14.11.2013

Sote -uudistus ja vaikutukset kuntoutukseen 13.11.2013 Kirsi Varhila Osastopäällikkö, ylijohtaja

14.11.2013

14.11.2013

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

• Terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen

• Yhdenvertaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaaminen koko maassa

• Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen

• Mahdollisimman laaja integraatio – sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuus saman

johdon ja budjetin alla – ihmisten palvelutarpeet huomioidaan kokonaisuutena

• Samalla kun järjestämisvastuuta keskitetään lähipalvelut varmistetaan – ministeriöiden ja Kuntaliiton yhteinen

Lähipalveluprojekti käynnistetty

14.11.2013

Järjestämisvastuu; vastuu

• väestön hyvinvoinnin ja terveyden seurannasta ja edistämisestä

• julkisen vallan käytöstä sosiaali- ja terveydenhuollossa

• sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen selvittämisestä

• sosiaali- ja terveydenhuollon yhdenvertaisesta saatavuudesta

• sosiaali- ja terveydenhuollon saavutettavuudesta

• sosiaali- ja terveydenhuollon tuotantotavasta päättämisestä

• tuotannon seurannasta ja valvonnasta

• järjestämiseen liittyvästä rahoituksesta

• voimavarojen tehokkaasta kohdentamisesta

• sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

14.11.2013

Järjestämisvastuun edellytykset

• itsenäinen valmistelu-, päätöksenteko- ja toimeenpanokyky

• mahdollisuus tuotantotapojen valintaan

• mahdollisuus poliittisesti arvotettuihin linjausvalintoihin

• kyky vertikaaliseen ja horisontaaliseen yhteistyöhön

• kyky rahoittaa sosiaali- ja terveydenhuollosta merkittävä osa omalla tulorahoituksellaan

• riittävä väestöpohja ennustettavuuden kannalta

• kyky ohjata kokonaisuutta

14.11.2013

Palvelujen tuottaminen

• Kuten nykyisin; rakennelailla ei puututa tähän

1. tuottamalla ne itse

2. yhdessä toisen vastuukunnan / kunnan kanssa

3. olemalla jäsen palveluja tuottavassa kuntayhtymässä

4. hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta vastuukunnalta, kuntayhtymältä tai muulta julkiselta taikka yksityiseltä palvelujen tuottajalta

5. palvelusetelillä

14.11.2013

Yhteistoiminta-alue

Erityisvastuualue

Nykyinen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä

Kunta sosiaali- palvelut

5 kpl

20 kpl

15+1 kpl

320 kuntaa

Valtio (sosiaali- ja terveysministeriö ja hallinnonala) - kansallinen ohjaus

Sairaanhoitopiiri Erityishuoltopiiri

Yhteistoiminta-alue kuntayhtymä

(perusterveyden- huolto)

Kunta sosiaali- palvelut

Kunta sosiaali- palvelut

Erityisvastuualue

Sairaanhoitopiiri Erityishuoltopiiri

Kunta

Kunta

Kunta

Isäntäkunta

14.11.2013

Uusi sote-palvelurakenne

Sote-alue

Perustason alue

20–30 sote-aluetta ja noin 30 perustason aluetta?

Valtio (sosiaali- ja terveysministeriö ja hallinnonala) - kansallinen ohjaus

Vastuukunta

Sosiaali ja terveydenhuollon erityisvastuualueet (erva) - Alueellinen koordinointi, kehittäminen, tutkimus, koulutus, viranomaistehtävät

Kunta

Sote-alue

Vastuukunta Vastuukunta

Sote-alue

Sote-palvelut järjestävä kunta

5 aluetta

Kunta

Kunta

Kunta

Kunta

Kunta

14.11.2013

Vastuu sote-palvelujen järjestämisestä

• Ensisijainen vastuu on sosiaali- ja terveysalueella – kaikki kunnat kuuluvat sote-alueeseen

– vastuu käsittää kaikki sote-palvelut

• Osavastuu voi olla perustason alueella – osa kunnista voi kuulua lisäksi perustason alueeseen

– pääosin nykyiset kuntien ja terveyskeskusten tehtävät

– erikoissairaanhoito (eräin poikkeuksin) ja 24/7 päivystys (myös sosiaalihuolto) ovat kuitenkin sote-alueen järjestämisvastuulla

