Karenssisanomat2

Rakas, ar-mas eduskuntam-me käsitteli syys-kuussa vuoden

2007 budjettia, ja olisipa aikaa laskea, kuinka monta kertaa lähetekeskustelun aikana mainittiin sana eläkeläinen, opis-kelija, työtön. Sen kilpailun häviäisimme varmasti kuin akat lehmäkaupoissa. Meidän ihmiset eivät ole mediaseksikkäi-tä, ei edes äänestysseksikkäitä, kun olemme niin huonoja käyttämään äänioikeutta. Äänestäjinä aktiivisis-ta eläkeläisistä kyllä puhuttiin, sa-moin kuin opiskelijoista, jotka jaksa-vat pitää ääntä ja vaatia oikeuksiaan joukkovoimalla ja seisomalla Edus-kuntatalon rappusilla. Opiskelijat ai-nakin pärjäsivät tässä vedossa ate-riakorvauksen korotuksen verran. Ovatko kansalaiset ja varsinkin työt-tömät itse edes muistamassa, mitä tässä on työttömien pe-rusturvalle vuosien saatossa tapahtunut? Peruspäiväraha päivää kohti vuoden 1991 taittuessa oli 19,51 ja vuoden -95 alussa 19,85 euroa. Nämä tiedot perustuvat tutkija Pertti Honkasen tutkimukseen, eivät omiin muistikuviin. Koko tut-kimus työttömien tilanteesta on löydettävissä netistä.Kelan yhteenveto vähimmäisturvaetuuksien kehityksestä kertoo seuraavaa (tarkastelujaksona 1993-2005). Perus-päiväraha vuonna 1993 oli euroiksi muutettuna 413 euroa kuukaudessa ja nyt 500 euroa kuukaudessa. Muutosta 81 euroa ja reaalimuutos vain 0,8 %, kun taas reaaliansiotason muutos on ollut samassa ajassa 28,6 %. Samaan aikaan toimeentulotuen reaalimuutos on ollut miinusmerkkinen 4% ja kansaneläkkeiden muutos +2,5 %. Toimeentulotuen pe-rusosan muutos on 334 eurosta 379 euroon I kuntaryhmäs-sä. Surullista, mutta totta tämä jälkeenjääneisyys. Kuitenkin tämä kertoo sen, miksi meillä on köyhien määrä lisääntynyt. Murheellista on lisäksi se, että lapsilisän ostoarvo on tarkas-telujaksolla pudonnut 10 % ja kodinhoidontuen yli kolman-neksen. Sitä niitetään mitä kylvetään.

Tiedotuksen pullonkaula on aina kovin ahdas. Miten kertoa ihmisille että heihin kohdistuvia lakeja on taas muutettu, ja millä tavalla, että se tieto leviäisi ihan oikeasti työttömien kes-kuuteen? Sen voin vain sanoa, että harvan kansalaisryhmän lakeja on niin monia voimassa ja uusia suunnitelmissa kuin työttömistä. Yritin haravoida ja etsiä, paljonko ihmisiä on pu-donnut vuoden alusta voimaan tulleen lain mukana työmark-kinatuelta ehkäpä lopullisesti kuntien luukulle, mutta vaike-

aa se näyttää olevan. Tiedän, että Mikkelin työvoimatoimiston alueel-la heitä on 200 ihmistä, Itä-Lapissa Kemijärvellä 26, Sallassa 12, Posi-olla 1 henkilö ja Pelkosenniemellä ei yhtään. Pohjois-Karjalan pohjoi-sen työvoimatoimiston alueella sii-vous on vähentänyt työttömiä jo 50 henkilöä, Viitasaaressa kymmen-kunta. Kuinkahan moni näistä ih-misistä tiesi uudesta laista; kuinka-

han moni jätti antamatta vastineen työvoimatoimikunnalle? Kuinkahan moni heistä on sosiaalisesti vajaakuntoinen, yh-teiskunnasta vieraantunut, joka tarvitsisi oikeasti eläkepää-töksen tai erittäin vahvan ja pitkän kuntoutusohjelman.Kiersimme taas eduskunnassa syyskuussa kertomassa meille tärkeitä asioita. Siellä pohdimme porukalla kansan-edustajien kanssa myös, miten tuloloukkuja voitaisiin pur-kaa. Talousneuvostomme suuressa viisaudessaan yrittää löytää ratkaisuja tähän ikuisuusongelmaan ja valmistella nii-tä seuraavaan hallitusohjelmaan. Eipähän tässä voi muuta kuin odottaa seuraavaa hallitusta ja sen ohjelman sanan-käänteitä. Mielestäni parasta olisi, kun koko paletti puhallet-taisiin taivaan tuuliin ja kaikki kytkökset katkaistaisiin. Aloit-taisimme kaikki ihan uudelleen, puhtaalta pöydältä. Kaiken sulle antaa tahtoisin….

Kevään vaaleja odotellen,

Syksyn sateisena päivänä, Sörnäisissä 4.10.06Lea Karjalainen,Karenssisanomien päätoimittaja

Päätoimittajan palsta

Ovatko kansalaiset ja varsinkin työt-

tömät itse edes muistamassa, mitä

tässä on työttömien perusturvalle

vuosien saatossa tapahtunut?

Hiljainen armeija vaikenee!

Karenssisanomat 3

Vuoden alusta tuli voimaan työmarkkinatukilain uudis-tus, joka yksinkertaistettuna merkitsee seuraavaa: Jos työ-markkinatukea saava työnhakija-asiakas kieltäytyy syystä tai toisesta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, hän saa karenssin, joka pudottaa hänet edelleen pohjattomaan ka-renssiin. Takaisin työmarkkinatuelle hän pääsee vain, jos on työssä tai toimenpiteessä viiden kuukauden ajan.

On todella surullista seurata sitä satoa, mitä nyt niitetään tästä hallituksen harjoittamasta aktiivisesta työllisyyspolitii-kasta. On tietysti totta, että työmarkkinatuella on kymme-niä tuhansia ihmisiä, jotka eivät näillä avoimilla työmarkki-noilla ole kuranttia väkeä yritysten avoimiin työpaikkoihin. Ihmiset putoavat toimeentulotuelle, joka vielä kaiken lisäk-si viivästyy työvoimapoliittisten lausuntojen vuoksi - ja en-simmäinen kieltäytyminen merkitsee toimeentulotuen 20% alenemaa ja toinen 40 %.

Tilanne tuo mieleen useita kysymyksiä. Merkittävää täs-sä on se, kuinka moni tietää, että putoaminen on totaalista. Kieltäytyminen kuudennesta työnhakukurssista tai tsemppi-kurssista tai tutustu kohtalotovereihin -kurssista saisi meistä monet kieltäytymään. Opettajina on nuoria konsultteja, jotka eivät ymmärrä elämän raadollisuutta ja sitä, että työttömien ihmisten elämästä on jatkuvuuden suunnittelulta pohja pois. Kenellekään niitä kurssia käyville työttömyys ja se kurssi ei ole mahdollisuus, se on mahdottomuus; uusi hallitsematon tilanne, kun valoa ei näy tunnelin päässä. Ihmiset yrittävät olla vielä toimenpiteissä, mutta työelämästä vieraantuneelle pelisäännöt ontuvat, ja usein tapahtuu myös toimenpiteiden keskeytyksiä. Sosiaalinen kantti ei kestä. Se porukka, joka on yhdistyksissä eri toimenpiteissä, on vaikeutunut koko ajan. Sellaistakin tukipolitiikkaa voidaan harjoittaa, että kol-mannelle sektorille sijoitetaan kaikkein vaikeimmat tapauk-set. Heistä tiedetään jo sijoitusvaiheessa, että toimenpide ei tule onnistumaan. Työvoimapolitiikan toimenpiteistä voi-si antaa todella paljon merkillisiä ihmisarvon vastaisia esi-merkkejä.

Useiden työttömyys on jatkunut jo toistakymmentä vuotta. Ei ole Midas heille antanut kultaista kädenpuristusta ja ei ole enää edes Nyytiä lohduttamassa. Korkeasta luopumis-eläkkeestä ei ole puhettakaan; useat ovat ihan yksin omien sosiaalisten ongelmiensa kanssa. Jäljelle on jäänyt vain so-siaalitäti, kulmakuppilan myyjä ja ryyppykaverit.

Meidän työttömien järjestöväen keskuudessa elää tabu: me emme saa puhua alkoholin sosiaalisesti vammautta-mista työttömistä; me emme saa sanoa, että useilla työttö-millä on sairaus nimeltä alkoholismi. Mitä tekee valtiovalta, kaiken haltija, se joka ennen suojeli työväkeä ja piti heistä isällistä huolta. Valtiovalta alentaa vahvan viinan hintaa kor-kean rakennetyöttömyyden aikana. Kirkasta viinaa on edul-lisempaa ostaa kuin ennen; humalaan tulee halvemmalla. Ja me kaikki näemme, mitä siitä seuraa. Moni on vammautu-nut odotellessaan kunnan sitoumusta; joku on kuollut oman käden kautta ja jonkun maksa on räjähtänyt.

Lohdutonta on kävellä Kalliossa Helsinginkadulla tai Alek-sis Kiven kadulla tai vaikkapa Vaasankadulla: nuorehkoista

Sitä niittää, mitä kylvää: Satoa korjataan!

työikäisistä ihmisistä huokuu vanhuus, eletyn elämän maku. Tämä koskee sekä miehiä että naisia; se huomataan koko maassa, Mikkeliä ja Ivaloa myöten. Kuka auttaa ihmisiä, joilla olisi elämä vielä edessä ja mahdollisuus elää oikea-ta elämää ilman päihteitten sumentamaa maailmaa? Var-masti moni on maksanut viinaveroina valtiolle niin paljon, että sillä pitäisi hoito irrota, mutta kun ei, niin ei. Mitä muu-ta me voimme kysyä? Miten on joukkoliikenteen tilanne? Valtiovalta leikkasi tältä vuodelta joukkoliikenteen tukia ja taas tuli uusi yhtälö: Miten se autoton kulkee edes toimenpi-teisiin laajennetuilla työssäkäyntialueilla, kun joukkoliiken-nettä ei ole. Ja se vain on niin, että se ei kelpaa kieltäyty-misen syyksi. Hyvin yksinkertainen syy voi olla sekin, ettei ole edes rahaa bussilippuun, jos bussi sattuu kulkemaan työssäkäyntiin soveltuvana aikana. Kysymyksiä voisi aset-taa uusia ja uusia. On helppo ymmärtää isä-valtion toimet: Kun konstit loppuivat pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi, päätettiin tehdä ratkaisu, missä vastuu siirtyi kunnille. Kun-tien odotetaan nyt työllistävän kaikki ne, joiden on annettu olla ilman työtä ja oikeaa toimeentuloa. Aktiiviset kunnat ja työvoimatoimistot ovat ryhtyneet tositoimiin, ja tuloksia on todella mielenkiintoista lukea. Kyllä se onnistuu, kun ihmiset otetaan yksilöinä, ihmisinä, ja heistä välitetään aidosti. Se onnistuu siellä, missä kaikki kunnan eri tahot ovat aidosti mukana tekemässä yhteistyötä ja jokainen työtön tunne-taan etunimeltä.

Korostan väärinkäsitysten välttämiseksi, että en tarkoita suinkaan sitä, että kaikki pitkäaikaistyöttömät olisivat alko-holisoituneet. Tarkoitan, että siitäkin asiasta pitää voida pu-hua: Se on näkyvämpi ongelma kuin esimerkiksi loppuun palamisen vuoksi työstä luopuneet; se on näkyvämpi ongel-ma kuin mielenterveyden takia työttömänä olevat - ja paljon näkyvämpi ongelma kuin harmaassa taloudessa pyörivät “työttömät”. Sitä ongelmaa on mahdollisuus hoitaa ja pa-lauttaa ihmiset takaisin osalliseksi yhteiskuntaan; ihmisille pitää vain antaa toinen, kolmas, neljäs mahdollisuus. Toivoa pitää voida jakaa ja antaa niin kauan kuin on elämää. Sekin on totta, että erittäin helposti koko meidän väki leimataan alkoholisteiksi ja siksi siitä on ehkä tullut meille tabu.Nyt se kuitenkin jo on jokapäiväinen ongelma myös yhdistyksissä: Kun toimenpiteissä olevien kanssa tarvitsisi apua, niin siitä on uskallettava puhua. He tarvitsevat apua ja piste.

Pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat ymmärrystä, välittämistä, hoitoon ohjausta, rinnalla kulkemista saattaen vaihdettavil-le; oikeita toimenpiteitä, jotka auttaisivat elämänlaadun pa-rantumiseen ja työkunnon kohentumiseen.

Yritetään kasvaa tilanteiden mukana, vaikkei se helppoa olekaan, kun väkemme olosuhteet tulevat yhä vaikeammik-si.

Hyvää talven odotusta etelään ja hyvää talvea jo napapiirin molemmille puolille.

Sörkkä 4.10.2006puheenjohtajanne Lea

Puheenjohtajan pääkirjoitus

Karenssisanomat4

Sisällys

2/2006ISSN: 1796-5985Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö – TVY ry

Sörnäisten rantatie 27 C 400500 Helsinkipuh. (09) 774 5350tvy@tvy.fi www.tvy.fi Päätoimittaja: Lea KarjalainenTaitto: Tampereen seudun Työllistämisyhdistys Etappi ry / jose.ahonen@trety.orgPaino: Uusimaa Oy

Päätoimittajan palsta: Hiljainen armeija vaikenee! 2Pääkirjoitus: Sitä niittää, mitä kylvää! 3Työllistämiskysely: Työttömien liike työllistää yli 5.000 henkilöä 5Pro Liikekannallepano 6Ihmisarvopäivä ja Pro Suomi – tapahtuma Joensuussa 8Eko-Kaarinalle ympäristösertifi kaatti 9Kesä- ja kulttuuripäivät 10Työttömällä on oikeus lomaan 12Rovaniemen yhdistyksellä murrokset parempaan 13Toimintaa Hämeessä 15Ihmisoikeuspäivät – kooste 16Työttömien liike miesten ahdinkoa helpottamassa 22Keski-Karjalassa nimi vaihtui, tavoitteet säilyivät samoina 24Europarlamentaarikkojen kolumnivuorossa Riitta Myller 25Esko Seppänen 26Yhteiskunnan kahtiajakautuminen ja eriarvoisuus 27Erkki Laukkanen arvioi työvoimapolitiikan lähtökohtia 28Aimo-vaarin Satunurkka 30Mielipide: Sähköä ilmassa! 31Henkilökuvassa Kari Hanka 32Järjestöaktiivi Esa Venäläinen jäi eläkkeelle 33Hakunila-Länsimäen työttömät Elämäntapaliiton vuoden yhdistys 34TVY ry:n tulevaa 2006-2007 35Kulttuuripäivillä huovutettiin 36Lukijakilpailu 36

Soitto kirkonkellojenja loiste jouluvalojentuokoon Teille joulurauhan,parhaimmista parhaimman.

Levollista ja iloista joulumieltätyöttömien yhdistyksille jakaikille yhteistyökumppaneille!

Kiitos kuluneesta vuodesta,yhteistyössä uuteen vuoteen 2007!

TVY ry:n toimiston henkilökunta

Karenssisanomat 5

TVY ry on tehnyt vuosittaisen kartoituksen jäsenyhdistysten työllistäjäroolista. Ne henkilöt, jotka vuonna 2005 työsken-telivät työhallinnon erilaisilla tuilla tai toimenpiteissä tai muulla tavoin palkattuina mm toimintapisteissä ja –keskuksis-sa, ekotoreilla/pajoissa ja kierrätyskeskuksissa, on jälleen tilastoitu, ja lukuja on verrattu aiempien vuosien tuloksiin. Tulokset ovat seuraavassa.

Työllistämiskysely

Työllistettyjen määrien muutokset TE-keskusalueittain.

Karenssisanomat6

PRO LIIKEKANNALLEPANOPäivi Salminen

Kootessani joitain vuosia sitten Turun Seudun Työttömien kymmen-vuotishistoriikkia sain kuulla liikkeen veteraaneilta kertomuksia mm. Mur-rostorstaista, joka on suurin työttö-mien Suomessa toteuttama joukko-tapahtuma. Tunsin jonkinlaista syyl-lisyyttä siitä, että toisten taistellessa työttömien aseman parantamisek-si olin itse vain taistellut pätkätöis-tä. Työttömien liikekannallepanos-sa näin tilaisuuden hyvittää aiempaa passiivisuuttani.

Saimme ystäväni Ismon kanssa käyttöömme peräti Ryökäleen, Raisi-on Seudun Työttömien 1970-luvun al-kuvuosilta olevan asuntoauton, joka kerää katseita, missä liikkuukin. Aa-vistin kyllä kiertueen vaivat, joita vie-lä korosti se, että palasin vain muu-tamaa päivää aiemmin Keski-Euroo-pasta, jossa Turun delegaation jäse-nenä asustelin neljän tähden hotel-leissa. Me lähtijät uskoimme kuiten-kin tekevämme tärkeää työtä työttö-mien asialla.

Sadetta ja silmäätekeviä

Raision tapahtumassa oli koleaa, Tu-russa tihkutti, Porissa satoi, Lapualla oli kaatosade. Kokkolassa sade jo tau-kosi ajoittain, ja sen jälkeen sää pa-rani.

Turun ja Tampereen torit olivat tur-han suuria aukioita kiertueen tilaisuuk-sille, mutta muuten tapahtumien paikat olivat sopivia. Erityisesti jäivät mieleen Porin komea Eetunaukio ja Kokkolan kaunis tori.

Tapahtumapaikkakuntien yhdistyk-set olivat nähneet vaivaa ja saaneet mukaan alueellisia vaikuttajia. Sur-keista säistä huolimatta paikalla oli myös tiedotusvälineitä ja jäsenistöä, Lapuallakin, vaikka kokoonnuttiin yh-deksältä lauantaiaamuna. Poikkeus oli Tampere, sillä koska järjestelyvas-tuussa ollut Etappi ei ole perinteinen työttömien yhdistys vaan pelkästään työllistämiseen keskittyvä organisaa-tio, puhujat saivat puhua lähinnä ret-kueellemme. Helsinkiin saatiin komea

kulkue, mutta Senaatintorilla nähtiin taas tuttu ilmiö: pääkaupungin houku-tukset saivat osan joukosta hajaantu-maan kaupungille.

Kallion Pentti oli joustava ja muuten-kin hyvä juontaja. Karaokeen suhtau-duin etukäteen varautuneesti, mutta jouduin muuttamaan mieltäni: silloin kun ei satanut, karaoke jatkoi muka-vasti ja rennosti tilaisuutta ja toimi taus-tamusiikkina yleisön jutustelutuokiolle. Lapuan tilaisuuden lopuksi sattui haus-kasti paikalle “polttariseurue”, ja Pentti sai minihameisen sulhasmiehen mik-rofonin taakse naurattamaan paikalla olijoita.

