¥ i&;>

14

p^BSjEfc^•wS8s?.Im^SS

GK*

El. <g»-

Kotikirkonkuulumisia

Kangasalan seurakunnantiedotuslehti

N:o 1/1985

Ryhmakirje

Kirkkoherra Pentti Hytonen:

Seurakunnan taloustoiminnan tukena 1985

Seurakunnan kirkkovaltuusto on ennen joulua vahvistanutalkaneen vuoden tulo- ja menoarvion, jonka loppusumma onn. 8,7 milj. mk. Mcnot jakautuvat paaluokittain:

1. Taloushallinto 7,4 %2. Seurakunnallinen

toiminta 41,9%4. Hautaustoimi 4,0 %5. Kiinteistotoimi 14,0%6. Rahoitustoimi 14,9%7. Paaomatalous 17,8%

100 %

Seurakunnan tehtava on luonnol-lisesti sananjulistus ja kristilli-nen palvelu, seurakunnallinentoiminta. Kaikkien muiden paa-luokkien "sijoitukset" ovat tuke-massa seurakunnan paatehtiivaa.Seurakunnassamme on tarkoinvalvottu, etta hyva tila (optimi)suoran seurakuntatyon ja sitapalvelevien hallintotoimien kes-ken on sailynyt.

Ehka edella oleva prosentti-taulukko antaa mahdollisuudenarvioida tilannetta. On kuitenkinmuistettava, etta esim. monienkiinteistojemme kayttohenkilo-kunta ei valttamatta ole ylenkaukana n.s. suorasta seurakun-

tatyosta eika ilman asiallistayleistaloushallintoa ole mahclol-lista tehda jarjestelmallista seu-rakuntatyota. Luottamusmiesjar-jestelma on hyva ja halpa toteut-tamaan paatosvaltaa ja valvon-taa. Rekisterivirastona toimivankirkkoherranviraston virkailijattekevat usein selvaa sielunhoito-

tyota, ja kustannukset ovat var-sin kohtuulliset.

Seurakunnallinen toiminta onkoetettu tarkoituksenmukaisellatavalla jakaa osa-alueisiin: ylei-seen seurakuntatyohon, tiedotus-toimintaan, musiikkitoimintaan,paiviikerhotyohon, pyhakoulu-,partio-, rippikoulu-, nuoriso-, tyt-to-, poika-, diakonia-, lahetys- jasisalahetys-. kehitysvammaistyo-hon. sairaalasielunhoitotyohon.

Tiiman alueen palkkausmenotovat n. 65 % palkkausmenoista,mista teolop:ityovoiman palkkausmenot ovat, hieman taman kir-joittajan yllatykseksikin, allepuolet. Kaikki palkkausmenotovat muuten n. 3,6 milj. mk, mi-ka on n. 41,5 % budjetin loppu-summasta. Hautaustoimen me-not ovat mielestani ylliittavanpienet. Naissa menoissa ei olepapiston eika kanttoreiden palve-luita mukana. Olen laskenut, ettayhteen hautaukseen valmistelui-neen kuluu papilta aikaa n. 8tuntia.

• • •

Kiinteistotoimi kasittaa seurakunnan kiinteistojen yllapitome-not. Kayttokiinteistot ovatkinseurakunnan varsinainen rik-kaus, yhteiseen kilyttoon tarkoi-tetut. Meillahan on kirkko, Huutijiirven kappeli, kirkonkylan,Suoraman, Vatialan, Huutijar-ven ja Ruutanan seurakuntata-lot, Havisevan rukoushuone, Pyn-nolan pappila, Santasaaren jaEinolan leirikeskukset sekii pienivirastotalomme. Metsaa seura-kunnalla on hieman yli 400 ha,josta on tietenkin tulojakin kayt-tosuunnitelman mukaan.

• • •

Rahoitustoimen suurin menoera on maksut Kirkon keskusra-hastolle, mika on n. 10,9 % budjetin loppusummasta. Naillii va-roilla keskusrahasto maksaa kir-

kon palveluksesta elakkeellepaasseiden elakkeet ja perhe-elakkeet seka avustaa heikossataloudellisessa asemassa oleviaseurakuntia. Tahan paaluokkaankuuluvat kirkkolain edellyttamatrahastoinnit, lainojen kustannuk-set ja verotuskustannukset.

