Embed Size (px)
Citation preview
Perämeren Kalauutiset
Perämeren rannikon kalatalousryhmä
POHJARYSÄ TESTISSÄMATKAILUSTA NOSTETTAKARISIIKA PERÄMEREN ERIKOISHERKKU
NRO 2 - 2014
KESTÄVÄÄKEHITTÄMISTÄ KALATALOUDEN
KOTIMAISEN KALANHYVÄKSI
&
Luet parhaillaan Peräme-ren rannikon kalatalo-usryhmän julkaisemaa ohjelmakauden viimeis-
tä tiedotuslehteä. Vuonna 2008 käynnistynyt ohjelmakausi on lähestymässä loppuaan. Tuorees-sa muistissa on vielä meneillään olevan rahoitusohjelman laadin-taprosessi, joka tehtiin yhteis-työssä kentän, mukana olevien Leader-ryhmien ja Perämeren Kalatalousyhteisöjen liiton kans-sa. Tavoitteena oli tuolloin saada alueelle ministeriöstä rahoitus-ta kalatalousryhmätoiminnan käynnistämiseen ja elinkeinoka-latalouden kehittämiseen. Olihan kalatalousryhmätoiminta uutta
Suomessa, muistuttaen lähinnä Leader-toimintatapaa.
Vuonna 2008 maa- ja met-sätalousministeriö hyväksyi Suo-meen seitsemän kalatalousryh-mää. Perämeren rannikko oli yksi hyväksytyistä. Valintaamme puolsi varmasti se, että alueen ammatti-kalastuksella on pitkät perinteet ja kalastus on rannikolla laajaa ja monipuolista.
Tähän päivään mennessä kala-talousryhmän kautta on rahoitettu noin 50 elinkeinokalatalouden kehittämishanketta. Julkista tukea niihin on sidottu 1,2 miljoonaa euroa. Isompia hankkeita on ak-tivointityön kautta ohjattu myös muihin rahoituslähteisiin.
Kehittämistyön tuloksena alueen kalasatamien kalankäsit-telytiloja on kunnostettu vastaa-maan nykyisten hygieniamääräys-ten vaatimuksia, esimerkkeinä Lumijoen ja Simon kalasatamat. Kalankäsittelytiloihin on hankittu kalastajien työtä helpottavaa vä-lineistöä kuten ahvenenperkaus-koneita. Hyljeongelmiin on haettu ratkaisuja kehittelemällä hylkeen-kestäviä pyydyksiä, pohjarysiä ja hyljekarkottimia. Kalastajat ovat saaneet tukea omiin investointei-hin. Uudet kalatapahtumat ovat elävöittäneet aluetta, viimeisim-pänä tulokkaana Vihiluodon ka-lastajapäivät. Töitä on tehty myös kotimaisen kalan menekin edistä-
miseksi ja rannikon kalastuskult-tuurin taltioimiseksi.
Kalatalousryhmätoiminnan kautta kenttä on aktivoitunut ja kalastajien välinen yhteistyö sekä osaaminen on vahvistunut. Kalata-lousryhmätoiminnalla on pystytty puuttumaan Perämeren alueen erityisongelmiin aivan uudella tavalla. Aktivointityö on ollut tär-keää ja sen roolin toivoisi tulevai-suudessa vahvistuvan.
Tekemämme pohjatyön avulla elinkeinokalatalouden kehittämis-työtä on hyvä jatkaa. Tulevalla ohjelmakaudella alueemme kala-talouden kehittämiskapula siirtyy Nousevalta Rannikkoseudulta Ou-lun seudun Leaderille.
PERÄMEREN KALAUUTISET
Perämeren rannikon kalatalousryhmän tiedotuslehti
Päätoimittaja: Risto Tolonen
Toimittaja: Saara Kärki
Toimituksen osoite: Ruukinkuja 2, 92400 Ruukki
Ulkoasu ja taitto: Harri Kontio
Kansien kuvat: Vesa Pajala
Painopaikka: Multiprint Oy Oulu 2014
TEKSTI: Soila Haapsaari, Nouseva Rannikkoseutu ry, toiminnanjohtaja KUVA: Jan Nyman
2PÄÄKIRJOITUS
sisältö2 Pääkirjoitus
3 Uusi ohjelmakausi
4 Pohjarysäkokeilut
5 Hyljekarkottimet
6 Kokkolan kalamarkkinat
7 Vihiluodon kalastajapäivät
8 Lohtajan kalastajainseura
10 Matkailusta nostetta
11 Karisiika
Uuden ohjelmakauden yksityiskohdat ovat vielä auki. Kalatalousohjelmat jätetään ministeriöön syksyllä, joten siihen asti kalatalousryhmillä on ai-
kaa hioa yksityiskohtia. Maa- ja metsätalousmi-nisteriö päättää keille rahaa myönnetään ja sen päätöksen mukaan niin valtio kuin EU jakavat tukeaan.
