Tervetuloa lakkiaiskahville lauantaina 3.6. klo 15

Toni Tukia

PYHÄJOEN

KUULUMISETK e s k i v i i k k o n a 3 1 . 5 . 2 0 0 6 - v i i k k o 2 2

Tervetuloa lakkiaiskahvillesunnuntaina 4.6. klo 12 alkaen!

Ville Väärälä

Ystävät, tuttavat ja sukulaisettervetuloa lakkiaiskahville

lauantaina 3.6. klo 15 alkaen.

Anssi Mattila

Tervetuloa juhlimaan valkolakkia kans-sani lauantaina klo 14 jälkeen!

Heidi Luoto

Tervetuloa lakkiaisjuhliini lauantaina 3.6. klo 15 jälkeen.

Anu Haapakoski

On juhlan aika!Tule viettämään kanssamme poikamme

PEKAN YLIOPPILASJUHLAAla 3.6. klo 15 jälkeen kotiimme,

Mehtäkyläntie 856! Maire ja Pentti Koutonen

Tervetuloa lakkiaiskahville lauan-taina ja sunnuntaina klo 15 alkaen

Maria Huiskonen

Tervetuloa lakkiaiskahville ja -kakulle Välimaanperälle la klo 16 tai

su klo 15 alkaen!

Suvi Niemelä

Tervetuloa viettämään ylioppilasjuhlianilauantaina klo 15 alkaen

Elina Seppä

Tervetuloa ylioppilasjuhliinilauantaina 3.6. klo 15 jälkeen kotiini

Mari Sarpola

Tervetuloa tyttäremme Mervin lakkiaiskah-ville kotiimme la 3.6 klo 15.00 alkaen.

Sirpa ja Kalervo Kallio

Lehti ilmestyy 21.6. ja se jaetaan Pyhäjoen lisäksi myös Raaheen ja kesämökkiläisille. Mainosmateriaali on toimitettava 3. kesä-kuuta mennessä.

Lisätietoja antaa Hanne Maijala, puh. 040 717 6296

Ilmoita Kesäkuulumisissa!

Tervetuloa ylioppilasjuhliini lauantaina 3.6 klo 15.00 jälkeen

Anu Pirkola

Tervetuloa juhlimaan lakkiaisiani kotiini Petäjäskoskelle Kastarintie 71 Oulainen.la 3.6. klo 15 tai su 4.6.

Markus MöttönenOulaisten lukio

Tervetuloa lakkiaiskahville Pirttikoskelle 3.6 klo 15 alkaen

Niko Korpela

Sukulaiset, ystävät ja tuttavat, tervetuloa lakkiaiskahville lauantaina 3.6.

Hanne Maijala

Tulevaisuus kuuluu niille, jotka uskovat unelmiinsa.Tervetuloa viettämään kanssammetyttäremme Tiinan ylioppilasjuhlaala 3.6 klo 15 jälkeen! Tuija ja Timo Silvola

Tervetuloa ylioppilasjuhliinilauantaina 3.6 klo 14 jälkeen

Anna Hietala

Tervetuloa YO-JUHLAANISulkakujalle lauantaina klo 15 jälkeen!

Ilkka Anttonen

Tervetuloa lakkiaiskahville lauantaina 3.6 klo 15 ja su 4.6 klo 12 jälkeen

Lauri Pärkkä

Kutsun kaikki ystävät ja sukulaiset ylioppi-lasjuhliini lauantaina kolmen jälkeen!

Tapani Höglund

Ystävät ja sukulaiset, tervetuloa lakki-aisjuhliini lauantaina 3.6. klo 15 alkaen

Elina Viirret

Pyhäjoen lukionylioppilasjuhla

3. kesäkuuta 2006klo 12.00 Monitoimitalolla

sivu 2 P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 31 . 5 . 2 0 0 6

ALKUSOITTOG.F. Händel: MarssiJukka Partanen ja Kamariyhtye

MUSIIKKIAV. Hannikainen: Perhosleikki ja E. Melartin: LeivoKamariyhtye Martta Koivusipilä, Maria Keski-Panula, Kalle Torn-

berg, Noora Tornberg, Mira Halunen, Saaramaria Salminen, Katja Korpela, johtaa Jukka Partanen

J. V. SNELLMAN, VALTIOVIISAS VAIKUTTAJAAjatuksia juhlavuoden kunniaksiHanna Tuikkala

MUSIIKKIAK. Hurri: Maailman laidalla ja P. Sarin – V. Pusa: Tuulet puhaltaaLukion musiikkiryhmä

JUHLAPUHESivistystoimenjohtaja, filosofian tohtori Antero Tervonen

YLIOPPILASTODISTUSTEN JAKO JA YLIOPPILAAKSI JULISTAMINEN

Rehtori Pekka Viitanen ja ryhmänohjaaja Tiina Lukkarinen

GAUDEAMUS IGITURYlioppilaat ja juhlakansa (seisten)säestys Jukka Partanen, piano

YLIOPPILAAN PUHEYlioppilas Suvi Niemelä

STIPENDIEN JAKOÄidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Sari Rintamäki sekä lahjoittajat

SUVIVIRSIsäestys Jukka Partanen

YLIOPPILAIDEN KUKITUS JA VALOKUVAUS

YLIOPPILAIDEN KÄYNTI SANKARIHAUDOILLAYlioppilas Aleksi Rantakokon tervehdys

Pyhäjoen lukionylioppilasjuhlan ohjelma3. kesäkuuta 2006 klo 12.00

Meillä voit osallistua Pyhäjoen

lukiosta valmistuneiden

ylioppilaiden ruusuadressiin.

Keräämme onnitteluita

perjantaihin 2.6. klo 15 saakka.

Pyhäjoen Kukka Mäkynen

p. 433284

Mäkysen Puutarha Kyp. 433 266 Parhalahti

Avoinna 1.-3.6.

To 9.30 - 18.00 La 8.00 - 18.00

Pe 9.30 - 18.00 Su 10.00 - 16.00

Oi kulta-aika riemukas,

suloisin, armahaisin,

kun nuor’ on, ylioppilas,

ja puutetta ei laisin,

ja huolt’ ei tuntis ollenkaan,

kun viikset vain sais kasvamaan!

EUROSCOLA 2006

Pyhäjoen lukiolaiset viettivät helmi-kuussa Euroopan unionin parlamentti-rakennuksessa Ranskan Strasbourgissa Euroscola-päivän, jonka tarkoituksena on tutustuttaa nuoria unionin ja eri-tyisesti sen parlamentin toimintaan.

Pyhäjoen lukion historian ja yhteis-kuntaopin opettaja Paul Keski-Panula kertoo, että Euroscola oli hyvä opis-kelumahdollisuus, koska siihen saattoi yhdistää monia lukiossa opiskeltavia aineita: historiaa, yhteiskuntaoppia, äidinkieltä ja englantia. Tällä tavalla pääsi syventämään oppimista ja opin-tomatkaa.

Pirjo Helena Harjunen, Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimis-tosta kertoo, että Euroscola-valinnas-sa painotetaan ensikertalaisuutta sekä aktiivisuutta muun muassa EU-asiois-sa. Pelkästään perustelu ”olisi kiva läh-teä matkalle” ei riitä. Pyhäjoen lukio täytti nämä vaatimukset. Euroscolan suosio kasvaa päivä päivältä, hakijoi-den määrä kasvaa ja jopa aiemmin Eu-roscolassa olleet hakevat uudelleen.

Harjusen mukaan koulut hakevat uudelleen seuraavilla perusteilla: op-pilaiden luottamus omaan kielitaitoon on kasvanut, kansainvälisyys on tullut lähemmäksi, eurooppalaisuuden mer-kitys ja monimuotoisuus käsitetään paremmin ja eri maista tulleet nuoret ovat tutustuneet toisiinsa.

Euroscola-päivän aamuna osallistu-jat siirtyvät parlamentin istuntosaliin ja asettuvat parlamentin jäsenten paikoille kuuntelemaan koulujen esit-telypuheenvuoroja. Pyhäjoen lukion esitteli Antti Kronqvist erittäin per-soonallisella esiintymisellään. Par-

Eurooppa tutuksi lamentin virkamiehet kertovat EU:n toiminnasta ja vastaavat esitettyihin kysymyksiin.