Paaomatalous kasittiia uudis-rakentamisen ja siihen verratta-vat suuret korjaustyot. Ehkiisuurin, ainakin ikavin menoeraon 1969 valmistuneen Suoramanseurakuntatalon tasakaton uusi-minen. Huutijiirven hautaus-maan lisaalue saa aidan, Eino-laan saadaan lisatoimintatilaavalmistuvaan rantarakennuk-seen.

Vuonna 198(5 tapahtuvaan kir-kon korjauksen siirtomomentillesaadaan tana vuonna n. 200 000mk saastoon. Myos kunnan, seurakunnan ja Hameen Sahkon yh-teisen yrityksen, Harjusola Oy:nosakepaiioman korotukseen sijoi-tetaan runsaat 200 000 mk.

Seurakunnan tulot ovat, kutenhyvin tiedamme. ne verot, joitaseurakuntalaiset maksavat. Kunyritamme pitaa menot kurissa jatiedamme, etta henkilostomenotovat nykyisin yleensa varsin kor-keat. olemme laskeneet, paljonkoseurakunnan j)alkkausmenoistatulee yhta seurakunnan jasentiikohti. Summa on mielestani mel-ko kohtuullinen 188 mk vuonna1985. Ensi vuonna tuleva kirkonsuuri sisakorjaus saadaan suori-tetuksi nykyisella veroiiyrin hin-nalla, mutta Iainaa joudumme2—3 milj. mk ottamaan. Korjauson taman sukupolveln suuryritysseurakunnassamme. Sen tarpeel-lisuuden voi jokainen todeta osal-listumalla jumalanpalveluksiin.

Meillii on yhdessa Pirkanmaanseurakuntien kanssa tana talve-na "Pidetaan yhta"-kampanja.Yrityksen keskeisena periaattee-na on koettaa tehda omaa seura-kuntaa tutuksi sellaisessa hen-gessa, etta me olemme tavallis-ten ihmisten yhteiso puutteineenpaivineenkin. Ei seurakunta or-ganisaationa sinansa osoita edesrakkautta kenellekaan, mutta sita voimme osoittaa me kaikki,jotka Kristuksen rakkaudestaolemme osalliseksi paasseet.

Olen halunnut kirjoittaa Uissiitalousasioista niin avoimesti kuinse tassa yhteydessa on mahdollis-ta. Myos palautteita olemme val-miit saamaan mieluimmin "Pidetaan yhta"-hengessa.Hyvaa uutta vuotta jokaiselle.

OMASSA

SEURAKUNNASSA

— SINUA VARTEN

3.2. PERHEKIRKKO

kirkossa klo 10

10.2. JUMALANPALVELUSkirkossa klo 10 jaVatialan srk-kodissa klo 11

17.2. JUMALANPALVELUSkirkossa klo 10

Havisevan rukous-

huoneessa klo 10Ruutanan srk-kodissa

klo 11.30

SRK-ILLAT Suoraman srk-

keskuksessa torstaisin kello 19:

7.2. "Raamattu nykyajassa"14.2. "Kuka on kristitty?"

Kirkkokonsertti 24.2. klo 18,Jorma Elorinne

• • •

10.2. Perheiden ulkoilupaiva San-tasaaressa kello 11.30—14

13.2. Leipamyyjaiset kk:n srk-kodissa klo 19

15.2. Kirpputori yhteisvastuunhyvaksi kirkonkylan srk-kodissa klo 15—18

17.2. Rokkapaiva Santasaaressa

"Tanne me kuulumme..."

TAVALLISTEN IHMISTEN

TEEILLAT kello 18

10.3. Huutijarven srk-kodissa17.3. Vatialan srk-kodissa

Raamatun Sanaa tutkimme

RAAMATTUKOULUSSA kirkonkylan srk-kodissa joka toinensunnuntai klo 18.30—20.00 (seu-raava kerta 10.2.) jaRAAMATTUPIIREISSA, joita oneri puolilla seurakuntaa.

Pitakaa yhtd

/'sat ja aid.it, siIla yhdessa elaessanne, toistanne rakastaen, teluotte turvalliset ja kehittavat puitteet omalle ja lastenne

elamalle.

