Tämän 4 kertaa vuodessa ilmestyvän Ran-nantaikaa lehden kevätnumero on Sydän-kylän osakaskunnan tiedotuslehti kaikille kalastusluvan maksaneille talouksille. Muut 3 eri vuoden aikaan ilmestyvää leh-teä saat tilaamalla lehden.

Lukemalla tiedät kylien tapahtumat ja lehteen kirjoittamalla ilmaiset mielipiteesi ja vaikutat kylien asioihin.

Tuomo PeltolaSydänkylän osakaskunnan puheenjohtaja

Kevät! Kevät! Kevät!Kylmän talven jälkeen kevät eteni hitaasti, yöpakkasia oli toukokuus-sa lähes joka yö kunnes yht’äkkiä toukokuun 12. päivä sää oli läm-min. Lämpötila kipusi reilusti yli kahdenkymmenen asteen ja ke-

vään kasvu ryöpsähti valloilleen. Muutamassa päiväs-sä ankea maisema muuttui heleän vihreäksi. Heltees-tä saimme nauttia kymmenen päivää, jonka jälkeen pohjoisesta virtasi Suomeen kylmempää ilmaa.

Kaakonrannan kyläyhdistys järjesti onnistuneen Viipurin matkan toukokuun alussa ja mukaan lähti ennätysmäärä osallistujia. Kesäkuussa on jälleen luvassa kirkkovenesoutu-retki, tällä kertaa soudetaan Mustamaahan.

Kevät oli yhdistysten vuosikokousten aikaa. Kuten tapana on, valittiin yhdistysten hallituksiin pääasiassa entiset, joten tässä lehdessä emme varsinaisesti uutisoi vuosikokousten satoa. Rannantaikaa väki ry:n hallitus muuttui vähän, kun sii-tä jäi pois Pirkko Soranta ja tilalle valittiin allekirjoittanut.

Mäntlahden Rannanpojat ja osakaskunta ovat mo-lemmat uudistaneet sääntöjään ja ne on lähetetty viran-omaisten hyväksyttäväksi. Elokuun lehdessä saamme eh-kä kertoa uudistuksista tarkemmin.

Kylien vesistöjen ja rantojen tilaa kohennetaan. Mäntlahde-nojan perkaukset on toteutettu suunnitellusti ja viikolla 27 niitetään Kylänlahdella vesikasveja koneellisesti. Niitot toteu-tetaan myös kahtena seuraavana kesänä. Rakilassa jat-kuu Kalarannan kunnostustyöt, vuorossa on Grillikodan ra-kentaminen ja alueen siistiminen.

Sydänkylässä on alkamassa iso hanke, vesijohto- ja viemäriputken vetäminen ainakin kylän alueelle ja kenties Harvajanniemelle ja Manstuoliin asti, josta on lyhyt matka Kuorsaloon. Kesäkuun 16. päivä pidetään Sydänkylän VPK:n talolla ensimmäinen kokous hankkeen tiimoilta.

Ihmisten jätösten siirtäminen kompostoinnin sijaista veden ja sähkön avulla kymmenien kilometrien päähän Kot-kaan saattaa mietityttää joitakin, mutta onhan se helppoa ja siistiä sen jälkeen, kun mittavat putkien vetämiset on saa-tu tehtyä. Kiinteistöjen omistajien on vuoteen 2014 mennes-sä järjestettävä jätevesiasiat lain määräämällä tavalla, esi-merkiksi pohjavesialueella asuvat eivät enää vuoden 2014 jälkeen saa imeyttää jätevesiä maahan.

Klamilan veneilijöiden vierasvenesatama on saanut vuosik-si 2010-2012 Suomen Veneilyliiton myöntämän Suosikkisa-tama-kyltin. Sataman palvelut ovat parantuneet huomatta-vasti uuden EU-tuella rakennetun monitoimisaunan valmis-tuttua vuoden alkupuolella. Saunassa saa makoisat löylyt, sen ovat todistaneet Klamilan Huurteiset Uimarit, jotka ovat vuoden alusta saunoneet uudessa saunassa kolme ker-taa viikossa avantouinnin merkeissä.

Kesällä Rantaituvalla tapahtuu, kesäkuun 1. päivästä läh-tien pelataan Rantaituvan kentällä lentopalloa tiistaisin klo 18.00. Haminan kaupungin liikuntatoimelta saatiin uusi len-topalloverkko ja -pallo. Kaikki ovat tervetulleita pelaamaan, viime vuonna pelaajien ikä vaihteli 13 ja 65 vuoden välillä.

Rantaituvalla vietetään jälleen kulttuuriheinäkuuta, luvassa on tasokkaita musiikkiesityksiä ja ITE-taidetta sekä lapsille oma tapahtuma. Tapahtumat keskittyvät heinä-kuun kahteen ensimmäiseen viikonloppuun, joten pagodi on loppukesän vapaa halukkaille esiintyjille. Talkooväkeä tarvitaan, joten kaikki ovat tervetulleita.

Lehtemme siirtyy postin jaettavaksi. Osoitteita on kyselty jä-senmaksunsa tai tilausmaksun maksaneilta. Tämän nume-ro jaetaan myös Sydänkylän osakaskunnan kustantamana kalastusmaksunsa maksaneille. Jos haluaa vuoden kolme muuta numeroa, saa ne joko maksamalla 10 euron jäsen-maksun tai 18 euron tilausmaksun yhdistyksen pankkitilille, Paussi-kioskiin tai Rantaituvalle. Muistathan ilmoittaa yh-teystietosi.

Mäntlahden kylätalkkarilla Seppo Ojalalla perheineen on asunto-ongelma, johon ei näytä löytyvän muuta ratkaisua kuin perheen muuttaminen Vilniemelle. Taloon, jossa per-he on asunut vuokralla, muuttaa kenties joskus eläkepäi-viä viettämään talon perineen tytön äiti ja kylätalkkari tarvit-see uuden asunnon. Perhe on yrittänyt ostaa jonkun Mänt-lahden tyhjillään olevista taloista, mutta kukaan ei ole halu-kas myymään. He ovat kyselleet myös tonttia, johon voisi rakentaa talon, mutta kukaan ei ole suostu myymään maata. Joten näyttää siltä, että ainoaksi vaihtoehdoksi jää kylältä pois muutto. Minkälainen tulevaisuus on kylällä, jos-ta lapsiperheet yksi toisensa jälkeen muuttavat pois? On-neksi kylätalkkari jatkaa toimintaansa Vilniemeltä käsin, työmatka vain vähän pitenee.

Mervi Hyppänen

Rannantaikaa väki ry:n jäsenlehti, Sydänkylän ja Järven-kylän osakaskuntien tiedotusJulkaisija: Rannantaikaa väki ry

Simonmäentie 18, 49840 MäntlahtiVastaava ja taittaja: Ilkka Ahmavaara

p. 045 136 5882, erakko@dlc.fiToim.siht: Mervi Hyppänen (ent. Värri)

p. 044 506 0370, mervi.varri@dlc.fiPaino: Solver Palvelut, Anjalankoski

www.saunalahti.fi/rantai ISSN 1795-1054Painos 550 kpl Ilmestyy kerran vuodenajassaPANKKI: HSOP 550600-261550

Lehteen tulevat jutut pyydetään toimittamaan lehden toimitukseen ilmestymiskuukausien alussa: 1. helmikuu 2. toukokuu 3. elokuu 4. marraskuuLÄHETTÄKÄÄ AINEISTONNE LEHTEEMME HYVISSÄ AJOIN!Ettei juttunne julkaisu jää seuraavaan numeroon.

Asiaa tai ei - tässä numerossa:

s.2. Paraatikirjoitus, Mervi Hyppänens.3. Jokamiehen oikeudet, MHs.4. Vappuriehaa, MHs.5. Klamilan kutojat, MHs.6-7. Olutsilta Klamilassa, Erkki Kuparis.8. Suomenlahden tila, MHs.9. Rakilan ranta ehostuu, MHs.9 Mäntlahden rannanpojat, MHs.9. Hankkeita aika alkanuts.10-11. Vesiosuuskunta Sydänkylään,

Tuomo Peltolas.12. Klamilan pohjavesialues.12. Maanvaihti kunnan kanssa, TP

s.13. Vesihuoltolaki, MHs.13. Harmaahylje, TPs.14. Ongelmia ja optimismia, Osmo

Havuahos.15. Kalaveden hoito Sydänkylässä, TPs.16. Kylä maailmassa 2010s.17. Rantailta Klamilassas.17. Sulo Mäkelä viikkos.17. Mäntlahden keikka, Turkka Kaartos.19 Tiedote kalastajille, Sydänkylän osk.s.19 Puhelinluettelos.20 Ilmoitukset

JOKAMIEHEN OIKEUDET

Jokamiehenoikeudet on ainutlaa-tuinen yleisesti hyväksytty maan ta-pa Suomessa ja ne perustuvat eri lakeihin. Jokamiehenoikeudet mah-dollistavat jokaiselle oikeuden liik-kua ja virkistäytyä luonnossa riippu-matta siitä kuka maan omistaa tai on sen haltija eikä luonnon käyttämisestä tarvitse maksaa. Jo-kamiehenoikeuteen kuuluu myös vastuu, oikeutta käyttämällä ei saa aiheuttaa haittaa eikä häiriö-tä.

Luonnontilaisilla tai siihen verrattavilla alueilla saa liikkua ja-lan, hiihtäen, pyöräillen tai ratsain

sekä leiriytyä tilapäisesti, jos siitä ei aiheudu vahinkoa. Maanomista-ja ei voi aitaamalla tai pystyttämäl-lä kieltotauluja estää maillaan liik-kumista.

Pihamailla, pelloilla tai istu-tuksilla ei saa liikkua. Kesämök-kien pihapiirissä ei saa liikkua vaik-ka omistaja ei olisikaan paikalla. Kesämökit kuuluvat kotirauhan pii-riin. Pellot on kierrettävä teitä tai ojan pientareita pitkin paitsi talvi-sin voi pellon yli hiihtää. Portit on muistettava sulkea niistä kuljettaes-sa.

