Embed Size (px)
DESCRIPTION
Riihimäen kaupungin tiedotuslehti 2/2012
Citation preview
4 -5
8 -9Riihimäki – Reilukaupunki
12-15Riihimäen Vesi elää kasvun jahaasteiden aikaa
KOTIKAUPUNKI&
Kuv
a: M
ikko
Käk
elä
Monta syytä äänestää
2 2012
Tekninen keskus ja ympäristöpalvelut
yhdistyvätElina, Jouko ja Maija samaan pisteeseen
PÄÄKIRJOITUS
Näyttelyt&teatterit
Perttu Jämsén aloitti syyskuun alussa koordi-naattorina ESR-rahoitteisessa Nuoret esiin -hankkeessa, jonka tavoitteena on etsiä työ-, harjoittelu- tai opiskelupaikka Peltosaaren 25–29-vuotiaille nuorille aikuisille. Hankkeella
Riihimäki vastaa jo etukäteen vuonna 2013 voimaan tulevaan alle 30-vuotiaiden yhteiskuntatakuuseen.
Hankkeen tavoitteena on käy-dä läpi 40 peltosaarelaisen nuoren aikuisen elämäntilanne. Jokaiselle halukkaalle tehdään henkilökohtainen
tulevaisuuden suunnitelma. Pertun puoleen voi kääntyä hyvinkin arkisissa ja käytännönläheisissä asioissa.
– Koska en edusta mitään viran-omaistahoa, toivon, että kynnys tulla luokseni olisi mahdollisimman
matala, mielellään olematon. Tarjoan konkreettista apua vaikkapa työpaikkahakemuksen tekemisessä, Perttu rohkaisee.
Suunnitelmat tehdään aina nuoren omilla ehdoilla, hänen tarpeistaan ja lähtökohdistaan. Pertun käyntikortin tittelinä onkin kuvaavasti ’nuorten valmentaja’. Tähän saakka Perttu on tehnyt hankkeen puitteissa tuttavuutta nuorten parissa toimivien yhteistyökumppaneiden sekä paikallisten yritysten kanssa luoden toimivaa verkostoa.
– Emme ole astumassa minkään ammatillisen toimi-jan reviirille, vaan pikemminkin tarjoamme lisäresurssin hyödynnettäväksi.
Lokakuussa hanke jalkautuu kaupungille ja nuorten pariin yhdessä Laurea-ammattikorkeakoulun Luotsi-hankkeen kanssa.
– Tulemme näkymään kauppakeskus Atomissa, Mat-kakeskuksessa ja Peltosaaren ostoskeskuksessa. Terve-tuloa juttelemaan. ■
Nuoret esiin Peltosaaressa
RIIHIMÄEN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI Julkaisija Riihimäen kaupunkiPäätoimittaja Päivi Lazarov, viestintäpäällikkö Tuotanto TK mediatalo OyToimitus Urpu-Kaarina Yli-Laurila, Tom Kalima, Timo Kivioja, Päivi LazarovPainopaikka Suomen Lehtiyhtymä Oy, Tuusula
Kaupunginmuseossa 22.4.2013 asti Kaupunki elementissään. Näyttely Riihimäen kaupunki-kuvan rakentumisesta 1960-luvulla.www.riihimaki.fi/kaupungin-museo, Öllerinkatu 3
Nuoriso- teatteri■ VEDEN VARAAN
Metti Löfbergin kirjoittama musikaali PMMP-yhtyeen kappaleiden pohjalta. Ensi-ilta 6.10.2012.
Riihimäen Nuorisoteatteriwww.rnt.fiKino Sampo, Suokatu 9
Taidemuseossa muotoilua ja kuvataidetta Meksikosta
Taidemuseossa 1.11.2012–10.3.2013 Objeto transverso sekä Luz y Color de Oaxaca. 10.3.2013 asti jatkaa myös Aidosti ja virtuaalisesti. www.riihimaki.fi/taidemuseoTemppelikatu 8
KO
TI&
KA
UPU
NK
IKaupunginmuseossa on Kaupunki elementissään
KÄYTÄNNÖN TUKEA NUORILLE
■ Päivi Lazarov
43 syytä äänestääSunnuntai 28.10. on tärkeä päivä suomalaisessa edustuksellisessa demokratiassa. Tuolloin käydään kuntien kannalta keskeisimmät vaalit. Joka neljäs vuosi lokakuun neljäntenä sunnuntaina toimitettavat kuntavaalit olivat ensimmäisen kerran vuonna 1918.
Kuntavaaleissa äänestämme Suomen kuntiin henkilöt, joille annamme valtuutuksen päättää yhteisistä, itseämme lähellä olevista asioista. Tulevalla vaalikaudella tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen.
Lokakuussa valitaan kaikkiaan 9 672 valtuutettua, heistä 43 tulee tekemään päätöksiä Riihimäen kaupunginvaltuustossa. Lue lisää vaaliasioista ja kolmen kokeneen riihimäkeläisen kuntapäättäjän kokemuksista sivuilta 4–5.
Oletko muuten ajatellut, että ääni ei käytössä kulu? Äänesi on taas käytettävissä 2015 eduskuntavaaleissa ja 2016 kuntavaaleissa. Älä jää sivusta- katsojaksi, äänestä!
2
4 -5Kurkistus valtuustosaliin
6 -7Tekninen keskus ja ympäristöpalvelut yhdistyvät
8 -9Riihimäestä tuli Reilun kaupan kaupunki
10 -11Ajankohtaista Riihimäellä■ Etsivä nuorisotyö on aloittanut toimintansa Riihi-mäellä. Tavoitteena on ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja tarjota nuorelle apua oman elämänpolun löytämiseksi.
■ Lähiliikuntapaikat on tarkoitettu kaikkien kuntalaisten käyttöön. Vaikka lähiliikuntapaikkoja on rakennettu koulujen yhteyteen, niitä saa käyttää jokainen.
■ Päivätoiminta tuo vaihtelua vanhuksen arkeen. Rautatien-puiston päivätoimintakeskus tarjoaa monipuolista päivätoimintaa kotona asuville ikäihmisille. Tarvittaessa järjestyy myös kuljetus.
TÄSSÄ NUMEROSSALyhyestiTonttivaraukset nyt myös sähköisestiKaupunki on ottanut omakoti- ja yritystont-tien hakemisessa ja varaamisessa käyttöön uuden sähköisen palvelun. Omakotitontteja voi tarkastella palvelussa www.riihimaentontit.fi.
Käyttäjäystävällisestä palvelusta näkee yh-dellä silmäyksellä tonttien varaustilanteen ja palveluiden sijoittumisen alueella.
Yritystonttien osalta vastaava palvelu on val-misteilla osoitteessa www.riihimaenyritystontit.fi.
Jatkossa kaikki luovutettavat tontit tulevat haettaviksi sähköisen palveluun. Toki myös kir-jallisia hakemuksia voi edelleen jättää. ■
Näppärästi hoitoalan sijaisuuksiinKaupungin perusturvatoimen koti- ja van-huspalveluihin rekrytoidaan jatkuvasti sijaisia. Sijaisuuksissa huomioidaan myös alan opiskelijat.
Sähköisen työpaikkahakemuksen voi tehdä näppärästi Kuntarekry-järjestelmässä osoitteessa www.kuntarekry.fi.
Lisätietoja hoitoalan sijaisuuksista voi kysellä kaupungin rekrytoijilta puhelimitse tai sähkö-postitse. Rekrytoijat ovat tavoitettavissa arkisin klo 7.00–15.45 välisenä aikana p. 050 569 3041 ja 050 569 3177 sekä sähköpostiosoitteessa [email protected]. ■
Siistejä töitäRiihimäen koululaiset pääsevät tekemään siistejä töitä kaupungin, Ekokemin ja Kierto- kapulan järjestämässä Tee Siisti Työ -kilpailussa.
