4 ¢ 2015

Moderni kylä toimii TampereellaSOS­lapsikyläjärjestön pääsihteeri haastattelussa

Testamentti turvaalasten tulevaisuuden

Miten autamme

turvapaikan-hakijoita?

Pääkirjoitus

Sota Syyriassa vaatii rauhantyötä Suomessa

G lobaali murros ja nopeutuva muutos ovat lisänneet jännitteitä valtioiden välille. Sodat ja selkkaukset eivät jää paikallisiksi tai alueellisiksi ongelmiksi, vaan ovat yhteinen haaste. Sota Syyri-

assa merkitsee rauhantyötä ja lähimmäisen auttamista Suomessa.SOS-lapsikylätoiminta on syntynyt toisen maailmansodan tuhojen

paikkaamiseksi. Elämme nyt 70 vuotta myöhemmin pakolaisten ja tur-vapaikanhakijoiden määrällä mitattuna lähes vastaavaa kriisiä. Ihmiset hakeutuvat turvaan ja heistä erityisesti lapset ovat haavoittuvimmassa asemassa.

Suomesta on hakenut lokakuun puoleenväliin mennessä tur-vapaikkaa yli tuhat alaikäistä lasta. He ovat tulleet maahan yksin. Tärkeintä on antaa heille nopeasti sellainen turvapaikka, missä lapsi voi olla lapsi ja luottamus parempaan huomiseen on mahdollista. Eheytyminen ja kiinnittyminen uuteen yhteiskuntaan edellyttää monilla lapsilla vuosia kestävää vaikeiden tapahtumien ja traumojen työstämistä.

Suomen SOS-Lapsikylä on perustanut kaksi ryhmäkotia alaikäi-sille turvapaikanhakijoille. Tiedostamme työn haastavuuden, mutta olemme valmiit auttamaan parhaan kykymme mukaan. Tiedämme jo nyt, että auttamistyö tulee jatkumaan pitkään. Lapset tarvitsevat ko-toutumiseen läheisiä ihmissuhteita ja kodinomaisen kasvuympäristön. Tämän mahdollistamiseksi lapsikylä etsii ja valmentaa perheitä, jotka voivat antaa kodin ilman vanhempia oleville lapsille.

Yli 70 000 suomalaista lasta sai sodassa turvapaikan naapuri-maasta. Toivottavasti yhteiskunnallinen ilmapiiri ei ole kovettunut liiaksi ja näemme laajasti velvollisuutemme auttaa turvaa hakevia. SOS-Lapsikylän lapsia ovat kaikki maailman lapset. Tukemalla toimin-taamme voit auttaa Suomessa apua tarvitsevia lapsia ja perheitä tai kohdistaa tukesi kauttamme maailman lapsille.

Lähimmäisen auttaminen on parasta rauhantyötä.

JARI KETOLA, toiminnanjohtaja

Sisältö

FACEBOOK facebook.com/SOSLapsikylaKatso yhdessä yli 70 000 tykkääjämme kanssa

uusimmat kuulumisemme ja osallistu keskusteluun!

TWITTER twitter.com/SOSLapsikylaPuheenaiheita meiltä ja maailmalta nopeampaa

tempoa kaipaaville.

VIMEO vimeo.com/user9553418

YOUTUBE youtube.com/user/SOSLapsikylaViimeiset kuulumisemme videomuotoisena.

INSTAGRAM instagram.com/soslapsikylaKuvia ja fi iliksiä kylistämme ja toiminnastamme

ympäri maailman.

2 PÄÄKIRJOITUS

Sota Syyriassa vaatii rauhantyötä Suomessa

3 UUTISIA

Gallupissa kansanedustajat, Suurissa kaupungeissa vähemmän lastensuojeluilmoituksia, Joulukampanja käynnistyi, SOS-Lapsikylä perustaa ryhmäkoteja turvapaikkaa hakeville lapsille.

5 PUHEENVUORO

Lapsikylä-äiti kertoo jouluun valmistautumisesta.

6 Kylä keskellä kaupunkiaTampereen SOS-lapsikylä ei ole tiivis fyysinen yhteisö, mutta kylläkin

henkinen.

9 Pakolaiskriisi ratkaistaan yhteistyölläKansainvälisen SOS-Lapsikyläjärjestön pääsihteeri Richard Pichler

vieraili Suomessa.

10 Testamentti luo turvaa lapsilleHaastattelussa testamentin SOS-Lapsikylälle tehnyt Leena.

12 Kohtaaminen pakolaisleirilläJa viisi kysymystä pakolaistilanteesta.

14 KIITÄN

Elinan elämä sai uuden suunnan nuorisopurjehduksella.

JULKAISIJA SOS-LapsikyläSnellmaninkatu 13, 00170 HELSINKI, puh. (09) 5404 880keskustoimisto@sos-lapsikyla.fi , www.sos-lapsikyla.fi , www.sos-childrensvillages.org PÄÄTOIMITTAJA Jari KetolaTOIMITUSSIHTEERI Pirkko Soininen OS/G Viestintä, www.osgviestinta.fi ULKOASU JA TAITTO Mikko Koistinen OS/G ViestintäKANSIKUVA Janne ViinanenPAINO Punamusta, ISSN 1235-4996 OSOITTEENMUUTOKSET (09) 4257 9830, lahjoittajainfo@sos-lapsikyla.fi

2 KUULUMISIA

UutisiaKOONNEET Matti Liuhto, Tarja Rehnström ja Pirkko Soininen

SUURISSA KAUPUNGEISSA TEHTIIN VÄHEMMÄN LASTENSUOJELU­ILMOITUKSIA

L astensuojeluilmoitusten määrä väheni viime vuonna Turkua lukuun ottamat-ta suurimmissa kaupungeissamme.

Määrä väheni Oulussa 12,5 prosenttia, Helsingissä 6,2, Espoossa 4,2, Vantaalla 4 ja Tampereella 2,4 prosenttia. Vuoden 2014 aikana kuudessa suurimmassa kaupungis-samme tehtiin yhteensä 39 035 lastensuo-jeluilmoitusta. Turussa lastensuojeluilmoi-tuksia tehtiin 1,9 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Tiedot selviävät suurten kaupunkien lastensuojelua tarkastelevasta Kuusikko-ra-portista. Raportti kattaa Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Oulun ja Turun.

Lastensuojelun avohuollon asiakkaina oli kuutoskaupungeissa vuoden 2014 aikana yhteensä 27 261 lasta. Muutokset edellis-vuoteen olivat pieniä. Asiakasmäärä kasvoi Espoossa (+4,3 %), Tampereella (+2,4 %), Oulussa (+1,9 %) ja Helsingissä (+0,1 %). Asiakasmäärä väheni Vantaalla (- 3,4 %) ja Turussa (-2,1 %).

Lastensuojelun kokonaiskustannukset olivat Kuusikko-kunnissa noin 330 miljoo-naa euroa vuonna 2014. Kustannuksissa ei tapahtunut suuria muutoksia edellisvuoteen verrattuna. �

TIESITKÖ?

