Embed Size (px)
Citation preview
�Kiviset 1 2007
KivisetHelsingin kaupungin k i inteistöviraston sidosryhmälehti 1 2007
Kalasataman vetovoimaan uskotaan
Vuosaaren satama valmistuu vauhdilla Helsinki houkuttelee ulkomaisia yrityksiä Jürgen Grönfors on huojentunut mies
� Kiviset 1 2007
Julkaisija: KiinteistövirastoToimitus: Katariinankatu � PL ��00, 00099 Helsingin kaupunkiFaksi: 3�0 365�� Sähköposti: [email protected] www.hel.fi/kvToimitusneuvosto: Lea Inkinen, Esa Korhonen, Mikko Kukkonen, Ritva Laine, Timo Martikainen, Pia Saari, Kari Sorsakivi, Liisa Tuores ja Henna VennonenPäätoimittaja: Raili Varmo (RaV), (09) 3�0 365�4 [email protected] Toimitussihteeri: Merja Mannila (MM), (09) 3�0 365�� [email protected]: Annikki Timonen (AT), (09) 3�0 365�3 [email protected] kuva: Ksv/Adactive Oy Painos: � 000 kpl Ulkoasu: Meri JähiKirjapaino: Painotalo Miktor ky Paperi: Galerie One �30 g/m�
Seuraava Kiviset -lehti ilmestyy syyskuussa �007ISSN �456�6��
Helsingin kaupungin kiinteistöviraston sidosryhmälehti 19.3.2007
Kiviset 1 2007
Pääkirjoitus
Sisältö
� Kiviset 1 2007
Kiinteistövirasto on elänyt virastona jo 76 vuotta, mutta ei ole kui-tenkaan mikään iän jäykistämä organisaatio. Osastoja ja toi-mialoja on vuosien saatossa tullut ja mennyt, mikä on pitänyt meidät virkeänä. Virastona se on mielenkiintoinen, koska sen
kehikossa tehdään hyvin monialaista työtä. Perustehtävät ovat aina kui-tenkin rakentuneet maan ja rakennusten pohjalle.
Pelkästään kaupungin sisäisessä kentässä kiinteistövirastolla on varsin paljon yhteistyökumppaneita. Lisäksi virasto tuottaa tukipalveluja lähes kaikille kaupungin hallintokunnille. Virasto tekee paljon yhteistyötä sekä valtion, kuntien ja seurakuntien muodostamalla julkisella sektorilla että yritysmaailmassa.
Asiakkaita virastolla on laidasta laitaan; toimitilatonttia hakevista suurista kansainvälisistä yrityksistä tonttiosastolla vuokra-asuntoa etsivään yksi-tyisten kaupunkilaisten suureen joukkoon asuntoasiainosastolla. Osalle asiakkaista tuotetaan vain palveluja, osa asiakkaista on käytännössä pit-käaikaisia yhteistyökumppaneita esimerkiksi jonkin ison, kuten Kampin keskuksen tapaisen hankkeen toteuttamisessa.
Viraston hoitamat asiat ovat sekä asiakkaiden että yhteistyökumppanei-den kannalta usein taloudellisesti ja muutenkin merkittäviä. Tämä edel-lyttää virastolta yhteistyökykyä, luotettavuutta ja asiantuntemusta. Viras-ton henkilöstöstä löytyy tätä kaikkea. On kuitenkin aina muistettava, että ani harva, tuskin kukaan, pystyy yksin vastaamaan kaikkiin odotuksiin. Sen sijaan yhdistämällä eri alojen erilaisten työntekijöiden kykyjä ja pa-noksia asiat hoituvat.
Suomi on kansainvälisissä tutkimuksissa toistuvasti luokiteltu maailman vähiten korruptoituneiden maiden joukkoon. Tätä hyvää mainetta on kiinteistövirastonkin osaltaan pidettävä yllä. Meillä on tehtäviä ja toimi-pisteitä, joissa on riski joutua median riepoteltavaksi. Riskiä pahentaa se, että julkisuus voi olla kohtuutonta. Valitettavasti asiat ovat ihmisten silmissä sellaisia, miltä ne näyttävät, vaikka varsinainen totuus olisikin toinen. Tämä edellyttää meiltä kaikilta hyvän asiakaspalvelun ohella kyp-sää harkintaa ja herkkää omaatuntoa.
Kiinteistövirasto on työyhteisönä ja organisaationa kokenut. Sen eri osastoilla on hyviä joukkueita, jotka osaavat myös pelata yhteen. Tule-vaisuudessa kiinteistövirastolla on näköpiirissään mielenkiintoisia, isoja tehtäviä, jotka edellyttävät organisaatiolta ja sen työntekijöiltä rakentavaa ja luottamuksellista yhteistyötä niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla.
MattiRytkölä virastopäällikkö
Kiinteistövirasto: Yhteistyökumppani ja joukkuepelaaja
Pääkirjoitus Kiinteistövirasto: Yhteistyökumppanija joukkuepelaaja 2
Kalasatama kiihdyttää vauhtiin 3
Kiinteistölautakunnalle uusia jäseniä 5
Vuosaaren Satama nousee yhteisvoimin 6
Tervetuloa Helsinkiin, ulkomaiset yritykset! 8
Aku: Lounais-Sipoon palautus 9
Töölönlahdenalueesta tulee Finlandiapuisto 10
Asuntovälitys käy täysillä 11
Tarve ja arvot ohjaavat omistusta 12
Sähköinen huoltokirja tuli jäädäkseen 13
Mikä työ: Diskuteeraava johtaja 14
Mikä harrastus: Freestyle slalomia rullaluistimilla 15
Huojentunut mies 16
Unto Ojala juhli 60-vuotispäiviään merellä 17
Paavo Harve täytti 100 vuotta 17
10 kysymystä 17
Lyhyesti 18-19
Mikä rakennus? 20
Per
tti N
ison
en
3Kiviset 1 2007
MerjaMannila
Sörnäisten ja Herman-nin rantaan nousevaa Kalasatamaa markki-noidaan jo yrityksille.
Markkinointia toteutetaan kau-pungin ja alueesta kiinnostunei-den yritysten yhteistyönä.
Ensimmäinen isompi markki-nointisatsaus oli Kalasataman Valloitus, joka järjestettiin metro-sataman avaamisen yhteydessä tammikuussa. Tilaisuuden järjes-täjinä toimivat Kalasataman alu-een yhteismarkkinoinnissa muka-na olevat yritykset ja yhteisöt: YIT Rakennus Oy, Lindström Invest Oy, Rakennusosakeyhtiö Harte-la, Tapiola-ryhmä, Kuntien eläke-vakuutus ja Helsingin kaupunki. Yhteistyöyritykset aikovat joko si-joittaa Kalasatamaan tai rakentaa
Kalasatama kiihdyttää vauhtiin
sinne tiloja itselleen tai muille. ”Uskomme, että Kalasatamas-
ta tulee Ruoholahden Salmisaa-ren jälkeen uusi vetovoimainen alue. Tästä tulee vahva keskus, joka varmasti hakee oman paik-kansa”, kuvailee kiinteistöviraston tonttiosaston apulaisosastopääl-likkö Juhani Tuuttila, joka istuu myös Kalasataman markkinoin-nin ohjausryhmässä.
Tonttiasiamies Henna Venno-nen vaikuttaa markkinoinnin työ-ryhmässä. Markkinoinnin tueksi on tehty esite ja laskettu liikkeelle pinssejä. Lisäksi Kalasatamaa on myös markkinoitu muutamassa talouslehdessä ja messuilla. Ke-väällä saattaa olla luvassa lisää tapahtumia.
Urbaani alue
Yhteisellä markkinoinnilla saa-daan tuhdimpaa jälkeä aikaan. Aurinkolahti on Tuuttilan mukaan ainoa alue, jota kaupunki on läh-tenyt yhtä voimakkaasti markki-noimaan kuin Kalasatamaa.
Kalasatamaa markkinoidaan urbaanina ja omaleimaisena, me-rellisenä alueena, jonka pitkiä teollisia juuria ei kuitenkaan unohdeta. Alueen historia ulot-tuu 1800-luvun puoliväliin, jolloin Sörnäisiin rakennettiin maamme ensimmäinen moderni satama.
Toistaiseksi alueen markkinoin-ti on painottunut Kalasataman metroaseman lähellä sijaitseviin kortteleihin. Sörnäisten Rantatien Hermannin puoleisilla alueilla on
jo yritysten ja yhteisöjen toimitilo-ja, muun muassa Tilastokeskus, mutta joukkoon mahtuu vielä.
Keväällä YIT alkaa rakentaa Tilastokeskuksen taakse ns. Mak-karatehtaan kortteliin toimistota-loa, jonne sijoittuu myös yritysten yhteisiä palveluita. Myös muita ra-kennushankkeita on suunnitteilla.
Täydellä teholla Kalasataman suunnittelu pääsee käyntiin, kun sataman alueelle saadaan osa-yleiskaava tämän vuoden aikana ja Sörnäisten sataman toiminnot siirtyvät Vuosaareen vuonna 2008. Vasta sitten päästään markkinoi-maan yksittäisiä tontteja.
Työnjako kaupungin ja yhteis-työyritysten välillä on selvä.
Kalasataman alueen rakentaminen käynnistyy vähitellen Hermannissa. Sörnäisten puolella odotetaan uutta osayleiskaavaa ja sataman lopettamista.
Kaup
unki
suun
nitte
luvi
rast
o/ar
kkite
htito
imis
to S
arc
Jatkuu seuraavalla sivulla
Kalasatamastasuunnitellaanurbaaniajaomaleimaistatoimitila-jaasuinaluetta.
4 Kiviset 1 2007
”Kaupunki on mahdollisuuksien te-kijä, eikä itse toteuta Kalasata-maan toimitiloja. Poikkeuksen te- kevät tietenkin kaupungin omat palvelutilahankkeet”, Tuuttila linjaa.
Kulttuuri painopisteenä
Kalasatamaan uskotaan sijoittu-van palvelualan yrityksiä, jotka haluavat sijaita lähellä keskus-
Kalasataman lukuja– 172 hehtaarin maa-alue.– Tulevaisuudessa 15 000 ihmisen asuinpaikka ja 10 000
työpaikkaa. – Rakentaminen jatkunee vuoteen 2025. – Kaikkiaan noin miljoona kerrosneliömetriä, josta yli
puolet asunnoille ja vajaa puolet toimitiloille.
Kalasataman metroaseman avaaminen 1. tammikuuta oli tärkeä etappi alueen markkinoin-nissa. Sörnäisten ja Kulosaaren asemien välissä sijaitseva Kala-satama on Helsingin 17. metro-asema.
”Metroaseman avaaminen toi meille paljon julkisuutta ja lisäsi kiinnostusta”, Tuuttila muistuttaa.
Kalasatama oli metrosuunni-
HennaVennonenjaJuhaniTuutilaosallistuvatkiinteistövirastostaKalasatamanmarkkinointiin.
Kalasatamasijaitseemerellisessäympäris-tössälähelläkeskustaa.
taa. Niitä houkuttelee esimer-kiksi lähistöllä sijaitseva Ara-bianrannan, Kumpulan, Viikin ja Vallilan tiede-taide-akseli.
”Kulttuuri on varmasti yksi pai-nopiste toimialana”, Tuuttila uskoo. Toistaiseksi Kalasatamaa on markkinoitu nimenomaan yritys-alueena, ei niinkään asuntoalu-eena. Vielä ei osata sanoa, millai-sia asuntoja alueelle tulee ja kuka ne rakentaa.
telmissa mukana jo 1960-luvul-ta, mutta uudelleen ajankohtai-seksi rakentamisen teki vasta Sörnäisten satamatoimintojen siirtyminen Vuosaareen.