Kilpailutyö voi olla mikä tahansa luokan yh- dessä tekemä viihtyisyyteen, turvallisuuteen tai yleiseen siisteyteen liittyvä luovuuden taidon-näyte.
Kilpailussa on kolme sarjaa. Kunkin sarjan voittajaluokka palkitaan oman valinnan mukaan joko HopLop- tai hohtokeilausretkellä huhti-kuussa 2013. Kilpailu on osa kaupungin ja yhteis- työkumppaneiden Siisti Riksu -kampanjaa. ■
12 –15Tietopaketti Riihimäen Vedestä■ Uusi verkostopäällikkö Heikki Mäki on aloittanut Riihimäen Veden palveluksessa
elokuun alusta. Hän seuraa tehtävässä 30 vuotta virkaa hoitanutta Markku Lamminsivua.
■ Riihimäen Veden kolme palveluneuvojaa vastaavat asiakkaiden kysymyksiin. Heidät tavoittaa niin puhelimitse, sähköpostitse kuin internetinkin välityksellä.
LIITE
Lasimuseossa 2.11.– 30.12. Ana Thiel 2.11.–30.12. Susanne Koski- mäen meksikolaisia lasifiguriineja, 5.10.-30.12. Tuija Sarantila. www.suomenlasimuseo.fi Tehtaankatu 23
Metsästysmuseossa jatkaa 31.3.2013 asti Lännen hunttarit. 9.11.2012–31.1. 2013 Suomen Riistanhoito- säätiö 70 vuotta.
www.metsastysmuseo.fiTehtaankatu 23 A
Lännen hunttarit näyttäytyvät Metsästysmuseossa
Meksikolaista lasitaidettaSuomen lasimuseossa
Riihimäen Teatteri■ Pian koittaa aika (ensi-ilta 8.9.)■ Hanhiemon satusukat (ensi-ilta 23.10.)■ Mielensäpahoittaja (ensi-ilta 31.10.) ■ Juoppohullun päiväkirja (ensi-ilta 8.11.)■ Myöhästynyt hääyö (jatkuu ohjelmistossa)
www.riihimaenteatteri.fiHämeenaukio 1
LYHYESTI
Eroon puutarhajätteistäKiertokapulan jätteidenkäsittelyalueille Hämeenlinnassa ja Hyvinkäällä otetaan vastaan
puutarhajätettä maanantaista perjantaihin klo 7–19. Lokakuussa alueet palvelevat myös lauantaisin klo 9–14.Haravointijäte ja risut on lajiteltava omiin kasoihinsa ja muovisäkit poistettava. Puutarhajätteestä veloitetaan 7 € / kuorma.
Lisätietoja Kiertokapulan neuvontapalveluista p. 075 753 0011
3
Nelivuotinen vaalikausi on päättymäs-sä ja kunnallisvaalit ovat ovella. Nyt on monta hyvää syytä äänestää.
Riihimäellä suuria lähitulevaisuuden kysy-myksiä ovat mm:
1. Kuntarakenneuudistus ja sen vaikutukset Riihimäellä, esimerkiksi mahdolliset kunta- liitokset.
2. Jos kuntaliitoksiin mennään, mitkä kunnat tulevat kysymykseen.
3. Nk. sote-järjestelmä-laki (sosiaali- ja terveys-asiat).
4. Talouden tasapainottaminen.
5. Väestön ikääntyminen.
6. Valtionosuuksien leikkaaminen.
7. Veroprosentin nostopaineet.
8. Kaupungin kasvun edellyttämä raakamaan hankinta.
Kunnanvaltuusto kokoontuu maanantaisin. Sen kokoukset alkavat iltakuudelta ja ne pidetään valtuustosalissa, kaupungintalolla. Kokouk-set ovat yleisölle avoimia
tilaisuuksia, joten halukkailla on mahdolli-suus päästä seuraamaan sekä valtuuston että ennen muuta oman ehdokkaan työskentelyä.
– Minusta äänestäjien aktiivisuus on hyvä asia. Oma ehdokas tekee työtä äänestäjiensä valtuutuksella ja on häntä äänestäneen val-tuutettu koko vaalikauden, ei pelkästään vaalitilanteessa, sanoo kolme kautta valtuus-tossa ollut Satu Ylipekka.
– Etenkin työskennellessäni teknisessä lautakunnassa monet äänestäjät olivat hyvin-kin aktiivisia. Äänestäjien ei pidä jäädä ih-mettelemään, mitä kunnassa tapahtuu. Oma ehdokas on linkki tiedon lähteille.
Neljä kautta valtuustotyötä tehnyt Ilpo Ropponen sanoo Riihimäen olevan avoin kaupunki, jossa demokratia toteutuu hyvin.
–Kunnallispolitiikka on yhteistyötä ja asi-oista sopimista. Joskus voi asioiden käsittely eri ryhmien välillä mennä kireäksi, mutta mi-tään hämärää suhmurointia se ei todellakaan ole, hän painottaa.
Henkilö vai puolue?Monta kautta istuneet valtuustotyöskentelyä seuranneet valtuutetut ovat myös nähneet muutoksia valtuuston työskentelyssä.
– Aikaisemmin äänestettiin selvästi puo-luetta, nyt ehkä enemmän henkilöä. Siinä on
aina oma riskinsä, koska valtuustossa eivät yksilöt pysty päättämään tai sopimaan mi-tään, Ilpo Ropponen sanoo.
– Toisaalta äänestäjän kannattaa huolel-lisesti valita oma ehdokas joka uskaltaa, on neuvottelukykyinen ja valmis uudistamaan ja kehittämään Riihimäkeä, sanoo kaksi kautta valtuustossa ollut Timo Sinivuori.
– Äänestäjien olisi hyvä tutustua myös puo-lueiden kantoihin ehdokasta valitessaan, koska työskentely valtuustossa ei ole yksilöiden soo-loilua, vaan pitkäjänteistä työskentelyä joskus myös ryhmäkuria noudattaen, Ylipekka lisää.
Yksilökeskeisyydellä on valtuuston työs-kentelyn kannalta omat lieveilmiönsä. Joskus huolella ja pitkään lautakunnissa valmistellut asiat saattavat jäädä pöydälle ennalta arvaa-mattomasti, kun yksittäinen ehdokas tekee omaa päivänpolitiikkaansa. Se ei johda mi-hinkään, vaan tekee valtuustotyöstä hidasta.
Isoja asioitaEtenkin viimeistä vaalikautta on Riihimäellä leimannut kireä talous. Investointikulut asu-kasta kohti ovat kuntavertailussa Ylipekan mukaan olleet joskus jopa toiseksi suurimmat.
– Syömävelkaa ei ole otettu, mutta velka on suuri, koska on saneerattu kouluja ja päiväkote-ja ja tehty välttämättömiä investointeja kasva-van kaupungin hyväksi, Ropponen kertoo.
– Jokainen kuntalainen näkee varmasti muutoksen esimerkiksi aseman seutua katsel-lessaan, Satu Ylipekka jatkaa.
Isoja asioita on myös edessä. Kaavat, sosiaali- ja terveysasiat sekä kuntauudistus ja
siihen mahdollisesti kuuluvat kuntaliitokset pistävät uuden valtuuston jälleen ahtaalle.
– Tulevan valtuuston on tärkeätä miettiä, millä keinoilla voidaan vähemmillä peli-merkeillä kehittää Riihimäkeä turvalliseksi, viihtyisäksi ja vetovoimaiseksi kaupungiksi, Timo Sinivuori muistuttaa. ■
MITÄ TEKEE KAUPUNGINVALTUUSTO?
TIESITKÖ?
Valtuuston tehtävätVALTUUSTO PÄÄTTÄÄ
■ toiminnan ja talouden tavoitteista.
■ hallinnon järjestämisen perusteista.