Kyllä työttömien tilaisuuksiin kuuluu ruoka, joka on ilmainen tai josta mak-su on vapaaehtoinen. Esimerkkinä hy-västä järjestelystä: Jyväskylässä tar-josi ilmaista keittoa Metalliliitto, mutta sen oli valmistanut ja siitä oli saanut korvauksen työttömien ruokala.

Yleisö otti Pro Suomi -listat hyvin vastaan. Harva kieltäytyi laittamasta nimeään paperiin.

Pro-Suomi Jyväskylässä.

6

Karenssisanomat 7

Mökkejä ja makkaraa

Olin vedonnut tapahtumapaikkakun-tien työttömien yhdistyksiin, jotta ne suhteillaan hankkisivat retkueelle miel-lyttävän yöpymispaikan. Niinpä saim-me Porissa yöpyä Lyttylän Kirjaran-nassa, ammattiosaston omistamas-sa idyllisessä merenrantamiljöössä. Kokkolassa meillä oli kaksi yötä käy-tössämme eläkeläisjärjestön päämök-ki Mallutin kauniissa saaressa. Jyväs-kylässä nukuimme ajoneuvoissamme kumppanuustalon pihalla, mutta pää-simme ensimmäisen kerran retken ai-kana suihkuun. Tampereen Etapin lo-makoti Pälkäneellä on mainio paikka, johon tulee ehkä myöhemminkin poi-kettua tarvittaessa yösijaa Tampereen seudulta; mieleen jäivät erityisesti val-tava nurmikko, kiuas ja mainio ruoka. Järvenpään leirintäalueen luonnon-kauneuden tiesin jo ennestään.

Vapaaehtoistyötä

Tällainen kiertue ei ole lomailua vaan työtä. Sen takaavat vaihtuvat leiriolo-suhteet, aikaiset herätykset ja majoit-

tuminen vieraiden ihmisten kanssa. Ennen matkaa kuulimme kuitenkin, että emme saisi TVY:ltä päivärahaa; matkasta ei kuulemma olisi meille ku-luja, koska ihminen kotonakin syö.

Loppujen lopuksi melkein jokaisel-la pysähtymispaikkakunnalla työttömi-en yhdistys tarjosi meille syötävää, ai-nakin keittoa torilla ja grillimakkaraa. Vieraissa oloissa tulee kuitenkin me-noja, ei pysty olemaan yhtä tarkka kuin yleensä. Itse esimerkiksi sain Mallu-tissa kameraani asennushiekkaa, jota siellä oli jostain syystä paksu kerros kaikilla väylillä; kameran purku, puh-distus ja kokoaminen erikoisliikkeessä on kallis operaatio. Uudet mokkatal-lukkaani tahrin siirappiin, joksi Ismon pikakahvi oli sulanut vaunun lattialla sadevedessä. Hiustenpesuaine jäi jo-honkin majapaikkaan. Tuhlasin sateen masentaessa karamelleihin, likööriin ja konditoriatuotteisiin, joihin en kotiolois-sa haksahda. Menetin myös yhden kokouspalkkion varanaisen mennessä puolestani ko-koukseen Turussa. Eniten kuluja tuli sille osalle seurueesta, joka ei kestä-nyt mökkielämää jatkuvassa sateessa vaan kahden yön jälkeen siirtyi hotelli-

majoitukseen. Onneksi Raision yhdis-tys maksoi omilleen päivärahan ja va-rusti mukaamme runsaasti ruokatar-peita ja mitä viluisempi ja surkeampi olin minä, sitä neuvokkaampi ja huo-lehtivaisempi oli Ismo.

Kulkueemme teki työnsä loppuun asti. Pentti ja Arto vastasivat ohjel-maosuudestamme ja tekniikasta sekä ajoivat pikkubussia, minä keräsin ni-miä Pro Suomi -listoihin, Pekka soitti haitaria, Tommi veti toista ajoneuvoyh-distelmää, Tarja veti toista ja valmisti lisäksi omat yhteiset ateriamme. Ismo ajoi Ryökälettä ja huolehti uusista, ko-meista banderolleista, jotka säilyivät-kin homehtumatta. Sirkka-Liisa, Rami ja Merja auttelivat eri tavoin. Hyvä ryh-mä!

Kiitos tapahtumapaikkakuntien yh-teyshenkilöille ja muille puuhaihmisil-le kulkueemme saamasta kestitykses-tä ja yöpymispaikoista ja ennen kaik-kea vaivannäöstä tilaisuuksien järjes-tämisessä!

Työttömien asia sai paljon tilaa sa-nomalehdissä sekä paikallisradioissa ja -televisioissa.

7

Karenssisanomat8

Tänä vuonna Joensuussa pide-tyssä, noin 130 henkeä yhteen koon-neessa Ihmisarvopäivässä teemak-si nostettiin vapaaehtoistyöntekijän arki ja todellisuus. Olimme kiinnos-tuneita myös siitä, kuinka palveludi-rektiivi vaikuttaa vapaaehtoistyön te-kemiseen.

Pro Suomi –tapahtumassa Joen-suun torilla liikkeelle lähdettiin kehot-tamalla palkattomia esiin ja vapaaeh-toistyöntekijöitä lakkoon. Pohdimme myös suomalaisen työn ja osaami-sen arvoa.

Rikosylikonstaapeli Erkki Kanerva paneutui Ihmisarvopäivän teemaan. Hän kertoi kokemuksestaan vapaa-ehtoistyöstä projektissa, jonka ta-voitteena oli pysäyttää rikoskiertee-seen ajautuneiden nuorten rötöste-ly. Työskentely syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kanssa edellyttää pitkäjänteisyyttä ja uskoa tulevaisuu-teen. Niin työntekijöiden kuin vapaa-ehtoisten oli kestettävä pettymyksiä ja jaksettava uskoa muutokseen, kun olisi tehnyt mieli heittää hanskat tis-kiin. Tulevaisuudenuskossa veitsen-terällä kiikkuva nuori ei kestä nähdä sitä, että aikuinen lakkaa uskomas-ta hänen mahdollisuuksiinsa muut-

Ihmisarvopäivä ja PRO Suomi -tapahtuma Joensuussa

tua. Kanervan kokemuksen mukaan vapaaehtoistyö on usein jonkun autta-mista. Sen myötä autetaan myös vi-ranomaisia työssään. Jos vapaaeh-toistyötä tekevien ja viranomaisten yh-teistyö tökkii, ei tuloksia saada aikaan. Kun halu ja tahto ovat yhteisiä, suunni-telmista tulee totta.

Vapaaehtoisista muodostettu kulkue muistutti siitä, että vapaaehtoistyö ei ole pelkkää auvoista tekemistä. Siitä saattaa tulla myös rasite. Työ saattaa aiheuttaa toisissa kateutta, työtä ei ar-vosteta tai työtä saattaa olla jollakin lii-kaa. Vapaaehtoisia tarvittaisiin lisää, ja työlle tulisi antaa enemmän arvostus-ta, oli kulkueen viesti.

Palveludirektiivi: parannus vai pai-najainen vapaaehtoistyölle?

Kuinka palveludirektiivi tulee vaikut-tamaan vapaaehtoistyöhön Suomes-sa? Siihen saimme vastauksen euro-parlamentaarikko Riitta Mylleriltä. Hän vakuutti, ettei direktiivi vaikuta asiaan mitenkään. Palveluyritysten ja yhdis-tysten tarjoamien palvelujen tasave-roisesta kohtelusta käydään keskus-telua kansallisella tasolla. EU:n pal-veludirektiivillä ei ole niihin vaikutusta,

sillä sehän takaa vain ihmisten, palve-luiden, pääoman ja tavaroiden vapaan liikkuvuuden EU:n sisämarkkina-alu-eella. Kuitenkin palveluiden liikkumi-sesta puuttuvat yhteiset pelisäännöt. Julkisesti rahoitetut (siis verovaroil-la kustannetut) palvelut, kuten terve-ys- ja sosiaalipalvelut, ovat edelleen kansallisessa määräysvallassa. Se tarkoittaa, että kukaan ei voi EU:hun vedoten yksityistää julkisia palvelujam-me. Myös työttömyyden alentamiseksi kaikki jäsenvaltiot tekevät omat ohjel-mansa. Riitalta kysyttiin, mitä ihmisar-vo on eurooppalaisesta näkökulmasta. Ja hän vastasi: “Ihmisarvo on sitä, että itse kukin laajasti toteuttaa omaa ihmi-syyttään yhdessä toisten kanssa.”

Palkattomat esiin, vapaaehtoistyön-tekijät lakkoon!

Vapaaehtoinen, palkaton ja vapaa-ajalla tapahtuva ihmisten aktiivisuus on edelleen kansalaistoiminnan sel-käranka. Olisi vaikea kuvitella, miten esim. nuorten urheiluseuratoiminta toimisi ilman vapaaehtoispanosta. Yh-teiskunnan muutosten myötä uhrau-tuvasta vapaaehtoisuudesta on kui-tenkin siirrytty yhä enemmän kohdis-

Lea Vallius ja Marja-Liisa Liimattajärjestelytyöryhmän jäsenet

8

Karenssisanomat 99

tettuun ja vastikkeelliseen vapaaeh-toisuuteen: myös tekijä itse haluaa hyötyä tai henkilökohtaista palautetta omasta vapaaehtoisuudestaan. Mitä tapahtuisi, jos vapaaehtoiset todella menisivät lakkoon? “Talous-, Teknolo-gia- ja Kilpailu-Suomen rinnalla Ihmis-ten Suomi kutistuisi”, arvioi alustajam-me Elina Pajula.

Suomalainen työ ja osaaminen

Joensuun seudun työvoimatoimiston johtajan Jarmo Valtosen mielestä suo-malaista työtä osataan arvostaa, sillä työn laatu on hyvää. Uhan työmarkki-noilla luo kuitenkin rahan mahti. Suo-

malaisen työn hinta on liian kova suh-teessa moniin kasvaviin kehitysmai-hin. Suomalaisen työn ja osaamisen arvostus syntyy Valtosen mukaan sii-tä, että pitää oman osaamisensa ajan tasalla sekä myy ja markkinoi itseään. Me kirjoittajat kysymme, onko tällainen kehotus ihmisarvoa tukevaa työllistä-mispolitiikkaa. Enemmän se meistä kuulostaa orjamarkkinoilta, työnhaki-joiden esineellistämiseltä.

Valtonen painottaa yksilön omaa vastuuta. On turha jäädä odottamaan sitä, että yhteiskunta tekee kaiken puo-lestasi. Kaikkihan me kuitenkin tiedäm-me, että kun ihminen epäonnistuu, us-koa ja toivoa tulevaisuuteen ylläpitävät

muut ympärillä olevat ihmiset, kuten vapaaehtoisesti työttömien yhdistyk-sissä toimivat kohtalotoverit. “Aktiivi-nen ja kehittävä työote kunniaan” oli puhujan motto.

Pro Suomi -toritapahtumassam-me edellisten lisäksi puhuivat yrittäjä Hannele Rusila ja TVY ry:n puheen-johtaja Lea Karjalainen. Koko päivän päätteeksi keräsimme rahaa tanssi-malla karaoken säestyksellä. Tarkoi-tus on jo kahdeksannen kerran järjes-tää Joensuussa Joulumaa-tapahtuma eli tarjota neljällä eri ruokailupisteellä jouluaattoateria yksinäisille sekä vä-häosaisille.

9

Kaarinan Työttömät ry on perustettu 1994. Siitä lähtien se toiminut paikka-kunnan työttömien tukena. Vuonna 1998 tuli laki yh-distelmätuesta, jonka myö-tä alkoi mittava työllistämi-nen. Kaarinan kierrätys-keskus siirtyi Nuorten pa-jalta työttömien yhdistyk-selle. Sähkö- ja elektroniik-kalaitteita oli jo ennestään kierrätetty, mutta toiminta tehostui melkoisesti, kun saimme Varsinais-Suomen TE-keskukselta kolmevuo-tisen rahoituksen projektiin, minkä avulla pystyttiin luo-maan koneille ja laitteille oi-keanlainen käsittelyproses-si. Näin luotiin se oikea tapa toimia, jolla saadaan talteen kaikki hyödyllinen raaka-aine, ja pystytään korjaa-maan sekä testaamaan uu-delleenkäyttöön soveltuvat kodinkoneet.

Sosiaalinen yritys Eko-Kaarina ry perustettiin 2005. Se ja neljä muuta alan toimi-jaa ympäri maata on serti-

fi oitu ensimmäisinä sähkö- ja elektroniikkaromun vas-taanottajina ja käsittelijöinä Suomessa. Ekoweb–Fin-land Oy:n suorittaman ym-päristökoulutuksen myötä yrityksille luotiin toiminta-malli, joka mahdollisti ser-tifi kaatin myöntämisen tou-kokuussa suoritetun audi-toinnin jälkeen. Sertifi kaatti luovutettiin Oulun yliopistol-la 23.8. Olennainen osa to-teutusta on ollut Sytrim-pro-jekti. Kaarinan Työttömät ry hyväksyttiin mukaan kehit-

Ympäristön hyväksi ja luontoa säästäen

tämään kierrätystä ja uu-sia toimintamalleja sähkö- ja elektroniikkaromun vas-taanottoon ja käsittelyyn

sekä uu-sio-käyt-töön.

Reilu vuosi sitten astui voimaan WEEE–direktii-vi. Se velvoittaa tuottajat ja maahantuojat vastaamaan kustannuksellaan siitä, että heidän valmistamansa tai maahan tuomansa koneet tai laitteet ohjataan ensisi-jaisesti uudelleenkäyttöön. Mikäli se ei ole mahdollista, niin materiaali ohjataan uu-sioraaka-aineeksi.

EkoKaarina tekee muiden kolmannen sektorin toimi-joiden kanssa yhteistyötä

Nyt saadun sertifi kaatin sanoma on hyvin selkeä: toimimme ympäristön

hyväksi ja luontoa säästäen.

Pentti Kallio, Kaarinan Työttömät

ISO 14001 ympäristöjärjestelmällä sertifi oidut sosiaaliset yritykset Suomessa.

Elker Oy:n kanssa. Olem-me olleet mukana rakenta-massa Suomen tällä hetkel-lä ainoata verkostoa, jossa myös uudelleenkäyttö hoi-detaan lain ja asetuksen edellyttämällä tavalla.

Muut tuottajat ovat ol-leet neuvotteluyhteydessä uudelleenkäyttöverkoston aikaansaamiseksi, mutta toistaiseksi toimivaa järjes-telmää ei ole muilla kuin El-ker Oy:llä.

Nyt saadun sertifi kaatin sanoma on hyvin selkeä: toimimme ympäristön hy-väksi ja luontoa säästäen. Toimintamme tuottaa hyö-tyjätepalveluita, joilla ohja-taan uudelleen- ja uusio-käyttöön mahdollisimman paljon tulevasta tavaras-ta. Kierrätys säästää luon-toa ja luo edellytyksiä puh-taampaan ympäristöön ja il-mastoon.

Karenssisanomat10

Työttömien 10. valta-kunnalliset kesä- ja kult-tuuripäivät järjestettiin Lappeenrannassa Huhti-niemen lomakeskuksessa 22.-24.08.2006.

Päiville osallistui 78 työt-tömien yhdistysten edus-tajaa eri puolilta Suomea. Päivien avauksen suoritti-vat Lappeenrannan Seu-dun Työnhakijoiden toi-minnanohjaaja Matti Pur-siainen, Lappeenrannan kaupunginjohtaja Seppo Miettinen sekä TVY ry:n puheenjohtaja Lea Karja-lainen.

Ensimmäisenä päivänä iso joukko osallistujia teki kävelyretken Pietarilaisil-le markkinoille linnoituk-sen Vihreälle makasiinille. Paikalle jääville järjestet-tiin Mölkyn 1. osakilpailu,

josta kaksi parasta pääsi loppukilpailuun, 2. osakil-pailu järjestettiin seuraava-na päivänä ja karsittiin toi-set kaksi loppukisaan. Päi-vien aikana kisailtiin lisäksi saappaanheitossa ja tikka-kisassa miesten ja naisten sarjoissa.

Toinen päivä aloitettiin kansanedustajien tapaa-misella. Paikalle saapuivat alueen 12 kansanedusta-jasta Anneli Kiljunen sd ja Pentti Tiusanen vas. Jarmo Kallio TELAsta kävi kerto-massa v. 2007 voimaantule-vasta eläkeuudistuksesta. Yhteisötaiteilija Anneli Ti-monen oli suunnitellut PRO Suomi -kampanjaan liitty-vän huovutetun “Elämän-puun”, johon jokainen ha-lukas sai käydä tekemässä neulahuovutuksella oman

kukkansa tai kuvionsa.Ensimmäinen ilta vietettiin

karaokea laulaen, missä ve-täjänä toimi TVY ry:n halli-tuksen jäsen Arto Leppänen Kaarinasta, ja toinen ilta ku-lui ohjelmaesitysten ja tans-sin parissa. Harri Tuominen Myllypuron Työttömistä soit-ti kitaraa ja lauloi, Lappeen-rannan Seudun Työnhakijoi-den esitys pohjautui linnoi-tuksen draamakierrokseen, ja Kuopion Työttömien edus-tajat näyttelivät “Seniorinet-tirakkautta”. Illan päätteeksi pistettiin jalalla koreasti VV Group 60:s n tahdissa.

Viimeinen päivä aloitet-tiin ulkona aamuhartaudel-la, jonka veti pastori Jouni “Jouska” Turtiainen. Kesä-päivät huipentuivat työttö-mien leikkimielisiin olym-piakisoihin, jossa kisailtiin

neljän hengen joukkueissa. Lajeina olivat pingispallon heitto, pussijuoksu viesti-nä, keihäänheitto tulitikuilla ja “vangin” vapauttaminen köysistä.

Työttömien yhdistysten töitä näyttelyyn toivat mm. Meri-Vuosaaren Työttömät ry, Imatran Työnhakijat ry sekä yhteisötaiteilija Anne-li Timonen. Päivien järjes-telyistä vastasivat TVY ry:n toimisto ja Lappeenran-nan Seudun Työnhakijat ry. Taloudellista tukea päivien toteuttamiseksi antoi Lap-peenrannan kaupunki.

Kesäpäivien jälkeen oli mahdollista tehdä matka Vii-puriin kaunista Saimaan ka-navaa pitkin laivalla ja linja-autolla takaisin. Aurinko ja maisemat antoivat nautin-toa 38:lle matkalaiselle.