Lapsetja vanhemmat, silla lapsi tarvitsee mallin, jonka mukaan han voi opetella toimimaan omassa elamassdan. Van

hemmat puolestaan tarritsevat tyydytysta, jota koetaaii seurat-taessa uuden elaman syntymistaja kehittymista.

Tybtoverit, silla tybssa koettava yhteisvastuullisuudentunneja tybn mukanaan tuomat ihmissuhteet vaikuttavat ratkai-

sevasti koko clamaan.

L/uetteloa voisi jatkaa loputto-miin. Media on lukuisia t&rkeitaih»iissuhteita, joiden vaaliminenvaatisi paljon aikaa ja rairaa.

Tunnen kuitenkin voitnatto-muutta mi)ia mi kohdistmrien lu-kuisten odotusten keskella. Kuin-ka voin ottaa huomioon lahim-mdiseni, kun en tule aina toimeencdes itseni kanssa? En edes yritaajatella, mitii merkitsisi vastuuniAfrikassa el&vistbl, nalktia n&ke-vista ihmisista. Kuitenkin sina,Jeesus, sanoit: "Siita kaikki tun-tevat teidilt minun opetuslapsik-seni, jos teilla on keskindinenrakkaus."

Minun pitaisi rakastaa, sillasina, Jeesus, olei ensin rakasta-nut minua. Sina osoitif omallaelamalldsi ja opetuksellasi, ettajoka inen ihminen, lahell&ja kau-kana, Suomessa ja EUopiassa,on minun lahimmaiseni. En sai-si olla rcilinpitamaton heidiintarpeittensa ja amnkuutojensakeskella. Ohm huono todistus si-nun rakkaudestasi.

Mutta sina, Jeesus, opetit my6smuuta. Kerroit yhteydestd, jokavallitsee Isdn ja minun ratilid.Jumala, miua en jaksa huomioi-da edes toista ihmista, mutta sindpid&t rakkautesi tahden minut

yhteydessdsi. Meida)i suhteenimeei pddty minun roimattomuuienitahden. Sinini edessasi saan ollaheikko. Sinun raltakuntasi, Kris-tuksen todellinen seurakunta,koostuu juuri heistd, jotka. ym-mdrtdrdt oman rajaraisuutensa.Seurakunta on sairaideu ja pa-rannettarieu majatalo.

Sina, joka koet roimattomuut-ia, tide mukaan! Tide meidanheikkojeu joukkoou. Tule tuke-maan ja tide saamaan tukea.Jumala voi tehda heikosta rake-ran, heikko voi auttaa toistaheikkoa. Saamme yhdessa rukoil-la, etta Jumala araisi silmamme)idkemdd)i lahimmaisemme jaantaisi roimaa heiddn huomioi-miseensa.

Ennen kaikkea saanune yhdessa iloita pelastuksen perustasta,joka on a ran nut me ilie tien Jumala)/ luokse. Jeesuksen risti onykteyden merkki. Jumala piti'iameidat yhteydessaait Kristuksent&hden. Hd)i rakastaa juuri heik-koja, koska kdnen armonsa voitulla taydelliseksi rain heikkou-den kautta.

Tapaamisiin Seppo Jama

Yhteisvastuukerays 3rl7J

Taman paivan haaste:

ETIOPIANalanhata on yha suureneva on-gelma Etiopiassa. Arvioiden mu-kaan nalasta kiirsii 6,5 milj.henkiloa ja 200.000 ihmista onmenehtynyt nalkaan. Kuivuus-alue on laajentunut etelaan pain.Viime sadekausi oli kaksi kuu-kautta myohassa. eika se ollut vil-jan kasvukauden pituinen. Sato-nakymat ovat huonot jopa perin-teisella viljan ylituotantoalueel-lakin. Avustusviljaa tarvitaan ai-nakin taman vuoden ajan.

Viime vuoden kevaalla KirkonUlkomaanapu sai kerayksenkautta hankituksi 1700 tonniasuomalaista vehnaa, joka toimi-tettiin kuivuusalueelle. Osa vil-jasta on kaytetty etiopialaistenruokapalkkoihin Kambattan Ha-dyan alueella, missa on kaynnis-sa miljoonan puuntaimen istu-tusohjelma. Metsityksen avullapyritaan turvaamaan maatalou-den mahdollisuuksia ja estiimaankuivuuden leviamista.