Nykyisen Perämeren kalatalousohjelman toiminta-alueeseen on kuuluneet rannikon kun-nat Torniosta Kokkolaan sekä Pyhäjärvi. Tule-valla ohjelmakaudella toiminta-alue on sama lukuun ottamatta Pyhäjärveä. Kalatalousohjel-maa toteutetaan usean Leader-ryhmän alueella.
– Kalatalousryhmä on koottu mahdol-lisimman kattavasti koko alue huomioiden. Ryhmään kuuluu noin kymmenen henkilöä ja siihen on haettu asiantuntijoita eri sektoreilta. Kyseessä on työryhmä, joka toimii hallinnolli-sesti yhden Leader-ryhmän alla. Olemme so-pineet, että tulevalla ohjelmakaudella ryhmä siirtyy Nousevan Rannikkoseudun alaisuudesta Oulun Seudun Leaderin alaisuuteen, kertoo lea-der-neuvoja Piia Karttunen.
Tulevalla kaudella, kuten aikaisemminkin pääpaino on elinkeinokalatalouden kehittä-misessä. Tällä hetkellä suunnitelma kulkee ni-mellä Perämeren rannikon kalatalousstrategia 2015-2020.
Kalasatamia ja verkostoja kehitetään
Suunnitelmissa on, että uudella ohjelmakau-della jatketaan pyydys- ja pyyntimenetelmien kehittämistä. Lisäksi halutaan painottaa logis-tiikan, laatujärjestelmien, hylkeenpyynnin ja hyljetuotteiden kehittämiseen sekä kalastus-matkailun eteenpäin viemiseen alueella. Koska kyseessä on vasta ohjelmaluonnos, on mahdol-lista, että painotukset vielä tarkentuvat.
Ohjelman tavoitteiden sisältämistä toimen-piteistä osaa voi rahoittaa kalatalousryhmän rahoituskehyksestä tai muista rahoituskana-vista. Lisäksi kalatalousryhmän rahoittaman aktivointihankkeen kautta viedään eteenpäin eri toimenpiteitä.
– Tarkoitus on myös tuoda esiin kotimais-ta kalaa ja sen markkinointia. Toivomme, että voisimme sitä kautta edelleen kehittää alueen kalasatamaverkostoa. Näin voisimme myös tur-vata laadukkaan kalan tarjonnan.
Karttunen toivoo, että samalla saataisiin in-nostettua uusia kalastajia alalle. Alueen kalasta-jat kun ikääntyvät, eikä nuorempaa sukupolvea ole ottamassa koppia ammatista. Tarkoitus on suunnata toimia nuorille ja saada innostettua heitä alan pariin.
– Pyrimme lisäämään kalatalousalan ja muiden alojen verkostoitumista ja yhteistyötä. Kalatalousryhmät ovat toimineet eri puolilla maata vuodesta 2008 saakka ja paljon uusia hyviä käytäntöjä on syntynyt ja niitä on tarkoi-tus levittää eri puolille maata, Karttunen sanoo.
UUDELLA OHJELMAKAUDELLA HOUKUTELLAAN NUORIA ALALLETEKSTI: Saara Kärki KUVA: Harri Kontio
Perämeren rannikon kalatalousstrategia 2015-2020: www.oulunseudunleader.fi
3OHJELMAKAUSI
UUDET RYSÄT HYLKIVÄT HYLJETTÄTEKSTI: Saara Kärki KUVA: Harri Kontio
Hailuotolainen kalastaja Marko Välimäki kokeili viime syksynä ja keväällä uuden tyyppistä, kevyt-rakenteista hylkeenkes-tävää pohjarysää eli Fle-xi-rysää. Syksyllä rysä oli
kymmenen metrin syvyydessä.– Siitä tuli ihan hyvät kokemukset. Rysäs-
sä on ilmaponttooni, joka nostaa sen komp-ressorin paineella pintaan, joten se on helppo kokea veneeseen. Se ei ole mikään varsinainen push up -rysä, vaan vannekopan päällä oleva apuponttooni nostaa kopan pinnan tasolle. Sii-
kaa ja ahventa sillä tuli kohtuullisesti ja särkikalaa se pyytää myös tosi lujasti, Välimäki kertoo.
Välimäki kiin-nostui rysän ko-keilemisesta heti kun hän siitä kuuli. Kyseessä on kallis pyydys, joten sen kokeilu kiinnosti häntä siinäkin mie-lessä. Rysän lasku ja kokeminen on Välimäestä help-poa, mutta van-teita hän kuvailee turhan heppoisiksi ja toivoisi niiden olevan tukevampaa materiaalia.
– Kyllä rysä on sen verran tuotta-nut saalista, että se on vastannut odotuksia. Hylje ei pääse repimään rysää, mutta hyl-keen saalistamista se ei kokonaan estä. Hylje ajaa pik-kusiiat silmään ja yrittää vetää niitä ulkopuolelta läpi. Jäljelle jää päätöntä kalaa rysän perään. Onneksi kuitenkin suurin osa saaliis-ta on säästynyt ja kevätpyynnissä ei hyljeongelmaa juu-ri edes ole.