Aluksi asema piti rakentaa vasta Kalasataman asuin- ja toi-mistoalueen valmistuttua, mutta lähistön yritykset toivoivat töiden aikaistamista ja lupasivat myös osallistua rahoitukseen. Yritykset
uskoivat metroaseman lisäävän alueen vetovoimaa kehittyvänä toimitila-alueena.
Samalla yritykset sitoutuivat osallistumaan myös markkinoin-tiin, jotta aseman aikaistamisesta saataisiin kaikki hyöty irti. Kau-punki teki rakennuspäätöksen vuonna 2000; työt alkoivat syk-syllä 2005. Kustannukset kipusi-vat noin 16 miljoonaan euroon.
Metroasema lisäsi kiinnostusta
Kaup
unki
mitt
auso
sast
o
Mer
ja M
anni
la
. . .Kalasatama kiihdyttää vauhtiin
Asemalle odotetaan aluksi noin 6 000 matkustajaa päivässä, mutta kun Sörnäistenrannan asuinalue aikanaan valmistuu, asemaa käyttää jopa 23 000 matkustajaa päivittäin.
Metroaseman lisäksi Kalasa-taman alueelle suunnitellaan uu-sia raitiovaunu- ja bussireittejä.
”Esimerkiksi Arabianrannassa on sekä kovan rahan asunto-ja, hitas-asuntoja että vuokra-asuntoja.”
Asuntojen ja yritystilojen li-säksi alueelle toivotaan kivijal-kamyymälöitä, ravintoloita ja kahviloita. Vennosen mielestä myös pieni kauppakeskus sopi-si hyvin Kalasataman metroase-man yhteyteen.
5Kiviset 1 2007
Sallamaari Muhonen, Vihreät
Sallamaari Muhonen on toiminut kau-punginvaltuustossa kolme kautta vuo-sien 1989 ja 2004 välillä, ensin Liisa
Kulhian Helsinki 2000 -ryhmässä ja sitten Vihreän liiton jäsenenä. Nykyään puolueen nimi on ytimekkäästi Vihreät.
Muhosen historiaan on mahtunut monia mielenkiintoisia luottamustehtäviä tarkastus-lautakunnan puheenjohtajuudesta kaupun-ginhallituksen jäsenyyteen. Kiinteistölauta-kunta on tullut hänelle tutuksi useampaankin otteeseen eri rooleissa. Ennen nykyistä jäse-nyyttä hän toimi lautakunnassa kaupungin-hallituksen edustajana vuonna 2004.
Kaksi vuotta sitten hän ei enää asettunut ehdolle vaaleissa. ”Yhteiskuntapalvelu OK Elannon hallinnossa saa riittää”, Sallamaa-ri kertoo. ”Elämäntilanteen muuttuessa veri tuntuu vetävän takaisin mukaan kotikunnan asioiden hoitoon.”
Tiedotuspäällikkö Sallamaari Muhonen on pitkän mediauransa jatkona siirtynyt valtion palvelukseen. Hän vastaa Tullin ulkoisesta ja sisäisestä viestinnästä sekä julkaisuista. Hänen viestintäryhmäänsä kuluu 15 henkeä. ”Erittäin innostavaa työtä – jälleen hyvän asi-an puolesta!”
”Olen kiinteistöalasta ja kiinteistöviras-ton ammattilaisista aina tykännyt! Ja meillä on Paalimäen Tuulan kanssa hyvä ryhmä vihreitä lautakunnassa”, kertoo Sallamaari. ”Edeltäjäni Elina Moision kautta on lisäksi suora yhteys kiinteistölautakunnasta kaupun-ginhallitusryhmäämme”.
Kiinteistölautakuntaan valittiin kaksi uutta jäsentäKiinteistölautakunta sai kaksi uutta jäsentä, kun Tarja Kanto-la ja Elina Moisio valittiin kaupunginhallitukseen. Tarja Kan-tolan (SDP), tilalle valittiin Anna Mäenpää ja Elina Moision (Vihreät), tilalle tuli Sallamaari Muhonen. Moisio tosin jatkaa kiinteistölautakunnassa kaupunginhallituksen edustajana.
Anna Mäenpää, SDP
Kiinteistölautakunnan varsinainen jäsen Anna Mäenpää kertoo olleensa kaksi viimeistä vuotta kaupunkisuunnittelu-
lautakunnan varajäsenenä ja lisäksi kaupunginvaltuuston sosialidemo-kraattisen valtuustoryhmän toisena sihteeri-nä. Hänen taustansa on opiskelijademareissa ja demarinuorissa. Hän on toiminut Helsingin demarinuorten puheenjohtajana pari vuotta ja ministeri Leena Luhtasen avustajana.
”Nyt olen viestinnän suunnittelija Eurofacts Oy:ssä ja teen samalla gradua valtiotieteel-liseen tiedekuntaan.” Anna Mäenpää kertoo tämän hetken toimistaan.
”Koen lautakunnanjäsenyyden mielenkiin-toisena haasteena. Odotan innokkaasti, että omalta kohdaltani lautakuntatyö pääsee kun-nolla vauhtiin. Uskon, että kaupunkisuunnit-telulautakunnan varajäsenyydestä on minulle hyötyä myös kiinteistölautakunnassa.”
RaV
Ris
to S
ilvol
a
Anna
Mäe
npää
n ku
va-a
rkis
to
Lindström on ollut yli �00 vuotta uudenKalasataman alueella
Lindströmin yritys on ollut Kalasataman alueella yli 100 vuotta. Nykyään Lindström Ta-lona tunnetun toimitalon historia juontaa juurensa vuoteen 1901, jolloin kaupunki myi huutokau-palla värimestari Walfrid En-gelbert Lindströmille 4 255 neliömetrin tontin. Lautatarhan-katu kuudessa sijaitseva tontti maksoi silloin 25 530 markkaa.
Tontilla on Lindströmin pit-käaikaisen omistuksen aikana rakennettu hyvin eri aikoina ja erilaista toimintaa varten. Tun-netuin toiminnoista lienee pesu-la, joka sijaitsi tontilla vuoteen 2002 saakka.
Nykyään tonttia hallitsee Lind-ström Talo, jonka omistus siirtyi Lindström Invest Oy:lle vuonna 2001, kun Lindström eriytti kiin-teistö- ja sijoitustoimintansa. Kiinteistö saneerattiin läpikotai-sin vuosien 2002 ja 2003 aikana ja tilat muutettiin nykyaikaisiksi toimistotiloiksi.
Lindström Talo tarjoaa toi-mitiloja lähes 40 yritykselle ja noin 600 työntekijälle. Talon ny-kyisessä ilmeessä on säilytetty myös aavistus talon historiaa, joten sen käytävillä voi löytää palasen vanhaa tiiliseinää. Ta-lon historiasta juontavat juuren-sa myös neuvotteluhuoneiden nimet, Eino, Johan ja Walfrid.
RaV
6 Kiviset 1 2007
MerjaMannila
Vuosaaren Sataman ra-kentaminen alkoi vuon-na 2003, ja sen avajaisia vietetään syksyllä 2008.
Silloin sinne siirtyvät Länsi- ja Sörnäisten satamien tavarasata-matoiminnot. Vanhoista satamista siirtyy Vuosaaren kautta kulkevak-si tonneittain tavaraa – tänä vuon-na niiden läpi arvioidaan kulkevan 8,5 miljoonaa tonnia.
Uuden satamakeskuksen ra-kennustyöt ovat edenneet suun-nitelmien mukaan.
”Aikataulussa ollaan niin kuin pitääkin. Ainoa yllätys oli meren-pohjan TBT-pitoinen, saastunut sedimentti, mutta se on nyt otet-tu ylös ja neutraloitu”, kuvailee Vuosaaren satama -hanketta johtava Antti Mäkinen.
Tämän vuoden merkittävin projekti on satamatien valmis-tuminen lokakuussa, jolloin sa-
tama liitetään Kehä III:een tun-nelilla. Satamassa rakennetaan kuluvana vuonna myös muun muassa laitureita ja rakennuksia.
Merkittäviä urakkasopimuk-sia tehdään edelleen. Sataman päällystysurakka kuuluu lajis-saan Suomen merkittävimpiin.
Sulassa sovussa
Vuosaaren Sataman rakennuttaa Helsingin Satama. Liikenneyhte-yksien rakennuttajana toimii val-tion VUOLI-projekti (Tiehallinto, Ratahallintokeskus ja Merenkul-kulaitos).
Suurta osaa sataman yritys-alueesta kehittää, rakennuttaa ja markkinoi Sponda. Kiinteästi sataman toimintoihin liittyville yrityksille rakennetaan logistiik-ka-alue ja porttikeskus.
Sponda aloittaa porttikeskukses-sa Gatehouse-toimistorakennuk-sen torniosan, matkustajatermi-naalin eli Hansa-terminaalin sekä pysäköintirakennuksen rakenta-misen tämän vuoden maalis-kuun lopulla. Logistiikka-alueen läpivirtausterminaalien 1-vaiheen rakentaminen käynnistyy huhti-kuussa.
Läheiselle Meriportin yritys-alueelle puolestaan sijoittuu yri-tyksiä, jotka hyödyntävät sata-man ja merenkulun läheisyyttä mutteivät suoraan liity satamaan. Alueen kehittämistä johtaa Hel-singin kaupungin kiinteistöviras-ton tonttiosasto.
”Yhteistyö tonttiosaston kans-sa on sujunut hyvin, yhdessä täs-sä tehdään hommia”, Mäkinen kehaisee.
Hän kiittää myös valtiota, joka hoiti hienosti liikenneyhteydet:
kaupungin ja valtion välistä vas-takkainasettelua ei ole hankkees-sa nähty.
Suomen pääsatama
Vuosaaren Satamaa alettiin ai-koinaan suunnitella, koska Län-si- ja Sörnäisten satamien tila-nahtaus ja laajentamisen rajat kävivät ilmeisiksi. Myös vanhojen satamien liikenneyhteydet ovat hankalat, kun taas uusi satama sijiaitsee Kehä III:n ja raideyhtey-den päässä.
Vuosaari on valmistuttuaan Suomen ulkomaankaupan pää-satama. Tavara kulkee pääasi-assa suuryksiköissä.
Maahan tuodaan Vuosaaren kautta muun muassa elintarvik-keita, kulutus- ja kestokulutusta-varaa sekä teollisuuden raaka-ai-
Helsingin uusin satamakeskus on hyvä esimerkki siitä, mitä yritykset, valtio ja kaupunki saavat aikaan puhaltamalla yhteen hiileen.
Vuosaaren Satama nousee yhteisvoimin
Tähänsesatamanousee,tuumivatVuosaarensatamahankkeessatyöskentelevätJuhaniLinnosmaa(vas.)jaAnttiMäkinen.Aidantaakseeiolemenemistäilmanasianmukaisiavarusteita.
Kuva
t Vuo
saar
en S
atam
a
Mer
ja M
anni
la
7Kiviset 1 2007
Länsi- ja Sörnäisten sa-tamissa ei ollut juurikaan sopivia tiloja yrityksille, mutta Vuosaaren satamakeskukses-sa niihin on haluttu satsata. Hanketta on markkinoitu yri-tyksille erilaisten tilaisuuksien ja vierailujen avulla.