14.11.2013

Hallinto

• Pääsääntöisesti vastuukuntamalli – sote-alueen hallinto voi poikkeussäänön

perusteella toteutua kuntayhtymämallilla

• Kaikki kunnat osallistuvat sote-hallintoon – yhteinen toimielin

– kunnan edustaja

– perustaso valitsee yhteisen edustajan sote-alueen toimielimeen

14.11.2013

Sote-alueen muodostaminen

• Maakunnan keskuskaupunki

– näillä on velvollisuus toimia vastuukuntana

• Vähintään noin 50 000 asukkaan työssäkäyntialueen keskuskunta

• Vähintään noin 50 000 asukkaan kunta

– oikeus muodostaa sote-alue ja toimia vastuukuntana

– edellytyksenä riittävä kantokyky

• Metropolialueen sote-alueista päätetään erikseen

14.11.2013

Maakuntien keskuskaupungit:

Helsinki 595 384 Tampere 215 168 Oulu 188 114 Turku 178 630 Jyväskylä 132 062 Kuopio 103 932 Lahti 102 308 Pori 83 133 Joensuu 73 758 Lappeenranta 72 133 Hämeenlinna 67 270 Vaasa 65 173 Rovaniemi 60 637 Seinäjoki 58 703 Kotka 54 831 Mikkeli 54 530 Kokkola 46 585 Kajaani 38 045 Yli 50 000 asukkaan kaupungit, jotka eivät ole maakunnan keskuskaupunkeja:

Espoo 252 439 Vantaa 203 001 Kouvola 87 567 Salo 55 283

Maakuntien keskuskaupungit ja yli 50 000 asukkaan kaupungit:

12

14.11.2013

Perustason alueen muodostaminen

• Oikeus perustason alueeseen on, jos:

– kunnan asukasluku on vähintään noin 20 000 ja se ei kuulu samaan työssäkäyntialueeseen sote-alueen vastuukunnan kanssa

– kunta toimii samalla työssäkäyntialueeseen tai toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluvien

< 20 000 asukkaan kuntien vastuukuntana

– Eräitä > 20 000 asukkaan kuntia koskeva poikkeus

• suurten kaupunkien kehyskunnat

• oikeus järjestää palvelut omille asukkailleen

• ei oikeutta toimia perustason vastuukuntana

14.11.2013

Kuntarakennelain 4 d §:n poikkeus

• Kuntarakennelain 4 d §:ssä tarkoitetulla selvitysalueella oleva yli 20 000 asukkaan kunta voi saada oikeuden järjestää perustason sote-palveluja vain seuraavilla edellytyksillä:

− kunnan asukasluku on nyt yli 20 000

− valtion erityisen kuntajakoselvityksen perusteella selvitysalueelle syntyy useamman kuin yhden yli 20 000 asukkaan kokonaisratkaisu

− lisäksi yli 20 000 asukkaan kunnan on sovittava sote-alueen vastuukunnan kanssa perustason palvelujen järjestämisestä siten, että kunna ja sote-alueen palvelujen keskinäinen integraatio toteutuu

• Muilla kuntarakennelain 4 d §:ssä tarkoitetulla yhtenäisellä yhdyskuntarakenne- ja työssäkäyntialueella olevilla kunnilla ei ole oikeutta järjestää perustason palveluja.

14.11.2013

Porvoo Lohja Kokkola Hyvinkää Nurmijärvi Rauma Järvenpää Kajaani Tuusula Kirkkonummi Savonlinna Kerava Nokia Kaarina Ylöjärvi Kangasala Riihimäki Raasepori

20 000–50 000 asukkaan kunnat 50 000– asukkaan kunnat

Vihti Imatra Sastamala Raahe Raisio Varkaus Tornio Jämsä Kemi Iisalmi Hollola Hamina Siilinjärvi Valkeakoski Lempäälä Äänekoski Heinola Mäntsälä

48 833 47 374 46 585 45 527 40 349 39 820 38 966 38 045 37 667 37 192 36 854 34 549 32 056 31 081 30 942 29 891 29 018 28 959

28 581 28 472 25 763 25 652 24 559 22 606 22 545 22 507 22 399 22 147 22 020 21 403 21 311 21 022 20 888 20 334 20 164 20 131