Työttömien valtakunnalliset kesäpäivät 2006Ritva Valli, TVY ry:n järjestösihteeri

Karenssisanomat 11

Kilpailujen tuloksetMölkky

1. Anja Lappalainen Keski-Karjalan Työttömät ry2. Pirjo Kajander Meri-Vuosaaren Työttömät ry3. Seppo Leppälä Nastolan Työttömät ry

Saappaanheitto – Miehet

1. Seppo Leppälä Nastolan Työttömät ry2. Juhani Tanski Kuopion Työttömät ry3. Tapio Liimatainen Saarijärven Työttömät ry

Saappaanheitto – Naiset

1. Anneli Moilanen Mikkelin Työttömät ry2. Sirpa Wirman Imatran Työnhakijat ry3. Lea Karjalainen TVY ry

Tikanheitto – Miehet

1. Pentti Kallio Kaarinan Työttömät ry2. Oiva Lipiäinen Imatran Työnhakijat ry3. Matti Nygren Anjalankosken Työttömät ry

Tikanheitto – Naiset

1. Tuulikki Poikonen Saarijärven Työttömät ry2. Anneli Moilanen Mikkelin Työttömät ry3. Elvi Saastamoinen Kuopion Työttömät ry

Olympialaiset

1. Karjalan karhut Risto Kurronen Myllypuron Työttömät ry Aimo Hirvonen Kiteen Vapaat Puurtajat ry Kari Lehikoinen Aktiiviset Työtähakevat ry Elvi Saastamoinen Kuopion Työttömät ry

2. Sekoilijat Aarre Mahkonen Lappeenrannan Seudun Työnhakijat ry Anneli Moilanen Mikkelin Työttömät ry Lea Karjalainen TVY ry Kaija Kilpeläinen Mikkelin Työttömät ry

3. Taulapäät Juhani Tanski/Jouko Rauhala Kuopion Työttömät ry/Ylöjärven Työttömät ry Raimo Kauhanen Ylöjärven Työttömät ry Juhani Heino Ylöjärven Työttömät ry Teuvo Salonen Ylöjärven Työttömät ry

4. Tunarit Anne Laitinen Siilinjärven Työnhakijat ry Sari Pekkarinen Siilinjärven Työnhakijat ry Oiva Lipiäinen Imatran Työnhakijat ry Taisto Ikävalko Imatran Työnhakijat ry

5. Kotikontu Sami Hongisto Lappeenrannan Seudun Työnhakijat ry Matti Pursiainen Lappeenrannan Seudun Työnhakijat ry Marja Pylkkö Lappeenrannan Seudun Työnhakijat ry Kauko Pylkkö Lappeenrannan Seudun Työnhakijat ry

6. Tsekkiläinen nesteytys Tapio Liimatainen Saarijärven Työttömät ry Jussi Rantala Saarijärven Työttömät ry Esko Hänninen Saarijärven Työttömät ry Tuulikki Poikonen Saarijärven Työttömät ry

Hyvää Jouluaja

Onnellista Uutta Vuotta!Puolangan Työttömien Yhdistys ry

Vaalan Työttömien Yhdistys ryVuolijoen Työttömien Yhdistys ry

Ylä-Kainuun Työttömien Yhdistys ryKuhmon Työttömien Yhdistys ryKajaanin Työttömien yhdistys ry

Karenssisanomat12

Työttömällä on oikeus lomaan

Solaris-lomat järjestää työttömille Terveenä työttömyydestä –lomia ja Työttömien perhelomia. Lomilla on rentouttavaa ja kiinnostavaa lomaohjelmaa.

Solaris-lomat järjestää RAY:n tukemia työttömien teemalomia

Solaris-lomat ry järjestää RAY:n tukemia Terveenä työttömyydestä ja Työttö-mien lapsiperhelomia myös vuonna 2007. Työttömien lo-mia on lisätty, ja kahden vii-me vuoden aikana lomia on tarjottu myös perheille. Työt-tömien perhelomat ovat si-sällöltään samanlaisia kuin muutkin perhelomat. Työttö-män perheloma eroaa vain omavastuuosuuden osalta, joka on reilu kolmannes mui-den lomien omavastuusta.

Solaris-lomien kautta saa tänäkin vuonna tuetun lo-man noin 7 600 lomalaista. Työttömiä lomilla on kym-menen prosentin verran eli reilut 700 lomalaista. Lomia järjestetään vuosittain yh-teistyössä työttömien järjes-töjen kanssa. Osa lomalai-sista hakee suoraan Solarik-sen kautta lomille. Lomista

tiedotetaan työttömien jär-jestöjen kautta, työvoima-toimistoissa, ilmaisjakelu-lehdissä ja erilaisissa muis-sa julkaisuissa.

Sosiaaliset, taloudelliset ja terveydelliset syyt

Lomia myönnetään sosiaa-lisin, taloudellisin ja tervey-dellisin perustein. Yleisin lo-man myöntämisperuste on terveys. Monilla lomalaisilla saattaa olla useitakin saira-uksia, jolloin lääkekulut ko-hoavat korkeiksi. Myös vel-kaantuminen on lähtenyt nousuun. Yllättävän yleistä on myös yksinäisyys. Yksi-näisyydestä tuntuvat kärsi-vän vanhempien ihmisten li-säksi myös aktiivi-iässä ole-vat loman hakijat, jopa per-heenäidit.

Ryhmille vielä tilaa vuon-na 2007

Työttömien ryhmille löytyy vielä tilaa vuonna 2007 Ho-

telli Kajaanista. Yhdistys voi varata lomapaikkoja Sola-ris-lomista. On myös mah-dollista valita loma-aika ka-lenterista ja kerätä muuta-man ihmisen kimppa ja ha-kea yhdessä lomalle.

Faktaa työttömien tuetuis-ta lomista

· Työttömien teemalomilla omavastuuosuus on 40 eu-roa/henkilö/5 vrk.· Terveenä työttömyydes-tä lomalla on puolihoito, ja Työttömien lapsiperhelomil-la on täysihoito. Kaikki alle 16 v. lapset lomailevat ilmai-seksi.· Lomalla on ohjattua ohjel-maa. Ohjelmassa on kes-kusteluja ja tietoiskuja sekä vinkkejä terveellisestä arki-ruuasta ja elämäntavasta. Lomalta saa voimia työttö-myydestä selviytymiseen ja tapaa muita samassa elä-mäntilanteessa olevia lo-malaisia. · Lomalla järjestetään lii-

kuntaa ja muuta ohjattua va-paa-ajanohjelmaa päivittäin sekä vinkkejä ja intoa arkilii-kuntaan. · Lomia haetaan Solaris-lomista saatavalla lomak-keella tai lomakkeen voi tu-lostaa internetsivuilta. Haku-aika on kaksi kuukautta en-nen loman alkamista. Tieto lomasta tulee kuukausi en-nen loman alkamista.· Työttömien lomat järjes-tetään Kylpylähotelli Rau-halahdessa Kuopiossa, Kyl-pylähotelli Päiväkummussa Karjalohjalla, Kylpylähotelli Summassaaressa Saarijär-vellä ja Hotelli Kajaanissa Kajaanissa.

Työttömyyseläkeläisil-le Solaris-lomat suosittelee Kunnon ja mielenvirkistys -lomia.

Lisätietoja: Solaris-lomatr ry,www.solaris-lomat.fi , solaris@solaris-lomat.fi puh. 030 608 2100

Sirpa Puhakka

Karenssisanomat 13

Rovaniemen Seudun Työttömät ry kokee nyt kol-matta murrosvaihettaan. Yh-distys on perustettu 1993 ja aloittanut nykyisenlaisen toi-mintansa Rovaniemen Linja-autoaseman tiloissa. Yhdis-tyksen toiminnan pääpaino oli halvan ruoan järjestämi-sessä. Yhdistys muutti siel-tä 2002 keskustaan Valtaka-dulle, jossa toimintaa pyöri-tettiin neljä vuotta. Tällä het-kellä yhdistys tekee kolmat-ta muuttoa. Yhdistyksen tä-mänhetkiset työntekijät ovat osallistuneet muuttoon tun-nollisesti: tavarat ja asiat on

Rovaniemen Seudun Työttömät ry murrokset

laitettava kuntoon uusissa tiloissa, jotta voisimme taas täysipainoisesti jatkaa toi-mintaamme. Puheen sori-na ja tavaroiden kolina hei-jastuu korviini tätä kirjoitta-essa. Uusi toimipaikkamme on hiukan kauempana kes-kustasta. Uusiin tiloihin Rak-katie 4:ään on helppo tulla. Yhdistys tarjoaa edulliseen hintaan hyvää ja terveellistä kotiruokaa ja asiakkaille run-saasti asiakasparkkipaikko-ja. Keittiö on edelleenkin yh-distyksen sydän ja koko toi-minnan keskipiste.

Rovaniemen Seudun Työt-tömät ry (RST ry)/Sukkula-projekti

Rovaniemellä on käynnisty-nyt marraskuussa 2006 Suk-kula-projekti, joka on kokei-lu- ja kehittämishanke. Pro-jekti tarjoaa projektissa ole-ville tukea työhön sekä kou-lutukseen hakeutumiseen. Hanketta hallinnoi Rovanie-men Seudun Työttömät ry/RST ry. Projektin kohderyh-mänä ovat 20 - 35 -vuotiaat työnhakijat tai sellaiset hen-kilöt jotka ovat motivoitunei-ta työskentelemään jatko-suunnitelmien eteen. Työl-

listämisen alueena on koko Suomi. Projektia rahoittavat Lapin TE-keskus sekä Ro-vaniemen kaupunki. Projek-ti kestää lokakuun 2008 lop-puun.

Rovaniemen Seudun Työttömien yhdistyksessä on työpaikkoja tarjolla ra-vintolatyöntekijöille, ompeli-joille, autonkuljettajille sekä toimisto- ja atk-työntekijöille. Yhdistyksessä on tällä het-kellä työntekijöitä palkkatu-ella 28 henkilöä sekä har-joittelijoita viisi. Heistä pro-jektiin ohjautuneita on 14 ja harjoittelijoita kaksi. Tarkoi-tus on ohjata projektiin vuo-

Kirsi Supperi, Sukkula-projektin projektipäällikkö

15

Keittiövastaava Paula Pukema sekä Sukkula-projektipäällikkö Kirsi Supperi yhteistyökumppanin järjestämällä koulutusmatkalla Luostolla.

Karenssisanomat14

sittain 15 palkkatuella työl-listettyä henkilöä. Yhdistyk-selle työntekijät ohjautuvat työvoimatoimiston kautta tai tulemalla omatoimisesti yh-distykseen töihin.

Työllistyminen yhdistyk-seen/Sukkula-projektiin

Työtä hakeva ohjautuu pro-jektiin työllistymällä yhdis-tykseen palkkatuella, tule-malla yhdistykseen työhar-joitteluun tai työelämäval-mennukseen. Työntekijän työnhakua avoimille työ-markkinoille tähdennetään muutamaa kuukautta en-nen ensimmäisen vuoden palkkatukijakson päättymis-tä. Tavoitteena on monipuo-listaa ja laajentaa yksilöl-lisen suunnitelman avulla koulutukseen hakeutumista sekä työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Työharjoit-telussa sekä työelämäval-mennuksessa olevien kans-sa voidaan aloittaa työnha-ku sekä koulutuksen suun-nittelu heti aloitusvaiheessa. Suurin osa pitkään työttömä-nä olleista haluaa aktivoitua eikä vain olla kotona. Yhdis-tys tarjoaa projektin kautta mahdollisuuden tulevaisuu-den suunnitteluun. Työllis-tymisen esteiden poistami-seen voidaan joskus tarvita pidempiäkin jaksoja.

Mitä työnhaku osaltaan on

Työnhaku vaatii yhä enem-män aikaa, osaamista ja te-hokkuutta. Palkkatukityöllis-tetyn näkökulmasta katsot-tuna tällaista työllistymistä pidetään edelleenkin mie-lekkäänä mutta lyhyenä. Tulotaso nousee hetkeksi, ja aktiivisuus sekä sosiaali-set suhteet lisääntyvät. Eri-tyinen ongelma nouseekin esille silloin, kun työtön siir-tyy toiselle palkkatukivuo-delle tai työtön tulee kah-den vuoden kuluttua uudel-le tukijaksolle. Palkkatuen aikana tulisi vastata näihin ongelmiin. Työjakson aika-

na pitäisi olla sellaista toi-mintaa, joka tukisi ja ohjai-si työllistettyä työnhakijaa, löytämään väylän koulutuk-seen tai työpaikkaan avoi-milta työmarkkinoilta. Palk-katuen aikana olisi hyvä löy-tää lisätyötä, jolla voisi vai-kuttaa oman toimeentulota-son sekä aktiivisuuden nos-tamiseen.

Tänä päivänä työnhaku on muodostunut yhdeksi viida-koksi. Oikein kohdistettu työnhaku säästää aikaa ja palvelee sekä työnhakijoi-ta että työnantajia. Tärke-ää olisi löytää työ tai koulu-tus, mikä palvelee parhai-ten omia jatkosuunnitelmia. Joudumme täydentämään osaamistamme omalla alal-la lisäopintoja hankkimalla. On tärkeätä nähdä se, että opiskelu ja työtaidon ylläpi-täminen ovat koko työhisto-rian pituisia.

Sukkula-projektin koke-muksia sekä keskeiset yh-teistyökumppanit

Ulkopuolinen voi tehdä jat-kosuunnitelmien eteen vain määrätyn määrän töitä, ja ohjauskin on rajallista. Mei-

dän tulee muistaa, että jo-kainen on henkilökohtaises-ti vastuussa omasta elämäs-tään ja tulevaisuuden suun-nitelmistaan kaikilla elämän saroilla. Monia työllistymi-sen esteitä voidaan poistaa lisäämällä työnhakijan ole-massa olevia vahvuuksia, ja näin työnhaku helpottuu. Atk-taitojen vahvistaminen työnhaussa on tärkeää tä-mänpäiväistä työnhakua ajatellen. Työhakemusten tekeminen tietokoneella on-kin yksi keskeinen asia, jota toteutetaan työnhakuvai-heessa.

Projektitoiminnan aikana työntekijöitä on ohjautunut koulutukseen ja avoimille työmarkkinoille. Muutama on lähtenyt selvittämään ta-lousasioita kunnan velka-neuvojan avulla. Työntekijää on ohjattu hakemaan kes-kusteluapua muilta viran-omaisilta tai keskittymään ja vahvistamaan harrastus-taan. Harrastukset voivat parhaimmillaan saada ai-kaan kipinän hakeutua kou-lutukseen ja tätä kautta työl-listymiseen. Täytyy muistut-taa, että nämä henkilöt ovat olleet hyvinkin itsenäisiä jat-

kosuunnitelmiensa teossa. Tuki, kannustus ja tiedon hankinta on tällöin tärkeää.

Projektin keskeisiä yhteis-työkumppaneita ovat Rova-niemen työvoimatoimisto sekä palvelukeskus, Rova-niemen seurakunta, Rova-niemen Kriminaalihuoltolai-tos sekä muutama yritys. Työllistäviin yrityksiin pyri-tään vaikuttamaan ensim-mäisten työntekijöiden työn-hakuvaiheen loppupuolella. Yhdistyksessä on töissä te-hokkaita ihmisiä, joilla on hyvät edellytykset työllistyä avoimille työmarkkinoille.

Saatteeksi

Työnantajien tulisi jo nyt vii-meistään miettiä työtehtä-vien räätälöimistä yritysten sisällä, niin että tulevaisuu-dessa tarvittava henkilökun-ta olisi saatavilla. Työyhtei-söjen sisällä voisi olla syytä miettiä ja jakaa työtehtäviä uudelleen, niin että vähem-män koulutettukin saisi työ-tä yrityksistä. Työnantajien pitäisi ottaa lisäksi vastuuta siitä, uuden henkilökunnan kouluttamiseen ja pereh-

Yhdistyksen erikoisuutena Riekonrinta Menu: Kermainen herkkusienikeitto, Riekonrinta, pariisinperunat, vihreä salatti sekä jälkiruoka: leipäjuusto ja lakat

Karenssisanomat 15

dyttämiseen panostettaisiin enemmän. Liian usein lu-emme tai kuulemme, että tuottava henkilökunta väsyy tehtävissään. Tarkoitushan on, että voimme pitää tämän vielä pärjäävän joukon työ-elämässä aina eläkeikään asti. Voisivatko lähialueen yrittäjät palkata yhdessä yhden työntekijän kokopäi-vätyöhön? Näin voitaisiin ruuhka-aika poistaa joissain työtehtävissä.

Tulevaisuuden näkymät

Työministeriön toimialan keskeisiä yhteiskunnalli-sia tavoitteita ovat osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen ja rakenne-työttömyyden alentaminen. Työllistymistä sekä työvoi-man kysynnän ja tarjonnan kohtaamista pyritään paran-tamaan. Työnhakijoita kan-nustetaan ammatilliseen ja alueelliseen liikkuvuuteen.

Kolmannen sektorin toi-

mijat voisivat vastata työ-ministeriön ehdotukseen vuodelle 2007 rakentamalla yhteistyötä ja vaikuttamal-la voimakkaasti työttömien aktivointiin. Pienempien yh-distysten voimavarat vasta-ta yhteiskunnallisiin haas-teisiin sekä tulostavoitteisiin heikkenevät toimintojen su-pistuessa. Yhdistykset ovat jääneet tai jäämässä suu-rempien ja pärjäävämpien yhdistysten varjoon. Se, että omatoimisuusavustusten

määrärahoja supistetaan ja toiminnanjohtajien palkka-ustarpeita ei ymmärretä, ei pitkällä tähtäimellä anna yh-distyksille jatkuvuuden tun-netta. Kolmannen sektorin toimijoiden olisi siis hyvä suunnitella yhteistä han-ketta, jossa yhdistyksessä työskentelevät voisivat tu-kea työnhakijoita työnhaus-sa. Näin voisimme osaltam-me tukea tulevia työntekijä-tarpeita yhdessä muiden toi-mijoiden kanssa.

Kun aloitin vapaaehtois-toimintani Nastolan työttö-missä 1995 kesällä, oli kaik-ki toisin kuin nyt.

Silloin Nastolan työttömät ry oli toiminut kolmisen vuot-ta, jonka aikana Nastolan kunta oli myös antanut tilat ja palkkarahat yhdistykselle kahdelle henkilön palkkaa-miseen. Mainittakoon että seurakunta oli myös perus-tamassa työttömien toimin-taa.

Toiminta oli myös hyvin erilaista kuin nyt, silloin kei-teltiin kahvia, luettiin päivä-lehdet, seurusteltiin muu-tenkin.. ja niin, sitten tehtiin myös erilaisia vapaaehtois-töitä. Meilläkin oli noin kol-misenkymmentä aktiivia jot-ka olivat valmiit lähtemään mihin tahansa kunhan kut-su kävi, näin kerättiin myös omaan toimintaan rahaa. (missä ovat vapaaehtois-työntekijät nyt?)

Toiminta tuolloin oli hyvin sosiaalista joka tänä päivä-nä ei onnistu ellei yhdistyk-

sellä ole omia varoja moi-seen.

Silloin me yhdistyksen jä-senet ei paljon tiedetty mui-den yhdistysten toiminnasta vaan pakerrettiin omia juttu-ja. Luulisin että puheenjoh-taja ja toiminnanohjaaja oli-vat tietoisia muustakin toi-minnasta, mutta ainakaan minulle asti se tieto ei alku-aikana tullut.