L apsiköyhyys on Suomessa jatkuvasti kasvanut huolimatta siitä, että yleinen tulotaso on noussut. Köyhissä perheissä kasvavien lapsien määrä on lähes kolminkertaistunut 1990-luvulta alkaen. Vuonna 1995 köyhissä perheissä eli 52 000 alle 18-vuotiasta lasta. 2000-luvun alussa heitä oli 129 000 ja vuonna 2007 jo 151 000. � LÄHDE: THL

Kuulumisia­lehti ilmestyy ensi vuonna kolme kertaa

K estävän kehityksen mukainen ajattelu ohjaa toimintaamme ja SOS-Lapsikylä lisää sähköistä viestintää ja uutisointia. Tilaa SOS-Lapsikylän uutiskirje otta-malla yhteyttä lahjoittajainfo@sos­lapsikyla.fi tai tilaamalla se kotisivuil-

tamme sos­lapsikyla.fi �

Auta, älä peukuta!

SOS-Lapsikylän joulukampanjan keskiössä on kahden pienen sisaruk-sen pelko. Naapuri ei aina tiedä mitä

tavallisessa kodissa tapahtuu. Ovatko lapset verhon takana leikkimässä piilosta vai piilos-sa jotain täysin muuta?

SOS-Lapsikylän joulukampanjan takaa löytyy kansainvälisesti palkittu Musuta-nimi-nen tiimi, jonka taustalla toimii aviopari TIMO ja JOPSU RAMU. He lähtivät tekemään kampan-jaa SOS-Lapsikylälle pro bono -hengessä.

– SOS-Lapsikylä tekee mielestämme tärkeätä työtä. Kun meille avautui mahdol-lisuus osallistua tähän, emme epäröineet hetkeäkään, kertoo kampanjan suunnitellut pariskunta yhteen ääneen.

Lapset ja lasten asiat ovat Ramuille tärkeitä jo omastakin takaa, sillä heillä on itsellään 2- ja 4-vuotiaat tyttäret. Timolla ja Jopsulla on pitkä tausta mainoselokuvien ja animaatioiden parista ja töiden takia he ovat joutuneet matkustamaan paljon.

– On sanomattakin selvää, että lapset ovat parasta. Matkustamme paljon töiden takia, mutta koska teemme työt yhdessä, pystymme usein suunnittelemaan aikatau-lumme niin, että saamme lapset mukaan matkoillemme.

SOS-Lapsikylän tukijoille Ramut lähettä-vät myös terveisensä.

– Ilman tukijoita eivät järjestöt pysty toi-mimaan. Erilainen tukeminen on nykypäivänä tärkeätä ja arvokasta. Tänä jouluna me kaikki voimme auttaa. �

Osallistu SOS-Lapsikylän

joulukampanjaan Iittalan myymälöissä 7.–27.12.2015.

Voit lahjoittaa vapaavalintaisen summan ostosten yhteydessä. Tee oma lahjoituksesi lasten hyväksi.

Kiitos, että sinä autat.

Kampanjan koskettavan videon voi käydä katsomassa osoitteessa www.sos­lapsikyla.fi/auta

KUULUMISIA 3

Uutisia

NUORET MUKAAN KEHITTÄMÄÄN TOIMINTAA

SOS-Lapsikylän kehittämispäiville ko-koontuivat ensimmäistä kertaa myös lapsikylien kehittäjänuoret. Nuoret

kertoivat osallisuushankkeesta ja esittelivät, millä tavalla osallisuuden teemaa oli omassa kylässä toteutettu. Punkaharjun kylän nuoret ANNI ja TONI esittivät koulunkäynninohjaaja ARI KOSKELAN kanssa maalausperformans-sin, joka kertoi siitä miten toistensa kanssa sanallisella törmäyskurssilla oleva aikuinen ja nuori alkavat hankkeen aikana toimia samaan suuntaan ja kuunnella toisiaan paremmin. Alun sekamelskasta kasvoi kylän yli ulottuva puu, jonka ylimmällä oksalla istui kyyhkynen. Esitys loppui siihen, kun nuoret ja aikuinen kääntyivät yleisöön maalisin käsin luvaten: ”Me emme pese käsiämme tästä asiasta!” �

Ryhmäkoteja yksin turvapaikkaa hakeville lapsille

SOS-Lapsikylä haluaa omalta osaltaan vastata turvapaikanhakijoiden avuntarpeeseen. SOS-lapsikyläjärjestön erityisenä huolenaiheena ovat ilman huoltajaa maahamme tulleet alaikäiset lapset.

Yksin maahan tulevien lasten auttamiseksi perustetaan ryhmäkodit ainakin Espooseen ja Jyväskylään. Ryhmäkotien tehtävänä on tarjota lapsille välttämätön huolenpito ja hoiva siihen asti, kunnes heidän oleskelulupansa on käsitelty ja tarvittaessa vielä sen jälkeenkin.

Tarve alaikäisten, ilman huoltajaa maahan tulevien turvapaikanhakijoiden vastaanotto-keskusten perustamisille on suuri, sillä tänä vuonna lapsia on tullut jo tuhatkunta. Määrä on moninkertainen viime vuoteen verrattuna, jolloin koko vuoden aikana lapsia saapui 196. Suurin osa yksin tulevista lapsista on 15–17-vuotiaita, mutta nuorimmat voivat olla alle 10-vuotiaita. Eniten lapsia maahamme tulee Irakista, Syyriasta, Somaliasta ja Afganistanista.

SOS-Lapsikylän ryhmäkodit aukesivat marraskuussa ja tavoitteena on avata vastaanotto-paikat yhteensä 26 lapselle. �

KYLÄPÄIVÄ KESÄN KOHOKOHTA

S yksyn ensimmäisessä Tapiolan SOS-lapsikylän lastenpalaverissa palattiin keskusteluissa kesän kivoihin

muistoihin. Yksi päällimmäisistä asioista oli elokuun viimeisenä lauantaina järjestetty, jo perinteeksi muodostunut kyläpäivä.

Päivä, johon lapset saivat kutsua omia perheenjäseniään ja muita läheisiään oli täyn-nä hymyjä, halauksia ja naurua. Aurinkoinen tilaisuus kokosi kylän pihalle yhteensä lähes sata osanottajaa. Yhdessäolosta nautittiin hyvän ruuan, herkkujen ja leikkien parissa. Tapahtuman syötävät tarjosivat Espoon Laaksolahden, Latokasken ja Pohjois-Tapiolan Siwat. Coinline Oy toi paikalle pomppulinnan ja mukavia pelejä. �

SARI ESSAYAH, KDKipein leikkaus on mielestäni päiväkotiin ja perusopetukseen kohdistuva (ei siis suoraan perheisiin). Se vie niin sanottua mahdollisuuksien tasa-arvoa eli esimer-kiksi keskittymisvai-keuksista kärsivän lapsen voi olla vaikea suuressa ryhmässä saada sitä yksilöllistä huomiota, jota hän tarvitsee. Toisaalta ei esi-merkiksi huomata puuttua riittävän varhain oppimisvaikeuksiin. � KARI KULMALA, PSOn vaikea nimetä kipeintä leikkauskoh-detta. Päinvastoin pieni- ja keskituloisten verotusta kevenne-tään 450 miljoonalla eurolla, ja se tulee varmuudella näky-mään positiivisesti lapsiperheiden arjessa. Mielestäni yli 70 000 vuodessa tienaavil-ta voitaisiin ottaa lapsilisät pois ja näillä korottaa pienempituloisten lapsilisiä. Tämä helpottaisi pienituloisten lapsiperheiden ahdinkoa. Lapsiperheiden kotipalveluiden saatavuuden parantamiseksi ehdotetaan 10 miljoonan euron lisämäärärahaa kunnille. Tämä ei tietenkään riitä kuin alkupaloiksi, mutta on oikeansuuntainen päätös. �

4xVastaus

Kysyimme Eduskunnan Lapsen puolesta -ryhmän jäseniltä, mikä hallituksen kaavailluista leikkauksista osuu heidän mielestään kipeimmin lapsiperheisiin ja voi aiheuttaa myöhemmin ongelmia?