14.11.2013

Alle 20 000 asukkaan kunnat

• Kunta saa lakisääteiset sote-palvelut sote-alueelta tai sote-alueelta ja perustason alueelta

• Kunnan tulee kuulua joko sote-alueeseen tai perustason alueeseen – kuntarakennelain 4 d §:n 3 momentissa tarkoitetun yhdyskuntarakenne-

ja työssäkäyntialueen ulkopuolella sijaitsevan kunnan tulee kuulua lähimmän työssäkäyntialueen tai muun toiminnallisen kokonaisuuden muodostavan alueen keskuskuntaan perustuvaan peruspalvelualueeseen

– muussa tapauksessa kunnan tulee kuulua suoraan sote-alueeseen

• Kunnalla on edustus yhteisessä toimielimessä – jos kunta kuuluu perustason alueeseen, sillä on edustus vain perustason

vastuukunnan yhteisessä toimielimessä

– perustason yhteinen toimielin valitsee edustajan sote-alueen yhteiseen toimielimeen

• Kunta osallistuu sote-palvelujen rahoitukseen

14.11.2013

Sote-alue (laaja perustaso)

Esimerkki Sote-alueesta ja perustason alueesta

• Sote-alueen vastuukunta A järjestää kaikki palvelut kunnille A–C sekä perustason ylittävät palvelut kunnille D–G.

• Perustason alueen vastuukunta D järjestää perustason palvelut kunnille D–F.

• Kunta G on kuntarakennelain 4 d §:n tarkoittama > 20 000 asukkaan kunta, joka voi järjestää perustason palvelut vain omille asukkailleen. Se ei voi toimia vastuukuntana < 20 000 asukkaan kunnille => B, C, E ja F eivät itse järjestä asukkaittensa sote-palveluja

• Kunnilla E ja F on edustus kunnan D yhteisessä perustason alueen toimielimessä.

• Kunnilla A–C ja G sekä perustason alueella on edustus kunnassa A olevassa yhteisessä sote-toimielimessä.

Perustason alue

Kunta E: 3000 as.

Kunta A: 50 000 as. Sote-alueen vastuukunta

Kunta C: 6000 as.

Kunta B: 15 000 as.

Kunta G: 25 000 as.

Kunta D: 20 000 as. Perustason alueen

vastuukunta

Kunta F: 8000 as.

14.11.2013

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus

• Perustasoon ja sote-alueeseen kuuluvat kunnat rahoittavat palvelujen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset.

• Rahoituksessa otetaan huomioon palvelujen toteuttamiseksi tarvittavan infrastruktuurin aiheuttamat kustannukset

• Rahoitusmallin yksityiskohdat määritellään jatkovalmistelussa.

• Rahoitusmallissa otetaan huomioon asukasluvun lisäksi ikärakenne ja palvelujen käyttö

14.11.2013

Keskeinen sisältö

• Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään pääsääntöisesti sote-alueilla

• Sote-alue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä (sosiaalihuolto, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito)

• Sote-alueiden sisällä voi olla perustason palvelut järjestäviä kuntia ja alueita

• Alueiden hallinto vastuukuntamallilla

• Erva-ky koordinoi toiminnan järjestämistä

• Kaikki kunnat rahoittavat sote-palveluita

14.11.2013

Sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualueet jaosto

Tarkennettu ehdotus seuraavista asioista

• viranomaistehtävät, jotka tulisi osoittaa lainsäädännössä ervalle; • ervan hallintomalli ja organisaatio • tapaukset, joissa ervaan kuuluvien sote-alueiden välisen työnjaon tulisi

olla ervan päätettävänä; • ervojen yhteiset tehtävät ja valtakunnallinen työnjako • yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen edustuksen turvaaminen ervan

hallinnossa sekä niiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon koulutusta antavien muiden oppilaitosten vastuulla olevien toimintojen integroituminen sote-alueiden ja ervojen toimintaan käytännössä;

• ervojen rooli ja päätösvalta sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminnassa ottaen huomioon muun muassa nykyisten perusterveydenhuollon yksiköiden ja sosiaalialan osaamiskeskusten asema; sekä

• ervojen tehtäväksi tulevan tutkimustoiminnan koordinoinnin rakenteet ja menettelytavat sekä ervan yhteistyö tutkimusta tekevien ja sitä rahoittavien tahojen kanssa.

