Kuntaliiton puheenvuoro Keskustelutilaisuus Pohjanmaan hyvinvointialueen mallin valmistelusta Vaasa 2.5.2019

Tarja Myllärinen 2.5.2019

Kuntaliiton linjaukset sote-uudistukseen 1

Sote-uudistus tarvitaan: alkuperäiset tavoitteet edelleen

kannatettavia

Maakunnissa ja kunnissa tehty työ pitää hyödyntää

Eteneminen on nyt mahdollista kunta- ja

kuntayhtymäpohjaisesti kehittäen lainsäädäntöä edelleen

Rajoituslaki on edelleen tarpeellinen: kehotetaan kuntia

harkitsemaan tarkoin kiinteistöjen myyntiä ja soten osien

ulkoistuksia

Valtakunnallinen valmistelu parlamentaarisesti

Alkuvaiheessa vain sote-toiminnat

2

Kuntaliiton linjaukset sote-uudistukseen 2

Kunnat voivat yhdessä sopia myös muiden tehtävien

järjestämisestä yhteistyössä (esim.

ympäristöterveyshuolto, pelastustoimi)

Sama malli ei sovi koko maahan

Pääkaupunkiseutu tarvitsee oman ratkaisunsa

Valinnanvapautta voidaan lisätä

palvelusetelijärjestelmällä ja myöhemmin

henkilökohtaisella budjetilla

3

Tunnistetut teemat, joihin tarvitaan esivalmistelua

4

Johtaminen,

järjestäminen,

tuottaminen

Sote-uudistuksen kokonaiskuvan

hahmottaminen ja seuranta

Palvelujen integraatio ja

uudet toimintamallit

Talous: rahoitus,

omaisuus ja tilat

Non-sote: työllisyys, TYP

2.0

Kuntien ja kuntayhtymien yhdyspinnat:

Sisote ja HYTE

ICT, tietohallinto, digitalisaatio

Sopimusten johtaminen

Kuntayhtymien omistajaohjaus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset Pohjanmaa ja muu Suomi

6

Terveyspalvelut

Sosiaalipalvelut

7

Maakunta Asukas- Sosiaali-

luku Siitä: ja terveys- siitä:

31.12. 0-17 v. 65 v.- toiminta Lasten- Ikäänty- Vammais- Koti- Työllis- Perus- siitä: Erikois- Muu

2017 % % yhteensä suojelu+ neiden ten hoito tymistä terveyden- Suun sairaan- sosiaali-

€/as. muut lasten palvelut palvelut tukeva huolto terveyden- hoito ja terv.-

ja perh. palv. €/as. €/as. €/as. toiminta yhteensä huolto €/as. toiminta

€/as. €/as. €/as. €/as. €/as.

1) 2) 3) 4) 5) 6)

Manner-Suomi 5 483 641 19,3 21,4 3 235 225 442 326 177 93 593 78 1 228 151

Kainuu 73 959 17,3 26,6 4 013 241 550 458 236 91 808 99 1 525 105

Etelä-Savo 147 194 16,0 29,2 3 930 203 589 441 283 57 693 81 1 520 145

Lappi 179 223 18,3 23,9 3 851 188 532 417 241 85 753 85 1 473 163

Kymenlaakso 175 511 16,9 26,7 3 675 243 618 365 217 92 593 67 1 343 204

Pohjois-Savo 246 653 18,1 23,9 3 671 229 468 342 260 103 696 74 1 451 123

Pohjois-Karjala 162 986 17,3 24,9 3 561 209 480 406 232 112 664 77 1 243 215

Etelä-Pohjanmaa 190 910 20,5 24,1 3 487 211 528 399 213 26 667 86 1 330 114

Etelä-Karjala 129 865 16,7 26,1 3 483 248 502 286 230 93 650 87 1 297 178

Keski-Pohjanmaa 68 780 22,6 22,2 3 425 175 547 357 202 26 667 94 1 243 208

Satakunta 220 398 18,0 26,0 3 397 215 579 410 185 36 559 75 1 289 124

Kanta-Häme 172 720 19,1 23,9 3 290 240 499 294 163 79 568 90 1 293 154

Keski-Suomi 276 031 19,4 22,3 3 286 221 505 328 151 121 714 81 1 114 131

Pohjanmaa 180 945 20,7 22,4 3 254 142 508 308 221 50 669 81 1 227 129

Päijät-Häme 201 228 18,0 25,3 3 252 248 436 297 161 125 625 78 1 185 176

Varsinais-Suomi 477 677 18,2 22,5 3 251 249 442 304 172 94 561 72 1 281 148

Pohjois-Pohjanmaa 411 856 23,7 18,6 3 228 185 415 309 173 96 684 84 1 220 146

Pirkanmaa 512 081 19,3 21,0 3 166 229 439 290 170 105 560 73 1 248 126

Uusimaa 1 655 624 19,9 17,1 2 849 241 335 297 133 106 492 75 1 087 159

8

Kuntien palvelutuotannon nettokustannuksia vuonna 2017, €/as. (pl. Ahvenanmaa, sisältää liikelaitokset)

Lähde: Tilastokeskus

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset euroa/asukas maakunnittain vuonna 2017 Manner-Suomi 3 235 €/as.