Suomen Kirkon Ulkomaanaputoimittaa avustukset yhteistyossiiLuterilaisen Maailmanliiton(LML) ja Etiopian kirkkojenkanssa. LML:n avustustoiminnanpaaalue on Wollon maakunta, joka on Tigren maakunnan ohellapahiten karsineita alueita. Viljaakuljetetaan Wolloon maanteitse.Kirkkojen kaytossa on mm. 17kuorma-autoa. Myos lentokulje-tuksia kiiytetaan.

Etiopia on tamankin vuodenyhteisvastuukeriiyksen ulkomai-nen avustuskohcle. Paljon tarvitaan meidan hyvaosaisten apua,jotta voitaisiin pelastaa lahim-maisen elarria Etiopiassa.

Dahlac-saarel

Pinta-ala: 1,2 milj. km-Valtiomuoto: sosialistinen tasavalta, jonka johdossa sotilas-hallitus vuodesta 1974Paakaupunki: Addis Abeba, asukkaita noin 1,2 milj.Vaesto: noin 32 miljoonaa asukasta, joista 41 % alle 15-vuo-tiaita;keskim. elinika 39 vuottakeskim. perhekoko 5 henkeavaestonlisays n. 800.000 henkea vuodessaKielet: amhara (virallinen kieli) ja yli 90 muuta kieltaUskonnot: kristittyja n. 55 % (oi-todokseja 16,5 milj., pro-testantteja 1,5 milj.), muslimeja n. 35 %, muita n. 10 %.Terveydenhuolto: 1 laakari lahes 100.000 asukasta kohtiKoulutus: n. 35 % vaestosta lukutaitoisiaElintaso: bruttokansantuote n. 550 mk/asukasElinkeinot: maatalous 45 %, teollisuus 15 %, muut 40 %Kaupankiiynti: viennista yli puolet kahvia

Yhteisvastuun voimin pienikinkasvaa suureksi.

50 mk tuo vaikkapa terveyspal-velut etiopialaisperheelletai luku- ja kirjoitustai-don kahdelle kalkutalais-lapselle

30 mk riittaa pakolaisen ruoka-annokseen kolmeksi vii-

koksi tai lapsen vaateker-taan

20 mk turvaa vedensaannin per-heelle kuivuusalueilla

10 mk riittaa lapsen kuukaudenruoka-annokseen

4 mk maksaa kilo riisia, jostatulee 20 ruoka-annosta

1 mk riittaa mukilliseen maitoakuudelle lapselle

(Ohjeelliset summat Kirkon Ul-komaanavun esitteesta)

Yhteisvastuukerayksen johtaja Onni Koski

Monessa mukana iloisin mielin

Tama tammikuu on ollut Onni Koskelle kiireista aikaa: Yhteisvastuukeraajien hankkimista ja kysele-mista, esitteiden toimittamista yli sadalle kerajalle.Yhteisvastuukerays alkaa "Pidetaan yhta" tunnuksel-la 3.2. Keraysjohtajan aika loppui kuitenkin aikai-semmin. Han on ollut tammikuun viimeiset viikotmukana miestenleirilla Santasaaressa.

Keraysjohtajan mielessa ovat myos muut yhteis-vastuukeraykseen liittyvat asiat, kuten rokkapaivaSantasaaressa ja kirpputori seurakuntakodissa. OnniKoski on lisaksi kirkkovaltuutettu ja diakoniajohto-kunnan puheenjohtaja, joten vastuuta ja tehtaviariittaa.

— Nama vuodet ovat olleet mie-lenkiintoista ja rikasta aikaa.Diakoniatoiminnan kautta miniiolen piiiissyt hyvin sisaan seura-kuntaan, sanoo Onni Koski. jokajohtaa nyt yhdeksattii kertaa yh-teisvastuukeriiysta.

— Kun minua tehtavaan pyy-dettiin, katsoin sen heti kutsu-

mustehtavaksi. johon oli lahdet-tava. Kieltaytyminen ei kaynytedes mielessa, Onni Koski kertoo.— Minulle on nuoresta asti hei-kommassa asemassa olevan aut-taminen ollut sydamen asia. Selienee isani perintoa. Han jilttivaikka oman tyonsa kesken, joshanen apuaan tarvittiin muualla.