4 KUULUMISIA

Puheenvuoro

Joulun tunnelmaa lapsikylä-äidin silmin

Joulu saapuu jokaiselle, lapselle ja aikuiselle”: Näin lauletaan eräässä joululaulussa. Näin on

myös täällä SOS-lapsikyläkodissa. Lasten joulu alkaa siitä, kun ensimmäiset lelulehdet saapuvat postissa. On niin paljon kaikkea iha-naa, jota voisi toivoa lahjaksi. Illalla viimeisim-mät jutut ennen nukkumaan menoa kiertyvät joululahjoihin ja välillä pitää hieman jarrutella toivomuslistan kasvaessa liian pitkäksi.

Meillä jouluun laskeudutaan askel askeleelta. Ensimmäisen adventin jälkeen kotiimme alkaa päivittäin ilmestyä jotakin jouluista. Kun lapset tulevat iltapäivällä koulusta ja päiväkodis-ta, he tietävät jo etsiä jotain uutta jouluista asiaa. Myös kotimme piha-alue koristautuu jouluun jouluvaloin ja kynttilälyhdyin. Pimeän talven keskellä lapsia tervehtivät kauniit jouluvalot niin kouluun lähtiessä kuin palatessa. Ajoissa kodin koristeleminen jouluiseksi liittyy myös siihen, että osa lapsista ei välttämättä vietä varsinaista joulua kanssamme, vaan vanhempiensa luona. Haluamme kuitenkin sydämiin jättää joulumuiston myös meidän joulusta.

Jouluun valmistautumiseen kuuluu myös lasten läheisten muistaminen kortein. Jokainen saa allekirjoittaa omat korttinsa ja valita myös mieleisensä kortin kullekin henkilölle. Lapset myös saavat joulukortteja, jotka laitetaan kaapin seinään. Siinä niitä sitten koko joulukuun ihastellaan ja mietitään, keneltä mikäkin kortti on ja kenelle. Joskus lapset myös haluavat omilla rahoillaan ostaa lahjoja vanhemmilleen.

Joulupukille kirjoittavat ainakin pienimmät ja vähän isommatkin – ihan varmuuden vuoksi. Metsäretkillä löytyy ihan selviä tontunkoloja ja yöpymispaikkoja. Jos vain lunta on, myös jalanjälkiä etsitään. Kun lahjoja sitten pikkuhiljaa alkaa ilmestyä olohuoneen kaapin päälle, ei hämmästyksellä ja riemulla ole rajoja.

Kun sitten on päästy aattoon, koko koti on valmis jouluun. Aattona käymme lasten joulukir-kossa, syömme juhlalounaan, jolloin pöytä on katettu kauniisti ja käymme joulusaunassa. Siellä kylvetään kesällä tehdyllä koivuvastalla.

Joulusaunan jälkeen pukeudumme mukavasti ja siirrymme kruunaamaan joulun lahjoilla, jotka on siirretty kaapin päältä kuusen alle. Lahjoja on usein aika paljon, koska kodin lahjojen lisäksi myös sukulaisilta tulee lahjoja lapsille. Tapanamme onkin tehdä avaaminen niin, että jokainen vuorollaan avaa yhden lahjan kerrallaan. Näin lapsetkin tajuavat, mitä saavat lah-jaksi ja oppivat iloitsemaan myös toisten lahjoista. Voi sitä riemun määrää, kun toivotut asiat ilmestyvät paketeista. Pienimmät hyppivät tasajalkaa ja kiljahtelevat onnesta, välillä joku käy halaamassa meitä aikuisia. Me aikuiset emme muuta lahjaa kaipaakaan kuin nämä lapset, joiden silmät loistavat kuin joulutähdet ja posket ovat punaiset kuin jouluomenat! Lasten onni on tarttuvaa!

Joulusuklaiden sulaessa suussa on hyvä hetki pysähtyä syksyn uurastuksen jälkeen. Joulutunnelmassa ei muistella menneiden päivien kompasteluja eikä myöskään ajatella tulevia haasteita. Ollaan vain tässä ja nyt - onnellisena yhdessä. �

KIRSI ROININEN, lapsikylä-äiti Tapiolan SOS-lapsikylästä

JOHANNA KARIMÄKI, VIHR.Hallitus leikkaa päivähoidosta muun muassa kasvatta-malla ryhmäkokoja ja eväämällä työttömien lapsilta mahdollisuu-den kokopäivähoitoon. Se, että osalla lapsista olisi mahdollisuus varhaiskasvatukseen vain osan päivää, voi lisätä syrjäytymistä lapsiryhmässä jo varhain. Suuret ryhmäkoot lisäävät levottomuutta ja pahoinvointia. Hy-vät peruspalvelut, kuten päivähoito, tukevat lapsen kasvua ja kehitystä hyvinvoivaksi nuoreksi. � KRISTIINA SALONEN, SDPKoulutukseen ja varhaiskasvatukseen, muun muassa päivä-kotien ryhmäkokoihin kohdistuvat leikkauk-set osuvat suoraan lasten ja nuorten ar-keen. On syntymässä sukupolvi, joka kulkee läpi säästöputken päi-väkodista peruskoulun kautta korkea-asteel-le, jolloin vaikutukset kohdistuvat eniten juuri tälle osalle lapsista. Viime laman samankal-taisesta lyhytnäköisestä leikkauspolitiikasta on jo tutkimustietoa, jonka mukaan tuona aikana tehdyt päätökset näkyvät esimerkiksi syrjäytyneiden ja mielenterveysongelmaisten nuorten määrässä. Lapsilta leikkaamalla ei rakenneta Suomen tulevaisuutta. �

1xFakta

S uomen Kuntaliitossa on kehi-tetty lastensuojelun vaikutta-vuusmittari, jota on kokeiltu

11 kunnassa. Mittaria kokeillaan ja kehitetään edelleen. Se otetaan käyt-töön pilottikunnissa ensi vuonna ja laajemmin kunnissa vuonna 2017. �

KUULUMISIA 5

aluamme tarjota toimek-siantosuhteista perhehoitoa säilyttäen sen, mikä on aina ollut lapsikylien vahvuus, eli yhteisöllisyyden ja tuen, kertoo Tampereen SOS-lapsikylän sosiaali-työntekijä ELISA MUURINEN.

Tämän takia SOS-Lapsikylä päätyi tällä kertaa rakennuttamaan kylän, joka ei ehkä fyy-sisesti täytä kylän kriteerejä, mutta henkisesti kylläkin.

Lapsikylän kodit on ripoteltu uuteen Vuoreksen kaupunginosaan tavallisiin kerros- ja rivitaloihin eli ulkopuolinen ei mitenkään voi osoittaa missä kylä alkaa ja missä kylä loppuu.

TEKSTI Pirkko Soininen | KUVAT Janne Viinanen

Kylä keskellä kaupunkia

– Henkisesti olemme kylä, sillä pidämme sijaisperheisiin säännöllisesti yhteyttä ja sijais-perhe tavoittaa työntekijät helposti puhelimitse tai marssimalla vaikka rattaiden kanssa toimis-tolle, kertoo perhetyöntekijä JOHANNA JÄRVINEN.