Välimäki on asunut Hailuodossa kohta 13 vuotta. Aiemmin hän työskenteli insinöörinä ja sivutoimisena kolmosluokan kalastajana. Aikansa sivutoimisena kalastettuaan Välimäki oppi hommaan ja hänelle heräsi ajatus alan vaihdosta. Päätoimisen kalastuksen hän aloitti vuonna 2012.
– Olen yli nelikymppinen ukko ja ajattelin, että jos vielä joskus meinaan vaihtaa alaa, on nyt sen aika. Insinöörin työ oli henkisesti ras-kasta. Tämä on fyysisesti raskasta, mutta muu-ten mukavaa. Kalastajan vapaus viehättää ja se, että kaikki päivät ovat erilaisia. Eihän tässä insinöörin tuloille pääse, mutta leivässä pysyy, Välimäki summaa.
Uusi rysä vaatii uudet toimintatavat
Kuivaniemeläisellä Eero Väätäjällä on ollut ko-keiltavana pohjarysä, jolla on ollut tarkoitus pyytää muikkua nimensä mukaisesti meren pohjasta. Tarkoituksena on kalastaa kutua odottavia muikkuja.
– Muikku, eli meillä päin maiva, laskeutuu ennen kutua syvänteeseen kypsyttämään mä-tiä. Siellä se liikkuu pohjan ja puolen metrin vä-lissä. Rysillä on normaalisti totuttu pyytämään pintakalaa, mutta tämän tarkoitus on pyytää sitä pohjasta.
Syy rysän kehittelyyn on syntynyt hyljeon-gelman myötä kun pintakalastus on estynyt. Siksi ruvettiin kehittämään rysää, joka pyytää pohjakalaa. Maiva kun ei kutuvaiheessa nouse pintarysiin.
Väätäjä on ollut kokemuksiin tyytyväinen ja rysä on osoittanut toimivuutensa. Kalastajien huoleksi jää nyt kokemuksen kartuttaminen. Kutua odottavaa muikkua kun ei ole aiemmin pyydetty rysällä pohjasta, joten kalan käyttäy-tyminen siellä ei ole heille tuttua.
– Pyydys on oikean muotoinen, mutta saa-lismäärät pitää saada suuremmiksi. Maiva ei välttämättä kulje pohjassa samalla lailla kuin pinnassa. Meillä on satojen vuosien kokemus siitä, miten kala kulkee pinnassa, mutta se ei välttämättä kulje samalla tavalla pohjassa. Sii-nä voi mennä aikaa, että opitaan se kulttuuri, Väätäjä toteaa.
4HANKKEET
HYLJEKARKOTIN SYNTYI OMIN KÄSIN
Marko Kantola vaihtamassa akkua norjalaiseen hylkeenkarkottimeen
5
TEKSTI: Saara Kärki KUVA: Harri Kontio
Perämeren Kalatalous-yhteisöjen Liiton hylje-karkotushankkeeseen saatiin viime vuonna
Varsinais-Suomesta kaksi norja-laista karkotinta koekäyttöön. Tä-män innoittamana kalastaja Mar-ko Kantolan päässä muhi ajatus uusista karkotinlaitteista. Kesällä 2013 Kantola ryhtyi tuumasta toimeen ja syksyksi hän oli valmis-tanut raakaversion laitteista. Tu-loksena syntyi ultraäänilaite, joka lähettää 130 desibelin vaihtelevaa ja epäsäännöllistä ääntä 25-60 ki-lohertsin taajuudella.
– Se on hylkeille erittäin epä-miellyttävä ääni. Siinä olevat äänen äkilliset vaihtelut myös estävät sen, etteivät hylkeet totu siihen. Laitteen toimintasäde ulot-tuu 30-50 metriin. Norjalaisissa isommissa laitteissa toiminta-alue on isompi. Tämä on enemmän sel-lainen täsmäase, Kantola kertoo.
Norjalaisista, isommista lait-teista on saatu aiempaa kokemus-ta. Niitä käyttäessä on huomattu, että kokeneemmat harmaahylkeet ovat kuuroutuneet laitteille. Pie-nemmässä karkottimessa tätä vaa-raa ei pitäisi olla.
Viime syksyllä laite oli testat-tavana kalastajalla Iijoessa. Koke-mukset sen tehosta olivat hyvät. Aiemmin samalla siikapadolla hyl-keistä oli merkittävää haittaa, mut-ta kokeiluaikana saalis oli hyvä ja karkotin toimi sataprosenttisesti.
– Talven aikana päätimme kokeilla sitä tuleva kautena joki-suulla ja merellä, jossa olosuhteet ovat paljon raaemmat kuin joessa. Kehittelimme runkoa ja poijua sel-laiseksi, jotta saimme siitä hyvän meriolosuhteisiin.
