Upload
others
View
0
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Kuluttaminen osana nuorten
identiteettiä
Mun talous -verkoston Nuori kuluttaja –seminaari 27.11.2014
Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki
Minna Autio
Kuluttajaekonomia, Taloustieteen laitos, Helsingin yliopisto
Esityksen runko
Kuluttamisen merkitys
Identiteetti – tavarat vs. palvelut
Talouden hallinta
Kuluttajakasvatus
Palvelut osana nuorten elämää
Eriarvoistavat käytännöt
Nuoret aikuisten silmin
Materialistisia, viihteen ja brändien ’uhreja’, hedonistisia ja välittömiä
Nauttivat kulutuksen iloista; kulutus tärkeä osa identiteettityötä
Kapinallisia, aktiivisia ja kriittisiä
Ympäristötietoisia, eettinen kulutus, veganismi
Innovatiivisia
Tekstiviestikulttuuri, erilaiset musiikki- ja harrastusgenret, pop-up kulttuuri, nuoret yrittäjät – lelut.fi Santeri Punnala
Harkitsevia ja rationaalisia?
Ei ajatella nuorten olevan, vaikka itsekontrolli keskeinen osa kuluttamisesta (Autio 2006, Wilska 2005, Autio et al. 2013)
Mediakulttuurin merkitys
Median visuaaliset kuvastot
Merkittävä rooli nuorten identiteetin rakentumisessa
(Livingstone 2002, Schroeder 2005, Autio et al. 2013)
Media näyttelee keskeistä roolia ”mahdollisten elämien” tarinoiden välittäjänä Ihminen voi haaveilla ja kuvitella tulevaisuuttaan, arvioida
elämäänsä, saavutuksiaan ja mahdollisuuksiaan (Appadurai
1998)
Digitaalinen kulttuuri Kulutus siirtymässä nettiin – visuaalisuus
Kuluttaminen on symbolien kuluttamista (Baudrillard 1970) ~
ei vain rahan tai tuotteiden
Kuluttajat tuottajina
Blogi – Lara Zone http://www.indiedays.com/ext/larazonee
Sex and the City, Madonna, Brad Pitt ja Angelica Jolie
Jos olisin rikas, yrittäisin parantaa maailman
nälänhätää, koska minusta on hirveä nähdä ihmisten
kärsivän köyhyyden vuoksi, koska minulla olisi niin paljon
rahaa. Muuttaisin New Yorkiin ja ostaisin mahtavan
kattohuoneiston keskeltä Manhattania. Ostaisin Pradan,
Armanin ja Michael Korsin vaatteita, koska kuka nyt ei
haluaisi sellaista Luxus elämää. Voisin myös perustaa
kodittomien ja tosi köyhien ”kodin”, jossa he saisivat asua
ja saisivat ruokaa ja puhtaita vaatteita jonnekin Intiaan.
Voisin myös adoptoida lapsen jostain kehitysmaasta.
– 14 vuotta, tyttö, TR 44 (Jos olisin rikas?) –
Lähde: Strand, Teija & Autio, Minna (2010)
Nuorten kulutuseetokset
Ekonomistinen eetos
Säästäväisyys, harkitsevuus, itsekontrolli
Oikea velkaantuminen, vrt. pikavipit
Hedonismin (nautinnon) eetos
Ilon, leikin ja elämyksen kenttä
Ekologis-eettinen eetos
Ympäristö- ja sosiaaliset kysymykset,
eettisyys, tasa-arvo
Lähteet: Autio (2006), Huttunen & Autio (2010)
Moniääninen kuluttajuus
Uskon olleeni lapsena säästeliäs kuluttaja ... Nykyään
suurimpia menokohteita ovat harrastukset: valokuvat,
lumi- sekä rullalautailu. Vaatteisiin ei todellakaan rahaa
uppoa ... ristiriitaista on se, että saatan maksaa jopa 220
euroa rullalautailukengistä. ...Tyttöystävä on suuri
rahareikä, uskon kuitenkin sen olevan kannattava
sijoituskohde. Miinuksen puolelle en ole joutunut...
Ostopäätöstä tehdessäni ratkaisevia tekijöitä on hinta ja
laatu, ympäristöystävällisyys ja muut eettiset puolet...