Ryhmätöitä Euroopan Unionin asioista

Iltapäivällä ovat vuorossa ryhmätyöt. Osallistujat on etukäteen jaettu ryh-miin. Ryhmät tunnistetaan erilaisis-ta geometrisistä kuvioista (ympyrä, puolisuunnikas, neliö, vinoneliö ja kolmio). Ryhmätöiden aiheet liittyvät Euroopan unionin ajankohtaisiin ky-symyksiin ja tulevaisuuden haasteisiin. Aiheina olivat ”Euroopan perustuslaki ja demokratia”, ”Ympäristö, liikenne ja energia”, ”Euroopan paikka maail-massa”, ”Koulutus, kulttuuri ja urheilu” sekä ”Euroopan tulevaisuus”. Saman aiheen saaneet ryhmät eri maista koo-taan yhteen, ja nämä monikansalliset työryhmät tekevät omasta aiheestaan esityksen, joka arvioidaan myöhemmin iltapäivällä jälleen ”täysistunnossa”.

Suvi Toppari kertoo heidän ryh-mänsä esimerkiksi keskustelleen sii-tä, tarvitseeko EU yhteisen armeijan. Tshekkiläinen Jan ihmetteli kovasti, kun Suomi ei kuulu NATO:on. Miksi Suomi kuulu sotilasliittoon ja eivätkö suomalaiset pelkää, että maahamme hyökätään?

Pyhäjokiset menestyivät Eurogame-pelissä

Päivän aikana järjestetään myös tie-tokilpailu, Eurogame, jossa testataan muun muassa eurooppalaisen kult-tuurin tuntemusta. Eurogame-pelissä Pyhäjoki oli hyvin esillä. Oppilaiden

voittajajoukkueessa oli Tuomas Ra-janiemi ja opettajien voittajatiimissä Pyhäjoen lukion äidinkielen opettaja Sari Rintamäki. Oppilas Tuomas sai palkinnoksi suuren pokaalin ja opet-taja Sari Pariisin rahan (Monnaie de Paris).

Uusia ystäviä Euroscolasta

Kaksi nuorta italialaista tyttöä, Ve-

Oppiaineinayhteiskuntaoppi, kirjallisuus ja kuvataide

OpiskelijatJessica de Ras, Tinja Halunen, Sonja Jylhä, Matias Korpela, Antti Kronqvist, Vilja Louhimaa, Jenni Nivala, Anna Petäjäniemi, Aira Pohjanen, Tuomas Rajaniemi, Riina Salminen, Riikka Salmu, Jenni Tikkala, Leena Tohola ja Suvi Toppari

Ohjaajathistorianopettaja Paul Keski-Panulakuvataideopettaja Teijo Kärkkäinenäidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Sari Rintamäki

Lehden päätoimittaja ja taittaja:Matias Korpela

Opintomatka Ranskaan, kevät 2006Pyhäjoen lukio – www.pyhajoki.fi/lukio

ronica ja Elisa, olivat koulunsa kanssa myös Euroscolassa. Heidän koulun-sa sijaitsee Fronsinonessa, noin 70 kilometrin päässä Roomasta. Elisan mielestä parasta Euroscola-päivässä oli toisten nuorten tapaaminen sekä keskusteleminen yhteisistä asioista; miten Euroopan pitäisi kehittyä ja mil-lainen on nuorten tulevaisuus.

Jenni Nivala

puhtaammilla vaihtoehdoilla, ku-ten maakaasulla ja puuhakkeella/pelleteillä.

Hassin antamat esimerkit ovat ajattelemisen arvoisia, ja ne kos-kevat meitä kaikkia. ”Jos ilmaston-muutos saa Golf-virran pysähty-mään, Suomi muuttunee asumis-kelvottomaksi ja iso osa muuta Eurooppaa myös. Jos Himalajan jäätikkö sulaa, Etelä-Aasian suuret joet voivat kuivua ainakin osak-si vuotta. Sadat miljoonat, jopa miljardit ihmiset voivat menettää juomavetensä ja peltojensa kas-teluveden.” Suomelle ja kaikille maailman maille on tärkeintä saa-da ilmastonmuutos kuriin, muuten maapallo voi muuttua koko ihmis-kunnalle ratkaisevasti nykyistä huonommaksi asuinpaikaksi.

Hassi muistuttaa, että Kioto on vasta ensi askel ilmastonsuojelus-sa. Se vähentää teollisuusmaiden päästöjä vasta noin 5 % vuoteen 1990 verrattuna. Jotta ilmaston-

Varatuomari ja diplomiekonomi Henrik Lax on ollut Euroopan unio-nissa euroedustajana heinäkuusta 2004 lähtien. Europarlamentaari-kon tehtävänä on toimia kansalais-ten ja yhteiskunnan viestinviejänä ja äänitorvena, erityisesti silloin, kun hallitukset empivät ottaa selkeästi kantaa, esimerkiksi ihmisoikeusasi-oissa.

”Haluan toimia suvaitsevamman yhteiskunnan puolesta, sellaisen, jossa arvostetaan erilaisuutta kie-lissä ja kulttuureissa”, Lax kertoo. Hän on samaa mieltä EU:n tunnus-lauseen kanssa, jossa jäsenmaiden moninaisuus ei ole heikkous vaan rikkaus, joka vahvistaa unionia. Uusi tieto ja uudet taidot syntyvät siellä, missä erilaiset kulttuurit kohtaavat ja erilaisuudet hyväksytään.

Europarlamentaarikko vaikuttaa

Euroedustaja vaikuttaa osallistu-malla keskusteluun valiokunnissa, täysistunnoissa ja ottamalla julkises-ti kantaa asioihin mediassa. ”Omas-sa valiokunnassani käsitellään paljon ihmisoikeusasioita”, Lax lisää. Rotu-ennakkoluulot, suvaitsemattomuus, syrjäytyneisyys sekä köyhyys ovat ihmisoikeuksia vastaan taistelevia kasvavia globalisoituvan yhteiskun-nan muotoja. Näistä on päästävä eroon. Suojeleminen ja ihmisoike-uksien kunnioittaminen on tärkeää.

”Jos sinulla on hyvä idea, kukaan ei kysy, mistä maasta olet. Siksi täy-tyy itse uskaltaa tehdä aloitteita ja esittää omia ajatuksiaan”, Lax kertoo.

Euroedustaja – kansalaisten ja yhteiskunnan puolestapuhuja

Euroedustajat eivät edusta maataan vaan puoluettaan. Euroedustaja La-xin vaikein puoli työssä on vetää rajaa työajan ja vapaa-ajan välille. ”Ollakseen ajan tasalla täytyy koko ajan oppia uutta ja nähdä uusin silmin”, Lax selventää: ”Toimit aina uudessa tilanteessa, jossa kukaan muu ei ole koskaan ollut.”

Yhteinen Eurooppa

Oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo ovat sanoja, joita tarvitaan rakennet-taessa yhteistä Eurooppaa. Valtioi-den väliset suhteet tulee sujua, jotta onnistutaan yhteisesti päätettävissä tavoitteissa. Yhteisymmärrykseen ei ole aina kuitenkaan helppo päästä. Jokainen maa haluaa toimia yhtei-sen hyvän puolesta, mutta samalla oman maan tavoitteiden kehittymi-nen vaikuttaa päätettäviin asioihin. Jotkut jäsenmaat suhtautuvat Eu-roopan unioniin kriittisesti, koska ne pelkäävät unionin vievän kan-salaisten itsemääräämisoikeuden. Omien tavoitteiden ajamista ei saa jättää pois, mutta pitäisi ymmärtää yhteisten eurooppalaisten tavoittei-den ajamisen palvelevan parhaiten myös kunkin jäsenmaan omia kan-sallisia tavoitteita.

On tärkeää, että jokainen maa olisi samanarvoinen. Pienet jäsenmaat tulisi huomioida paremmin. Rikkai-den ja köyhien maiden välistä kehi-tyseroa pitäisi pyrkiä kaventamaan. Euroopan unioni muuttuu globaa-lisoituvassa maailmassa. Tuleeko EU:sta liittovaltio? ”Uskon, että liitto-valtiomainen ratkaisu, jossa kaikilla

mailla on mittava oma lainsäädän-tö, on ainoa mahdollinen ratkaisu”, Lax toteaa. Euroopan unionia tulisi kehittää valtioiden liittona, ei liitto-valtiona.