– Yhteisöllisyys ei enää myöskään ole pelkkää kasvokkain olemista, vaan meillä on esimerkiksi Whats App- ryhmä, jossa kuulumisia vaihdetaan tiiviisti. Sieltä tukea saa sekun-neissa, Elisa kertoo.

VUOKRALLA SIJAISKODISSAEnsimmäiset kaksi kotia valmistuivat Vuorek-sen asuntomessuille vuonna 2012 ja viimeiset kaksi kotia valmistuvat tämän vuoden lopussa. Tämän jälkeen Vuoreksessa sijaitsevaan SOS-lapsikylään kuuluu seitsemän Lapsiky-län omistamaa asuntoa. Lisäksi Tampereen SOS-lapsikylän yhteisöön kuuluu omissa kodeissaan toimivia sijaisperheitä.

SOS-Lapsikylän hankkimat asunnot ovat kooltaan noin 130–180 neliötä ja niissä on kes-kimäärin kuusi makuuhuonetta. Yhden kodin läheisyydessä on myös pienempi asunto, jossa on mahdollista järjestää perhekuntoutusta.

– Sijaisperhe muuttaa SOS-Lapsikylän asuntoon vuokralle, mutta he maksavat vain osasta asuntoa, Elisa kertoo.

– Tämä järjestely on mahdollistanut sen, että sijaisvanhemmiksi ovat voineet ryhtyä myös sellaiset ihmiset, joilla ei nykyisessä kodissaan olisi ollut tilaa sijoitetuille lapsille, Johanna toteaa.

Tampereen Vuoreksessa toimii aivan uudenlainen lapsikylä. Kylän kodit on ripoteltu eri puolille asuinaluetta. Yhteisöllisyydestä ei silti tingitä piiruakaan.

6 KUULUMISIA

Perinteisesti useamman lapsen sijaisper-heet ovat asuneetkin maalla, josta on helpompi hankkia tilavampi asunto. SOS-Lapsikylä halusi kuitenkin perustaa kylän keskelle kaupunkia, sillä suurin osa sijoitetuista lapsista tulee kaupunkialueilta.

– Sijoitetulle lapselle on traumatisoivaa, että hän joutuu omasta kodista ja biologisen perheensä luota pois. Tästä syystä olisi hyvä jos sijoitustilanteessa onnistuttaisiin pitämään lapsen asuinympäristö samana tai samankaltaisena, Elisa ja Johanna toteavat.

LÄMMIN VASTAANOTTOUudessa kylämallissa sijais-perheen naapurissa voi asua kuka tahansa.

– Kun sijaisperheet asuvat hajallaan, eri puo-lilla asuinaluetta, se toivot-

tavasti vähentää sekä lapseen että sijaisperhee-seen kohdistuvia ennakkoluuloja ja leimaa.

Tampereen SOS-lapsikylä on otettu hyvin vastaan sekä Vuoreksessa että laajemmaltikin.

– Uutena kylänä olemme saaneet monen-laisia lahjoituksia niin yksittäisiltä ihmisiltä kuin erilaisilta työ- ja harrasteporukoiltakin. Kaikkea hiekkaleluista ja postimerkeistä aina kenkiin ja autoon. Olen juuri tällä viikolla menossa noutamaan jälleen yhtä polkupyörää, jonka saimme yksityislahjoituksena, Elisa naurahtaa.

Myös yritykset ovat tulleet innolla aut-tamaan. Tällä hetkellä toimistolla perheisiin pääsyä odottavat Samsungin lahjoittamat koti-teatterit ja Fiskarsin lahjoittamat lumikolat.

– Onneksi osa kodeista sijaitsee rivita-loissa, joten lumikolille on

varmasti käyttöä ensi talvena, Johanna hymyilee.

– Meidän tehtävämme on mahdollistaa myös uudenlaista yhteisöllisyyttä, joka voi olla myös tapaamisia sosiaalisessa mediassa, kertovat perhetyöntekijä Johanna Järvinen, sosiaalityöntekijä Elisa Muurinen ja perhetyöntekijä Otto Blomqvist.

Henkisesti olemme

kylä, sillä pidämme sijaisperheisiin säännöllisesti yhteyttä ja sijaisperhe tavoittaa työntekijät helposti.

KUULUMISIA 7

Lapsikylän työntekijöiden tehtävä on tukea sijaisvanhempia heidän tehtävässään. Se voi olla ihan konkreettista apua esimerkiksi, kun syysflunssa kellistää sijaisvan-hemman vuoteeseen tai se voi olla keskustelutukea, vertaisryhmiä, läksyapua tai leikkimistä. – Tarkoitus on, että tuki räätälöidään sijaisperheen ja sijoitetun lapsen tarpeisiin, työntekijät kertovat.

Ilman yritys-yhteistyö-kumppaneiden tukea kylää ei olisi koskaan pystytty rakentamaan.

EKOLOGINEN VALINTAYksi syy siihen, että tällä kertaa haluttiin suunnitella ja rakentaa aivan erilainen kylä, oli kestävä kehitys. SOS-Lapsikylässä on mietitty erilaisten tilojen käyttömahdollisuuksia ja niiden muokattavuutta ajan myötä muuttuviin lastensuojelun ja sijaishuollon tarpeisiin.

– Tai mitä tiloille tapahtuu jos sijaishuolto tulee joskus kokonaan tarpeettomaksi, Johanna ja Elisa pohtivat toiveikkaasti.

Valitettavasti tällä hetkellä näyttää siltä, että lastensuojelulle ja sijaishuollolle on edelleen tar-vetta. Tampereen kylän suunnittelussa haluttiin kuitenkin ottaa huomioon se, että asunnot ovat tarvittaessa muunnettavissa tai myytävissä.

– Kaikki Vuoreksen asuntomme on suunnitteluvaiheessa yhdistetty isoksi asunnoksi kahdesta pienemmästä asunnosta. Jokaisessa on otettu huomioon, että ne voidaan tarvittaessa jakaa takaisin kahdeksi pienemmäksi asunnoksi.

SOS-Lapsikylällä ei ollut vaikeuksia saada sijaisvanhempia.

– Kiinnostuneita ihmisiä on yllättävän pal-jon. Toki kaikki eivät päädy sijaisvanhemmiksi.

Sijaisvanhemmilla pitää olla sekä halua että kykyä toimia vaativassa tehtävässään pitkäjänteisesti.

– Sijaisvanhemmaksi ryhtyminen on mel-ko pitkä prosessi haastatteluineen ja valmen-nuksineen. Asian pohtiminen monelta kantilta on kuitenkin perusteltua, sillä olisi väärin sijoitettua lasta kohtaan, jos sijaisvanhemmat eivät olisi valmistautuneita ja sitoutuneita.

YRITYSTEN TUELLATampereen SOS-lapsikylän toimisto Vuorek-sessa toimii työ- ja toimintatilana, leikkitilana ja tapaamispaikkana. Katto on korkealla ja kirjahylly notkuu lasten kirjoja, pelejä, puuhaa ja tekemistä.

– Olemme saaneet olla Pirkanmaan Osuuskaupan tuella tässä tilassa väliaikai-sesti jo melkein kolme vuotta. Nyt olemme muuttamassa saman rakennuksen yläkertaan seurakunnan tiloihin, jotka tuntuvat vielä toi-mivammilta, koska siellä on erikseen toimisto-, neuvottelu- ja leikkitilaa.

Ilman yritysyhteistyökumppaneiden tukea kylää ei olisi koskaan pystytty rakentamaan.