Juon Reilun kaupan kahvia. - Teemu 18-vuotta,
keskivertokuluttaja? -
Lähde: Autio (2006), 123–124.
Looking Cool, Efficient & Good
Terveyden eetos
Esteettisyys, ulkonäkökeskeisyys
Terveystuotteet, kuntosali, Fitness
Suorituskyvyn eetos (Sennett 2007)
iPod: voi ladata luentoja, musiikkia, kirjoja
Perheen eetos Yhteiset harrastukset, lomailu
Infantilismin eetos (Barber 2007)
kidults, rejuveniles, adultescents
Helppoa, viihdyttävää ja hauskaa
Talous ja raha
Rahan hallinta
Taloudellisia faktoja
Viikkorahat
Pojat: käyttörahan määrä 14–17-vuotiailla; pojilla 15 %
enemmän käytössä rahaa kuin tytöillä (Raijas & Wilska 2007)
Palkka – pojilla parempi palkka
Palkkaero noin 19 prosenttia, Suomi (Eurostat 2012)
Alle 25-vuotiailla pienempi ero – kasvaa 25-34-vuotiailla
ja eteenpäin
Maksuhäiriöt kasautuu miehille
Alle 25-vuotiailla erot pienempiä, kasvaa 25 =>
http://epp.eurostat.ec.europa.eu/statistics_explained/index.php/Gender_pay_gap_statistics
Itsekontrolliin pohjaava mallitarina
Jos yhtäkkiä saisin ison summan rahaa ...
Ensimmäisenä laittaisin rahat tililleni ja ottaisin
käyttööni kortin. Harkitsisin tarkkaan mitä tarvitsen ja
ostaisin tarpeideni mukaan. Ostaisin rahalla uuden
puhelimen, koska vanhani on aivan romu, uuden
paidan ja housut. Ostaisin meille kotiin myös hyvän
kameran. Jäisin varmasti asumaan tänne... lähtisin
lomalle ulkomaille kaverin kanssa ja ottaisin äidin
mukaan. Suurimman osan rahasta kuitenkin laittaisin
säästöön tulevia vuosia varten. – 13 vuotta, tyttö, TR70 (Jos olisin
rikas?) –
Tarinoissa toistuu: nykyistä hieman isompi asunto, kalliimpi
auto ja usein koko perheen lomamatkan Espanjaan (vrt. Falk &
Mäenpää 1997)
Lähde: Strand, Teija & Autio, Minna (2010)
Maksuhäiriöiset iän ja sukupuolen mukaan, %
vastaavan ikäisestä väestöstä vuonna 2008
Lähde: Suomen Asiakastieto Oy, Kuusisaari, Pietikäinen & Puhakka 2010, 24.
Mihin pikaluottoa käytetään?
Lähde: Kaartinen, Risto & Lähteenmaa, Jaana (2006), 18–29-vuotiaat nuoret tutkimuskohteena
62
61
55
38
34
27
21
20
19
14
0 10 20 30 40 50 60 70
Juhliminen
Nautintoaineet
Ruoka
Velkojen maksu
Liikenne
Matkapuhelin
Vaatteet ja jalkineet
Harrastukset
Vuokra
Matkustus
Taloustaidot ja -taidottomuus
”Maksan laskuni ajallaan”
Lähde: Minna Autio, Terhi-Anna Wilska, Risto Kaartinen & Jaana Lähteenmaa (2009)
35
70
78
34
2218
14
52
17
3 2
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
"Pikavippaajat" "Luotonkäyttäjät" Ei luottoa
Säännöllisesti Melko säännöllisesti Silloin tällöin Harvoin/ei koskaan
Raha ei pysy käsissäni: "kaikki mikä tulee, menee saman tien"
73
47
38
18
46
56
9 7 6
0
10
20
30
40
50
60
70
80
"Pikavippaajat" "Luotonkäyttäjät" Ei luottoa
Täysin/osittain samaa mieltä Täysin/osittain eri mieltä EOS
Talous- ja kuluttajakasvatus
Osana kotitalousopetusta 1800-luvulta (talouskoulut)
Katri Laine (1927, 9): ”Tilikirjasta sitten nähdään, paljonko
edellisenä vuonna on kulunut erilaisiin kodin tarpeisiin...