Kansikuvamme Rakilan kylänrannasta. Porkkanakaverukset Anita Ahmavaaran ku-vasta liitetty Mervi Hyppäsen valokuvaan.

VAPPURIEHAAVapunpäivän aamuna lähti joukko sadetta ja tuulta pel-käämättömiä marssijoita kohti Pyötsaaren mattolaitu-ria ja siellä olevaa nuotiopaikkaa. Ennen marssille läh-töä Kyläteatteri Marmutit heläytti ilmoille Paussikioskin rappusilla Ilkka Ahmavaaran kirjoittaman runon Vappu-runo paras runo.

Perillä marssijoita odotti joukko pyötsaarelaisia, jotka eivät osallistuneet marssiin, mutta halusivat nähdä ja kokea jo-tain ennen näkemätöntä. Kyläteatteri Marmutit olivat huhti-kuussa harjoitelleet Ninni Suntion ohjauksessa Naamioteat-teriesityksen, joka oli tarkoitus esittää rannassa. Esitys aloitet-tiin heti, kun kotkalaiset muusikot Kärsä (Kari Koivistoinen) ki-taroineen ja Sanna ??????? saksofoneineen olivat valmii-na soittamaan. Esitys onnistui vaikka Naamiot ja muusikot eivät olleet harjoitelleet kertaakaan yhdessä. Runoesityskin meni toisella kertaa sujuvammin.

Tuuli ja sade karkottivat monet pois rannasta heti esi-tyksen jälkeen, mutta säätä pelkäämättömät jäivät rantaan makkaranpaistoon ja viettämään aikaa yhdessä. Edellisvuo-sien tapaan Tapani Korpela esitti lauluja makkaranpaiston ja jutustelun lomassa ja taidettiinpa siellä laulaa muutama yhteislaulukin. Kolea ilma houkutteli marssijat kotimatkalle jo hyvissä ajoin iltapäivällä, mutta matkalla pysähdyttiin kylä-talkkarin kodalle, jossa muusikot ottivat soittimensa esiin ja yhteislaulua jatkettiin musiinkin säestyksellä. Kiitos muusi-koille hienosta soitosta. Oli hauskaa laulaa kitaran ja sakso-fonin säestyksellä.

Mervi Hyppänen

Mäntlahden Vappumarssin tavanomaisesta poikkeava banderolli.

Kylätalkkarin kodassa on tunnelmaa! Saksofonissa Sanna Tanninen, kitarassa Kari-Jukka Kärsä Koivistoinen ja huuliharpussa kylätalkkari Seppo Ojala.

Valokuva Mervi Hyppänen

Valokuva Seppo Ojala

Valokuva Ilkka Ahmavaara

Marmuttien naamioteatteri jäi suurimmalta osaltaan, kuinkas ollakkaan, valokuvin taltioimatta. Yllä kohtausta aivan esityksen alusta.

KIRKKOVENE SOUTUAlustavasti suunniteltu 19. kesäkuutaPeltolan Seppo järjestää veneet ja retken!- Mäntlahdesta Mustamaahan- 14 henkilöä- 2 venettä- 4 tuntia perillä- opastettu tutustuminen Mustamaan lin-nakkeeseen- LOHISOPPAA!- Hinta n. 20 euroa

Lisätietoja Seppo PeltolaPuh. 040 842 0359

Ilmoittautumiset Klamilan Kylätuvalle, Paussi Kioskille tai Sepolle.

KLAMILAN KUTOJATYli kolmenkymmenen vuoden ajan ovat klamilalaiset ko-koontuneet yhdessä kutomaan Kansalaisopiston kudon-tapiiriin. Kutojia on ollut 10-15 vuosittain, tänä vuonna hei-tä oli 13.

Klamilan teollisuustalon parissa kymmenessä kan-gaspuussa, joista osa on kansalaisopiston, osa vuokrat-tu ja osa on saatu lahjoituksina, on jokaisessa erilainen loimi. Loimet on kaikki laitettu yhdessä puihin ja jokai-nen on voinut osallistua kankaan rakentamiseen halujen-sa mukaan. Yleensä tehdään noin kolmenkymmenen metrin yhteisloimi, johon jokainen käy vuorollaan kuto-massa oman osuutensa. Tänä keväänä valmistui mm. mattoja, shaaleja, kaitaliinoja, kaulahuiveja, sängynpeitto-ja ja kuultokudoksia.

Jokainen osallistuja maksaa tarvikkeensa itse. Kan-salaisopiston maksu sisältää opetuksen ja puiden käy-tön sekä tilojen vuokran. Opettajana Klamilassa on jo usean vuoden ollut Mirja Leinonen, jonka mukaan kuto-mapiirissä sosiaalisella kanssakäymisellä on kudonnan li-säksi tärkeä osa. Hän käy Klamilassa kerran viikossa, mutta kutojat käyvät kutomassa lähes päivittäin ja työt etenevät, sillä kutojat neuvovat toinen toisiaan.

Kevätnäyttelyä ei tänä vuonna järjestetty, vaikka se onkin yleensä innoittanut kutojat saamaan työnsä val-miiksi. – Haminan näyttelyyn voivat halukkaat kuitenkin osallistua, kertoi Mirja Leinonen. Hän toivottaa myös uu-det kutojat tervetulleeksi ensi syksynä, jolloin Kansalasio-piston toiminta käynnistyy kesätauon jälkeen.

Mervi Hyppänen

Teollisuustalon isoon tilaan mahtuu parikymmentä kangaspuuta. Alla Marianne Kieloston kuultokuva työn alla.

Valokuvat Ilkka Ahmavaara

OLUTSILTA KLAMILASSAOlutsilta on Suomen suurin ja aktiivisin olutseura. Klami-lan lisäksi se toimii Helsingissä. Seura perustettiin Viro-innostuksen seurauksena Viron itsenäisyyspäivänä 24.2.1995. Olutsilta täytti siis viisitoista vuotta tämän vuoden helmikuussa. Klamilassa toiminta alkoi perusta-miskokouksella huhtikuussa 2009.. Sen jälkeen seura on kokoontunut joka kuukauden toinen torstai klo 18 ra-vintola Sillankorvassa.

Olutsilta on aito kulttuuriseura. Oluet ja muut alkoholijuo-mat ovat seuran toiminnassa sivujuonne. Klamilan Olut-sillasta on kehittynyt merkittävä paikallisen kulttuurin esiin-tuoja ja edistäjä. Seuran istunnoissa kulttuuri käsittää kaikki mahdolliset inhimillisen kiinnostuksen kohteet. Ai-heet voivat vaihdella kivistä ja kallioperästä kirjallisuu-teen ja purjehtimisesta ruoanlaittoon. Hyvien juttujen kanssa nautitaan hyviä juomia. Ne voivat olla vettä, pii-mää, viiniä, olutta tai vaikka punssia. Juoma on jokaisen oma asia. Olutsilta ei ota kantaa juomien paremmuu-teen. Olutsillan jäsenissä on esimerkiksi viinien, viskien ja viinojen ystäviä kraanaveden ystävistä puhumatta-kaan.

Seuran kokoukset ovat avoimia kaikille kiinnostu-

neille. Istunnon alussa on yleensä pyydetty keskustelun alustus. Klamilassa aiheina ovat olleet mm. paikalliset merimiesjutut, joita on kuultu kolme kertaa, virolainen musiikkielämä, kalajutut, olut ja ruoka, Oktoberfest, seprakauppa ja sota ja viina. Esityk-sen jälkeen on keskusteltu illan teemasta ja sitten sana on ollut vapaa. Keskustelun lomassa yksi jos toinenkin on voinut hankkia uusia makukokemuksia mieltymyk-sensä mukaan.

Seuralla on myös muuta toimintaa. Saunominen on kirjattu Olutsillan perustamisohjelmaan. Olutsiltalaiset ovat vierailleet monissa virolaisissa ja suomalaisissa yleisissä saunoissa. Klamilan osasto kävi viime vuoden elokuussa yhdessä Huurteisten kanssa Hovinsaarella kylpemässä ja sen jälkeen jatseissa Haminassa. Myös Pirkanmaalle Lempäälään tehtiin yhteinen talviuintireis-su. Huurteisten kanssa järjestettiin myös iltaohjelma ja sauna virolaisen musiikin iltapäivään maaliskuun alus-sa.

Panimovierailut ovat olleet osa ohjelmaa. Viron panimot on kierretty jo useampaan kertaan ja muut Bal-tian panimot tulleet tutuiksi. Kiinnostava oli Oktooberfest

Suomenlahden tilaa selvitetään Olutsillassa huhtikuussa. Vas. Hannu Peltola, Markku Saarainen ja meribiologi Pekka Välipakka.

Valokuvat Mervi Hyppänen

Riemuviisu

Hei humalaa nyt rientäkää jo ääreen hanojen.

Ovet on jo auki olut juojaa odottaa.

Hiljaisen hämärän viipyjää nyt hellikää.

Runo Erkki Kuparin Kokoelmasta Housut pilvessä (www.enostone.fi)

matka Münchenistä Berliiniin. Samalla reissulla käytiin Aleksis Kiven Olviretken jäljillä Schleusingenissa.Kun Olutsillan toiminta lähti alkuaan liikkeelle Viro-yhtey-destä, on kiinnostus laajennut koko Itämeren piiriin ja Keski-Eurooppaan aina Unkarin viiniseuduille saakka. Klamilan ulkomaiseksi erityisalueeksi voisi vakiintua Vii-puri, jonne tehtiin ensimmäinen retki syyskuussa 2010. Klamilan osaston jäsenistä monella on vuoden viisumi Venäjälle jo valmiina ja asiointi muutenkin tuttua.