■ talouden ja rahoituksen perusteista sekä hyväksy talousarvion.
■ kunnan palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista.
■ kunnan liikelaitokselle asetettavista toi-minnallisista ja taloudellisista tavoitteista.
■ takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta.
■ luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista (ellei muuta ole säädetty).
VALTUUSTO VALITSEE
■ jäsenet kunnan toimielimiin.
■ tilintarkastajat.
Lisäksi valtuusto hyväksyy tilinpäätöksen ja päättää vastuuvapaudesta.
Riihimäkeläiset päättävät, ketkä istuvat kuvan salissa maanantai-iltaisin päättämässä kaupungin yhteisistä asioista.
Kaupunginvaltuusto on noin kahdeksan kertaa vuodessa kokoontuva Riihimäen korkein päättävä elin, joka vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Riihimäen valtuustossa on 43 jäsentä.
Monta hyvää syytä äänestää
4
Demokratia toteutuuKysyimme kolmelta pitkään valtuustotyötä tehneeltä neljä kysymystä:
1. Miksi pitää äänestää?2. Toteutuuko Riihimäellä demokratia?3. Mitä hyvää?4. Miksi lopetat?
ILPO ROPPONEN
1. Kun äänestää, ei tarvitse jälkikäteen sanoa, että on väärin sammutettu tulipalo.
2. Demokratia toteutuu Riihimäellä hyvin.
3. Monipuoluejärjestelmä on toteutunut Riihimäellä hyvin, koska mikään puolue ei yksin ole määräävässä asemassa.
4. Lopetan, koska neljä kautta riittää. En halua jäädä roikkumaan valtuustoon 70-vuotiaana.
SATU YLIPEKKA
1. Ei ole varaa valittaa, jos ei ole äänestänyt. Omalta ehdokkaalta voi aina kysyä.
2. Demokratia toteutuu hyvin. Päätöksistä äänestetään ja enemmistö ratkaisee.
3. Valtuustossa on etenkin pitkään mukana olleiden kesken hyvä yhteishenki, joka on johtanut nopeuteen päätöksen-teossa.
4. Kolmen kauden jälkeen haluan antaa enemmän aikaa perheelle ja keskittyä oman yrityksen hoitamiseen.
TIMO SINIVUORI
1. On hyvä, että kunta- laisella on valtuustossa yksi nimetty henkilö, josta tietää, että hän edustaa samoja arvoja. Sen vuoksi valinta kannattaa tehdä huolella.
2. Pääosin toteutuu hyvin, mutta on myös älykkäitä ei-demokraattisia virityksiä piilossa. Sen vuoksi päätöksen- teossa pitää keskittyä korkeaan etiikkaan.
3. Hyvää ovat ehdottomasti valtuustotyön tuomat ystävyys-suhteet sekä hedelmälliset seminaarit.
4. Olen aina sanonut että kaksi tai kolme kautta riittää. Sen jälkeen on hyvä katsoa välillä ympärille. Toisaalta opiskelen työn ohessa oikeustieteitä ja haluan, että vapaa-aikaa riittää myös perheelle.
Kaupunginvaltuusto on noin kahdeksan kertaa vuodessa kokoontuva Riihimäen korkein päättävä elin, joka vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Riihimäen valtuustossa on 43 jäsentä.
Kuva: Saara Vuorjoki
Kunnallispolitiikka on yhteistyötä ja asioista sopimista. Joskus voi asioiden käsittely mennä kireäksi, mutta mitään hämärää suhmurointia se ei todellakaan ole.
Kuv
a: S
aara
Vuo
rjoki
Kuv
a: J
aana
Hod
juK
uva:
Jaa
na H
odju
5
Valtuusto hyväksyi uudistuk-sen viime vuoden lopulla sen jälkeen, kun ensin oli selvitet-ty mahdollisuuksia kehittää eri hallinnonalojen yhteis- toimintaa. Muutos astuu voi-
maan vuoden 2013 alusta.– Teknisellä keskuksella ja ympäristö-
keskuksella on useita yhteisiä toiminnan sektoreita, joten yhdistäminen tuntuu varsin mielekkäältä ja perustellulta ratkaisulta. Yh-teisiä asioita löytyy mm. kaavoituksen, kart-ta- ja tonttiasioiden, katu- ja puistoasioiden, rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun, jätehuollon sekä kierrätyksen aloilla, Jouko Lehtonen sanoo.
Hänen mukaansa toiminnot jatkuvat pääsääntöisesti entisellään ja nykyiset yksiköt säilyvät kuten tähänkin asti.
– Yksi toiminnallinen muutos koskee kierrätyskeskusta. Se on ollut perinteisesti ympäristökeskuksen hoidossa, mutta jatkossa se siirtyy osaksi kuntouttavaa työtoimintaa, sanoo ympäristönsuojelupäällikkö Elina Mäenpää.
– Palvelumme varmasti helpottuu, jos esimerkiksi joutuu rakentajana asioimaan kaava- ja lupa-asioissa. Tällä hetkellä asiak-kaat joutuvat usein kulkemaan kahden kerroksen välillä yritystalossa. Jatkamme samassa osoitteessa, mutta palvelu keski-tetään yhteiseen pisteeseen.
Alustavien arveluiden mukaan uusi palvelupiste avataan yritystalolle ensi syksynä.
Ei säästöjä, vaan resurssejaSekä Elina Mäenpää että Jouko Lehtonen korostavat, että muutoksella ei ole etsitty ensisijaisesti säästöjä, vaan on pyritty löytä-mään lisää resursseja.
– Molemmilla toimialoilla on runsaasti yh-teisiä tavoitteita, joiden saavuttaminen varmasti helpottuu, Jouko Lehtonen korostaa.
– Riihimäki on ympäristövastuullinen kaupunki, joka pyrkii jatkuvasti lisäämään ympäristöystävällisten ja tehokkaiden energiaratkaisujen käyttöä ja toteuttamaan kaupungin ympäristöpolitiikkaa. Uudis-tuksen myötä meidän on varmasti entistä luontevampaa tehdä yhteistyötä ja yhdistää tietämyksemme teknisen keskuksen kanssa, Elina Mäenpää korostaa.
Organisaatioiden kannalta myös monet sisäiset toiminnot helpottuvat, koska yhdistä-minen lisää resursseja.
– Teknisessä keskuksessa on noin 200 työntekijää ja ympäristökeskuksessa 13. Kuitenkin monia hallinnollisia velvoitteita, kuten talousarvioiden tekoa sekä raportointe-ja, koskevat samat vaatimukset. Uudistus tuo tähänkin lisää tehoa, Jouko Lehtonen arvelee. ■
Maija Salonen aloitti Riihimäen kaupun-gin katupäällikkönä huhtikuussa. Hänen teh-tävänään on organisoida ja budjetoida sekä liikenteen infrastruktuurin rakentamista että sen kunnossapitoa.
– Yksinkertaisesti tämä tarkoittaa sitä, että tehtävänämme on pitää Riihimäen kadut turvallisina ja liikennöitävässä kunnossa, Maija Salonen tiivistää.
Aikaisemmin valtion liikennevirastossa projektipäällikkönä työskennellyt Maija Sa-
PALVELUT YHTEEN PISTEESEENRiihimäki yhdistää teknisen keskuksen ja ympäristökeskuksen yhteiseksi toimialaksi, jonka johtajaksi tulee nykyistä teknistä keskusta luotsaava Jouko Lehtonen. Yhdistämisen myötä esimerkiksi kaava- ja lupa-asioiden hoitaminen helpottuu.
Maija Salonen on uusi katupäällikkö
Jatkamme samassa osoitteessa, mutta palvelut keskitetään yhteiseen pisteeseen. Kuntalaisen kannalta palvelujen saatavuus helpottuu.