Yhteistä Eurooppaa tarvitaan sekä EU-maiden sisällä yhteisiin tuloksiin pääsemisessä että monen yhteisen ongelman ratkaisemisessa, esimer-kiksi ympäristön saastumisessa ja työttömyyden kitkemisessä.

Henrik Lax pitää hyvänä, että Suo-mi kuuluu Euroopan unioniin: ”Ilman EU:ta Suomen vaikutusmahdollisuu-det globalisoituvassa maailmassa olisivat pienet. Suomesta on tullut osa Eurooppaa, ja ihmiset liikkuvat nykyään paljon luontevammin yli rajojen.” Taloutemme on kehitty-nyt kestävämmäksi ja mahtiponti-semmaksi. Suomea kuunnellaan ja pidetään erittäin kilpailukykyisenä maana.

Rikkaat + köyhät = hyvinvointi

Euroopan Unioni on varteenotet-tava toimija kansainvälisessä poli-tiikassa (valtioiden väliset kahden-väliset suhteet ja monenkeskinen yhteistyö). ”Tarvitsemme kansain-välisesti vahvaa unionia rauhan ja vakauden turvaamiseksi globalisoi-tuvassa maailmassa sekä ilmaston-muutosten ja muiden ympäristöon-gelmien torjumiseksi. Olisi tärkeää, että EU:sta tulisi entistä vahvempi ulkopoliittinen toimija.”

EU ja sen jäsenmaat ovat maail-man suurin kehitysavun antaja. ”EU:

lla on tärkeä tehtävä tasoittaa rikkaiden ja köyhien maiden välistä kuilua”, Lax korostaa. EU-maiden pitäisi pyrkiä anta-maan kehitysapua YK:n asetta-man tavoitteen mukaan 0,7 %. Muutamat jäsenmaat pystyvät tähän, kuten Ruotsi ja Tanska. Vuonna 2005 jäsenvaltioiden ministerit asettivat uudeksi tavoitteeksi 0,56 % vuoteen 2010 mennessä. 0,7 % tavoit-teen saavuttamiseksi vahvistet-tiin vuosi 2015.

Kehitysavusta suurin osa me-nee Afrikkaan ja erityisesti jä-senmaiden entisille siirtomaille. Avun antaminen on muutakin kuin puhtaan veden ja lukutai-don tarjoamista. Unioni pyrkii edistämään kehitystä kaupan välityksellä – tuomalla esiin köyhistä maista tuotuja tuot-teita, ja näin kannustamaan ke-hitysmaita käymään enemmän kauppaa keskenään. Päätavoite Unionin kehitysavussa on antaa kehitysmaiden ihmisille mah-dollisuus päättää omasta ke-hityksestään – lopulta ne itse pystyisivät huolehtimaan oman maan tulevaisuudesta.

Leena ToholaKirjoittaja kuului Euroscolassa työryhmään, jonka aiheena oli ”Euroopan paikka maailmassa”. Nuoret pohtivat, mihin maailmanlaajuisiin tavoit-teisiin unionin pitäisi pyrkiä kansainväli-sessä politiikassaan.

Vaikka happosateita on vähen-netty murto-osaan 80-luvulta ja tehtaiden jätevedet ja autojen

Huoli tulevaisuudestapakokaasut ovat puhtaampia kuin 20 - 40 vuotta sitten, aina on silti parantamisen varaa. Vihreiden eu-

roedustajan Satu Hassin mielestä ympäristöön kohdistuvaa kuormi-tusta pitäisi yleisesti vähentää.

Luonnon monimuotoisuus hupe-nee koko ajan. Aiemmin yleiset la-jit harvinaistuvat; harvinaiset lajit uhanalaistuvat. Ilmastomuutosta aiheuttavien kasvihuonekaasujen (esimerkiksi hiilidioksidin) päästöt ovat aivan liian suuret. Yhdyskun-tajätteiden määrä kasvaa, mutta onneksi EU:ssa tehdään ja tulee tehdä koko Eurooppaa koskevaa ympäristölainsäädäntöä. Usein parasta olisi kuitenkin valita to-teutustapa kansallisesti Suomes-sa tai paikallisesti vaikkapa täällä Pyhäjoella.

Kioton ilmastosopimus

Kioton ilmastosopimuksen vuok-si Suomen olisi alennettava kasvi-huonepäästöt prosentuaalisesti. Tarkoitus on saada ne samalle ta-solle vuosina 2008 - 2012 kuin ne olivat vuonna 1990. Hassi se-littää, että Suomessa Kioton sopi-mus tarkoittaa muun muassa, että energian säästöä pitää edistää. Esimerkkeinä hän mainitsee talo-jen paremman lämmöneristyksen ja vähemmän energiaa kuluttavien lamppujen, jääkaappien, televisi-oiden jne. valinnan. Sähköntuo-tannossa pitää vähentää kivihiilen ja turpeen osuutta ja korvata niitä

muutos pystyttäisiin rajoittamaan sellaiseksi, ettei se aiheuta ka-tastrofaalisia muutoksia, koko maailman päästöjä pitäisi pystyä vähentämään ainakin 60 % vuo-teen 2050.

Ihmisten teot uhkana ihmisille

Luonnon kuormitusta on myös metsien yltiöpäinen hakkaaminen. Maapallon metsäpinta-ala hupe-nee joka vuosi. Suomessa eniten uhanalaisia lajeja onkin vanhoja metsiä asuinpaikkanaan käyttävis-sä lajeissa sekä kulttuuriympäris-töjen lajeissa, esimerkiksi laidun-niittyjen lajeissa. Kun maatalouden metodit ovat muuttuneet, noiden lajien kasvu- ja elinympäristöt vä-henevät.

Pahimmaksi uhkaksi Hassi mai-nitsee kuitenkin vesistöjen re-hevöitymisen ja siihen liittyvät sinileväkukinnat kesäisin ja vesien samenemisen. Ravinnepäästöjä erityisesti pelloilta järviin, jokiin ja mereen pitää vähentää, samoin jätevesien puhdistusta pitää te-hostaa. Monilla merialueilla ka-lakantoja myös ylikalastetaan, eli vuosittain pyydystetään enemmän kuin uusia kaloja kasvaa pyynti-ikäisiksi. Teolliset kemikaalit, joista monet ovat kovin pysyviä ja siksi kertyvät ympäristöön, vesiin, ka-loihin ja loppujen lopuksi myös

meihin, ovat myös kasvava ongel-ma.

Yksi iso asia, jossa on toimittu hyvin ja ripeästi, on yläilmakehän otsonikerrosta vahingoittavien aineiden (ns. freonien) poistami-nen käytöstä, mistä kansainväliset sopimukset tehtiin 1980-luvulla. Kestää kuitenkin vielä muutama vuosikymmen, ennen kuin ot-sonikerros elpyy entiselleen ja pääsemme eroon jokakeväisistä liiallisen ultraviolettisäteilyn va-roituksista.

Jenni NivalaKirjoittaja kuului Euroscolassa työryh-mään, jonka aiheena oli ”Ympäristö, liikenne ja energia”. Nuoret pohtivat, mitä olisi tehtävä paikallisesti, Euroo-passa ja maailmassa, jotta kehitys olisi kestävää.

Usein parasta olisi kuitenkin valita toteu-tustapa kansallisesti Suomessa tai paikal-lisesti vaikkapa täällä Pyhäjoella.

Suomen ainoan itsenäisyyspuo-lueen, Vapaa Suomen Liiton, vara-puheenjohtaja Jaakko Jukkola tie-tää, mistä puhuu. Tulevaisuuden uhkakuva hirvittää Jukkolaa. Jos EU:n perustuslaki hyväksytään, se tar-koittaa sitä, että menetämme kaiken päätösvallan EU:lle, sillä 1-6 Artikla

sanoo: ”Tämä perustuslaki sekä lain-säädäntö, jota unionin toimielimet käyttäessään sille annettua toimival-taa, ovat ensisijaisia jäsenvaltioiden oikeuteen nähden.”