Klamilassa innostus Olutsiltaan on ollut niin suur-ta, että seuraan on liittynyt yli neljäkymmentä uutta jä-sentä. Samalla koko Olutsillan jäsenmäärä on kasvanut yli kolmensadan. Klamilan Olutsillalla ei ole johtokuntaa eikä omaa taloutta. Hallintoa hoitaa Olutsillan hallitus ja seuraan nähden kaikki jäsenet ovat tasa-arvoisia. Seu-ran torstai-istunnot ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Helsingissä kokoukset ovat kuukauden toinen keskiviik-ko ravintola Milenkassa.Klamilan Olutsillalla on seuran sisällä sisarosasto Õllesil-la Tallinna Kommando (ÕTK) joka tekee tutustumisiskuja Tallinnan ja Pohjois-Viron kapakoihin. Kommandoiskui-hin voi osallistua kuka vaan, ja niistä tiedotetaan ÕTK:n facebook-sivuilla. Klamilan osasto voisi tehdä samanlai-sia retkiä Viipurin ja Karjalan kannaksen kapakoihin.

Erkki Kupari

Klamilan Olutsiltaa vetää Markku Saarainen. Jos sinulla on ehdotuksia ohjelmaksi osaston kokouk-siin, niin ota yhteyttä 040 7643257 tai sähköpostil-la markku.saarainen@portofkotka.fi.

Tervetuloa mukaan!

Netistä löydät tietoa Olutsillasta www.olutsilta.org ja facebookista.

KLAMILAN OLUTSILLAN OHJELMA Sillankorvassa torstaisin klo 18.00

KESÄKUU

Torstai 10.6. Itäisen Suomenlahden hylyt

HEINÄKUU

Torstai 15.7. Hapanvelliviikon aikana

Talonpoikaispurjehdus Kaakonkulmalla

ELOKUU

Torstai 12.8. Saunaperinne

Saunamatka

SYYSKUU

Torstai 9.9. Sienet ja mitä niistä voi tehdä

LOKAKUU

Torstai 14.9. Suuren rantatien kestikievarit

MARRASKUU

Torstai 11.9. Yhteislauluilta

JOULUKUU

Torstai 9.12. Pikkujoulu

Huhtikuisena torstai-iltana kokoontui Ravintola Sillan-korvaan joukko Suomenlahden nykytilasta kiinnostunei-ta ihmisiä kuuntelemaan, mitä meribiologi, ELY:n luon-nonsuojelupäällikkö Pekka Välipakalla oli kerrottavaa. Hänet oli Klamilaan kutsunut tilaisuuden järjestäjä Kla-milan Olutsilta.

Pekka Välipakka aloitti esityksensä kertomalla Itämerta ja sen osaa, Suomenlahtea uhkaavista ongelmista, jois-ta ravinnekuormitus ja siitä seuraava rehevöityminen on asia, johon jokainen voi omalta osaltaan vaikuttaa. Satei-set talvet ovat lisänneet virtaamia maalta, jonka seurauk-sena rehevöityminen on lisääntynyt edelleen. Kasvanut meriliikenne on tuonut ja tuo painovesilastien mukana vieraslajeja. Öljykuljetukset ovat uhka, koska onnettomuu-den sattuessa nykyinen öljyntorjuntakalusto ei riitä, jos tuuli kävisi etelä-lounaasta.

Itämeren valtiot ovat tehneet sopimuksen, jossa ta-voitellaan Itämeren ekologisen tilan olevan hyvä vuon-na 2021 ja Suomenlahden tilanne olisi silloin tyydyttävä. Suomi on lipsunut sovitusta tavoitteesta, sillä nykyisillä suunnitelmilla tavoitteeseen päästään vasta vuonna 2027. Puola on tällä hetkellä Itämeren suurin ravinnekuor-mittaja ja Puolan vedet virtaavat Suomen rannikolle.

Paikalla ollut yleisö epäili vesien rehevöitymisen syyksi Pietarin jätevesiä, mutta ne eivät likaa Pekka Väli-pakan mukaan rannikkovesiä vaan niiden rehevöitymi-sen aiheuttaa Suomen omat valumavedet. Pietarin jäte-vesistä puhdistetaan jo 2/3 osaa ja vuonna 2015 valmis-tuu jätevesitunneli, jolloin fosfori saadaan kokonaan poistettua jätevesistä. Jos tämä onnistuu, levien kasvu vä-henee.

Rauno Vaherva yleisön joukosta ihmetteli mm., miksi peltoja lannoitetaan syksyisin, jolloin lannoitteet huuhtoutuvat vesistöihin korkean veden seurauksena. Hänen mukaansa joka syksy ennen talvea tulee kolme korkeaa vettä.

Merimetsojen määrän lisääntyminen huolestutti kuulijoi-ta, sillä niiden kuona tappaa puut ja pensaat pesimäalu-eelta. Sydänkylän vesillä niitä ei vielä ole haitaksi asti. Ky-symykseen, vaikuttaako merimetsojen pesiminen kalo-jen käyttäytymiseen, ei tilaisuudessa saatu vastausta. Ah-venten kutupaikkojen muuttumisen epäiltiin kuitenkin johtuvan merimetsoista. Toistaiseksi merimetsojen ampu-miseen ei ole haettu lupia, mutta jos on tarpeen saate-taan niiden metsästys sallia sorsastusaikaan.

Esitelmöitsijältä tiedusteltiin myös Nordstreamin kaasuputken rakentamisen vaikutuksia. Pekka Välipa-kan mukaan rakennuspaikalla tulee olemaan pieniä sa-mentumia, mutta Klamilassa niitä ei huomaa. Huovarin tarkastusasemalla seurataan putken rakentamisen vaiku-tuksia, sillä pohjaa kaivettaessa lähteen liikkeelle jonkin verran ravinteita ja ympäristömyrkkyjä. Suurempi haitta on kuitenkin Kymijoen pohjasta tulevalla dioksiinilla, sil-

lä se leviää kymmeniä kilometrejä joen suulta merelle päin. Silakka syö pohjaeläimiä, joissa on dioksiinia. Lohi puolestaan syö silakkaa ja saa näin dioksiinia.

Yhdyskuntien ja teollisuuden päästöissä on Välipakan mukaan päästy hyviin tuloksiin. Yhdyskuntien jätevesi-kuormitukset ovat pienentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tehtaiden sulkeminen näkyy välittömäs-ti ravinnekuormituksissa. Välipakka kertoi Haminan lah-den puhdistuneen heti Summan tehtaan sulkemisen jälkeen.

Mervi Hyppänen

SUOMENLAHDEN TILA 2010

Meribiologi Pekka Välipakka.

Kuha. Valokuva Jussi Murtosaari

Valokuva Mervi Hyppänen

RAKILAN RANTA EHOSTUURakilan kalarannan kaksivuotinen kunnostushanke EU-ra-han turvin on loppusuoralla. Rantaan on viime vuonna rakennettu uusi komea laituri, veneenlaskupaikka ja uusi tienpätkä. Vielä on tarkoitus rakentaa Grillikota, siis-tiä ranta-aluetta ja kunnostaa uimapaikka. Kota valmis-tuu juhannukseen mennessä, jolloin suunnitteilla on ko-dan vihkiäiset.- Ennen vanhaan kylän ukoilla oli tapana kokoontua ran-taa turisemaan ja seuraamaan, ketä mereltä saapuu, kertoo Ari Sottinen. Hän arvelee uudesta kodasta tule-van yhteinen kokoontumispaikka kyläläisille.Rantaan aiotaan vielä rakentaa uimakoppi lähelle kun-nostettavaa uimarantaa ja WC. Yhdessä rakentaminen onnistuu Rakilan miehiltä. Todisteena tästä on Itäkotkan upea kalastusmaja, joka tehtiin kyläläisten talkoilla muu-tama vuosi sitten.

Mervi Hyppänen

MÄNTLAHDEN RANNANPO-JATMäntlahden Rannanpojat nykyaikaistavat sääntöjään ja uudistetut säännöt ovat tällä hetkellä virallista hyväk-syntää vaille. Toivolassa jatkuvat pelipäivät sunnuntai-sin, jolloin ovet ovat auki klo 12-18.00. Käytettävissä ovat biljardi-, pingis- ja koronapöydät. Toivolaa vuokra-taan erilaisiin tilaisuuksiin ja varauksia voi tehdä Jouko Sahalalle puh. 0500 544 520.Kota Mäntlahden pohjoispuolella on kylien asukkai-

den ja vapaa-ajan asukkaiden käytössä ja luontopol-ku sinne on merkitty karttaan, joita viime vuonna jaet-tiin ainakin Mäntlahden kylän talouksiin. Kiintorastit ovat edelleen metsässä. Jos kartat ovat hukassa, uusia voi kysellä Jouko Sahlalta.Elokuussa Rannanpojilla on suunnitteilla näyttely Eino A. Yrjösen rakennuspiirrustuksista, jotka Veli-Matti Kin-nunen löysi talonsa vintiltä ja lahjoitti Rannanpojille. Li-säksi tulossa on tiedotustilaisuus Mäntlahden historias-ta. Edellä mainittujen tilaisuuksien ajankohdat ilmoite-taan myöhemmin.

Mervi Hyppänen

HANKKEIDEN AIKA ON ALKANUT.

Käynnissä on mm. seuraavia hankkeita:

NANNUT-hanke(NANNUT= Nature and Nurture of Nortehrn Baltic)- hankkeen kesto 2010-2012- tutkii petokalojen lisääntymisalueita ja tuottaa niistä uutta karttamuotoista tie-toa, jota voidaan hyödyntää kalakantojen hoidossa ja rannikkoalueiden käy-tön suunnittelussa.- Virolahden kalastusalueen vuosikokouksessa on tutkijoille annettu lupa nuot-taukseen pintanuotalla (1x24 m) Sydänkylässä hiekkarannoilta Hellitöksennie-mestä ja Manstuolinhiekalta- Hankkeen vastaava tutkija on Meri Kallasvuo Riista- ja kalatalouden tutkimus-laitokselta.- Hankkeesta löytyy tietoa osoitteesta: http://www.rktl.fi/kala/elinymparistot/ka-lojen_lisaantymisaluekartoitusten_hyodyntaminen/

KALITUS-hanke- hankkeen kesto 15.3.2010 - 15.10.2011- hankkeessa etsitään ratkaisuja kalastusmatkailun ja istutuskäytäntöjen uusiin haasteisiin. Projektissa kerätään tärkeimmät tiedot alueista helppokäyt-töisiin tietokantoihin, jolloin virkistyskäytön ohjaus kohentuu. Parempi tiedon-saanti lisää samalla turvallisuutta ja vähentää vesien virkistyskäyttäjien sekä omistajien välisiä ristiriitoja.- kehitetään kalavesien hoitoa seuraamalla kalojen istutustoiminnan tulokselli-

suutta ja muuttamalla istutuskäytäntöjä.