Mista keraajat?Onni Kosken tehtavana on keraa-jien hankkiminen taajama-alueil-le. Haja-asutusalueilla keriiystahoidetaan seurakuntasisarien jakylatoimikuntien avulla.

Loppusyksysta ja alkutalvestaOnni Koski soittelee entisille ke-raajille, ystaville ja tuttaville pi-taen esilla keraysasiaa. Osa enti-sistii keraajista ei aina ole val-miita jatkamaan. Kuitenkin heil-ta voi saada vinkkia uusista "eh-dokkaista".

— Koskaan ei keriiajia ole lii-kaa, sanoo Onni Koski. Keriiajiahelpottaa kovasti keriiysalueenmahdollisimman pieni koko.

Pidetaan yhta 3.—17.2.Tana vuonna yhteisvastuuke-riiykseen liittyy seurakunnankampanja, joka on saanut ni-mekseen "Pidetaan yhta". Kampanja toteutetaan Tampereenymparistoseurakunnissa. Malliaon rakenneltu yhteisvoimin.

Pidetaan yhta -tunnuksellaseurakunta haluaa vahvistaaseurakuntatietoisuutta ja kutsuaseurakuntalaisia tilaisuuksiinsaja toimintaan.

Pidetaan yhta -kampanjan ai-kana kiinnitetiian huomiota myosjumalanpalvelukseen, joka onseurakuntalaisten kokoontumis-ten keskipiste. Kampanja aloite-taan perhekirkolla 3.2.

Onni Koski tervehtii ilolla "Pidetaan yhta" -ajatusta. — Nainyhteisvastuukeriiyskin on enem-miin esilla seurakunnan kaikissatilaisuuksissa. Kaikki seurakunnan tyontekijat ovat joliain laillamukana asiassa.

Antamisen iloOnni Koski toivoo, etta me kaikkiloytaisimme oikean antamisenilon. Meilla on sittenkin niin pal-jon. josta voimme antaa. Meillaovat asiat monessa suhteessa hyvin. Meidiin pitiiisi oppia anta-maan omastamme myos kaukai-sille lahimmiiisillemme.

Antamisen oppii varmasti te-kemaan ilolla, kun nakee ja ta-juaa ihmisten hiidan vaikkapaEtiopiassa. Elemme pystykiianpoistamaan kaikkea hatiiii, voimme ainakin lieventaii hiitaa. nal-kaii, puutetta yhden tai muuta-man ihmisen eliimassa.

Yhteisvastuukerayksen tuotos-ta 55 % menee ulkomaiseen avus-tuskohteeseen. Loppu jaetaan ko-timaisiin kohteisiin, joita ovatvaltakunnalliset erityiskohteet.hiippakunnallinen diakoniatyo jaoman seurakunnan diakoniatyo.

RAAMATTUKOULU KK:N

SRK-KODISSA Qjoka toinen sunnuntai klo 18.30—20Aiheena Johanneksen evankeliumi c->10.2. Ylosnousemusja elama, Joh. 11 T~"17.2. Jeesus ratsastaa Jerusalemiin, Joh. 12—13 p^3.3. Tie, totuus ja elama, Joh. 14—15 4-jJm

LASTENKAITSENTA jarjestetty srk-kodin ylakertaan.

RAAMATTUPIIRIT

SANAN PIIRIKirkonkylan srk-kodissa joka toinen ke klo 13 (seur. 6.2.)

NAISTEN RAAMATTUPIIRIKirkonkylan srk-kodissa joka toinen ti klo 19 (12.2.)

KUOHENMAAN RAAMATTUPIIRIKoululla joka toinen to klo 19 (21.2.)

RANTAKOIVISTON RAAMATTUPIIRIKodeissa joka ma klo 19, tied. Heiniimaki. puh, 771114

LIUTUN RAAMATTUPIIRIKodeissa joka toinen ti klo 18.30(12.2.),tied. Annikki Syrjii, puh. 645156

MAYRAVUOREN - HUUTI.IARVEN RAAMATTUPIIRISrk-kodissa joka toinen ke klo 19, tied. Tiilikainen, puh. 770438

PIKKOLAVanhustentalojen kerhohuoneessajoka toinen ma klo 15 (18.2.)