Perustuslain myötä EU:lla olisi kaikki valtion tunnusmerkit: oma raha, rajat, lippu, ulkoministeri,

lainsäädäntö ja puolustusjärjestel-mäkin vähitellen. Itsenäisyytemme ja yhteiskuntamme hyvinvointi on luotu kovan työn tuloksena; se kaikki ollaan nyt antamassa pois. ”Vanhempi sukupolvi muistaa vielä viimeisimmät sodat. Onko nykyinen sukupolvi unohtanut tämän”, Jukkola mietiskelee.

”Suurpääoman luomus EU on vienyt pohjan pois ja hävittänyt ns. pohjoismaisen hyvinvointivaltion. Pääomien rappeutuminen on jo niin suurta, että olemme konkurssin partaalla. Nettovienti koko EU-jä-senyyden ajan on ollut 90 miljardia markkaa vuodessa. Emme voi kestää tällaista, samoin yritykset ja työpai-kat menee maasta”, Jukkola kertoo huolestuneen oloisena.

Yhteiskunnallinen rappio on mei-dän kaikkien nähtävissä. Kouluja ja kuntia lakkautetaan, terveyden-huolto, tiestö ja rautatiet rappeu-tuvat ja yleisesti ns. julkiset palve-lut heikkenevät koko ajan. ”Suomi kalutaan paljaaksi, kylät autioituvat ja maatalous ajetaan alas. Tämä on meidän kaikkien nähtävissä”, Jukkola korostaa.

Mikä on EU:n tulevaisuus?

”Minä en nää Euroopan Unionilla tulevaisuutta.” Vastaus on ytimekäs ja selkeä. ”EU rakentuu perustalle, joka ei historian valossakaan ole ollenkaan kestävä. En näe jäsenval-tioiden välillä yhdistäviä tekijöitä. Kulttuurillisesti ja maantieteellisesti

olemme hyvin erilaisia. Meillä on eri kielet ja lähtökohdat elämään ovat hyvin erilaisia. Nämä kaikki ovat niitä tekijöitä, jotka tulevat hajottamaan EU:n. EU hajoaa omaan mahotto-muuteensa. Emme tule löytämään yhteisiä intressejä asioille, että kaikki ne voisi hyväksyä. Tämä on sellainen kaatuva ja lahoava puu. Mahdolli-nen lähempi yhteistyö voisi toimia esimerkiksi pohjoismaiden kesken, kuten perinteisesti se on ollutkin.”

Jukkola on kärsinyt EU:n epäsopi-vista säädöksistä maanviljelijänä. EU:n säädösten seurauksena maan-viljelijät elävät pelkästään tukien ja EU-rahojen varassa. ”Arvostus on viety kokonaan pois.” Tämä on se päällimmäinen Jukkolan elämää kos-keva haitta EU:sta. Syy tällaisiin epä-kohtiin löytyy siitä, että viljelijöiltä ja valtioilta on viety päätösoikeudet. ”EU:ssa tehtävät säädökset eivät sovellu meidän olosuhteisiin. Vaa-rana on, että EU tekee päätöksensä suurten pääomien ja suuromistajien ehdoilla. Elintarvikkeita tuotetaan siellä, missä se on suuressa mitta-kaavassa edullista ja meistä tehdään vain näiden tuotteiden ostajia.”

Kansainvälistä yhteistyötä Jukkola on selkeästi vastustamassa

EU:ta ja globalisaatiota. Hän kan-nattaa kansainvälistä yhteistyötä, mutta ei näe EU:n toimivan nykyi-sessä muodossaan: ”Kansainvälinen yhteistyö on hyvä asia, mutta EU:

Jaakko Jukkola: ”Pääoman ja järjestelmän pitää aina palvella ihmistä, eikä päinvastoin”

Vilja LouhimaaKirjoittaja kuului Euroscolassa työryh-mään, jonka aiheena oli ”Euroopan paikka maailmassa”. Nuoret pohtivat, mihin maailmanlaajuisiin tavoitteisiin unionin pitäisi pyrkiä kansainvälisessä politiikassaan

”Valtiomiehet tietävät, että paino-pistettä pitäisi siirtää menneisyyden elinkeinojen, kuten maatalouden ja tehottoman raskaan teollisuuden tukiaisista tutkimus- ja tuotekehi-tysrahoitukseen, mutta eivät tiedä, miten voisivat tehdä tämän ja voit-taa samalla seuraavat vaalit.”

Euroedustaja Alex Stubbin (Ko-koomus) mielestä Eurooppa kaipaa tutkimukseen satsausta sekä ulko-maista työvoimaa ja osaamista.

Eurooppa on koulutuksessa, tut-kimuksessa ja kulttuurissa kaukana kärjestä. Huippututkijat, tiedemie-het ja maailman arvostetuimmat yli-opistot ovat Amerikassa tai Aasias-sa. EU on käynnistänyt Lissabonin strategian, jonka kunnianhimoisena tavoitteena on saada Euroopas-ta maailman kilpailukykyisin alue ja tietoyhteiskunta vuoteen 2010 mennessä. Enää on muutama vuosi jäljellä, mutta paljoa ei ole saatu ai-kaan. Suomi on saavuttanut tavoit-teensa strategian kannalta, mutta se ei ihan riitä, jos muut epäonnistuvat. Jokainen jäsenmaa kun panostaa omalla tavallaan.

”Tietoyhteiskunnassa on pohjim-miltaan kyse kai kahdesta asiasta: Työssä pärjää se, joka kykenee hallitsemaan tietoa ja luomaan oi-keanlaista tietoa ja olemaan luova.

Alex Stubb: Yliopistokeskuksia ja hyödyllisiä sovellutuksia

Internet ja sähköisen tiedonväli-tyksen globalisoituminen on kaa-tanut kaikki tiedolliset raja-aidat. Jos Madagaskarilla on maanjäristys, tiedämme siitä puolen tunnin sisäl-lä. Kun Suomessa oli vapaussota 1918, siitä kuultiin Utsjoella vasta seuraavana kesänä lumien sulettua.” Miten tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä sitten voisi edistää? ”Ennen kaikkea keksimällä aidosti hyödyllisiä sovellutuksia.” Tekniik-kahan on nykyisellään Euroopassa jo huippulaatua.

Tutkimukseen panostaminen

Stubbin mielestä Eurooppaan kannattaisi muodostaa muutamia isoja yliopistokeskuksia, joihin pa-nostettaisiin kunnolla niin, että ne pystyisivät kilpailemaan Yhdysvalto-jen yliopistojen kanssa. Myös veroja pitäisi alentaa. Näin saataisiin huip-pututkijat viihtymään täällä.

Yksi Lissabonissa sovituista tavoit-teista on kasvattaa tutkimukseen laitettua rahamäärää 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta, kun se ny-kyisellään on noin 1,96 prosenttia. ”3 prosenttia olisi pieni osa siitä, mitä hallitukset nyt käyttävät esi-merkiksi telakoiden ja raskaan teol-lisuuden tukiin vaikkapa Saksassa. Väitän, että 10 vuoden tähtäimellä satsaus tutkimukseen myös tuottaisi

ta siihen ei tarvita. Kansainvälistä kauppaa on aina käyty ja voidaan käydä ilman globalisaatiota ja EU:ta, päinvastoin kuin ihmisille yrite-tään uskotella. Tilastotkin kertoo Suomen kaupan kasvaneen viime vuosina EU:n ulkopuolisiin maihin ja EU-maiden kanssa on prosentti-osuus pienentynyt.”

Suurimpana uhkana Jukkola ko-kee liittoumat sinänsä: ”Olen erittäin huolissani siitä, että me sitouvum-ma tämmösen suuren gualiition käskynvallan alle ja nyt EU tekee jo yhteistyötä NATOn kanssa. Liit-toutuessamme tai kumartaessamme johonkin suuntaan, käännämme sen huonomman puolen sinne toiselle päin. Kaikki yhteistyö mahdollisuu-det on käytössä, kun on päätösvalta olemassa. Me voimme valita kenen kanssa me teemme yhteistyötä ja missä asioissa. Me voisimme omilla ehdoilla tehdä sitä yhteistyötä, mut-ta nyt meiltä puuttuu tämä. Vapaat valtiot saavat vapaasti tehdä yhteis-työtä minkä valtion kanssa tahansa kaupankäynnissä ja muussakin. It-senäisyys ei missään nimessä sulje pois yhteistyötä. Päinvastoin se vahvistaa sitä.”

