135-‐matkailu, Kunnat

• Yritykset, kunnat

• Cursor

• 2016• 2016

• Jatkuva

• Jatkuva

4. MARKKINOINTI

SEUDULLA ON YHTEINEN MATKAILUPALVELUJEN MYYNTIORGANISAATIO, JOKA VASTAA MATKAILUPALVELUJEN KESKITETYSTÄ MYYNNISTÄ, VARAUKSESTA JA MARKKINOINNISTA.

MYYNTI- JA MARKKINOINTI

• Luodaan seudulle yhteinen matkailupalvelujenmyyntiorganisaatio, joka vastaa matkailupalvelujenkeskitetystä myynnistä, varauksesta ja markkinoinnista.

• Luodaan yhteinen myynti-‐ ja varausjärjestelmämatkailupalveluille.

• Strategian teemojen mukaistenmarkkinointikokonaisuuksien luominen luontomatkailuun.

• Seuturajat ylittävä yhteistyö jokialueenmatkailuliiketoiminnan kehittämisessä.

• Yrityksille suunnattu kokousmarkkinointi.

TAVOITTET JA TOIMENPITEET

5. STARTEGIAN TOIMEENPANO

Luontomatkailu- strategia

2020

SSTTRRAATTEEGGIIAANN TTOOIIMMEEEENNPPAANNOO

Strategian toimeenpanemiseksi kullekin strategian teemalle sekä palvelualueelle määritellään vastuutaho.

Vastuutahojen tehtävänä on varmistaa, että strategian mukaisissa toimenpiteissä edetään ja päivittää toimenpideohjelmaa ja strategiaa työn etenemisen mukaan.

Vastuutahot organisoivat ympärilleen ryhmän, jotka yhdessä määrittelevät tarvittavat toimenpiteet ja seuraavat strategian toteutumista.

Infrastruktuuri

Palvelut

Myynti

KKOOLLMMEENN TTAASSOONN TTOOIIMMEENNPPIITTEEEETT

Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen

Ohjelma-‐, majoitus-‐ ja muiden luontomatkailuun kytkeytyvien palveluiden kehittäminen

Maankäytön ja matkailuinfrastruktuurin kehittäminen

Luontomatkailulle asetettujen strategisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kolmen tason toimenpiteitä: luontomatkailun infrastruktuurin kehittämistä, luontomatkailupalveluiden kehittämistä sekä matkailun markkinoinnin ja myynnin kehittämistä. Infrastruktuuri luo pohjan palveluille, joka puolestaan luo pohjan myynnille ja markkinoinnille.

Toimenpide Vastuu Aikataulu ResursoinJ MYYNNIN JA MARKKINNOINNIN KEHITTÄMINEN

Luodaan seudulle yhteinen matkailupalvelujen myyntiorganisaatio, joka vastaa matkailupalvelujen keskitetystä myynnistä, varauksesta ja markkinoinnista.

Kaakko 135-‐matkailu / Paikallinen myyntiorganisaatio

2015 EU + yksityinen rahoitus

Sähköisen myynti ja varausjärjestelmän kehittäminen


2014 EU + yksityinen rahoitus

Strategian teemojen mukaisten markkinointikokonaisuuden luominen luontomatkailuun (Markkinoinnin suunnittelu ja toteutus; integroitu osa kokonaisuutta)


2015 Toimijat (myyntiyksikkö)

Seuturajat ylittävä yhteistyö matkailuliiketoiminnan kehittämisessä

Cursor yhdessä yritysten kanssa Jatkuva EU rahoitus

Yrityksille suunnattu markkinointi ja myynti Kaakko 135-‐matkailu / Paikallinen myyntiorganisaatio

Jatkuva Toimijat (myyntiyksikkö)

Sisältötuotanto Yritykset Jatkuva Yritykset

TTOOIIMMEENNPPIIDDEEOOHHJJEELLMMAA –– MMYYYYNNTTII

Toimenpide Vastuu Aikataulu ResursoinJ PALVELUJEN KEHITTÄMINEN

Ympärivuotisen tapahtumatarjonnan kehittäminen Kymijoelle: jokitapahtumia, koskinäytöksiä ja lajipäiviä

Meijän joki yritysverkosto ja Cursor Matkailu

Jatkuva Meijän joki KulKuuritoimijat Kolmas sektori

Historiateema tukevien seikkailullisten ja luonnossa tapahtuvien aktiviteettien kehittäminen (seikkailupuisto, paintball jne.)

