Kulttuuriympäristön kokonaisuuden hahmottaminen

Kulttuuriympäristön palasista kokonaisuudeksi –

Maakuntamuseoiden teemapäivät

Jyväskylä 21.10.2010

Päivi Halinen/ Keski-Suomen ELY-keskus

Kulttuuriympäristö on kokonaisuus

Esityksen sisältö

Resurssit – vaihtelevat toimintamallit

Keski-Suomen kulttuuriympäristöohjelma - visio ja tavoite – maakunnallinen tahtotila MAKU-työskentely

Kulttuuriympäristötietotausta – yhdessä arvottaminen – es. saaristoinventoinnit

Kulttuuriympäristötiedon hyödyntäminen:– kulttuuriympäristöohjelmat

– kaavoitus

– hoito- ja käyttösuunnitelmat

– hankkeet

Haasteet

21.04.23 3

Vaihtelevat resurssit

21.04.23 4

Resurssit vaihtelevat

Osaaminen ja painotukset vaihtelevat

Ei kaikissa maakunniss

a

Yhteistyösopimukset vaihtelevat

Resurssit vaihtelevat

Osaaminen ja resurssit

vaihtelevat

Maakunnittain räätälöidyt

yhteistyömallit ja vaihteleva

viranomaisten työnjako

Resurssit vaihtelevat

Osaaminen ja painotukset vaihtelevat

Osaaminen ja painotukset vaihtelevat

Kulttuuriympäristön hoidon malli maakunnissa?

Ohjausteho vaihtelee

Keski-Suomen kulttuuriympäristöohjelma

Visio: Vuoteen 2015 mennessä

keskisuomalaisen kulttuuriympäristön arvo ja ominaispiirteet tunnetaan ja tunnustetaan ja niiden hoito on turvattu. Hoito on toteutunut asennemuutoksen ja riittävän rahoituksen turvin

Tavoitteena mm. hyvä kulttuuriympäristön inventointitilanne

21.04.23 5

Maakunnallinen kulttuuriympäristöryhmä MAKU

MAKU-ryhmän tehtävänä on huolehtia kulttuuriympäristön arvojen säilymisestä ja hoidon tason parantamisesta Keski-Suomessa

Ryhmä on toiminut aktiivisesti vuodesta 2000 lähtien. MAKU-ryhmä on tuottanut vuonna 2006 valmistuneen Keski-Suomen kulttuuriympäristöohjelman ja sitoutunut toteuttamaan sitä käytännössä. Ohjelman toteutumista myös seurataan vuosittain.

MAKU-ryhmän tavoitteena on lisätä yhteistyötä ja tiedonkulkua eri toimijoiden välillä

MAKU-toiminta perustuu vuosittain laadittavaan toimintasuunnitelmaan ja teemakokouksiin

(6 kpl/ vuosi

21.04.23 6

Kulttuuriympäristötieto

Kulttuuri-ympäristötieto

Kulttuuriympäristötietotausta Saaristoinventoinnit - pilottihanke

Tavoitteena oli täydentää saariston heikkoa tietoaineistoa etenkin kulttuuriympäristön osalta

Inventoinnit vuosina 2007 ja 2008-Muinaisjäännokset, rakennukset, luonnonsuojelulain luontotyypit, perinnebiotoopit

Yhteistyössä Keski-Suomen museo ja Keski-Suomen ympäristökeskus Rahoittajina em. tahojen lisäksi K-S liitto sekä Jämsän ja Jyväskylän kaupungit Poikkeuksellinen yhteistyöhanke > saatiin arvokasta kokemusta eri asiantuntija-alojen

maastotutkimuksen yhdistämisestä ja hyödyntämisestä Kokeiltiin käytännön toimintamalleja >eri asiantuntijoiden välinen yhteistyö ja

inventointien optimiaikojen selvittäminen Selvitettiin inventointimallin kustannustehokkuutta: yhdistämällä eri asiantuntijoiden

työpanos kohdekäynneillä säästettiin matkakustannuksissa ja työajassa Perusteellisella taustatyöllä pyrittiin kohdennettuihin maastokäynteihin ja täsmälliseen

maanomistaja- sekä yleisötiedottamiseen Uudet inventointitiedot toimivat kaavoituksen ja rakentamisen tausta-aineistona >

helpottaa viranomaistyötä, esim. lupa- ja avustusasioissa. Päivitetyt aineistot osaksi paikkatietokantajärjestelmää

Tuotettiin Päijänteen luonto- ja kulttuurimatkailua tukevaa tausta-aineistoa > kulttuuriympäristön hyödyntäminen matkailussa ja vetovoimatekijänä

Kulttuuriympäristötietotausta Saaristoinventointien merkitys

Synergiaetuja– Vuoropuhelu eri alojen asiantuntijoiden välillä– Monitieteellinen lähestyminen alueisiin ja kohteisiin,

voitiin arvioida kohteen eri arvot yhtä aikaa kokonaisuutena Mahdollistaa myös yhteiset kohderajaukset, joita ei tässä

hankkeessa kuitenkaan löytynyt

– Oppiminen: havainnointi myös toisen asiantuntija-alan kohteista

– Organisaatioiden välisen yhteistyön kehittyminen – Työturvallisuus vaikeasti saavutettavilla alueilla

1. Hassi-Kotakoski (Jämsä/Kuhmoinen) [↔V]

Maisemamaakunta Hämeen viljely- ja järvimaa. Päijänteen seutu; Päijänteen vuorimaat ja lahdelmat.