HAVISEVAN RAAMATTUPIIRIKodeissa, tied. Eira Hilden. puh. 702488

VATIALAN RUKOUS^ J A RAAMATTUPIIRISrk-kodissa joka ma klo 19

RAAMATTU-JA RUKOUSPIIRIOpettaja-asuntolassa, Katajatie (57 B, joka ma klo 18.30,tied. Ritva Siren, puh. 770570

KIRKONKYLAN MIESTENPIIRISrk-kodissa tai kodeissa joka toinen pe klo 18.30(1.2.)

RUUTANAN MIESTENPIIRISrk-kodissa joka toinen pe klo 12 (8.2.)

MIESTENPIIRI JA NAISTENPIIRIKodeissa joka toinen pe (miehet) ja joka toinen su (naiset).tied. Tuomo ja Riitta Vanhanen. puh. 707542

NAISET — tervetuloa omaan toimintaan!Maanantaisin

Tiistaisin

Keskiviikkoisin

Torstaisin

voimisteluilta Suoraman srk-keskuksessa klo 19raamattupiiri kk:n srk-kodissa klo 19 (joka toinenviikko, seur. 12.2)vuoroviikoin Vatialan srk-kodissa

kuultokirjontaa klo 18 tai liikuntaa ja saunaklo 18.30 (6.2.)lentopalloilta Suoraman srk-keskuksessa klo 19saunakerho kello 18.30 (parittomina viikkoina)

Lisaksi soluja, josta saa tietoja Liisa Niemiselta.

NAISTENPAlVAT "Nainen ja tasapaino"20.3. Huutijarven srk-kodissa23.3. Vatialan srk-kodissa24.3. Kk:n srk-kodissa

Nuoret januorisonvuosi

Silm.iemme edessa haamottavatjo Sveitsin komeat alpit ja Itaval-lan pienet maalaukselliset kylat,joissa asuu noin puolet itavalta-laisista. Olemme todella ottaneettodesta nuorisovuoden seurakun-nassa: Ensi kesana nuorten retkiKeski-Eurooppaan, kevaan mit-taan retkia lahiseuduille ja paa-siaisena Lappiin, tarkemminMuonioon.

Nuorisovuoden haaste ajaameidiit liikkeelle. Me kerrommekouluissa, mita seurakunnalla ontarjolla nuorelle eteenpain pyr-kivalle ihmiselle.

Edellamainittujen retkitoimin-tojen lisaksi viikottain nuorillaon mahdollisuus kokoontua seu-rakuntamme toimitiloissa nuor-teniltoihin, keskustelu- ja raa-mattupiireihin, erilaisiin harras-tusryhmiin ja kohdata seurakun-nan tyontekijoitii kahdenkeskisis-sa keskusteluissa.

Haluamme nain olla nuoriso-vuodessa taydellii painolla ja mi-talla mukana kulen kaikki muut-kin, jotka kantavat huolta nuori-somme henkisesta ja hengellises-ta hyvinvoinnisLa.

Meillii on jopa se rohkea naky,etta me kaikki yhdessii voimmesaada aikaan jotain sellaista. mita emme rohjenneet uneksiakaan.Ja kun on kyse seurakunnanloiminnasta, niin me uskomme,toivomme ja rukoilemme, ettamottomme toteutuisi: KAIKKIMUKAAN — POISSA EI VOIOLLA KUKAAN!!!

Heikki Nurmiranta

LEIKKI-ILTOJA PAIVAKERHOLAISILLEJA HEIDAN VANHEMMILLEEN

helmi-maaliskuussa. Illoista jaetaan erilliset ilmoitukset kerhoissaTERVETULOA!

PelostetfupalvelemoonKirkkomme Kristinoppi opettaa, etta "Khstityn koko elama on palve-lemista". Kun han on saanut kokeaJumalan armoa ja rakkautta, hantahtoo antaa samaa myos toisilleihmisille. Tata han ei fee pakostatai palkan takia vaan mielellaan,"iloisin ja vapain sydamin". (Koh-dot 85 /a 86).