Meriporttiin on jo sijoittunut Aker Arctic Technologyn arkti-sen merenkulun tutkimuskes-kus. Alueella jo pitkään toimi-neen ABB:n Marine-yksikkö aloitti viime kesänä Azipod-teh-taansa rakentamisen. ABB:n käytössä on yksi laituri, josta on jo lähtenyt lastia maailmalle.
Paulig aloittaa uuden kahvi-paahtimonsa ja toimistoraken-nuksensa rakentamisen tämän vuoden syksyllä. Valmista tu-lee vuonna 2009.
neita ja puolivalmisteita. Alueelle rakennetaan varasto maahantuo-duille autoille. Eniten maailmalle lähtee metsäteollisuuden ja me-talliteollisuuden tuotteita.
Vuosaareen liikennöi rahtilai-voja, jotka kuljettavat myös mat-kustajia. Varsinaiset matkustaja-alukset jäävät kuitenkin Etelä- ja Länsisatamaan.
Sataman kapasiteetin usko-taan riittävän pitkälle tulevai-suuteen, kun tavaran läpivirtaus toimii tehokkaasti.
Kaupunkikuva muuttuu
Antti Mäkinen uskoo Vuosaaren hankkeen vaikuttavan monella eri tavalla Helsingin ja pääkau-punkiseudun elinkeinoelämään.
”Satamakeskus on suuri työl-listäjä, sillä tänne tulee noin
Yrityksiin halutaan satsata4 000 työpaikkaa. Sataman ja liikenneyhteyksien rakentami-nen vie 3 000 miestyövuotta.”
Vuosaaren Satamalla on vä-lillisesti valtava vaikutus kau-punkikuvaan. Esimerkiksi kes-kustan tuntuman raskas liikenne vähenee, kun vanhat satamat poistuvat.
”Hanke hyödyttää Helsinkiä myös vapauttamalla arvokasta rakennustilaa kaupungin keskus-tan tuntumassa, kun vanhojen satamien tavarasatamatoiminta loppuu”, muistuttaa sataman yri-tysalueen koordinoinnista vas-taava Juhani Linnosmaa, joka on satamalla lainassa kiinteistö-virastosta vuoteen 2009.
Vuosaaren Satama nousee yhteisvoimin
TunneliliittääsatamatienKehäIII:een.Tieviedäänmaanalle,koskapäälläonNatura-alue.
Vuosaaren satamakeskuksen lukuja– Satamakeskusalue on kool-
taan yli 200 hehtaaria, josta yritysalueita 60 hehtaaria.
– Suljettua satama-aluetta on 150 hehtaaria, josta 90 on
merestä täytettyä uutta aluetta– Konttilaituria satamassa
on 2 x 750 metriä; 15 ro-ro -paikkaa.
– Satama-alueella toimivat operaattorit ovat Finnsteve Oy, Multi-Link Terminals Oy sekä Steveco Oy.
– Satamakeskushankkeen ko-konaiskustannukset kipuavat yli 600 miljoonan euroon, josta sataman osuus on yli 300 miljoonaa euroa ja liiken-neväylien noin 290 miljoonaa euroa.
– Työpaikkoja satama tarjoaa 1 500, Meriportti 500 ja sata-
man yritysalue noin 2 000.
Meriportin yritysalueelle on ra-kennusoikeutta 91 000 kerros-neliötä, josta noin puolet on jo varattu. Alueelle rakennetaan kokonaan uusi infrastruktuuri; uusien katujen ja kunnallis-tekniikan rakentaminen on jo alkanut.
Sataman yritysalueelle on jo varmasti tulossa John Nurmi-nen Oy, jonka kanssa Helsingin Satama on tehnyt sopimuksen. Yrityksen rakentamaan logis-tiikkakeskukseen sijoittuu muun muassa kaksi läpivirtauster-minaalia ja rautatieterminaali.
Alueen muita tiloja eteen-päin vuokraava Sponda tie-dottaa itse tulevista sopimuk-sistaan. Sen verran Linnosmaa on kuullut, että kiinnostusta on ollut.
Mer
ja M
anni
la
� Kiviset 1 2007
MerjaMannila
Tietointensiiviset liike-elä-män palvelut, luovat alat ja matkailu ovat vahvoja kasvualoja, jotka otetaan
Helsingin kaupungin elinkeinopo-litiikassa painopistealueiksi. Kau-punki sitoutuu kehittämään näi-den alojen toimintaedellytyksiä.
”Kulttuuriala on muuttumassa jatkuvasti yrityslähtöisemmäksi, mikä näkyy myös Suvilahdessa. Sinne halutaan uusi Kaapeliteh-das, ja esimerkiksi siinä kaupun-ki voi tulla vastaan”, kuvailee elinkeinojohtaja Eero Holstila.
Näin linjataan Helsingin kau-pungin uudessa vuosille 2007-2010 ulottuvassa elinkeinostra-tegiassa. Kaupunginhallituksen käsittelyyn se menee maalis-kuun aikana.
Strategiassa keskitytään nos-tamaan esiin elintärkeitä paino-
pistealueita, joissa kaupunki voi omin toimin parhaiten edistää yritysten menestystä ja työpaik-kojen lisääntymistä.
Tontti saatava nopeasti
Laaja asiakaspohja ja kysyntä houkuttelevat kotimaisia yrityksiä Helsinkiin. Yritykset arvostavat sitä, että Helsinki on kasvukes-kus. Tänne on myös tulossa lä-hivuosina hyviä uusia toimitiloja.
”Kaupungista löytyy hyvin eri-hintaisia ja -tasoisia tiloja, mikä on suuri etu. Yritystilojen lisäk-si kaupungin täytyy varmistaa, että tarvittavalle työvoimalle löy-tyy tulevaisuudessa asuntoja.”
Kansainvälisten yritysten kan-nalta Helsinki on pieni markkina, joten niitä kiinnostaa täällä erityi-
sesti osaaminen sekä yritysten ja korkeakoulujen yhteistyön helppous. Myös loppukäyttäjät on helppo saada kehityshank-keisiin mukaan.
Jatkossa kaupunki houkutte-lee aiempaa määrätietoisemmin kansainvälisiä tutkimuslaitoksia, yrityksiä, huippuosaajia ja paluu-muuttajia pääkaupunkiseudulle.
”Kansainväliset kiinteistösi-joittajat ovat jo pitkään sijoitta-neet Helsinkiin, mutta se on ollut kiinteistöbisnestä eikä uusia työ-paikkoja ole syntynyt. Nyt halu-amme markkinoida kansainvä-lisille yrityksille myös Helsinkiin sijoittumista.”
Holstila muistuttaa, että kan-sainväliset yritykset haluavat, että niille osoitetaan mitat täyt-tävä tontti tai tilat nopeasti: niillä on harvoin aikaa odottaa.
Yhteydet kuntoon
Keski-Pasila on elinkeinostra-tegian mukaan tulevaisuuden avainalue kaupungin toimitilara-kentamisessa.
”Nopeiden liikenneyhteyksien aikaansaaminen Keski-Pasilas-ta keskustaan ja lentokentälle on tärkeää.”
Keski-Pasilan ja kaupungin elinkeinopolitiikan kärkihanke on Forum Virium Helsinki. Se on yritysjoukon aloitteesta syntynyt digitaalisten palveluiden ja si-sältöjen kehittämishanke, jonka tavoitteena on nopeuttaa ja hel-pottaa tuotekehitystä yritysten välisellä yhteistyöllä. Hanke pol-kaistiin käyntiin viime vuonna.
Forum Viriumissa ovat mukana muun muassa Nokia, teleoperaat-torit, Destia (Tieliikelaitos), Tieto-
Tervetuloa Helsinkiin, ulkomaiset yritykset!Helsingin kaupunki on uusimassa elinkeinostrategiansa. Yhtenä painopistealueena ovat ulkomaiset yritykset, joiden houkuttelemisessa kiinteistövirastolla on suuri rooli.
ElinkeinojohtajanaviimevuodentoukokuussaaloittanutEeroHolstilaeiolisiuskonutosallistuvansaEuroviisujenjärjestämiseen.
Hel
sing
in k
aupu
ngin
kuv
apan
kki/P
irjo
Mai
lam
mi
9Kiviset 1 2007
LOUNAIS-SIPOON PALAUTUS
Julkisuudessa on viime aikoi-na ollut kovasti esillä Hel-singin pyrkimys laajentua itään rakennusmaan hank-
kimiseksi alati kasvavan asunto-tarpeen tyydyttämiseksi. Helsinki on tehnyt valtioneuvostolle esityksen Sipoon lounaisten osien liittämisek-si Helsinkiin, mitä eräät tahot ovat arvostelleet hyvinkin kriittisesti.
Arvostelijat ovat kuitenkin unoh-taneet, että kyse ei ole mistään uu-desta aluevaltauksesta vaan van-hastaan Helsingin etupiiriin kuu-luneen alueen palauttamisesta sen alkuperäiseen yhteyteen. Helsingin oikeutettu vaatimus nimittäin pe-rustuu kahdensadan vuoden takai-siin tapahtumiin, jotka tässä on nyt syytä lyhyesti palauttaa mieliin.
Kun Suomen ja Ruotsin monisa-tavuotinen valtiollinen yhteys kat-kesi vuosina 1808-1809 käytyyn Suomen sotaan, Suomi liitettiin sen seurauksena autonomisena suuri-ruhtinaskuntana Venäjän keisari-kuntaan. Sodan vielä kestäessä Venäjän keisari Aleksanteri I mää-räsi Suomen säädyt kokoontumaan valtiopäiville Porvooseen maalis-kuussa 1809.
Noilla kuuluisilla Porvoon valtio-päivillä Aleksanteri I päätti Pietarin kaupungin ja sitä kautta koko Ve-näjän turvallisuuden varjelemiseksi siirtää silloiseen Helsingin pitäjään kuuluneet Östersundomin ja Land-bon alueet Sipoon pitäjään, joka tuolloin toimi vahvana etuvartioase-mana lännestä päin mahdollisesti tulevia Ruotsin kuningaskunnan interventioaikomuksia vastaan.
Näin ollen Helsingin tuoreella aluevaatimuksella on tarkoitus vain korjata tapahtunut historiallinen vääryys, joka perustui itsevaltiaan Venäjän keisarin tuolloisissa olo-suhteissa tekemään sinänsä varsin ymmärrettävään turvallisuuspoliit-tiseen ratkaisuun. Nyt valtiollinen asetelma on yhdentyneessä Euroo-passa kuitenkin aivan toinen, eikä perusteita aluevaltauksen säilyttä-miselle enää ole.
AKU
Tervetuloa Helsinkiin, ulkomaiset yritykset!”Kaupunkikuvankehittämisessäkiinteistötoimijakaupunkisuunnitteluovatkeskeisessäasemassa,koskaneluovatedellytyksiäjatkuvastirakentu-valle,dynaamiselleHelsingille.”
Eero Holstila
Ydinkeskustankehittä-minenonyksiHelsin-ginkaupunginuudenelinkeinostrategianpainopistealueista.
Helsingin elinkeinostrategian 2007-2010 linjauksia
– Helsinki toimii tiiviissä yhteistyössä pääkau-punkiseudun kaupunkien kanssa sitoutuen alkavan osaamiskeskusohjelman 2007-2013 toteuttamiseen ja seudun kansainväliseen markkinointiin Pääkaupun-kiseudun Markkinointi Oy:n kanssa.
– Kaupunki aloittaa syste-maattisen vuoropuhelun elinkeinoelämän kanssa mm. perustamalla Hel-singin elinkeinoneuvot-telukunnan tilalle uuden yhteistyö- ja keskustelu-foorumin, jossa kaupunkia edustaa johtajiston lisäksi kaupunginhallituksen puheenjohtajisto.