Vaikka karkottimen toiminta-säde on pieni, sen pitäisi toimia oi-keaan kohtaan sijoitettuna. Kanto-la uskoo, että kalastaja kyllä tietää
missä kohtaa rysää on paras osa. Näin saataisiin rysän pyytäviltä osilta pidettyä hylkeet poissa.
Tositoimet kartuttavat tuloksia
Laitteisto on asennettu kalastaja Unto Rekilän hitsaamiin kelluviin poijuihin, joiden sisällä karkotti-met ovat. Ultraäänilaitteet Kanto-la on tilannut Virosta, jossa niitä myydään tuhoeläinten torjuntaan. Laitteisto on varustettu 12 ampee-rin akulla ja se toimii yli 50 tuntia tehoa menettämättä.
– Aina pitää olla valmiina toi-nen akku, sillä se täytyy mielellään vaihtaa sen 50 tunnin sisällä. Sen saa onneksi kätevästi vaihdettua. Isompiin norjalaisiin karkottimiin tulee tänä syksynä aurinkokenno, jolla saadaan akun toiminta-aikaa pidennettyä.
Kantolan mukaan tositoimiin päästään kun karkottimet saadaan
meriolosuhteisiin testaukseen. Toistaiseksi hän on käyttänyt kar-kottimia vain lyhyen ajan, joten kunnollista vertailukokemusta ei vielä ole. Rysästä ei tuolloin kui-tenkaan löytynyt selvästi raadel-tuja kaloja, joita aiempina on ollut. Tämä viittaisi siihen, että laite toi-mii myös meriolosuhteissa.
– On se mahtava homma, että tähän panostetaan. Uusien laittei-den hinnaksi muodostunee noin 700 euroa. Hankkeessa on val-mistettu pieniä laitteita kahdeksan kappaletta. Laitteista Piehinkiin on menossa neljä, meidän alueelle tu-lee pari ja kaksi menee Iijokisuulle. Näin saamme kattavia kokemuk-sia. Kyllä pitää kiittää kalastaja-ak-tivaattoriamme, että saatiin tähän rahoitus ja päästään kokeilemaan uusia laitteita.
HANKKEET
Kokkolan kalamarkkinoita on järjes-tetty jo 12 vuotta. Ensimmäiset kala-markkinat pidettiin lokakuussa yhtä aikaa asuntomessujen kanssa. Vali-
tettavasti kävi niin, että tuolloin oli tarkoitus pitää onkikilpailut Suntinlahdella. Kisa-alue oli kuitenkin jo jäässä, joten onkiminen jouduttiin perumaan. Kokemuksesta viisastuneena kala-markkinat on sittemmin järjestetty kuukautta aikaisemmin jo syyskuussa.
Kokkolassa kalamarkkinat on otettu alus-ta asti hyvin vastaan. Niitä ehdittiin suoras-
taan odottaa, ennen kuin ne alkoivat. Yleisön pyynnöstä niitä ryhdyttiin myös järjestämään kahdesti vuodessa, keväisin ja syksyisin. Kevät-markkinat joutuvat kuitenkin kilpailemaan suu-rempien kaupunkien, kuten Jyväskylän kanssa, joten niistä on päätetty luopua.
– Tänä vuonna olemme jättäneet kevät-markkinat pois. Kokemus on opettanut, että ka-lamyyjillä on niin paljon tapahtumia keväisin ja viikonloppuja vähän, etteivät he ehdi joka paik-kaan. Onhan se kustannuskysymys kun on pie-niä myyjiä, etteivät he voi olla useassa paikassa
yhtä aikaa. Tulee kovat kulut, jos lähtee ympäri Suomea myymään, kertoo kala-markkinayhdistyksen puheenjohtaja Pentti Kallio.
Syksyn kalamarkkinoiden kanssa kaupungissa pidetään Rakenna-sisus-ta-asu –messut, jotka osaltaan houkut-televat väkeä paikalle. Tapahtumat tu-kevat toisiaan ja keräävät kävijöitä niin messuille kuin kalamarkkinoille.
Erikoisuutena Nahkiaispehtoori
Markkinat ovat todella iso tapahtu-ma, se kerää vuosittain 10-15 000 kävijää. Samalla se lukeutuu yhdeksi Keski-Pohjanmaan suurimmista tapah-tumista. Markkinoiden yhteydessä on monin tavoin ajettu toisarvoista kalaa ruokapöytiin; muun muassa maistatta-malla markkinakävijöille särkikalapih-vejä.
– Se sai hienon vastaanoton. Toi-veissamme on, että saisimme asian ympärille isomman hankkeen ja jopa koulut mukaan. Olisihan se hienoa, että kouluissa syötäisiin kalapuikkojen sijaan oikeaa kunnon luonnonkalaa, Kallio toteaa.
