KANTA-HÄMEEN JA RIIHIMÄEN ELINVOIMATARKASTELU › wp-content › uploads › sites › 3 › 2019... · 2019-10-23 · MUUTTOLIIKKEEN JA PENDELÖINNIN ERITYISPIIRTEET 2010-LUVULLA

Liite 1. Riihimäen kaupungin alueliikkuvuusanalyysi

KANTA-HÄMEEN JA RIIHIMÄEN ELINVOIMATARKASTELU

Riihimäen toiminnallinen suuntautuminen ja maakunnan merkitys

”VANHAN MAAILMAN” ALUERAKENNE

▪ Menneisyys ja nykyisyys▪ Kansallinen kilpailu, työnjako▪ Hallinnolliset aluejaot ▪ Rajat▪ Suljettu talous, eheys▪ Hallintolähtöisyys, hierarkisuus▪ Kilometrietäisyys/matkaetäisyys▪ Organisaatiot ja rajapinnat, julkinen ja yksityinen▪ Ylhäältä alas –mallit▪ Vahva valtio▪ Valtio avausten tekijänä▪ Pieni ja suuri aluepolitiikka▪ Alueiden välinen koheesio ja kilpailukyky ▪ Hallinto-ohjaus▪ OhjelmallisuusTASAPÄISTÄMINEN?

”UUDEN MAAILMAN”ALUERAKENNE

▪ Nykyisyys ja tulevaisuus▪ Globaali kilpailu, arvoketjut▪ Toiminnalliset aluejaot, vyöhykkeet▪ Rajattomuus ▪ Avoin talous, mosaiikkimaisuus ▪ Toimijalähtöisyys, verkostomaisuus▪ Binäärietäisyys / saavutettavuus▪ Ihmiset, toimijat, yhteisöt, 3. ja 4. sektori ▪ Alhaalta ylös –mallit▪ Vahvat kaupungit ja kaupunkiseudut▪ Kaupungit ja yritykset avausten tekijöinä▪ Kaupunki- ja elinvoimapolitiikka▪ Kilpailukyky ja sisäinen koheesio▪ Itseohjautuvuus, informaatio-ohjaus▪ Sopimuksellisuus, allianssitEROTTAUTUMINEN?

Osaaminen, uusiutuminen

Väestö-kehitys

LIIKENNE-JÄRJESTELMÄ

(infra, väylät, investoinnit,

yhteydet, saa-vutettavuus)

Työllisyys- ja työpaikka-

kehitys

1.

Kaupungistuminen ja keskittyminen

2.

Liikenne ja saavutettavuus, nopeat ja sujuvat yhteydet

3.

ALUELIIKKUVUUS (MUUTTOLIIKE, PENDELÖINTI JA

TYÖASIALIIKKUVUUS)

4.

Väestöllinen eli demografinen muutos

5.

Alueellinen eriytyminen ja erilaistuminen

6.

Taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys

7.

Globaali ja lokaali monipaikkaisuus

8.

Digitalisaatio

9.

Villit kortit

ALUE- JA VÄESTÖNKEHITYKSEN MUUTOSTRENDIT VAIKUTTAVAT KAIKKIEN ALUEIDEN KEHITYKSEEN

TIETOPAKETTIALUELIIKKUVUUDESTA

Aro T., Aro R. Haanpää, S. & A. Laiho

1.Analyysin tausta ja toteuttaminen

2.Riihimäen sisään- ja ulospendelöinti

3.Riihimäen määrällinen väestönkehitys ja

muuttoliike

4.Riihimäen tuloja lähtömuuttajien rakenne

5.Tiivistelmä

1. Analyysin tausta ja toteuttaminen

ALUELIIKKUVUUSyhtenä alue- ja väestönkehityksen

muutostekijänä Suomessa

ALUELIIKKUVUUS

MUUTTOLIIKE(noin 900 000 muuttoa/v)

Kunnan sisäinen muuttoliike (60 %)

Kuntien välinen muuttoliike (35 %)

Maahan- ja maastamuutto (5 %)

TYÖSSÄKÄYNTI ELI PENDELÖINTI

(noin 800 000 pendelöijää)

TYÖASIALIIKKU-VUUS

(erilliskyselyt yrityksittäin)

ALUE- JA VÄESTÖNKEHITYKSEN TILANNEKUVA KESÄLLÄ 2019

1. Alueellinen eriytyminen on lisääntynyt kaikilla aluetasoilla, joka ilmenee

alue- ja väestörakenteen samanaikaisena keskittymis-, supistumis- ja tyhjene-miskehityksenä sekä alueellisten erojen kasvuna

2. Useat alueet ovat päässeet sijainnista riippumatta vahvaan positiiviseen

rakennemuutokseen talous- ja työllisyyskehityksessä, mutta samanaikai-sesti saattaa olla negatiivinen demografinen rakennemuutos väestönke-hityksessä ja vetovoimassa. Muutos ilmenee osaavan työvoiman saatavuuteen liittyvinä haasteina ja työvoiman vähäisenä liikkuvuutena

3. Alueiden välinen kilpailu on kiihtynyt –ja kiihtyy- kaikilla aluetasoilla.

Alueet kilpailevat keskenään resursseista, osaajista, näkyvyydestä, maineku-

vasta ja huomioarvosta sekä ennen muuta tulevaisuuden potentiaalista

5. Kaupungistumiset korostuvat kaikilla aluetasoilla. Muutos ilmenee

väestön ja resurssien keskittymisenä ja tiivistymisenä kuntataajamiin.

4. Taustalla on ”piilevänä ja tikittävänä aikapommina” asuntomarkkinoiden

isojako ja muuttuvat asumispreferenssit, jotka lisäävät alueellisia eroja

kaikilla aluetasoilla

MUUTTOLIIKKEEN JA PENDELÖINNIN ERITYISPIIRTEET 2010-LUVULLA

01 ALUEELLINEN ERIYTYMINEN ON KIIHTYNYT

muuttovoittoa saavien alueiden määrä on vähentynyt ja

muuttovoittoiset alueet ovat keskittyneet suurille ja kes-

kisuurille kaupunkiseuduille sekä pistemäisesti muualle

maahan. Luonnollisen väestönlisäyksen hiipuminen korostaa alueellisia eroja.

02 MUUTTOLIIKE JA PENDELÖINTI ON PERUS-

LUONTEELTAAN VALIKOIVAA JA POLARISOIVAA

Muuttoliikkeen ja pendelöinnin yhteydessä korostuvat valikoi-

vat piirteet, erityisesti liikkujien ikä-, työmarkkina-asema ja

koulutustaso, jotka vaikuttavat alueiden välisiin ja sisäisiin

eroihin. Työikäisen väestön ja työllisten muutot ovat kriittisiä alueiden menestymisen näkökulmasta

03 KASVAVIEN KAUPUNKIALUEIDEN SISÄINEN

DYNAMIIKKA ON MUUTTUNUT

kasvavien kaupunkiseutujen sisällä keskuskaupunkien muutto-

voitot ovat kasvaneet aikaisempaan verrattuna suhteessa kehys-

kuntiin. Kehyskuntien välillä on aikaisempaa enemmän hajontaa kasvun ja liikkuvuuden tunnusluvuilla.

04 MAAHANMUUTON MERKITYS LISÄÄNTYY

maahanmuuton merkitys on kasvanut alueiden väestönkehityk-

sessä luonnollisen väestönlisäyksen heikentyessä. Maahan-

muutto on yhä useammassa kunnassa ainoa väestökehityksen

dynaaminen osatekijä. Alueellisia eroja lisää se, että

maahanmuuttajien jatkomuutot ovat vielä keskittymishakuisim-

pia kuin kantaväestön.

05 HELSINGIN SEUDUN VETO- JA PITOVOIMA ON

YLIVERTAINEN

Pääkaupunkiseudun vetovoima on kasvanut maan muuttovir-

roissa erityisesti muiden ja suurten keskisuurten kaupunkiseu-

tujen osalta. Pääkaupunkiseutu saa muuttovoittoa nuorista ja

nuorista aikuisista, josta seuraa useita myönteisiä kerrannais-

vaikutuksia. Lähtömuuttojen määrä Helsingin seudun kehysalu-

eelle on vähentynyt.