EU:sta eroon

Ainoana mahdollisuutena Jukkola näkee paluun siihen tilanteeseen, että jokaisella valtiolla on oma lain-säädäntö, päätösvalta ja rajat, jot-ka suojelevat kansaa. ”Tämä on se ihanne, johon meidän pitäisi pyrkiä

työpaikoissa enemmän.”

Euroopan on myös alettava kovalla vauhdilla globaalistua, jos se mielii kilpailuun mukaan. Tätä on toteu-tettu esimerkiksi yhtenäistämällä yliopistojen tutkintorakenteita Eu-roopassa. Näin missä tahansa maas-sa hankittu koulutus pätee kaikkialla. ”Luulisi, että tämä helpottaa vertai-lukelpoisuutta myös Euroopan ul-kopuolisen maailman kanssa, kun on yksi eurooppalainen standardi, jonka muut oppivat tuntemaan.”

Vääjäämätön tosiasia on myös se, että väestö ikääntyy hurjaa vauh-tia Euroopassa. Tutkijoiden lisäksi tarvitaan muutenkin työvoimaa ul-komailta. ”Euroopan pitää ehdot-tomasti ruveta suvaitsevammaksi ja monikulttuurisemmaksi. Erityisesti tämä koskee Suomea, jossa ulko-maalaisia on edelleen aika vähän. Työperäistä maahanmuuttoa pitäisi edistää yksinkertaistamalla byrokra-tiaa ja järjestämällä erilaisia ohjelmia joiden kautta EU:hun voi tulla.”

Anna PetäjäniemiKirjoittaja kuului Euroscolassa työryh-mään, jonka aiheena oli ”Euroopan tule-vaisuus”. Nuoret pohtivat, miten voitaisiin lisätä Euroopan luovuutta ja kilpailuky-kyä koulutuksen ja kulttuurin alalla.

ja ainakin itse teen töitä sen eteen. Kun on valta itsestä, voi toimia yh-teistyössä toisen itsenäisen osa-puolen kanssa.”

Ajatus EU:sta eroamisesta tuntuu utopistiselta, mutta Jukkola pitää sitä täysin mahdollisena ja vähin-täänkin välttämättömänä. ”Minä näkisin, että nyt meillä ois kiire, nyt kun eroaminen olisi vielä mahdollista näin helposti ja vaivattomasti”, hän selventää: ”Tarvitaan vain eduskun-taan sopivia edustajia, jotka lähtevät ajamaan tätä asiaa.”

Eduskuntaan?!

Isänä, isoisänä ja isoisoisänä Jukko-la on huolissaan Suomen ja ihmisten tulevaisuudesta. Hän haluaa toimia puolestapuhujana itsenäisyydelle ja demokratialle ja käyttää kansalaisoi-keuksiaan vaikuttamalla kunnallispo-litiikassa ja puoluetoiminnassa.

Eduskuntavaaliehdokkuus on Juk-kolalle kunnia-asia. Hän uskoo sel-viävänsä tehtävästä, jos se hänelle annetaan. Pyhäjoen kunnanvaltuu-tettu haluaa turvata hyvinvointivalti-on tuomat edut ja kansalaisoikeudet myös seuraaville sukupolville.

Suomen kulttuuri- ja tiedeinsti-tuutti Ranskassa sijaitsee vanhassa elokuvateatterissa Pariisin latina-laiskorttelissa, joka on elokuvateat-tereiden ja yliopistojen aluetta. Se aloitti toimintansa vuonna 1990. Rakennus ei ole kovin suuri: siihen kuuluu pieni auditorio, sali, joka muuntautuu tarvittaessa näyttely- ja esiintymissaliksi ja kirjasto, josta voi lainata suomalaista kirjallisuutta ja musiikkia.

”Pariisin kokoisessa kaupungissa,

jossa on tuhansia tapahtumia joka ilta, on pienen instituutin (ja pie-nellä budjetilla) vaikeaa saada huo-miota. Henkilökuntaan kuuluu vain kuusi vakituista työntekijää. Siksi ohjelmassa on tärkeää jatkuvuus

Suomen ja Ranskan kulttuurit kohtaavat kulttuuri-instituutissa

ja yhteistyö. Ohjelmiston on oltava monipuolinen”, kertoo instituutin johtaja Marjatta Levanto.

Tämän kevään ohjelmaan mahtuu nykysirkusta, näyttelyitä, lasten päiväkerhoa, jazzia ja tietysti suo-malaisia elokuvia, jotka tekstitetään

ranskaksi paikan päällä. Erityisesti Aki Kaurismäen elokuvat kiinnosta-vat ja niitä esitetään täydelle salille.

Hassua onkin se, miten niin avoimet, äänekkäät ja sosiaaliset ranskalaiset ihannoivat Kaurismäen eleetöntä tyyliä.

Esiintyjät ja näyttelyt eivät ole pel-kästään suomalaisia. Usein esitykset ovat suomalaisten ja ranskalaisten yhteistyötä, myös muita kansalli-suuksia on mukana. Suomen kult-tuuri ei saa olla pelkkää Sibeliusta, vaan on etsittävä ja kokeiltava jotain uutta ja otettava riskejä. Ohjelmisto liittyy monesti jollain tavalla ranska-laisiin ajankohtaisiin tapahtumiin.

Taidetta ja tiedettä

Instituutin johtaja, taidehistorioit-sija Marjatta Levanto, on koulutuk-seltaan filosofian maisteri ja tulee museomaailmasta. Aikaisemmin hän työskenteli valtion taidemuseossa Ateneumissa ja palaa virkaansa, kun lopettaa instituutin johtamisen. Johtajat nimittäin vaihtuvat neljän vuoden välein. Levanto pitää itseään ensisijaisesti taidekasvattajana, joka tuo ihmiset ja taiteen yhteen.

Kulttuuri-instituutissa kohtaavat ranskalainen ja suomalainen taide ja taiteentekijät. Levanto haluaisi instituutista suomalaisen kulttuu-rin showroomin; luotettavan paikan, jonne ranskalaiset toimijat voisivat tulla katsomaan, mitä kiinnostavaa suomalaisen kulttuurin, taiteen, tie-teen ja elinkeinoelämän alueilla juuri sillä hetkellä tapahtuu.

Leonardo da Vincin Mona Lisa sekä Milon Venus, näistä Louvren taidemuseo tunnetaan.

Dan Brownin kirja Da Vinci -koodi on nostanut museon keskustelujen aiheeksi. Kirjassa Louvren taidemu-seon kuraattori murhataan. Monet miettivätkin, sisältävätkö Da Vincin maalaukset salaisia koodeja? Kir-jaan pohjautuvan elokuvan ensi-ilta oli toukokuussa, ja Louvren suosi-on ennustetaan kasvavan elokuvan myötä. Jo nyt Louvressa järjestetään Da Vinci-koodi -kierroksia.

Kuvataiteen opettaja Teijo Kärkkäi-nen muistutti, että Louvren museon taidekokoelma on todellakin valtai-sa. Jokainen siellä vieraillut saa sen omakohtaisesti kokea. Louvressa opiskelijoiden tehtävänä oli löytää vaikuttava maalaus ja pohtia sitä.

Kaikki halusivat nähdä Mona Lisan. Leena Tohola kuvaileekin museon kuuluisinta ja arvokkainta maalaus-ta aika pieneksi: ”Kuvittelin teoksen olevan isompi ja mahtipontisempi. Ihmisiä oli paljon ympärillä ja kaik-ki pyrkivät mahdollisimman lähelle taulua. Vartijat liikkuivat ristiin ja rastiin maalauksen ympärillä.” Kuvia ei saanut ottaa. Leenaan isot maala-ukset tekivät ison vaikutuksen. Mika Waltari toteaakin Pikakuvia Pariisista kirjassa: ” Voi Louvre voi vangita ih-misen koko sielun!...”

