Kaavin kehittämiskeskustelu 19.10

18.10.2016P-S ELY-keskus/Eeva Pehkonen/Ympäristövastuuyksikkö 1

Kaavin kehittämiskeskustelu

19.10.2016Kulttuuriympäristön kehittäminen

Kulttuuriympäristöt

Kaavin kylät

-

Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132

MRL 118 § Rakennustaiteen ja kaupunkikuvan vaaliminen

Rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä ja muita toimenpiteitä

suoritettaessa samoin kuin rakennuksen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava

siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai

kaupunkikuvaa turmella.

MRL 166 § Rakennuksen kunnossapito

Rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää

terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta

ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä. …

Kaavassa suojelluksi määrätyn tai rakennussuojelulain nojalla suojellun rakennuksen

käytössä ja kunnossapidossa on lisäksi otettava huomioon rakennussuojelun tarkoitus.

Jos rakennuksen kunnossapitovelvollisuus laiminlyödään, kunnan

rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen korjattavaksi tai sen

ympäristön siistittäväksi. Jos rakennuksesta on ilmeistä vaaraa turvallisuudelle, tulee

rakennus määrätä purettavaksi tai kieltää sen käyttäminen. ( Ennen korjauskehotuksen

antamista voi vaatia kuntotukimusta.)


Valtakunnallinen kulttuuriympäristöstrategia

Valtioneuvosto hyväksyi 20.3.2014 periaatepäätöksellään

Kulttuuriympäristöstrategian 2014 - 2020. Strategian tavoitteet kiteytyvät kolmeen

näkökulmaan:

1. kulttuuriympäristö on merkittävä voimavara,

2. kulttuuriympäristön hoito on osa kestävää kehitystä ja

3. hyvä hallinto mahdollistaa kokonaisvaltaisen kulttuuriympäristöpolitiikan.

Strategiassa esitetään 20 ehdotusta toimenpiteiksi. www.sitoumus2050.fi on kestävän

kehityksen sivusto, jossa voi voi antaa oman kulttuuriympäristösitoumuksen tai haastaa

toinen yhteisö tai yksityinen henkilö tekemään sitoumuksen kulttuuriympäristön hyväksi.

Tarkoituksena on lisätä tietoa ja tietoisuutta kulttuuriympäristön olemassa olosta, hoidosta,

arvostamisesta. Tämä sama tavoite on mainittu jo vuonna 1998 julkaistussa Pohjois-Savon

kulttuuriympäristön hoito-ohjelmassa.

Kestävän kehityksen sivustolla on annettu 314 sitoumusta 9/2016.

www.kulttuuriymparistomme.fi sivusto on keskittynyt kulttuuriympäristöasioihin, ylläpitäjinä

YM, OKM ja Museovirasto


http://www.sitoumus2050.fi/

http://www.kulttuuriymparistomme.fi/

Kaavin kylät


Kaavin kylät

kulttuuriympäristö

ohjelman mukaan

(1998):

• Kirkonkylä

• Kortteinen

• Luikonlahti

• Maarianvaara

• Mäntyjärvi

• Niinivaara

• Onnivaara

• Rasimäki

• Ruantaipale

• Retunen

• Rovevaara

• Sivakkavaara

• Syrjävaara

• Suovaara

• Vehkalahti

Kaavin kunnan kulttuuriympäristön eli ihmisen muovaaman ympäristön

laajimmat ja voi sanoa arvokkaimmat kohteet sijaitsevat maaseudun

kylien alueilla. Maasto on osin kumpuilevaa mäkimaisemaa, mutta

myös idässä karjalaista vaaramaisemaa. Savon ja Karjalan taitos

näkyy myös paikannimissä: lännessä paikannimet ovat usein mäki-

päätteisiä, kun taas idässä vaara-päätteisiä.

Kaavilla oli asutusta jo kampakeraamisella kaudella(n. 3500-2500 eKr) eränkäyntiin ja

pyyntikulttuuriin liittyen. Tällainen asuinpaikka on ollut Maarianvaaran Tyynelässä.