9

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

4 000

4 500

Lähde Tilastokeskus

Kuntien palvelutuotannon nettokustannuksia vuonna 2017 (pl. Ahvenanmaa, sisältää liikelaitokset)

10

Kunta Asukas- Sosiaali-

luku Siitä: ja terveys- siitä:

31.12. 0-17 v. 65 v.- toiminta Lasten- Ikäänty- Vammais- Koti- Työllis- Perus- siitä: Erikois- Muu

2017 % % yhteensä suojelu+ neiden ten hoito tymistä terveyden- Suun sairaan- sosiaali-

€/as. muut last. palvelut palvelut tukeva huolto terveyden- hoito ja terv.-

ja perh. €/as. €/as. €/as. toiminta yhteensä huolto toiminta

palv., €/as. €/as. €/as. €/as. €/as. €/as.

1) 2) 3) 4) 5) 6)

Manner-Suomi 5 483 641 19,3 21,4 3 235 225 442 326 177 93 593 78 1 228 151

Pohjanmaa 180 945 20,7 22,4 3 254 142 508 308 221 50 669 81 1 227 129

Isokyrö 4 673 20,9 26,2 3 466 190 744 222 187 62 683 0 1 351 27

Kaskinen 1 274 13,6 38,5 4 686 425 1 081 228 268 0 986 159 1 622 76

Korsnäs 2 154 17,6 27,0 3 521 43 789 203 268 23 859 108 1 220 117

Kristiinankaupunki 6 638 14,7 34,1 3 643 135 638 352 304 22 678 55 1 354 161

Kruunupyy 6 531 21,5 24,7 3 445 114 809 347 330 0 615 98 1 148 82

Laihia 8 051 23,8 21,7 3 303 101 496 415 160 47 692 74 1 282 110

Luoto 5 264 34,6 14,4 2 589 121 384 332 145 3 585 112 1 006 13

Maalahti 5 477 18,0 27,4 3 772 73 727 344 295 31 848 113 1 369 85

Mustasaari 19 384 23,7 21,0 2 856 88 435 292 186 45 642 73 1 136 32

Närpiö 9 507 17,7 28,4 3 308 104 793 245 230 9 658 73 1 166 104

Pedersören kunta 11 084 28,1 17,8 2 925 108 490 325 188 48 336 98 1 378 52

Pietarsaari 19 379 19,2 25,3 3 325 242 488 366 232 4 512 54 1 192 289

Uusikaarlepyy 7 521 21,4 24,4 3 371 104 460 333 319 68 881 75 1 170 35

Vaasa 67 392 19,0 19,5 3 282 164 399 289 214 82 729 91 1 241 166

Vöyri 6 616 20,7 25,1 3 228 51 703 273 168 49 743 75 1 130 111

Lähde: Tilastokeskus

Ikävakioimaton sairastavuusindeksi / maakunnat

11

Ikävakioimaton sairastavuusindeksi

on laadittu sairastavuuden

alueellisen vaihtelun ja yksittäisten

alueiden sairastavuuden muutosten

mittariksi. Alueen ikärakenne

vaikuttaa siihen voimakkaasti, sillä

monet sairaudet ovat sitä

yleisempiä, mitä vanhemmista

ikäryhmistä on kysymys.

Ikävakioimaton sairastavuusindeksi

heijastelee alueelle kohdentuvaa

sairastavuustaakkaa ja esimerkiksi

sen aiheuttamaa palvelujen tarvetta

verrattuna koko maan tasoon.

https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/metada

ta/indicators/244

Kustannukset palvelutarpeiden näkökulmasta

Ikävakioitu sairastavuusindeksi, koko maa ja Pohjanmaa

13

Ikävakiointi kuvaa väestön

sairastavuutta suhteessa koko

maan tasoon. Indeksissä on

otettu huomioon seitsemän eri

sairausryhmää ja

painotusnäkökulmia, joista

sairauksien merkityksiä

avataan.