Muutama kylän asunnoista ostettiin kokonaan yrityskumppaneiden, Pirkanmaan Osuuskaupan, Fazerin, Ratos AB:n, Dr. Oet-ker Suomen, Georgia-Pacificin (SCA/Lotus) ja Martinexin, lahjoitusten turvin.

Lapsikylät eivät halua olla suljettuja yhtei-söjä, vaan yhteistyötä halutaan viritellä monien muidenkin toimijoiden kanssa ja tuottaa jotain lähialueen kaikille lapsiperheille.

– Erityisen tärkeää on, että voimme tukea lapsiperheiden elämää tarjoamalla toimintoja, joihin voivat osallistua kaikkien perheiden lapset.

YHDESSÄ ENEMMÄNYksi esimerkki tällaisesta toiminnasta Vuo-reksessa on kokkikerho. Se räätälöitiin ensin yhden sijaisperheen lapsille mielekkääksi

Tampereen SOS-lapsikylässä on avoimien ovien päivä tukijoille torstaina 21.1.2016 klo 17. Tervetuloa!

harrastukseksi, mutta sitten mukaan kutsuttiin myös alueen muita lapsia ja pian kerho saavutti niin suuren suosion, että piti perustaa toinen.

– Nyt meillä on 19 lasta kahdessa kokki-kerhossa, joita vedämme seurakunnan tiloissa kerran viikossa.

Yhteistyötä on viritelty myös Tampereen kaupungin ja Vuoreksen koulun kanssa. Vuo-den vaihteessa koulun liikuntasalissa käynnis-tyy alle kouluikäisille suunnattu liikuntakerho, jonne ovat tervetulleita lapsikylälasten lisäksi kaikki alueen naperot.

– Pirkanmaan Osuuskaupan ja koulun vanhempainyhdistyksen kanssa olemme jär-jestäneet yhdessä talviriehan, joka sai valtavan suosion. Ensimmäinen kerta onnistui niin hyvin, että aiomme jatkaa perinnettä. Vanhem-painyhdistyksen kanssa on suunnitteilla myös vuoreslaisten joulujuhla.

Kesällä järjestettiin Vuoreksessa SOS-lap-sikylien yhteinen jalkapalloturnaus, jota tukivat Ilves ja Pirkanmaan jätehuolto. �

8 KUULUMISIA

uomen SOS-Lapsikylä sai 27.–28. lokakuuta vieraakseen kansainvälisen SOS-lapsikylä-järjestön pääsihteerin Richard Pichlerin. Pichlerin mukaan viime aikoina kärjistyneeseen pakolaiskriisin on monta syytä.

TEKSTI JA KUVA Matleena Merta

PAKOLAISKRIISI ratkaistaan yhteistyölläKansainvälisen SOS-Lapsikyläjärjestön pääsihteeri Richard Pichler vieraili Suomessa puhumassa pakolaiskriisistä. SOS-Lapsikyläjärjestö auttaa pakolaisia sekä lähtömaissa että pakoreitin varrella.

– Nykyisten pakolaisvirtojen taustalla ovat sodat ja köyhyys. Lähi-idästä, etenkin Syyrias-ta, tulevat ihmiset pakenevat sotaa. Afrikasta lähtijät pakenevat sotaa tai tulevat Eurooppaan paremman elintason toivossa, kun kotimaassa ei ole töitä tarjolla. Länsimaiset suuryritykset ylläpitävät köyhyyttä monissa Afrikan maissa.

Esimerkiksi Norsunluurannikolla eurooppalai-nen pakastettu kana maksaa vähemmän kuin paikallisen tuottajan liha. Kun ihmiset ostavat eurooppalaisia tuotteita, paikallinen talous junnaa paikallaan, Pichler selittää.

Pichler muistuttaa, että pakolaiset eivät ole yhtenäistä massaa, vaan jokaisella yksilöllä ja perheellä on syynsä lähteä kotimaastaan.

– Ei yksikään isä kuljeta lapsiaan kiikke-rällä kumiveneellä meren yli ilman erittäin painavaa syytä. Nämä ihmiset ovat todella, todella epätoivoisia, hän sanoo.

Pichlerin mukaan yksittäinen maa ei voi ratkaista kriisiä, vaan tarvitaan yhteisiä, koko Euroopan laajuisia toimia. Muurien raken-tamisen sijaan tulisi keskittyä auttamaan hä-dänalaisia ihmisiä, pyrkiä lopettamaan Syyrian sota kansainvälisen yhteistyön avulla ja auttaa köyhien maiden talouksia kehittymään.

– Myös yksittäiset kansalaiset voivat vai-kuttaa. Suomalaiset voivat auttaa opettamalla pakolaisille omaa kieltään ja kulttuuriaan sekä lahjoittamalla rahaa järjestöille.

APUA PAKOLAISLAPSILLESOS-Lapsikyläjärjestö auttaa pakolaiskriisin uhreja sekä heidän kotimaissaan että matkan varrella. Järjestöllä on toimintaa Syyriassa kahdessa kaupungissa, Aleppossa ja Damas-koksessa. Sodan takia Aleppon SOS-lapsikylä jouduttiin kuitenkin evakuoimaan Damaskok-sen SOS-lapsikylään.

– Meillä on vahva asema Kreikassa, jossa autamme Turkin kautta yksin tulevia alaikäi-siä pakolaisia. Tarjoamme heille katon pään päälle, ruokaa ja apua. Emme kuitenkaan voi estää heitä jatkamasta matkaa. Monet pyrkivät eteenpäin esimerkiksi Saksaan, Ruotsiin tai Suomeen, Pichler sanoo.

Hän muistuttaa, että vain murto-osa pako-laisista tulee Eurooppaan.

– Libanonissa asuu kolme miljoonaa ihmistä, ja maassa on tällä hetkellä miljoona pakolaista. Se on sama kuin Suomen kokoi-seen maahaan tulisi kaksi miljoonaa pako-laista. SOS-Lapsikylä auttaa Libanoniin ja Jordaniaan tulleita pakolaisia tarjoamalla heille terveyspalveluja, psykologista apua ja lapsiystä-vällisiä tiloja. Lapsiystävällisissä tiloissa lapset voivat leikkiä rauhassa sillä aikaa kun heidän vanhempansa järjestävät perheen asioita.

Suomessa SOS-Lapsikylä auttaa maahan yksin tulevia turvapaikanhakijalapsia. Espoo-seen ja Jyväskylään perustetut ryhmäkodit aloittivat marraskuun aikana.

– Haluan kiittää Suomen SOS-Lapsikylää hienosta ja innovatiivisesta työstä. Erityiskii-toksen ansaitsevat suomalaiset lahjoittajat, jot-ka auttavat SOS-yhteisöä toimimaan ympäri maailmaa, Pichler sanoo. �

KUULUMISIA 9

TEKSTI Maija Rauha | KUVA Dreamstime

Testamentti luo turvaa lapsille

Pääkaupunkiseudulla asuva Leena, 50+, halusi testamentata omaisuutensa tukea tarvitseville lapsille,

koska hänellä ei itsellään ole lapsia. Testamentin tekeminen SOS-Lapsikylän hyväksi tuntui hyvältä ratkaisulta.

10 KUULUMISIA

Näin testamenttaat

T estamenttien merkitys SOS-Lapsikylän toiminnassa on merkittävä. Varoilla tuetaan sekä lapsikylien toimintaa että lapsikylien jälki- ja jatkohuoltoa, jolla pyritään varmistamaan, että nuoret saavat koulutuksen, pääsevät itsenäisen

elämän alkuun ja selviytyvät sen muutostilanteista. Testamenttivaroja ohjataan myös ennaltaehkäisevään sosiaalityöhön, jota SOS-Lapsikylä tekee perheiden parissa.