Kaskitalouden alkaminen merkitsi kiinteän asutuksen syntymistä ja samalla

kulttuurimaiseman eräänlaista alkua. Kylät alkoivat syntyä 1600-luvulla ja vanhin kylä

Kaavi ent. Kalaniemi syntyi 1620-luvulla. Aluksi siellä oli kaksi taloa, mutta kylä kasvoi

nopeasti 1660-luvulle asti. Asutus eteni kohti itää ja seuraavina kylinä olivat Retunen

ja Luikonlahti.


Tapuli 1772,

maakuntakaavan kohde.

• Vehkalahden kylä sai alkunsa 1620-luvulla,

• Karsikkovaaran kylä ja Kortteinen 1630-luvulta.

• Maarianvaaran asutus 1660-luvulta eteenpäin.

• Niinivaaran ensimmäinen talo 1690-luvulla

• Sivakkavaara 1689-luvulta eteenpäin.

Kylät vakiintuivat ja jatkoivat kasvuaan 1700-luvulla.

Maariitojen vuoksi suoritettiin isojako, savupirtit kehittyivät

vähitellen uloslämpiäviksi ja ikkuna-aukkoihin tuli lasi

juoksulautojen sijaan.

Väestön määrä kasvoi 1800-luvulla ja muodostui tilaton

väestö; palkolliset, torpparit, mäkitupalaiset ja loiset.

Talolliset rakensivat tiloilleen torppia ja näistä muodostui

vähitellen uusia tiloja ja näin tilaluku kasvoi.

Laajeneva maanviljely tarvitsi jyvien jauhatukseen ja päreiden tekoon myllyjä. 1800-

luvun lopulla Kaavilla oli 34 kotitarvemyllyä. Akonpuron pieni hierinmylly mainitaan

olemassa olevaksi vuonna 1997, onko nyt jäljellä?

Satovuosien vaihteluja tasaamaan ja nälkävuosia torjumaan rakennettiin

lainajyvästöjä. Kaavin jyvästö valmistui 1845 ja se siirrettiin myöhemmin pappilan

(kuvassa) yhteyteen. Pappila rakennettiin 1830. Molemmat ovat maakuntakaavassa

arvokkaina kohteina.


Kaunis maisema: Peltomaisema kirkonkylältä

Kaavinjärvelle tulisi pitää avoimena, myös

rannan osalta.

pitää

1800-luvun alkupuolelta 1900-luvulle oli vilkasta metsäteollisuuden aikaa. Syntyi

tukkilaiskulttuuri; kämpät, tammet, uittorännit ja kanavat. Retusenjärvestä Luikonlahteen

rakennettiin yli kilometrin pituinen ja 2 m syvä ja n. 5 m leveä kanava. Onko siitä vielä

nähtävissä jotakin? Raudan valmistukseen käytettiin järvimalmia ja harkkohytti tehtiin

Kortteisten Ruukinkoskeen vuonna 1822. Onko mitään jäljellä?

Juutilan vaskivalimo perustettiin 1881 ja toiminta jatkuu vielä.

1900-luvun alun kulttuurimaisemaan antoi uutta ilmettä yhä lisääntyvä julkinen

rakentaminen. Rakennettiin kouluja ja seurantaloja, joista tuli Kaavillakin kylien

symbolirakennuksia. Suurin muutos tapahtui Kaavin kirkonkylällä, kun maakauppa vapautui

ja kauppoja saatiin perustaa muuallekin kuin kaupunkeihin.

Kirkonkylä 1956 tai 1957.

Olemassa olevia rakennuksia

on tänä päivänä enää

(kaukana kellotapuli ja

alakoulu) paloasema ja

etualan asuin/ liikerakennus

(1952-54).

P-S ELY-keskus/Eeva Pehkonen/Ympäristövastuuyksikkö 7

Vasemmalla entinen paloasema 1952-53,

laajennus 1950-luvun lopulla.

Alhaalla vasemmalla oleva Kassatalo

1952-54, laajennus pihan puolella 1979.

Molemmat ovat yleiskaavassa SR-kohde.


Kirkonkylä 1940-luvulla. Kuvassa

aumakattoinen Parviaisentalo eli

Kassala 1936, on purettu ja

lienee ollut viimeinen ennen sotia

rakennettu raitin puurakenteinen

liiketalo.


Alla kuva nykytilanteesta.