Keväällä 1996 TVY:n alue-vastaava järjesti aluekoko-uksen ja siihen sain minä-kin kutsun. Siitä se alkoi mi-nun osalta, se yhteistoiminta ja edunvalvonta myös mui-den yhdistysten ja TVY:n kanssa.

Aluksi yhdistysten välinen toiminta mielestäni oli ky-räilevää, eikä tahdottu an-taa hyviä vinkkejä toisille, ei myöskään kerrottu kovin paljon omasta toiminnasta.

Aloimme järjestää alueel-le yhteisiä tilaisuuksia joista olympialaiset jatkuivat niin kauan kun meillä oli siihen aikaa ja resursseja. Perus-

timme myös aluejärjestön joka toimikin aina 2000 lu-vun alkuvuosille asti. Täl-lä hetkellä aluejärjestö on lepäämässä, mutta toimin-ta voidaan käynnistää kos-ka tahansa jos ja kun on tar-vetta.

Yhdistysten tilanne on muuttunut ratkaisevasti 2000 luvulla. Meillä oli TVY:n jäseniä Hämeessä vielä 1990 luvun lopulla yhteen-sä 14 yhdistystä joista tällä hetkellä on jäljellä vain8 yh-distystä.Lopettaneet yhdistykset ovat:Sysmän työttömät ry Sysmä Työriihi ry Riihimäki Hartolan työttömät ry HartolaAsikkalan työttömät ry AsikkalaToimivat jotenkin / ei TVY:n jäseniä:Forssan seudun työttömät ryHauhon työttömät ry

Syy katoon on raha, emme saa avustuksia jos emme työllistä. Monessakaan kun-nassa ei tueta tänä päivänä työttömien toimintaa, vedo-taan taloudellisiin vaikeuk-siin. Työministeriön rahaa saa vain työllistävään toi-mintaan, sielläkin on lope-tettu esimerkiksi vuokratuet lähes kokonaan.

Yhdistykset ovat pää-sääntöisesti vuokranneet ti-lat kovalla rahalla, mistä sii-hen avustus?

Seurakuntien kanssa ta-pahtuva yhteistyö on tärkeä, seurakunnan tuki muutamil-la paikkakunnilla on tullut to-della tarpeeseen.

Seurakuntien kanssa ta-pahtuvaa yhteistyötä olem-me kehittelemässä myös TVY:n taholta.

Pelkäämme Hämees-sä vuotta 2007, alueella on vielä pari yhdistystä joiden ti-lanne on vaakalaudalla.

Seppo Leppälä

Toimintaa Hämeessä

Karenssisanomat16

Avajaispuhe IhmisoikeuspäivilläLea Karjalainen, TVY ry:n puheenjohtaja

Tervetuloa järjestömme puolesta kaikki te ystävät ja kanssakulkijat jo kolmansil-letoista Ihmisoikeuspäivil-le tänne Seurakuntaopis-tolle. Miksi me ja te tulem-me aina tänne. Jälleen näen tuttuja kasvoja, vanhoja kä-vijöitä. On hyvä tuntea, että saavutte uudelleen ja uudel-leen. Ja tervetuloa erityises-ti kaikki te, jotka olette tääl-lä ensimmäistä kertaa. Olet-te tulleet kokemaan opiston hengen, ja saatte kokea sen yhteisöllisyyden, joka leijuu täällä kaikkialla. Toivon, että lähdette kaikki täältä sitä ko-kemusta rikkaampina ja voi-maistuneempina.

Tänä vuonna yhtenä ai-heena muistelemme men-neitä, ja on mielenkiintoista nähdä, mitkä aiheet ja asi-at sieltä kanavalta nouse-vat voimakkaimmin esiin. Kolme vuotta sitten saim-me ehkä Ihmisoikeuspäivi-en suurimman tunteen: ta-savallan presidentti kunni-oitti läsnäolollaan iltaamme Järvenpään kaupungintalol-la. Hän puhui meille globa-lisaation haasteista ja siitä, että jokaisella meillä tulee olla mahdollisuus elää te-kemällään työllä kunniakas-ta elämää. Presidentti ko-rosti sitä, että kaikilla maa-ilman kansalaisilla tulee olla oikeus säälliseen elämään. Ihmisten perustarpeet ovat varmaan kaikkialla maail-massa samanlaisia: saada syödä ja nukkua, saada olla lämpimässä ja saada antaa ja kokea rakkautta. Jokainen meistä haluaa tulla hyväksy-tyksi, jos läheisiä ei ole tai he ovat elämässä joutuneet erilleen. Työllä ja sosiaalisil-

la kontakteilla, vertaistuella on vielä suurempi merkitys. Monille yhdistyksistä on tul-lut koti ja yhdistysten muista ihmisistä aiemmin puuttunut perhe. Meidän kaikkien yh-teinen nimittäjä on yhteisöl-lisyys, työ ja vapaaehtoistoi-minta saman asian parissa.

Viime viikolla Tampereel-la puhuttiin EU maiden köy-hyydestä, ja tuntui siltä, ku-ten eräs osallistuja sanoikin: On paljon helpompi puhua köyhyydestä kuin ymmärtää köyhiä ja köyhyyttä. Pyöre-än pöydän konferenssissa puhuttiin erityisesti lasten, naisten, työttömien ja etnis-ten vähemmistöjen syrjäy-tymisestä yhteiskunnasta ja päätöksenteosta. Tästä omaa kokemusta omaavia

ihmisiä kaivattiin asiantun-tijoiksi ja mukaan vaikutta-maan köyhien ongelmiin.

Paljon puhuttiin varhai-sesta puuttumisesta, peri-tyvien ongelmien kierteiden katkaisusta, sosiaalisen suojelun suunnitteluproses-seista, ja kansalaisjärjestö-jen mukaan tulosta. Euros-tatin tilastojen mukaan EU:n vanhojen jäsenmaiden köy-hyys koskettaa suoraan 72 miljoonaa ihmistä, jotka elä-vät alle köyhyysrajan. Suo-men lukua ei erityisesti tuo-tu julki konferenssissa, mut-ta vilahti, että se on noin 12 prosenttia.

Koko Eu tasolla sosiaa-listarat toivovat minimistan-dardien säätämistä kaikil-le jäsenmaille; pyrkimys

on kohti sosiaalisempaa ja säällisempää Eurooppaa. Koko elämän kestävä syr-jintä on kaikkien ihmisoike-ussopimusten vastainen, ja siihen on todella saatava muutos. Työikäisten koh-dalla Euroopassa ei puhuta pelkästään työttömistä köy-histä. Työssäkäyvät köyhät, prekariaatti, on tuttu käsi-te koko Euroopassa, kuten meilläkin. Periytyvä huono-osaisuus ja periytyvä köy-hyys on asia, jota on hyvin vaikea hyväksyä missään si-vistysvaltiossa.

Vuoden alussa voimaan tulleet työmarkkinatukilain muutokset ovat meilläkin askel johonkin kohti uutta; poispäin kokonaisvaltaises-ta ihmiskäsityksen kunnioit-

Ihmisoikeuspäivät

Yleisöä

Karenssisanomat 17

tamisesta. Maamme hallitus ehtii lähestyä hyvää vauh-tia tilastoissa tavoitteitaan. Työttömien määrä kyllä pu-toaa, mutta miten käy työl-listen tavoite: on mielenkiin-toista, nouseeko se. Halli-tuksen politiikkaohjelma on jo nyt pudottanut tuhansia ihmisiä pois työmarkkinatu-elta, ja määrä lisääntyy päi-vittäin. Missä on ihmisyys ja ihmisoikeudet? Putoaminen karenssille ja siitä ikuiseen toimeentulotukiriippuvuu-teen ei edistä unionin tavoit-teita sosiaalisemmasta Eu-roopasta. Meillä työttömyys-tilastoista on siivoutunut ta-voittamattomiin jo 30.000 nuorta ihmistä. Ja vanhem-paa porukkaa tuhansia ihmi-siä jo meidän omankin selvi-tyksemme mukaan.

Viime vuosien aikana työn-ne ja työmme on käynyt yhä vaikeammaksi. Pitkäaikais-työttömien ja kuntouttavas-sa työtoiminnassa tai muis-sa toimenpiteissä yhdistyk-sissä mukana olevien työ-kuntoisuus on useilla paik-kakunnilla todella alentunut ja vaatii yhä enemmän niil-

tä, jotka toimivat työnjohdol-lisissa tehtävissä.

Yhdistyksissämme oli vii-me vuonna toimenpiteissä tai työssä jo reilusti yli 5000 ihmistä. Haluan korostaa sitä, että suurin osa heistä on väkeä, jonka työllistymi-nen avoimille markkinoille edes tukitoimin on mahdo-tonta. Suurilla paikkakun-nilla paremmin koulutettua ja nuorempaa porukkaa on tarjolla joka ovesta, ja pie-nillä paikkakunnilla tukityö-paikkoja on hyvin rajoitetus-ti ilman yhdistyksiä.

Meillä on suuria ongelmia edessä: Yhdistyksessä toi-menpiteissä olevat ihmiset eivät jaksa olla edes yhdis-tyksessä. Tähän on monia syitä: sosiaalinen vajaakun-toisuus, päihde- tai mielen-terveysongelmat, tulotto-muus tai muut sosiaaliset syyt.

Tässä asiassa meidän on otettava uusi jämerä lin-ja. Mikäli työ tai toimenpi-teen keskeyttäminen johtuu edellä mainituista sosiaalis-ta syistä, me emme katkai-sekaan sitä, jos asiakas itse,

edes vähänkin, haluaa olla mukana muutoksessa. Et-simme siihen ratkaisun. Et-simme kunnilta hoitositou-muksen, etsimme vaihtoeh-don.

Sanotte minulle, että teil-lä ei ole siihen aikaa tai että paikkakunnalla ei ole saata-villa apua. Tämä on kuiten-kin tulevaisuuden haaste, jos aiomme toimia kolman-nella sektorilla välityömark-kinoiden toteuttajina. Jo-kaisen ihmisen elämän ai-nutkertaisuus ja ihmisarvon kunnioittaminen on se, mistä tämän työn saldo korjataan. Vain uskomalla ihmiseen ja olemalla jokaisen tukena saavutamme sen mihin py-rimme: ihmiset oikeisiin töi-hin , oikealla palkalla. Me tar-vitsemme lisää resursseja. Kohtaamme kriisejä yhdis-tyksissä, työntekijöitten krii-sejä, asiakkaittemme kriise-jä ja hallituksiemme kriise-jä.

Viime vuoden aikana use-at tutkijat ovat selvitelleet perusturvakysymyksiä ja et-sineet ehdotuksia ja ratkai-suja tähän erittäin monisäi-

keiseen ja vaikeaan ongel-maan. Miten poistaa työllis-tymisen esteet; miten pur-kaa tuloloukut? Ei ole yksi-lön kannalta samantekevää, paljonko rahaa jää käteen, kun elää köyhyysrajan ala-puolella. Tiedämme kaikki tässä salissa miten työttö-män perusturvalle on vuosi-en varrella käynyt verrattu-na reaaliansiotasoon. Muis-tin virkistämiseksi: jälkeen-jääneisyys on 26,1%.

Vielä kerran, olette kaikki tervetulleita.

Tehdään päivistä jälleen hyvät, ollaan oman hiljaisen tietomme välittäjinä päättä-jille, EU hengen mukaises-ti! Kohti sosiaalisempaa ja säällisempää Eurooppaa ja Suomea. Ainakin näin voi toivoa.

Ihmisoikeuspäivien päätöstilaisuuteen osallistui joukko eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunnan jäseniä. Kuvassa vasemmalta Anne Holmlund (kok), Leena Rauhala (kd), Terhi Peltokorpi (kesk.), Ilkka Sipiläinen Kirkon diakonia- ja yhteiskuntatyön keskuksesta, Lea Karjalainen TVY:stä, Esa Lahtela (sdp) ja Markus Mustajärvi (vas.).

Karenssisanomat18

Rinnekodin bändi Espoosta aloitti päivien avajaiset koskettavilla musiikkiesityksillä. TVY ry:n puheenjohtaja Lea Karjalainen avasi päivät ja kirkon ja seurakuntaopiston tervehdyksen esitti kirkko-neuvos Seppo Häkkinen. Sosiaalipolitiikan professori Pertti Kois-tinen alusti aiheesta “Vaa’assa sosiaaliset ja ihmisoikeudet - vaa-rassa hyvinvointimalli”.

Päivien työskentely tapahtui viidellä kanavalla:1. Jatkuuko ihmisarvon alennusmyynti? Perustuslain 19§ työttö-män näkökulmasta. Asiantuntijana tutkija Jouko Karjalainen Sta-kesista.2. Toteutuuko työvoimapolitiikan toimeenpano?Asiantuntijoina kansanedustaja Marjaana Koskinen, ekonomisti Erkki Laukkanen, SAK, ja Salon työvoimatoimiston johtaja Kari Kettunen.3. Tusina Ihmoa - tulokset ja saavutukset. Asiantuntijana kansan-edustaja Anne Huotari4. Lainsuojattomat maahanmuuttajat. Asiantuntijana Michael Hut-chinson-Reis.5. Usko arjessa – arki uskossa: työskentely toiminnallisin mene-telmin.

Ensimmäisenä aamuna oli yhteinen virsilauluhetki, ja toisena aamuna tehtiin vaellus hiljentymällä viitoskanavan tekemien altta-reiden äärillä. Ensimmäinen ilta vietettiin opiston johtaja Ari Mutto-sen vetämän toiminnallisen tutustumisen sekä karaokelaulannan merkeissä, ja toisena iltana pistettiin jalalla koreasti Panu Syrjä-sen kvintetin tahdissa.

Toisen päivän yhteisen työskentelyn aloitti STTK:n työvoimakoulutus-elinkeinopoliittinen asiamies Ralf Sund alustuk-sella aiheesta “Avautuvat eurooppalaiset työ- ja palvelumarkkinat – uhka vai mahdollisuus?”

Kolmantena päivänä päätösistunnossa mukana olivat työministeri Tarja Filatov, jolle esitettiin työttömyyteen liittyviä ky-symyksiä.Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnasta kansanedustajat Esa Lahtela sdp, Markku Mustajärvi vas, Terhi Peltokorpi kesk, Leena Rauhala kd ja Anne Holmlund kok kommentoivat kanavien tuloksia.

Päiville osallistui 175 työttömien yhdistysten ja seurakuntien edustajaa sekä 40 DIAK:n opiskelijaa.

Työttömien 13. Valtakunnalliset Ihmisoikeuspäivät 23.-25.10.2006

Työt

töm

ien

13. v

alta

kunn

allis

etIh

mis

oike

uspä

ivät

Järvenpää,Seurakuntaopisto23. – 25.10.2006Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö – TVY ryKirkon diakonia ja yhteiskuntatyö (KDY)Seurakuntaopisto

Toni

Bran

tber

g20

06

VAA´ASSAIHMISYYS– VAARASSAIHMISOIKEUDET

Karenssisanomat 19

Kanava 1. Vetäjät: Seppo Leppälä, Ahti Heinonen ja Lauri Nissinen.

“Jatkuuko Ihmisarvon alennusmyyn-ti?” Perustuslain 19 § työttömän näkö-kulmasta.

Esitykset päättäjille

1. Nuorten alle 25 v. saaminen aktiivi-toimintaan- täysimääräinen työmarkkinatuki van-hempien tuloista riippumatta “toimii mehukkaana porkkanana”- työkokeilusta ja harjoittelusta myös ylläpitokorvaus- ilman ammatillista koulutusta oleville -oppisopimus täydellä palkkatuella il-man ehtoja

2. Työssäoloehto 6 kuukauteen- karttuma koko työsuhteen ajalta myös tukityöllistämisessä

3. Työttömien asiain valtuutettu-STM:n alainen- alueelliset työttömien edunvalvojat

4. Työttömällä mahdollisuus ansaita 200 €/kk työttömyysturvaa vähentä-mättä- harmaa talous vähenee- parantaa tulotasoa suoraan ja ak-tivoi markkinataloutta sekä vähentää toimeentulotu- kietuuksien tarvetta- peruspäiväraha ja työmarkkinatuki verottomiksi (alle köyhyysrajan olevat tulot)- peruspäivärahaa ja työmarkkinatu-kea saavat vapautettava terveyskes-kusmaksuista

Esitykset syntyivät seuraavista kana-vassa keskustelluista asioista

- työssäoloehto 10 kk:sta 6 kk:een- matkakustannukset- kunnille lisää korvamerkittyä tukea valtiolta -> työttömille- kuka valvoo lain noudattamista ? -> kuka on edunvalvoja ?- työttömien terveyspalveluun/sairaan-hoitoon riittävästi rahoitusta- asumiseen pitää olla tuki- työttömille oma edunvalvoja = TE-keskusalueittain kiertävä opastaja/neuvoja- täsmäkoulutus tarpeen/kuka mak-saa ?- puolison tulot vaikuttavat avustuksiin liikaa- raja pienipalkkaisen veroon/työmark-kinatuesta ei veroa- oppipojat työpaikoille

- työttömillä pitää olla mahdollisuus an-saita 200 €/kk työttömyysturvaa me-nettämättä(vähentää pimeää työvoimaa)- nuorten alle 25 v. saaminen aktiivi-toimintaan· työmarkkinatuki ilman vanhempien tulorajaa· oppisopimus täydellä palkkatuella il-man ehtoja· täsmä (räätälöity) ammatinvalinnan-ohjaus- perustulosta on keskusteltava- työttömänä tehdyn työn on parannet-tava toimeentuloa!- maksuton terveydenhuolto- lapsilisä etuoikeutetuksi tuloksi toi-meentulotuessa- valta lobbareilta takaisin päätöksen-tekijöille! (demokraattisesti valitut)- miksi pitkäaikaistyöttömiä pidetään kunniattomina?- palkkatyö ei saa olla ihmisarvon mit-ta!- osa työvoimapoliittisista aktivointitoi-menpiteistä loukkaavia- ikärasismi ja sukupuolinen syrjintä loukkaa ihmisarvoa!- työmarkkinatuen oltava suurempi kuin toimeentulotuen- mitä oikeuksia ja ratkaisuja työttömäl-lä on lain tulkinnassa?- vaikeasti haettava tuki - ammattitaidon puute neuvonnassa- peruspäivärahaan indeksikorotus!- väärinkäytökset sosiaaliturvassa- yhdenvertaisuus ei toteudu- alueellinen epätasapaino- yhdistysten näkyvyys- vaihtoehtoinen asuntotuotanto

- tiedon puute -> “potilasasiamiehiä yh-distyksiin” esitys TVY:lle- kuntouttava työtoiminta- tasavertaisuus (eri virastot) miten on koko maassa?- akuutti tarttuminen ongelmiin- työfoorumi- poliittinen vaikuttaminen- vetoaminen 19§:än- kisällikoulutus- toimintaedellytykset -> TVY:lle

Kanava 2. Vetäjät: Kari Hanka, Aimo Kuoppa-aho ja Lea Vallius

Toteutuuko työvoimapolitiikan toi-meenpano? – Oikeus palveluihin

Työttömän ostovoimaa lisättävä

Työttömyyskorvaukseen tulee palaut-taa suojaosuus

Työttömän oikeudet ja velvollisuudet on kirjattava ja ne on esitettävä jo-kaiselle asiakkaalle heti asiakkuuden alussa.

