Kansainvälisen yhteistyön edut ja haasteetproject between City of St. Petersburg and Finland , Lähialueyhteistyö/YM, 2010-2012 • Pietari Business Campus–osaamisverkosto, Lähialueyhteistyö/TEM,

© 2007 THE BALTIC INSTITUTE OF FINLAND

Kansainvälisen yhteistyön edut ja haasteet

Itämerihaasteen seminaari

Helsinki, 16.11.2010

Esa Kokkonen, Suomen Itämeri-instituutti

© 2007 THE BALTIC INSTITUTE OF FINLANDHelsinki, 16.11.2010

Itämeren alueen yhteistyön nykytila

• Alueen yhteistyön taustatekijät:

• yhteiset historialliset ja kulttuuriset siteet

• ilmaston, luonnonolosuhteiden ja ympäristön tuomat haasteet jamahdollisuudet

• alueella tapahtuneet merkittävät poliittiset ja taloudelliset muutokset jakehitysaskeleet

• Itämeren kehittyminen markkina-alueena

• yhteiset taloudelliset haasteet

• Itämeren suojelun osalta ongelmat ja haasteet on nähty yhteisinä ja niihinon haettu yhteisiä ratkaisuja jo pitkään

• 1990-luvun alussa alkaneen Itämeri-yhteistyön uusimman aallon alusta alkaenItämeren suojelu on ollut - ja tulee olemaan vielä pitkään - keskeisin alueenyhteistyön painopiste


EU:n Itämeri-strategia ja Itämeri-buumi

• Itämeren alueesta on muodostunut eurooppalaisen alueellisen yhteistyönmallialue, josta ammennetaan parhaillaan mallia myös EU:n muillemakroalueille EU:n Itämeri-strategian kautta

• strategiassa on kyse paljon muustakin kuin vain Itämeren suojelusta. Siinä onkyse myös Itämeren alueen taloudesta, infrastruktuurista ja turvallisuudesta

• Tällä hetkellä Itämeren suojeluun kohdistuva poliittinen ja julkinenmielenkiinto ja panostukset ovat suurempia kuin koskaan

• Ympäristösektorin Itämeri-buumia onkin osattava hyödyntää myös muidenalojen Itämeri-yhteistyössä – niin talous- kuin turvallisuuskontekstissakin

• EU:n Itämeri-strategialla on tässä keskeinen rooli

• Kauanko nykyinen buumi kestää?


EU:n Itämeri-strategia ja Itämeri-buumi

• Itämeri-strategian painopisteet - ympäristö, talouskehitys, saavutettavuusja vetovoima sekä turvallisuus - ovat suoraan yhteydessä toisiinsa, eikäniitä tulisi tarkastella toisistaan irrallisina osa-alueina

• esimerkiksi Itämeren alueen ympäristöhaasteet ja niihin liittyväympäristöyhteistyö voidaan nähdä myös ympäristöliiketoiminnan, -teknologian ja -projektiviennin kehittämismahdollisuuksina

• Itämeri-yhteistyö hankkeineen ja verkostoineen toimii kuitenkin edelleeneri sektoreiden omissa siiloissa

• hyviä uusia toimintamalleja kuitenkin löytymässä (BSAS, Itämerihaaste)

• Organisaatioiden ja verkostojen moninaisuus: ongelma vai vahvuustekijä?

• Paranevatko Itämeri-yhteistyön rahoitusnäkymät EU:n Itämeri-strategianja uuden ohjelmakauden myötä?