VELMU-hanke- hankkeen kesto 2004-2012- hankkeessa kehitetään rannikon olosuhteisiin soveltuvia menetelmiä kalo-jen lisääntymisalueiden kartoittamiseksi ja tuotetaan karttatietoa lisääntymisa-lueista.- Kenttätöiden alueellinen painopiste siirtyy keväällä ja kesällä 2010 Suomen-lahden itäosiin, missä kartoitetaan mm. silakan, kuoreen, hauen, särkikalojen, ahvenen, kuhan, siian ja kampelan lisääntymisalueita.- Hankkeen vastaava tutkija on Antti Lappalainen Riista- ja kalatalouden tutki-muslaitos- Lisää tietoa löytyy internetosoitteesta: http://www.rktl.fi/kala/elinymparis-tot/velmu_rannikon_kalojen/rannikon_kalojen_lisaantymisalueet.html

ESKO-hanke- Etelä-Suomen Kalatalousryhmä Eskon toiminta-alueena on Suomenlahden rannikkoalue Hangosta Virolahdelle- hankkeessa selvitetään eri mahdollisuuksia lisätä täydentävää toimintaa olemassa oleviin ESKO-alueen kalasatamiin- Lisää tietoa löytyy internetosoitteesta: http://www.kehu.fi/fi/sisalto/08_kalata-lous/

Ammattikalastuksen sijainninohjaus seminaari pidettiin Helsingissä 24. maa-liskuuta.

Kodan paikka on vlmiiksi merkittynä kiven oikealle puolelle.

Valokuva Mervi Hyppänen

Sydänkylään suunnitellaan vesi- ja viemäriosuuskun-taa. Putkihankkeesta pidetään kokous Sydänkylän VPK:n talolla 16.6. klo 18.00. Hanketta käsitellään kak-siosaisena eli kylänalueena ja vapaa-ajan asutuksen alueena Sydänkylässä. Kylään tehtävään putkihankkee-seen Virolahden kunta ja ELY-keskus antavat avustuk-sia. Jokniemellä ja maantienhaarassa ovat kunnan siir-toviemärit ja vesijohdot valmiina ottamaan uudet käyt-täjät palveluiden piiriin.

Vuoden 2013 loppu tulee pian. Tällöin kaikkien talouk-sien on järjestettävä jätevesiensä käsittely nykyisten la-kien ja asetusten mukaiseen kuntoon. Pienimmän rie-san tie on liittyä kunnalliseen jätevesijärjestelmään. Tällä hetkellä ketään ei pakoteta mukaan, mutta vuoden 2013 jälkeistä tilannetta ei tiedetä varmuudella, kuinka vapautuksiin tullaan suhtautumaan. Klamilan seudun osayleiskaavan alueelle Sydänkylään lisähelpotuksia ei ole tulossa, mutta haja-asutusalueiden osalta Helsingis-sä harkitaan. Ympäristöviranomaisten mukaan suuria muutoksia ei voida tehdä, koska muutokset vaarantaisi-vat kansalaisten tasapuolisen kohtelun.

Sydänkylässä runkoputket tulevat noin neljän kilo-metrin mittaisiksi ja kiinteistöjen määrään nähden keski-määräistä edullisemmaksi, johtuen suuresta pehmeän maan osuudesta ja tiheästä asutuksesta. Putkihankkee-seen kannattaa lähteä mukaan alusta asti, koska tällöin saadaan täysimääräisenä kunnan ja ELY-keskuksen avustukset. Lisäksi kunta ei peri yhteishankkeissa asuin-neliöihin perustuvia vesi- ja viemäriliittymismaksuja. Yh-teishankkeessa kylän alueella ei erotella vapaa-ajan asukkaita ja vakituisia asukkaita vaan hinta on kaikilla sama. Alustavassa kustannusarviossa kyläalueen kustan-nuksiksi on arvioitu noin 6-7 000 euroa / talous. Harvajal-le ja Manstualiin kustannuksiksi on arvioitu yli 10 000 euroa / mökki. Tarkentuneet kustannusarviot esitetään kunnan virkamiesten taholta VPK:n talolla 16.6.

Kunnan miehet ovat miettineet, että kaksi runkoputkea, halkaisijaltaan 110 mm olisi parempi vaihtoehto kuin yk-si paksumpi putki.

1. putki kulkisi maantienhaarasta lähelle Mans-tuolintien risteystä, josta se kääntyisi Mäkivieruun. Putki päättyisi Mäkelä/Pekkala linjalle, jos Manstuolin mökki-läiset eivät saa sille jatkoa. Mikäli mökkiläiset haluavat vesijohdon ja viemärin, niin putket jatkuvat Porraskorpi, Välkorpi, Kolho ja Syvänojaa myötäillen Syvähiekanpoh-jaan. Sieltä putket kulkisivat rantaa mukaillen Hanhol-min salmelle asti ja kenties jopa Hanholmin saareen saakka.

Kuorsalon kaupunginosaan ei ole oltu yhteydes-sä Sydänkylän putkihankkeesta. Voisi olla neuvottelukoh-de kuntaliitoksen yhteydessä. Tällä hetkellä todennäköi-sesti hankaloittaisi asioita, joten rakennetaan pienempi runkoputki. Toki kaupungin miehet voivat lähettää edustajansa putkikokoukseen.

2. putki kulkisi Jokniemeltä Skipparinkylän läpi Lappelan nurkalle. Ensimmäinen haara etenisi Malmi-laan vanhaa tielinjaa seuraten. Toinen haara lähtisi Pär-näselle Saaraiselle saakka. Mikäli Pärnäsen ja Harvajan mökkiläiset haluavat vesijohdon ja viemärin, putki jatkui-si Aitoniemelle, Kelviikkiin ja siitä aina Villunpohjaan as-ti, mikäli halukkaita käyttäjiä ja maksajia löytyy tarpeeksi.

Putkihankkeesta keskustellaan Sydänkylän VPK:n talolla 16. päivänä kesäkuuta alkaen klo 18.00. Kokouk-sessa valitaan viisi henkilöä kylän kaavoitetun alueen putkihankkeen halukkuuden selvittäjiksi, viisi henkilöä Manstuolin ja viisi henkilöä Pärnänen/Harvaja putki-hankkeiden halukkuuden selvittäjiksi. Kokouksessa pää-tetään selvitystyön kestoaika esim. 2-3 kuukautta ja sovi-taan uusi kokouspäivä, jolloin voidaan mahdollisesti pe-rustaa Sydänkylään vesi- ja viemäriosuuskunta.

Tuomo Peltola

PUTIKYLÄN NESTE - VESISOSUUSKUNTA SYDÄNKYLÄÄN

Avustukset ja tuki

- mahdollisuus valtion avustukseen n. 15 % - mahdollisuus kunnan avustukseen 20 % - arvonlisäveronpalautus 22 % - eläkeläisten peruskorjausavustus (tuloraja) 40 % - mahdollisuus ARA:n (asumisen rahoitus ja kehittämiskeskus) avustukseen, tulorajat - ei liittymämaksua, joka olisi 150 neliön omakotitalolta 854 euroa vesi + 1 782 euroa jätevesi, 50 neliön omakotitalolta 285 euroa vesi+ 594 euroa jätevesi

- hyvälaatuinen ja riittävä juomavesi - kunnalta mittauskaivo, jonka mukaan kunta laskuttaa vesio-suuskuntaaVelvoitteet - osuuskunta hoitaa kiinteistön jätevesipumppaamon - hallinto- ja laskutuskulut - osuuskunta vastaa verkostovuodoista - käyttömaksu samat kuin kunnan omassa verkostossa eli vesi 1,72 euroa ja jätevesi 2,20 euroa.

- mukana kunnan edustajat, jotka esittelevät hahmotelman ja kustannusarvion tulevasta vesijohtoputkesta

Manstuoli

Ykkösputken lähtö

Kakkosputken lähtö

Vähän-harvajan niemi

Hanholmi

Harvajanniemi

Sydänkylän vesiosuuskunnan toiminta-aluetta, jos hanke toteutuu loma-asu-tusalueelle

Kelviikki

110 mm runkoputket

Putki 1.Putki 2.

Satama

Hellitöksenselkä

n. 1 km

Mäntlahti

Museotie

Museotie

Kunnanra

ja (H

am

ina-V

irola

hti)

Kuorsalo

Kartta © Ilkka Ahmavaara 2010Kartta on silmämääräinen, ei tarkka

X

X

Putkien päätepiste, jos hanke ei toteudu loma-asutusalueilla

Kartan selityksiä:Tässä kartassa on pyritty tuomaan esiin niitä suunnitelmia, jot-ka ovat vireillä Sydänkylään perustettavan vesiosuuskunnan toiminta-alueesta ja mahdollisista putkilinjauksista.

Vesihuoltoalueita on kartalla neljä. Ylhäällä vasemmal-la katkoviivoin rajattu Virolahden kunnan toimialue, oikealla mustalla jo toimiva Pyölin vesiosuuskunnan alue. Tummem-malla harmaalla on Osayleiskaavan määrittelemän Sydänky-län kyläalue, ja sen ympärillä vaaleammalla harmaalla loma-

asutuksen alue, jonne putki voidaan vetää, jos rahoitus järjes-tyy.