Työkyvyttömät eivät kuulu työttömyys-kortistoon vaan sairauseläkkeelle tai jonkun muun tuen piiriin.Työttömien terveydenhoitoon saatava korvamerkittyä rahaa ja työttömiä on informoitava asiasta.

Työvoimapalveluihin pitää saada oi-kein kohdennettuja lisäresursseja ja asiakkaalle annettava riittävästi asioin-

Pertti Koistinen

tiaikaa, että asia tulee var-masti ymmärretyksi.

Pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon lisää panostusta hallitusohjelman mukaises-ti.

Asuinpaikkakunta ratkaisee työvoimapalvelujen laadun ja määrän.

Työvoimapalvelukeskuksia on lisättävä. Työvoimatoi-miston, sosiaalitoimiston ja Kelan yhteistyö on saatava paremmaksi.

Työssäkäyntialueen rajat on mitoitettava inhimillisem-miksi. Julkiset kulkuyhtey-det eivät toimi joka paikassa ja tämä eriarvoistaa työvoi-matoimistojen asiakkaat.

Kun yhdistys hoitaa kunnan lakisääteisiä töitä, niin kun-nan tulee maksaa osuuten-sa työllistämiskuluista esim. valtion maksama korvaus kuntouttavan työtoiminnan toimeenpanosta maksettava yhdistykselle.

Työttömien yhdistysten toi-mintarahoitus on turvattava avustuksilla.

Otetaan käyttöön sosiaa-lisen vajaakuntoisuuden määritelmä.

Esitykset syntyivät seuraa-vista kanavassa keskustel-luista asioista

- työttömän terveydenhoito – toteutuuko ?- työttömyysturvan ja sosiaa-liturvan yhteensovittaminen- työvoimatoimisto ei itse in-formoi asiakkaan oikeuksis-ta- NOSTE-projekti- työttömyysturvan suoja-osuus saatava uudelleen käyttöön indeksikorotuksel-la !- työmarkkinatuki verova-paaksi. Ostovoiman lisää-minen- suojaosuus takaisin- tiedon saanti· työttömän oikeudet/velvol-lisuudet- sairaat pois kortistosta sin-ne mihin he kuuluvat/työttö-

mien terveydenhoito- olemassa oleva hallitusoh-jelma lisää panostusta pitkä-aikaistyöttömiin- eläketukivähennys työttö-myysturvan asiakkaille -> vä-hintään toimeentulotuki- työssäkäyntialueen määri-tys- jonotusajat lyhyemmiksi mm. toimeentulotukea ha-keville- kuntouttava työtoiminta työllistämistuki- vajaakuntoisuus, sosiaali-nen vajaakuntoisuus- linjauksetó asiakkaan va-paus valita toimisto- kunta ei aina maksa osuut-taan yhdistykselle, joka työl-listää- onko jostain toimenpiteestä kieltäytyminen johtanut liian herkästi karenssiin?- työvoimapalvelukeskuksia lisää, niin myös yhteistyö-kumppaneita lisää- julkiset kulkuneuvot puut-tuvat ó johtanut jopa karens-seihin- työvoimahallinnon tiedot-taminen ontuu, esim. rahaa työttömien terveydenhuol-toon- lisää oikein suunnattuja re-

sursseja työvoimatoimistoi-hin- asiakaspalvelulle riittäväs-ti aikaa; byrokratiaa vähem-mäksi- ei erilaisia tulkintoja sa-moista ohjeista- omatoimisuusrahan jaka-minen tehokkaammaksi TE-keskuksissa, ettei jää jaka-matta- avustuspohjainen rahoitus – rahoitusta lisättävä- asuinpaikka ratkaisee pal-velujen laadun ja määrän- työvoimatoimiston + kelan + sosiaalitoimen yhteistyö pa-remmaksi- hallintomenettelylaki = oh-jattava asiakas oikeaan paik-kaan- tehdäänkö vielä palvelutar-vekartoitusta asiakkaille?- kuntalisä- työssäoloehto (paluu) = 8 kk (34 vko) , yhdistelmä/palkka-tuki = 1v, karttuu 6 kk, toinen vuosi koko jakso- varovainen arvio = 7 kym-menestä jää edelleen työttö-mäksi- henkilö, joka on ollut palk-katuella, seuraava mahdolli-suus vasta 500 työttömyys-päivän jälkeen

- säästö/hyöty – kaupunki/kunta: seuraavan 2 vuoden aikana 250 €/kk eli yli 6000 €/hlö, samaan aikaan sääs-töä tt menoissa (hlö palkka-työssä) ja jos olisi työttömä-nä, kunta maksaisi joka tapa-uksessa 250 €/kk- temppurata/aktivointi mer-kittävä vähennys- yhd/järjestö: pidemmät työl-listämisjaksot = suurempi mahdollisuus avoimille työ-markkinoille- työllistetylle: paluu perus/ansiosidonnaiselle/tarvehar-kinta poistuu, aktivointi “pak-ko” poistuu, säästöä myös työntekijän menoihin.

Kanava 3. Vetäjät: Kalle Kunnas ja Ossi Ojanen

Tusina Ihmoa - tulokset ja saavutukset

Ministerille esitettävät asiat

Työnhakusuunnitelma

- Sopiminen asiakkaan itse-määräämisoikeutta kunnioit-

Kanavatyöskentelyä.

Karenssisanomat 21

tavaksi.- “Tulospisteet” suunnitel-man toteutumisen perus-teella.- Kouluttautumismahdolli-suus laajemmaksi.

Oikeus pieniin lisäansioihin

- Ilman karenssia- Ilman korvausten viivästy-mistä

Toimeentulotuen, työmark-kinatuen ja työttömyyspäi-värahan jälkeenjääneisyy-den korjaaminen.

Työvoimapalvelukeskuksiin lisää voimavaroja.

Esitysten toteutuminen 1994-2005

Minkä tyyppiset asiat?

· Työllistymisen edellytys-ten tarkempi selvittäminen ja henkilökohtaisen palve-lun kehittäminen, kuntou-tus , työkyvyn edistäminen, palkkatuet.· Rajoitettuun ryhmään koh-distuvat kysymykset.· Omavastuuosuuteen liitty-vät ongelmat.· Yhdistysten toiminnan ra-hoitus (vrt. vuoteen 2000)· Työttömien yhdistysten työntekijöiden koulutus.· Etujen tason nostaminen· “Työterveyshuollon” ulotta-minen kaikkiin työttömiin.· Luottamus ja usko yhteis-kuntaan.· Tukikelpoisuuden ehdot (koulutus + harjoittelu) + ly-hytaikaiset työt.· Perustuloasia· Normaalitöiden liukuminen toisille työmarkkinoille.· Vastikkeellisuuden syve-neminen.· Työnhakusuunnitelmao Sopiminen (varmistetta-va)o Laaja kouluttautuminen· Työttömien edustuso Työvoimatoimikuntao MYRo Kuntien työllisyystoimi-kuntao TVY selvittäköön, mihin elimiin· Oikeus lisäansioihino Ilman karenssia tai korva-

usten viivästymistäToimeentulotuki, työmark-kinatuki, työttömyyspäivä-rahan jälkeenjääneisyyden korjaaminen.· Työvoimapalvelukeskuk-siin lisää voimavaroja.

Esitykset IHMO:n kehittä-miseksi

1. Etukäteisinfona kuvaus siitä mitä eri kanavissa esi-tellään.2. Kanavista: Perustettuja esityksiä, esittely ked-pa-neelille, suunnitelma jatko-työstä, seuranta seuraavas-sa IHMO:ssa.3. IHMO:lle “täsmäaihei-ta” esim. 2007 työttömän ja työntarvitsijan kohtaantu-mis-puute ja 3-kohta (työn-antajan) –AY-liike – työttö-mät.4. Jaksamiskanavia jatkos-sakin.5. IHMO:lla kanava, jossa käydään läpi tulevat lait (toi-mistohenkilö-koulutus)

Kanava 4. Vetäjät: Sirpa Martins ja Mari Koistinen

Lainsuojattomat maahan-muuttajat

Työministeri Tarja FilatovTyöelämä- ja tasa-arvova-liokunnan jäsenet

Turvataksemme tasavertai-sen kohtelun lain edessä myös maahanmuuttajille, työryhmä katsoo, että vä-hemmistövaltuutetun virka ei riitä paikkaamaan maa-hanmuuttajien erityistarvet-ta.Siksi työryhmä kysyykin, onko mahdollista perustaa ulkomaalaisasiamiehen toi-mi. Asiamiehen tehtävä on puolustaa maahanmuuttaji-en oikeuksien toteutumista ja huolehtia maahanmuut-tajien tasa-arvoisesta koh-telusta eri puolella Suomea. Ulkomaalaisasiamies vas-taa koulutuksen ja tiedotuk-sen järjestämisestä eri TE- keskusalueilla.

Kanavan esitykset ovat vi-deona TVY ry:n kotisivulla.

Joulutervehdykset Työttömien 13. Valtakunnallisilta Ihmisoikeuspäiviltä

Kari HankaRaision Seudun Työttömät ry

Matti PursiainenLappeenrannan Seudun Työnhakijat

Sirkka-Liisa PaukkuRaision Seudun Työttömät ry

Pirjo ja Juhani Elo Hakunila-Länsimäki Työttömät ry

Aimo Kuoppa-aho Järvenpään Työttömät ry

Tauno Hakkarainen Rovaniemen Seudun Työttömät ry

Pirjo-Liisa Junttila Jyvässeudun Työttömät ry

Pirjo Kajander Meri-Vuosaaren Työttömät ry

Lea Mäkinen Meri-Vuosaaren Työttömät ry

Matti NygrenAnjalankosken Työttömät ry

Aarre Mahkonen Lappeenrannan Seudun Työttömät ry

Kalle Kunnas ENUn puheenjohtaja

Veli-Matti Kähäri Nastolan Työttömät ry

Kirsti Korkee Lahden Työpaja 92 ry

Karenssisanomat22

Millaisessa ahdingossa työläismies on tai onko hän yli-päätään ahdingossa. Jos näitä pulmia on, mitä mahdol-lisuuksia niiden helpottamiseen voisi olla? Olisiko yksi toiminta-areena tähän työttömien liike? Näitä kysymyk-siä sivuaa professori Jari Heinosen tutkimus “Työläismies ahdingossa? Kolme miessukupolvea rakennemuutosten Suomessa.” Tutkimusta varten on teemahaastateltu kol-men sukupolven miehiä Tampereella ja Porissa. Vastausta on haettu mm. siihen, millainen suomalainen mieskult-tuuri on ja miksi tämä ei tunnu toimivan nykyisessä te-homarkkinataloudessa.

Työttömien liike miesten ahdinkoa helpottamassa

Miesten ahdinkoa talouden ja kulttuurin muutoksessa ruodittiin Porissa pidetyssä tilaisuudessa. Sen järjesti Porin seu-dun työttömien yhdistys ja paikalle oli saapunut asiasta tutkimuksen tehnyt professori Jari Heinonen. Tilaisuus pidettiin keväällä 2006, jolloin tutkimus julkaistiin kirjana.

Heikki Kemppainen omaisen sanonnan “heikot sortuu elontiellä, jätkä sen kuin porskuttaa.” Eri suku-polville tämä on kuitenkin erilainen. Haastattelut vah-vistavat sitä, että suomalai-sen miehen on ollut porsku-tettava vaikka umpihankeen tehtaan ovien sulkeuduttua maailmanlaajuisen kapita-lismin hyökätessä.

Työn merkitys miehen mallissa murtumassa

Työttömien liikkeen näkökul-masta herää kysymys, voisi-ko tutkimustuloksista vetää joitakin päätelmiä vaikkapa liikkeen toimintastrategioita

Pori ja Tampere ovat kokeneet mittavan rakenne-muutoksen, joten haastatte-lujen perusteella on saatu ku-vaa miesten selviytymisestä rakennemuutosten myller-ryksessä. Mukana olevat su-kupolvet ovat sodan käyneet jälleenrakennuksen “ukit”, suurten ikäluokkien “isät” ja heidän poikansa eli pien-ten ikäluokkien “pojat”. Tut-kimuksen mukaan yhteistä näille kaikille näyttää olevan “yksin pärjäämisen miehen-malli”. Tälle tämän kirjoittaja Kainuusta kotoisin olevana mielikuvana löytää kansan-

Karenssisanomat 23

varten. Tähän saattaisi saa-da viitteitä tutkailemalla tut-kimuksesta löydettyjä mie-henmalleja. Tutkimuksessa on mukana myös työttömien liikkeessä toimivia, joten on ajateltavissa myös liikkeen toimijoiden näkökulmia ole-van mukana. Ensinnäkin voidaan tarkastella tutki-muksen miesten suhdetta työhön. Työ on ollut suoma-laisen miehen mitta, ja työllä on edelleen olennainen elä-män tarkoituksen merkitys. Vanhimmalla jälleenraken-tajasukupolvella on “omil-laan pärjäämisen miehen-mallissa” työ elämän keskiö. Sen ohella heillä on vahva-na perhe, sosiaaliset yhtei-söt ja monenlaiset järjes-töt. Järjestöelämä on heillä yksi elämänsisällön antaja, mikä ilmenee edunvalvon-tana sekä ongelmia ja epä-oikeudenmukaisuutta vas-taan kamppailuna. Suurilla ikäluokilla on miehenmal-lina nähtävissä “vahvistu-va yksinpärjäämisen malli”, jossa työ on keskeinen sel-viytymisstrategia. Heillä kui-tenkin tämä murtuu raken-nemuutoksen seurauksena. Tässä ikäluokassa tapahtuu yhtenäisyyden murtuminen, niin että osa toimii edelleen edunvalvonnan kuvioissa ja osa sinnittelee kaikenlaisten vaikeuksien puristuksessa. Tähän ikäluokkaan alkaa jo heijastua ns. kantapöydän imua, mikä on merkinnyt joillekin viinan tuloa yhdek-si elämän säätelijäksi. Täs-sä joukko hajautuu kahdelle suunnalle. Se poikkeaa van-hemmasta yhtenäisemmäs-tä sukupolvesta.

Kahteen suuntaan siir-tymä merkitsee sitä, että edunvalvontakehykses-sä toimivat miehet kokevat olevansa rakennemuutok-sen uhreja, jotka selviytyvät työelämässä ja ay-liikkees-sä saamillaan kokemuksil-la. Heille järjestötyö on kes-keisessä asemassa ja heitä on myös työttömien liikkeen aktiiveina. Sinnittelijät koke-vat olevansa rakennemuu-toksen uhreja. Työttömyys-jakson alkuvaiheeseen on liittynyt myös häpeää, kat-keruutta ja vihaa yhteiskun-

“Vanhimmalla jälleenrakentajasukupolvella on “omillaan pärjäämisen miehenmallissa” työ elämän keskiö. Sen ohella heillä on vahvana perhe, sosiaaliset yhteisöt ja

monenlaiset järjestöt.”

taa kohtaan. Kaikista vaike-uksistaan huolimatta sekä edunvalvontakehyksen että sinnittelijämiehet selviyty-vät varsin hyvin. Erityisesti edunvalvontaan orientoitu-neet jatkavat työttömyyden puristuksessakin aktiivis-ta toimintaa, mistä yksi esi-merkki on toiminta työttömi-en yhdistyksissä ja toimin-takeskuksissa. Sinnittelijät ovat ajoittaisista “droppipäi-vistään” huolimatta aktiivisia ja toimivat erilaisissa yhtei-söissä, kuten seurakunnis-sa, A-killoissa ja työttömi-en yhdistysten tapahtumis-sa. Tutkimuksen miesten joukon tyypeissä on edellä mainittujen edunvalvojien ja sinnittelijöiden ohella näh-tävissä kolmantena tyyppi-nä “kantapöytäkehyksen”

miehet. Viinasta ja kaljasta on heille tullut elämää kovin voimakkaasti säätelevä ak-tiviteetti.

Mikä on “poikien” tilanne?

Työttömien tilaisuuksissa kuuluu usein kysyttävän, miksi nuoret ovat niin vähän mukana. Paikallisesti tätä on seminaarien työryhmis-sä “fundeerattu” ja haettu ratkaisun avaimia. Yhdeksi taustaselitykseksi voitaneen ottaa tässä käsitellyn tutki-muksen päätelmiä. Näiden “poikien” miehenmalli on “edelleen vahvistuva yksin pärjäämisen miehenmalli”, mutta pärjääminen toteute-taan eri tavalla kuin “ukit” ja “isät” sen toteuttavat. Nuoril-ta on kadonnut normaali työ-suhde, ja näin väliaikaisuus leimaa heidän elämäänsä. Työväenliikkeen perinteiset yhteisöt eivät tahdo kiinnos-taa, vaan tukijärjestelminä ovat kaveriporukat ja muut

epäviralliset ryhmittymät. Muotomääräytyneet toimin-not tuntuvat tässä ryhmäs-

sä vierailta.

Hyvinvointivaltio liittolaisena

Hyvinvointivaltio on kaikil-le tutkimuksen miesryhmille tärkeä toimeentulon ja pal-velujen tarjoaja, mutta pa-nostuksessa sen puolusta-miseen on eri sukupolvien välillä eroa. Vanhemmat su-kupolvet, “ukit” ja “isät”, ovat tässä asiassa aktiivisimpia. Nuoremmilla se taas on tär-keä turvan antaja, mutta ak-tiivisuus puolustaa sitä esi-merkiksi vaaleissa horjuu. Tutkimuksen perusteella voisi esittääkin suurimman huolen aiheen tämän ryh-män tulevaisuudesta ja sen yhteiskunnallisen vaikutus-vallan sekä äänen kuulu-mattomuudesta. Äänestä-mään lähdetään, jos on jokin erityinen tekijä, mutta muu-toin vaalit saavat olla ja men-nä. Jos kaiken lisäksi kokee, että äänestäminen ei tuonut-kaan toivottuja tuloksia, niin

saattaa mennä aikaa, ennen kuin lähtee uudestaan vaa-liuurnille. Edellä käsiteltyä tutkimusta voi tulkita henkilökohtaises-ti vaikkapa työttömien liik-keen näkökulmasta. Asian voisi nähdä niin, kun toimin-taa seuraa, että osaa toimin-takeskusten kävijöistä eivät yhteiskuntapolitiikan asiat sanottavammin kiinnosta. Aktiivisinta on juuri työttömi-en vanhempi ikäluokka. Toi-saalta liike on syntynyt aikoi-naan juuri työttömyyden tor-jumiseksi. Tätä perustehtä-vää ei liikkeen pidä laimin-lyödä harrastamisen ja viih-teellisyystoimintojen ohes-sa. Vaikka liikkeen kampan-joista ei olisikaan välitöntä tuotosta, niin ne kuitenkin ovat nostaneet työttömyys-kysymystä keskusteluun. Siksi ajattelisin terveisinä professori Jari Heinosen kir-jaankin vedoten toivoa, että työttömien liikkeessä ole-vat “isät” jatkavat edelleen edunvalvontatyötä ja koet-tavat pitää tätä asiaa esil-lä sekä vetää myös “poikia” ymmärtämään edunvalvon-nan merkityksen. Siksi liitän loppuun henkilökohtaisena näkemyksenä mahdollisen maailman muutoksen: Yh-teiskunta on menossa edel-leen kovempaan suuntaan, jossa voikin olla tilanne se, että “heikot sortuvat elontiel-lä, mutta jätkällä ei olekaan enää voimia porskuttaa!” Työttömien liike voi olla osal-taan merkittävästi helpotta-massa suomalaisen työläis-miehen ahdinkoa.