Venäjän rooli

• Venäjän roolista on muodostunut tämän päivän Itämeri-yhteistyönkeskeinen haaste Venäjän ollessa merkittävä tekijä sekä alueentalouskehityksen ja -potentiaalin että haasteiden suhteen

• valitettavasti Venäjän Itämeri-osallistuminen on kuitenkin tällä hetkellä hyvinalhaisella tasolla

• EU:n Itämeri-strategia jättää Venäjän Itämeri-osallistumisen Pohjoisenulottuvuuden politiikan varaan

• vain ympäristöyhteistyössä tämä toimii hyvin Pohjoisen ulottuvuudenympäristökumppanuuden kautta

• Venäjä on tehnyt sen Itämeri-osallistumisen puolesta puhumisen vaikeaksijättäytymällä ulos EU:n naapuruus- ja kumppanuusohjelmista (ENPI) janiiden tarjoamista rahoitus- ja yhteistyömahdollisuuksista

• paluu kahdenvälisiin Venäjä-hankkeisiin; vanhaa kunnon lähialueyhteistyötätarvitaan edelleen


Suomen rooli

• Suomi profiloitunut alueen ympäristöyhteistyön edistäjänä

• tämä koskee niin EU- ja alueen hallitustenvälistä kuin myös alemman tasonyhteistyötä

• Suomessa vahvoja hanketoimijoita erityisesti ympäristöalalla

• Turku ja Helsinki (UBC EnvCom, BaltMet)

• John Nurmisen säätiö, BSAG

• Suomen Itämeri-instituutti

• Suomen / suomalaisten toimijoiden vahvuuksia

• hankeosaaminen

• hyvä maine yhteistyökumppaneina

• toimijoiden keskinäinen yhteistyö

• Venäjä-osaaminen


Suomen rooli

• Suomen / suomalaisten toimijoiden heikkouksia/haasteita

• pienet resurssit

• alueelliset erot/ryhmittymät (koko Suomi on osa Itämeren aluetta)

• Venäjä-yhteistyön rahoitus

• onko poliittinen into hiipumassa?

• EU:n uusi ohjelmakausi korostaa kansainvälisen hankeosaamisenmerkitystä

• EU:n Itämeri-strategian hyödyntäminen kansallisesta näkökulmasta

• oltava aktiivinen kansainvälisissä Itämeri- ja eurooppalaisissa verkostoissa

• hankkeet ja EU-rahoitus nähtävä strategisena toimintana

• Itämeri-yhteistyö osaksi laajempaa eurooppalaista yhteistyötä


Haasteita, uhkakuvia

• EU:n Itämeri-strategia lisännyt kilpailua – myös muut maat aktivoituneet

• Jos Itämeri-strategia epäonnistuu makroaluepilottina, se heikentää alueenrahoitusnäkymiä

• Säästöliekki jää päälle talouskriisin seurauksena

• Venäjän Itämeri-osallistuminen/rahoitus pysyy heikolla tasolla

• Itämeri-buumi ja poliittinen into laantuu – uudet painopisteet Itämerensijaan

• Ympäristö- ja talousnäkökulmien yhdistäminen epäonnistuu

• Itämeri-verkostot ja –organisaatiot eivät kykene uudistumaan


Mahdollisuuksia

• Itämeren suojelutoimien vaikuttavuus kasvaa

• Yhä yhtenäisempi markkina-alue sitouttaa yhteistyöhön myös yhteistenongelmien ratkaisun osalta

• Itämeri-strategia avaa uusia EU-rahoitus- ja yhteistyömahdollisuuksia

• Uusia kehittämisvälineitä ja resursseja alue- ja kaupunkiyhteistyön kautta

• Venäjä saadaan mukaan monenkeskiseen yhteistyöhön

• Laajemmat kansainväliset yhteistyömahdollisuudet Itämeri-yhteistyönkautta

• Alueen yhteinen identiteetti ja Itämeri-brändi vahvistuu (opiskelijavaihto,työvoiman liikkuvuus, kauppa, matkailu, kulttuuri)


Suomen Itämeri-instituutti

• Itämeri-instituutin säätiön ylläpitämä valtakunnallinen verkosto-organisaatio, perustettu 1994

• osa Itämeren alueelle syntynyttä kansainvälistä verkostoa

• keskeinen päämäärä on edesauttaa konkreettistenyhteistyöhankkeiden käynnistymistä Itämeren piirissä sekä edistääsuomalaisten toimijoiden osallistumista Itämeren alueen yhteistyöhön

• toimii eri sektoreilla - kaupasta kulttuuriin - järkevien jakäytännönläheisten ratkaisujen löytämiseksi ajankohtaisiin ongelmiin