Markkinoiden yksi erikoisuus on Nahkiaispehtoori, joka esittelee ja hiil-lostaa nahkiaisia markkinoilla. Tuore, markkinoilla hiillostettu nahkiainen on makuelämys, jonka suosio ja mielen-kiinto on aina taattu.
Kalamarkkinat on järjestetty tal-koovoimin ja Kallio toivookin, että
toimintaan saataisiin lisää nuorempaa väkeä. Enää tekijöitä ei löydy samalla tavalla kuin ai-kaisemmin. Markkinat on kuitenkin odotettu tapahtuma, jonka parissa pääsee työskentele-mään ulkotiloissa. Ilmat ovat toisaalta merkit-tävä tekijä tapahtuman onnistumiseen. Siksi aina sopii toivoa hyviä markkinailmoja. Kallio kuitenkin uskoo, että Kokkolan Kalamarkkinat säilyttää asemansa yhtenä alueen suurimmista tapahtumista.
KOKKOLAN KALAMARKKINAT SYKKIVÄT ELÄMÄÄ
PERINNEJuha Tilus ja Harri Lahti Kokkolan kalamarkkinoilla näyttämässä fileoinnin mallia
TEKSTI: Saara Kärki KUVA: Keskipohjanmaa/Clas-Olav Slotte
6TAPAHTUMAT
Oulun seutu on poikkeus rannikkokaupunkien joukossa. Kaupungis-ta nimittäin puuttuvat
kalamarkkinat. Tähän mennessä lähimmät markkinat ovat olleet Iin Lohi-, Lumijoen Ahven- ja Hai-luodon Siikamarkkinat. Asiaan tuli muutos toukokuussa, kun Tupok-sella järjestettiin Vihiluodon Kalas-tajapäivät.
– Olemme jo muutamia vuo-sia puhuneet kotimaisen kalan arvostuksen ja tunnettavuuden lisäämisestä. Veimme asiaa eteen päin kalatalousryhmän hankkee-na ja lopulta saimme rahoituksen kahteen tapahtumaan Kainuun ELY-keskukselta, kertoo projekti-päällikkö Kaisa Korhonen.
Tänä päivänä ruokapöytien yleisin kala on norjalainen lohi. Harva nuori myöskään osaa kä-sitellä kalaa samalla tavalla kuin aiemmin. Korhonen tietää, ettei kala valitettavasti tule tutuksi vielä yhden kotitaloustunnilla peratun ahvenen kautta. Kun kalan käsit-telyä ei näe myöskään kotona, ei ole ihme, että se lohi on helppo ja turvallinen valinta kuluttajille.
– Haluamme nostaa ahvenen, hauen ja myös muiden kalojen käyttöä esille ja herättää kulutta-jat huomaamaan, että niistä tulee hyvää ruokaa. Mitä tutumpi kala on, sitä helpompi sitä on ostaa kaupasta. Ne ovat juuri sitä lähi-ruokaa, josta nykyään puhutaan. Kalan kohdalla keskustellaan va-litettavan vähän siitä miten se on
kestävän kehityksen mukaista, ekologista lähiruokaa.
Eväkäs herättää vahvoja tunteita
Kalastajapäivillä käytiin keskuste-luita, joissa kuultiin niin harrasta-ja- kuin ammattikalastajia. Vaikka näkemykset toimijoiden välillä vaihtelivat, käytiin keskusteluita hyvässä hengessä. Aiheeksi nousi erityisesti vastakkainasettelu luon-nonsuojelun ja kalastajien välillä.
– Pääsääntöisesti olimme sitä mieltä, että kyllä kaikki kalastajat vesille mahtuvat. Eriävyyksiä tuli esiin yksittäisistä alueista tai kala-lajeista keskusteltaessa. Mediassa paljon nähty vastakkainasettelu lähtee ehkä enemmän Etelä-Suo-
men kuin Pohjois-Suomen tarpeis-ta.
Keskusteluissa nousi ilmi myös tarve ammattikalastajien puheenvuoroille. Julkisuuteen ha-luttaisiin ammattikalastaja, joka toisi ammattikunnan mielipiteitä esille. Tällä hetkellä kentällä koe-taan, että esillä on vain muutamia yksittäisiä ja melko kärkkäitä nä-kemyksiä, joihin koko kalastajien mielipide profiloituu.
– Olisi hieno, että saataisiin mediaan enemmän henkilöitä puhumaan, jotta voitaisiin saada laajempaa keskustelua ja koko am-mattikunnan edustusta paremmin esille. Kalastajien tulisi aktivoitua yleiseen keskusteluun, Korhonen summaa.