Hallintokeskus Perusturva- keskus Kasvatus- ja opetuskeskus
■ Yleiset hallintotehtävät
■ Kehittämistehtävät
■ Konserniohjaus ja talous-
hallinnon tehtävät
■ Henkilöstöhallinnon tehtävät
■ Yhteispalvelut■ Sosiaalityö■ Vammaispalvelut■ Koti- ja vanhuspalvelut
■ Varhaiskasvatus
■ Perusopetus ja lukio-opetus
■ Taiteen perusopetus ja
vapaa sivistystyö
■ Kirjasto
■ Ruokapalvelut
Kaupunki toimii
2Kaupungin palveluista ja toiminnoista huolehtii tällä hetkellä kuusi eri hallintokuntaa. Esittelemme vuorollaan jokaisen toimialan.
TIESITKÖ?
■ Katupäällikkö vastaa siitä, että Riihimäen kadut ovat liikennöitävässä kunnossa.
■ Katupäällikkö organisoi ja budjetoi katujen rakentamista ja kunnossapitoa.
■ Vuonna 2011 oli katuvalaistuksen valo- pisteitä Riihimäellä 7372 kappaletta.
■ Hoidettuja viheralueita vuonna 2011 oli 742,9 hehtaaria.
Katupäällikkö Maija Salonen, ympäristönsuojelu-päällikkö Elina Mäenpää sekä teknisen keskuksen
johtaja Jouko Lehtonen pitävät uutta teknisen toimialan keskusta toimivana ratkaisuna.
Katu- ja puistoyksikkö
6
lonen teki viimeksi työtä esimerkiksi valtion ratahankkeiden parissa. Hän näkee uuden työnsä moninaisena ja haastavana.
– Haluan jatkossa myös edistää toimin-taamme yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Tarkoituksena on muun muassa kehittää pa-lautekanavia nykyisen suoran kontaktoinnin ja nettipalautteen lisäksi. On hyvä, että kuntalaiset voivat olla yhteydessä meihin ja kertoa omista huomioistaan. Kiireellisinä ai-koina osastomme työntekijät eivät varmasti
ehdi joka paikkaan, jolloin esimerkiksi rikki-näiset liikennemerkit tai vaaralliset vauriot ovat tärkeitä havaintoja. Haluamme saada niistä tietoa, koska tavoitteemme on pitää kaikkia liikenneväyliä turvallisina, Maija Salonen sanoo.
Katupäällikön piiriin kuuluvat myös puis-tot ja metsät sekä jätehuolto, joten yhteistyö teknisen- ja ympäristöalan asiantuntijoiden kanssa on tärkeää. Organisatorisesti katuosas-to kuuluu nykyiseen tekniseen keskukseen. ■
■ Ympäristönsuojelu
■ Rakennusvalvonta
■ Kaavoitus■ Kartoitus■ Katujen ja puistojen kunnossapito
Riihimäki on ympäristövastuullinen kaupunki.
Kulttuuri- ja vapaa-aika- keskus■ Kulttuuri ja matkailu■ Liikunta
■ Nuorisotyö■ Museotoimi
Maija Salonen toivoo voivansa kehittää työtään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palautteen antamiseen pyritään luomaan uusia kanavia.
Kuvat: Mikko Käkelä
7
Kannatusryhmän jäsenet Ritva Antila, Markku Kyöstilä ja Veera Puhakka toteavat, että arvonimen saaminen Riihimäelle ei ollut itsestäänselvyys, mutta
on hienoa että kaupunki ja sen asukkaat on saatu asian taakse.
Reilun kaupan kaupunki -arvonimen saadakseen kaupunki on täyttänyt tietyt Rei-lun kaupan kunnalta vaadittavat kriteerit. Arvonimen säilyttämisessä yksi keskeisim-mistä kriteereistä on kestävien hankintojen lisääminen ja toiminnan jatkuva kehittä-minen. Kannatustyöryhmän tulee rapor-toidessaan vuosittain osoittaa, miten Reilun
kaupan tuotteiden kulutus on kasvanut kaupungin hankinnoissa sekä mitä on tehty Reilun kaupan näkyvyyden ja tuotteiden saatavuuden parantamiseksi.
Riihimäki näyttää mallia julkisen sektorin toimijoille– Hienoa, että Riihimäen kaltainen kasvu-keskus haluaa profiloitua myös eettisyyden edelläkävijänä, toteaa Reilun kaupan edistä-misyhdistyksessä Reilun kaupan kaupunki- kampanjasta vastaava projektipäällikkö Reeta Partanen.
– Riihimäki näyttää nyt muiden Reilun kaupan kaupunkien kanssa mallia julkisen sektorin toimijoille siinä, kuinka kunnat voi-vat edistää vastuullisuutta ja ihmisoikeuksia myös oman maan rajojen ulkopuolella.
Aiemmin arvonimen Suomessa ovat saa-neet Tampere, Pori, Joensuu, Lohja ja Espoo. Utajärvi on Suomen ainoa Reilun kaupan kunta. Maailmalla arvonimen saaneiden kau-punkien joukossa ovat mm. Lontoo, Madrid, Rooma, Oslo sekä Kööpenhamina.
Janne Kataja Reilun Riihimäen kumminaKotikaupungistaan ylpeänä riihimäkeläisenä tunnettu viihdemaailman monitoimimies
Reilu kauppa on kriteereiltään kattavin, ke-hitysmaissa vaikuttavin, luotetuin ja suosituin eettisen sertifioinnin järjestelmä maailmas-sa. Reilun kaupan visiona on maailma, jossa kehitysmaiden viljelijöillä ja työntekijöillä on turvattu toimeentulo, mahdollisuus kehittyä ja päättää itse omasta tulevaisuudestaan.
Reilun kaupan järjestelmä on luotu pa-rantamaan kehitysmaiden pienviljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden asemaa kansain-välisessä kaupankäynnissä. Reilun kaupan kriteerit kattavat niin viljelijälle tai työn-
tekijälle maksettavan korvauksen, työn- tekijöiden oikeudet kuin ympäristön huomioimisen.
Jokainen riihimäkeläinen voi lisätä Reilun kaupan tuotteiden käyttöä omissa ostoksissaan. Suomalaiset käyttivät Reilun kaupan tuot-teisiin viime vuonna henkilöä kohden keskimäärin 19 euroa.
Reilun kaupan tuotevalikoi-massa on muun muassa kahvia, teetä, kaakaota, suklaata, viiniä, hedelmiä, mehuja, kosmetiikkaa ja jopa urheilupalloja, joita on Suomessa saatavana jalka-, käsi- ja lentopalloina. ■
Lisätietoja Reilusta kaupasta osoitteesta: www.reilukauppa.fi
RIIHIMÄKI ON REILU KAUPUNKIRiihimäestä tuli elokuussa Suomen kuudes Reilun kaupan kaupunki. Reilun kaupan kaupungiksi ei synnytty ihan hetkessä, vaan takana on vuosien työ. Suurimman urakan arvonimen eteen on tehnyt paikallinen Reilun kaupan kaupunki -kannatustyöryhmä.
Suosi Reilua kauppaa!
Arvonimeä juhlistettiin Reilun kaupan kahveilla.
Reilun kaupan visiona on maailma, jossa kehitysmaiden työntekijöillä on turvattu toimeentulo.
Kuvat: Saara Manelius
8
Janne Kataja on lupautunut toimimaan Reilun Riihimäen kummina. Katajalle Reilu kauppa on jo entisestään lähellä sydäntä, ja kotikau-pungille myönnetty arvonimi on myös henki-lökohtaisesti merkityksellinen.
– On hyvä muistaa, että omilla valinnoil- la voimme parantaa myös toisten ihmisten hyvinvointia. Valitsen itse usein kaupassa Reilun kaupan tuotteita, joten asia on jo sitä kautta tärkeä ja läheinen. Onkin mainiota, että nyt voin myös kertoa asuvani Riihimäellä, Reilun kaupan kaupungissa, iloitsee Janne Kataja.