Indeksin sairausryhmät ovat:

syöpä, sepelvaltimotauti,

aivoverenkiertosairaudet, tuki-

ja liikuntaelinsairaudet,

mielenterveyden ongelmat,

tapaturmat ja dementia.

https://www.hyvinvointikompas

si.fi/fi/web/hyvinvointikompassi/

indikaattori/-

/indicator/r/658/c/658/g/total/i/2

43

Maakuntien tarvekertoimet, (koko maa = 1,00)

14

Tarvevakiointi tekee

sosiaali- ja terveyden-

huollon menot

vertailukelpoisiksi ja ottaa

huomioon asukkaiden

erilaiset palvelutarpeet.

Vertailu antaa tietoa

palvelujärjestelmän

kehittämiseen ja omien

vahvuuksien ja

heikkouksien

tunnistamiseen.

Tiedoista hyötyvät

päättäjät, johtavat

viranhaltijat, suunnittelijat ja

tutkijat.

https://thl.fi/fi/web/sote-

uudistus/talous-ja-

politiikka/kustannukset-ja-

vaikuttavuus/rahoitus/tarve

vakioidut-menot

http://www.terveytemme.fi/tarve

vakioidutmenot/

15

2 700

2 800

2 900

3 000

3 100

3 200

3 300

3 400

3 500

3 600

3 700

Sosiaali- ja terveystoimen tarvevakioidut nettokustannukset maakunnittain vuonna 2017 euroa/asukas Manner-Suomi 3 235 €/as.

Lähde Tilastokeskus, tarvekerroin THL https://www.kuntaliitto.fi/blogi/2019/sotetilastoinnin-taikatemppu

16

Kuva: Kuntanavigaattori, Kuntaliitto Tietojen lähde: Tilastokeskus

Padasjoki

3 212 €/as

Sysmä

2 996 €/as

Hartola

3 410 €/as

Asikkala

3 189 €/as

Heinola

3 118 €/as

Hollola

3 035 €/as Lahti

2 988 €/as

Kärkölä

3 205 €/as Orimattila

3 234 €/as

Tarvevakioidut nettotoimintamenot/asukas 2018, kaikki=100 Lähde: Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon 2018 tammi-joulukuun nettotoimintamenoja sekä niiden vertailuja edellisvuoteen ja talousarvioihin | Kuntaliitto

17

Tarvevakioidut nettotoimintamenot indeksi, mukana olevien kuntien tarvevakioidut menot/asukas yhteensä = 100

Tarvekerroin, THL - Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot

Vaasa Mustasaari Kainuun sote

Soite Eksote

Essote

Pietarsaari

Lue lisää: https://www.kuntaliitto.fi/blogi/2019/sotetilastoinnin-taikatemppu

Arvio sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten kehityksestä Pohjanmaan maakunnassa vuosina 2016-2040

18

Koko maan sote-kustannusten

ennustetaan kasvavan vuoteen

2030 mennessä 77 % ja väestö 4,6

%.

Vanhusväestön määrä kasvaa 30

prosenttia.

Vuoteen 2040 koko maan

kustannukset puolitoista-kertaistuvat,

väestö kasvaa 6,4 %

ja vanhusväestö 37 %.

Taustaoletus: vuotuinen

reaalipalkkojen ja kuluttajahintojen

kautta syntyvä kustannuspaine on

yht. 3 %. Lisäksi on huomioitu

ikärakenteen muutoksen aiheuttama

palvelujen käytön kasvu ja sen

kustannukset.

Lähde: Sosiaali- ja terveyspalvelut Pohjanmaa, THL 2018

Voiko näin jatkua?

Jos ei, niin mitä (kaikkea)

pitäisi tehdä?

Toimintaympäristön muita ennakoitavissa olevia muutoksia

!?

Väestönmuutos kunnittain 2012–2017

20

Kunnat, joissa syntyneen ikäluokan koko oli alle 15 lasta ja alle 20 lasta vuonna 2017 Lähde: Kuntatalousohjelma 2020–2023, kevät 2019

Pohjanmaalla näyttäisi

menevän hyvin näillä mittareilla.

Ikääntyneiden väestörakenne vuonna 2000, 2017 ja 2030

8.5.2019 21

0

100 000

200 000

300 000

400 000

500 000

600 000

700 000

800 000

900 000

1 000 000

65-74 vuotiaat 75-84 vuotiaat 85 vuotta täyttäneet

vuonna 2000 vuonna 2017 vuonna 2030 (ennuste)

Lähde: Tilastokeskus 2019

Yli 75-vuotiaiden määrän arvioidaan

koko maassa olevan vuonna 2030

lähes 800 000, noin 300 000

enemmän kuin vuonna 2017.