Kahden putkilinjan häiriölanteita varten on suunnitel-tu myös linjat yhdistävät yhdysputket, jotka on merkitty katko-viivalla.

Kartta ei ole tarkka, vain suuntaa antava sommitel-ma.

Ilkka Ahmavaara

Linjat yhdistävät yhdysputket katkoviivalla

1

2

Pärnäsenniemi

Kuusniemi

AittoniemiMäkivieru

Porraskorpi

Välkorpi

Kolho

Syvähie-kanpohja

Linjat yhdistävät yhdysputket katkoviivalla

Villunpohja

KLAMILAN POHJAVESIALUE

Tekninen johtaja Uski muistuttaa, että Klamilan poh-javesialueella olevien kiinteistöjen tulee järjestää jä-tevesiasiat kuntoon vuoden 2013 loppuun mennes-sä.

Pohjavesialueella ei voi jätevesiä imeyttää enää vuonna 2014, joten liittyminen kunnan putkeen tai muu hyväksytty järjestelmä on hankittava. Ympäristö-lautakunta ei voi myöntää pohjavesialueelle vapau-

tuksia. Ohessa pohjavesialueen kartta ja lisätietoja saa kunnalta.

Pohjavesialueen asiaa ei käsitellä vesiosuuskun-nan suunnittelukokouksessa. Aiheesta voi kysyä ja keskustella kunnan virkamisten Kyläläisten ja lo-ma-asukkaiden rantaillassa Kalasatamassa per-jantaina 2.7.

Toimitus

Vuosikokouksen päättämä maanvaihtosopimus tehtiin osakaskunnan ja Virolahden kunnan välillä 5.5. Osakas-kunta antaa kunnalle aiemmin täytetyn kentän noin 0,6 ha ja kaislikon noin 0,5 ha. Tilalle saadaan metsää sa-ma ala eli 1,1 ha. Lohkomaton määräala on Pekan sora-montulta metsästysmajalle päin 75 metriä leveänä noin 140 metriä pitkä palsta. Palstalla on vuorisoraa, jota aje-taan touko-kesäkuun vaihteessa Laivakallioon ja Joknie-melle. Vuosikokous on varannut teiden ja venepaikkojen

kunnostukseen 5 100 euroa rahaa. Palstalla oleva noin 90-vuotias männikkö poistetaan alkupäästä noin 20-30 metrin matkalta. Loput männiköstä noin 30-40 metriä ha-kataan siemenpuuasentoon. Loppupalsta noin 60-vuo-tiasta männikköä harvennetaan. Metsänhakkuun hoitaa Suni viikolla 19.

Tuomo Peltola

MAANVAIHTO KUNNAN KANSSA

Klamilan vedenottamo

Purovaara Järvenpää

Suni

Posti

Hietala

Korpela

Haikonen

KOULU

KIRKKO

Kartta © Ilkka Ahmavaara 2010Kartta on silmämääräinen, ei tarkka

Katkoviivat kuvaavat ojia

Museotie

Häppiläntie

HARMAAHYLJEItätuuli toi perjantaina 7.5. Kelviikin veneenlaskuluis-kan lähelle kuolleen urospuolisen harmaahylkeen. Halli oli kuollut useita kuukausia aiemmin, mitään ulkoisia haavoja tai luodinreikiä ei näkynyt. Metsäs-tysviranomaiset käskivät siivota vainajan pois ran-nasta. Yli kaksi metriä pitkä, noin 200 kiloinen halli vietiin traktorikyydillä metsään riistan ruuaksi.

TP

Kuvassa vas. Markku Niemistö, hylkeenmetsästäjä Hannu Peltola ja Sydänkylän Erämiesten puheenjohtaja Petteri Kauppinen.

VESIHUOLTOLAKI1.3.2001 astui voimaan vesihuoltolaki, jossa on selkeät määräykset, miten vesihuolto tulee järjestää. Siirtymäai-kaa on vuoden 2013 loppuun.

KIINTEISTÖN LIITTÄMINEN VESIHUOLTO-LAITOKSEN VERKOSTOON JA VESIHUOL-LON HOITAMINEN 10 § JA 11§ OSIT-TAIN:

Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin. Kiinteistöllä ei kuitenkaan ole velvollisuutta liittyä viemäriin huleve-den ja perustusten kuivatusveden poisjohtamiseksi, jos alueella ei ole erillistä verkostoa tarkoitusta varten ja kiin-teistön hulevesi ja perustusten kuivatusvesi voidaan pois-taa muutoin asianmukaisesti.Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen myöntää hake-muksesta kiinteistölle vapautuksen 10 §:ssä tarkoitetusta liittämisvelvollisuudesta tässä pykälässä säädetyin perus-tein. Vapautus liittymisvelvollisuudesta voidaan myön-tää, jos- liittäminen verkostoon muodostuisi kiinteistön omistajal-le tai haltijalle kohtuuttomaksi, kun otetaan huomioon liit-

tämisestä aiheutuvat kustannukset, vesihuoltolaitoksen palvelujen vähäinen tarve tai muu vastaava erityinen syy;- vesijohtoon liittämisestä vapautettavalla kiinteistöllä on käytettävissä riittävästi vaatimukset täyttävää talousvet-tä tai- jätevesiviemäriin liittämisestä vapautettavan kiinteistön jätevesien kokoaminen ja käsittely voidaan järjestää niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pi-laantumista

Ympäristönsuojelulain 103 § :n 2 momentin mukaisesti vähäiset talousjätevedet voidaan johtaa puhdistamatta maahan, jos ne eivät sisällä vesikäymälän jätevesiä ja niistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Käy-tössä olevissa vesikäymälättömissä asuinkiinteistöissä jätevesimäärää voidaan pitää vähäisenä silloin, kun kiinteistön vuotuinen käyttö asukasvuorokausina on vä-häistä ja käytettävä talousvesi kannetaan tai johdetaan teholtaan siihen verrattavalla tilapäisellä vesijohdolla tai kiinteistö muutoin on veden käytön kannalta varustelul-taan vaatimaton. Lain sanamuodosta seuraa kuitenkin velvoite jätevesien käsittelyyn aina, kun jätevesiä johde-taan suoraan pintavesiin, riippumatta siitä onko määrä vähäinen.

MH

Valokuvat Tuomo Peltola

”Haminasta Vaalimaalle matkanteko oli todella vai-keaa: Tie tupaten täynnä … Vallitsi sanoin kuvaa-maton kaaos – maantien reunat täynnä erilaista ta-varaa heiteltyinä pitkin tien penkkaa ... Matelimme hiljalleen eteenpäin, emme puhuneet mitään. Tä-mä kaikki näkemämme veti sanattomaksi.”

Ei, edellä oleva sitaatti ei ole kuvaus seiskatien itä-pään rekkaruuhkista ja niiden lieveilmiöistä ennen pientareiden kevätsiivousta. Lainaus on Martti Favori-nin kirjoittamasta Virolahden historian III osasta, jos-sa historioitsija maalailee vaalimaalaisen Howard Koskelan muistelusten kautta kuvaa talvisodan päät-tymisen jälkeisestä tilanteesta Virolahden silloisella valtaväylällä, nykyisellä Museotiellä.

Seitsemän vuosikymmenen takaisen kurimuksen ja tämän päivän tilanteen rinnastaminen on tietenkin kohtuutonta. Jos sotavuosina kysymys oli sananmu-kaisesti olemassaolon taistelusta, niin nyt murheen aihetta antavat erilaiset ”kasvukivut”.

Nykyisten liikenteeseen liittyvien ongelmien ratkeami-sen suhteen Virolahdella ollaan toiveikkaita E18-tien piennarlevennykset ja valaistus ovat parantaneet ti-lannetta kosolti sitten synkimpien aikojen ja optimis-min aihetta antaa lisäksi se, että niin Vaalimaan ra-janylityspaikan uusimmat kehityshankkeet kuin Ha-mina–Vaalimaa-moottoritienkin toteutuminen ovat jo näköpiirissä. Ja hyvä niin, sillä taantuman taittumi-

nen näkyy myös rajanylitysliiken-teessä ja erityisesti Vaalimaan alu-een kehityksessä on muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen jälleen myönteistä virettä.

Myönteistä virettä on myös pitäjän länsilaidalla. Kunnan investointiohjelmassa varaudutaan muuta-man vuoden kuluttua edessä olevaan Klamilan koulun remonttiin ja kaavoituksen puolella ollaan luomassa edellytyksiä Klamilan sataman seudun seuraavalle kehitysvaiheelle. Myönteisiä merkkejä kylällä on myös niin omakotitalorakentamisen kuin väestökehityksenkin saroilla.

Klamilan seudun myönteisten kehitysnäkymien taustalla eivät ole yksinomaan tai edes ensisijaises-ti kunnan tekemiset tai tekemättä jättämiset. Jos niin olisi, niin silloin optimismin ainekset olisivat kun-tatalouden nykytilanteessa todella tiukassa. Mutta onneksi niin ei ole: jokaisen alueen ja kulmakun-nan tärkeimpiä voimavaroja ovat aina aktiiviset ih-miset ja toimivat yhdistykset. Ja niitähän Klamilassa riittää kyläyhdistyksestä oman kyläkirkon ladyihin, ur-heiluseurasta huurteisiin uimareihin, olutsillasta ve-neilijöihin ja niin edelleen.

Aurinkoisen kesän toivotuksinOsmo Havuaho

kunnanjohtaja

VIROLAHDEN KUNNANJOHTAJAN TERVEHDYS

ONGELMIA JA OPTIMISMIA

Erkki Raussi istuttamassa vastakuoriutuneita siikoja Kelviikin lah-teen.

Jallo Malmi valmistautuu hauen pyyntiin Klamilan kalasatamassa.

Valokuvat Tuoo Peltola

Sydänkylän osakaskunta osti 600 euron erän vastakuoriu-tuneita Virolahden kantaa olevia vaellussiian poikasia. Poikaset haettiin 27.4. Merikalastajan liiton Kantturakos-ken hautomolta. Jallo Malmi istutti niistä 70 000 kpl Jok-niemelle ja Erkki Raussi istutti 50 000 Kelviikinlahteen.