– Tietointensiiviset liike-elämän palvelut, luovat alat ja matkailu nostetaan painopistealueiksi.
– Keski-Pasila on kaupun-gin toimitilarakentamisen avainalue ja Forum Virium Helsinki sen kärkihanke, jonka innovaatiotoimintaa kaupungin hallintokunnat hyödyntävät. Nopeiden liikenneyhteyksien aikaan-saaminen Keski-Pasilasta keskustaan ja lentokentäl-le on tärkeää.
– Kansainvälisiä tutkimus-laitoksia, yrityksiä, huippu-osaajia ja paluumuuttajia houkutellaan pääkaupun-kiseudulle.
– Ydinkeskustaa kehite-tään kaupunkilaisille ja matkailijoille elämyksiä tarjoavana “olohuoneena”.
Kaupunki ryhtyy houkutte- lemaan merkittäviä kan-
sallisia ja kansainvälisiä tapahtumia kaupunkiin.
– Kaupunki yhdistää omat yrityksille neuvontapal-veluita tarjoavat organisaa-
tionsa yksiköksi, joka toimii myös runkona uudelle pää-kaupunkiseudun yhteiselle maahanmuuttajayrittäjyy-den edistämiskeskukselle.
Enator ja YIT-Yhtymä. Julkishal-linnosta mukana ovat Helsingin kaupunki, Sitra, Tekes ja VTT.
Hanke rakentuu yritysten tu-levaisuushankkeiden ympärille. Yksi konkreettinen hanke on ollut Nokian johtama Finnish Mobile TV.
Dynaaminen Helsinki
Elinkeinostrategiassa painote-taan vetovoimaista kaupunki-ympäristöä, kiinnostavaa mil-jöötä. Tähän liittyvät myös ta-pahtumat, jotka virkistävät kau-punkikuvaa ympäri vuoden.
Ydinkeskusta korostuu strate-giassa kaupunkilaisten ja turistien ”olohuoneena.” Holstila korostaa
erityisesti kaupungintalokortte-lien elävöittämistä, jossa myös kiinteistövirasto on mukana.
”Kaupunkikuvan kehittämi-sessä kiinteistötoimi ja kaupun-kisuunnittelu ovat keskeisessä asemassa, koska ne luovat edellytyksiä jatkuvasti rakentu-valle, dynaamiselle Helsingille.”
Seudullinen taso painottuu vahvasti elinkeinostrategiassa. Helsinki on metropolina maail-manlaajuisesti katsottuna pieni, joten menestyäkseen sen täytyy tehdä – tarvittaessa johtaa – yh-teistyötä seudun muiden kuntien ja alueen korkeakoulujen kanssa.
”Tavoitteena on, että pääkau-punkiseutu olisi vuonna 2015 Itä-meren alueen houkuttelevin inno-vaatio- ja liiketoimintaympäristö.”
Hel
sing
in k
aupu
ngin
kuv
apan
kki/C
omm
a Im
age
Oy
Akun pakina
�0 Kiviset 1 2007
RailiVarmo
Kulttuuritarjontaa Finlan-diapuistosta voi löytää Musiikkitalosta, Finlan-dia-talosta ja Kansallis-
oopperasta, Hakasalmen huvi-lasta, Kiasmasta ja Kansallismu-seosta. Alueen merkitystä ko-rostavat myös lähellä sijaitsevat julkiset rakennukset, Eduskun-nan tilat, Kirjasto 10, Talvipuutar-ha, Rautatieasema, Lasipalatsi, Kampin liikekeskus bussiasemi-neen sekä Sanomatalo.
Erilaisia tapahtumia
Finlandiapuisto muodostuu ta-pahtumapuisto-alueesta, teema-puistoista ja jälleen rakennetta-vasta makasiinirakennuksen osasta. Sinne suunnitellaan edel-lytyksiä kaupunkitapahtumille, ulkoilmakonserteille, kansalais-toiminnalle, ulkoilulle, luonto-elämyksille ja oleskelulle. Koko Mannerheimintien varren julkis-ten rakennusten puistomainen
Töölönlahden alueesta tulee
Finlandiapuisto
korttelivyöhyke, sekä niiden vä-liin jäävä julkinen kaupunkitila ja puistoalue kanava- ja vesiaihei-neen sekä radan varren liike- ja toimistorakennusten korttelialuei-neen muodostaa uuden, raikkaan keskustakeitaan Helsinkiin.
Aluerakentamisprojekti
Finlandiapuisto -nimeä ja -ilmettä käytetään Töölönlahden alueen kansallisessa ja kansainvälises-sä markkinoinnissa ja viestin-nässä. Nimi ei vaikuta alueen viralliseen kaavanimistöön.
Finlandiapuiston alue on yleis-kaava 2002:n mukaan kävelykes-kustaa. Talous- ja suunnittelukes-kuksen johtama Töölönlahden aluerakentamisprojekti, joka pe-rustettiin vuonna 2005, sovittaa yhteen alueen rakentamishankkei-ta ja varmistaa alueen asemakaa-vojen ja niiden tavoitteiden toteu-tuminen yhteistyössä hankkeiden vastuutahojen kanssa. Kaupungin
Töölönlahden ympäristöön rakennettavat puisto- ja torialueet yhdessä lähellä sijaitsevien kulttuurilaitosten kanssa saavat yhteisen uuden nimen: Finlandiapuisto. Vuosien kulues-sa tämän keskeisen ja arvokkaan alueen käytöstä on tehty useita ehdotuksia, mutta nyt näyttää siltä, että tämä suunnitelma toteutetaan.
Hankkeen asemakaava numeroina – Rakennettava kokonaiskerrosala noin 103 000 m² – Musiikkitalo 28 000 m² – Liike- ja toimisto- rakennuksia 75 000 m², näissä noin
100 asuntoa, 14 500 m² – 2 500 työpaikkaa – 700 opiskelupaikkaa – Pysäköintilaitokssa 650
autopaikkaa– Kadut 3,2 ha – Torit 1,7 ha – Puistot 10,6 ha
• Töölönlahden kaava vah-vistettiin 2.4.2004.
• Pysäköintilaitoksen kaava vahvistettiin 10.8.2001.
Mai
sem
a-ar
kkite
htuu
ritoi
mis
to N
äkym
ä
ja valtion välinen aluejärjestelyso-pimus tullee allekirjoitettua kevään kuluessa.
Pysäköintiasiat kehitteillä
Sekä Musiikkitalon, Finlandia-ta-lon että puistoalueen pysäköinti hoidetaan pääosin Töölönlahden maanalaisessa pysäköintilaitok-sessa, jossa on noin 650 pysä-köintipaikkaa. Pysäköintilaitoksen hankesuunnitelma hyväksyttiin kiinteistölautakunnassa helmi-kuussa 2007. Kaupunginvaltuus-to käsitellee asian kevään 2007 aikana. Pysäköintilaitos ja tarvit-tavat maanalaiset huoltoväylät on tarkoitus rakentaa ennen Musiik-kitalon valmistumista.
Musiikkitalo valmistuu loppu-vuodesta 2009. Lähialueen puis-tojen suunnitellaan valmistuvan 2010. Koko alue uusine korttelei-neen lienee valmis aikaisintaan vuonna 2015.
��Kiviset 1 2007
MerjaMannila
Viime vuoden kesäkuus-sa asuntoasiainosasto aloitti sosiaaliviraston työsuhdeasuntojen vä-
lityksen; tämän vuoden alussa asiakkaaksi tuli myös terveys-keskus. Osasto välittää nyt 2 500 työsuhdeasuntoa eli kahta kol-masosaa kaupungin työsuhde-asunnoista.
”Sosiaalivirastolla on riittävästi asuntoja käytettävissään, mutta terveyskeskus tarvitsee tule-vaisuudessa niitä lisää”, uskoo apulaisosastopäällikkö Markku Leijo.
Helmikuussa aloitettiin käytän-tö, jossa työntekijälle tarjotaan ARA- eli aravavuokra-asuntoa, jos sopivaa työsuhdeasuntoa ei ole tarjolla. Asunnonvälitys jär-jestää myös ARA-vuokra-asun-toja Seure Henkilöstövälitys Oy:lle ja Palmialle tarjottavaksi asunnoiksi muualta tulevalle ti-lapäiselle vuokratyövoimalle.
Mai
sem
a-ar
kkite
htuu
ritoi
mis
to N
äkym
ä
Asuntoja tarjolla
Asuntoasianosasto välitti viime vuonna lähes 3 400 ARA-vuok-ra-asuntoa. Yhdeksän prosent-tia hakijoista sai asunnon.
Asunnosta kieltäytyi kuiten-kin melkein puolet hakijoista, ja määrä on ollut viime vuodet kasvussa. Leijo ei näe ilmiötä huolestuttavana.
”Vuokra-asuntoja on nyt hy-vin tarjolla, mutta kilpailuhan te-kee hyvää. On ymmärrettävää, että asunnosta kieltäydytään, jos kuluttajalla on mahdollisuus valikoivuuteen.”
Asuntojen käytössä ei kui-tenkaan ole tyhjäkäyntiä: uusi asukas laittaa nimensä vuok-rasopimukseen keskimäärin 12 päivässä sen jälkeen kun asun-to on tullut välitettäväksi.
Internetin kautta hakeminen on huomattavasti helpottanut asunnonhakua. Kun sähköinen
haku otettiin käyttöön vuonna 2003, hakemusten määrä lähti kasvuun ja oli jo kolminkertai-nen viime vuonna. Eniten kysy-tään yksiöitä ja kaksioita.
Yhtä aikaa on voimassa 14 000 hakemusta. Se ei kuiten-kaan anna koko kuvaa kysyn-nästä, koska kuluttajat hakevat usein samanaikaisesti asuntoa monelta eri vuokranantajalta.
Yhteisiä pelisääntöjä
Kyselyiden mukaan kaupungin vuokra-asunnoissa asuvat ovat melko tyytyväisiä koteihinsa ja vaihtuvuus jää vuodessa run-saaseen seitsemään prosenttiin.
”Kaupungin taloihin kaivat-taisiin kuitenkin yhteisiä varus-tetasostandardeja ja laatuluoki-tusjärjestelmiä. Se yhtenäistäisi asuntojen laadun.”
Viime vuonna valmistui kolme uutta ARA-vuokrakohdetta: Vuo-saareen, Viikkiin ja Malminkarta-noon. Tälle vuodelle on valmis-tumassa vain yksi, 38 asunnon talo Omenamäkeen.
Uudiskohteiden markkinoinnis-sa on omat haasteensa, koska ne ovat vanhoja asuntoja kalliimpia.
”Hyviä tuloksia saavutettiin, kun uutta Vuosaaren kohdetta esiteltiin viime vuonna netissä siten, että haku oli asuntokoh-tainen. Kieltäytymisprosentti oli noin 30, joka on keskimääräistä matalampi.”
Asuntovälitys käy täysilläAsuntoasiainosaston välityspotti kasvaa
Kaupunginvuokra-asunnotkaipaavatyhteisiälaa-tustandar-deja,sanooapulaisosas-topäällikköMarkkuLeijo.