PENDELÖINTIASTE YLITTÄÄ 50 % JOKA KOLMANNESSA KUNNASSA

VUONNA 2016Kartassa on kuvattu Manner-Suomen kuntien pendelöintiastettavuonna 2016. Pendelöintiaste ylittää 50 %:in rajan yhteensä 100 kunnassa eli keskimäärin noin joka kolmannessa kunnassa. Pendelöintiaste on alueellisesti korkein metropolialueella, Tampereen ja Turun kaupunkiseuduilla sekä pistemäisesti suurten ja keskisuurten maakuntakeskusten läheisyydessä. Riihimäen pendelöintiaste oli 50,5 % vuonna 2016. Pendelöintiaste ylitti 75 %:in rajan Kauniaisissa, Mas-kussa, Ruskossa ja Nousiaisissa ja eräissä Ahvenanmaan kunnissa. Pendelöintaiste oli alhaisin (alle 10 %) Kuusamossa ja Rovaniemellä.

Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit –tietokanta;Kartta ja luokittelu: Timo Aro 2019

KUNTIEN VÄLISESTÄ MUUTTO-LIIKKEESTÄ SAI MUUTTOVOIT-TOA VAIN JOKA KUUDES KUNTAKartassa on kuvattu kuntien välistä nettomuuttoa vuosien 2015-2019 (I-kvartaali) välisenä aikana. Muuttovoittoa sai vain 47 kuntaa (311) eli keskimäärin noin hieman alle joka seitsemäs kunta. Kartassa on sini-sellä kuvattu muuttovoittoa saaneet kunnat ja punaisella muuttotappi-oista kärsineet kunnat. Riihimäen muuttotappio oli yhteensä -545 henkilöä. Kuntien välisestä muuttoliikkeestä muuttovoittoa saaneiden kuntien määrä oli alhaisempi kuin kertaakaan 1970-luvun alun jälkeen. Kuntien välisestä muuttoliikkeestä sai määrällisesti eniten muutto-voittoa Helsinki, Tampere, Vantaa, Espoo, Turku, Jyväskylä, Järvenpää, Kuopio, Oulu, Sipoo ja Seinäjoki

Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike; ennakkoväkiluku alueittain; Kartat ja luokittelu: Timo Aro 2019

Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike; ennakkoväkiluku alueittain; Kartat ja luokittelu: Timo Aro 2019

MAAHANMUUTOSTA SAIVAT MUUTTOVOITTOA MELKEIN

KAIKKI KUNNATKartassa on kuvattu nettomaahanmuuttoa vuosien 2015-2019 (I-kvartaali) välisenä aikana. Muuttovoittoa sai 296 kuntaa (311) eli 95 % kaikista kunnista. Kartassa on sinisen sävyillä kuvattu muuttovoittoa saaneet kunnat ja punaisella muuttotappioista kärsineet kunnat. Riihi-mäki sai muuttovoittoa +97 henkilöä. Nettomaahanmuutosta saivat määrällisesti eniten muuttovoittoa kuusi suurinta kaupunkia ja Jyväskylä, Lappeenranta, Lahti, Vaasa ja Kotka

MUUTTOVETOVOIMA KUNNITTAIN VUOSINA 2015-2019/Q1

+47 kuntaa

-264 kuntaa

+296 kuntaa

-15 kuntaa

+69 kuntaa

-242 kuntaa

Läh

de:

Tila

sto

kesk

us,

väe

stö

; m

uu

tto

liike

; väe

stö

nm

uu

tost

en

enn

akko

tied

ot;

Kar

tta

ja g

raaf

i: Ti

mo

Aro

20

19TOP + 6 JA -6

1. Helsinki 14 1662. Tampere 8 8523. Vantaa 8 1004. Espoo 6 1895. Turku 4 9786. Jyväskylä 3 042---307. Kajaani - 1 193308. Salo - 1 392309. S-linna - 1 559310. Kotka - 1 563311. Kouvola - 2 130

TOP + 6 JA -61. Helsinki 9 7042. Espoo 6 5743. Vantaa 6 1464. Turku 3 0825. Tampere 2 3976. Oulu 2 323---307. Parikkala - 4308. Iitti - 5309. Tervo - 6310. Lumparland - 7 311. Muonio - 19

TOP + 6 JA -61. Helsinki 23 8702. Vantaa 14 2463. Espoo 12 7634. Tampere 11 2495. Turku 8 0606. Jyväskylä 4 358---307. Kurikka - 745308. Salo - 923309. Lohja - 1 053310. S-linna - 1 304 311. Kouvola - 1 439

Suomen sisäinen muuttoliike Kansainvälinen muuttoliike = Kokonaisnettomuutto

KASVUKOLMION VÄESTÖN MUUTOS 5 KM X 5 KM RUU-DUISSA VUOSINA 2005-2017Kasvukolmion väestö kasvoi 251 000 henkilöllä vuo-sina 2005-2017, mutta kasvu oli epätasaista kasvukol-mion sisällä. Väestö kasvoi alueen sisällä vain joka kolmannessa ruudussa (violetit ja siniset ruudut) ja muissa ruuduissa väestö joko supistui tai säilyi ennal-laan vuosina 2005-2017

SUOMEN KASVUKÄYTÄVÄN VÄESTÖN MUUTOS 5 KM X 5 KM RUUDUISSA VUOSINA 2005-2017Kartassa on kuvattu niin sanotun Suomen kasvukäytä-vän väestönmuutosta 5 km x 5 km ruuduissa vuosina 2015-2017. Kasvukäytävän väestö kasvoi yhteensä noin 253 000 henkilöllä, mutta kasvu jakautui epätasaisesti käytävän varrella ja vaikutusalueella. Kasvu kohdistui kasvukäytävän alueella keskimäärin joka neljänteen ruutuun. Kartassa violetit ja siniset ruudut kuvaavat väestön kasvua ja puna-keltaiset ruudut väestön supistumista vuosina 2015-2017

Työssäkäyntialueet

Lähde: SYKE, MDI (2017). Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa http://arcg.is/2f85MeL

Työssäkäynnin paikallisalueet


Työssäkäynnin ja asioinnin toiminnalliset alueet


Kaikkien toimialojen asiointialueet (75%)


Palveluiden asiointialueet (75%)


Analyysin toteuttaminen

▪ Analyysin kohteena oli Riihimäen kaupungin yleinen väestönkehitys ja erityisesti Riihimäen määrällinen muuttoliike sekä tuloja lähtömuuttajien rakenne (laadulliset ominaisuudet, profiili).

▪ Lisäksi tarkasteltiin Riihimäen sisään- ja ulospendelöintiä

▪ Analyysin väestö- ja muuttoliikedata kerättiin Tilastokes-kuksen maksuttomista ja maksullisista tietokannoista.

▪ Analyysin aikajänteenä oli väestönkehityksen ja muutto-liikkeen määrällisten tietojen osalta vuosien 2010–2018 kehitys ja muuttajien rakenteen osalta vuosien 2010–2017 käytettävissä olevat tiedot.

▪ Analyysin alueluokitus perustuu 1.1.2018 alueluokituk-seen.

2. Riihimäen sisään- ja ulospendelöinti

PENDELÖINTI PÄÄKAUPUNKISEUDULLE

(HELSINKI, ESPOO JA VANTAA) LAAJEMMALTA

VAIKUTUSALUEELTA VUONNA 2016

Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit –tietokanta;Kartat ja luokittelu: Rasmus Aro 2019

PENDELÖINTI POHJOISEEN SUUNTAAN

HÄMEENLINNAAN JA TAMPEREELLE VUONNA

2016


Tähän tulee vastaava kartta Riihimäen pendelöinnin pohjoisen suunnasta kuin

pääkaupunkiseudusta

RIIHIMÄEN ULOSPENDELÖINTIVUONNA 2016

KARTASSA ON KUVATTU PENDELÖINTIÄ ELI TYÖSSÄKÄYNTIÄ RIIHIMÄELTÄ KUNNAN ULKOPUOLELLE (=ULOSPENDELÖINTIÄ) VUONNA 2016.