SOS-Lapsikylä on vapautettu perintöverosta, kuten muutkin yleishyödylliset yhtei-söt. Näin ollen testamenttaamalla SOS-Lapsikylälle on mahdollista tukea jälkeenjääviä sukupolvia koko omaisuutensa määrällä, jos omia lapsia ei ole. SOS-Lapsikylälle voi tietenkin testamentata myös nimetyn esineen tai rahasumman tai jonkin osuuden omaisuudestaan.

Testamentin voi tehdä ilman varojen käyttöä rajoittavaa ehtoa, jolloin SOS-Lapsi-kylä voi käyttää ne siihen tarkoitukseen, johon on eniten tarvetta. On myös mahdollista määrätä, että varat käytetään jonkin tietyn lapsikylän tukemiseen tai tietyntyyppisen toiminnan tukemiseen.

Pariskuntien on hyvä testamentin tekemisen yhteydessä pohtia, miten ensin kuol-leen jälkeen toimitaan. Leskelle voi monessa tapauksessa riittää pelkkä hallinta- ja käyt-töoikeus ensin kuolleen omaisuuteen. Tämänhetkisen lainsäädännön mukaan lesken ei tarvitse maksaa perintöveroa omaisuudesta, johon hänellä on hallinta- ja käyttöoikeus.

Testamenttiasiassa pääsee alkuun esimerkiksi ottamalla yhteyttä SOS-Lapsi-kylään. Ennen päätöksentekoa on usein mahdollista päästä vierailulle lapsikylään. Näin testamentin tekijä näkee, miten hänenkin varojaan suurella todennäköisyydellä käytetään. �

Voit kysyä lisätietoja tai tilata testamentti-esitteemme numerosta (09) 4257 9830 tai sähköpostitse lahjoittajainfo@sos­lapsikyla.fi

itivainaalla oli tapana puhua avioehdon ja testamentin merkityksestä aina sopivan tilai-suuden tullen kaikille, jotka olivat kuuloetäi-syydellä. Hän oli ammatiltaan kirjanpitäjä ja kiinnostunut niin yritysten kuin yksityishenki-löidenkin raha- ja veroasioista. Olin luultavasti jo nuoresta pitäen tavallista paremmin perillä siitä, mihin testamentilla voi vaikuttaa ja miksi se on tärkeä, kertoo Leena.

Leena torjui aluksi äidin painostuksen toteamalla, ettei hänellä ole omaisuutta, jota testamentata. Kun asuntolaina alkoi olla maksettu, eikä lapsia näyttänyt olevan tulossa, äiti korotti kierroksia. ”Mieti, kuka hyötyy! Huolehdi nyt!”, hän jankutti. Leena alkoi aja-tella, että voisihan sen testamentin tehdä, jotta äitikin lakkaisi kyselemästä.

– Otin yhteyttä Tapiolan SOS-lapsikylään ja keskustelin johtajan kanssa. Hän kutsui minut käymään ja tutustumaan kylän toimin-taan. Hän halusi, että olen ihan varma asiasta enkä tee mitään hätiköityä. Hienosti ajateltu, mutta olin nopeasti valmis etenemään asiassa. SOS-lapsikylän suosittelema juristi teki pape-rit, jotka allekirjoitettiin pankissani. Todistajat olivat pankin puolesta, Leena muistelee.

HUOMISESTA EI TIEDÄLeena oli testamentin tehdessään nelissäkym-menissä. Kun annan ymmärtää, että hän oli testamentin tekijäksi nuorehko, hän muis-tuttaa, etteivät kaikki elä niinkään vanhaksi. Eihän huomisesta tiedä kukaan.

– Ajattelin, että jos elämäntilanteeni muuttuu tai keksin paremman kohteen, voin aina muuttaa mieltäni. Eihän tämä ole kiveen hakattu homma. Toistaiseksi en ole kuitenkaan löytänyt parempaa kohdetta kuin SOS-Lapsi-kylä, Leena hymyilee.

Jos Leenalla ei olisi testamenttia, hänet perisi ulkomailla asuva sisarus, jolla ei ole omia perillisiä. Leenasta ei tuntunut järkevältä, että hänen työllä ansaittu omaisuutensa menisi ulkomaille ja kenties päätyisi lopulta sisaruksen puolisolle. Serkkujen ja muiden sukulaisten parvesta ei myöskään tuntunut järkevältä valita yhtä, josta tulisi perijä.

– Omaisuuteni koostuu käytännössä asunnosta. Oletan, että SOS-Lapsikylä myy sen aikanaan, koska en usko, että se kooltaan ja sijainniltaan soveltuu itsenäistyvien nuorten ensiasunnoksi. Tämä sopii minulle hyvin. Minulle on pääasia, että perintöni menee suomalaisten lasten hyväksi. Ja voihan käydä niinkin, että omaisuuteni hupenee hoitokului-hin, eikä mitään perittävää edes jää.

ARVOKASTA JA HYVÄÄLasten hyväksi toimivia järjestöjä on muitakin, mutta Leena valitsi SOS-Lapsikylän, koska

Tapiolan lapsikylä oli hänelle jo ennestään tuttu. Hän on aina tiennyt, missä se on, ja sen toimin-nasta puhuttiin kotona. Muut järjestöt ja niiden työ tuntuivat vieraammilta.

– Näen, että SOS-Lapsikylän tekemä työ on arvokasta ja hyvää. Lisäksi työ on sellaista, että luulen ymmärtäväni sitä. Arvostan todella lapsikylävanhempien työtä. Voin vain kuvitella, millaista paneutumista se vaatii. Kohdensin testamenttini Tapiolan SOS-lapsikylälle, mutta mitä sillä siellä käytännössä tehdään, ei niin kiin-nosta minua. Uskon, että varat osataan käyttää vastuullisesti, Leena toteaa.

Asian hoitaminen tuntui Leenasta keventä-vältä.

– Oli yksi huoli vähemmän. Nyt se oli tehty eikä sitä tarvinnut enää miettiä. Saattoi rauhassa keskittyä elämään.

Leena suosittelee testamentin tekemistä kaikille lapsettomille sekä niille, joita kiinnostaa muista syistä määrätä omaisuutensa kohtalosta. �

SOS-Lapsikylän tekemä työ on arvokasta ja hyvää.

KUULUMISIA 11

ieni silta kuivuneen Suva Reka -joen yllä on täynnä ihmisiä, jotka kävelevät heitä odottaville viidelle lin-

ja-autolle. Määränpäänä linja-autoilla on Makedonian pohjoisraja.

Pakolaisleirille johtavalla pölyisellä ja kapealla tiellä lojuu nukke. Joku lapsi on menettänyt lelunsa. Kuvittelen, että lapsen äiti on rynnännyt bussiin ja vetänyt las-

ta kiireessä perässään. Pienikin viivästys olisi saattanut maksaa heidän matkansa.

Leirin ulkopuolella pieni perhe on polvis-tunut parkkipaikalle. Kysyn perheen äidiltä, olisiko heillä käyttöä puhdistuspyyhkeille ja muutamalle pussilliselle nallekarkkeja.