VIHILUODON KALASTAJAPÄIVISTÄ UUSI
PERINNETEKSTI
: Saara Kärk
i K
UVA: Harri K
ontio
7TAPAHTUMAT
Lohtajan kalastajainseura täyttää kahden vuoden päästä 90 vuotta. Seu-rassa on tänä päivänä
reilu 200 jäsentä, joista tosin am-mattikalastajia on enää murto-osa. Mukana on myös vapaa-ajan ka-lastajia. Vaikka ammattimaiselle kalastukselle on huomattavasti heikommat edellytykset kuin vuo-sikymmeniä sitten, niin alueella on säilynyt vielä muutama ammatti-kalastaja.
Seura on erityisen tunnettu sen pitkäaikaisista kesäjuhlistaan. Ne alkoivat 1930-luvulla ja ovat jatkuneet sotavuosia lukuun ot-tamatta säännöllisesti vuosittain. Juhlat järjestetään heinäkuun
kolmas sunnuntai ja se kerää kävi-jöikseen niin paikallisia asukkaita kuin kesävieraitakin.
– Aikoinaan Kalajuhlille tultiin jokisuulta vettä pitkin. Silloin ei ollut vielä pengertietä, joten vene oli ainoa mahdollisuus, jolla sil-loiseen saareen päästiin. Kun tie sitten 1970-luvulla rakennettiin, kasvoi myös juhlien väkimäärä, kertoo Lohtajan kalastajainseuran puheenjohtaja Sakari Lätti.
Lätti tietää mistä puhuu, sillä hän on toiminut kalastajana toisen ammattinsa maanviljelyksen ohel-la. Kalajuhlissa hän on kulkenut pikkupojasta asti. Myöhemmin ihan viran puolesta, ensin seuran
sihteerinä ja nyt jo yli 20 vuotta puheenjohtajana.
Juhlilla kala on luonnollisesti pääasia ja sitä on tarjolla mones-sa eri muodossa. Kävijät pääsevät juhlilla maistelemaan niin siika- kuin lohivelliä. Lisäksi tarjolla on ainakin savukalaa ja kalavoileipiä.
– Kyllähän juhlissa on myös musiikkia ja aina jonkun pitää puhekin pitää. Juhlissa on nähty niin ministereitä, kansanedusta-jia, pääjohtajia, komentajia kuin kunnanjohtajia. Meillä on myös erilaisia kilpailuja, kuten moottori-venekilpailua ja ammuntaa. Juhlat ovat kaikille avoin tapahtuma ja kävijöitä tulee pitkin maakuntaa.
Kävijöitä juhlille kertyy 1500-2000 henkeä. Koska kyseessä on ulkoilmatapahtuma vuosittainen kävijämäärä muodostuu luonnolli-sesti säiden myötä.
Museossa voi sukeltaa mennei-syyteen
Kalastajainseuralla on ollut tärkeä osa alueen kehittäjänä. Seuralla on ollut käytössään muun muassa kylän ensimmäinen ja ainoa radio ja puhelin. Kalastajainseura on edistänyt monin eri tavoin alueen toimintaa. Vuosien saatossa merki-tys on kuitenkin vähentynyt, kun ammattikunta ja kalastuksen mer-kitys ovat pienentyneet.
TEKSTI: Saara Kärki KUVAT: Vesa Pajala
KALASTAJAINSEURA TOI KYLÄÄN
RADION JA
PUHELIMEN
Vierailija voi viipyä ja tutustua Ohtakarissa pitempäänkin. Kalastajainseuralla on tarjolla kaksi hyvin varusteltua vuokrakämppää: Karitupa ja Karikämppä (vuokraus 044-9728210, lisätietoa www.lohtajanks.fi)
8HISTORIAA
– Kalastajien määrä on vä-hentynyt runsaasti siitä mitä se aikoinaan oli. Edelleen on pieniä porukoita, jotka kalastaa, mutta ammattilaisia vähemmän. Sama suunta on olemassa koko alueella.
Lätti muistaa vielä ajat, jolloin siian syyspyynti oli merkittävä ta-pahtuma. Se keräsi paikalle kaikki, jotka vähänkin kalastivat. Seuralla on pitkät perinteet, jotka eivät on-neksi ole kuitenkaan katkeamassa. Siitä pitävät huolen aktiivit seura-laiset ja ammattilaisten lisäksi har-rastajakalastajat.
Seuran ja alueen kalastushis-toriaan voi tutustua Ohtakarissa sijaitsevassa kalastusmuseossa. Siellä on nähtävissä perinteistä
kalastajavälineistöä sekä kuvama-teriaalia kalastuselinkeinoista. Mu-seon luona on nähtävissä myös pe-rinteinen hyljevene. Alueen tiivis kalastajamökkiyhteisö on säilynyt ja sitä on säilytetty. Alueen historia on pysynyt vahvasti esillä, vaikka mökit ovat pääosin vapaa-ajan käytössä.
Ohtakarissa oli pitkään myös luotsitoimintaa, joka loppui 1960-luvulla. Tallella on edelleen 1800-luvulla rakennettu luotsi-mökki, joka tosin nykyään on yk-sityiskäytössä.