Professori Jari Heinonen (vasemmalla) on tutkinut miehen malleja ja sitä, miksi ne perinteiset mallit eivät enää oikein toimi. Heinosen viesti tuntui olevan, että miestä ei pidä ahdingostaan syyl-listää.

Karenssisanomat24

Keski-Karjalan työttö-mät ry:n jäsenistö äänesti yhdistyksen uudeksi nimek-si Kiteen Vapaat Puurtajat ry. Nimenmuutokseen tuli tarvetta, kun naapurikunti-in, joiden työttömiä myös oli jäsenenä, perustettiin uusia yhdistyksiä. Nykynimisen yhdistyksen toiminta- ja jä-senistöalueeseen Kiteen li-säksi kuuluu vielä Rääkky-län seutu.

Yhdistys ylläpitää kansan-kahvila Kirsikkaa, jonka keit-tiössä valmistetaan maitta-via aterioita jäsenille hieman edullisempaan hintaan kuin muille kävijöille. Toiminnan rahoitusta kerätään ruoka-lamyynnin ohella myös ko-kouskahvituksilla, järjestyk-senvalvojakeikoilla, myyjäi-sillä jne. Toimintaa tukevat mm. Kiteen ev. lut. seura-

Nimi vaihtui, tavoitteet ovat samoja

kunta kuukausimaksullaan sekä TE- keskus, jolta saa-daan omatoimisuusavus-tusta. Toiminta työllistää n. 11 henkilöä vuositasolla Kir-sikan tiloissa. Kaksi kaup-paliikettä lahjoittaa työttö-mille leivonnaisvalmisteita, joiden viimeinen käyttöaika on umpeutumassa.

Yhdistyksen toimitilat ja kahvila ovat kokeneet muu-toksen remontin myötä: ti-lojen sisustukseen on pa-nostettu asiakkaiden viihty-vyyden lisäämiseksi. Tiloja voidaan kutsua myös netti-kahvilaksi, koska vapaassa käytössä ovat internetyhtey-det tulostimineen. Toimis-tosta voi myös saada apua koneiden käytössä. Yhdis-tyksen jäsenten käytössä on korvauksetta vempaimia verenpainemittarista ranta-saunaan.

Työttömien asemaan paikkakunnalla pyritään vai-kuttamaan pitämällä yhte-yksiä työvoimatoimistoon ja kaupungin hallintoon. Yh-teistyössä etsitään parhail-laan lisätiloja kierrätys- ja työpajatoimintoja varten. Työttömille yhdistys järjes-tää koulutuksia, keskustelu-tilaisuuksia, virkistyspäiviä ja harrastuksiin liittyviä toi-mintoja.

Yhdistyksen väki osallistui Puhoksen yhteisötaidepo-lulle jo toisena vuonna. Men-neenä kesänä polulle tehtiin Työttömien hukkaputki -teos johon maakunnan yhdistyk-set lähettivät esittelyjä yh-distyksistään. Uraa Uurta-massa -kurssin pitkäaikais-työttömät ideoivat tekstejä varsinaiseen teokseen, joka koostui metalliputkesta ja sen ympärillä olevasta ren-

kaasta. Teoksen tarkoituk-sena oli tuoda ilmi niitä toi-menpiteitä joihin työttömät työvoimahallinnon ja sosi-aalitoimen toimesta ovat joutuneet. Näistä asioista ei monellakaan, joka ei ole työttömyyden kurimukseen joutunut, ole tuntemusta.

Yhdistyksen toiminnanoh-jaajana aloitti alkuvuodes-ta Jyrki Tulilahti ja syksyllä 2005 puheenjohtajana Aimo Hirvonen.

Jyrkin kengännumero on 47 ja Aimon huomattavasti pienempi. Keskiarvo lienee kuitenkin sopiva, sillä mie-het ovat sopuisasti ja yh-teisymmärryksessä luotsan-neet yhdistyksen toimintaa eteenpäin johtotähtenään työttömien edunvalvonta.

Anneli Timonen, yhteisötaiteilija

Hyvää Joulua

kaikille

työttömien

yhdistyksille

toivottaa

Kokkolan työttömät

ry

Varissuon Työttömät VY ry toivottaa jäsenilleen ja yhteistyökumppaneilleen

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta

yhteistyöstä kiittäen!

Kiitämme kuluneesta vuodestasekä toivotamme

Hyvää Joulua ja onnellista Uutta Vuotta

jäsenillemme, työttömille ja kaikille yhteistyö-kumppaneillemme

Raision Seudun Työttömät ry

Karenssisanomat 25

Suomi on tänä päivänä rikkaampi kuin koskaan ja kilpailukykytilastoissa aivan maailman kärkeä yhdes-sä muiden Pohjoismaiden kanssa. Pohjoismaat ovat osoittaneet, että hyvät julki-set palvelut, sosiaaliset tur-vatakuut ja mahdollisuudet koulutukseen varallisuudes-ta riippumatta ovat avaimia menestykseen kiristyvässä taloudellisessa kilpailussa.

Olisiko Suomen taloudel-linen menestys ollut yhtä hyvä ilman EU-jäsenyyttä? Kaikki tutkimukset osoitta-vat, että Suomi on selväs-ti hyötynyt eurooppalaises-ta yhteistyöstä. EU:n sisä-markkinat ovat tuoneet ta-louskasvua, ja yksin emme olisi pärjänneet globalisaa-tion, maailmanlaajuisen kil-

pailun paineissa. Kiristyvä kilpailu esim. Yhdysvaltain, Kiinan ja Intian kanssa vain korostaa yhteistyön tarvetta. EU:n jäsenmaita yhdistävät myös yhteiset rakenteelliset haasteet: työttömyys, teol-lisuuden murroksen myötä katoavat perinteiset työpai-kat, työmarkkinoiden muu-tos ja väestön ikääntymi-nen. Myös työvoiman riittä-vyys tulevaisuudessa on yh-teinen huolenaihe.

Eurooppa on jäämässä jälkeen kilpakumppaneis-taan talouden kilpajuoksus-sa. EU:n valtionpäämiesten huippukokouksessa Lissa-bonissa kuusi vuotta sitten sovitun kilpailukykystrate-gian tavoitteena oli nostaa EU maailman johtavaksi, tietoon pohjautuvaksi suur-alueeksi vuoteen 2010 men-nessä. Jäsenmaiden laadit-

taviksi tulivat omat kansal-liset Lissabon-uudistusoh-jelmansa, joiden toteutta-misesta ne raportoivat nyt Suomen puheenjohtajakau-della. Kilpailukyvyn ja työlli-syyden parantamiseksi tut-kimukseen ja innovaatioihin on satsattava enemmän, niin että satsaukset muuttu-vat työpaikoiksi.

EU:n kilpailukykystrate-gia ei tarkoita sitä, että ta-loudellista kasvua ja tuot-tavuutta haettaisiin hinnal-la millä hyvänsä, esim. työ-ehtoja ja sosiaaliturvaa hei-kentämällä tai ympäristön kustannuksella. Tavoittee-na on, että EU parantaa kil-pailukykyä tasapainoisesti, niin että talous-, työllisyys-, sosiaali- ja ympäristöpolitii-kat tukevat vastavuoroises-ti toisiaan. EU ei sanele jä-senmaille, miten jäsenmai-

Riitta Myller, Euroopan parlamentin jäsen

EU:n perustuslain hengessä

den on uudistettava talous-, työllisyys-, koulutus- ja sosi-aalipoliittisia järjestelmiään. EU-tasolla luodaan yhteiset tavoitteet ns. eurooppalai-selle sosiaaliselle mallille, joita jäsenmaat pyrkivät to-teuttamaan.

Kilpailukykystrategia nou-dattelee EU:n perustuslain henkeä. Perustuslakisopi-muksessa EU:n tavoitteik-si on kirjattu mm. kestävä kehitys, jonka perustana on tasapainoinen talouskasvu, täystyöllisyys, kilpailukykyi-nen sosiaalinen markkinata-lous ja korkeatasoinen ym-päristönsuojelu.

Myös syrjäytymisen torju-minen on sopimukseen kir-jattu.

Pohjoismainen hyvinvoin-timalli on saanut viime aikoi-na paljon myönteistä huo-miota mm. perustuslaille ei-äänestäneessä Ranskassa. Suomessakin on EU:n pe-rutuslaista silti paljon opiksi otettavaa. Vaikka koulujär-jestelmämme on maailman huippua, kasvava joukko nuoria jättää perus- tai am-matillisen koulun kesken. Syrjäytymisen torjumisek-si yhteiskunnan sosiaalisia turvaverkkoja on tihennettä-vä, ettei yksikään putoa ul-kopuolelle jo ennen työikää. Siihen meillä ei ole varaa. Mutta meillä on varaa pitää kaikki mukana.

Iso yhteiskunnallinen haaste on myös se, että työpaikat ja työtä tarvitsevat eivät kohtaa. Koulutusta on kohdennettava aloille, joilla työllisyysnäkymät ovat hy-vät. On myös tarpeen roh-kaista ja tukea ihmisiä kou-luttautumaan uusille urille, jos aiempi ala ei vedä

Karenssisanomat26

Olen toiminut europarlamentin budjettivaliokunnassa esittelijänä Eu-roopan (mikä EU:ssa aina tarkoittaa että EU:n) globalisaatiorahaston pe-rustamisasetukselle. Rahastosta on tarkoitus maksaa vuosittain 500 miljoo-naa euroa lähes 500 miljoonalle euro-kansalaiselle globalisaatiosta aiheutu-vien “haittojen” torjuntaan. Se on noin euro/asukas.

Globalisaation haittoja ei voida tor-jua EU-rahalla. Uusi rahasto peruste-taankin ennen muuta europropagan-daa varten. Rahansaajien on sääntö-jen mukaan osoitettava julkista kiitolli-suutta unionia kohtaan.

Globalisaatiohan on sitä, että omis-tajille katsotaan kuuluvan kaikki, mitä yhtiöissä on, ja että sen määrää kas-vatetaan mitä epäeettisimmin, epäso-siaalisimmin ja epäekologisimmin ta-voin.

Omistajien diktatuurissa on tähän sääntöön yksi poikkeus: myös yritysten palkattu johto saa syödä kuormasta.

Helpointa näyttää olevan syödä val-tion kuormasta. Valtioenemmistöisen Fortumin johtajien ottamat ja sähkön ylihinnoitteluun perustuvat optiot ovat maankuulut. Vähemmälle huomiolle ovat sen sijaan jääneet Outokummun optiot ja (Rauta)ruukin osakepalkkiot. Kummallisesti vaietaan valtamedias-sa se Ylen A-piste -ohjelman selvitys,

Kovin ovat EU:lla köyhät eväät järjestelmän rakenteisiin kiinnittyvän työttömyyden tuotannon torjunnassa!

että Ruukki on jakanut johtajilleen 34 miljoonan arvosta osakkeita ja maksaa 50 miljoonalla käteiseurolla näiden ve-roja.

Ennen oltiin isänmaallisia eikä tuo-tantoa viety maasta ulos. Kun globali-saatio tuli Suomeen, se toi mukanaan ensin kaikkien aikojen pankkikriisin, jonka kustannukset pakko-otettiin ve-ronmaksajilta. Sen jälkeen antoi valtio-valta ostajille veroetuoikeuksia, jotta he saattoivat - ihan laillisesti - tyhjentää yrityksiään verottomilla osingoilla ja ali-verotetuilla myyntivoitoilla. Sitten myy-tiin puolet suomalaisista suuryhtiöistä ulkomaisille omistajille. Nyt viedään itse yrityksetkin maasta ulos.

Ennen työläiset liikkuivat työn peräs-sä, ja kymmenet tuhannet pohjoissuo-malaiset lähtivät työpaikkojen luokse Ruotsiin. Tänään kymmenien tuhansi-en ihmisten työpaikat on viety maas-ta ulos epäisänmaallisimman kansan-osamme havittelemien voittojen peräs-sä, ja työntekijät jäävät rannalle ruikut-tamaan kuin se entinen merimiehen muija. Suomalaisilla yrityksillä, jotka eivät investoi Suomeen ja jotka sillä ta-valla ovat investointilamasyyllisiä, on ulkomailla palveluksessa yli 300 000 (halpa?) työntekijää.

Syyllistän suomalaiset kapitalistit. He ovat epäisänmaallista väkeä ja työttö-myyssyyllisiä.

Esko Seppänen, Euroopan parlamentin jäsen

Karenssisanomat 27

Tämän hetken tilanne yhteiskun-nassa on hyvin ristiriitainen verrattuna siihen, kuinka teollisuus ja valtiovalta voivat: teollisuus saneeraa suurella “sydämellä” ihmisiä kortistoon, ja val-tiovallan luuta lakaisee pölyt maton alle tukemalla tämänkaltaista toimintaa.

Ei äkkiseltään uskoisi, että elämme yhdessä maailman rikkaimmista mais-ta. Se ei varmaan kestä enää kovin kau-an. Teolliset työpaikat viedään halvan työvoiman maihin, missä ihmisoikeu-det ja sosiaaliturva ovat kaukaisia haa-veita. Kuinka kauan kestää, ennen kuin Kiina ja Intia kuormittavat luonnolliset voimavaransa loppuun ja historia tois-taa itseään. Ovatko meidän lapsemme huomispäivän halpatyövoimaa, ja voi-ko eduskunta sinisilmäisyyttään vain todeta, mitä on tapahtunut.

Valtiovallan tulisi lähteä vaikutta-

maan suuryritysten moraaliin ja oppi-misen kautta saatuun hyötyyn, sen si-jaan että siunataan hiljaisesti ulkomail-le siirtyvä omistus ja osakkeiden kans-sa keinottelu. Miksi valtaosa Suomen suurimmista yrityksistä on ulkomaises-sa omistuksessa? Monet maat ovat asettaneet prosenttilukuja, joilla velvoi-tetaan kotimainen omistus pysymään omassa maassa. Miksei meillä tehdä näin? Olimme jossain vaiheessa tällai-sella linjalla, mutta sitten on livetty mu-kaan globaaliin politiikkaan, minkä ai-noa tarkoitus on kerätä mittavia voitto-ja harvainvallan taskuun. Tämänkaltai-sen asenteen ylläpitäminen on tämän tasavallan tuho: Ei voida olettaa, että rakentamalla yhteiskuntaa työttömyy-den suuntaan voidaan pitää kiinni hy-vinvoinnista ja elintasosta, johon lähes-kään kaikilla kansalaisilla ei ole oikeut-ta. Monien eläminen on nykyään kauka-

na ihmisarvosta ja hyvinvoinnista. Työpaikan menetys on aina raskas

juttu, ja varsinkin, jos se tapahtuu hen-kilölle joka on lähes koko aikuisikänsä ollut samassa paikassa ja koulutettuna yhteen ammattiin. Ammatinvalinta on ollut monelle itsestäänselvyys: on men-ty sellaiseen työhön jota on ollut tarjolla. Useimmissa työpaikoissa oli aiemmin tapana, että ammattiin ei käyty koulua, vaan se opittiin työtä tekemällä. Tämä johti siihen, että mitään varsinaista kir-jallisesti todistettavaa ammattia ei ole, mikä haittaa uuden työn saamista suh-teettoman paljon.

Asiaan on puututtava todellisilla kei-noilla eikä näennäispolitiikalla, joka tar-joaa “keppiä” ja elinolojen huononnus-ta, jos ihminen ei alistu tekemään ali-palkattua pätkätyötä tai elämään köy-hyysrajan alapuolella.

Yhteiskunnan kahtiajakautuminen ja eriarvoisuusPentti Kallio, Kaarinan Työttömät ry, Ekokaarinan toiminnanjohtaja

����������������� ���������������������������������������������������

������������� � �� �

��������

���������

��������

�������

�����������������������

���������������� ���� �������� ������������� ��!�"�#$���� ��%�&�$#������������� ��� ���'�� ���� ������

�� �� �����������������!������������� �������������������������������������������������������������������������������������������������������������

����������������������������� !���������������������������������������������������"���������������������������#������������������������������$�������������������������������������������������

%����&����"#�#$�%%

(��(�

Karenssisanomat28

Jotta jatkokeskustelulla olisi jokin tilastollinen pohja, olen väitteeni tueksi jalos-tanut työministeriöstä saa-miani tilastoja jaksolta 1995 – 2005 siten, että mukana ovat kaikki poliittiset kään-nepisteet mainitulta jaksol-ta. Vuonna 1995 aloitti Lip-posen ykköshallitus, vuonna 1999 Lipposen kakkoshalli-tus ja vuonna 2003 Vanha-sen nykyinen hallitus. Työ-voimapolitiikan painotuksia eri kausina vertailemalla on mahdollista lausua sekä työ-voimapolitiikan pitkästä lin-jasta että kunkin hallinnon aikaansaannoksista erik-seen.

Tuloksia arvioitaessa on tietysti muistettava, että kaikki alkoi lamasta. Lamas-ta nousemisen kausi 1995 – 1999 toi mukanaan kaksija-

Työvoimapolitiikan lähtökohdat arvioitava uudelleen

Vaalit lähestyvät, ja työvoimapolitiikkakin tullaan asettamaan suurennuslasin alle. Hyvä niin, sillä vuonna 1995 alkanut työvoimapolitiikka ei selvästikään ole lunastanut sille asetettuja tavoitteita. Syvenevän palvelun sijasta olemme saaneet työttömyyden keston mukaan ohenevan palvelun.

koisen työvoimapolitiikan, politiikan, jossa tavoitteiden ja toteutuman välillä on en-tistä selvempi ristiriita.

Lipposen ykköshallituk-sen ohjelmassa korostet-tiin kuitenkin ensin syrjäy-tymisen ehkäisyä – asiaa, jolle lama oli luonut hyvin ongelmalliset puitteet. Mut-ta talouskasvun myötä tuli-vat pian vastaan myös työ-voiman saatavuusongel-mat, joita erityisesti vuodes-ta 1997 lähtien markkinoitiin varsin onnistuneesti “talous-kasvun rajoitteina”. Niin on-nistuneesti, että kaikessa hiljaisuudessa työvoimapo-litiikan toimenpiteitä alettiin kohdentaa lisää lyhytkestoi-seen työttömyyteen, josta työllistäminen on tunnetusti helpointa.