Tunnelman aistiminen

Kärkkäisen mukaan kuvataidekurs-sin tavoitteena on taidehistoriallises-ti merkittäviin teoksiin tutustumisen

Louvre ja Rodin - taiteen maanalaisia maailmoja

lisäksi Pariisin tunnelman aistiminen: ”Tärkeää olisi, että oppilaat havain-noivat ja kokevat Pariisia kaikilla ais-teillaan. Istuvat hetkeksi kahvilaan, tilaavat café au lait´ta ja aistivat ympäröivää tunnelmaa.” Elämänilo ja ruoka kuuluvatkin olennaisena osana Pariisiin - taiteen lisäksi.

Pieni ja valoisa Rodin museo

Pariisissa opiskelijat tutustuivat

myös avaraan ja pieneen Rodin mu-seoon. Tavoitteena oli tehdä luon-nos Rodinin veistoksesta. Jokainen sai valita mieleisen teoksen, jonka luonnosteli. Leena Tohola kuvai-leekin: ”Luonnoksen tekeminen oli hauskaa ja rentoa. Yksi tapa toteut-taa itseään.” Luonnoksen haasteena oli saada valot ja varjot näkyviin.

Kirjailija Waltari toteaa Rodin-mu-seosta: ”Rodin-museo. Mitä viivo-

Ranska , Par i i s i , olivat nuoren tam-perelaispojan unel-maa. Tarmo Kunnas matkusti Ranskaan ensimmäisen ker-ran vuonna 1964 opiskelemaan kieltä. Pääosin hän oleskeli tuolloin Norman-diassa, mutta ehti viettää lyhyen ajan myös Pariisissa. Ensi-vaikutelma Pariisista oli pelottava: ”Tunne oli kuin olisi laskeu-tunut kuuhun.” Tuo-hon aikaan ranska-laiset eivät tienneet mitään Suomesta ja suomalaisista. Hän ei päässyt sisälle rans-kalaisuuteen: ”He puhuivat paljon ja söivät pitkiä lounaita. Aluksi ihastuin vain kieleen.”

Kunnas rakastui Pariisiin lähes kymmenen vuotta myöhemmin, kun asui pari viikkoa latinalaiskorttelis-sa: ”Se oli fantastinen kaupunginosa keskiaikaisine kujineen, hyvine ravin-toloineen ja kansainvälisine henki-neen.” Vapauden tunteen perässä Pariisiin matkustivat aikoinaan myös Mika Waltari, Juhani Aho ja muut tunnetut kirjailijamme.

Kunnas palasi Pariisiin vuonna 1971 tekemään väitöskirjaansa. Tu-leva professori sai uuden mahdolli-suuden oppia tuntemaan ranskalais-ta ihmistä ja kulttuuria paremmin. Hän toimi myöhemmin Suomen Ranskan Instituutin johtajana ja on ollut myös kirjallisuuden vierailevana professorina Pariisin III:ssa yliopis-tossa Sorbonnessa.

Ranskan tuntija

Tarmo Kunnakselta odotettiin teosta Ranskan kokemuksista: ”Oli myös hauska pohtia ranskalaisuu-den olemusta ja omaa suhdetta sii-hen. Ennen kaikkea minua askarrutti kuitenkin ajatus, mitä suomalaiset voisivat oppia ranskalaisilta ja ehkä toisin päinkin.”

Muistelmateos, Elämäniloa Pa-riisissa, ilmestyi keväällä 2001. Teoksessa Kunnas kertoo elämän-

Elämänikäinen ystävä – Pariisi

ikäisestä ystävyydestään Ranskaan, sen kieleen ja kulttuuriin: ”Minua voi kutsua Ranskan tuntijaksi, koska lasken leikkiä ranskalaisten tapaan, tulen heidän kanssaan hyvin toimeen ja minulla on aika samanlainen elä-mänasenne kuin heillä. Olen myös lueskellut Ranskasta ja sen historias-ta ja kirjoittanutkin paljon. Haluaisin mainostaa Pariisissa ennen kaikkea uskomattomia taidekokoelmia ja hie-noa kulttuurihistoriaa, mutta myös valtaisaa gastronomiaa ja hauskaa, huumorintajuista ranskalaista ihmis-tä.”

Nykyisin Ranska, Pariisi, ei ole lä-heskään niin houkutteleva ja eksoot-tinen kuin 1960-luvulla. Yhteiskun-nallisesta rappiosta kärsivä Ranska ei pääse yksimielisyyteen poliittisista ongelmista. ”Ranskalaiset luovat draamaa omista yhteiskunnallisista vastakohtaisuuksistaan, lakkoilevat ja osoittavat mieltään ehkä liikaakin. Globalisaation seurauksena Ranska on vaarassa menettää jotain omalei-maisuudestaan”, Kunnas miettii.

Itse Kunnas viihtyy edelleen Pa-riisissa: ”Minulla on pieni asunto Pariisissa ja tyttäreni 11v. ja 14v. viettävät siellä pari kertaa vuodessa muutaman viikon. Tämä on tärkeätä, mutta myös monet ranskalaiset ystä-vät, joita säännöllisesti tapaan. Pariisi on oikeastaan yksi kotikaupungeis-tani, täynnä muistoja ja voimakkaita elämyksiä.”

Vilja Louhimaa

jen sopusointua ja kauhistuttavan raakaa voimaa rinnakkain. -Ihmeen kaunis suudelma ja celle qui fut la belle heaulmière, - siinä vastakohta, jollaisia Pariisi on täynnä, sillä Parii-si on suunnattomain vastakohtain kaupunki.”

Suvi Toppari

Lukiolaiset luonnostelemassa maalauksiaan Rodin-museossa.

Rouva Levanto esittelee opiskelijoille seinää. Seinä oli tehty sokeris-ta. ”Makeeta”, tiesivät opiskelijat.

Instituutti osallistuu myös korkea-kouluyhteistyöhön. Auditoriossa ta-paavat ranskalaiset ja suomalaiset tutkijat, ja yhteistyö jatkuu eteen-päin. Instituutissa käy myös noin 80 ranskalaista suomen kielen opiske-lijaa. Ranskalaisen korvaan suomi on kaunista ja eksoottista. Monet opiskelevat sitä ihan vain omaksi ilokseen.

Anna PetäjäniemiKulttuuri-instituutissa kohtaavat ranskalainen ja suomalainen taide ja taiteentekijät.

sivu 7P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 31 . 5 . 2 0 0 6

RIITTA LUOTO

Kirkonkylän ala-asteen opettaja Hannu Kivioja toimi ensimmäisen kerran opettajana jo 16-vuotiaana, kun oli keskikoulun jälkeen entisen opettajansa sijaisena. Se oli rankka paikka nuorelle miehelle, joka tunsi luokan väen. Joukossa oli vain vähän häntä itseään nuorempia oppilaita. Opettaja oli kuitenkin siihen aikaan auktoriteetti, jota kaikkien oli totelta-

Opettaja Hannu Kivioja eläkkeelleva. Kurinpito ei siis ollut ongelma.

Sijaisuuden aikana Kivioja oli ko-kenut pärjäävänsä ja piti opettajan työstä: ”Itse asiassa tunsin silloin itseni pätevämmäksi opettajaksi kuin nykyään.” Kolme lukukautta kestä-neen pestin jälkeen hän pyrki Raa-hen seminaariin. Seminaari kesti neljä vuotta, ja Kivioja valmistui opettajaksi 38 vuotta sitten. Valmistumisensa jälkeen nuori opettaja kävi armeijan Oulun Hiukkavaarassa ja meni nai-

misiin aiemmin tansseista löytyneen Aulikin kanssa.

Opettajana Merijärvellä ja Pyhäjoella

Uran alkuvaiheissa Hannu Kivioja työskenteli opettajana Merijärven Mäntykankaalla; koulu sijaitsi vain kuuden kilometrin päässä opettajan kotoa. Koulussa oli kaksi opettajaa, ja ensimmäiseksi viralliseksi luokak-seen nuori opettaja sai luokat 3-6. Yhdysluokka oli vaativa tehtävä. 23 oppilaan joukossa oli monta eri ikä-luokkaa, ja aikaa tuntui olevan kovin vähän. Kaiken kaikkiaan 11 vuotta Kivioja asui vaimonsa kanssa Män-tykankaalla, jossa syntyivät myös heidän kaikki kolme lastaan. Kun op-pilasmäärä hiipui, koulu lakkautettiin vuonna 1980.