• Riihimäen työllisestä väestöstä noin puolet pendelöi. Riihimäen pende-löintiaste on erittäin korkea koko maan tasolla, mutta tyypillinen radan-varren kunnaksi Suomen kasvukäytävällä.

• Riihimäeltä pendelöidään eniten Hyvinkäälle, johon pendelöi päivit-täin yli 1 600 henkilöä. Tämä on selvästi eniten Riihimäen naapurikun-nista.

• Yksittäisistä kunnista toiseksi merkittävin pendelöinnin kohde on Helsinki, johon pendelöi hieman yli 1 350 henkilöä. Pääkaupunkiseu-dun kolmeen keskuskaupunkiin (Helsinki, Espoo ja Vantaa) pendelöiyhteensä 2 161 henkilöä.

• Riihimäen pendelöinti radanvartta pohjoiseen Tampereen suuntaan on merkittävästi vähäisempää: pohjoisen suunnalla merkittävin pende-löinnin kohde on Hämeenlinna, johon pendelöi hieman yli 500 henkilöä. Tampereelle pendelöi päivittäin vain 65 henkilöä Riihimäeltä.

• Riihimäeltä pendelöidään lisäksi keskimääräistä enemmän osaan KUU-MA-kunnista (pääradan ja VT 3 varrella olevat kunnat) ja Lahteen. Lahteen pendelöidään Riihimäeltä enemmän kuin Tampereelle.


RIIHIMÄEN ULOSPENDELÖINTI

Riihimäen pendelöinti on jaettu ohessa olevassa kuviossa neljään eri alueeseen:

1. Naapurikuntiin

2. Päärataa ja VT 3:a pitkin etelään

3. Päärataa ja VT 3:a pitkin pohjoiseen

4. Muualle maahan.

• Riihimäelle tärkeimmät ulospendelöintialueet ovat pääkaupunki-seutu ja KUUMA-kunnat: näille alueille pendelöi hieman suurempi osa työllisistä kuin Riihimäen naapurikuntiin. Riihimäen naapurikunnistakin ylivoimaisesti merkittävin pendelöintikohde on Hyvinkää.

• Tampereen suuntaan pendelöivien määrät jäävät huomattavasti vä-häisemmiksi kuin naapurikuntiin ja Helsingin suuntaan pendelöivät. Tampereen suuntaan pendelöi vain noin joka kymmenes pendelöitsijä. Pohjoisen suunnalla merkittävin pendelöintikohde on Hämeenlinna.

• Muuhun maahan pendelöivät käsittävät vain 7 prosenttia kaikista pendelöitsijöistä: näistäkin noin puolet pendelöi Lahden suuntaan.

Naapurikuntiin, 2371 (38 %)

Helsingin suuntaan 2801

(45 %)

Tampereen suuntaan 615,

(10 %)

Muuhun maahan 444 (7

%)

Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit –tietokanta; Graafi ja luokittelu: Rasmus Aro 2019

RIIHIMÄELTÄ ULOSPENDELÖIVIEN TAUSTATIEDOT

Oheisessa taulukossa on kuvattu Riihimäeltä ulospende-löivien koulutus- ja tulotasoa. Pienituloiset on määritelty alle 20 000 euroa ansaitseviksi, keskituloiset 20 000-40 000 euroa ansaitseviksi ja hyvätuloiset yli 40 000 euroa ansaitseviksi.

• Riihimäeltä eri alueille pendelöivien välillä on merkit-täviä eroja. Lähikuntiin pendelöivissä korkeakoulutet-tujen osuus jää selvästi alhaisemmaksi kuin muille alueille pendelöivissä. Helsingin suuntaan pendelöi-vistä yli puolella on korkeakoulutus. Tampereen suun-taan pendelöivistä lähes puolella on korkeakoulutus.

• Helsingin suuntaan pendelöivien ryhmässä pienitu-loisten ja hyvätuloisten osuus on suurin. Helsingin suuntaan pendelöivistä puolet oli hyvätuloisia, kun lähikuntiin pendelöivistä yli puolet oli keskituloisia.

KORKEAKOULU-TETTUJEN OSUUS

(%)

PIENITULOISTEN OSUUS (%)

KESKITULOISTEN OSUUS (%)

HYVÄTULOISTEN OSUUS (%)

Lähikuntiin 33 % 8 % 51 % 40 %

Helsingin suuntaan 53 % 20 % 28 % 50 %

Tampereen suuntaan 47 % 11 % 45 % 44 %

Muuhun maahan 41 % 12 % 47 % 41 %


RIIHIMÄEN SISÄÄNPENDELÖINTI VUONNA 2016

KARTASSA ON KUVATTU TYÖSSÄKÄYNTIÄ RIIHIMÄELLE MUISTA KUNNISTA (=SISÄÄNPENDELÖINTI) VUONNA 2016.

• Riihimäellä kävi töissä lähes 5 000 henkilöä vuonna 2016

• Riihimäelle pendelöitiin etenkin lähikunnista. Riihimäelle pendelöitiinYksittäisistä kunnista eniten Hyvinkäältä ja Hausjärveltä. Lisäksi naapu-rikunnista Lopista ja Janakkalasta pendelöivien määrät olivat lähes yhtä suuret.

• Hämeenlinnasta pendelöivien määrät olivat merkittävimmät Riihimäen naapurikuntien jälkeen.

• Pääkaupunkiseudulta Riihimäelle pendelöivien määrät jäivät huomatta-vasti vähäisemmiksi verrattuna Riihimäeltä pääkaupunkiseudulle pen-delöivien määrän. Pendelöinti KUUMA-kunnista Riihimäelle oli vastaa-vasti merkittävästi vähäisempää kuin pendelöinti Riihimäeltä KUUMA-kuntiin.

• Tampereelta Riihimäelle pendelöivien määrät jäi alhaiseksi. Esimerkiksi Lahdesta pendelöivien määrät olivat suuremmat.


RIIHIMÄEN SISÄÄNPENDELÖINTI

Riihimäen pendelöinti on jaettu ohessa olevassa kuviossa neljään eri alueeseen:

1. Naapurikuntiin

2. Rataa ja VT 3:a pitkin etelään

3. Rataa ja VT 3:a pitkin pohjoiseen

4. Muualle maahan.

• Riihimäelle pendelöitiin selvästi eniten naapurikunnista. Yli puolet (55%) Riihimäelle pendelöivistä tulivat neljästä Riihimäen naapurikun-nasta.

• Ulospendelöinnistä poiketen Riihimäen sisäänpendelöinnissä Tampe-reen suunta on merkittävämpi kuin Helsingin suunta. Helsingin suun-nasta Riihimäelle pendelöivät käsittivät vain 14 % kaikista Riihimäelle pendelöivistä, kun taas vertailun vuoksi verrattuna Riihimäeltä Helsin-gin suuntaan pendelöivien osuus nousi 45 %:iin.

• Muun maan merkitys on Riihimäen sisäänpendelöinnissä ulospende-löintiä merkittävämpi. Etenkin Lahden suunnan merkitys korostuu Riihimäelle pendelöinnissä.

Naapurikunnista, 2752 (55 %)

Helsingin suunnasta, 698

(14 %)

Tampereen suunnasta, 795

(16 %)

Muusta maasta, 747 (15 %)


RIIHIMÄELLE SISÄÄNPENDELÖIVIEN

TAUSTATIEDOTOheisessa taulukossa on kuvattu Riihimäelle pendelöivienkoulutus- ja tulotasoa. Pienituloiset on määritelty alle 20 000 euroa, keskituloset 20 000-40 000 euroa ja hyvätu-loiset yli 40 000 euroa ansaitseviksi.

• Koulutustason perusteella Riihimäelle pendelöivätpoikkeavat merkittävästi toisistaan. Helsingin suun-nasta Riihimäelle pendelöivistä yli 60 prosenttia on korkeakoulutettuja, kun taas lähikunnista pendelöi-vistä vain noin joka kolmas on korkeakoulutettu. Tampereen suunta ja muu maa asettuvat näiden väliin.

• Helsingin ja Tampereen suunnasta Riihimäelle pen-delöivistä yli puolet oli hyvätuloisia. Lähikunnista Riihimäelle pendelöivissä hyvätuloisten osuus jää hieman yli kolmannekseen, kun taas yli puolet pende-löivistä on keskituloisia.