22

Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2019

15 % väestöstä

17 % väestöstä

21 % väestöstä

47 % väestöstä

Kuntia yht.

Yhteensä 61 kuntaa, jotka ovat siirtäneet vain terveydenhuollon tai osia

sosiaalihuollosta yhteistoiminta-alueelle.

Sote-integraatio Mitä ja miksi?

Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio Käsitteitä 1

Integraatio tarkoittaa terminä ”kahden erillisen yhdistämistä tai

keräämistä yhdeksi kokonaisuudeksi”.

Sote-palvelujen integraatiolla tarkoitetaan palvelujen

yhteensovittamista toimiviksi kokonaisuuksiksi.

Vertikaalinen integraatio = perus- ja erityistason palvelujen

yhteensovittaminen.

Horisontaalinen integraatio = perustason ja erityistason palvelujen

yhteensovittaminen tai erikoissairaanhoidon sisällä erikoisalojen

välistä yhteensovittamista.

Palveluintegraatio = asiakkaan saamat oikea-aikaiset ja

saumattomat palvelut.

Palveluketjujen integraatio = hoito- ja palvelukokonaisuudet

järjestetään niin, että eri palveluilla ja palveluntuottajilla on sujuva

yhteys keskenään.

Integroitu tuottaminen = palvelut tuottaa sama taho

24

Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio Käsitteitä 2

Tuotannollinen integraatio = palveluja tuotetaan

palvelukokonaisuuksina, palveluntuottajia voi olla useita ja ne

voivat toimia myös verkostomaisesti.

Järjestämisen integraatio = yksi järjestäjä vastaa

tuotantorakenteesta ja sen ohjauksesta, palvelujen

vaikuttavuudesta, kustannustehokkuudesta ja laadusta sekä

viranomaistoiminnoista.

Rahoituksen integraatio = kaikki rahoitus kulkee järjestäjän kautta

ja järjestäjällä on kokonaiskuva taloudesta.

Tiedon integraatio = asiakas- ja potilastieto liikkuu eri toimijoiden

välillä.

25

Ensin on muodostettava yhteinen ymmärrys siitä,

mistä (kulloinkin) puhutaan, kun puhutaan

integraatiosta.

Nykytila Perustason sosiaali- ja terveyspalvelut on Suomessa pääosin

hallinnollisesti yhdistetty samaan organisaatioon.

Käytännön tasolla kullakin toimialalla on omat budjetit ja edelleen

voidaan toimia siiloissa.

Kuntayhtymiä, joissa perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja

erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu on samassa

organisaatiossa on eri puolilla maata yhä useampia.

Käytännön kokemus osoittaa, että toimintojen hallinnollinen

yhdistäminen ei yksinään takaa palvelujen tosiasiallista

integraatiota. Tällöin palvelut näyttäytyvät asiakkaalle

erillisinä.

26

Integraation tavoitteet

Järjestämisen ja yhteiskunnan resurssien kannalta integraatiolla

tavoitellaan kustannusten kasvun hillintää, palvelujen

vaikuttavuutta ja päällekkäisten toimintojen vähentämistä.

Asiakkaan näkökulmasta tavoitteena on sujuva palvelukokonaisuus

ja myönteinen palvelukokemus.

27

Integraation edellytyksiä

Integroidun toiminnan mahdollistava lainsäädäntö.

Uuden teknologian hyödyntäminen.

Toimintaprosessien uudistaminen, joka vaatii muutoksen

johtamista, resursseja, toimintakulttuurin muuttamista ja

henkilöstön koulutusta.

28

29

Palvelujen käyttö

30

Miten palveluiden suurkäyttöä voidaan ohjata ja ennaltaehkäistä?

Parempi tieto

Koordinointi

ja kokonais-

vastuu

Varhaisvaiheen

preventiiviset

muut

toimenpiteet

• Palvelujärjestelmän läpileikkaava asiakaskohtainen

tieto

• Riskitasomittarit

• Hälytykset ja päätöksenteon tuki

• Case management mallit

• Standardoidut prosessit rajapintoihin

• Kokonaisuuden huomioivat insentiivirakenteet

• Neuvonta yksityisistä ja 3. sektorin palveluista

• Kevyiden yhteisöllisten palveluiden järjestäminen

32

Kommunforbundet.fi

PB 200, 00101 Helsingfors

Kommunernas hus, Andra linjen 14

00530 Helsingfors

Kiitos! Tarja Myllärinen

050 596 9866

tarja.myllarinen @kuntaliitto.fi