Perhe rakensi oman talon Aulikki-vaimon kotirantaan Pirttikoskelle. Kun entinen työ Merijärvellä loppui, hän sai opettajan paikan Pyhäjoen kirkonkylän koululta. Oppilasmäärä kasvoi huomattavasti, sillä opetetta-valla kolmannella luokalla oli 34 oppi-lasta. Merijärven viimeisenä vuotena oppilaita oli ollut 8.

Työ kirkonkylän koululla onkin kes-tänyt kohta 26 vuotta. ”Pieneltä kou-lulta tulleena olen osannut arvostaa niitä mahdollisuuksia, joita isompi koulu antaa”, Kivioja toteaa. Esimer-kiksi liikunnan opetukseen on isolla koululla ihan eri tilat kuin pienemmillä kouluilla. Sosiaalisestikin isompi kou-lu on huomattavasti rikkaampi.

Koulutyö on muuttunut

Koulutyö on sekä helpottunut että

vaikeutunut Kiviojan uran aikana. Tekniikka on kehittynyt, ja esimerkiksi monistuskone on suuri apu opettajal-le. Ennen käytettiin spriikonetta.

Opetuksen tietomäärä on kasva-nut huomattavasti, mikä ei eläkkeelle jäävän opettajan mielestä ole hyvä asia. Koko ajan on kiire, eikä kaikkea tunnu millään kerkeävän. Ehkä tämän vuoksi myös oppilaat stressaantu-vat helpommin kuin ennen ja ovat levottomampia. ”Mielestäni oppilaat nykyään vaikuttavat lyhytjänteisim-miltä ja levottomammilta kuin ennen. Vanhempien kiire tarttuu heihinkin. Nykyään lapsuus jää liian lyhyeksi”, hän miettii. Hänen mielestään tie-tokoneet tuovat lasten ulottuville asioita, joita heidän ei vielä kuuluisi omaksua. Toisaalta oppilaat ovat ny-kyään monin tavoin kehittyneempiä ja kypsempiä.

Vaikeinta opettajan työssä on op-pilaiden väliset riidat ja koulukiusa-us. Ikävintä on, kun oppilas on teh-nyt vilppiä eikä tunnusta sitä. Työssä on kuitenkin antoisaa aikaa lasten kanssa: ”On mahtava katsoa, kun tokaluokkalaiset kirmaavat ympäri salia hippaleikissä tai kun viidesluok-kalainen tulee näyttämään ylpeänä piirustustaan.”

Lukukauden lopussa opettaja jää ansaitulle eläkkeelle hyvillä mielin. Eläkesuunnitelmia ei suuremmin ole: ”Puuhaa riittää hevosharrastuksessa, puutarhan hoidossa ja talon kun-nossapidossa ja puulämmityksessä. Vaimon passaamista unohtamatta. Opettajakollegoistani minulla on vain hyvää sanottavana ja muistet-tavana.”Hannu on aina opettanut erityisen mielellään liikuntaa, myös ihan

pienimmille oppilaille. Kuvassa Hannu ekaluokkalaisen Mikon kanssamaastojuoksukilpailussa Yppärissä ke 24.5. Hannu on ollut erittäin pidetty, huumorintajuinen työkaveri

sivu 8 P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 31 . 5 . 2 0 0 6

Seurakunta tiedottaa

Ilmoitushinnat (hintoihin lisätään alv 22%) >> 0,25 €/pmm, toistohinta 0,2 €/pmm, minimikoko 35 pmm >> Puoli sivua: 100 € >> Koko sivu: 150 € >> Järjestöpalsta: 30 €/vuosiAikataulut ja ilmoitusehdot

Lehteen tarkoitettu aineisto on toimitettava vasemmalla olevan aikataulun mukaisesti. Aineiston voi toimittaa myöhemminkin, mikäli siitä on toimituksen kanssa sovittu. Mikäli ilmoitusaineisto saapuu myöhässä, eikä siitä ole ennalta sovittu, perimme kaksinkertaisen hinnan. Myös järjestöpalstalle tulevat ilmoitukset pitää toimittaa ajoissa, myöhästyneestä aineistosta perimme 10 € lisämaksun. Emme voi taata myöhässä saapuneen aineiston ilmestymistä. Emme vastaa puhelimitse tulleiden ilmoitusten virheistä. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään maksetun määrän palauttamiseen. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa julkaisupäivästä.

PYHÄJOEN

KUULUMISET

Seuraava lehti(nro 23) ilmestyy >> keskiviikkona 6.6.2006Aineisto toimitettava >> perjantaina 3.6.2006 klo 17.00 mennessäLevikki >> vko 22: 1880 kpl >> vko 23: monta kpl

Painopaikka: Pyhäjokiseudun Kirjapaino Oy, OulainenLehden jakelu: Raahelainen, ilmoitukset jakeluhäiriöistä puh. 2112 510 tai 2112 520

Puh: (08) 4390 244Fax: (08) 4390 282

www.pyhajoki.fi/kuulumisetkuulumiset@pyhajoki.fi

Taittajat: (08) 4390 244Päätoimittaja: (08) 4390 242Taloussihteeri: (08) 4390 470

Toimitus on paikalla ma-ti klo 10-17

Sari Rintamäki Riitta LuotoMatias Korpela

PÄÄTOIMITTAJA:TOIMITUSSIHTEERI:

TAITTAJA:

Julkaisija: Pyhäjoki Data OyISSN 0788-6071

Järjestöt toimivat KalenteriMC Pirttikoski. Kulttuurimatka

taidegalleria S.S.Similä Temmek-selle. Lähtö 3.6.06 lauantaina klo 10.00 J.Mattilan hallin luota. Op-paana matkalla Hannu Rahkala. Ei pääsymaksua. Tervetuloa.!

MLL. Perhekahvila jäi kesätauolle. Tapaammehan taas syksyllä. Seuraa ilmoittelua kesäkuulumisista. Läm-mintä kesää kaikille!

Pyhäjoen Keskustan kunnal-lisjärjestö. Linja-auto Keskustan 100-vuotisjuhlapuoluekokoukseen Ouluun sunnuntaina 11.6. lähtee Kalajoelta klo 8.00, Yppärin Neste klo 8.20 ja Pyhäjoki Shell klo 8.30. Juhla alkaa Jumalanpalveluksella Oulun Tuomiokirkossa klo 10.00 ja jatkuu sen jälkeen lippumarssilla Jäähallille, jossa pääjuhla klo 13.00. Paluu juhlan jälkeen n. klo 14.30. Si-tovat ilmoittautumiset Pirkko Lintu-selle puh. 434216 tai 040-5491822 iltaisin 5.6. mennessä..

Pirttikosken Kyläyhdistys ry. Kyläilta ja vuosikokous tiistaina 6.6.2006 klo 19.00 Ylisenojan grillikodalla. Esillä sääntömääräiset asiat. Keskustellaan mm. kuntosalin käyttövuoroista. Tervetuloa!

Avioliittoon kuulutettu:Kimmo Karri Matti Mattila jaTiina Johanna Kapakka

Timo Sakari Pirkola ja Jaana Helena Korpela

Koululaisjumalanpalvelus kirkossa pe 2.6. klo 11.30

Jumalanpalvelus ja HPE kirkossa su 4.6. klo 10

Tulossa:-Iltasoitto ”Sinun rauhasi anna

mulle” Pyhäjoen kirkkossa la. 10.06 2006 klo. 17.00. Nivalan kansan-musiikkiyhtye. Laulu Suvi Rajaniemi, Riikka Hannula, Taavi Sikala. Johtaa Heino Haavisto

-Tansanialaisen kirkkokuoron kon-sertti seurakuntatalolla ma 12.6. klo 19. Konsertin jälkeen lähetyskahvila seurakuntatalolla

Varhaisnuorten ja nuorten kerhot jäävät kesälomille. Kesätoiminnasta ilmoitellaan lehdissä myöhemmin

RY: Seurat RY:llä su 4.6. klo 17 (Pentti Räisänen, Kullervo Riekki). Varttuneen väen retki Ylikiiminkiin ke 14.6.. Lähtö klo 10 RY:ltä. Il-moittautumiset Anni Mikkoselle p. 433274

Kirkkokuorolaiset kirkkomusiikki-juhlille Kuopioon 9-11.6. Lähtö pe 9.6. klo 16.50 Pirttikoskelta, klo 17 kirkon parkkipaikka, klo 17.10 Yp-pärin Neste.