Lähtötilanne Hassi-Kotakosken maisema-alue on monipuolinen jylhien luonnonmaisemien sekä pienipiirteisten, edustavien viljelymaisemien yhdistelmä. Maisema-alueen rajaus noudattelee vesistön rantojen viljelyksiä ja rantapenkereitä Hassin kylältä etelään Kotakoskelle. Kivikoskella ja sen kauniilla ympäristöllä on myös matkailullista arvoa.RKY93 ja valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ovat päällekkäin, tosin RKY93 rajaus on laajempi ja käsittää koko Arvajanreitin Arvajanlahdelle saakka. Alue ei ole mukana päivitetyssä RKY2009 kohdeluettelossa alueen painottuessa maisemallisiin arvoihin.

Perustelut Maisema-alue perustuu Arvajan vesireittiin ja sen ympäristöön muodostaen edustavan kokonaisuuden. Lisäksi alueella on muinaisjäännöksiä, arvokasta rakennuskantaa sekä suojeltua luonnonympäristöä. Kuhmoisten Päijälän muinaislinna on lähellä. Luonnon- ja kulttuurimaiseman vahva yhdistelmä. Alue on elinvoimainen ja aktiivinen. Edustaa Päijänteen seudun kulttuurimaisemia.

Rajaus Maisema-alueen rajaus muutetaan kattamaan koko Arvajan vesireitti, mukaellen RKY93 rajausta. Rajaus yltää Isojärven Kiviselältä Päijänteen Arvajanlahdelle.

Arvo Valtakunnallisesti arvokas

Nimiehdotus Arvajan reitin kulttuurimaisemat

Kulttuuriympäristötietotausta

Kulttuuriympäristötiedon hyödyntäminen

Kulttuuriympäristöohjelma – kunnan kulttuuriympäristön kokonaisvaltainen tarkastelu

- paikallisen identiteetin rakentaja ja kuntakuvan kehittäjä

- tausta-aineisto kulttuuriympäristöä koskevassa päätöksenteossa ja viranomaisyhteistyössä

- maankäytön suunnittelun pohja-aineisto

- uudis- ja korjausrakentamisen ohjaamisen lähtökohta

- ympäristötiedon lisääjä, tiedonvälittäjä ja paikallishistorian opettaja

- tuki elinkeinotoiminnassa, markkinoinnissa ja hankesuunnittelussa

21.04.23 11

Kulttuuriympäristötiedon hyödyntäminen

Kaavoitus- Keskeinen alue- ja paikalliskehittämisen väline – juridinen sitovuus

- Taustaselvitysten epätasapaino: luontoselvitykset ja muinaisjäännösinventoinnit jo hallitaan mutta maisemaselvitys jää usein otsikkotasolle, rakennettu kulttuuriympäristö?

- Irralliset selvitykset: yhteisvaikutukset ja yhteistarkastelusta saatava lisäarvo jäävät usein puuttumaan

- Osaaminen ja resurssit kunnissa ja konsulteilla puutteelliset: tarvitaan lisää koulutusta !- sitä saa mitä tilaa: kuntien tarjouspyynnöt konsulteille voivat olla

puutteellisia

- ohjaamiseen käytettävät resurssit niukentuvat (ELYt, kunnat)

- voi johtaa ei-toivottaviin tilanteisiin joissa kaavan laatiminen pitkittyy

21.04.23 12

Kulttuuriympäristötiedon hyödyntäminen

Hoito- ja käyttösuunnitelmat UNESCO-kohteille systemaattinen hks:n laadinta (Enhanching Heritage

Toolkit)– Tool 1: Identifying Site Values and Management Objectives

– Tool 2: Identifying Threats

– Tool 3: Relationships with Stakeholders

– Tool 4: Review of National Context

– Tool 5: Assessment of Management Planning

– Tool 6: Design Assessment

– Tool 7: Assessment of Management Needs and Inputs

– Tool 8: Assessment of Management Processes

– Tool 9: Assessment of Management Plan Implementation

– Tool 10: Work/Site Output Indicators

– Tool 11: Assessing the Outcomes of Management

– Tool 12: Review of Management Effectiveness Assessment Results

Vastaavan hks- järjestelmän hyödyntäminen valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristökohteiden yhteydessä

– Jyväskylän yliopiston kampusalue, Hemgård/ Seminaarinmäen maisemaselvitys ja toimenpidekortit 2009, täydentävät luontoarvoselvitykset

21.04.23 13

Kulttuuriympäristötiedon hyödyntäminen

Hankkeet- Hankkeet tulleet korvaamaan virkatyötä – hajoaako ky-tieto

palasina maailmalle?

- Pulmia:- Hankkeiden tuottama tieto ei välity eteenpäin hankkeen aikana tai sen

päätyttyä

- Lyhytjänteisyys

- Päällekkäiset hankkeet

- Kuka koordinoi ja mihin hankkeissa tuotettu tieto päätyy?

- Ratkaisukeinoja:- Hyvät hankekuvaukset: tavoitteet tiiviisti aukikirjoitettuina

- Isot sateenvarjohankkeet, jotka kokoavat pieniä hankkeita alleen

- Hyvät ”monistettavat” hankemallit

- Kattavat hankerekisterit: esim. Maaseuturahastosta rahoitetut hankkeet: www.mavi.fi

- Hyvä tiedotus21.04.23 14

Kulttuuriympäristötiedon hyödyntäminen

Haasteet- Julkinen rahoitus pienenee –> yhteistyön ja uusien toimintamallien

luominen ja kehittäminen

- Oppilaitosten opetussuunnitelmien kehittäminen

> eri alojen opiskelijoiden yhteistyö > yhteiset kurssit > lisäarvo osaamiselle

> yrittäjyysosaamisen lisääminen

> hallinnon toimintamallien tuntemisen lisääminen

- Tietojärjestelmien kehittäminen – yhteiskäyttöisyys

- Riittävien resurssien turvaaminen!

21.04.23 15