Reilun kaupan kaupunki Riihimäen kummiksi ryhtyminen tuntui heti kättelyssä luontevalta idealta.
– Pyyntöjä lähteä mukaan erilaisiin projekteihin tulee paljon, mutta olen päät-tänyt että lähden mukaan vain sellaisiin vapaaehtoisjuttuihin joiden takana haluan oikeasti seistä. Riihimäen ja Reilun kaupan yhdistelmä on mainio, sillä siinä on minul-le kaksi tärkeää asiaa mukana, Janne Kataja kommentoi. ■
Reilun kaupan tuotteita käyttävät ja tarjoavat riihimäkeläiset kahvilat, ravintolat, hotellit ja muut yritykset sekä yhdistykset löytyvät lähiaikoina avautuvasta osoitteesta www.reiluriihimaki.fi.
On hienoa, että Riihimäen kaltainen kasvukeskus haluaa profiloitua myös eettisyyden edelläkävijänä.
KUTSU
Tule tapaamaan Reilun kaupan viljelijää
Tule tapaamaan kirgisialaista Reilun kaupan viljelijä Gulsun Joldoshevaa kaupun-ginkirjastoon tiistaina 23.10. klo 15.00.
Reilun kaupan luomupuuvillanviljelijä Gul-sun Joldosheva on 54-vuotias kuuden aikuisen lapsen äiti ja 13 lapsen isoäiti. Hän asuu pienessä 1200 asukkaan kylässä ja viljelee omalla, alle kahden hehtaarin maa-alallaan puuvillan lisäksi mm. maissia ja auringonkukkaa.
Gulsun kertoo tilaisuudessa elämästään Reilun kaupan puuvillatilllla ja siitä, kuinka Reilu kauppa on hyödyttänyt hänen yhteisöään. Ylei-söllä on myös mahdollisuus kysymyksiin.
Tilaisuudessa tarjoillaan Reilun kaupan kahvia. Tervetuloa tutustumaan Reiluun asiaan!
REILU PELI
9
Riihimäellä alettiin tehdä syk-syllä 2011 etsivää nuorisotyö-tä, jonka kohderyhmänä ovat pääasiassa 16–25 -vuotiaat
nuoret, mutta jonka palvelut ulottuvat 29 ikävuoteen saakka.
Etsivän työn tavoitteena on etsiä niitä avun ja ohjauksen tarpeessa olevia nuoria, jotka eivät jostakin syystä ole palveluverkoston tarjoamien palvelujen piirissä tai eivät ole niihin sitoutuneita, selvittää nuorisotoimenjohtaja Marko Laitinen.
– Laki velvoittaa toisen asteen op-pilaitokset ja puolustusvoimat ilmoitta-maan keskeyttäneiden nuorten yhteys-tiedot etsivälle nuorisotyölle. Sitten me käynnistämme etsinnän. Usein nuori löytyy jo ensimmäisen puhelinsoiton perusteella. Toimintamme perustuu luottamukseen eikä siihen sisälly vel-
voitteita. Tarjoamme apua, mutta sitä ei ole pakko ottaa vastaan, mainitsee etsivä nuorisotyöntekijä Ella Sundell.
– Pyrimme tapaamaan nuoren kasvotusten ja tarjoamme vaihtoehtoja. Niitä saattavat olla uuden koulutusalan lisäksi vaikkapa työpajatoiminta tai työkkärissä käynti.
– Etsivän työn tarkoituksena on poh-tia, suunnitella ja toteuttaa jokaisen nuo-ren kanssa juuri oman näköinen polku, askel kerrallaan. Autamme silloin, kun tuntuu että elämä menee solmuun, Ella Sundell ja Marko Laitinen sanovat.
Yhteyttä voi ottaa arjen pienissä ja suurissa asioissa. Yhteydenotto onnistuu puhelimella, sähköpostilla tai vaikka etsimällä työntekijät Facebookista. ■
YHTEYSTIEDOT:Ella Sundell:p. 019 758 4725, [email protected] Laitinen:p. 019 758 4709, [email protected]
ETSIVÄ NUORISOTYÖ TARJOAA TUKEA
Etsivä nuorisotyö auttaa silloin, kun elämä menee solmuun.
Riihimäen matkakeskuksessa on avat-tu nuorten oma tila, missä voi jutella, käyttää tietokonetta, pelailla, kahvitella ja viettää aikaa muuten vaan.
Samassa paikassa toimi aiemmin Tärinäksi nimetty taidetila, joten rauta-tieaseman tuntumassa sijaitseva etsivän nuorisotyön ja katupäivystyksen tuki-kohta sai nimen Kolina.
Kolinassa voi käydä seiskaluokasta ylöspäin aina 29 ikävuoteen saakka. ■
■ Kolina on avoinna keskiviikkoisin ja tors-taisin klo 14–20 ja perjantaisin klo 16–22.
■ Keskiviikkoisin klo 14–16 paikalla on Riihimäen seudun nuorisoasunnot ry:n asumis-ohjaaja ja klo 14–18 Riihimäen 4H-yhdistyksen työntekijä.
■ Torstaisin Peltosaari-projektin Nuoret esiin -hankkeen nuorten valmentaja Perttu Jämsén on tavattavissa klo 14–20.
■ Perjantaisin Kolinassa ovat klo 16–22 Riihimäen nuorisoyksikön etsivä nuoriso-työntekijä Ella Sundell ja erityisnuorisotyön-tekijä Sari Lähdeniemi.
■ Aukiolopäivinä Kolinassa on paikalla Riihimäen nuorisoyksikön työntekijä, ja loka- kuun alusta siellä tapaa muitakin toimijoita.
Kolina on nuorten oma tila
Uutisia&asioita
Monet nuoret viettävät aikaa matkakeskuksessa, joten Kolina on strategisesti hyvällä paikalla, iloitsevat Ella Sundell ja Marko Laitinen.
Rautatienpuiston päivätoimintakeskuk-sessa riittää touhua viitenä päivänä viikossa. Kotona asuvat vanhukset tulevat paikalle ta-paamaan toisiaan ja virkistäytymään. Ohjelma on monipuolista yhdessäoloa, esimerkiksi taidehetkiä ja nojatuolimatkoja historiaan. Omaishoitajalle toiminta antaa mahdollisuu-den omaan vapaa-aikaan. Vanhusten päivätoi-
mintaan hakeudutaan kaupungin palveluneu-vonnan kautta. Kokopäiväisen päivätoimin-nan hinta on 14,50 €/päivä, osapäivä 9,70 €. Tarvittaessa järjestetään myös kuljetus. ■
YHTEYSTIEDOT:Palveluneuvonta p. 019 758 4364 (arkisin klo 8 -11)[email protected]
Vanhusten päivätoiminta tuo vaihtelua elämään
Kuva: Rodeo / Juha Tuomi
Kuva: Susanna Halonen
Kuva: Urpu-Kaarina Yli-Laurila
10
LÄHILIIKUNTAPAIKAT OVAT KAIKKIEN KÄYTÖSSÄ
Riihimäelle on rakennettu useita lähiliikuntapaikkoja koulujen yhteyteen. - Mutta ne on tarkoitettu ihan kaik-
kien liikkujien käyttöön, muistuttaa vs. liikuntatoimenjohtaja Anu Marttinen.
Hän vakuuttaa, että liikuntapaikoille saa mennä kello 7 ja 22 välisenä aikana, elleivät ne ole koululaisten liikuntatun-tikäytössä. Aikaa ei tarvitse varata eikä käyttö maksa mitään.
Monitoimikaukalon käsittäviä lähilii-kuntapaikkoja, joilla onnistuvat pallo-pelit, on Pohjoisella koululla, Lasilla, Herajoella ja Uramossa.