KORKEAKOULU-TETTUJEN OSUUS (%)

PIENITULOISTEN OSUUS (%)

KESKITULOISTEN OSUUS (%)

HYVÄTULOISTEN OSUUS (%)

Lähikunnista 33 % 10 % 53 % 37 %

Helsingin suunnasta 61 % 17 % 27 % 56 %

Tampereen suunnasta 47 % 7 % 41 % 50 %

Muusta maasta 43 % 10 % 41 % 49 %


3. Riihimäen määrällinen väestönkehitys

RIIHIMÄEN VÄESTÖNKEHITYS OSATEKIJÖITTÄIN VUOSINA 2010-2018

▪ Riihimäen väkiluku kasvoi 139 henkilöllä vuosina 2010-

2018 välillä eli keskimäärin noin 15 henkilöllä vuodes-

sa. Riihimäen väestönkasvu perustui vain ja ainoastaan

nettomaahanmuuttoon (+531). Luonnollinen väestönlisäys

oli lievä (-20), mutta maan sisäisestä muuttoliikkeestä

tuli merkittävää muuttotappiota (-372)

▪ Riihimäki on kärsinyt muuttotappiota kuntien välisessä

nettomuutossa vuodesta 2014 alkaen ja luonnollinen

väestönlisäys on ollut negatiivista vuodesta 2016 alkaen.

Maahanmuutosta Riihimäki on saanut kaikkien kuntien

tavoin muuttovoittoa 2010-luvulla

▪ Riihimäen muuttotase maan sisäisestä muuttoliikkeestä

on ollut kaksijakoinen 2010-luvulla: kaupunki sai muut-

tovoittoa vuosina 2010-2013, jonka jälkeen muuttotappiot

ovat asteittain kasvaneet.

▪ Riihimäen vuoden 2018 muuttotappio (-233) oli määräl-

lisesti suurempi kuin kertaakaan vuoden 1980 jälkeen.

Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike

-350

-300

-250

-200

-150

-100

-50

0

50

100

150

200

250

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto

RIIHIMÄEN MÄÄRÄLLINEN VÄESTÖNLISÄYS VUOSINA 2010-2018

▪ Riihimäen väestönlisäyksessä on huomioitu luonnolli-

nen väestönlisäys, kuntien välinen nettomuutto ja

nettomaahanmuutto. Riihimäen väestönkehityksessä

tapahtui käänne vuonna 2014, jonka jälkeen väes-

tönlisäys kääntyi positiivisesta negatiiviseksi.

▪ Riihimäen väestönlisäys on ollut negatiivista joka

vuosi vuodesta 2015 lähtien: haasteena on väestön-

kehityksen heikkeneminen vuosi vuodelta.

▪ Riihimäen väestönkehitys oli neljän viimeisen vuoden

2015-2018 heikompaa kuin kertaakaan aiemmin

vuodesta 1980 alkaen. Riihimäen väestö väheni yh-

teensä -606 henkilöllä vuosina 2015-2018.

▪ Riihimäen väestö kasvoi vuosien 2010 ja 2018 välillä

eniten vuonna 2011 (+206) ja väheni eniten vuonna

2018 (-281).


201 206

189

115

34

-92-105

-128

-281

-350

-300

-250

-200

-150

-100

-50

0

50

100

150

200

250

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

RIIHIMÄEN SUHTEELLINENVÄESTÖNLISÄYS VUOSINA 2010-2018

▪ Kuntien ideaalisena väestönlisäyksenä pidetään yleisesti

noin 0,5 - 1 %:n vuosittaista väestönlisäystä, joka mah-

dollistaa palvelurakenteen ja –verkon sekä investointien

hallitun suunnittelun ja kasvun. Haitallisena väestönkehi-

tyksenä pidetään -0,5 - -1 %:n ja vahingollisena yli -1 %:n

vuosittaista väestön vähenemistä.

▪ Riihimäen suhteellinen väestönlisäys oli keskimäärin

+0,05 % vuodessa vuosien 2010-2018 aikana eli väes-

tönkehitys oli maltillisen positiivista. Riihimäen väes-

tönlisäys ylitti ideaalisena pidetyn väestönlisäyksen rajan

(0,5 %) vuosina 2010-2012 ja oli korkeimmillaan vuonna

2011 (0,71 %).

▪ Riihimäen väestönlisäys oli alhaisimmillaan -0,98 %

vuonna 2018, joka oli ainoa vuosi 2010-luvulla, jolloin

Riihimäki alitti haitallisena pidetyn väestönlisäyksen

rajan (-0,5-0,99 %) ja läheni vahingollisena pidettyä -1

%:in väestönlisäystä.


0,70 0,71

0,65

0,39

0,12

-0,31-0,36

-0,44

-0,98

-1,20

-1,00

-0,80

-0,60

-0,40

-0,20

0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

Toteutunut väestökehitys VäestöennusteToteutunut -

ennuste

Alue 2014 2015 2016 2017 2015 2016 2017 2015 2016 2017

Kanta-Hämeen maakunta

175 350 174 710 173 781 172 720 175 530 175 783 176 043 -820 -2 002 -3 323

Forssa 17 521 17 422 17 332 17 185 17 448 17 389 17 336 -26 -57 -151

Hattula 9 738 9 747 9 682 9 610 9 765 9 788 9 807 -18 -106 -197

Hausjärvi 8 815 8 729 8 641 8 504 8 813 8 814 8 817 -84 -173 -313

Humppila 2 440 2 388 2 345 2 290 2 425 2 409 2 390 -37 -64 -100

Hämeenlinna 67 976 68 011 67 850 67 662 68 227 68 509 68 785 -216 -659 -1 123

Janakkala 16 840 16 853 16 709 16 607 16 846 16 857 16 866 7 -148 -259

Jokioinen 5 516 5 425 5 341 5 286 5 474 5 436 5 398 -49 -95 -112

Loppi 8 291 8 175 8 098 8 028 8 293 8 300 8 311 -118 -202 -283

Riihimäki 29 350 29 269 29 160 29 021 29 459 29 576 29 694 -190 -416 -673

Tammela 6 395 6 280 6 241 6 155 6 337 6 285 6 236 -57 -44 -81

Ypäjä 2 468 2 411 2 382 2 372 2 443 2 420 2 403 -32 -38 -31

• Kanta-Hämeen toteutunut väestönkehitys on ollut noin -6 100 henkilöä hitaampaa vuosina 2015-2017 kuin Tilastokeskuksen vuoden 2015 marraskuun väestöennusteessa.

• Toteutunut kehitys on ollut kaikissa Kanta-Hämeen kunnissa heikompaa kuin Tilastokeskuksen väestöennusteessa vuosille 2015-2017.

Kanta-Hämeen ja kuntien ennakoitu

ja toteutunut väestönkehitys

Lähde: Tilastokeskus, väestö

Kanta-Hämeen väestöennuste 2040

• MDI:n väestöennusteen mukaan Kanta-Hämeen väestö vähenee vuosien 2017-2040 aikana yhteensä -14 751 asukkaalla eli -8,5 %.

• Ennusteen perusteella Kanta-Hämeen maakunnassa asuu vuonna 2040 yhteensä 157 969 asukasta.

• Trendivaihtoehdossa Kanta-Hämeen väkiluku pienenee 12 %.

• Kanta-Hämeen väestö vähenee 1 335 henkilöä enemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 0,8 %heikommaksi.

• MDI:n ennusteen mukaan vain neljän maakunnan väkiluku kasvaa vuosien 2017-2040 aikana. Väkiluku kasvaa suhteellisesti eniten Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla sekä maltillisesti Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Näiden neljän maakunnan väkiluku kasvaa yhteensä 328 000 asukkaalla.