Vierailija voi viipyä ja tutustua Ohtakarissa pitempäänkin. Kalastajainseuralla on tarjolla kaksi hyvin varusteltua vuokrakämppää: Karitupa ja Karikämppä (vuokraus 044-9728210, lisätietoa www.lohtajanks.fi)
kalastajienkalastajaseurojenkalastuskuntien
muiden yhteisöjen
KALATIETOTALTEEN
kuva- ja filmiaineistotkalaa käsittelevät julkaisutrysäpaikat ja nuotta-apajat
muuta kalatietoa
Kalatietoa uusille/nuorillekalastajille!
Ota yhteyttä:Aktivaattori Risto Tolonen
050 395 [email protected]
Piuhatie 8 Oulu (Piisilta 1 Ii)
9HISTORIAA
Haasteita kalastusmatkailun kehittä-misessa riittää; toimijat ovat hajal-laan, markkinointi on lapsen ken-gissä ja jokainen yrittää ponnistaa
yksin Perämeren pohjasta parrasvaloihin. Onko kalastusmatkailulla ylipäätään tulevaisuutta Perämerellä? Pohditaan hetki, millaisia mah-dollisuuksia meillä on.
Potentiaalia kalastusmatkailun kehittämi-seen löytyy. Perämeren rannikolla on puhtaat vedet, saaristoa ja kattava sekä nykyaikaisen satamaverkosto. Meillä on omaleimainen ka-lastusperinne, kuten siian lippokalastus ja nah-kiaisen pyynti jokisuilla. Perämeren rannikolla olisi monin paikoin mahdollisuus lisätä ammat-tikalastusperinteeseen liittyvää matkailua. Ai-nakaan kilpailua ei ole liikaa.
Kalastusmatkailu on yksi nopeimmin kas-vavista matkailun osa-alueista maailmalla. Matkailutoiminnalla voisi monipuolistaa yri-tystoimintaa sekä lisätä liikevaihtoa kalastajien keskuudessa. Perämeren tunnettavuutta kalas-tusmatkailussa edistäisi monipuolinen ja laa-dukas kattaus luontomatkailua. Tällä hetkellä metsästysmatkailu ja talvikalastus ovat miltei kokonaan hyödyntämättä. Uusia ideoita ja teki-jöitä kaivataan. Miltä kuulostaisi talvinuottaus, siian lippoaminen tai vaikka hyljesafari?
Mitä yhtälöstä puuttuu? Maksava asiakas. Matkailutoiminnan järjestäminen yrittäjälle kannattavasti ei ole halpaa harrastelua. Perin-teinen kotimainen matkaaja on omatoimiur-heilija, joka kuljettaa pottuja tuhat kilometria sarkapuvun taskuissa. Yhä useammin maksu-kykyinen asiakas löytyy ulkomailta.
Tämä kaikki vaatii onnistunutta markki-nointia. Varsinkin uusilla toimijoilla markki-nointi on yleisin kompastuskivi. Harvalla on siihen tarvittavaa aikaa, rahaa tai osaamista. Toimivien verkostojen luominen vaatii aikaa. Perämeren kalastusmatkailun suurimpia haas-teita on kehittää toimiva yhteismarkkinointi, tiivistää yhteistyötä matkailutoimijoiden välillä ja luoda alueelle uusia palveluja.
Nousevan Rannikkoseudun käynnistä-mä kalastus- ja luontomatkailu hanke pyrkii vastaamaan edellämainittuihin haasteisiin. Hankkeen puitteissa järjestetään matkailupal-veluiden tuotteistamiskoulutuksia, kehitetään yhteismarkkinointia perinteisellä printtipuo-lella ja alati uudistuvassa sähköisessä medias-sa sekä rakennetaan yhteistyökumppaneiden verkostoa.
Ihannetilanteessa Perämerellä olisi laaduk-kaita luontomatkailupaketteja kaikkina neljänä vuodenaikana ja Perämeri tunnettaisiin kan-sainvälisillä markkinoilla eksoottisena kohtee-
na. Tähän on vielä matkaa. Ensin on luovittava hetki vastatuulessa ja äyskäröitävä vettä ve-neen pohjalta.
TEKSTI: Harri Kontio KUVA: Harri Kontio
kohderyhmä:ammattikalastajat
luontomatkailutoimijat
KALASTUS- JA LUONTOMATKAILU
HANKEtoiminta-alue:
Perämeren rannikkoKokkola-Tornio
Ota yhteyttä:Harri Kontio
050 321 [email protected]
MATKAILUSTA NOSTETTA
10HANKKEET
TEKSTI: Saara Kärki KUVA: Harri Kontio
Karisiikaa kasvaa hitaasti, eikä se vaella. Sitä kalastetaan eri-koisherkuksi sekä kalan itsen-sä, että sen arvokkaan mädin
vuoksi. Erityisen runsaasti karisiikaa esiintyy Hailuoto-Kokkola alueella. Täten se onkin karisiian tärkeintä kalastusalu-etta.