Peltosaareen rakennettiin viime syk-synä lähiliikuntapaikka, joka koulussa järjestetyssä nimikilpailussa sai nimen Galaxi. Se on lähiliikuntapaikoista moni-puolisin. Sieltä löytyvät monitoimikau-kalon lisäksi juoksurata, pituushyppy-paikka ja parkour-välineet.
Galaxissa ovat saaneet paikkansa myös ikäihmisille suunnatut kuntoilu-
laitteet, joilla voivat kuitenkin kaikki ikäryhmät harjoittaa tasapainoa ja kehon hallintaa.
Uusin lähiliikuntapaikka valmistui syyskuussa Korttionmäkeen päiväkodin viereen.
Kuluneen syksyn uutuuksia on lisäksi Riuttaan valmistunut 9-reikäinen frisbeegolfrata. Sitä jatketaan 12-reikäi-seksi ensi keväänä.
Ensi vuodeksi suunnitellaan myös lähiliikuntapaikan rakentamista Haapa-huhtaan.
– Toivomme tietenkin, että lähilii-kuntapaikat pidetään siisteinä eikä niitä roskata. Jokainen varmaan ymmärtää, ettei liikuntapaikkoja ole tarkoitettu mopoiluun tai kotieläinten ulkoiluttami-seen, Anu Marttinen selvittää. ■
Mitä mieltä?Vastaa ja voita■ Haluamme tehdä Riihimäen kaupungin tiedotus- lehdestä entistä paremman. Tähän tarvitsemme Sinun apuasi.
■ Anna palautetta vastaamalla oheisiin kysymyksiin ja laita kuponki postiin. Postimaksun olemme jo maksaneet puolestasi.
■ Palautetta voi lähettää myös osoitteessa www.riihimaki.fi/palaute
■ Lähetä vastauksesi 16.11.2012 mennessä.
■ Arvomme kaikkien vastanneiden kesken pääsylippuja Riihimäen uimalaan ja museoihin sekä muita pieniä palkintoja. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.
Kiitos yhteistyöstä!
Vastaanottaja maksaa
postimaksun
Riihimäen kaupunki Tunnus 501913100003 VASTAUSLÄHETYS
Mikä oli tämän lehden mielenkiintoisin juttu?
Mistä aiheista haluaisit jatkossa lukea tästä lehdestä?
Anna arvosana lehdestä asteikolla 4-10:
Muuta palautetta:
Nimi:
Osoite:
Puhelin:
Peltosaaren koulun vieressä sijaitseva Galaxi on Riihimäen moni-
puolisin lähiliikuntapaikka.
Koska luonnonjärviä on Riihimäellä niukasti, tarjoaa kaupunki erinomaiset uintimahdollisuudet omassa uimalassa. Viime vuosina uimalaa on saneerattu aktiivisesti. Vuonna 2006 tehtiin maaui-
malan peruskorjaus. Viime kesänä sanee-rausvuorossa olivat uimahallin miesten pesutilan laatoituksen saumausten uu-siminen. Pienempiä korjauksia tehdään jatkuvasti. Korjaustoimenpiteillä taataan rakennuksen ja rakenteiden säilyminen hyväkuntoisina myös jatkossa. Uimala onkin kovassa käytössä: viime vuonna
uimalassa oli kaikkiaan 149 693 käyntiä. Käyntikerrat ovat kasvaneet tasaisesti vuosi vuodelta. Pääsymaksuilla katetaan noin 24 % uimalan käyttökustannuksista. ■
Keskiviikkona 31.10.2012 klo 17–19 HALLOWEEN -tapahtuma uimahallissa (mm. vesidisco), tule mukaan!
Riihimäen uimalasta pidetään hyvää huolta
Riihimäen uimala halutaan pitää hyvässä kunnossa kuntalaisten iloksi.
Kuva: Susanna Kuusi
Kuva: Jaana Hodju
11
Aivan ensimmäisiä strategisia tehtäviä neljä vuotta sitten oli pyrkiä eriyttämään Riihi-mäen Vesi omaksi toimijaksi kunnan teknisen toimialan organisaatiosta ja pyrkiä itse-
näiseen päätöksentekoon. Sen lisäksi Riihi-mäen Vedelle valittiin uusi johtaja.
Uudistustoimet onnistuivat Hannu Nok-kalan mukaan hyvin.
– On ollut ilahduttavaa havaita myös veden yleisen arvostuksen selvä kasvu. Puh-taan veden merkityksen ovat ymmärtäneet
Riihimäen Vedellä on takanaan ensimmäinen nelivuotis-kausi oman johtokunnan alaisuudessa. Puheenjohtajana on toiminut rakennusinsinööri Hannu Nokkala.
Riihimäen Vesi kunnallisena liikelaitoksena rahoittaa itse toimintansa. Verovaroja ei siis käytetä.
RIIHIMÄEN VESI KEHITTYY
päättäjien ohella myös kuntalaiset. Hyvänä osoituksena tästä voidaan pitää myös Valion laajentumishankkeita Riihimäelle. Heille puhdas vesi on elinehto.
Talousveden saanti on nyt turvattuKuluneiden vuosien tärkein hanke on Hannu Nokkalan mukaan ollut puhtaan talousveden saannin turvaaminen.
– Hausjärven ja Lopen vedenottamoiden mukaantulon ansiosta emme ole enää niin haavoittuvaisia ja pystymme huolehtimaan tärkeimmästä tehtävästämme, eli puhtaan talousveden toimittamisesta kuntalaisille.
– Tulevien vuosien suurin hanke on puh-distamon saneeraus, jonka kustannus on noin 17 miljoonaa euroa. Siihen on sijoitettava, jotta pystymme täyttämän lupaehdoissa ole-vat puhdistustulokset. Normaaliolosuhteissa tähän pystytään nytkin, mutta äkkinäiset rankkasateet tai lumien sulamisvedet nosta-
vat kuormituksen hetkellisesti niin suureksi, että ei voida välttyä ohijuoksutuksilta.
– Tähän ongelmaan on vastattava myös saneeraamalla jatkuvasti viemäriverkostoa.Riihimäellä on edelleen liian paljon seka-viemäröintejä eli viemäreitä, joissa jätevedet ja sadevedet ohjautuvat samaan viemäriin. Näin ei voi olla. Ongelmaa pahentaa uusien kauppa- ja liikekeskusten sekä parkkialuei-den asfaltti- ja betonipinnoitteet. Sadevedet eivät enää entiseen tapaan imeydy maahan, vaan ne johtuvat viemäreihin, Hannu Nokka-la selvittää.
Kaksi kilometriä vuodessa saneerataanNämä ongelmat näkyivät ja koituivat monen Riihimäkeläisen harmiksi kuluneen syksyn rankkasateiden aikana.
– Syy on selvä. Jos viemärit äkkiä täyt-tyvät sadevesistä, ne eivät voi vetää, jolloin ylitulvimiset ovat väistämätön seuraus. Sen vuoksi meidän on pystyttävä panostamaan myös viemäreiden saneerauksiin.
Investointitarpeet ovatkin suuret. Lasken-nallisesti on arveltu, että nykyisellä kahden kilometrin vuosittaisella saneerausvauhdilla kestää noin 60 vuotta, ennen kuin nykyiset sekaviemäröinnit on muutettu erillisviemä-reiksi.
Tämä on Nokkalan mukaan taloudellises-ti raskasta.
– Kuntalaistenkin on hyvä muistaa, että Riihimäen Vesi on kunnallinen liikelaitos, joka rahoittaa itse toimintansa veden käyttö- ja liittymismaksuilla, verovaroja ei siis käytetä. Onneksi maksut ovat Riihimäellä varsin koh-tuulliset ja vastaavat summaa, jonka ihmiset käyttävät keskimäärin vaikapa makeisiin.
Tulevaisuuden haasteitaHannu Nokkalan mukaan lähivuosien suur-ten hankkeiden ohella on keskityttävä myös muilla tavoilla kehittämään Riihimäen Veden toimintaa.