Riihimäki, väestöennuste 2040

26000

26500

27000

27500

28000

28500

29000

29500

2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040

Perusvaihtoehto -10% syntyvyys +10% syntyvyys

Kanta-Hämeen väestösuunnite 2040 seutukunnittain vuodelta 2018

SEUTUKUNTA VÄKILUKU 31.12.2017

SUUNNITTELU-LUKU2040

SUUNNITTELU-LUVUN ALARAJA 2040

SUUNNITTELU-LUVUN YLÄRAJA 2040

FORSSAN 33 288 28 136 26 658 29 613

HÄMEEN-LINNAN 93 899 100 096 99 082 101 110

RIIHIMÄEN 45 565 45 675 43 706 47 643

Alaraja: 2008-2017 väestönlisäys %/v ja 2014-2017 väestönlisäys %/v

Yläraja: 2008-2017 väestönlisäys %/v ja ennuste 2017-2030 väestönlisäys %/v

Suunnitteluluku: ala- ja ylärajan keskiarvo

Kanta-Hämeen maakunnan väestösuunnite 2040 vuodelta 2018

164000

165000

166000

167000

168000

169000

170000

171000

172000

173000

174000

175000

176000

177000

178000

179000

180000

2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 2037 2038 2039 2040

Väkiluku Suunnitteluluku 2040 Suunnitteluluvun alaraja 2040 Suunnitteluluvun yläraja 2040

172 752

väkiluku

2017

178 366

väkiluku

2040

173 907

väkiluku

2040

169 446

väkiluku

2040

Alaraja: 2008-2017 väestönlisäys %/v ja 2014-2017 väestönlisäys %/v

Yläraja: 2008-2017 väestönlisäys %/v ja ennuste 2017-2030 väestönlisäys %/v

Suunnitteluluku: ala- ja ylärajan keskiarvo

Tulomuutto ikäryhmittäin ja vuosiluokittain

• Graafeissa on kuvattu Riihimäen sekä Kanta-Hämeen eri ikäluokkien keskiarvoinen tulomuutto per vuosi kolmessa eri vuosiluokissa (2005-2008, 2009-2014 ja 2015-2018).

• Tulomuutto on pienentynyt niin Riihimäellä kuin Kanta-Hämeessäkin kaikissa ikäluokissa, lukuun ottamatta yli 64-vuotiaita.

• Yli 64-vuotiaita muutti Riihimäelle vuosina 2005-2008 keskimäärin per vuosi 62 henkilöä ja vuosina 2015-2018 taas 79 henkilöä. Kanta-Hämeeseen yli 64-vuotiaita muutti vuosina 2005-2008 keskimäärin per vuosi yhteensä 330 henkilöä ja vuosina 2015-2018 taas 510 henkilöä.

• 25-44-vuotiaita muutti Riihimäelle vuosina 2005-2008 keskimäärin per vuosi 681 henkilöä ja vuosina 2015-2018 taas 544 henkilöä. Kanta-Hämeeseen vastaavasti 25-44-vuotiaita muutti vuosina 2005-2008 keskimäärin per vuosi 3708 henkilöä ja vuosina 2015-2018 taas 3092 henkilöä.

0

100

200

300

400

500

600

700

800

Alle 15-v 15-24 25-44 45-64 Yli 64

lkm

Riihimäen tulomuutto, ikäryhmittäin ja vuosiluokittain, keskiarvo per vuosi

2005-2008 2009-2014 2015-2018

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

Alle 15-v 15-24 25-44 45-64 Yli 64

lkm

Kanta-Hämeen tulomuutto ikäryhmittäin ja vuosiluokittain, keskiarvo per vuosi

2005-2008 2009-2014 2015-2018

Lähde: Tilastokeskus, väestö, muuttoliike

Muiden kuin suomen- tai ruotsinkielisten osuusmuuttaneista

• Graafissa on kuvattu muiden kuin suomen tai ruotsinkielisten osuus Riihimäelle ja Kanta-Hämeen kuntiin muuttaneista vuosina 2015-2018. Kanta-Hämeen luku sisältää myös maakunnan sisäisen kuntien välisen muuton.

• Kanta-Hämeessä on ollut trendinä muiden kuin suomen tai ruotsinkielisten osuuden pieni kasvu. Vuonna 2015 osuus oli 5,8 % ja vuonna 2018 se oli 6,7 %.

• Riihimäellä vuosina 2015-2016 muiden kuin suomen tai ruotsinkielisten osuus muuttaneista laski, mutta tämän jälkeen se on taas kääntynyt kasvuun. Vuonna 2015 muiden kuin suomen- tai ruotsinkielisten osuus muuttaneista oli 9,1 % ja vuonna 2018 se oli 9,2 %.

0,0

2,0

4,0

6,0

8,0

10,0

2015 2016 2017 2018

%

Muiden kuin suomen tai ruotsin kielisten osuus muuttaneista

Riihimäki Kanta-Häme

Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike ja väestönmuutokset

Maahanmuutto 2010-2018

• Graafissa on kuvattu maahanmuuttoa Riihimäellä ja Kanta-Hämeessä vuosina 2010-2018.

• Maahanmuutto on ollut Riihimäellä korkeimmillaan vuonna 2013, jolloin se oli 148 henkilöä. Alimmillaan maahanmuutto sen sijaan oli vuonna 2015 (74 henkilöä). Nettomaahanmuutto on ollut vuosina 2010-2018 positiivista, joskin vuonna 2018 nettomaahanmuutto oli Riihimäellä ainoastaan 3 henkilöä.

• Kanta-Hämeessä maahanmuutto on ollut vaihtelevaa vuosina 2010-2018. Maahanmuuton huippuvuosi oli vuosi 2016, jolloin se oli 776 henkilöä. Alimmillaan maahanmuutto oli vuonna 2018 (427 henkilöä). Kanta-Hämeen nettomaahanmuutto on ollut positiivista kaikkina vuosina vuosien 2010-2018 välisenä aikana.

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

lkm

Maahanmuutto 2010-2018

Kanta-Häme Riihimäki

Lähde: Tilastokeskus, väestö, muuttoliike

Kanta-Hämeen määrällinen muuttoliike

• Vuosina 2008-2017 Kanta-Häme kärsi kuntien välisestä nettomuutosta muuttotappiota yhteensä -840 henkilöä ja sai nettomaahanmuutosta muuttovoittoa yhteensä 3 681 henkilöä.

• Kanta-Hämeen kuntien välinen nettomuutto oli suurimmillaan vuonna 2008 (+1209) ja alhaisimmillaan vuonna 2017 (-974).

• Nettomaahanmuutto oli alhaisimmillaan vuonna 2009 (+209) ja suurimmillaan vuonna 2012 (+560).

• Kanta-Hämeen kokonaisnettomuutto oli yhteensä 2841 henkilöä nettomaahanmuuton ansiosta vuosina 2008–2017 eli keskimäärin 284 henkilöä vuodessa. Kanta-Hämeen kokonaisnettomuutto olisi jäänyt negatiiviseksi ilman nettomaahanmuuttoa.

1209

486 533241

-242 -249 -369

-589-886 -974

273

209 283

374 560 551380 291 441

319

-1200

-900

-600

-300

0

300

600

900

1200

1500

1800

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Kanta-Hämeen muuttoliike

Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto

1482

695816

615

318 302

11

-298-445

-655-900

-600

-300

0

300

600

900

1200

1500

1800

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Kanta-Hämeen kokonaisnettomuutto


Kanta-Hämeen määrällinen ja suhteellinen väestönlisäys

• Kanta-Hämeen väestönlisäys on ollut positiivista vuodesta 2008 vuoteen 2013.

• Väestönlisäys kääntyi negatiiviseksi vuonna 2014 (-138), jonka jälkeen väestön määrän väheneminen on jatkunut.

• Kanta-Hämeen vuotuinen väestönlisäys on ollut keskimäärin 0,08 % vuodessa vuosina 2008–2017 ja keskimäärin -0,39 % vuosina 2014–2017.

• Vuoden 2018 ensimmäisellä vuosineljänneksellä väestönlisäys oli -257 henkilöä negatiivinen.