HELSINGISSÄ ON ARAVAVUOKRA-ASUNTOJA n. 57 200, näistä kaupungin omistuksessa n. 42 100
ASUKKAITA 110 000, näistä kaupungin asunnoissa 82 800 ASUMISVÄLJYYS 28,5 m2, kaupungin asunnoissa 28,8 m2
KESKIMÄÄRÄISET ARAVA-ASUNTOJEN NELIÖVUOKRAT Kaikki Arava-asunnot Helsingissä 8,72 euroa/m2/kk Kaupungin omistamat Arava-asunnot 8,32 euroa/m2/kk Muut kuin kaupungin omistamat Arava-asunnot 9,96 euroa/m2/kk
Mer
ja M
anni
la
TietoaAravasta vuodelta �006
Mai
ja H
iilosv
uoM
aija
Hiilo
svuo
�� Kiviset 1 2007
MerjaMannila
Suomen suurimpiin kiin-teistönomistajiin kuulu-va Helsingin kaupunki kehittää kiinteistöjen
omistajaperiaatteitaan. Suurta osaa kaupungin tiloista hallinnoi-va kiinteistöviraston tilakeskus on laatinut toimitilastrategian, joka luotaa kiinteistötoimintaa vuoteen 2009.
Tilakeskus vastaa kaupungin omistamista tai hallitsemista tiloista lukuunottamatta kaupun-gin liikelaitosten omistamia tiloja ja kaupungin asuntoja. Se hallin-noi tällä hetkellä vajaata 2,4 mil-joonaa neliötä ja isännöi 4 000 vuokrasopimusta. Seitsemän prosenttia tilakannasta on toimis-
mikä on kaupungille edullisin ja toimivin vaihtoehto. Vertailemi-nen on yksi hyvä tapa.
Mitä tiloja kaupungin kannat-taa ostaa, mitä se voisi vuok-rata?
Määttänen: Kunnan täytyy huolehtia tietyistä palveluista kuntalaisille, ja niitä varten täy-tyy varata tilat. Jos vuokraus osoittautuu rakennuttamista ja omistamista edullisemmaksi vaihtoehdoksi, tilat kannattaa vuokrata. Monien erikoistilojen, kuten koulujen tai sairaaloiden vuokraaminen ei yleensä ole mahdollista, koska siihen käyt-tötarpeeseen suunniteltuja tiloja
Tarve ja arvot ohjaavat omistusta
Pyysimme tilakeskuksen päällikköä Hannu Määttästä ja kiinteistöjen kehittämisyksikön johtajaa Harri Kauppista keskustelemaan aina ajankohtaisesta kaupungin kiinteistö-omistuksesta.
HarriKauppinenjaHannuMäättänenuskovat,ettäkäytöstäpoistuvillepalveluti-loillevoilöytyähyvääkäyttöä.M
erja
Man
nila
totilaa, viisi prosenttia liiketilaa ja 78 prosenttia palvelutiloja.
Helsingin kaupunki omistaa valtaosan tarvitsemistaan tiloista itse. Tähän on syynä muun mu-assa tilojen erityisluonne ja julki-sen sektorin pääomien suhteelli-nen edullisuus. Vain virastoja tai toimialayhtiöitä on vuokralla.
Millaiset ovat kehittämisen läh-tökohdat?
Määttänen: Toimitilojen käyt-täjien tyytyväisyys, tilojen kunto ja kilpailukykyinen vuokrataso ovat suuri haaste. Tilatarpeen ja palvelurakenteen muutos vaatii meiltä jatkuvasti toimia tilojen muuttamisessa ja uusiokäytön
löytämisessä. Uusiokäytön suun-nittelussa täytyy huomioida ensi-sijaisesti kaupungin omat tarpeet ja toissijaisesti yksityisen sekto-rin käyttömahdollisuudet.
Uusien toimitilojen hankepää-töksiä tehtäessä ratkaistaan, mikä hallintamuoto on kaupun-gin kannalta edullisin. Toisessa kohteessa se voi olla omista-minen, toisessa vuokraaminen. Asia ratkaistaan aina tapaus-kohtaisesti hankesuunnitelma-päätöksen yhteydessä.
Kauppinen: Kaupungillahan on kolmenlaisia tiloja: suorassa omistuksessa olevia, kaupun-gin yhtiön kautta omistettuja ja vuokrattuja. Aina pitää seurata,
�3Kiviset 1 2007
Sähköinen huoltokirja tuli jäädäkseenMerjaMannila
Tilakeskuksen jo jonkin ai-kaa käyttämä sähköinen huoltokirja PAKKI on osoit-
tautunut hyväksi apuvälineeksi. Se on käytössä jo noin puolessa tilakeskuksen hallinnoimista kiin-teistöistä ja uusia tulee mukaan koko ajan.
”Huoltomiehelle kiinteistökohtai-nen huoltokirja on hyvä työväline, koska siihen kirjataan kiinteistön huoltotoimenpiteet ja korjaukset sekä kuka ne tekee ja milloin. Kir-jasta myös näkee, onko tarvittavat toimenpiteet tehty”, selvittää kiin-teistöpäällikkö Pekka Hapuoja.
Huoltokirjasta näkee linkin kautta myös kiinteistökohtaisen lämmön, veden ja sähkön ku-lutuksen. Jatkossa harkitaan, otetaanko huoltokirjaan mukaan ominaisuuksia, joiden avulla korjaustoimia voitaisiin ajastaa vuosien päähän.
Myös kiinteistön vuokralaiset voivat välittää PAKKI-huoltokirjan avulla omia palvelupyyntöjään ja kysymyksiään isännöitsijälle tai huoltomiehille. Huoltokirjaa käy-tetään jo muun muassa parissa-kymmenessä päiväkodissa.
Tiedot yhteen paikkaan
Hapuojan mukaan yksi tärkeä huoltokirjan käyttöön liittyvä pro-jekti on myös kiinteistönhuoltoa sekä erilaisia tarkastuksia ja korjauksia koskevan tiedon kes-kittäminen yhteen paikkaan. Nyt huoltotietoa löytyy palasina sieltä täältä, joten kokonaistietojärjes-telmiä tarvitaan.
Selvitettävänä on myös, oli-siko korjaushankkeiden ohjauk-seen käytettävä projektipankki-järjestelmä mahdollista toteuttaa PAKIN kautta.
Tilakeskus on kehittänyt myös isännöitsijäjärjestelmäänsä. Tek-niset isännöitsijät alkavat nyt tuntea oman maantieteellisesti rajatun alueensa kiinteistöt ja niiden korjaustarpeet. Vuonna 2006 käynnistynyt järjestelmä perustuu 19 alueeseen.
”Järjestelmä on osoittautunut selkeäksi. Yksi isännöitsijä hoi-taa kaikki kiinteistöt alueellaan”, Hapuoja selvittää.
ei ole markkinoilla saatavissa. Hyvää toimistotilaa kyllä löytyy.
Kauppinen: Kaupungin hal-lintokunnistahan muun muassa opetusvirasto, kaupunkisuunnit-teluvirasto ja tilakeskus toimivat tällä hetkellä ulkopuolelta vuok-ratuissa tiloissa.
Määttänen: Toimistotilaa val-mistuu yksityisellä puolella koko ajan lisää. Vanhaa tilaa jää puo-lestaan tyhjäksi, ja sitä saa tällä hetkellä suhteellisen halvalla. Kun ennen muutettiin asuntoja toimistoiksi, nyt muutetaan taas toimistoja asunnoiksi.
Kauppinen: Vuokralla tai ei, lähtökohtana kaikissa kaupungin tiloissa on oltava se, että asiakas on tyytyväinen, kustannustaso pysyy kohtuullisena ja talon arvo säilyy eli huolto on kunnossa. Tie-tysti myös ympäristöasiat täytyy huomioida.
Määttänen: Se riippuu pal-jon tilojen sijainnista. Vähän syrjemmälläkin sijaitseva ra-kennus voidaan saada myyn-tikuntoon kaavamuutoksella ja käyttötarkoituksen muutoksel-la. Täysin uutta käyttöä vaille ei ole mikään paikka jäänyt, mutta onhan siinä omat haasteensa. Jo rakentamisvaiheessa pitäisi ottaa huomioon, että kiinteistön nykyinen käyttötarve saattaa päättyä.
Kauppinen: Helsingillä on moneen pienempään ja syrjäi-sempään paikkaan verrattuna mahdollisuuksia löytää käyt-töä vapautuville palvelutiloille. Esimerkiksi Nikkilän sairaalal-le löytyi käyttäjäksi yksityinen urakoitsija NCC, joka on lähte-nyt muuttamaan rakennuksia asunnoiksi yksi kerrallaan.
Tulevaisuudessa Helsingis-sä esikaupunkialueella vapau-tuu kouluja, joten innovatiiviselle
Toimitilahallinnon painopistealuei-ta ovat sisäisten vuokrien uudistamisen loppuun saattaminen, rakennuskannan käyttöarvon säilyttäminen pitkän aika-välin investointiohjelman avulla sekä seuraavien toimintojen kehittäminen:– uusien tilojen hankintaperiaatteet– rakennuttamisen organisointi ja
toimintatavat– elinkaaritalouden hallinta– kiinteistöjen ylläpidon ja käyttäjäpal-
veluiden organisointi ja tuottaminen– asemakaavamääräykset ja raken-
nushankkeiden laatutaso-ohjeet– asuntojen hallinto ja hallinnointi
osana kaupungin omistajaohjausjär-jestelmää
– tilojen omistuksesta luopumisen periaatteet
Lähde:Joustavalla tilahallinnolla tuottavuutta ja tehokkuutta palvelutuotantoon: Helsingin kaupungin tilakeskuksen toimitilastrategia 2007-2009.
”Monien erikoistilo-jen, kuten koulujen tai sairaaloiden vuokraaminen ei yleensä ole mah-dollista, koska siihen käyttötarpee-seen suunniteltuja tiloja ei ole markki-noilla saatavissa. Hyvää toimistotilaa kyllä löytyy.”
Hannu Määttänen
Löytyykö käytöstä poistuville palvelutiloille uusiokäyttöä?
käyttäjälle olisi siellä tiloja. Kou-luun voi saada asuntoja tai vaik-ka teollisuustiloja.
Määttänen: Monet kohteista viehättävät erikoisuudellaan. Esimerkiksi Hesperian sairaa-lan hoitajien asuntotornit ovat nyt suosittuja asuntoja vapailla markkinoilla.
Mitkä periaatteet ohjaavat ti-lojen myymistä?
Määttänen: Julkisen omai-suuden myymisen pitää olla läpinäkyvää ja kilpailtua. Tär-keää on myös strateginen linjaus: mitä kaupunki haluaa omistaa, mistä se voi luopua.
Kauppinen: Kaupunki kehittää parastaikaa omia omistajapoliitti-sia periaatteitaan. Taloudellisten seikkojen lisäksi arvot ohjaavat usein omistusta: kaupunki haluaa esimerkiksi omistaa kaupungin-teatterin kiinteistön, koska se ha-luaa turvata kulttuuritarjonnan.
Toimitilahallinnonpainopistealueita
Hel
sing
in k
aupu
ngin
kuv
apan
kki/M
ari H
ohta
ri
HelsinginkaupunkiluopuiNikkilänsairaa-lanomistuksesta1999.NCConlähtenytmuut-tamaansairaa-larakennuksiaasunnoiksiyksikerrallaan.
�4 Kiviset 1 2007
MerjaMannila
Teuvo Sarin aloitti kiin-teistöviraston kanslia-osaston apulaisosas-topäällikkönä vuoden
alussa. Sitä ennen hän toimi viraston lainopillisen toimiston päällikkönä lähes kymmenen vuotta. Niitä tehtäviä hän hoitaa toistaiseksi vieläkin uuden toi-mensa ohella.
”Pöydällä on nyt kaksinverroin papereita”, Sarin hymähtää.