KOONNUT ENGLANNINKIELISEN MATERIAALIN POHJALTA Mari Kuusinen | KUVA SOS-Lapsikylä

Kohtaaminen pakolaisleirilläSOS-Lapsikylän työntekijä tapasi ja kuvasi pakolaisia Makedonian pakolaisleirillä. Hän kertoo kaksivuotiaan tytön, Melekin tarinan.

– Voi kiitos, nämä tulevat tarpeeseen, sa-noo nainen avatessaan pyyhepak kauksen.

Kysyn vanhemmilta voinko antaa nalle-karkkipussit perheen pienelle tytölle.

– Kyllä, hän rakastaa niitä, vastaa tytön isä.Silitän pikkutyttöä poskesta ja kysyn, mis-

tä päin perhe on kotoisin.– Olemme kotoisin Irakista, Bagdadista.

Olemme matkustaneet pitkään. Tytön nimi on Melek, mikä tarkoittaa enkeliä. Hän on meidän pieni enkelimme, isä sanoo.

LAPSISTA VAADITAAN LUNNAITAIsä kertoo, että he lähtivät Irakista, koska tilanne oli siellä erittäin vaikea.

– Autopommeja räjähtää jokainen päivä. Kun lähtee kotoa, ei voi olla varma, tuleeko

enää takaisin. Tällä hetkellä Irakissa myös kaa-pataan lapsia ja heistä vaaditaan rahaa. Tämä on isoa liiketoimintaa Bagdadissa. Meidän oli paettava, koska tyttäremme on tärkein asia elämässämme.

Melekin äiti yrittää estää tytärtään syö-mästä koko pussillista nallekarkkeja kerralla. Hän huomaa olallani roikkuvan kameran.

– Ole kiltti ja älä ota minusta kuvaa, olen niin likainen. Ota kuva mielummin Melekista, hän pyytää.

Saan kuulla, että tyttö on vasta kak-sivuotias ja että he ovat olleet matkalla jo kuukausia. Tytön isä yrittää päästä nettiin puhelimella, jotta voisi näyttää minulle kuvia, mutta hänen SIM-korttinsa ei enää toimi. Jaan hänelle langattoman verkon puhelime-

12 KUULUMISIA

Viisi kysymystä pakolaistilanteestaMIKSI KAIKKI PAKOLAISET OVAT MIEHIÄ?EU:n kaikkiin 28 jäsenmaahan viime vuonna tulleista turvapaikanhakijoista 70 prosent-tia oli miehiä. Eurooppaan tullaan usein Välimeren yli ja huterilla veneillä matkustami-nen on niin riskialtista, ettei siihen helpostikaan ryhdytä. Niinpä lähtijä on todennäköi-simmin nuori mies. Tälle matkalle ei yleensä lähde lasten äiti, lapsi tai vanhus, vaan se, jolla on parhaat mahdollisuudet selvitä.

MIKSI HE EIVÄT JÄÄ SOTIMAAN MAANSA PUOLESTA?Ihmiset pakenevat sisällissotien sekasortoisuutta. Sisällissodassa ei välttämättä ole sellaista rintamaa, jossa voisi puolustaa demokratiaa tai isänmaata. Aseellisissa selk-kauksissa voi olla mukana useita eri ryhmittymiä, kansainvälisiä joukkoja tai yksityis-sektorin turvallisuusyhtiöitä. Sisällissodassa ovat vaarassa erityisesti siviilit – näin on esimerkiksi Irakista ja Somaliasta tulleilla turvapaikanhakijoilla.

MIKSI KAIKKI PAKOLAISET TULEVAT SUOMEEN?Vaikka pakolaisvirrat aiheuttavat jännitteitä Suomessa ja muissa länsimaissa, valtaosa maailman pakolaisista sijoittuu köyhiin maihin ja yleisimmin konfliktimaiden naapuri-maihin. UNHCR:n mukaan kehittyvät maat vastaavat 86 prosentista kaikista maailman pakolaisista. Eurooppaan tulee heistä vain pieni osa.

MITEN SOS­LAPSIKYLÄ AUTTAA?Autamme lapsia muun muassa niissä maissa, joihin suurimmat pakolaisvirrat suun-tautuvat. Euroopassa on käynnistetty avustustoimia turvaa tarvitsevien pakolaislasten suojelemiseksi. SOS-lapsikylät voivat majoittaa lapsia ja tarjota heille kodin lyhyeksi tai pidemmäksikin aikaa. Tavoitteena on pyrkiä löytämään lapsen omat vanhemmat tai muita sukulaisia, mutta mikäli tämä ei ole mahdollista, yksin jäänyt lapsi voi saada pysyvän kodin SOS-lapsikylästä.

MIHIN SOS­LAPSIKYLÄLLE LAHJOITTAMANI RAHAT MENEVÄT?Jokaisesta lahjoitetusta eurosta 80 senttiä käytetään suoraan lasten auttamiseen. Jäl-jelle jäävällä 20 sentillä mahdollistetaan avun jatkuvuus ja tiedotetaan avun tarpeesta.

PAKOLAISTILANNE NUMEROINA

• Maailmassa on 60 000 000 pakolaista

• Pakolaisista 49,8 % on naisia

• Alaikäisiä pakolaisista on 51 %• Kehittyvät eli köyhät maat vastaavat 86 % pakolaisvirroista

• Syyrian 22 000 000 ihmisestä noin puolet on lähtenyt sotaa pakoon

• Ulkomaille paenneita syyrialaisia on 4 000 000, joista Eurooppaan on lähtenyt

300 000• 0,1 % Syyrian pakolaisista on päätynyt Suomeen

ni kautta. Pian olemmekin jo kavereita Facebookissa.

Lupaan lähettää heille ottamani kuvat ja pyydän, että he kertovat minulle, miten heidän matkansa etenee. Mies tieduste-lee työpaikkaani. Näytän heille t-paitaa-ni ja esittelen arabiankielistä nettisivua SOS-lapsikylistä Syyriassa. Kerron, että autamme pakolaislapsia ja heidän perhei-tään.

– Mahtavaa, että autatte lapsia! Heitä on tulossa paljon, perhe innostuu.

Melekin isä piti lupauksensa ja lähetti minulle useita ääniviestejä sekä kuvia hei-dän matkaltaan. Saan tietää, että jokin aika sitten he saapuivat perille Itävaltaan. �

Melekin perhe pakeni Irakista, koska kotimaassa oli turvatonta elää.

KUULUMISIA 13

kaiken purjeiden vaihtamisesta ruuanlaittoon. Yhteensä matka kesti vähän yli viikon.

MITEN PURJEHDUS MUUTTI ELÄMÄSI?Kuunari Helenalla tunsin vihdoin löytäneeni oman intohimoni. Rakastan sitä, kun veneen köydet irtoavat ja arjen murheet voi jättää rannalle. Purjehtiminen on myös todella yhteisöllistä – laivalla esimerkiksi ihmisen iällä ei ole väliä. Kun osallistuin Kuunari Helenan purjehdukselle, en oikeastaan tuntenut muita SOS-lapsikyläläisiä. Purjehdus auttoi minua myös pääsemään sisälle lapsikylän arkeen, ja sain uusia ystäviä, joiden kanssa pidämme edelleen yhteyttä.

MILTÄ TUNTUI OLLA ENSIMMÄISTÄ KERTAA PURJEVENEESSÄ?Aluksi olin todella merisairas. Laivassa olo ahdisti ja halusin pois. Vuorokauden jäl-keen pahoinvointi kuitenkin hellitti. Nousin kannelle katselemaan merta ja tunsin suurta voitonriemua siitä, että olin selvinnyt.