Kalastajat ovat aina kalastaneet ka-risiikaa ja varsinkin syksyisin sitä on runsaasti saatavilla. Valitettavasti kaup-pa ei ole viime vuosina käynyt erilaisten
markkinahäiriöiden ja myös huonon, jopa virheellisen sii-katietämyksen vuoksi. Tehokas vaellussiikahoito turvaa saalit
pohjoisilla kala-alueilla, jossa siian kalas-tus on järkevää ja vastuullista.
– Karisiikaa on meidän vesissämme runsaasti. Kaikki tutkimukset osoittavat, että karisiikaa pitäisi hyödyntää ja käyt-tää enemmän. Tavoitteemme on entistä selvemmin tuoda esille karisiikaa ja sen erityisominaisuuksia. Karisiika ei kasva isoksi. Sen vuoksi se pitää kalastaa ja sitä voi syödä pienempänä kuin esimerkiksi vaellussiikaa. Karisiika on hitaan kas-vunsa ansiosta herkullista, terveellistä ja hyvää lähiruokaa, jota voi ja saa syödä hyvillä mielin, kertoo hankesihteeri Asko Eerola.
Siioista puhuttaessa ei yleensä voi erotella eri lajeja toisistaan. Sama toistuu myös kaupoissa, joissa isot ja pienet siiat ja siikalajit sekoittuvat keskenään. Hai-luoto – Kokkola alueella kaupasta saatava pieni siika on kuitenkin poikkeuksetta ka-risiikaa. Vaellussiika vaeltaa kasvamaan Ahvenanmaalle saakka. Karisiika kasvaa, tulee pyyntikokoon ja se kalastetaan syö-
täväksi Perämeren rannikolta.
Tätä tosiasiaa toitotetaan karsisiika-hankkeessa, joka alkoi toukokuussa ja kestää ensi vuoden kesäkuun loppuun saakka. Markkinointi on nyt haaste, ja hankkeella tuodaan karisiikaa tutuksi myös tavallisille kuluttajille.
Karisiiasta myös siikaopas
Hankeen alussa kalatalouden asiantuntija tekee taustaselvityksen Perämeren siiois-ta. Selvityksen valmistuttua tuotetaan siikaopas, jossa keskitytään alueemme erikoisherkkuun karisiikaan, sen kalas-tukseen sekä hyödyntämiseen.
– Tarkoitus on kertoa karisiian kes-tävästä ja vastuullisesta kalastuksesta ja korostaa sen merkitystä lähiruokana. Annamme myös ohjeita, miten sitä voi pe-rinteikkäästi valmistaa. Teetämme myös pienemmän oppaan, jota voimme jakaa kuluttajille, kauppoihin sekä kouluille.
Siikahanke on mukana rannikon pe-rinteisissä kalatapahtumissa ja lisäksi hankkeen loppupäähän on sovittu näytte-ly Kalajoen Meriluontokeskuksen kanssa. Se avataan ensi vuoden elokuussa. Näyt-telyssä perehdytään siian kalastukseen ja erilaisiin kalastustapoihin.
– Haluamme tuoda esiin myös siian merkityksen ruokakulttuurille. Koetam-me saada paikallisiin ravintoloihin tie-toa karisiiasta ja olisihan se hienoa, jos saisimme heidät innostumaan joistakin uusista siika-aiheisista menuista. Toki en tiedä miten haastavaa se käytännössä on, mutta yritämme saada heidät innos-tumaan.
kohderyhmä:ammattikalastajat
luontomatkailutoimijat
KALASTUS- JA LUONTOMATKAILU
HANKEtoiminta-alue:
Perämeren rannikkoKokkola-Tornio
Ota yhteyttä:Harri Kontio
050 321 [email protected]
KARISIIKA ON PERÄMEREN
ERIKOISHERKKU
Kalastaja Pasi Pääkkönen kertoi siian kalastuksesta ja savustuksesta Maakallan vierailulla
11HANKKEET
Perämeren rannikon kalatalousryhmä
2008>2014
puheenvuorot
Kalaa nyt ja kalaa tulevaisuudessa
Vähempiarvoisen kalan hyödyntäminen
Tarvitaanko kalastukseen laatujärjestelmiä?
MITÄ JÄI RYSÄÄN ?
to 20.11. klo 11-16 Oulu
Ravintola Nallikari
Kalastajien mahdollisuudetKalastajien yhteistoimintaKalankäsittelylaitteetPohjarysät Erikoisherkku - nahkiainen
Kalasatamat ja kalahygienia
Nuoret kalastajat
Hyljekarkottimet
Paneelikeskustelussa eväitä tulevaan ohjelmakauteen
ILMOITTAUTUMINEN:
050 395 0304
Perämeren kalatalousryhmän toiminnan tuloksia
NousevaRannikkoseutu PERÄMEREN RANNIKON
KALATALOUSRYHMÄ