Näkövinkkeli kiinteistöviras-toon muuttui uuden tehtävän myötä, koska apulaisosastopääl-likkönä Sarin katsoo hallinnon juridisia asioita laajemmin kuin toimiston päällikkönä. Samalla alaisten määrä kasvoi kolmesta kahteentoista.
Yksi isoimmista Sarinin tänä vuonna vetämistä hankkeista näyttää olevan vanhojen asia-kirjojen skannaus sähköiseen muotoon. Samalla viraston oman paperiarkiston sisältö siirtyy kau-punginarkistoon.
Kiinnostavaa keskustelua
Apulaisosastopäällikön tärkeim-piä tehtäviä on kiinteistölauta-kunnan sihteerinä toimiminen. Sarinille se ei ole uusi alueval-taus, koska hän sijaisti edeltä-jäänsä Helena Rantasta.
”Tietysti sihteerin työ tuntuu nyt erilaiselta, kun se on jatku-vaa. Joka toinen viikko on sään-nöllisesti kokous.”
Lautakunnan sihteeri merkit-see muistiin lautakunnan koko-uksen kulun, kirjaa tehdyt pää-tökset sekä saattaa tiedon niistä ja varsinaisen pöytäkirjan eteen-päin. Hän myös valvoo osaltaan yleistä lautakuntatyöskentelyä ja katsoo, että päätökset ovat juridisesti pitäviä. Varsinaiseen keskusteluun tai päätöksente-koon sihteeri ei osallistu.
Sarin kertoo viihtyneensä mainiosti kiinteistölautakunnan kokouksissa.
”Lautakunnan jäsenten keskus-telua on todella mielenkiintoista kuunnella.”
Kokouksen kulun kirjaami-sessa Sarin luottaa kynään ja paperiin mutta uskoo, että tule-vaisuudessa saatetaan siirtyä suoraan tietokoneelle kirjoitta-miseen.
”Kynän lisäksi toimistojen hen-kilöstöön ja heidän osaamiseen-sa voi aina luottaa.”
Ovi auki
Sarin on pitkänlinjan kiinteistövi-rastolainen, sillä hän tuli taloon jo vuonna 1981. Valmistumisen-sa jälkeen hän piipahti pätkätyö-läisenä silloisessa lastensuo-jeluvirastossa, mutta kuuli pian vakituisesta paikasta kiinteistö-virastossa.
”Tarkoitus oli tulla vain käy-mään, ei olemaan”, mies virnuilee.
Sarin tuli kiinteistövirastoon
lainoppineeksi avustajaksi. Sen jälkeen hän on ehtinyt työsken-nellä talossa monella eri nimik-keellä. Tehtävät ovat liittyneet kuitenkin aina kiinteistökauppoi-hin ja maan vuokraukseen.
Jokaisella esimiehellä on erilai-sia ja eri tavoin ajattelevia alaisia. Kysymys siitä, millainen pomo hän uskoo olevansa, saa miehen pohtimaan asiaa tosissaan.
”En haluaisi olla ainakaan po-motteleva esimies. Keskustella pitää, mutta päätöksen täytyy tulla minulta.”
Sarin uskoo ja toivoo olevan-sa melko helposti lähestyttävä esimies. Ainakin apulaisosasto-päällikön ovi on aina auki – ihan kirjaimellisesti.
Perheelle aikaa
Työ kiinteistövirastossa on so-pinut Sarinille hyvin. Hän ei ole ikinä voinut kuvitella itseään hektisen liike-elämän palveluk-seen, jossa ”saa hirveästi juosta työajoista välittämättä”.
”Virastossa työajat ovat sään-nölliset, ja perheelle jää aikaa. Yksityisellä puolella palkkanau-ha olisi saattanut olla pitempi, mutta en ole valintaani katunut.”
Mikä työ?
Diskuteeraava johtajaKansliaosaston apulaisosasto-päällikkö Teuvo Sarin uskoo, että hänen johtamistapansa on tyyliä management by puhe.
Mer
ja M
anni
la
Kuka?TeuvoSarin– Syntynyt 5.3.1955 Seinäjoella.
Muutti Helsinkiin muistaakseen jo 5-vuotiaana.
– Valmistunut oikeustieteen kandidaatiksi 1980 Helsingin yliopistosta.
– Asuu Helsingissä Marjanie-messä.
– Harrastanut monenlaista yhdistystoimintaa.
Kansliaosastonapu-laisosastopäällikköTeuvoSarintyösken-teleesihteerinäkiin-teistölautakunnassa,jonkakokouksissahänkertooviihtyvän-sämainiosti.
�5Kiviset 1 2007
Mikä harrastus?
AnnikkiTimonen
Vajaa vuosikymmen sit-ten Suomeen rantau-tunut Freestyle slalom -luistelu on harvinainen
harrastus. Lajilla on tällä hetkel-lä enää kaksi harrastajaa, toinen heistä on Seppo Silvenius, 29, kiinteistöviraston geotekniseltä osastolta. Toinen on Sepon ka-veri Oliver Löser.
Freestyle slalom -luistelussa pujotellaan rullaluistimilla 20 tol-pan matka ja samalla tehdään luistimilla erilaisia kuvioita. Tol-pat ovat noin 10 sentin korkuisia kartioita, jotka asetellaan suo-raan riviin 50, 80 tai 120 sent-timetrin välein. ”Aluksi vaadittiin tosi paljon harjoittelua”, Seppo myöntää. ”Jos on luistellut ta-vallisilla luistimilla jäällä, oppi-minen on ehkä helpompaa.” Se-polla oli takanaan vain koulun luistelutunnit.
Kaverukset löysivät pari vuot-ta sitten netistä ranskalaisen luistelusivuston, joka sisälsi pal-jon uusia freestyle slalom -kuvi-oita. ”Laji on luultavasti saanut alkunsakin Ranskassa”, Seppo arvelee. ”On mielenkiintoista ja haastavaa opetella uusia kuvi-oita. Aiemmin tehtiin yhtä ja sa-maa kuviota kovalla vauhdilla. Oikeassa freestylessä vauhti ei ole tärkeintä.”
Seppo Silvenius jäi heti koukkuun free-style slalom -luisteluun nähtyään sitä ensi kerran Isolla Puistotiellä Kaivopuistossa. ”Olin jo oppinut rullaluistelun perusasiat ja halusin jotain uutta”, hän kertoo.
Alkuun pääsy helppoa
Freestyle slalom -luistelun aloit-taminen on Sepon mielestä helppoa. Hän itse aloitti harras-tuksen tavallisilla rullaluistimilla. Luistimissa on kuitenkin joitakin suosituksia: luistimien kiskon pitää olla lyhyt, se ei saa ulot-tua kenkäosan ulkopuolelle ja etu- sekä takapyörät kannattaa pitää pienempinä kuin keskellä, vähän kuten jääluistimessa. Li-säksi jarrupala pitää ottaa pois, koska se haittaa kuvioiden te-kemistä. Kenkien on hyvä olla täysin istuvat.
Viime kesänä Seppo hankki ensimmäiset freestyle slalom -luisteluun suunnitellut luistimet Ranskasta. Suomesta luistimia ei voi ostaa, mutta Sepon kautta sellaiset on mahdollista saada.
Lajissa ei käytetä suojuksia. ”Tottakai kaatumisia sattuu aluk-si, mutta ajan mittaan tasapaino paranee, ja freestyle slalom tuo myös perusluisteluun varmuutta ja turvallisuutta”, Seppo kuvaa. ”Myös reagointi yllättäviin tilan-teisiin nopeutuu.”
Harjoittelupaikkojen puute esteHarjoittelupaikkojen puute on este lajin leviämiselle. Kunnol-lista sisäharjoittelupaikkaa rulla-luistelijoille ei Helsingistä tahdo löytyä. Pojilla on lupa harjoitella yhdessä parkkihallissa. ”Mutta ilma on niin huono, ettei siellä voi kauan olla”, Seppo toteaa.
”Helsinkiin pitäisi saada oma halli tai ainakin hallivuoroja rul-laluistelua varten”, hän jatkaa. ”Päinvastoin kuin pelätään, näistä rullaluistimista ei jää jäl-kiä lattiaan.”
Myöskään sopivaa tarpeeksi tasaista ulkoharjoittelupaikkaa ei ole. Asfalttikentillä on harjoittelua haittaavia kallistuksia, ja alueet ovat liian pieniä. Yleensäkin rul-laluistelua haittaa, kun talvella katujen pinnat menevät rikki lu-mia auratessa. Ja keväällä hiek-kojen poisto kaduilta kestää.
Seppo ja Oliver ovat harjoi-telleet enimmäkseen Kämpin edustalla ja Kaivopuistossa. Seppo elättelee toivoa Kaivo-puiston Isosta Puistotiestä, jota aletaan kunnostaa. Siellä on joskus jopa ollut rullaluistinvuok-raamo. ”Toivottavasti pinnasta tehdään mahdollisimman tasai-nen ilman liikoja kallistuksia”.
Harvinainen harrastus
Koko maailmassakin freestyle slalom -luistelijoita on vähän. Euroopan maista harrastajia on eniten Ranskassa, noin tuhan-nen ihmisen verran. Nyt laji on leviämässä Aasiaan, esimer-kiksi Koreassa ja Kiinassa se tuntuu löytävän jalansijaa. Luis-telijat siellä ovat huomattavasti nuorempia kuin muissa maissa.
Rullaluistelijoille järjestetään Euroopassa erilaisia tapahtu-mia. Viime joulukuussa Seppo ja Oliver kävivät ensimmäisen kerran freestyle slalom -kilpai-luissa Bremenissä Saksassa. ”Huomattiin, että ollaan samal-la tasolla kuin muutkin”, Seppo kehaisee.
Seppo on tavannut alan har-rastajia myös Amsterdamissa vieraillessaan siellä asuvan si-sarensa luona. ”Amsterdamissa on rullaluistelijoita varten puis-to”, hän vihjaa.
Esiintymisiäkin on ollut pari kertaa vuodessa. Kiinteistöviras-ton pikkujouluissa viime marras-kuussa Sepon luisteluesitys oli geoteknisen osaston ohjelmanu-merona. Geoteknisellä osastolla Seppo on ollut atk-ohjelmoijana viime vuoden elokuusta lähtien.
Muita harrastuksia Sepon elämään ei mahdu. ”Ei ole mi-tään niin hienoa ja vapauttavaa ja monipuolista kuin tämä.” Hel-mikuussa tehtyyn haastatte-luunkin Katariinankadulle hän saapui Punavuoresta luistellen, mikä oli hänelle elämys. Rulla-luistelu kun aloitetaan yleensä vasta kevätkaduilla.
Freestyle slalomia
Rullaluistelijoille on olemassa muitakin vaihtoehtoja Freestyle Slalomin lisäksi: – Speed Slalom, jossa
tolppien välit, 80 cm, pujotellaan etuperin yhdellä jalalla kovaa vauhtia.
– Free Jump on korkeushyp-pyä riman yli rullaluistimet jalassa. Kilpailuissa naisten aloituskorkeus on 70 cm, miesten 1 m.
– High Jumpissa hypätään vielä korkeammalle, naisten aloitus-korkeus on 1,40 m, miesten 1,80 m.