Kirkkoherranvirasto avoinna ma klo 9-13 ti klo 12-16 ja ke klo 12-16

Tarvittaessa voitte sopia virasto-asioista muulloinkin ja ottaa tarvitta-essa muutoinkin yhteyttä papistoon: Jukka Malinen p. 040-5050016 / 434414 tai Niko Rantanen 050-3288107

KokouskutsuEtelänkylän Alapään yksityistien

osakasten sääntömääräinen vuosi-kokous pidetään Rautiperän hiihto-

majalla sunnuntaina 11. 6. 2006 klo 15.00. Käsitellään yksityistielain sääntömääräiset

osakasten päätettävät asiat.

Pyhäjoella 27.5. 2006 Hoitokunta

MYYTÄVÄNÄ PELTOA Merijärven Pahkasuonperällä 16,1 ha(salaojitettua 9,4 ha, loput avo-ojalla) Puh. 0400 213 288

Pyhäjoen Martat. Marttojen perinteinen taimien myyntipäivä la 3.6. S-marketin edustalla kello 10-14.00. Sateen sattuessa tori-mökissä. Taimien tunnistuskilpailu! Tervetuloa tutustumaan! Arvontaa!

Pyhäjoen Metalli ao. 351Ulkoilupäivä jäsenille perheineen.

Tehdään patikkaretki Perämaan pir-tille la. 3.6.-06 Lähtö Seo huolto-aseman pihalta klo 12.00 Mahdol-lisuus kävellä lyhyempi tai pidempi reitti, lapset mukaan! Paistetaan makkarat ja keitetään nokipannu kahvit Jokipään laavulla. Oma vesi-pullo mukaan. Ilmoittautuminen tar-joilua varten 1.6. mennessä Sallille puh. 433655 tai 0408658291

Pyhäjoen metsästysseura. Jä-senten osoitetietojen jokakeväinen metsästys käynnissä! Ilmoittakaa, jos osoitteenne on muuttunut ja jos teillä on käytössänne säh-köpostiosoite. Terveisin sihtee-ri, puh.050-469 4373, e-mail l.mustonen@dnainternet.net. Kii-toksia!

Yppärin Erämiehet ry. Metsäs-tysmajan piha-alueeen siivoustal-koot 2.6 klo 18.00

Happy hours

20 - 22

TERVETULOA!

Pe 2.6.Illan

DJ TARJA

La 3.6.Lauantaitanssit pyörähdellään

VALTO SAVOLAISENTAHDISSA

Valto taiteilee tauoilla erilaisia ilmapalloja!!

Siirrymme ma 5.6. kesäaikoihin!MA, TI ja TO 9.00 - 22.00

KE 9.00 - 24.00

PE 9.00 - 02.00

LA 14.00 - 02.00

SU 14.00 - 22.00

Kaikille koulunsa päättäneille

Onnea ja oikein hyvää kesälomaa!

Perjantaina 2.6. klo 19.00

SANAN JA RUKOUKSEN ILTA

Kerttu ja Esko Vaaralan kesämökillä Venäjänkarilla.Kuulemme terveisiä Seinäjoen rukouskoulusta.Tervetuloa!

Helluntaiseurakunta

* kirjastossa Minna Poluksen pYHÄ- veistostekstiilejä. Avoinna: ma, to 11-16, ti, ke, pe 13-20.

* la 10.6 Laidunkauden avaus- kan-sanmusiikkitapahtuma. Tiedustelut: Taavi Niskanen 050-5359863 tai Veikko Tuikkala 050-4060013

* ti 13.6 klo 18 Annalan tuvassa Älä elämää pelkää- runoja ja mu-siikkia. Raili Kukkohovi (musiikki) ja Marjatta Linnavuo (lausunta)

* ke 14.6 klo 10-14 Monitoimita-lolla Taikakoulu, ohjaa Päivi ja Kari Isola (Nelli ja Niilo). 8-12- vuoti-aille, 5 €/ osallistuja + omat eväät. Ilm. kunnanviraston neuvontaan puh. 43901.

* su 18.6 Pyhäjoki-melontaklo 10 Pyhänkoski (Merijärvi),klo 11 Helaakoski (Pyhäjoki)klo 14 Halusen puhto (Pyhäjoki)klo 15 Pyhäjoki joen etelähaara 8-

tien sillan yläpuoli www.pyhajarvi.fi/pyhajokimelonta/

* ma-to 19-22.6 klo 12-16 ala-asteikäisten kuvataideleiri Annalan museolla. Hinta 25 € /osallistuja

sis. opetus ja materiaalit. Ohjaa Anniina Kuusirati. Omat eväät ja sään mukainen vaatetus. Ilm. puh. 4393340 to 8.6 mennessä. Järj. Raahe-opisto ja kulttuuritoimi

* pe-su 30.6-2.7. Nuorten eräleiri Parhalahdella Pitkäkankaan metsäs-tysmajallaLeirille voivat osallistua 12-16 -vuotiaat erähenkiset tytöt ja pojat. Hinta 30€, sisältää ma-joituksen, ruokailut ja ohjelman, eli riittää kun saapuu paikalle ja mukana on tarvittava varustus, tarkemmat tiedot yhteyshenkilöiltä: Heikki Ala-talo p. 0500-381125, Marko Oja p. 0440-190549. Järj. Parhalahden metsästäjät, www.parhalahdenmet-sastajat.fi

* la 1.7 klo 19 Virtaa virtaa -mu-siikkinäytelmän ensi-ilta Annalassa. Liput 10 €/aikuiset ja 5 €/lapset

* su 2.7 kotiseutupäivä: klo 10 ju-malanpalvelus kirkossa, klo 11-13

ruokailu seurakuntatalolla, klo 13 kotiseutujuhla Annalassa, klo 19 Vir-taa, virtaa- näytelmä Annalassa.

YLEISURHEILUKENTÄN VARATUTVUOROT KESÄLLÄ 2006Voimassa 1.6.-30.9.2006

Tiistaisin klo 18-19.00 PJK / F- ja G-junioritKeskiviikkoisin klo 17.30-19.30 Yleisurheilun viikkokisatTorstaisin klo 13-15.00 4H / PelikerhoTorstaisin klo 17-20.00 Yleisurheilun heittoryhmäSunnuntaisin klo 15-18.00 Yleisurheilun heittoryhmä

Vuoroja voi varata numerosta 044-7390 235 (Maire Ekoluoma) tai sähköpostilla maire.ekoluoma@pyhajoki.fi.

Varattujen vuorojen aikana kentällä olevien muiden käyttäjien on poistuttava pyydettäessä. Yleisurheilukentän varastossa olevien välineiden lainaaminen omaan tarkoitukseen ja poisvienti kentältä ilman lupaa on kielletty. Ilmoittakaa vapaa-aikatoimistoon jos tar-vitsee lainata jotain, kiitos!

Marttojen taimimyyntipäiväS-marketin pihalla lauantaina 3.6. klo 10- 14.Lisäksi arvontaa

Torstaina kello 9-12 Pattijoen puutarhan kukat Pyhäjoen torilla

Laidunkauden avaus- kansanmusiikkitapahtuma lauantaina 10.6* klo 13 Konsertti Tervossa* klo 16 Iltasoitto kirkossa (ohjelma 5 € )* klo 18 Tanssit Tervossa

Päivälippu 10 €

Tervetuloa

Älä elämää pelkääRuno-musiikkiesitysRaili Kukkohovi (musiikki)Marja Vuo (lausunta)Annalan museon tuvassatiistaina 13.6 klo 18Tervetuloa

Lukio tiedottaaYlioppilaiden harjoitukset monitoimitalolla

perjantaina 2. kesäkuuta klo 18.00. Ylioppilaslakki mukaan. Laita lakin sisään nimesi.

Ylioppilasjuhla monitoimitalolla lauantaina 3. kesäkuuta klo 12.00.