OLETKO JATKANUT PURJEHTIMISTA?Ehdottomasti! Se on minulle nykyisin rakas harrastus ja yritän päästä merelle niin usein kuin mahdollista. Olen purjehtinut useilla Suomen nuorisopurjehtijoiden laivoilla, sekä yksityisten ihmisten purjeveneillä. Purjehtimisen myötä myös matkustelu on tullut osaksi elämääni. Olen käynyt Jäämeren rannalla ja kierrellyt paljon Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Hienoimpia kohteita ovat olleet Pohjois-Norja ja Huippuvuoret. Tykkäsin myös paljon Turun saaristossa sijaitsevasta Kustavista. �

Kiitän

TEKSTI Matleena Merta | KUVAT Elina Vuojolainen

Uusi suuntaElina Vuojolainen osallistui kaksi vuotta sitten purjehdukselle, joka muutti hänen elämänsä. Reissu Kuunari Helenalla ei olisi onnistunut ilman Hartwallin säätiön tukea.

Hartwallin säätiön puheenjohtaja PIA ALSI:

L ämmittää mieltäni kuulla, että tukemamme purjehdus on antanut Elinalle uuden suunnan

elämään. On hienoa, että purjehduk-sesta on tullut hänelle rakas harrastus, joka mahdollistaa maailmanmatkailun ja uusien ystävien saamisen. Toivon kaikkea hyvää Elinalle ja muille purjeh-dukseen osallistuneille nuorille! �

KETÄ HALUAT KIITTÄÄ JA MIKSI?Kesällä 2013 olin juuri muuttanut SOS-lap-sikylän omistamaan jälkihuollon asuntoon. Asu-misharjoittelussa työskentelevä EIJA LEINONEN kysyi, kiinnostaisiko minua lähteä purjehtimaan Kuunari Helenan nuorisopurjehdukselle. En ollut koskaan purjehtinut, enkä edes käynyt ulkomailla. Purjehdusmatka sytytti minussa ki-pinän ja tunsin vihdoin löytäneeni oman juttuni. Reissu ei olisi kuitenkaan ollut mahdollinen ilman August Ludvig Hartwallin säätiön tarjoa-maa taloudellista tukea. Haluan kiittää säätiön puheenjohtajaa PIA ALSIA, sillä hänen tukensa ansiosta sain elämälleni uuden suunnan.

MISTÄ PURJEHDITTE JA MINNE?Matka alkoi Riikasta ja päättyi Puolaan, Szczecin kaupunkiin. Itseni ja laivan miehis-tön lisäksi mukana oli noin 20 lapsikyläläistä ja adoptoitua nuorta. Miehistö opetti meille

Ensimmäinen purjehdus oli Elinan elämässä käänteentekevä. Hän sai uuden harrastuksen ja ystäviä.

Viime kesänä Elina purjehti Huippuvuorille. Reissu oli upea elämys.

14 KUULUMISIA

Lapset tarvitsevat apuasi.TEE LAHJOITUS SOS­LAPSIKYLÄLLENordea FI27 2386 1800 0100 66, NDEAFIHHLahjoita lasten hyväksi Suomessa viitenumerolla: 8015, lasten hyväksi maailmalla: 9014Voit myös lahjoitaa kotisivujemme kautta: www.sos-lapsikyla.fi Ò Kummius ja lahjoittaminen Puhelinlahjoitukset SOS-Lapsikylän työhön kotimaassa ja maailmalla:Soita numeroon: 0600 0 4235 (20 €+pvm) tai Lähetä tekstiviesti SOS numeroon: 16499 (10 €)

MERKKIPÄIVÄLAHJOITUSKun merkkipäivä lähestyy, mutta kaapit ovat jo ennestään täynnä tavaraa, voit halutessasi an-taa juhlavieraille mahdollisuuden muistaa sinua pyytämällä heitä tekemään lahjoituksen apua tarvitsevien lasten hyväksi Suomessa tai maailmalla. Olethan yhteydessä lahjoittajapalveluum-me p. (09) 4257 9830, niin voimme antaa lisätietoa merkkipäivälahjoittamisesta ja muistaa sinua kiitoksella juhlien jälkeen.

OLETKO KIINNOSTUNUT VAPAAEHTOISTYÖSTÄ SOS­LAPSIKYLÄSSÄ?Vapaaehtoistyön kautta voit auttaa meitä sekä varainkeruussa että toimintamme esittelyssä. Myös muita tehtäviä on mahdollista tehdä ajoittain sekä keskustoimistollamme että kylissä.

Lue lisää vapaaehtoistyöstä sivuiltamme: www.sos-lapsikyla.fi/vapaaehtoistyo. Jos kiin-nostuit antamaan aikaasi vapaaehtoisena, ota yhteyttä: tarja.rehnstrom@sos-lapsikyla.fi

YRITYSYHTEISTYÖYrityksille on tarjolla erilaisia tapoja tukea SOS-lapsikylätyötä. Tuki voi olla kampanjaluonteista tai pidempiaikaista yhteistyötä.

Ota yhteyttä, niin etsitään teidän yrityksellenne sopivin tapa auttaa. Tutustu yritysyhteis-työmuotoihin verkkosivuillamme: www.sos-lapsikyla.fi/yritysyhteistyoKei Heikkilä, varainhankintapäällikkö p. 040 747 7830, kei.heikkila@sos-lapsikyla.fi

TESTAMENTTILAHJOITUSApua tarvitsevia lapsia on Suomessa paljon. Testamentti on arvokas perintö. Kaipaatteko tietoa testamentin tai lahjoituksen tekemisestä? Oletteko jo tehnyt testamentin?

Testamenttilahjoitus on arvokas tapa varmistaa, että myös tulevaisuudessa lapsilla on mahdollisuus turvalliseen kotiin SOS-lapsikylässä, jossa voi viettää hyvää lapsuutta ja kasvaa vastuulliseksi aikuiseksi.

Voit kysyä lisätietoja tai tilata testamentti-esitteemme numerosta (09) 4257 9830 tai sähköpostitse lahjoittajainfo@sos-lapsikyla.fi

RAHANKERÄYSLUVATSOS-Lapsikylä ry/Poliisihallitus 2020/2013/3089/1.1.2014–31.12.2015 koko Suomi, lukuun ottamatta Ahvenanmaa.SOS-lapsikyläsäätiö/Poliisihallitus 2020/2013/3132/1.1.2014–31.12.2015 koko Suomi, lukuun ottamatta Ahvenanmaa.

Voit liittyä kuukausi-lahjoittajaksi, kummiksi tai tehdä lahjoituksen verkkosivuillamme osoitteessa www.sos­lapsikyla.fi

Lahjoittajapalvelu koordinaattori Marianne Leppänen palvelee numerossa (09) 4257 9830 (ark. klo 10–15) ja sähköpostiosoitteessa lahjoittajainfo@sos­lapsikyla.fi

KUULUMISIA 15

KUVA Th inkstock

Kaikkia Ilonan toiveita ei ole kirjoitettu tähtiin.

Yhden hän kirjoitti paperille.

Luottamukselliset yhteydenotot:SOS-Lapsikylä, Puh. (09) 4257 9830

Sähköposti: lahjoittajainfo@sos-lapsikyla.fiwww.sos-lapsikyla.fi/testamentti

Kuv

a: g

etty

imag

es /

Mic

hael

Sug

rue

Kirjoita testamentti, jolla voit muuttaa elämän.