Kaivotien alueen ensimmäiset

rakennukset on rakennettu

1920-30 luvulla, suurin osa on

valmistunut vuosina 1940-60

luvulla. Alueella on myös

joitakin 1970-80 luvulla

valmistuneita rakennuksia.

Alueen rakennuskanta on

kerroksellista.

Sodanjälkeinen asutustoiminta muokkasi merkittävästi kaavilaista kulttuurimaisemaa.

Vanhoihin kyliin muodostettiin uusia pientiloja siirtokarjalaisten asuinsijoiksi. Sotien jälkeen

oli kylien asukasluku suurimmillaan kautta aikojen, kun suuret ikäluokat syntyivät.

Asuinrakennuksia tehtiin tyyppipiirusten mukaan ja siksi alueista tuli yhteneväisiä mutta

viihtyisiä.

Esimerkkinä Kaavin kirkonkylän keskustan uusimmasta inventoinnista(6/2011 Juha

Rajahalme) Kaivotien alue.


Kuvan asuinrakennukset on rakennettu edestä alkaen:

Marttala 1938, Autola 1947, Tapiola 1947.

Vasemmalla kuvassa Rantatien eri-ikäistä

rakennuskantaa.

Alakuvassa Kaivotien Kumpu 1920-luku ja

Välikumpu, ikää ei tiedossa. Alla Kaivotie

joka liittyy Kaavintiehen. U


Ka

ivo

tie

Ka

avin

tie

Kuvia kylistä


Luikonlahti (kasvoi ->1650), Luikonlahdentie 1094 Kurolanmäentila. Paikassa on asuttu jo

ainakin 1700-1800-lukujen vaihteessa, nykyisen omistajasuvun haltuun tila on siirtynyt

1700-1800-lukujen vaihteessa. Asuinrakennuksen vanhin osa on 1850-luvun puolivälistä.

Luikonlahden

koulu,

maakunnallisesti

arvokas, palanut.

Mikä on tilanne?Luikonlahti

Niemikylä Kortteisen alueella (asutus 1630-luvulta eteenpäin). Kaavin laajin ja arvokkain

yhtenäinen peltomaisema (Kaavin kulttuuriympäristöohjelma 1998)


Rasimäki on maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema. Telkkämäen kaskialueen lähellä sijaitsee Rasimäen kylä, joka on myös vanhaa kaskialuetta.

Kun kaskeaminen päättyi, alue muuttui maisemaltaan metsävaltaiseksi. Mustolanmäen

pihapiiri ja Valoharju (alla) ovat Rasimäen kulttuurimaiseman keskeisiä kohteita.

Mustolanmäen tilan pihapiirissä on paritupatyyppinen päärakennus. Aittarivi on 1800-luvun

jälkipuolelta. Eläinsuojat ovat 1930-luvulta. Paikallista rakennusperinnettä edustava

kiviseinäinen paja sekä kärryliiteri ja riihi ovat pihatien varressa.

Keskellä Rasimäen kylää sijaitsee Valoharju (alla), joka on vanha maalaisliiton talo. Se on

rakennettu vuonna 1931. Hirsipintainen ja rakennus on kunnostettu vuonna 1987 (OKM:n

avustus). Myöhemmin talon sisäänkäynnin luona ollut avokuisti on purettu pois. Rakennus on

niukasti koristeltu, mikä on tyypillistä yhdistysten taloissa.


Valoharju,1929-31. Onko missä

käytössä?

Kaavin Telkkämäki on valtakunnallisesti arvokas RKY-

2009 kohde. Alla teksti RKY:n kuvauksesta.


Vehkalahden kylän (asutus 1620 ->) Telkkämäki, valtakunnallinen kaskimuseo, edustaa

pohjoissavolaista maaseudun kulttuurimaisemaa. Itä-Suomessa kauan yleinen kaskeaminen on

jatkunut Telkkämäellä 1940-luvulle saakka.

Telkkämäen asutusta edustavat pienet tilat rikkonaisine viljelyksineen. Perinteisimpiä niistä ovat

Telkkämäki ja Rietula, joiden rakennuskanta on pääosin vuosisadan vaihteesta. Telkkämäen

talon hirsinen päärakennus on 1800- ja 1900-luvun taitteesta ja pihapiiri rakennuksineen on

saanut nykyisen ilmeensä 1930-luvulla. Tiestö on rakennettu alueelle vasta 1960-luvulla.