Suomen malli

On syytä korostaa, että tämä muutos ei perustunut halli-tusohjelmaan tai työlainsää-däntöön. Itse asiassa työmi-nisteri Liisa Jaakonsaaren vuonna 1998 julkisuuteen markkinoimassa Suomen mallissa tavoitteeksi asetet-tiin työttömyyden keston mu-kaan “syvenevä palvelu”.

Samaa ajatus on sittem-min säilynyt myös myöhem-missä uudistuksissa, jotka tosin laadultaan ovat olleet lähinnä työvoimapolitiikan kehystä rajaavia uudistuk-sia. Lähtökohdan näille uu-distuksille antoi Lipposen kakkoshallituksen ohjelman muotoilu, jossa työvoimapo-litiikan voimavarojen tuli su-pistua samaa tahtia työttö-myyden kanssa.

Täysin tietoisena siitä, että kaikki eivät edellä esittämiä-ni päätelmiä allekirjoita, siir-ryn lupaamiini tuloksiin. Luki-jan tehtävänä on sitten päät-tää, tukevatko tulokset pää-telmiäni, vai eivätkö tue.

Keskeiset tulokset

Vuonna 1998 julkistetun “Suomen mallin” mukaan toimenpiteiden oli määrä syvetä työttömyyden pitkit-tyessä. Käytännössä toi-menpiteet ovat ohenneet si-ten, että vuodesta kahteen työttöminä olleiden toden-näköisyys päästä toimenpi-teisiin on lähes puolittunut. (Kuvio 1).

Julkilausuttua tavoitetta vasten tarkasteltuna uusi painotus on ongelmallinen. Mutta toki se on ongelmal-linen myös siksi, että lyhyt-kestoisesta työttömyydes-tä olisi muutenkin työllisty-nyt entistä paremmin. Sen sijaan hyvin pitkään kestä-neestä työttömyydestä työl-listyminen on vaikeutunut. (Kuvio 2).

Pitkäaikaistyöttömyyttä on leikannut lähinnä työnhaus-ta luopuminen, työvoimasta poistuminen. Tulosten mu-kaan työttömyydessä sinni-tellään kaksi vuotta, mutta ei sen pidempään. Kahden vuoden odottelun jälkeen kohtaloksi tulee työvoiman ulkopuolelle siirtyminen, vastoin julkilausuttua tavoi-tetta. (Kuvio 3).

Loppusaldo tästä kaikes-ta on se, että työttömyy-den jatkumisen todennäköi-syys on vähentynyt vain ly-hytkestoisessa, alle vuoden kestäneessä työttömyydes-sä. Pitkäaikaistyöttömyy-den jatkumisen todennäköi-syys on sen sijaan kasvanut, ja omalta osaltaan myötä-vaikuttanut varmasti myös työstä syrjäytymisen ja köy-hyyden kasvuun. (Kuvio 4).

Virallinen ja epävirallinen marssijärjestys

Ristiriita julkilausuttujen ta-voitteiden ja toteutuman vä-lillä on niin ilmeinen, että kat-

Erkki Laukkanen

Karenssisanomat 29

tava tilannearvio siitä, mis-sä ihan oikeasti mennään ja mitä ihan oikeasti tapah-tuu, on tullut ajankohtaisek-si. Pelkkä olemassa olevan hienosäätö ei nyt riitä, sillä se johtaisi todennäköises-ti entistä suurempiin ongel-miin.

Yksi osa tilannearviota on se, miten nykyiseen ti-lanteeseen, jossa lyhytkes-toista työttömyyttä torjutaan pitkäkestoisen kustannuk-sella, on oikein päädytty. Yksi selitys on 1990-luvun alun lama. Ennätyskorkea työttömyys nosti toimenpi-teiden määrän niin suurek-si, että laatu varmasti kär-si. Niukkoja voimavaroja oli kohdennettava sinne, missä tarve on suurin.

Mutta juuri tätä taustaa vasten nykyinen lyhytkes-toista työttömyyttä suosiva painotus tuntuu kovin eri-koiselta. Käypä talousoppi kun kertoo, että yhteiskun-nan kannalta edullisinta on työllistää työttömistä ne, joil-la syrjäytymisvaara on suu-rin. Ei ne, joilla se on pienin. Mutta juuri näin on kuitenkin tehty. Ja näin tehden niuk-koja resursseja on hukattu, kun toimenpiteitä on laajalti tuputettu myös ihmisille, jot-ka muutenkin olisivat työllis-tyneet.

Rakennetyöttömyyden kimppuun

Siten parempi selitys löyty-neekin siitä talousopista, jol-la lamasta noustiin, ja joka sitten jäi vallitsevaksi. Siinä talousopissa talouskasvu on tavoite numero yksi, ja käytännössä sisältää myös työllisyystavoitteen, vaik-ka ne usein erikseen mai-nitaankin. Kiistämättä lain-kaan kasvun suotuisia työl-lisyysvaikutuksia, rakenne-työttömyyden purkamises-sa talouskasvukaan ei kui-tenkaan kovin pitkälle auta. Tarvitaan valikoivaa työvoi-mapolitiikkaa, toimenpiteitä niille, joita talous ei muuten työllistä.

Lipposen toisen hallituk-sen ohjelmaan vuonna 1999 pääsi kuitenkin se onneton muotoilu, että työvoimapoli-tiikan voimavarat supistuvat työttömyyden supistumisen tahdissa. Kun samaan ai-kaan sitten alkoi tämä uusi lyhytkestoista työttömyyttä suosiva kausi, rahaa jäi en-tistä vähemmän pitkäaikais-työttömyyden hoitoon.

Toki näinkin voi tietysti teh-dä, jos ensisijaisena ongel-mana nähdään työvoima-pulan torjuminen ja kasvun

vauhdittaminen. Ja vaikka tätä marssijärjestystä ei yk-sikään hallitus ole virallisesti asettanut, niin sen mukaan on selvästikin eletty. Epä-suorasti epävirallinen mars-sijärjestys on kuitattu lau-seella, jonka mukaan työvoi-man saatavuudesta ei saa tulla kasvun rajoitetta.

Näin tehden lyödään kui-tenkin korvalle kaikkea sitä, mitä pohjoismaisella hyvin-vointiyhteiskunnalla on pe-rinteisesti tarkoitettu, ja josta muut Pohjoismaat edelleen yrittävät pitää kiinni.

Verrokkina muut Pohjois-maat

Myös muissa Pohjoismais-sa paineet valikoivan työ-voimapolitiikan rajoittami-selle ovat olleet suuret ja pe-rusteet suurelta osin samat kuin Suomessa. Mutta yhä edelleen ne satsaavat vali-koiviin toimiin selvästi enem-män kuin Suomi, ja viimei-sen 10 vuoden aikana ero Suomen ja muiden Pohjois-maiden välillä näyttäisi jopa kasvaneen.

Äänestäjien silmissä Suo-men ja muiden Pohjoismai-den vertailu näyttää var-masti hieman erikoiselta.

Kansallisten vaalien ja puo-luekokousten alla kärkipo-liitikkomme kun tapaavat li-puttaa Pohjoismaisen mal-lin puolesta, mutta valtaan päästyään jatkavat epävi-rallisen kansallisen mallim-me puitteissa.

Uudelleenarvion tulisikin lähteä kysymyksestä, miksi Suomi niin selvästi poikke-aa työvoimapolitiikassaan muista Pohjoismaista? Se-litykseksi ei kelpaa erot ta-louksiemme kantokyvyssä, koska olennaisia eroja ei ole. Siten todelliseksi seli-tykseksi jää Suomen poik-keava suhtautuminen ihmis-ten yhdenvertaisiin mahdol-lisuuksiin elää ja toimia sekä yhteiskuntien rooliin näiden mahdollisuuksien järjestä-misessä.

Uudelleenarvion aika

Perinteisesti tällaiset “talous vastaan tasa-arvo” keskus-telut on Suomessa onnistu-neesti väistetty mm. siksi, että valtiovarainministeriö ei ole niihin halunnut osallis-tua. Mutta nyt tilanne voi olla hieman otollisempi mm. sik-si, että kansantalousosas-ton uusi ylijohtaja on kiin-nostuksensa työvoimapoli-tiikkaan ilmoittanut. Keskus-telulle on tehnyt tilaa myös uusi budjettipäällikkö kehys-kriittisellä lausunnollaan.

Toisaalta ei kuitenkaan ole mitään takeita siitä, että vanhasta ja monien mieles-tä varmasti myös toimivas-ta mallista kovin paljon tin-gittäisiin. Näinhän voi pää-tellä myös siitä tavasta, jolla työvoimapolitiikalla budjet-tiriihessä ratsastettiin: hie-nosäätöä markkinoitiin suu-rempanakin muutoksena. Eikä kovin rohkaisevana voi myöskään pitää sitä kohte-lua, jonka ministeri Saarela sai opetushallinnon kehyk-set ylittävistä opintotukiesi-tyksistään.

Mutta toisaalta, jos epä-virallista työvoimapolitiik-kaamme ei kevään vaaleis-sa haasteta, neljän vuoden päästä ei ole mahdollisesti enää mitään haastettavaa.

Karenssisanomat30

Kirjava lintu

Olipa kerran suurensuuren metsän reunassa pienenpieni tölli. Töllissä asui metsänvartija vaimonsa ja pienen Mati-as-poikansa kanssa. Suuressa metsässä oli paljon erilaisia, isoja ja pieniä eläimiä, peuroja, villisikoja, metsoja, teeriä ja pal-jon muita lintuja. Näitä eläimiä metsän-vartija hoiti ja suojeli.

Metsänvartijan palkka oli pieni, ja sik-si hänellä oli lupa pyydystää ruuaksensa metsän lintuja, sillä niitä oli siellä aivan liian paljon. Hän pyydysti lintuja loukuilla. Loukut eivät vahingoittaneet lintuja, joten hän voi päästää vapaaksi kaikki ne linnut, joita hän ei tarvinnut.

Matias-poika oli aina innokkaasti isänsä mukana loukkujen kokemisretkillä. Erää-nä päivänä metsänvartija sanoi pojalleen: “Kuulepa, Matias, sinä olet ollut jo pitkään pyydysretkillämme ja tiedät kuinka toimi-taan. Voisitko tehdä tänään loukkukier-roksen yksin? Minun täytyy lähteä tänään kylän keskustaan asioilleni.”

Matias oli aivan innoissaan. Hän otti eväät mukaan ja lähti polkua pitkin pyy-dyskierrokselleen. Ensimmäinen ansa oli aivan tyhjä. Matias tarkisti, että sen sijoi-tuspaikka oli sopiva ja syötit olivat kun-nossa. Hän jatkoi matkaa seuraavan pyy-dyksen luo. Sekin oli tyhjä. Hän jatkoi mat-kaansa pyydykseltä toiselle, ja kaikki ne olivat aivan tyhjiä. Päivä oli kulunut pit-källe, ja Matias istahti pettyneenä kannon päähän eväitänsä syömään. Onneksi au-rinko paistoi ja linnut lauloivat. Usein en-nenkin oli käynyt niin, että he eivät olleet saaneet yhtään saalista. Silloin metsän-vartija oli lohdutellut itseänsä ja Matiasta, että kalastajan ja metsästäjän täytyy olla joskus vähään tyytyväinen.

Matias jatkoi kierrostaan ja saapui vii-meiselle loukulle. Jo kaukaa Matias näki, että se oli lauennut. Hän juoksi innoissaan loukun luo ja näki, että siellä istui alaku-loisena suuri harmaa varis.

Matias katseli varista pitkän aikaa. Lin-nun alakuloisuus ja ankea harmaa väri alkoi säälittää häntä. Hän keksi, että jos harmaus masensi lintua niin silloinhan väri piristäisi. Hän päätti, että lintu pitää värjätä. Hän muisti, että kotona vajassa

oli joitakin kirkkaita väripurkkeja. Niin-pä hän otti linnun kainaloonsa ja lähti kotia kohti. Lintu alistui pienen pyriste-lyn jälkeen kohtaloonsa ja oli hiljaa Ma-tiaksen kainalossa. Kotonaan Matias maalasi variksen rinnan kirkkaan pu-naiseksi, siivet saivat loistavan vihreän värin ja keikkuva pyrstö tuli keltaisek-si. Nyt koko lintu oli iloisenkirjava. Ma-tias päästi linnun vapaaksi. Varis pyöri hetken yllättyneenä omaa kirjavaa ole-mustaan hämmästellen ja lähti iloisena lentää liihottelemaan laumansa luo.

Kun varis saapui oman laumansa luo, muut linnut eivät huolineet sitä seuraansa, vaan ajoivat sen pois. Kir-java lintu oli hämmästynyt eikä ym-märtänyt tilannetta. Sehän oli edelleen sama lintu, joka oli vuosikaudet osal-listunut lauman elämään. Se pyrki uu-delleen ja yhä uudelleen mukaan lau-maan. Ja joka kerta muut varikset ajoi-vat sen pois, joka kerta yhä vihaisem-pina. Viimein koko varislauma syöksyi kirjavan linnun kimppuun ja nokki sen hengiltä.

Matias katseli tapahtumaa surullise-na. Hän oli halunnut tehdä vain hyvän työn. Hän ei ymmärtänyt, miksi linnut eivät hyväksyneet joukkoonsa erinä-köistä varista. Miksi ei harmaudessa saanut olla vähän väriä? Sen pituinen se.

Aimo-vaari

Ajateltavaksi: Olemmeko me ihmiset todella poh-

jimmiltamme ja keskenämme kovin eri-laisia vai olemmeko kuin nämä sadun varikset? Olemmeko valmiita nokki-maan hengiltä tai henkihieveriin erilai-set ihmiset, työttömät, vammaiset, sai-raat, eriväriset, eri puolueen tai eri us-konnon edustajat? Olisiko aika hyväk-syä erilaisuus, joka ei loukkaa ketään? Erilaisuus sisältää usein uusia ajatuk-sia ja uusia mahdollisuuksia.

Eräs puolalainen kirjailija on kirjoitta-nut kirjan “Kirjava lintu”. Se kertoo nat-siajan elämästä Puolassa, sen ajan eri-laisuudesta ja suhtautumisesta erilai-suuteen.

Karenssisanomat 31

Sähköä ilmassa ja vähän muutakin!

na, niin miksi pelastaisimme SERTY:n ja NERA:n uhkasakoilta? Antaisimme-ko heille hyödyn, joka ennen oli meille itsestään selvä? He keräävät jäsenil-tään maksua järjestelmän ylläpidosta, ja meidän pitäis tehdä työ ilmaiseksi. Se ei vain toimi niin.

ELKER Oy toimii oikealla periaatteel-la ja jakaa tuotot ja kulut, kuten kuuluu. Heillä on myös toimiva organisaatio, jossa on kuusi henkilöä työssä. Näin homma toimii ja velvoitteet hoituvat, il-man uhkasakkoja.

*Koko paketilla tarkoitan vastaanot-toa ja käsittelyä sekä materiaalihyöty-jä ja uudelleenkäytön tuottamaa ylijää-mää, ts. osuutta, josta on poistettu kor-jauskustannukset.

Olemme valmiit tekemään oikean ja oikeudenmukaisen sopimuksen, mut-ta emme hyväksy ala-arvoisia tarjouk-sia.

! MIELIPIDE !a emsia.

Pentti Kallio, Kaarinan Työttömät ry:n toiminnanjohtajaSEKY ry , hallituksen puheenjohtaja

! MIELIPIDE !

Jokin aika sitten SERTY ja NERA, kak-si merkittävää tuottajajärjestöä, saivat hallintopakkomenettelyn kautta uhka-sakkovaatimukset, joiden summa on merkittävä: 25.000€/tuottaja + 2000€/puuttuva vastaanottopiste. Summa voi kasvaa lähes puoleen miljoonaan, jos homma ei toimi. Oikein! Terve yhteis-kunta ei toimi niin, että siitä mennään yli, missä aita on matalin, ja maksa-tetaan kulut jollain muulla. Kiitos, Pir-kanmaan Ympäristökeskus ja Teemu Virtanen!

Uhkasakot langetettiin, koska näiden toimijoiden verkostot ovat puutteelliset, ja asetuksen edellyttämä uudelleen-käytön toteutus puuttuu kokonaan. Olemme tarjonneet (kolmas sektori + SEKY + SKKY) molemmille yhdistyk-sille kaiken kattavaa sopimusta jo al-kumetreiltä asti. Vastaukset tarjouksiin ja työllistämiseen ovat kuitenkin olleet hyvin negatiivisia ja aliarvioivia. SER-

TY:n Timo Valkonen kertoi vuosi sitten keväällä, ettei häntä kiinnosta meidän työllistämisemme: hän tekee bisnestä eikä sosiaalityötä. En voi ymmärtää, ettei noin tärkeässä asemassa oleva mies osaa laskea hyötyjä, joiden avulla on mahdollista saada aikaan erinomai-sen toimiva ja tehokas tapa työllistää sekä tuottaa toimivia palveluja kaikille osapuolille.

Nyt on kyllä otettu yhteyttä ja pyydet-ty tarjouksia ja oltu valmiita tekemään sopimuksia uudelleenkäytön osalta, mutta ei minkään muun käsittelyn tai materiaalikierrätyksen osalta. Tämä-hän tarkoitta sitä, että jälleen yritetään kusea meitä silmään: Jätetään hyödyt itselle ja annetaan niiden kierrätysten hoitaa se vähimmäisvelvoite, että saa-daan velvoite täyteen.

Kiitos, mutta ei kiitos! Jos koko pa-ketti* ei ole sopimuskuvioissa muka-

Karenssisanomat32

Hangan Kari on ennen kaikkea edunvalvontamies. Lukuisista muista työttömien järjestöissä päätöksiä teke-vistä ikäisistään hän eroaa edukseen siinä, että hänellä on halu ja kyky seurata työ-voimapoliittisia muutoksia ja ajaa työttömien etuja laa-jemminkin kuin vain omas-ta näkökulmastaan, vaikka ikää onkin jo 61 vuotta.

Karilla on takana monta vuotta myös TVY ry:n halli-tuksessa ja työvaliokunnas-sa. Viime maaliskuun vuosi-kokouksessa hän kuitenkin luopui näistä tehtävistään. Työttömien Varsinais-Suo-men aluejärjestössä, Työ-Länsi ry:ssä, Kari on edel-leen suvereeni puheenjoh-taja. Työ-Lännen jäsenyh-

Hanka vaan ei hankala

distykset ovat ongelmatilan-teissa voineet kutsua hänet paikalle selvittämään sotku-jaan. Eniten työllistää kui-tenkin Raision Seudun Työt-tömät ry:n puheenjohtajuus, sillä yhdistys etsii aktiivisesti uusia toimintamuotoja. Tar-vittaessa Kari puuttuu omin käsin kaikkeen. Kun esimer-kiksi kioskiin ei alussa saatu kylliksi työllistettyjä, keitteli Kari itse raisiolaisille kahvia aamukuudelta torin laidalla.