USKO JA ELAMA KUULUVAT YHTEEN. UskoJumalaan syntyy rakastetuksi tulemisen ko-kemisesta. Jumala rakastaa ja armahtaa il-man ehtoja, Kristuksen ansion tahden. Ihmi-sen vastarakkaus Jumalaa kohtaan on sita,etta osoittaa rakkautta Idhimmdisilleen.

Kristilliselle rakkaudelle on tunnusomaista,etta se ei valikoi kohdettansa, vaan voi koh-distua vihamieheenkin. Rakkaus ei laskelmoi,mita hyotya siitd on, vaan tuhlaillen jakaa it-sedan kaikkialle, missd sita kaivataan.

Usko vaikuttaa rakkauden kautta (Gal5:6). Jos emme arkipdivdn keskelld auta japalvele toista ihmistd, on uskossamme jotainvialla. "Usko ilman tekoja on kuollut" (Jaak2:26). Uskon aitous punnitaan siind, mitenpaljon on aittiutta Idhimmdisen kuormienkantamiseen ja valmiutta luopua omasta.

KRIST1LLINEN KIRKKO PALVELEE MAAIL-MAA. Alusta lahtien on kristillinen seurakun-ta nahnyt tehtavakseen huolehtia puutteen-

KertoommeKristinoppia

alaisista ja heikoista. Alkuseurakunnassa ase-tettiin joukko miehia jakamaan avustuksiakoyhille. Kristityt jakoivat omastaan, niin et-tei kenenkddn tarvinnut karsia puutetta (Apt4:34).

Omassa maassamme kirkko on pannutalulle kansanopetuksen, koyhainhoidon jahuolehtimisen vammaisista ja vanhuksista.

Kirkko on perustanut lukuisia hoitolaitok-sia alkoholisteille, vammaisille ja yksinaisille.Sen suuri yhteinen ponnistus, Yhteisvastuuke-rays, on tuonut apua seka kotimaahan ettanykyisin runsaasti myos ulkomaille. Tamakansainvalinen diakonia on samalla lahen-tanyt kirkkoja toisiinsa. Rakkaus ei tunne ra-joja. Kotimaan seurakunnissa palvelevat dia-koniatyontekijat vuosittain tuhansia vanhuk-sia, vammaisia ja vaikeuksiin ajautuneita ih-misia, joille virallinen yhteiskunnan apu eiriittavan usein ja nopeasti ehdi.

Vaikka kirkkoamme sanotaan aivan oikeinSanan kirkoksi, on sen usko aina nakynytmyos palveluksen tyona. Joku on sanonutkin,etta kirkko on ainoa organisaatio maailmas-sa, joka ei ole itseaan varten. Laitos ei kui-tenkaan voi tuottaa rakkautta, elleivdt senyksityiset jasenet sita tee.

JEESUS TUU PALVELEMAAN. Jeesus itsetahtoi aina auttaa koko ihmista, Han ei teh-nyt eroa ruumillisen ja henkisen hatatilan va-lilla. Auttaminen ja parantaminen oli hanenelamdssaan myos evankeliumia eikd ainoas-taan julistaminen. Jeesus kuvasi koko ela-mdntyotaan palveluksi sanoessaan: "Ei Ihmi-sen Poika tullut palveltavaksi vaan palvele-maan ja antamaan henkensa lunnaiksi mo-nen edestd."

Jeesuksen seuraajat on kutsuttu Idhim-mdiskeskeiseen eldmddn, silld heiddt on pe-lastettu palvelemaan.

Olli Koskelma

Kirkkoherranvirasto ja taloustoimistoTapulintie 2puh. 772 121, 772 122, taloustoimisto 772 123

Avoinna ma—pe klo 9—14Kirkkoherranvirasto lisaksi torstaisin klo 14—18.

TULE MUKAAN LAULAMAAN!Musiikkikerho lapsille Kuohenmaan koululla tiistaisin kello 17.Lasten ja nuorten kuoro (7—17-vuotiaille)torstaisin kello 15.30 Vatialan srk-kodissaja klo 18.00 Huutijarven srk-kodissa.Kysy lisaa kanttoreilta, puh. 770600.

TYTOILLE — TYTOlLLE — TYTOlLLE

• Aitien ja tyttojen liikuntakerho Suoramansrk-keskuksessa joka toinen tiistai klo 19(seur. kerran 12.2.)