14.11.2013

Metropolijaosto

• selvittää, kuinka laajaa perustasoa, sote -aluetta, ja sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualueita koskevat yleissäännökset ovat sovellettavissa metropolialueella ja miltä osin on tarvetta erillissääntelyyn

• tehdä ehdotus metropolialueelle (14 kuntaa) muodostettavien sote-rakenteiden muodostumisperiaatteista ottaen huomioon nykyisen HUS:n alueelle muodostuva kuntarakenne

• tehdä ehdotus erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon erityispalveluiden tuotantolaitosten omistuksesta ja hallinnasta em rakenteissa

• selvittää HUS:n tukipalveluiden tuotanto-organisaatioiden asema uudistuksessa siten, että saavutettuja mittakaavaetuja ei vaaranneta.

• HUOM; rakennepoliittinen ohjelma !

14.11.2013

Ehdotukset järjestämisvastuun yhteisen toteutuksen malleiksi • Ylikunnallisen järjestämisvastuun malli:

optimaalinen, yhteisessä, ylikunnallisessa ja integroidussa järjestämis-vastuussa oleva koko sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjä

• Useamman kunnan yhtenäisen järjestämisvastuun malli: muodostuvien kuntien ja sote-alueiden yhteinen erityispalveluiden järjestäjä (yhdessä järjestettävät erityispalvelut = HUS + Eteva + Kårkulla + muu määritelty)

• Kunta/sote-aluekohtaisen järjestamisvastuun malli: kukin muodostuva kunta ja sote-alue kattavasti järjestämis-vastuullinen; yhteinen uusi tuotanto-organisaatio + tiukka järjestämissopimus, jolla estettäisiin kilpavarustelu

• Kaksi jälkimmäistä mallia ovat tasa-arvoisia vaihtoehtoja

14.11.2013

Hankinnat ja kilpailutus jaosto

• Muistio hallituksen esitysluonnosta varten järjestämislain valmisteluun liittyvistä kysymyksistä, jotka koskevat palvelujen toteuttamista ja niihin liittyviä hankintoja sote-alueilla ja perustason alueilla sekä niiden välistä yhteistyötä ja tähän yhteistyöhön liittyviä hankintamenettelyjä ja kilpalutusvelvoitteita.

• Tavoitteena on, että sote-alueet ja perustason alueet voisivat yhdessä ervan kanssa sopia ja toteuttaa tarkoituksenmukaisen palvelurakenteen, jossa voidaan hyödyntää kuntien ja kuntayhtymien olemassa oleva palveluinfrastruktuuri. Samalla tulee arvioida yksityisen palvelutuotannon asema kuntien järjestämisvastuun toteuttamisessa.

14.11.2013

Perustuslaki jaosto

• Jaoston tehtävät liittyvät perustuslain säännöksiin koskien erityisesti sosiaalisia ja sivistyksellisiä perusoikeuksia, perusoikeuksien turvaamista koskevaa julkisen vallan vastuuta, kunnallista itsehallintoa ja osana sitä vastuukuntaan, kuntien äänivaltaan ja erikokoisten kuntien asemaan.

• Lisäksi jaoston tulee tarkastella kansalliskieliä koskevia kielellisiä oikeuksia, saamelaisten kielellisiä oikeuksia, viittomakieltä käyttävien oikeuksiin ja vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeuksiin.

14.11.2013

Valvonta ja ohjaus

• Valvira ja Avit

• ohjaus valvonnan näkökulmasta Avilla

• mahdollinen toimivalta rakenteiden valvontaan

• omavalvonta myös julkiselle toimijalle

• Sote Erva koordinoi toimintaa sote-alueilla

– kehittämistä, laatua, tutkimusta

14.11.2013

Hallituksen kannanotto • Rakennepoliittinen ohjelma; Sote

• Sosiaali‐ ja terveydenhuollon uudistusta jatketaan STM:n järjestämislakityöryhmän

väliraportissa esitettyjen linjausten mukaisesti. Jatkotoimenpiteet päätetään kuntien lausuntojen pohjalta.