– Jo tällä hetkellä Riihimäen Veden puh-distamossa käsitellään ympäristökuntien jä-tevesiä. Se on järkevää, sillä suuret puhdista-moyksiköt ovat tehokkaimpia ja ympäristön kannalta on järkeviä.
– Tällaista yhteistyötä ympäröivien kunti-en välillä on vesihuollon sektorilla kehitettä-vä myös jatkossa. Samalla tavalla on esimer-kiksi pohjavesien suojelua edistettävä koko seutua kattavana toimintana, Hannu Nokkala toteaa. ■
Riihimäen Veden johtokunnan
puheenjohtaja Hannu Nokkala on
tyytyväinen sekä tapahtuneeseen kehitykseen että
henkilökunnan ammattitaitoon.
12
Jätevedenpuhdistamon saneerauksen toteutussuunnitelmat ovat valmistuneet. Tar-jouskilpailu on käynnissä ja urakoitsijat vali-taan marraskuussa. Saneeraus alkaa vuoden 2013 alussa ja saneerausaika on kaksi vuotta. Saneerauksen kustannuksista Hausjärven ja Lopen rahoitusosuus on yhteensä noin 20 %. Hankkeen kustannusarvio on 17,5 milj. €.
Saneerauksessa jätevedenpuhdistamon kapa-siteetti kasvaa ja toimintavarmuus paranee. Tavoitteena on saada kuormitushuippujen ai-kaiset ohitukset kuriin ja saattaa puhdistamo muutenkin teknisesti ajan tasalle. ■
Jätevedenpuhdistamon saneeraus alkaa
VESI-POSTIA
Jätevedenpuhdistamon saneeraus on jättiurakka, joka on ollut Riihimäen Veden listalla jo pitkään.
Kuva: Saara Vuorjoki
ASIAKAS VALITSEE MITEN ASIOIRiihimäen Veden asiakaspalvelu on rakennettu siten, että asiakas voi itse valita miten haluaa asioitaan hoitaa: soitto, sähköposti, verkkoasiointi tai käynti paikanpäällä. Tätä konseptia ovat toteuttamassa palvelusihteerit Pirjo Kemppainen, Satu Konttinen sekä Viivi Tuominen.
Vielä toistaiseksi palvelusihtee-rit tavoittaa omista numerois-taan, mutta tulevaisuudessa palvelua kehitetään yhden palvelunumeron periaatteella.
– Puhelin on tietenkin tärkein työkalumme, mutta entistä enemmän asiakkaat siirtyvät käyttämään asioinnissaan sähköisiä medioita. Oma sähköpostiosoit-teemme ([email protected] ) on ollut käytössä kolmisen vuotta ja siitä on tullut hyvin suosittu, toteaa Viivi Tuominen, joka pääsääntöisesti vastailee sähköpostiin tulleisiin kysymyksiin.
– Sen lisäksi yhä useammat ovat siirtyneet käyttämään KulutusWeb-Internetpalvelua. Tämän etuna on vaivattomuus sekä se, että voi asioida mihin vuorokauden aikaan tahan-sa. Sivustola löytyy myös paljon tietoa vedes-tä ja sen kulutuksesta, Satu Konttinen toteaa.
– Nämä ovat tietenkin vain uusia mah-dollisuuksia. Edelleen voi soittaa, lähettää kulutuslukemia postilla, tulla käymään toi-mistossa tai käydä maksamassa sähkölaskun-
sa Tietotuvassa välttyäkseen pankkikuluilta, Pirjo Kemppainen muistuttaa.
Muista ilmoittaaRiihimäen Vesi on halunnut tehdä asioinnin mahdollisimman helpoksi tukemalla kaikkia palveluväyliä.
– Mittarilukemien ilmoittaminen on asi-akkaan etu, koska muuten vesilaskut voivat olla kulutukseen nähden liian suuria. Jos laskut ovat liian pieniä, saattaa tosi suuri ta-sauslasku yllättää aikanaan. KulutusWeb:ssä ilmoittaminen käy tosi helposti, palvelusih-teerit korostavat.
– Myös muuttoilmoitukset ja omistajan-vaihdokset on syytä muistaa ilmoittaa meille. Varsin usein käy, että omakotitaloa rakenta-vat ovat antaneet meille osoitteensa, mutta unohtavat ilmoittaa, kun muuttavat valmis-tuneeseen kiinteistöön.
– Me emme saa mitään tietoja automaat-tisesti väestörekisteristä, vaan asiakkaan on aina itse ilmoitettava. ■
Riihimäen asiakaspalvelu palvelee virka-aikana kello 08.00 – 15.00, jolloin pal-velusihteerit vastaavat puhelimiin, hoitavat sopimusasioita, laskutuksia ja vastaavat säh-köposteihin. Muina aikoina asiointi onnistuu sähköpostilla tai KulutusWebillä.
KulutusWeb on internet-pohjainen oh-jelma, johon jokaisella asiakkaalla on pääsy. Hän tarvitsee vain tietokoneen sekä internet-
yhteyden. Linkki palveluun löytyy Riihimäen Veden sivuilta. Omiin tietoihin pääsee vesi-laskusta löytyvillä kulutuspisteen ja vesimit-tarin numeroilla.
Sen jälkeen asiakas voi esimerkiksi tarkas-tella omaa kulutustaan, ilmoittaa kulutuslu-kemiaan jne.
Palvelu on ollut käytössä jo pitkään ja sen suosio on jatkuvasti kasvanut. ■
KulutusWeb palvelee aina
Satu Konttinen on yksi Riihimäen Veden kolmesta palvelusihteeristä. – Autamme mielellämme kaikissa veteen liittyvissä kysymyksissä, hän korostaa.
KulutusWeb on helppo tapa asioida Riihimäen Veden kanssa. Tarvitset vain tietokoneen ja internetyhteyden.
13
Riihimäen Vesi on saanut aluehallintovi-rastolta terveydensuojelulain 17 §:n perus-teella määräaikaisen poikkeusluvan Riihi-mäellä sijaitsevan Herajoen vedenottamon talousvesikäytölle. Poikkeuslupa myönnettiin kesäkuun 2015 loppuun asti torjunta-aineelle 2,6 diklooribentsoamidi eli BAM- pitoisuu- delle 0,15 µg/l. BAM on rikkakasvien torjunta-
aineena käytettyjen klooritiamidin ja diklobe-niilin hajoamistuote.
Sosiaali- ja terveysministeriön asettama talousveden BAM-pitoisuuden raja-arvo 0,1 µg/l ylittyi vedenottokaivossa. Talous-veden laatuvaatimusten torjunta-aineiden raja-arvo on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta annettu ennaltaehkäisyperiaatteen
mukaan, eikä siten perustu WHO:n terveys-perusteisiin suosituksiin. BAM:n laskennal-linen terveysperusteinen raja-arvo juomave-dessä on aikuiselle noin 450 µg/l ja lapsille 150 µg/l. Myönnetty poikkeuslupapitoisuus 0,15 µg/l on 0,1 % laskennallisesta lasten terveysperusteisesta pitoisuudesta, eikä poik-keuksesta aiheudu terveydellistä vaaraa. ■
Herajoen vedenottamolle poikkeuslupa talousveden käytölle
Kuva: Saara Vuorjoki
14
Riihimäen Vesi käynnistää yhteistyössä Hausjärven ja Lopen kuntien kanssa pro-jektin, joka tähtää vähentämään jäteveden ylivuotoja Vantaanjoen valuma-alueella. Jätevesiverkoston vuotovesitutkimusten ja verkostomallinnusten tavoitteena on tunnis-taa verkoston osat, joissa kapasiteetin lisäämi-sellä voidaan tehokkaimmin estää
jätevesiylivuotoja. Riihimäellä ja osittain myös Hausjärvellä toteutettavan kiinteistö-neuvonnan tavoitteena on selvittää kiinteistö-jen hulevesien johtaminen jätevesiverkostoon ja jakaa ilmaiseksi kiinteistöille tietoa hule- ja jätevesien erottamisesta. ■
Jäteveden ylivuotoja Vantaanjokeen vähennetään
VESI-POSTIA
Uudelle projektille Vantaanjoen suojelemiseksi on saatu EU-rahoitusta.