Seuraavana päivänä Vanhankylän kalanviljelylai-tokselta Isojoelta tuli 3 000 eurolla 2-vuotiaita meritaime-nen poikasia. Ne olivat 214 mm pituisia ja painoivat yli 100 g. Poikasia tuli Sydänkylään 1 894 kpl ja Järvenky-lään 947 kpl. Ne istutettiin Klamilan kalasatamaan. Istu-tuksen onnistumista ja sitä, syökö paikalliset hauet Isojo-kisia meritaimenen poikasia, seurataan Kalistus-hank-keella. Hankeavustajana ja paikallisena hauenpyytäjä-nä kalasataman lähistöllä toimii Jallo Malmi. Hänellä on lupa pyytää kahdella haukiverkolla haukia verkkokalas-

tuskieltoalueelta kalasataman läheltä niin kauan, kun hanke edellyttää.

Vuoden 2011 istutettavia meritaimenen poikasia ei tilat-tu, koska Virolahden kalastusalueen kokouksessa teh-tiin päätös olla tilaamatta meritaimenia vuotta 2011 var-ten. Meritaimenien istutus päätettiin lopettaa koko Viro-lahdella, jos 80 mm silmäkokovaatimus on voimassa huhtikuussa 2011 pidettävän Virolahden kalastusalueen kokouksen aikana. Korvaaviksi kaloiksi on ajateltu noin 1-2 kiloisia kirjolohia ja haukea.

Ankeriaita on tilattu kesän istutukseen 2000 kpl noin euron kappalehintaan. Istutuspaikkoina ovat Hel-varpinniemi ja Ämmänkivet.

KALASTUSASETUKSEN 14 § TULKINTA MERITAIMENEN VERKKOKALASTUKSES-SA

Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto on lähestynyt maa-ja metsätalousministeriötä kirjeellä, jossa tiedustellaan ministeriön kantaa kalastusasetuksen (1116/1982) 14 §:n 1 momentin 2 kohdan tulkintaa.

Tutkintapyyntö liittyi kalastusasetuksen 6 §:n 2 momentin (asetus 191/2008), joka sisältää määritel-män pohjaverkoille ja pintaverkoille. Verkon etäisyys ve-den pinnasta määriteltiin verkkoja erottelevaksi tekijäk-si. Kyseisen momentin mukaan ”Pohjaverkolla ja pohja-verkkopyydyksellä tarkoitetaan pohjaan asetettua verk-koa, joka ei ulotu kolmea metriä lähemmäksi veden pintaa. Pintaverkolla ja pintaverkkopyydyksellä tarkoite-taan pintaan tai lähemmäksi kuin kolme metriä pinnas-ta asetettua verkkoa”. Kaikki verkot, jotka ulottuvat pin-taan tai lähemmäksi kuin kolme metriä pinnasta ovat määritelmän mukaan pintaverkkoja ja pintaverkkopyy-dyksiä, muut ovat pohjaverkkoja tai pohjaverkkopyydyk-siä.

Pohja- ja pintaverkkojen määritelmät oli tarpeen ottaa käyttöön, koska kalastusasetuksen 8 a §:ään lisät-tiin samassa yhteydessä säännöksiä pohjaverkosta. Määritelmä pintaverkosta kattaa samalla 14 §:ssä ja

16 §:ssä olevat maininnat pintaan tai pinnan läheisyy-teen ulottuvista ankkuroiduista verkoista ja pyydyksistä. Ankkuroidulla verkolla tarkoitetaan verkkoa, joka ank-kureilla, painoilla tai omalla painollaan lasketaan poh-jaan tai ankkuroidaan pohjaan tai pohjan yläpuolelle ja joka ei ajelehdi veden mukana. Määritelmän mu-kaan ankkuroitu verkko on myös omalla painollaan pohjaan laskettu verkko. Näin ollen verkon ei tarvitse olla ankkuroituna ankkurilla, vaan riittää, että se omal-la painollaan esim. alapaulalla pysyy paikallaan, eli ankkuroituu. Ankkureilla tai muutoin paikallaan pysyvä verkko on ainoa sallittu tapa käyttää verkkoja merialu-eella, koska ajelehtivat ajoverkot ovat kiellettyjä. Pin-taan tai lähemmäksi kuin kolme metriä siitä asetetta-van verkon pienimmän silmäkoon tulee meritaimenen kalastuksessa olla 157 mm (solmuväli 80 mm).

Maa- ja metsätalousministeriö katsoo siten, että Kaak-kois-Suomen TE-keskuksen (nykyinen ELY-keskus) em. tulkinnat vastaavat myös ministeriön kantaa. Lisäksi ministeriö katsoo, että verkkokalastuksen voidaan tulki-ta kohdentuvan meritaimeneen, kun verkon yksisäikei-sen langan paksuus on 0,20 mm tai paksumpi tai ky-seessä on monisäikeinen havasmateriaali. Kyseistä määritelmää on noudatettu meritaimenen verkkokalas-tuksen valvonnassa, koska ohuempi lanka ei ensisijai-sesti sovellu meritaimenen pyyntiin.

KALAVEDEN HOITO SYDÄNKYLÄSSÄ

SILMÄKOKOASIAA JA KALASTUKSENVALVONTAAOhessa lyhennelmä ministeriön kirjeestä 25.3.2010 meri-taimenen verkkokalastuksesta. Teksti on varsin selvä ja tu-kee virkamiesten kantaa. Tiheämmillä verkoilla kalastuk-sen puolesta on kirjelmöity Valtiosihteeri Jouni Lindille 7.4.2010. Kalastuksen ennallaan pitämisen puolesta ovat Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry, Kotkan Kalastusa-lue, Pyhtään kalastusalue, Haminan kalastusalue ja Viro-lahden kalastusalue eli kaikki kalastajat itärajalta

Loviisan rajalle asti.Sydänkylän osakaskunnan vuosikokouksessa kes-

kusteltiin silmäkokoasiasta ja kalastuksen valvonnasta. Tulevaisuudessa valvonta tullaan suuntaamaan pää-osin uistin- ja virvelikalastajiin sekä laskettujen verkko-jen määrän tarkkailuun.

Tuomo Peltola

Kylä maailmassa 2010KYLÄ MAAILMASSA JA KULTTUURIHEINÄKUUAina kesäisin rannantaikaa väki viettää kulttuuriheinäkuuta, jolloin kaikenlai-nen luova toiminta ja taiteen esittäminen on enemmän kuin sallittua ja kaiken-lainen luovaa toimintaa syrjivä ja haittaava käytös tuomittavaa.

Kulttuuriheinäkuun julistaa alkavaksi Vesihiisi korkean rantakiven pääl-tä perinteisen vuosituhantisen julistuksen sanoin:

”Kesä ja kesälomat ovat alkaneet ja julistetaan siis täten yleinen ja yh-täläinen Kulttuuriheinäkuu kehoittamalla kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla antaumuksella viettämään sekä muutoin hilpeästi ja iloisesti käyttäytymään, sillä se, joka tämän ilon ja riemun rikkoo ja luovuuden pulppuamista jollakin laittomalla taikka sopimattomalla käytöksellä häiritsee, on raskauttavien asian-haarain vallitessa syypää siihenrangaistukseen, jonka laki ja asetukset kustakin rikoksesta ja rikkomuksesta erikseen säätävät. Lopuksi toivotetaan maan, meren ja ilman kaikille asukkail-le riemullista kulttuuriheinäkuuta.”

KYLÄ MAAILMASSA JUHLATRannantaikaa väki ry on järjestänyt vuodesta 2006 alkaen kulttuuriheinäkuun kunniaksi Kylä maailmassa juhlia kesäisin Haminan itäisellä reunalla Mäntlah-dessa Rantaituvalla. Kylä maailmassa tapahtumista on saatu kokemuksia ja näköaloja siihen, mihin suuntaan kulttuuriin juhlaa alueella kannattaa ja voi kehittää. Seuraavassa heinäkuisten Kylä maailmassa tapahtumien ja tapaa-misten kymmenen havaittua kategoriaa:1. Lastenpäivä2. Karjalaisen musiikin päivä3. ITE taiteen päivät4. Juurimusiikin päivä, Roots ilta5. Klassisen musiikin ja Jazzin ilta6. Kirjallisuuden ja runouden päivät7. Punk-iltamat8. Yllätyskonsertit ja esitykset (mm. ”uudet kyvyt”)9. Vinyyli-disko ja Karaoke10. Kyläteatterin esitykset

Monet kategoriat lomittuvat toisiinsa tapahtumapäivinä luovassa hengessä, mutta pienen budjetin vuoksi pyritään sovittamaan sovituksi aikatauluksi seu-raava vuonna 2010:

KYLÄ MAAILMASSA 2010 – MUSIIKKIA YLI RAJOJEN

• Superviikonloppu 2.-4. heinäkuuta:2.7. Perjantaina Roots-ilta.3.7. Lauantaina Karjalaisen musiikin päivä4.7. Lastenpäivä, ITE taiteen soitinpaja, sekä elokuvia, illalla jazzjamit

• Punk-iltamat lauantaina 10.7.

Koko heinäkuun ajan taidenäyttelyitä ja yllätysesiintyjiä.

PÄÄESIINTYJÄT

Hasse Walli Future Bang 2.7.Make Sallinen, kitara. Pasi Nousiainen, basso. Hasse Walli, rummut.

Kingside Boulevard 2.7.Kotkalainen aina bluesin juurilta pop ja rock musiikin kulta-aikaan 60-70 lu-vuilta repertuaarinsa koostava monipuolinen ja väkevä moderni rythmnblues bändi.

Arto Rinne ja Sattuma 2-3.7.Petroskolainen akustinen kansanmusiikkiorkesteri, joka myös valmistaa itse soittimia. He soittavat suomalaista ja aunuksenkarjalaista kansanmusiikkia ja niihin pohjautuvaa maailmanmusiikin kudelmilla terästettyä omaa musiikkia. Jos rahat riittää, esiintyisi kaksi muutakin alan yhtyettä Karjalan mailta.