• Kokkikerho kk:n srk-kodissa yli 10-vuotiaille.(Kerhosta kertoo Marke, puh. 771186)

Tyttokerhot:Ma Suoraman srk-keskuksessa klo 17

Huutijarven srk-kodissa alle 10-v. klo 16.30ja yli 10 v. klo 17.30Vatialan srk-kodissa yli 10-v. klo 17Kk:n srk-kodissa klo 17Rantakoiviston kerhohuoneessa klo 17Vatialan srk-kodissa alle 10-v. klo 17Harjunsalossa, Pikkutalon kerhohuoneessa klo 17Havisevan koululla klo 17Ruutanan srk-kodissa alle 10-v. klo 16ja yli 10-v. klo 17

TALVILEIRI SANTASAARESSA 26.-27.2. Ilm. kh-virastoon.

Ti

Ke

To

Pe

JOKA POJALLE TOIMINTAA SEURAKUNNASSA!TIISTAI:

Ruutanan srk-kodilla

— Raamattukerho klo 16.30

— askartelu- ja lennokkikerho klo 17.Vatialan srk-kodilla

— RC-kerho isille ja pojille klo 18.30.Suoraman srk-keskuksessa

— liikuntaa (sisajaapalloa I.sahlya) klo16.30 alle 10 v.

— liikuntaa klo 17.30 10—14 v.Huutijarven srk-kodilla— Kotitietokoneseminaari isille ja po

jille klo 18.30—20.KESKIVIIKKO:

Kirkonkylan srk-kodilla— askartelua, sahkoautorata ym. klo

16.30

Suoraman srk-keskuksessa

— liikuntaa isille ja pojille klo 17.30 jaaskartelua, lennokkeja, RC-autojaym. klo 19.

TORSTAI:

Huutijarven srk-kodilla— lennokkikerho klo 17

Vatialan srk-kodilla

— auto-ja lennokkikerho klo 17.30.PERJANTAI:

Ruutanan srk-kodilla

— erataitokerho klo 15.30

Havisevan koululla

— liikuntaa klo 16 alle 12 v.

— liikuntaa klo 17 yli 12 v.LAUANTAI:

Kautialan koululla

— askartelua, autoja ja lennokkejaym. klo 12

Raikun koululla

— liikuntaa (ulkona) ja askartelua klo14

Huutijarven srk-kodilla (paikka vaih-tuu) mikroautotoimintaa isille ja pojilleklo 14

TALVILEIRIT SANTASAARESSA

28.2.-1.3. pojille1.—2.3. isille ja pojille

DIAKONIATYONTEKIJAT

TAVATTAVISSA

Diakonissa Irma Pyylampikirkonkylan srk-kodissama—to 9—10,puh. 772 121

Diakonissa Anja Huhta-ahoVatialan srk-kodissama—ti klo 9—10 puh. 646890Suoraman srk-kodissa ke—toklo 9—10 puh. 772 121

Diakoni Pekka PyylampiSuoraman srk-kodissa tiklo 9—10Muulloin, muissa paikoissatavattavissa sopimuksen mu-kaan.

Yhteydenottopyynnotkirkkoherranvirastoon,puh. 772 121

O o

Kello

10 Kk:n srk-kodin ylakerrassa(kestaa jumalanpalveluksenajan)Vatialan srk-kodissaSuoraman srk-kodissaHarjunsalossa. Vaarankal-liont. 4 kerhohuoneessaKuohenmaan Kerttulassa

Rantakoiviston kerhoh.Haapaniemen JuhalassaRiun kerhohuoneessaHuutijarven huoltorak.Havisevan koululla

Liuksialan koululla

11

11.30

12

Pyhakoulu kestaa n. 40 min, paitsikirkonkylassa. Siella pidetaan py-hakoulua ja askarrellaan lastenlasten kanssa koko jumalanpalve-lusajan.

LAHETYSTUPAUkkijarven rannalla

Avoinna ma, ke ja laklo 10—14.

Tule ja tutustu!!

K0TIKIRK0NKUULUMISIA

Vastaava toimittaja:Anja Jussila

Toimitus: KirkkoherranvirastoKangasalapuh. 772 121. 772 122

TAMMER-LINKKI OY. TAMPERE/MANTAN KIRJAPAIND OY MANTTA iqRS iqcjm n7fln.nnin