Kuva: Rodeo / Juha Tuomi
Kuva: Saara Vuorjoki
15
Käyntiosoite Eteläinen Asemakatu 2, 11130 Riihimäki
AVOINNAma-to 8.00 – 15.00pe ja aattopäivinä 8.00 – 14.30
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa:[email protected]
Asiakaspalvelu ■ Vesi- ja jätevesilaskutus, liittyjätietojen muutokset, vesimittarin lukeman ilmoitus
PALVELUSIHTEERIT Pirjo Kemppainen 019 758 4962 Satu Konttinen 019 758 4966 Viivi Tuominen 019 758 4961
Rakentajapalvelu■ KVV-laitteet, asennustarkastuksetTARKASTUSTEKNIKKO Jukka Seuranen 019 758 4965
■ Tonttijohdot, vesimittaritJOHTOMESTARI Markku Lamminsivu 019 758 4967
Laitokset KÄYTTÖPÄÄLLIKKÖ Tiina Oksanen 019 758 4970
Hallinto JOHTAJA Jarmo Rämö 019 758 4964
VESIHUOLTOINSINÖÖRI Sirpa Aulio 019 758 4975
■ Urakoiden valvonta VERKOSTOTEKNIKKO Tommi Virtanen 019 758 4963
Vikailmoitukset019 758 4967 virka-aikana019 741 7487 virka-ajan jälkeen
YHTEYSTIEDOT
Heikki Mäen työt alkavat varikolla kello seitsemän aamulla. Tämä tarkoittaa sitä, että auto käynnistyy Mäntsälän kotipihalla pian kuuden jälkeen. Matkaa
kertyy noin 50 kilometriä suuntaansa, mutta se ei hirvitä.
– Matka ei tunnu pitkältä. Toisaalta olen tehnyt pitkään erilaisia urakkatöitä, joten on mukava tietää, että työt odottavat joka päivä samassa paikassa. Olen monta vuotta elänyt elämää, jossa koskaan ei ole varmasti voinut tietää löytääkö itsensä esimerkiksi Kotkasta, Savonlinnasta tai Lahdesta. Arvostan sitä, että tiedän meneväni joka päivä Riihimäelle töihin, Heikki Mäki sanoo.
Monipuolinen työkokemusAlku on sujunut uuden opettelun merkeissä. Sinänsä asiat ovat rakennusmestarin koulu-tuksen saaneelle Heikki Mäelle tuiki tuttuja.
– Toki vesihuollon asioissa on paljon omia piirteitä, jotka on opeteltava, mutta paljon on kyse perusurakoista ja kunnallistekniikan töistä, joita olen paljon tehnyt edellisissä työ-tehtävissäni.
– Valmistuttuani työskentelin aluksi Helsingin kaupungin ja sitten Hyvinkään kaupungin palveluksessa. Sen jälkeen olin yrittäjänä maanrakennusalalla toistakym-mentä vuotta, minkä jälkeen YIT:llä ja Des-tialla. Infran rakentaminen on siksi tuttua ja olen tehnyt sitä jopa Riihimäelle.
Elokuun alusta Heikki Mäkeä odottivat uudet haasteet Riihimäen Veden uutena verkosto-päällikkönä. Mäntsäläläiselle Heikki Mäelle Riihimäki on ennestään tuttu paikka monipuo-lisen työkokemuksen ansiosta.
HEIKKI MÄKI ON UUSI VERKOSTOPÄÄLLIKKÖ
Työnhakuun sattumaltaSattumalla oli suuri osuus siihen, että Heikki Mäki haki Riihimäelle töihin.
– Minulla oli hyvä työpaikka enkä koke-nut minkäänlaista tarvetta etsiä uusia töitä. Huomasin kuitenkin sattumalta työpaikkail-moituksen sanomalehdestä. Se alkoi kiinnos-taa ensin sen verran, että soitin toimitusjohta-ja Jarmo Rämölle.
– Kun hän kehotti pistämään paperit, päätin kokeilla. Nyt olen täällä ja tyytyväinen siitä, että näin kävi.
Heikki Mäellä on täytettävänään suuret saappaat. Hän astui virkaan, josta riihimäke-
läiset ovat tottuneet löytämään yli 30 vuotta vesiasioita hoitaneen Markku Lamminsivun.
– Minusta on ikävä, että Markku ehti läh-teä eläkkeelle. Olisi varmaan ollut hyödyllistä olla jonkin aikaa hänen kanssaan yhdessä, koska häneltä olisi varmasti löytynyt koke-musperäistä tietoa siirrettäväksi minulle.
– Toisaalta minusta on kyllä hyvin mie-lenkiintoista tehdä perehdyttämistyötä itse-kin. Uusia asioita tulee lähes päivittäin ja on mukava etsiä asioihin vastauksia.
– Riihimäen Veden työntekijät vaikutta-vat hyvin ammattitaitoisilta ja ovat valmiita neuvomaan.
Puhelin soi vilkkaastiHeikki Mäen ensikokemukset uudesta työstä ovat varsin myönteisiä. Työtahti on kova ja asiat pyritään tekemään pitkällä tähtäyksellä kunnolla, koska taustalla on velvoite huoleh-tia kuntalaisten vesihuollosta.
– Alku oli vauhdikas. Rankkasateet aihe-uttivat tulvimisia ja pistivät päiväohjelmat nopeasti uusiksi. Tavallaan se oli hyvä keino päästä asioihin nopeasti kiinni, vaikka se oli tietenkin ikävää niille, joille tulvimiset aiheut-tivat suuria ongelmia.
– Muutenkin puhelin tuntuu soivan tosi taajaan. Vähän aina hätkähtää ja toivoo, että ei olisi kyse putkirikosta. Muuten minun kan-naltani on vain hyvä, että ihmiset soittavat. Saan sillä tavalla mahdollisuuden tutustua ihmisiin ja uusiin asioihin. ■
Heikki Mäellä on kolme jo aikuista lasta, joten nyt on aikaa hoidella omakotitaloa ja harrastaa kivaa liikuntaa: squashia ja jalkapalloa kaveriporukassa sekä hiihtoa. Takana on jo kolme Finlandiaa.
Heikki Mäellä oli täytettävänään suuret saappat hänen astuessaan virkaan, jota oli hoitanut 30 vuotta Markku Lamminsivu.
Mitä tekee verkostopäällikkö?■ Vastaa verkostojen kunnossapidosta.
■ On putkiasentajien esimies.
■ Hoitaa kiinteistöjen vesihuoltoliittymienrakentamisen.
■ Hoitaa kiinteistöjen vesimittareiden asennukseen ja vaihtoihin liittyvät asiat.
■ Opastaa kiinteistöjen omistajia vesi-huollon ongelmatilanteissa.
TYÖNKUVA
LOKAKUU
| | |
|| |
|
MARRASKUU
| ||
| |
|
| |
||
| | |
| |
| |
RIIHIMÄELLÄ TAPAHTUU
Syyslomaviikon ohjelmaa
EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN VIIKKO 5.–11.11.Koko viikon ajan
5.11.
7.11.
7.11.
7.11.
Lisätietoja:
Meksikon kulttuuriviikko 1. – 10.11.2012Poimintoja ohjelmistosta:
| |
| |
| |
|
|| |
JOULUKUU
| |
| | |
| |
| |
|
| |
| |
| ||
| |
| |
| |
|