Santtu Karhu ja Talvisovat 3.7.Petroskoilainen musiikin rajoja rikkova rythmnblues bändi, karjalankielistä ru-noutta, jonka musiikkia on vaikeaa sijoittaa mihinkään genreen. Aineksia on rock ja pop musiikista sekä niin maailmanmusiikista kuin karjalaisesta kan-sanmusiikistakin suomalaista unohtamatta.

ITE taide, Erkki Pirtola, Jukka Mäkelä ja kumppanitTarkoitus on tuoda tänävuonna Rantaituvalle itse tehtyjä soittimia ITE taiteen osaajien toimesta esiin, myös ITE veistoksia, sekä myös esittää Erkki Pirtolan elokuvallisia dokumentaatioita suomalaisesta ITE taiteesta. Käytännössä myös saada aikaan Kymenlaaksolaisen ITE taiteen kartoitus käyntiin ja mah-dolliset matkailureitit.

Johanna Kaarto Swing Orchestra 2.7.Säveliä suvi-iltaan eli viihteellistä musiikkia akustisesti. (Tarkoittaa esim.: Kuutamotango, Ranskalaiset korot, Aamu Airistolla, Mäntlahden jenkka yms...)Johanna Kaarto, huilu. Mika Kaarto, kitara. Turkka Kaarto, rummut ja laulu. Tapio Kilpi, kontrabasso

Punk Iltamat 10.7.On yksi erikoisimpia musiikillisia illanviettoja, joiden esiintyjistä vastaa hami-nalainen rumpalitaituri Jani Suvivuo. Iltamissa esiintyy pari-kolme punk-gen-ren suomalaista huippuyhtyettä, sekä myös muita, aloittelevia kykyjä.

Tapahtumapäiviin ja myös niiden ulkopuolelle, otetaan vastaan esiintyjiä, joil-le ei makseta esiintymispalkkiota, mutta annetaan tilaisuus esiintymiseen vii-kon ilmoitusajalla. Kulukorvaukset, bensarahat jne, jos tarpeen, maksetaan. Näitä esiintyjiä emme voi ennakkoon tässä vaiheessa ilmoittaa, kun niitä ko-kemuksemme mukaan tulee aika viime tipassa. Toki kotikeittiömme tarjoaa myös kaikille esiintyjille hyvän gourmet tasoisen kotiruuan, myös muillekin kuin ammattilaisille, jos rahat riittää.

Karaoke ja Vinyylidisko, sekä myös sattumalta syntyvät jamit paikalla olevan väestön toimesta saattavat sisältää maailman nimiäkin, mutta ne ovat vapaaehtoisia ja yksityisluontoisia tapahtumia, joille ei tarvitse rahoitusta ja joista teostomaksut on maksettu.

TUOTESELOSTE JA ETIKETTILUONNOS

Vasemmalla mustavalkovedos Kari-Jukka Kärsä Koivistoisen luon-noksesta nelivärijulisteeksi, joka tulee näkymään 200 kpl painok-sen turvin niin Kotkan kuin Haminankin katukuvassa.

KESÄASUKKAIDEN JA KYLÄLÄISTEN RANTAILTA KLAMILAN KALASATAMASSA PERJANTAINA 2.7.• kahvitus alkaen klo 18.30• Tervetuliaispuhe Taarasti Jallo Malmi• Arto Rinne ja Sattuma orkesteri Petroskoista esiintyy klo 19.05• Ilta jatkuu paneelikeskusteluna, johon osallis-tuvatTuomo Peltola Sydänkylän osakaskuntaReijo Tinkanen Järvenkylän osakaskuntaJartti Malmi Klamilan veneilijätPetteri Kauppinen Sydänkylän erämiehetsekä kunnan edustajat• paikalla olijat voivat esittää paneelin jäsenille kysymyksiä mm. Sydänkylään suunnitellusta vesiosuuskunnasta ja .pohjavesialueen vesi- ja viemäriputkista.• keskustelun jälkeen halukkailla on mahdollisuus esittää omaa ohjelmaa

Sataman sauna on lämmin klo 17.00-21.00 ja se on yleisön vapaassa käytössä.Veneilijöiden grillillä voi paistaa makkaraa, kunhan muistaa ottaa mukaan omat makkarat.Sataman kioskissa on myynnissä mm. jääätelöä, limonaadia, kahvia ym.Etholenin kalamyynti koko päivän.

Juhlat jatkuvat Rantaituvalla Mäntlahdessa, jossa on menossa Roots-iltamat esiintyjinä mm. Hasse Walli & Future Bang.

Sattuman uuden levyn kansi.

SULO MÄKELÄ-VIIKKOVuonna 2011 järjestettävän Sulo Mäkelä-viikon työryhmä jatkaa tapahtumien suunnittelua. Suunnitteilla on mm. Toivolaan koottava näytte-ly Sulo Mäkelän töistä. Jos omistat taiteilijan teoksia ja olet halukas lainaamaan sen/niitä näyttelyyn, niin otathan yhteyttä Jouko Saha-laan, joka kokoaa näyttelyä. Joukon puhelinnu-mero on 0500 544 520.

MÄNTLAHDEN KEIKKA

Siipirikko kotka suuntaa Mäntlahtea kohti,ja Säkkijärveltä on reittimyös elämää huipulla hän jo pohti.Kultainen nuoruuskin hetken hohti,mutta jätkän humppa se nurin heittija kuutamotango vasta sopan keitti!Tyyppi ajatteli: ei tarvitse sanoa, että rakastaatai maailmain olet: riittää, kun sininen kuu katoaaja aamu Airistolla sarastaa.Perillä vihdoin hetki tää:pääsi rinnallein painuu,etkä kyyneltä nää!

Turkka KaartoJohanna Kaarto Swing Orchestra

Puheenjohtaja Tuomo PeltolaSydänkyläntie 374, 49860 KlamilaPuh 053 551 527

TIEDOTE KALASTAJILLE 2010

Vesiosuuksilla pyytävät 1,25e/yksikkö, pyydysyksikkö 3,75e/yksikkö, vuokrayksikkö 7.50e. Pilkkikilpailut 1e/osanottaja.Virvelöiminen ja uistelu 5e/viikko tai 10e/vuosi (lähinnä vieraille jotka eivät maksa yksikkö-maksuja). Vetouisteluluvat veneille joissa on useampi vapa 10e/viikko tai 30e/vuosi.Läänikohtainen viehelupa oikeuttaa kalastamaan yhdellä vieheellä/luvan haltija. Ns "lisäpaketti" 1-4 pyydysyksikköä a´ 13e/yksikkö max. 4 yksikköä on tarkoitettu myös muille kuin kalastuskunnan jäsenille. Oikeuttaa kalastamaan 01.05.2009-31.12.2009 välisenä aikana.Osakkaiden kalastuskausi on 01.05.2009-30.04.2010 välisenä aikana.

Jos ruokakunta maksaa yksikkömaksuja, on siis osakas, kyläläinen tai mökkiläinen ei 1 katiska, -pitkäsiima, -virveli tai uistelu vähennä yksiköitä, vaan voi samanaikaisesti kalastaa esim. neljällä yhden yksikön verkolla ja katiskalla.Vesiosuus- ja erikoisluvat myöntää puheenjohtaja Tuomo Peltola osoite yllä. Virveli, vetouistelu ja"lisäpaketti" lupia saa lunastaa myös Klamilan Kujansuusta/ Pentti Posti.

Sydänkylän osakaskunnan venepaikka vuokrat ovat seuraavat: 25 e osakas, 50 e kyläläinen ja 100 e vieras .

Lohisiima, siikaloukut, siikapesäverkot ja troolaus KIELLETTY. Virolahden kalastusalueen emokalojen pyyntiin tarkoi-tettu siikaloukku sallitaan.

Verkot laskettava pääsääntöisesti rannasta ulospäin, sivusuunnassa ei 50m lähemmäksi toisenpyydyksiä. Pintaverkot ja rysät merkittävä kalastuslain mukaisilla vidoilla, jotka on varustettava numeroprikalla ja ka-lastajan nimellä. Pohjaverkkoihin jadan molempiin päihin vähintään 40cm korkuinen samanlainen lipulla varustettu vita, jossa on numeroprikka ja kalastajan nimi. Korkeintaan 3 verkkoa käsittävään rannasta laskettavaan jataan riit-tää rantapäähän koho, ulkopäähän prikalla ja nimellä varustettu vita. Talvella pyydys on varustettava kokijanavannol-la olevalla näkyvällä merkillä (lappu), jossa on pyytäjän nimi ja numero. Vannerysä paikat sopii puheenjohtaja kalas-tajan kanssa. Jos olet kadottanut numeroprikkasi ota yhteys puheenjohtajaan.

Verkkopyynnin rajoitusalue sijaitsee Klamilanlahdella linjalla kalasataman ulommaisen aallonmurtajan kärki - Pentti Nakarin mökki .Alue on merkattu kylteillä. Alueella kalastus sallittu talvella vain yhdellä maderysällä ja kahdella katiskalla/ ruoka-kunta.Rysät ja verkot kielletty. Ankeriasrysä sallittu avovedessä, samoin pitkäsiima.

Puheenjohtaja Tuomo Peltola, varapuheenjohtaja Simo Suni, sihteeri Petteri Kauppinen, rahastonhoitaja Pentti Posti, hoitokunnan jäsen Seppo Jouhikainen. Kalastuksen vartijat: Tuomo Peltola, Hannu Peltola, Riitta Malmi, Veli Tahko, Jorma Lommi, Jallo Malmi, Jouni Seppälä ja Eero Kyötikki.

Hoitavat Tuomo Peltola ja Simo Suni

Verkko pituus 30m, korkeus max 3m

Verkko pituus 30m, korkeus 3m-max 8m

Pintaverkko pit. 30m, kork. max 8m

Pikkurysä korkeus max 1.5m

Vannerysä korkeus yli 1.5m

100 koukun pitkäsiima

Hailiverkot

1 yks. Uistin 1 yks.