Kaakko 135-‐matkailu ja Cursor Palvelut -‐yksikkö sekä yritykset

Jatkuva Yritykset ja Cursor (ohjausvastuu)

Majoituspalveluiden kehittäminen; Erityisesti lyhytaikaiseen ryhmämatkailuun soveltuva majoitustarjonnan lisääminen

Majoitusyrittäjät ja Cursor Palvelut -‐yksikkö

Jatkuva Yritykset

Vuokrausliiketoiminnan kehittäminen (melonta ja kalastus)

Yritykset ja Cursor Palvelut -‐yksikkö

Jatkuva Yritykset

Reitistöjen varren matkailupalvelujen kehittäminen.

Yritykset, Cursor Matkailu Jatkuva Yritykset

Saariston majoituskapasiteetin lisääminen.

Yritykset, Cursor Matkailu ja Cursor Palvelut –yksikkö

Jatkuva Yritykset

TTOOIIMMEENNPPIIDDEEOOHHJJEELLMMAA –– PPAALLVVEELLUUTT

Toimenpide Vastuu Aikataulu ResursoinJ MATKAILUINFRASTRUKTUURIN KEHITTÄMINEN

Kaavoituksen ja maankäytön suunnittelun kehittäminen matkailua tukevaksi; (lähtöpaikat, valaistus, paikoitus, ranta-‐alueet)

Kaupungit ja kunnat Jatkuva KunJen kaavoitus

Matkailua tukevan infrastruktuurin kehittäminen ja ylläpito

Kaupungit ja kunnat sekä yritykset

Jatkuva Kunnat, Cursor, yritykset

Reitistöjen kehittäminen ja hyödyntäminen Kaupungit ja kunnat, Kyvi, Cursor, Yritykset

Jatkuva Kunnat, Cursor, yritykset

Satamainfrastruktuurin (laiturit) ja palveluiden (vierasvenesatamat) kehittäminen

Kaupungit ja kunnat, yritykset

Jatkuva EU rahoitus, kunnat, yritykset, investorit ja operaaKorit

Yhteysliikenne ja toimintojen keskittäminen kantasatamaan

Kaupungit ja kunnat, yritykset

2016 Kantasatama-‐ ja Tervasaari -‐hankkeet

Etappisatamaverkoston kehittäminen koko kaakon rannikolle (satama min. 3o mailin välein)

Kaupungit ja kunnat 2020 EU rahoitus, Kaupungit ja kunnat

TTOOIIMMEENNPPIIDDEEOOHHJJEELLMMAA –– IINNFFRRAA

Luontomatkailu

Uusi myynnin toimintamalli

Kasvavat kävijämäärät

Aika 2015 2016

Perustan rakentaminen

2018

Visio 2020

2014

2017

Yhdessä hyväksytyt tavoitteet ja painopisteet

Yhteinen myyntiorganisaatio

Uusien ympärivuotisten jokitapahtumien ensimmäiset lanseeraukset

Satamainfrastruktuuri ja vierasvenepalvelut mahdollistavat matkailijamäärien kasvun

Toimenpideohjelma Ohjelma-‐ ja majoituspalvelujen verkkokauppa

Luontomatkailua palvelevaa uutta majoituskapasiteettia käytössä

Yhteysalusliikenne ja toiminnot keskitetty kantasatamaan

Yhteistyöverkostojen käynnistäminen

Strategian teemojen mukaiset markkinointi-‐kokonaisuudet

Strategian mukaisia uusia palveluja luotu

Jokialueen kaavoitus ja infra palvelee matkailua

Toimenpiteet

SSTTRRAATTEEGGIIAANN TTOOIIMMEEEENNPPAANNOO

Parantunut infra kasvun vauhdi=ajana

Documents

KAAKON RANNIKON - Amazon Web Services...kasvun näkökulmasta sijainJ erinomainen • Sijainti ja ... Lähteet: Tilastokeskus, TAK, Rosstat, Owal ... tyypilliset palvelut yritysryhmille)