Suomen Itämeri-instituutti

• toimii liikkeelle panevana voimana erilaisten hankkeidensuunnittelussa ja kokoaa yhteen kiinnostuneet yhteistyötahot

• järjestää seminaareja ja kokouksia Itämeren alueen ajankohtaistenasioiden keskustelufoorumeiksi

• kerää, julkaisee ja jakaa tietoa sekä tarjoaa koulutusta ajankohtaisistaItämeren alueen kysymyksistä


Suomen Itämeri-instituutin organisaatio

• säätiöllä 11-jäseninen hallitus, jossa edustettuina mm.:• Tampereen ja Helsingin kaupungit

• Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto

• Pirkanmaan liitto

• Tampereen kauppakamari

• Ulkoasiainministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö

• 12 työntekijää

• Neuvottelukunta• puheenjohtajana ministeri Jarmo Rantanen


Suomen Itämeri-instituutin projektit

• Valmistellut ja toteuttanut noin 60 Itämeren alueenyhteistyöhanketta vuodesta 1995 lähtien mm. seuraavilla aloilla:

• Tietoyhteiskunta, sähköinen hallinto

• Ympäristö (ympäristöjärjestelmät, ilmanlaatu, ympäristöalan liiketoiminta)

• Innovaatiojärjestelmät ja -politiikka

• Kulttuuri

• Viennin edistäminen

• Järjestää kymmeniä vuosittaisia tapahtumia eri puolilla Itämerenaluetta

• Parhaillaan käynnissä 13 projektia (marraskuu 2010)


Suomen Itämeri-instituutin käynnissä olevia hankkeita

• BSR InnoShip - Baltic Sea cooperation for reducing ship and port emissions through knowledgeand innovation-based competitiveness, EU-Baltic Sea Region Programme, 2010-2013

• eCitizen II – Towards Citizen-centred eGovernment in European Regions and Cities, EU-Interreg IVC, 2009-2012

• BSR InnoReg – Strengthening Innovation Governance in Baltic Non-metropolitan Regionsthrough Transnational Cooperation, EU-Baltic Sea Region Programme, 2008-2011

• AQM St Petersburg - Development of Air Quality Monitoring - Environmental cooperationproject between City of St. Petersburg and Finland , Lähialueyhteistyö/YM, 2010-2012

• Pietari Business Campus –osaamisverkosto, Lähialueyhteistyö/TEM, 2009-2011

• SPb InnoReg: Promoting regional innovation system in St. Petersburg through transnationalcooperation, EU-Interreg III B/Tacis, 2007-2010

• BalticSupply - Interregional SME Supply Clusters along the Northeast Corridor (instituuttipartnerina), EU-Baltic Sea Region Programme, 2009-2012

• BSR QUICK - Qualification, Innovation, Cooperation and Keybusiness for Small and MediumEnterprises in the Baltic Sea Region (instituutti partnerina), EU-Baltic Sea Region Programme,2009-2012

• WorkPlace Pirkanmaa, EU-EAKR/Pirkanmaan liitto, 2009-2011


Suomen Itämeri-instituutin vastas Itämerihaasteeseen:BSR InnoShip - Baltic Sea cooperation for reducing ship and port emissions throughknowledge and innovation-based competitiveness

• hyväksytty EU:n Itämeren ohjelman kolmannella hakukierroksellakesäkuussa 2010

• budjetti 3,6 miljoonaa euroa

• toteutusaika 2010-2013 (42 kk)

• hankkeen vetäjä: Suomen Itämeri-instituutti

• hanke on osa EU:n Itämeri-strategian prioriteettialue 4:n (to become amodel region for clean shipping) laivapäästöihin liittyvää flagship-hanketta4.2. (measures to reduce emissions from ships)

• mukana Itämeren suojelukomissio HELCOMin Baltic Sea Action Planissä


BSR InnoShip –hankkeen tavoitteet

• hankkeessa pyritään hakemaan uutta ja innovatiivista lähestymistapaaItämeren alueen ympäristöhallinnan yhteiseen haasteeseen eli mitenlaiva- ja satamateollisuuden kilpailukykyä voidaan vahvistaa ja samallavähentää niiden ilmapäästöjä kansainvälisten rajoitusten mukaisesti