• Valmistellaan laajapohjaisesti (mukana mm. parlamentaarinen edustus, eri rahoittajatahot ja järjestöt) selvitys sosiaali‐ ja terveydenhuollon monikanavaisen rahoituksen purkamisen vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista asiakkaan asemaan ja oikeuksiin, palvelujen saatavuuteen, etuuksiin, sosiaali‐ ja terveydenhuoltojärjestelmään ja

kansantalouteen. Selvityksen tavoitteena on rahoituksen selkiyttäminen ja sen ongelmien poistaminen sekä osaoptimoinnin mahdollisuuksien vähentäminen. Selvityksessä otetaan huomioon palvelujen ja etuuksien saatavuus ja oikeudenmukainen kohdentuminen sekä terveydenhuoltolain ja potilasliikkuvuusdirektiivin mukainen asiakkaan/potilaan valinnanvapaus. Lisäksi selvityksessä tulee ottaa huomioon meneillään olevan sote‐palvelurakenneuudistuksen päätökset.

• Sosiaali‐ ja terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän uudistamisessa tulee turvata myös opiskelijaterveydenhuollon, kuntoutuksen, vanhuspalveluiden, työterveyshuollon sekä lääkehuollon saatavuus. Selvityksessä on huomioitava kaikki rahoituskanavat, kuten mm. valtionosuudet, kuntien rahoitus, Kela, työeläke‐ ja vakuutusyhtiöt, työnantajat ja työntekijät, seurakunnat, potilasvakuutus ja muut vastuuvakuutukset sekä palveluiden käyttäjien maksamat asiakasmaksut. Selvityksen tulee olla valmis alkuvuodesta 2015. (STM)

14.11.2013

Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta

Lastensuojelulaki

Laki vammaisuuden perusteella

järjestettävistä palveluista ja tukitoimista

Laki kehitysvammaisten erityishuollosta

Laki omaishoidon tuesta

Laki kuntouttavasta työtoiminnasta

Työterveyshuoltolaki

Lääkelaki

Laki lapseen kohdistuneen

seksuaalirikoksen selvittämisen

järjestämisestä

Sairausvakuutuslaki

Päihde-huoltolaki

Laki kunnan perus-

palvelujen valtion-osuudesta

Mielenterveys-laki

Laki toimeentulotuesta

Laki sosiaalisesta luototuksesta

Erikoissairaan-hoitolaki

Kansanterveyslaki

Tartuntatautilaki

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista Laki sosiaalihuollon asiakkaan

asemasta ja oikeuksista

Laki sosiaali-huollon

ammatillisen henkilöstön kelpoisuus-

vaatimuksista

Laki yksityisistä sosiaali-

palveluista

Laki yksityisestä terveyden-huollosta

Laki terveyden-

huollon ammatti-

henkilöistä

Laki terveydenhuollon järjestämisestä

puolustusvoimissa

Laki valtion mielisairaaloista

Laki sähköisestä

lääke-määräyksest

ä

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja

terveyspalveluista

Laki sosiaali- ja terveyden-

huollon suunnittelusta ja valtion-avustuksesta

Laki kunta- ja palvelu-rakenne

uudistuksesta

Laki sosiaali- ja terveyden-

huollon asiakas-tietojen

sähköisestä

käsittelystä

Laki sosiaali- ja terveyden-

huollon saumattoma

n palveluketjun kokeilusta

Laki sosiaali-

ja terveyden-huollon asiakas-

maksuista

Laki sosiaali- ja terveyden-

huollon palvelu-setelistä

Laki Kainuun hallinto-kokeilust

a

Laki sosiaali-

alan osaamis- keskuksist

a

Laki asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeudesta ja

rajoitustoimenpiteiden käytön edellytyksistä sosiaali- ja terveydenhuollossa

(itsemääräämisoikeuslaki)

14.11.2013

Uudistuksen toimeenpano

• Kuntien kuuleminen alueista, syksy 2014

• Päätös alueista ja niihin kuuluvista kunnista, 2014–2015

• Laki voimaan 1.1.2015

• Sairaanhoitopiirit hallinnollisena yksikkönä lakkaavat 31.12.2016

• Uudet alueet aloittavat toimintansa viimeistään 1.1.2017

14.11.2013

Kiitos!