0,92

0,46 0,41 0,39

0,130,02

-0,08-0,35

-0,53 -0,60-0,80

-0,60

-0,40

-0,20

0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017*

Kanta-Hämeen suhteellinen väestönlisäys (%)

1599

796 722 688

22343

-138-608

-921 -1029-1500

-1000

-500

0

500

1000

1500

2000

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Kanta-Hämeen määrällinen väestönlisäys (lkm)


RIIHIMÄEN TULOMUUTTO KUNNITTAIN VUOSINA 2010-2017

1 643tulomuuttoa keskimäärin vuodessa

34,3 % kaikista tulomuutoista tulee Hyvinkäältä, Hausjär-

veltä tai Helsingistä

43,4 % kaikista tulomuutoista tulee Helsingin seutukunnasta


Kartta: Timo Aro 2019

RIIHIMÄEN LÄHTÖMUUTTO

KUNNITTAIN VUOSINA 2010-2017

1 660lähtömuuttoa keskimäärin vuodessa

39,8 % kaikista lähtömuutoista suuntautui Helsinkiin,

Hyvinkäälle, Hausjärvelle tai Hämeenlinnaan

39,8 % kaikista lähtömuutoista suuntautui Helsin-gin seutukuntaan



261251

215

186176 182

191210

198

8398

107 101

7487

7795 100

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

Tulomuutto Hyvinkäältä Tulomuutto Hämeenlinnasta

150162

175

217

182 184

229

203188

124139 134

122 124138 132

151 151

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

Lähtö Hyvinkäälle Lähtö Hämeenlinnaan

RIIHIMÄEN TULO- JA LÄHTÖMUUTTO HYVINKÄÄN JA HÄMEENLINNAN

KANSSA VUOSINA 2010-2018

▪ Graafissa on tarkasteltu Riihimäen tuloja

lähtö-muuttoa Hyvinkään ja Hämeenlinnan

kaupunkien kanssa vuosina 2010-2018

▪ Hyvinkäältä tehtiin yhteensä 1 870 tulomuuttoa

Riihimäelle ja Riihimäeltä Hyvinkäälle yhteensä

1 690 lähtömuuttoa vuosina 2010-2018. Riihi-

mäki sai yhteensä 180 henkilöä muuttovoittoa

Hyvinkäältä vuosina 2010-2018

▪ Hämeenlinnasta tehtiin yhteensä 822 tulo-

muuttoa Riihimäelle ja Riihimäeltä Hämeen-

linnaan yhteensä 1 215 lähtömuuttoa vuosina

2010-2018. Riihimäki kärsi yhteensä -393 hen-

kilöä muuttotappiota Hämeenlinnalle vuosina

2010-2018

▪ Tulomuuttojen määrä Hyvinkäältä on hieman

alentunut 2010-luvun aikana. Lähtömuuttojen

määrä Hämeenlinnaan on hieman kasvanut

2010-luvulla


RIIHIMÄEN TULO- JA LÄHTÖMUUTTO KUNNITTAIN VUOSINA 2010-2017

38,5 %

10,6 % 9,4 %

5,9 %

6,3 %

3,9 %

3,9 % 2,2 %

1,7 %

1,5 %

1,7 %

1,4 %

0,9 %2,7 %

16,9 %

14,4 % 8,6 %

5,4 % 4,8 %

7,2 %

3,8 %

2,9 %

2,7 % 2,1 %

2,1 %1,7 % 1,2 %


38,5 %

25,1 % 5,2 %

5,2 %

4,9 %

3,4 %

2,3 %

1,9 % 1,8 %

1,7 % 1,7 %

1,5 %

1,4 %

1,3 % 1,3 %

1,2 %

43,7 %

25,3 %

6,5 %

3,9 %

3,3 % 2,5 %

2,0 %

1,9 %

1,9 %

1,6 %1,4 %

1,3 %

1,2 %

1,2 %1,2 %

1,2 %

28,3 %

10,5 % 8,1 %

5,9 %

3,6 %

3,5 % 3,0 %

2,6 %

2,0 %

1,8 % 1,7 %

1,6 %

1,4 %

1,4 %

1,1 %

28,3 %

23,4 %

10,5 % 8,1 %

5,9 % 3,6 %

3,5 %

3,0 %

2,6 % 2,0 %

1,8 %

1,7 %

1,6 %1,4 %

1,4 % 1,1 %

30,4 %

23,7 %

10,2 % 7,2 %

6,7 % 4,2 %

3,9 %1,8 % 1,6 % 1,6 %

1,5 %

1,4 %

1,3 % 1,3 %

1,2 %

1,9 %

24,1 %

12,7 %

10,9 % 10,7 %

6,7 %

5,7 %

5,6 % 5,5 %

3,7 %2,5 % 2,1 %

2,1

%3,1 %1,9 %

1,5

%

1,1 %

11,5 %

24,6 %

11,3 % 9,0 %

8,0 %

5,5 %

5,2 % 5,1 %

4,7 %

3,5 %

3,0 % 2,4 %

1,9

%

1,5

%

1,4 %

1,3 %

RIIHIMÄEN NETTOMUUTTO KUNNITTAIN VUOSINA 2010-2017

-139henkilöä muuttotappiota vuosina 2010-2017

Eniten muuttovoittoaHausjärvi (+233), Loppi (+199), Hyvinkää (+170),

Vantaa (+125), Tuusula (+84)

Eniten muuttotappiotaHämeenlinna (-342), Tampere (-326), Helsinki (-116),

Turku (-110), Lahti (-66)



4. Riihimäen tulo-, lähtö- ja nettomuuton rakenne

RIIHIMÄEN KUNTIEN VÄLISEN NETTOMUUTON IKÄRAKENNE

VUOSINA 2010-2017

▪ Riihimäen kuntien välinen nettomuutto ikärakenteen

näkökulmasta oli kaksijakoinen 2010-luvulla: Riihimäki

sai muuttovoittoa pääosin yli 35-vuotiaiden ikäryhmistä

ja alle 15-vuotiaista lapsista sekä muuttotappiota 15-24 –

vuotiaista nuorista ja 25-34 –vuotiaista nuorista

aikuisista

▪ Riihimäen muuttotappiot painottuivat ensisijaisesti nuo-

riin 15-24 –vuotiaisiin rajallisen toisen ja kolmannen

asteen koulutustarjonnan vuoksi. Nuorten muuttotappiot

ovat tyypillisiä kaikille suurten ja monipuolisten opiske-

lukaupunkien ulkopuolella oleville kunnille.

▪ Riihimäki sai eniten määrällistä muuttovoittoa 65-74 –

vuotiaiden ikäluokasta ja vähäistä muuttovoittoa lisäksi

yli 75-vuotiaista muuttajista.

▪ Riihimäen kannalta on positiivista myös muuttovoitot 35-

54 –vuotiaasta aikuisväestöstä ja negatiivista

muuttotappiot 25-34 –vuotiaista nuorista aikuisista


49

-265

-107

43

22

-15

89

45

-300 -250 -200 -150 -100 -50 0 50 100 150

0-14

15-24

25-34

35-44

45-54

55-64

65-74

75-

RIIHIMÄEN NETTOMUUTTO

PÄÄASIALLISEN TOIMINNAN MUKAAN VUOSINA 2010-2017

▪ Muuttajien työmarkkina-asema on yksi tärkeim-

mistä muuttoliikkeen laadullisista mittareista.

Kunnan kannalta taloudellinen ideaalitilanne on, jos

työllisistä tulee muuttovoittoa samanaikaisesti kuin

työttömistä ja työvoiman ulkopuolella olevista tulee

muuttotappiota.

▪ Riihimäen kannalta tilanne on muuttajien työmarkki-

na-aseman näkökulmasta haastava, sillä kaupunki sai

muuttotappiota työllisistä (-193) vuosina 2010-2017.

▪ Lisäksi Riihimäki kärsi muuttotappiota opiskelijoista

(-61), työttömistä (-15), muista työvoimaan kuulu-

mattomista (-15) ja varusmiehistä (-4)

▪ Samanaikaisesti Riihimäki sai muuttovoittoa eläke-

läisistä (+100) ja lapsista (+55).

Lähde: Tilastokeskus, muuttaneiden taustatiedot -tietokanta

-193

-15

-61

-4

100

-15

55

-250 -200 -150 -100 -50 0 50 100 150

Työllinen

Työtön

Opiskelija

Varusmies

Eläkeläinen

Muu työvoimaan kuulumaton

Lapsi (0-14 v.)