LINKKEJÄ:www.ffss.fi (Finnish Freestyle Slalom Skaters; Sepon ja Oliverin nettisivut)www.ifsasports.org (International Freestyle Skaters Association)www.universkate.com (ranskalaiset luistelusivut)
SeppoSilveniusolisikaverinsakanssavalmisesittelemäänfreestyleslalom-rullaluisteluavaikkakoulujenliikunta-tunneilla.
rullaluistimilla
Kuvat A
nnikki Timonen
�6 Kiviset 1 2007
MerjaMannila
Jürgen Grönfors on huo-jentunut mies. Hän on tehnyt pitkän uran Hel-singin kaupungin kau-
punkimittausosastolla, viimeiset 15 vuotta kaupungingeodeetti-na. Maaliskuun lopussa on aika ripustaa hanskat naulaan, eikä hetki ole ollenkaan huono.
”Olen ajanut tiettyjä asioita ammatillisesti, ja lähes kaikki niistä ovat toteutuneet. Nyt muun muassa 3D-mallinnus on leviä-mässä kaavoitukseen. Uudet alueet esitetään jo aika pitkälle kolmiulotteisina. Myös kolmi-ulotteisen kiinteistönmuodostus-lainsäädännön valmistelu on jo alkanut.”
Grönfors kannattaa aivan eh-dottomasti kolmiulotteista mallin-nusta, koska se auttaa kartante-kijöitä entistä tarkempaan todel-lisuuden esittämiseen – myös maan alla. Helsingissä on yli 300 maanalaista tilaa ja väestönsuo-jaa, metro ja yhteiskäyttötunne-leita.
Tekemistä riittää
Virallisesti Grönfors on eläke-läinen 1.4.2007. Hän ei kuiten-kaan aio jäädä laakereilleen lepäämään.
”Nyt kun en ole enää allakan orja, minulla on aikaa keskittyä omiin askareihini. Tekemistä kyl-lä riittää.”
Ylioppilaslakin jälkeen Grön-forsille oli selviö, että hän halu-aa opiskella jotain teknistä alaa. Maanmittausala viehätti nuorta miestä, koska hän oli partiolai-sena tottunut karttoihin ja maas-tossa liikkumiseen. Numerot-kaan eivät pelottaneet.
Jo opiskelijana Grönfors työs-kenteli Helsingin kaupungilla mit-tamiehenä ja laskijana ja kertoo viihtyneensä hyvin kentälläkin.
”Aina kun mittamiehiä näkyi, ihmiset luulivat, että nyt tapah-tuu jotain suurta. Joskus juk-sasimmekin, että moottoritietä tässä ajateltiin…”
Grönfors valmistui diplomi-in-sinööriksi vuonna 1969 ja meni
töihin yksityiseen insinööritoi-mistoon. Vuonna 1977 hän pes-tautui pysyvästi kaupungille.
”Yksityisellä puolella kaikki toiminta perustuu tilauksiin, jo-ten se opetti taloudellisuutta. Kunta-alan järjestelmiä on puo-lestaan ollut kiinnostava kehit-tää pitkäjänteisesti.”
Kaupunkimittausosaston hen-kilökunta on kuvannut johtajaan-sa muun muassa tuloskeskei-seksi. Ominaisuudesta oli hyötyä varsinkin lamavuosina, jolloin ra-hasta teki tiukkaa.
Sipoo saattaa mullistaa
Maanmittausala koki 1980-lu-vulla myllerryksen, kun kartta-järjestelmää digitalisoitiin. Atk:nkehitys merkitsi rekisterijärjes-telmien muuttamista biteiksi. Seuraavana vuosikymmenenä töitä teetti kuntatietojärjestel-män uusiminen ja alan keskei-sen lainsäädännön muuttumi-nen lähes kokonaan.
2000-lukua on leimannut yhteis-työ valtion kanssa ja GPS-tek-niikan läpimurto.
”Maanmittausalan tehtävät liittyvät yhteiskunnan perusra-kenteiden ylläpitoon, ja ne hoi-detaan verovaroin. Muutoksia suunniteltaessa on huolellisesti mietittävä, mitkä asiat yhteis-kunnan täytyy hoitaa tinkimät-tömästi.”
Kaupunkikuva on Grönforsin aikana muuttunut hurjasti, mut-ta kuten mies itse sanoo ”kun näissä maisemissa on kulkenut ikänsä, muutoksia ei helpolla huomaa”. Jos Helsingin kau-pungin Sipoo-operaatio onnis-tuu, se muuttaa taas radikaalisti kaupunkia ja merkitsee haastet-ta maanmittauksellekin.
”Silloin kartat ja runkoverkot laajenevat merkittävästi. Jopa koordinaattijärjestelmää täytyy tutkia tarkoin, jottei kartalla ole-vasta etäisyydestä tule todellis-ta etäisyyttä paljoa lyhyempi.”
Huojentunut miesEläkeläisenäJürgenGrönforsaikoonauttiaolostaan.Joskushänsaattaakäydätervehtimässätyökavereitaan.
Kuka?Jürgen Grönfors– Syntynyt Helsingissä vuonna 1943. – Valmistui diplomi-insinöö-
riksi 1969 Teknillisestä korkeakoulusta.
– Helsingin kaupungilla opiskeluaikana mitta- miehenä ja laskijana.– Viatekissa erilaisissa esi-
miestehtävissä 1969-1977.– Tuli vuonna 1977 Helsingin
kaupungin kiinteistöviras-toon johtotietoprojektin projektipäälliköksi.
– Karttatoimiston päälliköksi 1978, apulaisgeodeetiksi 1983, geodeetiksi 1992.
– Naimisissa, asuu Malmin-kartanossa.
– Harrastukset lukeminen, kirjoittaminen ja liikunta.
Eläkkeelle
Mer
ja M
anni
la
�7Kiviset 1 2007
RailiVarmo
Metsäneuvos Paavo Harve oli Helsingin kaupungin viimei-siä metsänhoita-
jia, joka vastasi metsäasioista osastotasolla. Hän jäi kiinteis-tövirastosta eläkkeelle vuonna 1972. Kiinteistöviraston met-sä- ja maatalousosastot yhdis-tettiin vuonna 1981. Nykyään kaupungin metsiä ja maatalo-usmaita hoitaa rakennusviras-ton katu- ja puisto-osasto.
Harven aikana hankittiin Helsingin kaupungin omistuk-seen naapurikunnistakin laajo-ja metsäalueita. ”Henkilöt, jot-ka eivät olleet oikein innokkaita hoitamaan metsiään, myivät hyödynnettyjä metsäalueitaan kaupungille edulliseenkin hin-taan,” muistelee metsäneu-vos Harve. ”Niissä olikin sitten hoitamista, että metsäalueiksi jäävät alueet saatiin hyvään kuntoon, useista alueista tuli kansanpuistoja.”
Onnittelemme Kymmenen kysymystäOikeat vastaukset: 1 a,2 b,3 b, 4 c, 5 b, 6 a, 7 c, 8 a, 9 c, 10 a
Kaupungin metsänhoitaja Paavo Harve �00 vuotta
Paavo Harve vietti 100-vuo-tissyntymäpäiviään 8.2.2007 ystävien ja sukulaisten kans-sa. Hyvästä kunnosta ker-tovat päivittäisiin rutiineihin kuuluvat kävelylenkit. ”Aktii-vinen liikkuminen luonnossa lienee hänen pitkän ikänsä salaisuus,” arvioi eräs hänen viidestä lapsestaan syntymä-päivävastaanotolla.
Ammatti luonnon parista
Paavo Harve on toiseksi van-hin 11-päisestä sisarussarjas-ta. Isä oli Valtionrautateiden diplomi-insinööri, joka oli inno-kas puutarhaharrastaja. Äiti-ään Harve kiittää aktiiviseksi ja toimeliaaksi henkilöksi. Paavo Harve on ollut aina luontoa har-rastava, mutta omasta mieles-tään ei tiennyt siitä tarpeeksi ja kun talousasiatkin kiinnostivat nuorta suomalaisen normaali-
Rai
li Va
rmo
Kiinteistöviraston 75-vuotisjuhlakirjasta
1. Minä vuonna kuningatar Kristiina lahjoitti Töölön kylän
maita Helsingin porvareille?a) 1650 b) 1660 c) 1670
2. Kenet valittiin vuonna 1892 kaupungin ensimmäiseksi kaupungingeodeetiksi?
a) Bertel Jung b) Werner Olympus Lille c) Birger Brunila
3. Kuka laati ensimmäisen koko kaupungin aluetta käsittävän yleisasemakaavan vuonna 1911?a) Eliel Saarinen b) Bertel Jung c) Alvar Aalto
4. Kuka johti Helsingin kaupungin kiinteistöasioita
vuonna 1930?a) Yrjö Harvia b) Jarl W. Andersin c) Erik von Frenckell
5. Milloin kaupungin kiinteistö- ja maaomaisuus sekä toimitilo-jen sisäinen vuokraus keski-tettiin kiinteistövirastoon?a) 1993 b) 1994 c) 1995
6. Mikä osasto itsenäistyi kiin-teistölautakunnan ja viraston yhteydestä vuonna 1964?a) kaupunkisuunnittelu b) asuntotoimi c) kaupunkimittaus
7. Minkä Helsingille tärkeän liikenneyhteyden rakentami-
sesta päätettiin vuonna 1965?a) Kehä III b) Itäväylä c) metro
8. Paljonko kerrosneliöitä on Kallion virastotalossa?
a) 27 000 b) 32 000 c) 35 000
9. Mistä kunnasta Helsinki omisti eniten maata vuonna 2005?
a) Vihti b) Sipoo c) Espoo
10. Kuka on toiminut kiinteistö-lautakunnan puheenjohtajana vuodesta 1991?a) Kai Hagelberg b) Matti Rytkölä c) Pekka Saarnio
Maasta se suurikin ponnistaa
MerjaMannila
Kun talo-osasto ja sosi-aaliviraston kiinteistö-palvelukeskus yhdis-tyivät vuonna 2005,
Unto Ojala siirtyi tilakeskuksen toimitilapäälliköksi. Sitä ennen hän toimi 20 vuotta sosiaalivi-raston kiinteistöpalvelujen joh-tajana.
Toimitilapäällikkönä Ojala vastaa kaupungin tilojen vuok-raustoiminnasta sekä tilojen ja kiinteistöjen kehittämisestä. Sosiaalivirastossa hän vasta-si myös rakennuttamisesta ja isännöinnistä.
”Kyllä tämäkin työnkuva tun-tuu sopivalta. Teemme kaikki päälliköt yhteistyötä, joten sitä kautta olen vieläkin kosketuk-sissa muun muassa rakennut-tamiseen.”
Unto Ojala juhli 60-vuotispäiviään merellä
UntoOjalasiirtyitilakeskukseen,kun sosiaaliviraston kiinteistö-palvelukeskusmuuttisinne.
lyseon ylioppilasta, hän valitsi metsänhoitajan ammatin.
Metsänhoitajatutkinnon jäl-keen Harve toimi yliopistolla assistenttina sekä metsähalli-tuksen, kansanhuoltoministeri-ön ja metsäntutkimuslaitoksen palveluksessa monissa eri-laisissa tehtävissä. Helsingin kaupungin palvelukseen hän tuli vuonna 1952.
Harve vastasi kaupungin metsistä kaksikymmentä vuot-ta. Hän oli laajasti kiinnostunut omasta alastaan ja teki useita tutustumismatkoja myös ulko-maille. Erityisesti luonnonsuo-jelun kysymykset askarruttivat häntä.
Talo-osasto sai kiiinteistöpal-velukeskuksen jälkeen vielä yhden yksikön, kun opetusvi-raston kiinteistöyksikkö siirret-tiin tilakeskukseen. Eri organi-saatioiden yhdistymisessä on aina omat haasteensa, koska toimintakulttuurit eroavat toi-sistaan.
”Kun kolme organisaatiota yhdistyy, joudutaan miettimään toimintatapoja. Meillä on kehit-tämisinto kuitenkin kova.”