• tausta: IMO:n vuonna 2008 hyväksymä MARPOL-yleissopimuksen uudistettuilmansuojeluliite, jonka perusteella Itämerellä ja Pohjanmerellä ja Englanninkanaalissa tulisi siirtyä 0,1 prosentin rikkipitoisuuksiin vuonna 2015

• tulevat IMO:n typpirajoitukset

• Itämeren alueen laajuista ilmapäästöihin keskittynyttä hanketta, jossahaetaan uutta näkökulmaa päästövelvoitteisiin myös meriklusterinkilpailukyvyn ja innovaatiotoiminnan vahvistamisen kautta, ei ole vielätoteutettu


BSR InnoShip –hankkeen tavoitteet

• hankkeella pyritään edistämään Itämeren alueen yhteisiä strategisiapäämääriä laivaliikenteen päästöjen vähentämiseksi kansainvälistensopimusten mukaisesti ja kannustamaan vapaaehtoisia päästöjävähentäviä toimenpiteitä

• Lisäksi hankkeessa pyritään teollisuuden kilpailukyvyn vahvistamiseeninnovatiivisella tutkimus- ja kehitystyöllä ja yhdistämälläennakkoluulottomasti erilaisia näkökulmia sekä ympäristö- jatalousosaamista


BSR InnoShip –hankkeen partnerit

• Hankkeeseen osallistuu partnereina (yhteensä 19) tutkimuslaitoksia,satamia, kaupunkeja ja merenkulun viranomaisia Suomen lisäksikahdeksasta Itämeren alueen maasta:

• Ruotsista, Virosta, Tanskasta, Norjasta, Puolasta, Saksasta, Latviasta jaLiettuasta

• Hankkeessa on mukana 24 liitännäispartneria, jotka edustavat johtaviamerenkulku- ja ympäristöalan julkisen ja yksityisen sektorin toimijoitaItämeren alueelta - mukaan lukien HELCOM, Baltic Ports Organisation jaItämerihaaste (Helsinki ja Turku)

• Liitännäispartnerina Pietarin kaupunki - ja sen kautta myös kaikki Pietarinalueen suurimmat satamat – on hankkeessa tärkeässä roolissa.


BSR InnoShip –hankkeen partnerit

• Suomi on vahvasti edustettuna BSR InnoShip -hankkeessa. Vetäjänätoimivan Suomen Itämeri-instituutin lisäksi hankkeessa ovat mukanapartnereina

• Ilmatieteen laitos

• Itämeren kaupunkien liiton ympäristökomissio (UBC EnvCom)

• Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT)

• Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus

• Kymenlaakson ammattikorkeakoulu

• Maarianhaminan kaupunki


BSR InnoShip –hankkeen toimenpiteitä

• ship and port emission inventories for the Baltic Sea together with theinvolved partners

• estimating atmospheric transport of pollutants from shipping both on theBaltic Sea level and also on the city scale

• identifying most vulnerable areas of high risk

• estimating emission effects to environment and human health

• enhancing knowledge, skills and capacities of ports, cities and shippingcompanies to develop and utilize innovative cost-effective low-emissiontechnical solutions as well as to

• facilitating and promoting awareness raising among key maritimestakeholders

• enhance commitment of policy- and decision-makers to jointly developmeasures to make the Baltic Sea a model area for sustainable, economicallyviable clean shipping

© 2007 THE BALTIC INSTITUTE OF FINLAND

Esa Kokkonen, johtajaSuomen Itämeri-instituuttiPL 487, 33101 TamperePuhelin 050 516 9111Faksi 03 5656 [email protected]

Documents

Kansainvälisen yhteistyön edut ja haasteetproject between City of St. Petersburg and Finland , Lähialueyhteistyö/YM, 2010-2012 • Pietari Business Campus–osaamisverkosto, Lähialueyhteistyö/TEM,