RIIHIMÄEN NETTOMUUTTO

KOULUTUSASTEEN MUKAAN VUOSINA 2010-2017

▪ Riihimäen nettomuuttoa tarkasteltiin perusasteen,

keskiasteen ja korkea-asteen muuttajien näkökul-

masta 2010-luvulla

▪ Riihimäki sai muuttovoittoa sekä perusasteen

koulutuksen suorittaneista (+257) että korkea-

asteen koulutuksen suorittaneista (+10) vuosina

2010-2017. Riihimäen kannalta positiivinen signaali

on vähäinen muuttovoittoa korkea-asteen koulute-

tuista

▪ Riihimäki kärsi koulutustarjonnan rajallisuuden

vuoksi merkittävää muuttotappiota keskiasteen

koulutuksen suorittaneista (-455) vuosina 2010-

2017


257

-455

10

-500

-450

-400

-350

-300

-250

-200

-150

-100

-50

0

50

100

150

200

250

300

Perusasteen koulutus Keskiasteen koulutus Korkea-asteen koulutus

RIIHIMÄEN TULO- JA LÄHTÖMUUTTO

TULORAKENTEEN (€) MUKAAN VUOSINA 2014-2017

▪ Riihimäen tuloja lähtömuuttajia tarkasteltiin

tulorakenteen perusteella: tulot jaettiin yhteensä

11 tuloryhmään. Tulottomat jätettiin tarkastelun

ulkopuolelle.

▪ Riihimäki kärsi muuttotappiota kaikista tuloryh-

mistä lukuun ottamatta 32 000 - 41 999 euroa

vuodessa ansaitsevista keskituloisista vuosina 2014-

2017, joista tuli muuttovoittoa.

▪ Riihimäen muuttotappiot painottuivat erityisesti

pieni- ja keskituloisiin 6 000 – 26 999 euroa

vuodessa ansaitseviin tuloryhmiin.


0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

Tulomuuttajat Lähtömuuttajat

RIIHIMÄEN TULO- JA

LÄHTÖMUUTTAJIEN KESKIMÄÄRÄISET TULOT VUOSINA 2014-2017

▪ Riihimäen tuloja lähtömuuttajien tarkasteltiin tulora-

kenteen lisäksi keskimääräisten tulojen perusteella:

keskimääräiset tulot pitävät sisällään muuttajien kaikki

tulot kalenterivuoden aikana.

▪ Riihimäen tulomuuttajien keskimääräiset vuositulot

olivat 23 769 euroa ja lähtömuuttajien 23 039 euroa

keskimäärin yhtä muuttoa kohden vuosina 2014-2017.

▪ Tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräisten vuositulo-

jen erotus oli 730 euroa positiivinen yhtä muuttoa

kohden eli Riihimäki hyötyi muuttajien rakenteesta

keskimääräisten tulojen näkökulmasta vuosina 2014-

2017.

▪ Riihimäen tuloja lähtömuuttajien keskimääräiset tulot

olivat tarkastelujakson aikana suurimmat vuonna 2017.


23518

23268 23285

25004

23280

22845

22666

23363

21000

21500

22000

22500

23000

23500

24000

24500

25000

25500

2014 2015 2016 2017

Tulomuuttajat Lähtömuuttajat

RIIHIMÄEN TYÖLLISTEN JA EI-

TYÖLLISTEN TULOMUUTTAJIEN

KESKIMÄÄRÄISET TULOT

IKÄRYHMITTÄIN VUONNA 2017

▪ Riihimäen työllisten ja ei-työllisten tulomuut-

tajien tuloja tarkasteltiin erikseen ikäryhmit-

täin vuonna 2017.

▪ Riihimäen kaikkien työllisten tulomuuttajien

keskimääräiset vuositulot olivat 30 319 euroa

ja ei-työllisten tulomuuttajien 17 837 euroa

vuonna 2017. Ei-työllisten tulomuuttajien tulot

olivat korkeat yli 65-vuotiaiden tulomuuttajien

poikkeuksellisen korkeiden tulojen vuoksi.

▪ Työllisten ja ei-työllisten tulomuuttajien tulot

kasvoivat tasaisesti ikäryhmä ikäryhmältä.

▪ Työllisten tulomuuttajien tulot olivat korkeim-

mat 55-64 -vuotiaiden ikäryhmässä ja ei-työllis-

ten yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä.


19631

31700

3623937591

41660

6283

11085

13919

17976

22338

74673

0

10000

20000

30000

40000

50000

60000

70000

80000

15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65-

Työlliset muuttajat Ei-työlliset tulomuuttajat

RIIHIMÄEN KUNTIEN VÄLISEN

NETTOMUUTON LASKENNALLINEN

TULOKERTYMÄ VUOSINA 2014-2017( MILJOONAA EUROA)

▪ Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä pitää

sisällään kaikkien tuloja lähtömuuttajien tulot

yhden kalenterivuoden aikana. Muuttoliikkeen

tulokertymä voi olla positiivinen (kunta hyötyy

muuttajien rakenteesta taloudellisesti) tai nega-

tiivinen (muuttajien rakenteesta aiheutuu kunnalle

menorasitetta).

▪ Riihimäen muuttoliikkeen tulokertymä oli yhteen-

sä noin 5,2 miljoonaa euroa negatiivinen vuosina

2014-2017 eli keskimäärin noin –1,3 miljoonaa

euroa vuodessa. Riihimäelle aiheutuu siis meno-

rasitetta muuttajien rakenteesta.

▪ Riihimäen muuttajien tulokertymä oli negatiivinen

jokaisena tarkasteluvuonna. Tulokertymä oli alhai-

simmillaan vuonna 2015 (-2,3 miljoonaa euroa).


-1,0

-2,3

-1,4

-0,5

-2,6

-2,4

-2,2

-2

-1,8

-1,6

-1,4

-1,2

-1

-0,8

-0,6

-0,4

-0,2

0

2014 2015 2016 2017

5. Tiivistelmä

RIIHIMÄEN ULOSPENDELÖINTI: Riihimäen ulospendelöinti ta-

pahtuu pitkälti kasvukäytävän radanvartta seuraten. Riihimäeltä

ulospendelöidään vähän kasvukäytävän ulkopuolelle. Riihimäen sisään-

pendelöinti tapahtuu myös pitkälti kasvukäytävän radan vartta pitkin,

mutta myös Lahden suunta korostuu sisäänpendelöinnissä. Riihimäeltä

ulospendelöidään etenkin lähikuntiin ja Helsingin suuntaan. Helsingin

suuntaan pendelöidään hieman enemmän kuin lähikuntiin: lähiseudul-

lakin pendelöinti kohdistuu etenkin Hyvinkäälle. Tampereen suunnan

merkitys jää huomattavasti vähäisemmäksi: pohjoiseen pendelöidään

lähinnä Hämeenlinnaan ja Tampereen suunta jää vähäiseksi.

RIIHIMÄEN SISÄÄNPENDELÖINTI: Riihimäelle sisäänpendelöidään

etenkin lähiseudulta. Riihimäen sisäänpendelöinnissä Hyvinkään merki-

tys jää huomattavasti vähemmän korostuneeksi verrattuna ulospen-

delöintiin. Vastaavasti Helsingin suunnalta Riihimäelle pendelöivien

määrät jäävät vähäisiksi etenkin verrattuna Riihimäeltä Helsingin

suuntaan pendelöivien määriin. Tampereen suunta korostuu Hämeen-

linnan ansiosta sisäänpendelöinnissä. Lahden suunnalta pendelöidään

enemmän Riihimäelle kuin toiseen suuntaan.

RIIHIMÄEN NETTOPENDELÖINTI: Riihimäeltä ulospendelöivät ja

Riihimäelle sisäänpendelöivät ovat koko väestöä korkeammin kou-

lutettuja ja hyvätuloisempia. Etenkin Helsingin suuntaan ja Helsingin

suunnasta pendelöivistä hyvätuloiset ja korkeakoulutetut ovat

yliedustettuja. Lähikuntiin pendelöivät poikkeavat vähemmän koko

työvoimasta tulojen ja koulutuksen perusteella. Riihimäen sisään- ja

ulospendelöinnit kohdistuvat osin eri alueille. Etenkin pääkaupunki-

seudun merkitys on ulospendelöinnissä huomattavasti suurempi kuin

sisäänpendelöinnissä. Tampereen suunnan merkitys jää vähäiseksi

sisään- ja ulospendelöinnissä. Tampereen suunnassa käytännössä vain

Hämeenlinnaan pendelöidään merkittävästi.