Manner tutuksi
Unto Ojala juhli 60-vuotissynty-mäpäiviään leppoisasti merellä. Hän lähti Tukholman-reissulle vaimonsa sekä 26-vuotiaan poikansa ja tämän tyttöystävän kanssa.
Ojala on muutenkin kova matkustelemaan. Kesäisin hän lastaa teltan autoon ja lähtee vaimoineen kiertämään Eu-rooppaa. Käytännössä koko manner on tullut tutuksi. Viime kesänä Ojalat kävivät Kroatias-sa, jonne he ajoivat Saksan, Tshekin ja Unkarin kautta.
”Matkustamiseen on jäänyt koukkuun. Erilaiset paikat ja kaupungit kiinnostavat.”
Tila
kesk
us
�� Kiviset 1 2007
Sen piti olla ihan tavallinen tammikuinen kiinteistölautakun-nan kokous. Kiinteistöviraston viestintäpäällikkö Raili Varmo valmistautui siihen normaalisti: selasi esityslistaa, laati etukä-teistiedotteen, pohti ja puntaroi.
Maineteko 2006 -palkinnon kunniakirjojen teettäminen on yleensä ollut Varmon vastuulla, ja ennen kokousta hän kysyi päätöksen aikataulusta. Lauta-kunta haluaa vielä ottaa asian esille, hänelle vastattiin.
Todellisuus oli jotain aivan muuta, kuten kokoukseen osal-listunut Varmo pian huomasi.
”Todella hyvin työtoverit sai-vat salattua sen, että palkinto myönnetään siinä kokouksessa ja minulle. Se tuli täytenä yllä-tyksenä ja pyytämättä, mutta lämmitti tietysti mieltä”, Varmo nauraa, mukaillen erästä ex-pääministeriä.
Maineteko -palkinto myön-nettiin Varmolle kiitokseksi hä-nen työstään kiinteistöhallinnon 75-vuotisjuhlan ja juhlavuoden 2006 muiden onnistuneiden ta-pahtumien järjestämiseksi.
Kaupunginhallitus on valinnut kaupunkimittausosaston toimis-topäällikön Heikki Laaksosen kiinteistöviraston uudeksi kau-pungingeodeetiksi 1.4.2007 al-kaen.
DI Heikki Laaksonen, 49, val-mistui teknillisen korkeakoulun maanmittausosastolta 1986. Hän on hoitanut erilaisia tehtäviä kaupunkimittausosastolla vuo-desta 1985 lukien. Nykyistä teh-täväänsä hän on hoitanut useita vuosia, aluksi atk-jaoksen vas-
Lyhyesti
Raili yllätettiin kunnolla
Naiset esille
Helsingin kaupungin kiinteis-töhallinnon Vuoden Maineteko -palkinto jaettiin nyt kuudennen kerran. Palkinto oli alun perin kiinteistölautakunnan varapu-heenjohtaja Kai Kaliman idea. Kunniakirjan lisäksi palkittu saa 1500 euroa.
Ensimmäinen Maineteko -palkinto jaettiin Tapio Sade-miehelle tunnustuksena vuonna 2001 valmistuneesta Hietalah-den hallin peruskorjauksesta ja uudesta käytöstä. Varmosta on hienoa, että nyt huomioitiin kiin-teistöhallinnon naisetkin.
Hän näkee palkinnon myös tunnustuksena viestinnälle ja osoituksena aidosta arvos-tuksesta. Kiinteistöviraston eri osastot voisivat hänen mieles-tään hyödyntää talon viestinnän ammattilaisten apua vieläkin in-nokkaammin.
Varmo on työskennellyt kiin-teistöviraston viestintäpäällikkö-nä vuodesta 1998 ja pitää haas-tavasta työstään. Sitä ennen hän työskenteli Helsingin Veden vies-tinnässä.
MM
RailiVarmonäkeehänellemyönnetynMaineteko2006-palkinnonmyöstunnustuksenaviestinnälle.
Yhteiskäyttö-tunneleiden riskit kartoitettiin
Heikki Laaksonen kaupungingeodeetiksi
tuuhenkilön tehtävää vuodesta 1991 ja sen jälkeen atk-päällikön virkaa vuodesta 1995.
Heikki Laaksonen on ollut mukana kaikissa osaston ja kaupungin kannalta keskeisissä kehittämishankkeissa ja toimi-nut niissä tarvittaessa osasto-päällikön (kaupungingeodeetin) sijaisena.
Kaupungingeodeetti Jürgen Grönfors jää eläkkeelle 1.4. 2007 alkaen.
AT
Diplomityönvalmis-teluunkuuluimyösvaaratilanneharjoitus,jonkaaikanakuvassanäkyvähenkilöpoistuitunnelitiloistapysty-kuilunkautta.
Tammikuussa 2007 valmis-tui geoteknisen osaston mate-riaalista diplomityö, jonka aihe oli “Yhteiskäyttötunneleiden riskiarviointi”. Tekijä oli tek-niikan ylioppilas Vesa-Matti Matikainen. Hän työskentelee tätä nykyä projektipäällikkönä
geoteknisellä osastolla.Työssä käsiteltiin Helsingin
yhteiskäyttötunneliverkon palo- ja tulvariskejä. Työn tuloksena esitettiin ratkaisumalleja riskien välttämiseksi ja vaaratilanteiden vahinkojen minimoimiseksi.
RaV
Vesa
-Mat
ti M
atik
aine
n
Tuu
likki
Hol
opai
nen
Rai
li V
arm
o
�9Kiviset 1 2007
Kaupungin vuokra-asunnoissa viihdytään
Helsingin kaupungin omis-tamien vuokra- ja asumisoi-keusasuntojen asukkaat ovat tyytyväisiä asuntoihinsa ja viih-tyvät taloissaan, kertoo tuore Tietokeskuksen tutkimus. Noin neljä viidestä kaupungin vuok-ra-asukkaasta oli tyytyväinen asuntoonsa ja viihtyi asuinta-lossaan. Vain joka kymmenes asukas viihtyi huonosti.
Erityisen hyvin viihtyivät asu-misoikeusasunnoissa ja pal-veluasunnoissa asuvat. Edel-lisestä vuoden 2001 kyselystä asumisviihtyvyys oli hieman hei-kentynyt.
Viihtymistä parhaiten en-nustaviksi tekijöiksi osoittau-tuivat tyytyväisyys asunnon kuntoon, talon rauhallisuus, liikenteen meluttomuus, por-raskäytävän ja pihan hyvä kunto, ilkivallan vähäisyys ja talon ja pihapiirin kokeminen turvalliseksi.
Myös vuokran kohtuullisuu-della ja talotyypillä oli yhteyttä viihtymiseen, joskin vähem-män kuin edellisillä tekijöillä. Korkeissa kerrostaloissa viih-dyttiin hieman huonommin kuin matalammissa.
Kaupungin vuokra-asunto-jen ja talojen kunnossapidossa on vielä parantamisen varaa. Noin joka viides oli tyytymä-tön asuntonsa yleiskuntoon. Monien mielestä kiinteistöjen huolto- ja korjaustehtäviä ei hoideta niin hyvin kuin pitäi-si. Myös korjauksista tiedot-tamisessa on parantamisen varaa.
Tutkimus tehtiin vuoden 2005 keväällä, jolloin joka neljänteen satunnaisesti valittuun kaupun-gin vuokra- ja asumisoikeus-asuntoon lähetettiin asumis-viihtyvyyttä ja asumispalveluja koskeva kysely. Kyselyyn vas-tasi yli seitsemän tuhatta talout-ta – noin 60 prosenttia kyselyn saaneista. Vastaavan tyyppi-nen kaupungin vuokra-asunto-ja koskeva kysely tehtiin myös vuonna 2001.
Rai
li Va
rmo
KiinteistövirastontilakeskustajatonttiosastoaedustivatHelsinginkaupunginosastollaRitvaAutio(vas.),PirjoPohjolajaHennaVennonen.
Helsinkirekry avattiin maalis-kuun alussa. Se on Lasipalat-sissa sijaitseva Helsingin kau-pungin oma työnvälityspiste, jossa voi selata tietoja avoimis-ta työpaikoista, jättää hakemuk-sen sähköisesti ja etsiä tietoa
Helsinkirekry avattiin Lasipalatsissa
HelsinkirekryntiloissaolivatJoukoSnellman(vas.)tilakeskukses-ta,JohannaHytönentonttiosastolta,AstaEnroos,henkilöstöpääl-likkkö,EsaKorhonenkaupunkimittausosastol-tajaKaleviHinkkanentilakeskuksestavalmiinakertomaankiinteistövi-rastontyöpaikoista.
Kiinteistövirasto esiintyi Suomen toimitilajohtami-sen erikoistapahtumassa, CORESMAssa yhdessä Kalasataman ja Vuosaa-ren Sataman markkinoin-nin kanssa.
CORESMA tarjosi 7. hel-mikuuta vierailleen uusim-man tiedon toimitilojen tuottavuuden ja käytettä-vyyden parantamiseksi. Tämän vuoden teemana messuilla oli Toimitilat ja palvelut – avain resurssi-en tehostamiseen.
Kiinteistövirasto näkyi CORESMAssa
Rai
li Va
rmo
Helsingin kaupunki myy kuu-si pientalotonttia Marjaniemestä Harmaapaadentien ja Oskarin-tien välisestä korttelista. Tonttien pinta-alat vaihtelevat 956 m2-1018 m2:n välillä ja rakennusoi-keus 239-255 kerrosneliön välil-lä.
Tontit myydään tarjousten pe-rusteella korkeimpien tarjousten tekijöille. Kaikista tonteista saa tehdä tarjouksen, mutta yhdelle hakijalle myydään vain yksi tont-ti. Tarjousaikaa oli perjantaihin 16.3.2007. Tonttien myynnistä päättää kiinteistölautakunta.
Pientalotontteja MarjaniemessäTontit sijaitsevat rakennetun pientaloalueen keskellä. Alueen maaperä on kalliota.
Tontit on asemakaavassa merkitty erillispientalojen kort-telialueeksi eli AO-tonteiksi, ja kullekin tontille saa rakentaa 1-2 asunnon rakennuksen.
Helsingin asioista yleensä.Kiinteistöviraston eri osastot
olivat 2. maaliskuuta valmiina kertomaan omista ammattialois-taan kysyjille. Erityisesti teknisen alan osaajista on tällä hetkel-lä puute, kaupunkimittaus- ja
geoteknisen osaston toimialoilla.Helsinkirekry on työpäivinä
auki klo 11-18, ja sinne voi kuka tahansa mennä katsomaan tie-toja Helsingin kaupungin tarjoa-mista työtilaisuuksista.
RaV
Lyhyesti
�0 Kiviset 1 2007
Sörnäistenkatu 1 on ollut monen toimijan hallussa. Tontilla on myös ollut monenlaisia rakennuksia. Rakennus, johon tilakeskus muutti vuoden 2005 lopussa, on rakennettu vuonna 1994.
Kevään 2007 kuluessa keskitetään kaikki tässä rakennuksessa olevat tilakeskuksen yksiköt 3. kerrokseen.
Nykyinen rakennus tehtiin alunperin Me-rita-pankkia varten. Sen pinta-ala on 14 370 neliötä.
Aiemmin samalla tontilla olevissa kiinteis-töissä toimi Keskuskunta OK-LIHA. Ne ra-kennukset purettiin vuonna 1989.
MM
Mikä rakennus?
Kuva
t Paa
vo H
eino
ja M
erja
Man
nila