Hehkutusta

Puheenjohtajana Kari on valmis kyseenalaistamaan entisiä käytäntöjä, omiaan-kin, ja harkitsemaan uudis-tuksia. Hän johtaa toimintaa reippaana ja sydämellisenä,

hyväntahtoista huumoria vil-jellen, ja hänellä on kyky luo-da yhteishenkeä. Vahvana johtajana hän pystyy myös antamaan kiitosta muiden työstä.

Kari harrastaa näyttele-mistä. Sitä on myös hänen poliittisissa esiintymisis-sään. Mistään Kari tuskin nauttii enempää kuin siitä, että saa julkisesti mahdol-lisimman suuren yleisön edessä oikein hehkuttaa ja provosoida. Hän on niin sosiaalinen, että jos joutuu vaimon ollessa matkalla ole-maan pari juhlapäivää yksin kotona, on jo omien sano-jensa mukaan “kuin tiikeri häkissä”.

Arkista työtä

Jos on joku aihepiiri, joka kir-voittaa Karista yhtä voimak-kaita ja kiihkeitä kannanot-toja kuin edunvalvontaky-symykset, niin se on ruoka. Kun Kari keittää hernekeit-

toa “soppatykillä”, se teh-dään juuri hänen ohjeensa mukaan, eikä haudutustun-teja säästetä, vaan tuli syty-tetään jo aamuyöllä.

Kari on kokeillut elämänsä aikana monenlaista palkka-työtä. Näin kertynyttä osaa-mista voi tietenkin vapaa-ehtoistyöntekijänä käyttää yhdistyksen hyväksi. Työ rakennuksilla antaa val-miuksia ottaa kantaa tilojen korjaukseen ja järjestelyyn. Entisen kioskiyrittäjän on helpompi käynnistää kioski-toiminta kuin muiden. Kaup-pamiehenä hän on oppinut, että asiakas on aina oikeas-sa. Hän pystyykin keskuste-lemaan eri mieltä olevien ih-misten kanssa kääntäen asi-

aa jotenkin, niin että pystyy keskustelussa olemaan sa-maa mieltä, silloin kun ei olla missään päätöksiä tekeväs-sä instanssissa ja on kyse pelkästä jutustelusta.

Verkostossa

Perhe on Karille selvästi tärkeä. Elämänkumppanis-taan hän puhuu aina helläs-ti ja kunnioittavasti % mutta silti toki Tuija usein saa tur-haan odottaa siippaansa so-vittuun aikaan, tämän tem-pauduttua taas jonkun idean vietäväksi. Kun Kari on toi-mistolla, hän istuu osan ai-kaa ihan hiljaa tietokoneen-sa ääressä työskennellen, mutta muun osan ajasta hän täyttää suunnilleen koko toi-miston. Omat ja muiden ide-at saavat hänet yhtä lailla in-nostumaan ja kehittämään ajatuksia eteenpäin.

Meillä oli Karin kanssa vie-lä kesällä yhteinen työhuo-ne, mutta ensimmäisen ker-

ran teimme yhteistyö-tä silloin, kun hän oli Karjalaisen Lean vasta-ehdokkaa-na TVY ry:n puheen-johtajaksi. Karin vie-

railtua TST ry:n Torstaipa-laverissa ehdotin Räsäsen Lasselle, että häneltä pyy-dettäisiin juttu Tärppi-leh-teen, jota tuolloin toimitin. Kari lähetti juttunsa, tode-ten, että sitä saisi “muljata”, jos näkisin sen tarpeellisek-si. Aika lailla “muljasinkin”. Runsan harjoittelun tulokse-na Kari on selvästi kehitty-nyt kirjoittajana noista ajois-ta. Oma vaikutuksensa toki on myös tietokoneen hyvällä korjausohjelmalla, jonka nä-säviisaita kommentteja Kari toisinaan hämmästelee.

Kari on energisyydes-sään ja positiivisuudessaan hurmaava työkaveri, mut-ta sellainen puute hänellä on, että hän ei pysty sano-

TVY ry:n keväisessä vuosikokouksessa Turussa jul-kistettiin kaksi vuoden 2005 vapaaehtoistyöntekijää. Toinen heistä on Kari Hanka Raisiosta.

Päivi Salminen

Kari on niin sosiaalinen, että jos joutuu vaimon ollessa matkalla olemaan pari juhlapäivää yksin kotona, on jo omien sanojensa mukaan “kuin tiikeri häkissä”.

Karenssisanomat 33

maan, kuten valtakunnal-linen puheenjohtajamme: “Enpä tiiä. Pittääpä miettiä.” Karin on pakko heittää aina joku varmantuntuinen vas-taus kaikkeen. Impulsiivi-suudesta myös seuraa, että hän muuttaa välillä mieltään, toisten hämmästykseksi.

Vahva ja tekevä ihminen myös ärsyttää ja saa kokea vastustusta. Sitä paitsi Kari ei ole kovin hyvä tekemään kompromisseja, vaan taipuu vain pakon edessä, kun on kysymys hänelle tärkeistä asioista. Erilaiset kähminnät raivostuttavat häntä hetkelli-sesti, eikä hän juonittelussa suinkaan aina vedä pisintä kortta. Tällöin hän menet-tää positiivisuutensa ja ob-jektiivisuutensa tilapäisesti, eristäytyy mieluiten muuta-maksi päiväksi Villan tilalle ja mököttelee luonnon rau-hassa lääkiten itseään suo-malaiskansalliseen tapaan. Pian hän on jättänyt har-mittavan asian taakseen ja suuntaa jo kohden tulevaa, antamatta kiukun, katkeruu-

desta puhumattakaan, ku-luttaa voimiaan.

Karin vapaaehtoistyö ei suinkaan rajoitu työttömi-en järjestöihin. Monessa liemessä keitettynä hän ei erehdy laittamaan kaikkia munia samaan koriin. Puo-luepoliittinen toiminta on vie-nyt hänet kunnallisiin luotta-mustehtäviin. Vapaa-ajatte-lijoiden parissa hän on pitä-nyt suuren määrän hauta-jaispuheita. Raision kunnan omistamalla Villan tilalla, jonka mailla on leirintäalue, hän on toiminut vapaaehtoi-sena talonmiehenä.

Karilla on siis laaja yhteis-työverkosto, jota hän käyt-tää RST ry:n ja oman vä-kensä hyödyksi. Itse en oli-si nykyisessä työpaikassani Naantalin kaupungin palk-kalistoilla ilman Karia.

Tämä juttu on rakenteeltaan hieman sekava, mutta mitä muuta voi odottaakaan, kun uskova kirjoittaa ateistista, demari vasemmistoliittolai-sesta, nainen miehestä ja turkulainen raisiolaisesta!

Työttömien Valtakunnal-lisen yhteistoimintajärjestö TVY ry:n pitkäaikainen hal-lituksen jäsen Esa Venäläi-nen luopui tehtävistään vii-me keväänä jäätyään van-huuseläkkeelle. Vaikka ei-hän Esa ole vanha, hänen omia sanojaan lainaten ”en minä ole vanha, vaan Aa-tami on vanha”. Kuusikym-mentäviisi vuotta Esa täytti 31.8.2006.

Ennen vanhuuseläkkeelle siirtymistä hän oli työeläk-keellä, ja eläkeläisenä hän toimi TVY ry:n hallituksessa kuusi vuotta. Tästä ajasta kului neljä vuotta myös työ-valiokunnassa ja kaksi vuot-ta opinto- ja virkistysjaoston puheenjohtajana, kunnes kaikki jaostot lakkautettiin ja tehtävät siirrettiin työvalio-kunnalle.

Sain kunnian olla viemäs-sä TVY ry:n onnittelut ja viirin hänelle 8.8., yhdessä Kon-tiolahden toiminnanohjaa-jan Hilkka Pitkäsen ja Juu-an projektivastaavan Merja

Kärkkäisen kanssa. Kajaa-nin Työttömät ry, jossa Esa oli pitkään toiminnan kan-tavana voimana, oli järjes-tänyt kahvitilaisuuden juh-listamaan hänen eläkkeelle siirtymistään. Tarjolla oli nyt sitä mansikkakakkua, jota Esa aina reissuilla halusi ja josta hänelle annettiin lem-pinimi ”mansikkapoika”. In-nokkaana niin kuin aina en-nenkin, Esa oli paikalla ja esitteli tilaisuuden päätyttyä meille Kajaanin yhdistyksen toimitiloja ja toimintaa.

Esan kanssa on aina ilo toimia. Hänen positiivisuu-tensa ja energisyytensä on ihailtavaa. Hänellä riittää aina uusia ideoita ja innos-tusta asioihin. Hänen kaltai-siaan toimijoita tarvitsemme TVY ry:ssä tulevaisuudes-sakin.

Toivon Esalle antoisia elä-kepäiviä ja edelleen innos-tusta siinä, missä hän elä-kepäivinään toimii - laake-reillaan hän tuskin tulee le-päämään.

Esa Venäläinen eläkkeelleLea Vallius

Karenssisanomat34

Vantaalainen Hakunilan-Länsimäen Työttömät ry aloitti toimintansa vaatimat-tomasti kymmenen vuotta sitten. Tänään yhdistyksen toimintaa leimaa monimuo-toisuus ja aktiivinen kanssa-toimijoiden hakeminen, ver-kostoituminen on ajan sana. Kiitosta on tullut. Valtakun-nallinen Suomen Elämän-tapaliitto ry antoi Hakunila-Länsimäen Työttömät ry:lle Vuoden yhdistyksen arvoni-men ja kunniakirjan. Suo-men Elämäntapaliitto on yh-teistoimintajärjestö, joka toi-mii päihdehaittojen ehkäise-miseksi sekä edistääkseen terveyttä ja terveitä elämän-tapoja.

Puheenjohtaja Tapani Haapoja kertaa lyhyesti yh-distyksen historiaa.

Kymmenen vuotta sitten Hakunilan seurakunnan ti-loissa seurakunnan diakoni laittoi yhdistyksen pystyyn. Mukana oli noin 10 henkilön alku- ja ydinjoukko. Seura-kunnan tiloissa toimittiin noin vuosi. Sitten siirryttiin paikallisen päiväkodin ”pe-räkammariin”, joka ei ollut paras toimitila yhdistyksel-le. Loikimme sukkasillam-me nukkuvien tai leikkivien lasten yli tiloihimme.

Sitten mukaan kuvioihin tuli Raha-automaattiyhdis-tys, jolta saadun kolmevuoti-sen projektirahoituksen tur-vin hankimme tietokoneen ja puhelimen, Haapoja kertoo.

Vuonna -99 siirryimme Länsimäen päiväkeskuk-seen, jossa toimipaikkaansa piti toistakymmentä (13) yh-distystä ja yhteisöä. Keskus oli täynnä elämää, yhtäällä maalattiin tauluja ja toisaal-la tehtiin keramiikkaa. Sä-pinää riitti, mutta ahtaus ai-heutti sen, ettei esimerkiksi

Hakunila-Länsimäen työttömät Hakunila-Länsimäen työttömät peräkamarista vuoden yhdistykseksiperäkamarista vuoden yhdistykseksi

tietokoneiden käyttö työnha-kuun oikein onnistunut.

Samoihin aikoihin myös Uudenmaan TE-keskus tuli mukaan kuvioihin. Se on alusta alkaen kannustanut ja edellyttänyt yhdistyksen panostavan tukityöllistymis-hankkeisiin. Saimme kau-pungilta käyttöön Vaaralan päiväkeskuksen vapaak-si jääneet toimitilat. Sinän-sä hyvät ja viihtyisät tilat rajoittavat silti jonkin ver-ran yhdistyksen tukityöllis-tämishankkeita. Esimerkik-si kierrätystoiminta ei niis-sä tiloissa onnistu, kuten ei EU-avustuspakettien jaka-minenkaan. Säilytystiloja ei ole riittävästi. Muuta toimin-taa meillä kyllä riittää, kertoo Tapani Haapoja.

Vuoden 2007 alusta pois-tuu aluejako Vantaan sosi-aalitoimesta, joten yhdistyk-sellä on kaupungin suun-nassa edessä kumppanin hakeminen. Vantaan seura-kuntayhtymän ja paikallisen kirkkoherran kanssa yhteis-työ on sujunut tosi mallik-kaasti, apua ja tukea on tul-lut paljon, Haapoja kiittää.

Yhteistyötä ja verkottu-mista

Toiminnanohjaaja Risto Im-monen ja puheenjohtaja Ta-pani Haapoja kertovat yhdis-tyksen tämän päivän toimin-nasta. He kuvaavat tärkeim-miksi asioiksi työllistämistoi-menpiteet sekä sosiaalisen kanssakäymisen ja syrjäy-tymisen ehkäisyn. Miehet kantavat huolta varsinkin nuorista, joiden saaminen mukaan toimintaan on ollut tosi vaikeaa. Urheilu tuntuu olevan ainoa asia, jolla nuo-ria saa mukaan, työttömien edunvalvonta ei nuoria tun-

nu houkuttavan, vaikka se tärkeää olisikin.

Hakunila-Länsimäen työt-tömät tekevät monipuoli-sesti yhteistyötä eri toimijoi-den kanssa. Työttömät ovat maalanneet Elämäntapa-liiton Veikkolan Elohovin ja Muoniossa sijaitsevan Tiu-rahovin, jotka ovat virkistys- ja koulutuskeskuksia. Yh-teistyötä on tehty myös Ko-tien Puolesta ry:n kanssa. Kisakeskuksessa ja Kunto-kalliossa on järjestetty liikun-tapainotteisia leirejä.

Yhdistys on toteuttanut Ekoarki-hankkeessa ja UR-BAN-projektissa päiväret-kiä, luontoretkiä, luomuun ja kierrätykseen liittyviä asi-oita. Mieli liikkeelle-projek-tiin osallistumalla on lisätty henkistä jaksamista.

Nuorille ja muillekin jäse-nille on tarjolla uintia ja kun-tosalilla ohjattua toimintaa. Ja kaiken tämän rinnalla toimii jatkuvasti ruokapalve-lu ja toimipistettä pidetään auki.

”Meriittiä mikä työ tahan-sa”

Työllistämistuella yhdistyk-sen keittiössä työskente-levät Leena Rauhamäki ja Nina Sarso. Talouspuolella

kaikki tulee tehtyä: keittiö-hommat, siivous, kahvia ja pullaa, välillä puurot…

Naiset kehuvat kilvan yh-distyksen väkeä ja toiminta-pisteen asiakkaita.

-- Kiva tiimi täällä on töis-sä ja kävijät on hirveän kivaa sakkia. Ruoka kelpaa, eikä ole tarvinnut ketään kantaa ulos, sanoo Nina Sarso.

Leena Rauhamäki, jolla tuli 1.11. vuosi täyteen työl-listämistuella yhdistyksen toimipisteessä, on Vantaan Korsosta

Nina Sarso asuu Myyrmä-essä, mistä hän tulee linja-autolla läpi Vantaan. Nina on hakenut töitä Helsinki-Vantaa –alueelta. Hän on koulutukseltaan merkonomi ja alkuperäinen työkokemus onkin konttoripuolelta.

-- Olen silti tehnyt ja teen töitä laidasta laitaan, pakko tehdä että saa voita leivän päälle, Nina sanoo. Hän toi-voo ja luottaa että tästäkin vuoden pestistä on apua työnhaussa.

-- Työpaikat löytyvät var-maan parhaiten puskara-diolla, ja on sitten helpompi hakea, kun voi näyttää, että on tehnyt töitä eikä vain ol-lut työttömänä – kaikki työ-kokemus on meriittiä, uskoo Nina.

Puheenjohtaja Tapani Haapojalla ja toiminnanohjaaja Risto Immosella on edessään Elämäntapaliitto ry:n myöntämä kunniakirja Vuoden Yh-distykselle, joka siis on Hakunila-Länsimäen Työttömät ry. Vantaalta.

- T.P

Karenssisanomat 35

15.12.2006 EU-ruoka-avun vuosiraportoinnit TVY ry:n toimistoon (viimeistään)23.12.2006-01.01.2007 TVY ry:n toimisto suljettu05.-10.02.2007 Työttömien lomaviikko Huhmarissa teemalla ”Yritänkö jaksaa vai jaksanko yrittää”. Omavastuuta ei ole, matkat pitää kustantaa itse. Haku Perhelomien kaavakkeella 18.12.2006 mennessä TVY ry:n toimistoon. 13.-14.02.2007 Työttömyystyön neuvottelupäivät, Puhjonranta, Valkeala25.-30.03.2007 Työttömien lomaviikko ”Terveenä työttömyydestä” Kylpylähotelli Summassaaressa.

Omavastuu 40 € + matkat. Haku Solaris-lomien kaavakkeella 19.01.2007 mennessä TVY ry:n toimistoon.29.-30.03.2007 TVY ry:n vuosikokous Hotelli Laajavuoressa Jyväskylässä.Maalis-huhtikuu 2007 EU-elintarviketuen jako07.-12.05.2007 Voimavaraistamisviikko työttömien yhdistysten toiminnan vetämisestä vastaaville Huh

marissa. Ei omavastuuta. Hakemukset Perhelomien kaavakkeella 16.03.2007 men- nessä TVY ry:n toimistoon.27.05.-01.06.2007 Voimavaraistamisjatkoviikko v.2006 olleille vetäjille hotelli Summassaaressa. Omavastuu 40 € + matkat. Jokaiselle lähetetään henkilökohtainen kutsu.Toukokuu 2007 Valtakunnallinen koulutuspäivä Helsingissä.Kesäkuun alussa 2007 Valtakunnallinen työttömien edunvalvontatapahtuma.Heinäkuu TVY ry:n toimisto vuosilomalla.28.-30.08.2007 Työttömien valtakunnalliset kesä- ja kulttuuripäivät Matkailukeskus Rauhalahdessa Kuopiossa.11.-12.09.2007 Kuopion hiippakunnan työnohjauspäivät, Rytkyn leirikeskus Kuopio.23.-28.09.2007 Voimavaraistamisviikko työttömien yhdistysten toiminnan vetämisestä vastaaville hotelli Summassaaressa. Omavastuu 40 € + matkat. Hakemukset Solaris-lomien kaavakkeella 30.07.2007 mennessä TVY ry:n toimistoon.08.-13.10.2007 Voimavaraistamisjatkoviikko v. 2006 olleille vetäjille Huhmarissa. Ei omavastuuta. Jokaiselle lähetetään henkilökohtainen kutsu.Lokakuussa Työttömien 14. valtakunnalliset Ihmisoikeuspäivät Järvenpäässä.26.11.-01.12.2007 Työttömien lomaviikko Huhmarissa teemalla ”Yritänkö jaksaa vai jaksanko yrittää”. Omavastuuta ei ole, matkat pitää kustantaa itse. Haku Perhelomien kaavakkeella 10.10.2007 mennessä TVY ry:n toimistoon. Marraskuussa Valtakunnallinen koulutuspäivä.

TVY ry:n tulevaa 2006 – 2007

Hyvää Joulua ja pa-

rempaa vuotta 2007

kaikille yhteistyö-

kumppaneille!

Iisalmen Työttömät ry.