2 yks. Virveli 1 yks.

2 yks. Atrain 1 yks.

1 yks. 2 katiskaa 1 yks.

50 yks. 5kpl iskuk. 1 yks

1 yks.

- yks.

Kylillä toimivat yhdistykset ja osakaskunnat

Kuorsalo-Seura ry, Erkki Arvilommi Puh. 040 753 0444

Järvenkylän osakaskunta, Reijo Tinkanen, puh. 050 575 1880

MäntlahtiKaakonrannan kyläyhdistys, Eeva Salasto, puh. 0400 423 422Mäntlahden osakaskunta, Heimo Rikkinen, puh. 0400 151 123Mäntlahden erämiehet, Arto Tauria, puh. 040 911 0535Mäntlahden vesiosuuskunta, Arto Tauria, puh. 040 911 0535Mäntlahden Rannanpojat, Jouko Sahala, puh. 0500 554 520Rannantaikaa väki ry, Mari Mäkelä, puh. 050 501 2893PyötsaariPyötsaaren jakokunta, Sinikka Nikunen puh. 0400 659542Kalastuskunta, Kari Tähti puh. 040 528 0052Saukkovuoren erä, Kari Tähti puh. 040 528 0052

Rakilan osakaskunta, Pentti Rokka, puh. 345 9167

SydänkyläSydänkylän osakaskunta Tuomo Peltola, puh. 0400 650 470Sydänkylän erämiehet Petteri Kauppinen, puh 040 594 7257Sydänkylän VPK Jartti Malmi, puh. 040 512 5467Klamilan martat Piia Kääriä, puh. 040 583 3629Klamilan seutu ry Heikki Lommi, puh. 050 363 2402Klamilan veneilijät Jartti Malmi, puh. 040 512 5467Klamilan veto Torsti Mattila, puh. 050 501 2571Huurteiset uimarit Risto Kouki, 040 359 3681Pyölin vesiosuuskunta Sami Tervo puh. 040 570 4506

Yritykset ja palvelut.

Auraukset, koneurakointi, kylätalkkari, Martti Tamminen puh. 0400

464 170

Auraukset, Reijo Tinkanen. puh 050 575 1880

Auraukset, maanrakennustyöt, sirkkelisahaus, teiden kunnossapitoAimo Jaakkola, puh. 0400 548 588

Kahvinkeittimien, kahvi- ja ruoka-astiastojen vuokraus, (50 kkp)Klamilan Martat, Piia Kääriä, puh. 040 583 3629

Kampaamo Tinka, Tiina Tasa, puh. 355 1588

Kaupat, kioskit ja baaritRavintola Sillankorva, puh. 355 1710Sale, puh. 355 1516Klamilan Kujansuu Oy, puh 355 1506 (huoltoasema, kahvila, asia-miesposti, lisäluvat kalastukseen)Paussi-kioski (05) 345 9998 tai 0400 663 637

Klamilan Kylätupa Ronkuli, Puh/fax 357 3103

Kokous- ja juhlatilojaMäntyrinteen palvelukeskus, puh. 355 1809, 355 1777Seurantalo Toivola, Jouko Sahala puh. 0500 554 520Sydänkylän VPK:n talo Jartti Malmi, puh. 040 512 5467Virolahden urheilu- ja nuorisotalo Oy (Pyölintalo), Tuija Paalanen, puh. 355 1815Veto-osaston hiihtomaja ja mäkimaja, Mattila Torsti, puh. 050 501 2571, Seppo Paronen, puh. 0500 725 336

Kuntoilua, sauvakävelyä/juoksua, pyöräilyäKlamilan Veto, Ritva Takala, puh. 040 545 7029

Kuntohoitoa, hierontaa, fysioterapiaa, lymfaterapiaa, akupunktio

Kaakon Kuntohoito, puh. 040 7717 468, 3471 630

Kylätalkkari, Seppo Ojala puh. 050 343 2255

LähiruokaaKalat, Lauri Etholen, puh. 040 559 9240Kananmunat, maito, ternimaito, Tuula ja Harri Olli, puh. 355 1546, 0400 750 805Leivonnaisia, Mirja Ripatti, puh. 355 1524Mansikkaa, Reijo Tinkanen, puh. 050 575 1880Perunaa, Matti Olli, puh. 355 1694

Matkanjärjestäjä, Rentoretket Ky, Markku Lankinen, puh. 044 537 7799

Muuraus Masonry, Kari Tasa, puh. 0500 902 843

Nuohous, Sauli Tiainen, puh. 0400 303 198

Perinnekäsityöt, villalankaa, taljat Lammasfarmi Kormu, puh. 040 539 7390

Pienjäteasema Oravakorpi puh. 050 389 2172

Puutavaraa, sahattu ja höylätty, Takala Lauri, puh. 355 1885

PolttopuutHarri Olli, puh. 0400 750 805Joukainen Risto, puh. 0500 256 652Paronen Heikki, puh. 040 700 1940Peltola Lauri, puh 040 845 2226Talsi Mikko, puh. 0400 754 383Tinkanen Reijo, puh. 050 575 1880Suni Pertti, puh 040 559 9449

Ruoppaukset ja kaivutyöt, V. Takala & kumpp. puh. 0400 256 906

Saaristoretkeily (vene 9+1), Risto Joukainen, puh. 0500 256 652, (05) 355 1812

Sahausta, polttopuuta, Suni Kalevi puh. 0400 741 347, 345 9732

SähkötyötT. Nurmelan Sähkö Ky, puh. 0500 552 219Peltolan Sähköliike, puh. 0400 650 470

TaksitReila Jouni, Klamila, puh. 040 522 6591Saarainen Reijo, Ravijoki, puh: 040 556 4290Saarainen Kaija, Ravijoki, puh. 0400 540 595Virolahti Ula-keskus, puh. 106421, 040 522 6591

Traktori- ja kaivinkonetyöt, Jorma Kyötikki, puh. 040 594 7472

VenepaikkojaKlamilan Veneilijät Ry, Malmi Jartti, puh. 040 512 5467Posti Pentti, puh. 355 1506, 0400 655 040Sydänkylän jakokunta, Tuomo Peltola, puh. 355 1527

VPK Klamila ja ympäristö 355 1562

VuokrahuvilatNiemistön mökit, puh. 355 1661, 0400 752 703Posti Pentti, puh. 355 1506, 0400 655 040Suni Simo, puh. 0400 479 857

PUHELINLUETTELO KOOTTU KLAMILAN SEUTU RY:N PALVELUHAKEMISTON POHJALTA

TAPAHTUMAKALENTERI

• KLAMILAN KESÄTORI perjantaisin 11.6. - 20.8. klo 18 al-kaen

• KLAMILAN KYLÄTUPA RONKULI avoinna ainakin ti-ke-to 9.30-13.30 ja pe klo 20:een, mutta alkuaika avoin.

• KESÄKUU1.6. KLO 18 LENTOPALLOA Rantaituvan kentällä, jatkuu ko-

ko kesän tiistaisin16.6. KLO 18 VESIOSUUSKUNTAPALAVERI Sydänkylän

VPK:n talolla 19.6. KLO KIRKKOVENESOUTU Mustamaahan, lähtö Mänt-

lahden Kylänrannasta24.6. KLO 13-18 JUHANNUSMARKKINAT Klamilan kalasa-

tamassa

• HEINÄKUU2.7. KLO 18.30 KESÄASUKKAIDEN JA KYLÄLÄISTEN RANTAIL-

TA Klamilan kalasatamassa2.–4.7. KYLÄ MAAILMASSA 2010 – musiikkia yli rajojen fes-

tarit Rantaituvalla 10.7. PUNK-ILTAMAT Rantaituvalla21.7. KLO 19.00 MAAKIRKKO Toivolassa

KLAMILAN KYLÄKIRKKO

KUORSALO-TAMMION KALASTUSKUNTA

PYÖTSAAREN KALASTUSKUNTA

RA

KIL

AN

KA

LAST

USK

UN

TA

MÄNTLAHDENKALASTUSKUNTA

SYDÄNKYLÄN KALASTUSKUNTA

PYÖTSAAREN KALASTUSKUNTA

RAVIJOEN

KALA

STUSKU

NTA

HANSKI-RÄNNÄSENKALASTUS-KUNTA

YLEINEN VESIALUE

Tämä kartta on summittainen. Kartan piirsi Ilkka Ahmavaara

KENEN VESILLÄ KALASTAT ?

JÄRV

ENKYLÄ

N

KALA

STUSK

UN

TA

PYÖTSAARENKALASTUSKUNTA

* Huovarin kalastajain avustusseura ja Haminan varuskunnan Erä

Merellä harvemmin joutuu avaamaan veräjiä tai varo-maan piikkilanka-aitoja, silti merelläkin on rajoja, jois-ta viimeistään valtakunnan raja on syytä huomioida, mutta jos harrastaa kalastusta, on hyvä tietää kenen hoitamaa veden viljaa keräilee, ja mitä se maksaa.

Suomen Laki velvoittaa kalastuskuntia (nyk. osakaskun-tia) valvomaan ja hoitamaan alueensa vesistöä ja ka-lakantaa. Alla olevassa kartassa on alueemme kalas-tuskuntien rajat noin suurinpiirtein esitettynä. Kalastus-kuntien yhteystiedot sivulla 19.

Metsähallitus

*

• su 30.5. klo 10 perhemessu, Hopea-vuori• su 27.6. klo 10 messu• su 11.7. klo 18 messu• su 15.8. klo 10 messu• su 12.9. klo 13 messumuutokset mahdollisia, katso kaakonkulma-lehdestä kirkollisiailmoituksia

• Tiekirkko avoinna 28.6. - 30.7. ma-pe klo 11-16 kahvio ja basaaribasaariin otetaan vastaan lahjoitettua tavaraa (ei vatteita) jokesäkuussa. Ota yhteyttä puh 0500-932 782