Kun niin menettelemme, riittävät rahamme aina.”
1940-luvulla säästäväisyyskasvatus, 1960-luvulla
taloudellisuuskasvatus ja 1970-luvulla kuluttajakasvatus
– talouskasvatus (Autio 1997)
Ympäristökasvatus, yrittäjyyskasvatus, mediakasvatus,
taidekasvatus, liikuntakasvatus jne.
Palvelukulttuuri – osana nuorten identiteettiä
”Ilmeisesti kyse oli siitä, että olen nuori ja minunhan ei
kuulu saada yhtä hyvää palvelua kuin vanhemman
asiakkaan”.
– Nainen, 23 vuotta, Palvelutarina-aineisto 2012 –
Palvelukohtaaminen
Asiakaspalvelijan ja kuluttajien välinen
vuorovaikutus – “neutraalit” roolit
Palvelussa kohtaavat ”neutraalien” roolien lisäksi:
Ikään
sukupuoleen
ihonväriin ja/tai
pituuteen liittyviä kategorioita (Forseth 2005, Maijala 2012,
Valtonen 2013, Kuismin 2013)
vrt. lyhyt ja nainen = ”lapsi”
Ikä ja sukupuoli
Kuluttajat haluavat palvelua oman ikäisiltään
asiakaspalvelijoilta
Erityistä sitoutumista vaativissa palvelutilanteissa vanhemmilta
asiakaspalvelijoilta (Wägar & Lindqvist 2010)
Sukupuoli voi rajata erityisesti naiskuluttajan toimijuutta
Autoliike – näkymätön nainen (Maijala 2012)
Naiskuluttajan pituus (Valtonen 2013)
Nuori ikä palvelun este sekä nuorelle asiakaspalvelijalle
että nuorelle kuluttajalle
Nuoruus voi asemoitua ulkopuoliseksi ja/tai ”vääränlaiseksi”
toimijuudeksi verrattuna aikuiseen (Kuismin 2013)
- Kuningaskuluttaja
Tyttäreni (19 v) kertoi, että kun hän menee kauppaan ja
tervehtii henkilökuntaa, kukaan ei reagoi eikä vastaa
tervehdykseen. Lähtiessä tilanne toistuu. Vanhemmille
henkilöille kohtelu on ystävällistä. Liikumme paljon yhdessä
kaupoilla ja aloimme huviksemme 'testata' onko asiassa
perää. Kumpikin meistä on normaali, itsestään huolta
pitävä ihminen, eikä ulkoisen habituksemme pitäisi vaikuttaa
epäluotettavalta tai vastenmieliseltä. Ensimmäisessä otossa
menimme eri aikaan samaan liikkeeseen. Minä ensin ja sain
ystävällisen vastaanoton. Seurasin tilannetta kun tyttäreni
tuli samaan liikkeeseen. Hän tervehti henkilökuntaa ilman
vastakaikua. Poistuimme käänteisessä järjestyksessä ja
sama toistui. (-) Olemme toimineet monesti tällä tavalla ja
valitettavasti harvoin nuoreen ihmiseen suhtaudutaan
luottamuksella ja ystävällisyydellä. Keski-ikäinen nainen
on potentiaalinen rahankäyttäjä ja oletan että meihin ei
kohdistu myöskään kovin paljon varkausepäilyjä.
– Nainen, 53-vuotias, Palvelutarina-aineisto 2012 –
Asiakaspalvelija huomio nuoren
Olin ostamassa lippuja jääkiekkopeliin Ilves-HIFK
Tampereella. (…) Menin Tampereen Stockmannin
palvelupisteeseen ostamaan lippuja. (…)
Asiakaspalvelutapahtuma oli rento ja mukava, kun myyjä
vitsaili siitä että olen menossa katsomaan ottelua HIFK:n
päätyyn enkä Ilveksen. (…) Palvelussa arvostan sitä, että
minulle puhutaan kun ikäiselleni ja ettei turhia teititellä tai
puhuta kovin virallisesti jos en asioi virastossa. Stockmannin
asiakaspalvelija osasi eläytyä tilanteeseen ja siihen
tilaisuuteen, minkä lipuista oli kyse, esimerkiksi juuri siten
että vitsaili siitä että kannatan "väärää" joukkuetta
tamperelaisen näkökulmasta. – Nainen, 22 vuotta, Palvelutarina-
aineisto 2012 –
Lopuksi
Nuorten kuluttajuus
Identiteettityötä
Kasvamista kulutuskulttuuriin
Ei täysivaltaista toimijuutta palveluympäristössä
Talous- ja kuluttajakasvatus
Missä, miten, milloin?