Luonnonsuojelualueeksi rajattu Telkkämäki on arvokas myös kasvistonsa osalta. Metsälaitumet,

kaskimetsät, ranta- ja tulvaniityt muodostavat monimuotoisen ja omaleimaisen perinne

ympäristön.

Telkkämäki-niminen palsta erotettiin 1870-luvulla Mustolanmäestä. Torppaa asutti

Mustolanmäen poika Matti Mustonen. Tila itsenäistyi 1900. Metsähallitus osti

Telkkämäen 1984, jonka jälkeen rakennukset ja pihapiiri entistettiin

nähtävyyskohteeksi.

Telkkämäki rauhoitettiin luonnonsuojelualueeksi 1989 ja se määriteltiin

perinnemaisemaksi ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietinnössä.


Mäntyjärvi. Kaavin

kulttuuriympäristöohjel

massa (1998) alueen

kauneusarvoiksi

sanotaan

punamultaiset talot

kylän keskustassa ja

kylänraitti sekä

Mäntyjärven ympäristö.

Rumaa puolta

edustavat pusikoituvat

pellot, autiotalot ja liian

raskaasti käsitellyt

metsät ja jotkut

siivottomat pihapiirit.

Mikä on tilanne nyt?


Viljamaan kartano Riihijärventie 10

Kortteinen, on vuonna 1924

rakennettu koulurakennus.

Koulukäyttö päättyi 1989 ja sen

jälkeen kohde on ollut

matkailukäytössä.

Maarianvaara, Outokummuntie 1247, Lainajyvästö/ Nuorisoseurantalo 1930. Talo on

peruskorjattu 1984-85 OKM:n avustuksin. Maakunnallisesti arvokas kohde.


Kortteisentie, Liittola, entinen

puoluetalo rakennettu

talkoilla 1937. Nykyisin

asuinkäytössä


Kirkonkylän

liepeiltä

esimerkkejä:

Suojakulma

Niemenpappilantie 2,

ennen vuotta 1914 oli

Enson

piirityönjohtajan

asuntona. Yk:ssa SR-

kohde.

Inventoinnin 12/1996

mukaan ei ole pidetty

kunnossa? Kauniit

tiemaisemat.

Karpinlammentie

/Karvalintien

risteyksessä:

Hakkarala SR16

yk:ssa.

Asuinrakennus 1800-

luvun loppu

Uusi liikuntahalli/alakoulun

laajennus, rakenteilla 2016

vanhan koulun yhteyteen.


Koulu 1932, kirjasto, kellotapuli

1772. Kirjaston takaa puretaan

nykyinen yläkoulurakennus.

Kirjasto säilyy.


Pohjois-Savossa rakennuskannasta 16,7 % on rakennettu ennen sotia. Tilanne vuonna

2010, mukana myös puretut rakennukset, ei kesäasuntoja, varastoja, saunoja yms.

Kuva: Rakennuskannan ikäjakaumakuvaajissa vuosi 1920 on omana pylväänään, sillä RHR:ssä

kyseiseen vuoteen on sisällytetty myös kaikki ne rakennukset, joiden valmistumisajankohta ei ole

tiedossa.


YM:n asetus tuli voimaan viranomaisten käytössä oleviin rakennuksiin 1.6.2013 ja

muihin 1.9.2013

Ympäristöministeriön asetus 4/13

Rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja

muutostöissä

1§ ….rakennuksia joita energiatehokkuuden parantamisvelvollisuus ei

koske, ovat

1) Rakennukset niiltä osin, kun ne on suojeltu ja määräyksien

noudattaminen aiheuttaisi suojeltuihin osiin muutoksia, joita ei voida

pitää hyväksyttävinä.

2) …

www.kulttuuriymparistomme.fiOn kulttuuriympäristöasioita käsittelevä sivusto jota ylläpitävät ympäristöministeriö,

opetus- ja kulttuuriministeriö ja Museovirasto.

http://www.kulttuuriymparistomme.fi/

Documents

Kaavin kehittämiskeskustelu 19.10