Riihimäen pendelöintiaste oli 50,5 % vuonna 2016

Yhteenveto datan perusteella 1 (3)/pendelöinti

Yhteenveto datan perusteella 2 (3)/muuttoliike RIIHIMÄEN VÄESTÖNLISÄYS: Riihimäen väestö kasvoi yhteensä

+139 henkilöllä vuosina 2010-2018 eli keskimäärin noin 15 henkilöllä

vuodessa. Riihimäen väkiluvun lievä kasvu perustui vain ja ainoastaan

nettomaahanmuuttoon. Luonnollinen väestönlisäys oli lievästi nega-

tiivista, mutta maan sisäisestä muuttoliikkeestä tuli merkittävää

muuttotappiota. Riihimäki on kärsinyt muuttotappiota maan sisällä

vuodesta 2014 alkaen ja luonnollinen väestönlisäys kääntyi nega-

tiiviseksi vuonna 2016. Vuoden 2018 muuttotappio oli suurempi kuin

kertaakaan vuoden 1980 jälkeen. Maahanmuutosta saadut muutto-

voitot kompensoivat osittain maan sisäisen muuttoliikkeen muutto-

tappioiden ja negatiivisen luonnollisen väestönlisäyksen aiheuttamaa

väestönvähennystä. Riihimäki sai muuttovoittoa maahanmuutosta joka

vuosi vuosien 2010 ja 2018 välillä. Riihimäen väestönkehitys oli neljän

viimeisen tarkasteluvuoden 2015-2018 aikana heikompaa kuin kertaa-

kaan aiemmin vuodesta 1980 alkaen. Riihimäen väestö väheni yhteen-

sä -606 henkilöllä vuosina 2015-2018.

Riihimäen suhteellinen väestönlisäys oli keskimäärin +0,05 % vuodessa

vuosina 2010-2018 eli väestönkehitys oli maltillisen positiivista. Väes-

tönlisäys oli korkeimmillaan vuonna 2011 (+0,71 %), ja väestönlisäys

ylitti ideaalisena pidetyn väestönlisäyksen rajan (+0,5 %) vuosina

2010-2012. Alhaisimmillaan Riihimäen väestönlisäys oli -0,98 % vii-

meisenä tarkasteluvuonna 2018, joka oli ainoa vuosi, jolloin

haitallisena pidetyn väestönlisäyksen raja (-0,5 %) alittui Riihimäellä.

RIIHIMÄEN TULO- JA LÄHTÖMUUTON SUUNTAUTUMINEN: Riihimäelle tehtiin keskimäärin 1 643 tulomuuttoa vuodessa vuosina

2010-2017. Riihimäelle muutettiin eniten Hyvinkäältä, Hausjärveltä ja

Helsingistä, joista kolmannes Riihimäen tulomuutoista oli lähtöisin. Yli

kaksi viidesosaa Riihimäen tulomuuttajista tuli Helsingin

seutukunnasta.

Riihimäeltä tehtiin keskimäärin 1 660 lähtömuuttoa vuodessa muihin

kuntiin vuosien 2010 ja 2017 välillä. Kaksi viidesosaa lähtömuutoista

suuntautui Helsingin seutukuntaan. Kunnittain tarkasteltuna Riihi-

mäeltä muutettiin eniten Helsinkiin, Hyvinkäälle, Hausjärvelle ja

Hämeenlinnaan, joihin kaksi viidestä Riihimäen lähtömuutosta

suuntautui.

Riihimäki sai määrällisesti eniten muuttovoittoa Hausjärveltä (+233),

Lopelta (+199), Hyvinkäältä (+170), Vantaalta (+125), ja Tuusulasta

(+84) vuosina 2010-2017.

Riihimäki kärsi määrällisesti eniten muuttotappiota Hämeenlinnaan (-

342), Tampereelle (-326), Helsinkiin (-116), Turkuun (-110 ja Lahteen

(-66) vuosina 2010-2017.

Yhteenveto datan perusteella 3 (3)/muuttoliike RIIHIMÄEN TULO- JA LÄHTÖMUUTON RAKENNE: Riihimäki on

kärsinyt muuttotappiota maan sisäisessä muuttoliikkeessä 2010-lu-

vulla, ja myös muuttajien rakenne on Riihimäen kannalta haastava:

kaupunki kärsii muuttotappiota työllisistä. Työssäkäyvien lisäksi Riihi-

mäki kärsii muuttotappiota myös opiskelijoista, työttömistä, muista

työvoimaan kuulumattomista ja varusmiehistä. Samanaikaisesti Riihi-

mäki saa muuttovoittoa eläkeläisistä ja lapsista.

Ikäryhmittäin tarkasteltuna Riihimäki on 2010-luvulla saanut muutto-

voittoa lapsista eli alle 14-vuotiaista, 35-54 –vuotiaista sekä yli 65-

vuotiaista ja muuttotappiota 15-34 –vuotiaista ja 55-64 –vuotiaista.

Riihimäen muuttotappiot painottuivat ensisijaisesti nuoriin 15-24 –

vuotiaisiin rajallisen toisen ja kolmannen asteen koulutustarjonnan

vuoksi.

Nuorten muuttotappiot ovat tyypillisiä kaikille suurten ja monipuo-

listen opiskelukaupunkien ulkopuolella oleville kunnille, ja Riihimäki

saikin merkittävää muuttotappiota keskiasteen koulutuksen suorit-

taneista. Riihimäki sai merkittävää muuttovoittoa perusasteen kou-

lutuksen suorittaneista ja vähäistä muuttovoittoa korkea-asteen tut-

kinnon suorittaneista vuosina 2010-2017, mikä on positiivinen signaali

Riihimäen kannalta.

Riihimäki kärsi muuttotappiota kaikista tuloryhmistä vuosina 2014-

2017 lukuun ottamatta 32 000 - 41 999 euroa vuodessa ansaitsevia

keskituloisia, joista tuli muuttovoittoa. Riihimäen muuttotappiot

painottuivat erityisesti pieni- ja keskituloisiin 6 000 – 26 999 euroa

vuodessa ansaitseviin tuloryhmiin.

Riihimäki hyötyy muuttajien rakenteesta muuttajien keskimääräisten

tulojen näkökulmasta: Riihimäen tulomuuttajien tulot olivat lähtö-

muuttajien tuloja korkeammat joka vuosi aikavälillä 2014-2017. Riihi-

mäen tuloja lähtömuuttajien keskimääräisten vuositulojen erotus

tarkasteluvuosina oli 730 euroa positiivinen yhtä muuttoa kohden.

Riihimäen kaikkien työllisten tulomuuttajien keskimääräiset vuosi-

ansiot olivat 30 319 euroa ja ei-työllisten tulomuuttajien 17 837

euroa vuonna 2017. Ei-työllisten tulomuuttajien tulot olivat korkeat

yli 65-vuotiaiden tulomuuttajien poikkeuksellisten korkeiden tulojen

vuoksi. Riihimäen työllisten ja ei-työllisten tulomuuttajien tulot

kasvoivat tasaisesti ikäryhmä ikäryhmältä. Työllisten tulomuuttajien

tulot olivat korkeimmat 55-64 -vuotiaiden ikäryhmässä ja ei-työllis-

ten yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä.

Riihimäen muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli yhteensä

noin 5,2 miljoonaa euroa negatiivinen vuosina 2014-2017 eli keski-

määrin noin –1,3 miljoonaa euroa vuodessa. Riihimäelle aiheutuu siis

menorasitetta muuttajien rakenteesta. Riihimäen muuttajien tulo-

kertymä oli negatiivinen jokaisena tarkasteluvuonna. Tulokertymä oli

alhaisimmillaan vuonna 2015 (-2,3 miljoonaa euroa).

@MDIfriends MDIfriends Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDImdi.fi

Oli ilo!

Documents

KANTA-HÄMEEN JA RIIHIMÄEN ELINVOIMATARKASTELU › wp-content › uploads › sites › 3 › 2019... · 2019-10-23 · MUUTTOLIIKKEEN JA PENDELÖINNIN ERITYISPIIRTEET 2010-LUVULLA