Lähteet
Appadurai, Arjun (1998) ”Globale Landschaften”. Teoksessa Beck, Ulrich (toim.),
Perspektiven der Weltgesellchaft. Suhrkamp Verlag, Frankfurt/M.
Autio, Minna (1997) Oppiiko koulussa rahataloutta? – tutkimus talouskasvatuksen
painopistealueista kotitalousopetuksessa. Jyväskylän yliopiston
täydennyskoulutuskeskuksen tutkimuksia ja selvityksiä 28. Jyväskylä.
Autio, Minna (2006) Kuluttajuuden rakentuminen nuorten kertomuksissa.
Suomalainen Kirjallisuuden Seura SKST 1066, Nuorisostutkimusseura &
Nuorisotutkimusverkosto, julkaisuja 65. Helsinki.
Autio, Minna Terhi-Anna Wilska, Risto Kaartinen and Jaana Lähteenmaa (2009)
The use of small instant loans among young adults – a gateway to a consumer
insolvency? International Journal of Consumer Studies 33 (4), 407–415.
Autio, Minna, Katila, Saija, Strand, Teija & Kylkilahti, Eliisa (2013) Wealthy men
and beautiful women? Constructing gender identity through consumption. TO BE
YOUNG! Youth and the Future. Nina Jentl & Juha Kaskinen (eds). pp. 133–
143.Finland Futures Research Centre Turku & School of Economics. Turku.
Barber, Benjamin R. (2007) Consumed: How Markets Corrupt Children, Infantilize
Adults, and Swallow Citizens Whole. New York & London: W. W. Norton &
Company.
Baudrillard, Jean (1970) The Consumer Society: Myths and Structures. Sage.
London.
Cross, Gary S. (2008) Men to Boys. The Making of Modern Immaturity. New York
(N.Y.): Columbia University Press.
Forseth, Ulla (2005) Gender Matters? Exploring How Gender is Negotiated in Service
Encounters. Gender, Work and Organization 12 (5), 440–459.
Kaartinen, Risto & Lähteenmaa, Jaana (2006) Miten ja mihin nuoret käyttävät
pikavippejä ja muita kulutusluottoja? KTM Rahoitetut tutkimukset 10/2006, Helsinki.
Kuusisaari, K., Pietikäinen, M. & Puhakka, T. 2010. Nuoret ja aikuiset tilastojen ja
kyselytutkimusten valossa. Teoksessa Anttila, A-H., Kuusisaari, K. & Puhakka, T.
(toim.). Ohipuhuttu nuoruus? Nuorten elinolot -vuosikirja, s. 16–58.
Nuorisotutkimusverkosto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos & Valtion nuorisoasiain
neuvottelukunta.
Laine, Katri (1927) Kotitalouteni. Oppikirja kansakouluille. Werner Söderström
Osakeyhtiö.
Livingstone, Sonia (2002) Young People and New Media: Childhood and the Changing
Media Environment. Sage Publications, London.
Maijala, Anu (2012) Palvelukohtaamisen sukupuolittuneisuus. Naiset kuluttajina
autokaupan maskuliinisessa ymparistossa. Kulutustutkimus.Nyt 6 (2), 3–21.
Raijas, Anu & Wilska, Terhi-Anna (2007) Huolenpitoa ja jakamista – rahan ja ajan
jakautuminen suomalaisissa lapsiperheissä. Kuluttajatutkimuskeskus. Helsinki.
Schroeder, Jonathan, E (2005) Visual Consumption. Routledge, London.
Strand, Teija & Autio, Minna (2010) Kauniit naiset, urheilulliset miehet? – Sukupuolen
tekeminen nuorten menestystarinoissa. Kulutustutkimus.Nyt 4 (2), 35–50.
Valtonen, Anu (2013) Height Matters: Practicing Consumer Agency, Gender, and Body
Politics. Consumption, Markets & Culture 16 (2), 196–221.